Espressi 2/2021

NRO 2 • TOUKOKUU 2021 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

06 Samalla puolella

– pistetään kaikki porukalla stoppi kiusaamiselle!

Nyt ei arvailla!

Totuus löytyy tutkimalla

20 Espoon kaupungin päätöksenteko nojaa

tutkittuun tietoon ja tilastoihin. Niiden takaa löytyy Minna Joensuu tiimeineen.

16 Kun sotet oli

läkähtyä koronan alle, sivistystoimi riensi apuun.

Hauki­ lahden kirjasto ja päiväkoti ­rikastuttavat ­toistensa toimintaa.

22 Haukilahdessa yhdistyvät upea arkkitehtuuri, kaunis ympäristö ja toiminnallisuus.

4

5 6

Poimittua Palkkaa yksikköösi määrä­ aikainen työntekijä työllisyys­ määrärahoilla.

Kysymys & vastaus Asukkaita kuullaan kaavoituksen alkuvaiheessa myös poikkeus­ aikoina.

Samalla puolella Espoo on mukana kampanjassa koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista ja väkivaltaa vastaan.

ESPRESSI 2.2021

12

Taiteiden Espoo

14

Tiesitkö tämän?

16

Onnistumisia

Länsimetron kakkosvaihe tuo viisi uutta metroasemaa ja viisi erilaista taideteosta.

Koulutusta ja keinoja meille kaikille, miten tuodaan asukkaat mukaan Espoon kehittämiseen.

Osalta kaupungin työntekijöistä korona vähensi töitä, osalla moninkertaisti. Miten tämä ratkaistiin?

2

20

Kuntalaisella töissä

22

Hetkinen Espoota

24

Gallup

Minna Joensuu on Espoon oma tutkija, jonka työ on tuoda faktaa kaupungin päätöksentekoon.

Haukilahden päiväkoti ja kirjasto viettävät harmonista yhteiseloa, jota kiusaa vain korona.

Mikä Espoon rakennus viehättää jututtamiamme kaupungin työntekijöitä eniten?

SANNA SVAHN PERUSTURVAJOHTAJA

ROHKEASTI SOMEEN !

Ä ISS Ö T #

E

LL A O O SP

Ulos koronakuplasta

Sosiaalinen media on espoolaisten ja muiden sidosryhmiemme arkea.

Siksi me kaupunkina olemme läsnä somessa.

Osallistumme palvelujamme koskeviin keskusteluihin, kuuntelemme ja kysymme. Sinäkin voit osallistua ja olla rohkeasti oman työsi asiantuntija – myös somessa.

Sosiaalisen median ohjeet voi tiivistää kahteen sanaan: käyttäydy fiksusti.

Löydät lisää vinkkejä ja ohjeita Essin sivulta ”sosiaalinen media”.

Tutustu Työroolissa someen -materiaaliin ja WebOpen-kursseihin.

Aihetunnisteemme #TöissäEspoolla kokoaa yhteen julkaisuja, jotka kertovat millaista on olla töissä Espoon kaupungilla. Ota tunniste käyttöön omissa julkaisuissasi ja tule mukaan kertomaan työarjestasi!

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO!

3

ARTO WIIKARI

ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Arja Karasvirta, Anne Kettunen, Jetta Laajarinne, Sanna Muje, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

OLEMME ELÄNEET koronakuplassa nyt rei­ lun vuoden. En voi muuta sanoa kuin huh huh!

On tämä ollut aikamoinen kevät. Vuoden takai­ seen verrattuna paljon on kuitenkin muuttunut.

Tuntemattomasta viruksesta on tullut koko Suo­ men ja maailman yhteinen vihollinen, jonka tunnemme koko ajan paremmin.

Vihollista on torjuttu runsailla rajoitus­ toimilla. Se onkin saatu pidettyä kohtuullisesti aisoissa, sillä espoolaiset ovat noudattaneet rajoituksia tunnollisesti. Tätä kirjoittaessani tartunnat ovat laskussa, ja rajoituksia on voitu vähitellen alkaa purkaa. Näyttää siltä, että pää­ semme pian taas nauttimaan esimerkiksi kult­ tuurista tai uimisesta uima­hallissa. Matkan var­ rella olemme joutuneet mm. järjestämään toi­ mintoja uudelleen ja pohtimaan, miten palvella espoolaisia etänä. Tiedän, miten kovasti jokai­ nen on joustanut ja venynyt. Yhdessä olemme onnistuneet ja espoolaisten arki on sujunut hyvin. Tästä valtava kiitos jokaiselle!

Mukaan taisteluun olemme saaneet myös koronarokotteet. Ottamalla rokotteen jokainen suojaa paitsi itseään myös muita. Siksi päätök­ selläsi ottaa rokote on iso merkitys. Espoossa rokotukset ovat hyvässä vauhdissa: ikäänty­ neistä suurin osa on rokotettu, ja näyttää siltä, että työikäiset saavat ensimmäisen rokotteensa viimeistään kesällä. Epidemia on ohi vasta kun suurin osa väestöstä on rokotettu.

Emme tiedä, mitä vihollisellamme on vielä takataskussaan tai miten kauan taistelu jat­ kuu. Siksi on tärkeää levätä ja ladata akkujaan kesällä. Nautitaan auringosta, luonnosta ja toi­ sistamme ohjeita noudattaen. Selvää on, että olemme matkalla parempaan!

POIMITTUA

KOONNUT Paula Ristimäki KUVAT iStock

DIGITUKEA KIRJASTOSTA ETÄNÄ

Espoon kirjastot auttavat espoolaisia erilaisissa digipulmissa myös etänä. Apua saa esimerkiksi sähköisten palveluiden, tietokoneen ja mobiililaitteen peruskäyttöön, ohjelmien ja sovellusten asentamiseen sekä internetin, sähköpostin ja sosiaalisen median käyttöön.

Digituki on maksutonta ja kuuluu kaikille.

Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

TUTUSTU JA VINKKAA MUILLEKIN! http://bit.ly/edigituki

Määräaikainen työntekijä työllisyysmäärärahoilla ESPOON KAUPUNGIN yksiköillä on mahdollisuus palkata

määräaikainen työntekijä työllisyysmäärärahoilla kuu­ deksi tai kahdeksaksi kuukaudeksi. Työntekijän palkka­ kustannukset maksetaan keskitetyistä työllisyysmäärä­ rahoista. Yksikkö vastaa muista kustannuksista, kuten puhelinlaskuista, työvälineistä ja lisensseistä.

Prosessi on rekrytoivalle yksikölle helppo. Täyttö­ lupaa ei tarvita, vaan esihenkilö voi ilmoittaa avoimesta paikasta sähköisellä lomakkeella. Työllisyys Espoo avus­ taa rekrytoinnissa ja kartoittaa potentiaaliset ehdokkaat, jotka rekrytoiva esihenkilö haastattelee. Työllisyys Espoo hoitaa myös muun muassa palkkatuen hakemisen TE-­ toimistosta.

Työllisyysmäärärahat kohdennetaan ensisijaisesti nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. ­Tavoitteena on win-win-tilanne: yksikkö saa lisäresursseja toimintaansa ja espoolainen työnhakija pääsee työelämään.

Uudistuneet ohjeet löydät Essin henki­ löstösivuilta.

ESPRESSI 2.2021

Kiinnostaako luova ajattelu, tulevaisuuden taidot tai itsensä johtaminen? Muun muassa näistä aiheista Henkilöstökehittäminen on järjestänyt vuosina 2020–2021 monta mielenkiintoista asiantuntijaluentoa.

Jos alkuperäinen luento jäi väliin, pääset seuraamaan sitä myös tallenteena. Essin Tapahtumatsivulla on linkki, josta löydät kaikki tallennetut asiantuntijaluennot.

HELPOTUSTA työruuhkiin ja työttömille espoolaisille töitä.

TILAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN UUTISKIRJE! Tiesitkö, että Espoo on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2025 mennessä? Kunnianhimoinen tavoite, jota voit seurata esimerkiksi kahden kuukauden välein julkaistavasta uutiskirjeestä. Siinä kerrotaan ajankohtaisia uutisia kestävän kehityksen työstä, siihen liittyvistä projekteista ja muista kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista.

Tilauslinkki löytyy Essin Blogit ja uutiskirjeet -välilehdeltä. Valitse sivulta blogisarja Kestävä kehitys.

Lisätietoa: Työllisyys Espoo työnantajapalvelut tyonantajapalvelut@espoo.fi

Mitä mieltä?

HYÖDYNNÄ ASIANTUNTIJA­ TALLENTEET

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan.

Vastausaika päättyy 31.8.2021.

4

VASTAAJANA Kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelupäällikkö Heli-Maija Nevala

KYSYMYS & VASTAUS

Miten kaavoittamisen alkuvaiheessa varmistetaan asukkaiden kuuleminen ilman perinteisiä asukastilaisuuksia?

ASUKASTILAISUUDET jäivät tauolle,

kun koronapandemia sysäsi maailman poikkeus­oloihin keväällä 2020. Tilaisuudet käynnistyivät uudelleen elokuussa, tällä kertaa lähes kokonaan verkossa Teamskokouksina. Verkkotilaisuuksien järjestäminen on sujunut yli odotusten, ja asukkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä toteutustapaan.

Verkkotilaisuuksiin osallistuu osin erilainen joukko kuin kasvokkain pidettyihin tilaisuuksiin. Aiemmin paikalla oli usein eläkeläisiä, eikä verkkototeutus ehkä palvele heitä kaikkia. Toisaalta tavoitamme nyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät normaalisti pääsisi esimerkiksi kiireisen perhe­ arjen takia mukaan. Osallistujien määrää lisää myös se, että verkkotilaisuuksien asiantuntijapuheenvuorot ovat katsottavissa tallenteena YouTubessa tilaisuuden jälkeen.

Keskustelu tilaisuuksissa on ollut innokasta, ja osallistujat ovat kommentoineet suunnitelmia esimerkiksi pienryhmissä ja chat-keskusteluissa. Kaupungilta tilaisuuksien järjestäminen vaatii ehkä hieman aiempaa enemmän ennakkosuunnittelua.

Kun koronasta päästään, palaamme tuskin enää kokonaan vanhaan malliin. Olemme tehneet nopean digiloikan, ja jatkossa pyrimme yhdistämään sekä lähi- että etätapaamisten parhaat puolet.

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto

5

ESPRESSI 2.2021

6

Yhteisenä rintamana Pääkaupunkiseudun kuntien ja poliisin yhteisellä Samalla puolella -kampanjalla halutaan laittaa stoppi kiusaamiselle.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Katja Nirkkonen

7

S

uomessa yksi kymmenestä peruskoululaisesta kokee jatkuvaa kiusaamista.

Jos luvun suhteuttaa Uudenmaan oppilasmäärään, se tarkoittaa noin 60 000 lasta ja nuorta, kiteyttää Espoon sivistystoimen johtaja Harri Rinta-aho.

Tästä syystä pääkaupunkiseudun kunnat poliisin ja Poliisihallituksen kanssa loivat Samalla puolella -kampanjan. Sen tavoitteena on kertoa, mitä kaikkea kiusaamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi tehdään niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin sekä antaa eväitä kiusaamista vastaan.

Jokainen tapaus pitää selvittää

Kiusaaminen ja väkivalta tai niiden uhka jättävät aina jäljen.

– Yksikään tapaus ei saa jäädä piiloon, vaan niistä jokainen tulee selvittää, ja meidän kaikkien tehtävänä on puuttua kiusaamiseen, Harri muistuttaa.

Samalla puolella -kampanja haluaa rohkaista nuoria reiluuteen, eli ilmoittamaan huomaamastaan kiusaamisesta tai kertomaan, jos heitä kiusataan sekä vähentämään kiusaamista omalla käytöksellään.

Aikuisia kampanja kannustaa kantamaan vastuuta lasten ja

ESPRESSI 2.2021

nuorten auttamisesta. Jos lapsi tai nuori on kohdannut kiusaamista, tämän pitää saada tunne kuulluksi tulemisesta.

– Kaikkien aikuisten on tärkeätä puuttua kiusaamiseen, jos sitä havaitsee. Joskus tilanteet esimerkiksi ostoskeskuksissa, julkisissa liikennevälineissä tai muissa julkisissa tiloissa ovat niin vakavia, että paikalle on tarpeen kutsua vartija tai poliisi.

Nykyään kiusaamista tapahtuu paljon myös netissä. Siellä erittäin tärkeässä asemassa on aikuisten antama nettikäyttäytymisen esimerkki suhtautumisessa erilaisuuteen ja ihmisten moninaisuuteen.

Kouluilla on omat toimintamallinsa kiusaamistilanteiden selvittelyyn. Yksin ei tarvitse jäädä, oli kyseessä sitten kiusatuksi tullut oppilas tai kiusaaja tai vanhempi, joka on huolissaan omaan lapseen kohdistuvasta kiusaamisesta tai siitä, että oma lapsi kiusaa muita.

– Mikäli lapsi tai nuori kertoo, että häntä kiusataan koulussa, vanhempien kannattaa olla yhteydessä ainakin oman lapsen luokanopettajaan, joka voi tarvittaessa pyytää työskentelyyn mukaan myös muita koulun työntekijöitä tai koulun ulkopuolisia tahoja, Harri kehottaa.

ROHKEASTI KIUSAAMISTA VASTAAN ESPOON, VANTAAN, Kauniaisten, Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan poliisin, Poliisihallituksen ja sisäministeriön yhteinen Samalla puolella -kampanja nostaa kiusaamista ehkäisevää ja siihen puuttuvaa toimintaa esimerkiksi viranomaisyhteistyön, nuorisotyön tai mielenterveystyön näkökulmista. Kiusaamattomuudesta halutaan tehdä rohkea ja tavoiteltava valinta.

Pitkän aikavälin tavoitteena on saada kiusaamisen vastaiseen työhön mukaan koulun kanssa toimivia muita yhteiskunnallisia tahoja ja huoltajat.

Sosiaalisen median kanavissa eri tahot ovat sitoutuneita kampanjaan ja haastavat muita toimijoita mukaan tunnisteella #samallapuolella. Joukossa on muun muassa kouluja, kirjastoja, urheiluseuroja ja nuorisotaloja.

Kampanja julkistettiin joulukuussa 2020 ja käynnistyi Instagramissa, Facebookissa ja Snapchatissa ystävänpäivänä, eli 14.2.2021.

Jo muutamassa kuukaudessa se tavoitti noin 260 000 henkilöä.

Lisää tietoa: samallapuolella.com

NOPEAN TOIMINNAN TIIMI KAITAAN KOULULLA toimintatapana on jo pitkään ollut yhteisöllisyys.

– Koulussamme se keskittyy e ­ rityisesti ­siihen, mitä on toisia arvostava kohtaaminen arjessa, apulaisrehtori Minna Löfman tiivistää.

Koulussa on muun muassa määritelty, mitä on epäasiallinen käytös ja mitä on kiusaaminen: mitä tekoja tai sanoja se sisältää ja onko se tarkoituksellista sekä toistuvaa. Kiusaamistapau­sten selvittelyyn koulu on perustanut myös ­Meijän tiimin, jonka vahvuutena on nopeus.

– Opettajista koostuva tiimi selvittelee kiusaamistapauksia erittäin matalalla kynnyksellä saman tien.

Meijän tiimin toiminta käynnistyi viitisen vuotta sitten, ja se suunniteltiin Kaitaan koulun omaan arkeen sekä toimintakulttuuriin sopivaksi.

Esimerkiksi kiusaamisesta kuka tahansa voi kertoa nettilomakkeella, olipa sitä kokenut itse tai havainnut sellaista ympäristössään. Kun tieto kiusaamisesta tulee, tiimistä kaksi opettajaa tarttuu asiaan heti.

– Haastattelemme kaikki osapuolet selvittääksemme, mistä on kyse. Näin oppilaat saavat kertoa oman näkemyksensä siitä, mitä on tapahtunut. Ehkä kuitenkin vielä tärkeämpää on se, miten asia ratkaistaan molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja kummankin näkemystä kun-

nioittaen. Olennaista on ratkaisukeskeisyys, Minna tarkentaa.

Keskustelu kirjataan ylös, jonka jälkeen oppilaat saavat ottaa kantaa, kuulostavatko muistiin laitetut asiat tutuilta.

– Tämän jälkeen tilanteesta kerrotaan huoltajille toiveena, että asiaa käydään läpi kotona. Myös luokanohjaaja saa tiedon asiasta.

Kiusaajan ja kiusatun kanssa tehdään sopimus tilanteen ratkaisemiseksi ja seurataan tarkasti, miten arki jatkossa sujuu. Tarvittaessa mukaan otetaan muita aikuisia tai esimerkiksi oppilashuollon ammattilaisia.

– Tärkeätä on, että molemmilla osapuolilla on turvallinen olo ja tunne siitä, että apua löytyy.

Tavoitteena toki on, että kiusaamista ylipäätään ei tapahtuisi, joten ehkäisevää toimintaa on tehty normaaliaikana eri tavoin.

Ennen korona-aikaa erilaisia koulun yhteisiä tempauksia ja tapahtumia suunniteltiin muun muassa oppilaskunnan ja tukioppilaiden sekä koulun henkilökunnan yhteistyönä, ja tilanteen normalisoituessa niitä on tarkoitus jatkaa.

– Tällaisia ovat olleet esimerkiksi rusettiluistelutyyppiset Etsi kaveri -päivät, joihin koko koulun väki eli niin oppilaat kuin henkilökunnan jäsenetkin ovat osallistuneet. Tällaiset tapahtumat ovat suorastaan hulvattoman hauskoja ja lisäävät yhteisöllisyyttä luonnostaan, Minna kuvailee.

9

Sepon koulun Ei kiusaamiselle -toimintamallin etäkokouksessa oli edustajat myös oppilaskunnan hallituksesta sekä vanhempainyhdistyksestä.

Koulumme toimintamallin luomiseen ovat osallistuneet kaikki oppilaat #samallapuolella

Kiusaamista on mahdollista ehkäistä oikeanlaisilla taidoilla.

Oleellista on, että lapset ja nuoret tietävät yhteiset pelisäännöt ja kenen puoleen kääntyä.

Pakankylän koululla on esillä upeita oppilaiden tekemiä julisteita aina ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. #samallapuolella

Vahva yhteisö rakennetaan yhdessä

Kiusaamista on mahdollista ehkäistä oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia.

Pääkaupunkiseudun kunnissa on käytössä omat mallinsa ja työkalupakkinsa, joita koulut voivat hyödyntää.

Espoossa uusin niistä on kiusaamisen ehkäisemiseen keskittyvä Yhdessä vahvaksi yhteisöksi -suunnitelma, jonka tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen kouluissa ja oppilaitoksissa.

– Sen yhtenä toimenpiteenä käytetään jatkuvaa ryhmäyttämistä. Siinä ryhmän jäsenten vuorovaikutusta, luottamusta ja tuntemista kehitetään sekä tuetaan tietoisesti ja ryhmän rakentumista tuetaan jatkuvasti. Ryhmäyttämistä vetää usein luokan oma opettaja ja mahdollisesti myös opiskeluhuollon toimijoita, kuten kuraattori tai koulupsykologi, Harri kertoo.

ESPRESSI 2.2021

10

AVOIMIA KOHTAAMISIA NUORTEN KANSSA Sepon koulun 5. luokassa tehtiin tänään mm. luokan vahvuuskävely, joka tosin meni välillä tanssiksi. Todettiin jokaisen oppilaan ansaitsevan kunnianimikkeen ’Star of the Week’ omine vahvuuksineen. #samallapuolella

NUORISONOHJAAJAT Henniina Tyynelä ja Mustafa Husseini määrittelevät monista työtehtävistään ehdottomasti tärkeimmäksi nuorten kohtaamisen ja ohjaamisen.

Tavallisesti Leppävaaran nuorisotilalla järjestetään neljästi viikossa 13–17-vuotiaille avointa toimintaa, johon voi kuulua esimerkiksi ruuanlaittoa tai vaikka jalkapallon pelaamista.

– Tarjoamme tilan, jossa nuoret voivat kohdata toisiaan turvallisesti. Kun nuoret tutustuvat toisiinsa, kiusaamisen kynnys kasvaa. Yksi tärkeistä asioista on, että me ohjaajat itse olemme esimerkkeinä ja kohtelemme jokaista nuorta tasavertaisesti, Mustafa kuvailee.

Korona- aikaan nuorisonohjaajat jalkautuvat kaduille, kauppakeskuksiin, koulujen pihoille tai juna-asemille juttelemaan nuorten kanssa. Ohjaajat ovat läsnä myös TikTokissa, Instagramissa ja digitaalisessa nuorisotilassa Discordissa.

Leppävaaran alueella on paljon nuoria eri kulttuureista ja taustoista.

– Ohjaajina olemme eräänlaisia välikappaleita ja saatamme yhdistää eri porukoista väkeä keskenään vaikka pelaamaan lautapeliä. Luomme näin toiminnan, jossa toiseen tutustuminen tapahtuu luontevasti ja kuin vaivihkaa, Henniina selittää.

Nuorisotiloissa on näkyvillä nuorten kanssa yhdessä luodut säännöt, joiden mukaan nuorten toivotaan käyttäytyvän. Joskus silti ylilyöntejä tapahtuu, ja sellaisiin puututaan heti.

– Pidämme avoimen keskustelun, jossa kiusaaja ja kiusattu nuori saavat tuoda omat näkökulmansa asiaan. Taustalla voi olla monenlaista, kuten esimerkiksi pitkään kestänyttä pahaa oloa, jota kiusaaja purkaa toiseen nuoreen, Henniina kertoo.

– Joskus nuori ei välttämättä edes huomaa aiheuttavansa pahaa mieltä toiselle, vaan vetoaa siihen, että kyseessä oli vain niin sanottu läppä. Jotkut nuoret eivät esimerkiksi tiedä, että kiusaaminen on henkistä väkivaltaa ja rikos, Mustafa sanoo.

Kiusaaminen voi olla jäävuoren huippu ja taustalta saattaa löytyä esimerkiksi rasismia tai syrjintää.

– Me tarjoamme turvallisen keskustelutilanteen, jossa nuori voi käydä läpi tuntemuksiaan ja kokemuksiaan.

Tärkeätä on, että kiusatuksi tullut saa ensinnäkin anteeksipyynnön mutta myös kokemuksen siitä, että asioille tehdään jotakin, eikä häntä jätetä yksin tilanteeseen. Ohjaajat seuraavat tilannetta myös jatkossa, ettei kiusaaminen toistuisi. Nuorisonohjaajat muistuttavat, että huoltajilla ja ylipäätään aikuisilla on iso vastuu: nuoret seuraavat tarkasti, millaista esimerkkiä aikuiset antavat ja miten kohtaavat toisia ihmisiä.

– Kaikkeen kiusaamiseen on syytä puuttua, jos sellaista havaitsee ympäristössään. Se kuitenkin kannattaa tehdä positiivisella asenteella eikä etusormea heristellen, Henniina vinkkaa.

– Aikuisten pitää ottaa nuoret vakavasti, eikä ­vähätellen.

Avoimuus muita ihmisiä kohtaan on tärkeätä, Mustafa muistuttaa.

Sunan koulun ja Saarnilaakson koulun välillä on tehty tiivistä musiikkiyhteistyötä yli 10 vuoden ajan. Nyt poikkeusaikana nauhoitimme yhteistä joululaulua Sunan koulun 6. luokan kuorolaisten ja Saarnilaakson koulun 9.-luokkalaisten kanssa tahoillamme. Alakoulusta yläkouluun siirtymisen kynnys madaltuu ja uusi vaihe tuntuu alakoululaisista vähemmän pelottavalta, kun olemme tutustuneet jo matkan varrella. #samallapuolella

11

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä HAVAINNEKUVAT Länsimetro

Estetiikkaa metroasemille Taide tuo viihtyisyyttä Länsimetron kakkosvaiheen asemille. Kun lempeä Kulkijat-puuveistos lähestyy, tiedät olevasi Kivenlahdessa. Havainnekuvat kertovat, mitä on tulossa.

Länsimetron ka kkosvaiheen asemataidetta

Finnoo: Leena Ni on figuratiivisess a teoksessa Haavek uvia on yksityisko htia merenrantojen luo nnosta.

Kaitaa: Antti Ta ntun figuratiivine n, graafinen teos Ju urtuminen viitta a paikoilleen asettumi seen ja asuinym päristön tutuksi tulem iseen.

Soukka: Taneli Ra utiaisen tilataid eteos Sfäärit kuva a kallioleikkausta , pilviverhoja, tähdenlen toja ja tähtikuvio ita.

Espoonlahti: Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos Varjot veden pin nalla muuttuu ja vaiht aa paikkaa ja mu otoaan päivän aikana.

Kivenlahti: Kalle Mustosen veistok sen Kulkijat muodos taa kaksi ja kolm e metriä korkeat puise t, humoristiset ha hmot.

KUN METRO aikanaan vuonna 2023 alkaa kuljettaa matkustajia Matinkylästä eteenpäin reitillä Finnoo–Kaitaa–Soukka–Espoonlahti–Kivenlahti, asemat ovat olleet pitkään valmiina. Jo nyt osa niiden taideteoksista on paikoillaan.

– Esimerkiksi Finnoon ja Kaitaan asemille tulevat teokset integroitiin seiniin, joten ne asennettiin muun rakentamisen yhteydessä, kertoo taidekoordinaattori, kuvataiteilija Jaakko Niemelä. Hän on ollut mukana miettimässä asemataidetta koko Länsi­metron rakentamisen aikana.

Ympäristö vaikuttaa

Jaakon mukaan taide lisää asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta.

Taidevalinnat on tehnyt seitsenhenkinen työryhmä. Valintoihin vaikutti muun muassa se, että asemille haluttiin esille eri tekniikoita, kuten kuvanveistoa, maalaustaidetta, graafisempaa ilmettä, valoa ja ääntä sekä installaatiota.

– Näin asemat on helpompi tunnistaa: taide korostaa aseman identiteettiä, toteaa Jaakko.

Taidekentän tuntemus helpotti ohjausryhmän työtä. Viiden taiteilijan joukossa on kokeneempaa ja nuorempaa polvea edustaen eri taiteenlajeja. Kun arkkitehtien teemat kimposivat kulloisenkin aseman ympäristöstä, sama teema ohjasi myös taiteilijoita.

– Koin valinnan kunnianosoituksena tässä vaiheessa uraa. Olen tehnyt julkista taidetta suppeammalle käyttäjäkunnalle päiväkodin pihalle, mutta metroasema on keskeinen kohde, jossa on paljon kulkijoita, sanoo kuvanveistäjä Kalle Mustonen.

Kotona Kivenlahdessa

Mustosen teoksessa Kulkijat on pari juoksevaa hahmoa, joiden pintamateriaalina on lauteista tuttua ESPRESSI 2.2021

Finnoon asemalla päästään ihailemaan Leena Nion figuratiivista teosta Haavekuvia.

12

Kivenlahden aseman Kulkijat kertovat pääteasemalle saapuville kivenlahtelaisille, että nyt ollaan kotona.

Espoonlahden asemalle tuleva Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos Varjot veden pinnalla vaihtaa paikkaa ja muotoaan päivän aikana.

tervaleppää ja rungossa lämpökuivattua mäntyä.

– Idea syntyi ihmetellessäni, miksi ihmiset juoksevat metroon. Seuraavahan tulee ihan muutaman minuutin kuluttua. Lisäksi vaatimuksena oli, että laiturialueella olevaa teosta voisi koskettaa.

Käsin työstetty pinta on itsessään kutsuva ja se on myös käsitelty kosketusta kestäväksi.

Kalle teki teosta pajallaan yli vuoden lähes täysi­päiväisesti. Käsityöpainotteisuus vei aikaa.

Yksinkertaistettujen hahmojen lisäksi hän haki teokseen lämpimän oransseja sävyjä, jotka löytyvät myös metrovaunusta.

– Toivoisin, että Kivenlahden asukkaat ottaisivat teoksen merkkipaaluksi: oranssien kulkijoiden kohdalla ollaan kotona.

Julkinen taide kiinnostaa

Jaakko kertoo, että tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia ihmisistä on valmiita käyttämään verorahoja julkiseen taiteeseen. Suomalaiset haluavat visuaalisuutta ympärilleen.

– Lisäksi kaikki taiteilijat, joihin otimme yhteyttä, lähtivät mielellään mukaan. Julkisella taideteoksella metroasemalla on todella paljon katsojia.

Mustosen mukaan julkinen taide on usein ensimmäisiä taideteoksia, joita lapset kohtaavat.

– Itse muistan seisoneeni 80-luvulla ruokalan jonossa koulussa ja katselleeni valokaappia, jossa oli liikkuvia valoja ja kuului moottorin hurinaa. Se oli hypnoottinen alkusysäys ja positiivinen altistuminen taiteelle.

Antti Tantun figuratiivinen ja hyvin graafinen teos Juurtuminen ilahduttaa Kaitaan metroasemalla.

13

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen

OTA ASUKKAAT MUKAAN! Espoon osallisuusmallilla halutaan asukkaat entistä tiiviimmin mukaan kaupungin kehitystyöhön. Uusi Kuulemisesta kumppanuuteen -opas kertoo, mitä jokainen kaupungin työntekijä voi tehdä sen saavuttamiseksi.

ESPOON osallisuusmallin visio on yksinkertainen: kaikki espoolaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen.

– Kyseessä on ajattelutavan muutos. Nyt tehdään työtä asukkaan kanssa, ei asukkaalle. Tähän tarvitaan jokaista Espoon työntekijää, määrittelee kehittämispäällikkö Marion Ticklén.

Tuore Kuulemisesta kumppanuuteen -opas on henkilöstölle hyvä perehdytysmateriaali, jonka avulla osallisuusmallin linjauksia voi sisällyttää omaan työhönsä. Projekteja käynnistettäessä se kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa.

– Jotta löydetään nekin asukkaat, joiden ääni ei vielä kaupungin päätökESPRESSI 2.2021

senteossa kuulu, meidän pitää mennä sinne, missä asukkaatkin ovat – vaikka someen. Työntekijöille tarjotaan koulutusta osallisuusmallin haltuun ottoon ja sen työvälineiden hyödyntämiseen, esimerkiksi käytössä olevaan Erätaukodialogin ja asukastilaisuuksien järjestämiseen tai somen hyödyntämiseen.

Kuka tahansa kaupungin työntekijä voi myös liittyä Teamsissa toimivaan osallisuusverkostoon, joka tarjoaa koulutusta ja vertaistukea. Verkostossa on jo mukana yli 180 jäsentä.

Marion muistuttaa, että eri tilanteisiin sopivat erityyppiset toimintamallit.

– Kaupunkisuunnittelussa on esimerkiksi käyty asukkaiden kanssa osallisuuskävelyillä, järjestetty verkkotapaa14

misia ja hyödynnetty muun muassa Erätauko-dialogia. Hankkeisiin on haettu myös mielipiteitä kaikille avoimelta otakantaa.fi-sivustolta, hän listaa.

Sosiaali- ja terveystoimessa käytetään toisenlaisia keinoja.

– Sinne sopivat erilaiset kyselyt, raadit ja esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden tiedon hyödyntäminen.

Omalla tavallaan hyvässä asemassa on sivistystoimi, jossa asukkaiden kohtaaminen on helppoa.

– Esimerkiksi kouluissa ja päivä­ kodeissa ollaan luonnostaan samassa paikassa ja pidetään yhteyttä monin tavoin. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa uutta ja kehittää myös asukkaiden osallistumista uusin keinoin.

MIKÄ NÄISTÄ OLISI SINULLE JA TYÖYKSIKÖLLESI PARAS TAPA KOHDATA ASUKAS?

Asukkaiden lähitekeminen • Mahdollistetaan asukkaiden oma toiminta, jaetaan näiden käyttöön toimintatiloja, avustuksia, osaamista, dataa • Tuotteita lähitekemisen tueksi: Meidän Puisto, talkoot, tapahtumat • Vapaaehtoistoiminta

Avoin vuorovaikutus • Asukaskyselyt, palautteet • Kumppanuusfoorumi • Vuorovaikutteinen viestintä: osallisuusalusta, some, espoo.fi • Uudet kohtaamismahdollisuudet: Kaupunki tavattavissa, Espoo Town Hall -tapahtumat, osallisuuskävelyt

Asukas- ja asiakaslähtöiset palvelut • Asukas- ja asiakasraadit • Kokemusasiantuntijat • Kehittäjäasiakkaat • Vaikuttamistoimielimet • MakeWithEspoo–työkalut

Demokratia ja päätöksenteko • Otakantaa.fi • Erätauko-dialogit • Osallistuva budjetointi • Asukasfoorumitoiminta

15

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Anne Ventelä KUVAT Sami Heiskanen

imintojen KRIITTISTEN to nyt

edellyttä t­ urvaaminen on tymistä uusiin iir s ­ n de työntekijöi syksikkö- ja tehtäviin yli tulo On ollut ilo huotoimiala­rajojen. at ennakko­ mata, miten he ov rttuneet uusiin luulottomasti ta on edellyttänyt haasteisiin, mikä ihin perehtymismyös uusiin asio et kaikille joustä. Suuret kiitoks tavuudesta! aja – Perusturvajoht N AH SV A SANN

Uusiin tehtäviin Kuluneen vuoden aikana noin 300 Espoon kaupungin työntekijää on ollut väliaikaisissa työtehtävissä sosiaali- ja terveystoimessa.

Henkilöstösiirtojen taustalla pyörii tehokkaaksi hioutunut prosessi.

TERVEYTTÄ VOI edistää monella tavalla. Näin

ajattelee liikunnanohjaaja Susanna Lundqvist, joka työskentelee väliaikaisesti aulaohjaajana Tapiolan terveysaseman koronarokotuspisteellä.

Susanna ottaa vastaan rokotettavaksi tulevat henkilöt, ohjeistaa heidät oikeaan paikkaan odottamaan vuoroaan ja pitää huolta turvaväleistä.

Näitä tehtäviä Susanna on hoitanut kahden ja puolen kuukauden ajan. Kun tieto työsiirrosta tuli, hän oli vasta kuukautta aikaisemmin aloittanut uudessa työssään liikunnanohjaajana.

– Siirto tuli päivän varoitusajalla. Ajattelin, että oma työni on terveyden edistämistä, ja tässä tilanteessa tärkeintä kaikkien terveyden kannalta on se, että ihmiset saadaan rokotettua.

Siirrot toteutuvat ihmisten ehdoilla

Se, että Susanna on väliaikaisesti toisissa tehtävissä kaupungin palkkalistoilla, voi kuulostaa yksinkertaiselta asialta. Rokotuspisteelle tarvitaan lisäapua, ja toisaalta liikunnanohjaajille ei riitä työtä, kun palveluja on karsittu.

Kuitenkin henkilöstösiirtojen taustalla on moni­vaiheinen prosessi, jota käydään ihmisten ehdoilla, sanoo henkilöstösuunnittelija Mari Pyy. Hän vetää sosiaali- ja terveystoimen HR-siirtoja koordinoivaa työryhmää.

Siirroissa harkitaan aina sitä, millaisia valmiuksia ja pätevyyksiä työntekijöillä on, miten siirto vaikuttaa työaikaan ja ovatko työntekijät ylipäätään halukkaita siirtymään. Myös työlainsäädäntö ohjaa siirtojen järjestämistä.

Sosiaali- ja terveystoimen eli sotetin HR-siirroista vastaa noin 12 hengen työryhmä, joka ESPRESSI 2.2021

­perustettiin viikossa, kun toimintoja koronan myötä supistettiin tai suljettiin maaliskuussa 2020. Kaupungin linjauksen mukaisesti ketään ei lomautettu, vaan halukkaille tarjottiin väliaikaista työtä. Samaan aikaan koronatyöhön tarvittiin ­nopeasti lisäkäsiä.

– Meni pari viikkoa, että paketti saatiin pyörimään. Eri palveluiden edustajat osallistuivat ahkerasti kokouksiin, ja kaikki kokivat työn merkitykselliseksi, Mari sanoo.

Suun terveydenhuollosta, avokuntoutuksesta ja kouluterveydenhuollosta siirrettiin ammattilaisia tartunnanjäljitykseen, Espoon sairaalaan ja kotihoitoon. Toimialan johtoryhmä päätti erityisesti sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja lääkäreiden sijoittelusta eri toimintoihin. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen yksiköihin sijoitettiin sivistystoimen työntekijöitä, joiden omat työtehtävät olivat valtakunnallisten rajoitusten vuoksi tauolla.

Sotetin sisällä työntekijöitä siirrettiin väliaikaisiin tehtäviin toukokuun 2020 loppuun mennessä reilu 150. Lisäksi sivistystoimen työntekijöitä siirrettiin sotetin yksiköihin liki 100. Toimialojen välisiä siirtoja koordinoi kaupungin rekrytointipalvelujen pyörittämä resurssipooli yhdessä sotetin yhteyshenkilön kanssa.

– Tulijoita olisi sivistystoimesta ollut noin 450, mutta kaikkia ei ehditty sijoittaa uuteen yksikköön. Siirrot vaativat paljon taustaselvittelyjä, ja raja tuli vastaan siinä, paljonko vastaanottavat yksiköt ehtivät perehdyttää uusia työntekijöitä.

Lisäksi työtehtävien vaihtaminen saattoi edellyttää lisäkoulutusta – esimerkiksi lääkehoitolupia ja tartunnanjäljityskoulutusta.

16

Susanna Lundqvist ja Mari Pyy Tapiolan terveysasemalla, joka on yksi Espoon koronarokotuspiste.

17

Kun rajoitukset toukokuussa päättyivät, valtaosa työntekijöistä palasi omiin tehtäviinsä.

Henkilöstösiirtoja tarvitaan koronan päihittämiseksi

Kulunut kevät on ollut henkilöstösiirtojen osalta vuoden takaista rauhallisempi. Palveluita ei ole rajoitettu yhtä laajasti, ja toisaalta vallitsevaan tilanteeseen on myös sopeuduttu esimerkiksi etäpalveluilla. Näin esimerkiksi liikuntapalveluissakin työt ovat jatkuneet.

– Toisin kuin vuosi sitten, henkilöstösiirtoja tehdään nyt tarveperusteisesti, kertoo Mari. Esimerkiksi tartunnanjäljittäjinä, rokottajina, rokotuspisteiden aulahenkilöinä ja kirjureina toimii noin 80 työntekijää sosiaali- ja terveystoimesta ja sivistystoimesta.

Toisaalta siirtymiset vaativat nyt Marin mukaan enemmän järjestelyjä, sillä sotetin palveluissa on hoitovelkaa eikä toimintoja ole supistettu edellisvuoden tapaan. Myös koronaväsymys vaikuttaa siirtymishalukkuuteen.

– Viime vuonna työt eivät kaikilla jatkuneet, ja oli kiva, että työnantaja tarjosi vaihtoehdon. Mutta nyt, jos oma työ jatkuu, ei välttämättä siirto ole ykkösvaihtoehto. Siirrot ovat myös omalle työyksikölle haasteellisia, koska ne vaikuttavat yksiköiden toimintaan.

Kuitenkin siirtojen tekeminen on välttämätöntä, koska koronatehtäviin ei saada rekryttyä riittävästi henkilöstöä talon ulkopuolelta, Mari kertoo. Siksi henkilöstösiirrot ovat tärkeä osa sitä työtä, jota kaupungissa tehdään koronan päihittämiseksi.

Siirtojen taustalla tehokas prosessi

Susannan työskentelyä rokotuspisteellä ja omassa työssä vuorotellaan. Kun Susanna välillä tekee liikunnanohjausta, hänen kollegansa jatkaa rokotuspisteellä.

– Kiertosysteemi lisää tasapuolisuutta ja helpottaa kuormitusta, kun kaikki saavat tehdä myös omia työtehtäviään. On kiva, että työhön tulee vaihtelua.

Susanna Lundqvist on viihtynyt väliaikaisessa työssään Tapiolan rokotuspisteellä.

– Päivissä on selkeä rutiini, ja tiimissä on hyvä yhteishenki.

Näin edettiin: Maaliskuu 2020 Kaupungin palveluita rajoitetaan ja suljetaan. Kaikille halukkaille luvataan tarjota vaihtoehtoinen työ. Koronatyöhön tarvitaan lisäkäsiä.

ESPRESSI 2.2021

Maaliskuu 2020

Huhtikuu 2020

Kun sivistystoimen palveluita suljetaan poikkeuslain nojalla, työntekijät saavat ilmoittautua rekrytointiyksikön resurssipooliin. Tätä kautta tilataan työntekijöitä mm. ruokajakeluun ja muuhun kriisityöhön.

18

HR-siirtoryhmä kokoontuu käsittelemään siirtoja joka iltapäivä. Siirtojen seurantaa ylläpitää useampi henkilö.

Toukokuu 2020 Kaupungin suljetut toiminnot käynnistetään uudelleen. Monet työntekijät palailevat omiin tehtäviinsä. Osa jää vapaaehtoisesti väliaikaisiin tehtäviin kesän yli.

Henkilöstösiirrot tehdään aina ihmisten ehdoilla, sanoo Mari Pyy. – Se, että ihmiset siirtyvät toisiin työtehtäviin ei ole samanlaista kuin postipaketin lähettäminen, että laitetaan osoite kylkeen ja paketti menee perille.

Syys–lokakuu 2020 Tilanne on rauhallisempi, eikä toimialalla ole suuria siirtotarpeita. Satunnaisia työntekijöitä siirretään jäljitykseen. Siirtoryhmä kokoontuu kahdesti viikossa.

Tammi–helmikuu 2021 Siirtoja tehdään taas enemmän rokotus- ja tartunnanjäljitystehtäviin. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön puolella on kehitetty etäpalveluita ja varhaiskasvatusyksiköt ovat pysyneet auki, joten korvaavia töitä omille työntekijöille ei tarvita yhtä paljoa.

19

Sotetin HR-siirtoryhmällä on siirtojen tekemiseen selkeä prosessi. Lisäresursseja tarvitseva yksikkö tekee siirtopyynnön HR:lle, joka suodattaa listan mahdollisista työntekijöistä. Vastaanottava ja luovuttava yksikkö sopivat siirrosta keskenään ja ilmoittavat tästä HR:lle. Vastaanottava yksikkö huolehtii työntekijän perehdytyksestä. Työntekijän esihenkilö ei vaihdu, mutta työnjohdollinen ohjaus siirtyy uuteen yksikköön, Mari kertoo.

Nykyisellään HR-siirtoja koordinoivalle työryhmälle riittää kaksi tapaamista viikossa siirtojen valmisteluun ja niiden keston seurantaan. Jos työn­ tekijä siirtyy toisenlaiseen työnkuvaan – kuten Susannan tapauksessa – töitä voidaan työlainsäädännön perusteella tehdä enintään kahdeksan viikkoa.

Tämän jälkeen koittaa paluu omaan yksikköön, jos se on auki. Siirtoa voidaan jatkaa tämän jälkeen vain työntekijän suostumuksella.

Toisaalta väliaikaisiin tehtäviin voi siirtyä ­pidemmäksi aikaa työsopimuksella. Esimerkiksi monet tartunnanjäljityksessä työskentelevät henkilöt ovat saaneet työvapaata omasta tehtävästään.

– Näin oma yksikkö saa palkata sijaisen, eikä siirto vähennä lähettävän yksikön resursseja, Mari sanoo.

Tapiolan terveysasemalla työtä tehdään väsymättömästi. Terveysasemalla väliaikaiset työntekijät on otettu hyvin vastaan, ja työyhteisöön on nopeasti kehittynyt hyvä tiimihenki, kertoo Susanna.

– Kommunikaatio toimii ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Teemme hyvällä mielellä hommia ja se näkyy asiakkaillekin. Otamme heidät hymyllä vastaan.

1.

2.

1. Tilastoihin tutustuminen on hyvä tapa hahmottaa maailmaa, Minna Joensuu kannustaa kaikkia.

3.

4.

2. Tutkijalle tietokone on tärkeä työväline, mutta niin on kahvikuppikin.

3. Minnan työpaikka on Virastopiha 2:ssa, jossa koneen voi avata vaikka yhteisessä taukotilassa. Suuri osa ajasta tosin kuluu nykyään etätöissä.

4 & 5. Polkupyörä on erityisesti korona-aikana ollut oivallinen tapa taittaa matkaa työpaikalle silloin, kun työtä ei ole tehty etänä. Kuvassa 4 Espoon keskuksen Vaakunatorille noussut taideteos Vuo. ESPRESSI 2.2021

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Roope Permanto

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

Tietoa ja tilastoja

Espoon oma tutkija Tutkimusjohtaja Minna Joensuu pitää huolen siitä, että Espoon kaupungilla ja kaikilla kaupunkilaisilla on saatavilla ajankohtainen tutkimustieto kaupungin asioista.

TUTKIMUSJOHTAJA (va.) Minna Joensuun työpisteellä on harvoin hiljai­ sia hetkiä. Hänen tiimissään työskente­ lee kahdeksan henkilöä, ja tiimin tehtä­ vänä on pitää huolta tutkimustyöstä ja tilastoista.

– Käytännössä huolehdimme siitä, että kaupungin johdolla, suunnittelulla ja päätöksenteolla on käytössään ajan­ tasainen, päätöksentekoon liittyvä tieto, Minna kertoo.

Ja tietoa ja tilastoja Espoon kaupun­ gilla riittää. Strategiayksikköön kuu­ luva tiimi tuottaa perustilastoja muun muassa väestöstä, väestönmuutok­ sista, koulutuksesta, maahanmuuttaja­ väestöstä, työttömyydestä, asunnoista, rakennuksista ja työllisyydestä.

– Teemme myös väestöennusteen, joka on monille todella tärkeä työkalu, Minna lisää.

Tutkimuksen tekoon vaaditaan tii­ vistä yhteistyötä kaupungin johdon, eri toimialojen ja tahojen kanssa.

– Toimialojen lisäksi teemme esi­ merkiksi seutuyhteistyötä naapurikau­ punkien kanssa. Myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteis­ työ on meille tärkeää.

Tiedosta on hyötyä monelle

5.

Minna on työskennellyt tutkimusjohta­ jana viime syksystä saakka. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Espoon kaupunkitutkimuksen erityisasiantun­ tijana.

– Oma työnkuvani tässä nykyisessä tehtävässä liittyy esimerkiksi meidän 21

yksikkömme ja samalla kaupunkitasoi­ sen tutkimustoiminnan kehittämiseen ja suuntaamiseen – sekä erilaisiin tut­ kimushankkeisiin ja tutkimusyhteis­ työn tekemiseen. Työssäni yhdistyvät sekä lähiesihenkilön työ että käytännön tutkimuksen ja tilastojen parissa teh­ tävä työ.

Juuri näiden asioiden yhdistäminen tekee Minnan mukaan työstä äärim­ mäisen kiinnostavaa.

– On hienoa saada tuottaa tietoa, josta on aidosti hyötyä niin monelle.

Pidän siitä, että pääsen tekemään yhteistyötä eri tahojen kanssa, mutta voin myös uppoutua kirjoitustyöhön ja perinteisempään tutkijan rooliin.

Tietoa tiedolla johtamiseen

Espoo ei ole suinkaan ainoa kaupunki, joka hyödyntää toiminnassaan laajasti vastaavaa tutkimustyötä.

– Muillakin isoilla kaupungeilla on vastaavia yksikköjä. On tosi tärkeää, että suurissa kaupungeissa tuotetaan luotettavaa tietoa. Jotta kaupunkia voi­ daan johtaa tietoperusteisesti, meillä täytyy olla osaaminen ja mahdollisuus luotettavaan tietoon ja sen tuottami­ seen, Joensuu painottaa.

Työn merkitys auttaa myös jaksa­ maan.

– Kaupunki on keskeinen asia ihmisten elämässä. Lisäksi tässä työssä inspiroi sekin, että kaupunki toiminta­ ympäristönä muuttuu, ja siksi aina löy­ tyy uusia, kiinnostavia ilmiöitä, joita voi tutkia ja tilastoida.

HETKINEN ESPOOTA

KUVA SAMI HEISKANEN

Wau, mikä rakennus!

Haukilahden kirjaston ja päiväkodin ainutlaatuinen arkkitehtuuri pysäyttää ohikulkijan: rakennus on yhtaikaa tyylikäs ja leikkisä.

Sen julkisivussa on korkeita, epäsymmetrisiä leikkauksia, jotka lapsetkin tunnistavat jo kaukaa.

Kirjasto ja päiväkoti elävät sopuisaa yhteiselämää ja rikastuttavat toinen toisensa toimintaa, joskin korona-aikana kumpikin on joutunut eristäytymään omiin oloihinsa.

HAUKILAHDEN päivä­koti ja kirjasto on valmistunut 2019. Sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen & Valkama, pääsuunnittelijanaan Tarmo Peltonen.

ESPRESSI 2.2021

22

23

GALLUP

TÄRKEIN RAKENNUKSENI Kesän koittaessa Espookin näyttää parhaat puolensa, niin matkailijoille kuin kaikille kaupunkilaisillekin. Mitäpä jos näin kauniiseen vuodenaikaan heittäytyisit turistiksi tähän kaupunkiin, jonka kehittämisen ja kehittymisen eteen olet itsekin tehnyt töitä?

Nähtävää on paljon. Kysyimme muutamilta kaupungin työntekijöiltä, mikä on heidän mielestään Espoon tärkein, kaunein tai kiinnostavin rakennus.

Mitä itse olisit vastannut?

”ITSELLENI vaikuttavin Espoon kaupungin rakennuksista on Glimsin talomuseon kokonaisuus ja etenkin sen kahvila, joka on ollut säännöllinen per­ heemme vierailukohde vuosien ajan.

Tummapaahtoinen kahvi on hyvää ja lap­ set tykkäävät kotieläimistä. Seestei­sestä miljööstä voi jatkaa reippailua muihin virkistyskohteisiin, vaikka Viher­laakson Cafe Aromen leivoksille tai Ikean ­lihapullille!”

JUSSI PARTANEN, arkkitehti, kaupunkisuunnittelukeskus

”MINULLE TÄRKEÄ on Tapiolan kulttuurikeskus. Se valmistui ­vuonna 1989, ja samana vuonna syntyi kuo­ pukseni. Kävimme lasten kanssa ahkerasti kirjastossa, EMO:n pianotunneilla ja oppilas­ konserteissa. Nykyään käyn Kultsalla Tapio­ la Sinfoniettan konserteissa. Pidän raken­ nuksen arkkitehtuurista: se sopii hienosti Tapiolan altaan reunalle ja on upea valais­ tuna iltahämärissä. Parasta on kuitenkin Kultsan rento ilmapiiri: siellä on lämpöä ja ­elämää – se on aidosti kaupunkilaisten ­kohtauspaikka.”

AINO VARILA, hammashoitaja, terveyspalvelut

”ESPOOSSA on paljon hienoja rakennuksia. Minulle tärkein on Espoon kulttuurikeskus Tapiolassa. Se on ainutlaatuinen ja hieno, niin ulkoa kuin sisältä. Sen edustalla olevalla Tapio­ lan keskusaltaalla voi talvisin luistella ja kesäisin vaikka suppailla. Espoon kult­ tuurikeskus on osa vanhaa Tapiolaa, jon­ ka muistan jo varhaislapsuudesta ja joka on aina lähellä espoolaista sydäntäni.”

MARC MARJOTIE, palotarkastaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos