Asukas 4/2013

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

[14]

Onko kotisi turvallinen?

[20]

Sisustus uusiksi!

Ammattilaisten vinkit

[25]

Joulupaketit kierrätys­ materiaaleista

ONNI

löytyi naapurista [10]

+

2013

4

VVO uudistaa pelastussuunnitelmat [18]

MIKÄ TEKEE HOTELLIHUONEESTA KODIN? TOMI METSÄKETO VASTAA.

2

ASUKAS 4/2013

E

siintymiset ja kiertueet vievät laulaja Tomi Metsäketoa ympäri Suomea. Syksy ja tuleva kevät kuluvat Les Misérables­ -musikaalin lavalla Tampereen Teatterissa. Joulun aikaan konserttikiertueet pitävät laulajan menossa.

Hotelliöitä kertyy siis vuodessa paljon. Mikä on Tomin resepti hotellihuoneessa viihtymiseen?

– Puhelin on minulle ykkösjuttu. Kiertue-elämä on ajoittain yksinäistä, mutta puhelin tuo tärkeät ihmiset lähelle ja saa tylsemmänkin huoneen tuntumaan kodikkaalta.

Plussaa hotellihuoneessa on myös kylpyamme.

– Kylpeminen on minusta paras tapa rentoutua. Kostea ilma tekee samalla hyvää äänihuulille, laulaja sanoo.

Tomi nauttii kiertämisestä ja matkustelusta, mutta arvostaa myös kotiin palaamista. Hän ehtii viettää kotona yleensä pari päivää viikossa. Silloin ohjelmassa on ystävien tapaamista ja kokkailua omassa keittiössä.

– Kotini muistuttaa sekin hotellihuonetta. Ehdin olla siellä niin vähän, että olen pitänyt sisustuksen simppelinä, hän kertoo. ×

TEKSTI EEVA TÄHTINEN // KUVA PEKKA HOLMSTRÖM

Puhelin

Kuka?

• Tomi Metsäketo • laulaja • asuu Helsingissä • kiertää esiintymässä ympäri Suomea • vapaa-ajalla urheilee ja tapaa ystäviä • julkaissut kahdeksan levyä • uusin albumi Rakkautta vain julkaistiin marraskuussa 2012 • esiintyy VVO:n asukkaille järjestetyllä Kohti joulua -konserttikiertueella marras–joulukuussa LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

3

asukas 4/2013

Turvallisuudesta, viihtyisyydestä – ja vähän rakkaudestakin TUOREEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN mukaan asukkaista yhdeksän kymmenestä on suositellut tai voisi suositella VVO:ta vuokranantajana.

Vastaajien suositteluhalukkuus pysähdyttää miettimään, mikä saa asukkaamme kokemaan tyytyväisyyttä ja mikä tekee kodista viihtyisän.

Asuinympäristön siisteys ja turvallisuus näyttävät olevan tärkeitä asukkaillemme. Muun muassa huoltopalvelujen toimivuus ja hyvä yhteistyö naapuruston ja vuokranantajan kanssa rakentavat tyytyväisyyttä ja turvallisuudentunnetta.

u Isohe

kuva Rik lla

TURVALLISUUS ON tämän Asukas”Asuinympäristön lehden pääaiheita. Talven ja talven juhlien siisteys ja tullen on tärkeää huolehtia kynttilät sammuksiin ja toimia muutenkin mahdolturvallisuus näyttävät lisimman paloturvallisesti. Myöntää tosin olevan tärkeitä täytyy, että juuri mikään ei ole kotoisamasukkaillemme.” paa kuin palavat kynttilät syysiltana: työpäivän päätyttyä ja kenkien kastuttua räntäsateessa saa kotiin tullessa sytyttää kynttilät palamaan ja porata jalat villasukkiin. Ulkona saa sataa rankasti ja olla kaikin mokomin pilkkopimeää. Kotona on turvallista ja viihtyisää.

Asukas-lehden paloturvallisuutta käsittelevästä artikkelista opin, että lieteen hankittava automaattikatkaisija voisi olla oiva hankinta omaankin talouteen (sekä samalla hyvä lahjaidea omalle jo arvoikään ehtineelle äidilleni). Eipä sen jälkeen tarvitsisi ravata tarkistamassa ainakin pariin otteeseen, että onhan liesi nyt varmasti pois päältä. Ai, kuulostaako tutulta?

TURVALLISUUDENTUNNE SYNNYTTÄÄ viihtyisyyttä, mutta myös yhteisöllisyys vahvistaa monen asukkaamme viihtymistä asuinympäristössään. Asukasyhteistyö sekä naapuruston kesken että VVO:n kanssa on aktiivista. Hyvä niin.

Toisaalta osa ihmisistä haluaa elää rauhassa naapuripöhinältä, ja sekin sopii yhtä hyvin. Omalle kohdalle on osunut mukava naapurusto, jota yhdistävät lämminhenkiset illanistujaiset, ja osaa myös koiralenkit säällä kuin säällä. Naapurien tunteminen on osa omaa turvallisuudentunnetta ja viihtymistä asuinyhteisössä.

Yhteisöllisyydestä huippuunsa viety esimerkki löytyy myös käsillä olevasta lehdestä. Raumalainen rakkaustarina kertoo, kuinka naapurit löysivät toisensa ja yhdistivät perheensäkin saman katon alle. Romantiikka syttyi kotipihalla.

Hyvää loppusyksyä ja talven juhlia odotellen, IRENE KANTOR MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄJOHTAJA

4

ASUKAS 4/2013

[26] VAPAA-AIKA VPK-harrastajalle tiukatkin tilanteet ovat tuttuja.

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, p. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, p. 020 508 3800 Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Paino PunaMusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 800 ISSN 1456-0569 (Painettu) ISSN 2341-6882 (Verkkojulkaisu) Kannen kuva Harri Joensuu 34. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 28.2.2014.

Lehden peruutukset ja osoitteen­ muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

[14] FIKSU KULUTTAJA Apua, tulipalo!

Asiantuntijan vinkit turvalliseen asumiseen.

[02] MIKÄ TEKEE HOTELLIHUONEESTA KODIN Puhelin tuo ystävät Tomi Metsäkedon luo [06] UUTISIKKUNA Asukkaat arvostavat VVO:n palveluja [10] TALOJEN TARINAT Rakkaus alkoi taloyhtiön pihalta [18] KUNNOSSAPITO JA PALVELUT Pelastussuunnitelman ohjeilla turvaan [25] VINKKI Paketit kierrätysmateriaaleista

sisältö

[20] KOTI KUNTOON Väritä + valaise + mittaa + kokeile = Sisusta itsesi näköinen koti!

[10]

[29] RISTIKKO Voita tyylikäs palovaroitin!

[30] UUTEEN KOTIIN Keskusta-asumista Jyväskylässä [32] PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ Lukijapalaute on lahja [33] ALMA ASUKAS joulumielellä [33] KYSYMYS JA VASTAUS Astianpesukoneen asennus

+

[34] A SUKAS­ETUSIVUT Katso tuoreet edut!

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

5

UUTISIKKUNA

Vuokrasopimuksen voi nyt allekirjoittaa myös netissä

Asutko sinä vuoden 2014 VVO-talossa?

[HAKU PÄÄLLÄ] Vallitseeko talossasi hyvä yhteishenki? Onko naapurilta helppo lainata vaikka kupillinen sokeria, onko yhteistyö isännöitsijän kanssa saumatonta?

Järjestättekö naapureiden kanssa juhlia tai pidättekö erilaisia kerhoja? Vai asuuko yhteisössänne viherpeukaloita, jotka ovat luoneet pihapiiristä yhteisen hyvänolon paikan? Vuoden VVO-talo -kisan voittajassa on varmaan joitakin näistä ominaisuuksista.

Ilmoittautukaa mukaan Vuoden VVOtalo -kisaan. Ilmoittautumisaika alkaa NYT. Osallistuminen kannattaa, sillä Vuoden VVO-talo saa käyttöönsä 1 000 euron palkintorahan! Viime vuoden voittajat hankkivat palkintorahoilla taloihinsa höyrypesu-

[UUSI PALVELU] VVO:n uusilla vuokralaisilla tai asunnonvaihtajilla on ollut lokakuusta saakka mahdollisuus allekirjoittaa vuokrasopimus sähköisesti vvo.fi-verkkopalvelussa.

– Nyt asiakas voi halutessaan hoitaa sopimusasiat kuntoon ilman toimistolla käyntiä, myös virka-ajan ulkopuolella tai kokonaan toiselta paikkakunnalta. Toki palvelemme rin, kalansavustuspöntön, pihakalusteita, edelleen vanhaan tuttuun tapaan myös VVOkaasugrillin… Mitä teidän taloyhtiössänne kotikeskuksissa, toteaa palvelupäällikkö Piia tarvittaisiin?

Hyvärinen.

Perustelut miksi sinä asut Vuoden VVOPalvelussa asiakas rekisteröityy ja kirjautalossa voi lähettää sähköpostilla osoitteetuu ensin VVO:n verkkosivuille, jossa hän saa seen pekka.kivisto@vvo.fi tai postitse nähtäväkseen vuokrasopimuksen liitteineen.

VVO/Asukashallitus, PL 40, 00301 Helsinki.

Seuraavaksi hän maksaa verkkopankissaan Vastausaika päättyy 30.1.2014. Asukastarvittavat maksut, ja allekirjoittaa sitten hallitus vahvistaa voittajat 14.2.2014. sopimuksen Singom Oy:n Palkinnot jaetaan keväällä alu­ tarjoaman palvelun kautta. eellisilla VVO-päivillä.

Valmis vuokrasopimus ja Onko sinulla Viime vuoden VVOkaikki muuttoon liittyvät ta i naapurillasi talot ovat Hartaantie 12 ohjeistukset sekä kaunis koti, mielenkiinto inen harrast ja 14 sekä Kuivastien dokumentit löytyvät us tai hyvä tari na kerrottav taloryhmät 17, 19 ja 21 VVO:n sivuilta, ja aksi?

Asukas-lehti Oulusta sekä Kauppaovat sieltä asiakkaan etsii uusia haastateltav lankatu 20 Kouvolasta. tallennettavissa ja ia lehden eri juttuihin. Ota Kunniamaininnan tulostettavissa. rohkeasti yhteyttä oso saivat Ristolantie 19 itteessa asukas@vv Helsingistä, Sauvatie 4–6 Palvelu löytyy o.fi!

Vantaalta, Kalevan­katu 19 osoitteesta ja 21 Kuopiosta sekä Hakatornit www.vvo.fi/ Lahdesta. vuokrasopimus

@

VVO:n asukasaktiivit mukana Uusi Lastensairaala 2017 –talkoissa [ASUKASAKTIIVIT] Helsinkiin rakennettava uusi lastensairaala korvaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan vanhentuneet tilat. Uudessa lastensairaalassa hoidetaan vaikeasti sairaita lapsia ympäri Suomen. VVO:n asukashallitus on päättänyt, että asukasaktiiveille suunnatut joulumuistamisiin tarkoitetut rahat lahjoitetaan Uusi Lasten­sairaala 2017 -talkoisiin.

6

ASUKAS 4/2013

– Haluamme osallistua keräykseen puhtaasta auttamisen ilosta, asukashallituksen puheenjohtaja Jarmo Natunen kertoi.

– Meillä jokaisella on tavaraa kotona yllin kyllin, nämä rahat menevät todella hyvään tarkoitukseen.

Lisäksi VVO-yhtymä Oyj aikoo tukea Lastensairaala 2017 -hanketta.

Kerro huippuhetkesi!

Suoraveloitu s loppuu! Nyt o n viimeinen he tki tehdä e-laskusopim us verkkopankis sa tai suoramaksusopimus oma ssa pankissa.

[OSALLISTU] VVO juhlii ensi vuonna 45-vuotissynttäreitään. Kerro juhlan kunniaksi oma tarinasi VVO:lla asumisesta! Kirjoita hauska, lämmin, mieleenpainuva, kannustava tai elämää mullistava tarina, joka liittyy asumiseesi VVO:n asunnossa.

Pituutta jutulla saa olla enintään 1 000 merkkiä, eli vähän yli puolikas A4sivusta. Osa tarinoista julkaistaan ensi vuoden ensimmäisessä lehdessä ja VVO:n netti- sekä facebook-sivuilla joko kirjoittajan toivomalla nimimerkillä tai etunimellä. Tekstejä voidaan julkaista myös muissa VVO:n viestintäkanavissa.

Toimitus pidättää itsellään oikeuden tarvittaessa lyhentää tarinoita. Juttuja ei palauteta.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kymmenen mahtavan suosion saavuttanutta Ulla-Lena Lundbergin kirjaa Jää. Kirja on vuoden 2012 Finlandiavoittaja.

Lähetä tarinasi 2.1.2014 mennessä osoitteeseen asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/ Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Liitä mukaan omat yhteystietosi.

päiväys

KOY

onen/S

ri Hein

kuva A

on pidetty joulun ­alkupäivänä: Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Hämeessä ja Uudella­maalla käytettiin myös toista saman sisältöistä sanontaa: Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.

Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa kutsuttiin pesäpäiviksi. Tuomaan päivään ajoittuu talvipäivän seisaus, jonka jälkeen aurinko pysyy kolme päivää pesässään.

Katolisessa kirkossa Tuomaan päivää on pidetty apostoli Tuomaan muistopäivänä. Sen juuret ulottuvat muuallekin: monet kansat ovat vanhoista ajoista lähtien viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.

Myös tuomaanristi, vinoneliömäinen puusta vuoltu lasturisti, edustaa kristillistä perinnettä vanhempaa vertauskuvallisuutta, sillä se on alun perin kuvannut aurinkoa. Tuomaan päivänä ikkunalle asetelluilla risteillä karkotettiin pimeän ajan pahoja henkiä.

Kevyempiäkin merkityksiä Tuomaan päivällä on: pikkujouluperinne juontunee ainakin osittain tavasta, jonka mukaan Tuomaan päivänä sai alkaa maistella itse pantua jouluolutta! Tuomaan päivän iltaa alettiin ensimmäisenä kutsua pikkujouluksi Ruotsissa.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

7

UUTISIKKUNA

Kotiin maailmalta Nooralotta Neziri kiertää maailmaa kisoissa ja leireillä, mutta rakastaa päästä kotiin ja omaan sänkyyn.

VVO:lla viihdytään!

[HYVÄÄ ASUMISTA] VVO:n asukkaiden tyytyväisyys VVO:n palveluihin on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Tämä selvisi syyskuussa valmistuneen asukastyytyväisyykyselyn tuloksista.

Kehitettävää löytyi jäteasemien siisteydessä.

Asiakastyytyväisyystutkimuksella mitattiin asumisviihtyvyyttä, VVO:n toimintaa ja asiakaspalvelua, huoltopalveluita, VVO:n viestintää sekä asukasyhteistyötä.

– VVO haluaa vastata asiakkaiden tarpeisiin. Tulosten perusteella on hyvä jatkaa palvelujen ja asumisen kehitystyötä, asiakkuusjohtaja Juha Heino sanoo.

Luotettavaa vuokranantajaa suositellaan Kaikkein tyytyväisimpiä asumisasioihinsa olivat VVO:n asunnoissa asuvat nuoret ja alle 25-vuo-

tiaat, tyytymättömimpiä 45–54-vuotiaat. Myös alueellisia eroja oli nähtävissä: kaikkein tyytyväisimpiä olivat Lappeenrannan, Jyväskylän ja Tampereen VVO-kotikeskusalueiden asukkaat, kriittisimpiä pääkaupunkiseudulla asuvat.

Asukkaat olivat tyytyväisiä asiakaspalveluun kokonaisuudessaan. Lisäksi kiitosta saivat Asukas-lehden hyödyllisyys, internet-sivujen hyödyllisyys ja vuokranmaksuun liittyvät palvelut. VVO:ta pidetään luotettavana vuokranantajana. Lähes puolet, eli 45 prosenttia vastaajista oli jo suositellut VVO:ta vuokranantajana, ja jopa 92 prosenttia oli valmis suosittelemaan VVO:ta.

Jäteasemien siisteyttä kehitettävä Kehitettävää nähtiin jäteasemien siisteydessä sekä huoltoyhtiön nopeudessa reagoida palvelupyyntöihin. Kiinteistön hoito-ohjeita onkin tarkennettu ja laadunvalvontaa lisätään.

Asiakastyytyväisyystutkimuksen teki Innolink Research. Tutkimus tehtiin heinä–elokuussa 2013 ja siihen vastasi noin 1 500 asukasta.

”Asuntojen kunnosta pidetään huolta ja pienet omatoimiset pintaremontit ovat mahdollisia tarpeen vaatiessa. Hyvä huoltoyhtiö ja asukastoiminta ovat mahtavaa yhteen hiileen puhaltamista. Tämä ei ole ollut ikinä asunto tai kämppä.

Tämä on KOTI.” YKSI VVO:N ASUKASTYYTYVÄISYYSKYSELYYN VASTANNUT ASUKAS SYYSKUUSSA. 8

ASUKAS 4/2013

[PALKITTU] Nooralotta Neziri on yksi VVO:n Virkeä -ohjelman sponsoroitavista. Nuoren naisen huikea suomenennätysjuoksu Moskovan MM-kisoissa jäi monelle mieleen yhtenä kisojen sykähdyttävimpänä suorituksena.

Suomen Urheiluliitto palkitsikin marraskuussa Nezirin vuoden naisyleisurheilijana sekä vuoden pikajuoksijana.

Blogissaan Neziri kirjoittaa, että Moskovan-reissu valoi uskoa tulevaisuuteen ja toi intoa harjoitella. Mutta millaista kisareissuissa on kierrellä? Tuleeko uni silmään vieraissa paikoissa?

– En ole joutunut asumaan ihan hirveissä paikoissa, joten unta olen yleensä saanut.

Kerran kisareissulla Tukholmassa tosin nukuin toisen henkilön kanssa ahtaassa ja kuumassa huoneessa, joka oli puolet pienempi kuin laivan hytti – se yö oli aika tuskainen.

Useimpien nuorten tavoin Neziri arvostaa toimivia nettiyhteyksiä.

– Esimerkiksi Moskovan MM-kisojen jättimäinen kisahotelli oli mukava, mutta nettiyhteydet toimivat huonosti – siihen tosin saattoi olla syynä suuri käyttäjämäärä.

Koti on Nezirillekin kaikista maailman asuinpaikoista se paras.

– Ehdottomasti! On ihana päästä pitkän reissun jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan.

@

Lisää

Nooralotan kuulumisia www.nooralotta.fi

i VVO sponsoro a kuutta nuorta urheilijaa. si.

Tässä­heistä yk

NÄ

Tällä palstalla esittelemme joka numerossa jonkin asumisen erikoisuuden maailmalta.

kuva Shutterstock

[ISO OMENA] New York ja Manhattan: yötaivasta vasten piirtyvät valoa hohkaavat pilvenpiirtäjät, jotka päiväsaikaan kurottelevat kohti taivasta. Kuva on tuttu monista New Yorkiin sijoittuvista elokuvista ja tv-sarjoista, ja jos joskus on käynyt Manhattanilla, tietää sen myös todeksi.

Manhattanin saarella on lähes sata yli 600 jalkaa (183 metriä) korkeata pilvenpiirtäjää. Korkeimmissa on jopa 100 kerrosta, matalimmissakin yli 40. Kaupungin tunnetuimpia maamerkkejä lienevät 1931 valmistunut 381

metriä korkea ja 102-kerroksinen Empire State Building sekä 1930 valmistunut 77-kerroksinen Chrysler Building.

Mutta halvalla ei Manhattanin saaren pilvenpiirtäjissä asuta. Esimerkiksi kuuluisassa Trump Towerissa joutuu kahden makuuhuoneen asunnosta maksamaan vuokraa noin 10 000 dollaria eli noin 7 300 euroa kuussa.

Silloinkin voi pitää itseään onnekkaana, jos on onnistunut löytämään moisen helmen asuntomarkkinoilta. Omakseen vastaavan huoneiston saisi 6,5 miljoonalla dollarilla, eli noin 4,7 miljoonalla eurolla.

Kaiken kaikkiaan asuminen New York Cityssä on kallista: keskimääräinen huoneiston vuokra Manhattanilla on huimat 3 900 dollaria eli noin 2 800 euroa kuussa.

A LL

Pilvenpiirtäjien Manhattan

MUUA N I

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

9

TALOJEN TARINAT

VVO yhdisti

RAKKAUTTA raumalaispihalla Heidi ja Miika Kajavallan uusperhe tunnetaan pihapiirissä ”VVO:n yhdistämänä perheenä.”

TEKSTI SAMPPA HAAPIO // KUVAT HARRI JOENSUU

10

ASUKAS 4/2013

R

auman keskustan kupeessa, lähellä Turuntietä sijaitsee VVO:n talo­ yhtiö Karpalopolku 8. Eräässä Brapun kolmen huoneen asunnossa asuu Miika ja Heidi Kajavallan uus­ perhe. Perheeseen kuuluvat Miikan ja Heidin lisäksi Miikan lapset, kuusivuotias Kasimir ja kaksi vuotta vanhempi Olivia, Heidin juuri kuusi vuotta täyttänyt poika Peetu ja pariskunnan yh­ teinen lapsi, vuoden ikäinen Aatu.

– Aika tavalla meillä on väkeä kolmiossamme.

Varsinkin samanikäiset veljekset ovat aikamoisia rämäpäitä. Välillä ollaan parhaita kavereita, vä­ lillä otetaan yhteen, Heidi Kajavalta naurahtaa.

Heidi on viime aikoina opiskellut ja viettä­ nyt aikaa Aatun kanssa kotona. Miika taas palasi­ loppukesästä vanhempainvapaalta koneistajan ja ovimiehen töihinsä.

VVO:lla on erityinen rooli tämän perheen yhdistämisessä, sillä yhtiön pihat ja asunnot ovat toimineet niin tapaamis- kuin treffipaikkana.

Pyykkivuorolista paljasti henkilöllisyyden Heidin ja Miikan tapaaminen oli juuri niin ar­ ki­nen kuin suomalaisessa taloyhtiössä voi olla.

Heidi oli muuttanut Karpalopolku 8:n A-rap­puun vuonna 2008 pienen Peetu-poikansa kanssa.

Miika taas muutti samaan taloyhtiöön Olivian ja Kasimirin kanssa keväällä 2010. Aluksi Miika ja Heidi suhtautuivat toisiinsa kuin kehen tahansa naapuriin tai tuttavaan. He olivat tavanneet pi­ halla ja parkkipaikalla monta kertaa, ja tulleet sen verran tutuiksi, että kohdatessa moikattiin ter­ vehdykset.

– Kävimme Peetun kanssa ihaile­ massa Miikan moottoripyörää. Ihmettelimme, kenen pyörä mahtoi olla.

Silloin ei vielä tiennyt, millainen koh­ talo tulisi olemaan.

Paremmin pariskunta pääsi jut­ tuun talvisena päivänä vuonna 2011, kun kumpikin oli lastensa

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

11

kanssa leikkimässä taloyhtiön sisäpihalla suuressa lumikasassa.

– Olimme tulleet Peetun kanssa ulkoilemaan, kun näin Miikan lapsineen. Muistan miettineeni, että missähän vaimo mahtaa olla, kun en ollut sellaista huomannut. Jutellessa kävi ilmi, että hän asuikin yksikseen lasten kanssa.

Juttu luisti Miikankin mielestä.

– Olisihan sitä voinut Heidin kahvillekin pyytää, mutta vanhempani olivat juuri silloin tulleet käymään. Sotkivat sitten senkin tilaisuuden, hän naurahtaa.

Sillä kerralla juttu ei edennyt pidemmälle.

Edes yhteystietoja ei oltu vaihdettu, mikä luonnollisesti hankaloitti jatkosuunnitelmia.

– Mietin, että kuka hän mahtoi olla, Miika muistelee.

– Mutta sitten näin Heidin menevän pesemään pyykkiä alakerran pyykkitupaan. Jolkutin perään katsomaan listasta, kuka oli varannut pyykkivuoron. Asunto täsmäsi ja Facebookista selvisi loputkin.

Miika lähetti Facebookin kautta kaveripyynnön ja kutsui kahville.

– Olin aluksi sitä mieltä, että ihan kaverina vaan, varsinkin kun molemmilla taisi olla siinä vaiheessa tahoillaan vielä muita kuviota kesken, Heidi muistelee.

Toisin kuitenkin kävi. Kahvilla käynti johti­ siihen, että jo samana keväänä perheet löivät hynttyyt yhteen ja muuttivat saman katon alle.

Heidi muutti A-rapusta ja Miika B-rapusta ensimmäiseen yhteiseen kotiin C-rappuun. Muuttomatkaa ei siis tullut kummallekaan muutamaa kymmentä metriä enempää.

Helmikuussa 2012 vietettiin häitä ja nyt pariskunnalla on yhteinen lapsi.

– Olihan se nopeaa toimintaa, mutta eipä sitä sitten enempää tarvinnut miettiä, vai mitä, Heidi naurahtaa Miikalle.

– Emme varsinaisesti käyneet koskaan treffeillä. Kävin Miikan luona kahvilla, ja pari kertaa käytiin ulkona syömässä. Tämän lisäksi treffailimme lasten kanssa leikkimässä pihalla. Aika­ pitkälti mentiin arjen pyörittämisen ehdoilla.

Oman kodin etsintää Kauaa ei tuore perhe ehtinyt ensimmäisessä asunnossaan viipyä. C-rapun asunto oli pohjaratkaisultaan lapsiperheelle ahtaanpuoleinen, vaikka neliöitä olikin perheen tarpeisiin nähden mukavasti. Lisäksi Heidi alkoi odottaa Aatua, joten tilantarve kasvaisi entisestään. Perhe päätti muuttaa isompaan asuntoon.

12

ASUKAS 4/2013

Kerrostaloneliö löytyi muutaman kilometrin päästä Syvärauman kaupunginosasta niin ikään VVO:n talosta.

– Oli aivan ihanaa, kun tilaa oli enemmän. Jo yksi ylimääräinen huone merkitsi paljon, Heidi kertoo.

Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että Syvärauman asunto ei ollut mieleinen. Lapset olivat tottuneet olemaan pihassa vapaasti. Nyt lapsia ei voinut jättää yksin pihaan aivan vieressä kulkevan vilkkaan maantien takia. Parkkipaikkoja oli paljon, mutta ne veivät tilaa pallon potkimiselta.

Perhe oli asunut Syväraumalla nelisen kuukautta, eikä edes joulunvietto saanut asuntoa tuntumaan kodilta. Edessä oli uusi muutto, tällä kertaa Merirauman alueelle.

Sitä ennen Aatu ehti syntyä, ja muuttaminen alkoi käydä todella raskaaksi. Tilannetta hankaloittivat Peetun kielellisen kehityksen vaikeudet, jotka vaikeuttivat pojan sopeutumista uusiin oloihin.

– Hän tarvitsee aikuisten apua uusien kavereiden saamiseksi, sillä ikätoverit ymmärtävät hänet helposti väärin.

Koti löytyi tutusta rapusta

”Joskus pitää Meriraumalla asuessaan Heidi Kamennä kauemmas, että javalta tarttui puhelimen ja soitti VVO:lle, löytyisikö vanhasta tutusnäkee lähelle.” ta talorykelmästä asuntoa heidän perheelleen.

Ja löytyihän sieltä, vieläpä tutusta B-rapusta.

Asunnossa on 78 neliötä, pari neliötä enemmän kuin aiemmassa C-rapun asunnossa. Vielä viimeinen ponnistus, muutto tutuille kotikulmille, ja syyskuussa uudessa asunnossa juhlittiin tupaantuliaisia.

– Tuntuu, että mahdumme tänne paljon paremmin, mikä tosin saattaa johtua siitä, että olemme muuttaneet kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Joka muuton yhteydessä on heitetty vanhaa rojua pois, Heidi nauraa.

Lapset ovat viihtyneet muuton jälkeen paljon paremmin.

– Pihapiirissä asuvat edelleen tutut lapset ja aikuiset. Peetunkin on paljon helpompi olla yksin pihalla, kun hänet tunnetaan entuudestaan ja hänen vaikeuksiinsa osataan suhtautua oikealla tavalla. Paluu tänne oli meille kaikille kuin kotiin olisi tullut, Miika toteaa.

Heidi on samaa mieltä.

Kajavallat löysivät itselleen parhaiten sopivan kodin muu­ taman turhan muuton jälkeen Rauman Karpalopolulta samasta taloyhtiöstä, jossa aikoinaan tutustuivat.

– Muistan elävästi, kun kä­ vimme katsomassa asuntoa ja tuli tunne, että ’joo, tää se on’.

Kun olimme muuttaneet, ajattelin vain, että onpa kiva päästä takai­ sin kotiin, Heidi kertoo.

– Kaikki lapsetkin nauttivat.

– Peetukin totesi kotiinpaluun jälkeen, että ”äiti, sit ei enää muuteta”. Joskus pitää mennä kauemmas, että näkee lähelle, Heidi hymyilee.

Hän kiittelee, että muuttamiseen liittyvää byrokratiaa oli hyvin vähän. Esimerkiksi vuokravakuus siirtyi automaattisesti asunnosta toiseen.

Leikkipaikkoja ja palveluita Karpalotie 8:n ympärillä riittää leikkipaikkoja.

Ympärillä on vihreää mäntymetsää, joka yhdistää eri pihapiirit toisiinsa. Kävelymatkan päässä on uimaranta.

Toisessa suunnassa, myös kävelymatkan päässä, sijaitsee Lähdepellon Urheilukeskus, jonka alueelta löytyy tenniskenttiä, kaksi jääkiekkokaukaloa sekä valaistuja pulkka- ja lumilautailumäkiä. Kuntoradoille ajetaan talveksi erimittaisia hiihtolatuja.

– Pulkkamäki on tosi pitkä, ja siinä menee sairaan kovaa, Kasimir ottaa osaa keskusteluun.

Lasten päiväkotiin on jonkin verran matkaa, mutta alakoulu, kirjasto ja päivittäistavarakauppa ovat lähellä. Ja jos jotain ei lähipuodista löydy, niin Rauman keskusta on parin kilometrin päässä.

Kajavallat kuvailevat Karpalotie 8:n asukasyhteisöä harvinaisen tiiviiksi.

– Olemme paljon tekemisissä toistemme kanssa. Naapurit kutsutaan synttäreille ja juhlapäiviä vietetään aikuiset sekä lapset yhdessä, Heidi kertoo.

Asukasyhdistys järjestää vuosittain kevätkauden päättäjäiset. Lisäksi pihoilla pidetään pihatalkoita ja grillijuhlia. Taloyhtiön porukalla on käyty Rauman kaupunginteatterin esityksissä.

– Ensi kesäksi tosin ehdotin Särkänniemeä tai Puuhamaata, Heidi kertoo.

– Talkoisiin osallistutaan aina, jos kotona ollaan, mutta vaihtelevien työvuorojen takia osallistuminen on ollut hankalaa, Miika kertoo.

– Teemme kuitenkin vapaa-ajalla esimerkiksi lumitöitä ja näin syksyisin haravoimme samalla kun ulkoilemme lasten kanssa, Heidi lisää.

Kajavallat kiittelevät vuolaasti taloyhtiön monitoimimiehiä, joiden ansiosta lapsiperheiden arki on helpompaa. Eräskin asukas nikkaroi pihalle matonkuivaustelineen, joka toimii myös lasten kiipeilypaikkana. × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

13

FIKSU KULUTTAJA

paloturvallinen koti

Huolellisuus

TEKSTI MARI VALKONEN // KUVITUS JENNY LUCANDER

PELASTAA PAL Sähkölaitteita, kiehuvaa kattilaa tai kynttilää ei saa jättää ilman valvontaa.

Pahimmillaan palo roihahtaa minuuteissa niin suureksi, ettei sitä taltuteta omin voimin.

14

ASUKAS 4/2013

K

otona syttyvä tulipalo voi tuntua kaukaiselta ja epätodennäköiseltä tapaturmalta. Päivittäin Suomessa syttyy kuitenkin noin 40 niin suurta tulipaloa, että paikalle tarvitaan palokunta. Vuosittain tulipaloissa kuolee noin 80 ihmistä.

Miten kodista sitten saisi tulipalojen kannalta turvallisemman? Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä (Spek) lupautuu kierrokselle katsomaan, mikä kaikki asunnossa voi olla rempallaan.

Ei pyykkejä saunaan Heti ulko-ovella Leino huomaa, että eteisen katosta puuttuu palovaroitin. Vaikka lain vaatimia varoittimia olisi muualla asunnossa, sellainen pitäisi löytyä myös eteisestä.

– Jos palovaroitin pärähtää eteisessä soimaan, reitti ulko-ovelle, eli turvaan, on vielä käytettävissä.

Aivan kylpyhuoneen oviaukon kohdalle palovaroitinta ei kannata laittaa, sillä lämpimät vesihöyryt saattavat aiheuttaa vääriä hälytyksiä.

Eteisestä tai keittiön nurkalta olisi myös hyvä löytyä alkusammutusvälineet, eli sammutuspeite ja käsisammutin. Niillä saa pienen, alkavan palon haltuun omin voimin. Kylpyhuoneessa pesukone linkoaa kovilla kierroksilla, vaikka asukas on lähtenyt käymään pihalla. Mitä turvallisuusasiantuntija sanoo sähkölaitteiden jättämisestä päälle, jos kyse on muutaman minuutin roskisreissusta?

– Ainakaan yhtään pidemmäksi aikaa ei saa poistua kotoa, jos pyykin- tai astianpesukone on päällä. Syttynyt pesukone saa pahimmillaan minuuteissa huoneiston täyteen savua.

Saunassa pyykit on nostettu kuivumaan kattoon kiinnitettyyn pyykkitelineeseen. Se saa Leinolta pyyhkeitä: lämpimän kiukaan päälle pudonnut sukka voi aiheuttaa tulipalon. Samasta syystä sähkölämmitteistä irtopatteria ei saa peittää.

OLTA

Turvaa

kotivakuutuksella n VVO on vakuuttanut kaikki kiinteistönsä

kiinteistövakuutuksella. Se ei kuitenkaan korvaa asukkaiden irtaimistoa, jos talossa sattuu esimerkiksi putkivuoto tai tulipalo.

– Oma irtaimisto kannattaa ehdottomasti turvata kotivakuutuksella, painottaa Pohjolan korvauspäällikkö Miia Lavonen, ja toteaa heti perään, että moni tekeekin näin lähes automaattisesti.

Useimmilla kotiin on hankittu vuosien varrella paljon erilaista tavaraa, jonka menettäminen kirpaisisi kukkaroa varsin ikävästi.

– Esimerkiksi hienoimmat polkupyörät ovat tänä päivänä tosi kalliita, samoin monet kodinelektroniikkatuotteet, Lavonen huomauttaa.

Tavallisesti kotivakuutukseen on yhdistetty myös vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus.

Vastuuvakuutus korvaa vakuutusehtojen puitteissa ulkopuolisille – ei perheenjäsenille – aiheutuvat vahingot, jotka vakuutuksenottaja itse on saanut aikaan huolimattomalla menettelyllä ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

– Jos vaikka hana jää epähuomiossa auki ja aiheuttaa talossa vesivahingon, Lavonen täsmentää.

Oikeusturvavakuutuksesta taas voi hakea korvausta asiamieskuluista silloin, jos asia on vietävissä oikeuteen.

Kotivakuutus ei maksa maltaita. Hinta vaihtelee omaisuuden arvon ja omavastuuosuuden mukaan.

– Meillä Pohjolassa on useita erilaisia kotivakuutusvaihtoehtoja erilaisille talouksille ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Kotivakuutuksen ehdot ja vakuutettavan omaisuuden arvo kannattaa tarkistaa aina, kun muuttaa uuteen kotiin tai elämäntilanne muuten muuttuu merkittävästi, Lavonen summaa.

TEKSTI PAULA RISTIMÄKI

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

15

Jos palaa, toimi näin: Kattilasta lähtenyt alkava palo tukahtuu, kun sen päälle laittaa kannen. Sähkölaitteessa sähkö ruokkii paloa, joten tilanteen voi saada haltuun irrottamalla laitteen pistorasiasta.

Jos palo on edennyt hieman pidemmälle, paloa voi muutaman minuutin ajan yrittää sammuttaa omilla alkusammutusvälineillä: sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella.

Pieni palo kasvaa kuitenkin nopeasti suureksi – siksi sähkölaitteita, kynttilöitä tai ruokakattilaa ei saa jättää ilman valvontaa.

Jos sammuttaminen omin voimin ei onnistu tai se pelottaa, poistu asunnosta ja sulje lähtiessä ovet. Soita turvallisesta paikasta hätänumeroon 112.

16

ASUKAS 4/2013

– Pyykit ovat oikeassa paikassa pesuhuoneen puolella. Saunan jälkeen löylyhuoneen oven voi jättää auki, jolloin jälkilämpö kuivattaa pyykit ja tilan.

Monissa VVO:n taloissa asukkaiden käytössä on myös ilmainen kuivaushuone. Sen käyttö on kaikkein järkevin tapa kuivattaa pyykit.

Särisevä sähkölaite vaihtoon Keittiössä perunakattila on jäänyt asukkaan roskisreissun ajaksi kiehumaan hiljaisella lämmöllä.

Jos kokkaaja jää pihalla suustaan kiinni naapurin kanssa, kotiin tullessa vastassa voi olla savun vallassa oleva keittiö.

Tulipalon riskiä lisää entisestään se, että kuuman hellan viereen on jäänyt avoin keittokirja.

Ikkunasta lehahtava tuulenpuuska tai pöydälle hypännyt kissa saattavat liikauttaa kirjaa muutaman kriittisen sentin verran, jolloin paperi osuu kuumaan levyyn.

– Lieden ympäristö pitäisi pyhittää ruuanlaitolle, joten talouspaperirullat ja muu herkästi syttyvä kuuluvat siitä etäälle, Leino sanoo.

pahtaa haituvia tai kuivuneita lehtiä, Leino sanoo.

Pistorasioita olohuoneessa on vähän, mutta asukas on ratkaissut ongelman jatkojohdoilla, jotka on kiertänyt kuminauhalla paketiksi huoneen nurkkaan. Tv:n kanssa samassa jatkoroikassa ovat digiboksi, tietokone ja tulostin.

Viritelmä ei saa Leinon hyväksyntää.

– Virta pitäisi ottaa laitteisiin useasta eri pistorasiasta, jotta kuorma jakautuu tasaisesti eikä sulake napsahda. Johdon taas pitäisi olla mahdollisimman suorana – tulipaloja on syttynyt siitä, että kuormitettu johtokela on alkanut lämmetä liikaa.

Palovaroitin on pakollinen varuste jokaisessa kodissa.

Sen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa asukas.

Jos liesi tuppaa jäämään päälle hajamielisyyden vuoksi, hellaan voi hankkia automaattikatkaisijan. Sellaisen asentaminen on kuitenkin sähkömiehen työ.

Perunamuusin tekoa varten asukas on kaivanut esiin sähkövatkaimen. Vanhan vatkaimen johto on alkanut rispaantua juuresta, joten Leinon mukaan se kuuluisi kierrätykseen.

– Jos laitteesta kuuluu outoa ääntä, sen johdossa on halkeamia tai sen käytöstä syntyy kumma haju, on aika viedä se huoltoon tai alkaa katsella uutta. Itsestään viat eivät korjaannu, hän sanoo.

Suorista jatkojohto Olohuoneessa tv on ahdettu kirjahyllyyn, eikä­ sen ympärille juuri jää tilaa. Jos tv:n tai esimerkiksi kylmälaitteen tuottama lämpö ei pääse kiertämään, laite voi ylikuumeta ja altistua sähköpalolle.

– Leveän, vanhan putkitelkkarin päällinen on myös houkutteleva paikka kuivakukille, mutta­ siinäkin mennään pieleen. Tv:n sisään ei saa ti-

Palovaroittimen paikka on katossa Makuuhuoneen ikkunalaudalle asukas on ripotellut tuikkukynttilöitä tunnelmanluojaksi, mutta suoja-alusta on unohtunut. Leinon mukaan metallinen foliokippo voi kuumentua niin kuumaksi, että ikkunalauta alkaa hiiltyä.

– Kynttilöitä pitäisi polttaa palamattomalla ja lämpöä kestävällä alustalla. Ei auta, että tuikut laitetaan metalliselle tarjottimelle, sillä tarjotinkin kuumenee.

Parvekkeella kynttilää kannattaa polttaa lyhdyssä tai kivisellä alustalla. Ulkotulet eivät Leinon mukaan kuulu parvekkeelle lainkaan.

– On tapahtunut sellaista, että muovinen parvekepöytä sulaa ulkotulen alla, jolloin roihu kaatuu. Hetken päästä kuuma steariini ja muovipöytä palavat.

Makuuhuoneessa on toimiva palovaroitin, mutta paristonvaihdon yhteydessä se on jäänyt kiinnittämättä kattoon. Leinon mukaan yöpöydällä lojuva palovaroitin on lähes turha.

– Tarkoitus on, että palovaroitin on siellä, missä savua on ensin. Kun huoneessa on savua katosta yöpöydälle saakka, palo on jo hyvin pitkällä, ennen kuin hälytin reagoi.

Erityisesti lasten makuuhuoneissa Leino suosittelee tarkastamaan, ettei sängynpäädyissä tai hyllynreunoissa ole spottilamppuja, jotka saattaisivat leikin tiimellyksessä joutua peitetyiksi.

– Peiton sisälle joutunut kuuma valaisin voi sytyttää peiton palamaan. Valaisimet pitäisi sijoittaa ja kiinnittää niin, etteivät ne pääse vahingossa irtoamaan eikä mikään tavara pääse putoamaan niiden päälle. ×

Sammutusvälineet myös kerrostalokotiin n Lain vaatima palohälytin

löytyy jo monesta kodista, mutta alkusammutusvälineet, eli sammutuspeite ja käsisammutin, ovat vielä harvinaisia.

– Sammutuspeitteen pitäisi olla tällä hetkellä joka kodin vehje, ja entistä enemmän suositellaan myös sammuttimen hankkimista, sanoo Spekin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino.

Kotikäyttöön kannattaa Leinon mukaan hankkia nestesammutin, joka sammuttaa alkavat palot sotkematta ympäristöä.

– Jauhesammuttimetkin ovat tehokkaita, mutta kun sellaista käyttää, on kuin kilo vehnäjauhoja olisi heitetty huoneessa ilmaan – pöly leviää joka paikkaan.

Sammutuspeitteet ovat hyviä pienten sähkölaitteiden ja rasvapalojen sammuttamiseen tukahduttamalla. Sammutinta taas tarvitaan, kun esimerkiksi kynttilä sytyttää verhot tai sohvan, tai jos pesukone alkaa kärytä.

– Nestesammuttimella voi sammuttaa sähkölaitteet, sillä vesisuihku on niin pienipisaraista, ettei laitteesta tuleva sähkö lyö sammuttajaa sormille, Leino sanoo.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

17

KUNNOSSAPITO JA PALVELUT

pelastussuunnitelmat päivitetään

Nopeasti turvaan TEKSTI PAULA RISTIMÄKI // KUVAT VVO JA SHUTTERSTOCK

Kaikkien VVO:n talojen pelastussuunnitelmat päivitetään.

Päivityksen jälkeen pelastussuunnitelman pääkohdat ilmestyvät rappukäytäviin ja koko suunnitelma nettiin.

18

ASUKAS 4/2013

T

Puolanne painottaa, että kaikissa VVO:n taloissa toki aloyhtiön pelastussuunnitelman perustarkoi­ on voimassa oleva pelastussuunnitelma. Nyt tehtävä tus on onnettomuuden sattuessa ohjata asuk­ työ on nimenomaan niiden päivitystä. kaat talosta turvaan ja pelastuslaitos taloon – Päivitys tosin tehdään erittäin huolellisesti. Voisi sisälle, summaa VVO:n isännöintipäällikkö sanoa, että se on ikään kuin ylimääräinen vapaaehtoi­ Petteri Puolanne. nen palotarkastus.

Jotta tämä onnistuisi, monen asian pitää olla kunnos­ Pelastussuunnitelmien päivitys alkaa sillä, että kaik­ sa. Asukkaiden on tiedettävä, mitä kautta talosta pois­ ki kiinteistöt käydään yksityiskohtaisesti läpi. Jo sitä en­ tutaan ja mihin sen jälkeen kokoonnutaan saamaan lisä­ nen on viranomaisilta varmistettu, että pelastussuun­ ohjeita. nitelmaluonnos vastaa alueen normeja ja vaatimuksia Pelastushenkilökunnan kalustoineen taas on pääs­ – näissäkin kun on pieniä eroja sen mu­ tävä helposti mahdollisimman lähelle Pelastus­onnettomuuspaikkaa, paikallistettava kaan, missä osassa maata ollaan. suunnitelma ohjaa onnettomuuden tarkka sijainti ja estet­ Pelastussuunnitelmassa on otettava tävä onnettomuuden laajeneminen. huomioon jokaisen rakennuksen erityis­ asukkaat turvaan – Tästä syystä esimerkiksi sähkön, ja pelastuslaitoksen piirteet. ve­den ja ilmastoinnin pääsulkujen sijain­ – Vasta paikan päällä nähdään, mi­ taloon sisälle. tien täytyy olla selvästi ja näkyvästi mer­ tä päivityksiä pelastussuunnitelmaan kitty, ja jokaisesta asuinrapusta on löydyttävä no­peastarvitaan. Samalla voidaan myös tehdä pikkukorjauk­ ti ohjeet, miten niiden luo pääsee, Puolanne selvittää. sia kohtiin, joissa huomataan puutteita, jos esimerkik­ si teknisten tilojen kylttejä puuttuu, Puolanne selittää.

Ylimääräinen vapaaehtoinen Hän muistuttaa, että pelastussuunnitelman tärkei­ palotarkastus tä tavoitteita on myös tunnistaa riskit sekä ehkäistä ta­ paturmien ja onnettomuuksien syntyminen mahdolli­ VVO:n talojen pelastussuunnitelmien päivityksen hoi­ simman tehokkaasti jo etukäteen. Myös näihin asioihin taa Suomen Talokeskus. Päivitys aloitettiin Espoosta, kartoituksessa kiinnitetään huomiota. jonka VVO-talot olivat koko hankkeen pilottikohteita.

Espoon Saarnimäenkuja 4:n pelastautumisohjeissa neuvotaan, miten rakennuksesta siirrytään ulos, ja missä asukkaat sen jälkeen kokoontuvat. Pelastus­laitosta varten on selvästi merkitty paitsi sisäänmenotiet, myös pelastustöiden sujumisen kannalta tärkeät kohteet.

Asukkaiden turvallisuudesta huolehtimista

Tulipalo tai muu onnettomuus OMASSA ASUNNOSSA

RAKENNUKSESSA

• Pelasta vaarassa olevat.

• Ilmoita hätänumeroon 112.

• Varoita muita rakennuksessa olevia.

• Yritä sammuttaa tulipalo tai rajata onnettomuutta.

• Rajoita paloa: sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihto.

• Poistu rauhallisesti kokoontumispaikalle.

• Ilmoita hätänumeroon 112.

• Varoita muita rakennuksessa olevia.

• Poistu rauhallisesti kokoontumis- paikalle, jos porrashuoneessa ei varmasti ole savua.

• Rajoita paloa: sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihto.

• Opasta pelastuslaitosta.

Lähde: Asukkaan pelastautumisohje

Kartoituksen jälkeen laaditaan päivitetty pelastussuunnitelma. Se on yksityiskohtainen, usean kymmenen sivun pituinen kattava raportti.

– Pelastussuunnitelmat viedään tulevaisuudessa kokonaisuudessaan nettiin, josta asukkaat voivat käydä tutustumassa niihin. Netissä suunnitelmia on myös helppo päivittää ja pitää ajan tasalla, Puolanne kertoo.

Talojen rappukäytäviin tulee ilmoitustaulut, joihin kiinnitetään asukkaiden pelastautumisohjeet. Niistä löytyvät ohjeet, miten toimia tulipalon sattuessa, poistumistiet, kokoontumispaikka sekä vesi-, sähkö- ja muiden pääsulkujen sijainnit.

– Rappukohtaiseen asukkaan pelastautumissuunnitelmaan kannattaa tutustua etukäteen, sillä silloin kun onnettomuus sattuu, on osattava toimia itsenäisesti ja nopeasti, Puolanne kehottaa.

Hän antaa myös kiitosta asukkaille, joista suurin osa ymmärtää hyvin pelastussuunnitelmien merkityksen.

– Esimerkiksi kielto auton parkkeeraamisesta pelastusalueelle on asukkaiden turvallisuudesta huolehtimista. Sillä, miten lähelle taloa paloauto tai ambulanssi onnettomuustilanteessa pääsee, voi onnettomuustilanteessa olla todella suuri merkitys. ×

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

19

KOTI KUNTOON

uudet ideat sisustukseen

A RAINIO TEKSTI ID

20

ASUKAS 4/2013

MI

MMI TUO

TO // KUVAT

Vuokrakotiko persoonaton ja tylsän valkoinen? Vielä mitä!

Ammattisisustajat Minna Lindberg ja Johanna Paloviita innostavat VVO:n asukkaita sisustamaan kotinsa viihtyisäksi ja toimivaksi.

K

odista pitää voida tehdä itsensä näköinen, asuipa missä hyvänsä. Vaikka vuokralla asuessa seiniä ei voi lähteä kaatamaan eikä kylpyhuoneen laattojakaan välttämättä pääse uusimaan, vuokra-asujalla on lukemattomia keinoja tehdä kodistaan omannäköisensä – ja vieläpä paljon suuria pintaremontteja edullisemmin.

Syksyn mittaan VVO:n sisustusilloissa 13 paikkakunnalla luennoineet sisustusarkkitehti Minna Lindberg ja sisustussuunnittelija Johanna Paloviita ovat innoissaan VVO:n kotien antamista mahdollisuuksista.

– Suurin osa vuokrakodeista on lähtökohtaisesti värisävyiltään vaaleita, ja vaalean pohjan päälle on helppo alkaa rakentaa omaa tyyliä, Johanna sanoo.

Sisustussuunnittelijoiden mielestä vuokra-asunnon sisustaminen ei poikkea paljoakaan omistusasunnon sisustami­ sesta.

– Asunto luodaan tunnelmalliseksi ja toimivaksi pitkälti irtokalusteiden, tekstiilien ja irtovalaisimien­avulla. Nämä keinot ovat kaikkien käytössä, Minna kertoo.

Myös ongelmat ovat samat. Minnan ja Johannan mukaan suomalaiskodeissa on usein liikaa tavaraa.

Huoneen toiminnot eivät ole selkeitä, ja tilaan on siten vaikea luoda oikeanlaista tunnelmaa. Tilan rauhoittaminen ja selkiyttäminen ovatkin asumismuodosta riippumatta parhaita keinoja viihtyisän kodin luomiseksi.

Pohja antaa rajat Sisustussuunnittelijat käyvät uuden kohteen kimppuun määrittämällä asiakkaan kanssa ne toiminnot, joita tilaan täytyy mahduttaa. Sitten näille aletaan etsiä luontevaa paikkaa.

– Toimintojen sijoittelu hahmottuu usein parhaiten tutkimalla asunnon pohjapiirrosta. Piirros ja tarkat mitat antavat rajat sille, mikä asunnossa on mahdollista, Johanna sanoo.

Usein asuntoon saadaan mahtumaan enemmän kalusteita ja toimintoja, kun osa niistä sijoitetaan keskelle huonetta. Esimerkiksi keskellä huonetta oleva matala kirjahylly voi jakaa tilan kahtia, vaikka ruokailutilaksi ja makuutilaksi.

Sanojensa tueksi Minna ja Johanna näyttävät esimerkkejä, miten todellisia VVO:n asuntoja voisi kalustaa. Malliasunnoissa vilahtelee vinkkejä kaikenlaisille perheille: yksiö yksinasujalle, kaksio vanhemmalle ja lapselle sekä kolmio kaksilapsiselle perheelle. Vuokrakoti taipuu vaikka mihin, kun sen vain suunnittelee hyvin.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

21

Tilankäyttöä voi omassa kodissaan pohtia vaikkapa leikkaamalla ruutupaperista pohjapiirroksen mittakaavassa olevia, kalusteiden kokoisia lappuja ja kokeilla niiden avulla erilaisia kalusteiden sijoitteluvaihtoehtoja. Pyörittelemällä lappuja erikoiseltakin tuntuvilla tavoilla saattaa hyvinkin päätyä parhaaseen ratkaisuun.

Pienen kodin toimivat ratkaisut Kalustevalinnoilla voi vaikuttaa paljon siihen, miten ahtaalta tai tilavalta asunto tuntuu. Kodin suurin hankinta – niin rahallisesti kuin tilankäytön puolesta – on usein sohva. Jos sohvakaupoille suuntaaminen on ajankohtaista, Minnalla ja Johannalla on muutama hyvä neuvo.

– Sohvan täytyisi sopia sekä käyttäjilleen että­ kodin mittasuhteisiin. Esimerkiksi kulmasohvaa hankittaessa saatetaan innostua liian isoista kokonaisuuksista ja sitten olohuoneeseen ei juuri muuta mahdukaan, Johanna sanoo.

Hyvä keino hahmottaa sohvalle sopiva koko on teipata huoneen lattiaan rajat siihen kohtaan, mihin sohvan on ajatellut sijoittaa. Teipatessa huomaa, että sohvan pituus ei ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan sen syvyydelläkin on väliä. Paitsi että syvä sohva vie enemmän tilaa huoneessa, etenkin vanhempien ihmisten voi olla vaikea nousta siitä ylös.

Pienessä tilassa kannattaa suosia monikäyttöisiä huonekaluja. Niihin kannattaa vähän panostaakin, jos yhdellä hankinnalla pystyy kuittaamaan useamman huonekalun tarpeen. Esimerkiksi vuodesohva säästää paljon tilaa, ja nykyään markkinoilta löytyy erittäin laadukkaita vaihtoehtoja. Myös erilaiset kaappisängyt ovat hyvä ratkaisu pieneen tilaan. Mainioita pikku-

kodin ratkaisuja ovat myös kevyet ja helposti siirrettävät pöydät sekä tilanjakajana toimivat hyllyt.

Tilaa säästävät huonekalut ovat paikallaan erityisesti eteisessä. Se on monissa asunnoissa ahdas ja kapea tila, jossa on tarve säilyttää paljon tavaraa. Esimerkiksi kapeat kenkäkaapit ovat käteviä ja niissä voi säilyttää muutakin kuin kenkiä: ne ovat hyvä paikka vaikkapa käsilaukuille tai keräykseen meneville lehdille ja lisäksi ne tarjoavat laskutason avaimille ja muille eteisen pientavaroille.

Peilit tuovat eteiseen sekä tilantuntua että valoa, ja pieneen tilaan kannattaakin rohkeasti sijoittaa iso peili. Peilin sijoittelussa on hyvä huomioida, millaista näkymää se peilaa. Jos mahdollista, kannattaa peili sijoittaa siten, että se toistaa ikkunasta avautuvan näkymän. Näin tilaan tulee ikään kuin ylimääräinen ikkuna.

Valo tekee tunnelman Jos johonkin kannattaa pohjoisessa kotimaassamme panostaa, niin riittävään valaistukseen.

Se saa paitsi kodin parhaat puolet esiin, myös vaikuttaa suoraan henkiseen hyvinvointiimme.

Gallup:

Mitä jäi mieleen?

Minna Lindbergin ja Johanna Paloviidan ensimmäinen sisustusilta VVO:n asukkaille pidettiin syyskuun lopussa Helsingin Kansallismuseossa. Tällaisia ajatuksia se herätti paikalla olleissa.

22

ASUKAS 4/2013

JOHANNA VALKEAKALLIO Kotini on pitkänomainen, joten erityisesti vinkit tilan jakamisesta ja keskeltä sisustamisesta tulivat tarpeeseen. Kotonani on yhdeksän metrin verran kirjahyllyjä ja niitä voisin mainiosti käyttää tilanjakajina.

SUVI SYRJÄNEN JA STEFANO BOSISIO Muutama illan aikana esitelty idea pääsee varmasti meillä toteutukseen.

Lisäämme ainakin mattoja huonekalujen alle liittämään kalusteita kokonaisuudeksi.

Jos huone­kalut on sijoitettu keskelle huonetta, huoneen reunoja voi hyödyntää säilytykseen. Esimerkiksi keittiönkaappien rungoista voi koota matalan laatikostorivin eteiseen seinän viereen, jolloin saadaan säilytystilan lisäksi istuintaso. Myös lastenhuoneisiin seinillä kiertävät säilytysratkaisut sopivat.

Näin huoneen keskiosa jää vapaaksi leikeille.

Jokaisessa huoneessa tulisi olla useampi valonlähde.

Kattolampun lisäksi tarvitaan tunnelmavaloa, lukuvaloa ja usein työvaloakin.

Kalusteiden alle sijoitetut matot ovat kätevä tapa jakaa samassa tilan toiminnot omiksi kokonaisuuksikseen.

Matot ikään kuin kokoavat kalusteet yhteen ja selkiyttävät sekä rytmittävät avoimia tiloja, joissa on useita kalusteryhmiä.

Kannattaa kokeilla, toimiiko neliskanttinen ruokapöytä paremmin suorassa vai vinottain. Vinottainen ratkaisu voi mahdollistaa sen, että pöydän ympärille mahtuu useampi ruokailija ja myös tilaa muille toiminnoille jää enemmän. Matto ruokaryhmän alla kokoaa sen yhdeksi kokonaisuudeksi.

SOFIA PALMROTH JA KARLO-POIKA Vinkit kalusteiden sijoittelusta olivat meille hyödyllisimpiä. Ruokapöytämme on nyt seinän vieressä, joten täytyy heti kokeilla, miltä se näyttäisi lähempänä huoneen keskikohtaa.

Sohvan voi sijoittaa muuallekin kuin seinän viereen, esimerkiksi keskelle olohuonetta. Kun sen toisella puolella on matala kirjahylly tai kevyt sivupöytä, on myös sohvan toiselle puolelle jäävä tila käytössä eikä jää vain läpikulkutilaksi.

SAILA RÄIHÄ Erityisesti illan annista jäi mieleen se, että vaaleaa seinää vasten oleva vaalea kirjahylly näyttää katoavan seinään. Oma kirjahyllyni on tumma, joten täytyy miettiä, tekisikö sille jotain.

LIISA KUPARINEN JA VUOKKO MYYRY Asumme molemmat yksin 38 neliön asunnossa. Tuntui että sisustussuunnittelijoiden vinkit olivat enemmän suunnattu niille, jotka asuvat ahtaammin tai yhdessä jonkun kanssa.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

23

Jokaisessa huoneessa tulisi olla useampi valonlähde. Suomalaiskodeissa on usein vain yksi pistorasia katossa, mutta kattolampun antama yleisvalo ei oikeastaan koskaan ole yksinään riittävä. Sen lisäksi huoneeseen tarvitaan tunnelmavaloa, lukuvaloa ja usein työvaloakin.

Minna ja Johanna vakuuttavat, että valaistuksen parantamiseksi ei aina tarvita suuria investointeja tai edes sähkömiestä, sillä irtovalaisimet ovat mainio tapa lisätä valoa ja tunnelmaa kotiin. Niissä on sekin hyvä puoli, että niiden paikkaa voi vaihdella, jos päätyy vaihtamaan kalusteiden järjestystä tai muuttaa asunnosta pois.

Sisustussuunnittelijat eivät kuitenkaan kehota viemään kaikkea vanhaa pois ja tuomaan kerralla uutta tilalle. Minna ja Johanna puhuvat pitkäjänteisen suunnittelun, vanhojen kalusteiden tuunaamisen ja kekseliäiden ratkaisujen puolesta. Vanhat hyväkuntoiset puukalusteet voi uudistaa maalaamalla, lampunvarjostimet koristella pitsein ja trukkilavalle antaa uuden elämän sohvapöytänä tai sängynpäätynä. Uusia, erityisesti hinnakkaampia hankintoja kannattaa tehdä harkiten, ja ostaa vain niitä asioita, joihin todella ihastuu.

Samalla tavoin harkintaa kannattaa käyttää siinä, mitä kotona pitää näkyvillä. Pidä esillä vain osa esineistä ja piilota loput. Voit vaihtaa esillä olevia tavaroita aina, kun taas innostut sisustamaan. ×

Minnan ja Johannan jouluvinkit: 24

ASUKAS 4/2013

Johanna: Muutamalla tekstiilillä ja kukalla on helppo tuoda joulu kotiin.

Itse rakastan aidon joulu­ kuusen tuoksua. Tuon sellaisen sisälle joka joulu enkä laita siihen muita koristeita kuin jouluvalot.

Minna: Pienillä asioilla, kuten lyhdyillä ja kynttilöillä saa paljon aikaiseksi. Paras sisustusvinkkini on silti siivous.

Kun siistiin, turhista tavaroista karsittuun kotiin sytyttää kynttilät, joulutunnelma on taattu.

vinkki TEKSTI HELJÄ HYYTIÄ // KUVA JORMA MARSTIO

Itse tehty kaunis lahjapaketti ilahduttaa ja välittää saajalleen lämpimiä ajatuksia. ietä joululahjavalvojaiset tänä vuonna kierrätysteemalla. Pienetkin lahjat saavat henkilökohtaisen ja viimeistellyn leiman, kun taiteilet paketin valmiin kaupan joulupaperin sijaan muista materiaaleista.

Kääre voi olla esimerkiksi voipaperia, ruskeaa käärepaperia tai sanoma- tai aikakauslehdestä leikattu kuva tai sivu. Kakkupaperistakin saa koristeellisen kääreen. Koristelussa vain omat ideat ovat rajana.

Käsitöiden ystävältä löytyy kätköistä varmasti ylimääräisiä nauhoja ja nappeja koristeluun.

Kätevä ompelee pieniä pussukoita ylijäämäkankaista ja täyttää ne pienillä lahjoilla. Kangastilkuilla voi päällystää pieniä rasioita, jotka voi käyttää uudestaan säilytysrasioina.

WC-paperirullakin muuntuu vaikka korurasiaksi, kunhan sen koristelee ja taittelee oikeaan muotoon. Vanhoista joulukorteista voi leikata pakettikortteja tai koristekuvioita, joilla viimeistelee lahjarasian. ×

Tarvikkeet • kakkupaperia • nappeja • sanomalehteä • voipaperia

• puuvillanauhaa • lankaa • paperinarua • paperirullia

Persoonallinen ja kaunis lahjapakkaus syntyy kierrätysmateriaaleista.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

25

26

ASUKAS 4/2013

VAPAA-AIKA

harrastuksena VPK

Oulunkylän VPK on erikoistunut estämään palosta aiheutuvien savu- ja vesivahinkojen leviäminen. Tatu Kallio ja Taina Halttunen valmistautuvat lähtöön.

HÄLYTYS !

VPK eli vapaaehtoinen palokunta on kaiken­ikäisille sopiva harrastus, jossa opitaan sammutusja pelastustaitoja ja toimitaan pelastus­ laitoksen apuna hälytyksissä. Aktiivisen harrastajan mielestä parhaita puolia ovat yhteishenki, elämykset ja jatkuva uuden oppiminen.

TEKSTI EEVA TÄHTINEN // KUVAT JUHO KUVA

T

atu Kallio pääsi äitinsä mukana tutustumaan paikalliseen VPK:hon 2000-luvun alussa, vain 10-vuotiaana. Äiti oli ollut mukana toiminnassa vuosikymmenten ajan, ja palokuntaan kaivattiin nuorta intoa.

Innostusta pojalta tosiaan löytyi. Jo lapsuudessa alkanut harrastus on jatkunut osana hänen elämäänsä näihin päiviin asti, eikä loppua näy.

– Aktiivisimpina aikoina kävin viikossa kahden eri VPK:n harjoituksissa, mutta sittemmin tahti on hieman rauhoittunut. Nyt toimin Helsingin Oulunkylän VPK:n hälytysosastossa, Kallio kertoo.

VPK-toiminta on Helsingissä voimissaan.

Kaupungissa on 15 vapaaehtoispalokuntaa, joista yksi Oulunkylässä. Täällä harrastajien joukko on pieni mutta tiivis: aktiivisia hälytysosaston ­jäseniä on kymmenkunta. Saman verran on nuoriso-osastolaisia sekä ei-aktiivisia jäseniä.

Syksyisenä tiistai-iltapäivänä VPK:n tiloissa on koolla neljän hengen porukka, joka valmistautuu pian alkavaan tiukkaan harjoitukseen.

Ennen sitä jutellaan hieman harrastuksesta.

Treeniä ja tositilanteita VPK:ta voi harrastaa monella tavalla oman kiinnostuksen mukaan. Noin kerran viikossa pidettävissä treeneissä harjoitellaan palokunnan perustoimintamalleja ja valmistaudutaan hälytystilanteisiin.

Tosipaikan tullen on toimittava ripeästi.

– Hälytyskeskus ilmoittaa tilanteesta tekstiviestillä, jonka jälkeen meidän on oltava puolessa tunnissa valmiina liikenteessä.

Oulunkylän VPK hoitaa hälytyksiä koko Helsingin alueella. Yksikkö on erikoistunut jälkivahingontorjuntaan, eli sen tehtävänä on estää palosta aiheutuvien savu- ja vesivahinkojen leviäminen ja minimoida niistä aiheutuvat vahingot. Lisäksi yksikkö tekee eläinpelastustehtäviä.

Voidakseen osallistua hälytyksiin harrastajan on suoritettava vähintään sammutustyön kurssi, jotta turhat riskit vältetään. Kursseilla opitaan perustaitoja pelastustoiminnasta ja sammutustyöstä. Erikoistumiskursseilla syvennytään esimerkiksi savusukeltamiseen, ensiapuun ja pinta­ pelastamiseen.

Aktiivisimmille jäsenille on tarjolla myös muita tehtäviä. Tatu Kallio vastaa Oulunkylän VPK:ssa turvallisuusviestinnästä.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27

katetaan tekemällä lisätöitä, kuten puiden kaatoja ja siltojen pesuja. Lisätehtävät toimivat samalla hyvinä harjoituksina.

Turvallisuus tärkeää VPK-harrastus sopii kenelle tahansa. Mukana on sekä miehiä että­naisia. VPK:ta harrastetaan varhaisnuorten, nuorten ja aikuisten ikäsarjoissa. Tehtävät vaihtelevat harrastajan iän, kokemuksen ja kunnon mukaan, eikä yläikärajaa ole.

Harjoituksiin kuuluu liikuntaa, mutta perusharrastajalta ei vaadita huippukuntoa.

– Täällä pärjää mainiosti perushyvällä kunnolla, Kallio sanoo.

Vaativat pelastustehtävät, kuten savusukeltaminen, edellyttävät sen sijaan voimaa ja kovaa

Aloittaminen vaivatonta

”Vaaratilanteita voi toki tulla, mutta tarpeetonta riskinottoa vältetään.” kuntoa, sillä pelastajan on pystyttävä saamaan pelastettava ulos palavasta rakennuksesta. Savusukellusten tekemiseen vaaditaan aina koulutus.

Tehtävät määräytyvät pitkälti harrastajan kokemuksen ja palvelusvuosien mukaan. VPK:n hierarkiassa on neljä porrasta: nuorempi ja vanhempi sammutusmies, yksikönjohtaja ja palokunnanpäällikkö.

– Selkeiden sääntöjen ja arvojärjestyksen taustalla on ajatus tarkkaan valvotusta ja turvallisesta toiminnasta. Vaaratilanteita voi toki tulla, mutta tarpeetonta riskinottoa vältetään, Kallio korostaa.

Enemmän kuin harrastus Lähes kaikilla vapaaehtoispalokunnilla on sopimus hälytystehtävien hoidosta oman alueensa pelastuslaitoksen kanssa. VPK:t saavat yleensä myös kalustonsa pelastuslaitoksilta.

– Paloautomme on vuosimallia 1991. Se on palvellut ensin pelastuslaitoksella, sen jälkeen pelastuskoulussa ja nyt meillä. Meille se on silti uusi, sillä edellinen auto oli vuodelta 1976, Kallio huomauttaa.

Kaluston kunnossapito vaatii vapaaehtoisilta lisäponnistuksia. Oulunkylän VPK:n uusi paloauto kunnostettiin alusta asti vapaaehtoisvoimin. Harrastukseen saa halutessaan kulumaan paljon aikaa, mutta Kallio ei näe sitä huonona puolena, päinvastoin.

– Tehtävät ovat mieluisia, ja minulle tämä on enemmän kuin harrastus. Jokainen voi päättää itse, miten paljon käyttää aikaa harrastukseen.

VPK:t saavat pelastuslaitoksilta myös pientä taloudellista tukea toimintaansa. Muut kulut 28

ASUKAS 4/2013

Välineet on pidettävä tip-top-kunnossa. Oulunkylän VPK:n paloauto kunnostettiin vapaaehtoisvoimin.

Harrastuksen alkuun pääsee ottamalla yhteyttä lähimpään vapaaehtoispalokuntaan.

– Tänne voi tulla vaikka koputtamaan ovelle ja kertoa, että tulin harrastamaan, Kallio kuvaa aloittamisen helppoutta.

VPK:n harrastaminen on maksutonta. Ainoat pienet kulut voivat tulla nuoriso-osastojen leirimaksuista. Harrastuksessa oppii pelastus- ja sammutustaitojen lisäksi yleissivistäviä asioita sekä ryhmässä toimimista.

– Meillä on aivan loistava tiimihenki, ja palokuntalaisista on tullut minulle hyviä ystäviä, Kallio kehuu.

Muita parhaita puolia ovat hänen mielestään kokemukset, joita kertyy jatkuvasti lisää.

– Jokainen harjoitus ja hälytys ovat omanlaisiaan, ja niistä oppii aina uutta.

Oulunkylän VPK:n porukka alkaa vähitellen keräillä tavaroitaan. Kohta alkavissa harjoituksissa on tiedossa Cooperin testi, jossa he aikovat haastaa itsensä juoksemalla yllään täydet, 30 kiloa painavat sammutusvarusteet.

– Uudet harrastajat ovat erittäin tervetulleita joukkoomme. Kaipaamme lisää erityisesti nuoria jäseniä, Kallio huikkaa lopuksi. ×

Mikä VPK? • VPK eli vapaaehtoispalokunta toimii pelastuslaitoksen apuna sammutus- ja pelastustehtävissä.

• Harrastaminen on maksutonta ja sopii kaiken ikäisille.

• VPK:ssa on kolme ikäsarjaa: 7–10-vuotiaat varhaisnuoret, 10–17-vuotiaiden nuoriso-osastot sekä sitä vanhempien aikuisten sarja.

• Harrastajille on tarjolla kursseja, joilla opetetaan pelastus- ja sammutustaitoja sekä yleissivistäviä taitoja.

• Harrastuksen voi aloittaa ottamalla yhteyttä lähimpään VPK:hon.

• Lähimmän vapaaehtoispalokunnan löydät täältä: www.palokuntaan.fi

Nimi Osoite Ratkaisusanat

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 4/2013 Osallistu kilpailuun ja voita Paola Suhosen muotoilema Lento-palovaroitin! Palovaroit­timen arvo on noin 30 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 15. 1. 2014 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Eero Tissari Kuopiosta.

Onneksi olkoon!

Viime lehden 3/2013 ristikon ratkaisu: LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

29

UUTEEN KOTIIN

kaupunkiasumista Jyväskylässä

romantica

Modernia asumista TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVAT SAMPSA KETTUNEN, VVO JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYYNTINEUVOTTELIJA TARJA KOIVUNOKSAA VVO-KOTIKESKUS JYVÄSKYLÄSTÄ.

30

ASUKAS 4/2013

n Jyväskylässä osoitteeseen Väinönkatu 15 valmistuu

uusia koteja asukkaille, jotka ovat valmiita satsaamaan laadukkaaseen kaupunkiasumiseen. Tarjolla on 65 asuntoa, joiden pinta-alat vaihtelevat 43,0 ja 54,5 neliön välillä. Kaikki asunnot ovat pohjaratkaisultaan kaksioita, ja osassa niistä on oma sauna.

Asuntojen varustelu on nykyaikainen.

Lattiat ovat laminaattia, kylpyhuoneet laatoitettuja ja keittiöt hyvin varusteltuja. Jokaisessa keittiössä on muun muassa astianpesukone. Sisustusratkaisuja on tehty kahteen tyyliin: osassa asuntoja on lämmin­sävyistä puukuvioita ja maanläheistä vaaleanruskeaa (romantica), osassa taas modernin harmaata ja kiiltävää valkoista (urban).

Muutamia maatasossa sijaitsevia asuntoja lukuun ottamatta kaikkiin asuntoihin kuuluu lasitettu parveke.­­ Maatasossa asuvat pääsevät nauttimaan omasta

MI

Jyväskylässä on tarjolla harvinaista herkkua, kun torin tuntumaan valmistuu uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Väinönkatu 15 sijaitsee kätevästi kaiken keskellä.

TÄ?

­pihaterassista. Lisäksi taloyhtiössä on viihtyisä sisäpiha.

Taloyhtiön pyykkituvan laitteisto on moderni ja kuivaushuone tilava. Jokaiseen asuntoon kuuluu omat varastotilat. Pyörille riittää runsaasti tilaa, ja autonomistajia varten talon alle on varattu rajoitettu määrä autopaikkoja.

Alkuvuodesta valmistuvassa kiinteistössä on monenlaisia kaksioita. Toisen rapun asuntojen värit on valittu romanttiseen, lämpimään makuun, ja toinen rappu on astetta kaupunkimaisempi ja raikkaampi. Asuntohakemuksessa voi esittää toiveensa, kumpi ratkaisu miellyttää enemmän omaa makua.

2h+kk+p 2h+kt+s+p 2h+kt+s+p 2h+kt+p 2h+kt+s+p 2h+kt+s+p

47,5 m2 43 m2 43,5 m2 51,5 m2 54 m2 54,5 m2

10 kpl 20 kpl 2 kpl 10 kpl 20 kpl 3 kpl

urban

Näistä kuvista näet, millaista kahta sisustustyyliä Väinönkatu 15:n uusissa asunnoissa on valittavana: lämmin romantica ja moderni urban.

laadusta tinkimättä misen ystävät. Väinönkadun kodit sopivat erityisesti niille, jotka ovat valmiita panostamaan asumisen laatuun ja tahtovat asua vastavalmistuneessa, tyylikkäässä huoneistossa. Pohjaratkaisut ovat ihanteellisia sekä pariskunnille että yksinasujille ikään katsomatta.

n Väinönkatu 15 sijaitsee aivan Jyväskylän kes-

kustassa. Kaikki keskustan palvelut kauppoineen ja kulttuuririentoineen ovat kävelyetäisyydellä.

Asukas ei välttämättä tarvitse omaa autoa, sillä bussi- ja junayhteydet toimivat hyvin.

KENEL

n Uusissa asunnoissa viihtyvät kaupunkiasu-

MIS

MIS

SÄ?

A?

alkanut. Kiinnostuneet voivat täyttää hakemuksen VVO:n verkkosivuilla tai ottaa yhteyttä VVOkotikeskus Jyväskylään. Uuteen kotiin pääsee muuttamaan kevään kynnyksellä helmi–maaliskuussa 2014.

KOSK

TÄ?

LE?

n Haku vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin on

VVO-kotikeskus Jyväskylä Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä p. 020 508 4160 jyvaskyla@vvo.fi

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

31

lukijapalautetta

Päätoimittajan kynästä

Hei, sinä Asukas-lehden lukija, KAIVOIN ERÄÄNÄ KIRPEÄNÄ syysaamuna kaapista talvikengät vain todetakseni, että olin unohtanut viedä ne viime keväänä suutarille.

Joku toinen aamu pipolaatikosta ei löytynytkään kuin yksi hanska.

KODIN TALVITELOILLE LAITTO voi olla itsestäänselvyys, mutta itse unohdan aina jotain, ja muistilistat olisivat tarpeen. Myös te lukijat olitte arvostaneet palautteiden perusteella viime lehtemme juttua Kotipesä valmiina talveen – joku muukin on siis ehkä kaivannut muistilistaa?

OLETTE OLLEET AKTIIVISIA palautteiden antajia. Palautteita on tullut tänä vuonna lähes 500, ja luvusta puuttuvat vielä tämän lehden kommentit. Runsas lukijapalaute on päätoimittajalle kuin lahja. Lapsena laskimme sisarusten ja serkusten kesken kuka sai eniten joululahjoja.

Jos niillä lapsuusajan kriteereillä mentäisiin, olisin ehdoton voittaja!

ELI ISO KIITOS TEILLE kaikille palautetta antaneille. Kertokaa kommenttejanne ja ideoitanne myös jatkossa – tehdään ensi vuonnakin yhdessä hyviä Asukas-lehtiä!

Jouluisin terveisin, SARI TIKKANEN

32

ASUKAS 4/2013

Pidin kovasti jutusta Runoja ja proosaa, jossa oli kuvattu mielenkiintoisesti myös Tampereen historiaa. Tällaisia juttuja lisää muistakin kaupungeista!

– ERJA Varamummoudesta kertonut juttu kiinnosti. Välillä pienet lapset ovat pitkään yksin vanhempien ollessa ties missä. Silloin olisi hyvä, jos heillä olisi joku muukin peräänkatsoja ja seuralainen.

– MIKKO Lehden paras juttu oli Rakas varamummo. Muutkin jutut olivat hyviä, samoin asiakasedut. Sain jopa mieheni lähtemään kirkkoon kuuntelemaan Tomi Metsäketoa!

– ELINA Viime lehden huonoin juttu oli Alma Asukkaan kolumni Kyllä joku hoitaa. En pitänyt siitä lainkaan.

Taas on laitettu sovinistisesti Alma-niminen Asukas huseeraamaan luutun kanssa.

– FRIDA Haluaisin lukea lisää pienten tilojen sisustamisesta.

– MAARIT

Toimitus vastaa: Kotoilu ja sisustaminen ovat tavalla tai toisella mukana jokaisessa lehdessämme. Toivottavasti löydät hyviä vinkkejä tämän lehden jutusta Uusi sisustus, joka alkaa sivulta 20.

Pidin eniten jutusta Kotipesä valmiina talveen.

Tarpeellinen muistutus siitä, mitä syksyn tullen tulee tehdä.

– TUOVI Kotipesä valmiina talveen oli lehden paras juttu.

Asukasedut miellyttivät myös: sisustusilta sekä Tomi Metsäkedon konsertti – upeaa!

– ANU Oma koti kasvattaa vastuuta -juttu sisälsi tärkeitä pointteja ja hyviä vinkkejä. Otin vinkit talteen lähipiirini ensimuuttajia varten!

– ANNA-KAISA Asukas-lehden 3/13 paras ja hyödyllisin juttu oli Oma koti kasvattaa vastuuta. Olen juuri muuttanut ensimmäiseen omaan kotiini ja sain paljon hyviä vinkkejä.

– HEIDI

kysymys & vastaus

Nautitaan joulusta Joulu on hämärän ja tunnelmallisen valon aikaa: on kynttilöitä, parvekevaloja, lasten silmien loistetta sekä kinkkuuunin perukoilla ­hohtava lamppu. Hyvässä lykyssä valkoinen maisemakin tuo lisävaloa pimeyteen.

Tuossa maisemassa liikkuessa onkin sitten syytä valita jalkaan kunnon kengät. Ihan liian usein pikkujouluaikaan tassutellaan ulkosalla kaikenlaisissa sileäpohjaisissa juhlakengissä.

Siinä ei auta edes hyvä hiekoitus, jos korkosandaaleissa yrittelee kotiin juhlahumusta: jäästä tulee otettua tuntumaa hyvin helposti.

Alma suositteleekin juhlijoille ja kaikille muillekin talvikenkiä, joiden pohjassa on karkea kuviointi ja tarvittaessa vielä liukuesteet. ­Eivät sitten luut turhaan katkeile kaatuessa.

Ja hyvä olisi, jos sieltä pikkujouluista tullessa ei pidettäisi kovin suurta meteliä, varsinkin jos juhlat ovat venähtäneet aamutunneille asti. Öisistä joulupuuhista mieleen tulee yksi mukavimmista, kinkun paisto. Vesi ihan nousee kielelle kun ajatteleekin hiljalleen uunissa kypsyvän kinkun herkullista tuoksua. Kaikille aloitteleville kinkunpaistajille tiedoksi: kinkun rasvaa ei pidä kipata viemäriin, koska se jähmettyy ja voi tukkia putket. Siinä on kyllä joulumieli tiessään kun ruokapöytään astumisen sijaan aletaan etsiä putkimiehen yhteystietoja. Helppo alma asukas

konsti on lorauttaa rasva haaleana tyhjään maitotölkkiin ja viedä se hyvin suljettuna sekajätteeseen.

Kun juhlat on juhlittu, takana on mukavia muistoja ja edessä lahjapaperi- ja rasiavuori.

Värikkäistä, päällystetyistä ja teipatuista lahjapapereista ei voi valmistaa uutta kierrätyspaperia, joten ne pitää sujauttaa kierrätyspaperilaatikon sijasta sekajätteeseen. Kauneimmat paperit kannattaa toki säästää ja käyttää uudelleen.

Kartonki- ja pahvilootat pitää litistää ennen keräysastiaan laittoa, muuten eivät taloyhtiön lasten lahjalaatikot millään mahdu samaan astiaan. Ja jos keräyslaatikot ovat täynnä, pakkausjätteet kannattaa pitää pari päivää vaikka varastossa ja viedä ne vasta sitten, kun taas mahtuu. Eivät ne kotonakaan litistettynä paljon tilaa vie!

Entä uudenvuoden tinat? Ne ovat enemmän lyijyä kuin tinaa, eikä niitä pidä laittaa roskikseen ollenkaan. Oikea osoite on vaarallisen jätteen keräys – vaikka Alma kyllä sulattaa samat tinat vuodesta toiseen ja antaa niiden kertoa aina uudelleen jännittäviä tietoja tulevan vuoden tapahtumista! Kas, rahaako siellä näkyy?

ALMA ASUKAS ON FIKTIIVINEN MUTTA HYVIN TOPAKKA LEIDI, JOKA TÄLLÄ PALSTALLA ESITTÄÄ MIELIPITEITÄÄN TALO­YHTIÖN TOIMINNASTA JA MAAILMAN MENOSTA.

VASTAAMASSA ISÄNNÖINTIPÄÄLLIKKÖ PETTERI PUOLANNE

? !

Saako VVO:n asuntoon asennuttaa astianpesukoneen?

Kyllä. Asuntoon saa asentaa astianpesukoneen, jos se on teknisesti mahdollista, eli asuntoon ei tarvitse tehdä rakenteellisia muutoksia. Astianpesukoneen asentamisesta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta.

Jos asunnossa ei ole valmiina astianpesukoneen liitäntää, hanaa tai pistorasiaa, ne asennetaan VVO:n kustannuksella. Asukas voi ottaa asiassa yhteyttä isännöitsijään, joka tilaa liitännän asentamisen.

Koneen asennuksen tilaa puolestaan asukas, joka on myös vastuussa asennuksesta.

On tärkeä muistaa, että astianpesukoneen saa asentaa vain ammattilainen, joko kodinkoneliike tai putkimies. Astianpesukone on myös varustettava sen alle tulevalla vuotokaukalolla.

Koneen mallille tai merkille ei ole rajoituksia.

Jos astianpesukonetta asennettaessa poistetaan keittiön kaappi tai muu kaluste, asukkaan pitää säilyttää poistetut osat ja asentaa ne takaisin paikalleen muuttaessaan pois. Samalla on myös tulpattava astianpesukoneen vesija viemäriliittymät.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

33

Asukasedut

Olipa kivaa

– ensi vuonna uudestaan?

-30%

Tänä vuonna on tavattu tapahtumissa: pienissä talkoissa, paikallisissa juhlissa ja suurten salien konserteissa.

Toivottavasti sinäkin olet ollut mukana?

P

Otavamedia Oy

itkäaikaisimmat asukkaat Hämeenlinnasta, Lappeenrannasta, Turusta ja Vantaalla ovat viihtyneet teatteri-esityksissä. Sisustusiltoja on vietetty kaikilla VVO-kotikeskuspaikkakunnilla ja Tomi Metsäkedon Kohti joulua -konsertteja on päässyt kuuntelemaan 10 kaupungissa. Tilaisuuksissa on ollut tuhansia osallistujia.

Kaikista tapahtumista on saatu hyvää palautetta, mutta myös kehitysehdotuksia.

Suuret kiitokset kaikille palautteenantajille! Erityisen onnistuneita ovat olleet pitkäaikaisten asukkaiden teatteri-illat, joissa on viihdytty loistavasti. Myös tapahtumissa mukana olleelta henkilökunnalta saatu palaute kertoo tapahtumien mukavasta tunnelmasta ja aidoista kohtaamisista.

Fiilikset voisi tiivistää erään isännöitsijän kommenttiin: ”Olipa kivaa!”

Eikä tässä edes ole kaikki. Lisäksi­vuo­­ den aikana on ollut lukemattomia asukas­

n VVO:n asukkaana saat 30 prosentin alennuksen

kaikista Otavamedian lehtien vuositilauksista.

Lisätiedot ja lehtien tilaukset löydät osoitteesta www.otavamedia.fi/vvo. Voit tehdä tilaukset myös puhelimitse numerosta (09) 156 665 ma–pe 8–17.

Mainitse tilausta tehdessäsi, että olet VVO:n asukas.

-30%

Lainalaatikko n Muuttaessasi VVO:n vuokra-asuntoon saat

30 prosentin alennuksen Lainalaatikon vuokrattavista muuttovälineistä. Laatikoiden lisäksi voit vuokrata muuttosi avuksi esimerkiksi nokkakärryt.

Etu on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Tutustu tarkemmin: www.lainalaatikko.fi tai soita numeroon (09) 512 3123. Mainitse tilausta tehdessäsi, että olet muuttamassa VVO:n vuokra-asuntoon. www.lainalaatikko.fi 34

ASUKAS 4/2013

www.moukari.com

MME I M U U TÄA ES S IT Y K S M YÖ S K U S TA P A LV E L

ko­kouksia ja alueellisia asukastapahtumia.

Ja jos vielä talojen talkoot, juhlat ja muut riennot laskettaisiin mukaan lukuun, niin olisikohan vuoden jokaiselle päivälle riittänyt oma tilaisuutensa? Tai parhaille jopa­ kaksi?

Haluamme, että viihdyt tapahtumis­ samme ja nautit eduistamme myös ensi­ vuonna. Onko mielessäsi jokin uusi asiakas­etu, joka sinua kiinnostaisi? Vastaa lyhyeen kyselyyn asukaseduista osoitteessa: www.vvo.fi/asukasedut. Arvomme kaikkien kyselyyn viimeistään 15.12. vastanneiden kesken 60 pokkaripakettia.

Voit nauttia joulunpyhistä lukemalla pokkarit itse tai voit antaa niitä lahjaksi.

Pokkaripinossa on muun muassa Miika Nousiaisen Metsäjätti ja Liza Marklundin Panttivanki. Lisäksi arvomme kaikkien 15.1. mennessä vastanneiden kesken 5 Lapuan Kankureiden pellavaista pyyhesettiä.

Setissä on 1 jättipyyhe ja 2 käsipyyhettä.

Viking Linen etu uudistuu

kuva Hannele Tukiainen

kuva Tuula Savinainen

▲ Lepolantien talkoissa

Keravalla herkuteltiin kotitekoisella omenapiirakalla.

Suomalainen.com

kuva Erkki Rytkön en

n VVO:n asukkaana saat Suomalaisen Kirjakaupan

▲ Helsingin Koti-

nummentie talkooporukkaan kuului kaikenikäisiä asukkaita.

verkkokaupasta viiden prosentin alennuksen normaalihintaisista tuotteista.

Verkkokaupan valikoimassa on kotimaisten kirjojen lisäksi englanninkielisiä kirjoja sekä pelejä, askarteluvälineitä, taidetarvikkeita ja paljon muuta tarpeellista tavaraa. Edun voi hyödyntää osoitteessa www.suomalainen.com kampanjakoodilla vvo2014.

Etu on voimassa vuoden 2014 loppuun asti.

Etu ei koske välitystuotteita, kuten postimerkkejä, elokuva- ja muita lippuja, liittymiä ja niiden lisä­tarvikkeita, lukulaitteita, e-kirjoja, oppikirjoja, laskimia eikä lahjakortteja tai tarjoustuotteita.

Edun saa verkko­kaupasta. Toimituksissa maarajoituksia.

Rovaniemellä keräsi ison joukon osanottajia. Saaliin puuttuessa tankkaus hoitui grillimakkaralla.

Rovaniemen Tuulenkaadossa kisailtiin lasten olympialaisissa.

▲

kuva Elisa Muuro

nen

▲ Lasten onkitapahtuma

n Viking Line on siirtynyt hinnoitteluun,

n Helsinki–Tukholma-risteilyt (FKKRY)

jossa risteilyn lopullinen hinta mää­ räytyy lähtöpäivän, -ajan ja varausajan­ kohdan mukaan. VVO:n asukkaana saat alennusta päivän risteilyhinnasta varauskoodilla (esimerkiksi Helsinki– Tukholma-risteilyt FKKRY). Voit tutustua etuihin tarkemmin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo Sivuilta löydät myös kausittain vaih­ tuvia arvokuponkitarjouksia.

tai päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS:llä (FKKRYP): 15 % alen­ nus päivän risteilyhinnasta. n Vuorokauden Miniristeilyt Turusta Tukholmaan (FKKRY): 5 –10 % alennus päivän risteilyhinnasta.

Edut voimassa 31.12.2014 saakka.

Tutustu etuihin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo

KATSO LÄ LEHTI VVO:N ASUKKAILLE CCC-ilmo_201304_VVO.indd 1

35 ASUKAS

24.4.2013 21.18

lukijakilpailu 4 /2013 voita ensiapulaukku!

Mikä on tämän lehden paras juttu? n Viime numeron suosituimmiksi jutuiksi äänestettiin Kotipesä

valmiina talveen. Lukija­kilpailussa arpa suosi Juha Lukkarilaa, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­ piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyt­ tä. Vastanneiden kesken arvotaan Punaisen Ristin ensiapulaukku kotiin ja vapaa-aikaan, arvo 59 euroa.

Lähetä vastauksesi 15.1.2014 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa yli 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-KOTIKESKUKSET OVAT AVOINNA MA–PE 8.30–15.30

POIKKEUKSIA AUKIOLOAJOISSA:

PUHELIN OSOITE

SÄHKÖPOSTI

HELSINKI 020 508 3400 Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

helsinki@vvo.fi, espoo@vvo.fi ...arkisin klo 9.00–16.00

HÄMEENLINNA 020 508 4200 Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna

hameenlinna@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

JYVÄSKYLÄ 020 508 4160 Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

jyvaskyla@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

JÄRVENPÄÄ 020 508 4100 Myllytie 1 A, 4. krs, 04410 Järvenpää KUOPIO 020 508 4700 Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio

OULU 020 508 4900 Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI 020 508 4800 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi

TAMPERE 020 508 4400 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere

TURKU 020 508 4500 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

kuopio@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

LAHTI 020 508 4300 Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs, 15110 Lahti lahti@vvo.fi

LAPPEENRANTA 020 508 4260 Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta

jarvenpaa@vvo.fi

VANTAA 020 508 3860 Vernissakatu 1, 5. krs, 01300 Vantaa

ASUKASEDUT Avoinna ma–pe 8.30–15.30 asukasedut@vvo.fi, www.vvo.fi/asukasedut 020 508 3900

lappeenranta@vvo.fi oulu@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

rovaniemi@vvo.fi tampere@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

turku@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

vantaa@vvo.fi

...torstaina klo 10.30–15.30

VUOKRAVALVONTA Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000