Diacor 1/2015

1/2015

Lehti terveydestä kiinnostuneille

09

Vatsan tähystys ilman pelkoa

12

Näön parantaminen laserilla

14

Liikkuvan lapsen kipeä polvi

06

Urheilu­lääkärillä on

PALLO HALLUSSA

Diacor.fi uudistuu Haluamme palvella asiakkaitamme entistä paremmin sähköisissä kanavissamme.

Verkkosivujen täysremontti on iso askel tätä päämäärää kohti.

Kuva Janne Mikkilä

U

udet sivut ovat sisällöltään monipuolisemmat ja tiedonhakukanavana tehokkaammat. Vaikka verkkosivuja kehitetään ja päivitetään jatkuvasti, välillä on aika tehdä isompi muodonmuutos. Diacorissa uudistus perustuu huolelliseen analyysiin siitä, millaisia sisältöjä asiakkaamme odottavat meiltä ja mihin he haluavat käyttää sivustoamme – olipa se sitten ajan varaaminen, lääkäriaseman sijaintitietojen tarkastaminen tai toimenpiteeseen valmistautuminen.

Haluamme uuden diacor.fi:n sisällöillä täydentää internetistä runsaasti löytyvää terveys- ja tautikuvaussisältöä.

Keskitymme esittelemään erilaisten vaivojen ja sairauksien hoitomahdollisuuksia sekä keinoja kokonaisvaltaisen terveyden ylläpitämiseen. Haluamme jakaa asiantuntijoidemme laajaa osaamista ja julkaisemme jatkossakin terveydenhuollon ammattilaisten artikkeleja, joissa he kertovat erikoistumisalueensa uusimmista hoidoista ja jakavat tietoa ajankohtaisista aiheista. Kaikenkattavaa terveyskirjastoa ei diacor.fi-sivustosta ole tarkoitus rakentaa, vaan esimerkiksi

Sivut avautuvat kevään 2015 aikana osoitteessa diacor.fi

olkapäävaivasta kärsivä löytää nopeasti vaihtoehdot ja asiantuntijat vaivan hoitamiseen – leikkaushoidosta fysioterapeuttiseen kuntoutukseen.

Oletpa työterveys- tai yksityisasiakas tai yrityksen työterveysasioista vastaava, tuomme tarvitsemasi tiedon ja palvelut helposti saatavillesi. Asiakkailta saamamme palautteen perusteella pyrimme tarjoamaan uudella sivustolla sisältöjä ja tietoa keskitetysti eri asiakasryhmien tarpeisiin, kuten lapsiperheille, senioreille tai aktiivisille liikunnanharrastajille.

Pyrimme tekemään sivustosta mahdollisimman mukavan käyttää. Siksi sivuston toiminta ei jatkossa riipu siitä, millä laitteella sisältöä luet. Sivusto toimii jouhevasti niin älypuhelimella, tabletilla kuin pöytäkoneellakin.

Tämän lehden ilmestyessä diacor.fi:n uudistusprojekti on jo aivan maalinauhan tuntumassa. Kehitystyö jatkuu uuden sivuston julkaisun jälkeenkin, asiakkaidemme kokemusten ja sivuston kautta kerättävän palautteen perusteella.

Päivi Salo liiketoiminnan kehittämispäällikkö

Sivusto toimii jouhevasti niin älypuhelimella, tabletilla kuin pöytäkoneellakin.

2

1/2015

Sisältö 1/2015 04

Kiertäjäkalvosin – siis mikä?

Tavallinen syy olkapään yösärkyyn.

05

Palaset Ajankohtaista tietoa Diacorista.

06

Jalkapallon pääsarjassa nähdään punaista Urheilulääkäri HIFKin palveluksessa.

09

Pelottaako vatsan tähystys?

Lääkitys lievittää.

10

Luu on elävää kudosta Luun tiheys kannattaa tutkia.

11

Kun kohtu pitää poistaa Milloin poisto on paras ratkaisu?

12

Investointi omiin silmiin Laserleikkaus toi uuden vapauden.

14

Osgood-Schlatterin tauti Tyypillinen lasten urheiluvamma.

Julkaisija Diacor terveyspalvelut Oy Päätoimittaja Esko Heikkinen

Uutta virtaa

K

evättä kohti mennään ja pahin pimeys alkaa helpottaa. Tämän saman havaitsen ilokseni itsestänikin. Oma vireystilani on alkanut valon myötä kohota syksyn sohvakauden jälkeen. Uusi motivaatio myös liikuntaan on löytynyt.

Nyt on taas helpompi toteuttaa hyvän ja terveellisen elämän perusasioita, kuten päivittäistä liikkumista, riittävää nukkumista, säännöllistä ruokarytmiä sekä ihmissuhteiden ylläpitämistä.

Alkuvuodesta saamme uusittua diacor.fi -verkkosivumme. Kehitämme niitä edelleen teiltä saatavien palautteiden mukaisesti ja tuomalla sisältöjä terveyden ja terveellisen elämän edistämiseen. Toki tuomme neuvoja ja toimintaohjeita myös sairastumisen varalle.

Terveysalan toimijana haluamme olla kehittämässä uusia palvelumuotoja ja vaihtoehtoja perinteisten kanavien rinnalle. Olemme lähteneet mukaan Valtiovarainministeriön eÄhtäri-hankkeeseen, jossa kokeillaan kuvayhteydellä tuotettavia etäpalveluja kansalaisille.

Vaikka asiakkaamme ja toimipisteemme sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, eÄhtäri-hanke on meille mielenkiintoinen mahdollisuus kerätä kokemuksia paikkariippumattomista etäpalveluista. Kokeilun jälkeen meillä on syvällisempi ymmärrys asiakkaidemme valmiuksista ja halusta hoitaa terveysasioitaan etäpalveluna kuvayhteyden välityksellä. Ensimmäisessä vaiheessa meiltä ovat palvelussa mukana sairaanhoitaja, diabeteshoitaja ja astmahoitaja.

Mielenkiintoista nähdä mitä oppia saamme pilotista. Digitalisoituminen tulee, ja haluamme siinä olla mukana siinä tahdissa kuin tekin – asiakkaamme – olette!

Digikehityksestä huolimatta painetulla sanallakin on edelleen paikkansa. Toivon, että mahdollisimman moni lukija löytää tästä lehdestä omia tarpeitaan palvelevan tarinan. Se voi löytyä esimerkiksi lasten polvivaivoista, tähystystutkimuksen jännittämisestä tai vaikka silmien laserleikkauksesta.

Hyviä lukuhetkiä sekä piteneviä ja aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen, vuoden ensimmäisestä hiihtolenkistä ylpeänä,

Toteutus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä Kannen kuva Pekka Nieminen Painosmäärä 163 000 kpl Paino PunaMusta

Minna Elomaa yksityisasiakkaiden liiketoimintajohtaja

3

Kärsitkö olkapään yösärystä, voimattomuudesta, rutinasta ja liikekivusta eritoten käden yläasennoissa? Jos vastasit kyllä, kyseessä on varsin todennäköisesti olkapään kiertäjäkalvosimen eli rotator cuffin ongelma.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Ari Heinonen

Kiertäjäkalvosin, siis mikä?

K

iertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävä on olkanivelen liikuttaminen. Jänteet kiinnittyvät olkapään nuppiin. Olkaortopedi Harri Heliö luettelee pitkän listan kiertäjäkalvosimen mahdollisia vaivoja.

– Jänteiden kalkkitulehdukset, limapussin tulehdus, jänteen rappeumat ja repeämät, hankausoireet ja joko osittaiset tai täydelliset yhden tai useamman jänteen repeämät ovat tavallisia. "Yläkautta pelattavat" mailapelit tennis ja sulkapallo sekä uinti ovat lajeja, joissa kiertäjäkalvosinongelmat saattavat vaivata.

– Repeämät syntyvät tapaturman tai pitkäkestoisen ylirasituksen myötä, kuten esimerkiksi lentopallossa tai tenniksessä.

Yli 40-vuotiailla jännerepeämä on kaatumisen yhteydessä todennäköinen etenkin silloin, kun olkanivel on kaatumisen yhteydessä mennyt sijoiltaan. Välillä on tietysti vaikea erottaa, onko tapaturmassa mukana vanhoja oireita. Joskus vanha oireeton repeämä voi tapaturman jälkeen muuttua kiusalliseksi.

4

1/2015

Vaikka olkapotilaan tutkimisessa on syytä ottaa röntgenkuva lähes aina, lääkärin vastaanottohuoneessa tekemä tutkimus on kuitenkin kaikkein tärkein asia. Paras ja tarkin konetutkimus on varjoainetehosteen kanssa ja laadukkaalla laitteella tehty magneettitutkimus. Laitteen laadusta kannattaa kysyä hoitavalta lääkäriltä.

Heliö sanoo, että useimmissa tapauksissa kiertäjäkalvosimen ongelmat voidaan hoitaa ilman leikkausta. Tulehdus-särkylääkitys, kylmähoito ja fysioterapia sekä harkinnan mukaan myös kortisonipistokset ovat ensimmäisen vaiheen keinoja. Oireet aiheuttanut kuormitus on luonnollisesti lopetettava tai ainakin sitä on vähennettävä. Kun oireiden syy on selvitetty, asianmukainen kuntoutus nousee useimmiten arvoonsa. Näin estetään samalla vaivan uusiutuminen.

Lopullinen hoitolinjan valinta määräy-

tyy kuntoutumisen etenemisen ja haitan asteen mukaan. Joissain tapauksissa jännerepeämien hoitona on leikkaus. Osittaisissa repeämissä jänne voidaan vain puhdistaa, mutta leikattavissa täydellisissä repeämissä jänne yleensä kiinnitetään uudelleen.

Jos leikkauksen päädytään, on täydellinen jännerepeämä korjattava mielellään alle kolmen kuukauden ja viimeistään puolen vuoden kuluttua vammautumisesta.

Näin olkapäähän ei synny pysyvää ongelmaa. Isoissa repeämissä korjaus voi jo kolmenkin kuukauden kohdalla olla haastava.

– Se on perussääntö, mutta leikkauspotilaat on aina valittava huolellisesti.

Päätökseen vaikuttavat mm. potilaan ikä, ammatti ja harrastukset. Tapaturmaisesti syntyneet vammat, joissa seurauksena on merkittävä voiman alentuminen, ovat tyypillisimpiä leikkaustapauksia, kertoo Heliö. Hän oli mukana asiantuntijana ryhmässä, joka laati viime vuoden marraskuussa julkaistun valtakunnallisen olkapään jännevaivojen Käypä hoito -suosituksen.

– Käypä hoito -suosituksen mukaan yksi syy leikkaukselle voi olla myös se, että huolellisesti toteutettu konservatiivinen hoito ei vain auta. Olkapäät ovat erilaisia! •

Tarkin konetutkimus on magneettikuvaus.

LYHYESTI

Ajankohtaista tietoa Diacorista

Tekstit Susan Patronen Kuvat Shutterstock

Rokota perhe punkkeja vastaan PUNKIT OVAT lisääntyneet viime vuosina ja niitä tavataan jo laajasti eri puolilla Suomea. Aktiivisimmillaan puutiaiset eli tuttavallisemmin punkit ovat loppu­ keväästä ja alkusyksystä.

Liikuttaessa luonnossa puutiaisaivotulehdusalueella on hyvä suojautua käyttämällä pitkähihaisia- ja lahkeisia vaatteita. Lisäksi kannattaa joka ilta tarkistaa sisään tultaessa, ettei ihoon tai lemmikkieläinten turkkiin ole päässyt tarttumaan punkkeja. Tämä ei auta puutiais­ aivotulehduksen ehkäisyssä, mutta se on tarpeen borrelioosin tarttumisen ehkäisyssä. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa rokote. Perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotetta, jotka on hyvä ottaa hyvissä ajoin ennen punkkitulehdusalueelle menemistä.

Varaa aika sairaanhoitajalta rokotukseen p. 09 7750 800 tai diacor.fi

Senioreiden muisti-ilta

Urheilulääketiedettä laineilla 24.–26.4.2015

DIACOR JÄRJESTÄÄ yhdessä Hoiva Oy:n kanssa muisti-illan 24.3.2015 klo 17 alkaen Helsingin Diakonissalaitoksen auditoriossa, Alppikatu 2.

Ilmoittautumiset tapahtumaan puhelimitse 09 7750 5980. Lisätietoa tapahtumasta diacor.fi ja hoiva.fi

DIACOR JÄRJESTÄÄ keväällä jo perinteeksi muodostuneen Urheilulääketiede 2015 -seminaarin. Tapahtumassa puhutaan tänä vuonna mm. selän ongelmista, spiro­ ergometriasta, urheilijan sydämestä sekä diabeteksesta.

Uutta ohjelmassa ovat kokeneiden ammattilaisten vetämät työpajat, joissa he näyttävät käytännössä, kuinka he tutkivat ja arvioivat potilaitaan. Laivalla tapaa tuttuun tapaan myös tunnettuja urheiluihmisiä. Ilmoittautumiset www.smt.fi/urheilulaaketiede 2015

Ajankohtaiset edut arvoasiakkaille OLETKO JO Diacorin arvoasiakas? Arvoasiakkaanamme saat käyttöösi arvoasiakkaille suunniteltuja palveluja, etuja, vinkkejä ja ohjeita terveyden ylläpitoon sekä kutsuja tapahtumiimme. Katso ajankohtaiset edut diacor.fi.

Sairaalan yhteystiedot DIACOR SAIRAALA Osoite Porkkalankatu 22 C, 1. krs, 00180 Helsinki Puhelin Vaihde 09 775 088 • Vaihteen ollessa suljettuna 09 7750 8183 • Sihteerit 09 7750 8180 • Vakuutuspalveluyksikkö 09 7750 8888 Sähköposti vakuutuspalvelut@diacor.fi • diacor.fi

Matkustan ympäri maailmaa OLETKO LÄHDÖSSÄ matkalle ja mietit, mitä rokotteita tarvitset? Varaa aika sairaanhoitajalle erityisrokotus­ asemallemme ja kerro matkakohteesi. Näin sairaanhoitajamme voi suunnitella sinulle valmiiksi rokotusohjelman matkakohteesi tarpeiden mukaan. Voit katsoa helposti myös sinulla jo voimassa olevat rokotukset eLääkäriasemaltamme. Rokotevalikoiman ja hinnaston löydät osoitteesta diacor.fi

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

5

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Pekka Nieminen ja Juho Kuva

Edessä oleva jalkapallokesä tiedetään kiinnostavaksi jo nyt.

Yksi kiinnostuksen kasvattajista on perinteitä pullisteleva sarjanousija HIFK, joka pelaa maan korkeimmalla sarjatasolla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972. Tuleva jalkapallokausi Töölön jalkapallostadionilla on punainen.

Jalkapallon pääsarjassa nähdään

punaista

H

IFK:n jalkapallohistoria on komea ja pitkä, sillä seuran jalkapallojaos perustettiin jo vuonna 1907, kymmenen vuotta ennen Suomen itsenäistymistä. Aikanaan se pelasi 29 kautta pääsarjatasolla ja voitti seitsemän mestaruutta. Tuorein niistä on vuodelta 1961 eli 54 vuoden takaa.

Jo viime kesänä HIFK väläytteli Ykkösessä. Sarjanousija roikkui kärjen tuntumassa koko kauden ja teki uskomattoman loppukirin. Niin vain Helsingissä juhlittiin lopulta pääsarjanousua.

6

1/2015

Yleisö löysi tiensä jo Ykkösen peleihin hyvin. Ensi kesäksi katsojia odotetaan paljon enemmän. HIFK-jalkapallo on nousemassa ilmiöksi. Seuran tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen. Punainen on myös HIFK:n pelaajien terveydenhuollosta vastaavan Diacorin väri.

HALME – MR. HIFK Keskikentän moottori Jukka ”Jugi” Halme, 30, on nykykokoonpanon pelaajista ainoa, joka on pelannut HIFK-jalkapalloa neljällä eri sarjaportaalla kolmosdivisioonasta Veikkausliigaan. ”Gennaro Gatuson

näköinen mies” sai viime kesänä maistaa myös sairastuvan palveluita, sillä elokuussa hän oli polvivamman vuoksi jonkin aikaa sivussa.

– Homma Diacorissa pelasi kyllä hyvin ja polvi tuli kuntoon. Viime kesänä saimme vierasjoukkueiltakin positiivista palautetta lääkäripalveluistamme, joten eiköhän se puoli ole meillä aika hyvässä kunnossa.

Niin Halme kuin koko muukin joukkue osallistui myös sarjasääntöjen edellyttämään terveystarkastukseen.

– Ne todella tehtiin, eikä vain kirjoitettu paperilla. Varsinaisen lääkärintarkastuksen lisäksi jokaiselta pelaajalta otettiin sydänfilmi ja laboratoriokokeet.

Viime kaudella tarkastuksista vastasi jääkiekkomaajoukkueen ja olympiakomitean lääkäri Harri Hakkarainen. Tulevaksi kaudeksi joukkuelääkärin tehtävät siirtyvät Kalle Mykrälle.

Halme listaa nopeasti joukon ominaisuuksia, joita hyvältä joukkuelääkäriltä edellytetään.

– Helppo tavoitettavuus, ammattitaito ja luotettavuus ovat ykkösasioita, mutta oikea joukkuelääkäri on myös sosiaalisesti taitava, joka ”ui” pukukopin tunnelmiin ja tilanteisiin joustavasti.

LÄÄKÄRILLÄKIN URHEILUPERINTEITÄ HIFK:n lääkärin Kalle Mykrän isä Hannu oli aikanaan maamme parhaita varttimailereita. Kalle itse on edustanut Suomea ratakierroksella alle 20-vuotiaiden Pohjoismaiden maaottelussa ja voittanut junioreissa kaksi Suomen mestaruutta pitkässä viestissä. Naapurissa Maskussa asui jalkapallosta innostunut poika, jonka isä Heikki oli niin ikään maan parhaita 400 metrin

juoksijoita. Naapurinpojan nimi oli Kasper Hämäläinen, joka nykyään tunnetaan A-maajoukkueen luottopelaajana. Hänen kanssaan Kalle potki palloa junioripeleissä.

Kalle kertoo olevansa innostunut ja iloinen pestistään HIFK:n liigalääkärinä.

Liigan säännöt edellyttävät lääkärin paikallaoloa vain kotijoukkueelta, mutta Kalle arvelee käyvänsä ainakin joitakin pelejä myös vieraspaikkakunnilla. Tehtävässään hän painottaa erityisesti terveystarkastuksen merkitystä.

– Tarkastuksessa oppii tuntemaan pelaajia ja persoonallisuuksia hyvin. Lääkärin näkökulmasta se on hyvä hetki puhua muustakin kuin vain vammojen paranemisesta ja peliluvista. Tarkastuksen yhtey­ dessä otettava sydänfilmi on yhdenlainen henkivakuutus. Se kertoo paljon sydämen toiminnasta, ja mahdollisten ongelmien ilmaantuessa terveenä otettua sydänfilmiä ei useinkaan muuten olisi saatavilla.

– Pelaajat ottavat ensin yhteyttä minuun.

Teen ensiarvion vammasta ja tarvittaessa ohjaan pelaajan tarkempiin tutkimuksiin.

Diacorilla on mainio urheilulääketieteestä kiinnostuneiden asiantuntijoiden verkosto, josta löytyy apu käytännössä kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin riippumatta siitä, onko kyseessä vamma vai sairaus.

Mykrä saa tutustua koko joukkoon uusia pelaajia, sillä viime kauden miehistö saa pääsarjatasolle runsaasti vahvistuksia.

Tammikuussa joukkueen uusista nimistä tiedetään jo Myllykoskelta saapuvat sarja-

Diacorillla on mainio urheilulääketieteestä kiinnostuneiden asiantuntijoiden verkosto.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

7

Ajanvaraus Diacorin urheilulääkäreille diacor.fi tai puh. 09 7750 800

Kalle Mykrä pitää pelaajien terveystarkastuksia ensiarvoisen tärkeinä.

Tunnettuja jalkapallonimiä MONI TUNNETTU suomalainen jalkapalloilija on ehtinyt edustaa urallaan HIFK:ta. Heistä mainittakoon Palloliiton ex-puheenjohtaja Pekka Hämäläinen, näyttelijä ja ohjaaja Åke Lindman, valmentajavelho ja TV-kommentaattori Martti Kuusela, pirtukuningas ja Tukholman 1912 olympiajoukkueen pelaaja Algot Niska sekä nykyisen maajoukkuevalmentajan Mixu Paatelaisen isä Matti ”Roto” Paatelainen.

Vielä vuonna 1971 HIFK saavutti SM-hopeaa ja pelasi otteluita UEFA-cupissa, mutta jo seuraavana vuonna joukkue putosi ylimmältä sarjatasolta. Siitä alkoi useamman vuoden korpivaellus eri divisioonissa, alimmillaan maan viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla.

Viime kaudeksi HIFK nousi Ykköseen ja juhli kaikkien yllätykseksi syksyllä suoraa liiganousua Ykkösen voittajana.

8

1/2015

jyrät Pekka Sihvola ja Tommi Vesala sekä Hongasta tulevat Nnaemeka Anyamele ja Youness Rahimi. He, kuten myös naapuriseura HJK:sta siirtyvät Saku Eriksson ja Fredrik Lassas, ovat kaikki nuorten maajoukkuepelaajia.

– Lassas on maamme lupaavimpia pelaajia, joka tulee HIFK:hon, jotta pääsee varmasti pelaamaan riittävästi. Nuoren miehen lopullinen osoite on tietenkin ulkomailla. Ja muutama pelaaja on vielä tulossa lisääkin, toteaa HIFK:n urheilutoimenjohtaja Henri Määttä.

KOKO KAUPUNGIN HIFK René Österman heiluttaa puheenjohtajan nuijaa sekä HIFK Soccer rf:ssä että myös edustusjoukkueen toiminnasta vastaavassa HIFK Fotboll Ab:ssa. Kaiken kukkuraksi mies on vielä koko emoseuran puheenjohtaja.

Jalkapallomiehelle nousu Veikkausliigaan oli todellinen yllätys ja pikalähtö. Jo

Terveydenhuoltopalvelut ovat joukkueelle erittäin tärkeä osa kokonaisuutta.

vuoden takainen nousu ykköseen suoraan kakkosesta oli yllätys, mutta nyt KTP oli vielä neljä ottelua ennen sarjan päättymistä 11 pisteen karkumatkalla.

– Voimme hyvin sanoa, että KTP hävisi suoran nousun. Heidän onnekseen pääsarjapaikka kuitenkin järjestyi, kun Hongan kävi kuten kävi. Pidän Kotkan nousua mainiona juttuna, sillä HIFK:n tapaan heilläkin on hyvä stadion ja kova kotiyleisö.

HIFK:n kanssa Österman on puuhaamassa Suomen ensimmäistä jalkapallojoukkueen avointa osakeantia.

– Se on uusi tapa toimia, jossa tavoitteena on saada mahdollisimman moni taho mukaan. Osinkoa ei välttämättä ole luvassa ainakaan aluksi, mutta puhunkin mielelläni ”fiilissijoituksesta”, jolla pääsee mukaan maailman seuratuimman urheilulajin sisäpiiriin ja pääsarjatoimintaan. Östermanin mukaan HIFK:n tavoite alkavalla sarjakaudella on sijat 1–10, sillä 11. joukkue joutuu karsimaan sarjapaikastaan ja viimeinen eli 12. tippuu.

– Yleisötavoitteemme on kovin maltillinen eli 1500 katsojaa ottelua kohden. Tähän ei tosin sisälly kotiottelumme HJK:ta vastaan, jossa tavoite on tietenkin täysi tupa. Yleisöbudjettimme on hyvin realistinen, sillä jo tammikuussa on myyty yli 700 kausikorttia. Pilvilinnoja ei pidä rakentaa.

HIFK:n yhteistyökumppanit ovat varsin pitkälle samoja, jotka – Diacorin tavoin – lähtivät mukaan, kun seura nousi kakkosesta ykköseen. Östermanin mukaan seura haluaa ”palkita” näitä. HIFK-tuotetta kehitetään koko ajan, sillä Österman kaipaa Suomeen parempaa fanittamiskulttuuria.

– Terveydenhuoltopalvelut ovat joukkueelle ”must” eli erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Kyse ei ole pelkästä vammojen hoidosta, sillä yhtäkkiä esimerkiksi joukkueen sisällä jylläävä flunssa saattaa pilata monta ottelua. Ykkösessä meitä kiiteltiin myös vierasjoukkueiden hoidosta, joten miksipä emme jatkaisi samaan tahtiin myös pääsarjapeleissä. •

Pelottaako vatsan tähystys?

Ruokatorven ja mahalaukun tähystys on joskus välttämätön toimenpide. Sama koskee paksusuolen tähystystä. Mutta entäpä jos potilas pelkää, eikä uskalla lähteä tutkimukseen? Silloin auttaa rauhoittava lääkitys.

G

Teksti Esko Heikkinen Kuva Pekka Holmström

astrokirurgi Outi Nylander tekee lääkityksellä helpotettuja ruoansulatuselinten tähystyksiä Ruoholahden lääkäriasemalla. Vatsalaukun ja ruokatorven sekä paksusuolen tähystyksen lisäksi menetelmää voidaan käyttää myös sigmoidoskopiassa eli peräsuolen ja paksusuolen loppuosan tähystyksessä. Tätä käytetään etsittäessä paksusuolen loppupään ja peräsuolen sairauksia.

Sedaatiolla tarkoitetaan anestesiologin eli nukutuslääkärin antamaa lääkitystä ja keskushermoston ”lamaamista”, joita on eriasteisia aina leikkauksissa käytettyyn nukutukseen asti. Ruoansulatuselinten tähystyksissä riittää tavallisesti tähystäjälääkärin ja sairaanhoitajan antama suonensisäinen rauhoittava lääkitys. Tällöin puhumme ivlääkityksen kanssa tehdystä tähystyksestä.

Kaikki potilaat eivät pysty tähystystutkimuksiin ilman lääkitystä, heitä on kuitenkin vain pieni osa. Tärkeämpi peruste lääki-

Lääkitykset ja tähystystutkimukset Diacor Ruoholahti puh. 09 7750 8100

tyksen kannalta on se, että moni pelkää tai ainakin jännittää tutkimusta. Se voi johtua mm. aiemmista huonoista kokemuksista.

Näissä tapauksissa lääkitys on mainio vaihtoehto, sillä se poistaa jännityksen ja sujuvoittaa tutkimuksen tekemistä, Nylander kertoo.

Lieväasteisella nukutuksella tai rauhoittavalla lääkityksellä ei ole merkitystä tutkimustulosten kannalta.

– Yksi rauhoittavan lääkityksen eduista on siinä, että ainakin toistaiseksi voin sanoa, että tutkimus onnistuu aina. Ilman sitä tutkimuksia on joskus jäänyt tekemättä, kun se ei vain kerta kaikkiaan onnistu. Toisille ihmisille nämä tutkimukset ovat melko vaivattomia, toiset taas jännittävät niitä kovasti. Jälkimmäisille lääkitty tähystys on mainio vaihtoehto.

Lääkityn skopian jälkeen ei voi ajaa autoa, joten omalla autolla ei tähän tutkimukseen kannata tulla. Tutkimuspäivä menee muutenkin lepo- tai sairauspoissaolopäiväksi, sen verran suonen sisään annettavat lääkeaineet vaikuttavat yleiseen oloon ja suorituskykyyn. •

GASTROSKOPIASSA eli vatsalaukun tähystyksessä selvitellään rinnan ja ylävatsan oireita, kuten oksentelua, nielemisvaikeuksia tai kipuja. Löydöksinä voi olla esimerkiksi ruokatorven tai mahalaukun tulehdus tai maha- tai pohjukaissuolen haava. Tutkimuksella voidaan selvittää myös mahan tai suoliston verenvuotoja tai vaikkapa mahdollista keliakiaa.

KOLONOSKOPIAA eli peräaukosta tehtävää paksusuolen tähystystä käytetään yleensä pitkään jatkuneen ripulin tai suoliston verenvuodon paikantamiseen.

Tutkimuksia tehdään Diacor Itäkeskuksessa, Ruoholahdessa ja Tapiolassa. Lääkittyjä tähystystutkimuksia tehdään ainoastaan Ruoholahdessa.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

9

Vasemmalla tervettä, oikealla haurastunutta luuta.

Luu on elävää kudosta Moni sairastaa osteoporoosia tietämättään, mutta sen toteaminen luuntiheysmittauksella on helppoa ja vaivatonta. Mittaus kannattaa ehdottomasti tehdä, jos epäilee sairastavansa osteoporoosia tai sen esiastetta osteopeniaa.

Teksti Susan Patronen Kuva Jacopin/Science Photo Library

Dexamittaukset Diacor Keskusta puh. 09 7750 8717

O

steoporoosi on luun aineenvaihduntaan liittyvä sairaus, jossa luun rakenne ja lujuus heikkenevät. Pohja aikuisiän luuntiheydelle rakennetaan nuoruudessa. Riittävä liikunta sekä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ovat kasvaville nuorille ensiarvoisen tärkeitä.

Luumassa kehittyy pääosin 20 ikävuoteen mennessä, ja nopeinta kehitys on murrosiässä. Pienienergiset luunmurtumat ovat usein ensimerkki osteoporoosista.

– Työikäisen normaalipainoisen aikuisen ranne kestää yleensä seisaaltaan kaatumisen käden varaan, mikäli luusto on kunnossa. Riskitekijöitä osteoporoosille ovat mm. vähäinen liikunta, puutteellinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä hento ruumiinrakenne. Myös tietyt lääkkeet, kuten kortisoni pitkäaikaisesti käytettynä, voivat heikentää luuta. Perintötekijöillä on myös suuri merkitys: mikäli suvussa on todettu osteoporoosia, kannattaa oma luuntiheys kertaalleen mittauttaa, kertoo kuvantamisen vastuulääkäri, radiologi Eero Puntila.

D-VITAMIINIA JA KALSIUMIA Puolella suomalaisista on D-vitamiinin puutetta. Kesällä suomalaiset eivät ehdi

10

1/2015

saada sitä riittävästi koko vuoden tarpeisiin. Tästä syystä jokaisen tulisi huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista samoin kuin kalsiumista, etenkin mikäli ei käytä arjessaan maitotuotteita. Muutokset luustossa eivät ole nopeita, mutta luu on elävää kudosta, jossa jatkuvasti tapahtuu uuden luun muodostumista ja vanhan hajoamista.

Osteoporoosi todetaan luuntiheysmittauksella, johon potilas tarvitsee lääkärin lähetteen. Tutkimus on kivuton ja säteilykuormitus hyvin pieni. Diacorissa käytössä on luotettava Dexa-mittaus, jolla mitataan sekä lannerangan että molempien lonkkien luuntiheys. Tutkimukseen on hyvä varata aikaa puolisen tuntia, vaikka itse mittaus kestää alle 10 minuuttia. Potilas saa radiologin lausunnon yleensä saman tien sekä hoito-ohjeet hoitavalta lääkäriltä sovitusti.

– Luuntiheys ei muutu nopeasti, joten 30–40-vuotiaana normaaliksi todettu tulos säilyy kymmenisen vuotta. Vaihdevuodet aiheuttavat naisilla muutaman vuoden ajaksi nopeamman luuntiheyden laskun, jos hormonikorvaushoitoa ei käytetä.

Jos potilaalle tulee tunne, että murtuma on syntynyt liian helposti, tai suvussa on osteoporoosia, kannattaa luuntiheys selvittää. •

On tilanteita, joissa kohdunpoisto on naisen vaivoissa sekä ainoa oikea että välttämätön toimenpide. Tyypillisimpiä näistä ovat kohdun pahanlaatuiset kasvaimet. Poisto voidaan tehdä myös hyvälaatuisissa kasvaimissa, mutta ei tietenkään naisille, joiden tarkoituksena on vielä hankkiutua raskaaksi.

Teksti Esko Heikkinen Kuva Juho Kuva

Kun kohtu pitää poistaa

P

oistoa voidaan käyttää myös hankalien vuotohäiriöiden hoidossa sen jälkeen, kun pilleri- ja kierukkahoidot on todettu riittämättömiksi.

Vielä 2000-luvulle tultaessa Suomessa tehtiin kohdunpoistoja paljon, jopa niin paljon, että siihen kiinnitettiin erityistä huomiota. Sen seurauksena ne ovat vähentyneet merkittävästi.

– Kymmenen viime vuoden aikana olemme tulleet tilanteeseen, jossa poistoja tehdään jopa liian vähän. Se on monessa tapauksessa erinomainen hoito. Toisaalta tulee muistaa, että varsinkaan tällaiseen leikkaukseen ei milloinkaan saa mennä liian kevyin perustein, sanoo Markku Aho, yksi maamme kokeneimmista kirurgisista gynekologeista.

Ongelmiin on aina paneuduttava yksilöllisesti. Diagnoosin ja vaivatuntemusten ja -kokemusten ohella leikkauspäätökseen vaikuttavat sekä potilaan oma käsitys tilanteestaan että hänen ikänsä. Myös leikkaustavan valinta perustuu potilaskohtaiseen harkintaan.

Ongelmiin on aina paneuduttava yksilöllisesti.

Markku Ahon vastaanotot Diacor Alppikatu, Keskusta ja Ruoholahti

ERILAISIA TEKNIIKOITA Runsaat kuukautisvuodot johtuvat tavallisesti kohdun lihaskasvaimista eli myoomista. Kun kohdunpoisto katsotaan aiheelliseksi, se voidaan pääsääntöisesti tehdä joko alateitse tai tähystysmenetelmällä. Joskus kohtu tai myooma voi olla niin kookas, että leikkaus on tehtävä perinteiseen tapaan vatsanpeitteiden läpi. Menetelmän valintaan saattaa lisäksi vaikuttaa se, onko nainen synnyttänyt vai ei.

– Käytännössä voimme hyvin sanoa, että kohtu poistetaan joko tähystämällä tai alateitse. Perinteisiä vatsapeitteiden kautta tapahtuvia leikkauksia tehdään enää kovin harvoin, Aho sanoo.

Valtaosa potilaista kotiutuu jo toimenpidettä seuraavana päivänä ja palaa työelämään 1–2 viikon kuluessa. Myös harrastuksiin voi palata nopeasti. Alatien kautta tapahtuva eli vaginaalinen kohdunpoisto on siinä mielessä potilaalle miellyttävä leikkaustekniikka, että nopean toipumisen lisäksi siitä ei jää lainkaan näkyviä leikkausarpia.

Markku Aho muistuttaa vielä, että eri sairauksiin on muitakin hoitovaihtoehtoja.

– Vuoto-ongelmat voivat joskus aiheutua myös pienistä kohtuontelon sisälle pullistuvista myoomista. Ne voidaan tavallisesti poistaa kohdun tähystyksen eli hysteroskopian avulla. Tällöin itse kohtua ei tarvitse poistaa. • VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

11

Teksti Susan Patronen Kuvat Paula Kukkonen

Investointi omiin silmiin Marraskuussa silmänsä Diacor Silmäyksikössä leikkauttanut Merja Klemola pohti laserleikkausta pitkään. Merja oli käyttänyt laseja yläasteikäisestä asti ja inhonnut niitä aina.

M

12

erja sanoo olleensa ”piilolasien suurkuluttaja”, ja silmät alkoivat jo oireilla niistä. Kuivat silmät ovat yleinen vaiva piilolasien käyttäjillä, toteaa myös Merjan silmät leikannut silmäkirurgi Tapio Ihanamäki.

Useimmiten laserleikkauksen valitsevat aktiiviset nuoresta asti silmälaseja käyttäneet naiset ja miehet. Merjasta leikkaus tuntui alkuun vaikealta.

– En oikein tiennyt, mistä ryhtyä etsimään tietoa ja mitä pitäisi tehdä. Moni ystäväni oli käynyt leikkauksessa, ja heiltä sain paljon tärkeää tietoa. Kaikki he suosittelivat toimenpidettä. Lisäksi kaikilla oli sama viesti: jos jotain olisin tehnyt toisin, niin olisin käynyt aiemmin, Merja kertoo.

Leikkauksen jälkeen Merja toivoo itsekin, ettei olisi miettinyt päätöstä niin pitkään. Ehkä päätöksen piti saada kypsyä rauhassa? Sillä aikaa Merja ehti myös säästää leikkausta varten.

Diacor valikoitui leikkauspaikaksi hinnan ja asiantuntevuuden takia. Merkittäväksi tekijäksi Merja mainitsee myös Diacorin arvopohjan, joka on lähellä pienen pojan äidin sydäntä. Se, että Diacorin tuotoilla tehdään hyvää ja autetaan kaikkein vähäosaisimpia, on hänelle tärkeää.

Eniten laserleikkauksessa Merjaa jännitti: mitä jos näkö vain heikkeneekin entisestään? Toisena huolena oli mahdollinen kipu. Hän katsoi vielä leikkausaamuna pikkupoikaansa oikein tarkasti, jotta varmasti muistaisi, miltä hän näyttää. Nyt Merjaa jo naurattaa kaikki tuo turha jännittäminen.

– Kipua en tuntenut ollenkaan. Jännittämiseeni suhtauduttiin asiallisesti, ja minusta pidettiin erinomaista huolta. Hoitaja oli aivan ihana ja palvelu oli todella yksilöllistä. Leikannut lääkäri Tapio Ihanamäki muisti jopa edellisen viikon lomamatkani, Merja kiittelee.

Diacorissa potilasta hoitaa sama lääkäri aina esitutkimuksesta jälkitarkastukseen: tämä takaa yksilöllisen palvelun.

ARVOMAAILMA TUNTUI OMALTA Kun kaikki palaset loksahtivat viime syksynä kohdalleen, päätös syntyi lopulta nopeasti. Esitutkimus- ja leikkausaika saatiin sovitettua Merjan kiireiseen kalenteriin, ja yhtäkkiä päätös oli helppo tehdä.

HELPPOA JA YKSINKERTAISTA Toimenpiteen helppous ja nopeus yllättää monet. Jos potilas saapuu leikkaukseen aamusta, hän on jo puolilta päivin takaisin kotona. Merjan leikkauspäiväksi osui perjantai, joten hän oli takaisin työn touhussa jälleen maanantaina, ilman silmälaseja!

1/2015

– Treenaaminen kuntosalillakin on entistä vaivattomampaa, kun ei tarvitse huolehtia silmälaseista tai piilolinsseistä, Merja iloitsee.

Varaa aika maksuttomaan hoitoarvioon puh. 09 7750 8111

Silmäleikkaukseen?

VALMISTELUT - Piilolasien käyttö tulee lopettaa viimeistään viikko ennen leikkausta. Muita erityisiä valmisteluja ei tarvita.

Merja arveli, että toipuminen kestäisi paljon kauemmin. Leikkaus aikataulutettiin siten, että se hankaloittaisi mahdollisimman vähän arkea, ja töihin pääsisi takaisin pian. Yllätyksekseen Merja huomasi eron näössään heti leikkauksen jälkeen.

– Ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen olivat yhtä juhlaa, kun koko ajan tuli eteen asioita, joita ei ollut aiemmin nähnyt. Normaali elämä helpottui valtavasti. Aamut ovat nyt aiempaa helpompia ja kiireettömämpiä, kun piilolasien kanssa ei kulu turhaa aikaa, rahasta puhumattakaan. Merja kokee laserleikkauksen myös säästönä, sillä eiväthän piilolasitkaan ilmaisia olleet. Paras sijoitus ikinä, hän huudahtaa!

Kun Merjalta kysyy, mitä hän sanoisi leikkausta pohtivalle ystävälleen, hän nos-

Leikkaus ei satu yhtään, se on nopeasti ohi, ja se on helppoa. taa esille kolme asiaa. Ensinnäkään se ei satu yhtään, toiseksi se on nopeasti ohi, ja kolmanneksi se on niin helppoa.

– Itse toimenpide ja koko elämä sen jälkeen.

JÄLKIHOITO - Laserleikkauksen jälkeen lääketippoja käytetään noin viikko.

- Kostutustippoja käytetään pidempään.

- Silmiä ei saa koskea tai hieroa.

- Viikon ajan silmät suojataan suojalaseilla.

- Jälkitarkastukset on seuraavana päivänä sekä kuukauden ja 6 kuukauden kuluttua.

TOIPUMINEN - Kotiin pääsee saman tien ja töihin muutamassa päivässä.

Näkö kirkastuu jo leikkauspäivän iltana.

- Silmät voivat tuntua jonkin aikaa kuivilta ja roskaisilta.

DIACOR SILMÄYKSIKKÖ Porkkalankatu 22 C, 2. kerros puh. 09 7750 8111

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

13

Teksti Esko Heikkinen Kuva Pekka Holmström

Lapsen kipeä polvi ja Osgood-Schlatterin tauti Yksi yleisimmistä ja tunnetuimmista lasten urheilu- ja liikuntavammoista on Osgood-Schlatterin tauti. Se on reisilihaksen vetorasituksesta johtuva sääriluun yläosan kyhmyn rasituskiputila. Lastenkirurgi Nina Johtimo tapaa tästä vaivasta kärsiviä lapsia ja nuoria usein.

V

aivan diagnoosi on tavallisesti melko helppo, sillä polven etuosaan muodostuva kyhmy näkyy selvästi. Jos kohta on painettaessa arka, kyse on todennäköisesti juuri Osgood-Schlatterin taudista.

– Kyhmy on jokaisella siinä kohdassa, jossa reisilihaksen jänne kiinnittyy sääriluuhun. Reisilihas on vahva ja kovassa käytössä, kun lapsi ponnistaa tai juoksee.

Kasvuikäisellä on kiinnityskohdassa kasvulinja, joka on heikompi kohta eikä aina kestä reisilihaksen aiheuttamaa vetorasitusta. Sääriluun etuosa on tässä mielessä yksi kasvuikäisen nuoren rasituskivuille alttiista paikoista, Johtimo selittää.

Osgood-Schlatterin tauti on hyvin yksilöllinen, joka toisilla voi ilmaantua hyvin lievänä ja mennä ohi parissa viikossa. Mitä pidempään vaiva kestää, sitä suuremmaksi kyhmy voi kasvaa. Isosta kyhmystä saattaa olla vaivaa vielä aikuisiälläkin taudin periaatteessa jo parannuttua, sillä se voi estää

Nina Johtimon vastaanotto Diacor Iso Omena diacor.fi tai puh. 09 7750 800

14

1/2015

polvillaan olon kovalla alustalla. Kyhmy ei kuitenkaan ole sama asia kuin tauti, oireettomallakin voi olla iso kyhmy ja päinvastoin.

Tyypillisin ikä Osgood-Schlatterin taudin saamiselle on 10–12 vuotta, mutta vaivaa löytyy sekä nuoremmilla että vanhemmilla potilailla. Kipeimmillään se vaivaa levossakin, vaikka rauhoittuu yleensä nopeasti, kun rasitus lopetetaan. On melko tavallista, että polvillaan ei voi olla ollenkaan, ja että kyykkyyn meneminen ja varsinkin sieltä ylös nouseminen on tuskallista ja joskus jopa mahdotonta. Tapaturma saattaa altistaa vaivalle ja samanaikaisesti polvessa voi olla muutakin ongelmaa.

HOITONA LEPO Ensimmäinen hoito Osgood-Schlatterin taudista kärsivälle on hyppy- ja juoksukielto. Johtimo aloittaa tavallisimmin yhden kuukauden kiellolla, josta palataan normaaliharjoitteluun asteittain.

– Tässä monet ”narahtavat”, sillä liikuntakielto ei tarkoita vain ohjattua tai harjoitusohjelman mukaista harjoittelua. Se tarkoittaa kaikkea ponnistavaa liikuntaa, myös esimerkiksi välitunneilla tapahtuvaa palloilua ja lasten sinänsä normaalia liikkumista.

Tulehduskipulääke poistaa kipua, mutta ei tietenkään poista itse syytä.

Jos lapsen askeltamisessa on virheasentoa, sitä voidaan yrittää korjata fysioterapeutin avulla. Äärimmäisenä hoitokeinona on kipsaus, mutta sitä käytetään vain, jos kipu ei muutoin tunnu rauhoittuvan

ollenkaan. Leikkaushoitoa ei tähän vaivaan juuri käytetä.

Johtimo ei suosittele ”harjoittelua hammasta purren”, mikä valitettavasti tuntuu olevan joidenkin valmentajien ohjenuorana.

– Väkisin tekemällä vaiva vain pahenee ja pitkittyy.

EHKÄISEMINEN ON HANKALAA Osgood-Schlatterin taudista ei tiedetä, että sitä voisi ehkäistä ennalta jollakin muulla kuin olemalla liikkumatta. Esimerkiksi jalkineiden laadulla ei näytä olevan merkitystä taudin kehittymisessä.

– Harjoitusmäärä on ainoa vaikuttava asia. Sekään ei ole niin oleellista, mitä lapsi tekee. Vaiva iskee, kun polven ojennusta tehdään paljon, olipa kyse sitten juoksusta tai muusta ponnistamisesta.

Osgood-Schlatterin taudissa on lohdullista se, että liikkumisen yhteydessä ilmaantuvat kivut katoavat varmasti iän myötä eli viimeistään kun kasvulinjat sulkeutuvat.

Kyhmyyn voi joskus jäädä painoarkuus, mutta itse liikuntasuoritusta kipu ei enää haittaa.

– Lapsen polvikipu kannattaa ottaa tosissaan. Jos lapsi valittaa kipua systemaattisesti harjoitusten jälkeen, se pitää uskoa ja lähteä lääkärin puheille.

Polvikivulle voi olla monia muitakin syitä, kuten tapaturmien, virheasentojen ja -liikkeiden sekä esimerkiksi reumatautien aiheuttamat kivut. Erotusdiagnostiikassa tarvitaan asiantuntijaa. •

TÄTÄ MIELTÄ Teksti Esko Heikkinen

Toipuminen ei ole nopeuskilpailu HOITOKETJUJEN PITUUKSISTA on puhuttu viime vuosina paljon. Hyvä niin, sillä takavuosina varsinkin julkisella sektorilla joku epäonninen saattoi jopa ”unohtua” potemaan hoidettavissa olevaa sairauttaan työkyvyttömyystodistuksen taakse. Kun vakuutusyhtiöt heräsivät asiaan ja päivärahakorvauksiensa kuluihin, asia nousi pinnalle.

Yksityisillä toimijoilla tämä haaste oli kuitenkin olemattoman vähäinen, ellei peräti vallan tuntematon.

Nykyään tilanne on paljon parempi, ja lakisääteisten vakuutusten alla sairastavat potilaat hoidetaan kaikkialla mahdollisimman nopeasti. Päivärahojen vuoksi sairauspoissaolon pituus on merkittävä asia työtapaturma- ja liikennevahinkojen korvauskäytännössä.

Mutta ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Palvelujen markkinointiin liittyen ihmisten leikkauksista toipumisesta on tullut kilparata, jonka tuloksista julkistetaan uusia ennätyksiä. Jostakin syystä mediakin tuntuu noteeraavan tämän ennätystehtailun varsin kritiikittömästi. ”Hoitoketjujen puolittaminen muihin verrattuna” näyttää olevan ihan kelpo uutinen.

Olemme seuranneet leikkaustoimenpiteiden toipumisja työhönpaluuaikoja jo useamman vuoden ajan, sen kummemmin asialla elämöimättä. Taannoin esimerkiksi Talouselämä-lehdessä (3/2014) esiteltiin hyviä hoitotuloksia. Näihin viitaten me voimme todeta, että polven kierukka- ja eturistisidevaivoissa sekä olkatoimenpiteissä työhönpaluu on Diacorin potilailla 40–65 prosenttia nopeampaa. Ajassa se merkitsee toimenpiteestä riippuen 10–60 vuorokautta lyhyempää sairauspoissaoloa.

Jutun juoni on kuitenkin siinä, että leikkauksesta toipuminen ei ole pelkkä nopeuslaji. Tärkeintä on hyvä pitkän tähtäyksen lopputulos. Lisäksi keskiarvot ovat huonoja.

Potilaan on aloitettava työt silloin, kun hän on siihen toipumisensa puolesta valmis. On sanomattakin selvää, että monissa vaivoissa ammatti vaikuttaa poissaolon pituuteen. Sitä paitsi eläkeläisen tai koululaisenkin nopea toipuminen on tärkeä asia, vaikka se ei välttämättä sai­ rauspoissaolotietoihin ja –todistuksiin kirjaudukaan. •

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan!

Ensimmäinen hoito on hyppyja juoksukielto.

Anna palautetta lehdestä – voit voittaa kirjapalkintoja. Samalla autat meitä parantamaan lehteämme.

Palautelomakkeelle pääset osoitteesta asiakasviestinta.otavamedia.fi/diacor

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

15

OLETKO JO

ARVO ASIAKAS?

ARVOSTATKO ETUJA JUNIOREILLE? Sinä ja perheesi juniorit hyödytte erityisistä palveluista, tapahtumista ja eduista, kun rekisteröidyt arvoasiakkaaksemme. Arvoasiakkuus on maksuton, eikä edellytä aikaisempaa asiakassuhdetta.

ESIMERKKEJÄ ARVOASIAKASEDUISTA Saat neuvoja ja ohjausta tarkoituksenmukaiseen hoitoon arvoasiakkaan palvelulinjalta: 09 7750 7711 (arkisin, ppm). Pääset 24 tunnin kuluessa arkisin yleislääkäriin jollekin lääkäriasemallemme.

Tutustu kaikkiin etuihin: diacor.fi

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800