TILAPALVELUT
Kaupungin kiinteistöistä huolehtivalla
Tilapalveluilla on noin 1 600 kohdetta.
LUKEMINEN
Lukutaidon edistäminen on koko kaupungin asia.
Gallup: Miksi pyöräilet työmatkasi?
Iloa,
riemua & hämmästystä
Otto Takala vetää hanketta, jossa kehitetään ja pilotoidaan e-urheilun harrastamisen polkua.
Matalan kynnyksen after work -konsertti kestää tunnin verran, ja saliin voi ottaa mukaan kahvit, skumpat ja takit.
12 4 12 20 5 14
Poimittua
Kaupungin johtoryhmän jäsenet jalkautuvat päiväksi kentälle tutustumaan erilaisiin töihin.
Kysymys & vastaus
Mitä Tilapalveluiden turvallisuussuunnittelija tekee?
Lukeminen
Tapiola Sinfoniettassa soittajia on kaikkiaan 44, mutta pienempi ryhmä eri kokoonpanoissa voi vierailla esimerkiksi päivä- tai hoivakodeissa.
Taiteiden Espoo
Espoon kaupunginorkesteri
Tapiola Sinfonietta on toiminut kohta 40 vuotta.
Tiesitkö tämän?
22 6 16 24
Espoossa tehtävä monenlainen lukutaitotyö nostetaan näkyväksi.
Tilapalvelut-liikelaitos pitää huolta kaupungin kiinteistöistä. Vuonna 2025 Tilapalvelut hoiti hieman yli 120 000 tehtävää.
Onnistumisia
Sisäisen tarkastuksen yksikkö ei etsi virheitä vaan mahdollisuuksia ja kehityskohteita.
Kuntalaisella töissä
Otto Takala vetää e-urheilun harrastamisen polun hanketta.
Hetkinen Espoota
Villa Elfvikin luontotalo ja luontopolut kutsuvat kevätretkelle.
Gallup
Miksi pyöräilet työmatkasi? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä.
ESPRESSI SIIRTYY VERKKOON
ESPRESSI-LEHTI siirtyy kevään aikana kokonaan verkkoon. Jatkossa voit lukea tuoreimmat Espressin ajankohtaiset artikkelit kätevästi verkkoEspressistä aina, kun se itsellesi parhaiten sopii.
Sisältöjä julkaistaan verkkoEspressissä säännöllisesti –näin pysyt helposti ajan tasalla kaupungin tapahtumista ja henkilöstöä koskevista asioista. Muutos tukee kaupungin säästötavoitteita, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa aiempaa ketterämmän ja monipuolisemman viestinnän henkilöstölle.
Tervetuloa tutustumaan verkko-Espressiin osoitteessa espoo365.sharepoint.com/sites/ espressi
VERKKOESPRESSI
Löydät Espressin
jutut helposti uudesta Espressi-uutiskirjeestä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi Essistä, verkko-Espressin pääsivulta!
JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski
TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Sanni Olasvuori ja Taina Vehviläinen TUOTANTO
Otavamedia Sisältömarkkinointi ULKOASU
Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki
ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu)
YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi
KAI MYKKÄNEN KAUPUNGINJOHTAJA
Henkilöstöviestintä astuu uuteen aikaan
PIDÄT KÄSISSÄSI historiallista lehteä. Tämä on viimeinen painettu henkilöstölehti. Jatkossa saamme lukea Espressiä sähköisessä muodossa. Muoto muuttuu ja jatkossa laadukkaalle sisäiselle viestinnälle on jopa enemmän kaistaa, kun kohdistamme resurssimme uudella tavalla.
Painetulla henkilöstölehdellä on Espoossa pitkä historia. Lehti alkoi ilmestyä Espoon tullessa kaupungiksi vuonna 1972. Vuosien varrella lehti on kokenut monta muutosta: aikakauslehtimäisestä toteutuksesta tabloidiksi ja taas takaisin. Intranetin kaupunki sai 25 vuotta sitten, ja verkkosisältöjä on tehty painetun lehden rinnalle siitä lähtien. Nimikin on matkan varrella muuttunut. Se, mikä on ja pysyy, on tarpeemme saada tietoa ja ymmärtää toisiamme. Yhteinen henkilöstön viestintäkanava on tästä syystä ehdottoman tärkeä, ja uskon, että uudistuva ja aiempaa ketterämpi tapa kertoa yhteisistä asioistamme palvelee tämän päivän työntekijää. Organisaation sisäinen avoimuus ja aktiivinen viestintä ovat vaalimisen arvoisia asioita. On myös jokaisen työntekijän velvollisuus olla kuulolla ja ottaa itse selvää työn kannalta tärkeistä asioista. Tätä voi nyt konkreettisesti edistää tilaamalla omaan sähköpostiin Espressin uutiskirjeen. Näin varmistat, että saat jatkossakin kuulla missä mennään.
POIMITTUA
KOONNUT Toimitus KUVITUKSET Espoon kaupunki
Kaupungin johto jalkautuu kentälle
Espoon johtoryhmän jäsenet jalkautuvat kaupungin eri toimipaikkoihin yhdeksi päiväksi tutustumaan töihin. Päivät ajoittuvat maalis-huhtikuulle. Johto kentällä -jalkautumisen tavoitteena on lisätä johdon ymmärrystä sekä kaupungin eri yksiköiden tekemästä käytännön työstä että kuntalais- ja asiakasrajapinnan vuorovaikutuksesta. Johtajat tuntevat omien yksiköittensä työn, mutta muiden yksiköiden tekemä työ saattaa olla vieraampaa, jolloin esimerkiksi yhteistyö- tai synergiamahdollisuuksia voi jäädä näkemättä. Lue juttu henkilöstöjohtaja Jutta Takalan ja strategia- ja kehittämisjohtaja Pasi Laitalan työpäivistä verkkoEspressistä myöhemmin keväällä!
Talouden tasapainotusohjelma
ESPOON voimakas kasvu on lisännyt palvelutarpeita ja investointipaineita kaikilla toimialoilla, mikä on kiihdyttänyt kaupungin menojen kasvua. Tulevina vuosina tarvitaan erilaisia sopeutustoimia, jotta talouden kehityksen suunta saadaan kestäväksi.
Kaupunginhallitus päätti helmikuussa käynnistää talouden tasapainotustyön, jolla varmistetaan Espoo-tarinassa määriteltyjen taloustavoitteiden saavuttaminen. Sopeutustavoite on noin 70 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2027–2029.
Asukkailta ja henkilöstöltä pyydettiin ideoita mahdollisista säästökohteista, lisätuloista ja muista keinoista, jotka auttavat pääsemään tavoitteisiin. Kysely oli auki 10. maaliskuuta saakka. Seuraava kaupunginjohtajan henkilöstöinfo talouden tasapainotusohjelmasta pidetään huhtikuussa.
mieltä?
Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 31.5.2026.
SOPEUTUS voi koostua esimerkiksi säästöistä, investointien karsimisesta ja lisäyksistä vero- ja muissa tuloissa.
OMAESPOO TUO KAUPUNGIN
PALVELUT YHTEEN
Tunnetko jo OmaEspoon? Asukkaiden OmaEspooasiointiportaalissa voi tällä hetkellä antaa palautetta koulukuljetuksista, pyytää digineuvontaa sekä lähettää kysymyksiä ja neuvontapyyntöjä, mutta palveluvalikoima laajenee pikkuhiljaa. Palveluun on myös koottu linkit kaupungin muihin verkkoasiointipalveluihin. OmaEspoo löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta oma.espoo.fi.
TEKOÄLYTYÖKALU KOKEILTAVANA
HELLOESPOO.FISSÄ
Muunkielisille espoolaisille suunnattuja HelloEspoo.fi-sisältöjä voi nyt kääntää tekoälytyökalulla, ja sisältöjä voi myös kuunnella. Sisältöä voi lukea tai kuunnella suomen, ruotsin ja englannin lisäksi tekoälykäännöksinä albaniaksi, arabiaksi, espanjaksi, kiinaksi, persiaksi (farsi), ranskaksi, ukrainaksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi. Sisältöjä voi käyttää myös neuvontatyön tukena asiakastapaamisissa. Kesällä päättyvän kokeilun tavoitteena on selvittää, miten hyvin tekoäly pystyy kääntämään kaupungin palveluihin liittyvää sisältöä ja kuinka hyödyllisiksi käännökset koetaan.
VOXITIN AVULLA KUULLAAN ASUKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ
Viime syksystä lähtien käytössä olleella Voxit-osallistumisalustalla Espoon asukkaat pääsevät kertomaan näkemyksiään ajankohtaisista aiheista ja vaikuttamaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Keskusteluun voi osallistua omalla äidinkielellä käännöspainikkeen avulla. Voxit-keskustelut sopivat erinomaisesti myös kaupungin sisäiseen työhön, esimerkiksi työpajatyöskentelyn tueksi. Voxit on maksutta koko henkilöstön käytössä. Lisätietoa osoitteessa espoo.fi/voxit.
VASTAAJANA turvallisuussuunnittelija
Juuso Linderborg
TILAPALVELUIDEN turvallisuussuunnittelijat järjestävät tarpeen mukaan erilaisia vartiointi- ja järjestyksenvalvontapalveluita kaupungin tiloihin ja tapahtumiin. Vartiointia tilataan esimerkiksi virastoihin, kirjastoihin ja kulttuurikohteisiin, järjestyksenvalvontaa taas ilmaistapahtumiin aina nuorten tapahtumista kulttuuritilaisuuksiin.
Avustamme tilojen käyttäjiä myös muun muassa kiinteistöjen pelastussuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä. Lisäksi tarjoamme maksullisena palveluna muitakin asiantuntijapalveluja, kuten turvallisuuskoulutusta.
Käytännössä huolehdimme siitä, että kaupungin kiinteistöt ovat turvallisia työntekijöille ja kuntalaisille ja että palveluitamme käyttävät toimialat voivat huoletta keskittyä omaan ydintoimintaansa.
Tässä työssä tarvitaan sekä tiimityötaitoja että sitä, että pystyy toimimaan tarvittaessa yksin. Meitä turvallisuussuunnittelijoita on kaksi, ja lisäksi kulunhallinnan ja kameravalvonnan asiantuntijat työskentelevät omissa tiimeissään. Työtä tehdään usein yhteistyössä, joko kollegan tai kaupungin sisäisten asiakkaiden kanssa.
TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Juho Kuva
Mitä
Tilapalveluiden turvallisuussuunnittelija tekee?
KYSYMYS & VASTAUS
Joko sinä edistät lukemisen kulttuuria?
Koulujen rinnalla Espoossa tehdään monenlaista lukutaitotyötä sekä nuorten että aikuisten parissa. Nyt työtä nostetaan näkyväksi, yhdistetään voimia ja luodaan uusia toimintamuotoja. Jokainen voi myös edistää lukemista omassa työyhteisössään.
TEKSTI Sanna Jäppinen KUVITUKSET E spoon kaupunki
Lukutaito kehittyy vain lukemalla. Lisäksi tarvitaan lukemisen esimerkkejä ja kulttuuria sekä kotona että yhteisöissä, sanoo hankekoordinaattori Petri Saarela (kuvassa) Espoon kaupunginkirjastosta.
Petrillä on pitkä kokemus ruohonjuuritason lukutaitotyöstä lasten ja nuorten parissa. Hän on työskennellyt kirjastossa jo kymmenen vuotta ja sitä ennen sosiaali- ja terveysalalla.
– Lukemiseen innostaminen on aina, jo ennen kirjastotyötä, ollut lähellä sydäntäni, sillä se vaikuttaa niin laajasti elämässä etenemiseen ja ihan elämänlaatuunkin. Lukutaito on ihmisoikeus – ja pohja kaikelle muulle oppimiselle, Petri sanoo.
Lukutaitotyö vaatii voimien yhdistämistä Viime syksystä lähtien Petri on koordinoinut Espoo johtavaksi lukemiskulttuurin kaupungiksi -hanketta.
ESPOO
JOHTAVAKSI
LUKEMISKULTTUURIN
KAUPUNGIKSI HANKE
• Tekee näkyväksi olemassa olevaa lukutaitotyötä ja tunnistaa kehittämiskohteita.
• Kehittää Espoo lukee – Esbo läser -verkoston toimintaa.
• Käynnistyi syksyllä 2025, päättyy vuoden 2026 lopussa.
• Päätavoite on luoda Espoon lukutaitotyön kehittämisohjelma.
Hankkeessa kartoitetaan kaikkea sitä työtä, jota Espoossa jo nyt tehdään lukutaidon ja lukemisen edistämiseksi. Samalla tunnistetaan kehityskohteita ja yhteistyön paikkoja.
Kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja kirjastoissa tehtävä työ on luonnollisesti ytimessä, mutta lukutaitoa vahvistavaa toimintaa on paljon muuallakin, kuten kulttuuri-, maahanmuutto- ja työllisyyspalveluissa.
– On tärkeää, että näytämme, että lukutaito on koko kaupungin asia. Opettajat eivät ole yksin lukutaitotyön kanssa, vaan kaikilla voi olla siinä rooli, Petri sanoo.
Myös monet ulkopuoliset tahot, kuten järjestöt, työskentelevät espoolaisten lukutaidon ja lukemisen eteen. Esimerkiksi monien maahanmuuttajajärjestöjen toimintaan liittyy lukutaitotyötä, ja kirjastoissa on vapaaehtoisten pitämiä lukupiirejä ja satuhetkiä.
Lukutaitohankkeen päätavoite on luoda Espoolle lukutaitotyön kehittämisohjelma, jossa myös järjestöjen työ saataisiin osaksi kaupungin palvelupalettia ja sitä pystyttäisiin hyödyntämään entistä paremmin.
Rinnalla vahvistetaan Espoo lukee – Esbo läser -verkostoa, joka kerää yhteen kaikki lukutaitotyöstä kiinnostuneet tahot ja auttaa kehittämään yhteistyötä. Verkosto jatkaa toimintaansa lukutaitohankkeen päättyessä vuoden 2026 lopussa.
Kohderyhmänä kaikki espoolaiset
Lukutaidon vahvistaminen on nostettu Espoo-tarinassa, Espoon strategiassa vuosille 2025–2029, aivan kärkeen. Tavoite on, että jokainen espoolainen lapsi oppii hyvin suomen tai ruotsin kielen.
Lukutaito puhuttaa ja huolettaa, koska Espoo seuraa kansallisia trendejä: lukutaidon oppimistulokset ovat heikentyneet. Tässä näkyy alueellista ja sukupuolista polarisoitumista, ja lukutaito –tai sen puute – kytkeytyy myös perheiden sosioekonomiseen asemaan.
Petri kuitenkin muistuttaa, että lukutaitohankkeen kohderyhmänä ovat kaikki espoolaiset, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Varsinkin aikuisten kohdalla korostuu niin sanottu monilukutaito, joka on nykymaailmassa välttämätön.
– Vaikka osaisi teknisesti lukea, se ei riitä työelämässä ja yhteiskunnassa selviämiseen. Pitää ymmärtää esimerkiksi tietosisältöjen eroja, kuten se, mikä on mainos ja mikä faktaa.
Ehkä jo teetkin lukutaitotyötä? Monissa Espoon yksiköissä lukemista edistetään tavoilla, joita ei heti miellä perinteiseksi lukutaitoa edistäväksi työksi, ja nyt on tarkoitus tunnistaa entistä paremmin myös tätä työtä. Esimerkkejä löytyy vaikkapa nuorisopalveluista.
– Gräsan taitojen talolla tehdään monenlaisia käsitöitä, ja kun tulkitaan kaavoja tai luetaan muotilehtiä, niin sehän on hyvin kouriintuntuvaa lukutaitotyötä. Samoin lukemista tarvitaan peliharrastuksen ja roolipelien parissa.
Ja Soukan ruotsinkielisessä nuorisotilassa on kuulemma tapana täyttää nuorten kanssa Hufvudstadsbladetin ristikkoa, Petri kertoo.
Kirjastopalveluista hän nostaa vähemmän ilmeiseksi lukutaitotyöksi logistiset prosessit.
ESPOO LUKEE – ESBO LÄSER -VERKOSTO
• Toteuttaa kansallista lukutaitostrategiaa kunnallisella tasolla.
• Pysyvä rakenne lukutaitohankkeen päätyttyä.
• Tuo yhteen eri toimijat, jakaa tietoa ja auttaa yhteistyökumppanin löytämisessä.
• Avoin kaikille kiinnostuneille – lisätietoa Petri Saarela, petri.saarela@espoo.fi
– Kirjoja varataan paljon, ja ne liikkuvat kirjastojen välillä. Se, että asiakas saa kaipaamansa kirjan mahdollisemman helposti lähikirjastoon on myös osaltaan lukemisen eteen tehtävää työtä.
Liikuntaa ja lukemista – luovaa yhteistyötä ja uusia ideoita
Lukutaitohankkeen yksi tavoite on synnyttää uudenlaista toimintaa paitsi toimialojen sisällä myös niiden välillä.
– Esimerkiksi liikunta- ja kirjastopalveluiden kesken on ideoitu, että liikuntapalveluiden ja urheiluseurojen perhepäivissä voisi olla mukana kirjastoauto. Sellaistakin on ehdotettu, että useamman toimialan resursseilla palkattaisiin sanataidetyöntekijä, joka toteuttaisi tapahtumia ja työpajoja, Petri kertoo.
Jo pidemmälle suunniteltuja toimia ovat esimerkiksi kirjastojen poistokirjojen jako koulukirjastoihin tasapuolisesti ympäri kaupunkia sekä palveluesitteen tekeminen työllisyyspalveluiden asiakkaille kirjaston palveluista, kuten tulostuksesta ja kokouspalveluista.
Työn alla on myös kampanja, jossa kirjasto lahjoittaa työllisyyspalveluiden kanssa sovittaville luku- ja kielitaitoryhmien opiskelijoille selkokirjoja ja järjestää halukkaille myös selkolukupiirejä.
– Tällaista ei käsittääkseni ole aiemmin tehty Suomessa, Petri sanoo.
Lukulemmikeillä ja kirjastopolulla on pitkät perinteet Uusien suunnitelmien ohella Petri antaa esimerkkejä jo hyväksi havaitusta yhteistyöstä lukemisen edistämiseksi.
– Vapaaehtoiset pyörittävät meillä kirjastoissa Lukulemmikit-toimintaa. Paikalla on lukukoira tai muu lemmikki, jolle voi lukea ääneen, eikä tarvitse ottaa paineita siitä, kuinka hyvin
lukeminen sujuu: koira on aina kiinnostunut.
Koulujen ja kirjastojen välisestä yhteistyöstä monelle tuttu esimerkki on KULPS-kirjastopolku, jossa tavoite on kohdata jokainen perusopetuksen ryhmä kerran lukuvuodessa.
– Kirjastopolku tarjoaa kirjavinkkauksia, tiedonhaun opastusta, mediakasvatustuokioita ja kouluyhteistyön palveluita esiopetuksen ja perusopetuksen ryhmille ja myös toiselle asteelle. Opettajille voidaan toimittaa myös lukupiirikirjoja ja kirjapaketteja opetuksen tueksi, Petri kertoo.
– Syyslukukaudella 2025 kirjasto tavoitti yhteensä 20 000 oppilasta, esiopetuksesta toisen asteen opiskelijoihin. Määrä kasvoi 25 prosenttia verrattuna kevätlukukauteen 2025.
Kutsu kirjailija TYHY-päivään
Palataan vielä alussa mainittuihin lukemisen malleihin: lasten ja nuorten ohella esikuvia tarvitsevat myös aikuiset. Petrin mukaan koko Espoon lukukulttuuriin vaikuttaa se, miten lukemiseen suhtaudutaan ja miten siitä puhutaan työyhteisöissä. Lukevan yhteisön kerrannaisvaikutus heijastuu tietysti laajemmallekin, koteihin ja vapaa-ajalle.
– On tärkeää, ettei lukutaitotyöstä puhuta ulkokultaisesti, vaan oikeasti sisäistetään se, miten tärkeää lukutaito on meille kaikille työntekijöinä ja ammattilaisina, Petri sanoo.
Lukeminen voi olla myös antoisa harrastus, joka lisää hyvinvointia ja auttaa jaksamaan. Petri on törmännyt työyhteisöissä erilaisiin lukemista inspiroiviin toimiin.
– Esimerkiksi kaupunkitekniikan keskuksen uutiskirjeessä on lukunurkkaus kirjavinkkeineen ja kaupunkisuunnittelukeskuksessa lukupiiri kaupunkiaiheisille kirjoille.
On tärkeää, ettei lukutaitotyöstä puhuta ulkokultaisesti, vaan oikeasti sisäistetään se, miten tärkeää lukutaito on meille kaikille työntekijöinä ja ammattilaisina.
Lukutaitotyö on kaikkien espoolaisten asia
”OPETTAJAT ja kasvattajat ovat tosi innoissaan siitä, että lukutaitotyö nähdään nykyään kaikkien kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden tehtävänä, sanoo erityissuunnittelija Anna Kilpeläinen kasvun ja oppimisen toimialalta.
– Kaikkia tarvitaan. Hyvä lukutaito on tärkeä paitsi yksilöille myös koko Espoolle: se on segregaatiota ehkäisevä tekijä ja edesauttaa kaupunkia menestymään ja kehittymään entistäkin oppivammaksi ja älykkäämmäksi kaupungiksi.
Annasta on hienoa, että Espoo johtavaksi lukemiskulttuurin kaupungiksi -hanke tekee näkyväksi lukutaitotyön kirjoa, jota kaupungista jo löytyy. Sekin osoittaa, että vastuuta kannetaan yhdessä.
Lukutaitotyö on tietysti opettajien ja kasvattajien ydintyötä varhaiskasvatuksesta lukioon, ja viime vuosina sitä on kehitetty erityisen aktiivisesti.
– Isossa kaupungissa on paljon yksiköitä –Espoossa kaupungin peruskouluja on 80 – ja kaikissa tehdään omat lukutaitotyösuunnitelmat. Mietimme, miten onnistumisia voisi jakaa yksiköiden kesken entistä ketterämmin, sillä käytännön työstä nousevat parhaat innovaatiot.
Lukutaitohankkeen kautta etsitään uusia kumppaneita kaupungin muista toimijoista, erityisesti niistä, jotka liittyvät lasten ja nuorten vapaa-aikaan, kuten liikuntapalveluista ja kolmannen sektorin toimijoista.
– Lukemisen tulisi kulkea lapsen mukana koko päivän, myös harrastuksissa. Nuorisopalvelujen leireillä lukutaitotyö onkin jo otettu aktiivisesti toimintaan.
Perheetkin halutaan vahvemmin mukaan – ja kaikki aikuiset näyttämään lukemisen mallia, opettajista ja kasvattajista alkaen.
– Varhaiskasvatuksessa on luettu lapsille päivittäin jo vuosien ajan, ja kannus tamme huoltajia tekemään samaa kotona. Lukioissa on suunnitteilla ottaa tavaksi päivittäiset lukutuokiot.
”Lukutaito on ihmisoikeus – ja pohja kaikelle muulle oppimiselle.”
Pysähdy lukemaan – stressi vähenee
TYÖTERVEYSPSYKOLOGI Essi Pohto työterveyspalveluista kohtaa paljon asiakkaita, joita vaivaa elämän nopeatempoisuus ja ajan puute. Vastapaino hektisyydelle ja keino pysähtymiseen voi olla lukeminen, sillä se tutkitusti rauhoittaa ja vähentää stressiä. Haasteena vain on usein se, että moni kärsii myös heikosta keskittymiskyvystä – eikä lukeminen onnistu.
– Pitäisi olla malttia edetä pienin annoksin, antaa itselle aikaa kehittyä lukemisessa, Pohto sanoo.
Hän muistuttaa, että lukeminen tukee myös sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä. Yhdessä lukeminen ja kirjoista keskustelu lisää henkistä yhteenkuuluvuutta.
– Työyhteisössä voi olla monenlaisia lukupiirejä: kollegoiden kesken järjestettyjä tai ulkopuolisen asiantuntijan vetämiä. Ehkä yhdessä voisi kirjojen parissa harjoitella myös keskittymistä ja rauhoittumista.
Työelämän lukutaidosta puhuttaessa korostuu ammattikirjallisuus, mutta Pohto muistuttaa kaunokirjallisuuden hyödyistä.
– Kaunokirjallisuus lisää empatiaa, sosiaalisia taitoja ja viestintäkykyä – ja ne taas parantavat luovuutta. Kirjallisuus auttaa myös ymmärtämään monimutkaisia kokonaisuuksia. Nämähän ovat kaikki arvostettuja taitoja myös työelämässä.
Kaupunkitekniikan väellä on ”virtuaalinen lukupiiri”
”LÄHETÄMME parin kuukauden välein työntekijöiden sähköpostiin uutiskirjeen, jossa on ajankohtaisten asioiden lisäksi aina lukuvinkkejä tarjoava Lukunurkka, kertoo viestintäasiantuntija AnnaLeena Solhagen kaupunkitekniikan keskuksesta. Keskus suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää Espoon katuja, teitä ja viheralueita, vastaa maanmittaus-, kartta- ja geotekniikkapalveluista sekä tehtäväalueen viranomaistoiminnoista.
Lukunurkassa voi kuka tahansa työntekijöistä kertoa kollegoille vapaamuotoisesti omasta lukukokemuksestaan tai äänikirjan kuuntelusta. Teksti lähetetään Anna-Leenalle, joka muokkaa sen julkaisukuntoon.
– Kynnys kirjoittaa itse voi olla monelle korkea, mutta toisten tekstejä ja vinkkejä luetaan kyllä mieluusti. Olen saanut palautetta, että lukunurkasta tykätään ja moni saa siitä inspiraatiota omaan lukemiseen, Anna-Leena kertoo.
Lukunurkan ”virtuaalinen lukupiiri” on toiminut jo reilu kaksi vuotta. Anna-Leena kannustaa myös muita yksikköjä kokeilemaan vastaavaa omissa kanavissaan – ja miksei vaikkapa koko kaupunkiorganisaatiota jakamaan lukuvinkkejä Essissä.
– Lukeminen laajentaa aina maailmankuvaa. Ja erityisesti tässä hetkessä kirjat tarjoavat hyvää vastapainoa synkille uutisille.
Kaupunkitekniikan parissa työskentelee noin 550 henkilöä, ja moni on tehtävissä, joissa ei olla jatkuvasti työpöydän ja sähköpostin äärellä.
Uutiskirjeestä tehdään aina myös pdf-versio, jonka voi printata vaikka kahvipöytään tarjoamaan päivän puheenaiheita.
– Kirjoista on kiva jutella. Työyhteisö, jossa luetaan, on inhimillisempi ja mukavampi, Anna-Leena muistuttaa.
Petri heittää jatkojalostettavaksi ajatuksen vähän erilaisesta TYHY-päivästä: mitä jos kerrankin ohjelmaan nostettaisiin lukemiseen liittyvä aktiviteetti, kuten kirjailijavierailu.
Mallia mukavaan yhteistoimintaan kollegojen kanssa voi ottaa myös vaikkapa kirjaston Rakkaimmat ruokamuistoni -tapahtumista, joihin on saatu mukaan tunnettuja ruokavaikuttajia ja -kirjailijoita.
– Tilaisuuksissa on yhdistetty ruoanlaittoa, yhteisöllisyyttä ja kirjavinkkejä. Kirjallisuuttahan voi erinomaisesti liittää hyvin monenlaisiin sisältöihin, Petri vinkkaa.
Somekampanja tarjoilee lukuvinkit
Vaikka sosiaalinen media uhkaa aikasyöppönä viedä tilaa lukemiselta, voi sitä myös hyödyntää lukemisen ilosanoman levittämisessä. Esimerkin voima on vahva.
Tätä tehdään myös lukutaitohankkeessa: Instagramissa pyörii parhaillaan kampanja, jossa monenlaiset espoolaiset –eri toimialojen työntekijät, urheiluseurojen edustajat, nuorisovaltuutetut ja koululaiset – jakavat kirjavinkkejä ja kertovat lukutottumuksistaan.
– Itselleni on jäänyt mieleen ihan yksinkertaisia mutta toimivia neuvoja. Kuten ”pidän aina kirjaa laukussa, että voin lukea vaikka odotellessani lasta treeneistä” tai ”ennen nukahtamista teen mukavan unipesän ja luen hetken”, Petri sanoo.
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä
KUVAT Sabrina Bqain
Tapiola Sinfonietta vie uusiin ulottuvuuksiin
Espoon kaupunginorkesteri on hurmannut kaiken ikäisiä kuulijoita kohta 40 vuotta. Musiikin lisäksi parasta on, että kaupungin henkilöstö saa liki kaikkiin konsertteihin tuntuvan alennuksen.
ESPOOLAISTEN oma kaupunginorkesteri yllättää kuulijansa kausittain aina uudestaan. Repertuaarissa on sinfonia- ja kamarimusiikkia sekä lasten-, juhlapyhä- ja viihdekonsertteja. Klassisen musiikin lisäksi orkesteri taitaa muun muassa elokuvasävelmät, jazz-rytmit ja chansonit sekä taiteiden väliset yhteisproduktiot.
– Ohjelmiston rakentuminen on moniosainen palapeli, johon on useita lähtökohtia sekä aikataulullisesti että ohjelmistollisesti, kuvaa intendentti Maati Rehor
Sisällön suunnittelu on yhteistyötä
Tapiola Sinfoniettan taiteellisista linjauksista vastaa johtoryhmä, johon kuuluu intendentti ja kaksi muusikkojäsentä. Lisäksi orkesterilla on kolme ulkopuolista taiteellista partneria. Sisältöä suunnitellaan myös yhteistyössä vierailijoiden kanssa.
– Haluttuna vierailijana voi olla joko kapellimestari tai solisti. Lähtökohtana voi olla myös teos, jonka haluamme esittää, kertoo Maati.
Suurin osa konserteista järjestetään Espoon kulttuurikeskuksessa, mutta muusikot esiintyvät myös päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa. Markkinointisuunnittelija Katja Mentulan mukaan yleisötyö onkin olennainen osa orkesterin toimintaa.
– Soittajia on kaikkiaan 44, mutta pienempi ryhmä eri kokoonpanoissa voi vierailla esimerkiksi päivä- tai hoivakodeissa.
Helsingissäkin musisoidaan: toukokuussa orkesteri pistää tanssiksi Vanhalla ylioppilastalolla. Maati toteaa, että villitkin ideat voivat päätyä tuotantoon.
Konserttimestari Janne Nisonen (kesk.) sekä käyrätorven äänenjohtaja Tero Toivonen (vas.) virittäytyvät konserttiin.
Helmikuisessa konsertissa
Tapiola Sinfoniettan solistina oli orkesterin taiteellinen partneri, sellisti-kapellimestari Nicolas Altstaedt.
Valosuunnittelija Erno
Seppälä varmistaa osaltaan elämyksellisen konserttikäynnin.
Tuotantojärjestäjä Tuomas
Hokkanen ja tuottaja Lotta Vartiainen kuuluvat Tapiola Sinfoniettan noin kymmenhenkiseen hallintoon.
– Teemme kaikkea mahdollista, ylioppilastalolla taivumme barokista diskotanssiin.
Kummilapsia ja after workia
Tapiola Sinfonietta erottuu monipuolisella ohjelmistollaan ja laajalla kohderyhmällään. Kummilapsitoimintaa on eri puolilla Espoota kolmen vuoden sykleissä: ensin on konsertteja kohtuvauvoille, sitten vauvoille ja lopulta taaperoille.
Myös perjantaiset after work -konsertit ovat Maatin mukaan löytäneet osin uudenlaisen yleisönsä.
– Halusimme tarjota vaihtoehtoisen tavan nauttia klassisesta musiikista. Matalan kynnyksen konsertti kestää tunnin verran, ja saliin voi ottaa mukaan kahvit, skumpat ja takit. Yleisössä on ollut vakikuulijoita sekä työporukoita, perheitä ja nuoria pareja treffeillä.
Katjan mukaan afterworkeissa on ollut kerralla noin parisen sataa kuulijaa. Tietyt ryhmät käyvät säännöllisesti ja varaavat paikat jo etukäteen. Kyse-
Matalan kynnyksen konsertti kestää tunnin verran.
lyitäkin on riittänyt. After work -konsertit jatkuvat ensi syksynä.
Tapiola Sinfonietta tarjoaa kaupungin henkilöstölle orkesterin kausikortit ja konserttiliput 50 prosentin alennuksella. Esimerkiksi kertaliput maksavat kausikonsertteihin 17,50 euroa, ja after work -konsertteihin pääsee kympillä. Seuralaisenkin saa konserttiin alehintaan.
Maija Alén ohjaamassa muskariparkkia, joka järjestetään lapsille after work -konserttien yhteydessä.
TIESITKÖ TÄMÄN?
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVITUKSET Espoon kaupunki
TILAPALVELUT, AINA VALMIINA!
Kun lippu pitää nostaa salkoon tai vessa vuotaa, kiinteistönhoitajat tulevat sukkelasti paikan päälle.
Tilapalvelujen henkilöstön aistit ovat avoinna palvelupyyntöjen ulkopuolellakin.
Omistuksessa
1 200 rakennusta
• 450 kohdetta aktiivikäytössä
Kohteita
1 600
• yhdellä kiinteistönhoitajalla
5–10 kohdetta
TILAPALVELUT-liikelaitos pitää huolta kaupungin kiinteistöistä. Kaikki, mikä rakennuksissa vaatii huoltamista ja ylläpitoa, kuuluu työsarkaan. Kohteita ovat koulut, päiväkodit, toimistotilat ja julkishallinnon palvelutilat sekä kaupungin tiloissa vuokralla oleva Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue toimipisteineen.
Työtehtävät vaihtelevat muun muassa lvi-huolloista ja ilkivallan jälkien korjaamisesta mekaanisen rasituksen aiheuttamiin kunnossapitotöihin.
Laitteiden, koneiden ja vesikalusteiden huollon lisäksi sähköisen huoltokirjan kautta palvelupyyntöjä voi tulla pienistäkin vioista. Tärkeintä on, että tilat pysyvät terveinä ja turvallisina.
Ilkivalta on vuodessa kaksinkertaistunut todennäköisesti some-haasteiden vuoksi. Kiinnijääneet alaikäiset joutuvat sovitteluun ja sitä kautta tekemään töitä tilapalveluissa.
Juttua varten on haastateltu huoltopäällikkö Ari Meirtoa.
Henkilöstöä kaikkiaan 450
• yli 350 operatiivisessa palvelutuotannossa
• laitoshuoltajia noin 130, siivouspalveluista 70 % ostopalveluna
• kiinteistönhoitajia 45 + 15 ulkoistettua
• kunnossapidon ammattilaisia noin 70
Palvelupyyntöjä 36 000
Kunnossapito > 13 000
Kiinteistönhoito > 17 000
Granlund Manager -huoltokirjassa työtehtäviä vuonna 2025
000
Muut huoltoyhtiöt 6 000
Kalenteroituja ennakkohuoltoja
Lipputankoja
yli 400
• Espoossa liputuspäiviä 28 (2025)
Kaikenlaisia työvälineitä
Kiinteistönhoitajilla mukanaan tai kohteessa riittävät käsityökalut, esimerkiksi lapiot ja porakoneet.
• 50 akkuporakonetta
• 29 traktoria
• 26 pakettiautoa
KUNNOSSAPIDOSSA
vilkkainta oli vuonna 2025 elo-syyskuussa, jolloin oli yli 4 000 tehtävää; hiljaisinta heinäkuussa, jolloin oli noin 1 800 tehtävää. Muina kuukausina 2 200–3 500 tehtävää.
Ilkivalta ollut kasvussa
• 429 tapausta (2025)
• 50 tapausta (2020)
ONNISTUMISIA
TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Sabrina Bqain
Hyvä yhteistyö on sisäisen tarkastuksen työn avain
Espoon kaupungin sisäisen tarkastuksen yksikkö varmentaa, että kaupungilla toimitaan tuloksellisesti ja vaatimusten mukaisesti. Sisäinen tarkastaja Aleksandra Miettinen ja asiakirjahallintopäällikkö Otto Tuomaala kertovat yhteisestä onnistuneesta sisäisen tarkastuksen prosessista.
SISÄISEN TARKASTUKSEN yksikköön liittyy paljon harhaluuloja. Joku saattaa ajatella, että se on organisaation sisäinen poliisi, jonka tehtävänä on etsiä virheitä tai kaivella menneitä. – Näin asia ei kuitenkaan ole, emme ole väärinkäytösten tonkija, toteaa sisäinen tarkastaja Aleksandra Miettinen – Tehtävämme on etsiä mahdollisuuksia ja kehityskohteita. Pyrimme siihen, että kaupungin yksiköiden oma sisäinen valvonta toimii, ja jos löytyy kehitettävää, teemme havaintoja ja suosituksia. Yksi monista sisäisen tarkastuksen onnistuneista tehtävistä oli yhteistyö kaupungin asiakirjahallinnon kanssa.
Kaikki alkoi siitä, kun Aleksandra ehdotti tarkastusta julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen käsittelystä kaupungilla. Koska tietopyyntöjä käsitellään kaupungilla ihan jokaisessa yksikössä, hän pohti, että siihen saattaa liittyä riskejä.
– Lain mukaan kaupunki ja sen yksiköt ovat velvollisia antamaan pyynnöstä tietoja. Siksi olisi hyvä, että käytäntö olisi yhdenmukainen jokaisessa yksikössä.
Aleksandra on koulutukseltaan juristi ja työskennellyt sisäisessä tarkastuksessa vuodesta 2018 lähtien.
Lainsäädäntö ohjaa kehitystyötä Tietopyyntöjen käsittely on sidottu lailla määräaikaan: tietopyyntöihin tulee vastata kahdessa viikossa, korkeintaan kuukauden kuluessa.
– Tietopyyntö voi tulla viranhaltijalle yllättäen, ja se on käsiteltävä muiden töiden ohessa.
Lisäksi viranomaisen täytyy toimia hyvän hallinnon perusteiden mukaisesti. Se tarkoittaa, että kohtelun tulee olla yhdenvertaista ja täyttää hyvän kielen vaatimukset. Kaupungilla on myös neuvontavelvollisuus.
Sujuvista ja lainmukaisista prosesseista hyötyvät lopulta kaupunkilaiset. ”Työmme perimmäinen tarkoitus on, että kaupungin palvelut näkyvät kuntalaisille aiempaa tehokkaampina ja paremmin järjestettyinä”, Aleksandra pohtii.
ESPOON KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN YKSIKKÖ
SISÄINEN TARKASTUS on kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva riippumaton yksikkö. Yksikössä on asiantuntemusta niin riskienhallinnasta, sisäisestä valvonnasta kuin hallinto- ja johtamistavoista.
Tarkastusjohtajan alaisuudessa työskentelee viisi henkilöä, jotka edustavat monialaista osaamista juridiikassa, kauppatieteissä ja laadunvarmistuksessa.
Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että kaupungin yksiköt toimivat sovittujen sääntöjen mukaisesti ja noudattavat sisäisiä ohjeita. Sisäinen tarkastus ei kuitenkaan tee sisäistä valvontaa, joka on esihenkilöiden tehtävä.
NÄIN VIISIVAIHEINEN tarkastusprosessi asiakirjahallinnon kanssa eteni:
1
Aloituskeskustelu vastuuhenkilön eli lakiasiainjohtajan kanssa, joka ohjasi Aleksandran Oton puheille. Otto toimitti Aleksandralle esitietoja.
2
Aleksandran ja Oton tapaaminen kaupunginarkistossa. Otto selvitti, miten asiakirjahallinnossa toimitaan ja miten tietopyyntöjä käsitellään. Hän jakoi tietoa kehittämisvaiheessa olevasta ohjeistuksesta.
3
Aleksandra keräsi tietoa myös kasvun ja oppimisen sekä kaupunkiympäristön toimialoilta, hankintakeskuksesta sekä työllisyyspalveluista ja henkilöstöyksiköstä.
4
Kerätyn tiedon perusteella saadut havainnot varmennettiin useammasta lähteestä ja asiakirjoista.
5
Aleksandra laati neuvonantomuistion, joka annettiin asiakirjahallinnolle kehittämisvaiheessa olevan työn tueksi. Tarkastuksen lopuksi hän laati tarkastusraportin, johon luonnosvaiheessa pyydettiin kommentit vastuuhenkilöiltä. Lopullinen raportti antoi kokonaiskuvan tarkastuksesta ja suositukset, miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa voidaan vielä parantaa.
”On positiivista, että sisäinen tarkastus pystyy näin laajalla kentällä sparraamaan ja tarjoamaan ihan konkreettista tukea.”
– Halusimme varmistaa, että nämä lain vaatimukset toteutuvat kaupungin kaikissa yksiköissä, Aleksandra jatkaa.
Ihan ensimmäiseksi Aleksandra otti yhteyttä kaupungin lakiasiainjohtajaan, joka ohjasi hänet asiakirjahallintopäällikkö Otto Tuomaalan pakeille. Otto avasi Aleksandralle, miten asiakirjahallinnossa käsitellään tietopyyntöjä.
Otto suhtautui Aleksandran yhteydenottoon positiivisesti. Asiakirjahallinnon arkistointipuolelle on aiemmin kohdistunut kaksi eri sisäistä tarkastusta, ja hän koki, että sisäinen tarkastus on hyvä yhteistyökumppani.
– Toimintaamme ohjaavat aina ensin lainsäädännön velvoitteet. Taustalla voi olla hyvinkin yksityiskohtaista lainsäädäntöä. On positiivista, että sisäinen tarkastus pystyy näin laajalla kentällä sparraamaan ja tarjoamaan ihan konkreettista tukea, Otto kiittelee.
Otto on työskennellyt asiakirjahallinnossa vuodesta 2014 ja arkistotoimesta vastaavana esihenkilönä vuodesta 2020.
Kehittämisen
tueksi neuvonantoa
Ihan kahdestaan Aleksandra ja Otto eivät kehitystyötä tehneet. Aleksandra keräsi tietoa myös muualta, kuten kasvun ja oppimisen sekä kaupunkiympäristön toimialoilta, hankintakeskuksesta sekä työllisyyspalveluista ja henkilöstöyksiköstä.
Useilta eri yhteistyökumppaneilta sisäinen tarkastus sai kaivattua lisäarvoa. Näin havainnot pystyttiin varmistamaan useammasta lähteestä, jotka vielä varmennettiin asiakirjoista.
Aleksandra toi sisäisessä tarkastuksessa esille tietopyyntöihin liittyviä riskejä ja ehdotuksia niiden hallitsemiseksi. Tietosuojariskien hallinta oli tarkastuksen havaintojen mukaan jo hyvällä tasolla.
– Nostimme esiin toimintaan liittyviä riskejä, kuten laillisuus, tietosuoja, osaamis ja seurantariskejä. Laillisuusriskiä arvioimme muun muassa määräaikojen noudattamisen, neuvontavelvoitteen ja hyvän kielenkäytön vaatimusten näkökulmasta. Toimme esiin myös mahdollisia hallintakeinoja.
Sisäisen tarkastuksen toimenpiteet eivät tarkoita sitä, että jossain yksikössä olisi jokin ongelma, vaan sen tehtävänä on varmistaa, että sisäinen valvonta toimii. Bonuksena tarkastettavat yksiköt saavat kehitysehdotuksia ja suosituksia, Otto ja Aleksandra sanovat.
Oton mukaan sisäisen tarkastuksen huomiot linkittyivät osin myös keskeneräisiin toimenpiteisiin, kuten kattavaan ja keskitettyyn rekisteröintiin, konkreettisen tietopyyntökäsittelyn ohjeistuksen laatimiseen ja kaupunkitasoiseen ohjeistukseen sekä tietopyyntöjen näkymään.
– Tavoitteenamme on ohjata isoa hajanaista organisaatiota yhteismitallisiin menettelyihin, Otto kiteyttää.
Arvokasta neuvontaa ja sparrausta Kaikkiaan sisäisen tarkastuksen prosessi kesti vajaa puoli vuotta.
Syyskuussa 2025 Aleksandra lähetti asiasta ensimmäisen viestin asiakirjahallintoon. Loppuvuoden ajan sisäinen tarkastus ja asiakirjahallinto tekivät yhteistyötä prosessien parantamiseksi.
”Olemme saaneet sisäisestä tarkastuksesta hyvin arvokasta ohjeistusta, neuvontaa ja sparrausta oman toimintamme kehittämisen tueksi. Se motivoi meitä myös eteenpäin”, Otto pohtii.
”Paras asiantuntemus tarkastettavasta asiasta on aina itse toiminnoissa, ja olemme riippuvaisia siitä, miten paljon meille annetaan tietoa”, sanoo Aleksandra.
”Hyvä yhteistyö on sisäisen tarkastuksen työn avain.”
Joulukuussa Aleksandra laati neuvonantomuistion käynnissä oleviin kehityskohteisiin, ja tammikuussa 2026 hän laati tarkastusraportin.
– Olemme saaneet sisäisestä tarkastuksesta hyvin arvokasta ohjeistusta, neuvontaa ja sparrausta oman toimintamme kehittämisen tueksi. Se motivoi meitä myös eteenpäin, Otto kiittelee. Hänestä sisäinen tarkastus voi parhaimmillaan vauhdittaa jo olemassa olevia kehitysprojekteja. Erityisesti prosessi auttoi häntä hahmottamaan kokonaisuutta ja jäsentämään kehityskohteita.
Myös Aleksandra on tyytyväinen prosessiin. – Haluan kehua Ottoa siitä, miten hyvin yhteistyömme sujui. Paras asiantuntemus tarkastettavasta asiasta on aina itse toiminnoissa, ja olemme riippuvaisia siitä, miten paljon meille annetaan tietoa. Hyvä yhteistyö on sisäisen tarkastuksen työn avain. Jos se ei suju, emme pysty antamaan myöskään hyviä ehdotuksia, Aleksandra jatkaa.
Vaikka sisäisen tarkastuksen prosessi on ohi, asiakirjahallinnon ja Oton osalta tietopyyntökäsittelyn ohjeistuksen laadinta ja siihen liittyvät toimenpiteet jatkuvat vielä.
1. Otahallin pelitilassa on 15 kilpapelikonetta, Playstationit, liikuntapeliseinä ja biljardipöytä.
2. E urheilu mielletään tietokone, mobiili tai konsolipelaamiseksi, mutta se voi yhtä lailla olla virtuaalista pyöräilyä tai shakkia – kaikkea, missä voi kilpailla digitaalisia laitteita hyödyntäen.
3. ”Fortniteturnaukseen tuli ensimmäisellä minuutilla 12 ilmoittautumista”, Otto iloitsee.
4. ”Haaveilen, että eurheilu olisi nuorten ja vanhempien yhteinen harrastus”, Otto sanoo.
5. Palaute nuorilta on ollut mahtava.
Projektisuunnittelija
KUNTALAISELLA TÖISSÄ
E-urheilun harrastuspolulla
Espoon kaupunki on luonut nuorille tilat ja välineet e-urheilulle ja turvalliselle pelaamiselle. Hankkeen vetäjäksi saatiin e-urheilun ammattilainen Otto Takala.
NUORET OVAT innostuneita e-urheilusta, mutta tavoitteelliselle ja ohjatulle harrastamiselle ei ole aiemmin ollut selkeää kunnallista toimintamallia. Tähän haasteeseen Espoon kaupunki halusi vastata kehittämällä ja pilotoimalla e-urheilulle oman harrastamisen polun. Sen avulla yläasteikäisillä nuorilla on mahdollisuus edetä harrastuksessa.
Viime elokuussa hanketta lähti vetämään projektisuunnittelija Otto Takala. Hänellä on pitkä kokemus niin e-urheilijana kuin Suomen elektronisen urheilun liiton johtotehtävistä.
– Keskeistä on tarjota turvallinen ja ohjattu ympäristö, jossa nuoret voivat kohdata toisiaan, pelata yhdessä ja oppia uutta. Samalla keräämme tietoa siitä, miten e-urheiluharrastus kannattaa kunnassa järjestää, Otto avaa.
Huippuluokan pelilaitteet ovat usein kalliita, mikä voi estää harrastamisen. Hankkeessa on haluttu madaltaa kynnystä osallistua maksuttomaan ja ohjattuun toimintaan, jossa huomioidaan myös nuorten hyvinvointi ja arjen rytmi.
Hanke on siitä poikkeuksellinen, että se on kulttuurin sekä liikunnan ja urheilun tulosyksiköiden yhteinen. Yhteistyössä ovat lisäksi mukana paikalliset urheiluseurat, koulut ja e-urheilutoimijat.
Syksyllä 2025 Otahalliin rakentui toimijoiden yhteistyönä pelitila, johon tuotiin 15 kilpapelikonetta, Playstationit, liikuntapeliseinä ja biljardipöytä.
Salibandyseura Westend Indians operoi Otahallia, jossa kaupunki on vuokraajana ja tehnyt sopimukset tunneista ja vuoroista e-urheilulle.
– Palaute nuorilta on ollut mahtava. Olemme kiertäneet pelilaitteiden kanssa muutamia yläkouluja, joissa peleihin on osallistunut satoja nuoria. Toiminta on luonut nopeasti ympärilleen valtavasti iloa, riemua ja hämmästystä.
Vanhemmat mukaan
E-urheilu näyttäytyy monelle vanhemmalle huonona ruutuaikana, mutta Takalan mukaan asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Ohjattu harrastustoiminta ja kohtaamiset vanhempien kanssa auttavat heitä ymmärtämään paremmin nuorten pelaamista.
Takalan työpäivät koostuvat kohtaamisista nuorten kanssa, erilaisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä yhteistyöstä koulujen ja urheiluseurojen kanssa. Sokerina pohjalla ovat vanhempien tapaamiset.
– Haaveilen, että e-urheilu olisi nuorten ja vanhempien yhteinen harrastus. Olisi mahtavaa, jos pelitila täyttyisi kerran viikossa yhdessä pelaavista perheistä.
Hankkeen tiimoilta onkin järjestetty vanhempien ja nuorten yhteisiä peliiltoja, jotka ovat täyttyneet hetkessä.
– On mahtavaa, kun junnut opettavat äitejä ja isiä pelaamaan ja kannustavat heitä!
TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Sami Heiskanen
HETKINEN ESPOOTA KUVA Juho Kuva
Kevätretkelle Villa Elfvikiin
Villa Elfvikin luontotalo on oiva retkeilykohde ympäri vuoden.
Luontopoluille kannattaa lähteä luontotalon kautta. Tutustu toiminnalliseen Eläköön Espoo -luontonäyttelyyn ja lainaa kiikarit ja luontopolkuesite mukaasi!
Laajalahden luonnonsuojelualue on pääkaupunkiseudun parhaita lintujen tarkkailupaikkoja. Matkalla lintutornille voit ihailla lehtoluonnon lajirunsautta. Tornista avautuu näkymä arvokkaalle lintukosteikolle ja rantaniitylle, jotka tarjoavat runsaasti ravintoa kahlaajille ja vesilinnuille. Retken kruunaa herkuttelu Café Elfvikissä.
VINKKEJÄ luontotekoihin
löydät Eläköön Espoo -näyttelyn lisäksi Luontotekoja!-tapahtumasta 25.4. klo 10–14. Aiheeseen liittyvä vaihtuva näyttely Kukkaniittyjä ja lahopuita on esillä 7.6.2026 asti.
MIKSI PYÖRÄILET TYÖMATKASI?
Työmatkaliikunnalla on monia hyötyjä. Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä heidän ajatuksistaan työmatkapyöräilystä.
”SAAN päivistä enemmän irti pyöräillessäni kuin ruuhkabussilla matkustaessani.
Silmä lepää kauniissa niittykukissa ja puissa, joita kasvaa työmatkani varrella. Hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa tulee huomaamatta, ja työpäivä sujuu keskittyneemmässä tilassa ja iloisemmalla mielellä kuin silloin, jos en ole liikkunut yhtään. Illalla ei enää tarvitse lähteä varta vasten urheilemaan. Pyöräilykauden lopuksi voi iloita säästyneistä päästöistä ja kertyneistä kilometreistä, joita tietysti kirjaan joukkueemme Kilometrikisaan!”
LENA HULKKO, asiantuntija, työllisyyspalvelut
”LYHYT muutaman kilometrin matkani Otaniemeen taittuu kätevimmin ja nopeimmin pyörällä. Reitti kulkee Tapiolan upeiden puistojen läpi, joten matka on myös maisemiltaan miellyttävä. Pidän siitä, että työmatkalla tulee hieman ulkoiltua ja samalla virkistyy. Joskus poikkean aamuuinnilla Otaniemessä ja suuntaan sen jälkeen toimistolle. Siten päivä lähtee käyntiin erityisen mukavasti.”
TONI SAASTAMOINEN , arkkitehti, kaupunkisuunnittelukeskus
”PÄÄSEN pyörällä töihin samassa ajassa kuin julkisilla, vaikka matkaa on reilusti. Pyöräilystä saa hyvää peruskuntoharjoittelua, ei tarvitse lähteä erikseen työpäivän jälkeen lenkille. Liikunnasta ennen työpäivää tulee myös hyvä olo, se antaa energiaa varsinkin aamupäiviin. Työmatkapyöräily auttaa irtautumaan työajatuksista päivän päätteeksi, ja pyöräillessä ehtii nähdä paljon sellaista, mitä ei auton ikkunasta koskaan näkisi.”
ANTTI MIETTINEN, oppimisteknologian pedagoginen asiantuntija
GALLUP