Ekonomi 4/2012

4.12 Ekonomien ammattilehti

Joustaminen auttaa jaksamaan Liisa Rohweder luotsaa Suomen WWF:ää

Suomi

Panostaa Latinalaiseen Amerikkaan Sukupolvien voimaa työyhteisöön 21 | Ekologiskt brännvin till amerika 16

iPad-lehti toukokuusta alkaen Hyvä SEFEn jäsen!

Jos Sinulle tulee Talouselämä jäsenlehtenä, voit lukea vuoden loppuun maksutta Talouselämää iPadilla. Toimi näin: lataa Talouselämä-sovellus Applen AppStoresta ja seuraa ohjeita. Helppoa ja nopeaa! Myös opiskelijajäsenille.

talouselama.fi/ipad

46

kURREKERHOSTA KAIKKI ALKOI

4.12

Liisa Rohweder toimii maailman vaikutusvaltaisimman ympäristöjärjestön WWF:n Suomen pääsihteerinä.

Sisällys / Innehåll

kansi

4 Pääkirjoitus 6 Must Keinopihviin on vielä pitkä matka 8 5 x Ura Henkilöstön asema fuusioitumisessa 10 Maanosaraportti: Latinalainen amerikka 16 Internationella proffs Ekologiskt brännvin till Amerika

T YÖ E L Ä M Ä 21 Sukupolvien voimaa työelämään 26 Teitkö päättösopimuksen?

28 Jousta niin jaksat Joustot lisäävät työntekijän tuottavuutta 31 Yhdyshenkilö turvaa tiedonkulun 32 Segmentointi strategisena kilpailuetuna 34 Klinikka Vaarantaako istuminen terveytesi?

37 Svenska sidan Claes Andersson 38 Opinnot ja alku-ura Dirikka 2012+ 42 Ajassa 46 Persoona Liisa Rohweder 50 Susanne Päivärinta 51 Ekonomitoimintaa

21 kannen kuva Sami SAramäki tämän sivun kuvat tommi tuomi

Iältään heterogeenisen työporukan luotsaaminen vaatii tarkkanäköisyyttä.

Maailma jossa järjestäytymisellä on väliä

Y

li 90 prosenttia suomalaisista kokee ammattiliiton jäsenyyden entistä tarpeellisempana. Iällä tai poliittisella ideologialla ei juurikaan ole vaikutusta. Järjestäytymisen koetaan luovan turvallisuutta elämään. Merkitys korostuu, kun työelämässä muutokset ovat nopeita ja rajuja.

Tämä käy ilmi palkansaajakeskusjärjestöjen teettämästä tutkimuksesta, joka selvitti työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa. Kuitenkin järjestäytymisaste on pienentynyt viimeisen 10-15 vuoden aikana kymmenisen prosenttia ja on noin 70 prosenttia. Mihin jää viidennes heistä, jotka pitävät järjestäytymistä tarpeellisena?

Tärkeimmät syyt liittyä ammattiliittoon ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva. Seuraavana on yleinen turvallisuuden tunne, jonka jäsenyys tuottaa.

Yt-neuvotteluissa myös korkeastikoulutetut joutuvat pudotuspeliin. Erityises-

ti nuoret naiset ovat vaaravyöhykkeessä palatessaan perhevapailta.

Kun turvaverkkoa haetaan, on hyvä muistaa että pelkkä työttömyyskassan jäsenyys tarjoaa vain taloudellista tukea työttömyystilanteissa. Liiton jäsenenä omaan koulutusalaan perehtyneet juristit ovat käytössä sekä hyvinä että myös niinä huonompina päivinä. Uraneuvojat antavat henkilökohtaista uraneuvontaa ja palkkaneuvontaa työelämän eri käänteissä.

Jäsenyyden kannalta on tärkeää, miten me osaamme viestiä ja konkretisoida, mistä edunvalvonnassa ja työmarkkinatoiminnassa on kysymys. Työelämän kehittäminen, paljon puhuttu työurien pidentäminen ja edelleen kilpailukyvyn parantaminen syntyvät työnantajien ja työntekijöiden yhteistyönä. On kyse siitä, että me yhdessä haluamme kantaa vastuuta itsestämme ja toisistamme. Siitä kertoo myös SEFEn uusi promootiofilmi, joka löytyy sefe.fi –etusivulta.

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

04 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.otavamedia.fi/asiakasviestintä

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Antti Nikunen, antti.nikunen@otavamedia.fi, p. 050 594 1455 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Johanna Lähteenmäki ja Arja Vuorela SEFEstä sekä Otavamedia Oy / Asiakasviestintä Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta.

Seuraava Ekonomi ilmestyy 21.6.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 21.5.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 21.6.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 21.5.2012 till SEFE.

tommi utomi

Ammattiliitoilla on syytä tutkiskella omia toimintatapojaan ja rakenteitaan. SEFEn strategiaa uudistetaan tänä vuonna.

Mikä meistä tekee aidosti yksilöiden yhteisön?

www.facebook.com/ekonomiliitto ekonomiliitto

Maailma, jossa voit varata aikaa itsellesi.

SEFEn sähköisessä ajanvarauskalenterissa voit varata puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan sekä juristille työsopimuksen tarkistukseen tai kysyäksesi muista työelämän oikeudellisista kysymyksistä.

Varaamanasi aikana soitamme sinulle.

Ajanvarauskalenteri osoitteessa www.sefe.fi > Varaa aika

must!

6

4.12

Syyniss채 tulevaisuuden hitit ja hudit

Keinopihviin on vielä pitkä matka Keinoliha kasvaa toistaiseksi vain koeputkessa, mutta odotukset ovat korkealla.

Suurin haaste on se, kuinka nykyisistä muutaman gramman kudoskimpuista päästään tuhansien tonnien teollisuustuotantoon.

M

Teksti Timo Sormunen Kuvitus Pietari Posti

oni naureskelee nikotiiniriippuvaisten suosi- teiden tulisi olla lähempänä lääke- kuin elintarviketeollisuutta. mille sähkötupakoille, mutta vastaavaa helpo- Energian säästämiseksi ja aurinkoenergian hyödyntämiseksi tehtusta on luvassa myös lihansyöjille. taat kannattaisi rakentaa etelän lämpimiin olosuhteisiin ja paikKohina laboratorio-olosuhteissa kasvatetun koihin, joissa raaka-aineita on helposti saatavilla ja joista loppukeinolihan ympärillä kasvaa jatkuvasti ja hol- tuote on helposti kuljetettavissa kuluttajille. lantilaistutkijat ovat lupailleet koeputkessa keOma pulmansa on myös tuotteen lanseeraus. Nähtäväksi jää, hittyneestä sianlihasta ensimmäisiä maistiaisia kuinka valmiita kuluttajat ovat hyväksymään yhdestä kantasolusta ensi syksynä. Hollannin lisäksi keinolihan kimpussa ovat muun laboratorio-olosuhteissa kasvatetun lihamassan ja miten lähelle muassa britti- ja jenkkitutkijat. aitoa makua menetelmällä päästään.

Ajatus keinolihasta sai aikanaan alPuolanne ei ylipäätään ymmärrä, kunsa NASA:n laboratorioissa, kun miksi lihaa pitäisi korvata muka-lihalpitkien avaruusmatkojen varalle aletla. Hänen mielestään kunkin elintartiin miettiä uusia ravintovaihtoehtovikeryhmän kannattaisi kehittää omia ja. Viime vuosina tutkimushankkeita tuotteitaan eikä yrittää jäljitellä muita on potkinut eteenpäin alati kasvaruoka-aineita. va lihankysyntä, joka on pakottanut miljoonaa kiloa lihaa tuotettiin miettimään ympäristön kannalta kesKynnys vielä korkealla Suomessa vuonna 2010. tävämpiä ja eläimille eettisempiä tuoMyös Itä-Suomen yliopiston tutkijatohLähde: ETP Food For Life Finland tantovaihtoehtoja. tori Markus Vinnari arvelee, että keiMitalilla on tosin tässäkin kaksi noliha päätyy ruokapöytiin vasta tulepuolta. Epäilevien tuomaiden mielestä keinolihan teollisen tuo- villa vuosikymmenillä, jos sittenkään. Sen etuina voivat olla mm. tannon vaatimat olosuhteet ja sen aiheuttamat ympäristörasituk- terveellisyys, pienempi ympäristökuorma sekä eettisyys. Rasvattoset ovat vieläkin hankalammin ratkaistavissa. muudessaan se voisi olla tavallista lihaa terveellisempi vaihtoehto, tosin samaan päämäärään päästäisiin myös lisäämällä kasviksia ja Lähempänä lääketeollisuutta vihanneksia ruokavalioon.

Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitok”Taloudellinen kynnys tuotannon aloittamiseen on valtavan korsen lihateknologian emeritusprofessori Eero Puolanne ei lähde kea, sillä riskit kasvavat tuotantomäärien mukana”, Vinnari toteaa. edes veikkaamaan ajankohtaa, jolloin keinotekoisesti kasvatettu Mikäli tuotantomäärät jäävät pieniksi, se näkyy suoraan tuopihvi voisi päätyä paistinparilalta ravintola-asiakkaan lautaselle. tantokustannuksissa ja lopputuotteen kilohinnassa. Jos hinta jää ”Pipeteistä ja koeputkista on vielä todella pitkä matka teolliseen kovaksi, markkinat löytyvät todennäköisesti varakkaiden vegaatuotantoon. Jos keinolihalla oikeasti halutaan paikata lihan kysyn- nien joukosta, jotka eettisistä syistä kieltäytyvät perinteisen litää tai tehdä siitä korvike aidolle lihalle, on tuotantomäärien oltava han syönnistä. tuhansia, jopa miljoonia tonneja vuodessa”, Puolanne tähdentää. ”Eettiset kysymykset voivat tulla vastaan osalle kuluttajia myös Tuotannon aloituskynnys on muutoinkin korkealla, sillä se vaatii keinolihassa, sillä senkin kasvattamiseen tarvitaan lihakarjan kantanakasti pääomaa ja myös riskinsietokykyä. Näistä kumpikaan ei tasoluja. Samaa periaatekeskustelua joudutaan käymään siitäkin, kuulu elintarviketeollisuuden perinteisiin vahvuuksiin. mitä lihaa tällä teknologialla lopulta saa tuottaa”, Vinnari muisJo pelkät laitosinvestoinnit ovat raskaita, sillä tuotanto-olosuh- tuttaa.

384

7

5 Teksti Johanna Mitjonen Kuva Mikko Huotari

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Merivaaran uusi toimitusjohtaja

S

airaalakalusteita ja leikkaussaliratkaisuja tarjoavan Lahdessa toimivan Merivaara Oy:n toimitusjohtajana aloitti viime syksynä KTM ja MBA Vesa Vihavainen, 49. ”Tuntuu hyvältä olla mukana bisneksessä, jossa tehdään hyvää ja autetaan ihmisiä tulemaan hoidetuiksi laitteidemme avulla”, hän sanoo uudesta työstään.

Vihavainen siirtyi yritykseen Teknikum-konsernista, jossa hän toimi toimitusjohtajana edelliset kuusi vuotta.

Hänen työhistoriaansa kuuluu useita jaksoja ulkomailla erilaisissa tehtävissä. Saksassa, Venäjällä ja Kiinassa hän toimi konsernin hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi Vihavainen on asunut 18 vuotta muun muassa Saksassa, Tshekin tasavallassa ja Yhdysvalloissa. Vihavainen on aiemmin toiminut liikkeenjohdon tehtä-

vissä myös esimerkiksi Efore Oyj:ssä ja Czech-Plandent SRO:ssa.

Merivaaralla on vahva asema Pohjoismaissa ja Venäjällä, ja nyt yrityksessä tavoitellaan lisää kasvua vientimarkkinoilla. Vihavaisen mukaan kansainvälisen toiminnan kasvattaminen onkin yrityksen tuleva haaste. Toinen on lisääntynyt kilpailu alalla. ”Kilpailu kovenee koko ajan ja se luo paineita uudistumiselle.”

Vihavaiselle tärkeää on laatuasioiden korostaminen kaikessa yrityksen tekemisessä ja pyrkiminen sitä kautta parempaan asemaan markkinoilla. ”Merivaaran johtoryhmä on osaava ja täynnä menestymisen tahtoa”, hän sanoo. ”Yrityksessämme kaikki puhaltavat samaan hiileen. Meillä on saatu jo monta hyvää kehityshanketta käynnistettyä ja eteenpäin. Koko ajan näkee, että asioita tapahtuu ja pääsemme tavoitteisiin, joka saa tyytyväiseksi”, hän lisää.

Joensuuhun liiketoimintajohtajaksi KTM Santtu Pulli, 27, aloitti alkuvuodes-

hyötyä työssä. ”Ihmisten motivoinnissa pä-

ta joensuulaisen ohjelmistoyritys FastROI

tevät samat lainalaisuudet niin yrityksessä

Oy:n hoiva-alan toimintojen liiketoiminta-

kuin järjestössäkin.”

johtajana. ”Nämä ensimmäiset kuukaudet

Valmistumisen kynnyksellä Pulli kävi läpi

ovat kuluneet tiiviisti rakentaessa yhteisiä

verkostojaan. Tähtäimessä oli työ Joensuus-

toimintamalleja tiimimme kanssa sekä pe-

ta ja ICT-alalta. Hän on tyytyväinen päästes-

rehtyessä päätuotteeseemme HILKKA -toi-

sään haluamalleen toimialalle ja tehtäviin

minnanohjausjärjestelmään ja tutustuessa

ja vieläpä toiveissa olleeseen kaupunkiin.

asiakasrajapintaamme.”

lähtöinen ihmi-

den jakso ulkomailla, jolloin Pulli suoritti

nen. Tehtävässä-

oikeustieteellisen LLM-tutkinnon ja työs-

ni saan keskittyä

kenteli harjoittelussa Euroopan patenttitoi-

liiketoimintam-

mistossa Münchenissä. Opiskeluaikaan mah-

me kasvattami-

tui myös oman yrityksen perustaminen, joka

seen ja palve-

tarjosi arvokasta oppia ja kokemusta. Pulli on

lutarjontamme

ollut myös aktiivisesti mukana järjestötyös-

kehittämiseen

sä, esimerkiksi Sefen hallituksessa.

osaavan tiimin

Hän sanoo huomanneensa siitä olleen

8

X.10

Työn sisältö miellyttää. ”Olen kehittämis-

Tehtävää edelsi intensiivinen 15 kuukau-

kanssa.”

Koodia leipomassa

Varaviestintäjohtajaksi Saksaan

Henkilöstöpalvelujen kasvuyrittäjä

KTM Elina Liehu, 44, aloitti IT-alan palveluyri-

KTM Tiina Pokkinen, 35, on työskennellyt

Markus Suonpää, 24, perusti oman kasvuyri-

tys CodeBakers Oy:n toimitusjohtajana viime

viimeiset 12 vuotta Euroopassa. Tällä hetkel-

tyksen Wippii Work Oy:n vuonna 2009 ja laittoi

syyskuussa. Yritys on perustettu 2004.

lä hän työskentelee yhdessä maailman suu-

opinnot HSE:llä tauolle. ”Yrittäjäksi lähdin, kun

Liehu on työskennellyt aiemmin Venäjällä

rimmassa vakuutusyhtiössä AXA-konsernis-

muut työt tuntuivat paikallaan junnaamiselta.

myynti- ja markkinointitoimiston vastaava-

sa johtokunnan jäsenen henkilökohtaisena

Tuntui hyvältä idealta tehdä jotain omaa heti.”

na ja eri IT-alan yrityksissä. Edeltävässä teh-

avustajana, jonka vastuualueena ovat Poh-

Nyt hän on henkilöstöpalveluihin erikoistu-

tävässään hän toimi iWork Nordic -yrityksen

jois-, Keski- ja Itä-Eurooppa koko liiketoimin-

neen yrityksensä toimitusjohtaja ja on saanut

toimitusjohtajana.

nan osalta ja henki- ja sairasvakuutustoiminta

liikevaihdon tuntuvaan kasvuun. Henkilöstöä

maailmanlaajuisesti.

on parin vuoden aikana palkattu yhdeksän.

”Kävin hallituksen ja pääomistajien kanssa varsin seikkaperäisesti ennen tehtävässä

”Työhön on sisältynyt paljon erilaista ja

Kasvuyritys vaatii toimitusjohtajaltaan halua

aloittamista läpi esimerkiksi yrityksen kehitys-

mielenkiintoista valmistelutyötä strategias-

kovaan kasvuun. ”Olen myynnin kärki ja pyrin

tarpeita. Heidän antamansa kuva yrityksestä

ta henkilöstöasioihin. Työ on tarjonnut näkö-

työntämään meidät uusille alueille.”

oli kaikin puolin sen mukainen millainen yritys

alapaikan kansainvälisen yrityksen johtamisen

on, ja tämä on ollut oman motivaationi kannal-

seuraamiseen.”

Suonpää on työskennellyt monissa erilaisissa töissä esimerkiksi Taloustutkimuksessa

Aiemmin hän on työskennellyt AXA:ssa asi-

haastattelijana ympäri Suomea. ”Laskin, että

Liehu kertoo yrityksen omistajien Kimmo

antuntijana. Sitä edelsi työ Saksassa KPMG:llä

olen haastatellut kasvokkain 10 000 suoma-

Rahkamaan ja Seppo Takalan olevan vahvas-

vakuutusyhtiöiden tilintarkastustehtävissä.

laista. Työssä opin nopean puhetyylin ja te-

ti edelleen yrityksen johtamisessa mukana. Lie-

Hän siirtyy pian uusiin tehtäviin yrityksen si-

hokkaan asenteen, joka on vienyt eteenpäin

hun päävastuuna on myynnin kasvattaminen.

sällä. Pokkisesta tulee lähitulevaisuudessa

nykyisessä työssäni.”

ta varsin merkityksellistä.”

Yrityksen lähitulevaisuuden tavoitteeksi on

varaviestintäjohtaja AXA:n Saksan yksikössä.

Päätös ryhtyä yrittäjäksi on ollut hänestä se

määritelty entistä no-

”Siirryn Saksaan

paras päätös. ”Työs-

peampi kasvu. Haas-

tilanteessa jossa yk-

sä saa kahdenlaisen

teeksi Liehu mainitsee

sikkö on kohtaamassa

kiitoksen. Saa rahal-

liikevaihdon tuntuvan

monia organisatorisia

lisen, kun yrityksellä

kasvattamisen. Tavoit-

muutoksia. Sisäisen

menee hyvin. Lisäksi

teena on vähintään

ja ulkoisen viestin-

kiitos tulee siitä, että

kaksinkertaistaa liike-

nän rooli muutosten

teemme töitä ihmis-

vaihto

tukemisessa tulee

ten työllistämisen

olemaan hyvin suuri.”

eteen.”

muutamassa

vuodessa.

työnantaja Vakuutusyhtiö Tapiolan työsuhdepäällikkö Vesa-Jaakko Rantala kertoo, että fuusioitumisessa tärkeintä on jakaa tietoa ja hälventää siten epätietoisuutta.

Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät. Mikä

sessin etenemisestä ja tietoa on jaettu myös

ja tärkeään rooliin nousee tällöin riittävä, mutta

on henkilöstön asema fuusioitumisessa?

suunnitelman tulevista vaiheista. Tällä pyri-

myös harkittu tiedon jakaminen henkilöstölle.

Uuden organisaation muodostamisen läh-

tään osaltaan varmistamaan se, että henki-

Lisäksi on pohdittava, miten henkilöstön muu-

tökohta on se, että jokainen työskentelee uu-

löstön ajatukset ja ideat saadaan huomioitua

tosvalmiuksia voidaan tällaisessa tilantees-

dessa organisaatiossa vastaavissa tehtävissä.

ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettyä

sa lisätä esimerkiksi tarpeellisen koulutuksen

Sikäli, kun henkilöitä siirtyy muutosten myötä

suunnittelussa ja päätöksenteossa.

keinoin. Lisäksi hyvän johtamisen rooli koros-

yhtiöryhmän sisällä toisen yhtiön palveluk-

Mikä on mielestäsi tärkeää muistaa täl-

tuu entisestään. Päämäärätietoinen, innosta-

seen, siirtyvät henkilöt niin sanottuina van-

laisessa fuusiotilanteessa?

va ja osallistava johtaminen saa työyhteisön

hoina työntekijöinä.

Kysymyksessä on muutostilanne, joka herät-

mukaansa ja luo positiivista me-henkeä edis-

Mitä ja miten asiasta kerrottiin henkilös-

tää henkilöstössä paljon kysymyksiä ja luonnol-

täen parhaalla tavalla muutoksen läpivientiä.

tölle?

lisesti osin myös epävarmuutta tulevaisuutta

Esimiestyössä mahdollinen muutosvastarinta

koskien. Epävarmuustekijät on hälvennettävä

on tunnistettava ja osattava yhdessä käsitellä.

Henkilöstöä on aktiivisesti informoitu pro-

9

Maanosaraportti >> Latinalainen Amerikka

Lattareissa on nyt

Latinalainen Amerikka kasvaa nopeammin kuin muu maailma.

Erilaiset suomalaiset toimijat ovat löytäneet kaukaisen mantereen.

Teksti Mikko Huotari ja Sanna Laakkonen Kuvitus Sami Saramäki Grafiikka Antti Nikunen

10

4.12

G

ollan värikkäät tuot­ teet ovat haluttuja muotitietoisten lati­ nalaisamerikkalaisten keskuudessa. Elektro­ niikkalaitteiden suoja­ laukkuja valmistavan design-brändin Latinalaisen Amerikan val­ loitus käynnistyi toden teolla vuonna 2009.

Nyt Meksiko on markkinoista selkeä ykkö­ nen, toisena tulee vahvasti kasvava Brasilia ja kolmatta paikkaa pitää maanosan vakain talous, Chile.

Kun yhtiön Latinalaisen Amerikan myyn­ nistä vastaava KTM Jessi Koivukoski aloitti nykyisissä tehtävissään, hän kuvitteli tietä­ vänsä ’lattarikulttuurista’ paljon.

– Tein sen virheen että yleistin, hän myön­ tää.

Tosiasiassa maat poikkeavat toisistaan niin kehitystason kuin bisneskulttuurin osalta.

– Chilen bisnesetiketti on eu­ rooppalaisin. Meksiko taas on hyvin organisoitunut, ame­ rikkalaistunut yhteiskunta ja samalla muodollisin. Työ­ asioissa ei juuri seurustella iltakuuden jälkeen.

Toisin on Brasiliassa, jos­ sa vietetään iltaa asiakkai­ den kanssa ja kuulumis­ ten vaihtaminen ennen bisnekseen siirtymistä on välttämätöntä. Jos niin

ei tee, vastapuolen asenne voi muuttua jopa hyökkääväksi.

– Kaupan saamiseen tarvitaan puolet verkostoitumista, puolet myyntityötä, Koivukoski summaa.

Henkilökohtainen luottamus on tärkeä asia maissa, joissa korruptio on vielä arkipäivää. Koivukoski tuntee niin maahantuojiensa kodit, vaimot kuin lapset. Sama pätee Koivukosken mukaan Venezuelassa, Kolumbiassa ja Karibian maissa.

– Verkostoituminen ja suhdetoiminta venyttävät päivää, mutta aika ei mene hukkaan. Sosiaalistumisen kautta syntyy ymmärrys bisnekseen, Koivukoski lupaa.

Suomalaiset toimivat paikanpäällä

Bisnesmaailman katseet ovat kohdistuneet Latinalaisen Amerikan talousalueen huikeisiin kasvulukuihin. Myös lähitulevaisuuden kasvuennusteet näyttävät rohkaisevammilta kuin esimerkiksi finanssikriisissä riutuvan Euroopan luvut.

Kuluttajamarkkinoilla toimivien Gollan kaltaisten suomalaisten yritysten määrä on nousussa Latinalaisessa Amerikassa. Kuitenkin investointihyödykkeissä liikkuu eniten rahaa. Monelle on yllätys, että Latinalaisen Amerikan suurin taloudellinen merkitys suomalaisille yrityksille ei ole viennissä.

– Vientiä suurempi juttu suomalaisille yrityksille on paikallinen valmistus, Finpron Latinalaisen Amerikan maajohtaja Matti Landin Brasiliasta kertoo.

Etenkin Brasilia ja Meksiko ovat mer-

kittävä osa suomalaisten kansainvälisten yritysten työnjakoa. Suomalaiset tytäryritykset tekevät Latinalaisessa Amerikassa paikallista tuotantoa noin viiden miljardin euron edestä. Vienti Latinalaiseen Amerikkaan on vuositasolla 1–1,5 miljardin euron luokkaa.

Suomalaisissa tytäryrityksissä työskentelee noin 30 000 työntekijää.

– On tärkeä ymmärtää, että kysymys ei ole ainoastaan viennistä, Landin painottaa.

Suomalaiset yritykset vievät tyypillisesti investointihyödykkeitä Latinalaiseen Amerikkaan.

Koneet ja laitteet menevät paikallisiin teollisuusinvestointeihin. Ne kohdistuvat alueen kilpailukykyisiin aloihin, joita ovat muun muassa kaivosteollisuus, puunjalostusteollisuus ja telecom-infra.

Myös energiateollisuus, laivanrakennus ja offshore-öljyn arvoketju käyttävät suomalaisia investointihyödykkeitä.

– Suomalaiset yritykset palvelevat näiden sektoreiden paikallisia johtavia yrityksiä.

Kaivosesiintymät, nopea puunkasvu ja öljylöydöt antavat luontaisen kilpailukyvyn Latinalaisen Amerikan yrityksille. Suomalainen teknologia vie niitä eteenpäin, koska paikallisesti ei ole tarjolla samantasoista teknologian valmistusta.

– Tässä asetelmassa ei niinkään kilpailla keskenään, vaan toisen bisnes tukee toista, Landin selittää.



~ 30 000 työntekijää

Suomalaisten yhtiöiden työntekijät hlö

Valtio

18 430 5 990 1 400 330 280 120

Brasilia Meksiko Chile Argentina Peru Venezuela

% 61,4 20,0 4,7 1,1 1,1 0,4

Lähde: Suomen tulli

11

Maanosaraportti >> Latinalainen Amerikka

m

a t es

Vien

ti

Su

o

Vienti verrattuna paikalliseen tuotantoon

Paikallinen tuotanto

Brasilia 2 813 milj.

12

4.12

Meksiko 543 milj.

769 milj.

250 milj.

Vienti Suomesta (€) Argentina

Peru

39 milj.

138 milj.

67 milj.

Chile

Meksiko

229 milj.

177 milj.

Brasilia 543 milj.

Lähde: Finpro

Venezuela

Kaikki haluavat palan Brasiliaa

143 milj.

105 milj.

71 milj.

brasilia Meksiko Chile Peru Argentina Venezuela

Kulutushyödykemarkkinoilla toimivalla Gollalla on Latinalaisessa Amerikassa kovat kasvutavoitteet. Tänä vuonna suurimmat odotukset ja panostukset kohdistuvat Brasiliaan.

– Nyt kun olympialaiset ja jalkapallon MMkisat ovat tulossa, kaikki haluavat palan Brasiliaa, Jessi Koivukoski sanoo.

Uusina kohteina ovat Peru ja Ecuador. Monet Perun suurimmista vähittäiskauppaketjuista ovat samoja, joissa Gollaa myydään Chilessä.

– Perun suhteen odotukset ovat kovat ja vaikuttaa siltä, että moni muukin yritys suunnittelee sinne operaatioita, Koivukoski sanoo.

Kasvua odotetaan myös niin sanotuilta Free Trade -alueilta Uruguayn, Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn rajalla. Tuontitullittomille alueille saapuu ostosmatkaajia niin Argentiinasta kuin Urugyasta, sekä korkeiden tuontitullien Brasiliasta.

Vaikka perusmyyntityö on Koivukosken mukaan kaikkialla samanlaista, Latinalaisessa Amerikassa kaikki eivät vielä ole digitaalisen median saavutettavissa.



13

Maanosaraportti >> Latinalainen Amerikka

– Netti ei riitä tiedon hankinnassa. Potentiaaliset maahantuojavaihtoehdot kartoitetaan toki etukäteen, mutta tarkempi markkinapotentiaalin analysoiminen onnistuu vasta paikan päällä vieraillessa.

Latinalaisen Amerikan pääkaupungiksi kutsuttu Miami on verkostoitumisen kannalta tärkeä kohde, jossa monella suurella maahantuojalla on pääkonttori.

– Miami toimii lattareiden ’hubina’, jonka kautta siirrytään muihin maihin, Koivukoski kertoo.

Suurimmaksi haasteeksi Latinalaisessa Amerikassa toimimisessa Jessi Koivukoski nimeää epävakauden. Toisaalta siellä on totuttu taloudelliseen epävakauteen, joten pieni laskusuhdanne ei välttämättä juuri näy kulutustottumuksissa. Politiikkaa on seurattava tarkoin.

– On haasteellista viennin ja toiminnan suunnittelun kannalta, kun ei tiedä mitä seuraava vuosi tuo tullessaan.

Lattareissa on viisi muuta maata, jotka kasvavat nopeammin kuin Brasilia.

– Matti Landin

14

4.12

Mahdollisuuksia myös muissa maissa

Suuressa mittakaavassa arvioiden Latinalaisella Amerikalla on globaalissa taloudessa raaka-aineiden viejän rooli.

Brasilia on noussut maailman kuudenneksi suurimmaksi taloudeksi, ja Meksiko on ostovoimapariteetilla verrattuna sijalla 11.

– Latinalaisessa Amerikassa ei kannata katsoa vain Brasilian suuntaan. Lattareissa on viisi muuta maata, jotka kasvavat nopeammin kuin Brasilia. Tätä ei usein muisteta. Ja monessa näistä on helpompi toimia, Matti Landin sanoo.

Esimerkiksi Chilen kasvuennuste on 4,3 prosenttia, Kolumbian 4,7 prosenttia ja Meksikon 3,6 prosenttia, kun taas Brasilian ennuste jää kolmeen prosenttiin.

Lisäksi Landin korostaa, että Latinalaisen Amerikan alue jakautuu toimintaympäristöltään hyvin erilaisiin maihin. Brasilia

ja Argentiina ovat suuria, mutta suljettuja markkinoita, joissa on ulkotullit. Meksikolla ja Chilellä on vapaakauppasopimus EU:n ja monien muiden maailman talousalueiden kanssa.

– Niissä on toimintaympäristö muiltakin osin helpompi kuin Brasiliassa tai Argentiinassa, Landin pohtii.

Landinin mielestä Peru ja Kolumbia eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota.

– Ne ovat Latinalaisessa Amerikassa kasvaneet eniten viimeisen 10 vuoden aikana.

Kumpikin on lisäksi neuvotellut EU:n kanssa vapaakauppasopimukset, jotka tulevat voimaan ihan lähiaikoina, Landin vihjaa.

Landinin mukaan Peru, Kolumbia, Meksiko ja Chile ovat maita, joissa on helppo toimia. Ne ovat panostaneet pitkäjänteisesti vapaakauppasopimukseen. Työvoimalakien ja verolakien vuoksi huomattavan byrokraattisia maita ovat Brasilia, Argentiina ja Uruguay.

Kasvuennuste 2012 (%)

5,0 %

Latinalainen Amerikka jakautuu liiketoimintaympäristöltään siis kahdenlaisiin maihin: helppoihin ja tuskastuttavan byrokraattisiin maihin.

– Vaikka toiminta olisi ehkä helpompaa ja kannattavampaa muualla, niin yritysten kiinnostus kohdistuu kuitenkin Brasiliaan, koska se on suuri. Sieltä tulee paljon uutisia, ja ne uutiset ovat aika hyviä, mutta silti muut maat kasvavat enemmän kuin Brasilia 3,7 %n ja ovat järjestäneet toiminLatinalaine taympäristönsä paremmin, Amerikka & Karibia ja esimerkiksi Meksiko City on turvallisempi kaupunki kuin Rio de Janeiro.

Suomalaisten valtit

Latinalaisessa Amerikassa

KTM Niina Fu perusti Partner Management -konsultointiyrityksen Chileen. Asiakkaat koostuvat Latinalaisessa Amerikassa toimivista suomalaisyrityksistä, jotka hakevat apua uusien mahdollisuuksien

4,0

löytämiseen, markkinoiden avaamiseen sekä paikallisen kumppanien ja potentiaalisten loppuasiakkaiden kartoittamiseen.

Miten kuvailisit Latinalaista Amerikkaa toimintaympäristönä suomalaisille yrityksille?

Latinalainen Amerikka on tunnettu luvattuna maanosana, joka ei ole koskaan lunastanut paikkaansa. Nyt on selkeitä muutoksen merkkejä ilmassa. Monet suomalaiset pk-yritykset suunnittelevat toimiston avaamista alueelle pitkällä aikavälillä. Suunta on oikea, koska todelliset tulokset syntyvät, kun yritykset ovat lähellä asiakasta ja markkinaa.

Skandinaavit näkyvästi Lattareissa

Latinalainen Amerikka on yleisesti ollut marginaalinen vientikohde

Landin luottaa Latinalaisen Amerikan vetovoimaan myös tulevaisuudessa. Nopean talouskasvun lisäksi on tapahtunut myös monenlaista muuta positiivista kehitystä.

– Kolumbia on päässyt eroon väkivaltaongelmistaan ja siellä rakennetaan hyvin paljon infrastruktuuria, teitä, satamia ja lentokenttiä. Niissä suomalainen osaaminen on todella tarpeen, Landin sanoo.

Kolumbiassa onkin jo paljon suomalaisia yrityksiä tytäryrityksineen, mutta Landin huomauttaa, että ruotsalaiset ovat paljon vahvemmin läsnä. Naapurimaan bisnesvainu onkin oivaltanut Latinalaisen Amerikan mahdollisuudet.

– Täällä sanotaankin, että Sao Paulo on Ruotsin suurin teollisuuskaupunki Göteborgin jälkeen, Landin vitsailee.

Myös norjalaiset tekevät näkyvästi bisnestä, koska heillä on osaamista öljyteollisuuden kanssa ja entuudestaan lämpimät suhteet Brasilian kanssa.

suomalaisille pk-yrityksille. Paikallisia edustajia on hankittu, mutta he

3,0

ovat saaneet elää omaa elämäänsä, koska suurempien mahdollisuuksien on nähty olevan esim. Kiinassa. Myös tämän suhteen tilanne on muuttunut, ja Latinalainen Amerikka nähdään strategisesti tärkeänä.

Minkälaisiin kulttuurieroihin on syytä varautua?

Olen tutkinut, miten suomalaiset johtavat paikallista edustajaverkostoaan Latinalaisessa Amerikassa, ja tutkimustulosten mukaan johtaminen onkin yksi suuri haaste. Paikalliset yritykset ovat tottuneet vahvempaan johtamiseen, joka jalkautuu aivan arkipäivätasolle.

2,0

”Pelaaminen” kuuluu myös jollain tasolla toimintaan Latinalaisessa Amerikassa. Uudet edustajaehdokkaat voivat luvata enemmän mitä pystyvät tekemään, ja vastakumppanien motiiveista ei aina voi olla varma. Paikalliset edustajat kannattaa valita huolella ja heidän taustansa tarkistaa.

Mitkä suomalaiset ominaisuudet ovat valttia Latinalaisessa Amerikassa?

Luotettavuus sekä henkilö- että yritystasolla. Suomalainen on sanansa mittainen, ja tuotteet toimivat kuten on luvattu. Suomalainen on myös tunnettu rehtinä toimijana, ylimääräisiä pelejä ei pelata. Suuret

1,0

draamat tai äkilliset muutokset suunnitelmiin eivät myöskään kuulu suomalaiseen tyyliin.

Aiotko jäädä Chileen pidemmäksi aikaa yrittämään? Mitä ikä-

Euroalue -0,3

vöit Suomesta, kun olet Chilessä?

Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Meillä on pienet lapset, joten yksi mahdollisuus on että palaamme Suomeen, kun heidän koulutie alkaa. Jatkan joka tapauksessa työskentelyä Latinalaisen AmeriLähde: IMF

Peru 5,5 Venezuela 4,7 Chile 4,3 Argentina 4,2 Meksiko 3,6 Brasilia 3,0 Suomi 0,6

kan parissa myös Suomeen palatessa.

Ikävöin Suomesta toimivaa yhteiskuntaa, jossa yksi puhelinsoitto riittää ratkaisemaan asiat! Nyt toisaalta osaan arvostaa päivittäisiä asioita vielä paremmin. Kaipaan myös suomalaista ruisleipää!

15

Internationella proffs

Ekologiskt brännvin till

Amerika Alkoholfabriken Pramia i Jalasjärvi lyckades i början av året få in en fot på den amerikanska marknaden. Nu reser ekovodka i plastflaskor från Ilvesjoki till affärshyllorna i USA.

Text Anne Kytölä Foton Mikko Lehtimäki

Hela flaskan, till och med korken, är återvinningsbar.

Det uppstår inte heller nästan något förpackningsavfall eftersom det inte behövs mellanpapp vid transporten.

P

lastflaska är lösenordet i Prami­ as erövrande av USA. Hade Pra­ mia packat spriten i glasflaskor, hade vd:n Marko Mäkinen inte ens vågat drömma om att expor­ tera brännvin.

– Plastflaskan är vår viktigaste gärning när det gäller miljöansvar, säger Mäkinen. Den är också behändig med tanke på utrymmes­ användningen. I en långtradare ryms det dubbelt så många plastflaskor som glasflas­ kor. Av själva flaskämnet ryms det tio gånger så många plast- som glasflaskor i en långtra­

16

4.12

Exportchef Minja Kivinen och vd Marko Mäkinen för Pramia till utlandet. Dörren till USA står redan öppen.

dare, vilket innebär att koldioxidavtrycket minskar i takt med att långtradartrafiken minskar. Plastflaskan är också lätt, hållbar och helt och hållet återvinningsbar.

Ansvarsfull spritfabrik

Det är inte lätt för ett litet familjeföretag som sysselsätter sju personer att komma in på exportmarknaden. Mäkinen skrattar och säger att brännvin är en så gammal uppfinning att världen redan är full av det.

Det är de stora varumärkena som dominerar marknaden.

– Om vi vill sälja våra flaskor, måste vi på något sätt skilja oss från våra konkurrenter.

Pramia gör sig synligt genom sina miljövärden. Återvinningsbara material och ekologiska produkter främjar affärerna, men bakom tänkesätt och praxis ligger också verkställande direktörens värderingar som under årens lopp även blivit alla Pramiamedarbetares värderingar.

– Här blir man mycket snabbt miljömedveten, säger Minja Kivinen med ett leende.

Kivinen anställdes som exportchef hos Pramia för några år sedan. Eftersom företaget

till exempel också räknar med de anställdas resor mellan hemmet och jobbet i sitt koldioxidavtryck, finns det inga bensinslukare på parkeringsplatsen.

Marko Mäkinen har till och med avlagt approbatur i miljövård vid öppna universitetet vid Åbo universitet. Nu står Mäkinen med yllesockor på fötterna i Pramias beställningsrestaurang och visar bilder på datorn som han har samlat från miljökatastrofer runtom i världen. Enbart översvämingarna är så många att de räcker för varje månad under året.



17

Internationella proffs

– Det kommer att gå illa för oss, om vi inte kan begränsa växthuseffekten under de kommande fem åren, säger Mäkinen bekymrat. Pramia donerar varje år 0,7 procent av sin omsättning till att reparera skador som orsakats av naturkatastrofer.

Koldioxidavtrycket på noll

Mäkinen berättar stolt att hans företag är den första produktionsanläggningen i Finland utan koldioxidutsläpp. Bolagets koldioxidutsläpp är 548 ton per år, men man kommer till ett nollavtryck då Mäkinen räknar med den elektricitet som bolagets eget vindkraftverk producerar.

Vindkraftverket, som köptes begagnat i Tyskland, producerar en miljon kilowattimmar el per år. Pramia använder mindre än hälften av elen själv, resten säljs till andra.

– Efter byggandet är vindkraft en helt utsläppsfri energiform. Vi säkerställer vårt nollavtryck genom att köpa öronmärkt vindel då vårt eget vindkraftverk inte snurrar, berättar Mäkinen.

Här på Pramia slösar vi inte med el även

om vi producerar den på egen mark. I fabrikens buteljeringsanläggning lyser energisnåla lysdioder.

Med kontakter till Amerika

Vägen från Ilvesjoki till Amerika har varit lång. Minja Kivinen berättar att man jobbade på att få i gång exporten ett par år innan det lyckades.

Världserövringen inleddes med marknadsutredningar. Vilka smaker vill amerikanerna ha och vilka saker uppskattar de?

Hur ska produkterna förpackas? Hurdan är beskattningen och lagstiftningen i de olika delstaterna?

Enligt Kivinen öppnade sig Pramias väg till sex stater på öst- och västkusten i USA i sista hand via kontakter.

– Vi hade tur då vi fick god kontakt med importören, säger Kivinen.

Ett avtal ingicks förra hösten och exporten inleddes i början av året. Undertecknandet av avtalet var en glad stund för Pramias anställda, men det höjdes inga skålar.

– Avtalet är bara en droppe i havet, en

frukt som plockas och sedan fortsätter vi jobba. Det är viktigt att ta väl hand om kunden också efter att ett avtal har ingåtts och vi måste se till att exporten drar, påpekar Kivinen.

En egen produkt åt amerikanerna

Erövringen av USA har krävt en hel del produktutveckling av Pramia. Allt i den ekologiska vodkan Gaias pärlgrå flaska är nytt.

– Flaskans form, storlek och färg – allt har planerats uttryckligen för den amerikanska marknaden, berättar Kivinen.

Flaskan är vit i enlighet med importörens önskemål, för att flaskan ska föra tankarna till snön och vintern i Skandinavien.

Drycken har förpackats i flaskor på 0,75 liter i stället för hemmamarknadens 0,7 liter.

Användningen av ekocertifieringsmärket USDA organic har förutsatt en certifiering av Pramias hela produktionsanläggning.

Enligt Kivinen stannade man för ekovodka eftersom Pramias miljövärden bäst går hem hos de amerikanska konsumenterna om produkten är ekologisk. Köparna kan Flaskämnena förvandlas i buteljerings­ maskinen till flaskor för ekovodkan Gaia som exporteras till USA. Pramia tillverkar alkohol med vindkraft.

Tack vare ett vindkraftverk som köptes begagnat är bolagets koldioxidav tryck noll.

18

4.12

läsa om Pramias värden på en lapp som hänger runt flaskans hals.

– Det räcker inte enbart med att produkten är ekologisk. Vi är övertygade om att de som är intresserade av miljövärden köper våra produkter för att de vet att hela vår process följer principerna för hållbar utveckling.

Tillväxt av omsättningen

Pramia har utvecklat en serie med sju ekologiska produkter för den amerikanska marknaden. Produkterna säljs i de sex delstater på USA:s väst- och östkuster där det är tillåtet att sälja alkohol i livsmedelsaffärer. Produkten från Jalasjärvi säljs i stormarknader och i ekoaffärer.

I ett pressmeddelande från Pramia står det att Pramia förväntar sig att USA-marknaden ger en 30-procentig ökning av omsättningen första året och en 50-procentig året efter.

Mäkinen tycker att det är onödigt att spekulera i siffror och procent.

– I det här skedet är siffrorna bara gissningar. Nu börjar vi med att fylla hyllorna och

sedan får vi se om amerikanerna tycker om våra produkter eller inte. Allt det som köps säljs också, säger Mäkinen.

Förhandlingar om export även till andra länder pågår hela tiden. De bästa möjligheterna att knyta kontakter finns på mässor som ordnas på olika håll i världen.

– Just nu går det mycket bra för oss, låter Mäkinen förstå, men han kan inte avslöja något mer innan namnen är på pappret.

Pramia Oy Grundades 1990 under namnet Sahti Mafia År 1998 ändrades bolagets namn till Pramia Oy Pramia Oy, som ligger i byn Ilvesjoki i Jalasjärvi, sysselsätter 7 personer Omsättningen är ca

Plastflaskor från egen fabrik

Under vårvintern gjorde Pramia en ny landvinning genom att köpa Preformia Oy som gick i konkurs för ett år sedan. Återvinningsanläggningen för plastflaskor, som ligger i Toholampi, startar igen efter avbrottet under namnet Pramia Plastic Oy. – Hittills har vi importerat ämnena som används i tillverkningen av PET-plastflaskor från Litauen, men i fortsättningen kommer vi att få dem från vår egen fabrik. Det minskar vårt koldioxidavtryck ytterligare, berättar Mäkinen.

2 miljoner euro I Pramias sortiment ingår för tillfället 26 produkter

19

LUIN, NÄIN, VOITIN!

Uudistunut Kauppalehti rohkaisee oivaltamaan ja innostaa uskaltamaan.

UUDISTUNUT KAUPPALEHTI tarjoaa päivittäin näkemyksellisen uutispaketin ja terävät analyysit talouden tapahtumista. Ota osasi menestyksestä, tutustu ja tilaa Kauppalehti tueksesi – nyt myös Digitilauksena tai VIP-tilauksena, joka sisältää kaikki painetut ja sähköiset uutissisällöt ja -palvelut:

• www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu

• puh. 010 665 8110 (ma–pe 8.30–16.00)

Työelämä

Sukupolvien

a a m i o v elämään työ

Teksti Sanna La

akkonen Kuvat

Tommi Tuomi

Pomoaan vanhempi ja kokeneempi alainen ei välttämättä anna tukeaan tulokkaalle, vaan päättää katsoa ”miten se pärjää”. Sukupolvien väliset ongelmat nousevat entistä useammin esiin Ekonomiliiton jäsenten yhteydenotoissa.

21

Työelämä

T

yöelämään sankoin joukoin saapuvat Y-sukupolven edustajat ovat nuoria ja nälkäisiä.

Uusin oppi on kainalossa ja ideoita työelämän kehittämiseen riittää, samoin omaa tahtoa ja näkemystä. Töissä on vastassa vanhempien konkareiden joukko, joka hoitaa työnsä vuosien tuomalla rutiinilla ja haaveilee eläkevuosista. Onko yhteentörmäys väistämätön?

– Alle kolmekymppisiä Y-sukupolven edustajia on tällä hetkellä 10–15 prosenttia työväestöstä, kahdenkymmenen vuoden päästä jo suurin osa, Johtamistaidon Opiston kehittämispäällikkö Marjaana Suutarinen laskee.

– Nuoret valtaavat työpaikat ja tuovat uutta ajattelua, mikä on ihan terveellistäkin.

22

4.12

Oman vapaa-ajan arvostaminen ei tarkoita, ettei työn tekeminen kiinnostaisi.

Suutarinen tutustui vuosina 1980–2000 syntyneeseen Y-sukupolveen viime syksynä yhdessä Pirkko-Liisa Vesterisen kanssa julkaisemaansa Y-sukupolvi työelämässä -kirjaa työstäessään. Suutarisen mukaan nuorten esiinmarssi näkyy työelämässä selvästi.

– Uudella sukupolvella on työelämän suhteen uudenlaisia ajatuksia ja toiveita.

Työn tekemisen ja töissä olemisen tavat eivät enää ole itsestäänselvyyksiä.

Muun muassa sosiaalinen media aiheuttaa päänvaivaa.

– Nuoret työntekijät haluavat työskennellä siten, että somessa vaikuttaminen on työaikanakin mahdollista. Työnantajat ovat huolissaan siitä, että yksityiseen viestintään kuluu työaikaa, mutta myös riskistä, että

verkossa viestitään työnantajaan tai asiakkaisiin liittyvistä asioista.

Työn pitää motivoida

Y-sukupolvelle internetin ja muun nykyteknologian hyödyntäminen on itsestäänselvyys. Verkko on työtila siinä missä toimistokin, joten etätyön tekeminen kiinnostaa.

– Nuoret haluavat joustavat työajat ja työnteon tavat, mutta eivät ole valmis tinkimään vapaa-ajastaan, Marjaana Suutarinen kertoo. – Ylitöiden tekeminen ei houkuttele ja lomaa pidetään mieluusti myös palkattomana, kunhan sitä vain on riittävästi.

Oman vapaa-ajan arvostaminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei työn tekeminen kiinnostaisi. Työlle ei vain omien vanhempien tavoin haluta uhrata muuta elämää. Mo-

Apua motivoija, jonka on vastattava tivaatio löytyy muualta kuin ihin i k isto ­ e d uhrautumisesta. työn vaatimuksia. Rahan lisäkh u työs SEFEn Strategisen viestintätoisi nuoret kaipaavat palkitsea t neuvon 5 0 misto Ellun Kanojen Dialogimista esimiesten tuen ja arvos2 693 p. 020 hankkeen tulosten mukaan Ytuksen muodossa, ja jos niitä ei sukupolven työnteon tärkeimpiä saada, halu työpaikan vaihtamikannusteita on työn sisältö. Oman seen kasvaa. tekemisen tulosten ja sen merkityksen nä– Nuoret kaipaavat enemmän aikaa myös keminen yrityksen liiketoiminnan kannal- perehdytykseen. He haluavat tietää mahta on oleellista. Työssä pitää viihtyä ja sen dollisimman paljon sekä työstä että mahpitää tuottaa onnistumisen kokemuksia. dollisuudesta laajentaa omaa osaamista ja Johtamistaidon Opiston Suutarinen ku- edetä työssä. Esimiesten pitäisikin saada nymoaa puheet siitä, että Y-sukupolvea ei kiin- kyistä enemmän kouluttautumiseen ja valnostaisi raha. Myös Jyväskylän yliopistossa mentautumiseen liittyvää HR-osaamista. vuonna 2011 julkaistun Katariina Hyvösen väitöstutkimuksen ”Henkilökohtaisten työ- Y niin kuin yhteisöllisyys tavoitteiden puitteet: yhteydet työoloihin ja Miksi yhteistyö sukupolvien välillä ei sitten työhyvinvointiin” mukaan palkka on tärkeä aina suju? Marjaana Suutarisen mielestä

Ikäjohtamista pilotoimaan Suomi tunnetaan muualla Euroopassa ikäjohtamisen koulutuksen ja valmennuksen edelläkävijänä.

Pitkään työntekijöiden ikääntymistä ja ikäjohtamista tutkinut sekä opettanut emeritusprofessori Juhani Ilmarinen neuvoo aloittamaan pilottiprojektilla.

1

Oikaise asenne Tarjoa esimiehille tietoa ikäjohtamisesta valmennuksen tai koulutuksen avulla. Faktojen ymmärtäminen auttaa asenteiden korjaamisessa.

2

Tarjoa työkalut Tiedon lisäksi johdon pitää antaa esimiehille aikaa ja valtuudet toteuttaa ikäjohtamista käytännössä.

3

Kerää kokemukset Miettikää pilotoinnin aikana ja sen jälkeen, mitä opittiin ja miten ikäjohtaminen juurrutetaan jokapäiväiseen toimintaan.

23

Työelämä

Mikko Huotari

ongelmana on usein vanhempien työntekijöiden ennakkoluuloisuus. Nuorilla on tuomisinaan tuoreita ajatuksia ja viimeisintä osaamista, jota he voisivat jakaa yhteisössä muillekin. Eivätkä he ainakaan tutkimusten mukaan halua vältellä vanhempiaan.

– Y-sukupolven edustajat ovat mielellään tekemisissä vanhempien työntekijöiden kanssa ja haluavat työskennellä yhdessä. Yksi selitys yhteisöllisyyden ja tiimityön kaipuuseen voi olla, että 90-luvun kasvatit eivät saaneet tarpeeksi aikaa ja tukea vanhemmiltaan. Nyt sitä haetaan kokeneemmilta kollegoilta ja esimiehiltä, Suutarinen sanoo.

Toisaalta kuvia ei kumarreta. Y-sukupolvi haluaa kommunikoida vanhempien kollegojen ja esimiesten kanssa kuin kenen tahansa työkaverin kanssa. Marjaana Suutarinen näkee, että työelämän rakenteiden ja toimintatapojen tulisi pikkuhiljaa sopeutua muutokseen ja tulla joustavammaksi.

– Turha hierarkkisuus tyrehdyttää tarjolla olevan osaamisen ja innovaatioiden hyödyntämisen. Ruotsissa ollaan meitä pidemmällä siinä, että esimies on enemmän ”kamrat” kuin norsunluutornissa istuva johtaja.

Uhka vai mahdollisuus?

Sukupolvien välinen ongelmatiikka nousee entistä useammin esiin Ekonomiliiton jäsenten yhteydenotoissa. Muutosvastarin-

taa aiheuttaa tyypillisesti se, että taloon tulee uusi nuori johtaja. Jos asioita ei osata käsitellä oikein, ongelmat purkautuvat usein irtisanomisiin tai -sanoutumisiin.

– Pomoaan vanhempi ja kokeneempi alainen ei välttämättä anna tukeaan tulokkaalle, vaan päättää ”katsoa miten se pärjää”. Silloin johtaja kokee jäävänsä ilman luottamusta ja yleensä se johtaa siihen, että alainen saa lähteä, sanoo SEFEn työsuhdelakimies Riku Salokannel.

Joskus tarpeettomiin irtisanomisiin johtaa se, että nuori esimies tuntee olonsa epävarmaksi.

– Vanhemmilla työntekijöillä on hyvät kontaktit asiakkaisiin ja sidosryhmiin. Noviisina taloon tullut johtaja voi kokea uhkana sen, että joku osaa tietyt asiat paremmin kuin hän itse.

Työyhteisö toimii parhaiten, jos eri.fi ikäisten työntekiw.sefe w w jöiden vahvuudet ää Lue lis osataan yhdistää. ta roinnis mento Ihannetapauksessa a t il ivu . jäsens nuorten työntekijöiden into ja osaamisen uudet tuulet löytävät kaikupohjaa kokeneempien työntekijöiden syvemmästä työelämän ymmärryksestä. Kun ne saadaan kohtaamaan ja yhdistymään organisaation tavoitteisiin, ovat tulokset hedelmällisiä.

Voimaa ikäjohtamisesta ältään heterogeenisen työporukan

jöiden elämänkulku ja voimavarat huomioi-

avulla henkilöstöltään parhaan mahdollisen

luotsaaminen vaatii johdolta tarkka-

daan. Siten kukin työntekijä voi saavuttaa

panoksen, jolloin liiketoiminnan tuottavuus

näköisyyttä ja ikäjohtamisen käsitteen ym-

sekä henkilökohtaiset että organisaation

paranee. Kaikkein isoimmassa kuvassa ikä-

märtämistä. Ikäjohtamista laajalti tutkineen

tavoitteet.

johtamisen osaamisesta hyötyy koko yh-

I

24

emeritusprofessori Juhani Ilmarisen mukaan

Ikäjohtamisesta on siis hyötyä kaikille osa-

kyse on työntekijän iän ja ikäsidonnaisten

puolille. Kun työntekijän henkilökohtaiset

Eri sukupolvien johtaminen vaatii johdolta

tekijöiden huomioon ottamisesta.

ominaisuudet ja tarpeet huomioidaan, hän

ymmärrystä siitä, mitä ikä ja ikääntyminen

– Töiden johtaminen ja organisointi tulisi

voi paremmin ja jaksaa työelämässä pidem-

tarkoittavat ja millaisia eri sukupolvet ovat.

toteuttaa siten, että eri-ikäisten työnteki-

pään. Organisaatio saa viisaan ikäjohtamisen

– Ymmärtäminen vaikuttaa asenteisiin.

4.12

teiskunta.

Turha hierarkkisuus tyrehdyttää tarjolla olevan osaamisen ja innovaatioiden hyödyntämisen.

Vasta asennevalmiuksien korjaamisen

voidaan huomioida. Siinä missä ikäänty-

valmiuksien lisääminen eri sukupolvien

jälkeen johto pystyy näkemään eri suku-

vä työntekijä kaipaa yksilöllisiä ratkaisuja

välille syntyy työn organisoinnin kautta.

polvien vahvuudet ja hyödyntämään niitä,

työssä jaksamiseen liittyen, nuori työn-

– On esimiehen tehtävä ohjata eri-ikäi-

Juhani Ilmarinen sanoo.

tekijä voi kaivata joustoa perhe-elämän

set tekemään työtä yhdessä, jotta vuoro-

ja työn sujuvaan yhdistämiseen.

vaikutus syntyy. Asenne taas on kunkin

Työntekijän kannalta ikäjohtamisessa on olennaista, että hänet huomioidaan

Myös johtamisodotukset ovat erilaiset.

yksilön vastuulla. Osoita, että tulet ja ha-

yksilönä. Eri-ikäisten työntekijöiden elä-

Nuori työntekijä odottaa esimieheltä eri

luat tulla toimeen itseäsi vanhempien tai

mänvaiheet poikkeavat toisistaan ja ikä-

asioita kuin keski-ikäinen tai seniori-ikäi-

nuorempien kanssa.

johtamisen avulla niihin liittyvät tarpeet

nen alainen. Ilmarisen mukaan yhteistyö-

25

Työelämä

Teitkö

päättösopimuksen?

26

• Työkokeilu

Jos sovit työsuhteen päättymisestä työnantajasi kanssa, niin sinulla ei ole oikeutta työttömyysturvan korotusosiin.

• Työelämävalmennus

yösuhteen päättymistä tarkastellaan vakuutusoikeuden uusimpien päätösten mukaan yhtenä kokonaisuutena.

Työttömyysturvan korotusosien, muutosturvan ansioosa 200 päivää ja korotettu ansiopäiväraha 100 päivää, pitkän työuran perusteella saaminen edellyttää työsuhteen päättymistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työsuhde ei saa päättyä laittomasti eikä työsuhteen päättymisestä sopimalla, jos työntekijä haluaa saada työttömyysturvan korotusosat.

Työsuhteen päättämisestä sovittaessa sopimisen vaikutukset kannattaa tarkistuttaa SEFEn asiantuntijoilla ennen sopimuksen allekirjoittamista. Työsuhdelakimiehet tavoittaa puhelimitse 020 693 205 arkisin 8.30–13.00. Työttömyysturvaneuvontaa saa puhelimitse 020 693 273 arkisin 8.30–13.00. Molempiin palveluihin voi varata soittoajan SEFEn jäsensivuilla osoitteessa www.sefe.fi, varaa aika -palvelun kautta. Vapaa aika näkyy kalenterissa vihreällä värillä. Henkilökohtaista tapaamista varten varaa aika etukäteen suoraan asiantuntijalta.

Korotettua ansiopäivärahaa pitkän työuran perusteella voi saada, kun on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään viisi vuotta, on eläkevakuutettua työssäoloaikaa ennen työsuhteen päättymistä 20 vuotta ja työsuhde on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 3,4,7 tai 8 §:stä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Kaikkien edellytysten tulee täyttyä, jotta työttömyyskassa voi maksaa korotettua ansiopäivärahaa sadan päivän ajalta, pitkän työuran päätyttyä.

Muutosturvan ansio-osaan on oikeus, kun kuuluu muutosturvan piiriin, työntekijällä on voimassa oleva työllistymissuunnitelma ja työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdot ovat kunnossa. Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa siltä ajalta, kun osallistutaan työllistymistä edistävään palveluun. Myös palvelujen väliseltä ajalta muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa, jos palvelujen välillä on aikaa enintään seitsemän kalenteripäivää. Lisäpäivärahaa saavalle muutosturvan ansio-osaa ei makseta.

Työ- ja elinkeinotoimisto laatii muutosturvaan liittyvän työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa, pyynnöstä jo irtisanomisaikana.

• Omaehtoinen opiskelu

T !

Työllistymistä edistäviä palveluja:

4.12

• Työharjoittelu • Työ- ja koulutuskokeilu • Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus • Maahanmuuttajien rinnasteiset toimenpiteet sekä kuntouttava työtoiminta

iaet.fi www. ät

Esimerkki korotusosista Lähtöpalkka 4 000 eur/kk.

löyd Täältä n äytety k apuna a­äivärah ansiop . laskurin

1 962,52 Ansiopäiväraha 2 372,31 Korotettu ansiopäiväraha 2 582,37 Muutosturvan ansio-osa

Lähde: IAET-kassa Vakuutusoikeuden ratkaisuja oikeudesta korotettuun ansio-osaan: (VAKO 1.10.2009 Dnro 6082/2008/3059, VAKO 17.9.2009 Dnro 5149/2008/2859, VAKO 11.6.2009 Dnrot 4139/2008/ 1982 ja 4140/2008/1982, VAKO 14.5.2009 Dnro 2683/ 2008/ 1591, VAKO 26.3.2009 Dnro 3546/ 2008/1126, VAKO 16.10.2008 Dnro 4401/ 2007/3711, VAKO 16.10.2008 Dnro 3713/2007/ 3711, VAKO 3.12.2009/ 5194/ 2008)

Susanna Rintala asiamies, lakiyksikkö puh. 020 693 273 klo 8.30–13.00 e-mail: susanna.rintala@sefe.fi

T

yöttömyysturvamielessä merkitystä ei ole sillä, että työntekijä on erikseen ensin irtisa-

nottu tuotannollisista-taloudellisista syistä ja vasta tosiasiallisen irtisanomisen jälkeen on sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä muista asioista. Jos työntekijä sopii työsuhteen päättymisestä työnantajan kanssa, työntekijä menettää työttömyysturvan korotusosat: muutosturvan ansio-osa 200 päivän ajalta ja korotettu ansiopäiväraha 100 päivän ajalta, jos työntekijä sopii työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista työnantajan kanssa siten, että • työntekijä luopuu hänelle työntekijänä kuuluvista oikeuksista, muun muassa takaisinottovelvollisuudesta, • ei esitä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia työsuhteen päättymisen jälkeen • työnantajalla ei ole työntarjoamisvelvollisuutta • osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyviä vaatimuksia.

Merkitystä ei ole, vaikka olisi • erillinen irtisanomisilmoitus, jossa työnantaja yksipuolisesti irtisanoo työntekijän työsuhteen päättymään työsopimuslain 7 luvun 3,4,7 tai 8 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä • sopimuksen taustassa kerrottu tuotannollisistataloudellisista syistä • yt-neuvottelut on yrityksessä käyty.

Huomioitava myös, että: • Työttömyyspäivärahaa ei makseta samalta ajalta kuin työntekijä on saanut työsuhteen päättymiseen liittyvää etuutta työnantajalta, (kuten esimerkiksi erokorvaus, kultainen kädenpuristus, lomakorvaus). Kassa tulee jaksottamaan etuuden.

• Työsuhteen päättämisestä sopiminen työnantajan kanssa aiheuttaa työttömyysturvassa työntekijälle lähtökohtaisesti 90 päivän karenssin työttömyysturvaan. Karenssista päättää työ- ja Shutterstock

elinkeinotoimisto.

• Erokorvauksen saaminen ei vaikuta siihen milloin tulee ilmoittautua työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi työ –ja elinkeinotoimistossa eikä siihen, milloin hakee työttömyysetuutta.

27

Työelämä

Jousta jotta jaksat Lakisääteisten perhevapaiden, osa-aikatyön ja osaaikaeläkkeen lisäksi työelämä tarjoaa sopimuksellisia joustamisen tapoja. Liukuva työaika, etätyö ja opintovapaa ovat keinoja, joilla työntekijä voi hakea balanssia työn ja vapaa-ajan välille.

Teksti Sanna Laakkonen Kuvat 123rf / Antti Nikunen

K

yse on panostuksista paremman työelämän puolesta. Joustoilla voidaan huomioida yksilölliset tarpeet ja edesauttaa työssä jaksamista. Parhaimmillaan joustot lisäävät työntekijän tuottavuutta sekä estävät työuupumuksen ja masennuksen aiheuttamia sairaslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen poikii sekä hyvinvointia että tuottavuutta. Kaikki tavat eivät kuitenkaan sovi kaikille työpaikoille. Yhteistoimintalain mukaan yrityksen henkilöstösuunnitelmassa tulee selvittää, miten työaikajoustoja käytetään ja miten käyttöä voisi laajentaa.

Tapoja on monia

Terveystieteen lisensiaatti Hilkka Dufvan tuore väitöskirjatutkimus paljastaa, että 28

4.12

suuri osa suurten ikäluokkien edustajista jatkaisi työssä pidempään, jos työaikaan, työn määrään ja työn sisältöön liittyviä henkilökohtaisia joustoja voisi hyödyntää.

Liukuvan työajan lisäksi etätyö on malliesimerkki helposti käyttöön otettavasta joustamisesta. Tietyt perusasiat pitää kuitenkin muistaa.

– Etätyön pitää olla valvottua ja työssäoloehdon täyttyä, jotta työttömyysturva on voimassa, SEFEn työsuhdelakimies Petteri Kivelä kertoo.

Vuorotteluvapaa tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden totaalibreikkiin ja akkujen lataamiseen ilman, että ajankäyttöä tulee selvittää kenellekään. Työnantajan tulee palkata samaksi ajaksi nuori tai äskettäin valmistunut työtön tai pitkäaikaistyötön, mutta ei samaan tehtävään, josta vuorottelija lähti.

Joustoa molempiin suuntiin

ko?

Joustaisin

ta uhdeneuvon SEFEn työs uhteisiin ö- ja virkas palvelee ty sa kykeudellisis liittyvissä oi .30–13 arkisin klo 8 symyksissä 5.

020 693 20 numerossa

Joustojen ei muutenkaan ole tarkoitus toimia vain työntekijän, vaan yhtä lailla yrityksen suuntaan. Yli- tai lisätöitä teettävän työnantajan kuuluisi lain mukaan pitää tuntikirjanpitoa, mutta järjestelmän puuttuessa tunnit voi kirjata vaikka omaan kalenteriin.

Tunti- eli työaikapankki eroaa perinteisestä työajanseurannasta siten, että ylityöt voidaan korvata rahallisesti tai säästää vapaa-aikana käytettäväksi. Petteri Kivelän mielestä tuntipankki on toimiva järjestelmä, mutta sen tarkoitus ei aina täyty.

– Pahimmillaan työntekijät tekevät pitkää päivää ja tallettavat tunteja pankkiin, mutta sopivaa aikaa vapaapäiviin ei koskaan löydy. Tai yhden käyttäessä joustovapaita, toinen tekee ylitöitä pankkiin ja oravanpyörä on valmis.

– Liukumista, lisätöistä ja ylitöistä kertyneitä vapaita ei ole tarkoitus pitää vasta ennen eläkkeelle jäämistä tai maksaa pois työsuhteen päättyessä, Kivelä tähdentää.

Erityisesti esimiesasemassa ja asiantuntijoina työskentelevillä työn ja vapaa-ajan ero saattaa hämärtyä. Päivät venyvät, matkatunteja ei huomioida ja sähköpostiin vastaillaan viikonloppuisin.

Kivelä muistuttaa, että ylipitkiltä työviikoilta suojelevan työaikalain ulkopuolella on vain ylin johto eli käytännössä johtoryhmä. Muiden tulisi saada ylityötunneista asianmukainen korvaus.

– Tuntipankki on siinä mielessä hyvä, että ylitöistä saa edes yksi yhteen -korvauksen.

Ideaali kohtaa realismin

Ekonomit pääsevät yleensä työnantajan kanssa joustoista hyvään yhteisymmärrykseen.

– Ongelmallista ei ole esimerkiksi opinto- tai vuorotteluvapaalle lähteminen vaan sieltä palaaminen, Petteri Kivelä kertoo.

29

Työelämä

– Moni vapaan pitäjä joutuu vaikeuksiin – Lain hengen mukaan vuorottelu- tai töihin palatessaan. opintovapaan jälkeen työntekijää pitäiVaikka työelämän joustojen hyödyt ovat si odottaa sama tehtävä, josta hän lähti, hyvin tiedossa, osa työnantajista tuntuu mutta valitettavan usein niin ei ole. Uran pitävän joustamisen halua merkkinä työ- eteneminen on monella tyssännyt joustomoraalin heikkenemisenä. vapaan pitämiseen. Sama koskee perheva– Karrikoiden kyse on siitä, miten esimies paita, vaikka silloin työntekijällä on lakiottaa asian vastaan, Kivelä kärjistää. – Hyvä sääteinen oikeus palata samaan tehtävään. työnantaja ajattelee sitä, miten työntekiAina ei toki ole kyse siitä, että vapaata pijältä saadaan paras mahdollinen työpanos tänyt työntekijä haluttaisiin savustaa ulos, jatkossakin. Ikävimmillään joustopyyntöön vaan organisaatiota on voitu uudistaa. Silsuhtaudutaan siten, että työn tekeminen ei loin saattaa olla, että samaa positiota ei vain enää alaista kiinnosta. enää ole.

Retkiä itseen ja ympäristöön N

ordean maksujärjestelmäasiantuntijana työskentelevä Kalle Keihä-

nen, 43, on parhaillaan vuorotteluvapaalla.

Idean hän sai kokemuksistaan kertoneilta työkavereilta ja veljeltään.

Keihänen aloitti prosessin vihjaamalla esimiehelle asiasta. Ensireaktio oli myönteinen, joten hän jatkoi suunnittelua ja piti esimiehen ajan tasalla.

– Sain täyden tuen ja ohjeita esimieheltäni ja henkilöstöosastolta. Paperirumba hoitui helposti ja nopeasti, aikaa kului työpäivän verran.

Keihänen neuvoo laskemaan, mihin käteen jäävä vuorottelukorvaus riittää.

– Kuukausittainen summa on yllättävän pieni. Itselläni oli hieman säästöjä ja selkeä suunnitelma talven vietosta Thaimaan maaseudulla, jossa eläminen on halpaa.

Haastatteluun Keihänen vastasi Australian ja Uuden-Seelannin kiertomatkalta, kesällä hän kiertää moottoripyörällä Suomea.

– Lupasin esimerkiksi, että talvella 2011– 2012 en näkisi lunta, joten silloin vietin aikaa lähinnä Espanjassa ja Thaimaassa.

– Valttia on etukäteissuunnittelu mielellään kuukausia etukäteen, budjetteineen, harrastussuunnitelmineen ja tavoitteineen. Esimies kannattaa ottaa suunnitteluvaiheessa mukaan.

Nordea palkkasi Keihäsen poissaolon ajaksi vastavalmistuneen nuoren työttömän. Koska vaativiin asiantuntijatehtäviin ei ole mahdollista ottaa ketä hyvänsä ilman pitkää työkokemusta ja syvällistä tuntemusta käytettävistä järjestelmistä, työtehtävät jaettiin kahden esimiehen ja yhden

Vaihtelua elämään

Vuonna 2011 IAET maksoi erilais ia etuuksia yhteensä 14 437 jäsenelle , joista 4,3 % nosti vuorottelu­kor vausta

asiantuntijan kesken.

Keihänen on tyytyväinen irtiottoonsa.

– Päivittäisrutiinien muuttuminen ”ei se ole niin päivän päälle” -mentaliteettiin vie hetken, mutta sen saavuttaminen palkitsee. On hienoa tehdä tutustumisretkiä itseensä ja ympäristöönsä tutkaillen samalla omaa uraansa kuin ulkopuolisen silmin. Uskon, että loppukesästä jo odotan töihin pääsyä.

30

4.12

Yhdyshenkilö turvaa

tiedonkulun

S

EFE järjesti yhdyshenkilöiden koulutuspäivät 20.–21.4.2012 Vantaalla. Sokos Hotel Vantaan seminaaritiloissa järjestettiin sekä uusien yhdyshenkilöiden koulutus että yhdyshenkilöinä toimineiden jatkokoulutus. Tiivin ohjelman väliin jäi myös aikaa verkostoitumiselle.

– Tulin mukaan, koska SEFEn koulutuksilla on hyvä maine, ja tällä kertaa aihe kiinnosti erityisesti lähellä olevan valmistumisen vuoksi. Koulutus antoi hyviä neuvoja työelämän sudenkuoppien välttämiseen, kertoo yhdyshenkilöiden koulutukseen ensimmäistä kertaa osallistunut Aino Toppi.

SEFEn yhdyshenkilötoiminta on työmarkkinaasioista kiinnostuneiden verkosto työpaikoilla.

Verkostoon kuuluu tällä hetkellä lähes 600 SEFEn jäsentä, ja sen kautta saa uusimman tiedon työmarkkinoiden ja eri alojen ajankohtaisuuksista.

Koulutusten kautta on mahdollisuus myös tutustua muihin samoista asioista kiinnostuneisiin ekonomikollegoihin ympäri Suomea.

Yhdyshenkilöillä ei ole virallista luottamushenkilöasemaa, ja asiat työpaikoilla etenevät ensisijaisesti luottamusmiehen kautta. Yhdyshenkilönä toimiminen antaa valmiudet toimia jatkossa virallisissa luottamushenkilön tehtävissä.

Yhdyshenkilöiden avulla edunvalvontaan liittyvä vaikuttaminen ulottuu paremmin yksittäisille työpaikoille. Yhdyshenkilö voi turvata tiedonkulun ja toimia muutenkin linkkinä työpaikan ja SEFEn toimiston välillä.

– Olin opiskeluaikoina aktiivinen oman ainejärjestöni Finanssi ry:n toiminnassa ja SEFE on sitä kautta tullut tutuksi. Nyt valmistumisen jälkeenkin haluan olla jollain tapaa mukana toimimassa ja vaikuttamassa, kertoo Erja-Liisa Lappalainen.

Aino Topin mielestä viikonlopun parasta antia olivat ryhmätyöt, joissa osallistujat jakoivat toisilleen hyväksi havaittuja käytänteitä, uusia toimintamalleja ja vinkkejä.

– Aion jatkossakin osallistua yhdyshenkilöille järjestettäviin tapahtumiin ja jakaa siellä oppimaani tietoa eteenpäin muille ekonomeille, sanoo Erja-Liisa Lappalainen.

Hippocampuksen Risto Havunen pohti esimiehisyyttä ja työyhteisöjaksamista.

Erja-Liisa Lappalainen, Aino Toppi ja Annukka Erkheikki olivat uusia osallistujia yhdyshenkilöiden koulutuksessa.

31

Työelämä

Segmentointi

strategisena kilpailuetuna

Y

ritysten johtoryhmissä mietitään näinä aikoina kuumeisesti, miten käyttää resurssit entistä tehokkaammin ja tuottavammin. Liiketoimintaa ohjaavat vahvasti mittarit, esimerkiksi markkinaosuus on aina koettu tärkeäksi menestyksen mittariksi. Kannattaa kuitenkin miettiä mitä mittaa. Jos markkinat ja kohderyhmät määritellään liian laveasti tai niukasti, voivat mittarit viedä harhaan.

Uusia tuotteita ja palveluita kehitettäessä on päätettävä tavoitellaanko uudella palvelulla niukkaa 5 % niche-kohderyhmää, joka on valmis maksamaan uutuudesta enemmän, kehittämään sitä eteenpäin ja suosittelemaan sitä verkostoissaan. Vai

32

4.12

halutaanko saavuttaa mahdollisimman laaja esim. 50 % markkinaosuus ja myydä palvelua useammille asiakassegmenteille samanaikaisesti? Suurta suosiota saavuttanut Angry Birds -peli on harvinainen esimerkki onnistuneesta lanseerauksesta laajalle segmentille, jonka kaikkia jäseniä motivoi ja koukuttaa sama asia eli helppo pelaaminen hauskana ajanvietteenä.

LinkedInin ”Segmentation Professionals” -ryhmässä keskustellaan vilkkaasti siitä, mitä vastata asiakasyritykselle, joka ilmoittaa palvelevansa kaikkia. Mieleenpainuvimpia vastauksia oli: ”Jos et myy vettä, tuotteesi ei sovi kaikille”. Eikä edes veden myynti ole nykypäivänä näin yksinkertais-

Teksti Tarja Lähdemäki Kuva iStockphoto

ta. Vedelle saadaan maksuhalukkuutta kasvattavaa lisäarvoa erityisominaisuuksilla.

Megatähti Madonna esimerkiksi juo vain pyhää Kabbala-vettä ja maksaa siitä noin 5 dollaria pullo.

Segmentointi on välttämätöntä

Monia yrityksiä johdetaan edelleen tuote- tai palvelulähtöisesti, jolloin asiakassegmentointikin perustuu pääasiassa tuotteiden tai palveluiden ostotietoon.

Homogeenista asiakasmassaa, jotka ostavat samoista syistä, ei kuitenkaan ole olemassa. Harvard Business Review raportoi, että 85 % 30 000 uudesta tuotteesta, jotka lanseerattiin USA:n markkinoilla vuonna

”Hän ei ole vain poliittinen mesenaatti vaan paljon, paljon enemmän. Voi jopa sanoa, että Wahlroos on porvariston ideologinen sinetinvartija. – unto hämäläinen, hs.fi 2009, epäonnistuivat huonosti tehdyn segmentoinnin takia. Myös useimmat CRM-järjestelmäprojektit epäonnistuvat huonon segmentoinnin takia. Asiakkaat ovat erilaisia ja arvostavat eri asioita. Segmentointitoimisto Segmenton asiantuntija KTT Minna Pihlström kehottaakin yrityksiä jakamaan asiakkaat ryhmiin siten, että samaan segmenttiin kuuluvat asiakkaat arvostavat samankaltaisia asioita sekä palveluissa että asiakassuhteessa, mutta poikkeavat muista segmenteistä. ”Käytännössä on helpompaa luoda jotakin erottuvaa ja mieleenpainuvaa yhdelle segmentille kerrallaan kuin miellyttää monia motiiveiltaan erilaisia segmenttejä”, toteaa Pihlström.

Vaikeasti kopioitava kilpailuetu

Segmenttien priorisointi auttaa yrityksiä kohdentamaan resurssinsa tehokkaasti ja myymään enemmän, koska valituille asiakasryhmille osataan paremmin paketoida, kehittää ja suositella juuri sellaisia tuotteita tai palveluja, jotka sopivat heidän tarpeisiinsa.

Tähän ei päästä yksinkertaisella asiakkaiden profiloinnilla, joka tähtää oikeisiin mediavalintoihin ja markkinointiviestinnän budjetin optimointiin. Asiakkaiden ryhmittelyn tulee perustua sekä yrityksen liiketoiminnalle että asiakkaalle merkityksellisiin tekijöihin ja olla tarpeeksi pysyvä, jotta sen avulla voidaan luoda yritykselle strategista, vaikeasti kopioitavissa olevaa kilpailuetua.

Minna Pihlström:

Segmentoinnin reseptejä • Yrityksen oma räätälöity segmentointimalli, joka perustuu asiakkaille aitoa arvoa luoviin tekijöihin ja jota kilpailijoiden on vaikea kopioida.

• Laadullisen ja määrällisen asiakastiedon linkittäminen toisiinsa, jotta ne eivät jää erillisiksi saarekkeiksi • Segmentoinnin hyödyntäminen koko organisaation toiminnassa Strategisen segmentoinnin ja sen pohjalta laadit-

”Suomen vahvin Nalle.”

Kenelle valta kuuluu? Räväköistä lausunnoistaan tunnettu yritysjohtaja kirjoittaa historian ja tulevaisuuden uusiksi.

björn wahlroos Markkinat ja demokratia Loppu enemmistön tyrannialle

36,95 Otava

tavan asiakasstrategian avulla kirkastuu yrityksen visio siitä, minkälaisia asiakkaita halutaan saada, pitää ja palvella. Kaikille asiakkaille voidaan tarjota peruspalvelutaso, mutta päähuomio kannattaa suunnata tärkeimpien asiakassegmenttien asiakassuhteen vaalimiseen.

otava.fi 33 www.suomalainen.com

Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

Seuraa ohjeita!

Voit saada parannusta työpäivääsi.

Vaarantaako tuoli terveyden?

Työpäivä tietokoneella, asiakkaan luo autolla, kokoukseen lentokoneella, ilta kotona television ääressä. Istunko terveyden kannalta vaarallisen paljon? faktaa

P

itkälle koulutettujen, hyväosaisina pidettyjen ihmisten työasento vaarantaa heidän terveytensä.

– Tutkimusten mukaan istumisen runsas määrä kasvattaa metabolisen oireyhtymän vaaraa. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan sellaisten riskitekijöiden kokonaisuutta, jotka altistavat kakkostyypin diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. Oireyhtymä on salakavala, sillä se on kehittyessään pitkään oireeton. Se paljastuu usein keski-iässä esimerkiksi työterveystarkastuksessa, terveysliikunnan dosentti Raija Laukkanen sanoo.

Ahkera istuminen saa aikaan haitallisia muutoksia elimistön rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan ja verenpaineeseen. Se näkyy myös vyötärön ympärysmitassa: Istuminen keventää perusaineenvaihduntaamme, sillä useimmat lihakset ovat sen aikana liki täydellisessä levossa ja runsaana se surkastuttaa lihakset. Päätteen tai television ääressä istuskelu ei eroa energiankulutukseltaan juurikaan makuuasennosta.

– Istumisen suuri määrä on myös itsenäinen, ennenaikaista kuolleisuutta kasvattava riskitekijä. Tuoreen austra-

34

4.12

lialaistutkimuksen mukaan yli 11 tuntia päivässä istuvat kuolevat 40 prosenttia todennäköisemmin seuraavan kolmen vuoden aikana kuin vähemmän istuvat.

Jatkuvana jo kahdeksan tunnin istuminen valveillaoloaikana muuttaa aineenvaihduntaa haitallisesti. Useimmilla istumatyötä tekevillä tämä määrä täyttyy varmasti, jos vielä työmatka taittuu moottorivoimin ja ilta kuluu television tai läppärin ääressä.

– Kaksi kolmesta Euroopan unionin alueella asuvasta aikuisesta istuu terveytensä kannalta liian paljon. Suomalaiset ovat tässä mittauksessa Tanskan jälkeen ikävästi jaetulla toisella sijalla Ruotsin ja Hollannin kanssa, Polar Electro Oy:n liikuntatieteellisenä johtajana työskentelevä Laukkanen kertoo.

Miehen pituus (keskiarvo)



Guinessin ennätys­ten kirjan mukaan maailman pisin mies on Turkkilainen Sultan Kösen.

Mitattu 8.2.2011 Alankomaat • 184 cm Suomi • 178 cm Filippiinit • 165 cm

Lisää askelia arkeen

Työpaikalla takamus tuolissa vietettyjen tuntien vaaraa vähentää, jos ihminen on muussa arjessa fyysisesti aktiivinen.

– Moni ymmärtää fyysisen aktiivisuuden pelkkänä kuntoliikuntana. Fyysinen aktiivisuus eli oman kehon käyttö arkiaskareisiin ja siirtymiseen paikasta toiseen on vähentynyt samalla, kun vapaa-ajan liikuntaharrastus on korkeintaan lievästi lisääntynyt.

• 251,4 cm

www.Guinness worldrecords.com

Teksti Virve Järvinen, Grafiikka Antti Nikunen

• 66,8 cm Guinessin ennätys­ten kirjan mukaan maailman lyhin mies on filippiiniläinen Junrey Balawing.

Mitattu 12.6.2011

178 cm 10°–20°

HUOM!

Suomialainen keskiverto mies

Moniteholasit

30°–40°

55–75 cm

67 cm

44 cm Istuinkorkeus

Mitat: www.Ergotron.com

Istuinkorkeus

67 cm

44 cm

114 cm

124 cm

40 cm

Polvotaive ei saa olla kiinni istuinosan reunassa.

Lisää liikettä työpäivään

1

Kohottaudu ylös aina, kun vastaat matkapuhelimeen. Samoin,

2

kun soitat itse.

Nouse päätteeltä kerran tunnissa jaloittelemaan. Tee kierros työhuoneessa, nouse varpaille, pyörittele hartioita ja avaa rintakehä ristimällä kädet selän taakse.

3

Vie tärkeät paperit ja tulostin käsivartesi ulottumattomiin. Silmäile paperit seisten. Unohda työtuolin mahdolliset pyörät.

4 5

Kävele työkaverin luokse hoitamaan asioita sen sijaan, että lähettäisit sähköpostia tai soittaisit.

Jos on mahdollista, mene välillä kahville tai lounaalle jonnekin työpaikan ulkopuolelle.

6 7

Tiedustele mahdollisuutta sähkösäätöiseen pöytään. Voit tehdä osan päivästä töitä seisten.

Ehdota työpaikallesi tuttua taukojumppaa tai kävelykokousta perinteisten palaverien sijaan.

8

Harkitse työmatkaliikuntaa. Jos et pysty kävelemään koko matkaa, onnistuisiko vaikka viimeinen kilometri jalkamiehenä?

35

9

Pidä liikuntavarusteet aina mukanasi. Tilaisuus liikuntaan voi tulla yllättäen.

Perutun palaverin paikkaaminen vaikka kävelylenkillä tai kuntosalikäynnillä pidentää päivää luultua vähemmän, jos lainkaan. Liikuntaan käytetty aika korvautuu lisääntyneenä virkeytenä ja tehokkuutena. Aivotkin toimivat liikunnan jälkeen entistä paremmin.

Kävelykokouksista lisää www.kavely.fi

Jumppa tai juoksulenkki kolmesti viikossa ei sellaisenaan riitä pitämään ihmistä kunnossa, jos muu vapaa-aika on fyysisesti passiivista – kuten se nykyihmisellä tahtoo olla. Arjessa aktiiviset ihmiset ovat kaiken kaikkiaan terveempiä kuin muutaman kerran viikossa liikuntaa harrastavat kuntoliikkujat.

– Istumisen haittoja torjutaan ensisijaisesti vähentämällä istumista, ei pelkästään lisäämällä kuntoliikuntaa.

Istumisen yhteyttä kuoleman riskiin selvittäneissä tutkimuksissa kuntoliikunta ei ole tätä vaaraa vähentänyt – arkiaskeleet kyllä.

Jos työ tulee tehtyä pääasiassa takamus tuolissa, vapaa-aikana tuolia tulisi välttää kaikin keinoin. Liikuntamuodoksikin kannattaisi valita laji, joka nostaa rangan pystyyn. Tämän vuoksi pyöräily ei ole istumatyöläiselle paras liikuntamuoto.

– Sen lisäksi että istuminen vaarantaa verenkiertoelimistön terveyden, se on yhä haitaksi myös tuki- ja liikuntaelimistölle.

Runsas istuminen selkä köyryssä rappeuttaa selän rakenteita ja jumittaa niskan ja hartiat.

Päivä palasiksi

Istumisen haittoja voi pienentää paitsi lisäämällä askelia arkeen, myös tauottamalla tuolissa vietettyä aikaa. Tauot tuottavat lihaksiin impulsseja, jotka elvyttävät aineenvaihduntaa.

36

4.12

– Pienikin liikehdintä heikentää istumisen haittoja: jo pelkkä tuolilta seisomaan nousu, polvien nostelu, rintarangan venyttely ja nilkkojen pyörittely herättelevät aineenvaihduntaa. Tuki- ja liikuntaelimistön asiantuntijat kehottavatkin vaihtamaan asentoa tuolissa vähintään vartin välein.

Istumisen määrästä tullaan todennäköisesti antamaan lähivuosina vastaavia suosituksia kuin terveysliikunnasta on jo annettu. Niitä odotellessa istumisen määrästä huolestuneen kannattaa noudattaa Raija Laukkasen ohjetta: – Jo tehtyjen tutkimusten perusteella jokaisen kannattaisi rajoittaa päivittäinen istuminen enintään kahdeksaan ja yhtäjaksoinen istuminen enintään kahteen tuntiin.

Seisten se vasta sujuukin!

Kokoushuoneen pöytä on ovaalin muotoinen. Tuolit ovat sivussa, mutta kukaan ei vedä niitä pöydän ääreen: tämä palaveri pidetään seisten. Asset Plus -työtavalla pidetyn kokouksen osallistujat pysyvät pienessä liikkeessä. Paikat pöydän ääressä vaihtuvat yhtä jalkaa ajatusten vaihdon kanssa. Ajatukset hahmottuvat pitkälti piirtämällä seinäelementeille, jotka ovat lähellä – heti selän takana. Ja materiaalia ja tulosta syntyy, menetelmän kehittäjän mukaan enemmän kuin perinteisissä takamus tuolissa -kokouksissa.

– Ihminen on liikkuessaan luovempi kuin istuessaan. Istuva ihminen on staattisessa tilassa pitkälti myös korvien väliltään. Asset Plus -kokouksessa

Istunko liikaa?

kukaan ei jää passiiviseksi kuuntelijak-

Kyselytutkimuksissa on havaittu, että suurin osa ihmisistä aliarvioi istumisensa määrän. Kunnossa Kaiken Ikää -istumiskortti on oiva väline omien lukemien seuraamiseen. Sen tavoitteena on herätellä täyttäjänsä aktiiviseen arkeen. Korttiin kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumiset. Kortin takaa voi tarkistaa, onko omasta istumisesta syytä huolestua.

si, jokainen osallistuu, toimitusjohta-

Katso www.kki.likes.fi

ja Veli-Matti Wäänänen Ap-Research Oy:stä kertoo.

Kokoustaminen pystyasennossa lähentää osallistujia: kaverin koskettelu lisääntyy kummasti. Samoin nauru. Tavanomaisen kokoustamiskäytännön rikkominen on erilaisuudessaan hauskaa.

Katso www.ap-research.com

svenska sidan

Det psykiska våldets metoder

S

tress, burn-out, depressioner, psykosomatiska besvär, vantrivsel, livsleda – vem av oss ha inte i något skede upplevt detta? Om 3-4 procent av alla som förvärvsarbetar lider av arbetsbetingad stress, vilket i sin tur ofta leder till förtidspensionering och bestående arbets­ oförmåga, vad kan ligga bakom ett så utbrett illamående? Mobbning i skolor och på arbetsplatser tycks vara mera regel än undantag. Olika former och grader av psykiskt våld, utfrysning och diskriminering spelar ofta en direkt avgörande roll när vi förlorar vår livsglädje och framtidstro, vårt självförtroende och vår självrespekt.

Vi mänskor är skickliga på att åsamka varandra lidande och psykiskt skada. Motiven kan vara avundsjuka, svartsjuka, hot mot den egna maktpositionen, hot mot det egna reviret eller bara behovet att finna ett mål för det egna missnöjet och de egna agressionerna, behovet av syndabockar och hjälplösa offer.

Ett sakligt, neutralt och vänligt bemötande leder vanligen till att gensvaret också blir neutralt och vänligt. Men vi förfogar också över ett stort antal metoder för att skada våra medmänskor.

All kommunikation som präglas av maktanspråk, manipulation och krav på underkastelse kan vara skadlig och förorsaka lidande och psykiskt illamående.

Gregory Bateson präglade begreppet ”dubbelbindande kommunikation”, med vilket av avsåg sådan kommunikation som är ägnad att skapa förvirring, osäkerhet och ambivalens. Typiska dubbelbindande utsagor är till exempel ”När slutade du upp att slå din fru?” – vad kan man ärligt svara på en sådan fråga?

Den amerikanska psykoanalytikern Harold Searles har beskrivit olika tekniker att psykiskt bryta ner en mänska genommatt utsätta henne för olika motsägelsefulla budskap, som åsamkar starka och starkt motstridiga känslor (ambivalens) hos mottagaren. En långvarig olöst ambivalens kan leda till att en mänska bryts ner psykiskt.

Andra våldsmetoder går ut på att beröva mottagaren allt självförtroende genom att behandla den andre som om denne inte existerade; att inte svara på hälsningar eller tilltal, att tala om den andre i tredje person trots att han/hon är närvarande. Allt sådant som får henne att känna sig oönskad och värdelös.

Vanligt är också att behärska och utöva makt genom att underkasta sig. Den som påtar sig offrets och martyrens roll behärskar genom sitt martyrskap sin omgivning, som drabbas av skuldkänslor och hjälplöshet gentemot den som ständigt uppoffrar sig. På samma sätt kan en depression eller annan ohälsa användas som maktmedel för att behärska och förtrycka sina medmänskor, som hjälplösa och skuldmedvetna upplever sin otillräcklighet och vanmakt.

Claes Andersson är psykiater och författare, fd riksdagsman och kulturminister, aktiv också som jazzpianist.

37

Opinnot ja alku-ura

Dirikka 2012+ Ideoita yrityksiin

Kestävä kehitys ei ole yrityksille enää pelkkää viherpesua.

Uusi hanke valmentaa opiskelijoita kestävän kehityksen osaajiksi. Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat Mikko Sinervo

”M

onella on ollut kapea käsitys kestävästä kehityksestä – että se on vain jotakin kierrätystä – se on paljon muutakin!”

Näin sanoo Aliisa Tornberg, 22, viidennen vuoden kauppatieteilijä, joka kuuli juuri Dirikka 2012+ -hankkeesta. Se valmentaa Aalto-yliopiston opiskelijoita kestävän kehityksen osaajiksi poikkitieteellisen koulutuksen ja kesätyön muodossa.

Samalla hanke tuo kestävän kehityksen myös hankkeessa oleviin yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin, jotka palkkaavat opiskelijat kesäksi omiin kestävän kehityksen tehtäviinsä. Hanke liittyy Helsingin asemaan maailman design-pääkaupunkina.

Suomen Ekonomiliitto on hankkeen pääyhteistyökumppani, koska kestävä johtajuus on liitolle erittäin tärkeä teema.

Opiskelijoista muodostetaan ryhmiä, joihin tulee kaikkien alojen tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisen suunnittelun edustajia. He saavat neljän viikon koulutuksen ennen kesätöitä, jonka jälkeen ryhmät pääsevät yhteistyöyrityksiin, joko olemassa oleviin kestävään kehitykseen liittyviin

38

4.12

projekteihin tai he suunnittelevat aiheeseen ja yrityksen tarpeisiin liittyvän uuden projektin.

Syksyllä kootaan hankkeen tuomista kokemuksista kirja, joka kertoo uusista tavoista, joilla yritykset voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti.

Poikkitieteellisyys antaa mahdollisuuksia

– Tämä on uutta ja kiinnostavaa! sanoo kolmannen vuoden opiskelija Janne Jäälivaara.

Jäälivaaraa kiehtoo etenkin poikkitieteellisyys, koska projektiin osallistuu myös taiteen ja tekniikan opiskelijoita. Ja mahdollisuus osallistua omaan projektiin.

– Oma projekti viittaa mahdollisuuteen kantaa omaa vastuuta – ja poikkitieteellisyys antaa ryhmälle mahdollisuuden kehittää jotakin oikeasti uutta – siinä voi päästä oikeasti ideoimaan. Varsinkin jos työt saadaan näkyviin projektista tehtävään kirjaan, siitä voisi syntyä pysyvää hyötyä, Jäälivaara puntaroi.

– Vastuullinen johtaminen on ollut vahvasti esillä meidänkin koulutuksessamme.

Aliisa Tornberg ja Janne Jäälivaara tutustuivat Dirikka 2012+ -hankkeeseen, joka liittyy Helsinkin asemaan maailman design-pääkaupunkina.

39

Aliisa Tornbergin mukaan kestävä kehitys on ollut entistä enemmän esillä myös Aalto-yliopiston opetuksessa.

40

4.12

Dirikka 2012+

?

alto-yliopiston opiskelijoista muodoste-

Yhteistyökumppaneita ovat Aalto-yliopisto,

taan poikkitieteellisiä ideatiimejä, jot-

Ekonomiliitto SEFE ja Teknologiateollisuus ry.

ka kehittävät kesätyöntekijöinä projektin yh-

Kausaali suunnittelee projektista monivuo-

teistyöorganisaatioissa kestävää johtajuutta

tista hanketta, joka vie kestävän kehityksen

edistäviä toimintamalleja, kuten liiketoiminta-,

ideoita yrityksiin ja luo uusia ja oivaltavia rat-

tuote- ja esimieskonsepteja.

kaisuja, vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia

A

Projektiin kuuluu kestävän kehityksen ja vas-

kestävän kehityksen osaamisessa ja koulut-

tuullisen liiketoiminnan koulutus ja kesätyö-

taa heistä kestävän kehityksen erityisosaajia.

jakso, jonka aikana pääsee mukaan luomaan

Projektin tavoitteena on myös tuoda julkiseen

aitoja konsepteja. Koulutuksen järjestää pro-

keskusteluun innostava näkökulma kestävän

jektin ideoinut Kausaali Oy, joka on kestävän

kehityksen tuomista yhteiskunnallisista muu-

kehityksen konsulttiyhtiö.

toksista.

Kestävä kehitys ei ole enää viherpesua, vaan yritysten johdon pitää huomioida se menestyksen ehtona, Jäälivaara korostaa.

Itsenäinen projekti soveltuisi Jäälivaaralle, joka pyrkii johtotehtäviin itsekin tulevaisuudessa. Alakseen hän kaavailee pankki- ja rahoitusalaa tai vastaavaa, jossa voi soveltaa taloustieteellistä osaamista.

– Myös liiketoiminnan kehittäminen tai luominen voisi tulla kysymykseen – ja itsenäinen projekti voisi liittyä siihenkin.

Uusia työtapoja ja työhyvinvointia

Aliisa Tornbergia kiinnostaa kestävä kehitys, koska ajankohtaiselle aiheelle on varmasti tilausta myös kauppatieteiden puolella.

– Aalto-yliopisto on tuonut aihetta entistä enemmän esiin myös meidän opetuksessamme – siitä puhutaan meilläkin jo paljon, Tornberg toteaa.

Yhteinen projekti antaisi mahdollisuuden kokeilla uusia työtapoja. Aihe liittyy myös työhyvinvointiin, joka on kestävän kehityksen eräs tärkeä näkökulma.

– Urat ovat pitkiä, eikä sairasteta paljon.

Sitä varten pitää luoda kestävä työilmapiiri, jossa on mukava työskennellä, Tornberg tiivistää.

Ei enää pelkkää viherpesua

Projektia johtaa Susanna Perko Kausaali Oy:stä. Hänen mukaansa kestävä kehitys

ei ole yrityksille enää pelkkää viherpesua, vaan kestävä kehitys nähdään yrityksissä jo välttämättömyydeksi ja liiketoiminnan ehdoksi, ei vain keinoksi parantaa imagoa.

– Määrittelemme kestävän kehityksen ja yrityksen vastuun liiketoiminnan näkökulmasta, mikä tuo sen osaksi yrityksen ansaintalogiikkaa.

Perkon mielestä Suomessa on tilaa uudenlaiselle yhteistyölle, jossa yritys ei palkkaa kesätyöntekijöitä yksin, vaan oppilaitos antaa heille räätälöidyn koulutuksen ja kesätyölle annetaan tietty päämäärä.

– Tällä tavalla nuoret opiskelijat vievät yrityksiin uusia raikkaita ajatuksia.

Koulutuksen jälkeen yritystutkimus

Ideatiimit aloittavat tekemällä yrityksistään tutkimuksen, jonka pohjalta projektia räätälöidään yrityksen tarpeisiin.

Projekti alkaa huhti–toukokuussa Aaltoyliopistossa järjestettävällä koulutuksella, jossa opiskelijat ja yritysten edustajat perehdytetään kestävään kehitykseen ja siihen liittyviin uhkiin ja mahdollisuuksiin eri toimialoilla. Koulutus antaa valmiuksia siihen, miten toimintamalleja voidaan muuttaa ja miten yrityksen tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa voidaan kehittää vastuullisemmiksi.

Kausaalin asiantuntijat valmentavat ja ohjaavat tiimejä koko projektin ja kesätyö-

jakson ajan. Sen päätyttyä opiskelijoiden kehittämien vastuullisten liiketoimintakonseptien kehittämistyöstä ja -menetelmistä julkaistaan Kestävä johtajuus -kirja, jossa syntyneet liiketoimintakonseptit esitellään yhteistyöyritysten sallimassa laajuudessa.

Kestävä kehitys nähdään laajasti

Perkon mielestä kestävä kehitys pitää nähdä laajasti, ei vain ekologian kannalta. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen vastuu kulkevat käsi kädessä. Eikä se ole vastuuta vain vastuun takia.

– Näemme asian bisneskriittisesti, ammatillisesti niin, että vastuullisuus on arvon luomisen ehto – malli siitä, miten palvelu pitää tuottaa niin, että ihmiset hyväksyvät sen ja ostavat tuotteen, Perko ideoi.

Kun yritys todistaa toimivansa kestävin periaattein, se saa uusia asiakkaita. Muuten käy päinvastoin.

– Reilu kauppa on marginaalia. Pyrimme tuomaan vastuullisuuden kaikkeen bisnekseen, Perko korostaa.

Opiskelijoiden hän uskoo tuovan hankkeeseen tuoreita ajatuksia, sillä kestävyyden teema kiinnostaa heitä entistä enemmän.

Alan asiantuntijoita tarvitaan työelämässä.

– Viimeistään raaka-aineiden kallistuminen ja saatavuuden väheneminen pakottavat yritykset suunnittelemaan toimintansa ja tuotteensa entistä paremmin.

41

Antti Nikunen

ajassa

Suomalaiset kokevat

ay-jäsenyyden aiempaa tarpeellisemmaksi

V

altaosa suomalasista (92 prosent­ tia) kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Kak­ si vuotta sitten tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. Järjestäytymisen tarve ei juuri vaihtele muutoin kuin sen mukaan, koe­ taanko järjestäytyminen erittäin vai melko tarpeelliseksi. Järjestäytymistä pidetään ai­ heellisena kaikissa väestöryhmissä, yrittäjät mukaan lukien.

Tiedot ilmenevät Akavan, STTK:n ja SAK:n TNS Gallupilla teettämästä työmark­ kinapoliittista mielipideilmastoa selvittä­ västä tutkimuksesta. Henkilökohtaiseen haastatteluun vastasi maaliskuussa tuhat kansalaista.

Ammattiliittoon liittymisen syistä ansio­ sidonnainen työttömyysturva sekä palkkaja työsuhdeturva ovat edelleen kärjessä.

Suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsen­ ten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyy­ den tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäy­ tymisen motiivina paljon tai melko paljon.

– Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaa­ jien kokeman turvattomuuden vähentämi­ seen, sanoo tutkimuksen tehnyt toimiala­ johtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.

42

4.12

– Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maa­ ilmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jä­ senmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa.

Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua ammattiliittoon pidetään edelleen palkkaja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on laskenut kahden vuoden takaisesta 53 pro­ sentista 45:een. Palkka- ja työsuhdeturva on tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammatti­ ryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyystur­ van nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosent­ tia (26 prosenttia vuonna 2010).

Eläkeiästä ja jaksamisesta työelämässä

Lähes kaksi viidennestä vastaajista arvi­ oi jäävänsä eläkkeelle yli 64-vuotiaana.

Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 63 vuot­ ta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen sanoo, että jäisi eläkkeelle yli 64-vuotiaana. Ylempien toimihenkilöiden keskuudessa lukema oli lähes 60 prosenttia.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, kiireen vähentäminen sekä työil­ mapiirin parantaminen vaikuttaisivat eni­ ten työssä jaksamiseen.

Tehokkaina keinoina lisätä työelämässä jatkavien ihmisten määrää, nousee neljä

asiaa muiden yläpuolelle. Kiireen vähentä­ minen, lomapäivien lisääminen iäkkäille, osa-aikaeläkejärjestelmien säilyttäminen ja hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikajärjes­ telyihin olisivat kansalaisten mielestä tep­ siviä keinoja.

Tuki kattaville työmarkkinasopimuksille

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irti­ sanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, luottamushenkilöiden asemasta, muutos­ turvasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä palkankorotuksista haluttaisiin sopi­ muksia keskusjärjestötasolla tai alakohtai­ sesti. Näistä erityisesti palkat haluaa entis­ tä useampi sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakohtaisesti.

Viime marraskuussa työmarkkinakeskus­ järjestöjen solmima raamisopimus saa kan­ salaisilta hyvän tai tyydyttävän arvion.

Sopimusta piti hyvänä työnantajan kan­ nalta 43, kilpailukyvyn kannalta 40, palkan­ saajien kannalta 39 ja työllisyyden kannalta 38 prosenttia. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin.

sefe kehittää ja kouluttaa

EkonomiEsimies kehittyy

Päivän asiasisältö:

Lähikoulutus: itsetuntemuksen kaut-

• palautteen antamisen perusideat

Syksyn neuvottelutaito­ valmennukset

ta muutokseen

• kannustavan palautteen edellytykset

Huom! tapahtumapaikat tarkentuvat

Turku: to-pe 13.-14.9.

• vaikuttavan palautteenantamisen pe-

myöhemmin

+ to-pe 18.-19.10.2012 (28h), 400€/200€ Helsinki: pe-la 28.-29.9. + pe-la 26.27.10.2012 Helsingfors: fre-lör 23.-24.11 + 14-

rusteet • palautteen vastaanoton olennaiset

5.9. Oulu 25.9. Rauma

kohdat • arvioinnin ja palautteenantamisen yhteiset ja erottavat tekijät

15.12.2012

TUNNETKO ITSESI, TIEDÄTKÖ VAHVUUTESI?

Syksyn valmennukset

Tunnetko itsesi, tiedätkö vahvuutesi?

Leadership-kirjallisuus:

Huom! tapahtumapaikat tarkentuvat

Mikä sinua motivoi?

reflektoimalla paremmaksi

myöhemmin

esimieheksi

4.9. Tampere

tä meistä moni miettii jossakin vaihees-

4.-10.10.2012, kirjavaihtoehdot jäsen-

17.9. Seinäjoki

sa ekonomipolkuaan. Illan aikana käydään

sivuilla, hinta 40€/20€

30.10. Lappeenranta

läpi itsetuntemuksen merkitystä mm.

Webinaari: esimiehen oikeudet ja velvol-

20.11. Turku

urasuunnittelussa ja työnhaussa. Lisäk-

lisuudet Internet 9.10.2012 klo 9.15-

si pohditaan palkkaan ja palkkapyyntöön

10.00, ilmainen

www.sefe.fi Seuraa ilmoittelua SEFEn

Ryhmäcoaching: yhteisdynamiikalla

tapahtumista verkkosivuilla!

uuteen kasvuun Uudet ryhmät syksyllä, paikkakunnat vielä auki, hinta 500€/250€

Mikä minusta tulee isona -kysymys-

Muut koulutukset:

liittyviä asioita ja saadaan vinkkejä oikeanlaisen ansioluettelon tekoon. Tehdään lyhyitä harjoituksia ja opitaan itsestämme vähän lisää. Kuulet myös SEFEn palveluista eri tilanteissa ekonomipolullasi.

2.10. Jyväskylä

Lisätietoja:

NEUVOTTELUTAITO

Birgit Lindholm 0201 299 249,

Neuvottele ja vaikuta viisaasti valmen-

birgit.lindholm@sefe.fi

nuksen tavoitteena on antaa tietoa

Salla Grönholm 0201 299 247,

neuvottelun prosessimaisuudesta sekä

WEBINAARI: LINKEDIN TYÖNHAUN APUNA

salla.gronholm@sefe.fi

erilaisista neuvottelutyyleistä sekä tie-

Sosiaalisen median ja erityisesti Linke-

www.sefe.fi > jäsensivut > Kehity am-

toisuutta neuvottelun onnistumiseen

dInin merkitys rekrytointikanavana li-

matissasi > EkonomiEsimies kehittyy

vaikuttavista tekijöistä.

sääntyy jatkuvasti. Miten voin hyödyntää

Ilmoittautuminen: www.sefe.fi> jäsen-

LinkedIniä työnhaussa parhaiten? Mitä

sivut> tapahtumakalenteri ja ilmoittau-

Koulutuksen keskeinen sisältö:

kerron profiilissani? Entä kuinka paljon

tuminen.

1. Neuvottelutaidon peruspi-

työpaikkoja LinkedInissä liikkuu?

larit; neuvottelutyyli

SEFE tarjoaa jäsenilleen maksuttoman

- tietoisuus tekijöistä mitä vaikuttavat

webinaarin LinkedInistä työnhaun apu-

Syty ja sytytä -palautteenantovalmennus

onnistuneeseen neuvottelun lopputu-

na. Alan asiantuntijoiden Jari Juslénin ja

lokseen

Piritta Seppälän vetämän webinaarin

Valmennuksen tavoitteena on, että osal-

- toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö neu-

tavoitteena on antaa tietoa ja taitoa siitä,

listujat oppivat antamaan palautetta ta-

votteluissa, neuvottelutyylien kohtaa-

miten LinkedIniä voi parhaiten hyödyn-

valla, josta on hyötyä palautteensaajalle,

minen

tää. Saat käytännön vinkkejä oman Linke-

saavat keinoja positiivisen ja kannusta-

2. Neuvotteluprosessi

dIn-profiilin luomiseen ja päivittämiseen

van ilmapiirin kehittämiseksi, oppivat

- hallitsemalla neuvotteluprosessin vai-

sekä työpaikkojen etsimiseen. Lisäksi

ottamaan vastaan palautetta sekä op-

heet onnistut neuvotteluissa paremmin

pohditaan, kuinka tärkeä osa työnhakua

pivat näkemään palautteenantamisen,

- toimimalla viisaasti ja tarkoituksenmu-

LinkedIn on tänä päivänä ja miten helpos-

itsearvioinnin ja kehittymisen välisen

kaisesti neuvottelun eri vaiheissa onnis-

ti sen kautta löytää työntekijöitä.

yhteyden.

tut paremmin.

23.10.

Tapahtumat ja koulutukset Pitämällä sähköpostiosoitteen ajan tasalla, saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun.

43

PALKINTOSUMMA 30

000 EUROA

Shutterstock

Kilpailun ohjeet löytyvät osoitteesta www.sefe.fi/portal/fi/info/sefen_palkinnot/ekonomiliiton_kirjallisuuspalkinto/

ajassa

SEFEN KIRJALLISUUSPALKINTO

HAASTAA JÄLLEEN ALAN TEKIJÄT

E

konomiliitto jakaa kirjallisuuspalkintonsa tänä vuonna Helsingin kirjamessuilla 26. lokakuuta. Paras suomalainen yrityskirja palkitaan jo yhdeksännen kerran. Kilpailuun pitää ilmoittautua viimeistään 15. kesäkuuta.

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaettiin vuoteen 2008 asti nimellä Pro Oeconomia. Palkintosumma on nyt 30 000 euroa ja erikoistapauksessa siitä voidaan voittajakirjan lisäksi lohkaista 6 000 euron tunnustuspalkinto toiselle korkeatasoiselle julkaisulle.

Ilmoittautuminen

Kilpailuun voi ilmoittaa vain täysin uusia teoksia, jotka perustuvat tekijänsä omaan luovuuteen. Kilpailuun ei kelpuuteta erilaisia opaskirjoja, ammatillisia oppikirjoja eikä valmiista aineistosta kuten lakitekstistä tai erillisistä artikkeleista koostettuja julkaisuja. Sekä painetut että sähköiset kirjat voivat osallistua.

Osallistumiskynnystä on korotettu myös nostamalla osallistumismaksu 80 euroon (50 € v 2010).

Palkinto voidaan myöntää teokselle, joka • käsittelee yritystoiminnan tai sen yhteis-

kunnallisten edellytysten kehittämistä, • tukee organisaatioita niiden johtamisen ja liiketoiminnan tehostamisessa, tai • edistää näitä alueita käsittelevän tieteellisen tutkimuksen kytkemistä käytäntöön.

Lisäksi edellytetään, että • teoksen kirjoittajan on oltava Suomen kansalainen tai vakituisesti Suomessa asuva. Usean kirjoittajan ryhmästä suomalaisia on oltava vähintään puolet. Teos voi olla myös muulla kuin suomen- tai ruotsinkielellä.

• julkaisu voi olla painetussa tai sähköisessä muodossa. Sen tulee olla yleisesti saatavana.

• kilpailuun ilmoitettava julkaisu on ilmestynyt 1.7.2010–30.6.2012.

Esiraadin kokoonpano Tom Blomqvist, EM, toiminut taloushallinnon johtotehtävissä Jarna Heinonen, KTT, professori, TuY / TuKKK Kati Ihamäki, KTM, johtaja, kestävä kehitys, Finnair Oy Tapio Melgin, kauppat. yo, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Liisa-Sisko Ojanen, TTK, toim.joht., Now & Next Oy Hannu Simström, FT ja KTM, johtamiskouluttaja, Simström Oy

Voittajien valinta

Palkinnonsaajat valikoidaan kaksivaiheisesti. Kilpailun esiraati valitsee mukaan ilmoitetuista julkaisuista kolmesta kuuteen palkintoehdokasta. Näistä palkintolautakunta valitsee lopulliset palkinnonsaajat.

Palkintolautakunnan muodostavat Malin Brännback, ED, professori ja vararehtori, Åbo Akademi Petri Kokko, EM, johtaja, Google Saksa

Lisätietoja tiedottaja Heidi Haapalainen ja projektipäällikkö Jarmo Jaulimo, etunimi.sukunimi@sefe.fi

Kimmo Sasi, DE ja VT, kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja

kylterivaikuttajat kokoontuivat Helsingissä

44

Ylioppilaskunnissa toimivat kylterivaikuttajat,

agendan läpiviemiseksi kannattaa hyödyntää

kitytään linjojen ja tavoitteiden hieromiseen kuin

SEFEn opiskelijapoliittinen toimikunta ja kylte-

huolellista valmistautumista, verkostoitumista

itse toteuttamiseen.

ripuheenjohtajien verkosto kokoontuivat kuu-

ja taktista pelisilmää.

Viskari kävi puheenvuorossaan läpi SYL:n liit-

lemaan painavaa asiaa vappuviikon muiden

Fjäder kertoi Akavan näkemyksiä siitä, kuinka

tokokoukseen valmistautumista, sen juoksutusta

rientojen ohella. Toista kertaa järjestetyssä ta-

hyvinvointiyhteiskuntaa tulee kehittää. Esiin nou-

ja tavoitteita. Salmenpohja peräänkuulutti rehel-

pahtumassa käsiteltiin mm. kokoustamisen taitoa

si niin työurien pituus, eläkeratkaisut kuin valtion

lisyyttä koulutuspoliittiseen keskusteluun. Koulu-

ja tehokasta vaikuttamistyötä. Päivän mittaan 60

ja kuntien talouksien tasapainottaminen. Fjäderin

tuspolitiikan kuumaa perunaa, nopeampaa siirty-

hengen kylteriporukalle puheenvuorot tarjoilivat

puheenvuoro kirvoitti osallistujissa keskustelua

mistä työelämään ei Salmenpohja nähnyt voivan

valtiovarainministerin erityisavustaja Tage Lind-

mm. opintojen maksullisuudesta.

ratkaista opintotuen tai koulutuksen maksulli-

berg, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, kan-

Lasse Männistö puolestaan painotti kuulijoille,

sanedustaja Lasse Männistö sekä SEFEn toimis-

että oman tavoitteen tarkka määrittely ja huo-

Päivän workshop-osuudessa suunniteltiin kyl-

tolta Tuomas Viskari ja Eeva Salmenpohja.

lellinen toimeenpanosuunnitelma ovat avain-

teriyhteistyötä ylioppilaskuntaliikkeessä, SYL-

Lindberg korosti kuulijakunnalle, että hyväk-

asemassa vaikuttamistyössä. Männistö kritisoi

vaikuttamista käytännön tasolla sekä varastettiin

si kokoustoimijaksi oppii vain tekemällä. Oman

ylioppilaskuntaliikettä siitä, että enemmän kes-

parhaita ideoita naapurikaupunkien kyltereiltä.

4.12

suuden keinoin.

Voit lähettää kopion kesätyö­sopimuksestasi, jota olet allekirjoittamassa,

kylteriltä

kommentoitavaksi osoitteeseen kesAtyosopimus

kylterit

@sefe.fi

Jaaniin mikä kylteri?

T

Liity sefen optiojäseneksi

änä vuonna KPV:n (Kylteripuheenjohtajien verkosto) tavoit-

Nyt voit ilmoittaa jo opiskeluaikanasi, että haluat siirtyä SEFEn opis-

teista yksi on kylteri-imagon kohottaminen. Kylteri-termin

kelijajäsenestä ekonomijäseneksi heti valmistuttuasi. Kun liityt SEFEn

syntyjuuret ovat Helsingin KY:llä, mutta se on laajentunut

optiojäseneksi, jäsenyytesi ei katkea opintojesi päätyttyä.

käsittämään kaikkia kauppatieteiden ylioppilaita ympäri maan. Ni-

Kahdelta ensimmäiseltä ekonomijäsenvuodelta saat 50 prosentin

mitys on kuitenkin usein vieras sellaisille ihmisille, jotka eivät itse

alennuksen jäsenmaksusta (ei koske IAET-kassamaksua). Optiojäse-

ole olleet yliopistomaailmassa. Teekkarit kyllä tunnetaan, mutta

nenä ilmoitat halukkuutesi liittyä valmistuttuasi oman opiskelupaik-

kylteri–sanan kuullessaan moni pysähtyy ihmettelemään.

kakuntasi ekonomiyhdistykseen, joka on helposti vaihdettavissa, jos

Hain vahvistusta havainnoilleni internetistä. Teknoajan su-

esimerkiksi muutat toiselle paikkakunnalle.

denpentujen käsikirja Googlessa hakusanalle ”teekkari” kilahtaa

Liity osoitteessa www.sefe.fi/optio tai täydentämällä tieto suoraan

170 000 osumaa, kun hakusana ”kylteri” ei yllä 25 000:n yli. Wiki-

omiin tietoihisi jäsensivuilla.

pedia kertoo teekkareista reilun 500 sanan verran, kun kyltereiden tapauksessa joudutaan tyytymään lauseen mittaiseen mainintaan, joka sekin on samassa artikkelissa Helsingin kauppatieteilijöiden

Slogan kylterimerkkiin!

lehden kanssa.

Ehdota napakkaa slogania syksyllä ilmestyviin kylterimerkkeihin. Par-

Suomi 24:een jos luottaa, kylteri–nimityksen ansaitsevat henki-

haat ehdotukset palkitaan leffalipuilla ja tietenkin haalarimerkillä, jos-

löt ovat ylimielisiä oman edun tavoittelijoita, kun teekkarit kulke-

sa on oma slogan.

vat haalareissa, kertovat vitsejä ja ovat hauskaa porukkaa. Ainakin

Ehdottamaan pääset osoitteessa kylterit.net.

internetin maailmassa näyttää siltä, että teekkarit ovat enemmän

Tee ehdotuksesi viimeistään 27.5.

esillä ja terminä tunnetumpi. Teekkarit saattavat toki olla aktiivisempia internetin käyttäjiä, mikä johtaa suurempaan informaation määrään, mutta siitä huolimatta ero on melkoinen.

Ammattilaisten yhteisöt –kysely

Kyltereiden imago siis kaipaisi kiillottamista ja kohottamista.

Aalto-yliopiston, SEFEn ja Talentumin yhteistyöhankkeessa maalis–

Usein tuntuu siltä, että me varomme alamme mainostamista ja kul-

huhtikuun vaihteessa selvitettiin korkeasti koulutettujen ammatti-

jemme hieman varpaillamme, ettemme leimautuisi minkään sortin

laisten käytänteitä sekä median kuluttajina että ammatillisten yhtei-

keikareiksi. Sen sijaan meidän (siinä missä minkä tahansa muunkin

söjen jäseninä. Kiitos kaikille runsaalle 2 000 vastaajalle. Kerromme

alan opiskelijoiden) pitäisi olla ylpeitä omasta opiskelualastamme.

tutkimuksen tuloksista myös Ekonomin palstoilla.

Kyltereillä, siinä missä teekkareillakin, on vanhoja perinteitä ja

Vastaajien kesken arvottiin upeita palkintoja. Aalto Executive Edu-

pitkä historia korkeakoulupiireissä. Sitä vain tulisi saada näkyväm-

cationin koulutuksen voitti Timo Rantalainen Helsingistä. iPad löy-

min esiin, jotta koko kansa joskus hamassa tulevaisuudessa miel-

si kodin Espoosta Juha Tammen luota. Muut palkinnot menivät Ville

täisi kylterin kauppatieteilijäksi yhtä nopeasti kuin teekkarin tek-

Vauriolle Kuopioon, Merja Tynille Raaheen, Liisa Hankkilalle Hyryn-

niikan opiskelijaksi. Sitä paitsi mitä haalareihin tulee, niin kylterit

salmelle, Taina Kajanderille Ruutanaan, Kiia Svahnbäckille Espooseen

ne Suomeen toivat (tarkemmin ottaen Vaasan Nesulaiset, aivan

ja Juha Karttuselle Espooseen. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtai-

hitusen ennen teekkareita).

sesti voitosta. Onnea!

Imagon rakentaminen vaatii paljon työtä kaikkien kaupunkien kylteriyhteisöiltä ja jonkinlaisen kansallisen näkyvyyden saavuttamista. Mahdollisesti erilaisten isompien tapahtumien tai tem-

Esimiehestä johtajaksi

pausten muodossa, ja syksyllä sitä saattaakin olla luvassa aine-

Syyskuussa 2012 starttaava Esimiehestä johtajaksi –ohjelma on tuoreil-

järjestöjen suunnalta!

le esimiehille tarkoitettu koulutus osaavaan johtajuuteen. Tavoitteena

Myös SEFEn ”Ota kylteri kesätöihin” –kampanjat ovat hyvä askel parempaan, vastaavia vain saisi olla vielä enemmän ja näkyväm-

on kasvattaa suomalaiseen yhteiskuntaan osaavien johtavien kova ydin.

Esimiehestä johtajaksi -ohjelmaan valitaan hakemusten perusteella

min. Suunta kuitenkin on oikea, joten pi-

30 tuoretta esimiestä, jotka suorittavat ohjelman oman työnsä ohes-

täkäämme lippu korkealla ja olkaamme

sa. Ohjelma on yhdistelmä valmennusta, henkilökohtaista mentoroin-

ylpeitä ”kylteriydestämme”. Hiljaa hyvä

tia ja coachingia.

tulee.

Ohjelma sisältää yhdeksän kuukauden valmennusjakson ja seitse-

Mitä parhainta kevään jatkoa, kylterit!

män kuukauden kehitysjakson.

Esimiehestä johtajaksi -ohjelma tehdään usean yrityksen yhteistyö-

Kirjoittaja Ossi Cavén on Vaasan yliopiston kyltereiden ainejärjestön Warrantti ry:n puheenjohtaja

nä. Mukana ovat Business Coaching Center, Hanken & SSE Executive Education, HR4, Luottokunta, Seedi ja Sonera.

Ohjelmaan voi hakea 31.5. asti osoitteessa johtajaksi.fi.

45

Persoona

46

4.12

Ei mikään

piipertäjä Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder ei ole vastuussa osakkeenomistajille vaan luonnolle.

Juuri se tekee työstä haastavaa ja maailman tärkeintä.

Teksti Eevakaisa Mölsä Kuvat Tommi Tuomi

W

WF:n toimisto on idyllinen pesä keskellä Helsingin harmaata Kallion kaupunginosaa. Tukijoille myynnissä olevat panda-pehmot toivottavat vieraan aulassa tervetulleeksi.

Käytävillä on suuria viherkasveja.

Liisa Rohwederin työhuoneen seinillä on kuvia sademetsästä ja nauravista lapsista. Tietokoneen vieressä istuu pronssinen Buddha-patsas. Se on lahja viime vuonna Bhutanissa järjestetystä ilmastokokouksesta.

– Buddhalaiseen kulttuuriin kuuluu luonnon arvostaminen. Bhutanissa kaikki poliittiset päätökset käsitellään onnellisuusministeriön kautta. Siinä esimerkkiä meillekin, Rohweder sanoo hymyillen.

Rohweder aloitti maailman vaikutusvaltaisimman ympäristöjärjestön WWF:n Suomen pääsihteerinä runsaat kaksi vuotta sitten.

Ensimmäinen kosketus järjestöön tapahtui jo vuonna 2002. Kymmenvuotias tytär huolestui tiikereiden uhanalaisuudesta ja teki naapureille kaupattavan lehden. Tuotot hän lahjoitti suoraan WWF:n silloiselle pääsihteerille Timo Tanniselle.

Kurrekerhosta kaikki alkoi

Kiinnostus luonnonsuojelutyöhön syntyi kouluikäisenä, kun Rohweder keräsi luokkakavereidensa kanssa kierrätykseen jäte-

lavallisen verran sanomalehtiä. Kurrekerho antoi kiitokseksi puisen pikkuoravan, joka virnistää vieläkin työpöydällä.

Vaikka rakkaus luontoa kohtaan on yksi tärkeimmistä asioista, jonka vanhemmat opettivat, ura luonnonsuojelijana ei ollut mielessä vielä parikymppisenä. Opiskelu hoidettiin äidin ja isän esimerkkiä seuraten Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Samalta reissulta löytyi aviomies. Myös perheen molemmat tyttäret opiskelevat samassa opinahjossa.

– Kaupallinen ala ei ollut ykkösvaihtoehtoni. Pyörsin päätökseni, kun silloinen ihastukseni kohde eli nykyinen aviomieheni kyseli suunnitelmistani. Ilmoitin pyrkiväni hänen tavoin kauppikseen, Rohweder naurahtaa.

Tohtoriopinnoista sydämen asia

Ensimmäinen työpaikka kauppatieteiden maisterina avautui Neste Oilista energiataloustutkijana. Äitiysloman aikana vuonna 1996 silmiin osui Helsingin kauppakorkeakoulun ympäristöjohtamisen tohtoriopinnot, jolloin öljyala sai jäädä.

– Kun vihdoin avautui mahdollisuus opiskella itselleni tärkeää asiaa, aloin ahmia tietoa. Ympäristöjohtamisen professori Raimo Lovio oli suuri inspiraation lähteeni.

Poikkitieteellinen väitöskirja syntyi siitä, miten organisaatioita voidaan kehittää ympä47

Persoona

Yritykset, jotka kehittävät toimintansa ekologiseksi, ovat voittajia. ristövastuullisemmiksi. Toimialaesimerkkinä toimivat ammattikorkeakoulut. Tohtorin hatun nainen painoi päähänsä vuonna 2000.

Rohweder toimi lähes viidentoista vuoden ajan kestävän kehityksen ja vastuullisen yritystoiminnan yliopettajana Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ennen siirtymistään WWF:n johtoon.

– Opettajana tärkein tavoitteeni oli saada myös takarivin pojat innostumaan ja ymmärtämään, ettei kyse ole mistään viherpiipertämisestä.

Työ elämäntehtävänä

Aloittaessaan viisikymmentä vuotta sitten WWF keskittyi suojelemaan uhanalaisia eläimiä. Nykyään sen tavoitteisiin kuuluu koko luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä ihmisen ekologisen jalanjäljen pienentäminen.

Järjestöllä on yli 65 000 suomalaista ja seitsemän miljoonaa tukijaa ympäri maailmaa. Pienin säännöllinen kuukausilahjoitus on kuusi euroa. Vastuussa Rohweder kokee olevansa ensisijaisesti luonnolle.

– Luonnonsuojelu on elämäntehtävä. Tällä hetkellä maapallon varantoja käytetään puolitoistakertaisesti. Ilman monimuotoista ekosysteemiä meillä ei ole mitään.

Rohweder vastaa Suomen WWF:n toiminnasta toimitusjohtajan ominaisuudessa. Toimistossa työskentelee lähes 40 työntekijää, joista suurin osa on luonnon- ja ympäristönsuojeluasiatuntijoita.

Alaisia on myös ulkomailla. Rohweder on kansainvälisen WWF:n viestintä- ja markkinointikomitean puheenjohtaja sekä vastuussa maailmanlaajuisen WWF:n brändistä, viestinnästä ja markkinoinnista.

– On tärkeää osata hahmottaa nopeasti isoja kokonaisuuksia. Tähän kauppatieteiden opinnot ovat olleet avain, vaikka en nuorena niitä osannutkaan arvostaa.

weder korostaa, että työ on kaukana pienimuotoisesta viherpiiperryksestä. Töitä tehdään niin poliittisella rintamalla kuin yritysmaailmassakin – suurella sydämellä.

– Kaikilla työntekijöillämme on halua muuttaa maailmaa. Saamme aikaan isoja asioita luonnon ja ihmisten hyväksi niin paikallisesti kuin globaalistikin.

Järjestö on mukana kolmessakymmenessä ministeriöiden ja muiden tahojen työryhmässä. Viime vuonna WWF saavutti tärkeän tavoitteensa uhanalaisen saimaannorpan suojelussa hallituksen hyväksyessä verkkokalastuskiellon. Tänä vuonna WWF on mukana valmistelemassa uutta metsälakia.

Yksi suurimmista kansainvälisistä projekteista liittyy tällä hetkellä Himalayan alueeseen, jonne ollaan perustamassa yhdeksän miljoonan hehtaarin kokoista metsiensuojelualuetta. Rohweder toimii suurhankkeen hallituksen puheenjohtaja.

– Yhtenä päivänä puhun suomalaisministereille Itämeren tilasta, toisena Nepalin tai Tansanian kyläjuhlassa puhtaan ve-

den merkityksestä terveydelle, Rohweder kertoo arjestaan.

Katse yli kvartaalin

WWF:n tavoitteena on muuttaa yhä useamman suomalaisyrityksen toiminta kestävän kehityksen mukaiseksi. Haasteita löytyy, sillä suurin osa yrityksistä katsoo pelkästään yli kvartaalin. Toiminnan pitkäaikaiset vaikutukset jäävät huomioimatta.

Rohwederin mukaan ilmastonmuutos voi kääntyä proaktiivisille yrityksille kilpailueduksi. Päästöjä vähentämällä saadaan aikaan myös säästöjä. Tässä yhtenä apuna toimii WWF:n Green Office -konsepti.

– Yritykset, jotka kehittävät toimintansa ekologiseksi, ovat voittajia. Mattimyöhäisille vetkuttelu tulee ennen pitkää kalliiksi.

Rohweder korostaa, että pelkkä lainsäädännön noudattaminen ympäristöasioissa ei riitä. Tarvitaan strategiatasolta lähtevää totaalista muutosta ja nopeasti. Seuraavan talouskasvun Rohweder toivoo olevan vihreä.

Liisa Rohweder, 52 Syntynyt: Helsingissä 1960 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 1984, Kauppatieteiden tohtori 2000 Ura: Neste Oil, Energiataloustutkija, Markkinointitutkija ja Logistiikkaosaston päällikkö 1984–1994, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen yliopettaja 1995–2009, WWF Pääsihteeri 2009– Luottamustoimet: Ympäristöjohtamisen yhdistyksen puheenjohtaja 2000– 2003, WWF: hallintoneuvoston jäsen 2004–2009, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 2008–2009.

48

Maailmanlaajuisia ympäristötekoja

Harrastukset: Marjastus, sienestys,

Järjestö toimii yli sadassa maassa, Suomessa toimintaa on ollut vuodesta 1972. Roh-

hiihto sekä perhokalastus aviomiehen

4.12

kanssa.

– Ympäristöystävällisten tuotteiden kaupallistaminen voisi olla Suomelle tie menestykseen. Vihreään teknologiaan liittyvää osaamista meillä on, mutta vielä emme ole osanneet myydä sitä maailmalle.

Hyvää oloa luonnosta

Vaikka Rohweder pelastaa maailmaa 24/7-mentaliteetilla, osaa hän myös nauttia kiireettömyydestä. Luonnossa samoilu on parasta ajanvietettä myös lomalla.

Kesälomansa nainen on viettänyt koko ikänsä Saimaan rannalla Puumalassa. Mieleenpainuvimmat hetket ovat olleet kohtaamiset saimaannorpan kanssa.

Ensimmäisen kerralla Rohweder näki suloisen otuksen häämatkallaan, toisella kerralla soutaessaan lastensa kanssa mökkisaareen. Norppa pesi toissa vuonna ensimmäistä kertaa moneen vuoteen mökin lähistölle.

– Saimaan rannalla tunnen olevani osa luontoa. Saan luonnosta mielettömästi virtaa ja hyvää mieltä.

1 2 3

Jos olisit eläin, mikä eläin olisit? Norppa.

Tykkäämme molemmat Saimaan rannoilla lekottelusta.

Lempiruokasi kesällä?

Syön ainoastaan ekologisesti kestävällä tavalla pyydettyä kalaa kuten muikkua, haukea, lahnaa ja silakkaa.

Paras ekovinkki ekonomille? Anna alaisillesi viikossa yksi etäpäivä. Se säästää luontoa sekä parantaa viihtyvyyttä.

49

Susanne Päivärinta

Yksi elämä

Susanne Päivärinta on TV1:n toimittaja ja kolumnisti, jonka ystävinä on kummallisen paljon ekonomeja.

50

4.12

En ole päiväkotilapsia. Ei ole harmittanut. Eikä harmittanut lapsenakaan. Päinvastoin, säälittelin niitä, joiden piti aamuisin lähteä kokonaiseksi päiväksi jonnekin laitokseen.

Kotona ja pihoilla riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vapaus elää yhtä kiireetöntä elämää, oli luksusta, jonka tajuaa vasta jälkeenpäin.

Kiitos maalta kaupunkiin hinkuavien sukulaistyttöjen. Vaikka vanhemmat paiskivat töitä, kotiapulaisia riitti.

Nykyisin saman mahdollistaa kotihoidontuki ja kotitalousvähennys.

Ei ihme, että äidit taaperoineen nostivat metelin, kun syntyi käsitys, että hallitus leikkaisi kotihoidontukea. Ei leikannut.

Hyvä niin. Ja hyvä, jollei sörkitä jatkossakaan. Ei, vaikka Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen mielestä Suomen tulisi nyt Ruotsin tapaan arvioida pienten lasten kotihoidontukijärjestelmä uudelleen.

Vartiaisen mielestä naisten pitkä kotonaolo heikentää heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla ja on tukimuotona kallis. Vaikka lastenhoitopaikkojen lisääntyvä tarve toisi kunnille lisämenoja, Vartiainen uskoo, että lisääntyvät verotulot kompensoisivat niitä. Vartiaisen mukaan ei ole näyttöä siitä, että yli 2-vuotiaiden lasten hoito kodin ulkopuolella olisi heille haitaksi.

Haloo. Vähän älyä ja analyysiä, pliis! Ei se tietenkään niin mene, että kotilapsuus on hyvä ja päiväkotilapsuus huono. Ratkaisevaa on laatu. Huonosta hoidosta – sekä kotona että päiväkodeissa – riittää kyllä näyttöä, jos Vartiainen vain haluaisi asiaan hitusen perehtyä.

Varhaiskasvatuksen dosentti ja lastentarhanopettaja Marjatta Kallialan mukaan sekä tutkimustulosten että hänen omien havaintojensa perusteella leikki- ja oppimisympäristöt ovat hälyttävän heikkotasoisia monissa Suomen päiväkodeissa. Tämä ei kuitenkaan ylitä uutiskynnystä, koska on kysymys pienistä lapsista.

Olin itse hoitovapaalla lähes kolme vuotta. En siksi, että olisin ajatellut päiväkodin erityisesti vahingoittavan lastani. Vaan siksi, että halusin olla ja elää tämän pienen ihmisen kanssa. Koko ajan. En vain muutaman tunnin illassa töiden ja tarhan jälkeen.

En olisi raskinut luovuttaa lapsemme ensimmäisiä elinvuosia jonkun toisen käsiin. En suurille ja meluisille päiväkotilaumoille, en pitkille tarhapäiville. Laitoksiin ehtii myöhemminkin.

Ja totta kai tulot romahtavat, kun jää kotiin. Silti moni jää. Se on valinta. Säilytettäköön Suomessa jatkossakin vapaus valita ja käyttää työajan joustoja ja lyhennyksiä.

Onhan se outoa, ettei päiväkoteihin ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan panosteta edelleenkään. Guggenheimiin kylläkin. Aikuinen jaksaa hädin tuskin istua officessa kahdeksan tuntia, mutta yksi- tai kaksivuotiaiden pitää viitenä päivänä viikossa jaksaa painaa päiväkodissa jopa kymmentuntista ”työpäivää”.

Pieneltä lapselta vaaditaan kestokykyä, jollaista hänellä ei ole. ”Lapset kohtaavat maailman kuin pienet spartalaiset, valmiina tyytymään vähään ja kestämään paljon,” toteaa Kalliala.

Pienen ihmisen näkökulmasta pitkiä hoitopäiviä on vaikea puolustaa. Eikä niitä muuten jaksa isommatkaan. Silti siihen rohkaistaan, jotta pienten lasten vanhemmat saadaan töihin. Kysykää vaikka Vartiaiselta!

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN NIORD Läs om Niords program i Niordbladet och på www.niord.fi.

24.5. Utfärd till Svartå och Fiskars 28.5. Bokning av Tahko/Himos vintern 2012/13 30.5. Estlander & Partners 31.5. Urho Kekkonens museum 5.9. Utställning: Helene Schjerfbeck 16.10. Kristina från Duvemåla Niords kansli Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275 Catarina Söderström, 0201 299 274 Maria Stenholm, 0201 299 209

HELSINGIN EKONOMIT 21.5. klo 17.30 Tutustuminen Hagelstamin huutokauppoihin ja toimintaan 23.5. klo 14 A-lehdet Oy 23.5. klo 17.30 Naisyrittäjyys­ seminaari 23.5. klo 19 Timo Tuominen avec Jacques Brel 24.5. klo 17.30 Linnanmäki – Helsingin hauskin kaupunginosa 28.5. klo 17 Tietoa immateriaali­ oikeuksista yrityksille

1.6. klo 8.00 HEKO:n sijoittajaseminaari 7.6. klo 18 HEKOn kesäjuhla Kaikki tapahtumat, ilmoittautumisohjeet ja yhteystiedot osoitteessa www.heko.fi sekä HEKOn jäsenlehdessä. HEKO järjestää n. 200 tapahtumaa vuodessa.

Tiedotamme tulevista tapahtumistamme jäsenkirjeillä, nettisivuillamme osoitteessa www.ehe.fi ja facebook-ryhmässämme.

Jäsentiedotus tapahtumista pääasiassa sähköpostitse. Tarkistathan yhteystietosi osoitteessa: www.sefe. fi/jasensivut.

Voit lähettää toiveita, ajatuksia ja palautetta hallitukselle osoitteella etelahameenekonomit@gmail.com.

LAPIN EKONOMIT

KESKI-SUOMEN EKONOMIT

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

23.5. Perhetapahtuma Jyväskylän uudella keskuspaloasemalla 4.6. Grillausilta Jyväskylän Marttakeskuksessa 12.7. Jyväskylän Kesän Stevie Wonder -konsertti

6.-10.9. Syksyn pidennetty viikonloppumatka Edinburghiin, Skotlantiin. Ilmoittautumisaika on jo päättynyt.

21.7. Ekonomijazz Porissa. Kuljetus Seinäjoelta Poriin ja takaisin. Tapahtumasta tarkemmin seuraavissa jäsenkirjeissämme.

Tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittautumisohjeet saat jäsen­kirjeistä ja nettisivuiltamme www.keskisuomenekonomit.fi. Kannattaa tutustua myös yhdistyksemme 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottavaan historiikkiin. Näkemisiin jäsentapahtumissa!

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT Aurinkoista alkukesää!

Järjestämme retken Porin EkonomiJazzeille 21.7. Varaa aika kalenterista nyt.

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtumista löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net.

LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 27.5. Ekonomien perheretki Särkänniemeen 8.6. LSE:n golfmestaruuskilpailut 21.7. Ekonomijazz Porissa 7.9. Hair-musikaali Lahden Kaupunginteatterissa

26.5. klo 14, Survival Games -kisa Survival Games on leikkimielinen kisa, jossa osallistutaan armeijahenkisiin ja urheilullisiin rasteihin Lapin lennoston alueella Rovaniemellä.

Tiedossa on mm.: • Lento Hornet-simulaattorilla • Aseiden kokoamista • Rynnäkkökivääri-simulaattorilla ampumista • Nuotion sytytys lentäjän hätäpakkauksella • Peseytymismahdollisuus • Kilpailun jälkeen ruokaa ja juomaa • Maastopuku ja kumisaappaat talon puolesta Varusteiksi mukaan henkilötodistus, peseytymisvälineet ja kevyeen liikuntaan sopiva asu.

Ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta voit kysyä mahdollisia peruutuspaikkoja Kaisalta kaisa.lammi@ hotmail.com tai 050 375 1243.

Golfkisat Lahdessa ja Porissa.

PORIN SEUDUN EKONOMIT

Kesäkautta varten on Syötteen mökillämme luvassa uudistuksia viihtyvyyden parantamiseksi: valmistumassa on uusi laituri ja grillikota. Olemme myös hankkineet tenniskentän käyttöoikeuden.

Kesäkauden vapaat ajat sekä tiedot ajankohtaisista tapahtumistamme löydät osoitteessa www.oulunekonomit.fi.

21.7. Ekonomijazz. Tervetuloa Jazzailemaan Poriin!

11.8. Golfkisat Kalaforniassa.

PIRKANMAAN EKONOMIT

21.7. Ekonomijazzit Porissa 7.8. Festivo-tapahtuma Lisätietoa tulevista tapahtumista seuraavissa jäsenkirjeissä ja Rauman Ekonomien nettisivuilta osoitteesta www.raumanekonomit.fi – Tulevat tapahtumat

24.5. Kesäkukat Tommiskan puutarhalta 27.5. Perhepäivä Särkänniemessä 21.7. EkonomiJazz Porissa 9.8. Pyynikin kesäteatteri: Kuuma Kesä 85

POHJOIS-SAVON EKONOMIT SEFEn liittokokous järjestetään Kuopiossa 24.11. Samalla juhlitaan myös 75-vuotiasta PohjoisSavon Ekonomien yhdistystä.

Kerromme myöhemmin lisää juhlatapahtumista.

Tiedotamme kaikista tapahtumista sähköpostilla, joten tarkistathan, että oma sähköpostiosoitteesi SEFEn jäsentiedoissa on ajan tasalla.

Yhdistykselle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen psekonomit@sefe.fi.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT Ekonomi-lounaat jatkuvat: Ekonomilounaat säännöllisesti joka kuukauden viimeinen torstai klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ottamatta uudet jäsenet). Lou­ naat jatkuvat vielä toukokuussa ja tavataan taas elokuussa uudelleen lounaan merkeissä.

30.5. klo 16.30 Yritysvierailu Valiolle

Lisätietoja ja lisää tulevia tapahtumia löydät jäsenkirjeestä tai kotisivuilta www.porinseudun­ekonomit.fi.

RAUMAN EKONOMIT

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN EKONOMIT Alustavaa tapahtumalistaa syksylle: • Sosiaalisen median koulutus • Aarrekarttavalmennus • Yritysvierailu • Oopperamatka Tallinnaan • Pikkujoulut musiikin merkeissä Muistathan, että voit seurata tapahtumia myös nettisivuiltamme www.rihy.fi

SUUR-SAVON EKONOMIT 11.6. Kesäretki Mäntyharjuun.

Opastettu tutustuminen Taidekeskus Salmelan näyttelyihin sekä illallinen Lankkumyllyn Kievarissa. Kuljetus Mikkelistä. Ilm. 28.5. mennessä.

Suur-Savon Ekonomit myös Facebookissa. Tykkää, niin saat tietoa tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Ilmoittautuminen ja tarkemmat tiedot www.sefe.fi tai sähköpostilla suse@sefe.fi.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 7.6. klo 17−18, Infoilta ystävätoiminnasta, Kerttulin vanhuskeskus, Hovioikeudenkatu 3.

Tilaisuudessa käydään läpi ystä-

vätoiminnan periaatteita ja käytännön asioita sekä tutustutaan Kerttulin henkilökuntaan. Tilaisuuteen osallistuminen ei sido sinua mihinkään, kuten ei myöskään vanhainkotiystäväksi ilmoittautuminen; jokainen ystävä voi itse valita kuinka usein Kerttulissa vierailee, haluaako nimikkoystävän vai käykö vain yleisesti osastolla antamassa aikaansa. Mikäli et pääse mukaan infoiltaan, mutta olet kiinnostunut ystävätoiminnasta ilmoitathan siitä toimistolle niin neuvomme sinua asiassa eteenpäin. Avec-tilaisuus, ota mukaan vaikka useampi ystäväsi. llmoittautumiset viimeistään 31.5.

11.9. klo 17−18.30 Vierailu Turun Sanomiin, Länsikaari 15 Turun Sanomat – paikallinen äänenkannattaja yli 100 vuotta.

Tutustumme sekä lehden että TSTV:n toimintaan. Vierailun emäntänä toimii lukijamarkkinoinnin johtaja Tiina Okko ja isäntänä päätoimittaja Kari Vainio.

Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset viimeistään 2.9.

24.9. klo 18−19.30,Tutustuminen Paavo Nurmi-stadionilla Turun urheiluliiton toimintaan monivuotisen johtokunnan jäsenen Jarmo Rasin johdolla, jonka jälkeen vapaaehtoinen aitajuoksukoulu. Aitajuoksukoulun vetäjinä ovat 110m aitojen Suomen Mestari Juha Sonck sekä TSE ry:n johtokunnan jäsen Kimmo Haapasalo. Aiempaa kokemusta lajista ei tarvita, rohkeasti mukaan vaan! Avec-tilaisuus. Ilmoittautumiset viimeistään 17.9.

VAASAN EKONOMIT 27.5. Särkänniemen perhetapahtuma. Lisätietoja ja ilmoittautuminen SEFEn tapahtumakalenterissa.

Vaasan Ekonomien 75-juhlavuosi huipentuu lokakuussa Vaasassa järjestettävään vuosijuhlaan.

Lisäksi samana viikonloppuna on Vaasan vuoro järjestää Kerran Poltettujen Kaupunkien Lupi, eli KEPO, joten toimintaa riittää. Molemmista tapahtumista lisätietoja seuraavissa jäsentiedotteissa.

KUTSU Ekonomijazzeille

Porin Seudun Ekonomeilla on ilo kutsua ekonomit & avec jo perinteisille Ekonomijazzeille lauantaina 21.7.2012 kello 12–14 Porin Yliopistokeskukseen, Pohjoisranta 11 A. Musiikin säestämänä nautimme cocktailbuffeen antimista viineineen ja tapaamme ekonomeja ympäri Suomen rennon ohjelman merkeissä. Tilaisuudessa esiintyy suuren suosion saavuttanut porilainen murrepakinoitsija Elina Wallin.

Tunnelmaa voi jatkaa vaikkapa Kirjurinluoto Arenan tai jazzkadun konserteissa. Molemmat sijaitsevat Porin yliopistokeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Lisätietoja konserteista: www.porijazz.fi Ilmoittautumiset viimeistään 30.6.2012 osoitteeseen info@porinseudunekonomit.fi. Tilaisuuden hinta on 20 €/hlö, joka maksetaan Porin Seudun Ekonomit ry:n tilille Nordea FI73 1115 3000 3954 95. Porin Seudun Ekonomeille & avec tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja: Porin Seudun Ekonomien puheenjohtaja Petri Koistinen puh. 044 502 3444.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa.

Tervetuloa jazzailemaan ja viettämään aikaa yhdessä!

– Porin Seudun Ekonomit ry:n johtokunta

kuvat: shutterstock

OULUN EKONOMIT

Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi

Ritva Heikinheimo (vuorotteluvapaalla –alterneringsledighet)

Tarja Tikkanen 0201 299 295

Arja Vuorela 0201 299 259

Leena Simonsen 0201 299 270

Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering

Sirja Kulmala 0201 299 265

Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – karriärutveckling

Birgit Lindholm 0201 299 249

Hannele Hämäläinen 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands

Arja Vuorela 0201 299 259 Yksikön assistentti – enhetens assistent

Salla Grönholm 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör

Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205

Petteri Kivelä

Emilia Reinikainen

Riku Salokannel

Timo Voutilainen

Lasse Johansson

Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning

Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare

Riku Salokannel 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete

Lasse Johansson 0201 299 215

Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor

Susanna Rintala, klo 8.30-13.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör

Jan Degerlund 0201 299 243 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu).

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik

Kosti Hyyppä

Johanna Hämäläinen

Johanna Lähteenmäki

Riikka Mykkänen

Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraledighet)

Riikka Sipilä

Ville Tolvanen Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik

Minna Nieminen

Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet

Katri Haakana

Tanja Hankia

Yksikön assistentti –enhetens assistent

Maija Räsänen Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör

Lotta Savinko VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi

Otavamedia / Asiakasviestintä Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer

Maria Rantamaula Viestintä – information

Marianne Falck-Hvilstafeldt

Heidi Haapalainen Viestintäjohtaja – informationsdirektör

Eeva Riittinen-Saarno MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer

Krista Salo

sijainen–vikarie Noora Koponen Järjestötoiminta – organisationsverksamhet

Satu Taivainen Tapahtuma-assistentti – evenemangsassistent

Hannele Hämäläinen

sijainen – vikarie Krista Salo Tutkimukset – utredningar

Juha Oksanen

0201 299 285 0201 299 213 0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

(09) 1566 8540 0201 299 256 0201 299 240 0201 299 244 0201 299 254

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning

Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt

Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi

Leena Lillomäki 0201 299 269

Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – administrativa direktör

Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare

Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare

Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 0201 299 289 0201 299 287 0201 299 286

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi.

Hanken: Richard Varis 040 410 7106 Aalto: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Kimmo Laaksonen 050 400 0705 LUT: Maria Salmela 040 519 5755 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 ISY: Laura Vainikainen 050 379 3556 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Raisa Räisänen 040 508 4508 ÅA: Anna-Maria Huldén 040 410 7106

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi

Sari Ridanpää

Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar

Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi

ud u rja i K

palve

luun ja hyödyn

nä etu si!

n palveluu u d u a j r i K nä etusi! n y d ö y h ja Poimintoja Jäsenetujen

Muita uusimpia jäsenetuja: hemmottelutarjouksista: Oman liiton etujen kevään lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muuHärmän Kylpylä: Fashionstoren tamia esimerkkejä tarjonnasta.

Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk verkkokaupasta –10 % Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma Lentolupakirja tarjouksista ja pääset hyödyntämään tulevat 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk nettikauppojen kautta TT-Aviationilta –10 % edut. Tarkista aina edut ja niiden Kuntoutuskeskus Kankaanpää: PlusTerveys-hammaslääkäreiltä pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk palveluja jäsenetuhintaan voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

Naantalin Kylpylä: Kristina Cruises paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk -lomaristeilyistä –10-jäsensivulta. % Tulostettava jäsenkortti löytyy www.sefe.fi Rauhalahden kylpylähotelli: Hotelli Ylläs Saagan Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. € Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

majoituksesta –20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta EasyPark kännykkäpysäköinti, liittyminen yksityinen 0 (norm.

15 €), yritys 0 € ( norm. 25 €). Huom! Etu koskee vain yrityksen 1. liittyjää, loput veloitetaan hinnaston mukaisesti. Tilattaessa ilmoitettava tilauskoodi JE032012/oma jäsennumero (esim.

JE032012/234151).

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien

etujen lisäksi akavalaista Vianor, ilmastoinnin täyttöhuoltojäsen tarjoushintaan 89 Jäsenedut-palvelua. €, sisältää ilRekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. mastointilaitteen täyttöhuollon, jäsenedut.fi kylmäaineen sekä voiteluaineen.

Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista.

Katso myös 15 muuta tarjousta. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

K1 Katsastajat, henkilö- ja pakettiauton määräaikaiskatsastus 35 € (norm. 49,50 €) sekä 15 %:n alennus rekisteröinti- ja muutoskatsastuksista sekä jälkitarkastuksista.

Kaikista www.eleganet.fi kodin sisustus- ja keittiötarvikkeista sekä koneista 20 %:n alennus, voimassa 31.5.2012 saakka.

Matkapojat ja Apollomatkat, vaihtuvia tarjouksia.

Lomakoti ulkomailta rivitaloasunnon (TH 101, TH 111, TH 124) tai omakotitalon (Sorrento) ostajalle ilmaiset lennot HelsinkiBangkok-Helsinki. Tarjous voimassa 30.6.2012 saakka.

Lady Line -kuntosaleilta salikohtaisia tarjouksia. Katso myös muut kuntosalitarjoukset.

Kultatähti-verkkokaupasta kaikki tuotteet 20 %:n alennuksella (myös merkkituotteet).

Sibeliustalo, Lahti, vaihtuvia tarjouksia tapahtumista.

Handbagsuperstore.fi, Suomen suurin merkkikäsilaukkujen verkkokauppa tarjoaa kaikki tuotteet 10 %:n alennuksella, myös jo alennetut tuotteet.

Löydät nämä ja satoja muita etuja Jäsenedut.fi -palvelusta.

Jäsenetuna Fashionstore.fi -verkkokaupasta Guessin Mauritiuslaukkusarja -20 % (normaalin -10 % jäsenedun lisäksi)!

BagShop.fi -verkkokaupasta 15 %:n alennus aidoista merkkilaukuista.

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?

Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta.

Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun€ Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Touring Cars One-Way -matkailuautoloma Helsinki–Tukholma 50 %:n alennuksella hintaan 717 (norm. 1434 €). Tarjous voimassa 31.5.2012 saakka. Katso myös muut tarjoukset.

Musiikkiteatteri Koitto, Helsinki, Viva Las Elvis 6.-16.6.2012 dinner & show -paketti 50 €/hlö (norm. 73 €). Sisältää kolmen ruokalajin illallisen ja esityksen. Katso myös muut tarjoukset.

Musiikkiteatteri Palatsi, Tampere, The Beatles Forever 6.-16.6. ja 20.-28.7.2012 dinner & show -paketti 50 €/hlö (norm. 68 €).

Hinta sisältää kolmen ruokalajin illallisen ja esityksen. Peter Pan koko perheen musikaali 15.5-24.8.2012 aikuisten lippu 8 € (norm.

14 €).

Kesäteatteri Naurava Kulkuri, Oulu, PARASTA ENNEN 29.6. ja 30.6. esityksiin liput jäsenetuhintaan 18 € (norm. 25 €), 2 lippua/jäsen. Katso myös muut tarjoukset.

Villi Pohjola, eräkämpistä 10 %:n alennus verkkokaupan kautta.

Alennuskoodit löytyvät jäsenedut.fi -palvelusta.

Medilaser ja Eiran Sairaala antavat maksuttoman esitutkimuksen (arvo 194-201 €) ja 5 %:n alennuksen silmien laserleikkauksesta. Katso tarkemmat tiedot palvelusta.