Diacor 2/2014

2/2014 Lehti terveydestä kiinnostuneille

08 Oikeaa apua lasten vaivoihin 04 Ikä tuo oireita 14 Tavallisen ihmisen liikuntalääkäri

Arvoa asiakkuudesta Suomalaiset ovat erittäin kiinnostuneita terveydestä.

Tietoa haetaan paljon verkosta, ja omaa terveyttä seurataan yhä tarkemmin.

Teksti Susan Patronen Kuva Janne Mikkilä

M

yös lääkärin antamia ohjeita noudatetaan tarkasti tai jopa erittäin tarkasti. Koska haluamme tarjota asiakkaillemme aktiivisesti heidän haluamaansa tietoa terveydestä ja sen edistämisestä, olemme käynnistäneet asiakkuusohjelman – arvoasiakkuuden.

Monet suomalaiset ovat juuri tehneet tai tekemässä elämäntapamuutoksia. He ovat päättäneet esimerkiksi aloittaa liikunnan tai lopettaa tupakoinnin. Näiden asioiden ohella verkosta haetaan paljon tietoa erimerkiksi erilaisista sairauksista.

Asiat käyvät ilmi alkuvuonna toteuttamastamme asiakaskyselystä, joka keräsi noin 2 000 vastaajaa.

Asiakkuusohjelmamme kautta jaamme asiakkaillemme ajankohtaista tietoa terveydestä. Tarjoamme myös monipuolisia etuja. Ohjelma on syntynyt tarpeesta palvella asiakkaitamme entistä paremmin.

JOKAINEN ASIAKAS ON ARVOKAS Asiakkuusohjelma on nimetty arvoasiakkuudeksi. Ohjelman kautta kerromme

asiakkaillemme myös pääomistajamme Helsingin Diakonissalaitoksen monista hyvää tekevistä hankkeista, joiden toteuttamisen taloudellisena moottorina ovat Diacorin omistajalleen maksamat osingot.

Asiakkuusohjelmamme ei perustu erilaisiin tasoihin, eikä ostoista ”palkita”.

Meille jokainen asiakas on arvokas. Rekisteröitymällä Diacorin asiakkuusohjelmaan asiakas saa käyttöönsä vain hänelle suunnattuja palveluja, alennusta palveluista sekä kutsuja erilaisiin tapahtumiin. Ohjelmaan liittyjä saa myös säännöllisesti toimitettavan uutiskirjeen, joka sisältää mm. asiantuntija-artikkeleita sekä muuta ajankohtaista tietoa terveydestä.

REKISTERÖITYMINEN ON HELPPOA Mukaan voi rekisteröityä osoitteessa diacor.fi, ajanvarauksen kautta tai Diacorin lääkäriasemilla sekä sairaalassa. Rekisteröityminen on helppoa, sillä tarvitset vain henkilötunnuksen ja sähköpostiosoitteen.

Tämän jälkeen edut ja palvelut ovat käytössäsi. Ajankohtaiset edut löydät helposti Diacorin nettisivuilta. •

Esimerkkejä arvoasiakkaan eduista • Arvoasiakkaat pääsevät arkisin 24 tunnin kuluessa yleislääkärille • Arvoasiakkailla on käytössään palvelulinja, josta he saavat neuvoja ja ohjausta tarkoituksen mukaiseen hoitoon: 09 7750 7711 (arkisin, ppm) • Arvoasiakkaat pysyvät ajan tasalla Diacorin palveluista ja saavat

2

2/2014

vinkkejä sekä ohjeita terveyden ylläpitoon • Arvoasiakkaille järjestetään asiantuntijatilaisuuksia ja -tapahtumia • Arvoasiakkaat saavat Diacorin palveluista ajankohtaisia taloudel- lisia etuja, niistä kerrotaan henkilö- kohtaisesti sähköpostilla

Sisältö 2/2014 04

Ikä tuo oireita Miehetkin käyvät terveystarkastuksissa.

06

Turha vai tarpeellinen olkapään tähystys?

Tarve arvioidaan tapaus kerrallaan.

07

Latuskajalka – mitä tehdä?

Leikkaus on harvoin tarpeen.

08

Oikeaa apua lasten vaivoihin Miten edetä, ellei kotihoito riitä?

11

Mikä magneetissa maksaa?

Hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä.

12

Polven tähystys Tavoitteena oireeton arki.

13

Ajankohtaista tietoa Diacorista

14

Tavallisen ihmisen liikuntalääkäri Osaamisalueena koko keho.

Julkaisija Diacor terveyspalvelut Oy Päätoimittaja Esko Heikkinen Toteutus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä Kannen kuva Tommi Tuomi/Otavamedia, kuvassa sairaanhoitaja Satu Kajosmaa ja Lily 6 v.

Painosmäärä 175 000 kpl Paino PunaMusta

Entistä vahvempana kohti tulevaisuutta

O

len iloinen aloitettuani elokuussa Diacorin vetäjänä. Ensimmäisten viikkojen aikana olen tavannut suuren joukon diacorilaisia, joiden vankka ammattitaito, sitoutuneisuus sekä halu kehittyä ja oppia ovat tehneet minuun hyvin positiivisen vaikutuksen. Tällaiselta pohjalta on hienoa palvella teitä asiakkaita. Haluamme jatkuvasti kehittyä paremmaksi ja siksi meille kaikki palaute on ensiarvoisen tärkeää. Kiitos, kun annat meille palautetta, se vie meitä yhdessä eteenpäin.

Yksi puhutuimpia aiheita viime kuukausina on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli SOTE. Tunnelmat ovat varsin kulmikkaat, ja keskustelu lakiehdotuksen yksityiskohdista käy kuumana. Toivon päättäjiltä suurta viisautta ja vastuunkantoa, ettei tehdä SOTE-sotkua, vaan aito uudistus, joka on kestävä myös tulevaisuudessa. Aikansa SOTE-uudistusta oli tekemässä suurimman omistajamme Helsingin Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin 1800-luvun lopulla perustaessaan kahdeksanpaikkaista kulkutautisairaalaa Helsinkiin.

Hänen rohkeudestaan ja visionäärisistä ajatuksistaan voimme ottaa oppia tänäkin päivänä. Ongelmat nähdessään Aurora etsi vaihtoehtoja, tarttui toimeen ja loi ratkaisuja, jotka ovat merkinneet kestävän hyvinvoinnin rakentamista jo vuodesta 1867 lähtien. Me olemme Diacorissa ylpeitä siitä, että voimme olla osa tätä jatkumoa.

Kesällä saimme uuden omistajan pääomistajamme Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisen konsernin rinnalle. Vahva ja arvositoutunut toimija LähiTapiola osti 12,5 prosenttia osakekannastamme leventäen näin konsernimme pääomapohjaa. Entistä vahvempana jatkamme kohti visiotamme olla terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä.

Hyvä asiakas, tässä sinulle lukupaketti Diacorin ajankohtaisista asioista.

Hyviä lukuhetkiä!

Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

3

Teksti Ilpo Salonen Kuvat Pekka Nieminen/Otavamedia

Ikä tuo oireita Kun ikää karttuu, lääkärissä on välillä hyvä käydä, vaikkei olisi oireita. Näin mahdolliset riskit voidaan havaita ja hoitaa ajoissa. Sisätautilääkäri Timo Honkanen suosittaa perustarkastusta kerran vuodessa autohuollon tapaan.

H

onkasen potilaista moni on tottunut työelämässä työterveyteen ja säännöllisiin lääkärintarkastuksiin.

Samaa halutaan jatkaa eläkkeelläkin. Myös nopea pääsy vastaanotolle on tärkeää.

– Terveyden ylläpito onnistuu parhaiten, jos asiakkaalla on oma, tuttu lääkäri.

Diacorissa tämä on helppo toteuttaa. Asiakas voi pitää saman lääkärin, joka oli työterveydessä, tai valita toisen.

Omalääkärin valtti on, että hän tuntee potilaan ja pystyy nopeasti aloittamaan hoidon, jos jotain uutta ilmenee tai vanha vaiva uusiutuu. Mikäli tarvitaan jonkin erityisalan tuntemusta, hän auttaa löytämään siinä asiassa osaavimman lääkärin.

– Monet vakavatkin sairaudet voidaan hoitaa tehokkaasti, jos ne havaitaan ajoissa, Honkanen muistuttaa.

Diacorin palveluksessa on senioriasiantuntijoita, joiden kanssa voi ensin keskustella omaa terveyttä koskevista asioista. Tarpeen mukaan voidaan sopia tarkemmista tutkimuksista.

4

2/2014

YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN KANSSA Terveystarkastukseen ei juuri tule lähdettyä, jos ei ole huolestuttavia oireita. Moni ihminen saattaa jopa pelätä, että "lääkäri tekee hänet sairaaksi" ja määrää hoitoja heppoisin perustein.

– Tällaista lääkäri ei saa tehdä. Diacorissa kaikkia tutkimuksia lähdetään miettimään yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Katsotaan perusasiat, kuten paino, ruokailutavat, mahdollinen tupakointi ja tärkeänä asiana sukuhistoria. Onko suvussa ollut esimerkiksi sydäntauteja tai muistisairauksia?

Kolesteroliarvot kannattaisi tutkia.

Kaikki on hyvin niin kauan kuin veri virtaa sydämen ja aivojen verisuonissa. Ilman tutkimuksia ei voida kuitenkaan tietää, missä kunnossa suonet ovat ja onko niissä kovaa kerrostumaa eli plakkia.

– Verisuonten ahtauman ensioire voi olla sydänkohtaus tai aivoinfarkti. Suonen sisäseinästä irtoaa plakkia, joka tukkii sydämeen tai aivoihin happea kuljettavan verisuonen. Riskin voisi helposti selvittää ennalta ja pienentää sitä lääkityksellä.

Verenpaineen mittaustulos voi kertoa paljon henkilön terveydestä ja sairastumisriskeistä, kun tulos yhdistetään muuhun asiakasta koskevaan terveys- ja taustatietoon.

Alakuvassa Honkanen esittelee kuvaa, joka havainnollistaa verisuonen ahtauman syntyä.

Lääkäri ei tuijota pelkkää kolesteroliarvoa vaan katsoo kokonaisuutta. Terveellisesti syövä nuori nainen on aivan eri riskiluokassa kuin iäkäs, ylipainoinen, tupakoiva mies, vaikka molemmilla olisi sama kolesteroliarvo.

LISÄVIRTAA ARKEEN Iän myötä kehossa tapahtuu monenlaista muutosta esimerkiksi lihasten, nivelten ja luuston toiminnassa. Muistioireita koskeviin epäilyihin kannattaa tarttua hanakasti.

Terveydentilan arviointia ja mahdollisen hoidon aloittamista nopeuttaa, jos hakeutuu suoraan kyseisen alan erikoislääkärille. Aina vaiva ei vaadi kiireellistä hoitoa, mutta turha on loputtomiin odotellakaan.

Muistiasioissa myös muistihoitaja on hyvä ensimmäinen kontakti.

– Terveys on iso osa elämänlaatua. Esimerkiksi kaihileikkaus palauttaa näön ja lonkkaleikkaus lopettaa kivut ja mahdollistaa vapaamman liikkumisen. Nämä lääkäreille melko rutiininomaiset leikkaukset tuovat potilaalle paljon virtaa elämään.

Miehet liikkeellä HONKANEN PITÄÄ ilahduttavana sitä, että yhä useammat miehet käyvät terveystarkastuksissa.

– Ja ilman vaimon painostusta, hän virnistää.

Miehille on erityisen tärkeää seurata eturauhasen terveyttä. Verikoe antaa osviittaa asiasta, ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä.

Toinen tärkeä alue on verisuonten kunto. Tupakka on suonille erityisen haitallista. Erektio-ongelmat ovat monesti ensioire verisuonien tukkeutumisesta. Verisuoniterveyden vaalimisesta on siten monenlaista iloa.

PIENI MUUTOS, ISO VAIKUTUS Ihmisen omaa vastuuta terveydestään ei pidä aliarvioida: kaikki terveyden vaaliminen ei suinkaan ole lääkkeitä ja leikkauksia.

– Monelle on kertynyt liikapainoa, ja siihen liittyy hankalia sairauksia, kuten verenpainetta, diabetesta ja korkeaa kolesterolia.

Usein luullaan, että vain raju laihduttaminen auttaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Jo viiden prosentin painonpudotus parantaa selkeästi veriarvoja ja lieventää sairauksia.

Painon pudotessa yleensä lääkityksiä voidaan vähentää, joskus jättää ne jopa kokonaan pois. Lääkitysasiat käydään läpi terveystarkastuksen yhteydessä, mikäli asiakas niin haluaa.

– Aika pienetkin muutokset elintavoissa vaikuttavat paljon. Jo arkiliikunnan lisääminen auttaa: enemmän askelia, vähemmän istumista, Honkanen rohkaisee. •

,,

Jo viiden prosentin painonpudotus auttaa.

Virkeyttä, turvaa ja terveyttä DIAKONISSALAITOKSEN HOIVA OY tuottaa ikääntyneille palveluja, jotka tukevat terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hoiva palvelee kotona, hoivakodeissa ja palveluasunnoissa.

Palvelut ulottuvat kodinhoidosta fysioterapiaan. Tärkeä osa toimintaa ovat asumispalvelut omassa kodissa tai hoivakodissa kuntouttavasta hoidosta pitkäaikaiseen hoivaan.

Hoivan henkilökunta neuvoo vaihtoehtojen valinnassa sekä yhteiskunnan tarjoamien etuuksien hakemisessa. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään sopiva palvelukokonaisuus, jota voi myös tarvittaessa joustavasti muokata.

Lisätietoja: hoiva.fi, puh. 09 7750 5980

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

5

Ajanvaraus ortopedeille www.diacor.fi tai puh. 09 7750 800

Turha vai tarpeellinen olkapään tähystys?

Alkuvuodesta julkaistu tutkimus turhista olkapääleikkauksista sai paljon huomiota suomalaisessa mediassa. Diacorin sairaalan ylilääkäri Harri Heliö on maamme tunnetuimpia olkakirurgeja.

Heliö kiittelee tutkimusta ja arvioi, että konservatiivisen eli ei-leikkaushoidon tulokset olisivat vielä parempia, jos olkanivelen aktiivinen kuntoutus osattaisiin kaikkialla.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Ari Heinonen/Otavamedia

6

2/2014

U

seimmat tutkimukset kertovat, että 50–80 prosenttia kipeytyneistä olkapäistä ei tarvitse leikkaushoitoa, vaivoista, iästä, harrastuksista ym. asioista riippuen. Heliö painottaa oikeaoppisen kuntoutuksen merkitystä ja ortopedin ja fysioterapeutin yhteistyön sujuvuutta.

– Konservatiivinen hoito ei missään nimessä tarkoita vain olemista, lepäämistä ja parantumisen odottamista, vaan kyse on aktiivisesta, säännöllisestä ja ohjatusta harjoittelusta. Lisäksi kannattaa muistaa, että monessa olkavaivassa kuntoutus kestää aika pitkään, oli niveltä operoitu tai ei.

Usein kuntoutusaika lasketaan kuukausissa.

KAIKKI EIVÄT PARANE ILMAN TOIMENPIDETTÄ Joissakin tapauksissa leikkaushoito on edelleen perusteltua. Heliön mukaan näitä ovat esimerkiksi työikäisen ihmisen kiertäjäkalvosimen tapaturmainen repeäminen, jonka seurauksena on selvä voiman alenema. Toinen tyypillinen leikkaustapaus on aktiivisen ihmisen sijoiltaan mennyt olkanivel, johon vamman jälkeen on jäänyt haitallista löysyyttä. Leikkaushoitoa harki-

taan monissa muissakin olkavaivoissa, jos asianmukainen konservatiivinen hoito ei ole auttanut.

Tapaturmissa leikkauspäätöksen kanssa ei ole syytä aikailla, sillä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi toimenpide on tehtävä riittävän nopeasti ja yleensä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

– Sen sijaan esimerkiksi suurinta osaa kiertäjäkalvosimen kipeytymisvaivoista ei tarvitse leikata. Harkinta on ylipäätäänkin aina potilaskohtainen, sillä asiaan vaikuttavat mm. potilaan ikä, ammatin rasittavuus sekä harrastukset ja tutkimuslöydökset vaivaa selvitellessä. USA:ssa yleisenä linjana on, että jos konservatiivinen hoito ei auta kolmen kuukauden kuluessa, tilanne arvioidaan uudelleen.

Niin konservatiivisen kuin leikkaushoidonkin pohjana on luonnollisesti tarkka tieto vaivan laadusta.

– Mikään ei korvaa asiantuntevan lääkärin vastaanotolla tekemää tutkimusta, mutta olkavaivoissa tehosteaineella tehty hyvä magneettikuvaus antaa diagnoosille usein lopullisen varmistuksen. Leikattiinpa olkapäätä sitten tai ei, hoitoketjuun kuuluu ilman muuta asiantunteva fysioterapia. Uskallan arvioida, että meillä Diacorissa tämä hoitoketju on erittäin hyvässä kunnossa. •

Vanhemmat ihmiset muistavat, kuinka matala jalkakaari eli latuskajalka – tai lattajalka tai lättäjalka – puhutti aikanaan. Menneen vuosisadan alkupuolella sillä sai jopa vapautuksen varusmiespalvelusta. Käytännössä jokaisella vastasyntyneellä on latuskajalka, mutta useimmilla se korjaantuu kasvun myötä itsestään.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Vesa Tyni

Latuskajalka – mitä tehdä?

N

oin joka viidennelle aikuiselle lattajalka kuitenkin jää. Jalkaortopedi Oliver Michelsson rauhoittelee heitä, sillä nykylääketiede ei katso oireettoman latuskajalan vaativan mitään hoitoa.

– On eri asia puhua lasten synnynnäisistä latuskajaloista ja aikuisiän ”hankitusta” vaivasta.

Lapsilla vaivoja aiheuttavaa madaltunutta jalkakaarta voidaan tukea pohjallisilla, mutta kyse on siis tukemisesta eikä asennon korjaamisesta. Asiaan perehtyneen lääkärin arvio on näissä tapauksissa aina paikallaan. ”Hankittu” latuskajalka on tavallisesti hankalampi tapaus. Nykykäsityksen mukaan latuskajalka syntyy yleensä sisemmän kehräsluun takana kulkevan tibialis posterior -jänteen vajaatoiminnasta. Jossain määrin syynä voi myös olla akillesjänteen ja/tai pohkeen kaksoiskantalihaksen (gastrochnemius) kireys.

Osassa tapauksissa latuskajalka syntyy äkillisen tai hiljalleen kehittyneen jännerepeämän seurauksena. Näitäkin tapauksia, täydellinen repeämä pois lukien, hoidetaan lähinnä fysioterapialla eli jännettä vahvistavilla harjoituksilla. Konservatiivinen hoito on ensisijainen jopa useimmissa osittaisissa jännerepeämissäkin.

– Jos jänne on kokonaan poikki tai henkilön kävelykyky on tämän vaivan vuoksi mennyt, joudutaan latuskajalkaa joskus hoitamaan myös leikkauksilla. Toimenpide on kuitenkin melko harvinainen ja siksi huolella harkittava.

Kuntoutuminenkin on erittäin pitkä, sillä toimenpiteen laadusta riippuen puhumme aina useammista kuukausista.

Michelsson korostaa oireiden ja vaivojen merkitystä latuskajalan hoidossa. Pelkän ulkonäön tai ilmiön olemassaolon vuoksi jalkaterää ei pidä lähteä hoitamaan tai korjaamaan. Sitä paitsi ainakin jotkut tutkimukset antavat ymmärtää, että latuskajalka ei välttämättä ole yhtään huonompi jalka kuin korkeaholvisempi jalka, ehkä jopa päinvastoin.

– Jos jalka vaivaa, tilanne on syytä arvioida ja hoitaa, ei muutoin. Jalkaterän ongelmiin perehtyneet ortopedit ja fysioterapeutit saavat useimmista jaloista oireettomia ilman leikkaustoimenpiteitä. •

Oliver Michelssonin vastaanotot Diacor Alppikatu, Flamingo, Itäkeskus, Ruoholahti ja Tikkurila

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

7

8

2/2014

Oikeaa apua lasten vaivoihin Kun lapsen korvaan sattuu, kotihoito kipulääkkeellä riittää usein ensihoidoksi. Mikäli särky jatkuu ja oireilu pahenee, lasten hoitoon perehtyneen lääkärin on hyvä arvioida tilanne. Monet muutkin lasten vaivat, kuten tyrät, erilaiset patit, kivut ja virheasennot kannattaa hoidattaa asiantuntevalla lääkärillä.

Teksti Ilpo Salonen Kuvat Tommi Tuomi ja Pekka Nieminen/Otavamedia

Ä

killisen korvatulehduksen kipu voi säikäyttää, mutta pahin särky menee usein ohi jo muutamassa tunnissa.

Tavalliset kipulääkkeet ja puuduttavat korvatipat ovat hyvää ensiapua. Tippoja ei kuitenkaan pidä laittaa, jos korva vuotaa.

– Kova korvakipu iskee usein yöllä, koska makuuasennossa nenänielun ja korvan väliset tiehyet ahtautuvat. Keskellä yötä ei kuitenkaan ole tarpeen lähteä lääkäriin, jos kipu näyttää olevan ainoa oire ja lapsi on muuten terve. Seuraavana päivänä kannattaa kuitenkin varata aika korvalääkäriltä, jotta tutkitaan, kaipaako tulehdus muuta hoitoa, kertoo korvalääkäri Jari Suvilehto.

Suurin osa korvatulehduksista paranee itsestään, kun kehon oma puolustusjärjestelmä nujertaa taudinaiheuttajat. Nykyään lääkärit kirjoittavat antibioottia yleensä vain silloin, kun epäilevät tulehduksen aiheuttajaksi bakteeria. Viruksiin antibiootit eivät pure.

– Antibiootteja ei pidä ottaa turhaan, koska taudinaiheuttajabakteerit saattavat tottua niihin. Lisäksi ne haittaavat kehon omaa, luonnollista bakteerikantaa.

PUTKET HYVÄ APU Korvien putkitus on tehokas apu, jos korvatulehduksia on usein. Sekin tehdään nukutuksessa, josta toipuminen on nopeaa.

– Tärykalvoon kiinnitetään noin 2,5 mm paksuinen ilmastointiputki. Se auttaa korvaa ”hengittämään” ja siten estää nestekertymiä, joihin voisi pesiytyä taudinaiheuttajia. Samalla kuulo korjaantuu. Putket irtoavat keskimäärin noin vuodessa, ja useimmiten tärykalvo korjautuu itsestään.

Jos ei, se voidaan paikata.

,,

Lapsipotilaiden hoitaminen on taitolaji.

– sairaanhoitaja Satu Kajosmaa

Putket eivät ole kovin arkoja vedelle, ja esimerkiksi uintia ei tarvitse rajoittaa. Sukeltelu ja veden suihkuttaminen suoraan korvaan voi sen sijaan päästää vettä välikorvaan. Jos tästä seuraa särkyä, kannattaa taas mennä korvalääkäriin.

Suvilehto suosittaa ottamaan influenssarokotuksen, koska sen on todettu jonkin verran ehkäisevän myös välikorvantulehduksia.

– Influenssa on rankka tauti, ja etenkin lapsille ja vanhuksille se voi olla vaarallinen.

Influenssan oireet ovat samoja kuin flunssassa, mutta rajumpia. Suosittelen myös, että jos on allergioita, syksyllä aloitetaan uudelleen allergialääkitys. Sekin osaltaan torjuu korvatulehduksia.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

9

Lastenkirurgian erikoislääkäri Nina Johtimolla ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jari Suvilehdolla on pitkä kokemus lastenkirurgian eri osa-alueista.

STOPPI TULEHDUSKIERTEELLE Jos välikorvantulehduksia on useita kertoja vuodessa, kierre kannattaa katkaista. Korvalääkärin tutkimuksissa paljastuu, mikäli kitarisa on iso, jolloin sen poistaminen on yleensä tehokas lisäapu putkitukselle.

Kuorsaaminen ja jatkuva tukkoisuus sekä päiväväsymys voivat johtua kitarisasta tai nielurisoista.

– Äidit saattavat kertoa, että lapsi kuorsaa kovempaa kuin isänsä. Viimeistään

Palvelua lapsiperheille DIACORIN PALVELUT lapsiperheille ovat keskittyneet Flamingon, Ison Omenan ja Kannelmäen lääkäriasemille. Lastenlääkäriajan voi varata lisäksi Leppävaaran lääkäriasemalta.

Myös allergiatestit, rokotukset ja lasten siedätykset hoituvat helposti. Samoin esimerkiksi ravitsemusneuvonta ja psykologin palvelut kuuluvat valikoimaan.

Sairaalassamme Ruoholahdessa palvelevat lastenkirurgiaan ja tukija liikuntaelinten vaivoihin sekä korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuneet asiantuntijat.

10

2/2014

silloin on syytä tutkia kitarisa ja nielurisat, Suvilehto hymyilee.

Hoidon ansiosta korvatulehduskierre katkeaa ja kuorsaus helpottaa. Leikkaukset hoidetaan nukutuksessa. Särkylääkettä tarvitaan parista päivästä muutamaan päivään.

LUUT KUNTOON, PATIT POIS Kun lapsella on luu murtunut, outo muhkura ihon alla, kastelua, mahakipua tai ummetusta, lastenkirurgian erikoislääkäri Nina Johtimo osaa auttaa. Hänen erikoisalojaan ovat myös esimerkiksi tapaturmien hoito, tyräleikkaukset sekä raajojen ja nivelten kivut ja virheasennot.

– Jos lapsi tai vanhemmat ovat huolissaan mistä tahansa lapsen terveyteen, kasvuun tai kehitykseen liittyvästä vaivasta, kannattaa tulla suoraan asiaan erikoistuneelle asiantuntijalle. Yleislääkäri voi toki tehdä ensiarvion, mutta nopeammin tutkimukset saadaan käyntiin, kun aloitetaan suoraan erikoislääkäristä, hän kehottaa.

Epäily lapsen sairaudesta huolettaa aina vanhempia, ja parempi on tutkia kuin murehtia. Johtimo kertoo, että esimerkiksi ihon alla oleva patti on lapsella lähes aina harmiton sarveisaine- tai rasvamuhkura tai suurentunut imusolmuke. Sellaiset on helppo hoitaa, tarvittaessa kirurgisesti.

– Nämä ovat lääkärille rutiinitoimenpiteitä, mutta lapselle ja vanhemmalle tietys-

ti harvinaisia tai ainutkertaisia tapauksia.

Juttelen aina rauhassa lapsen ja aikuisen kanssa, mistä on kyse ja mitä kannattaisi tehdä.

Lastenkirurgi Nina Johtimon vastaanotto on Isossa Omenassa, jonne on keskitetty paljon muutakin lapsiperheiden kaipaamaa asiantuntemusta. Värit ovat raikkaat, leluja on paljon tarjolla ja viihtyvyys on otettu muutenkin suunnittelussa huomioon.

Miten pian sitten kannattaa hakeutua hoitoon, jos huoli painaa?

– Vakavissa tapaturmissa on tietenkin mentävä nopeasti lääkäriin tai soitettava hätänumeroon 112. Myös kävelyä aristava polvi kannattaa tulla näyttämään pikaisesti.

Mutta esimerkiksi tyrän hoito voi yleensä odottaa muutaman viikon ja jalassa havaittu liikkumista haittaamaton asentovirhe useitakin viikkoja. Pääasia, että vaiva tutkitaan, jos se mietityttää.

Pienet leikkaukset, kuten luomet, hoidetaan kouluiästä lähtien yleensä paikallispuudutuksessa. Isommat toimenpiteet ja pienempien lasten kaikki toimenpiteet tehdään nukutuksessa, joka on nykyään hyvin turvallista. Nykyään lasten annetaan lähteä leikkauksen jälkeen liikkeelle mahdollisimman pian.

– Vuodelepoa ei enää suosita, ellei se ole aivan välttämätöntä. Paluu tavalliseen arkivilinään jouduttaa toipumista, joka muutenkin on lapsilla tosi nopeaa, Johtimo kertoo. •

Magneettitutkimuksien ajanvaraus ja neuvonta

Magneettiyksikön vastaava lääkäri Heikki Aho (vas.) ja radiologi Osmo Saarinen.

puh. 09 7750 8130 magneetti@diacor.fi

Mikä magneetissa maksaa?

Magneettikuvaus on keskeinen tutkimus monien sairauksien ja vammojen hoidossa.

Kun käyttö ja tarjonta ovat lisääntyneet, on syntynyt myös hintakilpailua. Tässä kilpailussa potilasta voidaan myös hämätä.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Ari Heinonen/Otavamedia

H

intakilpailu on kuluttajan etu.

Etu toteutuu kuitenkin vain, jos puhumme samanlaisista tuotteista tai palveluista. Sitä kaikki magneettikuvaukset eivät suinkaan aina ole.

– Saamme yksikköömme silloin tällöin katsottavaksi muualla otettuja kuvia. Aina tässä ei ole mitään hankaluutta, mutta silloin tällöin kuvat ovat teknisesti niin huonoja tai epätarkkoja, että niillä ei ole oikeastaan mitään arvoa.

Silloin radiologi tai hoitava lääkäri suosittelee potilaalle uutta kuvausta, magneettiyksikön vastaava lääkäri Heikki Aho kertoo.

Ahon mukaan Diacorissa käytössä olevat Siemensin 3T ja 1,5T magneettikuvauslaitteet ovat huippuluokkaa. Korkeakenttäisempi laite on nopeampi ja sen kuvat ovat tarkempia, mutta kaikissa tilanteissa se ei silti ole parempi.

Joidenkin kehon osien – esimerkiksi vatsan – kuvaamiseen matalakenttäisempi (1,5) laite sopii paremmin. Sama koskee tilanteita, joissa tutkittavan kehossa on syystä tai toisesta metallia, mikä voi hankaloittaa magneettikuvauksen tekemistä.

Nopeudella on kuitenkin merkitystä potilaille, joiden on hankala olla samassa asennossa pitkään. Lisäksi esimerkiksi olkapään kuvauksissa diagnostiikka on tarkempaa ja vaikkapa ranteen tai nilkan pienten nivelsiteiden ongel-

mat näkyvät tarkemmin. Joskus pienikin vaurio voi olla merkittävä.

YHTEISTYÖTÄ KIRURGIEN KANSSA Radiologi Osmo Saarinen painottaa yhteistyön merkitystä etenkin sairaalassa toimivien kirurgien kanssa.

– Olemme nähneet mainontaa, jossa nähdään eduksi se, että tutkimusyksikkö tekee pelkkiä tutkimuksia ilman kliinikkolääkäreiden vastaanottoja. Käytännössä tilanne on juuri päinvastainen, sillä yhteistyö lähettävien lääkäreiden kanssa on ehdottomasti potilaan etu. Lisäarvoa saadaan, kun kirurgi ja röntgenlääkäri arvioivat kuvia ja löydöksiä yhdessä. Silloin ei synny turhia tietokatkoksia ja tilanteita, joissa potilaiden on palattava kuvausyksikköön uudestaan, kun joku olennainen asia on jäänyt tutkimatta.

Magneettikuvien katsominen on työtä, jossa kokemuksen kautta saadulla opilla on suuri merkitys. Kun tutkimuksia tehdään paljon ja radiologilla on mahdollisuus keskustella kuvista kirurgin kanssa, todennäköisyys oikean diagnoosin löytymiseen nousee.

– Meillä sairaalan kirurgin tarvitsee nousta kerros portaita ja hän pääsee katsomaan potilaansa kuvia saman tien. Se on potilaan etu, jonka merkitystä ei voi liiaksi korostaa. •

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

11

O

rtopedi Jyrki Halinen pitää tutkimusta hyvin arvokkaana. Hän muistuttaa kuitenkin samalla, että kaikki polvivaivaiset eivät edelleenkään toivu ilman toimenpidettä.

– On monia tilanteita, joissa polven tähystäminen on edelleen yksi parhaista ja tehokkaimmista hoitotoimenpiteistä.

Sellainen on esimerkiksi jumiutunut tai lukkiutunut polvi, joka tietenkin on varsin ikävä oire. Toinen tyypillinen tähystystä vaativa tilanne on selvän äkillisen vamman seurauksena rikkoutunut nuoren ihmisen polvikierukka, jossa ei kuuden viikon aikana ole tapahtunut juurikaan edistymistä.

Halinen pitää tähystettävinä tapauksina myös polvia, joissa on selvä liikerajoitus ja kipu. Edelleen tähystystä tulee harkita, jos polvivaiva on aiheuttamassa työikäiselle ihmiselle pitkän työkyvyttömyysjakson.

– Mutta useimmat polvivaivat ovat aina suhteellisia. Esimerkiksi joidenkin lajien urheilijaa voi häiritä ongelma, jota liikunnallisesti passiivisempi ihminen ei oikein edes huomaa. Ortopedin on osattava aina arvioida potilaittensa tilannetta yksilöllisesti, ja hoitopäätökset on tehtävä potilaan kanssa keskustellen. Olen tavannut 75-vuotiaita ihmisiä, joiden polvi on iästä huolimatta hyvin siisti. Näissä tapauksissa kierukkavamman korjaaminen tähystämällä voi hyvinkin olla paikallaan.

OIKEILLE POTILAILLE ENEMMÄN KUNTOUTUSTA Jyrki Halinen toteaa, että kaikkialla Suomessa hoidetaan tähystystä vaativat toimenpidepotilaat oikein. Turhia toimenpiteitä ei sittenkään tehdä niin paljon kuin kohta vuoden takainen uutisointi antoi ainakin osittain ymmärtää. Jo monet aiemmatkin tutkimukset ovat antaneet viitteitä

siitä, että osa polvitähystyksistä on ollut turhia tai vääriä.

– Lisäksi kannattaa muistaa, että tähystyksen tekemättä jättäminen ei ole sama asia kuin hoitamatta jättäminen. Kuntoutuksella voidaan tehdä paljon, ja kaikissa tapauksissa tähystys ei todellakaan ole paras hoitovaihtoehto. Mainitussa suomalaistutkimuksessa näitä tapauksia oli kuitenkin lopulta varsin vähän. Sitä paitsi joskus pelkkä polven huuhtelukin tuo potilaalle helpotusta, koska se poistaa tulehdusvälittäjäaineita.

– On selvää, että turhia toimenpiteitä ei pidä tehdä. Toisaalta emme saa nimetä turhaksi toimenpidettä, joka poistaa potilaan kiputuntemuksen. Joskus tuntuu, että polvikeskustelussa tahtoo silloin tällöin unohtua se tosiasia, että oikeiden löydöksien ja oireiden perusteella tehty polven tähystys on yksi parhaista toimenpiteistä. Ja ainakin monet potilaat ovat olleet sitä mieltä. •

Polven tähystys Viime vuoden loppupuolella Suomessa julkaistiin kansainvälistäkin huomiota saanut tutkimus, joka on vaikuttanut merkittävästi monien polvipotilaiden hoitolinjoihin.

Sen mukaan yli 35-vuotiaiden potilaiden rappeumaperäisiä kierukkaongelmia ei pidä hoitaa tähystämällä, koska he eivät hyödy leikkaustoimenpiteestä.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Ari Heinonen/ Otavamedia

Jyrki Halisen vastaanotot Diacor Leppävaara, Ruoholahti ja Tikkurila

12

2/2014

LYHYESTI Ajankohtaista tietoa Diacorista

Tekstit Susan Patronen Kuvat Shutterstock

Helpotusta lapsiperheen arkeen?

DIACOR SELVITTI kesän aikana Meidän Perheen ja Vauva-lehden lukijoilta näiden suurimpia huolenaiheita terveyteen ja perheiden jaksamiseen liittyen. Kyselyyn vastasi Vauva.fi:ssä yhteensä 606 henkilöä. Tuloksista kävi ilmi, että terveysongelmiin haetaan usein apua internetistä. Kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa vastaajista kääntyy edelleen terveyshuolissa neuvolan ja asiantuntijoiden puoleen.

Monet kokevat epävarmuutta siitä, milloin sairaan lapsen kanssa on syytä lähteä lääkäriin.

Diacorin arvoasiakkailleen tarjoama palvelulinja on luotu juuri tätä

tarkoitusta varten. Palvelulinjalla vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka antavat kotihoito-ohjeita tai ohjaavat tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon.

Monet vanhemmat painiskelevat myös lapsen kasvatukseen ja rajojen asettamiseen liittyvien asioiden kanssa.

Lapsiperheiden arki on joskus haastavaa ja vanhemmat tarvitsevat apua myös omaan jaksamiseensa. Vinkkejä kaivataan myös omasta kunnosta huolehtimiseen. Diacorin psykologit ja pari- ja perheterapeutit auttavat niin perhe-elämään, lastenkasvatukseen, parisuhteeseen kuin työelämäänkin liittyvissä ongelmissa.

Silmäyksikkö leikkaa myös lauantaisin DIACOR SILMÄYKSIKKÖ tarjoaa silmien laserleikkauksia nyt myös iltaisin ja lauantaisin.

Poikkeuksellisia leikkauspäiviä järjestetään muutaman kerran vuodessa ja niistä tiedotetaan osoitteessa www.silmayksikko.fi ja Diacorin Facebook-sivuilla.

Kun leikkaus tehdään lauantaina, toipumispäiväsi on sunnuntai ja maanantaina olet jo kunnossa normaaleihin arkiaskareisiin. Alkuviikosta voit työskennellä näyttöpäätteellä ja tehdä silmän ja käden koordinaatiota vaativia asioita, mutta ilman silmälaseja.

Seuraava leikkauslauantai järjestetään 22.11.2014.

DIACOR SAIRAALA Osoite Porkkalankatu 22 C, 1. krs, 00180 Helsinki Puhelin Vaihde 09 775 088 Vaihteen ollessa suljettuna 09 7750 8183 • Sihteerit 09 7750 8180 • Vakuutuspalveluyksikkö 09 7750 8888 Sähköposti vakuutuspalvelut@ diacor.fi • www.diacor.fi

eLääkäriasema – siellä missä sinäkin DIACORIN ELÄÄKÄRIASEMA on verkkopalvelu, joka auttaa sinua huolehtimaan itsestäsi paremmin. eLääkäriaseman kautta näet helposti muun muassa laboratorio- tai röntgentutkimusten tulokset ja sairauksien diagnoosit ja voit tallentaa muistiin esimerkiksi omia verenpaine- tai sokerimittausten tuloksia. eLääkäriasemalle kirjaudutaan turvallisesti omilla pankkitunnuksilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Vahvan tunnistautumisen ansiosta tiedot ovat yhtä varmassa tallessa kuin muutkin terveystiedot Diacorissa.

Tutustu osoitteessa diacor.fi

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

13

Tavallisen ihmisen liikuntalääkäri Liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä on Suomessa koulutettu vuodesta 1986.

Yksi Suomen runsaasta 50 erikoislääkäristä on Diacor Isossa Omenassa toimiva Stefan von Knorring. Hänen vastaanottonsa yleisimpiä potilaita ovat työikäiset ”tavalliset ihmiset”, joille liikuntaharrastuksen myötä on syntynyt rasitusvamma.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Riikka Hurri/Otavamedia

R

asituskipu kohdistuu usein akillesjänteeseen ja on enemmän tai vähemmän juoksuperäistä. Toinen yleinen potilasryhmä on kasvuikäiset liikkujat, jotka hekin kärsivät jostakin rasitusvammasta.

– Perinteisesti urheilulääkäri on mielletty ortopediksi eli tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ja vammojen asiantuntijaksi. Liikuntalääketiede on paljon muutakin, kuten ylikuormitustiloja, hengitysteiden ongelmia, infektioita, rasitusvammoja tai sydänperäisiä tuntemuksia rasituksen yhteydessä. Kirjo on hyvin laaja. Ainakin itselläni potilaita on laidasta laitaan, kaikenikäisiä ja kaikenkuntoisia.

Akillesjänne on siis usein aikuisen aktiiviliikkujan herkkä kohta. Yleensä ongelma aiheutuu joko liian tehokkaasta liikunnasta Stefan tai liian yksipuolisesta harjoittelusta. von Knorringin Akilles kipeytyy, kun liikunta tauon jälvastaanotto keen aloitetaan turhan kovana, tai kun kuormitusta on nostettu liian nopeasti.

Diacor Iso Omena Erityisesti akillesjännevaivoista kärsivät juoksijat.

14

2/2014

TÄTÄ MIELTÄ

Teksti Esko Heikkinen Stefan von – Näen vastaanotolla selvän ”piikin” aina keväällä Knorringin ennen Tukholman maratonia. Harjoittelu talven jäljiltä vastaanotto on alkanut liian tehokkaana. Toinen selvä käyntimääDiacor Iso Omena rälisäys on syksyllä lomakauden jälkeen, kun kesätauot ovat ohi ja säännöllisempi liikunta on taas alkanut.

Liikunnanharrastajilla on vammojen ja rasitusvammojen ohella myös sairauksia. Esimerkiksi rasituksessa ilmaantuvat hengityselimistön oireet ovat hyvin tavallinen syy tulla vastaanotolle. Yleisin syy näille oireille on hoitamaton astma.

Myös sydänoireet ovat hyvin tavallisia. Liikunnanharrastajaa mietityttää, kun syke on koko ajan liian korkea tai kun palautuminen rasituksesta tuntuu huonolta.

Rytmihäiriötuntemuksetkin ovat yleisiä.

– Nykyihmiset käyttävät sykemittareita ja ”monitoroivat” itseään muillakin tavoin, joten sydänasiat nousevat helpommin esille. Liikuntalääketieteen erikoislääkärin tehtävänä on arvioida, onko näistä oireista kärsivän ihmisen turvallista jatkaa harrastustaan. Aika tavallista on myös ihmettely siitä, että kunto ei tunnu nousevan harjoittelusta huolimatta.

LIIKUNTA ON LÄÄKE Stefan von Knorring allekirjoittaa otsikon sloganin mielellään ja luettelee pitkän listan yleisiä sairauksia, joiden hoidossa liikunnalla on keskeinen merkitys: diabetes, ylipaino, verenpainetauti, sydänoireet ja jopa masennus, sillä masennuspotilaat ovat usein liikunnallisesti passiivisia.

– Tätäkään ”lääkettä” ei kuitenkaan pidä ottaa liikaa.

Jos ikävuosia on 50 ja liikuntatausta on passiivinen, paras aloitus on rauhallinen kestävyystyyppinen liikunta, esimerkiksi kävely. Epärealistiset tavoitteet – esimerkiksi maraton muutaman kuukauden sisällä – ovat pahasta. Sen sijaan on hyvä aloittaa lajilla, josta varmasti pitää. Kuntotesti ei aloitusvaiheessa ole ollenkaan huono asia, vaan pikemminkin hyvä työväline. Liian varovaisesta alusta ei juurikaan ole haittaa.

Tyypillisiä aloittelevan liikkujan virheitä ovat liian nopea määrän tai tehon nostaminen, väärät varusteet sekä kehon kuuntelematta jättäminen. Esimerkiksi valvotun yön jälkeen ei ole viisasta eikä tarpeen lähteä lenkille, ja sairaana tai vielä toipumisvaiheessa urheileminen saattaa olla jopa vaarallista. von Knorring neuvoo ylipainoisia potilaita suosimaan lajeja, joissa painosta ei ole haittaa. Näitä ovat esimerkiksi uinti, pyöräily ja vesijumppa, juoksu sen sijaan voi olla väärä laji. Toinen huomioitava asia on monipuolisuus, sillä esimerkiksi lihaskoordinaatio kehittyy paremmin, kun välillä tekee ”jotakin muuta”. Ja kun lihakset ovat kunnossa, kestävyysliikkujakin säästyy monilta rasitusvammoilta.

– Kunnon talven myötä kannattaa vielä muistaa hiihto ja luistelu. Ne ovat erinomaisia lajeja kuntoliikkujan uran aloittamiseen. •

”Nehän hoitavat vain huippu-urheilijoita” Moni on kuullut otsikon väitteen.

Lähes yhtä moni tietää, että väite ei ole ollenkaan totta. Urheilulääkäreiden vastaanotoilla käy nimittäin erittäin paljon myös ihan tavallisia liikkujia.

Kaikki eivät kuitenkaan tiedä. Kun Diacor kertoo KHLkiekkoilijoiden leikkauksista tai yhteistyöstään esimerkiksi Suomen Olympiakomitean, HIFK-jalkapallon, koripalloseura Panttereiden tai keihäänheittäjä Lassi Etelätalon kanssa, joku saattaa luulla, että Diacorin koko urheilulääketieteellinen palvelurepertuaari olisi vain näitä varten. Mutta ei ole, ei todellakaan.

Urheilulääkäreiden vastaanotoilla käy toki paljon ”ihan oikeita” urheilijoitakin, mutta kovin usein vastaanottolistat täyttyvät aktiiviliikkujista, joilla yleensä on harrastusta haittaavia vammoja tai sairauksia. Joskus kyse on myös ylirasitusdiagnostiikasta, jota ilmiönä voi esiintyä kilpaurheilun ulkopuolellakin, jopa työelämässä.

Olympiakomitean ja jääkiekkomaajoukkueen ylilääkäri Harri Hakkarainen luettelee helposti pitkän liudan asioita, joissa urheilijoiden lääkäreille tuomasta tiedosta ja kokemuksesta on merkittävää hyötyä myös ”tavallisten ihmisten” hoidossa. Esimerkiksi infektiosairauksista on urheilulääketieteen ansiosta opittu paljon lisää.

Kaikkein eniten urheilijat ovat antaneet vammojen hoidolle, olipa vammautunutta urheilijaa leikattu tai ei. Huippuurheilussa ei kysellä kuntoutusmotivaation tai sairauslomien perään, joten urheilijat antavat lääkäreille ja fysioterapeuteille paljon arvokasta tietoa siitä, kuinka nopeasti ihminen mistäkin vammasta toipuu.

Urheilulääketieteessä alkaa olla yhä enemmän tietoa myös siitä, kuinka vammautumisia ja sairastumisia voidaan ehkäistä ennalta. Näistä opeista on hyötyä terveitä harjoituspäiviä tavoitteleville urheilijoille, mutta toki myös tavalliselle liikkujalle. •

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan!

Anna palautetta lehdestä – voit voittaa kirjapalkintoja. Samalla autat meitä parantamaan lehteämme.

Palautelomakkeelle pääset osoitteesta asiakasviestinta.otavamedia.fi/diacor

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

15

OLETKO JO

ARVO ASIAKAS?

ARVOSTATKO TERVEYTTÄSI? Jokainen asiakas on meille tärkeä. Hyödyt lisäksi erityisistä palveluista, tapahtumista ja eduista, kun rekisteröidyt arvoasiakkaaksemme.

ESIMERKKEJÄ ARVOASIAKASEDUISTA Pääset 24 tunnin kuluessa arkisin yleislääkärille jollekin lääkäriasemallemme. Saat neuvoja ja ohjausta tarkoituksenmukaiseen hoitoon arvoasiakkaan palvelulinjalta: 09 7750 7711 (arkisin, ppm).

Tutustu tarkemmin maksuttomaan arvoasiakkuuteen ja etuihin: diacor.fi

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800