Asukas 1/2012

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

[10]

Muista maalaisjärki netissä

[18]

Viherkasvit raikastavat kodin ilmeen

2012

1

Elämää

LEMMIKIN KANSSA [12]

+

ASUKASPOSTIA

Hämeenlinnasta, Kouvolasta ja Vantaalta [31]

asukas 1/2012

Asiantuntija ja rumpali

* JUHA HEINON VASTAUS KYSYMYKSEEN, MIKÄ ON MIELESTÄSI PARASTA KEVÄÄSSÄ.

Ehdottomasti aurinkoiset keväthanget*

kommentti

VVO:N ASUNNOISSA ASUI vuodenvaihtutkimuksen mukaan yli 20 prosenttia VVO:n teessa noin 70 000 henkilöä. Luku on mittauusista asukkaista (syksyllä 2011 VVO:lle va, sillä asukkaita on enemmän kuin Suomen muuttaneet) oli saanut tiedon nykyisestä 14. suurimmassa kaupungissa Hämeenlinasunnostaan ystävältään tai tuttavaltaan. nassa. Asukkaat ovat VVO:lle enemmän kuin Parhaiten ”viidakkorumpu” toimii Helsingispelkkiä asiakkaita, he ovat myös asumisen sä, Kuopiossa ja Rovaniemellä, joissa kaikissa asiantuntijoita, joiden yli 30 prosenttia vastanideoita ja kokemuksia neista oli saanut vinkin haluamme hyödyntää ”VVO on pyrkinyt antamaan asunnosta tuttavaltaan VVO:n tuottamien tai ystävältään – ei huono lisää kaikupohjaa asumispalvelujen tulos näinä sosiaalisen viidakkorummulle” kehitystyössä. Harvalla median ja sähköisen yrityksellä on vastaaviestinnän aikoina! VVO vaa voimavaraa käytettävissään. on pyrkinyt antamaan lisää kaikupohjaa Asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia viidakkorummulle, ja laitammekin nykyisin selvitetään säännöllisesti ja monin eri tavoin; tietoja vapautuvista asunnoista myös asukasyhteistyö eri muodoissaan on vakiinwww.vvo.fi-sivuston Asukkaalle-osioon tunut yhteydenpitokanava, ja asiakastyytykunkin talon sähköiselle ilmoitustaululle. väisyystutkimus tehdään vuosittain. Uusilta VVO:n asukkailta kysytään tyytyväisyyttä 2–3 MUKAAN MAHTUU VIELÄ lisää asiantunkuukauden asumisen jälkeen, ja uudiskohtijoita, joten käy netissä katsomassa, mikä teisiin muuttaneille tehdään oma kyselynsä. tilanne on sinun kotitalosi osalta, ja anna Materiaalia kehitystyön pohjaksi siis riittää. rummun laulaa!

YHTEISTYÖ VVO:N JA NYKYISTEN asukkaiden välillä ulottuu myös vapautuvien asuntojen markkinointiin. Viimeisimmän

Lemmikkieläinten on sanottu vähentävän stressiä. Toisaalta ne voivat myös aiheuttaa stressiä, sillä lemmikkien aiheuttamat vahingot ovat ikäviä maksettavia.

Ainakaan minua ei hymyilyttänyt joskus vuosia sitten, kun katselin kanini repimiä tapetteja.

Lemmikeistä on myös paljon iloa, kunhan pelisäännöt on sovittu ennalta sekä lemmikin että kanssayhteisön kesken.

Lemmikkieläin voi tehdä myös tärkeää työtä, yksi esimerkki on esitelty lehden sivulla 14.

Lemmikkieläinteeman lisäksi lehdessä on monia mielenkiintoisia juttuja muun muassa viherkasveilla sisustamisesta tai nettikäyttäytymisestä.

Mukavia lukuhetkiä!

SARI TIKKANEN, PÄÄTOIMITTAJA

2

ASUKAS 1/2012

Rytmikkäin terveisin, JUHA HEINO ASIAKKUUSJOHTAJA

mitä olet mieltä?

Mitä kaipaisit taloyhtiösi pihaan?

Kaipaisitko pihalle enemmän leikkitilaa lapsille, penkkejä aikuisille, kukkapenkkejä puuhastelijoille tai jotakin muuta?

Kerro mielipiteesi! asukas@vvo.fi

[09]

sisältö

KÄDENJÄLKI Oma naapuripuhelin tarjoaa tukea arjen pulmiin Espoossa

[04] MINUN KAUPUNKINI Lahden lumoa [06] UUTISIKKUNA [12] MEIDÄN TALO Oulun Kaijonrannassa vietetään kaikenkarvaista elämää [17] VINKKI Tunnelmallista tuoksua talven iloksi [22] KUNNOSSAPITO JA PALVELUT Kellarikomerot kaaoksesta ojennukseen [23] YKSI MEISTÄ Isännöitsijä Tuija Ketosalmi esittäytyy [27] RISTIKKO [28] UUTEEN KOTIIN Leinelä kohoaa kehäradan kupeeseen Vantaalla [30] ALMA ASUKAS Pyöräkellarin valtiaat [30] KYSYMYS&VASTAUS Kuka maksaa varmuuslukon?

[24]

VAPAA-AIKA Kuopion avantouimarit ovat iloista ja energistä porukkaa

lukijoilta

[31] ASUKASPOSTI Hämeenlinnasta, Kouvolasta ja Vantaalta

[18] [10]

KOTI KUNTOON Kevätilmettä kotiin kauniilla viherkasveilla

FIKSU KULUTTAJA Järki kannattaa pitää kädessä netissä asioidessa

Viime lehdessä kysyimme, sopiiko lemmikki kerrostaloon. Tätä mieltä asukkaat ovat: ` Kotieläimet tuottavat iloa!

Ulkoilutettavat eläimethän voivat tutustuttaa naapurit jopa toisiina. Ihan ok, jos on hyvä isäntä, joka huolehtii lemmikistään.

- MIKKO

` Koirat pitävät asunnoissa meteliä ja tekevät tarpeensa ihmisten kulkureiteille.

Kun yrittää keskustella omistajan kanssa, saa usein niskaansa ”hyökkäys on paras puolustus” -reaktion.

- HANNA

` Ainakin kissat sopivat kerrostaloon, koska rivareissa pääsevät karkailemaan ja tekemään tarpeitaan muiden pihoille. Isokokoiset

koirat taas enempi rivi- ja pientaloihin.

- KRISTIINA

` Ei voi kieltää lemmikkejä ihmisiltä, joille ne tuovat iloa, MUTTA eipä ole herkkua sekään, jos naapurissa asuu räksyttävä koira.

- TUIJA

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290. Päätoimittaja Sari Tikkanen, puh. 020 508 3800. Toimitus Otavamedia Oy, Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570. Tuottajat Maija Kajanto ja Anna Haikarainen, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 500 kpl ISSN 1456-0569. Kannen kuva: Aki Roukala 33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 25.5. 2012. Lehden peruutukset ja osoitteenmuutokset: asukas@vvo.fi

www.vvo.fi

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

3

MINUN KAUPUNKINI

Lahti

Lahden lumoa Viime vuonna 50-vuotishääpäiväänsä viettäneet Lea ja Eino Halme ovat asuneet Lahdessa lähes koko ikänsä. VVO:n asunnoissa he ovat asuneet melkein yhtä kauan.

TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVA AKI LOPONEN

JUTTUSARJA ESITTELEE VVO:N ASUKKAIDEN KOTIPAIKKAKUNTIA ERI PUOLILTA SUOMEA

T

ulin Hollolasta 11-vuotiaana Lahteen kouluun. Alun perin Heinolasta kotoisin oleva Eino jäi tänne armeijan jälkeen asumaan.

Tuolta Anttilanmäeltä tuon miehen sitten löysin, Lea katsoo pöydän yli Einoa.

Kun VVO:n Hakatornit menivät 2000-luvun alussa remonttiin, Halmeet keksivät selviävänsä yhdellä muutolla, jos muuttavat uudelle Ankkurin asuinalueelle valmistuviin taloihin. Lahden sataman kupeessa olevasta kodista avautuu näkymä Vesijärvelle.

Paikka on osuva veneihmisiksi itseään kutsuville Halmeille. Vene on Niemen satamassa, ja sillä on käyty Pielavedellä saakka. Jos kesäisin tahtoo mennä pienelle veneretkelle, Halmeiden retkikohde on usein Vesijärven Enonsaari.

Nurkan takaa löytyvässä Sibeliustalossa on helppo käydä konserteissa.

Lean mukaan Eino ei niin piittaa kulttuurista, mutta hän itse käy kuuntelemassa etenkin viihdekonsertteja. Myös Lahden Kaupunginteatterin ohjelmisto kiinnostaa.

– Kävin viimeksi Sibeliustalossa katsomassa Jaakko Tepon musikaalia, kun VVO järjesti käynnin asukasaktiiveille, Eino täydentää.

Lahti taitaa kuitenkin olla tunnetumpi urheilusta kuin kulttuurista. Finlandia-hiihto sauvotaan helmikuun lopussa, ja Salpausselän kisat järjestetään maaliskuun alussa. Myös Messilän hiihtokeskuksen paras sesonki on helmikuussa.

Ulkopaikkakuntalaisille Halmeet näyttäisivät ainakin hyppyrimäet.

– Pakkohan hyppyrimäet on käydä katsomassa. Samalla reissulla voi piipahtaa esimerkiksi vieressä olevaan Hiihtomuseoon. Siellä voi itse kokeilla mäkihyppyä tai ampumista, Lea vinkkaa.×

4

ASUKAS 1/2012

VVO:lla on Lahdessa yhteensä 2 138 asuntoa.

Veneilyä harrastavat Lea ja Eino Halme asuvat lähellä satama-aluetta ja Vesijärveä, jossa riittää vilskettä kesäaikaan.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

5

UUTISIKKUNA

päiväys

Minna Canthin päivä

Niinimäki ja Keskinen eläkkeelle

Minna Canthin päivää eli tasaarvon päivää vietetään Suomessa 19. maaliskuuta. Päivä on Minna Canthin syntymäpäivä ja yleinen liputuspäivä.

Kirjailija, lehtinainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja syntyi Tampereella 1844. Canth edisti tasa-arvoa monella areenalla. Hänen kirjallisessa tuotannossaan tasaarvokysymykset olivat painavimmin esillä Työmiehen vaimo- ja Papin perhe -näytelmissä.

Minna Canthin päivä tuli yleiseksi liputuspäiväksi vuonna 2007.

Uusi asukashallitus [ASUKASEDUSTAJAT] Kaikkia VVO:n asukkaita edustava asukashallitus on jälleen valittu tulevalle 2-vuotiskaudelle 2012–2013. Jäseniä ovat Eero Häyrynen, Jarmo Natunen, Tuomas Kimpari, Tuija Palén, Erja Virrantalo, Sari

6

ASUKAS 1/2012

[HENKILÖT] VVO:n asiakkuusjohtaja Matti Niinimäki jää eläkkeelle 1.3. Niinimäen seuraajana jatkaa Juha Heino.

Niinimäki työskenteli lähes 20 vuotta VVO:ssa monenlaisissa mielenkiintoisissa tehtävissä.

– VVO on hieno yritys, joka toimii aivan keskeisen tärkeällä toimialalla.

Vuokra-asuntoja tarvitaan lisää, ja erityisesti kasvavilla paikkakunnilla asuntojen tarve on kova. VVO:ssa on hyvä yhteishenki, ja suhteet asiakkaisiin, erityisesti asukashallintoon ovat toimivat. Kaiken kaikkiaan on mukava tietää, että tehtävät jäävät kovan luokan ammattilaisten haltuun, hän kertoo.

VVO:n isännöintiyksikön johtaja Erkki Keskinen jäi eläkkeelle 1.2. Keskisen tehtävät isännöintiyksikön johtajana hoitaa jatkossa Marko Liikanen.

– Pitkä, yli 30 vuoden työrupeama VVO:ssa jää nyt taakse. Olen saanut olla mukana eri tehtävissä tekemässä ja näkemässä VVO:n lähes koko historian ja kasvun. Viimeisistä työvuosista isännöintiyksikön johtajana jää mieleen erityisesti hieno yhteistyö asukkaiden, asukashallinnon ja etenkin asukashallituksen kanssa. Mielelläni näkisin, että tämä hyvä yhteistoiminta jatkuu henkilövaihdosten jälkeenkin, Keskinen toivoo.

Koskinen, Ritva Ahtonen, Pauli Teräväinen, Jorma Tirkkonen, Lea Silvekoski, Leena Siivola, Raili Kankainen, Hannele Vepsä ja Helena Tuominen. Seurantatilintarkastajana toimii Pauli Teräväinen, sihteeri on VVO:n asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö.

Asukashallitus on ylin asukkaita edustava toimielin. Se toimii valtakunnallisesti siten, että jokaiselta VVO-kotikeskus-alueelta on kaksi edustajaa: varsinainen ja varajäsen.

Asukashallitus kehittää yhdessä VVO:n henkilökunnan kanssa asumispalveluita ja tuo asukkaiden näkökulmaa asioiden toteuttamiseen.

Oman alueen asukashallituksen jäsenet ovat asukkaiden käytettävissä, mikäli kaipaa neuvoja tai haluaa keskustella asumiseen liittyvistä asioista.

Tulevan kauden teemaksi asukashallitus on valinnut asuinyhteisön kehittämisen. Aiheesta kuullaan lisää, kun toimikausi pyörähtää käyntiin.

Kasvit kukoistamaan kevääksi

3x

[KOTONA] Nyt on oiva aika vaihtaa kukkamullat ruukkuihin.

Kasvi tarvitsee isomman ruukun, kun se on lakannut kasvamasta, näyttää huonokuntoiselta tai juuret kurkistelevat pohjareiästä. Näin homma etenee: Valikoi ruukku. Lasittamattomassa saviruukussa kasvia on kasteltava useammin kuin keraamisessa tai muovisessa.

Ruukun pohjassa tulisi olla reikä.

Kastele kasvi hyvin edellisenä päivänä.

1 2 3

lemmikin lelu

asi tai naapurill Onko sinulla lenkiintoinen mie kaunis koti, a i hyvä tarin harrastus ta kas-lehti etsii si? Asu kerrottavak den eri teltavia leh ta s a a h ia s u u teyttä rohkeasti yh ta O . in ih u o.fi! jutt asukas@vv n e e s e te it oso

Liota lasittamatonta saviruukkua muutama tunti. Laita ruukun pohjalle kivi tai ruukunpalanen estämään mullan valumista pohjareiästä. Levitä pohjalle 1-3 cm paksuinen sora- tai lekasorakerros.

Isot huonekasvit kannattaa jakaa terävällä veitsellä kahtia tai useammaksi pieneksi taimeksi.

Laita salaojakerroksen päälle kerros multaa niin, että kasvi tulee suurin piirtein entiseen kasvusyvyyteensä.

Täytä juuripaakun ja ruukun väliin jäävä tila mullalla. Tiivistä se painelemalla.

Kastele multa istutuksen jälkeen. Märkää istutusmultaa ei kastella, sumutus riittää.

Suojaa kasvit auringonpaisteelta. Sumuta niitä säännöllisesti. Aloita kastelu muutaman päivän päästä, kun mullan pinta on kuivahtanut.

4 5 6 7

LÄHDE: WWW.MARTAT.FI

ASUKASGALLUP Oletko vaihtanut energiansäästölamppuihin? ` kyllä ` o san lampuista, en kaikkia ` en

@

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup

HAASTAVAMPAA PUUHAA Aktivointipeli koiralle 17,90 euroa

SISUSTUKSEN SUOJAKSI Raapimispuu kissalle 26,90 euroa

PIENTÄ KIVAA Jyrsijälle purtavaa 4,50 euroa / 3kpl

www.petnetstore.fi

www.zooplus.fi

www.hullupulu.fi LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

7

UUTISIKKUNA

”China-pöytävalaisin on tyylikäs ja vaatimaton huolimatta kultauksestaan.

Hinta 688 e, Skanno.”

GLORIAN KOTI 12/2011 OSOITTAA JÄLLEEN, ETTÄ VAATIMATTOMUUDELLE ON MONTA MÄÄRITELMÄÄ.

Tarkkaile kattojen jää- ja lumikuormaa [TURVALLISUUS] Kevättalvella katoilta putoava lumi ja jää saattavat aiheuttaa äkillisiäkin vaaratilanteita. Varsinkin korkeissa kerrostaloissa putoamassa olevia lumikuormia on vaikea havaita maasta käsin. Ole

siis aina tarkkana kattojen alta kulkiessasi.

Turvapuomit ja -siimat pitää aina kiertää niiden ulkopuolelta eikä niitä saa milloinkaan siirtää omatoimisesti.

Jos huomaat katoilla vaarallisen näköistä lunta tai jäätä, ota pikaisesti yhteyttä huoltoyhtiöön. Huoltomies tarkistaa tilanteen ja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Pääsiäinen vähän ekommin?

[YMPÄRISTÖ] Pääsiäisenä koti halutaan toki siistiksi, joten perusteellisempi viikkosiivous lienee ohjelmassa. Olisiko nyt hyvä hetki kokeilla myös ekologisia puhdistusaineita? Vaihda Tolu ja Wim vaihteeksi etikkaan, sitruunamehuun ja ruokasoodaan. Lopputuloksena on puhdas ja myrkytön koti.

Löytyisivätkö pääsiäispöydän herkut läheltä ja ekologisesti tuotettuna? Olisiko pääsiäisen perinteinen hitti eli kananmunat hankittavissa jostakin lähialueen kanalasta? Entä olisiko aika kokeilla luomulammasta? Kotimaiset juurekset maistuvat keväälläkin lisukkeina, ja niiden hiilijalanjälki on pieni.

Varaa virpomispalkkioksi tänä pääsiäisenä Reilun kaupan suklaata, jota voit jakaa hyvällä omallatunnolla.

Korista koti Suomessa kasvatetuilla kukilla, keväisillä pajunkissoilla tai hiirenkorvilla olevilla koivunoksilla. Amsterdamista lennätetyt tulppaanit kasvattavat hiilijalanjälkeä.

Juhlan jälkeen pöytäliinat ja kankaiset servietit päätyvät pyykkikoneeseen. Pesupähkinät tai ekologiset, miedot pesuaineet antavat usein yhtä hyvän pesutuloksen kun kemialliset aineetkin. Viinitahroihin purevat suola ja sappisaippua.

8

ASUKAS 1/2012

Jätelajittelu muuttuu tarkemmaksi [LAKIUUDISTUS] Viime talvena suurta polemiikkia aiheutti runsas lumentulo, joka monin paikoin esti muun muassa jätehuollon normaalin toiminnan. Jätehuoneissa vallitsi aika ajoin melkoinen kaaos.

Ajoittain heikentynyt taso jätehuollossa sai palautetta myös VVO:n asukastyytyväisyyskyselyssä.

Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5. 2012, ja kunnalliset jätehuoltomääräykset täydentävät uutta lakia. Molemmat asettavat lähes poikkeuksetta uusia haasteita ja velvoitteita sekä kiinteistöjen omistajille että kuluttajille.

Parin vuoden ylimenoajalla kiinteistöille tulee pakolliseksi lasin- ja pienmetallinkeräys. Kaikissa kohteissa sitä ei vielä ole toteutettu. Yleisin syy on ollut, että jätehuoneissa ei ole tilaa uusille keräysastioille.

Jakeiden ja lajittelun määrä siis lisääntyy.

Tilojen ahtaus edellyttää entistä huolellisempaa lajittelua ja astioiden oikeanlaista

täyttöä asukkailta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jätehuoltomääräyksiin on kirjattu, että astiat pitää olla liikuteltavissa ilman muiden astioiden siirtelyä. Varsinkin irtojäte jätehuoneiden lattioilla voi aiheuttaa sen, että astiat jäävät tyhjentämättä. Tunnollinen ja ohjeiden mukainen toiminta jätehuoneissa korostuu siis entisestään. Myös VVO:n Laaki-projektissa jätehuoneiden siisteyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

VVO:n jätehuoltokustannukset ovat vuodessa samaa luokkaa kuin sähkökulut, noin 100 euroa/vuosi asukasta kohden. Summa ei tunnu suurelta, mutta kun asukkaita on noin 70 000, puhutaankin jo miljoonista euroista. Kun kiinteistöiltä otetaan pois myös kierrätettävien jätteiden kuljetuksesta sopiminen ja se tulee kuntaperusteiseksi, ei kiinteistöille jää juuri muita keinoja vaikuttaa kustannuksiin kuin mahdollisimman hyvin talon asukasmäärään ja jätehuoneen kokoon sovitettu astiamäärä ja tyhjennysrytmi.

Asukkaalle ekologisin vaikutuskeino on jätteensynnyn ehkäisy, koska sillä saavutetaan parhaat tulokset.

KARI MÄHÖNEN, ENERGIA- JA YMPÄRISTÖKOORDINAATTORI

TEKSTI KATJA PESONEN // KUVA TOMMI TUOMI

Naapuripuhelin auttaa Jokainen voi joskus tarvita apua kodin askareissa, ja kenelle tahansa voi käydä onnettomuus. Talotoimikunta Espoossa huomasi tämän ja kehitti arjen pulmatilanteita varten oman auttavan Naapuriapupuhelimen.

J

os nilkka murtuu ja koira kaipaa ulkoilutusta, on hyvä, jos on paikka minne soittaa. Espoon Rauhalanpuisto 4:n talotoimikunnan Naapuriapu tarjoaa tärkeää tukea talon asukkaiden arkeen. Jokainen apua tarvitseva asukas voi soittaa.

– Auttaminen voi olla vaikkapa taulukoukun porausta, maton tamppausta, kukkien kastelua, kaupassakäyntiä tai jopa patteritermostaatin sielunelämän selvittämistä, kertoo Naapuriavun aktiivinen joka paikan höylä Arttu Alila.

Naapuriavulla on oma kännykkä, jonka numero on taloyhtiön asukkaiden tiedossa. Apua on tarjolla silloin, kun läheinen tai omainen asuu kauempana, ja sitä voi pyytää niin nuori kuin vanhempikin asukas. Palvelu on asukkaalle maksutonta, mutta vaatimatonkin ”vaivanpalkka”, oli se sitten kymppi tai kahvipaketti, käytetään asukastoiminnan hyväksi. Tärkeää on, että apua voi pyytää nolostumatta.

– Kaikki apu on aina ehdottoman luottamuksellista, eikä autettavien asioita todellakaan levitellä roskisparlamenteissa, Alila korostaa.

– Ja jos joskus joku kaipaa vain juttukaveria, kuten usein tapahtuu, silloin kuunnellaan. Sekin on tärkeää. Hyvä tahto ei tunnetusti kaipaa rahoitusta. × MILLAISTA AKTIIVISTA JA IDEARIKASTA ASUKASTOIMINTAA SINUN TALOSSASI ON? LÄHETÄ MEILLE SÄHKÖPOSTIA: ASUKAS@VVO.FI

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

9

FIKSU KULUTTAJA

tietoturvallisuus

TEKSTI ILPO SALONEN // KUVITUS JENNY LUCANDER

Järki kädessä

netissä M

Internetin käytössä kannattaa pitää maalaisjärki mukana.

Esimerkiksi pankin salasanat on pidettävä visusti omana tietonaan.

onelle tulee mieleen sana ”virus”, kun puhutaan tietokonetta uhkaavista vaaroista. Tietotekniikan konsultti ja kouluttaja Petteri Järvinen kertoo, että viruksia ja muita haittaohjelmia toki netissä liikkuu, mutta taloudellisista huijauksista on tulossa niitä merkittävämpi vitsaus.

– Tavallisimpia tapoja on, että kysellään pankkitilien käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Kun tällainen tiedustelu tulee, kyseessä on aina huijaus.

Pankit eivät kysele tietoja sähköpostilla tai muuten netin kautta, Järvinen korostaa.

Aidon oloisia yrityksiä Joskus huijausyritykset ovat aidon oloisia: näytölle saattaa ilmestyä esimerkiksi pankin kotisivua muistuttava näkymä. Vilppiin viittaa, jos sivun yläreunan osoitekentässä näkyy jokin muu kuin palvelun oikea osoite. Turvallisen sivun osoite alkaa kirjaimilla ”https”, ja sivulla näkyy lukon kuvake.

10

ASUKAS 1/2012

Pankkitunnusten lisäksi luottokorttinumeroiden paljastamisessa on syytä olla tarkkana.

– Niitä voi turvallisesti käyttää ostoksissa, jotka tehdään luotettavan yrityksen nettisivujen kautta, mutta sähköpostilla niitä ei pidä koskaan lähettää.

Jos vaikkapa ostaa matkalipun, kirjan tai kodinkoneen netistä, maksu ohjautuu turvallisesti luottokorttiyhtiön sivulle. Huijarifirmat eivät käytä luottokorttiyhtiöitä, koska niiden kautta maksut voidaan jäljittää.

Kelpaisiko lottovoitto?

Huijarit käyttävät usein huonoa suomen kieltä, tai viesti on tehty käännöskoneella. Jos viestissä tai sivustossa ylipäätään tuntuu olevan ”jotain outoa”, kannattaa miettiä vielä hetki.

– Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä on sitä. Sähköposti, jossa luvataan lähettää lottovoitto tai suuri lahjoitus pientä ”toimitusmaksua” tai henkilötietoja vastaan, on hyvä esimerkki. Niihin ei pidä vastata mitään.

Yleisiä ovat myös kilpailut, jotka eivät ole varsinaisesti huijausta, mutta kylläkin kyseenalaista rahankeruuta.

Esimerkkinä leikkimieliset älykkyystestit, joiden tuloksen saa kännykkään – tuntuvaa maksua vastaan. Myös ”Onnittelut, olet miljoonas kävijä tällä sivulla” -tyyppiset viestit vievät maksullisiin palveluihin.

– Osallistuja saattaa huomaamattaan sitoutua kalliisiin kuukausimaksuihin. Ne pystyy yleensä peruuttamaan, kun ottaa kyseiseen yhtiöön tai omaan kännykkäoperaattoriin yhteyttä.

Oma toiminta vaikuttaa Järvisen mukaan netin käytössä ilmenevien harmien takana on useimmiten käyttäjän huolettomuus. On ehkä kirjoitettu oma sähköpostiosoite jonkin firman tai palvelun nettisivulle, josta huijarit voivat sen helposti poimia.

Joskus riittää pelkkä käynti kyseenalaisilla sivuilla. Niillä toimiva nuuskintaohjelma tunnis-

taa koneen, jota on käytetty.

Ja sitten alkaa sähköpostiin ropista kaikenlaista roskaa.

– Sähköpostin suojaus pysäyttää suurimman osan roskapostista. Toisaalta joskus suojausohjelma ohjaa roskiin asiallisiakin viestejä. Siksi roskapostikansio kannattaa silloin tällöin tarkistaa.

Jos koneelle ilmestyy roskapostilta vaikuttava viesti, se ei vielä vahingoita konetta. Viestin voi lukeakin, jos haluaa varmistaa, ettei heitä asiallista viestiä roskiin.

– Sen sijaan jos viestin mukana on tullut liite, sitä ei pidä avata, ellei ole aivan varma, että viesti on tullut turvallisesta lähteestä. Tosin pitää muistaa, että lähettäjänä voi näkyä myös tuttava tai työkaveri. Liite saattaa sisältää haittaohjelman, joka avattaessa latautuu koneelle.

Haittaohjelma voi hidastaa koneen toimintaa ja jopa jumiuttaa sen kokonaan. Ainoa apu voi silloin olla koneen tyhjentäminen ja ohjelmien lataaminen uudelleen.

Suojaohjelmista hyötyä Nykyisin koneissa on vakiona niin sanottu palomuuri, joka estää yleensä tehokkaasti haitallisen aineiston pääsyn koneelle. Lisäksi kannattaa hankkia viruksentorjuntaohjelma, joita saa kaupasta, netistä tai nettioperaattorilta maksullisena lisäpalveluna.

– Toisaalta uusia viruksia tulee yhä niin nopeasti, etteivät ohjelmat aina pysy perässä. Siksi oma harkinta ja varovaisuus netin käytössä ovat parhaita lähtökohtia, Järvinen huomauttaa.

Tämä koskee myös Facebookia ja muita palveluja, joissa käyttäjät kertovat itsestään hyvinkin henkilökohtaisia tietoja. Salaisia asioita ei pidä viestiä lainkaan, ja palvelun asetukset kan-

nattaa säätää siten, että viestit näkyvät vain niille käyttäjille, joille on tarkoitus.

– Kaikessa netin käytössä terve harkinta on paikallaan. Netillä on pitkä muisti, ja sinne päätyneet tiedot ja aineistot voivat jatkaa elämäänsä periaatteessa loputtomiin. Sama koskee sähköpostia: jos kirjoittaa suuren tunnekuohun vallassa, voi olla hyvä nukkua yli yön, ennen kuin painaa lähetä-nappia, Järvinen vinkkaa. ×

@

Lisätietoja: www.viestintavirasto.fi,

www.nettihuijaukset.net

5 VINKKIÄ:

Turvallisesti netissä

Petteri Järvisen mukaan suomalaisten tietoturva on kohtalaisen hyvällä mallilla: haittaohjelmia liikkuu ja paljastuu melko vähän verrattuna moniin muihin maihin.

Luottokorttitietojakin joutuu vääriin käsiin paljon useammin korttivarkauden tai kortin kopioinnin kuin huolimattoman netin käytön kautta.

Turvalliseen netin käyttöön riittää pitkälti viisi sääntöä: Älä kerro pankkitilisi tunnuslukua tai salasanoja, ellet ole varma sivun turvallisuudesta. Sähköpostitse niitä ei pidä kertoa koskaan.

Vältä kilpailuja, joihin osallistuminen maksaa ja jotka lupaavat varmoja, isoja voittoja. Älä avaa sähköpostin mukana tullutta liitettä, ellet ole varma sen turvallisuudesta.

Netillä on pitkä muisti – mieti, mitä sen kautta lähetät.

Kopioi erilliselle kovalevylle kaikki tärkeä aineisto koneeltasi. Näin se pysyy tallessa, jos kone jumiutuu haittaohjelman tai jonkin muun syyn takia.

1 2 3 4 5

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

11

MEIDÄN TALO

kaikenkarvaista elämää

Kotieläimiä ja...

TEKSTI PIA VUOLTEENAHO // KUVAT AKI ROUKALA & ISTOCKPHOTO

Oulun Kaijonrannan taloyhtiö toivottaa tervetulleiksi myös karvaiset asukkaat. Vaikka ongelmatilanteilta ei voi aina välttyä, pitävät asukkaat pihapiirin kotieläimiä hyvänä asiana.

Parhaimmillaan lemmikit tuovatkin naapureita lähemmäs toisiaan.

12

ASUKAS 1/2012

naapurisopua

R

auhallisen luhtitalon edustalla kolme koiraa telmii lumessa sellaisella innolla, että päätä tai häntää on joukosta vaikeaa erottaa. Jo päältä näkee, ettei kyseessä ole ensimmäinen kerta, kun naapurusten koirat pääsevät tekemään tuttavuutta toisiinsa. Omistajat Nora Sommer ja Pirkko Isomaa seuraavat touhua vierestä hymyssä suin.

– Tämä on pieni taloyhtiö. Paljon törmäillään ja hyvin tullaan juttuun, Sommer kertoo.

Sommer on asunut Kaijonrannassa yli kuusi vuotta kultaistennoutajiensa Nemon (7 vuotta) ja Nicon (2 vuotta) kanssa. Kahden karvaisen asukin perheessä on tilaa persoonallisuuksille. Nora on oppinut tuntemaan koiransa luonteenpiirteet läpikotaisin.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

13

Nora Sommerin Nemo- ja Nico-koirat nauttivat pihan lumileikeistä Kaijonrannassa.

– Nemo on sellainen tupajäärä. Todella älykäs, jääräpäinen ja luonteeltaan Nicoa rauhallisempi.

Nico taas on noutajaluonne isolla N:llä – miellyttämishaluinen ja riistaviettinen, Sommer kuvailee koiriaan.

Kaikki kolme ovat viihtyneet taloyhtiössä hyvin.

– Täällä on ideaalit olosuhteet koiranomistajalle. Sijainti on hyvä ja maastot lähellä, Sommer kuvailee.

Isomaa, 10-vuotiaan Roopen omistaja, on asunut Kaijonrannassa pari vuotta. Myös hän kehuu taloyhtiötä eläinystävälliseksi.

Sommer ja Isomaa kertovat alueen monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien olleen tärkeä valintakriteeri uutta kotia etsittäessä. Molemmat kehuvat lähiympäristön lenkkipolkuja ja maastoa. Luhtitalosta pääsee ulkoilemaan helposti omalta kotiovelta. Myös asuntojen omat tilavat pihat saavat kiitosta koiranomistajilta.

Äänet kuuluvat elämään Yksi Kaijonrannan taloyhtiön kiistattomista eduista koiranomistajille on se, että täällä lem14

ASUKAS 1/2012

Koira pelastushommissa Nora Sommer on harrastanut toisen koiransa kanssa vesipelastusta viisi vuotta.

– Kaverini harrasti lajia. Lähdin mukaan ja siitä se sitten lähti, Sommer kertoo.

Suomessa vesipelastus on melko laajalle levinnyt laji.

Vaikka koiria koulutetaan pelastamaan esimerkiksi veden varaan joutuneita ihmisiä, on vesipelastus Suomessa nimenomaan harrastuslaji.

Alun perin laji oli tarkoitettu newfoundlandinkoirille ja landseereille. Kuten muissakin lajeissa, on myös vesipelastuksessa tärkeää huomioida lajin edellyttämät koiran ominaisuudet.

– Koiran on oltava perustottelevainen, luonteeltaan lajiin soveltuva, ja sen on pidettävä vedestä ja uimisesta.

Vesipelastuksessa koiraa koulutetaan pelastamaan esimerkiksi tuuliajolle joutunutta venettä tai veden varaan joutunutta ihmistä.

Lajissa kilpaillaan kolmella eri tasolla. Tehtävät ja esimerkiksi sallittujen virheiden määrät vaihtelevat luokittain. Sommer kuvailee lajia tiimityöksi, eikä pelkästään omistajan ja koiran välillä.

– Tätä lajia ei voi harrastaa yksin, vaan minimi on kolme henkilöä. Oulussa meillä on oikein mukava porukka, Sommer kertoo.

mikit ovat ylipäätään sallittuja. Useisiin vuokra-asuntoihin lemmikkejä ei hyväksytä lainkaan. Sommer kehuukin VVO:n suhtautumista lemmikinomistajiin.

– VVO:lla suhtauduttiin tosi positiivisesti kun ilmoitin muuttavani koiran kanssa, toisin kuin muissa paikoissa. Tuli sellainen olo että aidosti välitetään – se oli hyvin positiivinen yllätys, Sommer kiittää.

Kun kotia etsitään lemmikin kanssa, voi omistajalla olla asunnon suhteen erityistoiveita. Sommer esimerkiksi kertoo koiranomistajana toivoneensa nimenomaan omaa parveketta tai pihaa. Elämä koiranomistajana on sujunut Kaijonrannassa hyvin, eikä ongelmatilanteita ole juuri ilmennyt.

– En ole täällä kohdannut kertaakaan koiranegatiivista asennetta, Sommer toteaa.

Lemmikit rikastuttavat myös muiden kuin omistajiensa elämää. Carita Kuosmanen on asunut taloyhtiössä neljä vuotta ja pitää pihapiirin eläimiä rikkautena. Esimerkiksi Kuosmasen

”Jos ääniä kuuluu, toivon, että siitä tultaisi reilusti sanomaan, tyyliin ´Hei, tiedätkö, että koirasi haukkuu?” oma 3-vuotias lapsi on pienestä asti käynyt Sommerin luona kylässä katsomassa koiria.

– On mukavaa, että lapset tottuvat koiriin, vaikkemme itse niitä voi ottaa, koska osa perheestä on allergisia, Kuosmanen sanoo.

Eläinten kanssa häiriötilanteet ovat mahdollisia, mutta myös niihin Kuosmanen suhtautuu rennosti.

– Esimerkiksi koirista lähtevät äänet kuuluvat elämään, ja siihen on hyvä kaikkien tottua, Kuosmanen toteaa.

Lähiympäristön maasto lenkkipolkuineen on tullut enemmän kuin tutuksi Pirkko Isomaalle ja hänen Roope-koiralleen.

Hyväntuuliset lemmikkit tuovat hupia myös naapurilasten elämään.

Otetaan kaikki huomioon Kaikissa tilanteissa rento asenne ei kuitenkaan riitä. Lemmikkien kanssa sattuu ja tapahtuu, eikä kaikkeen voi etukäteen varautua. Esimerkiksi koirat voivat yksin kotiin jäädessään haukkua ja aiheuttaa häiriötä naapureille. Mahdollisten ongelmatilanteiden ei kuitenkaan pidä olla este naapurisovulle.

– Jos ääniä kuuluu, toivon että siitä tultaisi reilusti sanomaan, tyyliin ’Hei, tiedätkö että koirasi haukkuu?’, Sommer sanoo.

Usein on mahdollista, ettei omistaja tiedä koiransa haukkuvan yksin jäädessään. Naapurin ystävällinen kommentti voi saada omistajan puuttumaan tilanteeseen.

– Itsekin olen kerrostalossa asuessani sanonut naapureille jatkuvasta haukunnasta, vaikka itselläni on aina ollut koira, Sommer kertoo.

– Uusille asukkaille myös vinkataan, että taloyhtiössä on koiria, Kuosmanen lisää.

Vaikka naapureiden rakentavat kommentit voivat auttaa pitämään naapurisopua yllä, on hyvä muistaa myös omistajan oma vastuu lemmikistään. Tiiviissä asuinyhteisössä on LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

15

Hyvä muistaa lemmikeistä ` Lemmikki tuo mukanaan vastuuta ja vaatii usein pitempiaikaista sitoutumista. Ennen kotieläimen hankkimista on tärkeää miettiä sopiiko lemmikki omaan elämäntilanteeseen. Esimerkiksi koiraa ei voi jättää yksin kotiin moneksi tunniksi. On hyvä huomioida myös oman asunnon koko ja naapureille mahdollisesti aiheutuvat haitat. ` Piha-alueilla kaikki kotieläimet, myös kissat, on pidettävä kytkettyinä. Omistajan on myös huolehdittava, ettei lemmikki tee tarpeitaan piha-alueelle. ` Vuokralainen on vastuussa kotieläimistään. Lemmikistä aiheutuvien vahinkojen korjaaminen ja niistä koituvat kustannukset kuuluvat aina omistajalle. ` Vuokralainen on vastuussa myös luonaan vierailevista lemmikeistä. ` Jos haukkuva koira aiheuttaa häiriöitä, ensiksi kannattaa ottaa yhteys omistajaan. Jos tämä ei auta, ilmoitetaan asiasta isännöitsijälle mielellään kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Tämän jälkeen isännöitsijä ottaa yhteyttä omistajaan. Äärimmäisessä tapauksessa, jossa haukkumiseen ei huomautuksesta huolimatta puututa, voi seurauksena olla varoitus ja pahimmassa tapauksessa vuokrasuhteen irtisanominen.

16

ASUKAS 1/2012

Pihaleikkien jälkeen mennään välillä suihkuun etenkin kurakelien aikoina.

tärkeää huomioida myös ne ihmiset, jotka pelkäävät eläimiä tai ovat niille allergisia. Piha-alueella kotieläimet onkin pidettävä kytkettyinä.

– Aina pitää ottaa myös muut asukkaat huomioon, riippumatta siitä missä talossa asuu. Myös koirat on hyvä totuttaa siihen, Sommer painottaa.

Eläimistä yhteisöllisyyttä Vaikka ongelmatilanteilta ei voida aina välttyä, parhaimmillaan lemmikit kuitenkin vahvistavat yhteishenkeä ja tuovat naapureita lähemmäs toisiaan. Yhteisellä pihaalueella lemmikit voivat esimerkiksi toimia luontevana keskustelunavaajana omistajien välillä.

– Uusien ihmisten kanssa helpommin sitä koiraihmisenä ottaa kontaktia toiseen koiraihmiseen, Sommer myöntää.

Toisaalta lemmikit voivat toimia sillanrakentajina myös niihin asukkaisiin, joilla itsellään ei eläimiä ole.

– Täällä on paljon lapsiperheitä naapuritaloissakin, ja kun koirat ovat takapihalla, lapset tykkäävät tulla katsomaan niitä. Sitä kautta myös vanhemmat tulevat tutustumaan paremmin, Sommer kertoo.

Kaijonrannassa vallitseekin hyvä yhteishenki. Taloyhtiön talkoisiin otetaan innolla osaa, ja naapurit kyläilevät toistensa luona. Pihalla kaikkia vastaantulevia naapureita tervehditään iloisesti nimeltä. Yhteistyötä on tehty myös läheisen taloyhtiön kanssa järjestämällä esimerkiksi uuden vuoden vastaanoton heidän kerhotiloissaan.

– Täällä näkee vanhanaikaista naapuriapua. Täällä esimerkiksi voidaan tarjoutua naapuriin lapsenvahdeiksi – ja myös koiravahdeiksi, Kuosmanen kuvailee. ×

vinkki TEKSTI NEEA LAAKSO // KUVA KRISTIINA KURRONEN

Tunteita ja tuoksuja H

yväntuoksuisessa kodissa on miellyttävää olla. Oma persoonallinen huonetuoksu on helppo ja edullinen tehdä itse. Ensin pitää vain päättää, minkälaista tunnelmaa tuoksulla tavoittelet: huonetuoksu voi rauhoittaa, raikastaa, virkistää tai jopa piristää. Huonetuoksua varten tarvitset eteeristä öljyä, esimerkiksi rauhoittavaa laventelia, raikastavaa minttua tai vaikkapa mielialaa kohottavaa limettiä. Voit myös luoda omia tuoksusekoituksia. Esimerkiksi timjami-sitruunalimetti on raikas yhdistelmä, kun taas laventeli-kamomilla rentouttaa.

Lisäksi tarvitset tuoksutonta vauvaöljyä, ohuita puutikkuja ja pienisuisen lasipullon tai maljakon.

Mitä pienempi pullon suuaukko on, sitä paremmin tikut imevät tuoksuöljyä itseensä eikä öljy haihdu pullosta.

Täytä pullo puolilleen vauvaöljyllä ja lisää joukkoon 3–8 tippaa eteeristä öljyä. Kannattaa aloittaa varovasti, sillä tuoksu on parhaimmillaan, kun sitä on ilmassa vain häivähdys. Laita puutikut pulloon, ja anna niiden imeä öljyä itseensä noin tunnin ajan.

Sen jälkeen käännä tikut, jotta tuoksu leviäisi paremmin kotiin. Tuoksun voimakkuuteen vaikuttaa sekä eteerisen öljyn että puutikkujen määrä pullossa. ×

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

17

KOTI KUNTOON

kev채tt채 kohti

18

ASUKAS 1/2012

TEKSTI RIITTA METTOMÄKI // KUVAT KRISTIINA KURRONEN & ISTOCKPHOTO JUTUN ASIANTUNTIJANA TOIMI KATI LAITURI HUISKULA OY:STA

Viherkasvit ovat vaivaton ja verrattain edullinen keino piristää kodin ilmettä. Kasvit voivat sulautua sisustukseen huomaamattomana elementtinä tai luoda komean katseenvangitsijan. Elävää tunnelmaa luovat viherkasvit ovat myös oivallisia asukkaiden terveyden tukijoita.

KOTI VIRKISTYY

viherkasveilla

V

iherkasveissa riittää valikoimaa – on näyttävää ja vaatimatonta huonekasvia, paljon valoa vaativaa ja hämärässä viihtyvää, seinää pitkin kiipeilevää ja kirjahyllyä koristavaa. Polku kasviviidakkoon löytyy selkeillä ohjeilla.

Sisällä kasvatettavat kasvit eli huonekasvit jaetaan kukkiviin kasveihin ja viherkasveihin.

Tämän hetken viherkasvitrendi suosii mahdollisimman luonnollisia ja aitoja viherkasveja. Puumaiset kasvit ja erilaiset lehtien muodot ja värit ovat ”in”. Esimerkiksi kuningasbegonioista löytyy runsaasti eri muotoja ja upeita lehtivärejä. Erikokoiset traakkipuut, anopinhampaat ja aloet ovat niin ikään trendikkäitä sekä helppohoitoisia ja kestäviä kasveja.

Erimuotoisten lehtien ja värien lisäksi vaihtelua kasveilla sisustamiseen saat ruukuilla ja maljakoilla. Aina ruukun ei tarvitse olla peittävä, vaan uutta mielenkiintoista ilmettä voit luoda myös istuttamalla kasvit lasisiin astioihin. Juuret ja multa saavat tuolloin näkyä reilusti. Näyttävyyttä istutuksiin saat peittämällä ruukkujen pintamullan vaikkapa koristekatteella tai pienillä irtokivillä.

Yksin tai ryhmässä Kokeile koota viherkasviryhmä kotisi aukkopaikkaan, johon mikään huonekalu tai koriste-esine ei tunnu istuvan. Jos autio katonraja häiritsee, voit ohjata köynnöstävän kasvin kohti yläilmoja.

Kirjahyllyn ylähylly on mainio paikka LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

19

Kasvi kodin mukaan

Jos kotisi ikkunat ovat pohjoissuuntaan, kotiisi sopivat ` maijat ` liuskavehka ` murattiaralia ` ananas ` viirivehka ` suutarinkielo Jos kodissasi on paahteisia eteläikkunoita, sijoita niille ` kaktukset ` mehikasvit Jos olet paljon poissa kotoa, valitse viherkasveiksi ` rahapuu ` mehikasvi ` palmuvehka ` kaktus ` aloe ` anopinkieli

köynnöskasvin lähtöpisteeksi. Kasveilla luot seinille eläviä tauluja käyttämällä amppeleita ja erilaisia seinään kiinnitettäviä telineitä.

Pienehköön tilaan riittää mainiosti yksikin iso kasvi näyttävässä ruukussa. Pienet kasvit puolestaan kannattaa koota yhteen ryhmään, johon saat yhtenäisyyttä samanlaisilla ruukuilla. Erikokoisista kasveista muodostuu komea kokonaisuus samanvärisillä ruukuilla.

Kokeile myös saman kasvin eri lajeja yhtenä ryhmänä. Esimerkiksi helposta rönsyliljasta teet hienon elementin, kun yhdistät kiharalehtisen, kirjavalehtisen ja täysin vihreälehtisen version.

20

ASUKAS 1/2012

Valoa ja tilaa Ennen kuin kannat lähimmästä taimistosta selkä vääränä viherkasveja kotiasi sulostuttamaan, kannattaa vihersisustusta suunnitella.

Mieti esimerkiksi tilan valo- ja lämpöominaisuuksia ja ota ne huomioon kasveja hankkiessasi.

Valo on kasvien elinehto. Sellaista elävää kasvia, joka menestyisi täysin pimeässä huoneessa, ei ole. Jos luonnonvaloa ei tilassa ole tarpeeksi, kannattaa harkita erityistä kasvilamppua.

Monet huonekasvit viihtyvät puolivarjossa tai hajavalossa, eli muutaman tunnin suoras-

Viherkasvien keväthuolto

Vie kasvit lämpimään, hellään suihkuun.

Lehdiltä poistuvat pölyt ja mahdolliset tuholaiset uivat pois. Anna kasvien rauhassa kuivua suihkun jälkeen ja vie ne aurinkoon vasta täysin kuivina, jotta lehdet eivät vaurioidu pisaroiden kuivuessa nopeasti.

Suihkun lisäksi mullanvaihto on keväällä paikallaan. Joskus ripaus uutta multaa ruukun pinnalle riittää, mutta toisinaan kasvin juuret

”Elektroniikkavempeleiden seuraksi kannattaa asettaa rönsylilja tai rahapuu, sillä ne imevät itseensä eniten sähkömagneettista säteilyä.” sa valossa per vuorokausi. Jos asunnossasi on ikkunat itä- tai länsisuuntaan, ovat ne parhaita paikkoja ikkunalle sijoitettaville kasveille.

Jos ilma liikkuu kasvien ympärillä paljon, haihduttavat ne enemmän vettä ja vaativat siten kastelua useammin. Määrällisesti vettä ei kuitenkaan kannata antaa kerralla paljoa.

Suurempaa ryhmää etenkin yhteen isoon ruukkuun kootessasi kannattaa pitää mielessä hyvä nyrkkisääntö: isot kasvit taakse ja pienet eteen. Näin kaikki saavat tarvitsemaansa valoa ja lämpöä. Jos suunnittelet suuria ja vahvoja kasveja samaan astiaan pienten ja heikompien kanssa, kannattaa pienet istuttaa ensin omiin pieniin ruukkuihinsa ennen yhteiseen isoon ruukkuun asettamista. Näin isot eivät pääse rohmuamaan pieniltä kaikkea tilaa ja ravinteita.

Valon ja lämmön lisäksi kasvit tarvitsevat ympärilleen tilaa. Jos kasvutilaa ei ole juuri siinä sopessa, mihin aiot viherpeukalon taidonnäytteesi sijoittaa, kannattaa palmujen ja traakkipuiden sijaan valita muratteja, kissuksia tai limoviikunoita.

epäpuhtauksia, jotka juuriston mikrobit hajottavat kasvien ja pieneliöiden ravinnoksi. Tehokkaimpia ilmanpuhdistuskasveja ovat nopeakasvuiset ja rehevät viherkasvit, kuten anopinkieli, kirjo- ja viirivehka sekä kultaköynnös. Ilmanputsarikasvit kannattaa istuttaa tilavaan ruukkuun ja ilmavaan multaan, jotta ne pääsevät tekemään

@

Entä jos pidät viherkasveista mutta kärsit allergiasta? Lue lisää netistä.

www.vvo.fi › asukkaalle › Asukas-lehti

Kasveista terveyttä

ovat kasvaneet niin paljon, että ruukussa alkaa olla tukalat oltavat. Silloin kannattaa poistaa mahdolliset kuolleet juuret veitsellä tai saksilla ja ravistella vanha multa juurista.

Uuden ruukun tulisi olla edellistä isompi, jotta uutta multaa mahtuu juuripaakun joka puolelle. Jos haluat asuttaa kasviasi edelleen samassa ruukussa, voit pienentää juuristoa puukolla tasaisesti joka puolelta.

Kukkamullassa on mukana peruslannoite, joten mullanvaihdon jälkeen saa kulua reilu kuukausi ennen kuin kasvia täytyy alkaa säännöllisesti lannoittaa.

Paitsi että kasvit ovat kauniita sisustuselementtejä, ovat ne myös terveen huoneilman edistäjiä. Olohuoneeseen kotiteattereiden ja muiden elektroniikkavempeleiden seuraksi kannattaa asettaa rönsylilja tai rahapuu, sillä ne imevät itseensä eniten sähkömagneettista säteilyä. Älä kuitenkaan sijoita kasveja ihan sähkölaitteiden läheisyyteen, sillä niistä lähtee helposti liikaa lämpöä. Ja toisaalta on ikävää, jos kasville leperrellessäsi roiskautat kastelukannusta vettä television päälle!

Kasvit vapauttavat 97 prosenttia imemästään vedestä takaisin huoneilmaan, eli ne toimivat erinomaisina ilmankosteuttajina. Kokeile eläväksi ilmankosteuttajaksi esimerkiksi nukkumaijaa, sädekaislaa tai peikonlehteä. Ryhmäksi istutettuina kasvit kosteuttavat huoneilmaa tehokkaimmin.

Viherkasvien lehtien pinnalla olevien ilmarakojen kautta kasvit sitovat itseensä

VIHERKASVIT JA RUUKUT: JÄRVENPÄÄN KUKKATALO TYYNYT, TORKKUPEITTO, ROTTINKIKORI JA JAKKARA: IKEA MATTO, SOHVAPÖYTÄ, JALALLINEN RUUKKU, LASIPURKKI JA MARISKOOLI: KODIN YKKÖNEN

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

21

KIINTEISTÖNHUOLTO JA PALVELU

yhteiset tilat

KELLARIKOMEROT

OJENNUKSEEN Kellarikomerot ovat näppärä jatke kodin säilytystiloille, mutta niissäkään ei saa säilyttää aivan mitä tahansa.

Isännöitsijä kertoo kellarikomeroiden etiketistä.

TEKSTI MAIJA KAJANTO // KUVITUS ISTOCKPHOTO

K

ellarikomero nielee sisäänsä niin ylimääräiset urheiluvälineet kuin muutosta jääneet pahvilaatikotkin. Komerot käytävineen ovat kuitenkin taloyhtiön yleinen tila, ja niinpä niissä pätevät tietyt säännöt.

On tavaroita, joita kellarikopeissa ei saa säilyttää lainkaan määräysten mukaan. Kellarikomeroissa ei saa olla esimerkiksi nestekaasua, bensiiniä, kaasupulloja eikä palavia nesteitä. Esimerkiksi retkeilykeittimen butaanisäiliö tai pellavaöljy on syytä varastoida muualle.

– Myöskään ilotulitusvälineitä ei saa säilyttää ullakkotiloissa, kellarin asuntokohtaisissa säilytystiloissa eikä yhteiskäytössä olevissa tiloissa, isännöitsijä Timo Naukkarinen toteaa.

Naukkarinen muistuttaa, että kellarikäytävät ovat myös omia paloosastojaan. Niinpä käytäville ei saa kasata ylimääräistä tavaraa: tulipalotilanteessa poistuminen tiloista voi muuttua vaaralliseksi.

– Lisäksi kellarikäytävillä olevat ylimääräiset tavarat ovat niin sanottua ylimääräistä palokuormaa ja joissain tapauksissa jopa houkuttelevat ilkivallan tekemiseen.

Kenen tavara?

Toisinaan kellarikomeroiden ongelma on myös liika tavara – ja nimenomaan tavara, jota ei itse ole kellarikoppiinsa vienyt. Taloon muuttavalle on tiedossa ikävä yllätys, jos kellarivarasto onkin täynnä edellisen asukkaan tai jonkun muun omaisuutta.

22

ASUKAS 1/2012

YKS IM

Ä ST EI

– Tällaisten tilanteiden tulisi olla nykyään hyvin harvinaisia, sillä muuttotarkastuksen yhteydessä isännöitsijän työnä on tarkastaa myös säilytystilat. Jos kuitenkin asuntokohtaisesta kellarikomerosta löytyy edellisen asukkaan tavaroita, pitää siitä ilmoittaa kiinteistöhuoltoon. Isännöitsijä osaa kertoa, miten homma hoidetaan eteenpäin edellisen asukkaan tai huoltoliikkeen kanssa, Naukkarinen ohjeistaa.

Jos kellarikomerossa on sinne kuulumatonta tavaraa, se voi tarkoittaa myös sitä, että edellinen asukas ei käyttänyt koppiaan lainkaan ja se on ollut lukitsemattomana.

– Tällöin koppi yleensä täytyy muiden asukkaiden ylijäämätavaroista, jotka tosin kiinteistöhuollon tulisi poistaa kopista. Joissakin kiinteistöissä on asia ratkaistu niin, että tyhjät kopit pidetään lukittuina. Näin ne eivät täyty ”itsestään”, Naukkarinen vinkkaa.

Kutsumattomia vieraita Hankalinta kellarin käytössä on myös joskus kutsumattomien vieraiden torjunta. Varkaiden torjuntaan auttavat lukot ja lukitut alaovet, mutta pienempiin vieraisiin eivät suljetut ovet tepsi.

Jos kellarissa säilytettyihin tekstiileihin ilmestyy reikiä, voi olla syytä epäillä esimerkiksi turkiskuoriaisia. Tässä tapauksessa on syytä toimia pikaisesti.

– Jos havaitaan tuhoeläimiä, vikailmoitus tehdään kiinteistöhuoltoon ja asian pitäisi edetä siitä. Huoltoyhtiön tulee tiedottaa asiasta kaikille asukkaille, ja tuholaistorjuntaliikkeeltä saadaan tarkemmat toimintaohjeet ennen torjuntakäsittelyjä, Naukkarinen kertoo.

Isännöitsijä Timo Naukkarinen muistuttaa, että kaikissa vika- ja ongelmatapauksissa asukkaan tulisi olla yhteydessä ensisijaisesti kiinteistöhuoltoliikkeseen.

– Myös kellareita koskevissa ongelmissa tulisi saada homma hoidettua yhdellä puhelinsoitolla tai sitten nettisivujen Asukkaalle-osion kautta laitetulla vikailmoituksella. Huollon tulee kirjata kaikki ilmoitukset ylös ja olla yhteydessä joko VVO:n sopimusurakoitsijoihin tai isännöitsijään tapauksesta riippuen. ×

Isännöitsijä paikallaan Tuija Ketosalmi viihtyy Lahdessa, harmistuu häiriköistä ja tietää, että asioilla on tapana järjestyä. ` Nimi Tuija Ketosalmi ` Ammatti Isännöitsijä `

Historia VVO:lla Tulin taloon kirjanpitäjäksi 2. tammikuuta 1989. Niistä hommista siirryin ensin apulaisisännöitsijäksi ja sitten isännöitsijäksi. Isännöitsijan tehtäviä olen hoitanut vuodesta 1996 lähtien. ` M illainen on tyypillinen työpäiväsi? Päivät ovat kovin vaihtelevia ja varsinkin syksyllä usein myös kiireisiä. Päiviin kuuluu monenlaisia asioita, paljon liikkeellä olemista eri taloyhtiöiden asioissa, mutta myös toimistotyötä, budjetointia ja paperihommia. Osa työajasta kuluu myös erilaisissa palavereissa, muun muassa huollon ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. ` M ikä on työssä parasta? Parasta on itsenäinen työ, monipuolisuus ja ihmisten kanssa tekeminen. Mukavimpia ovat ne hetket, kun saa käydä tapaamassa pitkäaikaisia asukkaita. ` E ntä pahinta? Ikävintä on, jos taloyhtiössä on ongelmia ja joutuu tiukkoihin tilanteisiin häiriköiden kanssa. Sellainen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä asukkaiden kanssa, varsinkin jos häiriötilanne jatkuu pitkään esimerkiksi häätöprosessin aikana. Mutta niistäkin tilanteista on aina selvitty. ` M itä näkyy työhuoneesi ikkunasta? Toimitilamme on kivenheittämän matkan päässä torilta. Meitä vastapäätä ovat Sampo-pankki ja Yleisradio. ` K eitä kuuluu perheeseesi? Saman katon alla asuvat tällä hetkellä mies ja kaksi lähes aikuista poikaa. Vanhimmalla pojalla on jo oma perhe ja lapsenlapsiakin on jo kolme kappaletta. ` M illoin nauroit viimeksi? Kuntosalilla katsoessani peiliin. ` Mottosi? Asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella,

ennemmin tai myöhemmin. × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

23

VAPAA-AIKA

talven harrastuksia

Avantouinti virkistää, poistaa stressiä ja saattaa lievittää kiputiloja. Väinölänniemeltä Kuopiosta löytyy pimeään talviaikaan iloista porukkaa.

Jäiden sekaan!

TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVAT PENTTI VÄNSKÄ

J

äiden sekaan vetää se ihana tunne, joka tulee sen jälkeen, kun on käynyt avannossa, lämmitellyt ja pukenut lämpimästi päälle. Lähtiessään pois uintipaikalta tuntuu siltä, että jaksaisi mitä vaan, Ritva Ahtonen kuvailee sitä, mikä lajissa kiehtoo.

Ahtonen aloitti avantouinnin Kuopiossa jo 1970-luvun lopulla. Silloin Kuopiossa avantouintia harrasti innokas kolmenkymmenen ihmisen porukka. Siihen aikaan avantoa tehtiin yhdessä jääsahalla, lapioilla ja loputtomalla talkoohengellä.

– Kävin uimakaverini kanssa avannolla usein ennen työvuoroani. Olin töissä kaupunginteatterin lipunmyyjänä, joten työt alkoivat vasta puoliltapäivin.

Viimeisinä vuosikymmeninä avantouinnin suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Suosiota on siivittänyt muun muassa medianäkyvyys ja se, että lääkärit ovat alkaneet ymmärtää avantouinnin terveysvaikutuksia.

Nykyään Kuopion talviuimareilla on noin 700 jäsentä ja kaksi uintipaikkaa, joiden avantoja pumput pulputtavat auki.

Mahtavatko kaikki halukkaat enää mahtua avantoon?

– Me avantouimarit olemme sopuisaa sakkia ja annamme tilaa toisillemme, Kuopion talviuimareiden puheenjohtaja Jouko Ruotsalainen nauraa.

Veteen vaikka joka päivä Liisa Jalkanen pulahti Kallaveden jäätäviin aaltoihin.

24

ASUKAS 1/2012

Väinölänniemen uimalassa Kallaveden rannalla on kuulas talvi-ilma. Pehmeä valo taittuu jo horisonttiin, aurinko on laskemassa kahdelta iltapäivällä.

Näin aloitat avantouinnin

Monesti avantouinnin aloittaminen käy luontevasti jatkamalla kesäuintia. Silloin keho vähitellen tottuu kylmenevään veteen. Toki avantoon voi pulahtaa ensimmäistä kertaa myös keskitalvella, Ritva Ahtonen sanoo.

Paikalliset talviuintipaikkansa voi selvittää osoitteesta www.avantouinti.fi. Uintipaikkoja pyörittävät avantouintiseurat tai talviuintiseurat, joiden jäsenmaksut vaihtelevat kympeistä satasiin.

– Seuran pukuhuoneella voi kysellä kokeneemmilta käytännön vinkkejä ja opastusta.

Muut uimarit jakavat mielellään osaamistaan, Jouko Ruotsalainen kannustaa.

Avantouinti ei ole välineurheilua: pyyhkeellä ja uimapuvulla selviää jo pitkälle. Tavalliset sukat, pipo ja käsineet lisäävät mukavuutta. Myynnissä on myös erityisiä avantouintitossuja.

– Avantouinti antaa paljon energiaa ja virkistystä arkeen Ritva Ahtonen ja Jouko Ruotsalainen kertovat.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

25

– Nyt mä kyllä pulahdan! Mirkku Koskenvuori laskeutuu portaita avantoon ja lähtee eteenpäin voimakkain käsivedoin.

Koskenvuorella on menossa jo päivän toinen uintikerta. Välillä käytiin sisällä lämmittelemässä, ja nyt se on taas menoa.

– Sähän uit pitkälle, Ahtonen huudahtaa, kun Koskenvuori on uinut noin neljän metrin matkan.

Ahtonen on itse lopettanut avantouinnin terveydellisistä syistä, mutta käy mielellään uimassa loppusyksystä. Silloin uiminen ei ole yhtä rankkaa elimistölle, mutta virkistää silti.

Kun avantouintia harrastaa usein, keho alkaa tottua kylmään veteen ja kestää yhä pidempiä uintimatkoja. Vedessä pitää viihtyä omaa kehoa kuunnellen – laji ei ole tyhmänrohkeille.

Koskenvuori on uinut takaisin rantaan ja kietaisee pyyhkeen ympärilleen. Tänä talvena hän on käynyt uimassa harva se päivä. Kesäisin hän harrastaa vesijuoksua, joten uintiharrastus ei jää vain talvikaudelle.

– Avantouinnista saa paljon energiaa arkeen, ja myös kipulääkkeiden käyttö on jäänyt vähäiselle sen jälkeen, kun aloitin avantouinnin, Koskenvuori kertoo.

Samaa sanovat muutkin. Joskus lääkärit suosittelevat avantouintia kivun lievitykseen, ja monet ovat saaneet harrastuksen myötä helpotusta myös reumaan.

– Kyllä niin voi sanoa, että usein avantouimarit loistavat poissaolollaan terveyskeskusten jonoissa, Ruotsalainen uskoo.

26

ASUKAS 1/2012

Saunassa sulavat murheet Väinölänniemellä saunassa istuvat sulassa sovussa niin herrat kuin duunaritkin. Uimareita on joka lähtöön, ja tittelit unohtuvat uimapaikalla.

– Saunassa puhutaan halki kaikki tärkeät asiat: käydään läpi viimeisimmät juorut ja puhutaan siitä, mitä lapsille kuuluu, Ahtonen kuvailee tunnelmaa.

Avantouinnin harrastajien keskuudessa elää yhä talkoohenki. Yhdessä pilkotaan puita saunalle ja pidetään paikat kunnossa. Harrastuksen pariin hakeutuu samanhenkistä, iloista ja reipasta porukkaa.

Ruotsalaisen mukaan suurin osa uimareista on työuransa loppuvaiheessa. Nuoria näkyy harvemmin kuin varttuneempaa väkeä, naisia taas on hieman enemmän kuin miehiä.

– Lajia voi suositella kaikille perusterveille.

Jos voisin välittää kaikille sen raukean tunteen, joka uimisen jälkeen tulee, olen varma, että kaikki alkaisivat heti avantouida, Ruotsalainen hymyilee pukuhuoneen penkiltä.

Nyt uinnin jälkeen jaksaa taas painaa läpi pohjoisen talven. ×

Avantouimarin viisi nyrkkisääntöä

1 2

Yllytyshulluus ja äärisuoritukset eivät kuulu avantouintiin. Kuuntele omaa kehoasi.

Avantoon ei pidä lähteä yksin. Ota kaveri mukaan, niin voitte hälyttää apua, jos jotain sattuu.

3

Älä mene suoraan saunasta avantoon tai avannosta saunaan. Suuri lämpötilavaihtelu aiheuttaa sydämelle rasitusta ja verenpaineen heittely voi tuottaa huimauksen tunnetta. Viilentele hetki saunan jälkeen, ennen kuin suuntaat avannolle.

4

Pidä mielessä, että kulkutiet ja portaat avantoon voivat olla liukkaita. Kulje rauhallisesti ja varoen.

5

Avannossa ei saa sukeltaa tai painaa päätä veden alle.

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 1/2012 Osallistu kilpailuun ja voita Marimekon patakinnas ja patalappu (hinta yht 26 €).

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 25.4. 2012 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden le e ristikon voittaja oli Riitta Budkin Espoosta.

Espoost t Onneksi olkoon!

Nimi Osoite

4/2011 Viime lehden le e ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27

UUTEEN KOTIIN

Leinelä kohoaa

Kehäradan kupeeseen TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVAT HAYDAY

Vantaan Leinelään nousee koti yli 2 500 asukkaalle.

Ensimmäinen VVO:n talo valmistuu alueelle ensi kesänä.

JUTTUA VARTEN HAASTATELTIIN ISÄNNÖITSIJÄ JORMA AALTOA JA LEINELÄN MARKKINOINTI OY:N PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MARI PELTOMÄKEÄ.

28

ASUKAS 1/2012

MI

kasvava Vantaa

?

TÄ

LEINELÄN ASUINALUE KOHOAA Vantaalle Ilolan, Asolan ja Koivukylän alueiden välimaastoon. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle viime kesänä.

Leinelä on puistomaista kerrostaloasumista radan varressa. Rakennettava Kehärata, joka yhdistää Länsi- ja Itä-Vantaan, kulkee Leinelän lävitse. Esimerkiksi lentoasemalle pääsee Leinelästä junalla muutamassa minuutissa.

Rata yhdistää Vantaankosken radan myös päärataan.

Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä perheasuntoihin. Tähän mennessä etenkin lähialueen asukkaat ja nuoret lapsiperheet ovat löytäneet Leinelän.

PUUNHALTIJANKUJA 1 JA 3 Puunhaltijankujalle valmistuu kaksi taloa, joihin tulee yhteensä 72 asuntoa. Kiinteistössä on myös autoparkkikatos. ` 1h+kt/k 36,5–40,0 m² ` 2h+kt/k 40,0–55,5 m² ` 3h+k(+s) 65,5–71,0 m²

@

Lisätietoja Leinelästä: www.leinela.fi

9 kpl 45 kpl 18 kpl

ENSIMMÄISTEN TALOJEN MYÖTÄ LEINELÄÄN valmistui ensimmäinen taideportti. Ympäristötaide on kiinteä osa alueen suunnittelua. Monesti taiteilijat tuodaan mukaan vasta siinä vaiheessa, kun alue on valmistunut. Leinelässä he ovat olleet mukana alusta alkaen.

Alueen taideteokset suunnittelee noin kymmenen taiteilijan joukko. Taiteen yleissuunnitelmasta vastaa kuvataiteilija VesaPekka Rannikko.

Leinelän puistomaisuudesta ja luonnonläheisyydestä on tahdottu pitää kiinni. Esimerkiksi Vantaan kauppakeskukset ovat lähellä Leinelää, mutta alueen rauhallisuus kuitenkin säilyy.

ENSIMMÄINEN VVO:N TALO valmistuu Leinelään kesällä 2012.

Puunhaltijankuja 1:een ja 3:een rakennetaan kaksi hissillistä korkotukivuokrataloa. Lisäksi VVO:lla on Leinelässä kolmen kerrostalon tonttivaraus.

Kehärata otetaan käyttöön vuonna 2014. Isännöitsijä Jorma Aallon mukaan rakenteilla olevat Puunhakkaajankujan kiinteistöt sijaitsevat aivan tulevan Leinelän rautatieaseman vieressä.

Vantaan VVO-kotikeskus: Vernissakatu 1 (5 krs.), puh. 020 508 3860, vantaa@vvo.fi

MI

MI

N? TE

KO A? SK

Ensimmäiset Leinelän VVO:n talot valmistuvat kesällä 2012 Puunhaltijankuja 1:een ja 3:een.

Tarjolla on luonnonläheistä asumista hyvien palveluiden ja yhteyksien vieressä.

Ä ST ?

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

29

ua

tt o r r e k , ä y tt y s y k , a tu l u ku Pyöräkellarin kaameat kätköt Pyöräkellari on monessa taloyhtiössä muuttunut varastokellariksi, jossa käytössä olevat pyörät ovat jäämässä melkeinpä alakynteen. Hylättyjen pyöränritsojen, pulkkien, suksien, unohtuneiden muuttotavaroiden ja muun sekalaisen rojun sekametelisoppa on todella rujon näköinen. Sitä paitsi se on myös merkittävä turvariski. Pölykerroksen paksuus niiden päällä huokuu vain viestiä, että noita rämiä ei kaipaa enää kukaan – koskaan.

Periaatehan on ihan yksinkertainen: varasto on tarkoitettu lähinnä pyöriä varten, ja toki kohtuullinen määrä lisävarusteita – satulalaukku, etukori, satulansuojus, pumppu ja muuta vastaavaa – mahtuu hyvin sekaan. Talvella ehkä jokunen lasten muovipulkkakin, kunhan ne on aseteltu niin, ettei niihin kompastu. alma asukas

kysymys & vastaus

Mutta pyöräkellari ei ole kirpputori, vaikka siellä monesti keskikokoisen kirpparin verran tavaraa lojuukin. On näköjään niin helppo laskea ”väliaikaisesti” kädestään tai ”unohtaa” muuttokuormasta esine jos toinenkin.

Talotoimikunta voi esimerkiksi kevättalkoiden yhteydessä sopia pyöräkellarin tyhjentämisestä vanhoista pyöristä. Fillareiden omistajia pyydetään merkkaamaan käytössä olevat pyörät, jolloin ne eivät livahda roskalavalle.

Helpointa silti olisi, jos jokainen huolehtisi tavaroistaan ihan itse. Ei myöskään sitten tule jälkipuheita, että minne se Salme-tädin sota-aikainen hieno naistenpyörä nyt yhtäkkiä hävisi! Vastahan sillä kymmenen vuotta sitten viimeksi ajeltiin.

Pidetäänpä siis yhteiset tilat siisteinä, niin kaikilla on parempi mieli, ja tavarat pysyvät ehjinä, tallessa ja järjestyksessä! × ALMA ASUKAS ON FIKTIIVINEN MUTTA HYVIN TOPAKKA LEIDI, JOKA TÄLLÄ PALSTALLA ESITTÄÄ MIELIPITEITÄÄN TALOYHTIÖN TOIMINNASTA JA MAAILMAN MENOSTA.

VASTAAJANA ISÄNNÖITSIJÄ TIMO NAUKKARINEN

?

Haluaisin laittaa ulko-oveeni varmuuslukon, varmuusketjun ja ovisilmän. Saanko tehdä asennukset ilmoittamatta kenellekään? Maksaako vuokranantaja nämä muutokset?

!

Pääsääntöisesti kaikista muutoksista, mitä aiotaan huoneistoon tehdä, on vuokrasopimusehtojen mukaan oltava yhteydessä vuokranantajaan. Eli näistäkin ulko-oveen tehtävistä muutoksista olisi hyvä keskustella isännöitsijän kanssa.

Samalla isännöitsijä voi ehkä myös ohjata kääntymään luotettavan urakoitsijan puoleen. Silloin töistä ei tule ikäviä yllätyksiä, ja takuutkin ovat kunnossa.

Kustannusvastuu näistä muutoksista on asukkaalla. Jos ja kun asukas muuttaa toiseen asuntoon, näitä lisälaitteita ei saa poistaa, eikä ottaa mukaan.

VVO:n käytäntönä on ollut asentaa varmuuslukot oviin, jos koko talon lukot sarjoitetaan. Tällöin sama avain käy käyttölukkoon ja varmuuslukkoon, ja asuntoon pääsee pakon edessä yleisavaimella.

Mikäli oveen hankitaan varmuuslukko, joka on sarjoitettu eri avaimelle kuin käyttölukko, on yksi varmuuslukon avain toimitettava kiinteistöhuollon kassakaappiin. Tämä siksi, että hätätilanteissa (esimerkiksi vesivahingon sattuessa omistajan poissa ollessa) huoneistoon päästään rikkomatta ulko-ovea.

asukasposti

Hämenlinna

Retkellä Visavuoressa Hämeenlinnan asukasaktiivit kävivät tutustumassa kuvanveistäjä Emil Wikströmin museona toimivaan taitelijakotiin ja ateljeehen sekä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen Karipaviljonkiin. Päivän päätteeksi suunta otettiin kohti Iittalan Lasimäkeä ja Kultasuklaan tehtaanmyymälää.

TEKSTI JA KUVA PIA WESTERMARCK

Kouvola

Retki Tuurin kyläkauppaan Viime kesän muistoja on talotoimikunnan järjestämä retki Tuurin Kyläkauppaan. Mukana oli Mansikka-ahontie 2:n ja Petäjätie 3–5:n asukkaita. Puheenjohtaja Raija Maja veti reissun onnistuneesti, ja kivaa tuntui olevan. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen kesäkuun yhdestoista.

TEKSTI JA KUVA TENHO NIEMELÄ

Vantaa

Turveharkkoja paikalleen Sauvatie 4–6:ssa Vantaalla taloyhtiössä tehtiin pihalle uutta ilmettä. Yli 800 työtuntia tarvittiin, jotta kukkasipulit, tuijat ja turveharkot löysivät paikkansa, ja piha saatiin lopulliseen kuntoonsa. Kevättä ja kukkaloistoa odotellessa!

TEKSTI JA KUVA TUOMAS KIMPARI

Vantaa

Neljännesvuosisata täyteen Vantaalla osoitteessa Vaunukuja 4–7 juhlittiin taloyhtiön 25-vuotisjuhlia. Ohjelmassa oli muun muassa ongintaa ja kilpailuja.

VPK:n paloauto kävi ajeluttamassa sekä lapsia että aikuisia.

TEKSTI JA KUVA HELENA SALMINEN

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

31

lukijakilpailu 1/2012 1 voita 60 euron lankalahjakortti lanka

M Mikä on tämän lehden paras juttu? p

Viime V numeron 4/2011 parhaimmaksi jutuiksi äänestettiin ”Naapurissani asuu häirikkö”. Lukijakilpailussa arpaonni suosi ”N Marja Kivistö-Korkoa Tampereelta, iloiset onnittelut!

Ma Mikä juttu kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä aiheesta haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, Mis harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta haluaisit kertoa harr lehdessä? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, eli otapa meihin lehd rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan 60 euron lahjarohk kortti lankaostoksille Novitan verkkokauppaan. kortt Lähetä vastaus 25.4. 2012 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen l i en yritys, yr joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-KOTIKESKUKSET Mannerheimintie 168a 00300 HELSINKI helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs.

04410 JÄRVENPÄÄ jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 KUOPIO kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 HÄMEENLINNA hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs.

15110 LAHTI lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 JYVÄSKYLÄ jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 LAPPEENRANTA lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki 020 508 3663

Saaristonkatu 2, 90100 OULU oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9, 96200 ROVANIEMI rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 TAMPERE tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 TURKU turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs.

01300 VANTAA vantaa@vvo.fi 020 508 3860

AVAINASUKASPALVELU

VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000