Aviisori 2/2012

Outotec rikkoo myynnin ennätykset  Muotiväki otti selvää alansa verotuksesta

PwC:n asiakaslehti 2/2012

Verovirheistä rangaistaan entistä ankarammin Outokummun seitovirta Miten kriisiyhtiö pelastetaan? tehosta johdon ja hallituksen yhteistyötä

Majlen Fazer:

Vastuullisuudesta on helppo puhua

1

sisältö

6

Yritykset karsivat nyt kustannuksiaan.

10

16

Pörssiin listautuminen vei Outoteciä entistä vankemmin maailmalle.

Verovirheistä tulee yhä isompi lasku.

16 Globaali-lokaali

Muodin suunnittelijat kaipaavat veroneuvoja.

6

TEEMA Muutoksen veturit Kun velkakriisi kolkuttelee, yritysten on pakko kyseenalaistaa tutun bisneksen käytännöt.

Outotecin kasvu on hurjaa, viime vuonna liikevaihto kasvoi yli 40 prosenttia.

Näkymät ovat tulevaisuudessakin hyvät.

19 Tapahtuma Sijoittajakasinossa valittiin sijoittajien mielestä lupaavin uusi yritys. Samalla nuorille yrittäjille jaettiin tuhdisti tietoa.

10 Kasvutarina Tamperelainen BeiZ mielii isosti maailmalle Panda-hahmollaan.

Yritys on valinnut kohderyhmäkseen esikouluikäiset.

20 Kannessa Henkilö

13 Ahaa

23 Kolumni

Liian moni kompastuu yrityskaupan yleisiin sudenkuoppiin kehittyvissä maissa.

2

2/12

Hallitustyöskentelyssä innostaminen on tärkeämpää kuin valvonta, sanoo pitkän linjan konkari Tom von Weymarn.

Juha Laitinen: Mitäs sitten verotettaisiin?

24 Trendi

14 Johtaminen

Aviisori on PwC:n asiakaslehti

Majlen Fazerin mielestä vastuullisuudesta on helppo puhua. Todellisuudessa tie oikeaan vastuullisuuteen on pitkä.

Yrityksiä rangaistaan verovirheistä entistä ankarammin.

26 Tullaan tutuiksi

Barbara von Winterfeld on verotuksen asiantuntija ja rakastaa Harry Potteria.

Kannen kuva: Mikko huotari

24

4 Lyhyesti

pääkirjoitus

Raportoinnissa paljon parannettavaa Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaivataan yhä äänekkäämmin yhtiÜiden palkitsemiskäytäntÜihin. Tämä on käynyt selväksi paitsi julkisesta keskustelusta, myÜs tuoreesta Corporate Governance -kilpailusta, jossa seurataan suomalaisten pÜrssiyhtiÜiden hallinnointiraportoinnin kehittymistä.

Suomalaisten lisäksi myÜs muualla Euroopassa palkitsemisesta keskustellaan vilkkaasti – eikä enää tyydytä pelkkään keskusteluun.

Brittiyrityksissä omistajat kapinoivat johdon huimia palkkioita vastaan.

Vakuutusjätti Avivan pääjohtaja sai lähteä jättipalkkiokeskustelujen jälkeen. Suurennuslasin alla ovat nyt muun muassa lehtikustantaja Trinity Mirror, televisioyhtiÜ ITV, vedonvälittäjä William Hill ja Standard Chartered -pankki. Saksassa taas Volkswagen harkitsee rajoituksia ylimmän johdon palkkoihin.

Jos palkkiotiedot salailun jälkeen vuotavat julkisuuteen, tiedossa on kiivas keskustelu ja mediaryÜpytys. Läpinäkyvyys ja jatkuva avoin keskustelu olisi pelastanut monelta kohulta.

Corporate Governance -kilpailu näyttää, että suomalaiset pÜrssiyhtiÜt ilmoittavat palkitsemiskäytännÜistään edelleen hyvin kirjavasti. PwC analysoi kolmatta kertaa järjestettyä kilpailua varten 114 pÜrssiyhtiÜltä, ja esikarsintavaiheen jälkeen kilpailun raati valitsi yhdeksän finalistin joukosta kilpailun voittajat. Raati kaipasi lisää läpinäkyvyyttä erityisesti tulos- ja osakepalkkiojärjestelmien ansaintakriteerien raportointiin ja lisäeläkejärjestelmien kuvauksiin.

Raatia veti Tom von Weymarn, hallitusammattilainen.

Läpinäkyvyyttä vaaditaan myÜs yritysvastuun kysymyksissä.

Kuluttajat haluavat tietää entistä tarkemmin, mistä raaka-aineet tulevat ja millaista tyÜvoimaa yhtiÜt käyttävät. Kun toimitusketjut pitenevät, alkuperän selvittäminen käy yhä monimutkaisemmaksi. Laatuasiantuntija Majlen Fazer huomauttaakin sivulla 21, että tie vastuullisuuteen on pitkä.

Maailmanlaajuinen toimitusjohtajaselvitys puolestaan osoitti, että suomalainen yritysjohto on kansainvälisessä vertailussa muita pessimistisempi talousnäkemyksissään. Miten he aikovat selättää talouskriisin, siitä kerrotaan lisää sivulla 6.

johan kronberg Päätoimittaja

Läpinäkyvyys ja jatkuva avoin keskustelu olisi pelastanut monelta kohulta.

Julkaisija PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, puh. (09) 22 800, www.pwc.fi Osoitteenmuutokset aviisori@dmd.fi Päätoimittaja Johan Kronberg ToimituspäällikkÜ Kaisa Heikkinen Toimitus­neuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Oy Asiakasviestintä, KÜydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Paino Finepress ISSN 0789-5038. Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen PEFC-tunnus.

3DLQRWXRWH

2/12

3

su ut su pp uu n

ke nt tä

ta liik lous ev kr oit iis to i

ki na t

al i

tas la e ina t

m at rii si

ve ro tu s

an eu vo he tte lu nk ilö st ö

str ate m ar kvar gia t a ta k

arht vo o potil hj a pa a lkk

jao h s näiaktaavis i j s ke läuh ou m töiss ysyys

ka nn at ta vu us

r ko ap ro o su t rtti hd an m t

is si o

ee t os av uo si ka ts au s

Miten hallituksen ja johdon työt jaetaan?

Mitä hallitustyöskentelyn opiskelijat haluavat tietää vuodesta toiseen? ”Osallistujia kiinnostaa erityisesti hallituksen ja toimivan johdon työnjako”, kertoo Boardmanin toimitusjohtaja Taru Lindeman.

Boardman valmentaa hallitustyöskentelyyn Hyvä hallinta ja hallitustyöskentely -koulutuksessaan. Siinä syvennetään hallitustyöskentelyn edellytyksiä ja osaamista sekä kehitetään omis­­ta­ jien, hallituksen ja johdon välistä yhteistyötä.

Paljon keskustelua herättävät työnjaon lisäksi myös hallinnon ohjeet ja niiden käytäntöön vieminen sekä se, mihin hallituksen tulisi ottaa kantaa ja mikä on toimitusjohtajan päätäntävallan alla.

Myös tiedottamiseen ja sisäpiirikäytäntöihin toivotaan lisävalmiuksia. ”Keskustelua herättää myös toimivan johdon raportointi hallitukselle: mitä ja miten laajasti raportointia pitää tehdä.

Hallituksen jäsenillä on joka tapauksessa vain rajoitetusti aikaa papereihin tutustumiseen”, Lindeman huomauttaa. ”Koulutuksen osanottajajoukko on perinteisesti ollut monipuolinen.

Mukana on yhtä lailla kokeneita yritysjohtajia kuin pienten perheyritysten edustajiakin.”

Lue juttu hallitustyöskentelystä sivulta 24 , lto Saara Aa alkaen. Koulutuksista kummioppilas :n C Pw lisää osoitteessa iassa,tuli Sibelius-Akatem www.boardman.fi. iella pyör toiseksi Nelos of ice neessä The Vo a.

Finland -kisass a! ar Sa Onnea

PS.

4

2/12

600

miljoonaa euroa

ästäneet iset yritykset ovat sä ”Euroaikana suomala sin Ruotsi To a. ro eu aa 600 miljoon korkomenoissa 400– stajina ötyneet vapaaratsa ja Tanskakin ovat hy n.” haliittoo vaikka eivät kuulu ra mäki, Hanken Professori Timo Korkea

Helsingin vetovoima hiipuu Helsinki on sijalla 12, kun eurooppalaisilta kiinteistösijoittajilta kysytään eri kaupunkien houkuttelevuutta sijoituskohteena. Vielä viime vuonna kaupunki oli vastaavalla listalla sijalla 8.

Koko kiinteistöalaa koetellaan Euroopan talouskriisissä yleisemminkin, selviää PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI) tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kysyttiin 600 asiantuntijan näkemystä. Heidän mukaansa Euroopan kiinteistömarkkinoilla on kuluvana vuonna hiljaista.

He eivät usko, että sijoitusten määrä ja arvo nousisivat missään niistä 27 kaupungista, jotka ovat kyselyssä mukana.

Yli puolet kaupungeista sai viime vuotta vähemmän pisteitä kiinteistösijoituskohteina. Näihin kuuluvat muun muassa Lontoo, Frankfurt, Kööpenhamina, Madrid ja Rooma. Parhaat pisteet keräsivät Länsi- ja Pohjois-Euroopan sekä idän kasvualueiden kaupungit.

Viisi suosituinta markkina-aluetta ovat Istanbul, München, Varsova, Berliini ja Tukholma.

Viidennellä sijalla oleva Tukholma on vastaajien suosiossa turvallisuutensa ansiosta. Kaupunki, samoin kuin koko Ruotsi, on tehnyt vaikutuksen sijoittajiin elinvoimallaan laskusuhdanteen aikana.

Helsinkiä pudottivat muun muassa vastaajien näkemykset siitä, kuinka epävakaa taloudellinen tilanne ja velkakriisi vaikuttavat Suomen talouteen.

Voit lukea tutkimuksesta lisää ja ladata sen osoitteessa www.pwc.com/fi/julkaisut.

lyhyesti

Figaron häät tuoreella tavalla

Kreiviä ja Susannaa Figaron häissä esittävät Kalvis Kalnins ja Päivi Niskanen.

Kaivosteollisuus kiinnostui Suomesta

Verotus ja tullit askarruttavat muodin suunnittelijoita

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on maailman toiseksi houkuttelevin kaivostoiminnan alue Kanadan New Brunswickin jälkeen. Syitä tähän on useita: Suomen tutkittu maaperä ja mineraalit, hyvä infrastruktuuri ja poliittinen vakaus houkuttelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia sijoittajia.

PwC Suomen toimialajohtaja Mauri Hätönen listaa lisäksi Suomen pyrkimyksen kestävän kaivostoiminnan johtotähdeksi sekä tiukat ympäristövaatimukset.

Suomen houkuttelevuus kävi ilmi Fraser Instituutin tutkimuksessa.

PwC:n tutkimus puolestaan selvitti, että viime vuosi oli kaivosalan yritysjärjestelyissä historian toiseksi tapahtumarikkain.

Globaalilla kaivossektorilla sovittiin yli 2 600 yrityskauppaa, joiden yhteisarvo oli yli 112 miljardia euroa.

Sektori kasvoi yli 30 prosenttia edeltävästä vuodesta. Kuluvana vuonna yrityskauppojen volyymin arvioidaan kasvavan entisestään. Samalla kilpailu kiristyy.

Koko tutkimusraportti ’On the road again? Global Mining 2011 Deals Review & 2012 Outlook’-raportti löytyy osoitteesta www.pwc.com/ca/MiningDeals.

Kysymyksiä oli paljon ja keskustelu aktiivista, kun joukko vaatetus- ja kenkäalan yrittäjiä kokoontui PwC:lle. Aivan turha kuvitella, ettei suunnittelijoita kiinnostaisi bisneksen teko ja siihen liittyvät taloushallinnon kysymykset. Kyllä kiinnostaa! ”Erityisen paljon nuoret suunnittelijat kaipaavat neuvoja verotuksessa ja hyvin moni myös tulliin liittyvissä asioissa. He haluavat kansainvälisille markkinoille”, workshopiin osallistunut veroasiantuntija Maarit Pokkinen PwC:ltä kertoo.

Alan haasteet ovat pitkälle samankaltaiset: suunnittelu on Suomessa, mutta materiaali hankitaan yleensä ulkomailta ja tuotantoa on paljon Virossa. ”Suomalaisessa muotiteollisuudessa on paljon kansainvälistä potentiaalia.

Design on vahvaa, mutta kaupallistamisessa on vielä tekemistä. Nuoret suunnittelijat tarvitsevat myös rahoittajia”, Pokkinen summaa.

Suomessa on hyvä tutkittu maaperä, mineraalit ja infra­ struktuuri.

KUVAt istockphoto, minna parikka shoes ltd, erkka malkavaara

Mozartin Figaron häät muuntui räväkkään muotoon, kun Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen opiskelijat pääsivät työstämään sitä yhdessä norjalaisen ohjaajan kanssa. Tämän pääsivät todistamaan PwC:n asiakkaat yhteisessä keväisessä oopperaillassa.

Sibelius-Akatemia ja PwC ovat tehneet yhteistyötä vuoden verran. PwC:llä on kolme kummioppilasta, jotka saavat neuvoja esimerkiksi oman yrityksen perustamiseen.

PwC:n asiakkaat ja henkilöstö puolestaan pääsevät oppilaitoksen tilaisuuksiin ja saavat elävää musiikkia omiin tilaisuuksiinsa.

Asiakkaille järjestetyssä perhepäivässä olivat mukana myös lapset tai lapsenlapset, kun Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijat esittivät lauluja Pikku Papun maailmasta.

PwC:n Markets Leader Marko Korkiakoski kertoo, että ensi syksyn taiteiden yöksi on suunnitteilla konsertti Musiikkitaloon. Syksyllä sibisläisiä saadaan esiintymään mm. PwC:n omiin jazz-iltoihin.

Korkeat korot Minna Parikan Heartbeatsmallistosta.

2/12

5

Miten yritysten johdossa reagoidaan Euroopan velkakriisiin ja epävarmoihin aikoihin? Yhä huolellisimmilla kotiläksyillä, kassavirran vahvistamisella ja tervehdyttämisohjelmilla.

Muutoksen

Veturit K

un Euroopan velkakriisi alkoi levitä, yrityksissä ryhdyttiin käyttämään yhä useammin termiä muutosherkkyys.

Siihen tulisi pyrkiä sitä hartaammin, mitä nopeammin maailmantalous ympärillä muuttuu. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten yritysjohto varautuu tilanteeseen?

Näihin haettiin vastauksia myös Hankenilla Yritysjohtaja, menesty jatkuvassa muutoksessa -tilaisuudessa, jonka PwC järjesti yhdessä Hankenin ja Talentumin kanssa. Tilaisuudessa eri aloilla toimivien yritysten toimitusjohtajat kertoivat omista ratkaisuistaan. Yksi puhujista oli Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta. Hän korostaa hyvin tehtyjä kotiläksyjä. ”Markkina on pyrittävä ymmärtämään yhä hienojakoisemmin. Tätä kautta on mahdollista tunnistaa käynnistyvät muutokset yhä aikaisemmassa vaiheessa.”

Aivan välttämätöntä on hänen mielestään myös makrotalouden tuntemus. On pyrittävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin maailmantalouden muutokset ja niiden vaikutukset omaan toimialaan.

Kolmanneksi Alahuhta listaa voimavarojen kohdentamisen. Allokointia on tehtävä koko ajan ja markkinoiden kasvumahdollisuuksia maksimoiden.

Koneessa vältetään pysähtyneisyyttä valitsemalla kolmen vuoden välein viisi muutosohjelmaa, jotka saavat kulloisessakin yrityksen kehitysvaiheessa sen strategian parhaiten elämään. Kuluvalla kolmivuotiskaudella eletään muutosohjelmaa, johon kuuluvat muun muassa asiakaskokemus, osallistuva henkilöstö ja innovatiiviset ratkaisut.

Myyntikäyntejä tuplasti lisää Yritykset pystyvät Alahuhdan mukaan kiihdyttämään kasvuaan monin eri tavoin. Hän kertoo esimerkkinä Koneen vuoden 2006 tavoitteen, jossa haluttiin kaksinkertaistaa myyntihenkilöstön kuukausittaiset myyntikäynnit.

Tämä oli mahdollista, kiitos edistyksellisten myynnin työkalujen ja laajan koulutuksen. Tulokset alkoivat näkyä nopeasti. ➥

6

2/12

teksti Helinä Hirvikorpi kuvat Tommi Tuomi

Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoo, että makrotalous pitää tuntea hyvin.

”Tavoite oli kaksinkertaistaa myynti-ihmisten myyntikäynnit.

Tulokset alkoivat näkyä nopeasti.”

2/12

7

1.

2.

Outokummun tappiota tuottavat yksiköt käyvät läpi tervehdyttämis­ ohjelman.

”Kansainvälistyvälle yritykselle on tärkeää kyetä tarttumaan merkittävän globaalin megatrendin mahdollisuuksiin. Parhaimmillaan siitä tulee kasvua vauhdittava veturi”, Alahuhta arvioi.

Kriisiyritykseen uudet ohjelmat Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta on tehnyt ohjelman neljän vuoden tappioiden tilkitsemiseksi. Kassavirtaa pitää parantaa, tappioita tuottaville yksiköille on räätälöitävä tervehdyttämisohjelmat ja strategista asemaa pitää vahvistaa. ”Outokumpu on kriisiyritys monessa mielessä. Meillä kyseenalaistaminen on todella tärkeää. Joudumme muuttamaan kulttuurimme ja johtamisemme”, hän luettelee.

Lisäksi Outokummussa kiinnitetään huomioita osaamiseen. ”Tilanteemme johtuu sekä yritysostosta että markkinoista. Meidän täytyy nopeasti saada aikaan oikeita toimia, jotta pääsemme kannattavaksi. Tämä aiheuttaa valtavan muutospaineen.” ”Kun luodaan jotain uutta, se lisää tarvetta yhtiön kulttuurin uudelle pohjalle; sille, miten asiat tehdään. Tämä koskee sekä arvoja että tekemistä.”

Paljonko tällaiselle muutokselle voi antaa aikaa? ”Jos potilas on huonossa kunnossa, hengitystiet pitää saada auki nopeasti eikä luennoida terveistä elintavoista.”

Inoxumin yritysoston takia yhtiö joutuu miettimään uudistumistaan myös pitkällä aikavälillä. Toimitusjohtajan mukaan kes-

5.

8

6.

2/12

keisessä roolissa on vahva uusi yrityskulttuuri.

Saksalaisen ruostumatonta terästä valmistavan Inoxumin yritysosto saa lopullisen siunauksen syksyllä, siihen mennessä organisaatio on hiottava valmiiksi yhdistymiseen.

Pakko kyseenalaistaa Mitä sitten, kun yritystä ohjaavat pitkä historia ja totutut tavat?

Kuinka paljon perheyritys voi kyseenalaistaa entisiä toimintatapoja? Enston hallituksen jäsen ja omistajiin kuuluva Marjo Miettinen tasapainottelee historian ja nykyvaatimusten kanssa. ”Kaikkea pitää koko ajan kyseenalaistaa, se on ehdottomasti lähtökohta. Muutokseen pitää olla kykenevä, ja sen aikatauluhan nopeutuu koko ajan. Olemme perheyritys, jossa vanhat perinteet saattavat olla osaksi myös rasitteena. Perinteistä pidetään ehkä liikaakin kiinni.”

Hän muistuttaa, että tulevaisuutta tehdään kuitenkin koko ajan, siihen pitää satsata eikä pitäytyä liikaa vanhassa. ”Historialla on toki vahva ote myös nykyisyyteen, tämä on toisin sanoen tasapainoilua. Enstossa olemme tehneet radikaaleja vaikeita ratkaisuja. Pitää kuitenkin ymmärtää, millaisia riskejä voi ottaa, että pysytään edelleen pystyssä.”

Myös eristeratkaisujen Paroc Groupin hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia pitää toimintatapojen kyseenalaistamisesta tärkeänä. ”Puolentoista viime vuoden eli uuden hallituksen aikana on

7.

3.

4.

1. Mika Seitovirralla on kiire saada Outokumpu kannattavaksi.

2. Miten yritykset selättävät velkakriisin?

Kysymys kiinnostaa kaikkia.

3. Enston Marjo Miettinen huomauttaa, että perinteet voivat olla myös rasite.

4. Parocin Lauri Ratia kertoo, että uudistuksia olisi tehty ilman kriisiaikaakin.

kyseenalaistettu aika paljon. Toimintatapoja ja organisaatiota on uudistettu. Myös tapaa ajatella esimerkiksi energiatehokkuutta on kyseenalaistettu, samoin sitä, miten tuotteita ja palveluja yhdistetään.”

Uudistuksia olisi tehty ilman kriisiaikaakin. Uusi hallitus toi mukanaan paljon teollista ja kaupallista kokemusta. ”Samalla Parocia voitiin tarkastella ulkoapäin. Nykyään tärkeintä on asiakaskokemus. Sen eteen tehdään kovasti töitä. Uudistamme organisaatiota ja tapaamme toimia.”

Vanhat syömähampaat vaihtoon Pörssiyhtiö QPR-Sofwaren toimitusjohtaja Jari Jaakkola sanoo, että ohjelmistoyrityksessä jatkuva kyseenalaistaminen on luontevaa. ”Vanhoista ohjelmistoista on vaikea saada suuria tuottoja, tuotto perustuu nopeasti uusiutuviin ohjelmistoperheisiin. Olemme tuoneet markkinoille uusia ohjelmistoja ja palveluja puolentoista vuoden aikana.” ”Joudumme tekemään monta vuotta töitä ennen kuin alkaa tulla tuloja. Rahoittajat joutuvat tällöin miettimään kokonaisriskiään.” ”Suomalainen metsäteollisuus joutuu luomaan nahkansa uudestaan. Perinteiset syömähampaat alkavat kulua ja on kasvatettava uusia, löydettävä uutta erottautumista”, aiemmin metsäteollisuudessa työskennellyt Jaakkola vertaa. ■

Nyt karsitaan kustannuksia PwC on tehnyt jo 15 kertaa maailmanlaajuisen CEO Surveyn, johon on haastateltu yhteensä 1 200 toimitusjohtajaa. Suomesta tutkimuksessa on mukana tällä kertaa 40 toimitusjohtajaa.

PwC Suomen toimitusjohtaja Kim Karhu huomauttaa, että suomalaisten johtajien luottamus maailmantalouteen poikkeaa aikaisemmista tuloksista. Vain 15 prosenttia suomalaisista johtajista uskoi, että talous paranee, ja vain 40 prosenttia uskoi, että yrityksen liikevaihto kasvaa.

Kuluvana vuonna yrityksissä karsitaan kustannuksia.

Kasvumahdollisuuksia suomalaisyritykset eivät hae uusilta markkina-alueilta vaan pyrkivät saamaan kasvua uusilla tuotteilla ja palveluilla. ”Eri vuosien trendivertailu näyttää, että erityisesti tänä vuonna makrotalouden epävarmuus heijastuu yritysjohtajien suunnitelmiin.”

Euroopan unionin velkakriisi vaikuttaa suomalaisjohtajien mielestä bisnekseen enemmän kuin muiden maiden johtajien mielestä. Maailmantalouden epävarma kasvu on suuri huolenaihe. Yleensäkin länsieurooppalaisissa vastauksissa korostuu julkisen talouden alijäämä.

Eurooppalaiset johtajat eivät sen sijaan pidä ongelmana avainosaajien löytymistä. Myös suomalaisjohtajien mielestä osaajia löytyy kasvun aikaansaamiseen.

5. Professori Timo Korkeamäki pohtii rahoitus­markkina­ tilannetta muutoksessa.

6. QPR-Softwaren Juha Jaakkola muistuttaa kyseenalaistamisen välttämättömyydestä.

7. Toimitusjohtajien kommentit puhuttavat lounaalla.

2/12

9

TA-VA-TA Suomalainen peliteollisuus on synnyttänyt jo muutaman globaalin menestystarinan. Yksi seuraavista voi olla tamperelainen BeiZ ja sen luoma Panda-hahmo, joka koukuttaa esikouluikäisiä lukemaan ja laskemaan.

S

kasvutarina

ulake, Remedy ja Rovio ovat suomalaisen peliteollisuuden kirkkaimpia kansainvälisiä tähtiä.

Samaan joukkoon tähtää muutaman vuoden aikana myös Tampereella ja Pekingissä toimiva BeiZ, jonka oppimispelejä ladataan joka päivä tuhansiin älypuhelimiin ja mobiililaitteisiin eri puolilla maailmaa.

Yhtiöllä on ikää pari vuotta, ja se työllistää kymmenkunta ihmistä. Yhtiön toimitusjohtaja Mika Heikinheimo tähyää pitkälle. ”Kohderyhmäämme ovat 4–8-vuotiaat lapset. Peliyhtiöitä on toki tälläkin markkinalla riittämiin, mutta joukossa ei ole yhtään isoa nimeä. Meillä on täydet mahdollisuudet läpimurtoon. Se vaatii toki kovaa työtä mutta myös onnea”, toimitusjohtaja tuumii.

Hänen optimismilleen on toisaalta myös perusteet. Sarjayrittäjäksi tunnustautuva Heikinheimo on jo ehtinyt luotsata perustamansa Symbio-ohjelmistoyhtiön (aiemmin Flander)

Toimitus­ johtaja Mika Heikinheimo muistuttaa, että oppimis­ pelit on myy­ tävä lasten vanhemmille.

10

2/12

teksti Timo Sormunen kuvat Nea Ilmevalta ja BeiZ

AN HUI-PUL-LA kansainväliseen kasvuun, ja se työllistää nykyään yli tuhat ihmistä. Hän on edelleen yhtiön osakas ja hallituksen jäsen.

Kasvuyrityskokemuksesta homman ei siis pitäisi olla kiinni. ”Aiemmasta kokemuksesta on hyötyä, mutta toisaalta nyt toimitaan ihan eri markkinoilla ja kohderyhmissä. Pelit suunnitellaan lapsille, mutta ne on myytävä heidän vanhemmilleen. Opittavaa riittää joka päivä”, Heikinheimo vakuuttaa.

pikkupanda seikkailee tätä nykyä muun muassa aakkosjunassa, uimarannalla palapelien parissa, hedelmäkaupassa sekä taikurien maailmassa. Tunnettuus kasvaa hyvää vauhtia niin idässä kuin lännessäkin, Euroopassa vahvimpia maita ovat Ranska, Saksa ja Hollanti. ”Pojat ovat iso haaste. He siirtyvät oppimispeleistä aika pian erilaisiin urheilu- ja seikkailupeleihin, etenkin jos perheessä on isoveli.”

Pojat ovat iso haaste Kasvuyrityksissä on yleistä, että bisnesidea hioutuu vastoinkäymisten kautta. Omat oppirahansa on saanut maksaa myös Heikinheimo. Näitä tuli taannoin Pekingin BeiZissä, jonka alun perin piti keskittyä aikuisten älypeleihin. Markkinoita haettiin ensi sijassa Aasiasta mutta myös Eurooppaan mielittiin. ”Muutama peliversio saatiin valmiiksi asti. Samalla kuitenkin huomattiin, että lasten peleissä olisi sittenkin parempi kasvupotentiaali.”

Liikkeelle lähdettiin Staraokella sekä suomalaislapsille tutuilla Miina- ja Manu-kissoilla, jotka englanniksi ovat Mandy ja Andy. Niiden rinnalle haluttiin kulttuurirajat helposti ylittäviä eläinhahmoja. Sellaiseksi seuloutui lopulta tyttöpanda Lola. ”Ehdolla oli myös delfiini, mutta se olisi vaatinut toimintaympäristöksi vettä.

Lasku- ja lukutaitoja opettavissa peleissä se olisi ollut hieman liian haasteellista.”

Sympaattinen ja kärsivällisesti pelaajiaan opastava

Liikevaihdon kasvettava vuosittain 80 % BeiZ kaipaa edelleen ulkopuolista rahoitusta. Toimitusjohtajan lisäksi yhtiöllä on taustallaan muutama yksityinen sijoittaja, jotka ovat nähneet BeiZissä selkeää potentiaalia. ”Perustavoite on sama kuin aikoinaan Flanderissa, eli liikevaihdon pitää kasvaa joka vuosi vähintään 80 prosenttia.

Tänä vuonna liikutaan vielä muutamassa sadassa tuhannessa eurossa, mutta seuraavien peliversioiden jälkeen toivottavasti huomattavasti isommissa lukemissa”.

BeiZillä on Tampereella viisi vakituista työntekijää, Kiinassa tilanteesta riippuen viidestä kymmeneen. Yhtiön ➥

2/12 11

toimintatapa on verkostomainen, ja sen pohjalle rakennetaan myös tulevaa kasvua. ”Tuotekehitys, markkinointi ja ydinliiketoiminta pidetään tiukasti omissa käsissä. Porttausversioiden koodaus sen sijaan hoituu alihankintaverkoston kautta.”

Lola-pandan voi ladata älypuhelimiin sekä Nintendon ja Applen mobiililaitteisiin. Verkon demoversiot ovat ilmaisia. Ne ovat myös tärkein myyntikanava maksullisille versioille. ”Nykyisellään ilmaisversion lataajista runsaat 10 prosenttia siirtyy maksulliselle puolelle. Ilmaisten pelien latausmäärät kasvavat parhaimmillaan parikymmentä prosenttia kuukaudessa, ja tavoitteemme on lisätä niitä entisestään. Tämän vauhdin pitämisessä meillä riittää haastetta. Vaikka kyse on vain muutamasta eurosta tai dollarista, pitää tuotteen vakuuttaa myös pikkulasten vanhemmat.”

Peliyhtiön kasvuoptimismia lisää se, että kosketusnäyttöiset älypuhelimet, iPodit ja etenkin tabletit, lisäävät jatkuvasti suosiotaan. BeiZin pelejä on AppStoressa, mutta PC-versiota ei ole toistaiseksi tarjolla. ”Nokian uudet Windows-puhelimet ovat äärimmäisen kiinnostava mahdollisuus”, Heikinheimo aprikoi.

Lisäoppia NIY-ohjelmasta BeiZ on yksi Tekesin nuorille kasvuyrittäjille suunnattuun NIY-rahoitusohjelmaan seuloutuneista yrityksistä.

Siihen pääsevällä yrityksellä on oltava muun muassa uskottava, kansainvälisen kasvun mahdol-

BeiZ Oy

kasvutarina

• 2010 perustettu mobiilipeliyhtiö.

• Päätoimipiste Tampereella, toimipaikka myös Pekingissä.

• Työntekijöitä noin kymmenen, apuna alihankkijaverkosto.

• Päätuotteita mobiililaitteissa toimivat lasten oppimispelit, joiden hahmona on pandakarhu Lola.

• Liikevaihtotavoite vuonna 2012: 300 000–400 000 euroa.

12

2/12

listava innovatiivinen liiketoimintasuunnitelma, sitoutunut ja osaava johtotiimi, ikää alle kuusi vuotta ja usein vasta muutama työntekijä.

Ohjelman asiantuntijapartnerina, yrittäjien valmentajana ja sijoittajapaneelien järjestäjänä on PwC. PwC:llä palvelusta vastaavan Kaj Työppösen mielestä kasvuyrittäjien yleisin pulma on, ettei oman innovaation tai liikeidean asiakashyötyjä osata kertoa riittävän selkeästi.

Jos pihviä ei löydy, pysyvät myös rahoittajien salkut kiinni. ”Suomeksi sanottuna hissipuheen ja tarinan pitää olla kunnossa”, Työppönen toteaa.

Kasvuyrittäjien parissa työskentelemistä hän kuvaa äärimmäisen palkitsevaksi ja motivoivaksi. ”On todella upeaa seurata tämän porukan intoa mennä eteenpäin kaikkien näiden lamapuheiden keskellä”, hän kiittelee.

BeiZin Mika Heikinheimon mielestä NIYohjelma on kasvavalle yritykselle tärkeä rahoituskanava, mutta myös väylä kehittää omaa toimintaa. ”Ulkopuolisten asiantuntijoiden kehitysvinkit ovat todella tärkeitä. Omaa yritystä ja sen puutteita on aina vaikea arvioida objektiivisesti”, hän tunnustaa. ■ PwC panostaa kasvuyrityksiin ja toimii kasvutarinoiden toteutumisen tukena aina ideasta kansainvälistymiseen. Lisätietoja PwC:n konsultoinnista antaa Kaj Työppönen.

ahaa!

Uusia julkaisuja

Corporate Governance -raportointi ➥ PwC järjesti keväällä kolmantena vuonna peräkkäin kilpailun parhaasta Corporate Governance -raportoinnista Suomessa. Yhteistyökumppanit kilpailun järjestämisessä olivat Boardman, Hallitusammattilaiset, Nordea, Roschier Asian­ajotoimisto ja Varma.

Julkaisuun on koottu kilpailuun liittyvien tietojen ohella hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä hallinnointi­raportointiin. Tilaa raportti Mirel Leinolta, mirel.leino@fi.pwc.com tai 050 520 8227.

International Transfer Pricing 2012 ➥ Netissä olevan palvelun kautta voi tutustua siirtohinnoitteluvaatimuksiin lähes 70 maassa. www.pwc.com/internationaltp

2012 State of the Internal Audit Profession Study ➥ PwC:n tutkimuksen mukaan yritykset odottavat sisäiseltä tarkastukselta lisääntyvää osallistumista riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tutkimukseen osallistui yli 1 530 vastaajaa 16 toimialalta 64 maasta.

Tutustu julkaisuihin ja lataa niitä osoitteessa www.pwc.com/fi/ julkaisut

Peli on kovaa kehittyvissä maissa Yrityskauppoja tehdään yhä enemmän kehittyvissä maissa, mutta kauppoihin liittyy isoja haasteita, selviää PwC:n tutkimuksesta. Lisämenot epäonnistuneesta yrityskaupasta nousevat keskimäärin 50 prosenttiin kaupan kokonaisarvosta.

Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen yrityskauppojen arvon kehittyvissä maissa odotetaan kasvavan kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna kaupat olivat arvoltaan lähes 170 miljardia euroa. PwC:n tutkimuksessa oli mukana yli 200 yrityskauppaa.

Kehittyvien maiden yrityskauppoihin liittyy joukko haasteita, ja lisäkustannukset epäonnistuneesta yrityskaupasta nousevat keskimäärin 50 prosenttiin kaupan kokonaisarvosta. ”Tutkimus paljastaa ongelmien laajuuden”, PwC Suomen yritysjärjestelypalveluista vastaava partneri Harri Valkonen sanoo.

Monet länsimaiset yritykset hakevat kasvua kehittyviltä markkinoilta muun muassa yrityskaupoilla, kun yritysten perinteiset markkinat junnaavat paikallaan. ”Liian moni yritys kompastuu edelleen yrityskaupan yleisiin sudenkuoppiin, kun keskeytyneistä tai epäonnistuneista kaupoista ei ole otettu opiksi. Kauppojen tekeminen kasvavilla markkinoilla on kovaa peliä, eikä vähiten siksi, että markkinoiden mahdollista kasvua on vaikea mallintaa.”

Valkonen muistuttaa, että yritysten on ehdottomasti tutustuttava paikallisiin oloihin ja järjestettävä edustus hyvissä ajoin ennen ensimmäiseen tilaisuuteen tarttumista.

sudenkuopista ei ole otettu opiksi.

Yhteistyössä erimielisyyksiä Toteutuneissa kaupoissa suurin ongelma on yhteistyössä syntyvien erimielisyyksien selvittely. Lisäksi hankitun yrityksen toiminta saattaa hankaloittaa yrityksen integrointia ja haltuunottoa.

Yrityskaupat etenevät kehittyvillä markkinoilla due diligence -vaiheeseen harvemmin kuin teollisuusmaissa. Keskeytyneet kaupat tietävät suoranaisten kartoituskustannusten lisäksi epäsuoria kustannuksia, joita tulee esimerkiksi silloin, kun sijoittajien luottamus yritykseen heikkenee.

Kauppa keskeytyy usein siksi, että ostokohteen arvonmäärityksessä ei päästä yhteisymmärrykseen, yritystoiminnan vaatimustenmukaisuudessa on puutteita, valtiovalta puuttuu kauppaan tai toimintaan tai yrityskaupan arviointiin ei saada kaikkia tarvittavia taloustietoja.

Tästä huolimatta yrityskauppojen määrän arvioidaan kasvavan. ”Kehittyvistä talouksista ei ole pulaa. BRIC-maat ovat monelle ilmeisin vaihtoehto, mutta esimerkiksi Nigerialla, Indonesialla ja Meksikolla on myös paljon tarjottavaa. Kasvavat markkinat on kuitenkin valittava tarkoin, jotta resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti”, Valkonen sanoo. ■ 2/12 13

JOHTAMISEN

trendit

Hallitusten

tasapainottelijat Omistajat määrittelevät suureksi osaksi yrityksen hallituksen hengen ja haasteet. Puheenjohtajan tehtävä on selvittää, mitä omistajat haluavat. Hallitustyöskentely on jatkuvaa tasapainon hakemista. teksti Minna Takkunen

”O

len vähitellen oppinut, että innostaminen on hallitustyöskentelyssä valvontaa tärkeämpää. Valvontajärjestelmät toimivat nykyään niin hyvin, että niiden osuutta ei kannata painottaa”, sanoo pitkän linjan hallitusammattilainen ja Boardmanin partneri Tom von Weymarn.

Hänen kanssaan hallitustyöskentelyn johtamisesta on vaihtamassa ajatuksia PwC:n toimitusjohtaja Kim Karhu, joka on seurannut hallitustyötä runsaasti tilintarkastajan työssään. ”Hallitustyöskentely on viime vuosina kehittynyt hurjasti suomalaisissa yrityksissä”, Karhu arvioi.

Siinä missä johto saattoi aiemmin pitää hallitukselle raportointia välttämättömänä pahana, yritykset osaavat nyt hyödyntää hallitusta. ”Johto saattaa jopa odottaa, että kunpa pääsisi jo keskustelemaan hallituksen kanssa.”

Omistus määrittää haasteet Karhu ja von Weymarn ovat yhtä mieltä siitä, että hallituksen tärkein tehtävä on toimitusjohtajan nimittäminen – ja tarvit­taessa erottaminen. ”Toimitusjohtaja on sateentekijä, jota ilman mikään yhtiö ei menesty”, von Weymarn sanoo.

14

2/12

Kun johdon ja hallituksen kemiat kohtaavat, liiketoiminta pääsee oikeille urille.

Karhu lainaa Michael Treschow´n ajatusta, jonka mukaan hallitustyöskentely on jatkuvaa tasapainon hakemista: johtoa on toisaalta kannustettava, toisaalta valvottava. Hallituksella on toisaalta muodollisia vastuita, toisaalta liiketoimintanäkökulma, ja agendalla niin pitkän aikavälin kuin lyhyemmän jänteen kysymyksiä. ”Hallitustyöskentelyn hengen ja haasteet määrää pitkälti omistuspohja”, Karhu sanoo. ”Pörssiyhtiöissä hyvän hallintotavan velvoitteet vievät aikaa.

Toisaalta valiokuntien perustaminen on tuonut syvyyttä pörssiyhtiöiden hallitustyöskentelyyn.”

Perheyhtiöissä taas hallituksen jäsenet valitaan omistajalähtöisemmin, ja roolin mukainen toiminta saattaa olla jäsenille haaste. Pääomasijoittajien yrityksiä puolestaan ajaa arvonnousun odotus, johon liittyy nopea eteneminen.

Ylikriittisyys syö miestä ja naista Vaikka hallituksen on osattava tarkastella yrityksen toimintaa kriittisesti, huomioiden tulisi olla rakentavia. Joskus yksittäisen jäsenen kommentit karkaavat musertaviksi. ”Puheenjohtajan on silloin muistutettava, että hallitus toimii ryhmänä ja niin kauan kuin ryhmän enemmistö tukee operatiivista johtoa, ei yksittäinen jäsen saa murentaa toimitusjohtajan

Puheenjohtaja,

ei taas e

k s y t äin. ar lillukanv si Uuusktui oatantolinja m llukanvarsi! li Ettekö

eet perehtyn raporttiin? itsetuntoa. Ylikriittiset huo­ miot syövät miestä tai naista”, von Weymarn korostaa.

Puheenjohtajan rooli on muutenkin ratkaiseva hallituk­ sen toimintakulttuurin luomisessa.

Tähän kuuluu muun muassa kokous­ materiaalin tiivistäminen ja jäsenten perehdyt­ täminen.

Karhun ja von Weymarnin mukaan puheenjohtajan on ennen kaikkea kanavoitava keskustelua strategiaan, jotta hallitus pääsee käsiksi keskeiseen tehtäväänsä eli yhteisen tulevaisuuden hah­ mottamiseen. ”Vision toteuttamiseen kannattaa miettiä useampia vaihtoeh­ toja”, von Weymarn suosittelee.

Puheenjohtajan ei pidä ensisijaisesti tuoda omaa kantaansa esille; hänen on luotava tilaa keskustelulle ja huolehdittava, että hallituksen kaikki jäsenet antavat panoksensa työskentelyyn. ”Hallitustyöskentelyssä on oltava kurinalaisuutta. Kilpailu puheenjohtajan roolista on kokouksissa tyypillistä, kaikki eivät aina pysy omassa roolissaan”, Weymarn kertoo.

Vaikka monipuolisen keskustelun varmistaminen onkin puheenjohtajan kontolla, hänen on myös osattava tarttua oikealla hetkellä yrityksen johdossa korjaamista vaativiin asioi­ hin – vaikka se ei helppo tehtävä olekaan.

Emmehän

vieläedes

päättäneet en

udvaonlipa uko okunnan nosta. ko Nyt varon tin tauon paikka.

Tonttijaot esiin Puheenjohtajan tonttia on myös omistajan tahdon selvittäminen, varsinkin, jos tahtotila on epämääräinen tai leviää moneen suuntaan.

Karhu huomauttaa, että tahtotilan selvittämisen ajankohta on kuitenkin tiedos­ tettava, jotta ei tule sisäpiiriongelmia. Von Weymarn nyö­ kyttelee jännitteelle. ”Insiderina oleminen ei ole rikos, mutta sisäpiiriläisen tiedon hyväksi käyttäminen on.”

Hallituksen on hyödyllistä olla selvillä laajemminkin yrityksen johdon vahvuuksista ja heikkouksista.

Käsityksen johdon kyvyistä ja kapasiteeteista saa järjestel­ mällisillä tapaamisilla muun johdon kanssa. Tapaamiset sovi­ taan yhdessä toimitusjohtajan kanssa ja ne merkitään osaksi hallitusten kokousten vuosiohjelmaa.

Dynaamisen hallituksen kokoonpanossa on hyödyllistä olla toimialatuntemuksen ohella muitakin rooleja, kuten kyseen­ alaistajan, neuvonantajan, konsensuksen rakentajan ja muutos­ agentin hahmot.

Erilaista näkemystä tarvitaan. ”Asiat eivät ole koskaan yksiselitteisiä, aina on eri näkökul­ mia”, von Weymarn muistuttaa. ■ 2/12 15

Pörssistä globaali-lokaali

siivet maailmalle

Outokummun teknologiatoimiala listautui pörssiin itsenäisenä Outotecinä kuusi vuotta sitten. Muuta vaihtoehtoa ei silloin ollut kuin pärjätä ja kasvaa maailmalla omin voimin. teksti Sanna Laakkonen kuvat Pekka Nieminen ja Outotec

16

2/12

”Kestävä kehitys on valtavan suuri ja kiihtyvä megatrendi.”

”A

inoa manner, jolla emme toimi, on Etelämanner”, kertoo maailmanvalloituksesta Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen. ”Meksikoon lähdimme 40 vuotta sitten, Chilessä ja Etelä-Amerikassa olemme toimineet kolme vuosikymmentä. Kiinaan ja Intiaan olemme myyneet teknologiaa 30 vuotta.”

Outotecilla on pitkä kansainvälinen historia vasta kuusi vuotta sitten Helsingin pörssiin listautuneeksi yhtiöksi. Yhtiön juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Outokummun teknologiatoimiala sai kehittyä turvallisesti ei-ydinliiketoimintana, kunnes se listattiin pörssiin itsenäisenä yhtiönä 2006. Varsinainen vauhdinotto alkoi, kun lintu lensi pesästä. ”Listautumisen jälkeen meidän oli annettava omien siipien kantaa. Silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pärjätä globaalissa kilpailussa omin voimin ja kasvaa”, Korhonen kuvaa.

Alan paras tekniikka Kasvu on ollut hurja. Viime vuonna yhtiö rikkoi tilauskannan ja myynnin ennätyksen, ja liikevaihto kasvoi 43 prosenttia. Tälle vuodelle odotetaan 30 prosentin kasvua, ja näkymät jatkuvat hyvinä.

”Mineraalien rikastus ja metallien jalostus lisääntyvät erityisesti kehittyvien markkinoiden kasvun myötä, ja metallien tarve pitkällä aikavälillä kasvaa.”

Myös kestävän tekniikan kysyntä kasvaa. Outotecin toiminta-ajatuksena on maapallon luonnonvarojen kestävä käyttö. Yhtiö kehittää ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja, joiden avulla luonnonvarat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, pienin ympäristövaikutuksin ja energiaa sekä investointeja säästäen.

Outotecin erikoisuutena on vahva ja uniikki osaaminen metallurgisissa ja mineraalien rikastukseen liittyvissä prosesseissa. EU:n määrittelyn mukaan Outotecillä ➥

Outotec toimii kaikkialla, missä asiakkailla on projekteja. Oma toimisto tai kiinteä toimipaikka yhtiöllä on 20 maassa.

2/12 17

on paljon tekniikkaa, joka on ympäristön kannalta BAT, alan parasta. ”Meillä on vahva kilpailuetu syvällisestä, yli sadan vuoden ajalla kasvaneesta osaamisesta, mutta tuote­ kehitykseen ja tutkimukseen on koko ajan satsattava”, Korhonen sanoo.

Uusia kasvualoja ovat muun muassa energiateolli­ suus ja teollisuusvesien käsittely. Outotec kehittää tek­ niikkaa puhtaan veden säästämiseen, veden kierrät­ tämiseen ja puhdistamiseen sekä kierrätysromun ja jätteen hyötykäyttöön. Jatkuvaa työtä vaativat myös energiatehokkaammat ja puhtaammat valmistuspro­ sessit sekä öljyn korvaavien uusien energianlähteiden hyödyntäminen. ”Kestävä kehitys on valtavan suuri ja kiihtyvä mega­ trendi. Kun väestö kasvaa, ympäristöasiat ja -ongelmat korostuvat. Ongelmia on pakko ratkaista.”

Paikallisuutta ymmärrettävä Maailman johtaviin kaivos- ja metalliteollisuuden tek­ niikan ja palvelun toimittajiin kuuluvan Outotecin asi­ akkaita ovat paikallisesti ja maailmanlaajuisesti toimivat kaivosyhtiöt, metallien ja lannoitteiden tuottajat, kemi­ anteollisuuden yritykset sekä vaihtoehtoisia energian­ lähteitä hyödyntävät yritykset.

Yhtiön liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tulee kehitty­ viltä markkinoilta. Katse suunnataan nyt BRIC-maiden sijaan N11-maihin kuten Mongoliaan, Afrikkaan, Lähiitään ja Indonesiaan.

Korhonen myöntää, että jotkut markkinat ovat vaikeita. ”Esimerkiksi Intia on ’incredible India’, Kiinan lailla kaikin tavoin haastava. Asiakkaamme ovat kuiten­ kin aina olleet maailmalla, ja olemme tottuneet toimi­ maan erilaisissa paikoissa. Erikoisosaamistamme on myös se, että pystymme toimittamaan vaativan koko­ naisuuden eksoottiseen paikkaan aikataulussa.”

Paikallinen organisaatio on tärkeä kaikilla markki­ noilla, joilla Outotecilla on jatkuvaa toimintaa. Globaalit toimintatavat yhdistyvät asiakaskohtaisiin toimituksiin. ”Etulinjassa vastataan siitä, että ymmärrämme paikal­ lisen markkinan ja sen mahdollisuudet. Miten meidän tekniikkamme, tuotteemme ja ratkaisumme tuodaan markkinoille ja mitkä hankkeet siellä pyritään voitta­ maan.”

Pelkkä teknologiajohtajuus ei alalla riitä, vaan myös kustannusten on oltava kilpailukykyiset. ”Tälläkin toimialalla kiinalaiset etenevät, joten kus­ tannuskilpailukyky pitää varmistaa yhdistämällä kal­ liimmissa maissa oleva huippuosaaminen edullisem­ paan tekemiseen halvemmissa maissa”, Korhonen sanoo.

globaali-lokaali

”Kiinalaiset etenevät meidänkin alalla.”

Johdon jalkatyötä Outotec on monen muun yrityksen tapaan syntynyt yri­ tysostojen kautta, ja tytäryhtiöt ovat toimineet melko itsenäisesti. Yhtenäistä kulttuuria ja tapaa toimia työs­ tetään parhaillaan. ”Yhtenä yhtiönä maailmanlaajuisesti toimiminen vaatii, että on tietty yhteinen kulttuuri ja yhteiset peli­

18

2/12

”Meidän pallomme on maapallo. Siten varmistamme, ettei pallo koskaan ole hukassa”, sanoo Pertti Korhonen. säännöt. Kun rakenteesta tulee sellainen, että asioita voi saavuttaa vain yhteistyöllä, syntyy paine toimia ja oppia yhdessä.”

Korhonen korostaa, että arvoista ja pelisäännöistä pitää keskustella jatkuvasti ja samalla hakea konkreet­ tisia yhteisiä toimintatapoja. ”Globaalissa toiminnassa on äärimmäisen tär­ keää, että yhtiön johto toimii koherentisti ja panee itsensä peliin. Toimitusjohtajan pitää koripallojouk­ kueen valmentajan lailla ohjata ihmisiä toimimaan yhteen.” ■

Outotec Oyj

• • • •

perustettu 2006 2011 liikevaihto 1 386 miljoonaa euroa viennin osuus yli 90 prosenttia tärkeimmät vientialueet (vaihtelevat suurten projektien mukaan) 2011: Venäjä ja muut IVY-maat, Lähi-itä, Etelä-Amerikka, Kiina, Afrikka ja yleisesti nousevat taloudet • henkilöstöä noin 3 900.

paikalla

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Jens Sørensen esittelee Tuubiota, Heikki Waris Coreorient-yritystään.

Oula Harjulan Green House Effect uskoo vihreyteen.

Mikko Haapanen (vas.) Boardmanista ja Lasse Mäkelä Larzon Capitalista, Kim Karhu PwC:stä ja Gustav von Hertzen Boardmanista.

Sijoittajat jakoivat yrittäjille tuhannen euron pelimerkkejä ja lupasivat valmennusta. Green House Effect sai pelimerkkejä eniten.

Pelimerkkejä lupaaville yrittäjille Pääomasijoittajat arvostavat yrittäjän todellisuudentajua, luotettavuutta, sikeyttä ja luovaa älyä. Tämä selvisi Sijoittajakasinossa.

Missä nuoret yritykset ja pääomasijoittajat voivat luontevasti kohdata? Esimerkiksi Sijoittajakasinossa. PwC:llä pidetty tilaisuus järjestettiin yhdessä Boardmanin kanssa. Siinä neljä uutta yritystä sai mahdollisuuden esitellä ideoitaan potentiaalisille sijoittajille.

Osallistujat olivat niin tyytyväisiä tapahtumaan, että Sijoittajakasinolle on luvassa jatkoa. ”Oli ilahduttavaa huomata, miten paljon aloittavat yrittäjät arvostivat saamaansa tietoa”, tapahtumaa ideoimassa ollut Boardmanin Essi Ahtola kertoo.

Hänen mielestään kentälle tarvitaan lisää järjestäytynyttä bisnesenkelitoimintaa. Aina ei tarvita rahaavaan sparrausta. ”Alkuvaiheessa liikeidean arviointi on varsin vaikeaa. Yrittämisessä varsinainen alkuperäinen idea lähtee lentoon harvoin. Sen pitää kehittyä, muuntua, jopa muuttua aivan toisenlaiseksi”, Gustav von Hertzen Boardmanin senioriryhmästä sanoo.

Millaisia yrittäjiä oli paikalla? Esimerkiksi Oula Harjula esitteli Habitare-messuilla debytoineen Green House Effect -yrityksensä, jonka liikeidea on viherseinä, pala sademetsää liikehuoneistoon.

Jens Sørensenin yritys Tuubio puolestaan on ”tulevaisuuden radio”, joka on henkilökohtaisesti räätälöity digitaalinen lähetysvirta.

Yrittäjiä oli sparraamassa useita menestyneitä ja päätyönsä jättäneitä toimitusjohtajia, kuten Huhtamäen Timo Peltola, Nesteen Jaakko Ihamuotila tai UM:n entinen alivaltiosihteeri Veli Sundbäck.

Boardman on hallitusammattilaisten, yritysjohta­ jien ja -omistajien verkosto, joka kehittää omistajuuden ja hallitustyöskentelyn osaamista.

nyt tarvitaan Sparrausta.

2/12 19

teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat markus sommers

Mark Stockill työstää mobiiliviestipalvelua terveydenhoitoalalle.

henkilö

”Jos Suomenlahtea ei pystytä puhdistamaan, miten me voisimme hallita Afrikassa tapahtuvia asioita?”

Fazer Makeisten tuotekehityksessä pohditaan päivittäin, kuinka asiakkaiden odotukset ylitettäisiin. ”Se on todella vaikeaa, kun maailma on täynnä erilaisia tuotteita”, Majlen Fazer sanoo.

20

2/12

teksti sanna Laakkonen kuvat Mikko Huotari

Fazerin laatuasiantuntija Majlen Fazer selvittää työkseen raaka-aineiden vastuullisuutta. Tavoitteena on, että viiden vuoden aikana kaikki Fazerin käyttämä kaakaoraaka-aine täyttää vastuullisen hankinnan kriteerit ja on jäljitettävissä.

Kaakaopapujen

jäljittäjä F azerilan pihaan Vantaan Vaaralassa kaartaa tasaiseen tahtiin maitoautoja.

Tuhannen työntekijän lisäksi Fazer Makeiset työllistää Suomessa 3 000 lehmää.

Maitoa tarvitaan, jotta Suomen kansa saa suosikkisuklaansa, Fazerin Sinisen, saman makuisena kuin se on aina ollut.

90-vuotisjuhlavuottaan viettävän Fazerin Sinisen myynti kasvoi viime vuonna yli neljä prosenttia, vaikka makeismarkkina muutoin supistui. Suomiklassikkoa valmistetaan vuosittain 15 miljoonaa levyä, joista me itse herkuttelemme valtaosan. ”Suomalaiset syövät Fazerin Sinistä 13 miljoonaa levyä vuodessa”, kertoo Fazerin kaakaon ja suklaan laatuasiantuntijana työskentelevä Majlen Fazer.

Alkuperäisen maun säilyttämiseksi maitojauhetta ei käytetä, vaan joka levyyn käytetään reseptin mukaan kolme lasillista maitoa. Kaakaolaatukin on sama kuin tuotteen tullessa myyntiin 1922. ”Fazerin Siniseen on aina käytetty Arriba-kaakaopapuja, jotka luokiteltiin jo 1900-luvun alussa parhaiksi.

Niitä ei enää paahdeta itse, mutta muutoin kassakaapissa säilytettävää alkuperäistä reseptiä noudatetaan tarkasti.”

norsunluurannikolla Kummikylä Raaka-ainehankintojen vaakakupissa painaa nykyään vastuullisuus. Tuotekehityksen ohella iso osa laatuasi-

antuntijan työtä on juuri kaakaon hankintaan liittyvien asioiden selvittely.

Fazer kuuluu kansainväliseen World Cocoa Foundation -järjestöön, joka tukee kaakaotuottajia ja heidän perheitään. Yhtiöllä on järjestön kautta Norsunluurannikolla kummikylä, jossa lapsia opetetaan koulunkäynnin ohessa kaakaonviljelyn ammattilaisiksi.

Fazerin tavoitteena on, että 2017 mennessä kaikki yhtiön käyttämä kaakaoraaka-aine täyttää vastuullisen hankinnan kriteerit ja on jäljitettävissä. ”Vastuullisuudesta on helppo puhua, mutta se on pitkä tie. Jos Suomenlahtea ei pystytä puhdistamaan, miten me voisimme hallita Afrikassa tapahtuvia asioita”, Majlen Fazer kärjistää.

Toisaalta maailma on aika pieni, minkä hän huomasi taannoisella Ghanan matkallaan. ”Kaikilla viljelijöillä oli Nokian kännykät, ja he tiesivät ne suomalaisiksi. Mobiilietiketti ei tosin ollut yhtä kehittynyt kuin meillä, vaan viljelijöiden ’the best phones in the world’ soivat seminaarissa monta kertaa”, hän nauraa.

Sokerileipurilla vankka visio Majlen Fazerin puheessa vilahtelevat taajaan perheyrityksen kantavina voimina kukin vuorollaan toimineet isä Peter, isoisä Sven ja isoisoisä Karl.

Svenska Teaternin Kristina från Duvemåla -musikaali on Majlen Fazerin mielestä onnistunut kurkis- ➥

2/12 21

Majlen Fazer

Ikä: 47 Syntynyt: Helsingissä Työpaikka: Fazer Makeiset Oy Työura: Kaakaon ja suklaan laatuasiantuntija, työskennellyt perheyhtiössä vuodesta 1987 Perhe: 2 lasta, avomies, 2 veljeä, äiti Harrastukset: ratsastus, laskettelu, veneily ja mökillä olo.

tus aikaan, jolloin hänen isoisoisoisänsä Eduard Fazer saapui Sveitsistä Suomeen luomaan uraa turkkurina ja hänen poikansa Karl päätti ryhtyä sokerileipuriksi. ”Karlin perustaessa 1891 konditorian Helsingin Kluuvikadulle hänen isänsä sanoi, ettei konditoriasta koskaan voi kasvaa kansainvälistä yritystä. Mutta Karl oli aikamoinen entrepreneur. Hänellä oli oma vahva visio, johon hän uskoi.”

Majlenin isoisä Sven Fazer työskenteli tehtaalla 17-vuotiaasta ja kävi työpaikallaan lähes joka päivä elämänsä loppuun saakka. Hänen työllään Fazerista kasvoi suuri elintarviketeollisuuden yritys.

kuhiljaa tekemisen ja oman ammattitaidon myötä.

Fazer Makeisten tuotekehityksessä työskentelee kuusitoista makumaailman ammattilaista. Majlen Fazer miettii olevansa välillä liiankin konservatiivinen, mutta toisaalta yhtiön pitkä historia pitää muistaa. ”Minun ja nuorten tuotekehittäjien välillä on se ero, että he ovat opiskelleet alaa yliopistossa ja minä harjoitellut välillä kantapäänkin kautta. Mutta tuntuu hyvältä, kun muut pyytävät maistamaan ja arvioimaan omia tuotoksiaan. Ideoiminen ja kokeileminen on kaikkein hauskinta, mutta itse en ehdi tehdä sitä joka päivä.”

kakkupohjien paistajasta se alkoi Majlenin ura talossa alkoi 1984 Fazerin Herttoniemenkonditorian leipomossa. Hän työskenteli pitkään myös Kluuvikadun kahvilassa. ”Aloitin kakkupohjien paistajana ja loppuvaiheessa sain jo kirjoittaa kakkujen päälle Fazerin nimen”, Majlen Fazer nauraa silloiselle urakehitykselleen.

Kun käsintehtyjen konvehtien osasto 1990-luvulla siirrettiin Vantaan Vaaralaan, hän otti siitä vastuun. ”Tein tuotekehitystä ja olin samalla joka paikan höylä. Edelleen tartun vaikka pumppukärryyn, jos homma sitä vaatii.”

Omistajasuvun edustajana työntekijöiden joukossa oleminen on aika-ajoin ollut haasteellista. Arvostusta on Majlen Fazerin oman arvion mukaan karttunut pik-

Valkosipulia on varottava Suomalaisen suklaantekijän toiveena olisi näyttää kaakaopapujen kasvattajille, millaisia eri suklaatuotteita maailmassa on. ”Viljelijät eivät osaa kuvitella, mitä kaikkea heidän kasvattamistaan raaka-aineista valmistetaan. Olosuhteet ja lämpötila kun ovat valmiille suklaalle mahdottomat.”

Kesä ei Suomessakaan ole suklaatuotteiden sesonkia. Jääkaappi on liian kylmä mutta helteillä usein ainoa tarpeeksi viileä paikka. Kovin aromaattisia ruokia ei kuitenkaan saisi olla lähellä, sillä suklaa ottaa todella herkästi makua.

Suklaan pahimmiksi vihollisiksi Majlen Fazer nimeää valkosipulin, sipulin ja vahvat mausteet. Jottei tuotekehittäjien työpäivä mene pilalle, Fazerilan henkilöstöravintola merkitsee niitä sisältävät ruuat. Muutoinkin ammattimaistelija miettii, mitä suuhunsa laittaa. ”Mausteisia ruokia vältän jo edellisenä iltana enkä juo kahvia ennen maistelua. Vaikka uskon, että osalla ihmisistä on syntymälahjana tarkempi makuaisti, sitä pitää harjaannuttaa ja huoltaa.”

Hänen omia suosikkejaan ovat Fazerin Sinisen lisäksi pähkinää ja mantelia sisältävät suklaat. Esimerkiksi Karl Fazer Exclusive -sarjaan kuuluva pistaasipähkinää sisältävä maitosuklaapatukka on yksi niistä, joita hän on ollut kehittämässä.

Mikä sitten ei maistu suklaan seassa? ”Rusinat poimin pois pullastakin”, hän tunnustaa. ■

henkilö

Sosiaalinen media maistuu Maailman muutoksessa on pitkästä historiasta huolimatta pysyttävä mukana. Majlen Fazer pitää sosiaalista mediaa tärkeänä kanavana kuluttajien tavoittamisessa. ”Tämän päivän kuluttajat selvittävät todella paljon asioita nimenomaan sosiaalisen median välityksellä. Kommunikaation määrä ja nopeus ovat hämmästyttäviä. Joskus mietin, että isä ja isoisä saattaisivat sen vielä käsittää, mutta Karlille se olisi mahdotonta.”

22

2/12

tätä mieltä

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Otsikko Mitäs sitten ii s k e k otsikko xxxxxxxxx a verotettaisiin?

Se jok ron, e man v m i v a n tuott tetaa u a p va sta. veroi

Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että hallinnolliset kulut muodostavat lähes 30 prosenttia yritysten verotuksesta. Valtioneuvosto hyväksyi kolme vuotta sitten toimintaohjelman, jonka tarkoituksena oli pienentää noita kuluja 25 prosentilla kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kiirettä pitää, etenkin, kun viime aikojen uudistukset ovat pikemminkin omiaan lisäämään kuin vähentämään hallinnollisen työn määrää. Hyvä esimerkki tästä on rakennustoimialan arvonlisäverotuksen käännetty verovelvollisuus. Hallinnollista työtä syntyy hankinnasta toimitukseen, eikä työ rajoitu taloushallintoon – eikä rakennusalalle.

Valtioiden velkataakka ja budjettivajeet sekä toisaalta yhteisöverotuksen verokannoilla käytävä verokilpailu synnyttävät loputtoman tarpeen kehittää uusia verokohteita. Samanaikaisesti verotukselle asetetaan ainakin näennäisesti muita kuin sille luonnostaan kuuluvia tehtäviä, siis tulojen keräämistä valtiolle.

Uusvanhoja, meillä tai muualla kokeiltuja ja lopetettuja veroja on valmisteilla jonossa: rasva-, sokeri-, kaivos- ja pankkivero on kaikki koettu. Ne ovat yrityksille työläitä ja tulkinnoille herkkiä, eikä kukaan voi taata, muuttuuko kulutus sellaiseksi kuin toivotaan. Ihmisen käyttäytyminen ei aina seuraa kansantaloustieteilijöiden näkemyksiä.

Partneri, veroasiantuntija juha.laitinen@fi.pwc.com

kuva jukka pakarinen

juha laitinen

Kuva Tommi Tuomi

NOSTO XXXX NOSTO XXXXXXXXXXX

Mitä jos aloittaisimme avoimen verokilpailun, jolla tavoitellaan uusia, täysin uniikkeja verotuksen kohteita? Se joka keksii tuottavimman veron, josta kukaan ei voi välttyä, vapautetaan veroista.

Tai sitten voisimme kunnostaa nykyisen verojärjestelmän. Esimerkiksi EU:n arvonlisäverojärjestelmän ulkopuolelle jää puolet kulutuksesta. Kysymys ei olisi aukkojen paikkaamisesta vaan uudesta valusta. Kun vanhaa saa lainata, voisi 1983 poistettu pelikorttivero olla synnytettävissä uudelleen. Pahvisen ruutuässän sijaan leimamerkki olisi jotenkin kiinnitettävä digitaaliseen korttipakkaan. Ehkäpä saman tien voisimme ulottaa verotuksen koko internetiin. Olisimmeko silloin verokilpailun voittajia?

2/12 23

Verovirheet käyvät entistä

kalliimmiksi Moni valtio tehostaa nyt veronkantoaan, sillä velkakriisi on paljastanut kirstunpohjat. Yritysten kannattaa paneutua verokiemuroihin entistä tarkemmin, sillä virheistä rangaistaan aiempaa kovemmalla kädellä.

Y

ritysverotuksesta on tullut vuo­sien mittaan alati monimutkaisempaa, vaikka uudistusten tavoite on ollut päinvastainen. Pykäliä viilataan sekä kansallisella että EU-tasolla lähes jatkuvasti, mikä on tehnyt veromuutosten ennakoinnista työlästä yritysten talousvastaaville ja alan asiantuntijoille.

Kaiken kukkuraksi verotuksessa sattuneiden virheiden korjaus vie aikaa ja käy yrityksille kalliiksi, vaikka kyse olisi täysin tahattomasta erheestä.

Yritysverotuksen alati vaikeaselkoisemmaksi käyvä pykäläviidakko on tullut vuosien mittaan tutuksi myös Tampereen yliopiston vero-oikeuden professorille Seppo Penttilälle.

Hän on pureutunut aihepiiriin tutkijana, PwC:n sivutoimisena veroasian­tuntijana, valtiovarainministeriön verotyöryhmän jäsenenä ja verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana. ”Yritysverotus on selkeä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa jo valmiiksi monimutkaista järjestelmää on alati monimutkaistuvassa maailmassa yksinkertaistaa”, Penttilä tiivistää.

trendi

Veroale kääntyy kiristykseksi Rakenteelliset muutokset suomalaiseen järjestelmään tehtiin käytännössä jo 2004 veroremontin yhteydessä. Tuolloin siitä toivottiin edes pientä vastalääkettä kiristyvään valtioiden väliseen verokisaan, joka oli hiljalleen vetänyt myös kotimaisia investointeja alemman veroasteen maihin.

Tulevia uudistuksia ovat ensi vuotta ajatellen muun muassa velkojen korkojen vähennysoikeuteen odotettavissa olevat rajoitukset. Niiden sisältö selvinnee viimeistään alkusyksyn aikana.

Monissa muissa maissa vähennysoikeutta on rajoitettu jo aikaisemmin niin sanotuilla alikapitalisointisäännöksillä. ”Vähennysoikeuden rajoittaminen on ollut viime vuosina kansainvälinen trendi. Siksi ei ole yllättävää, että se on tulossa myös Suomeen”, Penttilä toteaa.

Samalla hän muistuttaa, että velkakriisin ja valtiontalouksiin

24

2/12

syntyvien vajeiden myötä takavuosien verokilpailu on kääntynyt osin päinvastaiseksi. Uusien kevennysten sijaan nyt pyritään tilkitsemään verotukseen jääneitä aukkoja, kiristämään valvontaa ja keräämään valtiolle kuuluvat verot talteen mahdollisimman tarkasti. Tämä koskee Suomen lisäksi kaikkia muitakin velkakriisistä kärsiviä maita. ”Vaikka suunta on tämä, etenkin pienet maat pitävät edelleen silmällä omaa verokilpailukykyään. Lainsäädäntöön tulevia muutoksia ei saa tehdä tiukemmiksi kuin keskeisissä kilpailijamaissa”, Penttilä tähdentää.

Sanktiot kovenevat Yrityksille tiukentuvat säännökset ja tiukemmat tulkinnat tietävät lisätyötä ja tarvetta oman verotuksen jatkuvaan seurantaan.

Tarkkuusvaadetta lisää sekin, että verottajien omat tietojärjestelmät ovat entistä kehittyneempiä ja yhteydenpito eri maiden veroviranomaisten kesken tiiviimpää.

Penttilä muistuttaakin, että veroilmoituksessa oleviin virheisiin liittyy erilaisia sanktioita ja siksi sen on oltava kaikilta osin oikein. Toisaalta yritys voi olla hankalassa tilanteessa, jos tilinpäätösvaiheessa eteen tulee aidosti tulkinnanvarainen asia. Kuinka ilmoittaa siitä veroviranomaisille, jos asiasta ei ole ennakkotietoa? ”Jos veroviranomaisilla on erilainen tulkinta, he voivat pitää veroilmoitusta virheellisenä. Yritykselle verotuksellinen epävarmuus on myös tilinpäätöskysymys: miten tuo epävarmuus huomioidaan tilinpäätöksessä?” Penttilä lisää.

Samalla hän korostaa, että toimiva ennakkotietojärjestelmä on tärkeä, mutta tärkeää on myös riittävän nopea muutoksenhakujärjestelmä. ”Näin epäselvyydet saadaan selvitetyksi kohtuullisessa ajassa.”

Moniko maksaa liikaa veroja?

Veroprofessorin näkemykset saavat tukea myös PwC:n asiantuntijakaksikolta Juha Laitiselta ja Petri Seppälältä.

teksti Timo Sormunen kuvitus Antti Nikunen

Verotusta on yhä vaikeampi ennakoida.

Penttilän tavoin he muistuttavat, että useimmat valtiot joutuvat nyt paikkamaan kansantalouttaan entistä tehokkaammalla veronkannolla. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivisempaa valvontaa ja raskaampia sanktioita laiminlyönneistä erilaisina veronkorotuksina. ”Ilmiö on globaali. Meillä on samanlaisia kokemuksia esimerkiksi Aasiasta, jonne yrityksiä vielä muutama vuosi sitten houkuteltiin nimenomaan kevyellä verotuksella ja halvalla työvoimalla.

Kaiken kaikkiaan verotuksesta on tullut aiempaa vaikeammin ennakoitavaa”, yritysverotuksen kiemuroita 1990-luvulta lähtien seurannut Seppälä toteaa.

Laitisen mielestä EU-lainsäädännön myötä yritysten velvoitteet vaativat entistä suurempaa tarkkuutta. Etenkin kansainvälisesti toimivissa yhtiöissä veroasiat on otettu pikkuhiljaa myös ylimmän yritysjohdon agendalle. Perinteisesti ne ovat olleet talousosaston vastuulla, eikä sieltä välttämättä ole löytynyt päätöksentekoon riittäviä valtuuksia ja riittävän laajaa näkemystä yrityksen kokonaistilanteesta.

Tietyt verolajit, kuten ympäristö- ja energiaverot sekä tulli, ovat usein kokonaan ilman omistajaa, ja ne kirjataan kuluiksi ikään kuin annettuina. ”Jokaisessa yrityksessä perataan jatkuvasti kuluja ja kilpailutetaan eri alihankkijoita ja palveluntuottajia. Kysymys kuuluukin, kuinka monessa yrityksessä käydään yhtä tarkasti läpi kaikki

tulosta rasittavat verot ja tarkistetaan, maksetaanko niitä lopulta liikaa vai liian vähän”, Laitinen lisää.

Samalla kaksikko tähdentää, että oikein mitoitetut ja oikein maksetut verot ovat entistä näkyvämpi osa myös yleistä yhteiskuntavastuuta ja yritysten omaa maineenhallintaa. ”Verosuunnittelu-sanalla alkaa olla aika paha kaiku. Kerran tuon leiman saanut ei siitä enää helpolla pääse irti”, Seppälä ja Laitinen muistuttavat. ■ Lue Juha Laitisen aihetta käsittelevä kolumni sivulta 23.

VARAUDU NÄIHIN 1 Korkojen vähennysoikeus muuttuu. Se vaikuttaa mm. rahoitusmuotojen valintaan ja yritysrakenteisiin.

2 Siirtohinnoitteluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tämä tuo mukanaan muun muassa raskaita verotarkistuksia. Varaudu niihin jo etukäteen ja varmista, että ainakin dokumentaatio on kunnossa.

3 Verotus muuttuu entistä tarkemmaksi. Se tuo mukanaan lisätyötä, vaatii paneutumista ja erityisosaamista.

4 Käy läpi yrityksesi maksamat verot. Verottaja vaatii vain sen, mikä sille kuuluu.

2/12 25

Verojuristi

hallitsee lain ja numerot Barbara von Winterfeld tuntee kansainvälisen verotuksen kiemurat, haluaa tuntea asiakkaansa perin pohjin ja nollaa päänsä lukemalla fantasiatarinoita.

kuka?

Barbara von Winterfeld Mitä tekee Neuvoo kansainvälisessä verotuksessa, erityisosaamisalueena Saksa.

tullaan tutuiksi

Työura Työskennellyt vuodesta 2001 Saksan PwC:n Hampurin-toimipisteessä, vuodesta 2008 kansainvälisen veroneuvonnan asiantuntijana. Senior Tax Manager Suomen PwC:llä toukokuusta 2011.

Koulutus Lakimies, verokirjanpitäjä.

Perhe Aviomies, joka muutti Barbaran kanssa Helsinkiin.

26

2/12

teksti Sanna Laakkonen kuva Mikko Huotari

Barbara von Winterfeld istahti Götan Maailma -liikkeen tavarapaljouden ja fantasioiden keskelle.

Haastavinta mutta myös kiinnostavinta on eri

Opiskelin lakimieheksi

ja sitä ennen kirjanpitäjäksi kotimaassani Saksassa. PwC:llä olen työskennellyt 10 vuotta. On hienoa, että mihin tahansa pulmaan löytyy ratkaisu omasta organisaatiosta. Arvostan PwC:n tarjoamaa mahdollisuutta uran kehittämiseen ilman kyynärpäätaktiikkaa.

Haluan rakentaa

pitkäikäisiä yhteistyö- ja asiakassuhteita. Jaan mielelläni osaamistani ja pidän tärkeänä organisaation toimintatapojen ja hiljaisen tiedon siirtämistä uusille työntekijöille. Nuoria kannustan oman osaamisen esiin tuomiseen ja itsevarmuuden kartuttamiseen.

Suomeen muutin

toukokuussa 2011 ainakin kahden vuoden ajaksi. Tänne tullessani en osannut odottaa näin välitöntä tunnelmaa. Oman toimiston väki toimii perheen kaltaisena tukena, kun ihmettelen, miten päästä paikasta toiseen tai missä käydä ostoksilla.

Asiakkaiden liiketoiminnan tunteminen ja

ymmärtäminen on intohimoni. Suppea erikoistuminen on pienillä markkinoilla mahdotonta, mutta on etu päästä tutustumaan erilaisiin aloihin ja yrityksiin. Pidän suomalaisesta tavasta istua alas ja kuunnella, mitä asiakkaalla on sydämellään. Ympäristö on silloin avoin ideoinnille, ja ratkaisu kohtaa varmemmin asiakkaan tarpeet.

kulttuurien kanssa työskenteleminen. Noin puolet työstäni on Suomen markkinoille tuloa suunnittelevien yritysten verotukseen, rahoitukseen ja liiketoiminnan organisointiin liittyvien kysymysten selvittelyä. Toisen puolen muodostavat kansainvälistyvät suomalaisyritykset. Erityisesti Saksan osalta vastaukset löytyvät nopeasti ja läheltä!

Uskon työni olevan tulevaisuudessa entistä tärkeäm-

pää. Kaiken aikaa kansainvälistyvässä liiketoiminnassa laaja rakenteiden ymmärtäminen ja tuotanto- ja kuljetuskustannusten sekä immateriaalioikeuksien hallinta korostuvat entisestään.

Vapaa-ajalla

nautin yhteisestä ajasta mieheni kanssa. Pidän pitkistä kävelyistä ja purjehtimisesta. Käyn myös kuntosalilla, luen ja harrastan valokuvaamista.

+plus

ksi

itekstien vastapaino

ieni lak T yössä kahlafanam ikkejani ovat tasiatarinoita. Suos luen vapaa-ajalla sormusten rry Potterit ja Taru vampyyritarinat, Ha en koskaan sta pa au isesta Kirjak herrasta. Akateem ostoksia! pääse ulos ilman

2/12 27

www.pwc.com/se/finnishdesk

Finnish Desk Palvelua suomeksi Ruotsissa Suomen ja Ruotsin välinen kauppa on ollut perinteisesti tiivistä. PwC:llä toimii Ruotsissa Finnish Desk, joka tukee ja edistää Pohjanlahden ylittävää kaupankäyntiä.

Voimme auttaa sinua yrityksen perustamisessa, kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, yritysjärjestelyissä sekä vero- ja alv-konsultoinnissa.

Mitkä ovat sinun yrityksesi erityistarpeet? Ota yhteyttä Finnish Deskiin: Hannu Harju, +46 (0)10 212 5016, hannu.harju@se.pwc.com Anne Varjonen, +46 (0)10 212 5114, anne.varjonen@se.pwc.com Voit halutessasi olla yhteydessä myös Suomessa toimivaan Swedish Deskiin: Jukka-Pekka Joensuu, +358 (0)40 179 8855, jukka-pekka.joensuu@fi.pwc.com Anna Kass, +358 (0)40 753 3113, anna.kass@fi.pwc.com