Asukas 2/2014

asukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE

2014

2

Putkiremontti 10 päivässä [18]

Nauti villivihanneksista [28]

2 x

Rakas piha

+

VVO:n asukkaille: Maksutta­ huvi­ puistoon!

[34]

[2 & 22]

MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN? VVO:N PITKÄAIKAINEN ASUKAS SAKARI PIHLAJANIEMI VASTAA.

2

ASUKAS 2/2014

PALMUT KURKOTTAVAT TAIVAALLE, vesi so-

Kuka?

• Sakari Pihlajaniemi • Pitkäaikainen VVO:n asukas Helsingissä ja Espoossa, nykyisessä kodissa 15 vuotta • Asunto: 65 m2 saunoineen, yli 20 m2 piha

lisee suihkulähteessä ja rauhalliset värivalot takan loimuineen kutsuvat viihtymään. Voisi kuvitella olevansa kaukana ulkomailla, mutta itse asiassa afrikkalaistunnelma on luotu Sakari Pihlajaniemen kerrostalokodin pihalle Espoon Matinkylässä.

– Olen aina ollut kiinnostunut estetiikasta, puutarhanhoidosta, sisustamisesta ja rakennushistoriasta. Niistä ammennan ideoita pihan avotilaan ja katokseen.

Piha on Pihlajaniemelle seurustelupaikka, jossa parannetaan maailmaa tuttujen kanssa tai viihdytään omassa rauhassa saunan jälkeen. Suurimmat pihalla pidetyt juhlat ovat aikoinaan olleet lasten ylioppilasjuhlat.

Rakentaminen on vaatinut tarkkaa suunnitelmallisuutta vuosien mittaan. Pihlajaniemi on tyytyväinen, että hän on voinut toteuttaa monia ideoitaan.

Sähköjohdot ovat piilossa katseilta, ja valaistukset ja muut toiminnot hoituvat kaukosäätimellä. Lisätunnelmaa kaikille aisteille luovat usvaa hiljalleen tuottava laite ja helppohoitoiset silkkikasvit.

– Tämän kesän teemana ovat avotilan aidan päälle tulevat roikkuvat viiniköynnökset. Poreallaskin on suunnitteilla. ×

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

TEKSTI HENNA TANSKANEN // KUVA PEKKA NIEMINEN

Piha

3

asukas 2/2014

Viihtyisiä koteja siellä missä ihmisetkin ovat VUOKRALLA ASUMINEN ON HELPPOA. VVO:n yli 40 000 asun­nosta voi löytää kodin eri puolilta Suomea, erilaisissa elämäntilanteissa. Vuokralla asuja ei maksa kallista asuntolainaa eikä yhtiövastiketta.

Vuodenvaihteessa VVO:lla oli rakenteilla 1 020 asuntoa. Pääpaino on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla tapahtuu.

Tänä vuonna on tarkoitus, että uuden VVO:n kodin saa noin 750 asukasta. VVO:n uudiskohteet toteutetaan aina hyvien kulku­ yhteyksien varrelle, kasvukeskuksiin, joissa ovat myös palvelut.

MEILLE VVO:LLA ON TÄRKEÄÄ, että asunnoissamme viihdytään. Sillä on merkitystä, mitä koti itsessään tarjoaa tai millainen sen ympäristö on. Toinen arvostaa isoa parveketta tai pihaa, toinen sitä, että lähes omalta ovelta voi ”VVO:lle on nousta paikallisjunan tai -bussin kyytiin. Kolmas nauttii luonnon­ tärkeää, että läheisyydestä. asunnoissamme Myös talon hyvä tekninen viihdytään.” kunto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. ­Vedoton koti, jossa on hyvä sisäilma tai esimerkiksi putkistosaneerausten nopeus ovat asioita, joihin haluamme satsata.

SISUSTUSRATKAISUISSA VALLALLA on pelkistetty, ajaton ­ ja vaalea sisustustyyli. Uusien kotien ilme on raikas ja pinta­ materiaalit laadukkaita. Perusparannuskohteissa haluamme nostaa asumisen tasoa laminaateilla ja astianpesukoneilla.

Itsekin voi toki vaikuttaa oman asuntonsa viihtyisyyteen, ­kuten Sakari Pihlajamäki on tehnyt sisustaessaan upean pihansa. Lue tarina sivulta 2.

Aurinkoista kesää kaikille!

KIM JOLKKONEN, KIINTEISTÖKEHITYSJOHTAJA

4

ASUKAS 2/2014

[18] KUNNOSSAPITO pölytön putkiremontti hoituu 10 työpäivässä.

Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, p. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Sari Tikkanen, p. 020 508 3800 Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä, Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 600 kpl ISSN 1456-0569 Kannen kuva Corbis / All Over Press 34. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 5.9.2014.

Lehden peruutukset ja osoitteen­ muutokset: asukas@vvo.fi www.vvo.fi

[34] ASUKASETUSIVUT Maksutta Lintsille tai Särkänniemeen!

[02] MIKÄ TEKEE KODISTA KODIN Sakari Pihlajaniemen piha on elämys.

[28]

sisältö

VAPAA-AIKA Nyt on villivihannesten keruun aika.

[06] UUTISIKKUNA Nopeampi laajakaista lähes joka kotiin.

[10] TALOJEN TARINAT Viihtyisä ja yhteisöllinen Vuoden VVO-talo.

[21] PALVELUKSESSASI Uusi Asiakaspalvelukeskus.

[22] KOTI KUNTOON Espoolaisessa senioritalossa nautitaan pihatöistä.

[26] VINKKI Jääkukkia kesäjuomaan.

[27] ALMA ASUKAS Kukkahattutäti kevättunnelmissa [27] KYSYMYS & VASTAUS Mitä voi kysyä Asiakaspalvelukeskuksesta?

[30] UUTEEN KOTIIN Hämeenlinnaan tai Ouluun.

[32] RISTIKKO Voita juhlavuoden Muumi-muki.

[33] PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ

+

[34] A SUKAS­ETUSIVUT

[14] FIKSU KULUTTAJA koti muuttuu elämäntilanteen mukaan.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

5

UUTISIKKUNA

kuva Shutterstock

Nopeampi laajakaista lähes jokaiseen kotiin [LISÄÄ VAUHTIA] Meillä on hyviä uutisia: Vuokraan kuuluvan laajakaistayhteyden nopeus kasvaa 10 Mbit/s:iin. VVO on sopinut DNA:n ja Elisan kanssa laajakaista- ja televisiopalveluiden toimittamisesta asukkaille.

Jatkossa vuokraan sisältyvä laajakaistayhteys on mahdollista hankkia lähes jokaiseen kotiin, sillä sopimukset kattavat noin 38 500 kotita­ loutta. Sopimukset astuvat voimaan 1.1.2015.

Muutoksista ja laajakaistayhteyden hankkimisen käytännöistä kerrotaan hyvissä ajoin kotiin jaettavilla tiedotteilla.

DNA ja Elisa tulevat tarjoamaan etuja esimerkiksi lisänopeuksista laajakaistaan, maksutv-kanavista ja viihdepalveluista. Nämäkin edut kannattaa hyödyntää!

Lue lisää www.vvo.fi/asukasedut ja syksyn Asukas-lehdestä.

Virkeä-ohjelman stipendejä jaettu nuorille urheilijoille [ TUKEA TAITUREILLE] VVO haluaa Virkeäohjelmalla tukea nuorten hyvinvointia liikunnan parissa. Tänä keväänä jaettiin 25 stipendiä 14–20-vuotiaille seuratasolla urheileville nuorille.

Stipendejä myönnettiin yksilö- ja joukkuelajien harrastajille ja etusijalla olivat VVO:lla asuvat nuoret. Seuraava stipendien hakuaika on ensi syksynä. Onnittelut kaikille stipendin saajille – mukavia ja menestyksekkäitä hetkiä liikunnan parissa!

6

ASUKAS 2/2014

Onko sinulla tai naapurillasi kaunis koti, mielenkiinto inen harrast us tai hyvä tari na kerrottav aksi?

Asukas-lehti etsii uusia haastateltav ia lehden eri juttuihin. Ota rohkeasti yhteyttä oso itteessa asukas@vv o.fi!

Huippuhetkiä VVO:lla Vuoden vaihteessa julkaistu kirjoituskilpailu poiki tekstejä, joissa asukkaat kertovat asumisestaan ja huippuhetkistään VVO:n asunnoissa. Tässä muutama tarina!

Huoletonta asumista Asumme mieheni kanssa jo kolmannessa VVO:n asunnossa: 1970-luvun alkupuolella asuimme Vantaan Koivu­kylässä vastavalmistuneessa talossa, samoin 1980-luvun lopussa asuimme uudenkarheassa asunnossa Kuopion Neulamäessä. Sittemmin elimme

omistusasunnoissa vuosia.

Nyt eläkkeellä päädyimme taas tähän huolettomampaan asumis­­ muotoon. Muutimme Saloon rauhalliseen rivitaloon. Viihdymme VVO:n asukkaina, sillä kaikki asiat hoituvat mallikkaasti.

TERTTU

Paluumuuttaja Muutin vuonna 1990 uudenuutukaiseen VVO:n taloon Jyväskylässä. Hyvä ystäväni muutti samaan rappuun, hän ensimmäiseen kerrokseen ja minä toiseen – olimme kumpikin vielä nuoria ja elämä oli edessä.

Minä löysin elämäni rakkauden loppuvuodesta ja muutin talosta lopulta poikaystäväni asuntoon.

23 vuotta myöhemmin kävimme katsomassa tyhjillään olevaa asuntoa samasta talosta ja samasta rapusta

@

kuin mistä olin aikanaan lähtenyt.

Sanoin heti, että tämä on meidän uusi kotimme. Tunne oli niin vahva.

Olen erityisen iloinen omasta pihasta, johon voin istuttaa paljon kukkia.

Naapurit tekivät minusta talotoimikunnan puheenjohtajan, ja heidän kanssaan on ollut oikein kiva työskennellä. Tänä keväänä laitoimme taloyhtiön suuren, ihanan, aurinkoisen pihan uuteen uskoon.

Kerro oma tarinasi ja lähetä se osoitteeseen asukas@vvo.fi.

Julkaisemme tekstejä Asukas-lehdessä ja nettisivuillamme.

PÄIVI

Vantaan VVO-kotikeskus muutti Helsinkiin [ UUTEEN OSOITTEESEEN] Tikkurilassa toiminut Vantaan VVO-kotikeskus muutti pääsiäisenä VVO:n päätoimipisteeseen, Helsinkiin.

Vantaan asukkaat voivat kysyä asumis- tai hakemusasioistaan sähköpostitse asiakaspalvelu@ vvo.fi tai soittamalla numeroon 020 508 5000.

Pääkaupunkiseudun VVO-kotikeskuksessa voi asioida Pikku-Huopalahdessa, Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki. Tervetuloa!

Hyvinkään ja Riihimäen talot Hämeenlinnan VVO-kotikeskukselle [ UUTEEN OSOITTEESEEN] Hyvinkään ja Riihimäen alueen asukkaita palvelee Hämeenlinnan VVO-kotikeskus. Hyvinkään ja Riihimäen talot siirtyvät Hämeenlinnan hoitoon 2.5.

Asumis- ja hakemusasioissa palvelua saa sähköpostitse asiakaspalvelu@vvo.fi tai puhelimitse 020 508 5000.

VVO-kotikeskus löytyy keskustasta osoitteesta Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna.

Nähdään!

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

7

UUTISIKKUNA

18.7.

[ KESKIKESÄN JUHLAA] Seitsenpäiväinen naisten-, eli akkainviikko alkaa 18. heinäkuuta.

Naistenviikolla nimipäiväänsä viettää noin 630 000 naista, ja silloin juhlitaan Riikkaa, Saaraa, Markettaa, Johannaa, Leenaa, Oilia, Kristiinaa sekä Tiinaa eri nimimuunnoksineen.

Viikko ajoittuu heinäntekoaikaan, ja siksi naistenviikolla säätä seurattiin ennen erityisen tarkasti. Vanhan kansan mukaan “Naisten viikko on vetinen viikko”, mutta Ilmatieteen laitoksen tilastot kertovat, että täysin poutaisiakin naistenviikkoja on noin kerran kymmenessä vuodessa.

Useimmiten naistenviikolle osuu kolme tai neljä sadepäivää. Heinäkuun loppupuolen sateita on pidetty myös hyvän sienisadon enteenä.

Jätettä ei jätetä -kampanja päättyi [ SOTKUT KURIIN] Alkuvuoden kestänyt kampanja jätehuoneiden siistimiseksi on päättynyt. Tammi–helmikuussa ideoitiin sekä kierrätys- että lajitteluvinkkejä ja maaliskuusta jatkettiin Siistein jätehuone ikinä!

-kuvakisalla.

Kuvakisan viikkovoittajat saivat palkinnoksi Hackmanin laadukkaat ja kierrätysmateriaaleista valmistetut kattilat. Kiitokset kaikille oivaltaneita, hauskoja ja opastavia kuvia lähettäneille!

Kuvakisan lopuksi pääpalkinnon voitti kuva, josta välittyy lisäksi hyvä yhteishenki – meidän talossa on siisti meininki! Pääpalkinto on kesäiset grillijuhlat kaikille talon asukkaille.

Kampanjan sivuilta voit kurkata voittaneet vinkit ja katsoa kisaan osallistuneet kuvat. Parhaat ideat ovat vapaasti käytet­tävissä. Ja vaikka kampanja onkin päättynyt, niin työ siistien jätehuoneiden puolesta jatkuu edelleen!

VVO kehittää sähköisiä palveluitaan [ VUOKRASOPIMUS VERKOSSA] VVO otti viime syyskuussa käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa mahdollisuuden allekirjoittaa vuokrasopimus kokonaan sähköisesti netissä.

– Palvelu on otettu todella hyvin vastaan ja jo yli kolmasosa uusista vuokrasopimuksista allekirjoitetaan verkkopalvelun kautta. Myös teknisesti palvelu on osoittautunut toimintavarmaksi, iloitsee palvelupäällikkö Piia Hyvärinen.

VVO on panostanut viime vuosina paljon sähköisten palveluidensa kehittämiseen. VVO:n verkkopalvelussa asukkaan on jo nyt mahdollista muun muassa tarkistaa vuokranmaksutietonsa, tehdä vikailmoitus, ottaa yhteyttä asiakaspalveluun tai isännöitsijään, varata autopaikka tai irtisanoa asunto.

Koko vvo.fi-sivusto uudistuu vuoden 2014 aikana. Uudistuksella pyritään saamaan palvelusta entistä helpompi käyttää erilaisilla päätelaitteilla.Tavoitteena on myös helpottaa tiedon löytämistä ja asuntojen selailua sekä asuntohakemuksen tekemistä. Myös sosiaalisen median palvelut on otettu huomioon.

@ 8

Tutustu VVO:n sähköisiin palveluihin: vvo.fi/asukkaalle

ASUKAS 2/2014

Jätettä ei jätetä -kampanjan tuloksiin voit tutustua osoitteessa www.vvo.fi/ekoteko. ”Weikko ja luonto kiittävät kierrättäjää!”

kuva Shutterstock

Rio de Janeiron toinen puoli [ BRASILIA] Favela on portugalia, ja sillä tarkoitetaan laittomasti rakennettua asuinaluetta Brasiliassa. Faveloita on syntynyt virallisiksi asuinalueiksi kelpaamattomien jyrkkien kukkuloiden ja vuorten rinteille. Maanvyörymät uhkaavat heiveröisesti rakennettuja asumuksia, joista puuttuu usein vesi, viemäröinti ja jätehuolto.

Pelkästään Rio de Janeirossa on yli tuhat favelaa. Niistä monissa on jengisotia ja huumerikollisuutta, ja useita faveloita hallitsevatkin huumelordit.

Turvallisuuden parantami­seksi ­viranomaiset ovat tehneet ratsioita faveloihin vuosien ajan. Etenkin Brasiliassa ensi

kesänä järjestettävät jalkapallon MM-kisat ja vuoden 2016 kesäolympialaiset ovat vauhdittaneet pyrkimyksiä kitkeä rikollisuutta näiltä asuinalueilta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan pahimmissa tapauksissa viranomaiset ovat purkaneet taloja ennalta ilmoittamatta.

Toisaalta YK:n asumisesta vastaavan järjestön UN-Habitatin mukaan Brasilia on onnistunut slummien vähentämisessä: kymmenen miljoonan slummissa asuvan elinolot ovat kohentuneet kymmenessä vuodessa. Brasilia on tukenut rakennusmateriaalien ja tonttien ostamista sekä investoinut slummien infrastruktuurin parantamiseen. Köyhimmille on luotu myös työpaikkoja, ja koulutusmahdollisuuksia on parannettu.

Jalkapallon MM-kisat 12.6.–13.7.2014 Rio de Janeirossa

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

9

TALOJEN TARINAT

yhteisöllisyyttä Kupittaalla

TEKSTI ANNELI FRANTTI // KUVAT SUVI ELO

Mistä on

VUODEN VVO-TALO tehty?

Turun Kupittaalla Hippoksentie 31–33:ssa viihdytään niin hyvin, että osa asukkaista ei halua muuttaa pois lainkaan.

Niistä, jotka lähtevät, moni haluaa palata.

K

olmen naisen iloinen porukka odottelee toimittajaa kerrostalon pihamaalla. Anne ja Katri Hovirinta, äiti­ja tytär esittäytyvät saman tien talon paluumuuttajiksi: He ovat asuneet talossa 1980-luvulla, käyneet välillä töiden perässä muualla ja palanneet takaisin. Hannele Vepsä puolestaan on asunut talossa 33 vuotta, asuntoa välillä vaihtaen. Sitten paikalle astelee Raimo Malinen, ja pistää paremmaksi: – Minä olen alkuasukas. Muutin tänne, kun talo valmistui vuonna 1964.

Turun Kupittaalla sijaitseva Hippoksentie 31–33 palkittiin juuri vuoden 2014 VVO-talona.

Valinnan tekivät VVO ja VVO:n asukashallitus.

Palkitsemista puolsi taloissa vallitseva hyvä yhteishenki, naapureista huolehtiminen sekä huolenpito asuinympäristöstä. Kiitosta sai myös yhteistyön sujuminen isännöitsijän ja kiinteistönhoidon välillä. Kuudessa kerrostalossa on 16 porraskäytävää ja kaikkiaan 295 asuntoa.

10

ASUKAS 2/2014

– Tämä oli tosi hieno yllätys meille asukkaille­.

Palkintona asukastoiminta saa 1 000 euroa toimintamäärärahaa yhteiseksi hyväksi, iloitsee talotoimikunnan puheenjohtajana toimiva Hannele Vepsä.

Oikeaa naapuriapua ja reippaita talkoita Keskustelussa käy äkkiä selväksi, että palkinto on tullut oikeaan osoitteeseen: Tämä on loistava talo niin yhteishengeltään kuin talkooinnoltaankin. Asukastoiminnalle on muodostuneet vankat perinteet viidenkymmenen vuoden aikana.

– On mukavaa, kun täällä asukkaat tervehtivät, vaikka kaikki eivät tunnekaan toisiaan. Taloissa asuu sekä nuoria että vanhoja, ja ikäihmisilläkin on turvallista olla. Täällä katsotaan, että naapurilla on kaikki kunnossa tai käydään toisen puolesta kaupassa, kertoo Vepsä.

– Ja aina löytyy myös läheltä kissavahti tai kukkien kastelija, jos itselle tulee menoa. Tärkeää on myös se, että lapsille on kavereita

Eerikki Järvinen lähti hiekkalaatikolle nauttimaan kevätpäivästä lapsenlapsensa Axelin kanssa.

”Ei ole tarvinnut muuttaa pois” n Raimo Malinen muutti upouuteen

Hippoksentien taloon marraskuussa 1964.

Ensin kotina oli kaksio, kunnes perheen kasvaessa oli aika siirtyä neljän huoneen asuntoon. Kun lapset muuttivat kotoa, hän palasi jälleen kaksioon. Iso talo on vuosien kuluessa antanut asumiseen valinnanvaraa, eikä muuttomatka ole ollut pitkä.

– Alkuaikoina täällä oli pelkästään nuo­ ria asukkaita ja paljon lapsia joka perhees­ sä. Vaimoni hoiti omia ja hoitolapsia koto­ na. Kauppamatka oli lyhyt, kun talossa oli taloustavarakauppa. Työväen säästöpankin konttori oli viereisessä rapussa. Läheisestä Liljan leipomosta haettiin lämmintä leipää.

Töissä käytiin usein Itäharjulla, jossa toimi useita konepajoja, tehtaita ja teurastamo­ ja. Joka paikkaan mentiin polkupyörällä.

Malisen mukaan kanssakäymistä naa­ purien kesken oli alussa aika vähän: päivät oltiin töissä ja illat perheen kanssa. Yhtei­ nen tekeminen tuli mukaan myöhemmin.

– Täällä on eletty tavallista elämää iloineen ja suruineen.

Ei ole tullut mieleen muuttaa pois, hän Raimo Malinen naurahtaa. on Hippoksen­tie­31–33:n alkuperäisasukas.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

11

”20 vuoden jälkeen takaisin” ”Täällä katsotaan, että naapurilla on kaikki kunnossa tai käydään toisen puolesta kaupassa.”

ja meille aikuisille löytyy juttuseuraa, jatkavat Anne ja Katri Hovirinta.

Talkookausi pyörähtää Hippoksentiellä käyntiin toukokuussa piha-alueen haravoimisella ja kesäkukkien istuttamisella. Raimo Malinen muistelee, että kukkaistutukset saatiin pihaan 1970-luvulla, kun asukastoimikunta aloitti toimintansa. Ensimmäinen yhteinen voimanponnistus oli autojen pesupaikan valaminen samoihin aikoihin.

Kevättalkoot käynnistävät myös grillikauden, sillä päivän päätteeksi paistetaan makkaraa ja nautitaan virvokkeita. Kesällä grillikatosten ympärille kokoonnutaan seurustelemaan ja pelaamaan vaikkapa mölkkyä. Ja niille, jotka viettävät kesäviikonlopun kaupungissa, oli viime vuonna tarjolla grillailun lisäksi kerran myös tanssit, kun paikalle saatiin yhden asukkaan sisko haitareineen. Musiikin tahdissa oli mukava pyörähdellä kesäillassa.

Syksyn pihatalkoiden jälkeen seurustelu siirtyy sisätiloihin. Joulun alla on tapana varata läheinen Kupittaan Paviljonki yksityistilaisuutta varten ja lähteä yhdessä jouluaterialle. Viime vuonna mukana oli noin sata talon asukasta.

Kokoontumisia ja kierrätystä Jatkamme juttua kokoontumistilassa, talon saunarakennuksessa. Vaaleaksi maalattu huone on kodikas, ikkunoissa on verhot ja pöydällä kukallinen liina. Vielä vuosi sitten tässä oli vähemmän siisti asukkaiden askartelu- ja remonttihuone.

12

ASUKAS 2/2014

n Anne Hovirinta muutti perhei-

neen Hippoksentielle vuonna 1979.

Työpaikka löytyi aluksi läheltä, samoin Katri-tyttären koulu.

– Kodin sijainti oli hyvä, tässä oli kaikki lähellä. Naapureista tuli tuttuja ja lapsille riitti kavereita. Lapsia piti ihan kiristää ja lahjoa pihalta sisälle, hän naurahtaa.

Hovirinta muistelee, kuinka talonmies piti kuria ja ojensi välillä lapsilaumaa. Ruohikolle ei ollut lupa mennä, eikä paikkoja saanut sotkea.

Talonmies teki tuohon aikaan töitä 24 tuntia vuorokaudessa yhtiön eteen – ihan sydämen asianaan.

Talonmiehen vaimo oli niin ikään töissä, porrassiivoojana.

– Talotoimikunnan puuhanaiset kunnostivat tilan miesten avustuksella yhteiseksi ajanviettopaikaksi.

Seinät ja katto maalattiin asukkaan tuomilla maaleilla, ja lattiaan laitettiin uusi muovimatto. Lattian kustansi VVO, kertoo Vepsä.

Yhteinen tila on aktiivikäytössä varsinkin talviaikaan, jolloin asukkaat kokoontuvat porukalla vaihtamaan kuulumisia tiistaisin ja lauantaisin.

Keskiviikkoisin tarjolla on asukkaan vetämää leppoisaa tuolijumppaa sekä tietovisa. Kun pyykit ovat koneessa pyörimässä viereisessä pesutuvassa, tila toimii käyttäjien odottelu- ja lehdenlukupaikkana.

Kokoontumistilan viereiTalotoimikunnan sellä saunan käytävällä on puheenjohtaja asukkaiden oma kierrätyspisHannele Vepsä te, jonka hyllyllä näkyy lehtiä, (vas.) käynnistelee kirjoja ja leluja. pihatalkoita.

– Tänne voi tuoda itselle tarpeetonta, pientä tavaraa.

Hovirinnat muuttivat talosta pois 1990-luvun taitteessa, ensin Katri omaan asuntoonsa ja sitten Anne työn perässä muualle. Talossa oli juuri tuolloin menossa suuri remontti, jossa pienten parvekkeiden tilalle tehtiin avarat ja isot parvekkeet.

Niistä ei silloin ehditty nauttia.

Toisin on nyt, kun 20 vuoden jälkeen molemmat ovat palanneet takaisin.

– Katri muutti ensin, ja minä halusin myös asettua hänen ja lapsenlapseni lähelle. Paluumuutto toteutui vuonna 2012. Sain viihtyisän kodin, kun kaksiossani tehtiin täysi remontti. Huoneet tapetoitiin, katot maalattiin ja keittiön lattia ja työtasot uusittiin. Myös lasitettu parveke maalattiin. Nyt asun täällä Siirikissani kanssa, ja mukavalta tuntuu.

Yllättävän monta vanhaa tuttuakin on tullut vastaan, hän toteaa.

Kierrätyspiste on ahkerassa käytössä ja tavarat vaihtavat omistajaa tiuhaan tahtiin. Tämä on ollut hyvä idea, kiittelee Vepsä.

Naisille ja miehille on omat lenkkisaunansa tiistaisin. Saunan lauteilla tavataan naapureita ja ihmetellään yhdessä maailmanmenoa. Äiti, anna vauhtia! Vähän niin kuin silloin ennen, paitsi että lautakeinut ovat muuttuneet moderneiksi renkaiksi. Äiti ja tytär, Anne ja Katri Hovirinta asuivat talossa vuodesta 1979 aina 90-luvulle asti. Nyt he ovat peräjälkeen palanneet takaisin.

”Sama paras kaveri asuu taas naapurissa” n – Olin kymmenvuotias, ja sain

ensim­mäistä kertaa oman huoneen, kun muutimme tänne uudenvuodenaattona vuonna 1979. Koulu vaihtui, ja uusia kavereita tuli paljon, kertoo Katri Hovirinta.

– Paras kaveri, Sanna, löytyi samasta pihasta. Ystävyys on pysynyt voimissaan kaikki nämä vuodet niin vahvasti, että olen Sannan lapsen

kummitäti ja Sanna puolestaan on kummi minun lapselleni, Hovirinta sanoo.

Hän muistaa lapsuusvuosiltaan taloyhtiön hiekkapihat, joilla pelattiin neljää maalia ja kirkonrottaa. Tekemistä keksittiin itse, eikä lapsilla ollut tylsää. Yhteisiä muistoja jaetaan tätä nykyä myös Hippoksentien nykyisten ja entisten asukkaiden Facebook-ryhmässä.

Sanna-ystävä vaikutti myös paluumuuttoon – hän kun oli itsekin palannut takaisin Hippoksentielle.

Tätä nykyä ystävykset ovat taas naapuruksia. Kupittaanpuiston ympäristössä on hyvä lapsiperheen asua ja lasten kasvaa.

Puiston laidalla, urheilukenttien äärellä

Hannele Vepsä arvioi, että tärkeä plussa asukkaiden pitkäaikaiseen viihtymiseen on talon ihanteellinen sijainti Kupittaan puistoalueen laidalla. Seikkailupuisto tarjoaa lapsille monipuolisia leikkipaikkoja, ja keilahalli ja kiipeilyseinä puolestaan harrastusmahdollisuuksia ­vähän vanhemmille.

Maauimala kutsuu kesäkaudella uimaan ja rantatunnelmiin, kun taas talvella puistossa mutkittelee kaikille avoin retkiluistelurata nimeltään ”mato”. Urheiluhalli, jalkapallokentät, luistelukentät ja jääkiekkohalli ovat muutaman sadan metrin päässä. Turnausten ja tapahtumien­ iloinen kannustuskohina kuuluu parvekkeille asti­.

”Kierrätyspiste on ahkerassa käytössä ja tavarat vaihtavat omistajaa tiuhaan tahtiin.”

– Monet asuvat tässä taloyhtiössä pitkään, meidänkin perhe on ollut jo 33 vuotta. Kun ta­loja on useampia ja asuntoja paljon, niin on helppo vaihtaa asuntoa pienempään tai isompaan. Eikä ole harvinaista, että lapset muuttavat vanhempiensa naapuriin. Meillä on hyvän yhteishengen ja hyvin hoidetun talon maine, kiteyttää Hannele Vepsä. × LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

13

FIKSU KULUTTAJA

koti elämäntilanteen mukaan

Yksiöön, kaksioon

vai peräti Sinkkuus, parisuhde, lapsiperheen arki.

Asumisen tulee joustaa elämäntilanteiden mukaan.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN // KUVITUS JENNY LUCANDER // ASIANTUNTIJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ MIKKO HIRVIMÄKI

14

ASUKAS 2/2014

neliöön?

K

un elämäntilanne muuttuu, usein myös koti on päivitettävä. Lapsiperhe ei mahdu sinkkuyksiöön, ja kun lapset lentävät maailmalle, siihen asti hyvin toiminut koti kaikuu tyhjyyttään.

Jututimme VVO:n asiakaspalvelupäällikkö Mikko Hirvimäkeä siitä, mitkä ovat ne elämän käännekohdat, jossa uuden kodin etsintään lähdetään. Sen perusteella loimme Samulin tarinan.

Tarina ja sen osat voisivat olla totta – ja monen kohdalla ovatkin.

Menomestoille

Samuli alkoi kaivata omaa asuntoa, kun lukio jäi kesken. Hän hakeutui varastotöihin pohtimaan, mitä tulevaisuudelta haluaisi. Hinku Helsingin menomestojen ääreen oli kova. Samuli täytti asuntohakemuksen netissä, ja onnistui saaman VVO:lta yksiön parhailta pelipaikoilta Töölöstä.

Toisinaan asunnon voi saada jo muutama päivä hakemuksen jättämisen jälkeen, mutta jos mielii kaikkein suosituimmille alueille, asunnon saaminen voi kestää. Eniten asunnon saamiseen

vaikuttaa kuitenkin asunnon tarve. Myös tulot ja varallisuus vaikuttavat, jos suunnitelmissa on koti talossa, jossa on varallisuusrajat.

Samulin vuokra keskustayksiöstä on 900 euroa. Hän selvisi vuokranmaksusta hyvin sunnuntai- ja yölisien ansiois­ta.

Takaisin kouluun Reilun vuoden työputki sai Samulin taas innostumaan koulunkäynnistä. Sähköalan koulutuspaikka löytyi Vantaalta. Myös Samulin ystävä

Asunnonvaihdossa kannattaa olla aktiivinen ja ilmoittautua VVO:n asunnonvaihtopörssiin.

Voi myös laittaa ilmoituksen toivotun taloyhtiön ilmoitustaululle ja kysellä, haluaisiko joku vaihtaa asuntoa päittäin.

Markus sai samasta koulusta opiskelupaikan, ja pojat päättivät hakea yhteistä asuntoa Vantaan Tikkurilasta, läheltä koulua.

Hakemus täytettiin tuttuun tapaan VVO:n nettisivuilla. Samuli kertoi hakemuksessa uudesta opiskelupaikastaan ja toivoi pääsevänsä kolmioon. Markus lisättiin hakemukseen kanssahakijaksi.

Poikia onnisti: he pääsivät muuttamaan parin kuukauden kuluttua. Kolmion kuukausivuokran, 900 euroa, pojat hoitivat puoliksi.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

15

Lisäksi täysipäiväisinä opiskelijoina molemmat saivat Kelalta asumistukea.

Elämänkumppanin kanssa yhteen Opiskeltuaan muutamia kuukausia Samuli tapasi elämänsä naisen, fysioterapeutiksi opiskelevan Maijan. Myös Maija asui kimppakämpässä, mutta vuoden seurustelun jälkeen pariskunta alkoi haaveilla yhteisestä omasta kodista.

Oli taas vuokrahakemuksen teon paikka. Samuli ilmoittautui myös asunnonvaihtopörssiin VVO:n nettisivuilla ja laittoi ilmoituksen asunnonvaihtotoiveista talonsa rappukäytäviin.

Aktiivisuus kannatti: Samuli ja Maija löysivät kodikseen sopivan kaksion. Mikä hienointa, Samulin muuttomatka jäi lyhyeksi, sillä uusi koti sijaitsi samassa talossa, jossa hän Markuksen kanssa asui.

Muutaman kuukauden kuluessa Samuli ja Maija pääsivät yhteiseen kotiin, jossa Samulin

16

ASUKAS 2/2014

riemuksi oli myös oma sauna. Samoihin aikoihin Markuskin löysi itselleen uuden kämppiksen Samulin tilalle kolmioon.

Tarina jatkuu Samulin ja Maijan mukaan onni on nyt oma koti, oma puoliso – ja ehkä jonain päivänä oma lapsikin.

Pariskunnan tarina VVO:lla voi hyvin jatkua uusissakin elämäntilanteissa. Jos lapsia syntyy, on mahdollista muuttaa isompaan asuntoon, tai jos työ vie mukanaan pääkaupunkiseudulta, VVO-koteja on 43 muullakin paikkakunnalla.

Jo ennen eläkepäiviä Samuli ja Maija voivat hakeutua senioritaloon, jossa asuminen on esteetöntä ja ympärillä runsaasti samanikäistä seuraa. Ja löytyypä sellaisiakin VVO-koteja, joissa iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus hankkia hoivapalveluita ja osallistua yhteisille aterioille. × ASIANTUNTIJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ MIKKO HIRVIMÄKI

Asunto vaihtoon?

1

Voit hakea vaihtoa toiseen asuntoon VVO:lla, kun olet asunut nykyisessä asunnossasi vähintään vuoden. Erittäin painavalla perusteella vuoden asumisessa voidaan joustaa.

2 3

Asunnon hakijaksi tai vaihtajaksi pääsee kaikkein helpoiten, kun täyttää hakemuksen VVO:n nettisivuilla vvo.fi.

VVO:n asukkaiden kannattaa olla asunnonvaihdossa aktiivisia ja omatoimisia ja ilmoittautua myös asunnonvaihtopörssiin.

Asunnonvaihtopörssi löytyy VVO:n nettisivuilta.

4

Ilmoituksen voi jättää myös toivotun taloyhtiön porras­ käytävän ilmoitustaululle ja ­kysellä, haluaisiko joku asukkaista vaihtaa asuntoa päittäin.

5

Aika uuden asunnon saa­ mi­seen vaihtelee. Kaikkein

suosituimmille alueille on eniten hakijoita ja näiltä alueilta asunnon saaminen voi kestää. Joskus tiedon uudesta asunnosta saa jo seuraavana päivänä, mutta toisinaan jotakin tietyn alueen asuntoa voi joutua odottamaan vuosikausia.

6

Asukasvalinnoissa ei ole jonojär­ jestelmää. VVO pyrkii pitämään pitkäaikaiset asukkaansa etusijalla, mutta loppupeleissä asunnon saannissa ratkaisee tarve. Myös hakijan tuloilla ja varallisuudella on merkitystä, mikäli hakee taloon, jossa on varallisuus­ rajat.

7

Kiireellisiä asunnon vaihdon­ tarpeita ovat perhekoon muutokset ja muuttuvat elämän­ tilanteet. Esimerkiksi perheenlisäys voi nopeuttaa isomman asunnon saamista.

8 9

Vaihdon yhteydessä tarkistetaan että asumishistoria ja vuokran­ maksu ovat kunnossa.

Vuokravakuusmaksu on 250 €­.

Kun on asunut VVO:lla yli kolme vuotta, vakuusmaksun saa takaisin, vaikka ei muuttaisikaan asunnosta pois. Asuntoa vaihdettaessa ei vakuusmaksua tarvitse tässä tapauk­ sessa maksaa ­uudelleen. Kun asumis­ aika on alle kolme­vuotta, vuokravakuus siirtyy muuton yhteydessä seuraavaan asuntoon.

10

VVO:n sisäiset muuttajat, jotka ovat asuneet VVO:lla vähintään kolme vuotta, voivat saada Lainalaatikon muuttolaa­ tikot viikoksi veloituksetta käyttöönsä maaliskuusta 2014 alkaen.

ASIANTUNTIJA MYYNTINEUVOTTELIJA KATJA KINNUNEN

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

17

KUNNOSSAPITO

asukasystävällinen putkiremontti TEKSTI PERTTI SUVANTO // KUVAT PEKKA NIEMINEN

PÖLYTÖN PUTKIREMONTTI kymmenessä työpäivässä

VVO:n talossa Helsingin Oulunkylässä on menossa Suomen ensimmäinen putkiremontti, joka kestää vain kymmenen päivää.

Miten se on mahdollista?

R

isupadontien kerrostaloasunnossa on meneillään putkiremontin kuu­ des päivä. Vesijohtoja asennetaan ja putkia yhdistetään puristinliitoksilla.

Seuraavana vuorossa ovat viemärit.

– Neljän työpäivän päästä täälläkin kaikki­on valmista, vakuuttaa Consti Asuntokorjausyksi­ kön vastaava työnjohtaja Arto Tuominen. VVO:n talon linjasaneerauksessa hyödynnetään Suo­ messa ensimmäistä kertaa uutta putkiremon­ tointitapaa, joka kestää vain kymmenen päivää.

– Perinteiseen putkiremonttiin verrattuna ero on kuin yöllä ja päivällä. Juttelin juuri tut­ tavani kanssa, joka evakkoasunnossaan valitteli oman putkiremonttinsa kestäneen jo neljä kuu­ kautta, Tuominen jatkaa.

Ruotsissa kehitetyssä menetelmässä kylpy­ huonekalusteet, seinät, katot sekä putki-, säh­ kö- ja viemärinousuelementit esivalmistetaan tehtaalla ja asennetaan vanhan kylpyhuoneen sisälle.

18

ASUKAS 2/2014

PreBad-konseptille on myönnetty VTT:n ser­ tifikaatti ja vastaavat sertifikaatit Ruotsissa ja Norjassa. Menetelmällä on uusittu putket 80 000 asuntoon.

Turvallinen ratkaisu Tuominen esittelee kylpyhuoneen koteloitavaa moduulia, jossa kulkevat uudet vesi- ja viemäri­ putket. Vanhat valurautaiset putket suljetaan kiinni ja ne jäävät taloon.

Uutuuttaan hohtavat kaakeliseinät ovat val­ miiksi vesieristettyjä, joten esimerkiksi kaake­ leiden vaihto on vuokranantajalle tulevaisuu­ dessa helppoa: ne irtoavat kuumailmapuhalti­ mella.

– Vanhan ja uuden kylpyhuoneen väliin jää 25 millimetrin rako, jossa ilma kiertää jatkuvasti.

Se takaa että normaali kylpyhuonekos­teus ei jää välitilaan. Tuuletus kuivattaa ajan kanssa myös vanhoissa rakenteissa olevat huomaamatta­jää­ neet kosteusvauriot. Kylpyhuoneen

Iso osa VVO:n asuntokannasta on 1970luvun elementtitaloja, joihin uusi menetelm채 sopii hyvin.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

19

Kylpyhuone-elementit tulevat suoraan tehtaalta Ruotsista.

Vanhan ja uuden kylpyhuoneen väliin jää 25 millimetrin rako, jossa ilma kiertää jatkuvasti. Se takaa että normaali kylpyhuonekosteus ei jää välitilaan. Vesijohdot yhdistetään puristin­ liitoksilla.

Remonttikohde on vuonna 1972 valmistunut VVO:n talo Helsingin Oulunkylässä.

pinta-ala aavistuksen pienenee, sillä kylpyhuoneen uuden seinärakenteen paksuus on noin viisi senttiä.

– Katsomme ensin tämän hankkeen läpi ja pohdimme sen perusteella miten etenemme. Talossa on vielä kuusi porrasta jäljellä.

Suurten perinteisten putkiremonttien vuokElementtitalon etu si talot tyhjennetään ja asukkaat asukkaiden hyödyksi joudutaan irti­sanomaan. Tämän Työmaa on Risupadontien työmaa on lähes menetelmän etuja on, että­asunlähes pölytön, pölytön, sillä seiniä ja lattioita ei noissa voidaan asua remontin aisillä seiniä ja ole tarvinnut repiä auki. Piikkaakana, ja asukkaat säästyvät työlattioita ei ole minen ja purkupöly jäävät vähäiläältä muutolta joko evakkoasuntarvinnut siksi. toon tai uuteen kotiin. repiä auki.

Uuden menetelmän yksi valttiTimosen mukaan merkittäkortti onkin, että asunnossa voivä osa VVO:n asuntokannasta on daan asua koko lyhyen remontin 1970-luvun elementtitaloja, joiajan. hin uusi menetelmä sopii hyvin. Kylpyhuoneet VVO:n projektipäällikkö Petri Timonen sa- ovat tarkasti linjassa päällekkäin. noo, että Oulunkylän vuonna 1971 valmistu– Olemme tehneet kerrostalojen linjasaneeneessa Risupadontie 6:n kiinteistössä remontoi- rauksia paljon myös perinteisellä menetelmäldaan pilottihankkeena kolme linjaa eli yksi rap- lä. Meille tämä on erittäin varteenotettava kopu, jossa on 9 asuntoa. keilu. × 20

ASUKAS 2/2014

Parempi kuin entinen YHDEKSÄN VUOTTA Risupadontiellä asunut Tanja Karvonen on putkiremontin valmistuttua tyytyväinen.

– Lopputulos on hyvä, parempi kuin entinen. Kylpyhuone on kalusteiltaan moderni ja kaikki on uutta.

Kouluarvosanaksi hän antaisi remontista kahdeksikon. Pinta-ala hieman kutistui ja kylpyammeen nautinnot ovat nyt poissa. Mutta toisaalta…

– Kun remontti oli valmis, huomasin kuinka paljon amme oli vienyt tilaa. Nyt pyykkiteline mahtuu kylpyhuoneeseen.

Kurainen koira on myös helpompi suihkuttaa. Aiemmin jouduin nostamaan sen ammeeseen, Karvonen naurahtaa.

PALVELUKSESSASI

asiakaspalvelukeskus TEKSTI PAULA RISTIMÄKI //KUVA PEKKA NIEMINEN

Kysy mitä kysyt … ja VVO:n uusi asiakaspalvelu vastaa varmasti.

J

utellessaan Elise Hasselgrénin kanssa huomaa heti olevansa tekemisissä asiakaspalvelun ammattilaisen kanssa. Kysymyksiin saa selkeitä ja yksinkertaisia vastauksia, ja jos jostain asiasta ei vielä löydy tietoa, hän lupaa selvittää sen ja palata kysyjän puoleen myöhemmin.

– Suurin piirtein näin on tavoitteenamme toimia VVO:n uudessa keskitetyssä asiakaspalvelussakin, jossa vastaamme asiakkaiden puheluihin ja sähköposteihin. Palveluneuvojillamme on hyvät pohjatiedot VVO:lla asumiseen liittyvistä asioista, mutta joskus tietysti asia välitetään jonkun toisen tahon hoidettavaksi, Hasselgrén kertoo.

Hän toimii palvelupäällikkönä VVO:n uudessa asiakaspalvelukeskuksessa, jossa työskentelee yhteensä 17 henkeä. Keväällä Helsingissä avautuneessa asiakaspalvelukeskuksessa hoidetaan kaikkien­ eri puolilla Suomea asuvien VVO:n vuokralaisten asioita yhdessä 11 VVO-kotikeskuksen kanssa.

Tavoitteena valtakunnallisen asiakaspalvelukeskuksen perustamisessa on parantaa asiakaspalvelun laatua ja tavoitettavuutta sekä tehdä asioinnista­ entistä­ helpompaa ja vaivatto­mampaa kaikille asiakkaille­.

Hasselgrén uskoo, että yksi yhteinen palvelunumero onkin toimiva ratkaisu nimenomaan asiak­kaan kannalta.

Missä asioissa VVO:n asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä?

– Meihin voi ottaa yhteyttä käytännössä kaikissa asumiseen tai asunnon hakemiseen liittyvissä asioissa. VVO-kotikeskuksissa hoidetaan yhä vuokrasuhteen solmimiseen liittyvät asiat kuten näytöt, asunnon tarjoaminen ja itse sopimuksen teko, mutta kun uuteen VVO-kotiin on muutettu, asumiseen liittyvissä asioissa käännytään keskitetyn asiakaspalvelumme puoleen, Hasselgrén linjaa.

– Kun on asiaa isännöitsijälle, sekin yhteydenotto tulee asiakaspalvelumme kautta. Vikailmoitukset sen sijaan hoidetaan vanhaan malliin suoraan huoltoyhtiön kanssa.

– Yksi ja sama asiakaspalvelu auttaa aina, jos haluaa tietoa vaikka vuokranmaksuun liittyvistä asioista tai asukaseduista, kun suunnittelee asunnon vaihtoa tai haluaa muuttaa tietojaan asuntohakemuksessa. Meidän puoleemme voi kääntyä, olipa sitten nimi muuttunut tai toiveena uusia nykyisen kodin maalipintoja – mitä ongelmia tai kysymyksiä kotiin ja asumiseen liittyvissä asioissa ikinä mieleen tuleekaan. Myös palautetta voi ja saa antaa.

Hasselgrénin mukaan nyrkkisääntö on, että jos jokin asumisessa askarruttaa, niin asiakaspalvelu on oikea osoite kysymyksille.

Asiakaspalvelu on avoinna arkipäivinä 8–16, torstaisin 9.30–16.

– Meihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse ja sähköpostilla, Hasselgren vakuuttaa. VVO:n asiakaspalvelukeskuksen puhelinnumero on 020 508 5000 ja sähköpostiosoite asiakaspalvelu@vvo.fi.

VVO-kotikeskuksissa voi asioida tuttuun tapaan. Aukioloajat löytyvät helpoiten www.vvo.fisivuilta.

Myös VVO:n kotisivuihin kannattaa tutustua osoitteessa www.vvo.fi. Sieltä löytyy monia viikonpäivästä ja kellonajasta riippumattomia sähköisiä palveluita ja asumiseen liittyviä ohjeita. ×

Elise Hasselgrén

Asuu Vantaalla puolisonsa kanssa, lapset lentäneet jo pesästä. Harrastaa liikuntaa koiran kanssa ja ilman sekä kesäisin mökkeilyä.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

21

KOTI KUNTOON

ihana piha!

kuva Seppo Saarentola/SKOY

Pelargoni (oik.) nauttii aurin­gosta, orvokki taas kestää hyvinkin viileää.

Kuin viihtyisä ol TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ // KUVAT ARI HEINONEN JA SHUTTERSTOCK

Ruusutorpantiellä Espoossa käy kuhina kevättalkoissa.

VVO:n senioritalon asukkaat haravoivat pihan, puhdistavat kesäkalusteet ja suunnittelevat kesän istutuksia.

22

ASUKAS 2/2014

T

alotoimikunnan jäsenet kutsuvat asukkaat talkoisiin, kun pihasta ovat lumet sulaneet ja maa hiukan kuivahtanut. Kahden talon yhtiössä on 41 asuntoa, joten talkooväkeä riittää ja työt sujuvat sutjakkaasti. Yhtenä vikkelimmistä touhuaa­Eila Levo.

– Taidan olla Suomen vanhin talotoimikunnan jäsen, nauraa Levo, joka viettää kesällä 90-vuotispäiviään.

Pihan haravoinnin ja pensaiden leikkaamisen­

lisäksi talkoissa tarkistetaan taloyhtiön kaasugrilli. Talotoimikunta huolehtii koko kesäkauden ajan, että grillissä on aina yksi pullo kiinni ja toinen valmiina varastossa. Näin kaasu ei pääse loppumaan grillatessa kesken.

– Pistämme toisinaan rappuun ilmoituksen, milloin grilli on kuumana. Me senioritalon asukkaat syömme mielelläämme porukassa, joten grillaaminen on meille sosiaalinen tapahtuma, kertoo Sirkka Einimö.

Viime kesänä pihaan saatiin uudet puiset kalusteet, joissa on helppohoitoinen

kuva Ari Kakkinen/SKOY

Nyt istuttamaan!

VANHAN OHJEEN MUKAAN kesäkukkien istutus aloi­tetaan vasta 10. kesäkuuta. Jos sää sallii ja valitsee kestäviä kukkia – orvokeita, neilikoita tai lemmikkejä – voi kädet lyödä multaan vaikka heti.

Kiinnostavimmat istutukset syntyvät yhdistelemällä erilaisia kasveja: korkeiksi kasvavia, matalia ja ruukun reunan yli roikkuvia. Ruukkujen ja laatikoiden lisäksi kesäkukkia voi istuttaa myös suoraan maahan, vaikka kehystämään monivuotisten kasvien ryhmää.

Kastelu ja lannoitus ovat tärkeimmät kesäkukkien hoitotyöt, mutta etenkin alkukesästä on hyvä myös kitkeä rikkakasvit. Lakastuneet kukat ja siemenkodat kannattaa nyppiä pois, jotta kukinta jatkuisi koko kesäkauden.

ohuone

Tuulikki Zweygbergk, Sirkka Einimö, Paula Puhilas ja Eila Levo kahvittelevat Ruusutorpantien viihtyisässä kerhotilassa.

TÄSTÄ SE LÄHTEE: • Kun istutat kesäkukkia ruukkuun tai laatikkoon, tee pohjalle salaojitus vanhoista ruukunsirpa­ leista tai vaikka sorasta.

Näin huolehditaan, ­etteivät kukkien juuret kärsi hapenpuutteesta.

• Täytä astia mullalla. ­Suurin osa kesäkukista­ viihtyy hiekkaisessa mullassa, johon vesi ei jää seisomaan. Jollei­ multa ole valmiiksi lannoitettua, on perus­lannoitus syytä tehdä ennen istutusta.

• Kaiva taimelle istutus­ kuoppa ja irrota taimi suojaruukusta.

• Paina taimi tiukasti kuop­ paansa niin, että juuri­ paakku peittyy. Tiivistä multa taimen juurelta.

• Kastele reilusti, jotta kasvin juuret pääsevät hyvään alkuun.

ISTUTA VAIKKA NÄITÄ: Aurinkoiseen paikkaan: • tuoksupielus • marketta • samettikukka • huovinkukka • pelargoni Puolivarjoon ja varjoon: • ahkeraliisa • begonia • verenpisarat • daalia • lobelia

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

23

pinnoite. Talkoissa ne puhdistetaan kätevästi Muutama vuosi sitten hän suunnitteli tyttärenpainepesurilla, ja myöhemmin niistä saa pyyh- sä kanssa kolme istutuslaatikkoa, jotka ovat nyt käistyä siitepölyt kostealla rätillä. Muita huolto- ulkovaraston seinustalla. Niissä kasvaa asukkaitoimia kalusteille ei tarvita. den iloksi salaatteja, tilliä, persiljaa, herneitä ja Kun talkootyöt on tehty, nautitaan yhdessä tomaatteja. kahvit ja itse tehtyjä leipomuksia.

– On mukava hakea kesän uusien perunoiden – Sirkka leipoo pullat ja minä kaveriksi salaattia omasta penkistä, karjalanpiirakat – meillä ei ostopulPuhilas kehuu.

Taloyhtiön laa syödä, hymyilee Paula Puhilas.

Talotoimikunnan jäsenet kastekesäkukkien levat kasvit ja kitkevät rikkaruohot kastelu- ja Oman maan herkkuja sekä pitävät muutenkin pihan pahoitovuorot Talotoimikunnan naiset seuraavat raatikunnossa. säätä tarkasti: usein viikon kuluttua kannattaa sopia – Ulkona on mukava puuhastelyhteisesti. talkoista päästään istuttamaan kesäla, Zweygbergk toteaa. kukat ja hyötykasvit.

Huoltoyhtiö ajaa nurmialueen Siniviuhkaa istutetaan pihassa olevaan van- muutaman kerran kesässä, mutta muutoin asukhaan kottikärryyn ja kellarissa talvehtineet pe- kaat huolehtivat pihasta omatoimisesti. Juhanlargonit tuodaan pihalle päivän valoon. nuksena pihalla vietetään yhteiset juhlat, käyte– Tuomme pelargonit paikoilleen nokkakär- tään talon asukkaille varattuja asukastoiminnan ryillä, sillä ruukut ovat suuria ja painavia. Lisäk- määrärahoja. Niillä hankitaan keskikesän juhsi pihamaalle istutetaan kelloköynnöstä ja pihan laan grillattavaa, kuten kalaa ja lihaa. hortensioiden juurelle milloin mitäkin kesäkukAurinko paistaa pihan eri puolille koko päikaa, Sirkka Einimö kertoo. vän, eli kasvit saavat sekä valoa että varjoa koko Talotoimikunta hankkii uudet taimet ja mul- kesän ajan. Väki viettää aikaa hyvin hoidetulla ja lat joka kevät. Lisäksi pihalle laitetaan kasva- viihtyisällä pihalla, joka on kuin toinen olohuone maan yrttejä ja salaatteja. senioritalon asukkaille.

– Aloitan idätyksen hyvissä ajoin jo keväällä, – Melkein aina joku istuu tuossa ulkona, eli kertoo Tuulikki Zweygbergk. juttuseuraa löytyy jokaiselle, Einimö kiittelee. ×

Grillaamaan

TALVITELOILTAAN KAIVETTU KAASU­ GRILLI on syytä tarkistaa ja puhdistaa huolellisesti ennen grillauskauden alkua.

KAASULETKU ­tarkistetaan kaut­ taaltaan. Pienetkin murtumat paljastuvat, kun letkua taittaa hiukan koko mat­ kalta. Jos murtumia on, letku vaihdetaan uuteen, ja muutenkin

24

ASUKAS 2/2014

letku on hyvä vaihtaa viiden vuoden välein.

Letkun kuntoa tarkis­ tettaessa kiristetään myös liitoskohdat.

PAINEEN­SÄÄTIMEN KUNTO paljastuu, kun se pai­ netaan kiinni kaasu­ pulloon. Jos kaasun hajua pääsee ilmoille, on aika hankkia uusi paineensäädin.

RASVAPELTI PUHDISTETAAN, jos se on syksyllä jäänyt puhdistamatta.

Usein rasvapelti ver­ hotaan foliolla, jotta puhdistaminen käy jatkossa helpommin.

Myös ritilät puuna­ taan karhunkielellä tai grilliharjalla, jonka harjakset ovat mes­ sinkiä. Ennen ruuan valmistusta grilliritilät kannattaa sivellä kevyesti öljyllä, jotta ruoka ei tartu niihin.

POLTTIMOIDEN PUHDISTUKSESSA noudatetaan val­ mistajan ohjeita.

Useimpien kaasu­ grillien polttimoiden puhdistukseen voi käyttää harjaa.

GRILLIN ULKO­ PINNAT putsataan pehmeällä rätillä, joka on kostutettu esi­ merkiksi tiskiaineella terästettyyn veteen.

Talotoimikunnan tapaamisissa nauru raikaa, Eila Levo iloitsee.

Pihakalusteet kesäkuntoon PIHAKALUSTEIDEN VUOSIHUOLTO kannattaa tehdä samalla, kun ne kaivetaan esiin talvivarastoista. Ensimmäiseksi on hyvä tarkistaa kalusteet kauttaaltaan, jottei niissä ole irtonaisia tai rikkoutuneita osia sekä kiristää kiinnityskohdat.

Kun penkit, tuolit ja pöydät on tarkistettu ja kunnostettu, puhdistetaan ne myös pinnoiltaan käyttökuntoon.

SYNTEETTISET MATERIAALIT, kuten esimerkiksi polyrottinki tai erilaiset muovijäljitelmät eivät vaadi muuta kuin kevyen puhdistuksen pehmeällä, pesuveteen kostutetulla rätillä. Runsaat pölykerrokset voi huuhdella pois vaikka puutarhaletkulla tai kastelukannulla.

Jos grillissä on puuosia, ne voi käsitellä puu- tai tiikkiöljyllä.

OMAN GRILLAUSVUORON PÄÄTTEEKSI on hyvä antaa grillin olla päällä viitisen minuuttia, jotta ruokajäämät ja rasvat palavat ja kertynyt karsta on helppo harjata pois. Näin estetään palo­vahingot, sillä ritilöihin jäänyt rasva

saattaa leimahtaa liekkeihin. Suojahuppu laitetaan grillin päälle vasta, kun grilli on täysin jäähtynyt.

TALOTOIMIKUNTA VOI MÄÄRITELLÄ, keneen otetaan yhteyttä, jos grilli rikkoutuu, ja miten huolehditaan kaasupullojen hankinnasta ja vaihdosta.

KOVAPUISET JA LÄMPÖKÄSITELLYT puutarhakalusteet pyyhitään sienellä tai rätillä, joka on kasteltu miedolla pesuaineliuoksella. Tämän jälkeen ne huuhdellaan vedellä ja annetaan kuivua usean päivän ajan. Lopuksi ne sivellään kauttaaltaan puuöljyllä – sävytetty puuöljy antaa paremman suojan auringonvalolta kuin sävyttämätön. Käsittely on syytä tehdä ainakin ennen kesäkauden alkua, mutta jos pinta tuntuu haalistuvan kesän aikana, öljyä kannattaa sipaista kalusteiden pintaan myöhemmin kesällä toistamiseen.

KALUSTEISSA OLEVIA PEHMUSTEITA ei saa jättää vesisateen ajaksi luonnon armoille. Perusteellinen kuivatus on tarpeen, jos pehmuste pääsee kastumaan, jottei siihen kerry hometta. Pehmusteille ja auringonvarjoille myydään myös käsittelyaineita, jotka hylkivät jonkin verran kosteutta ja likaa. Käsittely kannattaa tehdä ennen pehmusteiden ottamista käyttöön.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

25

vinkki TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ // KUVA ATTE LAKINNORO

Kuuran- J kukkia Kesäboolia viilentävät jääpalat saavat väriä kukista ja yrteistä.

26

ASUKAS 2/2014

ääpalojen sisään voi jäädyttää kaikkia sellaisia kasveja ja kukkia, jotka muutenkin ovat syötäviä.

Perinteisin syötävä kukka on orvokki, mutta monet luonnonkukat tai mausteyrttien kukinnot ja lehdet sopivat myös juomia jäähdyttävien kuutioiden koristeiksi.

Jääpaloja varten voi käyttää tavallista jääpalamuottia, johon laitetaan yksi kukka tai lehti veden sekaan.

Isot jääpalat syntyvät käyttämällä esimerkiksi jugurttipurkista tehtyä muottia, jonka sisälle mahtuu enemmän kukkia, lehtiä ja yrttejä. Jääpalat voi tehdä myös booliin sopivasta mehusta, jotta jää sulaessaan ei tee juomaa vetiseksi.

Jääpaloihin käytettävien kukkien keräyspaikan pitäisi olla etäällä maantiestä, jottei liikenteen pöly ole kerääntynyt kukintoihin. Omasta pihastakaan kukkia ei kannata syödä, mikäli niitä on lannoitettu keinotekoisesti. Tärkeintä on, että kerätyt kasvit on kunnolla tunnistettu ennen niiden käyttämistä ruokiin. ×

Muun muassa seuraavat kukat ja yrtit sopivat boolin jäisiin koristeisiin: • Ahomansikan kukat • Anisiiso kukintoineen • Kosmoskukka • Kurjenpolvet, etenkin metsäkurjenpolvet • Kurkkuyrtin kukinnot • Kurtturuusun terälehdet • Laventeli • Malvan kukinnot • Maitohorsman kukinnot • Mintun lehdet • Orvokki • Puna-apilan kukinnot • Ruiskaunokit • Sitruunamelissan lehdet Krassin kukat sopivat syötäviksi, mutta ovat maultaan hiukan pippurisia ja siksi käyvät paremmin suolaisten ruokien koristeluun.

kysymys kysymys & & vastaus vastaus

Kaikki kukat kukkimaan Puhtaan vihreä alkukesän maisema on kyllä yksi kauneimmista asioista mitä kuvitella saattaa. Jo pienikin määrä vihreyttä piristää kummasti niin pihaa kuin parvekettakin. Ja kukat tietysti – niitähän tällainen kukkahattutäti ei pysty vastustamaan. Onkin yksi vuoden kohokohdista, kun taloyhtiön pihatalkoissa kukkaruukut ja -laatikot löytävät taas paikkansa ovenpielissä ja muissa tutuissa paikoissa.

Edessä on se hetki, kun niihin saadaan myös kesäkukan taimet.

Hiukan huolettaa, miten kukat pysyvät hengissä koko kesän. Viime kesänä kasteluvuorojen hoitamisessa oli pieniä ongelmia, kun naapurin Tane otti äkkilähdön etelään ja matkakuumeessaan unohti viikon kestävän kukkienkastelupestinsä.

Kun Alma kotiutui sukuloimasta useita päiviä Tanen reissuunlähdön jälkeen, heinäkuun helteistä kärsineet marketat ja lobeliat olivat jo melkoisen nuupahtaneita.

Kyllä ne vielä heräsivät henkiin, rakkaudella ja hellällä hoidolla, mutta kärsivällisyyttä se vaati.

Että sopikaa ne kasteluvuorot ja muistakaa ne myös! Ja nyppäiskää ohi mennessänne kuihtuneet kukinnot pois, niin kukat voivat hyvin ja myös näyttävät hyviltä.

Kukkien ja vihreyden lisäksi kesäpihaan kuuluu tietysti grilli. Iloinen puheensorina alma asukas

ja herkulliset tuoksut vetävät väkisinkin mukaan grillin vierelle, varsinkin jos jää­ kaapissa on jotain ritilälle sopivaa. Joskus on sovittu naapureiden kanssa, että mennään porukalla tietyllä kellonlyömällä ja istutaan iltaa, siinä kun on mukava tutustua uusiin naapureihin ja verestää vanhoja tuttavuuksia.

Kyllä sitten pistää vihaksi, jos grillin kannen alta löytyy likainen ritilä ja pahimmillaan ruuan tähteitä! Tunnelma lässähtää ihmeesti, kun joutuu putsaamaan edellisen kävijän sotkut ennen kuin voi kuvitellakaan pistävänsä omia tuomisiaan kypsymään. Onneksi tällaista tapahtuu aika harvoin – suurin osa naapureista on vastuuntuntoista ja fiksua väkeä. Niin kuin siinäkin asiassa, ettei grillillä notkuta puolille öihin asti tai metelöidä niin lujaa, että hiukan aikaisemmin nukkumaan menijät eivät saa unen päästä kiinni.

Muuten – pihatalkoiden jälkeen siinä grillillä pohdittiin Tanen ja muutaman muun kanssa viljelylaatikon laittamista pihaan. Olisihan se hienoa, jos grilliruuan viereen voisi napsaista vähän tuoreita yrttejä tai salaatinlehtiä lautaselle. Tanekin lupasi tällä kertaa hoitaa kasteluvuoronsa kunnialla.

ALMA ASUKAS ON FIKTIIVINEN, MUTTA HYVIN TOPAKKA LEIDI, JOKA TÄLLÄ PALSTALLA ESITTÄÄ MIELIPITEITÄÄN TALO­YHTIÖN TOIMINNASTA JA MAAILMAN MENOSTA.

VASTAAMASSA PALVELUPÄÄLLIKKÖ ELISE HASSELGRÉN VVO:LTA

?

!

Kehen otan yhteyttä, kun…

… olen jättänyt asuntohakemuksen ja haluan tietää, milloin voin saada asunnon?

Varmista netissä, että hakemuksesi on voimassa. VVO:lta otetaan yhteyttä, kun sinulle sopiva asunto löytyy. Asunnon hakemiseen liittyviin kysymyksiin vastaa VVO:n asiakaspalvelu.

!

… sain tarjouksen hyvästä asunnosta. Missä voin allekirjoittaa vuokrasopimuksen?

Voit allekirjoittaa vuokrasopimuksen sähköisesti VVO:n sivulla. Sopimuksen voi allekirjoittaa myös tuttuun tapaan omassa VVO-kotikeskuksessa.

! ! !

… haluaisin saada remonttimaalit?

VVO:n asiakaspalvelu auttaa kaikissa asukasetuihin liittyvissä asioissa.

… naapuri soittaa öisin musiikkia?

Juttele ensin naapurin kanssa. Jos se ei auta, ota yhteyttä VVO:n asiakaspalveluun. VVO:n nettisivuilla on myös häiriöilmoituslomake. … hukkasin vuokranmaksutiedot?

Voit tarkistaa vuokranmaksutili­ numeron, viitenumeron ja vuokra­ saldon kirjautumalla asukkaan palveluihin vvo.fi-sivulla. Myös VVO:n asiakaspalvelusta saat vastauksen kysymyksiisi.

VVO:n asiakaspalvelu p. 020 508 5000 asiakaspalvelu@vvo.fi arkipäivinä 8–16, torstaisin 9.30–16.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

27

VAPAA-AIKA

villivihanneksia keräämään TEKSTI HENNA TANSKANEN // KUVAT LAURA VESA

Suomen luonto on täynnä villivihanneksia, joita voi kerätä syötäväksi. Konkarikeräilijä Merja Tuominen-Gialitaki käyttää niitä monissa ruoissa.

VILLINÄ VIHANNEKSISTA

V

illivihannesten keräilyaika koittaa keväällä, useimmiten touko–kesäkuun vaihteessa. Ensimmäisiä keräiltäviä luonnon antimia on lumen alta pilkistävä valvatti. Erinomainen kasvi maistuu Merja Tuominen-Gialitakille pestynä ja tuoreeltaan hapankorpun päällä.

– Olen harrastanut villivihannesten keräilyä yli 30 vuotta. Intoni luonnossa kasvaviin vihanneksiin vahvistui 1980-luvulla Kreetalla, jonne muutin avioliiton myötä.

Nykyisin Tuominen-Gia­litaki asuu puolet ajastaan Suomessa ja puolet Kreetalla. Saarella villi­vihannesten keräily on ollut aikoinaan yksi keino selvitä kriisiaikojen ruokapulasta, nykyään keräily on monelle elämätapa. Kreetalaisessa keittiössä villivihanneksia käytetään pääruoka-aineena, kun Suomessa ne ovat useimmiten ruokien lisukkeina.

– Ensikosketukseni villivihanneksiin Kreetalla oli hauska. Lähdin keräämään ainoaa tuntemaani kasvia, nokkosta. Törmäsin vanhaan pariskuntaan, joka kykki ja tonki vuoriston rinteillä. Kun kurkistimme toistemme koreihin, naurahdimme. Heidän mielestään nokkoseni eivät olleet syömäkelpoisia, ja minä puolestani en kelpuuttanut heidän keräämiään ohdakkeen juuria syötäväksi, Tuominen-Gialitaki muistelee.

Nokkosesta horsmaan Tuominen-Gialitakin omia suosikkeja kaikista villivihanneksista ovat nokkonen ja vuohenput28

ASUKAS 2/2014

ki. Niistä saa makua piirakoihin ja muhennoksiin. Hän kerää myös voikukan lehtiä, jotka on parasta poimia jo versoina, ennen kukkanuppujen ilmestymistä. Toisinaan keräilijän koriin sujahtavat myös horsma ja siankärsämö.

– Lisäksi esimerkiksi saunio sopii lähes mihin vain. Sitä voi leikata tuoreeltaan vaikka salaatin päälle, Tuominen-Gialitaki vinkkaa.

– Sopivaa makeutta villivihannesruokiin taas tuo kuullotettu sipuli tai purjo.

Villivihannesten satokautta voi pidentää, jos tarttuu viikatteeseen ja niittää vanhentuneet kasvit. Sen jälkeen maa pukkaa uutta tuoretta versoa.

– Ryöppäyksen jälkeen laitan voikukan lehdet märkinä ja silputtuina kattilaan. Lisään tilkan hyvää oliiviöljyä ja kypsennän vain sen verran, että vesi haihtuu. Sen jälkeen jäähdytän ja pakastan voikukan lehdet pienissä erissä. Pakkasesta niitä on helppo lisätä esimerkiksi munakkaaseen.

Tuominen-Gialitaki suosittelee aluksi kokeilemaan villivihanneksia pieniä määriä kerrallaan. Kilosta vihanneksia tulee noin 200 grammaa valmista massaa.

– Tuntumaa siihen, miten maku muuttuu, saa, kun kokeilee vihanneksia ensin raakana ja sitten ryöpättynä.

Jos ei tunne kasveja kovin hyvin, niin kasKerää, ryöppää vikirjan, tutun keräilijän tai kurs­sin ja pakasta avulla voi tutustua villivihannesVillivihanneksia kannattaa Villivihanneksia valikoimaan. Esimerkiksi vuopoimia puhtaista luonvoi säilöä myös kuivaamalla. henputki pitää osata tunnisnollisista kasvupaikoisKuivaaminen säilyttää villi­­taa. Sen oppii, kun seuraa ta. Maanteiden varret ja v­ihan­nesten monet ominaisuudet, kasvin kasvua koko vuo­viljellyt alueet eivät soeikä kasveja tarvitse edes ryöpätä den ajan. Parsan näköinen­ vellu poimintapaikoiksi, ennen kuivaamista, edes nokkosta. horsmakin voi olla vaikea eivätkä myöskään navetMuista varmistaa, että kasvi ruotia huomata. Tärkeintä on, tojen nurkat tai vanhat myöten on rapisevan että lähtee luontoon oppi­ tunkiot. kuiva, ettei se homehdu. maan.

Kerätyt vihannekset pes(hortoilu.fi) – Rohkeasti vain kokeiletään ja perataan, minkä jälkeen maan. Villivihannesten keräily ne käsitellään. Esimerkiksi voi­ on uusi tapa nähdä ympäristönsä, kukan lehdet Merja Tuominen-Gialitaki Tuominen-Gialitaki kannustaa. ryöppää kahdessa vedessä, samaten nokkosen, – Nyt on juuri oikea hetki aloittaa tämä harmutta lyhyesti. rastus. ×

Merja Tuominen-Gialitaki pakastaa kesällä villivihanneksia kertakäyttö­ annoksina ja käyttää niitä pitkin talvea. Hänen suosikkejaan ovat erilaiset piirakat ja pasteijat.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

29

UUTEEN KOTIIN

Hämeenlinnaan tai Ouluun TEKSTI TAINA VUOKKO // KUVAT VVO

M

JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYYNTINEUVOTTELIJA PIA WESTERMARCKIA HÄMEENLINNAN VVO-KOTIKESKUKSESTA.

Laatukohde moniin tarpeisiin

1900-luvun alussa Hämeenlinnassa vaikutti rakennusmestari Hilpi Kummila. Hänen mukaansa nimetylle tielle nousee nyt uusia ja moderneja kaupunkikoteja.

TÄ?

MI

n Hämeenlinna saa kesällä uusia laadukkaita koteja, kun VVO:n kohde Hilpi Kummilan tiellä valmistuu. Talossa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitäkin, ja kaikkiin asuntoihin kuuluu lasitettu parveke.

Vaaleat pintamateriaalit tekevät asunnoista valoisia ja viihtyisä. Asuinhuoneissa on tammilaminaatti ja vaaleaksi maalatut seinät. Keittiöissä on keraaminen sähköliesi, astianpesukone ja tilavaraus mikroaaltouunille. Kolmioissa ja neliöissä on lisäksi oma sauna.

Asukkaille tulee mukavasti tiloja yhteiseen käyttöön: saunaosasto, kuivaushuone ja hyvät varastotilat sekä viihtyisä leikkija oleskelualue. Läheiselle pysäköintialueelle tulee vuokrattavia autopaikkoja. Kaikki niistä on varustettu lämmityspistorasioin.

HILPI KUMMILAN TIE 16

MI

1h+kt+p 2h+kt+p 3h+k+s+p 4h+k+s+p

30

STÄ?

ASUKAS 2/2014

38 m² 41–52,5 m² 72,5 m² 83 m²

5 kpl 15 kpl 4 kpl 4 kpl

n Hämeenlinnan VVO-kotikeskus

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna puh. 020 508 4200 hameenlinna@vvo.fi

Ä ISS ?

n Hämeenlinnan keskustan tun-

tumassa sijaitsevalla Keinusaaren alueella on monipuoliset palvelut.

Kulttuuririentoihin pääsee hetkessä, sillä läheinen Verkatehdas tarjoilee kulttuurielämyksiä teatterista elokuviin ja konsertteihin. Lyhyen matkan päässä sijaitsevat myös koulut, terveyspalvelut ja kaupat.

Keinusaaresta Hämeenlinnan rautatieasemalle on matkaa puolisen kilometriä. Rautateitä pitkin pääsee nopeasti esimerkiksi Helsingin ja Tampereen suuntaan.

Huikeita maisemia asukkaille

MITÄ? Oulun Kitimenpolulle valmistuu tyylikäs kerrostalo, johon tulee yhteensä 48 erikokoista yksiötä ja kaksiota. Talon ylimmistä kerroksista on hienot näkymät kohti Hartaanselkää, jonne Oulujoki laskeutuu.

Huoneistojen kalusteet ovat raikkaan vaaleasävyiset, ja lattiat ovat harmahtavan sävyistä laminaattia. Keittiön perusvarustukseen kuuluu muun muassa keraaminen liesi ja astianpesukone.

Asukkaiden yhteiskäyttöön tulevat hyvien varastotilojen lisäksi saunatilat ja kuivaushuone. Pihapiirissä on erillinen pyörävarasto, ja pihalta voi vuokrata myös sähkötolpallisia autopaikkoja.

mutta alueelta löytyvät myös hyvät omat palvelut. Kävelymatkan päässä sijaitsevat esimerkiksi ostoskeskus ja terveyspalvelut. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet eri puolille Oulua.

ELLE EN

?

K

MISSÄ? Oulun Länsi-Tuira sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa,

KENELLE? Kitimenpolku 21 sopii myös varttuneemmille asukkaille, sillä talossa on huomioitu esteettömyys.

KOSKA? Uuteen kotiin pääsee muuttamaan heinäkuussa. n Hilpi Kummilan tie 16 tarjoaa

K

monipuolisen valikoiman eri elämätilanteisiin sopivia kerros­talokoteja.

Asuntojen pohja­ratkaisut vaihtelevat yksiöistä neliöihin.

KA? OS

n Uuteen

kotiin pääsee muuttamaan heinäkuussa.

MISTÄ? Oulun VVO-kotikeskus, Saaristonkatu 2, 90100 Oulu, puh. 020 508 4900, oulu@vvo.fi

KITIMENPOLKU 21 Yhtä yksiötä lukuun ottamatta kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet.

1h+kt+alkovi 35,5 m² 1 kpl 1h+kt+alkovi+p 34–39,5 m² 24 kpl 2h+kt+p 42,5 m² 1 kpl 2h+kt+p 51 m² 7 kpl 2h+k+p 51–56 m² 15 kpl JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYYNTINEUVOTTELIJA SARI PENTTILÄÄ OULUN VVO-KOTIKESKUKSESTA.

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

31

Nimi Osoite Ratkaisusanat 32

ASUKAS 2/2014

WWW.SANARIS.FI | LAADINTA ERKKI VUOKILA // ULKOASU HELI KÄRKKÄINEN

RISTIKKO 2/2014 Osallistu kilpailuun ja voita juhlavuoden Muumi-muki, ­arvoltaan noin 27 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.7. 2014 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Helena Riihenperä Hämeenlinnasta.

Onneksi olkoon!

Viime lehden ristikon ratkaisu:

lukijapalautetta

Päätoimittajan kynästä

Lehden 1/2014 paras juttu oli Roskista asiaa.

Ajankohtainen juttu, ja toivottavasti sotkijat kokivat omassatunnossaan pistoksen!

– SIRKKA Paras juttu lehdessä oli 45 vuotta koteja suomalaisille.

Avauskuva oli ihanan retro värimaailmaltaan, ja kuvat vanhasta lankapuhelimesta, televisiosta ja joystickista herättävät nostalgisia tunteita.

– SONJA Haluaisin lukea lisää VVO:n talojen laajakaistayhteyksistä, miten ne on eri taloissa hoidettu ja miltä operaattorilta yhteyden saa edullisimmin ynnä muuta tietoa netin käytöstä VVO:lla.

– PETRI Lehden paras juttu oli Keittiö toimivaksi pikkukeinoin.

Vähiten kiinnosti Viherpeukalosta maalipeukaloksi.

Toivoisin lisää vinkkejä viheralueille istutettavista helppohoitoisista kasveista ja kukista. – KIRSI-MARJA TOIMITUS VASTAA: Toivottavasti löydät toivomiasi vinkkejä tämän lehden jutusta Kuin viihtyisä olohuone sivulta 22 alkaen.

Asukas-lehden 1/2014 paras juttu oli mielestäni sivulla 45 vuotta koteja suomalaisille. Asuminen oli hauskasti kiteytetty VVO:n olemassaolon aikajanalle. Jutut voisivat olla pidempiä, mielestäni teksti jäi monen jutun kohdalla aavistuksen lyhyeksi.

– SAMI Turha vai tarpeellinen oli lehden paras juttu.

Pisti todella miettimään!

– FOOLISH GIRL Asukas-lehdessä 1/2014 parasta oli historiakatsaus 45 vuotta koteja suomalaisille. Näin ne asuinolot muuttuivat. Turhakkeenkin kotoa löysin: Mehulinkoa en ole käyttänyt vuoteen!

– TERTTU Lehti on kiinnostava ja siinä on ajankohtaisia asioita, luen sen aina kannesta kanteen. Minulle oli uutta, että muuttolaatikot saa ilmaiseksi lainaksi, jos muuttaa VVO:n asunnosta toiseen.

– SINIKKA

Hei, Asukaslehden lukija, TÄSSÄ LEHDESSÄ KÄSITELLÄÄN aiheita, jotka liittyvät asuinympäristöön ja asumisviihtyvyyteen.

Isossa mittakaavassa asuinympäristö voisi tarkoit­ taa maakuntaa tai kaupunkia, tarkemmalla kartalla katsottuna vaikkapa taloa, jossa asuu. Oma koti on meille jokaiselle erityisen merkityksellinen asuin­ ympäristö.

VIIHTYISYYTEEN VAIKUTTAVAT MONET pienet asiat, joita ei huomaa silloin kun ne toimivat.

Viimeksi ulkomailla reissatessani ihmettelin hotellin käsienpesulavuaaria, jossa oli niin pieni hana altaa­ seen nähden, ettei siinä mahtunut pesemään kuin sormen kerrallaan. Samassa hotellissa suihkun lattia­ kaivo oli asennettu kätevästi sermin takana olevan wc-istuimen taakse. Epäkäytännöllistä, sanoisin.

MUTTA ASUINYMPÄRISTÖÄ JA viihtyisyyttä eivät kuvaa vain pihat, puistot, seinät, kalusteet tai tavarat. Asuinympäristössä viihtymiseen kuuluvat olennaisesti myös ihmiset ja heistä muodostuva yh­ teishenki. Joko luit Vuoden VVO-talon asukkaiden tarinat sivulta 10? Yhteenkuuluvuuden tunteesta ja yhdessä tekemisen meiningistä voi lukea myös Koti kuntoon -jutussa sivulla 22.

ASUKAS-LEHDEN 1/2014 juttupalautteet me­ nivät tällä kertaa hyvin leveällä hajonnalla. Yhden mielestä lehden parasta antia olivat vinkit keittiön järjestelemiseen, toinen jäi muistelemaan mennei­ tä vuosikymmeniä 45 vuotta koteja suomalaisille -jutun myötä. Kolmas pysähtyi miettimään kotinsa turhaketta. Kaikki nämäkin asiat liittyvät asuinympä­ ristöön ja siinä viihtymiseen.

Rentouttavaa kesää!

SARI TIKKANEN

LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

33

Asukasedut

R

iemunkiljahduksia, vuoristoradan vauhtia ja kieppumista karusellissa.

Iloisia ihmisiä ja mukavaa tunnelmaa. Niistä on hauska huvipuistopäivä tehty!

Kutsumme sinut viettämään kivaa koko perheen elämyksellistä huvipuisto­ päivää Särkänniemeen lauantaina 30.8.2014 tai Linnanmäelle lauantaina 6.9.2014.

Laita päivämäärä kalenteriisi jo nyt!

Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 4.8. kello 9.00 ja päättyy sunnuntaina 17.8.

Lippuja on rajoitettu määrä. Lippuja voi varata korkeintaan 4 kpl/perhe.

Tapahtumat ovat vain VVO:n asukkaille.

@ 34

ASUKAS 2/2014

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.vvo.fi/huvipuisto

kuvat Särkänniemi

kuva Linnanmäki

Kutsu sinulle ja perheellesi huvipuistoon!

Lähde päiväksi Linnanm äe tai Särk lle änniemeen !

kuva Shutterstock

-30%

Varaa lippu si www.vvo.fi/p osoitteesta aavonurmig ames

100 lippua Paavo Nurmi Games -tapahtumaan VVO:n asukkaille

Otavamedia Oy n VVO:n asukkaana saat 30 prosentin alennuksen

kaikista Otavamedian lehtien vuositilauksista.

Lisätiedot ja lehtien tilaukset löydät osoitteesta www.otavamedia.fi/vvo. Voit tehdä tilaukset myös puhelimitse numerosta (09) 156 665 ma–pe 8–17.

Mainitse tilausta tehdessäsi, että olet VVO:n asukas.

n Paavo Nurmi Games -yleisurheilukisat järjestetään Turussa keskiviikkona

25.6.2014 Paavo Nurmen stadionilla. Jaossa on 100 pääsylippua nopeimmille varaajille ­– loistavilta A-katsomon paikoilta.

Lippujen varaus alkaa maanantaina 2.6. kello 9.00. Lippuja voi saada ­korkeintaan 2 kpl/varaaja ja ne lähetetään postitse kotiin.

Tule kisoihin kannustamaan VVO:n Virkeä-ohjelman tukemia urheilijoita, ­pikajuoksija Nooralotta Neziriä (100 m aidat) ja pikajuoksija Venla Paunosta (400 m aidat)! Lisäksi Nooralotta ja Venla jakavat nimikirjoituksia VVO:n tapahtuma­­teltalla. Tervetuloa!

@

Lisätietoja: www.vvo.fi/paavonurmigames

Viking Line n Viking Line on siirtynyt hinnoitteluun, jossa risteilyn

Muuttoetu asunnonvaihtajalle n VVO on sopinut Lainalaatikon kanssa asukasedusta, joka tuo tuntuvaa

helpotusta muuttamiseen. Etuun ovat oikeutettuja yli 3 vuotta VVO:lla asuneet asukkaat, jotka vaihtavat VVO:n asunnosta­toiseen. Etu on voimassa Lainalaatikon toimintapaikkakunnilla. Lainalaatikko toimittaa asukkaalle ennen muuttoa hänen vanhaan asuntoonsa asunnon koon mukaan määräytyvän määrän laina­laatikoita ja noutaa ne pois viikon kuluttua uudesta asunnosta.

@

Lue lisää: www.vvo.fi/asukasedut

lopullinen hinta mää­räytyy lähtöpäivän, -ajan ja varausajankohdan mukaan. VVO:n asukkaana saat alennusta päivän risteilyhinnasta varauskoodilla (esimerkiksi Helsinki–Tukholma-risteilyt FKKRY). Voit tutustua etuihin tarkemmin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo Sivuilta löydät myös kausittain vaihtuvia arvokuponkitarjouksia. n Helsinki–Tukholma-risteilyt (FKKRY) tai päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS:llä (FKKRYP): 15 % alennus päivän risteilyhinnasta. n Vuorokauden Miniristeilyt Turusta Tukholmaan (FKKRY): 5 –10 % alennus päivän risteilyhinnasta.

Edut voimassa 31.12.2014 saakka. Tutustu etuihin osoitteessa: www.vikingline.fi/edut/vvo LEHTI VVO:N ASUKKAILLE

35

lukijakilpailu 2/2014 voita teräksinen termoskannu ja muki!

Mikä on tämän lehden paras juttu? n Viime numeron suosituimmaksi jutuksi äänestettiin 40 vuotta koteja

suomalaisille. Lukija­kilpailussa arpa suosi Juha Lehtosta Tampereelta, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­ piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä.

Vastanneiden kesken arvotaan teräksinen termoskannu ja muki, arvo noin 40 euroa.

Lähetä vastauksesi 31.7.2014 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja.

Yhtiö omistaa yli 40 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle.

VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

ASIAKASPALVELU Avoinna ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 p. 020 508 5000 asiakaspalvelu@vvo.fi www.vvo.fi

VVO-KOTIKESKUKSET

PÄÄKAUPUNKISEUTU

Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki

HÄMEENLINNA

Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna

JYVÄSKYLÄ

Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä

JÄRVENPÄÄ

KUOPIO

LAHTI

LAPPEENRANTA

OULU

ROVANIEMI

TAMPERE

TURKU

Myllytie 1 A, 04410 Järvenpää Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio Aleksanterinkatu 7, 15110 Lahti Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta Saaristonkatu 2, 90100 Oulu Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

VVO-kotikeskukset ovat avoinna ma–pe klo 8.30–15.30. Katso poikkeusaukioloajat netistä, vvo.fi.