Ajankuva 1/2014

AJAN KU VA 2014

Kannen henkilökuvan teko muistuttaa hovinäytelmää Edit palkitsi parhaat Aikkarista tuli lukijansa oma brändi Juhlaa & tähtisumua 

Tervetuloa kotiin, kesä!

Tarjous IKEA 365+ kolmikerrosvati

9,99

14,99

tarjous voimassa 2.–31.5.

Uutuus VINDALSÖ nojatuoli

60,Uutuus VINDALSÖ pöytä

159,© Inter IKEA Systems B.V. 2014

Vieläkö muistat miltä tuntui nauttia kevään ensimmäiset päiväkahvit ulkona?

IKEA-tavarataloista ja -nettikaupasta löydät kaiken tarvittavan täydellisen kesäpäivän viettoon.

BÄRBAR tarjotin 33x33 cm

4,99 Uutuus VINDALSÖ tarjoiluvaunu

99,-

Kesä alkaa täältä. IKEA./kesä

kansitiimi

malli Hanna Weselius meikki & kampaus Riia Koivisto tyyli Anna Intovuori kuva Mirva Kakko AD Tuija Tarkiainen spirit Mikko Huotari

AJANKUVA 6 Aikkariväki avaruustunnelmissa.

14 Konkarituomari: Suomalaiset aikakauslehdet paranevat vuosi vuodelta.

KATSO VIDEO KANNEN KUVAUKSISTA www.aikakauslehdet.fi/aikakausmedia14 Edit-kisan, Ajankuva-lehden ja Aikkaribileiden kulissien takana kaiken sujumisesta vastasi Aikakausmedian väki. Takarivissä vasemmalta markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo, toimitusjohtaja Tony Salminen , Aikakausmedia ADS Oy, Edit-kilpailun sihteeri Minna Alakari ja liittojohtaja Mikko Hoikka . Eturivissä vasemmalta assistentti Erja Säde , viestintäpäällikkö Heli Häivälä , mediakasvatusasiantuntija Maija Puska ja markkinointikoordi­ naattori, graafinen suunnittelija Outi Sonkamuotka . Kuvasta puuttuu assistentti Dina Silfver.

Tutustu osoitteessa www.aikakausmedia.fi, mitä kaikkea muuta Aikakausmedia aikkariväelle tarjoaa!

Samalle sivustolle tulevat myös kuvat palkituista ja Aikkaribileistä.

16

16

Yleisö äänesti Vuoden kanneksi

agi.fi-lehden viime vuoden ensimmäisen numeron kannen. Se sai peräti 1 199 annetuista yli 7 500 äänestä.

Edit palkitsi parhaat tekijät ja näkijät.

44 Kannen henkilökuvan teko muistuttaa hovinäytelmää.

50 Aikkarista tuli lukijansa oma brändi.

AJANKUVAN FONTEIKSI on valikoitu modernit, maailmallakin kiinnostusta herättäneet uutuusfontit Noe ja Trio Grotesk. Fontit on suunnitellut Berliinissä toimiva suunnittelutoimisto Schick Toikka, jota pyörittävät juuriltaan hollantilainen Florian Schick ja suomalainen Lauri Toikka.

Noe palkittiin keväällä kultahipulla Grafian Vuoden huiput -kisassa. ”Noe on innoittava esimerkki hienosta typografiasta, joka luo uusia mahdollisuuksia tälle energiselle ja kasvavalle alalle osana suomalaista muotoilua.”

54 Miten pärjätä mobiilissa?

58 Ikea löysi aikakauslehdet 60 Juhlaa & tähtisumua

AJANKUVA 2014 JULKAISIJA Aikakausmedia www.aikakausmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Häivälä, Aikakausmedia TOIMITUS Otavamedia Asiakasviestintä TUOTTAJA Paula Ristimäki AD Tuija Tarkiainen TEKSTIT Susanna Haanpää, Mikko Huotari, Teija Laakso, Kirsi Riipinen, Paula Ristimäki KUVAT Mirva Kakko, Juho Kuva, Tuija Tarkiainen, Tommi Tuomi, Arto Wiikari PAPERI UPM Fine 100 g kansi UPM Fine 190 g REPRO Aste Helsinki PAINO PunaMusta ISSN-L 2323-4075 ISSN 2323-4075

PÄÄKIRJOITUS

E

Rohkeasti vastavirtaan ROTU MUISTA. Älä kangistu kaavoihin tai hae vain turvallisia ratkaisuja. Uskalla epäonnistua ja siedä epävarmuutta. Näillä eväillä pääset jo pitkälle.

Aikakausmedian Aikakauslehtikilpailu Edit palkitsi 17 sarjassa suorituksia, jotka olivat osoitus alan tekijöiden upeasta ammattitaidosta ja rohkeudesta uida vastavirtaan. Monet työt ja lehdet yllättivät huikealla tasollaan jopa kokeneet tuomaristojen edustajat.

Erottuminen joukosta vaatii luovuutta ja poikkeamista persoonallisella tavalla valtavirrasta, omaa yleisöä kuitenkaan unohtamatta. Kuten Vuoden lehti -tuomariston jäsen Tiina Alvesalo haastattelussaan sanoo ”Parhaimmillaan aikkari on, kun sillä on vahva persoona. Se on kuin hyvä kaveri, jonka haluaa tavata uudelleenkin”.

Vastavirtaan uiminen tuo vääjäämättä eteen myös pettymyksiä; kaikki ei mene kuin Strömsössä. Pettymykset ovat vain merkki siitä, että suuntaa on vaihdettava ja on kokeiltava jotain muuta, sillä epävarmuuteen tai turvallisuuden tunteeseen jääminen ei tuota tuloksia.

Edit-kilpailu on sekä toimituksille että aikkarimainonnan tekijöille vuosittain oivallinen väylä tuoda esiin onnistumisia vuoden aikana. Osallistuminen Editiin

ei vaadi rohkeutta, vaan niiden omien vahvojen puolien, jopa yleisestä linjasta poikkeavien, esiin nostamista. Kokeile tänä vuonna uimista vastavirtaan. ◊ Onnittelut vielä kaikille Edit 2013 -voittajille!

Heli Häivälä viestintäpäällikkö Aikakausmedia

” Vastavirtaan uiminen tuo vääjäämättä eteen myös pettymyksiä; kaikki ei mene kuin Strömsössä.” ajankuva

5

↑ Jukka Pulkkinen , Sanna Ilonen , Jari Koskelo ja Tomi Takanen edustivat juhlissa Otavamedian mediamyyntiä.

↑ Toimituspäällikkö Mari PaasaloJussinmäki ja päätoimittaja Minna McGill Kodin Kuvalehdestä listasivat ulkomaisiksi aikkarisuosikeikseen esimerkiksi Real Simple-, Esquiresekä Oprah Magazine -lehdet.

– Lukualustaksi kelpaa hyvin tabletti.

→ Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälällä mobiili on aktiivikäytössä myös juttuja luettaessa.

– Hukka-aikana vaikka kaupan jonossa on näppärä aika tarkistaa ajankohtaisia teemoja.

↓ Talentumin Irmeli Salo oli tuomaroimassa vuoden aikakauslehtimainosta.

– Voittajan valinta ei totisesti ollut helppoa, sillä kaikki loppukisaan päässeet olivat hyviä.

↓ Alma360:n Diana Törnroos ja Antti Pulkkinen pohtivat, että nyt perustettava uusi julkaisu voisi ilmestyä kaksi kertaa kuukaudessa ja se perustuisi aina kolmeen ajankohtaiseen teemaan.

↑ Hannu Laaksola ja Minna Ängeslevä Opettaja-lehdestä pohtivat, että jos nyt olisi mahdollista perustaa täysin uusi julkaisu, he kiinnittäisivät erityistä huomiota sen visuaalisuuteen sekä siihen, että lukijoiksi saataisiin nuoria.

10

ajankuva

Edit-kisa kirvoitti monta kiinnostavaa keskustelua, samoin mobiilin aikkarin tulevaisuus.

↑ Sosiaali- ja terveysalan julkaisu Premissi oli ammatti- ja järjestölehtien juttutiimiehdokkaana shortlistalla. Minna Kataja , Hanna Rusila ja Tanja Tervonen olivat hyvillään huomiosta.

↑ Hiusmuotoilualan Pinni-lehti oli vuoden aikakauslehtikansien shortlistalla. Lehteä edustamassa Anna ja Jukka Perkonsalo.

↑ Allerin julkaisujohtaja Eeva-Helena Jokitaipale ja Seiskan AD Sonja Peltomäki eivät vierasta digiä. Kännykästä tai tabletilta luetaan lyhyitä juttuja, muotivinkkejä ja tietysti juoruja.

↓ Annan Sanna Wirtavuori ja Vivan Eeva-Helena Laurinsalo tarkistavat kiireessä puhelimesta tai tabletilta tärkeimmät uutiset pääasiassa vaikka otsikko- ja ingressitasolla. ◊

← Illan juontaja Karolina Blackburn tenttasi voittajilta menestyksen salaisuutta.

Avaruusteema hehkui näyttävänä asussa.

ajankuva

11

teksti Kirsi Riipinen

kuvat 

Juho Kuva

Menun suunnittelusta vastasi keittiöpäällikkö Teemu Vehniäinen. Illan teemaa eli avaruutta ei voi omistaa eikä Teemu halunnut omistaa buffetiakaan jollekin tietylle maalle tai kulttuurille. Cross-kitchen oli siis selvä valinta.

TÄYDELTÄ LAIDALTA

Lautanen loppuu kesken, koska maistettavaa on liikaa. Pitäisikö santsata?

Edit-kisajännityksen lauettua siirryttiin nauttimaan ruuasta. Illan aikana tuli kuitattua monet kiireen vuoksi perutut lounastreffit: näiden pöytien äärestä löytyi herkkujen lisäksi kasapäin tuttuja!

12

ajankuva

80 EN-

JYRI HÄKÄMIES VAATII: KAUPAT VAPAASTI AUKI PUHAIHE E

SEURA Hoikistunut Riitta Väisänen

LÄSKIT EIVÄT LÄHDE HELPOLLA Kansan parhaat

MUKANA

30

80 VUOT TA

27.7.2007

3,90 ¤ 12 • 20. 3. 2014

SEURA KADO

NNEEN JÄL

+10

JILLÄ

ALEKSANTE RI ROY-ISÄN UU N & SI ALKU: ENÄÄ EI TA RVITSE SURRA

” Olen valmis nöyrtymään ” 2 SA NK AR ITA RINAA

Iskelmätähti Juha Metsäperä ”Olen melkein kuuro”

”Tätä joukkoa ei saa lavalle pelkästä rahasta”

Tässäkö uudet Marskin ritarit?

4,70€

KYSYMYST Ä MITEN RUOK A SUOJAA MU ISTIA? SUHTEET SEKSIHALUT ERI PARIA

Jari Sillanpää n muutosten vu osi

laihdutusvinkit

PAPAT JAKSAA HEILUA

+

OIKEUSPRO VILLEJÄ TU FESSORIEN SYVÄ HUOL OMIOITA JA TORVEILUAI:

MATKA NAUTISKEL IJAN BODRUM

Kenestä Päivänsäde 2014?

KILPAILU ALKAA!

VAPPU PIMIÄ ” HÄPEÄN ÄK PIKAISUUTTKIANI”

Suomalainen aikakauslehdistö paranee vuosi vuodelta, arvioi Edit-kisassa Vuoden aikakauslehtitoimittaja -sarjaa tuomaroinut Maija Töyry. teksti Paula Ristimäki

kuvitus 

Olli Österberg

APLODIT AIKKAREILLE

TUOMARISTOT AIKAKAUSLEHTIKILPAILU EDITISSÄ 2013 VUODEN

VUODEN PARAS

AIKAKAUSLEHTI

AIKAKAUSLEHDEN

* Viestintäyrittäjä Teija

ULKOASU

Laakso, Heimo Oy * Graafikko Lasse Rantanen, Lassenviiva Oy * Toimittaja Maria Pettersson, Helsingin Sanomat

* Toimittaja, taiteilija Tiina Alvesalo

14

ajankuva

* Muotoilija, mai-

nosgraafikko Elisa Hartikka

* Professori, graafinen

suunnittelija Saku Heinänen, Alku Design Oy * Suunnittelujohtaja Juuso Kemi, Staart Oy

* Viestintäalan yrittäjä Tiina Ripatti, Sign&Language

VUODEN

Lari Kotilainen, Helsingin yliopisto

* Viestintäkonsultti Antti Isokangas, Ali Consulting Oy

JUTTUTIIMIT

* Toimittaja, toimitusjohtaja Mikko Numminen, Semibold ltd

* Toimittaja Katja Ståhl * Tutkija, toimittaja

Hanna Weselius, Aalto-yliopisto/Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VUODEN

VUODEN AIKA-

DIGITAALINEN

KAUSLEHTIKUVAT

INNOVAATIO AIKA-

* Toimittaja, valokuvaa-

KAUSLEHDESSÄ

ja, kouluttaja Pekka Punkari, FotoInfo * Tutkija, valokuvaaja

* Konsultti Petteri

Kankkunen, Sulava Oy

A

Aikakausmedian Edit-kilpailussa kisattiin aikkarimestaruudesta 17 sarjassa. Tuomaristo urakoi ensin kustakin sarjasta kolme parasta shortlistalle ja teki sen jälkeen lopullisen valinnan näiden kolmen kesken.

– Hienointa tuomarin hommassa oli ehdottomasti makoilla sohvalla paksun lehtipinon kanssa, nauraa Vuoden aikakauslehti -kisan tuomaristoon kuuluva Tiina Alvesalo, intohimoinen aikkarien ystävä, taiteilija ja toimittaja itsekin.

Hänen mukaansa Vuoden aikakauslehti -kisaan osallistuneiden lehtien tekijät ovat kaiken kaikkiaan tehneet hyvää työtä.

Silti kärkikolmikko erottui.

– Prosessin loppuvaiheessa koko tuomaristo oli melko lailla yhtä mieltä

” Lehtien teko on tiimityötä: taustalla vaikuttaa aina iso verkosto tekijöitä ja näkymätöntä osaamista.”

* Toiminnanjohtaja

Birgitta Takala, IAB Finland

* Viestintä- ja markkinointipäällikkö Lotta Heikkeri, IAB Finland VUODEN AIKAKAUSLEHTITOIMITTAJA

* Valtiotieteiden tohtori Maija Töyry

shortlistalle menijöistä. Tuomarointia helpotti se, että kilpailuun osallistuvat lehdet olivat usein itse asettaneet itselleen tavoitteet. Sen jälkeen voi arvioida, miten tavoitteet on täytetty. Jos lehti lupaa jotain, lupaus on pidettävä.

Valtiotieteiden tohtori, aikakauslehtialan pitkäaikainen ammattilainen Maija Töyry valitsi Vuoden aikakauslehtitoimittajan. Hän muistuttaa, että ennen tuomariston eteen pääsyä kilpailuun lähetetyt työt käyvät läpi toimituksen oman seulan.

– Sen perusteella sanoisin, että toimituksissa arvostetaan erityisesti pitkiä henkilöjuttuja. Erilaiset juttutyypit ovat kuitenkin aikakauslehtien suuri vahvuus, ja onneksi sekin näkyi kisassa.

Töyryn mukaan kisaan lähetetyistä jutuista erottuivat erityisesti ne, joissa tarina rakennetaan hyvin.

– Syntymä, kuolema ja yllättävät tapahtumat – siinä ovat kiinnostavien juttujen aiheet pähkinänkuoressa. Vähemmän dramaattisista aiheista on paljon vaikeampi rakentaa erottuva ja hieno tarina.

Töyry muistuttaa, että lehtien ja juttujen teko on vahvasti tiimityötä.

– Taustalla vaikuttaa aina iso verkosto tekijöitä ja näkymätöntä osaamista.

Kulisseissa, tai takahuoneessa, on liuta ihmisiä, joiden työpanos vaikuttaa kokonaisuuteen.

Mihin menet, aikkari?

Töyryn mukaan suomalainen aikakauslehdistö paranee vuosi vuodelta.

– Huonompaan suuntaan ei ainakaan mennä. Kuluttajalehdet voivat meillä

VUODEN KANSI, ESITUOMARISTO

* Toimitusjohtaja Juha-

ni Levola, Viestintätoimisto, Deski Oy * Account Manager Markus Rauramo, Vizeum Finland

* Markkinatutkimuspäällikkö Päivi Suomalainen, Gustav Paulig Oy

* Väitöskirjatutkija

Nanna Särkkä, Aaltoyliopisto/Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

VUODEN MEDIAMYYJÄ

* Toimitusjohtaja

Daniel Tuori, mainostoimisto King

erittäin hyvin, mutta ongelma on se, ettei niiden kustantaminen voi yhtä hyvin.

Digitalisoituminen laskee kuluja toimituksissa ja painoissa, rakennemuutos jyllää eikä sen loppua ole vielä hänen mukaansa nähty sen paremmin kuluttajalehtien kuin muidenkaan aikkarien kohdalla.

Sekä Töyry että Alvesalo painottavat sisältöjen osaamisen tärkeyttä.

– Omaa sydäntäni lähellä ovat pienet julkaisut, joissa näkyi intohimo aiheeseen ja tekemiseen. Olen vahvojen, hitaiden, hyvin tehtyjen ja riskiäkin ottavien sisältöjen kannattaja, Alvesalo luonnehtii.

Hänen toiveidensa mukaisia aikakauslehtiä nähdään varmasti lisää. Töyry listaa yhdeksi tulevaisuuden suuntaukseksi lehdet, jotka muistuttavat kirjaa.

– Nämä lehdet ovat tukevia ja kestäviä, ja niissä on laadukasta toimitustyötä niin kuvissa kuin jutuissakin. Toisaalta painokustannusten halpenemisen myötä tullaan varmasti näkemään nykyistä enemmän pienen budjetin lehtiä, joissa esimerkiksi opiskelijat pystyvät tuomaan esille henkilökohtaisia näkemyksiään, ideoitaan ja osaamistaan. Yksi tulevaisuuden suuntaus on myös, että bisnemaailmasta tutut suuret yritykset alkavat itse kustantaa lehtiä.

Alvesalo kaipaa lisää riskinottoa.

– Monisssa lehtitaloissa ollaan liian varovaisia, ja journalistinen sisältö kärsii siitä. Tarvitaan lisää ei-laskelmoituja sisältöjä ja intohimoisesti tehtyjä juttuja.

Parhaimmillaan aikkari on, kun sillä on vahva persoona. Se on kuin hyvä kaveri, jonka haluaa tavata uudelleenkin. ◊

VUODEN 2013 AIKAKAUSLEHTIMAINOS

* Toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto * Markkinointitutkija, semiootikko Vaula Norrena, Valores Consult * Toimittaja Irmeli Salo, Markkinointi &

Mainonta

* Professori Merja Salo, Aalto-yliopisto/Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu * Toimitusjohtaja Tarja Virmala, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL

ajankuva

15

SHORTLIST / VUODEN 2013 AIKAKAUS­L EHTIKANSI. LUKIJOIDEN VALINTA.

4 – 2 0 1 3 L E H T I TA L L I N K I N J A S I L J A L I N E N K A N TA-A S I A K K A I L L E W W W. C LU B O N E . F I

On juhlan aika

Viiniä joulupöytään Lue parhaat vinkit Hehkeäksi Tallinnassa Edulliset kampaamot ja kynsistudiot Risteilyjen tähdet Samuli Edelmannista Cheekiin

agi.fi agilitylehti 1/2013

Club One 4/2013

Pinni 6/2013

agi.fi agilitylehti 1/2013 Lukijat valitsivat vuoden 2013 parhaaksi kanneksi agi.fi agilitylehden numeron 1/2013. Näin voittajakantta kommentoitiin: ”KANSI TUO HIENON oivaltavasti sisällön osaksi kantta, ilman että se häiritsee tai tukkii sivua. Informatiivinen mutta väljä. Tekstiä on kuin naistenlehden kannessa, mutta se normaalista poiketen lisää kiinnostusta, eikä työnnä pois.” ”TYYLIKÄS KUVA, hyvä balanssi kannessa - myös harmaan saa toimimaan, jos osaa!” ”KANSI HERÄTTI ei-koiraihmisen mielenkiinnon aiheeseen. Visuaalisesti selkeä, informatiivinen ja rauhallinen vaikka kuvasta välittyykin lajin vauhdikkuus.”

Agility – Tero Mesiranta

16

ajankuva

kuva Arto Wiikari

”TYYLIKÄS, erilainen eläinkuva.

Yllättävän tyylikäs harrastelehdeksi. Ei aliarvioi lukijaa.” ”SELKEÄ, ASIAPITOINEN, rauhallinen. Tasapainoisin kansi koko kilpailevasta joukosta. Kutsuu lukemaan ja rauhoittumaan, kertoo sisältävänsä asiatietoa eikä pelkästään lupaile suuria (vrt lööpit).”

VUODEN 2013 AIKAKAUS­L EHTIKANSI. AMMATTILAISTEN VALINTA.

Advokaatti 6/2013

KUNNIAMAININTA SARJASSA VUODEN 2013 AIKAKAUS­ LEHTIKANSI. AMMATTILAISTEN VALINTA TUOMARISTON PERUSTELUT Puhutteleva ja tyylikäs kansi, jota ei voi ohittaa.

Kannen henkilön intensiivinen katse ja kädet on kuvattu upeasti ja kokonaisuus teksteineen synnyttää monia mielikuvia.

Advokaatti – Johanna Kainulainen, Janne Laukkanen ja Kirsi Poikolainen.

kuva Arto Wiikari

Mustavalkoiseen kanteen on maltettu rohkeasti jättää tyhjää tilaa. Yksinkertaisuus ja eleettömyys saavat uteliaisuuden heräämään ja avaamaan kansilehden.

Hyvä kansi pysäyttää ja antaa uutta näkökulmaa tuttuihin aiheisiin.

Advokaatti KANNEN VILKAISUUN käytetty sekunti määrittelee, jaksetaanko lehti avata ja selata, muistuttaa Advokaatin päätoimittaja Janne Laukkanen.

Advokaatti-lehti on Asianajajaliiton julkaisu, joka lähetetään lukijoilleen jäsenetuna.

– Tällaisen lehden on kannesta lähtien oltava aidosti kiinnostava. Sliipattu, tyylikäs kansi ei riitä, vaan sen pitää herättää

uteliaisuus.

Advokaatilla on oma tunnistettava ilmeensä ja tyylinsä, minkä ansiosta se ei päätoimittajan mukaan huku muiden julkaisujen massaan.

– Kannen formaatti on suunniteltu hyvin tiukaksi ja selkeäksi. Käytämme vahvasti tyhjää tilaa, ja kannessa henkilö on pääosassa. Kuvaaja saa tämän formaatin sisällä ottaa kuvia hyvin itsenäisesti.

Laukkanen korostaa, että kannessa henkilöt ovat omia itsejään kuvassa, eikä heidän tarvitse esittää mitään, mikä ei tunnu luontevalta. Kuvassa on rento ja rauhallinen ote.

– Voittajakannesta kiitokset kuuluvat kuvaaja Carl Bergmanille ja kuvattavalle, esseisti Antti Nylénille, joka oli kuvaustilanteessa hyvin läsnä ja sinut itsensä kanssa, Laukkanen kehuu.

ajankuva

17

18

ajankuva

kuva Arto Wiikari

Suomen Luonto – Annakaisa Vänttinen, Jorma Laurila, Marika Eerola, Alice Karlsson ja Elina Juva. Kuvasta puuttuvat Johanna Mehtola, Jouni Tikkanen ja Antti Halkka.

SHORTLIST / VUODEN 2013 YLEISÖLEHTI

Maailman Kuvalehti

Meidän Perhe

Suomen Luonto

Lukijat ansaitsevat vain parasta, muistuttaa päätoimittaja Jorma Laurila.

Suomen Luonto SUOMEN LUONTO elää päätoimittaja Jorma Laurilan mukaan luonnon kierrossa, mutta sen on aina tarjottava myös uutta. Toimituksen pitää pystyä arvaamaan ja arvioimaan, mitä aiheet lukijoita kiinnostavat.

– Vaikka otamme mieluusti vastaan

VUODEN 2013 YLEISÖLEHTI TUOMARISTON PERUSTELUT Vuoden 2013 yleisölehti on lajissaan omaa luokkaa.

Kuvat hengästyttävät ja tekemisen intohimo näkyy loppuun asti tuotetuissa monipuolisissa jutuissa. Sisältö on sekä tiukkaa asiaa että viihdettä.

Kieliasu on kekseliästä ja visuaalinen kerronta tempaisee mukaansa pitkäksi aikaa. Lehden verkkosivusto ja painettu lehti tukevat toisiaan hienosti viestittävässä asiassa.

Lehti kutsuu lukijaa rakastamaan, ihailemaan ja kunnioittamaan luontoa.

lukijoidenkin toiveita ja kommentteja, emme ole ulkoistaneet ideointia lukijoille; se on meidän työtämme.

Päätoimittaja kehuu toimitusta, joka tekee Suomen Luontoa todella intohimoisesti ja pyrkii hiomaan timanttia loppuun asti. Kuvan ja tekstin vuoropuhelu toimii hyvin.

– Kustantaja on antanut meille riittävästi resursseja, jotta voimme paneutua lehden tekemiseen erikoisaikakauslehden vaatimusten mukaan, Laurila kiittää.

Suomen Luonto on kokonaan kotimaista journalistista työtä, eikä se perustu ulkomaiseen formaattiin.

– Se on paras ja luotettava luontotiedon lähde; innostava, viihdyttävä, ajatuksia herättävä, journalistisesti kunnianhimoinen ja aina luonnon puolella.

Lukijoita on saatu mukaan lehden yhteisöön netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Paperilehti ja verkkosivusto ovatkin jo kiinteä pari.

– Verkko ei ole paperilehden kopio, vaan laajennus. Se tuo lisää ajankohtaisuutta, reagointinopeutta ja uusia aihepiirejä.

Lehden juttuja voidaan täydentää videoilla ja esimerkiksi lintujen ääninäytteillä.

Myös vuorovaikutus lukijoiden ja lehden aihepiireistä kiinnostuneiden välillä lisääntyy, Laurila toteaa.

ajankuva

19

SHORTLIST / VUODEN 2013 AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHTI

VUODEN 2013 AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHTI TUOMARISTON PERUSTELUT Erittäin laadukas, erinomaisesti editoitu kansainvälisen tason lehti. Ei tingi mistään: aiheet ovat isoja ja hankalia, mutta kerronta on ymmärrettävää ja kirjoittajat alan asiantuntijoita.

Lukupaketti, jossa yhdistyy asiantuntijuus ja kiinnostusta herättävä visuaalinen ilme. Pitkät lukukokemukset ovat lukijaa palkitsevia ja kartat ja infografiikka tuovat lehdelle moni-

Nuorten Luonto

Photo Raw

Ulkopolitiikka

muotoisuutta ja yllättävää syvyyttä.

Ulkoasultaan ja tiedolliselta sisällöltään hieno lukuelämys, jonka lukija haluaa säilyttää pitkään hyllyssään.

Monitieteinen lehti selittää ilmiöitä ja ennakoi tulevaa.

ULKOPOLITIIKKA tarjoaa syvällisiä näkökulmia kansainväliseen politiikkaan.

– Sen aiheiden kirjo on laaja ja erittäin monipuolinen. Käsittelemme maailmanpolitiikkaa avaamalla lukijalle myös vaikeita ilmiöitä, päätoimittaja Teija Tiilikainen luonnehtii.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti tasapainoilee ajankohtaisuuden ja ajattomampien näkökulmien välissä. Se selittää erilaisia ilmiöitä monitieteisesti esimerkiksi talouden, historian, kansainvälisen politiikan ja kansainvälisen oikeuden näkökulmista.

– Vastaavaa erikoislehteä ei Suomessa oikeastaan ole. Päätoimittajana voin olla ylpeä pätevästä toimituksesta, joka tekee lehdestä juuri sellaisen kuin mistä se palkittiin, Tiilikainen kehuu.

Ulkopolitiikka pukeekin vaikeat ja monisyiset aiheet ymmärrettävään muotoon niin, etteivät asiantuntijoiden käsittelemät aiheet menetä uskottavuuttaan lainkaan.

Pääosa lehden numeroista on teemoitettu, jotta jutut tukisivat toisiaan.

– Teemat ovat erinomaisen hyvin onnistuneita. Ne tuovat jäntevyyttä koko lehteen.

20

ajankuva

kuva Arto Wiikari

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikka – Anna-Kaisa Hiltunen, Joonas Pörsti, Teemu Pokela ja Juha Mäkinen.

SHORTLIST / VUODEN 2013 ASIAKASLEHTI

VUODEN 2013 ASIAKASLEHTI TUOMARISTON PERUSTELUT Lehti on löytänyt oman persoonansa. Kansainvälisen tason lehti, joka ei aliarvioi lukijaa ja luottaa siihen, että monipuoliset, eri juttutyyleillä kirjoitetut aiheet ihmisten elämästä tuovat lisäarvoa asiakkaalle.

Jutut nostavat taiten keskusteluun toimialan ajankohtaisia kysymyksiä. Asiakaslehtien tavanomaiset sudenkuopat; itsekehu, teennäisyys

Chydenius

FIM

Raymond

sekä ylhäältä saarnaaminen on vältetty. Visuaalisuudeltaan ja sisällöltään erinomainen talouslehti.

Asian ytimeen pureutuva lehti yhdistää asiallisuuden keikarimaisuuteen.

OP-POHJOLA-RYHMÄN talouslehti Chydeniuksella on oma vahva brändinsä, jonka tunnistaa jo kannen piirroskuvasta.

Se puolestaan kumpuaa lehden isosta teemajutusta.

– Talouslehtiä vaivaa vakavuus. Niistä Chydenius erottuu visuaalisuudellaan, jossa on ripaus dandyä, eli keikarimaisuutta, toteaa tuottaja Sami Turunen Alma 360:sta.

Turunen kehuu lehden visutiimiä rautaiseksi. Vaikka sen loihtimassa visuaalisuudessa ja kuvamaailmassa irrotellaankin, on lehden sisältö tiukan asiallinen.

– Chydenius ei ole markkinoinnin mainosvasara, vaan se pitäytyy talousaiheiden ytimessä, Turunen kuvailee.

Asiakkaan kanssa aiheista sekä kuvista keskustelua käydään tiiviisti ja toisinaan tiukkaankin sävyyn, mutta hyvässä hengessä: – Kunnioitamme toistemme asiantuntemusta; asiakkaalla talousasiat ovat hanskassa, meillä puolestaan journalismi.

Koko tiimi on päätoimittajan johdolla kunnianhimoinen ja terveesti jalat irti maasta, Turunen naurahtaa.

kuva Arto Wiikari

Chydenius

Chydenius ­- Soila Eräniemi, Antti Pulkkinen, Sami Turunen, Jussi Kulmala, Diana Törnroos ja Miikka Tikka.

ajankuva

21

SHORTLIST / VUODEN 2013 AIKAKAUSLEHDEN PARAS ULKOASU

Chydenius

Deko

Raymond

Räiskyvässä ja värikkäässä voittajassa näkyy luottamus tekijöidensä osaamiseen.

Raymond – TUOMARISTON ARVIOINNISSA lämmitti erityisesti se, että Raymondin kokonaisviestinnällinen ratkaisu oli huomattu, samoin lehden geometrinen järjestys ja typografia, AD Jesper Vuori pohtii.

Hän uskoo, että Raymondin tarkka konseptointi lisää luovuutta.

– Voimme sataprosenttisesti keskittyä luovaan aspektiin, eikä perusasioihin tarvitse käyttää niin paljoa aikaa. Sitä paitsi lehti elää konseptinsa sisällä.

Vuoren mukaan Raymondilla on oma vahva identiteettinsä: runsas, räiskyvä ja värikäs, ja siinä näkyy luottamus tekijöidensä osaamiseen. Lehdellä on selkeä

visio, ja sen tekijät vievät luovuutta uudelle tasolle.

– Raymond on oikeastaan aikakauslehti, tai ainakin kovin yksin asiakaslehtikentässä. Esimerkiksi pitkät ulkomaan-reportaasit ovat oikeasti kiinnostavia, ja niissä on mukana myös kulttuuriantropologinen näkökulma.

Hyvä lehden visuaalinen linja on Vuoren mukaan dynaaminen, ja sitä leimaa kontrastiajattelu.

– Sellaisen lehden pitkissä jutuissa on ekspressiivistä pintaa ja tietynlaista poetiikkaa – älyä ja pieniä typografisia detaljeja unohtamatta. Huonoa lehteä ilmentävät rytmittömyys, tylsyys ja tasapaksuus.

VUODEN 2013 AIKAKAUSLEHDEN PARAS ULKOASU TUOMARISTON PERUSTELUT Lehden visuaalisuus, johon on selvästi panostettu, välittää hienosti aiheen tunnelmaa. Taitto ja typografia ovat tinkimättömän kuva Arto Wiikari

viimeisteltyjä. Raikas, rohkea ja

22

ajankuva

hiukan anarkistinenkin ote poikkeaa edukseen valtavirrasta. Riskejä on otettu, ja vaihtelua on välillä niin paljon, ettei uskoisi kaiken olevan saman lehden sivuilla. Värien käyttö tuo veden kielelle.

ajankuva

23

kuva Mirva Kakko

Raymond – Istumassa Ari Räsänen ja Touko Hujanen. Takana Tero Salonen, Noora Mattila ja Jesper Vuori.

24

ajankuva

kuva Mirva Kakko

Image. Saa suudella – Vasemmalta Niklas Thesslund, Mikko Numminen, Sanna Saastamoinen-Barrois, Jenny Jansson, Joanna PalmÊn, Teemu Heinilehto. Kuvasta puuttuvat Kaapo Kamu ja Janne Suono.

kuvat Mirva Kakko

SHORTLIST / VUODEN 2013 JUTTUTIIMI YLEISÖLEHDESSÄ

Ei-pilleri, Trendi. Kati Toivanen, Minna Karonen, Heini Maksimainen ja Maija Kangasluoma. Kuvasta puuttuu Jenni Lieto.

Pojasta pulla paranee, Kodin Kuvalehti.

Heidi Korhonen, Kiia Renko, Outi Tuohimaa ja Sanna Tyry.

Saa suudella -juttu käsitteli sukupuolivapaata avioliittohanketta vahvojen kuvien voimalla.

Saa suudella

Image

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Niklas Thesslund kuvailee jutun prosessia melkoiseksi rypistykseksi, sillä yhden numeron aikajänteellä ideasta syntyi valmis kokonaisuus lehteen.

– Edellinen päätoimittajamme Mikko Numminen ehdotti viikkopalaverissa, että entäpä jos tekisimme lehtenä kampanjan, joka tukisi sukupuolivapaata avioliittolakia. Suudelma oli selvä valinta teemaksi, onhan se avioliiton solmimisen tuttu symboli. AD Teemu Heinilehto ym-

Saa suudella!

Jaakko Hämeen-Anttila & Esko Valtaoja

Me Imagessa ajattelemme, että avioliiton tulisi olla mahdollinen myös mies- ja naispareille. Sitä paitsi suomalaisten pitäisi pussailla enemmän.

Siksi pyysimme arvostamiamme suomalaisia suutelemaan toisiaan. Tyyli on vapaa, kunhan suutelijat ovat samaa sukupuolta.

Kuvat Sanna Saastamoinen-Barrois & Kaapo Kamu

märsi, keiden kuvaajien tyyli sopisi tähän juttuun ja kollegani Joanna Palménin kanssa ryhdyimme haalimaan sopivia ihmisiä kuviin.

Kyseessä oli iso projekti tärkeästä aiheesta, ja tämä tuntui tekemisessä alusta alkaen.

– Totta puhuen olisin pettynyt, jollemme olisi voittaneet. Niin ainutlaatuisesta jutusta ja toteutuksesta on kyse.

Thesslundin mukaan juuri tämä kokonaisuus osoittaa, millainen on Imagen

näköinen juttu.

– Oikeastaan tässä on tempauksen kaltaisia tai performanssimaisia piirteitä.

Teemme puheenaiheita ja ravistelemme lukijoita. Kun tämä vielä yhdistyi näin hyvään asiaan, paketti oli täydellinen.

Eniten palkinnossa lämmitti se, että tuomaristo oli huomannut lehden luottavan valokuvan voimaan.

– Kuvien esillepanon on syytä olla pollea. Jutuissa ei saisi myöskään välttää isoja aiheita, vaan lehti voi ja saa ottaa kantaa.

VUODEN 2013 JUTTUTIIMI YLEISÖLEHDESSÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Juttuidea, jossa on kansanliikkeen tuntu. Hienosti konseptoi-

KUVA: SANNA SAASTAMOINEN-BARROIS. EDUSTAJA: KUVAAMO.

tu kuvapainotteinen juttu, joka on kampanjajournalismia ilman selittelyjä. Samalla kokonaisuus Image 37

oli osoitus siitä, että tärkeille yhteiskunnallisille aiheille on kysyntää, kun ne toteutetaan oivaltavasti. Ison tiimin yhteistyössä on luotettu valokuvan voimaan.

kuva Arto Wiikari

36 Image

ajankuva

25

kuva Mirva Kakko

Jussi Collin ja Hannu Jauhiainen. Kuvasta puuttuu Tuomas Karppinen.

26

ajankuva

kuvat Mirva Kakko

SHORTLIST / VUODEN 2013 JUTTUTIIMI AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDESSÄ

Ranska uskoo omaan malliinsa, Premissi. Minna Kataja, Tanja Tervonen ja Hanna Rusila. Kuvasta puuttuu Merja Miettinen.

Saamen toivot, Improbatur Robert Sundman, Rosa Kettumäki ja Reeta Niemonen.

Kuvasta puuttuu Iiro Rautiainen.

Ammattilaiset selkiyttivät metsäverotuksen kiemurat ymmärrettäväksi myös maallikoille.

Aloita tästä

Metsälehti Makasiini

METSÄLEHDEN tehtävänä on neuvoa metsänomistajia ja metsäammattilaisia.

Joka vuoden alussa lehdessä ilmestyy veroneuvontajuttu.

Vuoden 2013 alussa julkaistiin juttu Aloita tästä, jonka tehnyt juttutiimi palkittiin ammattilehtien parhaana.

Yksityiskohtainen teksti opastaa, miten metsänomistajien pitää täyttää metsäveroilmoitus.

– Tiimimme vahvuuksia ovat alan ammattitaito ja erityisosaaminen vero-

asioissa. Meillä on paremmat ohjeet kuin kellään muulla, kehuu aluetoimittaja Hannu Jauhiainen.

Lehden kestotilaajille lähetetään taustamateriaaliksi Jauhiaisen kirjoittama Metsäverokirja. Lisäksi annetaan veroneuvontaa: lukijat voivat soittaa tai lähettää sähköpostia Metsälehteen ja saada veroneuvoja maksutta.

– Metsäverotus on melkoisen mutkikasta ja tiedon tarve on suuri. Vuosittain tulee noin 200 yhteydenottoa.

VUODEN 2013 JUTTUTIIMI AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDESSÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Tiimin tekemä juttu on aikakaus-

Informatiivisen jutun haasteet ovat tuttuja voittajatiimille: – Toimitussihteerin tehtävänä on muotoilla neuvontajutut sellaisiksi, että jokainen lukija ne varmasti ymmärtää.

AD puolestaan koettaa joka vuosi keksiä jotain uutta ilmettä materiaaliltaan samanlaiselle jutulle, Jauhiainen kuvailee.

Omaa sävyään tiimin yhteistyöhön tuo se, että yksi tekijöistä työskentelee Lapissa. Yhteyttä pidetään sähköpostilla ja puhelimitse.

17. TAMMIkuuTA • nuMero 1/2013 • 9 € • www.MeTsAlehTI.fI

METSÄNOMISTAJA

TIMo kujAlA käynnIsTI Ison MuuToksen

12

KYSYMYSTÄ

PYSTYKARSINNASTA

METSÄPERINTÖ

yhTyMäsTä yhTeIsMeTsä

lehden palvelujournalismia parhaimmillaan. Monimutkaisesta kuva Arto Wiikari

aiheesta on tehty selkeä, havainnollinen ja raikas esitys, joka ei jätä kysyttävää maallikoillekaan.

Samalla se on hyvä esimerkki kolmen ammattilaisen yhteistyöstä, jolla rutiiniaiheesta syntyy lukijoille

METSÄVEROTUS

METSÄKONEET

MAAIlMAn ensIMMäInen hArVesTerI

Näin se käy

Vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen

MTk vie puukauppaa verkkoon • Mäntytukki käy kaupaksi • Moottorisahakoulu alkaa

vuoden odotettu kohokohta.

ajankuva

27

28

ajankuva

kuva Mirva Kakko

Oi maamme Suomi Solja Sergelius, Jesper Vuori ja Kari Latvanen. Kuvasta puuttuu Teemu V채채t채inen.

SHORTLIST / VUODEN 2013 JUTTUTIIMI ASIAKASLEHDESSÄ

Voittajatiimissä on ammattimainen ja kunnianhimoinen, mutta myös rento henki, kehuu toimituspäällikkö Solja Sergelius.

Oi maamme Suomi – TIIMISSÄMME visualistit ja tekstinikkarit asettuvat usein toistensa nahkoihin ja ehdottavat omia vaihtoehtojaan.

Tässä jutussa toimituspäällikkö ehdotti kuvapinnoiksi suomalaisia struktuureja ja graafinen suunnittelija pääotsikoksi Oi maamme Suomi, kertaa toimituspäällikkö Solja Sergelius.

Hän kuvailee tiimiä vahvojen yksilöiden joukoksi, jossa keskinäinen luottamus on luja. Jokaisen ammattitaitoa kunnioitetaan ja kaikkien mielipidettä kuunnellaan.

Ehdotukset tekstistä ja visuaalisesta sisällöstä syntyvät keskustelujen pohjalta.

Myös FIMin päätoimittajan ja asiantuntijoiden merkitys jutun lopullisessa toteutuksessa on suuri.

– Ilman heidän luottamustaan asia ei olisi lainkaan niin helppo ja lopputulos laadukas. Joskus viimeisiä viilauksia

kuvat Mirva Kakko

FIM

Leffailta, Me. Maileena Byström, Outi Jaakkola ja Maitta Pakkonen, penkillä SuviTuuli Kankaanpää. Kuvasta puuttuvat Paula Kannisto, Riikka Karppinen ja Aino Kannisto.

Hyppy, Raymond. Istumassa Ari Räsänen ja Touko Hujanen. Takana Tero Salonen, Noora Mattila ja Jesper Vuori.

tehdään juuri ennen deadlinea, mutta laatutavoite säilyy aina kunnianhimoisena.

Tiimissä on sekä suurten linjojen hahmottajia että pikkutarkkoja viimeistelijöitä, jotka täydentävät toisiaan.

– Meitä kaikkia yhdistävä ominaisuus

taitaa olla kunnianhimo. Jokainen kantaa oman vastuunsa ja välillä kiireessä vähän kaverinkin vastuuta. Aikatauluja kuitenkin kunnioitetaan, sillä niiden merkitys laadulle on kaikkien tiedossa, Sergelius muistuttaa.

28 %

60. leveyspiiriin pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia.

maamme Suomi Mitä suomalaisuus yrityselämässä tarkoittaa? Mikä merkitys sillä on? Globaaleilla markkinoilla toimiville yrityksille suomalainen koulutus, turvallisuus ja puhtaus voivat olla etu, mutta tuskin kuitenkaan varsinainen kilpailuetu. Yhteiskuntavastuun kantamisen ja työllistämisen näkökulmasta suomalaisuudella on kuitenkin suurikin merkitys.

T E K S T I K a r i L at va n e n K U VAT 1 2 3 r f j A va s tava L o . f i

12

13

kuva Arto Wiikari

VUODEN JUTTUTIIMI ASIAKASLEHDESSÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Juttutiimin kiinteä yhteistyö jutun suunnitteluvaiheesta lopulliseen tulokseen näkyy kaikilla tasoilla. Jutun teksti tukee oivallisia visuaalisia ratkaisuja ja päinvastoin. Asiantuntijoita on juttuun haastateltu yhteismitallisesti eri näkökulmat huomioiden ja graafinen toteutus typografiaa myöten on saanut aikaan jutun, joka istuu kohderyhmälleen.

ajankuva

29

kuvat Mirva Kakko

SHORTLIST / VUODEN 2013 AIKAKAUSLEHTI­T OIMITTAJA

Ninni Lehtniemi Olivia

Laura Kangasluoma Gloria

Hyvä juttu vie mukanaan, saa ajattelemaan ja herättää tunteita.

VUODEN aikakauslehtitoimittaja Ulla Ahvenniemi haluaa antaa lukijoille ajattelemisen aihetta ja koskettaa. Inspiraatio kumpuaa ihmisistä.

– Kaikenlaiset ihmiset kiinnostavat, ja haluan kuvata heitä mahdollisimman oikein.

Ahvenniemi aloittaa jutunteon perusteellisella taustoituksella, missä auttavat tietopalvelun informaatikot.

– Haluan kertoa tarinan, jota ei ole ennen kerrottu. Tämän tiedän vain perehtymällä juttuihin, joita henkilöstä on mahdollisesti jo aiemmin tehty.

Aiheet syntyvät välillä itsenäisesti, mutta myös toimituksen yhteistyönä.

Juttutyypit saavat mieluusti olla monenlaisia: – Laajat henkilöjutut ovat vaikeita mutta samalla todella kiinnostavia. Toisaalta tuntuu etuoikeutetulta päästä tekemään kunnon repparia.

Tuomariston perustelut lämmittivät mieltä, etenkin kiitokset tarinoiden juonten huolellisesta rakentamisesta käytetyimpiä näkökulmia vältellen.

– Tämä siksi, että jutun rakenteen, juo30

ajankuva

Kodin Kuvalehti

nen sekä oman näkökulman miettiminen on työvaiheista raskain ja vaikein. Olen myös todella iloinen siitä, että käyttämääni kieltä kuvaillaan rikkaaksi ja kikkailemattomaksi. Juuri sellaista sen toivoisin olevan.

VUODEN 2013 AIKAKAUSLEHTI­ TOIMITTAJA TUOMARISTON PERUSTELUT Toimittaja tuo esiin merkityksellisiä aiheita niin kiinnostavasti ja kuvailevien yksityiskohtien kautta, että lukijan mielenkiinto ei herpaannu hetkeksikään.

Tarinoiden juonet on rakennettu huolella ja käytetyimpiä näkökuva Arto Wiikari

Ulla Ahvenniemi

kulmia vältellen. Lukija kokee juttujen käänteet elämyksellisinä. Vuoden 2013 toimittajan kirjoitustyyli on persoonallinen ja kieli on hyvää, rikasta sekä kikkailematonta.

ajankuva

31 kuva Mirva Kakko

VUODEN 2013 HENKILÖ­K UVA AIKAKAUSLEHDESSÄ Marjo Tynkkynen Jörn Donner, Suomen Kuvalehti

32

ajankuva

SHORTLIST / VUODEN 2013 HENKILÖ­K UVA AIKAKAUSLEHDESSÄ

Kaisu Jouppi Mira Luoti, Kotivinkki

Veikko Somerpuro Sirpa Ikävalko, Opettaja

Vuoden paras henkilökuvaaja halusi ikuistaa Donnerin viimeisen anarkian.

Marjo Tynkkynen PALKITTU KUVAAJA kertoo halunneensa, että elämäkerran julkaisun yhteydessä nähtäisiin vielä kerran Jörn Donner alasti.

– Hänhän on aina ollut kauhukakara ja nuoresta asti säväyttänyt monella tapaa myös alastomuudellaan.

Päätoimittajan luvalla ja vakuutettuaan, että kuva tehdään hyvällä maulla, Tynkkynen päätyi kuvaamaan Donnerin tämän työhuoneessa ja kirjastossa.

– Siellä hän viettää runsaasti aikaa, joten olisi tuntunut teennäiseltä kuvata hänet studiossa alastomana.

Jörn Donner, Suomen Kuvalehti

Kuvaustilanteessa Tynkkynen ei ohjannut kuvattavaa millään tavoin, vaan tilanne oli luonnollinen ja teeskentelemätön.

– Donner on usein esiintynyt jopa korskeasti, eikä ole koskaan ollut kiinnostunut, mitä mieltä muut hänestä ovat. Nyt halusin näyttää hänet myös haavoittuvana ihmisenä.

Ominta tyyliä Tynkkyselle on välitilojen ja hetkien etsintä kuvin.

– Sablunoidussa aikakausmediassa kuvattavat ovat usein tottuneita kuvaamiseen ja osaavat poseerata. Sen fasadin taakse haluan päästä.

VUODEN 2013 HENKILÖ­ KUVA AIKAKAUSLEHDESSÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Kuva, joka ei tyhjene yhdellä katsomisella. Hienosti käytetty luonnonvalo tuo kuvattavan vahvan persoonan esiin erityisen hienosti. Kuva on otettu tilassa, joka kertoo paljon kuva Arto Wiikari

lisää kuvan kohteesta ja hänen elämästään. Tämä mustavalkoinen henkilökuva on samaan aikaan sekä naturalistinen, kunnioittava­, realistinen ja jopa valtiomiesmäinen.

Tällainen kuva syntyy kuvattavan luottaessa kuvaajan ammattitaitoon.

ajankuva

33

SHORTLIST / VUODEN 2013 LIFESTYLEKUVA AIKAKAUSLEHDESSÄ

Kristiina Kurronen Saiturin joulutarinasta, Kotiliesi

Jukka Rapo Kesätunnelma, Kodin Kuvalehti

Vuoden lifestylekuva voitti, ei kuvaaja, muistuttaa Mirva Kakko.

Kotiliesi

KUVAN SUUNNITTELUVASTUU on toimituksella, ja tämäkin kuva oli yhteistyötä lifestyletoimittaja Hanna Tammisen kanssa, valokuvaaja Mirva Kakko tähdentää.

Toimittaja yleensä esimerkiksi hankkii kuvauksiin sopivat mallit, ja samoin tehtiin tässäkin jutussa.

Voittajakuva otettiin studiossa, eli periaatteessa hallituissa oloissa. Tosin – kuten lapsikuvissa aina – eläväisen ihmistaimen kuvaamisessa on omat haasteensa.

– Kuvan tyttö oli vilkas, joten piti olla tarkkana, milloin hänet sai juuri oikeaan kohtaan kuvaan nähden, Kakko kertaa.

Kuvan valo on melko yksinkertainen ja luo omaa tunnelmaansa. Kakon mukaan tietty olemisen ristiriita tekee otoksesta kiinnostavan.

– Jännitettä tuovat henkilöt: mies seisoo kuvassa vankkana käsipuolessaan tyttö, jonka voi lähes nähdä kysyvän: ”Kauanko tässä pitää vielä olla, koska tämä loppuu?”

Kokeneen aikakauslehtikuvaajan mukaan aikkareiden konseptointi ja AD34

ajankuva

vetoisuus on vähentänyt kuvaajien omaa ilmaisua.

– Onnistuneimmissa kuvissa on kuitenkin mukana aina jokin särö tai ristiriita.

Kun kuvattava unohtaa olevansa kameran edessä, saa tallennettua usein hänen todellisen persoonansa.

Kiinnostavin kuvauskeikka on sellainen, jossa voi kurkistaa toisten ihmisten elämään.

– Silloin pääsee tirkistelemään linssin läpi tilanteita, joihin ei muuten ole asiaa, Kakko nauraa.

VUODEN 2013 LIFESTYLEKUVA AIKAKAUSLEHDESSÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Humoristinen kuva, joka sisältää samalla myös yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia elementtejä. Tässä on rikottu monia perinteisiä ajatusmalleja siitä, miten asioita oletetaan esitettävän. Taitavasti toteutettu, sopivan rosoinen ja hienosti valaistu kuva Arto Wiikari

Mirva Kakko

kuva, jossa ei kuitenkaan unohdeta itse asiaa – käsityömalleja.

VUODEN 2013 LIFESTYLEKUVA AIKAKAUSLEHDESSÄ Mirva Kakko Käsityökuva, Kotiliesi

ajankuva

35

SHORTLIST / VUODEN 2013 REPORTAASIKUVA AIKAKAUSLEHDESSÄ

Timo Pyykkö Huippuvuoren jääkarhut, Apu

Mikko Vähäniitty Kuumailmapallolento, Apu

Voittajakuvaajan tyyliä leimaa suoruus ja kaunistelemattomuus.

Juuso Westerlund VUODEN PARHAANA reportaasikuvana­ palkittiin Juuso Westerlundin kuva natsikerhon varttuneemmasta jäsenestä kotonaan. Imagea varten tehty reportaasikeikka kesti viikonlopun ajan, jona Westerlund tutustui kerhon toimintaan Vaasassa.

– Kilpailukategoria sinänsä on järjetön – reportaasi koostuu kuvien kokonaisuu-

VUODEN 2013 REPORTAASI­K UVA TUOMARISTON PERUSTELUT Ristiriidat puhuttavat tässä kuvassa, joka on todella journalistinen kuva isolla J:llä. Samassa kuvassa on huumoria ja traagisuutta, kovuutta ja pehmeyttä.

Muista tästä aiheesta otetuista kuvista poiketen tässä on rohkeutta tuoda esille asioiden moninaisuus. Keskustelua havainnoitavia yksityiskohtia.

36

ajankuva

kuva Arto Wiikari

herättävä kuva, joka on täynnä

Image

desta, jota ei yhdellä kuvalla voi kertoa.

Voittajakuvassa kuitenkin tuntuu olevan kaikki: inhimillisyys, leikkisyys, kovuus ja pahuus.

– Valokuvaajana olin kuin karamellikaupassa, Westerlund myöntää.

Tällaiseen tilanteeseen kaikki eivät pääse kuvaamaan. Westerlund kertoo

välttäneensä kliseistä uusnatsikuvastoa, eikä halunnut tarjota lukijalle lisää aseita natsien vihaamiseen.

– Kuvassa ultimaalisen paha natsi, joka on rakastava kahden lapsen isä, leikkii koiriensa kanssa Salama McQueen -lakanoiden verhoamalla sängyllä. Kuva osoittaa herkkyyden, eli tavallisen ihmisen, jolla toisaalta on äärimmäisen vastenmielisiä tatuointeja.

Westerlund kertoo työntäneensä omat ennakkoluulonsa sivuun.

– Tämä ei tarkoita, että hyväksyisin kuvattavan elämänkatsomuksen, mutta ymmärrän, että erilaisille asioille löytyy syitä ja taustoja.

Tyyliään Westerlund luonnehtii toteavaksi ja kenties rumaksikin.

– Omalla vahvalla tyylillä on kääntöpuolensa: monet ajattelevat minun tekevän vain niin sanottuja rumia kuvia, vaikka taivun muuhunkin.

Suomalaisen lehdistön kuvamateriaalia Westerlund moittii homogeeniseksi.

– Monet kuvaajat ajautuvat ottamaan kuvia, joita oletetaan lehden tekijöiden haluavan nähdä. Lehdet tekevät paniikissa ja miellyttämisenhalussaan kaikesta samannäköistä. Ei anneta tilaa esimerkiksi pitkille reportaaseille, jotka käsittelisivät erilaisia aiheita tavallisesta poikkeavalla tavalla.

VUODEN 2013 REPORTAASIKUVA AIKAKAUSLEHDESSÄ Juuso Westerlund Vaasalainen uusnatsi, Image

ajankuva

37

38

ajankuva

kuva Arto Wiikari

Yl채riviss채 P채ivi Lehtomurto, Saara Helkala, Aino Salonen, Johanna Liukkonen ja Ida Valpas, eturiviss채 Aino Miikkulainen, Anni Lintula ja Pauliina Suominen.

SHORTLIST Demi – Demi-awards, virtuaalinen palkintojuhla lukijayhteisön kanssa Suomen Luonto – brändin laajennus digialustoille Suuri Käsityö – neuvokkivideo käsityöharrastajille

Vuoden innovaatio syntyi ideoimalla juhlat verkkoon ja osallistamalla lukijat mukaan.

Demi.fi-awards DEMI juhli 15-vuotispäiviään ja verkko­ sivujensa uudistusta elokuussa 2013.

Toimituksessa päädyttiin pitämään Demi.fi-awardsit, joiden ideointiin myös lukijat kutsuttiin mukaan.

– Pyydämme lukijoilta mielipiteitä oikeastaan kaikkeen. Tällä kertaa he pääsivät vaikuttamaan muun muassa kategorioihin, joissa palkintoja jaettiin ja ehdottamaan osallistujia niihin, kertoo päätoimittaja Aino Miikkulainen.

Demi.fi-awardsit ovat uudenlainen tapa juhlia verkossa yhteisön jäsenten eli demittäjien kanssa.

– Iltaan osallistui yli tuhat aktiivista Demi.fin käyttäjää, jotka jännittivät jaettavia palkintoja ja kuulivat julkkisten

Demi

tervehdyksiä toimituksen kanssa.

Varsinaisia palkintokategorioita oli kahdeksan, joista neljässä voittajan valitsivat muut demittäjät ja neljässä valinnan teki toimitus. Lisäksi jaettiin yllätyspalkintoja keskusteluihin osallistuneiden kesken.

– Tapahtuma oli hauska ja se sujui todella hyvässä hengessä. Gaalan jälkeen demittäjät jatkoivat keskustelua itse, eli heillä oli omat jatkot.

Printti ja digi tukivat saumattomasti toisiaan.

– Lehdessä rummutimme etukäteen Demi.fi-awardseja, jotta saisimme mahdollisimman paljon lukijoita mukaan gaalaan. Jälkikäteen teimme tapahtumasta juttua printtiin, Miikkulainen kertaa.

VUODEN 2013 DIGITAALINEN INNOVAATIO AIKAKAUSLEHDESSÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Pitkäjänteisen kehitystyön hedelmät näkyvät yhteistyössä koko nettiyhteisön kanssa. Kävijämäärä on sivuston uudistuksen myötä kolminkertaistunut.

Innovatiivista ja uutta on tapa juhlia yhdessä nettiyhteisön käyttäjien kanssa verkossa virtuaalisesti. Oma nimikkogaala julkkiksineen ja palkintoineen lisää yhteenkuuluvaisuutta.

ajankuva

39

SHORTLIST / VUODEN MEDIAMYYJÄ

VUODEN MEDIAMYYJÄ TUOMARISTON PERUSTELUT Myynnin ammattilainen, joka tuntee asiakkaittensa

kuvat Mirva Kakko

haasteet niin yritys- kuin

Arja Blom BF Media Oy

Daniel Hylton Talentum Media Oy

Nina O’Shea Talentum Media Oy

henkilötasolla. Hän osaa löytää heille kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa digi, tapahtumat ja printti muodostavat toimivan kokonaisuuden. Tämän kilpailuhenkisen mediamyyjän saavutukset ovat mitattavissa euroilla.

” Taitava myyjä kuuntelee 80 prosenttia ajasta ja puhuu 20.”

VUODEN MEDIAMYYJÄN mukaan parasta työssä on, kun ei tarvitse pyöritellä papereita tai politikoida, vaan voi myydä sekä suunnitella asiakkaan konkreettisiin tavoitteisiin sopivat ratkaisut.

– Ostaja ei oikeastaan enää voi tietää kaikkea. Hänen on luotettava siihen, että tiedämme, mitä ostetulla tai ansaitulla medialla voi ja kannattaa tehdä, Nina O’Shea kertoo.

Kilpailu on kovaa ja mediamyynnin vaikeuksista puhutaan. Tähän O’Shealla on vankka näkemys: – Vahvimmat printtilehdet selviytyvät, mikä osaltaan helpottaa sinne tehtävää mediamyyntiä. Toisaalta online, mobiili ja digipalvelut pirstaloituvat entisestään.

Hänen mukaansa tarve markkinoida pysyy ja jopa lisääntyy jatkossa.

– Uusien toimijoiden on rakennettava tunnettuutta ja toisaalta tutut brändit eivät voi jättää markkinointia kokonaan tekemättä.

Edes hyvä mediamyyjä ei voi jäädä lepäämään laakereillaan.

– Tällä alalla pärjää ainoastaan sillä, että kehittää itseään ja saa asiakkaan budjetista­ osansa. Tästäkin tulee jatkossa entistä haastavampaa, eikä Osta banneri -puhe enää riitä.

40

ajankuva

kuva Arto Wiikari

Nina O’Shea

SHORTLIST / VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOS

JAANA, Niputtaja, Nansolla 18v

Design by Katri Niskanen

VASTUULLISTA SUOMALAISTA MUOTIA VUODESTA 1921.

Nanso-kauppa myös netissä: www.nansoshop.com

Panda – Kun maailma on ihan palasina. Mainostoimisto Lahtinen Mantere Saatchi & Saatchi, mediatoimisto OMD Finland.

Nanso – Vastuullista suomalaista muotia -sarja.

Mainostoimisto Folk Finland, mediatoimisto Virta Helsinki.

Hyvä mainonta ylittää kohderyhmärajat.

kuva Arto Wiikari

HJK Helsinki: Töölön ihme Intohimotoimisto Cassius

– HJK HALUAA olla paras kentällä ja kentän ulkopuolella. Haluamme tehdä maailmanluokan mainontaa, joka huomataan, josta puhutaan ja jota kannattajamme haluavat jakaa somessa, tarkentaa Sari Mikkonen-Mannila, HJK:n markkinointijohtaja.

Mainos oli osa laajempaa Töölön ihme -kampanjaa, joka näkyi erityisesti sosiaa­ lisessa mediassa. Printin tehtävänä oli lunastaa odotukset ja valaa kannattajiin uskoa eurokarsintojen alla.

– Idean keksittyämme mietimme eri lähestymistapoja kuvaan. Hyvin pian ymmärsimme, että realistinen valokuva olisi onnistuessaan kaikkein vaikuttavin,

selittää Antti Tuominen, Intohimotoimisto Cassiuksen copywriter.

Kun arkistoista ei löytynyt sopivaa, kuva otettiin itse.

– Kuvan dramatiikka on syntynyt jälkityönä. Mainoksen tekeminen vei paljon aikaa ja vaivaa, mutta lopputulos on sen arvoinen.

HJK halusi saada ihmiset uskomaan yhteiseen menestykseen ja saapumaan paikalle kannustamaan omiaan. Tavoit-

teessa onnistuttiin.

– Yleisömäärä nousikin edellisvuodesta noin 15 prosenttia, Mikkonen-Mannila kertoo.

Vuoden parhaan mainoksen titteli maistuu myös makoisalta.

– Erityisen mielissämme olemme siitä, että voittajan valitsi naisraati. Urheilu nähdään usein miesten maailmana, mikä toisinaan määrittää myös mainonnan kuvastoa, Tuominen pohtii.

VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOS TUOMARISTON PERUSTELUT Aikakauslehtimainos, joka hyödyntää aikakauslehden ominaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Mainoksen viesti aukeaa helposti, mutta sen tarinaa jää miettimään pitkään.

Katsoja löytää kuvasta aina vain lisää kiinnostavia yksityiskohtia. Mainoksessa kaikki elementit ovat kohdallaan. Se herättää keskustelua ja synnyttää dramatiikkaa. Yksinkertai-

TaPaHTuuko TÖÖlÖn iHME? Episodi i – uusi toivo: klubi-nõmme kalju ke 17.7. klo 18.30 sonera stadiumilla. liput ennakkoon alk. 15 € (+ toim.kulut) lippupalvelu.fi @hjkhelsinki

hjk_toolonihme_UL_1107_460x273_hk.indd 1

on vain yksi klubi.

Sari Mikkonen-Mannila ja Heikki Laakso.

sesti upea!

28.6.2013 13.27

ajankuva

41

44

ajankuva

teksti Mikko Huotari

kuvat 

Mirva Kakko

LEHTI PALJASTAA KUVASSA ITSENSÄ

S

AATKO LANTEESEEN vieläkin enemmän pornoa, valokuvaaja Mirva Kakko pyytää pilke silmäkulmassa kamerajalustan takaa.

Kuvataan naisten viikkolehden kansikuvaa. Suurten tasovalojen salamat räiskähtelevät. Aniliininpunaisen taustan edessä poseeraava nainen vaihtaa asentoa jokaisen kameran laukauksen jälkeen.

Valokuvastudion jalusta- ja heijastinviidakon uumenista AD Tuija Tarkiainen puikkelehtii korjaamaan mallin hameen laskoksia. Mallin värikäs vaatetus ja meikki on mietitty viimeistä piirtoa myöten.

Mistä ihmeestä on kyse?

– Performanssista, sanoo mallina oleva tutkija Hanna Weselius kuvaussession jälkeen.

Tutkimuksellisessa yhteydessä performanssi ei niinkään tarkoita esitystä, vaan kyse on kommunikatiivisesta tapahtumasta tietyssä viitekehyksessä.

Helmikuussa tarkastetussa väitöskirjassa Suunniteltu kuva (Aalto, 2014) hän ruotii, mitä aikakauslehtien henkilökuvat esittävät. Kuvattua henkilöä vai lehden maailmaa?

– Tutkimuksessani kyselin, onko kannen henkilökuva kyseisen ihmisen kuva vai lehden konseptin kuva, Weselius sanoo.

Hänen mukaansa aikakauslehtien kansissa olevat henkilökuvat paljastavat pikemminkin lehden maailman kuin kuvassa olevan henkilön. Kansiin nostettavat henkilöt valitaan sen perusteella, sopivatko he lehden identiteettiin.

Väitöskirjassaan Weselius selittää, että suunniteltu kuva pyrkii näyttämään kuvatusta henkilöstä jotain lehden konseptiin sopivalla tavalla erityistä.

Performanssin osallistujat ovat lehti, kuvattava henkilö ja lukija.

– Aikakauslehtien aineistoa tehdään ”lukijalle”, Weselius selittää.

– Lukijan reaktioita kuvaan pystytään suunnittelemaan paremmin, kun hänen oletetaan osallistuvan performanssiin.

Kysymys on osallistumisesta. Lukijan oletetaan haluavan osallistua huolimatta siitä, vastaako se hänen kuvaansa todellisuudesta.

Aikakauslehden kansikuva on roolileikki. Niin kuin nyt tämä, kun Weselius poseeraa kameran edessä.

→

KATSO VIDEO KUVAUKSISTA www.aikakauslehdet.fi/aikakausmedia14

Hovinäytelmä Weselius kutsuttiin studiolle kuvattavaksi kolmeen erilaiseen kuvaussessioon.

Naistenlehden kantta ennen kuvattiin asiallinen uutisaikakauslehden kansi ja viimeisenä on tarkoitus kuvata tämän Ajankuva-lehden kansi.

– Kun ennen vanhaan maalattiin muotokuva hallitsijasta, niin hallitsija suvaitsi antaa aikaansa mallina olemiseen. Sitten valittiin paras mahdollinen maalari tekemään kuva, ja kuva vietiin näytille sellaiseen paikkaan, johon valikoitu yleisö sai mennä ihailemaan sitä.

Weseliuksen mukaan sama kuvio toistuu jollain tapaa aikakauslehtikuvassa.

– Lehti valitsee henkilön. Se, että kysytään, on kunnianosoitus. Tämä muistuttaa hovinäytelmää. Kuvattava suostuu rooliinsa ja antaa aikaansa lehdelle lahjaksi, ja olettaa saavansa siitä jotain. Lukijalla on myös rooli. Hän saa kuvat ikään kuin lahjana itselleen ja on osa lehden yhteisöä katsomalla kuvia ja kokemalla niitä.

Weselius tuntee pelin hengen, koska hän on itse työskennellyt freelancervalokuvaajana aikakauslehdissä vuosina 1993–2004.

Totuus vai katu-uskottavuus Kun Weselius saapui valokuvastudiolle, ensimmäisessä kuvaussessiossa otettiin kansikuva kuvitteellista uutisaikakauslehteä varten. Weseliusta ei pyntätty lainkaan. Hän vei ulkovaatteet naulakkoon ja kävi kiireisesti peilin edessä katsomassa, onko tukka hyvin. Valokuvaaja Mirva Kakko ohjasi Weseliusta niukasti, mutta luottamusta herättäen. AD asetteli kuvausta varten tuotua hattua Weseliuksen päähän, ja Kakko sääti studiosalaman ladonovia tarkasti, jotta varjot ja valot saadaan koh-

46

ajankuva

dilleen. Vähäeleisellä toiminnalla saatiin asiallinen ja vakuuttava henkilökuva.

Weseliuksen väitöskirjassa käydään läpi kolmen tapausaineiston avulla, kuinka erilaisissa aikakauslehdissä suunnitellaan henkilökuvat. Esille nostetaan naistenlehdet, uutisaikakauslehti ja perhelehti.

Kullakin on oma diskurssinsa ja kontekstinsa.

Tutkimuksessa selviää, että aikakauslehden henkilökuvan tehtävänä on toimia lehden konseptin osana. Lehdet suunnittelevat henkilökuvansa hyvin tarkkaan.

Eri lehdillä on hyvinkin erilaisia lähestymistapoja henkilökuviin. Toisille totuudenmukaisuus on tärkeä, toisille ”katu-uskottavuus”.

– Uutisaikakauslehden kuvassa ihanteena on neutraalius. Arvot ja tavoitteet kumpuavat uutisjournalismin perinteestä. Ajatuksena on tulkita maailmaa totuudenmukaisesti ja tasapuolisesti, Weselius selittää.

Kuvattavaan henkilöön suhtaudutaan kriittisesti, ja tällaisen lehden lukijan katsotaan ensisijaisesti olevan vastaanottaja, ei niinkään tasa-arvoinen yhteisön jäsen, kuten esimerkiksi naistenlehdissä.

Kun aloitettiin kuvitteellisen naistenlehden kuvaussessio, Weselius istutettiin tunniksi meikkaaja-kampaaja Riia Koiviston käsiteltäväksi. Henkilökuvaa suunnitellut työryhmä oli hankkinut vaatetuksen kuvattavalle. Alkaa studiosalamien ja taustakartonkien kanssa säätäminen, ja kuvaus käynnistyy.

Weselius alkaa silmin nähden lämmetä kuvaustilanteelle. Hän ei enää kainostele poseeratessaan. Studion väki kehuu kilvan mallin hehkeyttä ja luonnollisuutta. Sitten haetaan vielä kansikuvaan tarvittavaa hammashymyä, joka on suomalaisille kuvattaville aina hankala paikka. Valokuvastudion ilakoiva ilmapiiri kuitenkin saa mallin taipumaan haluttuihin asentoihin ja hammashymykin löytyy.

Tutkimuksensa tuloksiin vertaillen Weselius pohtii kuvaussessioiden jälkeen

omia kokemuksiaan mallina olemisesta.

Hän myöntää, että henkilön oma maailma jää taka-alalle ja eteen astuu konseptin maailma.

– Stailauksen myötä henkilö alkaa jäädä taka-alalle. Ja nyt kun itse olin kuvattavana, niin tajusin kuinka siinä pitääkin väännellä itseään. Siinä kävellään sen yli, mikä sen henkilön oma asento tässä maailmassa olisi. Sitä sopeutetaan lehden linjaan.

Vaikka peli kuulostaa näin sanottuna julmalta, Weselius huomauttaa, että jokainen kuvauksiin lähtevä henkilö suostuu siihen.

– Vastalahjaksi he saavat julkisuutta projekteilleen, ja rakentavat omaa julkisuuskuvaansa.

Hyvä-paha konsepti ?

Vaikka aikakauslehdillä on aina ollut jonkinlainen konsepti, niitä alettiin suunnitella todella systemaattisesti 2000-luvulla muun muassa tyylikirjojen avulla. Vielä 1980-luvulla valokuvaajalla oli täysi vapaus ottaa omalla tyylillään kuvia. Konseptoinnin myötä valokuvaajien vapaudet ovat kaventuneet radikaalisti.

– On paljon kuvaajia, joiden työuran aikana on tapahtunut suuri muutos. Jotkut, eivät kaikki, kokevat sen heikennyksenä.

Nuori polvi ei tunnu olevan moksiskaan, Weselius pohtii.

Hänen mukaansa tiukka konsepti on huono valinta, koska luova valokuvaaja kokee sen kahleeksi ja lukija kokee sen todennäköisesti tylsäksi.

– Jos konsepti on liian kiveen kirjoi-

→

Hannan vaatteet: paljettiasu Nelly.com. Sivulla 49: toppi Hanna Saren, hame Jaana Haaksiluoto/ Liike. Kannessa: paljettiasu Nelly.com, liivi Hanna Saren.

LEHTI VALITSEE KUVATTAVAN. VALITUKSI TULEMINEN ON KUNNIANOSOITUS.

ONKO AIKAKAUSLEHDEN KANNEN HENKILÖKUVA KYSEISEN IHMISEN KUVA VAI LEHDEN KONSEPTIN KUVA?

Mitä mieltä?

Valokuvaaja ja kuvauksen opettaja Pekka Punkari pohdiskelee alan ilmiöitä.

KONSEPTISTA – Tiukka konseptointi supis-

tettu, se ei elä. Hyvään konseptiin pitää sisällyttää riittävästi vapautta, jotta se voi tarvittaessa myös murtaa rajoja.

Valokuvaajien näkökulmasta konseptoinnin hyvä puoli on se, että se selkeyttää työnjakoa ja vähentää turhaa työtä.

– Monet haastatellut kuvaajat, jotka suhtautuivat kriittisesti konseptointiin, sanoivat sen kuitenkin helpottavan työskentelyä, koska silloin tietää ainakin, mitä ei haluta j a minkälaiset kuvat tulevat mihinkin juttutyyppiin.

Weseliuksen mukaan konsepti jakaa vastuuta oikeisiin kohtiin, kun kaikilla on yhteinen käsitys siitä, mitä tehdään.

– Konseptointi voi myös vähentää konflikteja, koska kuvan tilannut taho ei voi yhtäkkiä väittää, että ”enhän minä tuollaista tilannut”.

Vielä yksi kuva Weselius viedään vielä kerran meikkaajakampaajan pakeille. Musta tähti meikataan silmän ympärille, asu kimaltelee paljetteja. Nyt kuvataan tämän lehden kantta. Salamat eivät välähtele, koska kuva halutaan ottaa luonnonvalossa.

Performanssi on jälleen käynnistynyt, ja nyt yleisönä on Ajankuva-lehden lukija. ◊

taa kuvaajan ilmaisukenttää.

Jos hänellä ei ole tarvetta etsiä uusia näkökulmia ja mahdollisuutta kokeiluihin, se rajoittaa myös kuvaajan kehittymistä. Työn toteutusta selkeä toimeksianto toki nopeuttaa. Kustantajalle se voi tuoda säätöjä, kun voi opastaa kuvaajan nopeasti tuottamaan muodoltaan ja tyyliltään samanlaisia kuvia.

Lehden kiinnostavuutta konseptointi laskee, jos kuvat eivät tuota yllättäviä elämyksiä.

TULEVAISUUDESTA – Uskon kuvaajan roolin kasvavan tulevaisuudessa.

Kiinnostava lehti tarvitsee kuvaajia ja toimittajia, joiden persoonallinen käsiala näkyy

Hanna Weselius ja Pekka Punkari valitsivat Edit-kisan kuvasarjojen voittajat.

tuotteessa. Joka joukkueessa on oltava tunnettuja tähtipelaajia. Kuva-arkistoista saa helposti ja halvalla kuvituskuvaa, mutta harvoin omaa lukijakuntaa vaikuttavasti koskettavia helmiä.

Isona murroksena näen teknisen kehityksen. Kaikkien ulottuvilla olevat järjestelmäkamerat ja kännyköiden kasvaminen kelvollisiksi kameroiksi on jo tehnyt monesta toimittajasta ja lukijasta kuvaajan.

Liikkuvan kuvan osuus tulee kasvamaan voimakkaasti kaikkien lehtien nettisivuilla.

Valokuvauskin voi olla pian pelkkää videokuvausta. Uudet 4K-järjestelmäkamerat tallentavat elävää kuvaa jo 12 MP -tarkkuudella (4000 x 3000 pikseliä) 25 ruutua sekunnissa. Siitä bittivirrasta poimitaan pian myös monen aikakauslehden kuvat.

48

ajankuva

on efekti, joka tekee painotuotteesta paremman.

Pienillä efekteillä on isot vaikutukset Merkopaino osaa efektit. Kolmenkymmenen vuoden kokemuksella voimme sanoa, että oikein valittu efekti on paras tapa herättää vastaanottaja horroksestaan ja lisätä tuotteiden myyntiä.

Merkopainossa tehdään erilaisia laminointeja, lakkauksia ja kohdelakkauksia, joita yhdistelemällä voidaan luoda todella vaikuttavia painotuotteita. Tutustu osoitteessa www.merkopaino.fi

Aikakauslehtikentällä keskiössä on nyt lehden sijasta asiakas. teksti Teija Laakso

kuvitus 

Evi Linnoaho-Kaarre

LEHDESTÄ BRÄNDIKSI

50

ajankuva

A

AIKAKAUSLEHTI on muuttunut kokoelmasta kokemukseksi. Puhutaan kohtaamisista asiakkaan kanssa.

Aiemmin kaiken ydin oli lehti, jonka ympärille rakennettiin erilaisia tuotelaajennuksia. Nyt lehti on laajennettu brändiksi. Lukijan tilalla on asiakas ja tämän tarpeet. Asiakasta palvellaan lehdellä, verkkosisällöllä, tapahtumilla, kisoilla, partnerieduilla ja verkkokaupalla, jotka kaikki on brändätty saman nimen alle. Brändi puhuu yhtenäisellä äänellä ja tarjoaa tarkkaan viilatun yhteisen näkemyksen, mission ja vision.

– Lisäksi tämän kaiken pitää lähteä siitä, mitä lukija haluaa, kuvaa pitkän linjan aikakauslehtiammattilainen, Näkemystoimisto Kidettä pyörittävä Kirsi Kupila.

Jokaisen kohtaamisen asiakkaan kanssa on noudatettava samaa linjaa, jotta asiakas tunnistaa heti ”oman brändinsä”, mukaanlukien kohtaamiset messuosastoilla sekä tele- ja suoramarkkinoinnissa.

Kuka maksaa, kuka hyötyy?

Brändin laajennukseen lähdetään tavallisesti vaiheittain. Ensin laajennutaan digipuolelle, seuraavaksi tapahtumiin.

– Käytännössä verkkoon on tehtävä sisältöä olemassa olevilla resursseilla.

Tapahtumien järjestäminen vaatii paljon työtä ja aiheuttaa kustannuksia, ja siksi ne pitäisi osata tuottaa, tuotteistaa ja saada tuottamaan nopeasti. Mainostajat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä, ja

kuluttajilta saa harvoin rahaa suoraan.

Jos tapahtumiin tulee vain kymmeniä tai muutamia satoja ihmisiä, kontaktihinta nousee hyvin järjestettynä kovaksi, Kupila miettii laajentamisen haasteita.

Monia suuria suunnitelmia ja ideoita brändin saamiseksi lähemmäs kuluttajaa joudutaan usein hautaamaan juuri kustannusten takia. Silti brändin laajennus on monilla mielessä.

– Tässä brändien sekamelskassa pitää pysyä asiakkaiden mielessä. On kyse asiakas­suhteen vahvistamisesta.

Hyöty tuleekin Kupilan mukaan siitä, että suhde lukijaan tiivistyy. Aikakauslehti on tunnemedia, joka tavoittaa potentiaa-

lisen kohderyhmän sopivassa mielentilassa. Siitä mainostajatkin ovat valmiita maksamaan.

Mikä rajana?

Laajentuminen brändiksi ei tarkoita printtilehden kuolemaa. Sen rinnalle vain tulee paljon muuta. Liikkeelle ei tarvitse lähteä printistä.

– Yhdysvaltalainen JPG aloitti valokuvaajien yhteisönä netissä ja laajeni printtilehdeksi. Sen asiakas voi äänestää, mitkä kuvat päätyvät lehteen. Asiakkaat voivat myös ostaa kuvia, esimerkiksi t-paitoihin printattuna, Kupila nostaa esimerkin.

– Martha Stewart puolestaan on tyy-

→

ajankuva

51

Aikakauslehti on tunnemedia, joka tavoittaa kohderyhmän sopivassa mielentilassa. pillinen esimerkki ruokabrändistä, jossa henkilön ympärille on rakennettu kokonainen brändi medioineen ja ruoanlaittovälineineen, Kupila sanoo.

Mihin kaikkeen mediabrändi voisi taipua? Voisiko taideyliopiston IssueX-lehti tuottaa lukijoidensa kanssa sinfonian? Tai autolehti myydä talvirenkaita?

Kaikki lähtee Kupilan mukaan asiakaskunnasta. Eri brändeiltä vaaditaan eri asioita.

– Jos korkeakulttuurinen sinfonia olisi luonteva intohimon kohde sekä IssueX-lehdelle että lukijoille, mikä ettei.

Autolehti taas ei olisi enää puolueeton talvirengastestaaja, jos sillä olisi oma talvirengasmerkki.

Uutta tekijöille Muutos on iso myös lehden tekijöille.

Journalistinen identiteetti saattaa olla kovilla, kun toimittajan pitääkin kirjoittaa siitä, mistä lukija on kiinnostunut, eikä siitä, mitä hän itse pitää ensisijaisen tärkeänä.

Toimitusten väen työnkuvaan saattaa lehtijuttujen lisäksi kuulua kirjoittamisen, valokuvaamisen ja taittamisen lisäksi esi-

merkiksi sosiaalisen median päivittämistä, käsikirjoitusten tekoa, juontamista, videokuvausta tai infografiikan tekoa.

On jo nähtävissä, että mediataloissa organisoidutaan lehti- ja brändikohtaisten toimitusten sijaan esimerkiksi eri kiinnostusalueiden mukaan.

Päätoimittajankin rooli muuttuu. Kupilan mukaan tarvitaan oikeastaan ”yhteisöpäällikköä”, joka tuntee asiakkaansa arvot ja tarpeet ja ymmärtää, miten niihin omalla brändillä vastataan. Se on paljon laajempi tontti kuin perinteinen päätoimittajan tontti.

– Työkaluna lukijoiden tarpeiden määrittelyyn voidaan käyttää mallilukijan rakentamista. Mallilukija määrittää toimittajalle, kenelle hän juttua kirjoittaa, Kupila sanoo.

Kun kuva mallilukijasta on tarkaksi piirretty, mietitään, millä alustoilla hänet kohdataan. Kohtaamisten on oltava brändille ja asiakkaille luontevia.

Sitten ei enää välttämättä puhutakaan aikakauslehti­brändistä vaan mediabrändistä – tai itse asiassa palvelubrändistä, joka palvelee asiakkaan tarpeita muun muassa ajankohtaisella sisällöllä. ◊

LÄÄKÄRILEHTI AVAUTUI MYÖS POTILAILLE

P

erinteikäs Lääkärilehti laajensi brändiään

avaamalla puolitoista vuotta sitten uuden julkaisukanavan kokonaan uudelle kohderyhmälle: se perusti Potilaan Lääkärilehden.

– Syinä uuteen julkaisuun oli muun muassa se, että kuluttajat ovat aina osoittaneet mielenkiintoa Lääkärilehteen, vaikka lehti ja sen verkkosivusto on tarkoitettu vain lääkäreille. Lääkäriliitto­myös uusi strategiansa­entistä avoimemmaksi: Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin.

Siihen kuluttajille suunnattu verkkolehti on hyvä väline, Potilaan Lääkärilehden päätoimittaja Esa Ilmolahti listaa syitä lehden perustamiseen.

Oman kuluttajalehden avulla lääkärit voivat myös osaltaan vaikuttaa potilaiden verkosta löytämän terveystiedon luotettavuuteen.

Pääosa Potilaan Lääkärilehden sisällöstä on emolehden sisällöstä poimittuja, kuluttajalle sopivia aiheita.

Eniten lukijoita kiinnostavat lääkäreiden kirjoittamat kommentit, joita muilta ei löydy.

Potilaan Lääkärilehti on parhaimmillaan tavoittanut jopa 70 000 eri kävijää päivässä. Lehti lanseerattiin sosiaalisen median voimin ja samalla se keräsi 17 000 hengen Facebook-yhteisön.

Ilmoittajiakin uusi media ja sen luotettavuus kiinnostaa mainostajiakin, vaikka vielä mainostuotoilla ei aivan täysin kateta kustannuksia.

52

ajankuva

MARTTA-BRÄNDISTÄ MARTATLEHDEKSI

M

arttaliitto täyttää tänä vuonna 115 vuotta ja

Martat-lehtikin melkein, mutta lehden nimi on suhteellisen tuore. Vuonna 1902 perustettu lehti kulki Emäntälehden nimellä vuoteen 2007 asti. Vasta silloin lehden nimessä päätettiin hyödyntää liiton vahvaa, suomalaisille tuttua brändiä.

– Sitä ennen ei välttämättä tiedetty, kenen lehdestä on kyse, kertoo Helena Kokkonen, Martat-lehden toimituspäällikkö.

Lehden ja liiton ideologia

OMAOLIVIA HOUKUTTELI LUKIJAT LEHDENTEKOON, FIT MUUTTAMAAN

O

livia on kokeillut brändinlaa-

ja muut lukijat seurasivat heidän

jennusta muun muassa jouk-

muutosprosessiaan sekä lehdessä

koistamalla lehden toimitustyötä lukijoille.

– OmaOlivia on vuoropuhelussa

että verkossa.

Nyt kolmannella kaudella lukijat pääsevät osalliseksi muutoksesta:

lukijoiden kanssa toteutettu iso,

muutosohjelman ohjeet ja resep-

on pysynyt samana koko

onnistunut askel lukijoiden sitout-

tit julkaistaan netissä, jossa voi

olemassaolon ajan. Kotita-

tamisessa ja yhteisön laajenta-

lous- ja kätten taidot ovat

misessa, Allerin brändeistä

Martat-brändin ytimessä,

vastaava Tuula Jokinen

oman harjoitusohjelman, ja

samoin kuin lehden.

kuvailee.

halutessaan lukija voi myös

– Toki kodit muuttuvat­,

seurata myös innostajien blogeja.

Mobiilisovelluksista voi ladata

– OmaOlivian tekemi-

osallistua yhteisharjoitte-

teknologia kehittyy ja on-

nen aktivoi viitisen tuhat-

lutapahtumiin Helsingissä.

gelmat nousevat ajasta,

ta lukijaa rekisteröitymään

Uudistuksen myötä myös pa-

mutta tarpeet ovat pysyneet

mukaan projektiin. Osallis-

perilehden levikki on kääntynyt

vuosien saatossa samana:

tuminen ja vaikutusmahdollisuus

halutaan puhdas koti, hyvää

osoittautuivat tärkeämmiksi kuin

ruokaa ja läsnäoloa, Kokko-

lopputulos. Selvisi, että lehden luki-

kisen mukaan hyvää resurssointia

nen kiteyttää.

jat haluavat sisältönsä mieluummin

ja selkeät työprosessit.

Sen ympärille rakentuu noin 40 000-levikkisen

ammattitoimittajien tekemänä.

Fit-lehti löysi oman brändinsä

hurjaan nousuun.

Uudet toimintatavat vaativat Jo-

– On mietittävä tarkasti, miten brändin laajennukset puhuttelevat

lehden sisältö, josta nyt ko-

ytimeksi muutoksen ja sen mah-

ja sitouttavat kuluttajaa sekä kas-

keillaan myös iPad-versiota.

dollistamisen, ja rakensi tämän

vattavat brändin arvoa ja erityisesti

Perusta on sama kuin mart-

ajatuksen ympärille oman Fit250-

yhteisöä brändin ympärillä. Esimer-

tojen muussakin toiminnas-

muuttumisohjelman. Mainostajien

kiksi tapahtumat ovat iso inves-

sa, jossa painottuvat tiedon-

kanssa yhdessä luotuun ohjelmaan

tointi, eivätkä ainakaan vielä kovin

välitys, kampanjat, kurssit ja

ilmoittautui ensimmäisenä vuonna

kustannustehokas kuluttajamyynnin

muu neuvontatyö.

yli tuhat halukasta. Neljä valittiin,

kanava.

Olivia on järjestänyt myös Olivia Live -tapahtuman, joka on kuin henkiin herätetty aikakauslehti työpajoineen ja kumppanipisteineen. ajankuva

53

Petteri Nummisen suosikit NETTIAUTO

nettiauto.com 0 Tavoittaa miehet diginä.

0 Toimii hyödyn ja ilon nettinä, sillä sivut ovat myös autoihmisten ajanvietettä.

AKU ANKAN LATAAMO

lataamo.akuankka.fi 0 Sarjakuvat kautta aikojen diginä.

Iso urakka myös kansainvälisesti.

0 Aku Ankkoja voi lukea mobiilisti missä ja milloin vain.

0 Maksullinen.

VAUVA JA KAKSPLUS

vauva.fi, kaksplus.fi 0 ”Onko elämän ykkös­ prioriteetti puoliso vai lapset?” Miten näistä keskusteluista voisi olla koukuttumatta!

0 Foorumeille osallis­ tutaan yhä enemmän hiekkalaatikon laidalta.

teksti Kirsi Riipinen

MENNÄÄNKÖ MOBIILIIN? Millainen on aikakauslehti, jota luetaan kännykästä tai tabletilta bussissa ja ratikassa? Onko se jokin superkoukuttava artikkeli vai yhteisöllinen projekti? Miten aikkari ylipäätään taipuu mobiiliin?

54

ajankuva

SUOMALAISISSA JA kansainvälisissä selvityksissä sekä seminaareissa toisensa jälkeen mediataloja patistetaan siirtymään rohkeammin digiaikaan, seuraamaan teknologian nopeaa kehitystä ja jakamaan palvelujaan avoimesti. Muistamaan, että tulevaisuus on sosiaalinen ja mobiili.

Eteen leväytetään samalla tuoreita tilastoja: yli puolella suomalaisista on älypuhelin. Tabletti löytyy joka viidennestä huushollista.

Millainen on siis aikakauslehti, joka pelittää mobiilissa maailmassamme?

Suunvuoron saa nyt Petteri Numminen, joka kehitti mediatalojen verkkoprojekteja jo 1990-luvulla ja on seurannut digitaalista kehitystä tiiviisti siitä asti.

KUONO

LILY-BLOGIPALVELU

www.kuono.fi

lily.fi

0 Lähti liikkeelle netti edellä.

0 Lily toimii myös Facebookissa,

0 Koiraihmisille suunnattu palvelu keräsi nopeasti 30 000 koiran­ nimeä Suomen kartalle postinumeroalueen tarkkuudella.

Pinterestissä ja Instagramissa.

0 Otti hyvin huomioon Demin digimenestyksen opit.

0 Kasvatettu taitavasti.

0 Hyvä esimerkki siitä, kuinka sisältöä suunnitellaan myös kännykkäkäyttäjää ajatellen.

SUOMI24

suomi24.fi 0 On löytänyt suomalaiset ja säilyttänyt suosionsa yhteisöllisenä kanavana Facebookista huolimatta.

0 Tarjoaa keskustelujen lisäksi uutisia, sähköpostin, treffi-ilmoituksia sekä osto- ja myyntipalstan.

Ny­kyään hän toimii digitaalisena tuottajana Unicefilla.

– Mobiili on tehnyt kaiken kaikkiaan hyvää digitaaliselle kehitykselle, sillä nyt keskitytään perusasioihin ja jätetään ylimääräiset hösellykset ja tyylittelyt pois.

Parhaat ratkaisut ovat yksinkertaisia.

Numminen kuitenkin kaipaa yhä median varsinaista digitaalista läpimurtoa.

Sellaista ei vielä Suomessa ole nähty – mutta eipä ole muuallakaan maailmalla.

Kiitokset Facebookille Toimiva verkkojulkaisu skaalautuu, toisin sanoen se toimii yhtä lailla pöytäkoneella kuin puhelimessa. Numminen ei puhuisikaan erikseen mobiilista tai verkossa ilmestyvästä julkaisusta. Aikakauslehdet

pitäisi muutenkin oppia näkemään paljon nykyistä laajempina kokonaisuuksina ja samalla pohtia niiden digitaalisuuden ydintä.

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että perinteistä printtimediaa luetaan takanojassa, siis rennosti vaikka sohvalla.

Digitaalista sisältöä kulutetaan etunojassa. Omasta mielestäni digin ydin löytyy juuri tuosta etunojasta.

Etunojassa olemme aktiivisia, teemme jotakin. Maksamme laskuja, vastaamme sähköpostiin tai etsimme tietoja. Joskus jaamme ystävämme Facebookiin linkkaaman artikkelin muidenkin tietoon.

– Voimme kiittää Facebookia siitä, että ylipäätään aloimme käyttää verkkoa mobiilisti. Se koukutti niin täydellisesti,

että päivityksiä oli pakko lukea ja julkaista myös liikkeellä ollessamme.

Yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta Aidosti toimiva mobiili aikakauslehti vaatii Nummisen mielestä myös tekijöiden ja kuluttajien välistä keskustelua.

– Tästä kertoo myös Demin, Kaksplussan ja Vauvan suuri menestys. Niitä seurataan aktiivisesti juuri keskustelujen takia.

Yhteisöllisyys koukuttaa, ja omaa mediaa seuraa vaikka kassajonossa. Kun

→ ajankuva

55

Seuraa myös näitä AIKAKAUSLEHTIEN

THE NEW YORK TIMESIN

LAAJENNUKSET:

IDEA LAB

Ruoka.fi

http://www.nytimes.com/ ads/idealab/

0 Otavamedia on koonnut sivustolle reseptien lisäksi blogeja, keittiövälineitä, videoita,keskustelua.

Soppa365.fi

0 Uusien ideoiden kokoaja: älypuhelimet, tabletit ja multi-platformit 0 Mobiiliohjelmia ja mainosinnovaatioita

0 Sanoma Magazinesin uuden mediakokonai-

HEIAHEIA

suuden ydin on sosiaa-

www.heiaheia.com

linen keittokirja. Tee-

0 Suomalainen sosiaali-

malehdet ilmestyvät

nen liikuntasuorituksen

tablettiversioina.

kirjauspalvelu ja tuttujen käyttäjien tsemp-

FLATTR

paaminen.

www.flattr.com 0 Ruotsalaisten teke-

0 Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT Kuluttaja 2013,

2014) mukaan aikakauslehteä painettuna lukuvälineenä vähintään viikoittain seuraa koko väestöstä 72 prosenttia, tietokoneella 30 prosenttia, matkapuhelimella 12 prosenttia ja sähköisellä lukulaitteella 7 prosenttia.

0 Naisista 75 prosenttia seuraa aikakauslehteä painettua, miehistä 70 prosenttia. Netistä aikakauslehteä lukee 24 prosenttia naisista ja matkapuhelimella 8 prosenttia.

Miehillä vastaavat luvut ovat 36 prosenttia ja 16 prosenttia.

0 Painettu lehti on lukuvälineenä suosituin ikäryhmässä 50+ (80 prosenttia) ja matkapuhelimen käyttäjäryhmistä suurin on ikäryhmä 12–29-vuotiaat. Tässä ryhmässä 57 prosenttia lukee myös painettua lehteä ja 40 prosenttia nettilehtiä.

RUNKEEPER

mä mikromaksamisen

www.runkeeper.com

sivusto.

0 Tallentaa lenkin kartalle

0 Pelkän tykkäämisen

MOBIILISTI NYT

ja tarjoaa mahdollisuu-

sijaan lahjoitetaan pieni

den jakaa tieto Face-

FITBIT-TUOTEPERHE

EATIFY

summa mukana oleville

bookissa.

www.fitbit.com

www.eatifyapp.com

0 Kokoelma tuotteita,

0 Sosiaalinen palvelu ar-

tuottajille.

0 ”Voi olla paras ratkaisu

EAT.FI

jotka seuraavat kuntoa

vioi ravintoloita niiden

sisältöjen rahastami-

www.eat.fi

ja terveyttä ja kirjaavat

puhtauden perusteella.

seen, kun ihmiset ar-

0 Suomalainen joukkois-

tiedot nettiin. Yksi mo-

Toimii toistaiseksi vain New Yorkissa.

vostavat laatua”, sanoo

tettu ravintola-arviopal-

nista, vähän vastaava on

Petteri Numminen.

velu.

muun muassa Nike Fuel.

median käyttäjät houkutellaan aktiivisesti mukaan tekemään sisältöä, kustantajalle jää yhä enemmän koordinaattorin rooli.

Nummisen mielestä media on digihankkeissaan nyt siinä vaiheessa kuin televisio oli alkuaikoinaan. Televisioohjelmia tehtiin näköradioon ennen kuin keksittiin, millainen telkkarin rooli oikeasti on.

Mielenkiintoisia avauksia tosin on jo.

Ajatelkaapa vaikka Otavamedian ruoka.fipalvelua, jota on helppo käyttää kännykällä vaikka marketin käytävällä. Tai Alehtien Lilyn blogeja, joita lukee näppärästi vaikka ruuhkabussissa.

– Tekeillä on myös uusia yhteisöllisiä hankkeita. Odotan mielenkiinnolla esimerkiksi Sanoma Magazinesin Soppa365:tä.

Digitaalisia mediapalveluja kehitet­ 56

ajankuva

täessä saattaa olla hyödyksi muistaa, että verkon voi jakaa kahtia: hyödyn ja ilon nettiin. Kun Googlesta haetaan tietoa, ollaan hyödyn puolella, mutta kun Facebookissa ilmaistaan omia kommelluksia, ollaan ilon puolella.

Mobiili aikkari voi sekoittaa nämä keskenään, kuten tekee vaikkapa Otavamedian Nettiauto.

Liikkuvat kuluttajat arvostavat myös paikallisuuden ottamista huomioon.

Miksei heille voisi tarjota lähellä olevien ravintoloiden tietojen lisäksi vaikkapa tietoiskuja alueen historiasta?

Tuloaan tekee vahvasti myös pushnetti: me haluamme, että meitä autetaan.

Pienet älykkäät agentit hakevat juuri ne asiat, jotka haluamme verkosta saada.

Uutispuolelle näitä on rakennettu Suomessakin.

Ulottuuko media kattolamppuun?

Digitaalisuuden nopea kehitys haastaa vastaamaan täysin uudenlaisiin kysymyksiin. Mediateollisuudessakin on jouduttu pohtimaan, miten reagoidaan esimerkiksi kirjainyhdistelmään IoT (Internet of Things), jossa netti leviää erilaisiin esineisiin, vaikkapa sormuksiin tai vaatteisiin.

Millainen rooli mobiililla medialla on siinä?

Jos kattolampun välähdys kertoo, että Valtteri Filppula on tehnyt maalin, onko lamppu silloin media?

Numminen kysyykin ison filosofisen kysymyksen: – Mikä aikkaria määrittää tulevaisuudessa? Onko se pitkä artikkeli vai yleisösuhde? Ketä ollaan ja millaisissa kanavissa mukana? ◊

Itella Green – 100 % hiilineutraali valinta lehtesi jakeluun Itella toimittaa lehtesi lukijoille ilmastoystävällisesti, ilman lisämaksua.

Lue lisää: itella.fi/green

Vuoden 2013 aikakauslehtimainostaja Ikea Oy TUOMARISTON PERUSTELUT Ikea luottaa edelleen vahvasti painettuun mediaan. Se kasvatti aikakauslehtipanostuksiaan merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Aikakauslehtien osuus Ikean mainospanostuksista on huomattavasti suurempi kuin toimialan panokset keskimäärin.

Vuoden 2013 aikakauslehtimainostaja tekee mainontaa, joka inspiroi ja innostaa kuluttajia. Tutkimusten mukaan tämä mainonta saa kuluttajat menemään ostoksille.

58

ajankuva

Vuoden mainostaja Ikealla on laaja mediamix. Yritys luottaa vahvasti myös painettuun mediaan: aikakauslehtien osuus Ikean mainospanoksista on huomattavasti suurempi kuin muilla toimialan yrityksillä. teksti Paula Ristimäki

kuvat 

Tommi Tuomi

AIKKARI & IKEA

ne yhteen soppii VUODEN MAINOSTAJANA palkittu Ikea uskoo aikkareihin omassa markkinoinnissaan – Meillä on aikakauslehtimainonnalle kaksikin roolia. Ensinnäkin käytämme aikakauslehtiä pitkän aikavälin brändäävään mainontaan. Mainoksissamme on aina jokin tarina tai vinkki siitä, miten juuri nyt kannattaisi kohentaa kotia aikaan sopivalla tavalla, tai mikä juuri nyt on kiinnostavaa ja uutta, kertoo Ikean markkinointiviestintäpäällikkö Mia Boström.

– Toisaalta tavoitteemme on saada lukijat siihen Ikean pyöröovelle ja ovesta sisään. Loput markkinoinnista ja myynnistä hoitaakin sitten tavaratalo. Aina ensisijainen tavoitteemme ei ole myydä juuri mainoksen tuotteita, tärkeintä on inspiroida, herättää kiinnostus ja saada lukija tavarataloon tai verkkokauppaan.

Totta. Harva meistä poistuu Ikeasta ostamatta mitään, kun kerran on ovesta sisään astunut. Monelle matka Ikeaan on myös ajanvietettä tai retki, johon lähdetään koko perheen voimin.

liittyviä asioita – olipa se sitten mieluisaa tai ei.

– Vaikka nainenhan on yleensä se moottori kodin hankinnoissa. Nainen pistää pyörät pyörimään erityisesti silloin, kun lapsiperheelle tulee uusia tarpeita jälkikasvun kasvaessa. Aikakauslehdistä Ikean tuotteiden mainontaan sopivat parhaiten naistenlehdet sekä kaikki asumiseen ja kotiin liittyvät lehdet – aika laaja kirjo lehtiä siis, Boström listaa.

Mukaan on hänen mukaansa laskettava ilman muuta myös sisustuslehdet.

– Niitä lähestymme kuitenkin hiukan erilaisesta kulmasta: sisustuslehden lukijat ovat kiinnostuneita Ikean tekemisistä, mutta samalla jo erittäin sisällä sisustamisen maailmassa.

Ikea on löytänyt omaksi mainosformaatikseen aikakauslehdissä aukeaman kokoiset mainokset.

– Aukeama toimii meillä hyvin. Jokaisella mainoksella on oma tarinansa ja jokainen mainos sisältää myös vinkkejä ilmeenkohotukseen kotona. Koska tuotteidemme kirjo alkaa pienistä talousta-

varoista ja päättyy keittiöremontteihin, tuotteita löytyy monista hintaryhmistä ja ne sopivat monille eri kukkaroille.

Näistä asioista vuoden aikakauslehtimainostaja sai kiitosta myös tuomareilta.

He kiinnittivät huomiota siihen, että Ikea tekee mainontaa, joka inspiroi ja innostaa kuluttajia – ja saa tutkitusti kuluttajat myös menemään ostoksille.

Mitä tästä eteenpäin?

Ikealla on laaja mediamix, eikä Boström halua nimetä päämediaa.

– Meillä on myös vahvat omat mediat.

Kuvastoamme painetaan kaksi miljoonaa kappaletta ja verkkosivuillamme on kaksi miljoonaa käyntiä kuussa. Myös asiakasohjelmamme Ikea Family on jatkuvassa kasvussa. Käytämme myös tv-mainontaa, sanomalehti-ilmoittelua, nettimainontaa ja tietysti aikkarimainontaa. Näistä kaikista koostuu kokonaisuus, jossa jokaisella on oma roolinsa.

Jatkaako Ikea tulevaisuudessa aikakauslehtien käyttöä markkinoinnissaan?

– Mahdotonta ennustaa. Maailma muuttuu nopeasti, ja kuka tietää, millainen se on tulevaisuudessa. Vielä kolmisen vuotta sitten kukaan ei osannut ennakoida, miten nopeasti esimerkiksi tabletit leviävät. Kolme vuotta tästä eteenpäin viestinnän kentällä voi olla mitä tahansa uutta, josta emme vielä tiedä mitään.

Aikakauslehdissä Ikeaa kiinnostavat erityisesti lukijasuhde ja levikit.

– Tai levikkien ja lukijasuhteiden kehittyminen, Boström tarkentaa.

– Tällä hetkellä aikkari on hieno väline tavoittaa ihmisiä nimenomaan oikeassa mielentilassa, aktiivisina ja valmiina vastaanottamaan tietoa. ◊

Kaiken takana on nainen Boströmin mukaan Ikean kohderyhmä on laaja. Siihen kuuluvat oikeastaan kaikki, jotka hankkivat kotiin ja asumiseen

Ikea tekee mainontaa, joka inspiroi kuluttajia – ja saa kuluttajat myös ostoksille. ajankuva

59

teksti Paula Ristimäki

kuvat 

Arto Wiikari

Aikakausmedian bileet ja avaruusteema innostivat juhlijat huikeisiin poseerauksiin. Ei mitään pönöttäjiä tämä aikkariväki!

TÄHTISADETTA

↑ Kristiina Hännikäinen Al-

lerilta ja Ville Rehula TNS-Gallupista kilistelivät tyylikkäästi avaruustunnelmissa.

↑ Kodin Kuvalehden Noora Mattila, Minna McGill, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Sanna Tyry ja Taru Castrén

juhlivat Ulla Ahvenniemen (edessä) valintaa Vuoden aikakauslehtitoimittajaksi.

→ Touch Worldwiden

Kaisa Laihia päätti pistää pallon koriin.

60

ajankuva

← Pinni-lehti oli yksi Edit-

kisan sh0rtlistalaisista.

Kuvassa Eero Kokko, Rainer Nyman, Jukka Perkonsalo, Hannu Perkonsalo, Anna Perkonsalo, Mila Hakalin ja Erja Kultanen, edessä Pia Paalasvuo. → Dentsu Aegis Networkin

väen näkemys linnunradasta.

Takana Susanna Säntti, Jenny Alanen, Nelli Rantamäki ja Emilia Aralehto, edessä Liisa Ingman. ↓ Chydeniuksen valinta

Vuoden asiakaslehdeksi kirvoitti Chydeniuksen ja Alma360:n väeltä useita tuuletuksia. Vasemmalta Antti Pulkkinen, Jussi Kulmala, Soila Eräniemi, Miikka Tikka ja Sami Turunen. Edessä istumassa Diana Törnroos.

↑ Katariina Häkkä Group M:stä ja Vaula

Norrena Valores Consultingista hakivat yhdessä kuun taivaalta!

↑ Otavamedian Pekka Harju (takana)

ja Tomi Takanen pistivät planeetat uusille kiertoradoille. ↓ Suuri Käsityö -lehden toimitus vauhdikkaana. Reeta Kukkola,

Outi Hakkarainen, Heidi Laaksonen, Kaisa Manner, Teija Kolehmainen, Tarja Tegelberg ja Marjaana Huhtamäki.

↑ Juhlivaa aikkariväkeä

ohjailivat sujuvasti Marta Gokkoeva, Yasmine Medarhri, Mia Mendolin ja Mae Mahacha.

← Isabella Rothman ja Tero

Mäkelä, OSG Oy.

ajankuva

61

↓ UPM:n Tarja Sammal-

korpi, Kaisu Lehtinen, Terhi Jokinen (takarivi) ja Kari Pasanen sekä Antti Hermonen avaruustuntosarvineen.

↑ Talentum juhli isolla

porukalla. Kuvassa Titi Kesälahti, Marjut Pirilä, Elina Toivonen, Markus Virkki, Helena Vesterinen, Katja Kavilo, Sara Salmikivi, Oona Silen, Minna Ahola, Laura Isohanni, Pia Strömdahl-Koskinen, Susanna Kanervo, Tuomas Korhonen, Nina O´Shea ja Daniel Hylton.

→ Voittoisan Metsälehti

Makasiinin tekijät Sanna Nyman Jussi Collin, Jarmo Rautapuro, Hannu Jauhiainen ja Outi Karemaa. Istumassa Eliisa Kallioniemi.

← Edit-kisan kuvasarjoja ↓ Opiskelijat Minna Jaak-

kola ja Fanni Rajamäki.

tuomaroinut, Fotoinfon vetäjä Pekka Punkari verrytteli koripallotaitojaan.

← Heli Heinonen ja Kirsi

Kaukovirta Silver Artista, Annamari Ettilä Faber Artista.

→ Mediakasvattajat juh-

latunnelmissa. Ylärivissä Isabella Holm, Saara-Maria Palmu ja Rauna Rahja Mediakasvatusseurasta, Hanna Wahlman Koulukinosta ja Anniina Lundvall Mediakasvatusseurasta.

Edessä Aikakausmedian Maija Puska.

62

ajankuva

↑ Moottori-lehden pää-

toimittaja Eila Parviainen ja Viestintäyhtiö Heimoa pyörittävä Teija Laakso (oik.) pyöräyttivät pallot ilmaan. → Aalto-yliopiston professo-

ri Merja Salo (edessä) ja juuri väitellyt Hanna Weselius kaverikuvassa. ↓ Pinnin Pia Paaksvuo ja

DMP:n Jari Sarekoski.

↑ Group M:n Pia Heino ja

Sanoma Media Finlandin Vesa Saarinen.

↑ Avalonin Kati Lanu ja Eero Peurala.

↑ Otavamedian Kodin lehdet -toimituksen väki riemuitsi ta-

lon kuvaajien Edit-kisamenestyksestä. Takana Erja Salovaara, Essi Salonen, Marjo Nevala, Kaarina Palletvuori, Anu Nieminen, Ann-Mari Lehtonen, Sirpa Jäkkö ja Jaana Sarkki. Edessä Jenni Juurinen, Leeni Peltonen ja Katri Keihäri.

ajankuva

63

↓ Who’s got the ball now? Virpi Öström,

Marja Honkaniemi ja Rosa Turunen TNSGallupista.

↑ Pallot pysyivät hyvin IAB Finlandin Lotta

Heikkerin hyppysissä.

↓ Laura Pyykönen ja Satu Laakso edustivat

aikkaribileissä Lumenea.

→ Maailman Kuvalehti ylsi short-

listalle Vuoden yleisölehti -sarjassa. Ylärivissä Tiina Rintanen, Suvi Savolainen ja Pia Laine. Edessä Anni Valtonen, Jan Rosström ja Sami Vähäkoski.

→ Sanoma Media Finlandin edustusjouk-

kue. Takana Tiina Eerola, Elisa Styrman, Heli Suomalainen ja Terhi Kärkinen, edessä Kati Kuittinen, Hanna Halme ja Johanna Bussman-Laalo.

64

ajankuva

↑ Aalto-yliopiston tohtorikoulu-

tettava Riitta Perälä (vas.) ja Lotta Huvinen. Kumpi sai kopin?

↓ Entiset työkaverit törmä-

sivät toisiinsa aikkaribileissä.

Moottori-lehden Antti Hentinen ja Premissin Tanja Tervonen.

← Aikakausmedian Mikko

Hoikka (vas.) pääsi samaan kuvaan Allerin tutkimustiimin kanssa. Takana Taru Eboreime ja Kristina Hännikäinen, edessä Elina Kartastenpää.

↓ Meidän perhe. Takarivis-

sä Niina Behm, Harri Lindfors, Sanna Kajander-Ruuth, Petti Jännäri ja Anu Salo.

Edessä Soile Saarelainen, Paula Larjo, Pauliina Romppanen ja Tytti Kontula.

↑ Miia Forsten ja Julie

Seimbille, L’Oreal.

↓ Nuorten Luonto -lehden

Maria Rautio ja Taija Rinne innostuivat pallottelemaan taivaankappaleilla.

ajankuva

65

Hanna Weselius, Aalto-yliopisto

MOLEMMAT

Jarmo Aaltonen, Oma aika Printti. Sille on jälkikäyttöä

Riippuu täy-

D

IG

I D

IG

I

mökin huussissa.

sin tilanteesta, kumpi on näppärämpi.

PR

Kumpaakin tar-

IN

TT

I

vitaan.

PR

IN

TT

I

Marjo Tynkkynen ja Mirva Kakko, Otavamedia. Digi on hieno alusta ammattitaidolla tehdyl-

DIGI VAI PRINTTI ?

Teija Laakso, Viestintäyhtiö Heimo Pitkän päivän jälkeen digi sattuu silmiin. Siksi toisekseen pidän paperin tunnusta, sivun kääntämisessä on tunnelmaa.

PR

IN

TT

le innovatiiviselle viestinnälle.

I

PR

teksti Kirsi Riipinen

Sen tekeminen on hauskempaa kuin digin. Se on käyttö­liittymänä miellyttävämpi.

D

IG

PR

IN

TT

kuvat 

TT

I

Riitta Perälä, Aalto-yliopisto

Kumpi on suosikkisi, paperinen vai digitaalinen julkaisu?

Vai onko niin, ettet pärjäisi ilman kumpaakaan?

Jussi Collin, Metsälehti

IN

Printti, vaikka seuraan mediaa myös digistä. Paperin tuntua digi ei voita.

Merja Salo, Aalto-yliopisto Ei printtiä ja digiä kannata enää jyrkästi erotella toistaan, sillä mikäpä ei olisi nykymaailmassa mennyt digin läpi.

Tuija Tarkiainen

I

I

PR

Sylva Vahtera, IROResearch

IN

TT

I

MOLEMMAT

Eero Kokko,

Printti, kuten monilla muillakin.

free-kuvaaja

Esimerkiksi vain digitaaliseen

Valokuvat

Elina Kartastenpää, Aller Median tutkimus

versioon siirretyt asiakaslehdet

ovat hienoim-

ovat palaamassa myös paperil-

millaan prin-

Digi pysyy mukana ja sitä voi

le, sillä lukijat eivät ole löytä-

tissä, verkko

seurata missä ja koska vain.

neet niitä verkosta.

syö niitä.

66

ajankuva

INSPIROI

UPM rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista huomista. Haluamme inspiroida ja innostaa. Paperi on intohimomme, se on meille tulevaisuutta. Uusiutuva, kierrätettävä ja biohajoava paperi on yksi tämän päivän harvoista aidosti kestävistä tuotteista.

Lukijalle painettu lehti on fiksu valinta. www.upmpaper.com

JOKO LÖYSIT SEN OIKEAN?

021851 Lataa UpCode puhelimeesi

Löydä kasvun avaimet

Vuosittain yli miljoona kontaktia suomalaisiin. Ylivertainen kuluttajaymmärrys.

Globaali asiantuntijaverkosto ja kansainvälisesti testatut tutkimusratkaisut.

Kartoitamme liiketoimintasi keskeiset kysymykset – haastamme ja keskitymme olennaiseen.

Luomme yhdessä tarkkoja kasvustrategioita. www.tns-gallup.fi TNS on osa Kantaria, joka on yksi maailman johtavista tutkimukseen ja konsultointiin erikoistuneista verkostoista.

TNS Gallup © TNS