Ekonomi 5/2012

5.12 Ekonomien ammattilehti

Sukupuolinormeja rikkova kokee itsensä erilaiseksi. Naisten on kuitenkin helpompi olla miesmäisiä kuin päinvastoin. Selittääkö tämä työelämän epätasa-arvon? 21

Mallin-

murtaja

10

Kunnat remonttiin

Terveydenhuolto on yksi kunta­­uudis-­ tuksen suurimmista kipukohdista.

28

Kokemusta työelämään

Yli viisikymppinen voi tulla valituksi ja sijoittua hyvin.

38

Opinnot veivät maailmalle Natàlia Freitas halusi tehdä lopputyön globaalille yritykselle.

5.12

Sisällys / Innehåll 4 Pääkirjoitus 6 Must Ihmisen varaosat 8 5 x Ura Kesälomien järjestely 10 Kuntaremontti 16 Kansainväliset osaajat

Pemamek pärjää maailmalla erikoisosaamisella

TY Ö ELÄMÄ 21

26

28

32

32

34

Miesten vai naisten homma?

Lapsena omaksutut sukupuoliroolimallit vaikuttavat tulevaisuuteen ja työelämään Työaikalain soveltaminen ja johtava asema Kokemus ja motivaatio Satu Palm valittiin uuteen työpaikkaan 56-vuotiaana Talousaamiaisella velkakriisin ytimeen Tutkittua tietoa ammatillisista yhteisöistä Kliniken Sociala medier och jobbärenden – faror och möjligheter

28

Kokemus rulettaa

Se f51e KATSAUS VUOTEEN

ÅRSRAPPORT

2011

51

37 Lotta Baclund 38 Opinnot ja alku-ura Suomen kautta maailmalle lopputyön tekoon 42 Ajassa 46 Persoona Terhi Mikkonen 58 Jarkko Tontti 59 Ekonomitoimintaa

Katsaus vuoteen 2011 Årsrapport 2011

10

Kuntapalettia muokataan innolla uusiksi, mutta yhteinen suunta tuntuu vielä uupuvan.

kannen kuva Pekka Holmström, stailaus Pia Hollo tämän sivun kuvat tommi tuomi

Satu Palm on esi­ merkki siitä, että yli viisikymppinen voi tulla valituksi ja sijoittua hyvin.

Kestävää johtajuutta muotoilemassa

T

anskalainen kansainvälisesti arvostettu tulevaisuuden tutkija Rolf Jensen kävi toukokuussa Suomessa. Hänen mukaansa meillä asiat ovat liian mukavasti. Länsimainen tuottavuus on liian alhaisella tasolla. Kehittyvillä markkinoilla kasvu on kovaa, koska siellä ihmisillä on ”draivia”. He jahtaavat unelmaa: he haluavat saavuttaa paremman elintason ja elämän itselleen ja lapsilleen. Länsimaisten ihmisten haaveet ovat hukassa. Kuten Jensen sanoo: ”The problem of the West is that it is between dreams.” Emmekö ole tarpeeksi nälkäisiä?

Emmekö unelmoi enää?

Suomea odottaa kuntaremontti. Se on yksi aito mahdollisuus arvioida uudelleen olemassa olevia rakenteita ja tervehdyttää vanhentuneita toimintamalleja. Uudelle sukupolvelle sellaiset asiat kuten yhteisöllisyys ja eettisyys ovat jo itsestään selviä asioita. Kuntauudistuksessa tarvitaan innovatiivisuutta ja hyvää johtajuutta – meidän kaikkien parhaaksi.

SEFE on mukana DIRIKKA 2012+ -projektissa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Espoon kaupunki, Metsä Group, Novo Nordisk Farma Oy, Rovio Entertainment Oy, SRV, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Tekes, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Vahanen Oy. DIRIKKA 2012+ on osa World Design Capital Helsinki 2012 -juhlavuotta.

Haluamme olla mukana selvittämässä, mitä kestävä kehitys merkitsee johtajuuden näkökulmasta. Kestävä johtajuus on monitasoinen haaste, jossa eettisyys korostuu yhtenä erottautumistekijänä. Se edellyttää, että asiat tehdään oikein, reilusti ja kannattavasti, ja että naiset ja miehet, eri kulttuureista tulevat ja eri-ikäiset työntekijät ovat tasa-arvoisia. Työyhteisöissä tarvitaan johtamiskäytäntöjä, jotka edistävät näitä arvoja.

05 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.otavamedia.fi/asiakasviestintä

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

antti luukkonen

Aija Bärlund, toiminnanjohtaja aija.barlund@sefe.fi

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Antti Nikunen, antti.nikunen@otavamedia.fi, p. 050 594 1455 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki, Arja Vuorela ja Heidi Haapalainen SEFEstä sekä Otavamedia Oy / Asiakasviestintä Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 7.9.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 7.8.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 7.9.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 7.8.2012 till SEFE.

LUIN, NÄIN, VOITIN!

Uudistunut Kauppalehti rohkaisee oivaltamaan ja innostaa uskaltamaan.

UUDISTUNUT KAUPPALEHTI tarjoaa päivittäin näkemyksellisen uutispaketin ja terävät analyysit talouden tapahtumista. Ota osasi menestyksestä, tutustu ja tilaa Kauppalehti tueksesi – nyt myös Digitilauksena tai VIP-tilauksena, joka sisältää kaikki painetut ja sähköiset uutissisällöt ja -palvelut:

• www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu

• puh. 010 665 8110 (ma–pe 8.30–16.00)

must!

6

5.12

Syyniss채 tulevaisuuden hitit ja hudit

Ihmisen varaosat parantavat elämää Solu- ja kudosteknologia nousee tärkeäksi hoitomuodoksi lääkehoidon ja kirurgian rinnalle.

Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvitus Pietari Posti

T

ekes rahoittaa 10 miljoonalla eurolla poikkitieteellistä han­ kasvamaan puoleksi vuodeksi, jolloin siihen kasvavat verisuonet ja ketta, jossa ihmisen omista soluista tehdään varaosia vau­ hermot. Valmis luu siirretään paikalleen, mihin se kasvaa vaivat­ rioituneiden ja rappeutuneiden kehon osien tilalle. tomasti kiinni, koska se on ihmisen omaa kudosta, jota elimistö ei Kyse on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopis­ hylji, Väisänen kertoo. ton yhteisestä projektista, jossa yliopisto kehittää lääketieteellistä puolta ja teknillinen yliopisto suunnittelee tutkimuksissa ja hoi­ Hermokudosta tutkitaan jo doissa tarvittavaa tekniikkaa. Projekti tapahtuu yhteisen BioMedi­ Luu- ja rustohoidot ovat jo tätä päivää. Hoitotekniikkaa kehitetään Techin suojissa. myös hermostoon, kuten selkäytimen hoitoon sekä sydämeen. Sy­ Tuoko uusi tekniikka meille ikuisen nuoruuden? Ehdimmekö hyö­ dänlihasta on jo kasvatettu keinotekoisesti.

– Uusien hoitomuotojen saavuttami­ tymään tutkimuksista? nen voi viedä yli 10 vuotta. Vaikka proto­ – Ei sentään – ja pitääkö sellaiseen edes tyyppitason tutkimus valmistuisi jo nyt, pyrkiä, pohtii Juho Väisänen, joka koordi­ noi Tekesin rahoittamaa Ihmisen varaosat testaaminen kestäisi vielä viisi vuotta.

-projektia BioMediTechissä Tampereella.

Selkäytimen kaltaisen hermoston tai sy­ – Kun ihmistä korjaa yhdestä kohdas­ dämen hoitokeinon kehittäminen on erit­ ta, hän heikkenee toisaalta. Mutta ihmi­ täin monimutkaista, Väisänen valaisee.

Mutta se on mahdollista. Sydänkudos­ sen varaosat parantavat vaikeita vammoja Ihmisen varaosat -hankkeeseen ta tutkimalla selvitetään sydämen sähkö­ niin, että hoitoja kannattaa kehittää. on budjetoitu 14,4 miljoonaa euroa vuosille 2011-2014. Tekes tukee järjestelmän toimintaa, sen häiriöitä ja Teknillinen yliopisto kehittää keinoja projektia 10 miljoonalla eurolla. mahdollisuuksia korjata niitä, miten lääk­ rakentaa kantasolujen kasvatusympäristö keet toimivat sydämessä ja miten niiden sellaiseksi, että solut osaavat muuntua ha­ toimintaa voidaan parantaa edelleen. Sa­ lutunlaisiksi kudoksiksi. Tähän tarvitaan moin kehitetään uusia silmälääkkeitä. kantasoluprosessien mittaus-, analysointi- ja kontrollointikeinoja.

– Ihon palanen voidaan muuttaa takaisin kantasoluksi ja se taas – Suomi on noussut pisimmälle luiden ja ruston kasvattamisessa kantasolujen avulla. Ensimmäiset hoidot tehtiin vuonna 2007 ja nyt sydänlihassoluksi. Sydänlihas on jo saatu sykkimään, Väisänen pal­ jastaa. niitä on tehty jo yli 20, Väisänen kertoo.

Jatkossa voidaan kehittää myös sydämen korjauskeinoja, mutta se on vaativaa, koska sydän on jatkuvasti toimiva ja tärkeä elin. Toisaal­ Ihminen kasvattaa uuden luun rasvasta Luun ja ruston kasvattaminen auttaa esimerkiksi ihmistä, jonka kas­ ta juuri siksi sitä kannattaa tutkia. vot on raju onnettomuus tai syöpä runnellut niin, että suuri määrä luuta ja rustoa on hävinnyt. Vanhemmat hoitomuodot ovat vaikeita: Kaupallisia mahdollisuuksia luuta siirretään esimerkiksi lonkasta, johon jää aina kuoppa. Pitäisi Tutkimus poikii liiketoimintamahdollisuuksia useiden alojen yrityk­ löytää oikean muotoinen ja tarpeeksi suuri luu. sille. Ihmisen kehoa mittaavat ja kuvantavat laitteet voidaan tuoda Uudessa tekniikassa ihmisen rasvakudoksen kantasolut laitetaan markkinoille nopeasti. Perässä tulevat kudosteknisiin tuotteisiin so­ kasvamaan luuksi laboratoriossa. Kantasoluista alkaa syntyä luu­ veltuvat biomateriaalit.

Väisäsen mukaan Suomi on päässyt kantasolututkimuksessa pit­ massaa.

– Kantasolut saatetaan ympäristöön, josta se ymmärtää, että sii­ källe, koska lakimme mahdollistavat koehoitojen tekemisen pienissä tä pitää kasvaa luuta. Syntyvä luumassa laitetaan muottiin, joka on ryhmissä. Yhdysvalloissa eettiset säännöt jarruttivat kantasolutut­ tarkalleen sen muotoinen ja kokoinen kuin mitä kasvojen korjatta­ kimusta jopa teologiaa sivuavin perustein, kunnes presidentti Oba­ vassa kohdassa tarvitaan. Muotti asennetaan potilaan vatsalihakseen man aikana linja muuttui ja tutkimus sai vauhtia myös USA:ssa.

14,4

7

5

Teksti Eevakaisa Mölsä Kuva Jukka Pakarinen

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Lundia Takaisin suomalaiskoteihin

K

TM Michaela von Wendt, 31, aloitti viime vuoden lopussa Lundian toimitusjohtajana. Hän toimi aiemmin Universumin Suomen maajohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt myynnin ja markkinoinnin tehtävissä Ålandsbankenissa.

– Tärkein, mitä olen oppinut työurani aikana on se, että olemme kaikki myyjiä! Vaikka työskentelisit HR- tai IT-osastolla tai ilman tulosvastuuta, voit vaikuttaa yrityksen tulokseen.

Uuden toimitusjohtajan tärkeimpinä tehtävinä on kirkastaa ja vahvistaa brändiä sekä saada myynti kasvuun.

– Elämme paraikaa isoa muutosprosessia. Tämä tekee Lundiasta erittäin mielenkiintoisen työpaikan.

Lyhyen tähtäimen tavoitteina on uusia myymälä- ja palvelukonsepti sekä markkinointimateriaalit. Uudet verkkosivut lanseerattiin äskettäin.

Pitkäntähtäimen tavoitteena on saada Lundia takaisin suomalaisiin koteihin

sekä nuorentaa sen imagoa - unohtamatta kuitenkaan vanhempaa sukupolvea.

– Monen mielikuva Lundiasta on 80-luvun luonnonväriset mäntyhyllyt, mutta tänä päivänä tarjoamme lisäksi useita värivaihtoehtoja sekä moderneja ovimalleja, vitriinejä, laatikoita ja TV-tasoja.

Von Wendtin mukaan Lundia on vastakohta kertakäyttökulttuurille. Kotimaassa valmistettujen tuotteiden takana on helppo seistä, sillä ne kestävät äidiltä tyttärelle.

– Jos löydät isovanhempien luota vanhan Lundia-hyllyn, voit tuunata sen lisäosilla näyttämään viimeisten trendien näköiseltä huonekalulta.

Von Wendt on yrityksen kaikkien aikojen nuorin toimitusjohtaja. Hän tuo mukanaan erityisesti ymmärryksen sosiaalisesta mediasta sekä uudenlaisen tavan johtaa Lundia kohti menestystä.

– Kellokorttien aika on ohi. Jotta saisimme hyödynnettyä työntekijöiden potentiaalin 110 % ja että kaikki jaksaisivat, meidän tulisi siirtyä yksilötasolla työnohjaamiseen.

Kaupan alalta yrittäjäksi KTM Mikko Haapala, 31 vuotta, on aloit-

dostavat kivijalan, joka luo selkeää kilpailu-

johtajana ja pääosakkaana. Yritys on tun-

etua. Tekemisen meininki on kova!

nettu korkean tason puuvalmisteisista ikkunoista, ovista ja ulkoliukuovista.

Lukion jälkeen Keskon palveluksessa aloittanut Haapala toimi viimeksi K-Citymarketin Pohjois-Suomen aluemyyntijohtajan tehtävissä.

– Vuodet K-Citymarketissa ovat olleet

5.11

Yhtiö on panostanut vahvasti uuden ”5 in 1” -julkisivurakenteen kehittämiseen. Tavoitteena on myynnin tuplaaminen kolmen seuraavan vuoden aikana.

– Keskitymme selkeämmin projektitoimintaan suuremmissa rakennushank-

nuoren miehen “johtamisen korkeakoulu”.

keissa. Tavoitteiden

Aloitin 23 vuoden iässä tavaratalojohtaja-

toteutuminen tapah-

na.

tuu yhdessä työnte-

Profin on Haapalan sedän Martti Haapa-

8

– Tuotteiden korkea laatu ja design muo-

tanut maaliskuussa Profin Oy:n toimitus-

kijöiden kanssa, tämä

lan vuonna 1977 perustama yritys. Haapala

ei ole yhden miehen

tarttuu yrittäjyyteen innokkaalla asenteella.

show.

Rekrytointitapoja kehittämässä

Tutkijasta tutkimuskonsultiksi

Maailmalta maajohtajaksi

KTM Henri Kronlund,

KTT Samil Aledin, 44,

MsSoc in Business

33, on aloittanut maa-

on aloittanut tutkimus-

Administration Satu

liskuun alussa Finnai-

konsulttina 15/30 Re-

Penttinen, 31, aloit-

rin HR Managerina. Hän

search Oy:ssä, joka on

ti viime syksynä Ma-

vastaa rekrytoinnista

erikoistunut nuoriso- ja

nagement Events

sekä työnantajakuvas-

trenditutkimukseen sekä

Studio Oy:n maajoh-

ta niin kotimaassa kuin

nuorisomarkkinointiin.

kansainvälisestikin.

Kronlund toimi aiemmin Lassila & Tikanoja Oyj:n rekrytointipäällikkönä ja sitä ennen lähes kymmenen vuotta suorahaun sekä rekrytointikonsultoinnin parissa.

– Tavoitteenani on kehittää asiakasyritys-

tajana. Penttisen tärkeimpiä tehtäviä ovat liiketoiminnan kehit-

temme toimintaa korkealaatuiseen tutki-

täminen ja kasvattaminen sekä kymmenen

mukseen perustuvalla konsultoinnilla.

hengen tiimin johtaminen.

Aledinilla on kaksijakoinen työidentiteetti.

– Halusin päästä hyödyntämään koke-

Uran alkuaikoina hän työskenteli käytännön

mustani konsulttimaailmasta ja auttaa asia-

brändimarkkinoijana. Tohtoriopintojen ajan

kasorganisaatioiden sijaan “omaa” firmaa ja

tutustumaan monipuolisesti eri toimialoihin

ja sen jälkeen mies toimi vapaana bränditut-

henkilöstöä.

sekä yrityksiin. Nyt pääsen hyödyntämään

kijana.

– Aikaisemmissa tehtävissäni olen päässyt

tätä kokemusta.

Kronlundin tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa toimivat ja sujuvat rekrytointiproses-

Uuteen työhön Aledin hyppää suurin odotuksin.

– Työurani alkuun sijoittunut kuuden vuo-

Penttinen työskenteli aiemmin neljä vuotta seniorikonsulttina Krauthammer AB:ssa Ruotsissa. Sitä ennen hän toimi muutaman vuoden ajan Arabiemiraateis-

sit läpi yhtiön, jotta Finnairilla on tulevaisuu-

den käytännön kulutustuotemarkkinoijan

sa, muun muassa Relationship Managerina

dessakin huippuluokan osaajia globaalissa

ura jätti paljon saavutettavaa. Haluan lisäksi

B2B-myynnissä Bayt.com-nimisessä yri-

toimintaympäristössä.

esimerkilläni kyseenalaistaa työhönottajien

tyksessä.

Vaikka merkittävä osa rekrytoinneista tapahtuukin Suomessa, niin kansainvälisten rekrytointien määrä lisääntyy lähivuosien aikana.

– Rekrytoinneissa sosiaalisen median hyödyntäminen hakukanavana on merkittävä.

mielissä vallitsevat tohtoreihin kohdistuvat stereotypiat.

Aledin on teini-ikäisten brändisuhteiden asiantuntija kansainvälisessä brändisuhdetutkijoiden yhteisössä.

– Brändeissä minua kiinnostavat erityises-

Penttinen puhuu sujuvasti neljää eri kieltä. Myyjän ja liiketoiminnan kehittäjän näkökulmasta vuodet Arabiemiraateissa olivat tärkeitä.

– Ilman niitä en olisi tässä roolissa tänä päivänä. Vuodet ulkomailla opettivat lisäksi

Myös muita moderneja työkaluja, kuten vi-

ti niiden vaikutukset ihmisten ajatteluun,

avoimuutta, verkostoitumisen taitoja sekä

deohaastatteluja, hyödynnetään globaaleis-

olemiseen ja päivittäiseen vuorovaikutuk-

kykyä heittäytyä tilanteisiin murehtimatta

sa rekrytoinneissa.

seen sosiaalisessa ympäristössä.

tai pelkäämättä mitä seuraavaksi tapahtuu.

työnantaja SOK:n henkilöstöpäällikkö Sirkkaliisa Kulmala kertoo, että ratkaisu kesäkiireisiin löytyy lomakiertolistasta sekä kesätyöntekijöistä.

Kaupan puolella kesä on kiireistä aikaa.

keskenään lomajärjestelyistä ja tekevät ehdo-

on myös paljon erilaisia toiveita esimerkiksi lo-

Miten järjestätte kesälomat?

tuksen esimiehelle.

man jakamisesta osiin ja palkattomien vapaiden

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Esimies

Kesäajan toiminnan ylläpitämisessä kartoi-

vie aluksi alaistensa toiveet työvuorosuun-

tetaan myös kesätyöntekijöiden tarve sekä

Esimies huomioi lomasuunnittelussa sen,

nittelujärjestelmään.

tiedustellaan osa-aikaisilta kuinka paljon

miten edellisenä vuonna henkilöt ovat saaneet

enemmän he ovat valmiita tekemään töitä.

pitää vapaata. Joissakin yksiköissä on vakitui-

Tämän jälkeen hän ehdottaa osalle vaihtoehtoisia aikoja, jotta toiminta säilyisi tehok-

tai osan kesälomaa siirtäminen talveen.

selle henkilökunnalle lomakiertolista, jolloin

kaana myös kesäkiireiden keskellä. Niin mon-

Kuinka ristiriitatilanteissa toimitaan?

lomat kiertävät kuukausittain vuosi kerrallaan.

ta kyselykierrosta tehdään, kunnes lomat on

Lomista sovitaan yleensä maalis-huhtikuussa.

Tämä tarkoittaa, että jos viime vuonna sai hei-

saatu kohdilleen. Toinen hyvin suosittu malli

Suosituin lomakuukausi on heinäkuu, jolloin tie-

näkuun, niin tänä vuonna saa elokuun. Ristirii-

on sellainen, missä työntekijät keskustelevat

tenkään kaikki eivät voi olla poissa. Henkilöillä

tatilanteessa esimies päättää loman paikan.

9

Kuntauudistuksen tarvetta ei juuri kukaan kiistä, mutta hankkeen kokoluokkaa ja toteutusaikataulua pidetään vähintäänkin haasteellisena.

Myös säästöt ovat monessa kohtaa kysymysmerkki.

Teksti Timo Sormunen Kuvat Anni Tuomi / Tommi Tuomi Grafiikka Antti Nikunen

10

5.12

H

allitusohjelmaan kirjattu ja kevään korvalla julkistettu kuntakartan radikaali uusjako on täyttänyt uutispalstat viikosta ja kuukaudesta toiseen. Samalla se on kirvoittanut niin poliitikkojen, kuntapäättäjien, asiantuntijoiden kuin tavallisten veronmaksajien mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Kunnissa jo lausuntokierroksella olleen esityksen mukaan hallintorajoja rukattaisiin tulevina vuosina niin, että nykyisten runsaan kolmensadan kunnan sijaan Suomessa olisi 2020-luvulle tultaessa noin 70 kuntaa.

Tarvittaessa fuusioita tehtäisiin myös val­ tionohjauksella. Tätä pakkopaitaa on veikkailtu ainoaksi lääkkeeksi muun muassa pääkaupunkiseudulla, jonne pitäisi luoda Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Sipoon muodostama yli miljoonan asukkaan metropolialue.

Uudistusta on perusteltu kuntien alati heikkenevällä huoltosuhteella ja taloustilanteella.

Kuntaremonttia valmistelleen työryhmän mukaan vähintään kolmannes kunnista on vuosi-

kymmenen vaihteessa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Sisältö unohtuu kinastelun keskellä

Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Ari Salminen tunnustautuu uudistusten kannattajaksi, sillä nykyinen sirpaleinen kuntakartta on tulossa yleisen toimintaympäristön muuttuessa tiensä päähän.

Siitä huolimatta hän pitää hallituksen esitystä jopa odottamattoman rohkeana. Onko se nykymuodossaan toteuttamiskelpoinen, on jo kokonaan toinen juttu.

– Ainakin se on herättänyt vilkasta ja tunteikasta keskustelua. Minulle on ollut yllätys, että sitoutuminen omaan kuntaan ja sen itsenäisyyteen on edelleen näin vahvaa. Toki taustalla on huolta asuinpaikkakunnan kehittymisestä ja palveluiden säilymisestä, Salminen pohtii.

Samalla hän harmittelee uudistuksen ajautumista heti alkuvaiheessa puoltajien ja vastustajien juupas-eipäs-väittelyksi, jossa ei aina nähdä metsää puilta.

– Kaiken keskellä kannattaa huomata, että meillä on lähivuosina edessä hallinnollisia re-

montteja paitsi kuntatasolla myös valtionhallinnossa. Monessa kohtaa rakenteet ovat sadan vuoden takaa eivätkä vastaa tätä päivää.

Niiden sisällöstä meidän pitäisi nyt keskustella. Ei enää siitä, tarvitaanko uudistuksia vai ei, Salminen toteaa.

Muutos on myös mahdollisuus

Professoria kismittää hieman sekin, että kuntaliitokset on nähty myös kuluvan kevään keskustelussa enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Valoa on ollut luvassa ainoastaan oman alueensa kasvukeskuksille sekä niille kunnille, jotka ovat jo nyt taloudellisesti selkä seinää vasten.

– Huomaamatta on jäänyt esimerkiksi se, että isommat yksiköt voivat tarjota henkilöstölleen parempaa johtamista, parempia koulutusmahdollisuuksia sekä uravaihtoehtoja. Tätä kautta kunnat ja kaupungit voivat kilpailla entistä paremmin myös osaavasta työvoimasta, Salminen muistuttaa.

Hän itse on kotoisin Jyväskylän seudulta, jossa kuntaliitoksia on tehty vuosien varrella useaan otteeseen. Niiden tuloksena pie-

Kunnat



Suomen kuntaremontti

myllyyn

11

Suomen kuntaremontti

nehköstä maakuntakaupungista on kasvanut yli 110 000 asukkaan dynaaminen ja taloudellisestikin varsin vahva aluekeskus.

– Enpä ole juurikaan kuullut kritiikkiä, että asiat olisivat menneet siellä pelkästään huonompaan suuntaan.

Siihen, montako kuntanuppineulaa Suomen kartalta kahdeksan vuoden kuluttua löytyy, on professorin mukaan tässä vaiheessa lähes mahdotonta vastata.

– Hanke joka tapauksessa etenee, sillä hallitus on siihen omassa ohjelmassaan poliittisesti sitoutunut ja kyse on tärkeästä strategisesta uudistuksesta. Siksi on varottava vaikutelmaa, että prosessia johdetaan tiukasti ylhäältä alaspäin kansalaisia ja kuntalaisia aidosti kuulematta, Salminen toteaa.

Reuna-alueet häviäjiä

Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo suhtautuu hallituksen kuntaremonttiin huomattavasti Salmista skeptisemmin. Päämotiiveina olevat kustannussäästöt ja palveluiden turvaaminen ovat sinällään päteviä yhdistymisperusteita, mutta nekin ovat useimmiten ratkaistavissa lisäämällä kuntanaapureiden keskinäistä yhteistyötä.

Arki on hänen mukaansa osoittanut, että varsinkin reuna-alueen kunnille liitoksista jää käteen niukasti pelimerkkejä.

– Esimerkkejä löytyy vaikkapa Salosta ja Kouvolasta, joissa lähipalveluja on lupauksista huolimatta keskitetty varsin pian liitospäätösten jälkeen. Yleensä tuloksena on yksi iso ter-

veyskeskus, iso lukio ja iso yläkoulu.

Kokonaissäästöt voivat olla monessa kohtaa kyseenalaisia, Leinamo toteaa.

Häntä huolestuttaa myös lähidemokratia ja reuna-alueiden äänen kuuluvuus entistä isommissa ja keskusjohtoisemmissa organisaatioissa. Istumapaikka voi toki irrota kaupungin- tai kunnanvaltuustosta, mutta päätöksenteon kannalta tärkeimmät hallitus- ja lautakuntapaikat voivat jäädä etenkin pienten liitoskuntien edustajilta haaveeksi.

– Eniten kummastuttaa tämä kiire, jolla uudistusta viedään eteenpäin. PARAS-hankkeesta aletaan juuri nyt saada tuloksia ja toteutuskelpoisia käytäntöjä.

Myös tuorein valtionosuusuudistus saatiin hiljattain valmiiksi. Pitää muistaa, että jokainen

16,5 %

Valtionosuudet

16,4 %

Kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksien osuus kokonaistuloista.

16,1 %

Lähde: Kuntaliitto

15,3 %

16,1 %

14,9 %

15,7 % 15,3 % 13,7 %

13,8 %

14,1 % 14,5 %

13,4 %

2003

12,8 %

2001

2002

1999

1997

1998

13,3 %

11,3 % 10,7 %

12

5.12

2000

12,0 %

Palvelujen ostot

Kuntien ja kuntayhtymien palvelujen ostojen osuus kokonaismenoista.

2006

2005

14,0 %

2004

13,2 %

2009

2010

21,6 %

Palvelukato kauhistuttaa Savon sydänmailla, kuutisenkym-

20,7 %

2008

mentä kilometriä Kuopiosta sijaitseva Tervon kunta kuuluu joukkoon, jonka auttamattomana kohtalona näyttää olevan sulau-

19,0 %

18,8 %

2012 (e)

2011 (e)

2007

tuminen osaksi isompaa kokonaisuutta. Näin siitäkin huolimatta, että kaikki aiemmat liitosselvitykset ovat antaneet päättäjille selkeän viestin piskuisen kunnan itsenäisyyden puolesta.

– Valtaosa kuntalaisista on sitä mieltä, että talouttaan viisaasti hoitanut Tervo pärjää parhaiten omillaan. Pelko hyvien ja lähellä olevien palveluiden katoamisesta on aito, sanoo kunnanjohtaja Petteri Ristikangas (KTM, FM).

18,7 %

17,5 % 18,6 %

Mies seisoo itsekin vakaasti kuntalaismielipiteen takana. Hänelle itselleenkään ei ole vielä kirkastunut, kuinka nyt esitetty jättimäinen kuntaliitos voisi turvata 1 700 asukkaan

16,8 %

peruspalvelut nykyistä paremmin.

17,9 %

– Reuna-alueet ovat harvoin liitoshankkei17,4 %

den voittajia. Muualta saadut esimerkit ker-

17,3 %

tovat siitä selkeää kieltä. Yhden valtuutetun on jatkossa aika vaikea edistää tervolaisten

16,8 %

asioita”, niittaa kunnanjohtaja.

Perinteet pakettiin kahdessa kuukaudessa

liitosselvitys on käytännössä vuosien työ, joka nielee rahaa ja resursseja, Leinamo muistuttaa.

Hän varoittaa myös kuntalaisten ja kuntapäättäjien väsymyksestä koko liitostematiikkaan.

– Monessa kunnassa liitoksia on voitu selvittää vuosien varrella useampaan otteeseen ja todeta, ettei niihin ole riittävästi perusteita. Kuinka niitä nyt muutamassa kuukaudessa löytyisi, Leinamo kysyy.

Palvelujen ostojen määrä on miltei kaksinkertaistunut 15 vuodessa.

Myös Ristikangasta kismittää hankkeen kii-

Valtionosuuksien prosentuaalinen määrä ulkoisista tuloista on kasvanut.

na syksynä.

rehtiminen. Kuntien ensimmäiset kommentit vaadittiin runsaan kuukauden kuluessa ja päätöksiä pitäisi paukuttaa kiinni jo tuleva– Meillä Tervossa se tarkoittaa, että noin sadan vuoden itsenäisestä historiasta ja kaikesta siihen liittyvästä perinteestä pitäisi käytännössä luopua muutamassa kuukaudessa.

Eihän se kuntalaisten mielestä näin voi men-

Motiivit tuttuja takavuosilta

Ari Salmisen tavoin myös VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio tunnustaa, että hallituksen esitys on rohkea ja jopa radikaali.

– Osasin toki odottaa kuntakartan karsintaa, mutta tavoitteeksi asetettu selvästi alle sadan kunnan kokonaismäärä oli yllätys, hän toteaa.

Moisio on tutkinut Suomessa viime vuosikymmeninä tehtyjä kuntaliitoksia. Liitosmotiivit olivat etenkin 1970-luvun alkuvuosina pitkälti samat kuin nykyisin, tosin tarjolla oli valtion puolelta kepin sijasta ennemminkin porkkanoita.

nä, hän painottaa.

Vaikka Tervossa katsotaan kortit loppuun saakka, ei kunnanjohtaja halua leimautua hankkeen jarrumieheksi. Pientä aikalisää otetaan sillä, että lopullinen päätöksenteko jätetään ensi syksynä valittavan valtuuston huoleksi.

Tarkkaile muun muassa näitä:

– Kyllä jokaiselle kuntapäättäjälle on tullut viime vuosina varmasti selväksi, että muutos on vääjäämätöntä. Nyt vain vauhti, asenne ja toteutustapa ovat sellaisia, etteivät ne jätä tilaa vaihtoehdoille, Ristikangas huokaa.



13

14

5.12

ot

ul

tt

uu

M

3

%

ot to

an

in

La

6

%

%

%

27

19

m m in m yy ta m ak nt tu u su it u l t tu ul to l ot ot o im t 1 6 .t 5 u % % lo t 6 %

ud et

su

ja

h m oit uu us t m to en imin ot ta 5 %

Ra

u

M

ja

ut T in oim te ve in ht t st a äv oi m ät n en n it ot ja

n no it t

20

%

%

3

i2

ku et ltt us T uu - j in oim ve in rit a t st a oi oi m m n e

Op

ja

S te osia rv a To ey liin im st ja ve in oi st ta m m oi i5 n en n 2 it ot %

Arvioidut ulkoiset menot

To i

no

tio

l. v al

tö ta

Kä yt

Arvioidut ulkoiset tulot y lo ki ht na t in eis ll 4 te ö is 5 is ve ve % tö r r o o ve 3 3 ro % 9 % 3%

Arvioidut ulkoiset menot toimialoittain

Ve ro Ku tu n

uu

M

an

4

2

%

t

ni

9

%

je n

os to t

kk ee t

el ä

%

ja

ve lu

10

Pa l

os to t

%

%

5

in

In ve st oi n

ho ito

st uk se t

tm en ot

in

La

Av u

al

at el ia

M

So s. va k. m ak su t

22

11

ka t

%

%

Pa l

37

%

Suomen kuntaremontti

Kuntien ja kunta­yhtymien

talous_2012 Arvioidut ulkoiset menot ja tulot noin 43,2 mrd €

– Kunnille tuli tuolloin paljon peruspalveluvelvoitteita muun muassa terveydenhuoltoon.

Myös peruskoulu-uudistus vietiin läpi 1970-luvun alkupuolella. Moni pienempi ja köyhempi joutui silloin tunnustamaan, etteivät omat rahkeet yksin riitä, Moisio sanoo.

Tutkimusjohtajan mukaan talous on muutoinkin ollut yhdistymisten ja yhteistyön pääasiallinen moottori, vuosikymmeneen katsomatta. Vilkkaan 70-luvun jälkeen tahti hiipui ja kuntamäärä vakiintui pitkäksi aikaa 400:n tietämiin.

Uudelleen ne nytkähtivät liikkeelle 1990-luvun lamavuosina ja vauhti on ollut koko historia huomioiden 2000-luvulla suorastaan rivakka. Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut yli sata kuntaa. Selkeimmin se on näkynyt ns. monikuntaliitoksina.

Vastuut ja rahoitus uusiksi sote-sektorilla Päijät-Hämeen sosiaali- ja

– Joukossa on pieniäkin kuntia, joi-

terveysyhtymän talousjohtaja

den palvelutarjonta ja laatu on voitu

Sami Sipilä (KTM) on seurannut kiin-

turvata. Suuremman organisaation ja

nostuneena kuntauudistuskeskuste-

suuremman asiantuntijajoukon avul-

lua, mikä tulee mullistamaan melkoi-

la on helpompi onnistua kuin niukan

sesti myös julkisen terveydenhuollon

henkilöstön, ikääntyvän väestön ja ke-

kenttää. Hän itse uskoo, että Päijät-

hittyvien hoitomuotojen ristipainees-

Hämeessä ollaan jo valmiiksi oikealla

sa. Taloudellinen menestys tarkoittaa

tiellä, kiitos vuonna 2007 aloittaneen

auttamatta keskittämisiä, mutta Aa-

alueellisen organisaatiomallin.

vassa prosessien ja palvelurakentei-

Yhteisen sosiaali- ja terveysyhtymän

den kehitystyö on tuonut kunnille ne

myötä sote-palveluja tuottavien orga-

kaikkein merkittävimmät edut, Sipilä

nisaatioiden määrä väheni seitsemäs-

muistuttaa.

tätoista neljään. Sosiaali- ja terveys-

Hänen mielestään nykyistä val-

Terveydenhuolto on avainkysymys

yhtymä vastaa koko Päijät-Hämeen

tion, kuntien, Kelan, työnantajien,

Minkä verran kuntaliitoksista on lopulta ollut taloudellista hyötyä, on Moision mukaan jo kimurantimpi kysymys.

– Yksiselitteisiä hyötyjä niistä on tutkimusten mukaan vaikea osoittaa. Pelkkä yhdistyminen ei sinällään takaa vielä mitään, sillä kustannussäästöihin tarvitaan myös määrätietoista rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista, Moisio sanoo.

Moision mielestä kerralla tehtävä kuntauudistus voisi parhaimmillaan lopettaa spekulaatiot kuntien tulevaisuudesta ainakin 10–15 vuodeksi eteenpäin. Samalla ne saisivat keskittyä varsinaiseen perustehtävään eli palvelujen järjestämiseen.

– Yhdistymisiä ei silti pitäisi tehdä pelkästään oletettujen mittakaavahyötyjen näkökulmasta, vaan asiaa tulisi tarkastella myös kun­tien välisen hyödyllisen kilpailun näkökulmasta. Siellä, missä kuntien välillä on aitoa ja palveluja tehostavaa kilpailua asukkaista ja yrityksistä, tulisi yhdistymisiäkin ajaa pidättyväisemmin.

Kunnille taloudellisesti yhä raskaammaksi käyvä terveydenhuolto näyttää tutkimusjohtajan mukaan olevan yksi uudistuksen suurimmista kipukohdista. Nyt pitäisikin perusteellisesti miettiä, onko se jatkossa kuntien, valtion vai jonkin kolmannen tahon vastuulla.

– Jos vastuu siirretään pois kunnilta, muuttuu myös kuntauudistuksen lähtökohta, Moisio lisää.

keskussairaalatoiminnoista ja tuottaa

kotitalouk­sien ja vakuutusyhtiöiden

sosiaali- ja perusterveydenhuollon pal-

rahoittamaa terveydenhuoltojärjes-

velut noin 50 000 päijäthämäläiselle

telmää pitäisi selkiyttää ja järjestämis-

Peruspalvelukeskus Aavassa.

vastuita miettiä uusiksi.

Yhtymä on toiminut nyt reilut viisi

– Pelkästään se, että kuntakoko

vuotta, ja yhteistyön myönteiset tu-

kasvaa ja sote-palvelut ovat vahvan

lokset ovat Sipilän mukaan jo nähtä-

peruskunnan järjestämisvastuulla,

vissä. Myös kunnat ovat ymmärtäneet

ei poista rahoitusjärjestelmän ongel-

yhteiset edut, vaikka yhteisten toimin-

mia. Itse olisin valmis katsomaan mo-

takulttuurien sisäistäminen ottaakin

lemmista perusteelliset uudistukset,

aina aikansa.

Sipilä toteaa.

15

Kansainväliset osaajat

– Pikavoittoja ei ole ollut missään vaiheessa tarjolla, toteaa toimitusjohtaja Pekka Heikonen Pemamekin kehityksestä.

16

5.12

Erikoistuminen on kilpailukyvyn edellytys

Oikein ajoitetut investoinnit ja keskittyminen kapealle erikoisosaamisen alalle ovat nostaneet Loimaalaisen Pemamekin maailman markkinajohtajaksi raskaan ja keskiraskaan hitsausautomatiikan alalla.

Teksti Tapani Mylly Kuvat Mikael Soininen

P

emamek on kasvanut vauhdilla.

Vuodesta 2003 yhtiön liikevaihto on yli kolminkertaistunut.

– Olimme juuri muuttaneet uusiin tiloihin ja investoineet myös tuotekehitykseen. Tuolloin tehty panostus oli 65 prosenttia liikevaihdostamme, mutta se kannatti. Halusimme kasvaa maailman johtavaksi toimijaksi alalla, muistelee Pemamekin osaomistaja ja toimitusjohtaja Pekka Heikonen.

Heikosen mukaan investointien lisäksi erikoistuminen ja tehokas verkostoituminen ovat olleet Pemamekin menestyksen salaisuuksia.

– Vaikka meillä onkin kilpailijoita, niin aivan samanlaista yritystä ei tule maailmalla vastaan. Erikoistuminen luo kilpailukykyä, jota ilman on aivan turha haaveilla kansainvälistymisestä. Olemme lisäksi valinneet yhteistyökumppaneiksemme isoja ja luotettavia toimijoita, esimerkiksi hitsauslaitteemme tulevat Lincoln Electronicsilta, Heikonen sanoo.

Pemamekilla oli 2000-luvun alussa pitkä historia viennissä. Mukaan ulkomaankauppaan lähdettiin 1970-luvun lopulla.

– Ohitimme 1990-luvun alun kriisinkin viennin avulla. Oli pakko panostaa ulkomaankauppaan, jotta selvisimme. Tietysti voimakas devalvaatiokin antoi tuolloin meil-

le valuuttaetua, ja saimmekin vuonna 1993 presidentin vienninedistämispalkinnon, Heikonen kertoo.

Tuotekehitykseen on panostettava

Pemamekilla on panostettu aina tuotekehitykseen. Uuden teknologian käyttäminen on sujunut luontevasti, sillä rekrytoinneissa on panostettu suomalaiseen insinööriosaamiseen.

Tuotteiden jalostusaste on korkea, kun Pemamek käsittelee hitsauslaitteita komponentteina ja suunnittelee niiden ympärille järjestelmiä ja automaatiossa käytettäviä ohjelmistoja.

– Olemme kehittäneet esimerkiksi robotin, joka osaa ottaa kappaleesta kuvat ja käyttää näitä kuvia hitsaamisen ohjaamiseen. Tämä on erittäin tehokas tapa tehdä raskasta pientuotantoa vaikkapa telakoilla. Perinteisillä ohjelmointimenetelmillä työhön saattoi kulua viisi tuntia, Vision-järjestelmämme avulla ohjelmointityö sujuu viidessä tai kymmenessä minuutissa, Heikonen kertoo.

Osana tuotekehitystä Pemamekilla on panostettu myös teolliseen muotoiluun ja käytettävyyteen. Tuotteiden pitää Heikosen mukaan olla käytön kannalta hyvin pitkälle mietittyjä.

– Tätäkin olemme tehneet jo vuosia, ja päätös panostaa muotoiluun on osoittautunut oi-

Hitsauslaitteet ovat Pemamekissä komponentteja, yrityksen ydinosaamista on kokonaisjärjestelmien ja räätälöityjen asiakasratkaisujen kehittäminen.

17

Kansainväliset osaajat

20%

Kaksikymmentä prosenttia Pemamekin kaupasta on automaatiolaitekauppaa, jossa toimitetaan vain tietty laite tilaajalle.

Tuotekehitys on yksi Pemamekin menestyksen kulmakivistä. Kuvassa Marko Nieminen ja Markus Saarikko.

18

5.12

keaksi. Se on ollut myös hyvä keino erottua kilpailijoista, Heikonen sanoo.

Tavoitteena partneruus

Valtaosa Pemamekin tilauksista on projektikauppaa, jossa Pemamek toimittaa asiakkaalleen kokonaisratkaisun tiettyyn tarpeeseen.

Myynti on tällaisessa kaupanteossa voimakkaasti konsultaatiovetoista.

– Viime kädessä me toimitamme asiakkaillemme tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tähän pääsemme etsimällä yhdessä asiakkaan kanssa parhaat ratkaisut. Saatamme myydä vaikkapa kokonaisen tuotantolinjan automatisoinnin, jolloin automatisoituun linjaan menevät raaka-aineet toisesta päästä sisään ja toisesta päästä tulee ulos valmiita hitsattuja osia, Heikonen kuvailee.

Tyypillinen projektikauppa on Pemamekille suuruudeltaan kolme tai neljä miljoonaa euroa, suuri taas kymmenen miljoonaa euroa.

– Noin puolet kaupastamme tulee entisiltä asiakkailta, joten olemme onnistuneet luomaan hyviä kumppanuussuhteita, Heikonen sanoo.

Perheyrityksen vastuu

Pemamekin perusta makaa tukevasti Heikosen perheessä. Toimitusjohtaja Heikosen lisäksi poika Jaakko Heikonen on mukana yrityksen johdossa projektinjohtajana. Muut lapset ovat mukana hallituksessa.

Perheyrityksen roolin Pekka Heikonen näkee ennen kaikkea toiminnan jatkuvuudessa.

Liian aggressiivinen riskinotto ei istu hyvin Pemamekiin.

– Jälkikäteen ajatellen olisimme voineet kansainvälistyä vielä nopeammin. Perheyrityksessä tärkeintä on kuitenkin onnistumisen varmistaminen, vaikka panostukset tehtäisiinkin sitten hiukan myöhemmin.

Hyvin toimivan perheyrityksen hyötyjä taas

Intiaan lämpövoimalaan voimalaitosputkipaneeleita hitsaava laitteisto tekee valmista hitsaussaumaa työvuorossa noin kolme kilometriä.

Noin puolet Pemamekin käyttämistä metalliosista tulee alihankkijoilta. Nämäkin osat testataan kuitenkin Loimaan tehtaalla tarkkaan.

on henkilöstön sitoutuminen yritykseen. Heikonen uskoo, että Pememekissa tämä on osattu hoitaa hyvin.

– Teemme jopa 750 lentomatkaa vuodessa, ja joskus ulkomaankomennukset ovat pitkiä.

On selvää, että tämä vaatii uhrauksia työntekijöiltä. Uskon kuitenkin, että työntekijät näkevät meidät dynaamisena hyvänä työnantajana, ja työtehtävät sopivan haasteellisina. Olemme onnistuneet myös saamaan töitä kaikille huonoista ajoista huolimatta, Heikonen sanoo.

Kohti globaalia toimijuutta

Pemamek on vuoden 2003 tapaan jälleen suuren hypyn kynnyksellä. Nyt pyrkimyksenä on muuttua menestyneestä vientiyrityksestä globaaliksi toimijaksi.

– Olemme perustaneet Pietariin sisaryhtiön ja myyntikonttorin Brasiliaan. Kiinassa meillä on pitkäaikainen konsultaatiokump-

panuussuhde. Pyrimme olemaan jatkossa yhä lähempänä yhä kauempana olevia asiakkaitamme, ja kehittyvät markkinat ovat meille tärkeässä roolissa, Heikonen sanoo.

Edessä on siis uusia haasteita, mutta Heikonen suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti.

– Meillä on ollut vuoden 2008 jälkeenkin pientä kasvua. Euroopan markkinat ovat tietysti olleet varsin vaikeat viime vuosina, mikä näkyy alalla. Ensimmäiset merkit tehdyistä investoinneista lupailevat kuitenkin hyvää sekä tälle että ensi vuodelle, Heikonen sanoo.

Osa kansainvälistymisen sydäntä on uusien markkina-alueiden bisneksen tuntemus. Heikonen kertoo, että Pemamekissa on jo melko hyvä kulttuurinen asiantuntemus, mutta myyntikonttoreiden perustaminen keskeisille markkina-alueille lisää entisestään tätä asiantuntemusta.

– Myös tällä tavalla pääsemme lähemmäs asiakkaitamme, mikä puolestaan mahdollis-

Pemamek Oy Perustettu: 1970 Liikevaihto 2011: 37 miljoonaa euroa Viennin osuus liikevaihdosta: 90 % Henkilöstö: 140

taa pidempiaikaisten partnerisuhteiden luomisen. Tämä puolestaan sitouttaa asiakkaitamme meihin entisestään, Heikonen sanoo.

Heikonen pitää erittäin tärkeänä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamista maailmalla. Aitoa kilpailukykyä luodaan vain huippuosaamisella.

– Lisäksi suomalaisissa yrityksissä pitäisi koko henkilöstö saada sitoutumaan myyntija markkinointihenkiseen asiakaskohtaiseen työn tekemiseen. Olemme tässä kyllä hyviä, kunhan vain muistamme, että asiakas on toiminnan tärkeä kulmakivi, Heikonen sanoo.

19

iPad-lehti maksutta SEFEn jäsenille Jos Sinulle tulee Talouselämä jäsenlehtenä, nauti Talouselämästä maksutta iPadilla.

Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad. Myös opiskelijajäsenille.

talouselama.fi/ipad

Mukana julkistuksessa

Työelämä

Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa olevista 900 henkilöstä vain 26 naisella on liiketoimintavastuuta.

Sukupuoliroolimallien juuret ovat jo kasvatuksessa.

Miesten vai

naisten homma?

21

Työelämä

N

aisten uramahdollisuuksien laajentaminen on hallitus- ja tasa-arvo-ohjelmista huolimatta edennyt melko verkkaiseen tahtiin. Miesten työurat ulottuvat korkeisiin johtopaikkoihin, vaikka naisten koulutustaso on miehiä korkeampi.

Työelämän sukupuolirakenteita ei voida korjata pelkästään tasa-arvokiintiöillä. Epätasa-arvoisen työelämän juuret ovat syvällä kulttuurissa. Sukupuoliroolimallit annetaan jo pienten lasten kasvatuksessa.

Projektipäällikkö Sara Sundell on kouluttanut päiväkotien henkilökuntaa Folkhälsanin projektissa. Yhteistyötä on tehty ruotsalaisen tasa-arvokonsultin kanssa, sillä Ruotsissa sukupuolinormien parissa on työskennelty jo 90-luvun puolivälistä asti. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa lapsia kohdellaan ensisijaisesti lapsina, eikä poikina tai tyttöinä.

– Tarkoituksena ei ole hävittää rooleja kokonaan, vaan laajentaa niitä ja antaa molemmille sukupuolille samanlaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet, Sundell korostaa.

Erilaiset odotukset

Poikia ja tyttöjä kohdellaan niin eri tavalla, että sillä on väistämättä vaikutusta tulevaisuuteen ja työelämään.

22

5.12

Aikuiset kohtelevat tyttöjä ja poikia eri lailla, mikä vahvistaa lapsissa eri ominaisuuksia. Sundell muistuttaa, että koska kyse on kulttuurisista tavoista, sama pätee päiväkotien lisäksi koteihin ja harrastustoimintaan.

– Tyttöjen kanssa keskustellaan enemmän, heitä kannustetaan hoivaamaan muita ja he joutuvat odottamaan vuoroaan. Poikien tavarat siivotaan, heitä autetaan enemmän pyyteettömästi ja heille annetaan enemmän puhetilaa.

Sukupuoliroolit näkyvät myös leluissa.

Poikien toimintahahmojen kanssa ei kommunikoida, vaan ne suuntautuvat ulospäin, aktiiviseen toimintaan. Tyttöjen nuket houkuttelevat enemmän keskusteluihin.

– Löydökset ovat hälyttäviä, sanoo Sundell.

Mentorointia naisjohtajille – Poikia ja tyttöjä kohdellaan niin eri tavalla, että sillä on väistämättä vaikutusta tulevai­ suuteen ja työelämään. Kuka uskaltaa pyytää lisää palkkaa ja pitää sitä itsestäänselvyyte­ nä? Kuka odottaa, että joku tulee antamaan palkankorotuksen?

Mitä roolia kannat?

mukaan aihetta ei ole helppo nostaa pöy­ dälle.

– On hankala mennä sanomaan, että suku­ puoli vaikeuttaa asioita omalla työpaikalla.

Mutta jos sanotaan, ettei sukupuoli lainkaan vaikuta asioihin, vedetään vain sumuverho eteen.

Päinvastoin kuin Sundell päiväkodeissa, Jalagin haluaisi työpaikoille parempaa tie­ toisuutta sukupuolten olemassaolosta. Tasaarvosuunnitelmaa hän kuvaa lain tuomaksi velvoitteeksi parempaan yhteiskuntaan. Jot­ ta se toimisi, tasa-arvotyöhön pitää saada mukaan sekä miehiä että naisia.

– Tasa-arvo on myös miesten asia, koska tavoitteena on parempi yhteiselo. Osallistu­ minen sitouttaa toimintaan, joten kun toi­ minta on saatu käyntiin, tasa-arvoryhmän jäsenyydestä pitää tehdä kiertävää, Jalagin neuvoo.

Sukupuolinormeissa on kyse sosiaalisesta sukupuolesta eli siitä, millaisia asioita kult­ tuurissamme pidetään naisellisina tai mie­ hekkäinä. Rooleja rikkova joutuu usein ko­ kemaan itsensä erilaiseksi.

Tytön on helpompi olla poikamainen kuin pojan tyttömäinen eli sukupuolinor­ mien ylittäminen on tytöille poikia helpom­ paa. Sama näkyy työelämässä, jossa naisia on enemmän perinteisissä miesten työpaikois­ sa kuin päinvastoin.

– Toisaalta perinteiseen naisten työpaik­ kaan tulevaan mieheen suhtaudutaan usein lähes kiitollisuudella ja eteneminen on hä­ Kuka saa kiivetä nelle naisia helpompaa. Naisilla on lasikat­ Vaikka Suomessa on Euroopan unionin en­ to, miehillä lasihissi, Sara Sundell kärjistää. nätys naisten osuudessa hallituspaikoista ja Oulun yliopistossa työskentelevä histo­ naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa riantutkija Seija Jalagin kertoo, että etenkin on lisääntynyt merkittävästi, naisia on liike­ miesvaltaisessa työporukassa naiselle syntyy toimintojen johdossa vain kourallinen. helposti tietynlainen rooli. Huolehtiva äiti, – Peruskysymys on, miksi naisten etene­ maskotti, viettelijätär tai hyvä jätkä. minen on hidasta tai mahdotonta paikoille, – Eivät miehetkään siltä säästy. Sukupuo­ joissa valtaa voi käyttää. Nykyhetken tutki­ lensa ainoana tai harvana edustajana mies minen ei riitä, vaan pitää miettiä, mistä tä­ saa usein tottua pikkuveljen tai maskotin hän on tultu, Seija Jalagin toteaa. rooliin. Mutta uralla eteneminen on mie­ Suomen Akatemian rahoittamassa pro­ helle helpompaa. jektissa naisten toimintaa tietyissä profes­ Suomessa naiset ovat olleet ammateissa sioissa 1900-luvulla tutkinut Jalagin ja hä­ 1800-luvun lopulta saakka, myös virkanai­ nen tutkijakollegansa muistuttavat, että sina. Jalagin muistuttaa, että työelämän ta­ miehet ovat olleet useimmilla aloilla ensin. sa-arvo on edistynyt 1960-luvulta eteenpäin.

– Suomalaisen työnteon kulttuurit ovat – Tasa-arvoa ovat edistäneet niin yhteis­ miesvaltaisia. Sota-ajan vaikutus oli sikäli kunnan rakennemuutos kuin asioista avoi­ merkittävä, että naiset pääsivät näyttämään mesti puhuminen eli miesten ja naisten ase­ ammatillisen pätevyytensä. Ensimmäiset mien esiin nostaminen. naisjärjestöt ammattialoilla perustettiin, kun miehet palasivat sodasta ja työnsivät Kuuma peruna naiset syrjään. Edelleen naisten on haastaji­ Työelämässä sukupuoli tulee esiin usein na otettava paikkansa. vain negatiivisen kautta, häirintään tai syr­ Jalagin huomauttaa, että jos naiset kil­ jintään liittyen. Seija Jalaginin kokemuksen pailevat johtoportaan paikoista, heiltä



Keskuskauppakamarin viimesyksyinen naisjohtajuusselvitys hätkähdytti tiedolla, että pörssiyhtiöiden johdossa olevista 900 henkilöstä vain 26 naisella oli liiketoimintavastuuta.

– Huolestuimme siitä, ettei osaavia ja kyvykkäitä naisia tunnisteta, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen.

Toukokuussa startanneen naisjohtajien mentorointiohjelman tavoitteena on antaa tulevaisuuden naisjohtajille valmiuksia työskennellä yritysten liiketoimintajohdossa sekä aikanaan toimitusjohtajina ja pörssiyhtiöiden hallituksissa.

– Mentoroitaviksi haki 218 naista, mikä oli iloinen yllätys. Päädyimmekin ottamaan mukaan 40 aktoria 20:n sijaan, Horttanainen kertoo.

– Kaikki mentoroitavat toimivat johtavassa asemassa, yhdeksän toimitusjohtajina, ja mentorit ovat kokeneita yritysjohtajia.

Avausseminaarin lisäksi puolentoista vuoden aikana järjestetään kaksi mentorointia tukevaa väliseminaaria ja päätösseminaari. Mentorointiohjelmasta tehdään tutkimus, joten sen toimivuutta päästään myöhemmin arvioimaan.

– Miehet hakeutuvat aktiivisemmin tilanteisiin, jotka ovat urakehityksen kannalta suotuisia. Naisten haasteena on oppia samanlaista määrätietoisuutta ja rohkeutta tilanteisiin ja asioihin tarttumiseen, sanoo Jyväskylän Sokos-tavaratalon johtaja Tuula Sillanmäki.

Mentorointiohjelmaan aktoriksi valittu Sillanmäki tarttui tilaisuuteen ja odottaa mentoroinnilta vertaistukea sekä uusia näkökulmia.

– Ohjelma tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden hiljaisen tiedon siirtämiseen myös toimialojen välillä. Haluan tutustua muihin naisjohtajiin, mutta ennen kaikkea haastaa itseni, tutkia omaa osaamistani ja ajatteluani.

23

Työelämä

odotetaan solidaarisuutta toisiaan kohtaan, kun miehille keskinäinen kilpailu sallitaan.

Naisia kannustetaan haluamaan johtajiksi, mutta samalla heitä arvostellaan epäsisarellisuudesta. Folkhälsanin Sara Sundell on sitä mieltä, että naisten johtajuutta jarruttavat eniten perinteiset sukupuoliroolit.

– Jos on johtaja töissä ja johtaja kotona, niin jaksaako sitä? Ja jos odottaa sitä, että lapset muuttavat kotoa, voi olla jo myöhäistä.

Koulutus ratkaisee

Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen sysää ison painon kouluvuosina tehtyjen valintojen kontolle.

– Tytöt pärjäävät matematiikassa hyvin, mutta eivät valitse lukiossa pitkää matematiikkaa. Se sulkee pois tiettyjä jatkokoulutusmahdollisuuksia ja hankaloittaa muun muassa insinööriopintoihin hakeutumista.

Se huolestuttaa Suomen teollisuuden toimihenkilöiden työuria penkonutta tutkijaa, koska tutkimustulosten mukaan uralla eteneminen on helpompaa naisille, joilla on tekninen koulutus. Myös miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat pienimpiä silloin kun molemmilla on tekninen koulutustausta.

Kauhasen ja Sami Nakarin tutkimus kertoo myös, että miesten ja naisten eriytyminen alkaa heti uran alussa. Vaikka taustalla on sama ikä, koulutustaso ja koulutusala, miehet sijoittuvat heti uran alussa vaativampiin tehtäviin kuin naiset. Ei ole yllätys, että naisten aloituspalkatkin ovat pienempiä.

– Hälyttävintä on, että tilanne ei lainkaan parane työuran edetessä, vaan miehet myös ylenevät naisia todennäköisemmin ja palkkaerot vain kasvavat, Kauhanen sanoo. – Sukupuolinäkökulmasta tämä on työmarkkinoiden isoin ongelma.

Punnitse oma asenne

Ekonomiliitossa tiedetään, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät haasteet mielletään helposti naisten ongelmiksi ja ne vaikeuttavat nimenomaan naisten asemaa työmarkkinoilla.

Ekonomiliiton asiamies Johanna Lähteenmäki kertoo sukupuoliroolien näkyvän SEFEn jäsenistön kanssa käydyissä keskusteluissa ja jäsenistön keskuudessa tehtyjen tut24

5.12

kimusten tuloksissa niin palkkaerojen kuin perhevapaiden käytön suhteen.

– Nuoria miehiä kannustetaan enemmän ja helpommin uralla etenemiseen kuin nuoria naisia. Naiset myös pyytävät vähemmän palkkaa kuin miehet. Erityisesti jo työkokemusta ja arvostusta urallaan saavuttaneiden naisten kohdalla ero on suuri.

– Ekonomeista lähes yksinomaan naiset hyödyntävät perheeseen liittyviä vapaita ja isien pidemmät perhevapaat eivät ole tavanomaisia. Mieheltä saatetaan myös suoraan kysyä, mitä vaimosi sitten tekee tai jopa ehdottaa tehtävän vaihtoa, jos perhevapaalla on tarkoitus olla pidempään.

Epätasa-arvoinen käytös on harvoin tiedostettua, mutta omaa tasa-arvoisuutta voisi joskus pysähtyä miettimään. Lähteenmäen mukaan vastauksen löytää yllättävän yksinkertaisilla kysymyksillä.

– Herättääkö työnhakutilanteessa kahden lapsen äiti samanlaisia mielikuvia kuin kahden lapsen isä? Hämmästynkö, jos äiti palaakin perhevapaalta puolen vuoden jälkeen?

Kiinnostaako työpaikan virkistystoiminta vain toista sukupuolta? Entä kuka meillä keittää kahvit?

Pohdittavaa: Naiset eivät saa, eivätkä osaa ottaa asemaansa työelämässä ja miehet eivät vastaavasti saa tai osaa ottaa asemaansa perhe-elämässä.

Työvälineenä tasaarvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma auttaa varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä sukupuolesta riippumatta on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Suunnitelma sisältää selvityksen naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, kartoituksen tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista, suunnitelman

Hyvä tasa-arvo­ suunnitelma kertoo muun muassa: Kuinka suuri osa johtajista on miehiä ja kuinka suuri osa naisia?

• Miten he ovat jakautuneet eri toiminta-aloille?

•

yleisen ja palkkauksen tasa-arvon edistä-

Miten naiset ja miehet ovat

misestä sekä arvion aiempien toimenpitei-

jakautuneet muille asematasoille?

den onnistumisesta.

• Jos jakaumat eivät ole tasa­

Tasa-arvosuunnitelma tulee tehdä kaikissa sellaisissa yrityksissä, jotka työllistävät vähintään 30 työntekijää. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja sitä laadittaessa sovelletaan yt-lakia.

painossa, mistä se johtuu?

• Millaisia rekrytointikanavia ja nimikkeitä käytetään?

• Ketä kannustetaan hakeutumaan uusiin tehtäviin?

• Missä tehtävissä on korkeimmat palkat?

• Millaisia työsuhde-etuja tarjotaan ja kenelle?

• Mitä vapaa-ajan toimintoja yritys järjestää ja ketkä niihin osallistuvat?

• Millaista koulutusta yritys tarjoaa ja kenelle?

• Kuinka perhevapaat jakautuvat?

• Rohkaistaanko kaikkia käyttämään perhevapaita?

• Millainen tilanne oli viime vuonna?

• Mitä silloin sovittiin ja miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet?

25

Työelämä

Työaikalain

soveltaminen ja johtava asema

Työaikalaki koskee lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtyä työtä. Laissa on erikseen lueteltu ne poikkeustilanteet, jolloin työaikalaki ei sovellu työsuhteeseen. Pelkkä johtajan titteli ei kuitenkaan vielä työnnä työaikalain ulkopuolelle.

T

yöolosuhteet, työn luonne tai työn- itse vaikuttaa työaikaansa. Myös työyhteisön esimerkiksi alaisen palkkauksesta ja muista työsuhteen ehdoista. tekijän asema saattavat olla sellai- koolla on merkitystä. sia, ettei työaikalaki koskekaan kyTyöneuvosto on vuonna 2009 ottanut A oli raportoinut tehtävistään toimitusseistä työtä. Tyypillinen tilanne, jossa SEFEn kahdessa alla kuvatussa lausunnossa (TN johtajalle hänen suorana alaisenaan, joten jäsenen työ jää työaikalain säännösten ulko- 1433-09, myyntijohtaja ja TN 1434-09, Se- A:n asema oli organisatorisesti korkea. Se puolelle, on työntekijän johtava asema työ- nior Programme Director) kantaa siihen, ei kuitenkaan ole ratkaiseva työaikalain soyhteisössä. Toinen tavanomainen tapaus on, milloin työntekijän tosiasiallinen asema veltamisen kannalta, ellei organisatoriseen että työtä tehdään kentällä sellaisissa oloissa, työyhteisössä on sillä tavalla johtava, ettei asemaan liittynyt myös tosiasiallisia johtaettei työnantajan asiaksi voida katsoa työajan työaikalaki sovellu kyseiseen työsuhteeseen. mistehtäviä.

A oli myös johtoryhmän jäsen, mutta työkäytön valvontaa.

SEFEn oikeudelliseen yksikköön kom- Myyntijohtaja neuvosto on aiemmassa soveltamiskäytänmentoitavaksi lähetetyissä työsopimuksissa Myyntipäällikkö A oli nimitetty 1.6.2004 nössään katsonut, että yksinomaan johtoon usein mainintoja työaikalain soveltami- lukien noin 200 työntekijää työllistävän X ryhmän jäsenyys ei sinänsä suoraan perusta sesta. Niissä voi olla esimerkiksi, että ”osa- Oyj:n jälleenmyynnin myyntijohtajaksi ja työntekijälle johtavaa asemaa. Viite sellaipuolet toteavat, ettei työsuhteeseen sovelle- johtoryhmän jäseneksi. Myyntijohtajana sesta se luonnollisesti on. ta työaikalakia”.

A:n tehtävänä oli hoitaa tietokoneohjelmisJohtavassa asemassa olevan työntekijän työTällaisista kirjauksista huolimatta työaika- tojen myyntiä erityisesti suhteessa jälleen- suhteen ehtojen tulisi olla kokonaisuutena lain soveltaminen ei ole työnantajan ja työn- myyjiin. A raportoi tehtävässään suoraan alaisten työsuhteen ehtoja selkeästi paremtekijän välillä sovittavissa oleva asia. toimitusjohtajalle. Hänen kiinteä kuukausi- pia siten, että niistä olisi pääteltävissä, ettei Tulkinnan perusteena on työaikalain ylei- palkkansa oli noin 2 500 euroa kuukaudes- esimerkiksi ylityö- ja sunnuntaityökorvauksia nen soveltamiskirjaus ja erityisesti laissa to- sa, minkä lisäksi maksettiin provisio-osuus. ole tarkoitettu erikseen maksettaviksi. detut työntekijän asemaan tai työn luonteeTyöneuvoston tarkastellessa A:n mahdolA:n peruspalkka oli noin 2 500 euroa kuuseen liittyvät seikat, joiden perusteella työn lista johtavaa asemaa työyhteisössä oli sel- kaudessa. Noin 200 henkeä työllistävässä voidaan lain nojalla katsoa jäävän sen ulko- vää, ettei myyntijohtajan nimikkeellä ollut yrityksessä se oli lähtökohtaisesti niin pieni, puolelle. ratkaisevaa merkitystä, vaan oli arvioitava, ettei se viitannut johtavaan asemaan. millainen A:n tosiasiallinen asema kyseisessä tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä koko- Työaikalain soveltaminen pääsääntö Johtaja vai ns. johtaja Kun arvioidaan työntekijän johtavaa asemaa, naisuutena oli.

Työneuvosto totesi, että melko itsenäisistä tulkinnan pohjaksi ei käy mikään yksittäiA sai myyntipuolen osaajana itsenäises- myyntitehtävistä ja johtoryhmän jäsenyynen seikka, ei esimerkiksi johtajan nimike. ti hoitaa jälleenmyynnin asioita erityisesti destä huolimatta A:lla ei tosiasiallisesti ollut Asia on ratkaistava kokonaisharkinnan poh- suhteessa jälleenmyyjiin. Lisäksi A sai päät- sen laatuista ja laajuista päätösvaltaa yhtiösjalta. Siinä otetaan huomioon muun mu- tää yksittäisen edustajan tekemistä tietoko- sä, että hänen olisi voitu katsoa osallistuvan assa työntekijän tosiasiallinen asema työn- neohjelmistojen kaupoista ja kampanjois- yhtiön tai sen itsenäisen osan johtamiseen antajayhteisön johtamisessa, missä määrin ta. Asiassa ei kuitenkaan esitetty tarkempaa työaikalaissa tarkoitetulla tavalla. A:n tehtäja millaisin valtuuksin työntekijä osallistuu selvitystä siitä, millaiset hallinnolliset toi- vän katsottiin siten olevan työaikalain alaista. päätöksen tekoon, mikä on työntekijän palk- mivaltuudet A:lla oli päättää yhtiön sisäiLisäksi työneuvosto korosti, että osasta kaus ja mitkä ovat hänen mahdollisuutensa seen johtamiseen liittyvistä asioista, kuten tulkinnan kannalta merkityksellisistä sei-

26

5.12

Arto Wiikari

Jan Degerlund, Lakiyksikön johtaja e-mail: jan.degerlund@sefe.fi puh. 020 1299 243

Tyypillinen tilanne, jossa Sefen jäsenen työ jää työaikalain säännösten ulkopuolelle, on työntekijän johtava asema työyhteisössä.

koista oli esitetty puutteellista tai ristiriitaista selvitystä.

Koska työaikalain soveltaminen on lain pääsääntö, siitä poikkeamista vaativan osapuolen eli yritys X:n asiana oli esittää näkökantansa tueksi tarkempi selvitys niistä seikoista, jotka olisivat puoltaneet tällaista tulkintaa.

konsulttiyhtiöiden työntekijöiden, vuokratyöntekijöiden ja Yhdysvalloissa sijaitsevan ohjelmistotuottajan työntekijöiden hallinnollisena esimiehenä, eikä hän muutoinkaan edustanut Z Oy:tä työnantajana suhteessa projektin muihin jäseniin. Myös projektilaskuihin ja -hankintoihin liittyvät tehtävät jäivät B:n tehtäväkuvan ulkopuolelle.

B:n tosiasialliset tehtävät eivät siis viitanSenior Programme Director neet toimintojen johtamiseen, vaan lähinKauppatieteiden tohtori B oli ollut henki- nä asiantuntijavastuuseen projektin toteulöstövuokrausyhtiö XX Oy:n palveluksessa tumisesta.

1.1.2006 – 30.6.2007 välisenä aikana.

B:n esimiehenä toimineen talousjohtajan B työskenteli XX Oy:n vuokraamana työn- ansiotaso oli moninkertainen B:hen verrattekijänä Z Oy:ssä Senior Programme Direc- tuna. Talousjohtaja oli myös organisatorisestor -nimikkeellä vastaten osaltaan Icebrea- ti toimitusjohtajan suora alainen. B:n muoker Programme –projektista. dollinen aseman organisaatiossa ja erityisesti Projektiorganisaatioon kuului Suomessa hänen palkkauksensa eivät työneuvoston ja Yhdysvalloissa yhteensä noin 80 henki- mukaan viitanneet johtavaan asemaan. löä. Projektin budjetin suuruus oli noin 15 B:lla oli ollut jonkinasteinen vapaus vaimiljoonaa euroa. kuttaa työaikaansa ja myös työntekopaikB:n säännöllinen kuukausipalkka oli työ- kaansa, mutta projektiaikataulu oli asettasopimuksen mukaan 5 500 euroa. Sen lisäk- nut käytännön puitteet työajan järjestelylle. si hänelle maksettiin ylityöstä yksinkertaista B:n työmatkat ja työaikaraportit oli käsituntipalkkaa. telty ja hyväksytty Z Oy:ssä ja hänen työajan Työaikalain soveltamisalaa koskevat tul- käyttöään oli myös seurattu ainakin osittain. kinnat tehdään pääsääntöisesti työnB:n työajan käytön vapausaste ei siten tekijän tosiasiallisen aseman erityisesti puoltanut sitä, että häperusteella. Tarkastelussa nen olisi tulkittu olleen johtaoston v u vassa asemassa. otetaan huomioon muun e n ö Ty issa luettav t a v muassa työntekijän teho t no riön lausun ministe tävät, toimivalta ja vasKokonaisharkinta nkeino li e ja Työ uilla iv s tuu yrityksen organisaaratkaisee w ww .fi w.tem w w a tiossa.

Työneuvosto katsoi, että ess osoitte isteriö in M > Kun B oli työskennelB oli lähinnä asiantuntio Etusivu anisaa iön org tijan asemassa hoitanut lyt XX Oy:n vuokraamar e t is o > Min euvost na työntekijänä Z Oy:n projektitiimin ja sen jäsen> Työn organisaatiossa, niin kysyten toiminnan suunnittelua mystä hänen osallistumisestaan ja yhteensovittamista ilman seltoimintojen johtamiseen on arvioilaista johtavaa tai siihen rinnastettatava käyttäjäyritys Z Oy:ssä eikä niinkään vaa asemaa, jota työaikalain soveltamisesta poikkeaminen edellyttäisi. KokonaisharkinXX Oy:ssä.

Icebreaker Programme -projektissa B vas- nan perusteella työneuvosto totesi, että B:n tasi lähinnä projektin etenemisestä projek- työsuhteeseen on sovellettava työaikalakia. tisuunnitelman mukaisesti. Hänen tehtäTyöneuvosto antaa lausuntoja työaikalavänään oli ohjata ja koordinoida eri tavoin kiin liittyvien kysymysten ohella myös mm. projektin toimintaa. B ei toiminut projek- vuosilomalain ja työturvallisuuslain oikeasta tiin osallistuneiden Z Oy:n työntekijöiden, soveltamisesta.

27

Opetushallitus uusitussa virastotalossa Helsingin Hakaniemenrannassa on nyt Satu Palmin uusi työpaikka. Hänet valittiin tehtävään 56-vuotiaana.

E

konomiksi valmistunut Satu si tulevan puolisonsa, perusti perheen ja Palm on esimerkki siitä, että yli jäi Ruotsiin 25 vuodeksi. 1990-luvun alun viisikymppinen voi tulla valituksi lamavuosina myös akateemisesti kouluteja sijoittua hyvin. tuilla oli hankala työtilanne, ja Satu Palm – Kyllä meillekin löytyy kysyntää ja me oli perustamassan työttömien akateemisesvoimme sijoittua hyvin, varsinkin nyt kun ti koulutettujen työvoimatoimistoa. Hän ajattelee työelämän tarvetta ja työurien pi- työllistyi itse ensimmäisenä Uppsalassa sidentämistä koko elinkaaressa, Satu Palm jaitsevaan elintarvikevirastoon, alun pearvioi. rin vain muutamaksi viikoksi, mutta työ Hän lähti opiskelemaan Uppsalaan jatkui talousosastolla pari vuotta. Sitten 1970-luvun lopulla. Ekonomin tutkinnon olivat edessä leikkaukset huomattavine irpääaineena olivat markkinointi ja liiketa- tisanomisineen. loustiede, ja opinnot hän suoritti etupäässä – Huomasin ilmoituksen, jossa suuri suoranskan kielellä. malais-ruotsalainen yritys haki ekonomia Viimeisiä tenttejä suorittaessaan hän löy- talousjohdolle assistentiksi, hain ja sain

28

5.12

uvat Tom elinä Hir vikorpi K

!

Teksti H

Kokemus ja motivaatio

mi Tuomi

Työelämä

paikan marraskuussa 1994. Kyseessä oli Tukholman pörssiin listattava Assa-Abloy. Vuoden 1995 alussa aloitin konsernin viestintäpäällikön tehtävissä, Satu Palm kertoo.

Seuraavaksi Satu Palm siirtyi suomalais-ruotsalaiseen kauppakamariin viestintäpäälliköksi. Keväällä 2000 hänet kutsuttiin Patriaan viestintäpäälliköksi ja hän muutti kahden tyttärensä kanssa Suomeen. Poika jäi Ruotsiin. Parin vuoden päästä hän oli viestintäjohtaja.

Patria oli menestystarina, mutta yhtiön vaikeat vuodet alkoivat 2008.

– Otin yhteyttä Ekonomiliiton ura-

yli 50 ole rohkea, ylit채 rajoja huolehdi kunnostasi Innostu ja motivoidu - se n채kyy pid채 yll채 osaamistasi 29

Työelämä

minulla oli valttina juuri asiantuntijatehtävät kansainvälisillä markkinoilla. palveluihin. Olin jo miettinyt yhteiskuntavastuusuunnitelmaa laatiessani pehmeämpiin arvoihin siirtymistä. Uravalmentaja Arja Vuorelan kanssa keskustelimme ja hän sanoi että kansainvälinen kokemus olisi hyvä hyödyntää, kenties kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun parissa, Satu Palm muistelee.

Opetushallitus haki viestintäjohtajaa, joka oli kokonaan uusi virka. Satu Palm kiinnostui mahdollisuudesta kehittää viestintää ja markkinoida suomalaista koulutusjärjestelmää.

– Alan substanssiosaamista minulla ei ollut, mutta sitä on talo täynnä, minulla oli valttina juuri asiantuntijatehtävät kansainvälisillä markkinoilla.

Missään vaiheessa hakua ei nostettu ikää esille. Sen sijaan kokemus ja motivaatio olivat tärkeät.

– Tämä on ollut erittäin positiivinen kokemus. Se on osoitus, ettei työelämä lopu yli viisikymppisenä. Pitää uskoa itseensä, tun30

5.12

tea oma osaamisensa ja tietää mitä haluaa.

Lisäksi täytyy olla valmis muuttumaan ja ottamaan vastaan erilaisia tehtäviä.

Urapalvelut ohjaa

Suomen Ekonomiliiton urapalvelut ovat ilmaisia kaikille jäsenille. Uravalmentajien asiakkaana on sekä nuoria että kokeneita ekonomeja. Sparraus ja valmentaminen räätälöidään kunkin asiakkaan mukaan.

– Minulla on ollut asiakkaana hyvinkin kokeneita ekonomeja ja olemme keskustelleet, millaisia kiinnostuksen kohteita heillä on ja millaisia vaihtoehtoja he näkevät omalla urallaan. Yhdessä ideoimme, mihin suuntaan uralla kannattaisi edetä, Arja Vuorela liiton Urapalveluista kertoo.

Työn hakemisen keinot ovat kokeneilla konkareilla hieman erilaiset kuin nuorilla vastavalmistuneilla.

Arja Vuorela huomauttaa, että julkisessa haussa ovat usein ne työpaikat, joihin kohtuullisen vähäiselläkin kokemuksella

pääsee kiinni. Esimerkiksi markkinointipäällikön työhön voi sopia vähemmän kokenutkin ammattilainen. Hänen palkkapyyntönsä on usein kokenutta alhaisempi.

– Kokeneiden työt löytyvät suorahaun ja henkilökohtaisten verkostojen kautta. Yli 50-vuotiaiden pitäisi itse tarjoutua ja olla aktiivinen, eikä odottaa että jokin paikka on auki lehdessä tai netissä. Silloin kilpailu on kova. Kun saat vinkin, että sinun kaltaistasi osaajaa saatettaisiin tarvita yrityksessä, kannattaa ottaa yhteyttä. Silloin et ole samalla tavalla kilpailutilanteessa, Arja Vuorela neuvoo.

Head huntereille kannattaa lähettää CV ja lisäksi soittaa heille.

– Jos taas lähestyy suoraan jotakin yritystä, kannattaa ottaa yhteyttä siihen henkilöön, joka on mahdollinen esimies, ei pelkästään henkilöstöosastoon. Monien yritysten nettisivuilla on avoin haku, mutta se ei tuota tulosta, ellei itse ole aktiivisesti yhteydessä, Vuorela huomauttaa.

Mitä sanoo head hunter?

HRS Advisors Oy:n henkilöstökon-

sultti Tarja Kohtamäki hoitaa myös suorahakutoimeksiantoja. Hän neuvoo lähestymään head huntereita netissä, täyttämään avoimen hakemuksen ja lähettämään CV:n.

– Kannattaa pyrkiä myös esittäytymään. LinkedIn on yksi väline kun head hunterit hakevat uusia ihmisiä. Oma profiili kannattaa laittaa sivustolle, kertoa oma koulutus-ja työhistoriansa ja mielellään myös edustava valokuva, Kohtamäki sanoo.

Head hunter ottaa yhteyttä, kun tulee toimeksianto. Toimeksiannon tultua organisaatiolta suorahakija käy läpi ensimmäisenä näitä avoimia hakemuksia ja CV:tä.

– Ykkösenä ovat tuoreimmat hakemukset, löytyykö sieltä sopivaa. Etsiessämme osaajia, käytämme avainsanoja eli kannattaa katsoa, että omassa hakemuksessa ja CV:ssä on tietyt avainsanat, jotka johtavat jäljille. Esimerkiksi vahva sisäisen laskennan asiantuntija tai konsernitilinpäätöksen osaaja.

Tehtävänimikkeitäkin kannattaa käyttää, kuten business controller. Oleellista on, että osaaminen erottuu. CV:n tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. On hyvä viestiä selkeästi viimeisimmistä työpaikoista ja vastuualueista, mitä on tehnyt ja millaista asiantuntemusta tehtävät ovat vaatineet.

– Tuo oma osaaminen mahdollisimman selkeästi esille. Kun kokemusta on kertynyt, se on se valtti, jolla menee nuorempien ohi. Kannattaa myös pitää huolta, että kouluttautuu siinä työuransa aikana niin että on myös tuoreita kursseja. Se osoittaa, että on vireä ja haluaa oppia uutta, on pitänyt omasta osaamisestaan huolta, Kohtamäki huomauttaa.

Entä sitten kun pääsee haastatteluun?

– Toimeksiantajat sanovat, että voi olla yli 50-vuotias, kunhan on energinen ja nuorekas viisikymppinen. Kannattaa pitää huolta myös itsestään, sekä psyykki-

Elinkeinoelämän foorumi ”Creative and competitive organization” Finlandia-talo, Helsinki 21.8.2012 Tule kuulemaan maailman Thinkers50 -listan nro 1 ajattelijaa Clayton Christenseniä Elinkeinoelämän foorumiin ”Creative and Competitive Organization” Foorumin teemaa ”Creative and Competitive Organization” käsittelevät innovaatioguru, Harvardin professori Clayton Christensen, toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj, toimitusjohtaja Anne Berner, Vallila Interior, toimitusjohtaja Kjell Forsén, Vaisala Oyj ja toimitusjohtaja Pirjo Suhonen, Ivana Helsinki. Juontajana toimii näyttelijä Ville Virtanen.

Tapahtuman orkestroivat yhdessä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Management Institute of Finland (Johtamistaidon Opisto JTO) Finlandia-talolla, Helsingissä 21.8.2012 klo 13.30 – 18.00.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja: puh. 010 7555 440 tai www.jto.fi/ekfoorumi Hinta: 490 € + alv.

Hyödynnä myös ainutlaatuinen tilaisuus osallistua foorumin preseminaariin, Clayton Christensenin tähdittämään Executive Class -seminaariin 21.8.2012 klo 8.30 – 12.00. Executive Classin osallistujille Elinkeinoelämän foorumin hinta on 245 € henkilöltä. Lisätietoja preseminaarista: www.jto.fi/christensen Johtamistaidon Opisto JTO, Infor ja Fintra yhdistyvät ja toimivat 2.7.2012 lähtien nimellä MIF.

sestä että fyysisestä hyvinvoinnistaan.

Silloin on vahvoilla.

31

www.jto.fi • www.mif.fi • www.ekfoorumi.fi

Työelämä

Velkakriisin ytimeen talousaamiaisella

S

EFE järjesti yhdessä Talouselämän kanssa talousaamiaisen ravintola Palacen kymppikerroksen merellisissä maisemissa. Tilaisuuskutsuissa haluttiin huomioida etenkin alle kolme vuotta ekonomijäseninä olleita pääkaupunkiseutulaisia. Notkuvista aamiaispöydistä siirryttiin kuuntelemaan rahoitusmarkkinakatsausta sekä SEFEn ja Talouselämän asiaa.

Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila tarjoili tuhdin paketin velkakriisin nykytilanteesta sekä euroalueen pankkien varainhankinnan ja Suomen pankkien tilanteesta.

Finanssikriisin käänteet ovat niin ripeitä ja jyrkkiä, että uusille tilannekatsauksille olisi tarvetta hyvinkin tiheällä aikavälillä.

Mattilan esitys kirvoitti yleisöltä runsaasti

Ossi Paasi ja Antti Merilehto olivat erittäin tyytyväisiä ravintola Palacessa järjestetyn talousaamiaisen antiin.

Teksti ja kuvat Mikko Huotari

Tutkittua tietoa

32

kysymyksiä. Asiantuntijalta haluttiin taustatietoa Kreikan kriisistä ja sen mahdollisesta leviämisestä muualle.

Mattilan mukaan velkakriisi jatkuu vaikeana, ja nyt näyttää siltä, että Espanja on saanut ”tartunnan” Kreikasta. Valtioiden rahoitustarpeet ovat suuria, ja monen maan kohdalla on kysymysmerkki, miten ne selviävät erääntyvien valtionlainojen kanssa.

Mattilan puheenvuoron loppupuolella suupielet hieman nousivat ylöspäin, kun hän kertoi, että Suomen pankkisektorin tilanne on hyvä. Hyvä vakavaraisuus ja vähäiset sijoitukset kriisimaihin ovat tukeneet pankkien varainhankintaa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lyhytaikaista markkinarahoitusta on hyvin saatavilla. Luotonanto yrityksille ja kotitalouksille on jatkanut kasvuaan.

ammatillisista yhteisöistä

SEFE käynnisti viime syksynä tutkimusyh-

Yhteisöltä odotetaan erilaisia asioita

varautuneita. Asian brainstormaaminen voi al-

teistyön Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun

Sosiaalisen median nousun myötä ammatilliset

kaa jo heti paikanpäällä tai verkossa, koska sen

ja Talentumin kanssa. Tarkoituksena oli kartoit-

yhteisötkin ovat muokkautuneet uudenlaisiksi.

lopputulokset eivät tuota välitöntä kilpailuetua

taa ammatillisia yhteisöjä: mitä ne ovat, miten

Edelleen tyypillisimpiä tapoja olla yhdessä ovat

kellekään, Mattila selittää.

niihin liitytään ja mitä niiltä odotetaan. Tutki-

konferenssit, koulutukset ja tapahtumat. Mutta

mukseen liittyvät kyselyt ja analyysit on nyt

sen jälkeen tulevat internetin keskustelupalstat

Mikä saa sitoutumaan?

tehty ja kesällä on tarkoitus julkaista tulokset.

ja muut sähköiset alustat.

Mattilan mukaan sefeläiset ja liittoon kuulumat-

Tutkimuksen luotsaajana toimiva vieraileva

Kartoituksen mukaan 89 prosenttia toivoo

tomat ekonomit näyttäytyvät tutkimuksen va-

professori Pekka Mattila Aalto-yliopistosta

ammatillisilta yhteisöiltä asiapitoista sisältöä.

lossa hyvin samanlaisina. Mutta joitakin tilastol-

kertoo, että kuluttajayhteisöjä on tutkittu pal-

Toisaalta 84 prosenttia toivoo apua verkostoi-

lisia eroavaisuuksia myös löytyy.

jonkin, mutta ammatillisista yhteisöistä on vie-

tumiseen ja kontaktien luomiseen.

– Sefeläisistä 77 prosenttia haluaisi ammatil-

lä niukasti tietoa. Tekeillä oleva tutkimus antaa

Mattila kertoo, että mukanaolijan roolista riip-

liselta yhteisöltä apua uralla etenemiseen, liit-

arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa viiteryh-

puen yhteisöltä odotetaan hieman eri asioita.

toon kuulumattomista niin toivoo 62 prosenttia.

missä ekonomit viihtyvät ja mitä he hakevat

Ammatillisessa yhteisössä voi olla mukana joko

Siinä on jo muodostunut kaulaa, Mattila pohtii.

yhteisöiltä.

työnantajansa tai itsensä edustajana.

Maalis-huhtikuussa tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 2022 ekonomia. Heistä SEFEn jä-

sa yhteisössä muilta yritetään saada

seniä on 1033.

tietoa, jota voi hyödyntää työssä

– Ammattiliiton jäsenyyteen liittyviä tutkimuksia on tehty aikaisemminkin, mutta tässä

ja saada etumatkaa suhteessa kilpailijaan.

tutkimuksessa on uusi, mielenkiintoinen nä-

– Silloin taas kun ollaan oman

kökulma, koska vastaajina on sekä liiton jäse-

itsen edustajana, kyse on ide-

niä että liittoon kuulumattomia, sanoo Mattila.

oinnista eivätkä ihmiset ole niin

5.12

Tutkimuksen erityinen arvo SEFEn näkökul-

Työnantajan edustajana ammatillises-

masta on se, että saadaan tietoa, mikä saa jäsenet tulevaisuudessa sitoutumaan,

pä Hömp ta n n os ei kii t ottava iset od Sefelä ia n as ­ toiltaa verkos öä. a sisält pitoist

mitä jäsenet odottavat liitolta ja mitä tulevat ekonomit odottavat.

Tutkimus paljastaa myös arvokasta tietoa siitä, minkälaisia tarpeita ja odotuksia on liittoon kuulumattomilla ekonomeilla.

Veli-Matti Mattila

– Vaikka luottojen suhteen on marginaa- että tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän lien nousupaineita, niin viitekorot ovat pääsi kuuntelemaan Veli-Matti Mattilaa. menneet hyvin alas, Mattila kertoi.

– Hänellä oli sekä sana että asia hallussa.

– Tällä hetkellä asuntoluotot ovat Suo- Sain itsekin paljon uutta tietoa, vaikka seumessa euroalueen halvimpia. Myös yritys- raan näitä asioita aktiivisesti. luotot ovat euroalueen halvimpien joukosMyös yrittäjä Antti Merilehto piti tilaisa. Suomessa rahoitusta on siis saatavissa ja suutta mielenkiintoisena. sen ehdot ovat suhteellisen edulliset näissä – SEFEn tilaisuuksissa saa ajankohtaista olosuhteissa. tietoa, näkee tuttuja ja tutustuu uusiin ihSefeläinen konsultti Ossi Paasi kertoi, misiin, Merilehto sanoi.

Veli-Matti Mattilan rahoitusmarkkinakatsaus kirvoitti yleisöltä runsaasti kysymyksiä.

Merilehto piti Mattilan kuivaa englantilaista huumoria nasevana.

– Ainakin omaan kielenkäyttöön jää Veli-Matin sutkaus siitä, miten kauan Kreikka pystyy rahoittamaan omia pankkejaan: vain painokoneen laakereiden kestävyys on rajoitteena.

”Murros luo uutta liiketoimintaa” Suomen ensimmäiset valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 11.–12. syyskuuta 2012 Oulussa, kaupunginteatterin isossa salissa. Tapahtumalla edistetään teknologiayrittäjyyttä ja tuodaan esille teknologian merkitystä yrittäjyydessä.

Päivien teemana on “Murros luo uutta liiketoimintaa”. Teema kuvastaa teknologian merkityksen korostumista lähes kaikilla aloilla ja sen mahdollisuuksia myös täysin uuden liiketoiminnan luomisessa.

Ensimmäisenä päivänä tilaisuudessa puhuu pääministeri Jyrki Katainen.

Päivät on jaettu neljään osioon: • yrittäjyyden murros ja arvo • start-up-yritykset • kasvuyritykset • myynti, rahoitus ja markkinointi Mahdollisuus osallistua verkostoitumistilaisuuteen illalla 11.9.

Osallistumismaksu 20 euroa/henkilö. Hintaan sisältyvät ruokailut ja kahvit päivien aikana.

Tapahtuman järjestävät Suomen Ekonomiliitto SEFE, Tekniikan akateemiset TEK, BusinessOulu ja Oulun Teknillinen Seura.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen:

www.teknologiayrittajyyspaivat.fi 33

Kliniken I serien Kliniken löser vi arbetslivets vardagliga problem. Skicka in ditt problem på adressen ekonomilehti@otavamedia.fi eller till Ekonomi-lehti, Repslagaregatan 2 a D, 00180 Helsingfors.

D

O ES

C

A IAL

IER MED

NA PI

GGAR UPP DAGEN OCH DET ÄR

ALL TID

TR

EV

LIG

TA TT

Tom Söderholm Nu har jag träffat kunderna. Dags att åka hem!

– på en flygplats i NY Gilla

•

Kommentera

•

Dela

•

UT

BY TA

TA

N

3 minuter sedan

K

A

R

M

ED

A

N

D

R

Kaj Virtanen @kvirtanen87 Varför kan det inte alltid vara fredag!

Expand

Atte Nyström Måste man öppna sig om allt här på FB?!?

Gilla • Kommentera • Dela • 10 minuter sedan

Sociala medier och jobbärenden

faror

och möjligheter

”Jobbet gör mig trött och problemen hopar sig. Vågar jag skriva om vad jag känner för mina Facebook-vänner?”

Signaturen ”Medkänsla och kraft från kompisarna” Text Tuula-Maria Ahonen Grafik Antti Nikunen

34

5.12

D

e sociala medierna erbjuder ett lockande forum om man vill dela sina känslor och insikter om livet med andra. Framför allt på populära Facebook delar vi livets glädjeämnen och bekymmer med vännerna. Hur mycket av arbetslivet är det klokt eller lämpligt att avslöja något om?

– Enligt lagen är det naturligtvis helt tillåtet att berätta om sina känslor, säger Riku Salokannel, SEFE:s jurist.

– Men i de sociala medierna lämnar du efter dig bestående spår när du skriver. Även om detta inte är lagligt, kan du bedömas utgående från vad du skrivit i de sociala medierna antingen på jobbet eller när du söker jobb.

Utöver Facebook-uppdateringarna lönar det sig att fundera över hurdan vänkrets man delar sina frågor med, dvs. vilka man godkänner och bjuder in som sina Facebook-

A

.

Kajsa Stenvall @kajsa_stenvall Säg vad ni vill, men kunden har alltid fel. Det är bara så det är!

Expand Riitta Sorvali Måste man meddela om man ska åka på semester här i de sociala medierna :) Gilla • Kommentera • Dela • 16 minuter sedan

Timo Berg Nu är fan lös. Firman har förlorat kunder, men ledningen koncentrerar sig bara på oväsentligheter.

Dags för nya samarbetsförhandlingar ännu i år?

Like

D

ET

LÖ

•

Commit

•

Send message

•

18 minutes ago

Nico Heinänen Hej Lisen, vill du bli min kompis? Hälsn. Chefen

N

A

R

SI

Gilla • Kommentera • Dela • 5 minuter sedan

G

AT T

TÄ N

KA

EF

TE

RI

vänner. Vissa är noggrannare med detta än andra, men många vill bara ha en så stor och imponerande vänkrets som möjligt.

Hur ska du då göra om chefen eller en kollega vill ha dig som vän i de sociala medierna?

Enligt Salokannel är en arbetstagare inte skyldig att ta emot Facebook-vänförfrågningar från kollegor, chefen eller kunder. Ett praktiskt tips till chefen är att antingen bjuda in alla anställda som Facebook-vänner eller ingen.

Det gäller samtidigt att komma ihåg att även om du själv strävar efter att strikt hålla ditt ”arbets jag” och ditt privata jag åtskilda på Facebook, kan redan kompisens kompis vara en kollega till dig eller din chef.

Två olika sociala medier

Sirja Kulmala, som ansvarar för Ekonomförbundets karriär- och grupphandledning,

NN

AN

MAN

SÄND E

R I VÄG ETT INLÄGG

rekommenderar varmt professionellt nätverkande via LinkedIn. LinkedIn är helt klart ett mera kundcentrerat forum än Facebook.

– I LinkedIn finns väldigt många yrkesgrupper, till exempel finns grupper för ekonomer som befinner sig utomlands eller för ekonomichefer. Diskussionen i grupperna är helt och hållet yrkesinriktad.

– Den som söker jobb kan hitta ett via LinkedIn. I grupperna erbjuds jobb och även headhunters letar efter lämpliga arbetstagare med hjälp av LinkedIn, berättar Kulmala.

Facebook däremot är för de allra flesta ett fritidsmedium där man uttrycker sina känslor och erfarenheter. Men å andra sidan är det förstås just på fritiden många vill reflektera över känslor och insikter de fått på jobbet.

Facebook är tills vidare populärast bland de sociala medierna. Facebook har över

MED I DE SOCIALA

IERN

A.

900 miljoner registrerade användare, medan motsvarande siffra för LinkedIn är 150 miljoner.

Lojalitet mot arbetsgivaren

– Det är bra att komma överens om regler för Facebook-beteende på arbetsplatsen, konstaterar juristen Salokannel.

Enligt Salokannel finns det ingen anledning att nämna sin arbetsplats i sin profil, om man är aktiv i sociala medier på fritiden. Enligt arbetsavtalslagen är arbetstagaren skyldig att vara lojal mot sin arbetsgivare. Ju högre ställning arbetstagaren befinner sig i, desto större är lojalitetsskyldigheten och den omfattar även fritiden.

– I de sociala medierna delar man inte med sig av affärshemligheter, berättar om förhållandena på arbetsplatsen eller om kollegor.

Skriv endast sådant om din chef som du kunde säga till honom ansikte mot ansikte.



35

Tom Heinonen @tomhei80 Min kollega är ”sjuk” igen. Han har krabbis och det är jag som får göra hans jobb. Tack så hemskt mycket.

Expand

Anders Kuusi Jag vill inte se mig själv på den här stolen om tio år! Är det nån som kan tipsa mig om lediga jobb? Även restplatser beaktas, hehheh.

Like • Commit • Send message • 18 minutes ago

Reino Haapalahti Nu står burnouten och väntar bakom knuten, modellen för omstruktureringen av organisationen (ni har säkert läst om den i tidningarna) var tagen direkt från nånstans i gamla DDR. Ledningen är helt ute och cyklar. Får se hur länge jag stannar kvar här ännu. Är verkligen skitförbannad nu.

Gilla

TÄN K

EFTE

R NOGA

•

Kommentera

Kanske chefen förstår?

Det låter så enkelt och rätt att låta bli att skriva vissa saker och att uttrycka sig korrekt i de sociala medierna, och det borde det självklart också vara. Lika väl kunde man väl säga att man aldrig borde skilja sig om man en gång har gift sig.

Men vår mänskliga ofullkomlighet och svaghet komplicerar saker och ting. Det halkar alltid ur någon något som han eller hon inte borde ha sagt.

– Om en arbetstagare använder en olämplig och kränkande ton mot sin arbetsgivare på Facebook, ger arbetsgivaren personen en varning, berättar Salokannel.

– Avsikten med varningen är att ge arbetstagaren en chans att rätta till situationen.

Det är mänskligt att arbetsgivarens första 5.12

Dela

•

2 timmar sedan

HURDANT FOTSPÅR DU LÄMNA

– Ett bittert inlägg på Facebook ger ingen rätt att säga upp dig, men det försvagar din arbetsgivares förtroende för dig. Och att bygga upp förtroendet på nytt är en lång process, påminner Salokannel.

36

•

ER R EFT

DIG

ID

O ES

reaktion är ilska och upprördhet och kanske till och med negativa känslor som pågår länge.

Men tänk om du som chef skulle se på saken ur ett förlåtande och mera mänskligt perspektiv?

En person som tror på sig själv vet att ovillkorlig tillit till en annan inte är en god grund för en sund mänsklig relation, konstaterar psykoterapeuten David Richo i sin bok How to be an Adult in Relationships.

Richo skriver att ingen är pålitlig jämt.

Vuxna relationer bygger på att vi godkänner människans ofullkomlighet, inte på blint förtroende, utan på flexibel, ovillkorlig kärlek där det finns rum för vrede till följd av svek och innerlig förlåtelse när den andre ber om ursäkt för sina handlingar, bättrar sitt uppträdande och förändras.

Det är naturligtvis möjligt att förtroendet sviks igen, men det kan också hända att den som blivit humant och förlåtande bemött belönar detta förtroende och ger mångfalt tillbaka.

CIA

L

E AM

DI

N ER

A.

Så här uppför du dig väl på Facebook: Kom överens om gemensamma Facebook-regler på arbetsplatsen Skriv endast sådant om din arbetsgivare som du kunde säga till personen ansikte mot ansikte Berätta inte om angelägenheter som rör din arbetsplats eller dina kollegor på Facebook Du kan ge uttryck för dina känslor Uppför dig vänligt mot dina Facebook-vänner

svenska sidan

När JAG var ung…

V

et ni hur svårt våra föräldrar hade det i sin ungdom? Den äldre generationen orkar påminna oss om det. Då fick man skida 40 kilometer till skolan och 60 kilometer tillbaka och dessutom vände vinden alltid under dagen för man var alltid tvungen att skida i motvind. I skolan fick man ingen skolmat, utan man skulle hämta med sig sin egen traktering. Man var alltid så fattig att man fick transportera mjölken i pappas gamla kossuflaska och havregrynsgröten i fickorna. Man jobbade året om men orkade ändå gå i skola, bygga upp samhället och försvara fosterlandet så att vi ungdomar nu kan lata oss på studiestöd och hemvårdsstöd och sånt.

Det är den äldre generationens skyldighet att beskylla den yngre generatio-

nen för att de har det så lätt. Det hör till att antyda att ungdomen är en bunt meser. Eftersom min dotter är nästan tre år gammal så jag är officiellt nu en medlem av den Äldre Generationen. Detta betyder att jag faktiskt måste börja skärpa mina egna “Allt var svårare förr” -historier.

Kommer ni ihåg när man skulle hålla föredrag inför klassen? Då var man tvungen att först gå till bibban, leta reda på ett uppslagsverk, sedan FÖR HAND skriva ner hela föredraget. Vissa familjer hade en skrivmaskin, men att skriva med den var lika smärtsamt, för inte hade den någon copy/paste -funktion, och inte kunde man korrigera skrivfel särskilt snyggt. Föredraget var precis lika uttömmande som uppslagsverkets faktaruta varit, typ “I Pakistan bor det 170 miljoner människor och dess huvudstad är Islamabad. Pakistan ligger i Asien. Slut.”

Och vänta bara tills mitt barn får höra att meningen “Hej, var e du?” aldrig användes i telefon! Varför skulle man det? Alla var ju hemma då man pratade med dem i telefon, för det fanns inte mobiltelefoner.

Lotta Backlund är stå upp -komiker, kolumnist och en allmänt tjusig dam.

Inte nödvändigtvis i den ordningen.

På café kunde man inte beställa cappuccino eller café latte eller ens en caramel macchiato, för sånt fanns inte i Finland, och inte skulle någon ha förstått fråga efter det heller. Kaffe fanns av två slag; med mjölk och utan.

Ifall man hade bandat något på en video eller en kassett skulle man skriva med stora bokstäver vad det fanns på bandet, så att ingen annan familjemedlem i misstag skulle banda ett avsnitt av Cosby show på din Dirty Dancing -film. När man ville lyssna på den nyaste musiken, kunde man banda det på en kassett rakt från radions (ena) hitkanal. Det var inte alls lika lätt som att bara lyssna på Spotify, ska ni barn veta! Först fick man jourera i timtal vid radion för att råka på den där jättebra sången (typ Milli Vanilli eller Janet Jackson), och när den äntligen kom så pratade den dumma programvärden på låten bade i början och slutet, och så fick man dom bitarna med på kassetten också.

Eller kommer ni ihåg då i urminnes tider när det på Facebook i statusfältet automatiskt stod ordet “is”, och man alltid var tvungen att integrera det på något fiffigt sätt i sin statusuppdatering? Det gjorde statusuppdaterandet betydligt mer utmanande. Nuförtiden får man skriva vad man vill. Hmpfh.

Allt var nog mycket, mycket svårare förr.

37

Opinnot ja alku-ura

maa

lopputyรถn tekoon 38

5.12

Suomen kautta

e l l a m a il Natàlia Freitas tuli Brasiliasta Suomeen tekemään maisteritutkintoa.

Lopputyö vei hänet vielä toisiin uusiin maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan.

Teksti Johanna Mitjonen Kuvat Jukka Pakarinen

B

rasilialainen Natàlia Freitas jätti miljoonakaupunkeja pullollaan olevan kotimaansa ja lähti rauhalliseen Jyväskylään Suomeen.

Hän tuli tänne tekemään maisteritutkintoaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun Corporative Environmental Management -ohjelmaan.

Freitakselle oli tärkeää tehdä lopputyönsä johonkin yritykseen. Käytännönläheisyys on hänelle tärkeää. Hän oli tehnyt myös aiemmin kandityönsä yritykseen, joten kokemusta aiheesta oli.

Freitas tiedusteli löytyisikö hänelle lopputyöpaikkaa. Hän tapasi opintoihin liittyen Jyväskylässä Metso Paperin ympäristöjohtamisen tiimin, joiden työ vaikutti hänestä kiinnostavalta. Hän sanoo vaikuttuneensa heidän työstään, yrityskulttuurista ja tiimin sitoutumisesta aiheeseensa. Häntä kiinnosti myös yrityksen globaalius, kuuluihan yrityksen toimintasäteeseen myös hänen oma kotimaansa.

Juuri sillä hetkellä vapaita lopputyöpaikkoja ei kuitenkaan ollut. Freitakselle vinkattiin, että Metso Mineralsin puolella töitä voisi olla. Ensin Freitas soitti, ja kertoi erittäin selkeästi, minkälaisen lopputyön haluaisi tehdä.

– Tarkkaa aihetta minulla ei ollut mielessä, mutta kysyin yrityksen tarpeista ja toiveista ja sen jälkeen esitin joitakin ehdotuksia, hän kertoo prosessista.

Suosittelijoita hänellä ei ollut. Keskustelua lopputyömahdollisuudesta käytiin lopulta kolmen kuukauden ajan useampien ihmisten kanssa. Ja lopulta töitä löytyi.

– Uskon, että aito kiinnostukseni välittyi ja auttoi minua saamaan työn.



39

40

5.12

Uskon, että aito kiinnostukseni välittyi ja auttoi minua saamaan työn.

Kauppakorkeassa verkostoidutaan ahkerasti

Natàlia Freitaksen tapa saada Metsolta töitä ei ole ihan tavallisin. Metson HR-osastolla työskentelevä resurssointipäällikkö Katri Koivisto kertoo, että tyypillisin tapa saada lopputyöpaikka on olla ensin yrityksessä harjoittelussa. Lopputyöpaikoista ilmoitellaan toki Metson nettisivujen kautta, mutta usein paikat menevät juuri kontaktien kautta.

– Harjoittelun aikana voi jo keskustella, mikä voisi olla yritykselle tärkeä ja hyvä aihe, Koivisto sanoo.

Samaa sanoo Jyväskylän yliopiston Työelämäpalveluiden koulutussuunnittelija Niina Pitkänen.

– Jos tekee lopputyönhakua suorahakuna, täytyy myös varustautua kieltäytymisiin. Kesätöistä tutun yrityksen kanssa keskustelu on helpompaa.

Pitkänen sanoo olevan tyypillistä, että heidän yliopistossaan juuri kauppakorkeassa opiskelevat etsivät ja löytävät yrityksistä lopputyöpaikkoja. Kauppakorkeassa verkostoidutaan ahkerasti koko opiskeluajan. Sekä yliopisto että opiskelijoiden ainejärjestö järjestävät tapahtumia, joissa työnantajat ja opiskelijat kohtaavat. Siksi lopputyövaiheessa opiskelijalle kontakteja onkin saattanut jo kertyä.

– Mutta aina on paljon kiinni opiskelijan omasta aktiivisuudesta. Aina on helpompi kaupata omaa ajatusta, jos on tavannut työnantajan vaikka messuilla, Pitkänen sanoo.

Pitkänen muistuttaa, että gradu ei ole yleensä se mitä yritys haluaa, vaan sen kautta saatava tieto. Yritystä kiinnostavat esimerkiksi siitä sovellettavat johtopäätökset.

– Yritykselle ei kannata myydä gradua, vaan sen tutkimustulokset tai siitä saatava kehittämissuunnitelma ja niistä koituva konkreettinen hyöty, Pitkänen ohjeistaa.

– Etenkin, kun eurot liikkuvat, odottaa yritys myös hyötyvänsä työstä.

tikin paljon enemmän kuin vain teoreettisia taitoja, aivan kuten Freitas oli toivonutkin.

Lopputyön tilanneen Metson kanssa ei ollut ongelmia.

Hän kehuu yrityksen orientaation olleen hyvä ja saaneensa tukea koko projektin ajan. Hän aloitti aineiston keräämisen viime vuoden alussa Brasiliassa ja on nyt loppusuoralla työnsä kanssa. Parhaillaan hänellä onkin käynnissä kova kirjoitustyö, kun hän tuottaa analyysin työstään. Hänestä kulunut ajanjakso on ollut hyvä siirtymä opiskelijaelämästä työelämään.

– Olin onnekas, kun minuun ja työhöni uskottiin ja pääsin tekemään lopputyötäni tänne.

Hän kiittelee Metsoa etenkin vastuun antamisesta.

– Vaikka olin vain opiskelija, olen saanut koko ajan vastuuta.

Lopputyö vei ympäri maailmaa

Natàlia Freitaksen lopputyö vei hänet ensin takaisin hänen kotimaahansa Brasiliaan, mutta sitten projekti laajeni globaalimmaksi. Lopulta Freitas matkusti myös Intiaan, Kiinaan, Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Afrikkaan.

Matkustelu ja lopputyön aineiston kerääminen oli hänestä hieno kokemus. Mutta matkustelu ja ihmisten tavoittelu sisälsivät myös hankaluuksia ja opettivat joustamaan. Erään kerran Freitaksen laukku oli Yhdysvalloissa kaksi päivää kadoksissa. Ainoa kauppa jossa hänen oli mahdollista käydä, oli supermarket Walmart, josta hän kävi ostamassa vaateparren itselleen ensi hätään. Kerran Intiassa rautatiet olivat tulvan takia veden vallassa. Silloin Freitaksen päivä tuhraantui kokonaan lentojen kanssa sählätessä. Lopputyönteko opet-

Aalto University Executive Education

Innovatiivista johtamista tulevaisuuden tekijöille AaltoEE:n uusi valmennusohjelma Leadership For High Potentials käynnistyy syyskuussa. Liity mukaan tulevaisuuden edelläkävijöiden joukkoon!

Hae ohjelmaan 7.9.2012 mennessä osoitteessa www.aaltoee.fi

41

9

Shutterstock

ajassa

voittajan laaja kirjo

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon (vuo-

teen 2008 Pro Oeconomia) saajat ovat vaihdelleet yhteiskuntapoliittisista ja kansantaloudellisista tarkasteluista markkinoiden ja asiakkuuksien arviointiin, ja toisaalta yritysten arvojen pohdinnoista yksilöiden toiminnan muutoskuvauksiin.

Kesäinen

S

EFEn kirjallisuuspalkinnon 2012 esiraati aloitti työnsä toukokuun lopulla. Raadissa on kuusi jäsentä, mutta kullekin tulee arvioitavaksi iso pino kirjoja, sillä jokaisen teoksen lukee ainakin kaksi henkilöä. Kilpailuvuosien 1995-2010 aikana mukaan on ilmoitettu kerrallaan jopa 72 yrityskirjanimikettä.

Jottei esiraadin luku-urakka käy liian raskaaksi, teokset jaetaan eri työparien tutustuttavaksi esiraadin jäsenten erityisosaamisen tai kiinnostuksen mukaisesti.

Yksi esiraadin jäsenistä, professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta odottaa tämän poikkeuksellisen kesätyön tarjoavan uusia ja innostavia lukukokemuksia sekä ajankohtaista katsausta alan parhaimmistoon Suomessa. Ammattikirjalla on muutenkin suuri merkitys Heinoselle.

– Ammattikirjallisuuden lukeminen on yksi miellyttävä tapa ylläpitää ja kehittää omaa professiotaan. Vaikka luenkin työni puolesta eniten kansainvälisiä journaleita ja ulkomaisia teoksia, pidän kotimaisia teoksia arvossaan sekä kielen että kontekstin vuoksi, Heinonen toteaa.

Esiraati valitsee palkintoehdokkaat elokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen palkintoraati valitsee finalistikirjoista voittajan, joka julkistetaan 26.10. Helsingin kirjamessuilla.

42

5.12

luku-urakka odottaa

– Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto kertoo arvostuksesta ja onnistumisesta sekä kannustaa jatkamaan hyvää työtä, Heinonen lisää palkinnon merkityksestä.

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto on tunnustus erityisen laadukkaalle ja ajankohtaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisten tutkintojen osaamis- ja tutkimusalueita.

Palkinto jaetaan kahden vuoden välein kilpailuun ilmoitettujen suomalaisten yrityskirjojen kesken. Nyt mukana on aikavälillä 1.7.2010 – 30.6.2012 julkaistuja teoksia. Palkintosumma 30 000 euroa luovutetaan apurahana Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiön SEFEn erikoisrahastosta.

Vuosi

Pääpalkinto

1995

Osmo Soininvaara:

Hyvinvointivaltion

eloonjäämisoppi

1998

Kaj Storbacka -

Jarmo R. Lehtinen:

Asiakkuuden ehdoilla vai

asiakkaan armoilla

2000

Tapio Aaltonen -

Lari Junkkari: Yrityksen arvot

ja etiikka

2002

Christian Grönroos: Palvelujen

johtaminen ja markkinointi

2004

Pertti Vartia -

Pekka Ylä-Anttila:

Kansantalous 2028

2006

Pekka Aula – Saku Mantere:

Hyvä Yritys - Strateginen

maineenhallinta

2008

Mika Mannermaa: Jokuveli

2010

Suvi Nenonen – Kaj Storbacka:

Markkinamuotoilu

SEFEn Opetuspalkinnosta kisaa ennätysjoukko SEFEn vuosittaisesta Opetuspalkinnosta

jaksi”, SEFEn koulutus- ja työmarkkinapoliit-

kilpailee tänä vuonna 11 kilpailuesitystä.

tinen asiamies Eeva Salmenpohja sanoo.

Kilpailun teema on kotikansainvälistyminen. ”Olemme iloisia, että kilpailuesityksiä tuli

Palkinto jaetaan elokuussa kauppatieteellisen alan kansallisessa tapaamisen yhteydessä Turussa.

tavanomaista enemmän. Teemaa lähestyt-

Palkinnon tavoitteena on tukea kauppa-

tiin hyvinkin eri näkökulmista, joten jännä

tieteellisen alan opetuksen kehittämistä.

nähdä mikä ehdokkaista valikoituu voitta-

Sen suuruus on 6 000 euroa.

Suomen parasta kesätyönantajaa etsitään jälleen Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää Suomen paras kesä-

työnantaja -kilpailun jälleen tänä kesänä. Nyt viidettä kertaa järjestettävä kilpailu on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta.

– Haluamme kilpailun avulla nostaa esiin työpaikkojen hyviä käytäntöjä sekä reilulla tavalla toimivia työpaikkoja, jotka arvostavat nuoria työntekijöitään, toteaa AOVAn varapuheenjohtaja Tiina Lehto.

Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Voittajan valitsee raati, joka koostuu AOVAn edustajista ja myöhemmin valittavasta puheenjohtajasta. Vuonna 2011 Suomen paras kesätyönantaja -raadin puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen, joka myös palkitsi voittajan.

Kesätöillä iso merkitys AOVA haluaa kilpailullaan muistuttaa, että kesätyöt ovat opiskelijal-

HR-Syyspäivät 2012 26. – 27.9.2012 Marina Congress Center, Helsinki

le tärkeä toimeentulon ja työkokemuksen lähde. Työnantajille kesätyöntekijöiden palkkaaminen on mahdollisuus luoda yhteyksiä nuoriin osaajiin. Lisäksi kilpailulla pyritään välittämään opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

– On tärkeää, että kesätyöntekijät otetaan työpaikoilla vastaan samoin kuin vakituiseen työsuhteeseen tulevat. Mitä paremmin työnantaja onnistuu perehdyttämään opiskelijan työtehtäviin ja työpaikan käytäntöihin, sitä todennäköisemmin

HR-syyspäivät tarjoaa loistavia asiantuntijaesityksiä koko henkilöstöhallinnon tehtäväkentän alueelta. Tilaisuus on suunnattu henkilöstö-, työsuhde-, talous- ja palkkahallinnon asiantuntijoille sekä työhyvinvoinnin parissa ja erilaisissa esimiestehtävissä toimiville henkilöille.

Valitse 18 esityksen joukosta omat suosikkisi. Valinnan helpottamiseksi teemaseminaarit on jaoteltu kolmen painopisteen mukaan:

innostunut osaaja palaa työnantajan palvelukseen tulevaisuudessa, Lehto

toja: Lisätie lijaopiske s Akavan n para e m s, Suo in d a asiamie ja -ra önanta kesäty avu, n li E aH sihteeri 871, 0 341 4 puh. 05 va.fi a k avu@a elina.h

muistuttaa.

Aikaa syyskuun loppuun Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella, joka on kilpailun verkkosivuilla osoitteessa www.akava.fi/paraskesatyonantaja. Sivulta löytyy myös lisätietoa kilpailusta ja edellisten vuosien voittajista.

Kilpailulomake on auki 1.6.–30.9.2012. LomakShutterstock

keessa on kysymyksiä muun muassa kesätyönantajan toimintatavoista erilaisissa työsuhteen perusasioissa, kuten työtehtävien osoittamisessa, työn ohjauksessa ja työntekijän oikeuksista huolehtimisessa.

Suomen paras kesä-

PALKKAHALLINTO

• • • • •

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT

palkan kuittauksen haasteet verotuksen ajankohtaiset muutokset ulkomaantyön erityiskysymykset uupumistilanteiden juridiset vastuut lainsäädäntömuutokset vuosilomaasioissa ja henkilöstösuunnittelussa

•

• • •

TYÖHYVINVOINTI

työsuhdetohtorin katsaus oikeustapausmaailmaan työpiste-ergonomia työhyvinvoinnin budjetointi yrityscaset menestyksekkäistä työhyvinvointihankkeista

Ensimmäisen seminaaripäivän käynnistää Mato Valtonen ja toisen päivän aloittaa suosikkipuhuja, filosofi Maija-Riitta Ollila. Illanvietossa ovat mukana taikuri ja mentalisti Pete Poskiparta ja mahtava FORK! Tule sinäkin mukaan ja vahvista osaamistasi ajankohtaisissa HR-teemoissa!

Lisätietoja: puh. 010 7555 440 • Ohjelma ja ennakkoilmoittautumiset: www.jto.fi/hrsyys Hinta: Nopean ilmoittautujan hinta on 30.6.2012 saakka 890 € + alv. Sen jälkeen osallistumishinta on 950 e + alv.

Johtamistaidon Opisto JTO, Infor ja Fintra yhdistyvät ja toimivat 2.7.2012 lähtien nimellä MIF.

työnantaja 2012 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksyllä 2012.

43

www.jto.fi • www.mif.fi

Talouselämän iPad-lehti maksutta SEFEn jäsenille SEFEn jäsenet saavat maksutta Talouselä-

mä-lehdestä myös iPad-sovelluksen. Etu koskee myös SEFEn kylterijäseniä.

Edellytyksenä on, että ekonomijäsenelle tulee Talouselämä-lehden printtiversio. Tällöin myös puoliso voi aktivoida iPad-sovelluksen käyttöönsä. Uusi Talouselämän numero julkaistaan iPadille perjantaisin aina, kun paperinen Talouselämä ilmestyy.

Ongelmatilanteessa ota yhteyttä Talentumin asiakaspalveluun: asiakaspalvelu@talentum.fi / p. 020 442 4100 Ohjeet ja rekisteröityminen löytyvät osoitteesta Shutterstock

www.talouselama.fi/ipad

Perinteinen KylteriOpen kisataan taas syyskuussa!

Tänä vuonna on Tampereen yliopiston kauppatieteilijöiden – Boo-

mi ry:n vuoro kerätä Suomen parhaat kauppatieteilijät yhteen mittelemään paremmuuttaan golfin parissa. Kilpailu käydään syksyisin upeassa kunnossa olevalla Golf Pirkkalan kentällä, joka tarjoaa haasteita kaikille aina vasta-alkajasta ammattilaiseen saakka.

Kisat järjestetään perjantaina 14.9.2012 ja päivä alkaa klo 10 starttaavalla yhteislähdöllä. Kierroksen jälkeen nautimme klubin tarjoaman lounaan ja jatkamme kierroksen analysointia saunan lauteilta käsin. Illalla siirrymme Tampereen keskustaan yö-

tuman Tapah myös löydät a! ookist Faceb

kerhoon kruunaamaan loistavan päivän.

Kilpailu pelataan miesten ja naisten sarjoissa, lp/hcp, pb/hcp, scratch sekä kylteriyhteisöjen joukkueiden välinen pb/hcp. Mukaan voit tulla siis tasosta riippumatta, olit sitten ensimmäistä kesää golffaava fuksi tai paikallisten golfpiiriesi elävä legenda.

Kyltereiden lisäksi mukaan kilpailuun on kutsuttu myös edustus SEFEstä sekä tapahtuman yhteistyökumppaneilta. Tämä mahdollistaa aina niin tärkeän työelämän taitojen kartuttamisen, sillä kaikkihan me tiedämme että nykyajan sopimukset solmitaan golfkentillä.

Kiitos SEFElle ja muille yhteistyökumppaneille jo etukäteen tapahtuman mahdollistamisesta!

44

5.12

kylterit

kylteriltä

Kannustaako SEFE riittävästi kyltereitä?

Mitä odotat kylliajalta?

R

akentava kritiikki edesauttaa SEFEn kehittymistä ja tietyn-

Tuomo Tanttu

lainen tervemielinen vastakkainasettelu on aina hyvästä.

Jyväskylän yliopisto

Yhä enenevässä määrin kylteriyhteisöjen kansallinen koske-

tus on vähenemään päin. Helsingin Hankenin SHS on tällä hetkellä

– Odotan kylliajalta ennen kaikkea tapahtumia, jois-

ainoa ylioppilaskuntastatuksen omaava kylteriyhteisö, jolla on sitä tapahtumajärjestämisen ympärille keskittyvään politikointiin. Muiden yhteisöjen panos kansalliseen keskusteluun on vuositasolla henkilöriippuvaista ja lähempänä nollaa kuin sataa.

Kannustaako SEFE opiskelijoita mielekkäällä tavalla ottamaan osaa keskusteluun ja kehittämään tätä kaikkien kyltereiden, tu-

sa voi tutustua niin valmistuneisiin ekonomeihin Valokuvaamo Lehtinen

kautta julkisoikeudellinen velvollisuus osallistua muuhunkin kuin

i­ kylter Uusia itä ö il k hen yhdys valittu

kuin kanssakyltereihinkin. SEFEn ja Pörssi ry:n linkkinä toimiminen tarkoittaa työntekoa kahden aktiivisen järjestön parissa, joten kylteriyhdyshenkilönä pyrin itsekin tarttumaan härkää sarvista sekä pitämään mieleni avoinna kaikelle uudelle.

levien ekonomien ja sitä kautta SEFEn täysimääräisten jäsenten liittoa uuteen parempaan suuntaan? Päätöksenteossa kyltereiden

Veera Iliev

äänimäärän nostaminen ekonomiyhteisöjen kanssa samalle tasolle

Turun kauppakorkeakoulu (Turku ja Pori)

on yksi konkreettinen askel parempaan ja pidempikestoiseen si-

– Tiedän edessä olevan monta mahtavaa kokemus-

touttamiseen sekä rikkaampaan tulevaisuuteen ekonomiliikkeen

ta, tuttavuutta ja paljon tapahtumarikkaita hetkiä,

kannalta. Tulevana ekonomina näen kyltereiden vastuun ja velvol-

joten ajatukset ovat jo vahvasti tulevassa lukuvuo-

lisuuksien kasvattamisen SEFE:ssä ainoastaan positiivisena asiana.

dessa. Kyllinä olo yhdistää aiempia projektejani, jär-

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) on Suomen kauppatieteel-

jestötaustani ja halun tehdä töitä opiskelijayhtei-

listen yliopistoyksiköiden yhdistys, joka toimii kansallisena ja kan-

sössäni, joten paluu opiskelijavaihdosta Karibialta

sainvälisenä keskustelijana, edunvalvojana, tutkijana, parhaiden

arkeen pehmentyy, kun edessä on uusi ja haastava

käytänteiden levittäjänä sekä jäsenten yhteisenä foorumina. Toi-

rooli. Syksyä odotellessa.

nen konkreettinen liittoa rikastuttava uudistus olisi perustaa ABS:n tyylinen yhteiskunnallisiin asioihin ja kovempaan kansallisen tason koulutuspolitiikkaan keskittyvä kylteriyhdistys, joka keräisi toisis-

Jenna Toivanen

taan irrallaan olevat ylioppilaskuntakylterit yhteen.

Itä-Suomen yliopisto (Joensuu ja Kuopio)

SEFEn hallituksen alaiset toimikunnat opiskelijapoliittisen toi-

– Odotan innolla tulevan kylliajan uusia haasteita

linkki ylioppilaskuntien edustajistojen ja hallitusten kylteriedus-

ja mielenkiintoisia tehtäviä. Odotan moniin kylte-

tajien kesken puuttuu toimijakentältä. Lähitulevaisuudessa ko-

reihin ja ekonomeihin tutustumista sekä hyvin ta-

vimman motivaation ja asiaosaamisen omaavat kylterivaikuttajat

pahtumarikasta ja opettavaista aikaa. Toivon, että

tulisi kerätä yhteen, jolloin heille annettaisiin mahdollisuus tehdä

opiskelijamme tulisivat juttelemaan tai ottaisivat

sitä kansallista kylterivaikuttamista, joka parhaimmillaan kantaisi

muuten yhteyttä minuun, jos SEFEstä on vähän-

hedelmää SEFE-yhteisön ulkopuolellekin. Nämä edellä mainitut kylterivaikuttajat eivät todellakaan ole aina niitä omien yhteisöjen puheenjohtajia, vaan esimerkiksi omien ylioppilaskuntien edusta-

Risto Takala

mikunnan johdolla kokoavat yhteen aktiivisia kyltereitä, mutta

kin kysyttävää. Toivon myös, että saamme SEFElle ja samalla ainejärjestöillemme paljon uusia, innokkaita ja omista eduistaan kiinnostuneita jäseniä!

jistoryhmissä toimivia taustavelhoja, joilta löytyy yleensä kaikista painavinta sanottavaa. Edellä mainittujen velhojen kerääminen yh-

Päivi Hutukka

teen kansallisesti uupuu tällä hetkellä.

Hanken

Koko kylteriyhteisö ja myös ekonomit

– Odotan ennen kaikkea haasteita, kehittymismah-

Toivon hartaasti, että ekonomiyhtei-

dollisuuksia ja mielenkiintoisten ihmisten kanssa

söt ja SEFEn hallitus näkevät kyltereis-

työskentelemistä. Haluan omalla panoksellani pa-

sä piilevän potentiaalin, joka kannattaa

rantaa SEFEn näkyvyyttä Hankenilla sekä pysyä ajan

valjastaa käyttöön mitä pikimmiten.

Sauli Böhm on KY ry:n puheenjohtaja

Daniel Lange

Sofia Wilkman

menettävät paljon.

hermolla kouluni opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden suhteen. Lisäksi lupaan laittaa luovuuteni likoon, mitä se ikinä tilanteesta riippuen tarkoittaakin.

45

Persoona

Ramppivalossa tanssin edistäjä

Terhi Mikkonen markkinoi työkseen nykytanssia Tero Saarinen Companyllä. Äitiysloma pakottaa miettimään, miten reipas reissukalenteri hoidetaan esikoisen syntymän jälkeen.

”K

iitos kysymästä, olosuhteisiin nähden voin hyvin.”

Haastatteluhetkellä Terhi Mikkosen olosuhteet ovat yhtä kuin viimeisillään oleva raskaus, laskettuun aikaan on enää puolisentoista viikkoa. Neuvolassa tosin on varoiteltu, että esikoisen kanssa pitää olla kärsivällinen, muhkean vatsan kanssa saattaa joutua sinnittelemään vielä monta viikkoa.

Mikkonen on ollut kuukauden päivät äitiyslomalla mutta kertoo silti mielellään työstään markkinointi- ja viestintäpäällikkönä nykytanssiryhmä Tero Saarinen Companyssä. Unelmatyöstä, kuten hän itse sitä kutsuu. Haastatteluun on hyvin aikaa, sillä kalenterissa ei ole juuri muita merkintöjä kuin neuvolakäynnit.

Unelmatyössä monen palikan pitää loksahtaa paikalleen. Mikkoselle yksi tärkeistä palasista on kolmivuotiaasta asti ollut tanssi. Hän näki pikkutyttönä telkkarissa Sininen helmi -balettiesityksen, joka räjäytti tajunnan.

– Sen jälkeen pakotin äitini viemään minut tanssitunneille.

Viisivuotiaana hänen suurin unelmansa oli kehittyä aidoksi ballerinaksi oikeaan balettiin. Harrastus jatkui, hän kävi läpi Helsingin isot tanssikoulut. Teini-iässä vaihtoi baletin jazz- ja nykytanssiin ja harrasti hyvin tosissaan.

– Niin tosissani en kuitenkaan enää ollut, että olisin vakavissani ajatellut sitä ammatiksi, en, vaikka tanssinkin puoliammattimaisesti muun muassa Tanssiteatteri Jazzpointin produktioissa.

Valtaosalle ryhmämme jäsenistä tanssista tuli työ.

46

5.12

Yrittäjävanhempien tytär haki lukion jälkeen Helsingin kauppakorkeakouluun, koska ”se ei sulkenut mitään pois vaiheessa, kun ei ollut selvää, mitä halusi”.

Akateeminen vapaus oli loistojuttu, sillä sen ansioista hän pystyi tanssimaan intensiivisesti, kuutena päivänä viikossa.

Hän merkitsi kalenteriin ensin treenit ja esitykset, kauppiksen kurssit järjestettiin niiden mukaan.

Sunnuntaitanssijan vaikea rooli

Sittemmin oma tanssi on jäänyt vähemmälle, harrastus on siirtynyt katsomon puolelle.

– Hyppäys puoliammattilaisesta sunnuntaiharrastajaksi on vaikea. Jos kävisin kerran viikossa harrastelijoiden ryhmässä, ei se tarjoaisi minkäänlaista haastetta. Toisaalta enää ei ole rahkeita tanssia sillä tasolla, jolla kerran olin. Uuden oman ryhmän ja paikan löytäminen on haasteellista.

– Harrastus on muuttunut lähinnä revittelyksi tanssilattialla ensi-iltajuhlien jälkeen, Mikkonen hymähtää.

Tanssin verkostoja ja markkinointia käsitellyttä gradua tehdessään hän tutustui Tero Saarinen Companyyn ja päätyi tälle kesäksi töihin tekemään nettisivuja.

Valmistumisen jälkeen hän oli viisi vuotta töissä markkinointitoimisto RNO:ssa, jossa hän teki hyvin erityyppisiä markkinoinnin ja viestinnän projekteja.

Mikkosella oli isoja asiakkaita, ja mieleen ovat jääneet esimerkiksi Unileverin Sunsilk-tuotesarjan sekä Soneran Tele Finlandin lanseeraukset. Jälkimmäisen supersankari on yrityksen mainonnassa mukana edelleen.



Terhi Mikkonen Syntynyt 1978 Helsingissä Koulutus Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 2002.

Ura Ennen Tero Saarinen Companyn markkinointi- ja viestintäpäällikön tehtävää RNO:ssa projektipäällikkönä 2002– 2007. Aiempaa työkokemusta elämysmatkailuun sekä mediaja kulttuurialaan liittyvistä projekteista sekä myyntitöistä.

Harrastuksia Tanssi lähinnä katsomon puolella, jooga, sukeltaminen, laskuvarjohyppy.

47

Persoona

1

Mieleenpainuvin taide-elämyksesi?

Tero Saarisen Hunt Igor Stravisnkyn Kevätuhrista. Saattaa kuulostaa kotiinpäin vetämiseltä, mutta kävin katsomassa sen ennen kuin tulin tänne töihin. Teos oli sanoinkuvaamattoman vahva elämys. Kevätuhri täyttää muuten ensi vuonna 100-vuotta, ja juhlallisuuksia on luvassa.

2

Parasta arjessa?

Rakkaus, laajassa merkityksessä. Silloin se tarkoittaa tunnetta paitsi läheisiä kohtaan myös sydämellä tekemistä.

3 Motto?

Yritä katsoa elämää lapsen silmin. Ole utelias ja iloitse pienistä asioista.

48

5.12

Isoja plussia ovat organisaation arvomaailma ja työtoverit.

Markkinointi ei uhkaa taidetta

Viisi vuotta sitten hän vastasi Tero Saarinen Companyn työpaikkailmoitukseen ja sai paikan.

– Olen onnekas, koska pystyn yhdistämään työssäni tosi rakkaan asian työn arkeen. On etuoikeutettua voida olla koko sydämellä mukana.

Isoja plussia ovat organisaation arvomaailma ja työtoverit, mukaan lukien Tero Saarinen.

– Hän on tajunnut, että yhteisen vision jakavat ammattilaiset suojelevat hänen taiteensa ydintä ja vapauttavat hänet keskittymään oleelliseen.

Usein kuultu kaupunkitarina sanoo, että kun haluat työssäsi hankalia ihmissuhteita, kieroilua ja selkään puukotusta, hae töitä paikasta, jossa on paljon Taiteilijoita, siis ehdottomasti isolla T:llä. Mikkonen ei ole samaa mieltä, ei ainakaan nykyisessä työpaikassaan.

– Tapasin mainostoimistomaailmassa paljon hankalampia diivoja. Sosiaaliset taidot ovat toki hirmu tärkeitä tässä työssä, mutta meillä tämä tajutaan.

Perustyö on perustyötä tanssiryhmässäkin

Tero Saarinen Companyn toiminnan ydin on Saarisen taiteellinen visio. Se on pyhä, siihen ei tuotanto-organisaatio puutu.

– Kun taideteos alkaa muotoutua, pohdimme yhdessä, miten siitä viestimme yleisölle. Tämä keskustelu on hyvin avointa ja tasa-arvoista.

Mikkosen mielestä hänen perustyönsä on periaatteessa kuin missä tahansa markkinointiviestinnän tehtävässä: brändinhallintaa, kohderyhmästrategioita, mediasuhteita, digitaalista viestintää ja mainontaa. Taide tuo kuitenkin hänen työhönsä oman pikantin sävynsä.

– Tuntuu hienolta, että voin omalla työlläni mahdollistaa ja edistää tanssia, jota niin kovasti arvostan.

– Vaikka tanssi ei vielä ole kaikkein tutuin taidemuoto, emme puhu marginaalista Suomessakaan. Esimerkiksi viime keväänä meillä oli Kansallisteatterin suurella näyttämöllä lähes 900-paikkainen katsomo piippuhyllylle asti täynnä viitenä iltana putkeen. Tanssi kiinnostaa myös maakunnissa.

Vähemmän matkustelua

Tero Saarinen Company pyrkii esiintymään kotikaupungissaan Helsingissä vähintään kerran vuodessa. Mikkonen ei malta olla mainitsematta, että uutuusproduktio Scheme of Things / Vox Balaenae saa Suomen ensi-iltansa elokuussa Helsingin juhlaviikoilla.

Illan elävästä musiikista vastaa tuolloin Avanti!.

Työ tanssiryhmän kanssa on hyvin kansainvälistä, suurin osa tuloista tulee ulkomailta. Mikkonenkin on reissannut ahkerasti, vaikkei suinkaan niin paljon kuin esiintyvät taitelijat.

Miten aiot sovittaa matkustelun elämääsi sen jälkeen, kun palaat töihin äitiyslomalta?

– Se on hyvä kysymys, enhän osaa sanoa, miten isosti elämäni mullistuu. Yritän tietysti välttää kaikkein pisimpiä reissuja silloin, kun lapsi on aivan pieni. Onneksi meidän organisaatiomme perusarvoihin kuuluu ihmisen hyvinvointi.

Tero Saarinen Companyssä on paljon perheellisiä ihmisiä, mikä lohduttaa Mikkosta etukäteen. Hekin ovat onnistuneet yhdistämään perheen ja luovan työn.

Toimiva tukiverkko on silti elintärkeä. Tässä suhteessa Mikkonen on onnekas: isovanhemmat ja ystävät asuvat lähellä, ja myös puolison työkulttuuri on joustava.

P.S.

Terhi Mikkosen elämän täyttää nyt pieni ihana tyttö.

49

Merkur Lectures in Business 2012 Utbildning skapar konkurrenskraft MLB:s 10-årsseminarium och HHÅA:s 85-årsseminarium

Merkur Lectures in Business 2012

Tisdagen den 18 september 2012 kl 13.00 – 17.00 Åbo Akademi, auditorium I, Henriksgatan 7, Åbo Program

HHÅA:s 85-årsseminarium

Utbildning skapar konkurrenskraft

13.00

Öppningshälsning Alexandra Rehnberg, styrelseordförande, Ekonomföreningen Merkur r.f.

Tisdagen den 18 september 2012 kl 13.00 – 17.00 Jan-Åke Törnroos, prefekt, Handelshögskolan Åbo Akademi, auditorium I, Henriksgatan 7, Åbo vid ÅA

13.20

Program och möjligheter inom rekrytering Dagens utmaningar Marcus Herold, VD,Öppningshälsning styrelseordförande, MPS 13.00

13.50

Jan-Åke Törnroos, Prefekt., Handelshögskolan vid ÅA Hurudana ekonomer behöver dagens företag?

Rabbe Wikström, VD, Orkla Foods, Fenno-Baltic division

Alexandra Rehnberg, styrelseordförande, Ekonomföreningen Merkur r.f.

13.20

Dagens utmaningar och möjligheter inom rekrytering Marcus Herold, VD, styrelseordförande, MPS

13.50

Hurudana ekonomer behöver dagens företag?

Rabbe Wikström, VD, Orkla Foods, Fenno-Baltic division

14.20

Kaffe

15.00

Den bästa ekonomutbildningen i Finland!

Kaffe Barbro E 14.20 Schauman, pedagogisk ledare för Handelshögskolan vid ÅA

15.30

Finland i en vändpunktföreläsare från Åbo Akademi Risto E.J. Penttilä, VD, Centralhandelskammare

16.00

15.00

Studerandes syn på utbildningen och kommande arbetsuppgifter

15.30

Finland i en vändpunkt Risto J. Penttilä, VD, Centralhandelskammare

SEFEs nya strategi. Individernas samfund. Kunskap ger dig mod.

Aija Bärlund, SEFE r.f.har sitt värde" - tankar från SEFEs strategiarbete 2012 16.00 verksamhetsledare, "En värld där även ekonomen Aija Bärlund, verksamhetsledare, SEFE r.f.

16.30

Cocktails

16.30

Cocktails

Fritt inträde – varmt välkomna!

Fritt inträde – varmt välkomna!

Anmälningar till seminariet senast fredagen densenast 7 september 2012 Anmälningar till seminariet fredagen den 7 september 2012 på kansli@ekonomforeningenmerkur.fi. via kansli@ekonomforeningenmerkur.fi.

Se Katsaus vuoteen

Ă…rsrapport

2011

51

Se SEFEn vuosi 2011

Katsaus vuoteen 2001

V

uosi 2011 oli taloudellisesti erittäin haastava koko maailmantaloudelle ja erityisesti Euroopalle muun muassa Kreikan ja euroalueen kriisin vuoksi. Tilanne herätti kysymyksiä ja spekulaatioita EU:n tulevaisuudesta sekä Suomessa että maailmalla.

Suomessa bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia ja työllisyys parani selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös ekonomien työllisyystilanne oli edelleen hyvä. Palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomit kokivat työpaikkansa tilanteen lokakuussa 2011 kuitenkin jonkin verran epävakaammaksi kuin vuoden 2010 lokakuussa.

Vuosi oli Ekonomiliitossa henkilömuutosten vuosi. Puheenjohtaja Jarmo Hietasen erottua omasta pyynnöstään puheenjohtajan tehtävästä alkuvuonna, hallitus työskenteli I varapuheenjohtajan Maria Bäckin johdolla. Kevätliittokokous Turussa valitsi puheenjohtajaksi hallituksen jäsenen Esa Vilhosen 2010-2011 loppukaudeksi. Uutena toiminnanjohtajana aloitti 1.4. Aija Bärlund. Edunvalvontajohtaja Sture Fjäder valittiin toukokuussa Akavan puheenjohtajaksi ja edunvalvontajohtajaksi nimitettiin Lotta Savinko. Lakiyksikön johtajan Anna Lavikkalan tilalle valittiin Jan Degerlund.

Nimitystoimikunta valmisteli Timo Saranpään johdolla liittokokoukselle esityksen hallitukseksi kaksivuotiskaudelle 20122013. Syysliittokokous valitsi marraskuussa hallituksen nimitystoimikunnan esityksen mukaisesti. Hallituksen kokoonpano: Kasperi Launis (puheenjohtaja), Jerker Hedman (1. varapuheenjohtaja), Kirsi Meriläinen (2. varapuheenjohtaja), Tommi Ora (3. varapuheenjohtaja, opiskelijaedustaja), Leila Auer, Juuso Enala, Juuso Heinilä, Ann-Lo-

52

5.12

suorien tuottojen määrä oli 2,4 M€. Myyntivoittoja käytettiin toiminnan rahoittamiseen 2,0 M€.

Työmarkkinoilla tapahtui Toimintaa rahoitettiin osin sijoitusomaiTyömarkkinoille neuvoteltiin syksyllä hal- suuden tuotoilla. Liiton sijoitusomaisuuden lituksen aloitteesta yhteinen työmarkkina- toteutuneet tuotot vuonna 2011 olivat 5,1 ratkaisu, ns. raamisopimus, joka nimensä milj. euroa ja kulut ilman arvonalennuksia mukaisesti antoi raamit eri alojen työehto- 0,6 milj. euroa. Budjetoidut sijoitustoiminsopimusneuvotteluille. Palkankorotuksista nan tuotot toteutuivat 3 prosenttia budjetoisekä työelämän ja osaamisen kehittämisestä tua pienempinä.

Toiminnan kulut olivat 11,2 M€ ja varainsovittiin raamisopimuksen mukaisesti. Sen ansiosta saatiin talouteen ja työmarkkinoille hankinta 6,7 M€. ennakoitavuutta ja vakautta ja siten suomaisille yrityksille kilpailukykyä sekä mahdolli- Vuoden 2011 painopisteitä ja suus hillitä työttömyyden kasvua. toimintaa Raamisopimuksen kokonaispituus on 25 Toiminnassa painotettiin jäsenhankintaa kk. Siihen kuuluu kaksi palkankorotusjak- ja –pitoa sekä liiton palveluiden ja toiminsoa. nan arviointia ja kehittämistä. Yksi vuoden Hallitus lupasi omilla toimenpiteillään tu- päätavoitteista oli hallitusohjelmaan vaikea maltillista palkkaratkaisua, jos raami­ kuttaminen ja hallitusohjelmaan saatiinkin sopimus olisi riittävän kattava. Raamisopi- SEFEn kannalta suotuisia kirjauksia.

Vuoden aikana työstettiin uusiutuvan stramuksen kattavuus nousi 94 prosenttiin koko työmarkkinakentässä. Työ- ja virkaehtosopi- tegian pohjaksi skenaariotyö, joka ottaa kanmusten piirissä olevista akavalaisista se kat- taa millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia taa 98 prosenttia. Hallituksen toimenpiteil- SEFElle ekonomien yhteisönä on tarjolla. lä kevennetään tuloverotusta, parannetaan Strategian tausta-aineistoksi valmisteltiin työttömyysturvaa sekä kehitetään työelämää segmentointityö, jonka perusteella syntyi ja osaamista. erilaisia asiakkuuksia sen mukaan, mikä jäsentä motivoi käyttämään SEFEn palveluita.

Vaikeanakin talousvuonna Toimintavuoden tavoitteisiin kuului myös varmistaa liiton myötävaikutuksella syntyonnistuttiin Varsinaisen toiminnan kulujäämä vuonna neen kauppatieteiden kansallisen strategian 2011 oli -11,4 milj. euroa ja se toteutui 4 pro- jalkauttaminen. Keskeinen tavoite saavutetsenttia alle budjetoidun. tiin, kun maaliskuussa perustettiin Suomen Hallitus käynnisti vuoden 2011 aikana kauppakorkeakoulut ABS Finland ry kaupuseamman vuoden kestävän ohjelman, jon- pakorkeakoulujen yhteistyö- ja vaikuttaka tavoitteena on sijoitusomaisuuden pitkän misyhteisöksi, jonka tarkoitus on kasvattaa aikavälin reaaliarvon säilyminen. Toimin- yhteistyötä sekä jäsentensä kesken että jänan rahoittamiseen pyritään ohjelman jäl- senten ja yhteistyökumppaneiden välillä.

Urapalveluissa otettiin käyttöön uudenlaikeen käyttämään ainoastaan vuotuisia suoria korko- ja osinkotuottoja. Vuonna 2011 sia toimintamalleja ja kehitettiin asiakkuusuise Laaksonen, Jane Moilanen, Sami Sipilä, Esa Vilhonen ja Päivi Vuorimaa.

efe Katsaus vuoteen

Årsrapport

2011

2011

ajattelua koko organisaation yhteistyönä.

Aalto-yliopiston kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa palvelujen ja markkinointiviestinnän kehittämiseksi sekä tutkimustoiminnassa.

Vaikuttaminen ja edunvalvonta-yksikköä työllistivät erityisesti raamisopimuksen mukaiset työehtosopimusneuvottelut. Koulutuspolitiikkaan panostettiin palkkaamalla loppuvuodesta uusi koulutuspoliittinen asiamies, jonka tehtävään kuuluu erityisesti tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittäminen. Opiskelijatoiminnan tehostamiseksi palkattiin toinen opiskelija-asiamies.

Viestinnässä ja markkinoinnissa panostettiin sähköisten palvelujen kehittämiseen niin, että jäsenten ja potentiaalisten jäsenten on entistä helpompi liittyä jäseneksi ja saada palvelut käyttöön. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin viestinnässä ja markkinoinnissa.

Lakiyksikköä työllistivät vuoden aikana yhteistoimintamenettelyä sekä taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita koskevat kysymykset. Aiempien vuosien tapaan perhevapailta paluuseen liittyvät vaikeudet olivat tyypillisiä syitä kääntyä liiton lakimiesten puoleen.

Vuoden lopussa ekonomijäseniä oli 32 965 ja kylterijäseniä 15 597.

ja työelämän käänteitä mahdollisuuksien mukaan. Myös sosiaalista mediaa hyödyntäen ohjataan potentiaalisia jäseniä muun muassa jäsenyyteen ja jäsenpalvelujen käyttöön.

Tavoitteena on myös saada kaikki opiskelijajäsenet optiojäseniksi niin, että heidät valmistumisen jälkeen voidaan liittää ekonomijäseniksi, mikä parantaa vastavalmistuneiden liittymisastetta.

SEFE solmi loppuvuonna 2011 strategisen yhteistyösopimuksen Talentumin kanssa. Yhteistyön ansiosta jäsenet saavat entistä parempia ja monipuolisempia digitaalisia palveluja ja mahdollisuuksia kehittää omaa ammatillista osaamistaan, mikä vaikuttaa jäsenhankintaan ja -pitoon.

Vuoden 2012 alussa käynnistettiin strategianprosessi. Uusi strategia määrittelee SEFEn mission ja ottaa kantaa siihen, miten SEFE-yhteisö menestyy tulevaisuudessa ja miten se tukee jäseniään.

Kiitos luottamushenkilöille ja toimistolle vuoden 2011 aikana tehdystä työstä. Vahvasta perustasta on turvallista jatkaa työtä jäsenten hyväksi.

Puheenjohtaja - Ordförande Ekonomi Jarmo Hietanen (Heko), 20.1.2011 saakka I Varapuheenjohtaja - I Viceordförande Ekon. mag. Maria Bäck (Niord) II Varapuheenjohtaja - II Viceordförande Ekonomi Markku Koski (EPE) III Varapuheenjohtaja - III Viceordförande KTM Katariina Kyckling (KY)

Jäsenet Medlemmar Markku Aapakari (KeSE) Jerker Hedman (Niord) Janne Järvinen (OulE) Kimmo Kääriä (Heko) Kirsi Leväpelto (TSE) Kirsi Meriläinen (EHE) Leena Petäjä (Heko) Esa Vilhonen (Heko), puheenjohtaja 21.5.2011 alkaen

SEFE valmistautuu tulevaan

SEFEn ekonomijäsenten määrä kasvoi maltillisesti toimintavuonna. Kasvun jatkuminen edellyttää, että tavoitamme jäsenemme entistä henkilökohtaisemmin viestein ja että pystymme kehittämään palvelutarjontaamme ja toimintaamme jäsentemme ja potentiaalisten jäsentemme tarpeiden mukaisesti. Jäsenviestintää onkin kehitetty niin, että se huomioi jäsenen ekonomiuran

SEFEN HALLITUS Styrelsen

Sihteeri Sekreterare Teija Happonen (SEFE)

Aija Bärlund, toiminnanjohtaja Esa Vilhonen, puheenjohtaja 53

Se SEFEs år 2011

En blick på 2011

I

ekonomiskt hänseende var 2011 ett se Laaksonen, Jane Moilanen, Sami Sipilä, De direkta intäkternas belopp 2011 var 2,4 mycket utmanande år för hela världseko- Esa Vilhonen och Päivi Vuorimaa. miljoner euro. För att finansiera verksamnomin och i synnerhet för Europa bland heten användes 2,0 miljoner euro av försälannat på grund av krisen i Grekland och Livligt på arbetsmarknaden jningsvinsterna. euroområdet. Både i Finland och i andra På initiativ av regeringen förhandlade man Verksamheten finansierades delvis med länder väckte situationen frågor och speku- på hösten om en gemensam arbetsmark- intäkter från investeringstillgångarna. De lationer om EU:s framtid. nadslösning, ett s.k. ramavtal. Avtalet ut- realiserade intäkterna från förbundets inI Finland ökade bruttonationalprodukten gjorde som namnet antyder ramen för oli- vesteringstillgångar var 5,1 miljoner euro med 2,9 procent och sysselsättningen för- ka branschers kollektivavtalsförhandlingar. 2011 och kostnaderna utan värdeminskning bättrades klart jämfört med föregående år. Löneförhöjningar samt utveckling av arbets- 0,6 miljoner euro. Utfallet var 3 procent Även ekonomernas sysselsättningsläge var livet och kompetensen avtalades i enlighet mindre än de budgeterade intäkterna från fortfarande gott. Enligt undersökningen om med ramavtalet. Tack vare ramavtalet blev investeringstillgångarna.

Kostnaderna för verksamheten var 11,2 lönenivån upplevde ekonomerna ändå situ- ekonomin och arbetsmarknaden mer förutationen på sin arbetsplats något instabilare sägbar och stabil och på så sätt skapades kon- miljoner euro och kapitalanskaffningen 6,7 i oktober 2011 än i oktober 2010. kurrenskraft för finländska företag samt ett miljoner euro.

I Ekonomförbundet präglades året av tillfälle att hejda en ökning i arbetslösheten.

Den totala längden på ramavtalet är 25 Tyngdpunkter och verksamhet 2011 personombyten. Efter att ordförande Jarmo Hietanen avgått från ordförandeposten på månader. Den omfattar två löneförhöjnings- I verksamheten under året betonades medlemsvärvning och medlemsvård samt beegen begäran i början av året arbetade sty- perioder.

Finlands regering lovade att genom sina dömning och utveckling av förbundets tjänsrelsen under ledning av I vice ordförande åtgärder stöda en moderat löneuppgörel- ter och verksamhet. Ett av årets huvudmål Maria Bäck.

Vårförbundsmötet i Åbo valde styrelse- se om ramavtalet är tillräckligt omfattan- var att påverka regeringsprogrammet. Regemedlemmen Esa Vilhonen till ordförande de. Ramavtalet omfattar nu 94 procent ringsprogrammet innehöll också sådant som för den återstående perioden av 2010–2011. över hela arbetsmarknadsfältet. Bland Aka- är fördelaktigt ur SEFEs synvinkel.

Aija Bärlund tillträdde som ny verksamhets- vamedlemmar som har kollektivavtal och Under året utarbetades ett scenariearbeledare den 1 april. Intressebevakningsdirek- tjänstekollektivavtal omfattar det 98 pro- te som grund för strategin som ska förnytör Sture Fjäder valdes i maj till ordförande cent. Regeringens åtgärder leder till att as. Scenariearbetet tar ställning till hurdaför Akava och Lotta Savinko utsågs till hans inkomstbeskattningen lättar, arbetslös- na alternativ för framtiden SEFE står inför efterträdare. Anna Lavikkala efterträddes hetsskyddet förbättras och arbetslivet och som ett samfund för ekonomer. Scenarierna diskuterades också av ordförandena i av Jan Degerlund som direktör för den juri- kompetensen utvecklas. medlemssamfunden på ordförandedagen diska enheten. som ordnades på hösten i Tallinn. Som Inför förbundsmötet beredde utnämning- Positiva resultat trots ett svårt sutskottet under ledning av Timo Saranpää budgetår bakgrundsmaterial för strategin bereddes ett ett förslag till styrelse för tvåårsperioden Verksamhetens underskott 2011 var -11,4 segmenteringsarbete som resulterade i olika 2012–2013. Höstförbundsmötet valde i no- miljoner euro och utfallet var 4 procent un- slags kundrelationer enligt orsaken till varför medlemmen utnyttjade SEFEs tjänster. vember styrelsen enligt utnämningsutskot- der det budgeterade.

Styrelsen inledde under 2011 ett flertal Till målen under verksamhetsåret hörde tets förslag. Styrelsens sammansättning: Kasperi Launis (ordförande), Jerker Hed- fleråriga program vars mål är att bevara in- också att säkerställa att den nationella straman (1:a vice ordförande), Kirsi Meriläinen vesteringstillgångarnas realvärde på lång tegin för de ekonomiska vetenskaperna som (2:a vice ordförande), Tommi Ora (3:e vice sikt. För att finansiera verksamheten är av- förbundet samverkat till att utarbeta sprids. ordförande, studeranderepresentant), Leila sikten att efter programmet använda endast Ett viktigt mål nåddes i mars när Föreningen Auer, Juuso Enala, Juuso Heinilä, Ann-Loui- årliga direkta ränte- och dividendintäkter. för handelshögskolorna i Finland ABS Fin-

54

5.12

efe 2011

land rf grundades. Föreningen är ett samfund för samarbete och påverkan vars mål är att öka samarbetet både medlemmarna emellan och medlemmarna och samarbetsparterna emellan.

Tyngdpunktsområden inom föreningen var att främja personalens arbetshälsa och utveckla ledningen samt öka öppenheten och förtroendet i hela SEFE-samfundet.

I karriärtjänsterna togs nya verksamhetsmodeller i bruk och hela organisationen samarbetade för att utveckla kundrelationstänkandet. Vi samarbetade med Aalto-universitetet bland annat i syfte att utveckla tjänsterna och marknadsförings­ kommunikationen samt inom forskningsverksamheten.

Kollektivavtalsförhandlingar i enlighet med ramavtalet sysselsatte speciellt enheten Påverkan och intressebevakning. Vi satsade på utbildningspolitiken genom att anställa en ny utbildningspolitisk ombudsman i slutet av året. En av ombudsmannens främsta uppgifter är ekonomernas kompetensutveckling efter examen. För att effektivera studerandeverksamheten anställdes en studerandeombudsman till.

Inom kommunikation och marknadsföring satsade vi på utvecklingen av de elektroniska tjänsterna för att det ska vara ännu lättare för medlemmar och potentiella medlemmar att ansluta sig och ta i bruk tjänsterna. De sociala medierna utnyttjades i kommunikationen och marknadsföringen.

Den juridiska enheten var under året sysselsatt med samarbetsförfarandet och med frågor som gäller ekonomiska orsaker och produktionsorsaker till uppsägningar. I likhet med tidigare år var svårigheterna att återvända till arbetslivet efter familjeledighet en typisk orsak till att man vände sig till förbundets jurister.

I slutet av året var antalet ekonommedlemmar 32 965 och antalet studerandemedlemmar 15 597.

SEFE förbereder sig för framtiden

Antalet ekonommedlemmar ökade måttligt under verksamhetsåret. För att antalet ska öka även framöver krävs att vi når våra medlemmar ännu personligare med meddelanden och att vi kan utveckla vårt utbud av tjänster och vår verksamhet så att de tillgodoser våra medlemmars och potentiella medlemmars behov. Medlemskommunikationen har förbättrats på så sätt att den beaktar medlemmens ekonomkarriär och skeden i arbetslivet i den mån det är möjligt. Potentiella medlemmar uppmanas också med hjälp av de sociala medierna bland annat att ansluta sig som medlemmar och utnyttja medlemstjänsterna.

Det är också vårt mål att alla studerandemedlemmar ska bli optionsmedlemmar och sedan ekonommedlemmar efter sin examen. På detta sätt ansluter sig en större andel nyutexaminerade som medlemmar.

I slutet av 2011 ingick SEFE ett strategiskt samarbetsavtal med Talentum. Tack vare samarbetet får medlemmarna ännu bättre och mångsidigare digitala tjänster och möjligheter att utveckla sin yrkeskompetens, vilket påverkar medlemsvärvningen och medlemsvården.

I strategiprocessen fastställes SEFEs uppgift och tas ställning till hur SEFE-samfundet lyckas med sin uppgift i framtiden och hur samfundet stöder sina medlemmar.

Vi tackar de förtroendevalda och kontoret för det arbete som de utfört under 2011. På en stabil grund är det tryggt att fortsätta arbeta för medlemmarnas bästa.

HUOMIONOSOITUKSET Utmärkelser

Hallitus on myöntänyt seuraavat huomionosoitukset: Styrelsen har beviljat följande utmärkelser Kultainen ansiomerkki Förtjänstemärke i guld Päivi Koivu (SEFE) Anja Uljas (SEFE) Hopeinen ansiomerkki Förtjänstemärke i silver Tuula Nurminen (LSE) Marja Parviainen (PoKE) Sari Ridanpää (SEFE) Viiri / standaari Vimpel/ standard Hannele (Ritva) Heikinheimo (SEFE) SEFE-mitali SEFE-medalj Susanna Rintala (SEFE)

Aija Bärlund, verksamhetsledare Esa Vilhonen, ordförande 55

Se Tilinpäätös / Bokslut 2011 Tuloslaskelma – Resultaträkning Rahayksikkö € - Valuta €

01.01.2011 - 31.12.2011

Tase – Balansräkning

01.01.2010 - 31.12.2010

Rahayksikkö € - Valuta €

31.12.2011

31.12.2010

212 940,17

284 133,17

212 940,17

284 133,17

121 816,16

134 848,21

121 816,16

134 848,21

20 000,00

20 000,00

2 010 314,02

1 812 705,01

1 583 610,68 50 276 725,12 53 890 649,82

1 781 219,69 57 010 718,53 60 624 643,23

54 225 406,15

61 043 624,61

81 257,39

81 257,39

2 381 043,60 2 462 300,99

134 514,00 215 771,39

13 774,27 0,00 1 078 966,80 123 305,66

147 228,84 750,00 17 510,00 613 293,32

1 216 046,73

778 782,16

1 000 000,00

0,00

1 000 000,00

0,00

2 126 534,38

2 705 629,43

6 804 882,10

3 700 182,98

61 030 288,25

64 743 807,59

VASTAAVAA - Aktiva

Varsinainen toiminta - Ordinarie verksamhet

Tuotot - Intäkter Kulut - Kostnader Henkilöstökulut - Personalkostnader Poistot - Avskrivningar Muut kulut - Övriga kostnader Kulut yhteensä - Kostnader tillsammans Varsinaisen toiminnan kulujäämä Underskott i den ordinarie verksamheten

Pysyvät vastaavat - Bestående aktiva

372 254,51

440 364,17

-3 219 992,96 -187 363,10 -8 331 621,78 -11 738 977,84

-3 498 706,91 -189 498,70 -9 383 557,59 -13 071 763,20

-11 366 723,33

-12 631 399,03

Varainhankinta - Medelanskaffning

Tuotot - Intäkter Jäsenmaksut - Medlemsavgifter Kulut - Kostnader Jäsenmaksuperinnän kulut - Medlemsavgiften uppbördskostnader Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan kulujäämä - Underskott i den ordinarie verksamheten och kapitalanskaffningen

6 773 266,32

6 587 488,69

-50 482,66

-36 642,59

-4 643 939,67

-6 080 552,93

Aineelliset hyödykkeet - Materiella förnödenheter Koneet ja kalusto Maskiner och inventarier

Sijoitukset - Placeringar Käyttöomaisuus - Materiella tillgångar Osuudet saman konsernin yrityksissä - Andelar i företag inom samma koncern Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar Sijoitusomaisuus - Placeringstillgångar Kiinteistöosakkeet - Fastighetsaktier Muut osakkeet - Övriga aktier

Sijoitus- ja rahoitustoiminta - Placerings - och finansieringsverksamhet

Vaihtuvat vastaavat - Rörliga aktiva

Kiinteistösijoitukset - Placeringar i fastigheter Vuokratuotot - Hyror Vastikkeet - Vederlag

Saamiset - Fordringar Pitkäaikaiset - Långfristiga Saamiset saman konsernin yrityksiltä - Fordringar från företag inom samma koncern Muut saamiset - Övriga fordringar

148 891,20 -73 486,20 75 405,00

143 969,50 -71 366,63 72 602,87

Muu sijoitustoiminta - Ordinarie verksamhet

Osinkotuotot - Dividendintäkter Sijoitusten myyntivoitot - Placeringars försäljningsintäkter Korkotuotot - Ränteintäkter Arvopapereiden arvonpalautus - Värdepappers värdeåterföring

1 978 373,52 2 525 194,11

1 749 365,29 2 517 085,81

334 347,62 162 370,48

306 201,57 190 389,75

5 000 285,73

4 763 042,42

-47 580,20

-46 662,21

-3 370 419,68

-894 779,65

-539 901,98

0,00

-3 957 901,86 1 117 788,87

-941 441,86 3 894 203,43

Kulujäämä - Förlust

-3 526 150,80

-2 186 349,50

Tilikauden tulos - Räkenskapårets resultat

-3 526 150,80

-2 186 349,50

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ - Räkenskapsperiodens överskott/underskott

-3 526 150,80

-2 186 349,50

Kulut - Kostnader Sijoitustoiminnan kulut - Placeringsverksamhetens kostnader Arvopapereiden arvonalennus - Värdepappers värdeminskning Sijoitusten myyntitappiot - Placeringars försäljningsintäkter

56

Aineettomat hyödykkeet - Immateriella förnödenheter Muut pitkävaikutteiset menot - Immateriella förnödenheter

5.12

Lyhytaikaiset - Kortfristiga Myyntisaamiset - Kontofordringar Lainasaamiset - Lånefordringar Muut saamiset - Övriga fordringar Siirtosaamiset - Aktiva resultatregleringa

Rahoitusarvopaperit - Marknadsnoterade värdepapper Muut arvopaperit - Övriga värdepapper

Rahat ja pankkisaamiset - Kassa och banktillgodohavanden

VASTAAVAA YHTEENSÄ - Aktiva tillsammans

efe VASTATTAVAA - Passiva

Yhdistys, lyhenne ja paikkakunta Förening, förkortning och ort

Oma pääoma - Eget kapital

Toimintapääoma (edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä) - Verksamhetskapital (Överskott/underskott under föregående räkenskapsperioder) Tilikauden ylijäämä/alijäämä - Räkenskapsperiodens överskott/ underskott

63 474 650,02

65 660 999,52

-3 526 150,80

-2 186 349,50

59 948 499,22

63 474 650,02

Vieras pääoma - Främmande kapital

Lyhytaikainen - Kortfristigt Ostovelat - Leverantörsskulder Muut velat - Övriga skulde Siirtovelat - Passiva resultatregleringar

Vastattavaa yhteensä - Passiva tillsammans

422 254,43 108 614,34 550 920,26 1 081 789,03

486 380,65 110 771,63 672 005,29 1 269 157,57

1 081 789,03

1 269 157,57

61 030 288,25

64 743 807,59

JÄSENYHDISTYKSET – Medlemsföreningar Yhdistys, lyhenne ja paikkakunta Förening, förkortning och ort

31.12.2011

Puheenjohtaja Jäseniä Ordförande Medlemmar

Ekonomföreningen Merkur rf, Merkur, Åbo Alexandra Rehnberg 768 Ekonomföreningen Niord rf, Niord, Helsingfors Magnus Eriksson 3 882 Etelä-Hämeen Ekonomit ry, EHE, Hämeenlinna Jurkka Sipilä 261 Etelä-Karjalan Ekonomit ry, EKE, Lappeenranta Virve Juntunen 427 Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, EPE, Seinäjoki Jorma Soukka 433 Helsingin Ekonomit ry, Heko, Helsinki Kasperi Launis 16 827 Kainuun Ekonomit ry, KaE, Kajaani Helena Hynynen 85 Keski-Suomen Ekonomit ry, KeSE, Jyväskylä Markku Aapakari 874 Kymenlaakson Ekonomit ry, KymE, Kotka Maria Länsimies 319 Lahden Seudun Ekonomit ry, LaSE, Lahti Tuula Nurminen 637 Lapin Ekonomit ry, LapE, Rovanniemi Mari Vähäkuopus 257 Lounais-Hämeen Ekonomit ry, LouHE, Forssa Johanna Tanhuanpää 60 Oulun Ekonomit ry, OulE, Oulu Petri Karinen 975 Pirkanmaan Ekonomit ry, PME, Tampere Jari Hirvonen 1 939 Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, PoKE, Joensuu Hanne Huhmarsalo 209 Pohjois-Savon Ekonomit ry, PoSE, Kuopio Sami Sipilä 455 Porin Seudun Ekonomit ry, PorSE, Pori Petri Koistinen 441 Rauman Ekonomit ry, RaumE, Rauma Anne Suominen 160 Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry, RiHyE, Riihimäki Veikko Tapola 288 Savonlinnan Seudun Ekonomit ry, SaSE, Savonlinna Jarmo Luostarinen 71 Suur-Savon Ekonomit ry, SuSE, Mikkeli Heli Tavasti 168 Turun Seudun Ekonomit ry, TSE, Turku Ville Niukko 2 303 Vaasan Ekonomit - Vasa Ekonomer ry, VaSE, Vaasa Heidi Hellström 825 Varkauden seudun ekonomit, VarSE, Varkaus Mervi Markkanen 49 Expatriaattiekonomit, Expa Jarmo Hietanen/ (30.4.2011 alkaen) Maria Bäck 591 Kunniajäsenet (luku sisältyy kokonaisjäsenmäärään) 7 Ekonomijäsenet yhteensä – Ekonommedlemmar tillsammans 32 965

Opiskelijayhteisöt - Studerandemedlemmar

Boomi ry, Tampere Topias Nurminen 849 Enklaavi ry, Lappeenranta Aki Illikainen 1 113 Finanssi ry, Oulu Joni Vatjus-Anttila 1 458 Futuuri ry, Rovaniemi Annukka Erkheikki 149 Optimi ry, Joensuu Eemeli Jaskio 353 Helsingin kauppakorkeakoulun Lauri Heiliö 2 978 ylioppilaskunta KY, Helsinki

Puheenjohtaja Jäseniä Ordförande Medlemmar

Merkantila klubben - MK rf, Åbo Otto Salo Preemio ry, Kuopio Jere Finning Pörssi ry, Jyväskylä Jaakko Meronen Svenska Handelshögskolan Linda Moed i Vasa studentkår SSHV, Vasa Svenska Handelshögskolans Cecilia Gundersby studentkår - SHS, Helsingfors Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Juho Harmaa - TuKY, Turku Warrantti ry, Vaasa Ville Hellström Opiskelijajäsenet yhteensä – Studerandemedlemmar tillsammans Jäsenet yhteensä – Medlemmarna tillsammans

547 371 1360 549

1 966 1 624

1 900 15 597 48 562

SEFEN SIJOITUSSALKKU – SEFE:s finansportfölj 31.12.11

Omaisuuslaji Förmögenhetsart

Määrä Kpl Markkina-arvo Antal Marknadsvärde KPL - ST Milj. euroa M€

Osakkeet - Aktier

Elisa oyj Fortum Kemira Kesko Kone Metso Neste Oil Nokian Renkaat Sampo A Sanoma Sponda Stockmann Uponor YIT

69 000 300 000 132 000 115 000 80 000 41 000 120 000 100 000 300 000 80 000 260 000 45 000 80 000 225 000

1,11 4,95 1,21 2,99 3,21 1,17 0,94 2,49 5,75 0,71 0,81 0,54 0,55 2,79

13 572 157 000 5 092 283 1 386 751 1 754 136

1,44 3,36 5,07 2,63 2,27

158 000 17 768

4,08 2,95

Osakerahastot - Aktiefonder

Icecapital Global Utilities & Energy Ishares MSCI Emer Mkts Acc Danske Invest Kehittyvät Osakemarkkinat T Danske Invest Kestävä Arvo K Danske Invest North America Enhanced Index K Dbx-Trackers Dj Eu STx 50-1C Vontobel -Emerging Markets Equity H eur

KORKOINSTRUMENTIT JA KÄTEINEN - Ränteinstrument och kontant

Mandatum Life Kapitalisaatiosopimus Nordea Korkosalkku Optimivakuutus Kaleva Käteinen ( sis. Talouselämä lehden ennakkomaksut 3,24 M€ )

25 814

3,25 3,27 5,71 4,40

NOTEERATTOMAT JA KIINTEISTÖT - Onoterade och fastigheter

Danske Capital BPT Optima Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 12 Koy Jerisjärvi Koy Vierumäen Kuntokylä Ekonomia Oy Yhteensä - Tillsammans

4 933 18 504 2 2 640 1 000

0,44 1,58

69,67

57

Jarkko Tontti

Jumalainen näytelmä

K

Kolumnin kirjoittaja Jarkko Tontti on kirjailija ja lakimies.

Hänen uusin romaaninsa on Sali.

lassikko puhuttelee ihmisiä oman aikansa jälkeenkin. Vain harva minkään taiteen tai viihteen alan teoksista kiinnostaa ketään, kun viisikymmentä vuotta on kulunut julkaisemisesta. Suurin osa juhlituista kirjoista, musiikista ja elokuvista unohtuu. Joskus omana aikanaan vähälle huomiolle jäänyt teos nousee myöhemmin kukoistukseen. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sai murskakritiikit ja Kivi kuoli köyhyydessä. 2000-luvulla kirjan pokkaripainos oli Seven-pokkarisarjan myydyin teos.

Tosiklassikko ylittää vuosisadat. En ole uskonnollinen ihminen, mutta italialaisen Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittama Jumalainen näytelmä (Divina Commedia) vetoaa minuun silti. Tosin termi Divina, jumalallinen, on myöhempi lisäys. Danten antama nimi kirjalle oli vain Commedia.

Komediaa elämä loppupeleissä on, usein tragikomediaa.

Jumalainen näytelmä kertoo jotain pysyvää ihmisluonnosta. Päähenkilö, runoilija Dante, lähtee matkalle helvetin läpi päätyen lopulta paratiisiin.

Helvetti on teoksen kiinnostavin osuus. Matka etenee helvetin tasojen eli piirien halki. Mitä syvemmälle päästään, sitä paatuneempia syntisiä tulee vastaan ja sitä kauheampia kärsimyksiä he joutuvat kärsimään.

Toisen piirin ’himokkaat’ ja kolmannen piirin ’ahmatit’ pääsevät vielä helpolla.

Puolisoitaan pettäneet tai muuten vaan liiallisesti lihan himoiset joutuvat ikuisen hirmumyrskyn riepottelemiksi. Ahmatit lojuvat mudassa ja päättymätön sade piiskaa heitä. ’Koronkiskurit’ saavat jo kovemman rangaistuksen (pikavippiyrittäjät, huomio!).

Seitsemännessä piirissä he joutuvat konttaamaan kuivalla hiekkakentällä painava rahasäkki kaulassaan.

Helvetin kahdeksanteen piiriin joutuneille epärehellisille virkamiehille käy myös kehnosti. He päätyvät kiehuvaan veteen. Jos joku nostaa päätään veden pinnalle, demoni tuikkaisee häntä piikillä.

Danten helvetin pohja, yhdeksäs piiri, on jäätynyt järvi, mikä kertonee jotain läm-

pimien seutujen asukkaiden maailmankuvasta. Pohjoisen Euroopan matkailubrändille tämä luo haasteita. Jäätyneeseen järveen Dante laittaa kitumaan ’petturit’. Ensin lähimmäisensä pettäneet ja vielä syvemmälle vieraansa pettäneet. He makaavat jäässä selällään itkien ja kyyneleet jäätyvät silmäkuoppiin estäen heitä näkemästä.

En usko helvettiin enkä paratiisiin. Sen sijaan olen vakuuttunut siitä, että luomme teoillamme oman helvettimme ja paratiisimme. Jokainen meistä katsoo aamuisin kylpyhuoneen peiliin. Tai ainakin kannattaisi katsoa.

58

5.12

ekonomitoimintaa SEFE taa toivot a va a k mu kesää le! kaikil

omit Ekon llinen n e stuu uom

Va is Kesk hlaseminaari:

EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 18.9. kl 13-17 HHÅA:s 85-årsseminarium: Utbildning skapar konkurrenskraft, Åbo Akademi, auditorium I, Henriksgatan 7, Åbo.

Fritt inträde – varmt välkomna!

Anmälningar senast den 7 september 2012 på kansli@ ekonomforeningenmerkur.fi.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niord­ bladet och på www.niord.fi.

5.9 Utställning: Helene Schjerfbeck 18.9 Niord Golf Cup 12.10 Teater: En midsommarnattsdröm 16.10 Kristina från Duvemåla 22.10 Teater: Viulunsoittaja katolla Niords kansli håller stängt från midsommar till början av augusti.

SEFE har dejour hela sommaren.

Niord önskar alla läsare en riktigt skön sommar!

Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

shutterstock

Ju 18.9. inen jaksam ä s s työ

HELSINGIN EKONOMIT 8.8. klo 18 It’s all about Passion…

22.8. klo 16.30 Internetmarkkinointi mullistaa koko markkinointiajattelun 29.8. klo 16 Vastuullisuuden standardit tutuiksi – vierailu SFS:sään 4.9. klo 13 Ulkopoliittinen instituutti – ajan hermolla alati muuttuvassa maailmassa 4.9. klo 19 Ollako vai ei –komedia 7.9. klo 16 Sibelius-festivaali 13.9. klo 18 Micael Dahlén ja ihmispedot 18.9. klo 18 Eduskuntavierailu: urana politiikka 8.10. klo 18 Patriarkka – Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä 3.12. klo 18.30 Kristina från Duvemåla –musikaali Kaikki tapahtumat, ilmoittautumisohjeet ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä. HEKO järjestää n.

200 tapahtumaa vuodessa.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 12.7. Stevie Wonder Night 5.8. Golfkurssi ekonomeille (perhetapahtuma) 18.9. Juhlaseminaari: Vastuullinen työssä jaksaminen Tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet saat jäsenkirjeistä ja nettisivuiltamme www. keskisuomenekonomit.fi. Netissä

voit lukea myös mielenkiintoisia yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuoden historiikkihaastatteluja.

Aurinkoista kesää ja näkemisiin jäsentapahtumissamme!

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 21.7. Retki Pori Jazzeille.

29.7. Golftapahtuma Tawast Golfissa. Ohjelmassa golfkisa ja lajista kiinnostuneille tutustumista.

Tarkemmat tapahtumatiedot tulee jäsenkirjeessä, nettisivuille ja FB-ryhmään. Aurinkoista kesää!

ETELÄ-KARJALAN EKONOMIT Virve Juntunen, puheenjohtaja puh. 040 5150 601 virve.juntunen@gmail.com Marja-Liisa Lohtander, sihteeri marja-liisa.lohtander@fi.pwc.com www.etelakarjalanekonomit.fi 24.8. Särä-ilta Lemillä

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 21.7. Ekonomijazz Porissa. Kuljetus Seinäjoelta Poriin ja takaisin.

Tapahtumasta tarkemmin seuraavissa jäsenkirjeissämme.

6.-10.9. Syksyn pidennetty viikonloppumatka Edinburghiin, Skotlantiin. Ilmoittautumisaika on jo päättynyt.

17.9. SEFEn seminaarikiertue Seinäjoella, aiheena palautteen­anto

13.10. Kepo & 75 -vuotisjuhla Vaasassa Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 21.7. Ekonomijazz Porissa 9.8. Sirkus & Urut Lahden Sibeliustalossa 7.9. Hair-musikaali Lahden kaupunginteatterissa Lse:n jäsen, tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostiisi tulevissa jäsenkirjeissä, seuraathan ilmoitteluamme! Onhan yhteystietosi Sefen rekisterissä ajan tasalla? Lisätietoja voit kysyä osoitteesta lse@sefe.fi

LAPIN EKONOMIT Kesällä ladataan akkuja Lapin Ekonomit ry:n alkuvuoden tapahtumat ovat kiinnostaneet jäsenistöä yleisesti ottaen varsin mukavasti, mikä ilahduttaa järjestäjiä. Toiminta jatkuu syksyllä uusin voimin ja uusin ideoin. Toivotamme jäsenet tervetulleiksi eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin.

Toivomme myös, että lähestyt rohkeasti, jos sinulla itselläsi on toimintaehdotuksia.

Tiedotamme tapahtumista yleensä sähköpostitse. Mikäli haluat pysyä ajan tasalla, tarkista, että

sinulla on voimassa oleva sähköpostiosoite jäsentiedoissa.

Kaunista ja leppoisaa kesää kaikille jäsenille!

– Lapin Ekonomit ry:n hallitus

OULUN EKONOMIT Kesäkautta varten on Syötteen mökillämme tehty uudistuksia viihtyvyyden parantamiseksi: valmistumassa on uusi laituri ja grillikota. Olemme myös hankkineet tenniskentän käyttöoikeuden. Kesäkauden vapaat ajat sekä tiedot ajankohtaisista tapahtumistamme löydät osoitteessa: www.oulunekonomit.fi

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Tulevia tapahtumia syksyllä 2012 Ekonomi-lounaat jatkuvat: Ekonomilounaat säännöllisesti joka kuukauden viimeinen torstai klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ottamatta uudet jäsenet).

Lounaita ei järjestetä kesä- ja heinäkuussa, mutta jatkuvat taas elokuussa.

8.9. Rapujuhlat. Jäsenille lähetetään tarkempia tietoja elokuussa.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 21.7. klo 12–14 Ekonomijazz Porin yliopistokeskuksessa.

Tervetuloa Jazzailemaan!

11.8. Golfkisat Kalaforniassa

SEFE mukana SuomiAreenassa Porissa perjantaina 20.7.2012 klo 12.15-13.30, paikkana Petra´s Cafe. ”Kestävällä johtajuudella lisää rohkeutta työelämään”. www.sefe.fi/ suomiareena2012

Lisätietoja ja lisää tulevia tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta: www.porinseudunekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT 21.7. Ekonomijazzit Porissa 7.8. Festivo-tapahtuma. Tutustuminen keramiikkataiteilija Maija Kantasen työ- ja näyttelytilaan ja konsertti ”Vanhoja uutisia” Posellissa.

Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja Rauman Ekonomien nettisivuilta osoitteesta www. raumanekonomit.fi – Tulevat tapahtumat

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Alustavaa tapahtumalistaa syksylle: - Sosiaalisen median koulutus - Aarrekarttavalmennus - Yritysvierailu - Oopperamatka Tallinnaan - Pikkujoulut musiikin merkeissä Muistathan, että voit seurata tapahtumia myös nettisivuiltamme www.rihy.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT Turun Seudun Ekonomit toivottaa jäsenilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Syksyllä on luvassa mm. seuraavat tapahtumat: - Suosittu LinkedIn-koulutus uu sintana - Prezi-koulutus - Perinteiset aamiaisseminaarit - Yrittäjyysaiheiset lounastilaisuudet - Yritysvierailu Naantalin Kylpylään - Tutustuminen Turun Urheiluliittoon ja aitajuoksukoulu - Teatteri Tarmo: Tapsa, Toivo ja Rakkaus -musiikkinäytelmä - Koko perheen ritarikierros Turun linnassa - Kokkikurssi sadonkorjuuteemalla - Korukurssi helmikauppa Blingissä Lisätietoa syksyn tapahtumista julkaistaan elokuun lopulla seuraavassa jäsenlehdessämme sekä kotisivuillamme www.turunseudunekonomit.fi.

Tervetuloa tapahtumiin!

SEFE kehittää ja kouluttaa

EkonomiEsimies kehittyy Lähikoulutus: itsetuntemuksen kautta muutokseen Turku to-pe 13.-14.9. + to-pe 18.-19.10.2012 (28h), 400 € / 200 € Helsinki pe-la 28.-29.9. + pela 26.-27.10.2012 Helsingfors fre-lör 23-24.11 + 14-15.12.2012 Leadership-kirjallisuus: reflektoimalla paremmaksi esimieheksi.

4.-10.10.2012, kirjavaihtoehdot jäsensivuilla, hinta 40 € / 20 € Webinaari: esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Internet 9.10.2012 klo 9.15-10.00, ilmainen

Ryhmäcoaching: yhteis­ dynamiikalla uuteen kasvuun Helsinki: ti klo 15.00-17.30, 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., 4.12., 18.12. + 15.1.2013 Helsingfors: ons kl. 15.0017.30, 19.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 5.12., 12.12. + 9.1.2013 Kouvola ja Oulu, aikataulut vielä auki, hinta 500 € / 250 € Lisätietoja: Birgit Lindholm 0201 299 249, birgit.lindholm@sefe.fi

Salla Grönholm 0201 299 247, salla.gronholm@sefe.fi

SYTY JA SYTYTÄ –PALAUTTEENANTOVALMENNUS 17.9. Seinäjoki 30.10. Lappeenranta 20.11. Turku NEUVOTTELUTAITO 25.9. Rauma

TUNNETKO ITSESI, TIEDÄTKÖ VAHVUUTESI? 2.10. Jyväskylä

LINKEDIN TYÖNHAUN APUNA –WEBINAARI Jäsenille maksurton webinaari LinkedInistä työnhaun tukena 23.10.

www.sefe.fi > jäsensivut > Kehity ammatissasi > EkonomiEsimies kehittyy Ilmoittautuminen: > jäsensivut > tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen

Seuraa ilmoittelua SEFEn tapahtumista verkkosivuilla! www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset Kun pidät sähköpostiosoitteen ajan tasalla, saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun.

Kainuun Ekonomit kutsuu pesäpallo-otteluun 3.7.

Kainuun rastiviikoilla pelataan Sotkamon-Jymy – Hyvinkään Tahko huippumatsi Kajaanin keskus­ kentällä 3.7. klo 18.00. Ottelu kestää 2-2,5 tuntia.

Alueella on VIP-katsomo, joka avautuu klo 16.30.

Tarjolla Kainuun herkkuja. Kaikki ekonomit ovat tervetulleita mukaan.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Paula Muranen, puh. 050 322 6980, paula.muranen@suomi24.fi.

Jäsenhinta 30 €, avecille 70 €.

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –alterneringsledighet)

Arja Vuorela 0201 299 295

Birgit Lindholm 0201 299 249

Leena Simonsen 0201 299 270

Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering

Sirja Kulmala 0201 299 265

Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – kompetensutveckling

Birgit Lindholm 0201 299 249

Hannele Hämäläinen 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela 0201 299 295 Yksikön assistentti – enhetens assistent

Salla Grönholm 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning

Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat, klo 8.30–13.00 – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete

Lasse Johansson 0201 299 215

Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala, klo 8.30-13.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör

Jan Degerlund 0201 299 243 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraledighet)

Riikka Sipilä

Ville Tolvanen Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Minna Nieminen

Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia

Yksikön assistentti –enhetens assistent

Maija Räsänen Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Asiakasviestintä Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula Viestintä – information

Marianne Falck-Hvilstafeldt

Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – informationsdirektör

Eeva Riittinen-Saarno MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286 0201 299 285 0201 299 213 0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

(09) 1566 8540 0201 299 256 0201 299 240 0201 299 244 0201 299 254

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – förvaltningsdirektör

Kirsi Hurme 0201 299 276

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar

SEFE PALVELEE MYÖS KESÄLLÄ

Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

SEFEn toimisto on auki koko kesän klo 8.30–15.00.

Lomien johdosta tiettyä henkilöä ei välttämättä tavoita. Lomat keskittyvät heinäkuuhun. Kylteriyhdyshenkilöt eivät palvele opiskelijoita kesäkuukausina.

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

SEFE STÅR TILL TJÄNST OCKSÅ PÅ SOMMAREN SEFEs kontor håller öppet hela sommaren kl 8.30–15.00. Under semesterperioden är endast en del av personalen på plats. De flesta anställda håller sin semester under juli månad. SEFE-kontaktpersonerna för studerande är inte i tjänst under sommarmånaderna.

Uusia jäsenetuja: Sefe.fi > jäsenedut.fi

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

Mikäs lukumiehiä hymyilyttää?

Parhaat vinkkaukset lukeminen.fi

Mitä lukisin seuraavaksi?