Diacor 1/14

1/2014

Lehti terveydestä kiinnostuneille

06

Lapsi on lahjomaton potilas

08

Kaihi kannattaa leikata ajoissa

10

Suonikohjujen hoitoon on monta keinoa

04

Lassi Etelätalon

HEITTOKÄSI pysyy kunnossa venyttelyllä

Nopeita hoitoketjuja ja vaikuttavuutta Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu, kuinka terveyspalvelualalla on lyhennetty leikkauspotilaiden sairauspoissaoloja. Annettuihin tietoihin on suhtauduttu varsin kritiikittömästi. Me Diacorissa tiedämme, että esimerkiksi hoitojen pitkäaikaistuloksista ei kannata puhua kovin lyhyellä kokemuksella. Lisäksi tiedämme, että jos nopeus on ainoa kriteeri hoitopäätöksissä, tehdään paljon turhia toimenpiteitä.

N ”

opeuskilpailussa” on esitetty lähinnä keskimääräisiä tuloksia. Vertailukohteena olevia yksiköitä sen paremmin kuin potilasryhmiäkään ei ole yksilöity. Yksin ikä on tekijä, joka vaikuttaa monen vaivan hoitoon ja työhönpaluuseen ratkaisevasti. Jos vertailussa on mukana myös julkinen sektori, keskiarvot eivät jonojen vuoksi kerro toimijoiden todellisesta tehokkuudesta mitään.

Kun puhutaan esimerkiksi polvi- tai olkaleikkauksista, olisi oikeampaa puhua sairauspoissaolojen pituuksista eri ammattiryhmillä, vaikka edes poissaolon pituus ei kerro kaikkea potilaan todellisesta toipumisajasta: moni menee töihin, jos työtehtävät sen mahdollistavat. Lisäksi pelkkien toimenpideyksiköiden kirjoittamat sairauspoissaolot ovat helposti liian lyhyitä, sillä potilaat saattavat hakea lisää sairauslomaa esimerkiksi omasta terveyskeskuksestaan tai työterveyshuollostaan.

Diacorissa omien potilaiden toipumisajat tiedetään tarkasti, koska voimme koota sekä sairaalassa että työterveydessä kirjoitettuja sairauspoissaoloja. Meillä on paljon myös kokemusta sekä urheilijoiden että yrittäjien toimenpiteistä. Ne ovat merkittäviä verrokkiryhmiä, joiden tekemisistä paljastuu, milloin todella voi tehdä mitäkin. Joskus nämä tekemiset tapahtuvat valitettavasti jopa liian nopeasti toimenpiteen jälkeen.

Radiologit tuntevat termin ”vomit-potilaat”, eli victims of modern imaging technology. Kyseessä ovat ylidiagnostiikkapotilaat, joille esimerkiksi magneettikuvauksessa on tehty diagnoosi, joka on johtanut turhaan leikkaustoimenpiteeseen. Ennen kuin puhutaan turhista toimenpiteistä, on hyvä muistaa, että monessa ongelmassa hoitolinja on täysin erilainen riippuen esimerkiksi potilaan iästä ja vaivan syntymekanismista.

On selvää, että potilaan tehokas hoito pidentyy varmasti, kun potilaan hoitopaikka vaihtuu kesken hoidon. Samalla myös sairauspoissaoloseuranta hankaloituu tai käy peräten mahdottomaksi. Diacorissa on käytössä analyysityökalu, jonka avulla saadaan selville kaikki potilaan hoidosta aiheutuneet kustannukset ja sairauspoissaolot. Olemme myös aloittaneet käytännön, jossa työterveyslääkärit ovat mukana potilaiden leikkauksien jälkeisissä hoidoissa (ks. sivu 14). Kun tähän vielä yhdistetään tehokas fysioterapia, edellytykset hyville pitkäaikaistuloksille ovat olemassa.

Kotimaisena toimijana puhumme mielellämme toimintamme vaikuttavuudesta ja laadusta. Kerromme tuloksistamme myös avoimesti verkossa. Lääketieteellisten hoitojen vaikuttavuuden arviointi ei silti ole helppoa. Varsinkin mullistavien uutisten suhteen kannattaa olla tarkkana.

Esko Heikkinen viestintäjohtaja

2

01/2014

DIACOR SAIRAALA Olkapääkirurgia: Heliö Harri, Halinen Jyrki, Karhunen Janne, Luga Hillar, Moilanen Ilkka, Silvennoinen Timo Polvikirurgia: Halinen Jyrki, Karhunen Janne, Kivioja Aarne, Leinonen Jukka, Lindahl Jan, Linko Eric, Luga Hillar, Moilanen Ilkka, Pippingsköld Peter, Samooja Kimmo, Silvennoinen Timo, Syvähuoko Ismo, Vitikainen Antti, Voutilainen Nina Nilkka- ja jalkateräkirurgia: Lindahl Jan, Michelsson Oliver, Moilanen Ilkka, Pippingsköld Peter, Roukanoja Heli, Syvähuoko Ismo Selkäkirurgia: Luga Hillar, Pippingsköld Peter Gynekologinen kirurgia: Aho Markku, Korhonen Juha Gastrokirurgia: Airo Ilari, Iivonen Mauri, Kyhälä Lea Yleiskirurgia: Eklund Anne, Lupina Inna Käsikirurgia: Göransson Harry, Nieminen Outi, Raudasoja Leena Korva-, nenä ja kurkkutautien kirurgia: Hammaren-Malmi Sari, Mikkola Jyrki, Rantanen Olli, Suvilehto Jari Verisuonikirurgia: Eklund Anne, Harjula Ari Urologia: Rintala Erkki Plastiikkakirurgia: Lassila Kai

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan!

1/2014

Anna palautetta lehdestä – voit voittaa Diacorin terveyskuntotestin. Samalla autat meitä parantamaan lehteämme.

ille

Lehti terveydestä kiinnostune

06

Lapsi on lahjomaton potilas

08

Kaihi kannattaa leikata ajoissa

10

Suonikohjujen hoitoon on monta keinoa

04

Lassi Etelätalon

I HEITTOKÄS venyttelyllä pysyy kunnossa

Palautelomakkeelle pääset osoitteesta asiakasviestinta.otavamedia.fi/ diacor

04

Ehjällä olkapäällä Olkaortopedi hoitaa Lassi Etelätaloa.

06

Lahjomattomia potilaita

Lapsipotilaille tarjolla parasta osaamista.

07

Sydämen ultraäänitutkimus

Helppo ja nopea tutkimus antaa paljon tietoa.

08

Ikä tuo monelle kaihin Leikkaus kirkastaa näön ennalleen.

10

Vaahtoa vai virkkuukoukkua?

Suonikohjujen hoitoon on monta keinoa.

12

Olkapääkeskus ja paljon muuta

Diacor-sairaala on vahva osaamiskeskus.

14

Potilaiden ehdoilla

S

euraamme sairaalamme asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti. Monien satojen potilasmielipiteiden jälkeen voimme iloisina todeta, että meitä suositellaan erittäin aktiivisesti. Joulukuun 2013 ”suositteluindeksimme” NPS oli peräti 90,91, mitä voidaan pitää harvinaisen korkeana.

Kyselyyn vastanneista 98 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä hoitohenkilöstömme ja kirurgiemme palveluihin. Hoidon todellinen onnistuminen mitataan vasta hiukan pidemmän ajan kuluttua. Lopullinen paranemistulos on aina tärkein asia, kun puhutaan sairaalapalvelujen onnistumisesta.

Puhumme mielellämme yksilöllisyydestä, mikä tarkoittaa ainakin sitä, että potilaat saavat hoitonsa toivomassaan aikataulussa. Kyselyymme vastanneista 97 prosenttia koki saaneensa juuri haluamansa ajankohdan toimenpiteelleen.

Asiakkaan kokemus palvelun laadusta muodostuu monista yksityiskohdista. Me uskomme lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan ammattitaitoon ja sairaalamme erittäin korkeatasoiseen tekniseen varusteluun. Kirurgille se tarkoittaa erinomaisia työskentelyolosuhteita, minkä taas uskomme näkevämme hyvinä paranemistuloksina.

Myös potilaan vapaus valita hoitopaikkansa ja hoitava lääkärinsä on meille pyhä asia. Uskomme, että valtaosa potilaistamme ajattelee samoin. Heitä varten kiinnitämme edelleen huomion asiakaspalveluun ja lääketieteelliseen osaamiseen.

Vuoden ensimmäisessä lehdessä nostamme esille sairaalamme palvelutarjontaa kokonaisuutena. Luotamme vahvasti, että perinteinen yksityissairaala voi toimia tehokkaasti ja jopa ”markkinajohtajana” ainakin joillakin lääketieteen osa-alueilla.

Sairaalamme on toiminut Ruoholahden tiloissa viisi vuotta, minä aikana olemme palvelleet yli 15 000 leikkauspotilasta. Sairaalan tarina alkaa kuitenkin jo vuodesta 1867.

On hienoa yhdistää Suomen vanhimman yksityissairaalan perinne ja moderni lääketiede, maustettuna vielä erinomaisella asiakaspalvelulla. Ja asiakkaan valinnanvapautta korostaen.

Työterveys ja leikkauspotilas Uusi hoitomalli lyhentää sairauslomia.

15

Uniapnea usein piilossa Hengityskatkosten hoito voi pelastaa hengen.

Harri Heliö olkakirurgi, sairaalan ylilääkäri

Julkaisija Diacor terveyspalvelut Oy Päätoimittaja Esko Heikkinen Toteutus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä Kannen kuva Juho Kuva Painosmäärä 175 000 kpl Paino PunaMusta

DIACOR SAIRAALA Osoite Porkkalankatu 22 C, 1. krs, 00180 Helsinki Puhelin Vaihde 09 775 088 Vaihteen ollessa suljettuna 09 7750 8183 • Sihteerit 09 7750 8180 • Vakuutuspalveluyksikkö 09 7750 8888 Sähköposti vakuutuspalvelut@diacor.fi • www.diacor.fi

3

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Juho Kuva

Ehjällä olkapäällä Keihäänheittäjä Lassi Etelätalo on kärsinyt urallaan monista vaivoista, mutta menestyksen kannalta oleellinen ruumiinosa eli heittokäden olkapää on pysynyt ehjänä. Yksi merkittävä selitys tähän on vuonna 2004 käynnistynyt Leo Pusan Keihäsolympiadi, joka otti olkaortopedi Harri Heliön asiantuntijakseen heti ensitaipaleilla.

Keihäänheittäjä Lassi Etelätalo • Ikä 25 • Opiskelee farmasiaa Helsingin yliopistossa • Asunut nuoruutensa Joensuussa • Ennätys 84,41 • Valmentaja Leo Pusa • Lähitavoitteena ennätyksen parantaminen ja sitä kautta menestys kesän 2014 yleisurheilun EM-kilpaluissa

4

01/2014

N

yt ”kolmikko” on palannut yhteen, sillä aikanaan mm. Tapio Korjuksen ja Heli Rantasen valmentajana tunnettu keihäsguru Pusa on ottanut Etelätalon henkilökohtaiseen valmennukseensa.

Taustatiimiin kuuluvat muiden muassa Etelätalon ”omalääkäri” Harri Hakkarainen sekä Diacorin sairaalan ylilääkäri Harri Heliö, jonka hoito-ohjeilla Etelätalo on koko uransa pitänyt heittokättään kunnossa. Tässä yhteydessä voimme kirjaimellisesti puhua urheiluvammojen ennaltaehkäisystä.

– Kun aloitin Keihäsolympiadissa kymmenen vuotta sitten, Heliö totesi minulla heti aluksi aikamoisen takakapselikireyden.

Edelleen minulla on tarve venytykselle koko ajan. Huomaan kiristymisen jo viikossa, varsinkin jos heitän paljon ja en toteuta venytysohjelmaa. Olen sataprosenttisen varma, että kymmenen vuotta jatkunut venyttely on aivan avainasia olkavammojen välttämisessä, sanoo Etelätalo, joka tammikuussa kiiruhti viiden viikon harjoitusleirille Etelä-Afrikkaan.

KAPSELIKIREYS ALTISTAA Harri Heliö vahvistaa Etelätalon tarinan. Kapselikireys altistaa etenkin kiertäjäkalvosimen eli rotator cuffin vammoille, jotka ovat tällä hetkellä tavallisia olkavaivojen selittäjiä yli 40-vuotiailla.

Kiertäjäkalvosin on neljän jänteen kokonaisuus, jonka tehtävänä on liikuttaa olkaniveltä. Jänteet kiinnittyvät olkapään nuppiin.

Kiertäjäkalvosinvammojen tyypillisiä oireita ovat liikekipu etenkin käden ollessa ylhäällä, öinen särky ja voimattomuuden tunne. Jänteiden kalkkitulehdukset, rasitusvammat, limapussintulehdus, jänteen rappeumat, hankausoireet ja joko osittaiset tai jopa täydelliset yhden tai useamman jänteen repeämät ovat yleisiä.

– Ongelmien yleinen aiheuttaja on aikuisväestön lisääntynyt liikunta-aktiivisuus. Esimerkiksi ”yläkautta” pelattavat tennis, sul-

kapallo ja lentopallo sekä uinti ovat lajeja, joissa kiertäjäkalvosinoireita esiintyy paljon. Yksi hankalimmista lajeista lienee kuitenkin pesäpallo, jossa rajuja heittoja tehdään jo yhden harjoituksen aikana valtavasti. Uskallan arvella, että melkein kaikilla ”yliolanurheilijoilla” on ainakin joskus olkavaivoja. Niitä voi tosin syntyä kenelle tahansa myös tapaturman, esimerkiksi kaatumisen myötä.

USEIMMAT PARANEVAT ILMAN LEIKKAUSTA Asiantuntevan olkalääkärin vastaanottotilanteessa tekemä tutkimus on edelleen tärkein tutkimus, mutta olkavaivoissa otetaan melkein aina myös röntgenkuva. Varjoaineella tehostettu magneettikuvaus on kuitenkin usein tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Heliö muistuttaa, että tutkimus on tehtävä kunnon laitteella ja osaavien radiologien toimesta. Hän on joutunut lähettämään joitakin potilaitaan uusintatutkimukseen, kun ensimmäisen kuvauksen tulokset olleet liian epäselvät oikean diagnoosin varmentamiseen.

– Useimmat kiertäjäkalvosimen ongelmat voidaan onneksi hoitaa ilman leikkausta, sanoo Heliö.

Ensimmäisen vaiheen hoitoja ovat tulehduskipulääkitys, kylmähoito sekä fysioterapia, harkinnan mukaan myös kortisonipistokset. Myös kipua synnyttäviä liikkeitä tulee välttää. Vaivojen rauhoituttua ryhdytään asianmukaiseen lihaskuntoutukseen.

Heliö antaa vielä nyrkkisäännön olkapäävamman hoidossa.

– Lääkäriin ja tarkempiin tutkimuksiin kannattaa lähteä viimeistään kuukauden kuluttua, jos liikerata on puutteellinen tai rasitusperäisissä vaivoissa kolmen kuukauden kuluessa, mikäli oireisto ei ole helpottamassa. Nopeamminkin voi tulla, mutta kolmen kuukauden jälkeen saatetaan jo menettää mahdollisuuksia parhaaseen mahdolliseen paranemistulokseen.

Harri Hakkarainen edistää urheilijoiden terveyttä Olympiakomitean ylilääkäri Harri Hakkarainen on Sotshin kisojen jälkeen siirtämässä pääosan työpanoksestaan Diacoriin. Hän jatkaa edelleen myös Olympiakomitean ylilääkärinä ja jääkiekon A-maajoukkueen lääkärinä.

– Teen mielelläni käytännön vastaanottotyötä ja aivan erityinen ”intohimoni” on urheilijoiden terveystarkastukset, joita vuosien saatossa olen tehnyt tuhansia.

Johtoajatuksena on saada urheilijoille maksimimäärä terveitä harjoitus- ja kisapäiviä. Lassi Etelätalon olkapään hoito on tästä toimintamallista mitä parhain esimerkki.

Hakkaraisen mielestä terveyden tarkastaminen on tärkeä asia varsinkin murrosikäiselle urheilijalle.

– Tarkastuksiin on ulkomailla lähdetty lähinnä sydämen terveyttä silmällä pitäen, sillä terveen sydäntoimin-

nan aikana otettu sydänfilmi saattaa olla tärkeä dokumentti mahdollisia myöhempiä sydänoireita selviteltäessä. Tarkastukseen liittyy kuitenkin paljon muutakin, kuten valmennusopillista kannanottoa, sanoo Hakkarainen, joka lääkärinkoulutuksensa ohella on myös korkeakoulutettu valmentaja.

Diacor järjestää jälleen maaliskuussa perinteisen urheilulääketieteellisen seminaarin, jonka annissa vammojen ennaltaehkäisy ja urheilijan terveys ovat merkittävässä roolissa. Se on lääkäreille ja fysioterapeuteille mainio paikka saada oppia urheilulääketieteen käytännön kysymyksissä.

Diacor on myös Suomen Olympiakomitean virallinen yhteistyökumppani terveydenhuollossa. Tämä näkyy monin tavoin palvelutoiminnassa. Sotshin olympiakisoissa Diacor vastasi muun muassa kisajoukkueen lääkintähuollon tarvitsemista haavanompeluvarusteista.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

5

A

lkutalven vaivana lapsiperheissä ovat usein hengitystieinfektiot, ja helmimaaliskuussa alkavat perinteisesti vatsataudit kiertää kouluja ja päiväkoteja.

Vatsataudit ovat virusten aiheuttamia, ja niiden hoidossa nesteytys on ensisijaisen tärkeää, muistuttaa Jalanko.

Kevät tuo puolestaan mukanaan allergiaoireet, kun leppä ja koivu alkavat kukkia huhti-toukokuussa. Pienillä lapsilla voi olla allergiaa, vaikka selkeitä oireita kuten nuhaa tai silmien kutinaa ei olisikaan. Yleisneuvona Jalanko mainitsee moneen vaivaan, että mikäli lapsi on ärtyisä, heräilee öisin ja on yleisesti tyytymätön, kannattaa selvittää lääkärin kanssa, mistä on kysymys.

TYÖ LASTEN PARISSA PALKITSEE Diacorin lääkäriasemista Iso Omena, Flamingo ja Kannelmäki ovat erityisesti lastentauteihin erikoistuneita lääkäriasemia. Nämä kauppakeskuksissa sijaitsevat lääkäriasemat ovat auki viikon jokaisena päivänä.

– Diacorin lastenlääkärit muodostavat hyvän kokonaisuuden, kun hoidetaan perheen pienimpiä. Meiltä löytyy monenlaista erikoisosaamista, kuten lasten sydänvaivoihin erikoistunut kardiologi Talvikki Boldt ja lasten allergioihin perehtynyt Kirsti Vornanen, Jalanko toteaa.

Monet Diacorin lääkäreistä tekevät päivätyönsä Lastenklinikalla ja ovat oman alansa osaajia.

Hannu Jalanko kertoo ajatelleensa jo opiskeluaikoina, että haluaa nimenomaan lastenlääkäriksi.

– Lapset ovat lahjomattomia potilaita ja mutkattomampia kuin aikuiset. Työ pikkupotilaiden kanssa on äärimmäisen palkitsevaa, Hannu Jalanko summaa.

Lahjomattomia potilaita Yleisimmät vaivat, joihin lapset tarvitsevat lääkärinhoitoa, ovat infektioita ja allergioita sekä toiminnallisia vatsa- ja muita vaivoja, kertoo Isossa Omenassa vastaanottoa pitävä lastenlääkäri Hannu Jalanko.

Teksti Susan Patronen Kuvat Juho Kuva ja Arto Wiikari

6

Diacor Flamingo Diacor Iso Omena Diacor Kannelmäki Kauppakeskus Kaari

Teksti Esko Heikkinen Kuvat Paula Kukkonen

Kardiologi Kirsi Korpi tekee sydämen ultraäänitutkimuksia Diacor Ruoholahdessa, useamman kollegansa tavoin.

Tutkimuksia tehdään myös Alppikadulla.

Sydämen ultraäänitutkimus

S

ydämen ultraäänitutkimuksen käyttö on selvässä kasvussa, sillä sydäntutkimukseksi se on potilaalle erittäin helppo, edullinen, mukava ja täysin kivuton. Potilas makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään ja selin. Joskus joku on saattanut jopa nukahtaa tutkimuksen aikana.

Sydämen ultraäänitutkimukseen voi tulla kardiologin eli sydäntautien erikoislääkärin lähettämänä. Myös työterveyslääkärit, sisätautilääkärit ja liikuntalääketieteen erikoislääkärit tutkivat usein sydänpotilaita vastaanotoillaan ja haluavat jatkotutkimuksena sydämen ultraäänen.

– Yleensä hoitava lääkäri on vastaanottotutkimuksessa sydäntä kuunnellessaan havainnut poikkeuksellisen sivuäänen tai löytänyt sydänfilmissä muutoksen tai rytmihäiriöitä. Aiheita sydämen ultraäänitutkimukselle ovat myös hengästyminen, rintakipu, suorituskyvyn lasku tai jokin sydämen vajaatoimintaan viittaava muu piirre, esimerkiksi nilkkojen turvotus, Korpi sanoo.

Tutkimuksessa selvitetään sydämen kammioiden ja eteisten koko sekä sydämen seinämien paksuus. Myös sydämen läppien kunto ja sydänlihaksen omien suurten verisuonten tila tarkastetaan.

Potilaan vaivoista riippuen tutkimus paikannetaan yksilöllisesti tarkemmin. Tällöin voidaan tutkia muun muassa sydämen supistumisvoimaa sekä supistumisen symmetrisyyttä.

– Paksut sydänseinämät voivat viitata perinnölliseen sairauteen.

URHEILIJOIDEN SYDÄMIÄ TUTKITAAN YHÄ USEAMMIN Tavallisesti sydämen ultraäänitutkimuksen pohjana on kardiologin tekemä kliininen tutkimus ja harkinta. Tutkimuksia tekevät nimenomaan kardiologit. Urheilijoilla ultraäänitutkimuksen käyttö on viime aikoina kasvanut selvästi, sillä esimerkiksi jalkapallossa sekä Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA että Euroopan jalkapalloliitto UEFA edellyttävät, että niiden sarjoissa pelaaville pelaajille on tehty kyseinen tutkimus.

– Tämä on lajiliiton yksi vastaus jalkapallossa ilmenneisiin äkkikuolemiin. Tutkimuksella halutaan varmistaa, että urheilijan sydän on rakenteellisesti terve. Urheilijoilla on aina oleellista selvittää, onko esimerkiksi sydänfilmissä nähty mahdollinen muutos urheilun ja harjoittelun aiheuttamaa sydänlihaksen vahvistumista, vai onko taustalla piilevää sydänsairautta, väitöskirjaansa juuri urheilijoiden sydämen ultraäänitutkimuksista tekevä Korpi selittää.

Väitöskirjassa, jossa tutkittavana on muun muassa Korven ”oman lajin” eli pikaluistelumaajoukkueen urheilijoita, määritellään urheilijoiden sydämen supistuvuutta ja supistuvuuden puutosalueita. Urheilijoilla tutkitaan pitempiaikaisessa seurannassa harjoituksen vaikutusta sydämen supistuvuuteen sekä lepo- että rasitustilan jälkeen.

Sydämen ultraäänitutkimukset Diacor Alppikatu ja Ruoholahti Tutkimuksen hinta on 332 €

Kakkostyypin diabeteksen HYVÄ HOITO Kakkostyypin diabetes on nopeasti lisääntyvä kansansairaus, joka altistaa kantajansa sydän- ja valtimosairauksille. Sisätautilääkäri Jyrki Olkinuora painottaa, että nykyaikainen diabetespotilaan hoito on moniammatillista, jossa mukana työparin eli lääkärin ja hoitajan lisäksi ovat myös haavanhoito, fysioterapia, jalkojen hoito ja eri erikoisalojen lääkärit. Lääkäri johtaa hoitoa, mutta Olkinuora korostaa diabeteshoitajan keskeistä roolia potilaiden neuvonnassa ja hoitojen toteuttamisessa.

– Diabeteshoitajilla on suuri merkitys etenkin elintapojen neuvonnassa, kun he toimivat tavallaan potilaiden sparraajina.

Yksityispuolella potilaat tulevat ensisijaisesti lääkärille, mutta itse ohjaan heitä aktiivisesti diabeteshoitajien puheille varaamalla heille suoraan ajan.

Diacorissa diabeteshoitajien palveluja saa Alppikadun, Herttoniemen, Ison Omenan, Itäkeskuksen, Keskustan, Leppävaaran, Tapiolan ja Tikkurilan lääkäriasemilta.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

7

Teksti Susan Patronen Kuvat Jukka Pakarinen

Ikä tuo monelle kaihin Kaihileikkaus on maailman yleisin kirurginen toimenpide, ja Suomessakin tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia kaihileikkauksia. Tyypillisesti kaihipotilas on eläkeikään ehtinyt mies tai nainen.

K

aihi on ikään liittyvä muutos, joka tulee ennen pitkää meistä jokaiselle, naisille vähän aiemmin kuin miehille, kertoo silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Tapio Ihanamäki.

Kaihi kannattaa leikata silloin, kun sen oireet alkavat häiritä ja vaikeuttavat arkipäivää. Yleisimpiä oireita ovat hämäränäön heikkeneminen, häikäistyminen kirkkaassa valossa ja rivien hyppiminen lukiessa.

Tomi Lagerström oli uusimassa silmälaseja kaksi vuotta sitten, kun optikko kehotti käymään silmälääkärin tarkastuksessa lasien uusimisen sijasta. Käynti silmälääkärillä vahvisti toisessa silmässä pitkälle edenneen ja toisessa alkavan harmaakaihin. Ennen leikkauspäätöstä Tomi tutki leikkausvaihtoehtoja ja -paikkoja internetistä, keskusteli leikkauksesta ystävien kanssa ja valitsi lopulta leikkauspaikaksi hänelle entuudestaan tutun Diacorin.

– Olen ollut Diacorin työterveysasiakkaana jo seitsemän vuotta, joten valinta oli lopulta helppo tehdä. Tiesin, että Diacorista löytyy ammattitaitoinen henkilökunta ja pääsen hoitoon nopeasti, Tomi summaa valintaperusteitaan.

8

01/2014

Silmät leikattiin peräkkäisinä viikkoina juuri ennen Tomin kesälomaa. Leikkaukset tehnyt silmäkirurgi Tapio Ihanamäki kertoo, että tyypillisesti kaihileikkaukset tehdään juuri näin kahdessa erässä.

Toisaalta, mikäli potilaalla ei ole estettä molemminpuoliselle leikkaukselle samana päivänä, esimerkiksi voimakasta likitaitteisuutta, silmänpainetautia eli glaukoomaa tai muuta silmäsairautta, voidaan molemmat silmät leikata myös samalla kertaa. Leikkaava lääkäri käy aina yhdessä potilaan kanssa tarkasti läpi hoitosuunnitelman ja leikkauksen tavoitteet sekä leikkaukseen liittyvät riskit.

Kaihileikkauksessa samentunut mykiö korvataan muovisella tekomykiöllä. Samalla voidaan korjata kauko-, liki- ja hajataitteisuutta sekä helpottaa lähelle näkemistä. Erilaisia tekomykiöitä on valikoimissa iso määrä, ja niistä räätälöidään kullekin potilaalle sopivin vaihtoehto.

TIETO VÄHENSI JÄNNITYSTÄ Tomi kertoo jännittäneensä leikkausta, sillä näkö oli huonontunut jo aika tavalla, eikä pojan jääkiekko-otteluiden seuraamisestakaan

Erilaisia silmätutkimuksia Kaihileikkaukset ja näönkorjauksen laserleikkaukset ovat mediassa nykyään jatkuvasti esillä, mutta silmälääkärin työ on paljon muutakin. Ruoholahden Silmäyksikössä vastaanottoa pitävä silmätautien erikoislääkäri Sissi Katzin potilaat hakevat useimmiten apua joko näköongelmiin tai pitkäaikaisiin silmäsairauksiin.

Katzin mukaan Ruoholahden silmäyksilössä on erittäin hyvät silmäsairauksien tutkimusmahdollisuudet.

– Päivittäisessä silmälääkärin työssäni saan kaikki tarvittavat tutkimukset täältä. Silmänpainepotilailta otetaan näkökenttätutkimuksia, hermosäie- ja näköhermokuvia sekä muita erikoistutkimuksia. Tarkan näkemisen aluetta uhkaavissa sairauksissa käytän valokerroskuvausta eli OCT-laitetta. Vastaanottotyössä tarvitaan usein myös kameraa, jolla kuvataan erilaisia silmän pinnan tai verkkokalvon muutoksia joko seurantaa tai jatkotutkimuksia varten.

– Ruoholahden lääkäriasemalla toimii myös laboratorio, joten Diacor Silmäyksikkö silmätulehdusta sairastavilta Porkkalankatu 22 C potilailta voimme ottaa erilaisia 00180 Helsinki silmänäytteitä. Kaikki tutkiTiedustelut ja ajanvaraukset mukset ovat saatavilla erittäin Silmäyksiköstä helposti ja nopeasti ja tutkip. 09 7750 8160 muslaitteemme ovat erittäin Laserleikkaukset hyvät, Katz vakuuttaa. p. 09 7750 8111

tahtonut tulla oikein mitään, kun ei nähnyt enää kunnolla kiekkoa. Se, että koko leikkauksen ajan kerrottiin, mitä tehdään ja milloin, helpotti jännitystä huomattavasti. Toisen silmän leikkaus menikin viikkoa myöhemmin sitten jo rutiinilla.

– Ensimmäinen leikkauksen jälkeinen ”vau” oli se, kun Tomi leikkausta seuraavana aamuna pystyi lukemaan Helsingin Sanomat ilman laseja. Parhaassa tapauksessa se menee juuri näin, mutta tyypillisesti leikkauksen jälkeen totuttelu vie viikosta kuukauteen, toteaa Ihanamäki.

SILMÄTIPAT OLI TYÖLÄIN VAIHE – Leikkauksen jälkeen potilas tarvitsee sairauslomaa vain viikon verran. Silmätippoja tiputellaan leikkauksen jälkeen noin kolmen viikon ajan, ja se olikin kaikkein työläin vaihe, muistelee Lagerström. Lopputulos palkitsee, ja Tomi Lagerström suosittelee toimenpidettä ilman muuta.

Silmäkirurgi Tapio Ihanamäki korostaa, että leikkausaikataulut pyritään sopimaan potilaan aikataulujen mukaan niin, että leikkaus aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa normaaliarkeen.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

9

,,

Laserhoidon kannalta suonen koko on ratkaiseva.

Suonikohjutoimenpiteit채 tekev채t verisuonikirurgit Ilkka Kantonen, Henrik Sell ja Anne Eklund.

10

01/2014

Teksti Esko Heikkinen Kuva Jukka Pakarinen

Vaahtoa, laseria virkkuukoukkua?

Suonikohjujen hoito puhuttaa aina. Eikä edes aivan harvoja, sillä tutkimusten mukaan jopa 30–40 prosenttia länsimaiden aikuisväestöstä kärsii tästä vaivasta.

T

horax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Anne Eklund on hoitanut suonikohjupotilaita neljännesvuosisadan ja nähnyt myös hoitotapojen jatkuvan kehittymisen.

Heti haastattelun aluksi Eklund haluaa huomauttaa, että vaikka joskus annetaan toisin ymmärtää, suurin osa suonikohjujen hoidosta on ehdottomasti sairaudenhoitoa. Vain harvoin on kyse pelkästä kosmeettisesta haitasta.

– Tavallisia oireita ovat särky, turvotus, suonenvedot eli krampit sekä ”levottomat jalat”, mikä pakottaa liikuttelemaan jalkoja epämiellyttävän tunteen vähentämiseksi. Vahvin selittäjä suonikohjujen saamiselle on perinnöllinen taipumus. Seisominen ei niiden kehittymiseen vaikuta, ylipaino ja raskauksien määrä sen sijaan kyllä.

Lääketieteellisesti puhumme virallisesti alaraajojen kroonisesta laskimovajaatoiminnasta. Tilanne syntyy, kun veri pintalaskimoissa matkaa kohti sydäntä ja levittyneiden suonten läpät eivät enää toimi kunnolla. Vähitellen suoni ei huonon läppätoiminnan vuoksi enää sulkeudu täydellisesti ja veri alkaa valua alaspäin.

– Valuminen aiheuttaa laskimopainetta ja turvotusta ja johtaa kroonisiin ihomuutoksiin, kun ihon pintaverenkierto huononee.

Kolhuissa iho paranee huonosti ja pahimmillaan seurauksena on säärihaava. Jalat eivät tietenkään näytä hyvältä, kun tumma veri seisoo suonissa.

LASER JA VAAHTO HOITAVAT Suonikohjupotilaan pelastus on kaksinkertainen laskimojärjestelmä. Vaikka pinnallinen järjestelmä poistetaan käytöstä, syvempi hoitaa saman asian, eli veren palautumisen sydämeen.

– Käytännössä moderni hoito tarkoittaa joko laserhoitoa, vaahtoruiskutushoitoa tai niin sanottua virkkuukoukkumenetelmää, jossa pala suonta poistetaan paikallisesti, Eklund kertoo.

Laserhoito tarkoittaa fotonienergiaa, jolla suoni poltetaan tukkoon. Hoidon tuloksena se arpeutuu kiinni koko matkaltaan.

Ohut laserkuitu pistetään suoneen sisään pienestä reiästä, joka paranee täysin näkymättömiksi, eikä mitään arpea jää.

Vaahtoruiskutuksessa tehdään useampaan kohtaan neulan- tai kanyylinpistoja ja vaahto ruiskutetaan suonen sisään. Se aiheuttaa reaktion, jossa suoni supistuu ja arpeutuu kiinni. Nämäkin jäljet paranevat näkymättömiksi.

Virkkuukoukkuhoitoa käytetään usein muun hoidon yhteydessä. Pienestä pistoreiästä otetaan pala suonta pois ja päälle laitetaan tukisukka. Haava ei vuoda, koska ihmisellä ei juuri ole laskimopainetta.

MILLOIN LASER, MILLOIN VAAHTO? Anne Eklundin mukaan laserilla hoidetaan ”kaikki mitä voidaan”, eli ainakin suorat laskimoiden päärungot.

– Suonen koko on ratkaiseva, sillä halkaisijan on oltava vähintään 4–5 mm, jotta laserkuitu mahtuu sen sisälle. Vaahtoruiskutus taas tehoaa sitä paremmin, mitä pienempi suoni on.

Jos potilaalle on tehty lasertoimenpide, uusintaleikkauksille ei juurikaan ole tarvetta. Tutkimuksien mukaan vain pari prosenttia potilaista tarvitsee uuden toimenpiteen. Vaahtohoidoista tiedetään, että 20–30 prosenttia päärungoista ei tukkeudu tällä menetelmällä.

Sairauspoissaolotkin jäävät nykytekniikoilla lyhyiksi, sillä vaahtohoidon jälkeen ei sairauspoissaoloa töistä tarvita lainkaan.

Laserhoitojen jälkeen tavallinen sairauspoissaolo on 1–2 viikkoa, riippuen työn laadusta ja toimenpiteen laajuudesta.

Laserhoitojen yhteydessä käytetään usein paikallisia ”koukutuksia”. Työhön paluun kannalta on ratkaisevaa, kuinka kipeä jalka on.

Hoitomenetelmän valinnan kannalta keskeistä on vastaanottotilanteessa tehty potilaan tutkimus ja haastattelu.

– Ainoa tarvittava konetutkimus on niin sanottu Duplex doppler -ultraäänikuvaus, jonka teen vastaanoton yhteydessä. Toimenpiteeseen voi tulla suoraan, jos verisuonikirurgi on jo aiemmin tehnyt tämän tutkimuksen. Suosin kuitenkin sitä, että hoitava lääkäri tekee sekä tutkimuksen että hoidot itse alusta alkaen.

Lausunnot nopeasti Etenkin tapaturmien hoidossa röntgenkuvauksen nopea saatavuus on usein avaintekijä hoidon onnistumiselle. Vastaava radiologi Eero Puntila on ylpeä Diacorin teknisistä valmiuksista, kuten radiologien etälausuntomahdollisuudesta.

– Olemme Suomessa ainoa paikka, jossa pikalausunnot saa arkisin klo 8–20 välillä rutiinina alle 20 minuutissa. Se on erinomaista palvelua sekä potilaille että lähettäville lääkäreille.

Diacorin toimenpiteen vastaava lääkäri, ortopedi Jukka Leinonen vakuuttaa olevansa erittäin tyytyväinen tarjolla oleviin röntgenpalveluihin.

– Esimerkiksi talviaikaan liukkaat kelit tuottavat paljon kaatumisista aiheutuvia rannemurtumia.

Niiden oikeassa hoidossa nopea röntgenkuvaus on erittäin merkittävässä roolissa.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

11

n Teksti Esko Heikkine Vesa Tyni ja va Ku o Juh vat Ku

inut Ruoholahdessa Sairaalamme on toim Harri Heliö avarsi viisi vuotta. Ylilääkäri rrösen golfissa ”juhlapotilas” Kari Tö senta olkaniveltä. kovasti vaivannutta va t, joten leikkaukseen Jänne oli rispaantunu a konservatiivinen päätettiin lähteä kosk t. hoito ei ollut auttanu n kiitteli tyytyväinen Törröne Toimenpiteeseensä sairaalan palvelua. omioivaa. ttäin ystävällistä ja hu – Henkilökunta on eri sissä. kä a iss ais ä olen ammattim Minulla on tunne, ett ajatus i mp ise äll nnan taustan syv Lisäksi Diacorin toimi jekti, ob ä lkk pe . Potilaana en ole näkyy täällä kaikessa n ihmisenä. vaan minua kohdellaa ta on liön johdolla Diacoris rri Olkaortopedi Ha He Heliön sa jos , us” n ”olkapääkesk kehittynyt suomalaine tta Mu li. roo n ine innalla on keske omalla leikkaustoim ! paljon muutakin sairaalassa tapahtuu

ISOJA POLVITOIMENPITEITÄ Ortopedi Jan Lindahl on tunnettu pitkistä polvileikkauksistaan, joita muissa suomalaisissa yksityissairaaloissa tehdään harvoin.

Leikkaus, jossa korjataan samalla 2–3 polven nivelsidettä, kestää helposti nelisen tuntia.

Tavallisin yhdistelmä on eturistisiteen ja sivusiteen vamma, mutta Lindahl korjaa paljon myös muita yhdistelmiä, esimerkiksi etu- ja takaristisiteiden repeämiä sekä takaristisiteen ja sivusiteiden vammoja. Ja luonnollisesti myös ”pelkkiä” etu- tai takaristisidevammoja.

– Sairaalan varustus näihin toimenpiteisiin on erittäin hyvä. Erittäin tärkeä asia on myös kerrosta ylempänä sijaitseva magneettitutkimusyksikkö, sillä laadukas magneettikuvaus on välttämätön ennen isoja polvileikkauksia. Toki vastaanotolla tehtävä tutkimus on kaikkein tärkein asia, sillä varsinkin sivusidevammojen vaikeusasteen arvioinnissa kliinisellä tutkimuksella on erittäin keskeinen merkitys. Päätös toimenpiteestä ja sen ajankohdasta edellyttää lääkäriltä kokemusta.

Olkapääkeskus ja p URHEILUVAMMOJEN HOITOA Ortopedi Ismo Syvähuoko tunnetaan erityisesti Teemu Selänteen ”henkilääkärinä”. Niinpä ei ole yllätys, että Syvähuokon urheilupotilaista suuri osa on polvivaivaisia jääkiekkoilijoita. Syvähuoko ja niin ikään Diacorissa toimiva Peter Pippingsköld ovat ainoat suomalaiset ortopedit, jotka ovat itse pelanneet jääkiekkoa pääsarjassa.

– Polvivammoista yleisimpiä ovat kierukkavammat, mutta paljon on myös ”lumpiovaivaisia”, mikä on ollut Teemunkin ongelma. Siksi teen paljon patellofemoraaliniveleen kohdistuvia toimenpiteitä ja hoidan myös lumpion sijoiltaan menoja. Kolmas iso leikkauspotilasryhmä on eturistisideleikkaukset.

Vastaanotolla käy paljon nuoria urheilijoita 10-vuotiaista nuorista alkaen.

12

01/2014

MELKO SUURI “SELKÄSAIRAALA” Suomalaisissa yksityissairaaloissa tehdään selkätoimenpiteitä melko vähän. Diacor on tässä asiassa poikkeus. Ortopedi Peter Pippingsköld tekee selkätoimenpiteitä paljon, yksityissektori huomioiden jopa eniten koko maassa. Tämän vuoksi sairaalassa on panostettu myös erikoisvälineistöön. Pippingsköldin mukaan ”parempia ei voisi olla”. Hyvät instrumentit ovat iso osa leikkausturvallisuutta.

– Leikkauspotilaissani on kaksi likipitäen yhtä suurta ryhmää. Toinen puoli potilaita tulee välilevytyrän korjaukseen ja toinen ns. hermojuurikanavan avarrukseen. Tämä ns. spinaalistenoositoimenpide on ennen kaikkea iäkkäämpien potilaiden ongelma, joka ilmenee mm. kovana kipuna, halvausoireina ja vaikkapa katkokävelynä. Välilevytyriä hoidetaan sen sijaan oikeastaan kaiken ikäisiltä ihmisiltä.

NIVUSTYRÄT JA SAPET TÄHYSTÄMÄLLÄ Gastrokirurgi Ilari Airoa voi hyvin perustein pitää vatsakirurgisen tähystyskirurgian edelläkävijänä Suomessa. Sappileikkausten ohella tämä tarkoittaa ennen muuta erilaisten tyräongelmien hoitamista tähystämällä.

– Potilaistani valtaosa tulee nimenomaan tähystyksellä tehtävään nivustyräleikkaukseen, jossa toimenpidealue vahvennetaan verkolla. Nivustyrä on vuodesta toiseen yleisin suomalaisille miehille tehtävä leikkaustoimenpide. Hoidamme sairaalassa myös haavaja napatyriä. Seuraavaksi yleisin toimenpide on sappileikkaus. Sen sijaan närästysleikkaukset ovat vähentyneet lääkkeiden halpenemisen myötä.

Pienenä erikoisuutena Airo mainitsee äänellä ohjattavan leikkausrobotin, joka on säännöllisessä käytössä tyrä- ja sappileikkauksissa.

– Robotti toimii kameran liikuttajana ja lisää toimenpiteen tarkkuutta usein aika heikon näkyvyyden kudoksissa.

JALKATERÄN JA NILKAN ERIKOISOSAAMISTA Pelkästään jalkaterän ja nilkan ongelmiin keskittynyt ortopedi on Suomessa harvinaisuus. Oliver Michelsson on tätä, joten hän saa paljon potilaita myös muilta ortopedeiltä. Esimerkiksi nilkan takaosan tähystäjiä ei Suomessa juurikaan ole.

– Nilkan tähystystoimenpiteet ovat viime aikoina lisääntyneet tuntuvasti, mutta toisaalta nivelsidevammoja ei enää juurikaan leikata ainakaan tuoreina.

Yhä useammin vastaanotolle tulee myös jalkaterävammaisia urheilijoita, joilla usein pitempään jatkunut rasitusperäinen vaiva haittaa harjoittelua kohtuuttomasti.

Myös Michelsson korostaa sujuvaa yhteistyötä Diacorin oman magneettiyksikön kanssa.

– Magneettimme on erittäin laadukas, ja koska jalkaterässä ja nilkassa on valtavan paljon luita jänteitä ja niveliä, kuvaus on usein välttämätön apu alueen vaivojen selvittelyssä.

a paljon muutakin PINTEITÄ JA PIKKUNIVELIÄ Käsikirurgi Outi Niemisen yleisimpiä asiakkaita ovat rannekanavan tai kyynärhermon pinnetilasta kärsivät potilaat tai sormien pikkunivelten ja peukalon tyvinivelen nivelkulumaa sairastavat. Hän leikkaa paljon myös jännetuppitulehduspotilaita.

– Instrumenttimme ovat tähän työhön oikein hyvät. Lisäksi sairaalaan voi tarpeen tullen jäädä yöksi, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Käsikirurgiassa toimenpiteen nopeus ei välttämättä ole kaikkein tärkein asia, sillä se ei ole lainkaan pelkkää tapaturmakirurgiaa. Leikkaustulosten kannalta oleellista on jälkihoito. Meillä on hyvin toimiva fysioterapeutti- ja toimintaterapeuttitiimi, jonka merkitys on käsikirurgisten toimenpiteiden kuntoutuksessa täysin keskeinen.

GYNEKOLOGISIA TÄHYSTYSLEIKKAUKSIA Diacor on suurimpia yksityisiä kirurgisen gynekologian yksikköjä Suomessa. Suurimman osan toimenpiteistä tekee gynekologi Markku Aho, jolla on pitkä kokemus melko harvinaisesta alueesta eli gynekologisesta kirurgiasta.

– Sairaalamme ja laitteemme sopivat tähän toimintaan mainiosti. Teen eniten laparoskooppisia kohdunpoistoja. Suurin osa kohdunpoistoista voidaan tehdä tähystämällä ja pidän toimenpidettä edelleen perusteltuna, kun oireena ovat esimerkiksi erittäin runsaat vuodot. Kohdun laskeumaleikkaukset niin ikään yleisiä, kuten myös lähinnä myoomien eli lihaskasvainten vuoksi tehtävät kohdun tähystykset eli hysteroskopiat.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

13

Teksti Esko Heikkinen Kuva Paula Kukkonen

Työterveys ja leikkauspotilas Diacorissa on otettu käyttöön uusi hoitomalli, jossa työterveyslääkärit otetaan nopeasti mukaan leikkauspotilaiden hoidon seurantaan.

Malli lyhentää sairauspoissaoloja, joten toimintapa kiinnostaa myös vakuutusyhtiöitä.

O

lemme todellisessa winwin-tilanteessa, sillä niin vakuutusyhtiöt, potilaat kuin työterveyslääkärit ja leikkaavat lääkäritkin ovat olleet uudesta toimintatavasta innoissaan. Hanke koskee vain niitä asiakkaita, joiden työterveyspalvelu on Diacorissa. Heille pystymme tarjoamaan saumattoman, tehokkaan ja nopean hoitoketjun. Kun työterveyshuolto on muualla tai toimenpide suoritetaan Diacorin ulkopuolella, emme pysty hoidossa samaan tehokkuuteen ja nopeuteen, sanoo johtava työterveyslääkäri Sami Riekki.

Riekin mukaan leikkauspotilaista huolehtiminen on työterveystoiminnan ydintä. Kyse on työhönpaluun koordinoinnista, joka voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien ja -aikojen muokkausmahdollisuuksia.

– Työntekijälle on edullisempaa palata työhän aikaisemmin vaikka osatyökykyisenä. Luonnollisesti tämä edellyttää sitä, että työtehtävät ovat sopivia. Mukautettu työ on turhan vähän käytetty toimintamalli, Riekki toteaa.

Ortopedi Jyrki Halinen on Riekin kanssa samaa mieltä. Halinen sanoo, että ortopedien kirjoittamien sairauspoissaolojen pituus on tavallisesti etukäteen tiedossa, vaikka vaivat voivat toki pitkittyä.

– Leikkauspotilas voisi usein tehdä lähes mitä vain muuta, mutta ei juuri yhtä tiettyä asiaa. Esimerkiksi sijoiltaan menneen olkapään korjausleikkauksen jälkeen joku on ollut töissä jo viikon sisällä, mutta vartija ei saisi ”painia” puoleen vuoteen. Sama koskee kiertäjäkalvosimen leikkausta, jonka jälkeen fyysisen työn aloittaminen vie helposti puoli vuotta. Kun työterveyslääkäri on hoidon arvioinnissa mukana, voimme tehdä paljon yhteistyötä ja muuttaa monia asioita.

Pääosin polvia ja olkapäitä operoiva Halinen pitää esimerkiksi osasairauslomaa alikäytettynä mahdollisuutena. Käyttämisen edellytyksenä on kuitenkin hyvä tuntemus työnkuvasta. Työterveyslääkärit ovat avuksi tässä.

14

01/2014

– Yhtä tärkeää on muistaa myös leikkausten jälkeinen fysioterapia. Ainakin minun potilaillani se sujuu Diacorissa äärettömän hyvin, sillä yhteistyö tuttujen fysioterapeuttien kanssa on suorastaan esimerkillistä. Jos paraneminen ei etene suunnitellusti, on tärkeää, että kirurgin ja kuntouttajan yhteydenpito on helppoa ja nopeaa.

Sekä Halinen että Riekki kiittelevät uutta yhteistyömallia ainutlaatuiseksi.

– Asia ollut tiedossa pitkään, mutta nyt tuntuu, että siihen on ensimmäistä kertaa todella tartuttu, Halinen sanoo.

Riekki puolestaan arvelee, että aikainen mukaantulo lisää työterveyslääkäreiden asiantuntemusta, samalla kun se vaatii entistä aktiivisempaa yhteistyötä leikkaavien kirurgien kanssa.

– Silti puhuisin jopa uudesta ajattelusta Suomessa.

Diacorissa se on mahdollista, sillä olemme iso työterveystoimija ja meillä on oma sairaala. Täällä puhe saumattomasta hoitoketjusta saa katetta.

Teksti Susan Patronen

Uniapneaa sairastetaan usein tietämättä Unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät koko ajan. Erityisen tärkeää on, että tietoisuutta siitä lisätään, sillä sen seuraukset ovat potilaalle hyvin haitallisia, muistuttaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Andreo Larsen.

O

ngelmalliseksi uniapnean tekee se, ettei ihminen välttämättä huomaa tai tiedosta sairautta itse, koska eihän kuorsaus häiritse potilasta itseään, konkretisoi Larsen sairauden problematiikkaa.

Uniapnealla tarkoitetaan yli 10 sekunnin katkoksia nukkuvan hengityksessä. Uniapnean oireita ovat väsymys, ärtyneisyys ja keskittymiskyvyn puute. Näiden lisäksi se voi aiheuttaa myös impotenssia ja mielialahäiriöitä. Oireista kannattaa aina keskustella avoimesti lääkärin kanssa. Hoitava lääkäri ohjaa potilaan rekisteröintiin, jonka tarkoituksena on selvittää, voisiko oireiden taustalla olla uniapnea. Rekisteröinnissä potilas saa mukaansa laitteen, jonka avulla mitataan yön yli potilaan hengitysliikettä, veren happipitoisuutta ja ilmavirtaa. Laite on pieni ja helppokäyttöinen, ja se ohjelmoidaan potilaan unirytmin mukaan.

YLIPAINO LISÄÄ UNIAPNEAN RISKIÄ Uniapnea on yleisintä 40–60-vuotiailla, mutta samanlaisia oireita voi esiintyä myös lapsilla. Ylipainoiset ovat yliedustettuina uniapneapotilaiden joukossa, kertoo Andreo Larsen.

– Peräti 2/3 potilaista on ylipainoisia. Useimmat potilaista ovat myös kuorsaajia, mutta kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa. Painonhallinta ja uniasennon muuttaminen ovat ensisijaisia hoitokeinoja. Niinkin yksinkertainen keino kuin golfpallo tai muu epämukava esine pyjaman selkään kiinnitettynä pakottaa potilaan kylkiasentoon, joka vähentää hengityskatkoksia yön aikana, kertoo Larsen.

Uniapnea on sairaus, joka lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä ja myös kuolleisuus lisääntyy. Uniapneaa sairastava ihminen ei pääse koskaan vaipumaan kunnolla syvään, virkistävään uneen. Uniapneaan on kuitenkin olemassa erinomaisia hoitoja.

Ylipainehengitys (CPAP) on tehokas hoitomuoto, jossa käytetään maskia eli nenä-, sierain tai kokokasvomaskia. Siihen ohjataan letkun ja ylipainehoitolaitteen avulla kevyesti paineistettua ilmaa, joka pitää ylemmät hengitystiet avoimina.

– Potilaat huomaavat muutokset hyvin nopeasti. Unen laadun parantuessa myös elämänlaatu paranee, kiteyttää Larsen.

Unen laatu ja sen vaikutus terveyteemme tulisi tunnistaa yhtä tärkeänä osana elämää kuin terveellinen ruoka ja riittävä liikunta. Myös Diacorista saa omakustanteisesti CPAP-laitteita.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI SOITA 09 775 0800

15

LASTENLÄÄKÄRIT LÄHELLÄSI Kun perheen pienimmät tarvitsevat apua, Diacorin lastenlääkäripalvelut ovat aina lähelläsi. Kokeneet ja turvalliset lastenlääkärimme hoitavat lastasi vankalla ammattitaidolla.

Tarjoamme laajat lastenlääkäripalvelut Flamingossa, Isossa Omenassa ja Kannelmäessä. Aukioloajat ja lisätietoja löydät kätevästi osoitteesta diacor.fi.

Diacor Flamingo

Diacor Iso Omena

Diacor Kannelmäki

Viihdekeskus Flamingo

Kauppakeskus Iso Omena

Kauppakeskus Kaari

Tasetie 8, Vantaa

Piispansilta 9, Espoo

Kantelettarentie 1, Helsinki

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

LÄHELLÄSI.