Espressi 1/2021

NRO 1 • MAALISKUU 2021 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

06 Kansainvälisyys

on Espoon työntekijöiden arjessa

16 Tartuntatautitiimi

haluaa tehdä itsestään tarpeettoman

taja! t e p o n e Vuod

Hyvää kemiaa

20 Otaniemen lukion kemian lehtori

Anu Penttilä nauttii opettamisesta sekä oppilaiden oivalluksista ja oppimisen ilosta

”Hyviä muistoja Virastotalo 2:sta. Meidän kerroksessamme korostui se, että työilmapiirin luov at ihmiset, ei seinät .”

Sari Laaksonen, sihteeri, esikunta, sosiaali - ja terveystoimi

Matkalla kohti uutta Espoon keskusta.

22 Espoon keskuksen ilme muuttuu. Nyt sai väistyä legendaarinen Virastotalo 2.

4

5 6

Poimittua Espoon graafinen ilme päivittyi.

Tutustu uuteen väri- ja fonttimaailmaan!

Kysymys & vastaus Miksi tekstit kannattaa aina käännättää ammattikääntäjillä?

Kansainvälisyys Korona tai ei, Espoo kansainvälistyy kovaa tahtia.

ESPRESSI 1.2021

12

Taiteiden Espoo

14

Tiesitkö tämän?

16

Onnistumisia

Tietokylään ripustettiin 85 taidelainaa Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelmista.

20

Kuntalaisella töissä

22

Hetkinen Espoota

24

Gallup

Mitä saatiin selville, kun espoolaisilta kyseltiin, millainen on tulevaisuuden Espoo?

Tartuntatautitiimissä tsempataan toinen toista.

2

Mitä kaikkea pitää sisällään kemian lehtorin työ?

Virastotalo 2:n purku näyttää hurjalta, mutta takana on tarkka suunnitelma ja ammattitaito.

Miksi sinä suosittelisit Espoon kaupunkia työpaikkana?

JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA

KUVAILE ESPOO 1–3 SANALLA Viime vuoden lopulla tehdyssä Mun Espoo -kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvailemaan Espoota 1–3 sanalla, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleen.

Nämä asiat nousivat useimmin vastaajien mieleen. Mitkä sanat sinä olisit valinnut?

Lisää kyselyn tuloksia sivulta 14 alkavassa jutussa.

Kevät on muutosten aikaa

luonto, vehreys, metsät Espoo on koti merellisyys ja saaristo viihtyisä, kaunis asuinpaikka monikeskuksinen hajanainen kylämäinen kasvu, kehitys, rakentaminen nykyaikainen ja moderni teknologiakaupunki

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO! ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Anne Kettunen, Sanna Muje, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

3

HUHTIKUUN kuntavaaleissa valitaan uusi valtuusto, joka aloittaa työnsä 1. kesäkuuta.

Uuden valtuustokauden alussa Espoossa astuu voimaan mahdollisesti myös uusi toimiala­ rakenne ja luottamushenkilöorganisaatio.

Kaupunginhallitus päätti kehittämislinjauk­ sista joulukuussa.

Organisaation uudistaminen on osa espoo­ laisen johtamisen pitkäjänteistä ­kehittämistä.

Haluamme palvella espoolaisia entistä parem­ min ja varmistaa Espoon kilpailukyvyn ja vetovoiman myös tulevaisuudessa. ­Uudistus vahvistaa Espoo-tarinan toimeenpanoa, madaltaa organisaatiota ja tehostaa ­hallintoa.

Samalla varaudumme mahdolliseen soteuudistukseen.

Uusi viranhaltijaorganisaatio tulee koos­ tumaan Kasvun ja oppimisen, Hyvinvoinnin ja terveyden ja Kaupunkiympäristön toimi­ aloista, Elinvoiman tulosalueesta ja Konserni­ hallinnosta. Valmisteluryhmät tekevät suun­ nittelua yhdessä henkilöstön kanssa ja yhteis­ toiminnasta huolehtien. Vahvistamalla johta­ misen edellytyksiä parannamme myös henki­ löstön työhyvinvointia ja Espoon vetovoimaa työnantajana.

Viime syksynä kysyimme espoolaisten ja työntekijöidemme mielipiteitä Espoosta Mun Espoo -kyselyllä. Kiitos teille, jotka vastasitte kyselyyn. Saamme vastauksista arvokasta tie­ toa Espoo-tarinan päivitystä varten, johon meidän kaikkien työ pohjautuu.

Toivotan kaikille hyvää kevättä!

POIMITTUA

KOONNUT Paula Ristimäki KUVAT Espoon kaupunki

ILMAN LÄHETETTÄ TYÖFYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTOLLE Onko sinulla äkillinen alaselän, niskan tai raajan kiputila?

Työterveyspalveluissa toimii äkillisiin tuki -ja liikuntaelinongelmiin työfysioterapeuttien suoravastaanotto, jonne voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Tavoitteena on nopea kuntoutuminen, itsehoidon tehostuminen ja nopeampi työhön paluu.

Varaa aika Espoon Työterveyssovelluksen kautta tai soita asiakaspalveluumme p. 09 816 24400. Varmistathan, että oireisiisi ei liity jokin seuraavista: kuume, voimakas laihtuminen tai sairauden tunne, tapaturma, syöpähistoria, osteoporoosi tai suolen/virtsaamisen toiminnan muutos.

Koronarokotukset Espoossa TYÖTERVEYSHUOLTO ROKOTTAA KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT Espoon kaupungin työntekijöiden rokotuksista vastaa työterveyshuolto riippumatta työntekijän kotipaikkakunnasta. Kaupungin yksityisten sote-kumppanien henkilöstö ja kaupungin vuokratyöntekijät rokotetaan puolestaan Tapiolan terveysasemalla.

Työterveyshuolto on yhteydessä esimiesten kautta rokotusvuorossa oleviin työntekijöihin, ja nämä saavat ohjeet sähköiseen rokotusajan varaamiseen.

Lisätietoa henkilökunnan koronarokotuksista ja rokotusjärjestyksestä löytyy Essistä.

TYÖTERVEYS rokottaa kaupungin henkilökunnan.

ESPOON KAUPUNKI ROKOTTAA KUNTALAISET Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi vastaa väestön, eli kuntalaisten rokotuksista. Rokotukset aloitettiin ensin ikäihmisistä ja henkilöistä, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus.

Ajantasaista tietoa rokotusten etenemisestä: espoo.fi/koronarokotus.

Rokotusvuorossa olevat voivat varata rokotusajan ensisijaisesti verkossa osoitteessa koronarokotusaika.fi.

Mitä mieltä?

ESPRESSI 1.2021

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan.

Vastausaika päättyy 2.4.2021.

4

OTA HENKILÖSTÖEDUT KÄYTTÖÖN! Eazybreakissa saat tänä keväänä käyttöösi liikunta- ja kulttuurietujen lisäksi hierontaedun. Myös työmatkaetu siirtyy Eazybreakiin.

Eazybreakin kaikki uudet henkilöstöedut tulevat käyttöön kevään aikana. Muistathan myös lounasedun! Muut henkilöstöedut löydät Essistä.

GRAAFINEN OHJE PÄIVITETTY Näkyvimpänä muutoksena uudessa ohjeistuksessa on uusi väripaletti ja julkaisuissa käytettävät uudet fontit, jotka ovat yhteneväiset tänä vuonna uudistuvan espoo.fisivuston kanssa. Espoon tunnuksesta käytetään vain yksivärisiä versioita. Myös Espoo-tarinan mukaiset piirroskuvat uudistuvat.

Samalla Espoon Word-, PowerPoint- ja Excel-mallipohjista tehtiin saavutettavat.

Ohje ja mallipohjat viestinnän sivuilla Essissä.

VASTAAJANA kielenkääntäjä Antti Kangasmäki

KYSYMYS & VASTAUS

Miksi yleisölle meneviä tekstejä ei kannata kääntää itse?

JOTTA VIESTI menee perille ja tulee

ymmärretyksi oikein. Ja jotta viestin lähettäjästä jäisi hyvä ja osaava mielikuva.

Esimerkiksi erilaisten kaupunkilaisille annettavien ohjeistusten on oltava selkeitä kaikilla kielillä. Niiden pitää olla helposti ymmärrettäviä myös asukkaille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Epätarkka tai summittainen käännös voi paitsi vaikeuttaa asian ymmärtämistä, myös johtaa vääriin toimenpiteisiin. Espoon käännöspalveluiden ammattikääntäjät hallitsevat tavat, joilla erilaisia vastaanottajia puhutellaan eri kielillä: miten viestitään kaupungin yhteistyötahoille ja kansainvälisille kumppaneille, miten asukkaille tai vaikka alueen ulkomaisille opiskelijoille. Käännöspalveluissa tunnemme myös oikeat termit, joita käytetään, kun käännetään kaupungin strategiaan, yksiköihin ja projekteihin liittyviä tekstejä.

Käännöspalveluissa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan kääntäjää, ja käännämme suomesta ruotsiin ja englantiin ja ruotsista ja englannista suomeen. Kaupungin omia käännöspalveluita täydentävät sopimustoimittajat eli kilpailutetut käännöstoimistot, jotka hoitavat muiden kielten käännökset. Kaupungin omien käännöspalvelujen työt ovat maksuttomia, ja sopimustoimittajien hinnat erittäin kilpailukykyisiä, joten näitä kannattaa kyllä hyödyntää.

TEKSTI Paula Ristimäki KUVA Sami Heiskanen

5

ESPRESSI 1.2021

6

Espoo on monipuolisesti kansainvälinen Vaikka korona on hiljentänyt matkustamisen ja vierailut eri puolille maailmaa, Espoon kansainvälistymistä se ei ole onnistunut hidastamaan. Viime syksynä valmistui kansainvälisen toiminnan malli, joka avaa Espoo-tarinan mukaisesti sitä, mitä kaikkea kansainvälisyydellä tarkoitetaan.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Katja Nirkkonen

7

K

ansainväli­ syys ei ole pelkästään toimintaa tai moni­ muotoi­ suutta, vaan arvo, painot­ taa kansain­ välisten asi­ oiden vs. päällikkö Jasmin Repo elinkeinoja kaupunkikehitysyksiköstä.

Kaupungin kansainvälisyydessä kiteytyy Espoon avoin asenne maailmaa kohtaan. Tuore Espoon kansainvälisen toiminnan malli avaakin Espoo-tarinan mukaisesti sitä, mitä kaikkea kansainvälisyy­ dellä Espoossa tarkoitetaan.

– Mallin perusajatuksena on rohkaista yhä useampaa työnteki­ jää ja esimiestä pohtimaan, miten arkityössä voisi hyödyntää kan­ sainvälisen yhteistyön mahdolli­ suuksia oman työn ja osaamisen kehittämisessä, Jasmin selventää.

Malli kuvaa myös kansainväli­ sen toiminnan eri ulottuvuuksia.

Se huomioi rajat ylittävän kansain­ välisen yhteistyön, kotikansain­ välisyyden sekä asenteiden kan­ sainvälisyyden, mutta keskittyy erityisesti kansainvälisen yhteis­ työn kehittämiseen ja tarjoaa konkreettisia työkaluja kansain­ väliseen toimintaan.

Minäkö kansainvälinen?

voisi omalla toimialalla tai tulos­ yksikössä olla, Jasmin kannustaa.

Ajatuksena on, että kansain­ välinen toiminta on suunnitelmal­ lista ja tavoitteellista ja että toimi­ aloilla sekä tulosyksiköissä huomi­ oidaan kansainvälisyyden eri ulot­ tuvuudet ja asetetaan toiminnalle tavoitteita.

– Voidaan pohtia vaikka sitä, miten vastataan monikulttuuris­ tuvan väestön tarpeisiin, minkä­ laista kansainvälistä yhteistyötä tehdään ja minkälaista osaamista tämä vaatii henkilöstöltä. Tukea voi ­pyytää kansainvälisten asioiden asiantuntijoilta. Esimerkiksi sivis­ tystoimessa on jo kansainvälisyysja globaalikasvatusohjelma, jonka ohjaamana tulosyksiköt kehittävät toimintaansa.

Jasmin muistuttaa, että Espoossa tavoitteeksi on nostettu muun muassa se, että henkilöstö­ rakenne heijastelisi kaupungin monikulttuurisuutta, olisi ikään kuin kaupunkilaisten peilikuva.

– Minusta kyse on erityisesti uskalluksesta. Kansainvälisyyden tulisi kuulua samalla tavalla kaik­ kien työhön kuten vaikka kestävä kehityskin. Kansainvälinen yhteis­ työ ei myöskään ole kielitaidosta kiinni. Yhteistyötä voi nykyisin tehdä monella tavalla ketterästi ja ­kustannustehokkaasti esimer­ kiksi virtuaalisesti, Jasmin konkretisoi.

Kansainvälisyys on kiinteä osa monikulttuurisen kaupungin työn­ tekijöiden arkea. ­Kansainvälisen toiminnan mallin tarkoituk­ sena onkin auttaa ­henkilöstöä suunnittelemaan omaa ­kansainvälistä toimintaansa käytännönläheisesti.

– Haluaisin rohkaista jokaista pohtimaan, mitä kansainvälisyys

ESPRESSI 1.2021

8

TÄTÄ ON KANSAINVÄLISYYS ESPOOSSA

1

ASENTEITA, USKALLUSTA JA YMMÄRRYSTÄ Espoossa luodaan toista ihmistä arvostavaa asenneilmapiiriä, mikä on kansainvälisyyden ja kaiken kansainvälisyystyön perusta. Tätä korostaa myös Espootarina, jonka mukaan Espoo on avoin, yhdenvertainen, inhimillinen ja suvaitseva.

2

KOTIKANSAINVÄLISYYTTÄ KOTIKUNNASSA Espoo on yli 150 kansalaisuuden koti, ja kotikansainvälisyys on läsnä jatkuvasti. Espoota kehitetään erilaisin projektein muuttuvassa maailmassa esimerkiksi kotouttamisohjelmien ja englanti palvelukielenä -hankkeen avulla.

3

KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö on muun muassa yli rajojen tapahtuvaa henkilöliikkuvuutta, kansain­välistä verkosto- ja kumppanuusyhteistyötä, edunvalvontaa, investointien houkuttelua ja paikallisten yritysten kansainvälistymisen edistämistä. » LUE LISÄÄ: Essi -> Sisäiset palvelut -> Kansainväliset asiat -> Kansainvälinen Espoo 2030 – Espoon kaupungin kansainvälisen toiminnan malli

OO!

HELLO ESP

us stön osu lisen väe ie k li 8,3 s o ra e s ie Espoon v nna 2010 nttia, asti: vuo e e s p o ro n p a a 19 kasv a 2020 ia, vuonn uttavan prosentt aan saav id io rv a n e d . Hello u 5 u 3 ja os nna 20 . nttia vuo elloespoo .h w w w 30 prose to s u n iv s a a o erkk rjoam Espoo -v a 2019 ta iin vuonn toa ja e ti le il a fi kehitett k , sille asuk li ä muuttoa v n in e a s e kan n Espoos e i n s n o e u V ta . n opastus en jälkee illä on ikana ja s jälkeen s n e muuton a s k u ra e e s n la n sivusto äjää.

00 käytt noin 14 0

MAAHANMUUTTAJAT OSALLISTUVAT KAUPUNGIN KEHITTÄMISEEN YKSI HIENO esimerkki Espoon kansainvälisyystyöstä ovat alkuvuodesta 2020 aloitetut Town Hall Meeting -tapaamiset. Tapaamisilla halutaan osallistaa maahanmuuttajia, kehittää yhteisöllisyyden tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia kaupungin toiminnan kehittämiseen.

– Espoossa 19 prosenttia väestöstä ei puhu kotikielenään suomea tai ruotsia, kertoo kansainvälisten asioiden koordinaattori Hanna Eskelinen elinkeino- ja kaupunkikehitysyksiköstä.

– Tästä heräsi idea, että kansainväliset espoolaiset pitäisi saada mukaan ideoimaan kaupungin toiminnan kehittämistä niin, että esimerkiksi kielitaito ei olisi palvelujen saannin esteenä.

Jokaiselta toimialalta on saatu aihe, jota kussakin Town Hall Meeting -kokouksessa käydään lävitse.

– Esimerkiksi sivistystoimen ideoimassa kokouksessa käsiteltiin englanninkielisten verkkosivujen kehittämistä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin lasten vanhempia muun muassa Wilman kautta, ja mukaan saatiin 60 henkilöä.

Sosiaali- ja terveystoimen kokous puolestaan käsitteli asiakkaiden palveluprosessia puhelin- ja verkkotapaamisissa sekä kohtaamisissa kasvokkain.

Lisäksi käytiin läpi muun muassa sitä, miten s­ uomi. fi-tunnistautuminen onnistuu.

Kokoukset pidetään englanniksi, ja ne sisältävät eri puheenvuorojen lisäksi muun muassa työpajoja, joista nousseista ideoista keskustellaan kokouksen päätteeksi.

Maksuttomat tapahtumat ovat avoimia kaikille.

Ensisijaisesti tietoa kokouksista välitetään Hello Espoo -sivuilla.

– Kutsuja jaetaan myös esimerkiksi kansainvälisten espoolaisasukkaiden Facebook-ryhmässä sekä lähetetään tietoa tapahtumista yritysten henkilöstöosastoille ja kansainvälisille järjestöille.

Toivomme myös, että Espoon työntekijät kutsuisivat kuntalaisia näihin tapaamisiin, Hanna kehottaa.

Kokouksia on ollut tarkoitus järjestää noin kerran kuukaudessa. Ensimmäinen ehdittiin pitää helmikuussa 2020 paikan päällä, mutta koronapandemian takia seuraavat neljä kokousta oli siirrettävä verkkoon.

Town Hall Meetingejä on kiitelty vuolaasti.

– Olemme saaneet asukkailta hyvää palautetta siitä, että he ovat tulleet kuulluiksi. Henkilöstö puolestaan pitää todella tärkeänä saada tietoa siitä, mitä espoolaiset toivovat.

Kaksi seuraavaa tapahtumaa on suunnitteilla kevääksi.

– Toinen niistä on englanti palvelukielenä -projektiin liittyvä Town Hall Meeting -tapahtuma, joka toivottavasti voidaan toteuttaa loppukeväällä, Hanna pohtii.

9

Esimerkiksi koulut ja kulttuuri­toimijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä.

Espoo kiinnostaa kansainvälisiä toimijoita

Kansainvälisyys on Espoossa monimuotoista: kaupungin asukkaat edustavat 150 eri kieliryhmää, asiantuntijoilla on monenlaisia kansainvälisiä verkostoja ja sivistyspalveluissa kasvatetaan tulevaisuuden kansainvälisiä osaajia. Myös muun muassa koulut ja kulttuuritoimijat tekevät paljon kansainvälistä yhteistyötä.

Kansainvälinen toiminta ­lisääntyi runsaasti parin viime vuoden ajan ennen kuin pandemia iski.

– Espoo kiinnostaa, ja esimerkiksi vierailujen ja EU-rahoitteisten projektien määrä on kasvanut merkittävästi.

Meidän kanssamme tahdotaan tehdä yhteistyötä ja tänne halutaan tulla käymään.

Koronan takia kansainväliset kasvokkaiset tapaamiset loppuivat, mutta yhteydenpito ei. Työntekijät, jotka olivat kansainvälisesti aktiivisia arjessa aiemminkin, jatkoivat verkkopalavereita ja sähköpostikirjeenvaihtoa ulkomaisten kollegoidensa kanssa entiseen tapaan tai jopa tiiviimmin.

– Erilaisissa verkostoissa on ollut vahva tarve oppia ja jakaa, miten eri kaupungeissa ratkotaan ongelmia esimerkiksi koronan tiimoilta, Jasmin huomauttaa.

ESPRESSI 1.2021

10

KANSAINVÄLISYYTTÄ RANTOJA SIIVOAMALLA VUODEN 2019 lopulla Kirkkojärven nuorisotilalla käyvien nuorten piirissä heräsi idea nuorisovaihdosta, jolle voisi hakea rahoitusta EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.

Kyseessä on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteistyötä tukeva rahoitusohjelma Euroopassa.

Espoolaisnuorten aiheeksi valikoitui ilmastonmuutos etenkin merien suojelun ja kierrätyksen näkökulmasta.

Tähän työhön nuoret halusivat vaihtonsa aikana osallistua sen lisäksi, että pääsevät tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja muun muassa koulujärjestelmään.

– Halusimme tehdä jotakin sellaista, jolla olisi merkitystä ympäristölle. Keksimme, että nuoret tykkäävät matkoillaan olla rannalla, joten rantojen siivoaminen muoviroskasta kuulosti meistä hyvältä idealta, kertoo Elena Dukov, joka on yksi vaihtoon lähtevistä nuorista.

Ryhmän nimeksi päätettiin antaa Team Ocean, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 15 yläkoulu- ja lukioikäistä nuorta Kirkkojärveltä, Soukasta, Kauklahdesta ja Saunalahdesta.

Sopivan kohteen etsimisessä oli omat kommervenkkinsä, mutta lopulta sopiva yhteistyökumppani löytyi Turkista, Istanbulin lähistöllä sijaitsevasta Beylikdüzüsta.

Vastaanottavan tahon kanssa on pidetty useita verkkopalavereita ja matkaan piti lähteä jo viime vuoden syyslomalla, mutta pandemia viivästytti suunnitelmia.

– Tällä hetkellä ajatuksena on, että Team Ocean ja nuoriso-ohjaajat lähtevät Turkkiin joko kesäkuussa tai syysloman aikaan, mutta tämä on kiinni koronatilanteesta. Sillä aikaa tarkennamme suunnitelmia ja pohdimme muun muassa yöpymis- ja ruokailupaikkoja, Elena kertoo.

Turkin nuorisoryhmä saapuu Espooseen myöhemmin.

– He vasta aloittavat Erasmus+ -hakemuksensa tekemisen. Myös he siivoavat täällä rantoja ja tutustuvat muun muassa kierrätykseen.

Nuoret laativat itse Erasmus+ -hakemuksensa, mutta saivat tarvittaessa apua nuoriso-ohjaajilta.

– Hakemuksen tekeminen oli aika iso työ, mutta nuoriso-ohjaajat osasivat neuvoa, millaisia asioita siinä arvostetaan ja miten rahoitusta kannattaa hakea. Meillä nuorilla oli kuitenkin täysin vapaat kädet tehdä hakemuksesta juuri meidän näköiseksemme.

Elena suosittelee muitakin nuoria ottamaan rohkeasti selvää, millaisia mahdollisuuksia Espoossa on nuorisovaihtoon ja sen rahoituksen hankkimiseen. Hän uskoo, että tällaisesta toiminnasta on hyötyä kaikille.

– Tällä tavoin oppii asioiden selvittämistä ja kielitaito kohenee. Sitä paitsi turistina näkee vain turistikohteen, mutta näin pääsee tutustumaan esimerkiksi paikalliseen koulunkäyntiin ja osallistumaan ympäristötyöhön.

11

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Paula Virta / EMMA Espoon modernin taiteen museo

Taiteesta iloa arkeen Otaniemen Tietokylässä ei tarvitse katsella tyhjiä seiniä. Taideteokset vangitsevat katseen.

LEO VEDESSÄ tuijottaa intensiivisesti seinältä kohti kokousväkeä Otaniemen Tietokylässä. Per Maningin pigmenttivedos kuuluu Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelmiin. Norjalainen nykytaiteilija tunnetaan erityisesti eläinaiheisista, Leo-koiran tapaisista teoksistaan.

Tekniikantie 15:ssä on ripustettuna 54 eri taiteilijalta 85 teosta, jotka ovat kaikki lainoja EMMAsta. Taiteeseen pääsevät tutustumaan niin viranhaltijat kuin opiskelijat: samassa rakennuksessa on useita kaupungin hallinnon yksiköitä ja Otaniemen lukio.

– Yleensä asiantuntijamme käyvät tiloissa ja ehdottavat teoksia, mutta he myös kuuntelevat toiveita, kuten Tietokylän kokouskeskuksessakin.

Tilapalvelujen hankepäällikkö, arkkitehti Aulikki ­Korhonen toivoi ja valitsi vesiaiheisia teoksia, kertoo kokoelma-amanuenssi Aura Vilkuna.

Toive oli looginen, sillä kokoushuoneet on nimetty Espoon vesistöjen mukaan. Myös muun muassa Marko Vuokolan värivedokset The Seventh Wave #5, Risto Suomen akvarelli Joutsen ja Nanna Suden öljyvärimaalaus Jalat vedessä piristävät kokoustajia.

Teokset rauhoittavat

Taideteokset valitaan usein sen mukaan, miten ne sopivat kyseiseen tilaan visuaalisesti. Tärkeää on myös se, että teoksista pidetään. Turvallisuustekijätkin on otettava huomioon: teokset eivät saa olla auringonpaisteessa eivätkä ovet saa kolahtaa niiden päälle.

Tietokylässä taidetta on alimmassa aulakerroksessa, tilapalveluissa, kaupunkisuunnittelun sekä sosiaali- ja terveystoimen hallinnon tiloissa. Teokset ovat tarkoituksella yhteisissä tiloissa, jotta jokainen voi niistä nauttia.

– Esimerkiksi ala-aulan teoksista on kovasti tykätty: ne rauhoittavat kirkasta ja vaaleaa tilaa ESPRESSI 1.2021

Satu Törmälä, Hiidenkivi, 1987, öljy kankaalle.

Taidelainaus on osa EMMAn toimintaa, ja on hyvä, että teokset ovat esillä eivätkä ­varastossa piilossa.

12

Tietokylään on valittu paljon vesiaiheisia teoksia.

Nanna Susi, Jalat vedessä, 2012, öljy kankaalle.

Lauri Laine, Tila, 1989, öljy kankaalle.

sekä vangitsevat katseen. Vahtimestarien mukaan teokset ovat ilahduttaneet, kertoo Aura.

Pois piilosta ja esille

EMMAn taidekokoelmassa on vajaa 3 000 teosta, joista suurin osa voitaisiin sijoittaa kaupungin julkisiin tiloihin. Noin tuhat pitkäaikaislainassa olevaa taideteosta on ripustettu virastoihin, kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin, terveysasemille ja hoiva­koteihin. Osa on ulkotiloissa.

Auran mukaan pelkästään viime vuonna ripustettiin 110 teosta eri puolille Espoota.

– Taidelainaus on osa EMMAn toimintaa, ja on hyvä, että teokset ovat esillä eivätkä varastossa piilossa.

Minun valintani Hannu Väisäsen nimetön litografia koristaa seinää su osikkityöpistettä ni vastapäätä. Siinä käsi koskettaa soikion oranssia pintaa pylväiden keskellä. Oranss i väri on voimautta va, ja irtonainen käsi luo mystistä tunnelm aa.

Antiikkiset pylvä ät ja ilmassa kellu va soikio vie ajatuks et maailman synt yyn ja Kalevalan sotk an munaan, josta kaikki alkoi.

Ernst Mether-Borgström, sarjasta Opettajat (Peruukit), 1969, maalattu metalli.

13

Marja Tuomela, sis äilma-asiantuntija , Tilapalvelut

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS Espoon kaupunki

TULEVAISUUDEN ESPOOTA RAKENTAMASSA Mun tulevaisuuden Espoo -kysely näytti selkeästi, mitä kaupungissa arvostetaan ja missä olisi parannettavaa.

Se kertoi myös, näkevätkö Espoon kaupungin esimiehet ja johtavat asiantuntijat kaupungin erilaisena kuin asukkaat.

ESPOON kaupunki teki syksyllä 2020 Mun tulevaisuuden Espoo -kyselyn kaikille kaupunkilaisille espoo.fi-sivustolla.

Lähes sama kysely tehtiin aiemmin kesäkuussa Espoon kaupungin Esimiesareenaan kutsutuille esimiehille ja asiantuntijoille. Tavoitteena oli saada suuntaviivoja seuraavan valtuustokauden Espootarinaan siitä, mihin suuntaan kaupunkia pitäisi kehittää.

Kyselyn mukaan on selvää, että espoolaiset ovat luontoihmisiä: luonto, meri, saaristo ja metsät – nämä nousivat kärkeen monessa kyselyn kohdassa.

Espoo on kaupunkilaisille myös selkeästi koti, turvallinen sellainen, ja ­asukkaiden tarvitsemat palvelut ovat lähellä ja ­helposti saavutettavissa.

Espoon saamat arvosanat ovat lähes kautta linjan hyviä, ongelmiksi koetaan lähinnä kaupungin taloustilanne ja asumisen kalleus. Näyttää kuitenkin siltä, että kaupungin esimiehet ja asiantuntijat antaisivat Espoolle hiukan paremman todistuksen kuin kaikki kaupunkilaiset keskimäärin.

Kyselyyn vastasi ­ 7 841 espoolaista.

Näistä yleisen tutkimuksen vastauksia oli 5 619. Koululaiset vastasivat kahteen kysymykseen, ja heiltä saatiin 1 804 vastusta. Kaupungin esimiehiltä ja asiantuntijoilta tuli 418 vastausta.

ESPRESSI 1.2021

TOP 3 Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta Espoo?

1. Luonto, vehreys, metsät 2. Espoo on koti 3. Merellisyys ja saaristo Mun tulevaisuuden Espoo on…

• luonnonläheinen • hyvinvoiva ja vireä • turvallinen, kestävä, luotettava ja vastuullinen Espoon tärkeimmät uudistamis- ja kehittämiskohteet •K aupungin palvelujen kehittäminen, erityisesti mainitaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhustenpalvelut ja ikäihmisten asiat.

•R akentaminen: peruskorjaukset, uudistaminen, kaavoitus ja suunnittelu, koulujen sisäilma-asiat sekä asumisen ja vuokra-asuntojen määrä ja hintataso • J oukkoliikenne, yhteydet ja aikataulut sekä Helsinkiin että poikittaisliikenteeseen (Kaikki vastaajat)

14

Kannattaako Espooseen muuttaa?

Mielikuvat Espoosta

Asteikolla 0–10 peräti

Kaikki Espoon palvelut ovat saavutettavissa digitaalisesti 3,61 3,58

73 %

Espoon asukkaista antoi arvosanan 7–10, kun kysyttiin, suosittelisivatko he Espoota asuinpaikaksi tuttavilleen.

Erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat antavat Espoolle hyvät pisteet. Niitä, jotka eivät suosittelisi Espoota oli vain 15 % vastaajista.

Espoota suositellaan, koska •k aikki, mitä asukas tarvitsee, on lähellä.

•k aupungissa on rikas luonto, metsät ja luonnonpuistot.

•k aupungissa on hyvät palvelut ja julkiset palvelut

Kaikki Kaupungin esimiehet ja asiantuntijat

Espoon paras voimavara ovat kaupunkilaiset itse 3,62 3,66 Espoo on edelläkävijä 3,43 3,76 Espoon palvelut ovat asiakas- ja asukaslähtöisiä 3,31 3,81 Espoon toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys 3,29 3,65 Espoo on oikeudenmukainen 3,18 3,58 Espoon talous on tasapainossa 2,87 2,66 0

Espootarinan päivitys etenee

•K evät 2021 Vähemmistöja erityis­ ryhmät kutsutaan mukaan Espoo-tarinan valmisteluun.

1

•T oukokuu 2021 Esimies­ areenan osallistujien evästykset Espoo-tarinan valmisteluun.

• 1 6.–17.6.2021 Valtuusto­ seminaarissa uudet ­valtuutetut osallistuvat Espoo-tarinan luontiin.

15

2

3

•S yyskuu 2021 Valtuusto hyväksyy uuden Espootarinan.

4

5

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Anne Ventelä KUVAT Kaisu Jouppi

Tiimin tuki kannattelee

TITIIMI­ TARTUNTATAU jäljittäjät n ie Tartuntataut toa käsin, ko ät työskentelev e löytyy koordinaattoreill istettä Tapio­ kymmenen työp an tiloista. lan terveysasem ynyt kasva­ Koko tiimi on pyst kun epide­ a, maan sen mukan kiihtymist nu tu mia on laajen siin. ja leviämisvaihei

Espoon tartuntatautiyksikössä varmasti jokainen työntekijä odottaa sitä päivää, jona heidän tehtävänsä koronan parissa päättyvät. Siihen asti työtä tehdään motivoituneina parhaassa mahdollisessa seurassa.

KUN TÄTÄ JUTTUA varten sovittu videohaastattelu

alkaa, Jasmin Korhonen ja Aleksi Sorvali istuvat vierekkäin saman pöydän ääreen. Tätä ei tapahdu kovinkaan usein. He ovat kollegoita työyhteisössä, jossa työkavereita nähdään harvoin kasvokkain.

Jasmin ja Aleksi ovat koronaattoreita eli koro­ najäljityksen koordinaattoreita Espoon tartunta­ tautiyksikössä. Normaalisti lähihoitajana työsken­ televä Jasmin on pian ollut pestissään jo vuoden, fysioterapeuttina työskentelevä Aleksi liittyi tii­ miin viime lokakuussa. Koronatartuntojen jälji­ tystä tehdään pääosin etänä, ja viimeisen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvaneesta työyhteisöstä monet eivät koskaan ole tavanneet toisiaan kasvo­ tusten.

Koronaattorit tosin työskentelevät tiiviimmin yhdessä toistensa ja tartuntatautilääkärien kanssa, kun selvittelevät joukkoaltistumisia sekä jakavat jäljitystehtäviä ja päivitettyjä ohjeistuksia eteen­ päin jäljittäjille. Uutena tulokkaana Aleksi on pääs­ syt hyvin työyhteisöön mukaan.

– Olemme muiden koordinaattoreiden kanssa päivittäin yhteydessä Teamsissa, ja se on paljon enemmän kuin mitä näen kollegoita omassa työs­ säni avofysioterapiassa, hän sanoo.

Hyvä tiimityö on jäljitystyössä äärimmäisen tärkeää, ja siitä Jasmin ja Aleksi kiittävät koko ­Espoon kaupungin organisaatiota.

– Yhteistyö eri tahojen kanssa on onnistunut tosi hienosti. Olemme saaneet yhteystietoja esi­ merkiksi koulujen rehtoreilta ja päiväkotien johta­ jilta iltaisin ja viikonloppuisin, siitä iso kiitos koko Espoolle, sanoo Jasmin.

ESPRESSI 1.2021

Sadan hengen työpanos

Tartuntatautilääkäri Topi Turusen työnkuva on pohjimmiltaan melko samanlainen korona-­ aikana kuin ennen sitä. Ennen koronaakin hän selvitti paikallisia tautiryppäitä, laati ohjeistuk­ sia ja tartuntatautilain mukaisia päätöksiä sekä vastasi kaupungin työntekijöiden, kuntalaisten ja tiedotusvälineiden kysymyksiin. Ennen maa­ liskuuta 2020 häntä työllistivät esimerkiksi hinkuyskä, virushepatiitit ja suolistoinfektiot.

Hänen lisäkseen tartuntatautiyksikössä työsken­ teli kaksi hoitajaa. Sittemmin kolmikko on saa­ nut rutkasti uusia kollegoita.

Tartuntatautitiimin tehtävänä on selvittää kaikki koronavirustautiin sairastuneet ja sille ­altistuneet henkilöt mahdollisimman nopeasti ja estää jatkotartunnat esimerkiksi karanteenien avulla. Tammikuussa tähän tarvittiin Espoossa yli 90 hengen työpanos. Tuolloin tiimiin kuu­ lui noin 70 jäljittäjää, 10 koronaattoria eli tar­ tunnanjäljityksen koordinaattoria, esihenkilöitä, henkilöstöresursseja koordinoivia työntekijöitä, koronarokotuksia koordinoiva projektivastaava, projektityöntekijöitä, lääkäreitä sekä sihteereitä muun muassa karanteenipäätösten käsittelyä varten. Lisäksi terveysasemien lääkärit toimivat iltaisin ja viikonloppuisin tartunnanjäljitystii­ mien konsultoivina lääkäreinä.

Ensimmäisiä koronatartuntoja Topi jäl­ jitti yhdessä tartuntatautihoitajien kanssa. Pian apuun tulivat terveysasemien hoitajista muodos­ tetut jäljitystiimit. Tartuntojen lisääntyessä jäl­ jittäjien tarve lisääntyi entisestään, ja kun val­ 16

Aleksi Sorvali (istumassa) ja Jasmin Korhonen ovat koronaattoreita eli koronajäljityksen koordinaattoreita Espoon tartuntatautiyksikössä.

Taustalla kaupungin tartuntatauti­ lääkäri Topi Turunen.

17

miuslaki oli voimassa ja monet kaupungin perustoiminnoista suljettuina, löytyi terveydenhuollon ammattilaisia työhön lyhyellä varoitusajalla.

– Esimerkiksi suun terveydenhuollosta ja kouluterveydenhoidosta oli asiantuntevia ihmisiä sivussa omasta työstään. He pääsivät hyvin nopeasti kiinni uudenlaiseen työhön ja tekivät hienon työpanoksen tilanteessa, jossa kaikki oli uutta ja ihmeellistä.

Syksystä lähtien jäljitystehtäviin on ollut avoin haku. Koossa on Topin sanoin ”kirjava, mutta hyvin toimiva ja tehokas tiimi.”

Rankassa työssä kollegoiden tuki on korvaamatonta. ”Olen kiitollinen muille lääkäreille, joiden kanssa voimme jakaa töitä ja pohtia haastavia tapauksia.

Tämä apu on ollut oman jaksamiseni kannalta olennaista”, sanoo Topi Turunen.

Hyvin tehty työ palkitsee

Nolla jatkotartuntaa. Kun joukkoaltistumisissa testataan kaikki altistuneet eikä yhtäkään jatkotartuntaa löydy, on koronaattoreilla pienimuotoisen juhlan paikka.

– Silloin tietää, että on tehty hyvää työtä ja päästään niin sanotusti helpolla. Suojaukset, ­eristykset ja karanteenit ovat onnistuneet. Se auttaa jaksamaan, sanoo Jasmin.

Mutta tosiasiassa koronatartuntojen jäljityksessä ei juuri ehdi pysähtyä hankaluuksien tai onnistumisten äärelle. Uusia kysymyksiä ja ongelmatilanteita tulee jatkuvalla syötöllä lisää. Ohjeistukset vaihtuvat, tiedot päivittyvät. Tartuntatautiyksikössä työskennellään aamukahdeksasta iltayhdeksään seitsemänä päivänä viikossa.

– Paineensietokykyä on saanut harjoitella, ­samoin kuin organisointia ja johtamista. Kateellisena katson, miten Jasmin onnistuu pitämään monta rautaa tulessa, sanoo Aleksi.

Tartuntatautiyksikön toimintaa on skaalattu ­jatkuvasti samaan aikaan, kun toimintaohjeet ja käytännöt ovat muuttuneet ja uusia tekijöitä on ­perehdytetty työhön, jota kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt. Työskentely perustuu THL:n laatimiin ohjeisiin. Yhteistyötä tehdään myös sairaanhoitopiirin tasolla, ja hyviä käytäntöjä jaetaan kuntatasolla.

– Löysimme hyvän mallin jäljityksen organisointiin jo keväällä. Kun työ on kerran tehty, sitä on ollut helppo laajentaa. Paikoitellen jäljittäjät ovat jou-

Näin edettiin: 2020 maaliskuu Koronatapausten jäljitys aloitetaan ­terveysasemien hoita­ jista muodostetuissa koronatiimeissä.

ESPRESSI 1.2021

huhtikuu Koordinaat­ torien rekry­ tointi jäljittä­ jien joukosta alkaa.

huhtitoukokuu

toukokesäkuu

Nihtisillan vastaanottokeskuksessa todetaan 130 tartuntaa. Tilanne saa­ daan hallintaan yhdessä keskuksen työntekijöiden kanssa. Oireettomien testaamisella on suuri vaikutus.

18

Espoo on mukana kehittämässä sairaanhoitopiirin tartunnanjäl­ jitysohjelmistoa. Sen avulla jae­ taan tietoa tartunnoista reaali­ aikaisesti yli kuntarajojen.

elosyyskuu ­ äytteenottokapasiteetti N kasvaa. Korkean riskin tapauksissa voidaan testa­ ta myös oireettomat viruk­ selle altistuneet henkilöt.

Tiimissä on hyvä yhteishenki ja yhdessä on opittu paljon. Silti niin Jasmin kuin moni muukin koronaattori odottaa sitä päivää, kun heidän työtään tiimissä ei enää tarvita.

2021 lokakuu Jäljittäjien tarve kasvaa. Tiimiin saadaan rekrytoitua yli 20 uutta jäljittäjää kuukaudessa.

marrasjoulu Marraskuu on ollut toistaiseksi pahinta aikaa tartuntojen kannalta Espoossa. Kun leviämisvaiheen rajoitukset alkoivat, lähtivät tapausmäärät laskuun.

tammikuu Koronarokotteiden jako alkaa. Tartuntatautitiimin projektivastaava varmistaa rokotustyön sujumisen.

19

tuneet venymään uskomattoman paljon, että ovat pystyneet hoitamaan työnsä. Resursseja lisäämällä jäljitys ollaan tähän saakka pystytty pitämään käynnissä, sanoo Topi.

– Koronaattoreiden rekryäminen on ollut yksi parhaista päätöksistä koko epidemian ajalta. Heistä on tullut epidemian ammattilaisia, joiden avulla olemme selvinneet tiukimmistakin ruuhkatilanteista, hän sanoo.

Niin Jasmin, Aleksi kuin Topikin ovat oppineet työssä paljon uutta. Erityisen palkitsevaa on ollut se, että sitä on saanut tehdä tehokkaassa, moniammatillisessa porukassa.

– Oma ammattitaitoni on kasvanut paljon. Kun tiimissä on ammattilaisia eri aloilta, tieto on vaihtunut eri asioista, sanoo Jasmin ja jatkaa: – Tietysti kaikkien päämääränä on, että tilanne normalisoituu ja sitten palataan arkeen. Odotan sitä päivää, kun voin sanoa työkavereille, että hyvää työtä, nähdään taas.

1.

2.

1. Otaniemen lukiossa on Anu Penttilän mukaan modernit ja hienot tilat. Laboratorioista sekä opettajat että oppilaat pitävät.

3.

4.

2. Opettajan mielestä työn paras puoli ovat opiskelijat, heidän intonsa ja ilo oppimisestaan.

3. Anu Penttilä on valittu vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi.

4 & 5. Kemian opettajan työpäivään on monipuolinen. Siihen kuuluu opetuksen ohella esimerkiksi tuntien valmistelua, laboratoriotöiden ohjeiden suunnittelua ja testausta sekä hallintoon ja yhteydenpitoon liittyviä töitä.

ESPRESSI 1.2021

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Sami Heiskanen

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

Intohimona kemia

Oppimisen ilo tarttuu Otaniemen lukion kemian lehtori Anu Penttilä valittiin vuoden 2021 matemaattisten aineiden opettajaksi.

Kemianopettajan työssä kiehtoo työn monipuolisuus.

OTANIEMEN LUKION kemian ­lehtorilla Anu Penttilällä on takanaan kiireiset kuukaudet. Koronapandemia on ­mullistanut lukio-opetuksen etäopetukseksi, ja itse opetuksen oppimisen seuranta on sen takia hyvin erilaista kuin ennen. Kiirettä on lisännyt myös Espoon opetussuunnitelman kemianopetuksen suunnittelu.

Anu on ollut mukana työryhmässä, joka on suunnitellut juuri Espoon opetussuunnitelmaa.

– Jatkossa kemianopetuksessakin ­toimintatavat muuttuvat, ja esimerkiksi hyvinvointi otetaan entistä paremmin huomioon, Anu kertoo.

Anu päätyi työstämään uutta opetussuunnitelmaa muun muassa oman kiinnostuksensa takia.

– Kemiassa kiinnostaa sen monipuolisuus. Aineessa on matemaattisia laskuja ja teorian opettelemista, mutta myös kokeellisuutta ja kemian mallinnusta. Opetussuunnitelma muuttuu syksyllä 2021, joten ajattelin, että on hyvä olla kartalla siitä, mitä kaikkea tuleman pitää, hän pohtii.

Modernit, uudet tilat innostavat

5.

Kiitostakin hyvin tehdystä työstä on ropissut. Viimeisimpänä Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry valitsi Anun vuoden 2021 matemaattisten aineiden opettajaksi.

Anulla on pitkä tausta kemianopettajana. Olarin koulussa ja lukiossa hän ehti työskennellä vuodesta 1996, ja työpaikka vaihtui Otaniemen lukioksi syksyllä 2019, kun Olarin lukio ja Pohjois-Tapiolan lukio yhdistettiin. Nykyisin Otaniemen lukio on 21

matematiikan ja luonnontieteiden erikoislukio.

– Meillä on todella modernit, hienot tilat ja esimerkiksi laboratoriot, joista sekä opettajat että oppilaat pitävät paljon. Otaniemi on myös paikkana inspiroiva, sillä olemme käytännössä yliopiston kyljessä. Alueella on paljon yrityksiä ja hyvät yhteydet, Anu kertoo.

Mieleenpainuvia hetkiä

Itse työtä Anu luonnehtii hyvin antoisaksi. Tavallisesti kemian opettajan työpäivään kuuluu muun muassa tuntien valmistelua, laboratoriotöiden ohjeiden suunnittelua ja testaamista ja tietokoneohjelmien opettelua. Myös Wilma-viesteihin vastaaminen, oppimisen seuranta ja toiminnan suunnittelu muiden opettajien kanssa ovat tärkeä osa työpäivää.

– Opettajan työ on välillä rankkaa, mutta ehdottomasti palkitsevaa.

Parasta työssä ovat opiskelijat ja heidän intonsa ja oppimisen ilo. Haasteellista taas on se, että uudistuksia tulee melko tiuhaan tahtiin.

Uran varrelle on mahtunut lukuisia mieleenpainuvia hetkiä.

– Palkitsemistilaisuudet ovat jääneet hyvin mieleen, samoin se, kun opettaessa pääsee eräänlaiseen flowtilaan. Myös jotkin kommellukset kuuluvat mieleenpainuvien kokemusten joukkoon. Esimerkiksi butaanihappopullon avaaminen ja etanolinpalamisdemo ovat varmasti jääneet oppilaidenkin mieleen.

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Sami Heiskanen

Yhden aikakauden loppu Harmaa vanha betoni antaa nätisti periksi, kun kauhakuormaajat urakoivat vanhan Virastotalo 2:n ympärillä. Vuonna 1979 valmistunut rakennus on tullut käyttöikänsä päähän. Virastotalo 2:n toimistotilat tyhjenivät vuoden 2019 alkupuolella, kun osa siellä työskennelleistä yksiköistä siirtyi uusiin toimistotiloihin Otaniemeen.

Viimeiseksi talossa työskentelivät sosiaali- ja terveystoimen esikunta, rakennusvalvonta, kaupunkisuunnittelukeskus sekä ympäristökeskus.

VIRASTOTALO 2:n purku sujuu suunnitellusti. Tältä urakka näytti tammikuussa.

ESPRESSI 1.2021

22

23

GALLUP

MIKSI SUOSITTELISIT ESPOON KAUPUNKIA TYÖNANTAJANA? Uusimmista Kunta10-kyselyn tuloksista selvisi, että peräti neljä viidestä Espoon kaupungin työntekijästä suosittelisi kaupunkia työnantajana ystävilleen ja tuttavilleen.

Kysyimme muutamilta työntekijöiltä miksi.

”OLEN OLLUT Espoon kaupungilla töissä kuudella eri vuosi­ kymmenellä, mm. varhaiskasvatuksessa eri tehtävissä, koulussa iltatoiminnan valvojana ja HR:ssä. Viimeiset 20 vuotta olen ollut kaupunginsihteerinä konsernihallinnossa. Jokainen tehtävä on ollut mielenkiintoinen. Espoo on kehityshaluinen ja -kykyinen organisaatio ja koen, että meillä on ihmisiä arvostava ilmapiiri.”

MARI IMMONEN, kaupunginsihteeri, konsernihallinto

”ITSELLENI on tärkeää tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Sosiaali- ja terveystoimessa palvelemme monenlaisia espoolaisia ja helpotamme hyvin konkreettisesti heidän elämäänsä. Lisäksi arkipäivien haasteissa pääsee käyttämään omaa osaamistaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Työkaverit ovat mukavia ja ammattitaitoisia, mikä jaksaa innostaa joka päivä.”

PAULA HÄKÄMIES, viestintäasiantuntija, vanhusten palvelut

Syksyllä 2020 tehtyyn Kunta10työhteisökyselyyn vastasi 73 prosenttia Espoon kaupungin henkilöstöstä.

LISÄTIETOJA Kunta10-kyselyn tuloksista Essistä ja omalta esimieheltä.

”ESPOO ON iso työpaikka.

Se avaa mahdollisuuden nähdä uutta ja hakeutua erilaisiin yksiköihin töihin.

Itse aloitin sivistystoimessa, sitten löysin kaupunkisuunnittelun. Ihmiset ovat mukavia ja heillä on valtavasti osaamista. Apua saa tarvitessaan kaikilta organisaation eri tasoilla työskenteleviltä.

Kaupungilla oppii, ja myös opiskeluun suhtaudutaan kannustavasti.

ANNA SUIHKO, vuorovaikutus­ suunnittelija, kaupunkisuunnittelukeskus