opinto-ohjaaja Âť
ammattilehti 3/2016
Suomen opinto-ohjaajat ry
s
oP o
Puheenjohtajalta » Jukka Eero Vuorinen
Ammatillista koulutusta kurjistetaan seurauksista välittämättä Samaan aikaan kun Juha Sipilän hallitus ajaa jättimäisiä 190 miljoonan euron leikkauksia ammatilliseen koulutukseen, on kuultu tuoretta tietoa OECD:n suunnalta suomalaisten nuorten yhä laajemmasta syrjäytymiskehityksestä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on taantuman myötä lisääntynyt huolestuttavasti. Kansainvälisessä vertailussa on tapana tarkastella tilastollista NEETastetta eli sitä, kuinka suuri osa kustakin ikäkohortista on työn ja koulutuksen sekä työharjoittelun ja myös varusmiespalvelun ulkopuolella - not in education, employment or training. Kun ennen taantumaa vuonna 2007 näitä 20-24vuotiaita NEET-nuoria oli meillä alle kymmenen prosenttia, niin vuonna 2015 heitä on jo 15 prosenttia. Suomen luvut ovat kansainvälisessä vertailussa hyvin huolestuttavat. Pohjoismaissa sekä tilanne että trendi on tyystin erilainen. Suomi vertautuukin lähinnä Itä-Euroopan maihin. Muissa Pohjoismaissa tämä NEET -aste on alle kymmenen. Tämä tosiasia tiedossa on Sipilän hallitus ryhtymässä hyvin riskialttiiseen ammatillisen koulutuksen kustannusten leikkaukseen. Hallituksen esitys tulee kiihdyttämään entisestään nuorten syrjäytymiskehitystä. Jatkossa yhä enenevä määrä nuoria ei aloita toisen asteen koulutusta välittömästi perusopetuksen päätyttyä, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Monissa suurissa kaupungeissa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ei ole jatkossa kysyntää nähden riittävästi. Lisäksi vähenevä lähiopetuksen määrä lisää koulutuksen keskeyttämisiä. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paljon. Tässä väestökehityksen kannalta kriittisessä vaiheessa kaikkein haavoittuneimpaan osaan nuoria kohdistuvat menoleikkaukset ovat hyvin kohtalokkaita. Niukkuuden aikana koulutuksen järjestäjien kyky ja halu hoitaa ja ohjata ammatillisissa perusopinnoissa viivästyneitä, yli kolme vuotta opiskelleita heikkenee. Tämäkin lisää syrjäytymistä.
Entistä vähemmän osaamista tekniikan aloilla Nämä ammatillisen koulutuksen menoleikkaukset tulevat vaikuttamaan koulutuksen laatuun ja sisältöön. Lähiopetuksen väheneminen tuottaa jo nyt työelämän kannalta laatuongelmaa. Hallituksen esityksessä myönnetäänkin henkilöstövähennysten vaikutus opetuksen laatuun ja työpaikoilla tapahtuvaan ohjauksen määrään. Tämän seikan kaikkia kustannusvaikutuksia ei kuitenkaan ole analysoitu. Tämän lisäksi menoleikkaukset vaikuttavat myös tarjolla olevan ammatillisen koulutuksen sisältöihin. Koulutuksen järjestäjät ovat pakotettuja tarjoamaan entistä enemmän halvempaa ja koulutuskysynnän kannalta vahvaa palvelualojen koulutusta. Sen sijaan kallis ja koulutuskysynnän kannalta ongelmallinen tekniikan koulutus tulee vähenemään. Suomen kansantalouden kannalta tällaiset ammatillisen koulutuksen näkymät ovat huolestuttavat. Vientiteollisuuden tarvitsemia osaajia on jatkossa entistä vähemmän ja osaamisen laadussa on entistä enemmän ongelmia.
Opinto-ohjaajan palkkaus Opinto-ohjaajien työsuhteen ehdot ja palkkaus ovat hyvin kirjavaa. Tähän lehteen on koottu opinto-ohjaajien palkkauksen peruslähtökohdat. Ajatuksena on kannustaa jokaista puntaroimaan omia työsuhteen ehtoja. Tällaisena aikana, kun meidän työhön kohdistuu monenlaisia paineita ja odotuksia, on tärkeää pitää pää kylmänä. Meille tyrkytetään työtehtäviä, jotka eivät meille kuulu. Moni puuhastelee mukavien, mutta toisarvoisten asioiden parissa. Opinto-ohjaajan työssä pitää keskittyä olennaiseen eli jos haluaa asian tiivistää: tärkeintä on CMS – Career Management Skills. Kaikilla luokka-asteilla ja koulumuodoissa meidän työtämme on syytä arvioida siitä näkökulmasta, miten työmme seurauksena nuorten urahallintataidot kehittyvät. Jukka Eero Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja
Työelämän tuntemus on jokaisen opinto-ohjaajan velvollisuus. Tässä opinto-ohjaajia tutustumassa SAK:n seminaarin yhteydessä TEKNOS-maalien valmistukseen.
3
.. .. Paakirjoitus » Frida Pessi
Maailman suurin salaisuus Tein joskus töitä ammattikorkeakoulussa tutkintoon johtavan koulutuksen markkinoinnissa. Samoihin aikoihin minulle selvisi, mikä on maailman vaietuin salaisuus – nimittäin korkeakoulujen yhteishaun aikataulu. Kokeilkaapa huviksenne ja kirjoittakaa hakukoneelle korkeakoulujen yhteishaku. Mitä löytyy? Omalla koneellani hakutulos on seuraavanlainen: 1. Korkeakoulujen yhteishaun aikataulut 2017, pdf-tiedosto. Tiedostossa on lueteltu neljä sivua Korkeakoulujen ASPA-ryhmän päätöksiä ja päivämääriä, joista osa ehkä liittyy hakijan tarvitsemiin päivämääriin, mutta suurin osa ei. 2. Opintopolun sivu, jossa kerrotaan hakemisesta ja syksyn 2016 hakuajoista, ovat tämän lehden ilmestyessä jo historiaa. Ei varmaan yllätä, että sivuilta ei löydy, ainakaan nopealla silmäilyllä, linkkiä seuraavan haun aikatauluun.
»
3. Opintopolun toinen yhteishausta kertova sivu. Tällä sivulla ei ole päivämääriä ollenkaan. On tutkittua tietoa, että googlaaja iskee klikkauksensa kolmeen ensimmäiseen osumaan. Tuurilla ehkä neljänteen, joten reiluuden nimissä nostetaan sekin nyt tähän. 4. Opintopolun sivu, josta löytyy linkki kuvaksi skannattuun OKM:n pdf-tiedostoon, jossa kerrotaan, mikä on hakuaika yhteishaun soveltamisalaan kuuluvaan koulutukseen. Nyt olemme tehneet haun ja meillä jopa on kuin onkin päivämääriä. Mutta menkääpä hetkeksi 19-vuotiaan abiturientin housuihin ja miettikää, miten hän olisi näitä hakutuloksia käsitellyt. Olen pohtinut jo pitkään sitä, miksi yhteishaun aikataulut on haluttu kryptata niin vaikeasti aukikoodattaviksi. Kenen
etua tällainen salakähmäisyys palvelee? Ei varmaan kenenkään, mutta onneksi on opinto-ohjaajia, jotka voivat paimentaa nuoret oikeiden päivien äärelle. Siitäkin huolimatta, tehdään yhdessä vallankumous ja vaaditaan hakuajat selkeästi näkyviin Opintopolun etusivulle jo ennakkoon. Kyllähän siellä niitä banneripaikkoja riittää.
Frida Pessi Päätoimittaja Ps. Kohta on taas se aika vuodesta, eli kurkatkaapa lehden viimeiselle aukeamalle ja valitkaa mielenkiintoiset työpajat ja muut ohjelmanumerot Jyväskylän Opopäivien ohjelmasta.
Opinto-ohjaaja ammattilehti verkossa
Opinto-ohjaaja -lehden verkkoversio julkaistaan jatkossa osoitteessa issuu.com/opinto-ohjaaja-ammattilehti. Uusin numero julkaistaan kaksi viikkoa painetun lehden ilmestymisen jälkeen ja nyt palvelusta löytyvät myös kaikki numerot vuosilta 2015-2016, Suomen Opinto-ohjaajat ry:n jäsenenä saat lehden tuoreeltaan kotiin kannettuna!
4
Kuva: Pipa Erwes
Opinto-ohjaaja 3/2016
Opinto-ohjaajien ammatti ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)
Tässä numerossa Puheenjohtajalta 3 Pääkirjoitus 4 Ohjaamo Olkkarissa ollaan nuorten puolella
6
Ohjausala ahdingossa Englannissa
8
Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE
Peter Plant: osallisuus ohjauksessa
9
Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat Pietarissa
10
Päätoimittaja Frida Pessi puh. 044 353 4542 frida.pessi@sopo.fi
Näkökulmia ohjausajattelun kehittämiseen
12
Ilmoitusmarkkinonti / Jäsensihteeri Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi
Opinto-ohjaajien ammatti-identiteetistä
14
Miksi ohjauksen filosofiaa?
16
Kansainvälinen kesäkoulu oli menestys
18
Toimikunnilta Perusopetustoimikunta 21 Lukiotoimikunta 22
Rahastonhoitaja Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi
Toimitusneuvosto Frida Pessi, Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen
Opinto-ohjaajan työhuone 28
Tilaushinta 65 EUR / vsk
Därför behövs karriärvägledning och karriärhantering 32
Ilmoitushinnat koko sivu: 700 EUR puoli sivua: 485 EUR neljännessivu: 375 EUR takakansi 1175 EUR kannen sisäpinta koko sivu 925 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 630 EUR Painopaikka M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA Ilmestymisaikataulu 4/2016 18.11. (Aineisto 4.11.) 1/2017 27.1. (Aineisto 13.1.) 2/2017 17.3. (Aineisto 3.3.) 3/2017 15.9. (Aineisto 1.9.) 4/2017 17.11. (Aineisto 3.11.) Lehteen tarkoitettu aineisto kaksi viikkoa ennen ilmestymispäivää sähköisessä muodossa päätoimittajalle. Ilmoitukset pdf-tiedostoina.
Ammatillisen koulutuksen toimikunta
23
Korkeakoulutoimikunta 24 Eri kouluasteiden opinto-ohjaajien sopimukset
26
Lukion OP2 kurssi 30
Jyväskylän Opopäivien ohjelma
34
kansi: Uusi lukuvuosi, uudet kujeet Frida Pessi
Suomen opinto-ohjaajat ry » verkossa www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter.com/Sopo_ry
Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentöä ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.
Ohjaamo Olkkarissa ollaan nuorten puolella
Kivenheiton päässä Mikkelin torilta Maaherrankadulta löytyy Ohjaamo Olkkari, ohjauspiste kaikille nuorille. Se on toiminut viisi vuotta ja nykyisin sitä kehitetään osana valtakunnallista nuorten Ohjaamo-palvelua. Periaatteina ovat matala kynnys ja moniammatillisuus, ohjauksen ytimenä työ, koulutus ja arjessa selviytyminen. Olkkarista löytyy myös opinto-ohjaaja Helena Teittinen. Sisään astuessa katutason isot ikkunat avartavat tilaa, joka muistuttaa isoa olohuonetta. Vain vastaanottotiski oven vieressä paljastaa, että tämä on myös jonkun työpaikka. Sohvaryhmät ja pelipöydät luovat tulijalle viihtyisän tilan. Sohvalle istuu Helena Teittinen, Etelä-Savon koulutuksen (Esedu) opintoohjaaja, joka sukkuloi tätä nykyä ammattiopiston ja Olkkarin välillä viikoittain. Hänen työnsä ammatillisen koulutuksen parissa alkoi jo 1993 ravintotalousalan opettajana. – Yli kymmenen vuotta olen toiminut opinto-ohjaajana samassa oppilaitoksessa ja viime syksynä tulin Olkkariin. Työpanokseni jakautuu nyt niin, että kolme päivää olen täällä ja kaksi päivää ammattiopistossa. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta koulutuksen ja työn poluilla, Teittinen tiivistää.
Nuorten tarpeet lähtökohtana
Opinto-ohjaaja Helena Teittisen löytää Ohjaamo Olkkarista kolmena päivänä viikossa. kuva: Pasi Savonmäki
– Tiedon lisäksi moni tarvitsee motivointia ja vahvistusta omille valinnoilleen, mutta kaiken kaikkiaan tärkeää on pitää yllä ajatusta kouluttautumisen tärkeydestä, Teittinen tarkentaa. Nuorilla on tarve saada apua jo yksinkertaisesti tiedonhakuun: miten haetaan, milloin ja mitä opiskelumuotoja on tarjolla. Ensimmäinen kohtaaminen nuoren kanssa voi olla tiedonhakuun ohjaamista, koska niin moni on ymmällään ja yksin verkkotarjonnan kanssa. – Minulla on sellainen kokemus nuorista, että kaikki kyllä haluavat opiskella ja näkevät sen tärkeäksi, mutta valintojen vaikeus ja muut omaan elämään liittyvät ongelmat voivat tuoda
opiskeluprosessiin hankaluuksia, Teittinen sanoo. – Oma havaintoni on myös, että töiden hakeminen ja työn vastaanottaminen vaatii nykyisin paljon vahvistusta, eikä silloin pelkkä tieto työpaikoista ja tiedon välittäminen riitä. Teittinen puhuu paljon nuorista, joilla on pidempi reitti kuin muilla. Se tarkoittaa käytännössä lisätukea ja rohkaisua sekä omien voimavarojen vahvistamista, mikä vaatii sekä aikaa että kärsivällisyyttä. Opittujen toimintatapojen muuttaminen on nuorelle usein haasteellista, jolloin esimerkiksi Olkkarin Tartu arkeen -ryhmät voivat auttaa. Kymmenen viikon ajan kolmena päivänä viikossa pyritään löytämään arkeen selkeää ryt-
6
miä ja vahvistamaan valmiuksia koulutuksen ja työn vastaanottamiseen. – Oppilaitoksessa painopiste on opiskelujen etenemisessä, mutta Olkkarissa työskennellessä myös muut elämänalueet ovat selvemmin läsnä, Teittinen huomauttaa. Esimerkiksi opiskelujen keskeydyttyä on kartoitettava nuoren kanssa usein kaikkea sitä elämänpiiriä, mikä voisi tukea uutta suuntaa. – Tässä työssä tulee selvästi ilmi, kuinka iso pettymys keskeyttäminen nuorelle on, koska kaikki haluavat ammatin ja kaikki haluavat elämässään eteenpäin. Nuoret eivät keskeytä koulua huvikseen, Teittinen painottaa.
Yhdessä enemmän
Ohjaamo Olkkarin väki pitää kynnyksen matalana. Kuva: Taavi Lampinen
Verkosto tavattavissa Viisi vuotta sitten luotu verkosto aloitti yhteisessä tilassa loppuvuodesta 2011 ja nykyisiin tiloihin muutettiin keväällä 2014. Nyt Ohjaamo Olkkari tunnetaan siitä mistä muutkin Ohjaamot: matalan kynnyksen monialainen palvelu, paikka johon nuori voi tulla ilman ajanvarausta ja lähes minkä kysymyksen kanssa tahansa. Eikä aina tarvita kysymystäkään, Olkkarissahan voi vain olla. Kun katutasosta noustaan yläkertaan, avautuu työ- ja neuvotteluhuoneet, joissa nuoret voivat keskustella asioistaan varattuina aikoina asiantuntijan kanssa. Tätä nykyä Olkkarin kautta voi tavoittaa ainakin terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, psykologin, nuorisotyöntekijän, TE-asiantuntijan ja opintoohjaajan. Nuoria ohjautuu Olkkariin päivystysaikoina oma-aloitteisesti ja erityisesti etsivän nuorisotyön kautta. Koska nuorisolain mukaiset ilmoitukset keskeyttämisestä tulevat etsiville, se on usein lähtökohta yksittäisen nuoren kanssa työskentelylle. Ammattilaisten muodostaman verkoston ohella myös vanhemmat ja muut nuoret toimivat hyvinä tiedonvälittäjinä ohjausta tarvitseville.
Ohjausta aikavarauksella ja ilman Työn luonne on paljolti sopimuksiin ja aikavarauksiin perustuvaa, mutta päivystysluonteiset tarpeet ovat Ohjaamo Olkkarissa lisääntymään päin ja soittopyyntöjä tulee myös. Ohjaustyössä tärkeätä ja samalla haasteellista on raivata riittävästi aikaa rauhalliselle tilanteen kartoitukselle ja nuoren kuuntelemiselle.
Päätökset eivät saa olla myöskään liian nopeita. Monella Olkkarin asiakkaalla ei ole voimavaroja hakeutua koulutukseen, jolloin on yhdessä mietittävä keinoja valmiuksien parantamiseksi ja elämäntilanteen selvittämiseksi. Yleisemmin nuorten koulutuspolkua haittaa nykyisin mielenterveysongelmat, jaksaminen ja arjen hallinta usein yhteen kietoutuen. – Keskeinen haaste on, miten saa nuoren toimimaan tavoitteellisesti ja omaehtoisesti, ei vain kulkemaan toimenpiteestä toiseen. Opitut toimintatavat ovat tärkeitä tunnistaa, eli toistuuko elämässä jokin sama kielteinen kaava esimerkiksi keskeyttämisten suhteen. Nuoren kohtaamisessa se, mistä aloitetaan ensimmäisessä tapaamisessa, on tärkeää. Aloitammeko epäonnistumisista vai positiivisemmista asioista, esimerkiksi omien vahvuuksien kartoittamisesta, Teittinen muistuttaa. Oppilaitoksessa Teittisen työ painottuu niihin oppilaisiin, joiden haasteena on työnhakutaitojen ja arjen taitojen vahvistaminen, kun koulutus ei vielä suju. Silloin yhteys Ohjaamo Olkkariin on ensiarvoisen tärkeä resurssi.
Ohjaamo Olkkarin toiminnanohjaaja Sari-Anne Ratia on tyytyväinen, että opinto-ohjaus on saatu mukaan. – Helenan rooli on koko Olkkarin verkostolle erittäin tärkeä. Kun opintoohjaajan tieto-taito on käytettävissä, niin muiden ohjaajien ei tarvitse arvailla tai hankkia koulutusasioihin liittyvää monitahoista tietoa syvällisesti. Yhteistyössä myös kaikkien osaaminen kasvaa ja asiantuntijuudesta tulee jaettua, Ratia sanoo. Ratian mukaan opinto-ohjaaja toimii myös erinomaisena asiantuntijana kun pyritään vaikuttamaan nuorten asioihin laajemmin kaupungissa, esimerkiksi nivelvaiheen ohjausjärjestelyihin. Teittinenkin näkee, että useimmiten nuorten kanssa asioita saa parhaiten eteenpäin yhdessä. Tärkeimpiä kumppaneita ovat usein etsivät nuorisotyöntekijät, mutta myös muulta Olkkarin tiimiltä saa apua ja tukea. Viikoittaisessa asiakastiimipalaverissa käsitellään yhteydenottopyynnöt sekä saadaan moniammatillista näkökulmaa omiin asiakastilanteisiin. – Pluspuolelle tässä työssä jää ilman muuta monialaisuus ja asiantuntijoiden yhteinen työn kohde. Erityisesti nuorisotyön näkökulma oppilaitoksessa työskenneltyäni on avannut uusia näkymiä, ja siitä oppilaitoksissa olisi monella paljon opittavaa. Toisaalta koko verkoston kannalta on tärkeää että säilyy elävä yhteys oppilaitosmaailmaan. Yhdessä ammattilaisetkin ovat enemmän, Teittinen summaa. Pasi Savonmäki Projektipäällikkö, Kohtaamo-hanke Keski-Suomen ELY-keskus
OHJAAMOT • tarjoavat alle 30-vuotiaille henkilökohtaista ohjausta, tietoa ja tukea • lähtökohtana nuoren tarpeet, tavoitteena työ, koulutus tai apu arjen ongelmiin • Ohjaamot ovat verkosto, mukana kuntien nuorisotoimi, työllisyydenhoito, sosiaali- ja terveystoimi, TE-palvelut, KELA, oppilaitokset, yritykset ja kolmas sektori • Ohjaamoja löytyy lähes 40 paikkakunnalla ja toiminta ulottuu n. 100 kunnan alueelle • Ohjaamoja ja verkko-ohjausta kehitetään Kohtaamo-koordinaatiohankkeessa (ESR) osana Nuorisotakuuta
7
Ohjausala ahdingossa Englannissa
Pohjois-Englannissa sijaitseva West Yorkshiren kreivikunta toimisi tyypillisyydessään minkä tahansa englantilaisen tv-sarjan näyttämönä. Katukuva koostuu toistuvista rivitalokaavoista ja ränsistyneistä tehtaista, mutta samalla dynaamisista ja eloisista kauppakeskuksista. Alueen taloudellinen keskus on Leeds, jonka asukasluku on lähes 800 000. Kaupunki on englantilaisittain varsin tyypillinen; maahanmuuttajataustaisia asukkaita on suunnilleen viidennes ja palvelualoilla työskentelee suuri osa palkansaajista. Leeds on kuitenkin yksi Englannin suurimmista talousalueista ja metropolialueen talousarvoksi on ilmoitettu 55 miljardia puntaa (2012). Margaret Thatcherin hallinnon aloittama yksityistämispolitiikka on johtanut myös eri ohjausalan työtehtävien yksityistämiseen. Ohjaustyötä tekevät asiantuntijat ovat yleensä yksityisiä elinkeinoharjoittajia, jotka tekevät työtä erilaisten ohjausalan yritysten kautta. Leedsissä majaansa pitävä Aspire-igen on ohjausalan yritys, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu muun muassa se, että yrityksen mahdollinen voitto käytetään aina yrityksen tarpeisiin. Yrityksen johtaja Mick Carey pyörittelee päätään ohjauksen tilasta nykyEnglannissa ja sylkäisee aina teatraalisesti Thatcherin nimen kuullessaan. – Thatcherin politiikka aloitti ohjauksen alasajon ja se jatkuu yhä. Nykyhallitus on linjannut, että vanhemmat ja yritykset hoitaisivat ura- ja opinto-ohjauksen, Carey puuskahtaa. – Nuorten pitää kuulemma vain ryhdistäytyä ja yrittää kovemmin! Esimerkiksi opinto-ohjauksen järjestäminen on koulujen omalla vastuulla, mutta siihen ei ole tarjolla erik-
8
seen korvamerkittyä rahaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useat koulut eivät tarjoa opinto-ohjausta ollenkaan. Ohjauspalvelut hankitaan kouluille kilpailutuksen kautta ja yksi ohjauspäivä viikossa lukuvuoden ajan maksaa suunnilleen 6000 puntaa. Ohjausalan henkilöstö sijoittuu englantilaisen koulumaailman hierarkiassa alhaalle ja oletusarvoisesti ohjausta voi tehdä kuka tahansa oman toimensa ohella. Näin ollen 6000 punnan investoinnille löytyy kädestä suuhun eläville kouluille helposti myös muita kohteita. Ohjauksen polulla on Englannissa lukuisia kantoja. Koulumaailma on yleisesti hyvin formaalia ja tiukasti strukturoitua, mikä ei anna liikaa mahdollisuuksia vaikuttavaan ja yksilölliseen ohjaukseen. Tuloksia mitataan erilaisissa tasoilla, mittareilla ja kokeilla, jotka määrittelivät ohjattavan paikkaa ja kykyrakennetta aika selkeästi. Erityisesti Yorkshiren alueella, ohjausprosesseissa korostuu voimakas maahanmuutto. Esimerkiksi Bradfordin kaupungin 500 000 asukkaasta yli kolmasosa on etnisesti muuta kuin brittiläistä alkuperää. Tällaisessa ympäristössä on pakko huomioida kulttuurisia piirteitä ja tapoja osana ohjauksen vaikuttavuutta. Ohjausalan työpaikat eivät ole myöskään erityisen suosittuja. Toimeentulo on epävarmaa ja arvostus alhaista. Opinto-ohjaajan pätevyyden saa vuoden lisäkoulutuksella ja sen hinta on suunnilleen 5000 puntaa. Vakituisia paikkoja on tarjolla hyvin vähän, vaikka tarvetta olisi. Yksityisinä elinkeinoharjoittajina toimivat ohjaajat joutuvat miettimään toimeentulonsa hyvin tarkasti. Toisaalta ammattiaan harjoittavat ohjaajat ovat työhönsä hyvin sitoutuneita ja laatutavoitteet pidetään korkealla.
Ohjauksen kohteet ja tavoitteet ovat Englannissakin hyvin universaaleja ja erityishuomio kiinnittyi perheille suunnattuihin ohjausprosesseihin. Monessa tutustumiskohteessamme järjestettiin ”Parental Involvement & Support” -kursseja, jotka vaikuttivat monella tavalla järkeviltä. Käytännössä vanhemmat osallistuvat haastatteluharjoituksiin ja ryhmätoimintoihin yhdessä nuorten (opiskelijoiden) kanssa. Lisäksi tarjolla on istuntoja, joissa vanhempia autetaan tukemaan lapsiaan ura- ja koulutusohjaukseen liittyvissä valinnoissa. Lisätukea tarjotaan erilaisilla vanhempainilloilla; esitelmillä ja työpajoilla. Kursseista vastaavat yksityiset ohjausyritykset, kuten Iso-Britanniassa on tapana. Tämä jäikin mieleen asiana, johon voisi Suomessakin kiinnittää enemmän huomiota. Yleisellä tasolla ohjausalan tulevaisuudesta Englannissa oltiin hyvin huolissaan. Useammasta suusta kuului väite, että maan hallitus on tietoisesti ajamassa ohjauksen ammattimaista toimintaa alas ja siirtämässä vastuuta kodeille ja työnantajille. Vaikka matalan kynnyksen palveluja on tarjolla eri puolilla maata, mitataan ohjauksen laatua hyvin pitkälle määrällisesti laadun sijaan. Ohjausprosessin oletetaan tulevan päätökseen kolmella kerralla, joka on myös maksatuksen peruste. Näin ollen kokonaisvaltaiseen, syvällisempään ja vaikuttavaan ohjaukseen ei jää juuri aikaa. Teksti ja kuva: Marko Kallionpää erityisopettaja/opinto-ohjaaja Ohjaamo Helsinki
Aktiivinen kansalaisuus ja elinikäinen ohjaus: osallisuus ohjauksessa Tanskalainen professori Peter Plant on yksi vuoden 2017 Opopäiville kutsutuista puhujavieraista. Professori Plant tunnetaan kansainvälisesti aktiivisena ohjauksen puolestapuhujana, joka korostaa toiminnallisuutta ja kansalaisten osallisuutta ohjauksessa. Hän on toiminut pohjoismaiden edustajana IAEVG:n hallituksessa ja asiantuntijana useissa kansainvälisissä työryhmissä ja kehittämisprojekteissa sekä kysyttynä puhujana alan konferensseissa. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajien kouluttajana Norjassa. Alla hän kuvaa tiivistetysti ajatuksiaan keskustelujen pohjaksi helmikuulle 2017. Monissa elinikäistä ohjausta koskevassa linjauksissa painotetaan ”aktiivista kansalaista” ohjauksen peruslähtökohtana. Esimerkiksi jo vuonna 2004 Euroopan neuvoston vahvistamassa elinikäisen ohjauksen päätöslauselmassa tieto- ja neuvonta- ja ohjauspalvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa korostettiin ohjauksen lisäarvoa sekä nuorille että aikuisille. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaakin, jää usein epäselväksi tai toteutumatta. Useimmiten ohjaus lähtee palvelujen tarjoajan tarpeista, ei niinkään käyttäjien tarpeista. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat alan ammattilaiset, joiden oletetaan tietävän omien asiakkaittensa tarpeet. Vai tietävätkö he? Vuonna 2011 toteutettu yhteispohjoismainen tutkimus (Voice of Users, NVL 2011) kokosi yhteen pyrkimyksiä vahvistaa käyttäjien osallisuutta ohjauksessa. Käytänössä ”aktiivinen kuuntelu” on yksi esimerkki menetelmällisistä ratkaisuista, joilla ohjaajat ovat kyllä pyrkineet edistämään asiakkaidensa osallisuutta. Silti vielä on paljon työtä, jos palvelujen käyttäjille luodaan mahdollisuuksia osallistua systemaattiseen palvelujen arviointiin tai palvelujen rakenteiden uudistamiseen. Ydinkysymys on se, että palvelujen käyttäjät kyllä haluaisivat osallistua enemmän palvelujen suunnitteluun ja organisointia koskevien ratkaisujen tekemiseen, mutta heille on harvoin annettu mahdollisuuksia siihen…. heitä ei ole kutsuttu TNO-palvelujen
”konehuoneeseen”. Palvelujen käyttäjät on nähty vain asiakkaina, ei aktiivisina kumppaneina tai yhteistyötahona. Nyt tarvitaan uutta lähestymistapaa joka todella tuo käyttäjien ”äänen” paremmin näkyville. Lisäksi on tarpeen lisätä tietoisuutta erilaisista osallisuuden tasoista. Siirtymistä yksisuuntaisesta tiedon välityksestä kumppanuuteen ohjauksessa voidaan jäsentää mallilla (Plant 2006), jossa vaihtoehtoja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseksi kuvataan syvenevinä ja laajentuvina tasoina. Tämä malli tarjoaa mahdollisuuden ohjauspalvelujen kehittämiseen, jossa lähtökohtana on palvelujen lisäarvo niiden käyttäjille.
Pohjoismainen tutkimus aikuisten osallisuudesta ohjauksessa on saatavilla NVL:n verkkosivuilla: Vilhjálmsdóttir, G & al. (2011). Voice of users. Promoting quality of guidance for adults in the Nordic Countries. Nordic Network For Adult Learning. http://nvl.org/Content/Voice-of-userspromoting-quality-of-guidance-foradults-in-the-Nordic-countries
Peter Plant, PhD Professor, University of South-East Norway/ Lillehammer Høgskole External Examiner, University of West Scotland (Käännös: Raimo Vuorinen)
9
Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat
keväisessä Pietarissa Hienosti onnistuneiden Joensuun opopäivien 2015 jälkeen Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajien hallitus alkoi suunnitella opinto-ja virkistysmatkaa. Erilaisia kohdevaihtoehtoja oli valmisteluvaiheessa mietittävänä, mutta kohteeksi päätettiin lopulta Pietari.
Huhtikuun keväisenä aamuna kokoontui kolmekymmentä innokasta ohjausalan ammattilaista Joensuun keskustan matkailupysäkille lähteäkseen tutustumaan Pietariin ja sen nähtävyyksiin ja kulttuuritarjontaan. Suurin osa matkalaisista oli oppilaanohjaajia ja opinto-ohjaajia, mutta joukkomme vahvistuksena myös ohjausalan kouluttajia, opo-opiskelijoita ja senioriopoja, monet Joensuun opopäivien järjestelyihin aktiivisesti osallistuneita. Matkan varrella oli meille järjestetty tutustumisvierailu Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Siellä meitä tutustutettiin sekä tekniseen koulutukseen ja laboratorioihin, että myös taloustieteen opintoihin. Mieleen jäi ainakin veden kalvosuodatusmenetelmä,
10
jonka avulla saadaan suodatettua puhdasta vettä vaikka vaellusretkellä. Suomalaiset innovaatiot ja teknologia ovat todella vakuuttavia. Tiiviin ohjelman lomassa meille tarjottiin kevyt lounas ja lähtökahvit. Taisipa bussimatkalla useampikin opo vielä käyttää nykytekniikkaa hyödykseen ja tehdä monenlaisia työprojekteja. Matka jatkui iltapäivällä kohti Vaalimaan raja-asemaa, jossa tullimuodollisuudet sujuivat tällä kertaa suorastaan hämmästyttävän nopeasti. Matkalla kohti Pietaria pysähdyimme vain pienelle tauolle ja olimme hyvissä ajoin alkuillasta Pietarissa. Majoitus oli meille varattu oivalliselta paikalta Hotelli Vasiljevskista, Vasilin saarelta, aivan keskustan nähtävyyksien tuntumasta.
Vasilin saarella sijaitsee Pietari Suuren hirsimökki, asunto, jossa hän majaili ennen palatsinsa valmistumista. Majoittumisen ja illallisen jälkeen matkalaiset suuntasivat kukin mieltymystensä mukaan joko nauttimaan kaupungin laajasta ravintola- ja kahvilatarjonnasta tai tutustumaan kuuluisiin Nevski Prospektin myymälöihin. Toisen matkapäivän ohjelmaa järjestämässä oli ollut suurena apuna paikallisoppaamme Kati Kokkonen, yhdistyksemme jäsen, joka työskentelee tällä hetkellä Pietarin Suomalaisessa koulussa. Aloitimme päivän tietenkin runsaalla kuohuviiniaamiaisella, tarjolla kyllä oli muutakin (toim.huom.), jonka jälkeen ryhmämme siirtyi bussilla Suomen Pietarin konsulaattiin.
Siellä meille esiteltiin niin konsulaatin toimintaa ja tehtäviä, kuin myös konsulaatissa työskentelevien ammatteja ja sitä, kuinka niihin kukin on päätynyt. Konsulaatista bussi kuljetti meidät lähelle Suomi-taloa, joka on suomalaisen kulttuurin, tieteen ja elinkeinoelämän keskittymä Pietarissa. Lounaspaikaksi Kati oli järjestänyt erittäin hyvän gruusialaisen ravintolan aivan lähellä Suomitaloa ja Suomalaista koulua. Ravintolan monipuolinen, pienistä annoksista koostuva ateria, oli erinomainen. Päiväunet olisivat tässä vaiheessa olleet paikallaan, mutta matkamme jatkui edelleen Suomalaiseen kouluun, jossa koulun tiloja ja toimintaa esitteli koulun rehtori Mika Merilä. Kouluvierailun jälkeen suuntasimme hieman Pietarin ulkopuolelle tutustumaan suomalaisen yrityksen toimintaan Venäjällä. Kohteemme oli Ponsse Oyj. Osa meistä oli aiemmin käynyt Ponssen tehtaalla Vieremällä ja oli mielenkiintoista kuulla, miten suomalainen yritys harjoitti tuotantoa ulkomailla. Heidän toimitiloissaan saimme tuntumaa venäläiseen vieraanvaraisuuteen. Konehalliin oli pystytetty grilli josta saimme grillattua makkaraa kera salaattien ja leivän - kaikki aivan yllättäen. Kokoustiloissa Venäjän aluejohtaja Jaakko Laurila esikuntineen kertoi yritystoiminnasta ja sen haasteista Venäjällä.
Päivä alkoi kääntyä jo illaksi kun kiirehdimme kohti keskustaa ja Mariinskiteatteria, jonne muutama matkalainen jäi nauttimaan laadukkaasta venäläisestä baletista. Muu iltaohjelma olikin sitten vapaavalintaista, pulaa vaihtoehdoistahan ei Pietarissa ole! Kolmantena matkapäivänä oli mahdollisuus tutustua Eremitaasiin ja sen uskomattomiin taidekokoelmiin. Suurin osa matkalaisista osallistuikin tutustumiseen, mutta eriytyvä ohjelma oli mahdollista. Muutamat matkalaiset valitsivat jonkin muun kulttuurikohteen tai muuta ohjelmaa päiväksi. Illalla kuitenkin joukkomme kokoontui yhteiselle limusiiniajelulle, joka on kuulemma erittäin suosittu huvittelumuoto Pietarissa. Pukeudutaan hienosti, hankitaan vähän syötävää ja juotavaa ja ajellaan kaupungilla valkoisella limusiinilla sekä pysähdellään erilaisissa nähtävyyksissä jossa otetaan kuvia niin itsestä kuin kavereista. Kaikki mukavakin päättyy aikanaan, niin tämäkin matka kääntyi neljännen päivän aamuna kohti kotimatkaa ja loppuaan. Kotimatkalla pysähdyimme lähellä rajaa suomalaisten pystyttämällä sotamuistomerkillä ja taisipa siinä samalla olla vilkasta kaupankäyntiäkin. Koetimme tukea yksityisyrittäjää parhaamme mukaan. Vainikkalan raja-asemalla saimme vähän koke-
musta odottelusta, mutta aika sujuvasti tullimuodollisuudet kuitenkin etenivät. Kollegamme Nina ja hänen kielitaitonsa pelasti meidät toiselta kierrokselta, jossa olisimme joutuneet kuljettamaan kaikki matkatavaramme tullin kautta. Matkalla kohti kotia käytiin vielä monet keskustelut matkan annista ja myös monta ammatillista ja virkistävää keskustelua tuli käydyksi, kun kerrankin saattoi ilman kiirettä istua kollegan vieressä. Matkan järjestellyt olivat kaikin puolin erinomaiset, josta kaikki matkalaiset ovat antaneet kiitosta. Porukkamme oli myös oikein mukava, lämminhenkinen ja sopuisa. Omien havaintojemme kautta ja matkan jälkeen käydyistä keskusteluista saadun palautteen perusteella, voimme todeta että matka oli kaikkien osallistujien mielestä erittäin mukava, virkistävä ja antoisa. Kotimatkallahan jo heräteltiin ajatusta uudesta matkasta, eli sitä odotellen… Liisa Pietarinen ja Johanna Kuikka
11
Oppia ikä kaikki
Näkökulmia ohjausajattelun kehittämiseen Osallistuimme huhtikuussa 2016 Academia -opintovierailulle Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Viikon aikana pääsimme tutustumaan isäntämaan ohjaus-, koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien toimintaan, jakamaan alan hyviä käytänteitä ja verkostoitumaan mukana olleiden viiden muun maan ohjausalan ammattilaisten kanssa. Tässä artikkelissa tuomme esiin opintomatkan herättämiä ajatuksia informaalista ja nonformaalista oppimisesta sekä ohjaamisen mahdollisuuksista ja haasteista Suomessa ja Latviassa.
Oppimisen ja ohjaamisen äärellä Asiantuntijavierailumme oli informaalia oppimista ja opettamista. Oppimista tapahtui kokemusten jakamisen, kuuntelemisen ja puhumisen kautta paneutuessamme itseämme kiinnostaviin asioihin. Kun joukko ohjauksen tematiikasta kiinnostuneita on koolla, keskustelua ja pohdintaa syntyy paljon ja jaetut kokemukset alkavat herättää ajatuksia ja ohjata oppimista. Opetusta ja oppimisen suuntaa pääsimme ohjaamaan jo ensimmäisenä päivänä oman maan ohjaus- ja koulutusjärjestelmän esittelyn kautta. Me teimme tämän rakentamamme lautapelin muodossa, jossa oli kuvattu suomalaista ohjaus- ja koulutusjärjestelmää Näin tarjosimme tietoa ja kokemuksen ohjausmenetelmästä. Tutustuminen muiden maiden järjestelmiin ja käytäntöihin tarjosi hyvän peilauspinnan oman maamme käytänteiden tarkasteluun. Eri puolilla suhteellisen samoista elementeistä koostuvia järjestelmiä kehitetään varsin eri suuntiin. Toisaalla ollaan tulossa pois sieltä, minne toisessa maassa ohjausta pyritään voimallisesti kehittämään. Moninaisista kehityksen suunnista huolimatta yksittäiset työntekijän tähtäävät kuitenkin joka puolella samaan tavoitteeseen – ohjattavan tukemiseen hänen polullaan.
Osaaminen ja yhteistyö – avaimina tulevaisuuteen Kovasen (2013) mukaan Euroopan tasolla haasteina näyttäytyvät tällä hetkellä nuorten korkea työttömyysaste sekä koulunkäynnin keskeyttävien nuorten korkea määrä. Heikosti koulutetuilla ihmisillä työpaikan saanti on kilpailun
12
lisääntyessä vaikeampaa ja matalan koulutustason omaavien nuorten syrjäytymisriski on suuri. Tämä on lisännyt koko EU:n tarvetta kehittää yhteistyössä koulutuksen laatua sekä joustavia koulutuksen tarjonta- ja suoritustapoja. Yhdeksi yhteiseksi tavoitteeksi on tästä näkökulmasta asetettu epävirallisen ja arkioppimisen merkityksen nosto. (Kovanen 2013, 14-15). Suomessa ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmissa osaamisperusteisuuteen siirtyminen vuonna 2015 on esimerkki tämän suuntaisesta kehittämisestä. Kirjallisten kokeiden sijaan keskiöön nousevat tiedot, taidot ja pätevyydet joka ilmenevät ammatillisena toimintana työtilanteissa. Osaamisen hankkiminen ei rajoitu koulunseinien sisäpuolelle vaan sitä voidaan kerryttää paikasta riippumatta esimerkiksi työelämässä, työpajoilla tai kansainvälisten vaihto-ohjelmien kautta. (Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2014:8, 8, 12). Vieraillessamme Latviassa ammatillisessa oppilaitoksessa ja yliopistossa, esittelyissä korostettiin työelämäyhteistyön merkitystä. Myös lukiovierailulla esiteltiin työelämään kytkeytyviä projekteja. Työelämäyhteistyö onkin mielestämme yksi avain aiemmin kuvatulle kehitykselle osaamisen hankkimisessa. Suomessa työvalmennussäätiössä ja ammatillisessa koulutuksessa työskentelevinä olemme osa kehityksen suuntaa. Vuorovaikutus työelämän kanssa antaa meille mahdollisuuden tarjota ohjattavillemme maistiaisia työelämästä ja sen säännöistä. Yhteistyö omien organisaatioidemme välillä lisää tietoisuutta toistemme toiminnasta sekä herättää keskustelua, jonka avulla voimme kehittää hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Nuoriin panostaminen kannattaa Ohjausala on Latviassa nuori ja sen kehittämiseen on panostettu viime vuosina voimakkaasti. Vaikka opinto-ohjaajia on edelleen vain murto-osassa kouluja, tuntuisi koko maassa vallitsevan ajatus siitä, että ohjauksen kysymykset nimenomaisesti uraohjaukseen liittyen, tulisi tuoda esiin jo hyvin nuorella iällä. Vierailullamme tutustuimme The Centre of Creative Learning (CCL) – keskukseen, joka tarjoaa 6-25 vuotiaille nuorille vapaa-ajan toimintaa. Keskuksessa lapset ja nuoret pääsevät kehittämään käytännön taitojaan ja saavat apua oman ammatillisen tulevaisuutensa suunnitteluun. Harrastuksen kautta osallistujan oma urapolku voi alkaa rakentumaan, hän kokee osallisuutta ja pääsee kehittämään vahvuuksiaan (http://www. tjn.lv/about/). Myös suomessa tällaiselle toiminnalle on tilausta. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2014) mukaan Suomessa koetaan hälyttävänä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten viitteet siitä, että nuorten oppimistulokset ovat kääntyneet laskuun. Heikot perustaidot omaavien lasten ja nuorten osuus ikäluokissa sekä erot tyttöjen ja poikien suoritusten tasoissa ovat kasvaneet. Nuoriso- ja liikuntapolitiikalla nähdään olevan keskeinen merkitys myös osallisuuden, ja yhteisöllisyyden kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä. Nuorten hyvinvoinnin polarisoitumisen estämiseksi peräänkuulutetaan eri hallinnonalojen kattavaa yhteistyötä. Tällä hetkellä negatiiviseen syrjäytymisen kierteeseen puuttumiseksi on käytössä liian vähän resursseja. Tähän liittyen suomeen kaivataan uusia nuorisotyön ja kulttuuripalveluiden
Teksti ja kuva: Johanna Hakkarainen, Yhteisöpedagogi (YAMK) opiskelija, Projektipäällikkö Osaamisella vahvaksi -hankke (ESR) Tukeva-työvalmennussäätiö Marjo Miettinen, Koordinoiva opinto-ohjaaja Savon Ammatti- ja aikuisopisto
LÄHTEET
muotoja. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2014, 17-18). Suomessa palveluita kehitetään myös projektien ja hakkeiden kautta. Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että lapset ja nuoret tarvitsivat paikkoja ja ihmisiä joihin kiinnittyä. Keskustelua on kuitenkin viimevuosina herätelty siitä, onko ohjausjärjestelmä Suomessa liian pirstaleinen. On esitetty myös kysymys, joutuuko lapsi- ja nuori tehokkaasta ohjauksesta huolimatta sukkuloimaan palvelujen viidakossa. (vrt. Sitra, 2015) Nuorten parissa tehtävän pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi tulisi ohjausketjujen saumattomuuden ohella herätellä kysymyksiä myös ohjautumisen ketjuista. Siitä, että nuoria autettaisiin tulevaisuuden suunnitelmiensa hahmottamisen tueksi heräämään omien taitojensa kehittämiseen ja tarkastelemaan itse omia kykyjään. Näin heille taattaisiin mahdollisuus kokeilla siipiään ja nousta uudelleen, mikäli välillä olisikin tarve laskeutua keräämään voimia.
Yhteistyöllä ohjausalaa kehittämässä Vierailumme aikana näkemyksemme ohjauksesta syveni ja jatkotyöskentelyn aiheita omaan työhömme. Mielestämme ohjausta tulisi edelleen kehittää yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Globalisoituvassa maailmassa paikallisia muutoksia tehtäessä tulee huomiota kiinnittää myös kansainväliseen järjestelmien yhteensovittamiseen. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta yhteinen keskustelu on. Tälle näemme kanavaksi kansainvälisen koulutuksen ja ohjauksen järjestön International Association of Education and Vocational Guidancen (IAEVG). Olemme sitä mieltä, että sen kautta tiedon jakaminen, työpajat ja keskustelu eri maista tulevien kollegoiden kanssa voivat avata ymmärrystä ja lisätä mahdollisuuksia löytää yhteisiä menetelmiä kansainvälisestikin.
Jotta yksikään lapsi tai nuori ei tipahda turvaverkon läpi. Sitra. 2015 https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Lasten_ja_nuorten_palvelut_2020.pdf (Viitattu 3.5.2016) Nyyssölä, K.: Koulun ulkopuolella opitun tunnistaminen. Moniste 13/202. Opetushallitus 2002. Verkkojulkaisu. http://www.oph.fi/download/48926_ulkopuolella.pdf. (Viitattu 25.4.2016) Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014.Verkkojulkaisu: http://www.minedu.fi/export/sites/ default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/ okm18.pdf?lang=en (Viitattu 27.4.2016) Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. TUTKE 2 -toimeenpanon tukimateriaali. Opetushallituksen käsikirjat 2004:8. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/159910_osaamisperusteisuus_ todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_ jarjestajille.pdf. (Viitattu 23.4.2016) Schellhammer-Tuominen toim. 2013. Kovanen, P. Osaamista yhteisöllisillä poluilla – opinnollistaminen osana oppilaitos-työpaja yhteistyötä. Siltavalmennus ry, Avartajat hanke. Tampere. http://www.tjn.lv/about/ (Viitattu 3.5.2016)
13
”Kun saa olla nuorten kanssa… se on tän työn niin kun ehdoton suola.” Opinto-ohjaajien ajatuksia omasta ammatti-identiteetistään ja sen rakentumisesta Opinto-ohjaajan tärkeys peruskouluissa ja lukioissa on kasvanut entisestään, sillä jatkokoulutukseen pääseminen ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. On tärkeää, että opinto-ohjaaja tietää, mikä on hänen työnkuvansa ja tarkoituksensa työyhteisössä. Opinto-ohjaajan täytyy myös pysyä mukana koulutukseen ja työelämään liittyvissä muutoksissa, joten jatkuva kouluttautuminen työssä on tärkeää. Tässä artikkelissa kerron tekemästäni proseminaaritutkimuksesta, jossa selvitin lukion opinto-ohjaajien ajatuksia omasta ammatti-identiteetistään ja sen rakentumisesta. Proseminaaritutkimus on yksi osa kasvatustieteen aineopintoja, jotka suoritin Turun avoimeen yliopistoon. Oma kiinnostukseni opintoohjaajan ammattia kohtaan heräsi noin kaksi vuotta sitten, kun mielessäni pyöri alanvaihto. Liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon suorittamisen jälkeen innostuin kasvatustieteestä ja halusin tietää enemmän opinto-ohjaajan ammatista. Tutkimukseen osallistui kolme lukion opinto-ohjaajaa eri puolilta Suomea. Yksi opinto-ohjaajista oli miespuolinen henkilö ja he kaikki olivat iältään 40-55-vuotiaita. Opinto-ohjaajista yksi työskenteli maaseudun pienessä lukiossa, toinen keskisuuren kaupungin lukiossa ja kolmas suuren kaupungin lukiossa. Tällainen asetelma tuli sattumalta, enkä suunnitellut sitä etukäteen. Yksi opinto-ohjaajista toimi myös opinto-ohjaajana lukion aikuislinjalla. Aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella opinto-ohjaajien ammatissa on hyötyä empaattisuudesta, järjestelmällisyydestä, kuuntelutaidosta, toimeliaisuudesta ja sosiaalisesta herkkyydestä. He pitivät työnsä perustana nuoren kunnioittamista ja nuoren auttamista löytämään omat polkunsa. Opintoohjaajat kertoivat, että työ on joskus stressaavaa ja työasioita kasaantuu paljon päällekkäin yhtä aikaa. Positiivisena asiana he näkivät työssään esimerkiksi työpäivien erilaisuuden ja nuorten kans-
14
sa työskentelyn. Opinto-ohjaajien mielestä työssä on myös positiivista, kun huomaa nuoren etenevän elämässään. Heidän mielestään ammatillinen kehittyminen on tapahtunut työelämässä ja he kokivat koulutuksen antaneen hyvän teoriapohjan. Opinto-ohjaajat kuitenkin haluaisivat koulutuksen antavan enemmän työkaluja käytännön työn tekemiseen. Ammatti-identiteetin rakentuminen on tapahtunut jatkuvan kouluttautumisen ja tuen saamisen avulla. He kokivat kouluttautumisen mielekkäänä asiana. Opinto-ohjaajat kertoivat saavansa tukea haastavissa tilanteissa kollegoilta, rehtorilta ja muulta koulun henkilökunnalta. Opinto-ohjaajat kertoivat hakeutuneensa koulutukseen parantaakseen työllistymismahdollisuuksia ja kiinnostuneisuus erilaisista asioista tuli myös vahvasti esille. Heidän työtehtävät olivat lähes samanlaisia ja ne koostuivat enimmäkseen jatko-opinnoista, kurssivalinnoista, yotutkinnosta, opiskelijahuollosta ja erilaisista kokouksista. Opinto-ohjaajilla oli paljon erilaisia rooleja ohjaustilanteissa, kuten kuuntelija, neuvoja, ideoija, kannustaja, hyvien kysymysten esittäjä ja järjenpuhuja. Ammatti-identiteettiin muista vaikuttavista tekijöistä nousi esille oma persoona, itsestä huolehtiminen ja kiinnostuneisuus erilaisista asioista myös vapaa-ajalla. Mielestäni mielenkiintoinen ilmiö oli havaittavissa liittyen yksilö- ja ryhmäohjauksen määrään opinto-ohjaajilla. Maaseudun lukion opinto-ohjaaja kertoi suurimman osan työajastaan olevan yksilöohjauksia, kun taas kahden muun opinto-ohjaajan työajasta suurin osa oli hallinnollisia tehtäviä sekä ohjauksia pienryhmille. Voidaanko tästä päätellä, että mitä pienempi lukio, sen enemmän opinto-ohjaajalla on aikaa yksilöohjauksille? Tässä tutkimuksessa ilmiö on melko hyvin havaittavissa, sillä suuren kaupungin opinto-ohjaaja kertoi pitävänsä erittäin vähän yksilöohjauksia. Haastatteluiden perusteella heräsi mielenkiintoinen ilmiö opinto-ohjaajien arvostamisesta. Keskisuuren kaupungin
opinto-ohjaaja on kuullut muiden opinto-ohjaajien ajatuksia siitä, että heidän tarvitsee vakuutella muille ja itselleen, miksi on tärkeä sekä on paljon töitä. Maaseudun lukiossa eräs opettaja kertoi minulle kasvotusten, kuinka he eivät pärjäisi ilman haastattelemaani opintoohjaajaa. Kyseinen opettaja mainitsi, että haastattelemani opinto-ohjaaja on kulmakivi koulussa. Mistä tällainen eroavaisuus johtuu opinto-ohjaajien arvostuksessa? Voisiko ajatella, että opinto-ohjaajia arvostetaan eri tavoin eri kokoisissa lukioissa sekä eri kaupunkien lukioissa. Täytyisikö opinto-ohjaajien tärkeää asemaa perusopetuksessa sekä toisen asteen opetuksessa tuoda paremmin esille ihmisten tietoisuuteen? Tämän tutkimuksen pohjalta nousi jatkotutkimusaiheeksi opinto-ohjaajien koulutuksen kehittämiseen liittyviä tutkimuksia. Olisi mielenkiintoista kuulla useampien opinto-ohjaajien mielipiteitä koulutuksen pätevyydestä ja ehdotuksista sen kehittämiselle. Toisessa jatkotutkimuksessa voitaisiin vertailla opintoohjaajia, jotka ovat käyneet koulutuksen yliopistossa ja opinto-ohjaajia, jotka ovat käyneet koulutuksen ammattikorkeakoulussa. Mitä mieltä yliopistokoulutuksen käyneet ja ammattikorkeakoulutuksen käyneet opinto-ohjaajat ovat olleet koulutuksesta ja onko mielipiteissä jotakin merkittävää eroa. Kolmas jatkotutkimusaihe voisi olla esimerkiksi opintoohjaajien arvostukseen liittyvä tutkimus. Arvostetaanko opinto-ohjaajia riittävästi Suomessa ja kuinka opinto-ohjaajien tärkeyttä voisi tuoda enemmän esille ja ihmisten tietoisuuteen? Proseminaaritutkimuksen tekeminen oli minulle antoisa kokemus ja se vahvisti ajatuksiani hakeutua opintoohjaajan koulutukseen. Onnistuin pääsykokeissa ja aloitan opinto-ohjaajan maisteriopinnot Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2016. Tällä hetkellä odotan innolla opintojen alkamista ja tulevaisuuttani opinto-ohjaajana. Jutta Mäkynen
Euroguidance tiedottaa
Opo! Jaa meille kokemuksesi kansainvälisestä ohjaustyöstä!
Askarruttaako kansainvälisyys? Kiinnostaako opiskelijoitasi opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ulkomailla? Teetkö ohjaustyötä maahanmuuttajien parissa? Entä millaisia tiedon ja osaamisen tarpeita sinulla on näissä asioissa? Entä oletko ollut mukana EU-rahoitteisessa projektissa tai asiantuntijavaihdossa ulkomailla? Oletko järjestänyt Suomessa ohjelmaa kansainvälisille vieraille? Onko työsi vienyt sinua seminaareihin tai konferensseihin maailmalle? Oletko hankkinut uutta ammatillisista osaamista ulkomailta? Tai oletko mukana kansainvälisissä verkostoissa ohjausalalla? Oletko kenties asunut ulkomailla jossain vaiheessa elämääsi? Tai suunnitteletko ulkomaille muuttoa? Miten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmien perusteet vaikuttavat siihen, miten jatkossa ohjaat opiskelijoita kansainvälisiin asioihin, kuten jatkoopintoihin tai työuraan ulkomailla? Jaa kokemuksesi meidän kanssamme.
Kerro kohtaamisesta, sattumuksesta tai haasteesta Toivomme CIMOn Euroguidance-tiimissä saavamme edellä mainittuihin asioihin kertomuksia opinto-ohjaajilta. Olisi hienoa, mikäli mahdollisimman moni opinto-ohjaaja jakaisi kirjallisesti tuntojaan siitä, miten kansainvälisyys nykyisin näkyy opinto-ohjaajan osaamisessa ja oppilaitosten ohjaustyössä.
MAAILMALLE.NET CIMOsta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Palvelutietomme löydät osoitteesta www.maailmalle.net/ neuvonta
Tykkää meistä Facebookissa!
!
Kerro meille CIMOssa lyhyesti tai vähän pidemmin siitä, millaisia kokemuksia ja ajatuksia sinulla itselläsi on kansainvälisyydestä osana omaa työtäsi ja ammattitaitoasi. Kuvaile, miten oma ohjaustyösi haastaa ja palkitsee sinua näiltä osin tai millaisia kovia pähkinöitä saat purtavaksesi omilta opiskelijoiltasi, jotka haaveilevat ulkomaille lähdöstä. CIMOssa olemme kiinnostuneita kuulemaan juuri sinun tarinasi, jota kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja eri taustoista tulevien ihmisten välinen vuorovaikutus höystävät. Sana on vapaa ja on monta tapaa ilmaista kansainvälisyyden olemusta ohjaustyössä. Kirjoita meille vähintään puolen A4-sivun pituinen juttu. Voit lähettää sen sähköpostitse Tarja Koskiselle CIMOssa (tarja.koskinen@cimo.fi) 31.10.2016 mennessä.
Euroguidance-tiimi kohti parempaa palvelua Tällä kirjoituskutsulla toivomme CIMOssa saavamme entistä monipuolisemman kuvan siitä, miten kansainvälisyys näkyy oppilaitosten ohjaustyön arjessa ja nouseeko sieltä jotain sellaista tiedon tai osaamisen tarvetta, johon me Euroguidance-toiminnassa voisimme vastata. Toivomme, että saamme teiltä useita mielenkiintoisia juttuja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää opon kansainvälistyvän työn ulottuvuuksia ja vastata siihen huutoon Euroguidance-palveluillamme. Hyviä tarinoita olemme valmiit julkaisemaan kirjoittajien luvalla CIMOn verkkosivuilla loppuvuoden aikana.
Sivun toimitus: Mika Launikari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO euroguidance@cimo.fi www.cimo.fi/euroguidance
15
MIKSI OHJAUKSEN FILOSOFIAA? Vaikka opinto-ohjaajan työpäivät ovat usein perin arkista aherrusta, niin tästä huolimatta jokaisen ohjaajan olisi hyvä aika ajoin pysähtyä miettimään työn moraalisia perusteita. Seuraavassa nostan esille työn etiikkaan liittyviä asioita kysymällä, miksi ohjauksen filosofiaa?
Opinto-ohjaus on perusluonteeltaan eettistä toimintaa, koska sen perusta on niin ohjaajan kuin oppilaan keskinäisessä suhteessa, ohjaajan, yhteiskunnan ja ohjaustyötä tekevien keskinäisissä suhteissa, mutta myös oppilaan suhteessa itseensä. Ohjauksessa on kyse filosofisessa mielessä soveltavasta etiikasta, joka liittyy sen omaan moraaliseen koodistoon, sitä koskeviin eettisiin periaatteisiin ja käytännön toimintaohjeisiin sekä työtapoihin. Sekä prosessina että produktina ohjausta voi pitää ”vallankumouksellisena” toimintana, koska sen tavoite on tulevaisuudessa, joka ei ole vielä näkyvillä. Opinto-ohjaajaopintojeni tärkein kysymys ei liittynyt kuitenkaan opinto-ohjauksen eri ohjausteorioihin tai ohjaustekniikkoihin, vaan ohjauksen ontologiaan ja epistemologiaan sui generis. Se merkitsi, että minun oli pohdittava työni eettisiä lähtökohtia, sen metafysiikkaa. Ne koskivat niin arvojani, uskomuksiani kuin ihmiskuvaani nyky-yhteiskunnan kontekstissa. Se tarkoitti, että minun oli ratkaistava kysymys ihmisen olemassaolon ja olemisen keskinäisestä yhteydestä. Oman ohjauskäsitykseni ontologinen lähtökohta on eksistentialismissa. Ihminen on siis olemassa ja hänen olemisensa alkaa siitä, kun hän alkaa määrittää itseään suhteessa muihin. Tämä merkitsee, että ihmisen kohtalo on hänen omissa käsissään. Hän on oman olemisensa asiantuntija ja hän viime kädessä päättää, mitä hän itsestään tekee tai on tekemättä. (Vrt. Kakkori 2009; Vrt. Peavy 1999.) Ihminen ei ole siten vain päämäärä tai itsetarkoitus, koska hänen on olemisessaan ja tulemisessaan jatkuvasti rakennettava itseään (Emt. 2009; Vrt. Kant 1966). Tästä käsin ohjausajatteluni saa filosofisen ja eettisen oikeutuksensa.
16
Ojansuuta siteeraten ohjauksessa on kyse pyrkimyksestä kohti ”sosiaaliskulttuurista tilaa, joka mahdollistaa sen emergentin vapauden tilan, jossa subjektiivinen elämäntapa voi aktualisoitua”. (Ojansuu 2014.) Ohjaajan on jatkuvasti reflektoitava työtään paitsi ammatillisesti niin ennen kaikkea myös yhteiskunnallisesti. Eettisessä mielessä ohjaus ei saisi koskaan alistua nyky-yhteiskunnassa vallalla olevan ideologisen hegemonian, ekonomismin, vaatimuksiin, koska moraalisessa mielessä ihmisen arvo ei palaudu reduktionistisesti vain hänen hyödyllisyyteensä (Kant 1966; vrt. Pihlström 2016; Teivainen 2016). Suomalaisessa kasvatustieteessä on vaikuttanut historiallisesti vahvana näkemys, että kasvatuksen idean ja kasvatustavoitteet on määritellyt yhteiskunta. Se on myös määritellyt opinto-ohjaajan moraalin ja professionaaliset velvollisuudet, jotka on liitetty kansakunnan rakentamiseen. Tämä on tehnyt kasvatuksesta normatiivista ja sillä on ollut vaikutusta niin opettajan kuin opinto-ohjaajan rooliin moraalisena kasvattajana. (vrt. Siitomaniemi-Sanin 2015.) Minusta opinto-ohjaajan tulisi olla yhteiskunnallisesti tietoinen siitä, että ohjaus koulun eri käytänteissä on ollut osa yhteiskunnallisen vallan koneistoa, johon on liittynyt niin oppilaiden marginalisointia, kontrollointia, normalisointia ja sopeuttamista kuin yhteiskunnan pelisääntöihin sosiaalistamista. Tästä johtuen en näe ohjausta luonteeltaan epäpoliittisena, koska sitä koskevat lainsäädännölliset velvoitteet ja niihin tukeutuva eettinen koodisto ovat syntyneet poliittisen ja yhteiskunnallisen prosessin lopputuloksena. Tästä seuraa, että ohjaus on aina yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti määräytynyttä, poliit-
tista toimintaa. Ohjauksen poliittisuus ei kuitenkaan tarkoita ohjaustoiminnan poliittisuutta, vaan aktiivista professionaalista ja eettistä vaikuttamista ohjauksen sisältöihin ja sen toimintaympäristöön. Suomessa pitkään vaalitun snellmannilais-cleveläisen kasvatusvaltion tilalle on nyt nousut uutena kasvatuksen kategorisena imperatiivina hegemoninen, taloudellista ja teknologista järkeä palvova uusliberalistinen kasvatusideologia, jossa korostuu konsumerismi ja vapaus valita. Ohjauksen sidos yhteiskuntaan ei ole muutoksen myötä suinkaan katkennut, vaan päättäjät haluavat nyt nähdä sen uudella tavalla, markkinaehtoisesti. (Vrt. Värri 2014.) Kuitenkin yhteiskunnassa yleistynyt ekonomismi on ohjauseettisesti ongelmallista, koska taloudellisten arvojen ylikorostaminen on johtamassa kasvatusinstituutioissa kapitalististen yritysvallan epädemokraattisten piirteiden oikeuttamiseen (Teivainen 2016). Onkin kysyttävä, miten on käymässä ohjauksen eettisen kielen, kun taloudellinen retoriikka näyttää dominoivan aikaisempaa määrätietoisemmin koulun kulttuuria? Nykyohjauksen koodistossa näyttäisi vahvasti korostuvan koko ajan itseään tarkkailevan lajitoverin aikaansaaminen, jonka tulisi objektivoida itsensä nopeasti kyvykkääksi ja hyödylliseksi tuotantovoimaksi tai tuotannontekijäksi. Siksi ohjauksessa olisikin oltava tietoinen välineellistävän kasvatuksen ”sudenkuopista” ja kyettävä näkemään myös toisin ohjaamisen mahdollisuuksia (Vrt. Tomperi, Vuorikoski & Kiilakoski 2005). Ohjauksen tulisi avata portteja, jotta erilaiset ihmiset voivat kasvaa ja eheytyä kokonaisiksi ihmisiksi turvallisesti yhdessä. Onnistuneessa ohjauksessa on kysymys dialogista, jossa ohjaaja ei
kohtaa ohjattavaa cartesiolaisittain ulkoapäin ”Minä”–”Se”-suhteessa. Sen sijaan ohjauksessa tulisi korostua buberilainen ”Minä” ja ”Sinä” -suhde, jossa saatetaan erilaiset ihmiset, heidän näkemyksensä, kokemusmaailmansa ja elämänhistoriansa keskustelemaan keskenään. (Vrt. Huttunen 1999.) Tämä edellyttää ohjauksessa yhteistä kieltä, jota avaan seuraavassa. Kieli on mielenkiintoinen konstruktio, kun muistetaan, ettei se salli pääsyä itsensä ulkopuolelle. Myös olemisen ajattelun mestarin, Heideggerin, mukaan ”kieli on olemisen talo, jonne ihminen asettuu asumaan” (Kakkori 2005). Wittgensteinin mielestä kielemme rajat ovat maailmamme rajoja. Tämä merkitsee, että me ymmärrämme vain sen, jonka me osaamme tulkita. On sanottu, että käytetyllä kielellä on valtaa muokata ajatuksia, tunteita ja tulkintoja. Lisäksi sanat, ilmeet, eleet sekä niille annetut merkitykset suuntaavat tarkkaavaisuuttamme erilaisiin asioihin. Siten kieli ei ole ohjauksessa vain väritön kommunikoinnin ja ymmärtämisen väline, vaan sen diskursseissa myös rakennetaan niin itseä ja suhdetta toisiin kuin yhteiskuntaa ja sen käytäntöjä. Ohjaus on sosiaalista vuorovaikututusta ja merkitysten arviointia, jonka avulla ympäristöä tulkitaan. Ohjauksen kieli ei vain heijasta maailmaa, vaan se luo ja rakentaa sitä. Siksi on syytä tiedostaa, että käytetty kieli voi olla myös valtaa. Kielen avulla on menneisyydessä kytketty vallitsevat koulutusideologiat ja koulutusinstituutiot toisiinsa ja käytetty ”totuutta” niin normalisaation ja segregaation kuin luokittelun välineenä (Foucault 1980; 2005). Kysyn, mitä eettisiä vaikutuksia tällä voi olla ohjaukseen.
Käytetyt lähteet:
Foucault M. 1980. Power/knowledge. Selected Interwiews. Selected Interviews and Other Writings 1972-1977. Brighton: Harvester Press. Foucault, M. 2005. Tarkkaile ja rangaista. Suomentanut Eevi Nivanka. Helsinki: Otava. Huttunen, R. 1999. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kakkori, L. 2009. Martin Heideggerin olemisen kysyminen. Tampere: Tampere University Press. Kant, I. 1966. Metaphysik der Sitten. Hrs. von K. Vorländer. Hamburg: Verlag von Felix Meiner. Ojansuu, J. 2014. Kasvatustehtävän antropologiset ulottuvuudet. Teoksessa A. Saari, O.-J. Jokisaari & V.-M. Värri (toim.) Ajan kasvatus. Kasvatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere: Tampere University Press. Peavy, R. V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.
Pihlström, S. 2016. Epilogi: talouden ja moraalin vaikea suhde. Artikkeli teoksessa S. Kivistö, S. Pihlström & M. Tolonen (toim.) Talous ja moraali. Helsinki: Gaudeamus. Sitomaniemi-Sanin, J. 2015. Fabricating the teacher as researcher: A genealogy of academic teacher education in Finland. Akateeminen väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. Teivainen, T. 2016. Ekonomismi ja demokratian tulevaisuus. Artikkeli teoksessa S. Kivistö, S. Pihlström & M. Tolonen (toim.) Talous ja moraali. Helsinki: Gaudeamus. Tomperi, T., Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. 2005. Kenen kasvatus? Artikkeli teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvattamisen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. Värri, V.-M. 2014. Halun kultivointi ekologisen sivistyksen mahdollisuutena. Teoksessa A. Saari, O.-J. Jokisaari & V.-M. Värri (toim.) Ajan kasvatus. Tampere: Tampere University Press.
MAKSUTONTA OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUSTA (OPH JA OKM) mOPO ei karkaa käsistä • DIGI-noviisi 2 op, 17.11. ja 7.12.2016 • mOPOn ohjaus digiympäristöissä 5 op, 26.1. ja 23.3.2017
Lopuksi totean, että eettisesti ja moraalisesti kestävä ohjaus edellyttää tiedon olemuksen syvällistä reflektointia. Ohjauksessa tulisi pohtia, keiden näkökulmasta tietoa välitetään ja minkälaista tämä tieto luonteeltaan on (Tomperi, Vuorikoski & Kiilakoski 2005). Edellä esitetyn perusteella katson, että ohjaus eettisenä ja moraalisena toimintana edellyttää sen filosofista pohdintaa.
Tehokkaalla ohjauksella eteenpäin 5 op • Pääkaupunkiseutu: 8.11.2016 ja 15.2.2017 • Lahti: 23.11.2016 ja 7.2.2017 • Avoimet webinaarit: klo 15–17: 8.12.2016, 18.1., 9.3. ja 10.5.2017
Jyrki Kaarttinen
Tiedustelut: Heidi-Maria Listo, puh. 050 575 9023
Ilmoittautuminen: www.hamk.fi/taydennyskoulutus/opetusala
SOTEPEDA
SOTE-PEDA 2017 -seminaari (maksullinen) 2. – 3.2.2017, Tampere-talo www.hamk.fi/sote-peda
17
Tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäyttöön keskittynyt
kansainvälinen kesäkoulu
oli menestys
”ICT!” Kansainvälisen kesäkoulun tunnelmaa, Kuva: HA, 2016
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö on tänä päivänä luontainen osa yhä useamman ohjaajan arkea. Millaista uutta osaamista ja ymmärrystä ohjaajat tarvitsevat toimiakseen ammatillisesti uusissa teknologisissa ympäristöissä? Muun muassa tähän kysymykseen paneuduttiin elokuussa Jyväskylässä järjestetyssä kansainvälisessä kesäkoulussa.
18
Moniammatillista ja kansainvälistä Uuden teknologian ja sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä on tunnistettu tarve modernisoida ja parantaa ohjauspalveluja sekä niiden saatavuutta. Samalla pohdinnan kohteeksi ovat nousseet tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden parissa työskentelevien tieto- ja
viestintäteknologian käyttötaidot sekä niiden kehittäminen. Tämä tulisi huomioida entistä määrätietoisemmin alan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa. Aihe on valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti ajankohtainen, koska tälle osaamiselle on kasvava tarve. Jyväskylän avoin yliopisto ja Koulutuksen tutkimuslaitos ovat kansainvälisellä kesäkoululla halunneet vastata
tähän kasvavaan tarpeeseen. Elokuussa 2016 toteutettu viikon pituinen kansainvälinen kesäkoulu ”ICT in Guidance and Counselling” oli maailman ensimmäinen teemassaan. Osallistujia oli 30 ja he tulivat Pohjoismaista, Baltiasta, Irlannista, Espanjasta ja Etelä-Koreasta. Mukana oli tutkinto-opiskelijoita sekä kokeneita TNO- palveluiden toimijoita niin oppilaitoksista kuin työ- ja elinkeinoalan hallinnosta.
Tutkimuspohjaista ja yhteistoiminnallista Tieto- ja viestintäteknologian käyttö ohjauksessa on perinteisesti ollut tiedonjakoon painottunutta toimintaa. Kesäkoulussa osaamista laajennettiin tiedonjaosta sekä kahdenkeskeisestä vuorovaikutuksesta ohjauksellisten kysymysten yhteisölliseen työstämiseen sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödyntäen. Teknologian käytön lisäksi, kesäkoulussa tarkasteltiin, miten teknologiaa voidaan hyödyntää erilaisissa ohjauksellisissa kysymyksissä ja lähestymistavoissa. Viikon pituinen kesäkoulu pohjautui tutkija Jaana Kettusen viimeisimpiin tutkimustuloksiin siitä, mitä tieto- ja viestintäteknologian ja erityisesti sosiaalisen median käyttö ohjauksessa edellyttää. Opiskelijoiden tekemiselle, kokeilemiselle sekä yhteistoiminnalliselle työskentelylle annettiin kesäkoulussa paljon painoarvoa. Kesäkoulun jokainen iltapäivä vietettiin interaktiivisissa työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät tavoitteellisesti syventämään
osaamistaan. Koska suurin osa kahdenvälisestä kommunikoinnista verkossa tapahtuu tekstipohjaisesti, viikon alussa kesäkoulussa harjoiteltiin tekstipohjaista kommunikointia sähköpostia ja chatpalveluja käyttäen. Viikon puolivälissä työpajoissa edettiin videovälitteiseen kommunikointiin, ohjauksellisten kysymysten yhteisölliseen työstämiseen, verkkokeskustelutaitojen kehittämiseen sekä aktiivisen verkkoläsnäolon ilmaisemiseen. Huomio kiinnitettiin myös tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäyttöön liittyviin eettisiin näkökulmiin.
niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissaan. - Suosittelen varauksettomasti. Mielenkiintoinen, uusia näkökulmia avannut aidosti kansainvälinen rupeama, joka oli kaiken lisäksi hauska, toteaa Jukka Raustia, yksi kesäkoulun osallistujista. Seuraava tietoja viestintäteknologian ohjauskäyttöön keskittynyt kansainvälinen kesäkoulu järjestetään Jyväskylässä elokuussa 2017.
Innostavaa ja tulevaisuuteen tähtäävää
Lisätietoja kesäkoulusta: http://www.avoin.jyu.fi/summerschool
Pohjoismaisten kouluttajien näkökulmasta kesäkoulu oli onnistunut kokemus. Tutkimukseen pohjautunut tieto sidottiin käytäntöön toiminnallisten harjoitteiden sekä kouluttajien kokemuspohjaisten esimerkkien kautta. Viikon työskentelyssä korostui yhteinen tekeminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Osaamisverkosto, jonka kesäkoulun osallistujat ja kouluttajat nyt muodostavat, on jatkossakin avoin jakamaan kokemuksiaan sekä oppimaan uutta. - Kesäkoulun järjestäminen on ollut meiltä iso ponnistus ja olemme sen herättämään kiinnostukseen erittäin tyytyväisiä. Tämä innostaa meitä kesäkoulun jatkokehittämisessä, myös verkossa opiskeltaviksi opinnoiksi, sanoo Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen. Kesäkouluun osallistuneet ovat jakaneet kokemuksiaan sekä innostustaan
Jaana Kettunen
Jukka Lerkkanen, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto jukka.lerkkanen@jyu.fi Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto jaana.h.kettunen@jyu.fi
19
Opettajien yhteinen Turva
Nyt
-50% koti-irtaimistovakuutuksesta*
Sinä ja muut opetusalan ammattilaiset luotte päivittäin Suomen tulevaisuutta. Saatte aikaan yhteistä hyvinvointia kannustamalla ja innostamalla. Olette yhdessä tekemisen mestareita. Niin mekin Turvassa, vakuutusyhtiössä, jonka omistavat työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovat ihmiset. OAJ on jo vakuuttanut jäsenensä muun muassa yhteisellä matka- ja tapaturmavakuutuksella. Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme. Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj
* Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110
» Toimikunnilta pERUSopetustoimikunta
PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA entiset käytännöt uudessa paketissa?
Lupasimme Oulussa perusopetuksen workshopissa, että malli ohjaussuunnitelman tekemiseen tulee nettisivuillemme keväällä. Eipä tullut, mutta syyskuussa julkistettu Helsingin kaupungin peruskoulujen ohjaussuunnitelma on nyt käytettävissänne yhtenä mallina. Löydät sen SOPO:n sivuilta kirjautumisen jälkeen > peruskoulutoimikunta > työskentelytilat > Helsingin ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelma ei välttämättä edellytä koulussa muutoksia, jos
ohjauskäytänteet ovat olleet toimivia. Tarkoitus on kirjata suunnitelmaan koulun ohjaustoiminnan työnjako ja kiinnittää huomiota ohjauksen jatkumon syntymiseen sekä hyvän ohjauksen kriteereihin. Koulutuksen järjestäjä päättää ohjaussuunnitelman muodosta. Suunnitelman laatimiseen osallistuminen kuuluu kaikille opettajille, mutta rehtorin johdolla koulussa sovitaan ja päätetään, ketkä suunnitelman kirjaamisesta vastaavat. Suunnitteluvaiheessa on hyvä tilaisuus myös muuttaa huonom-
min toimivat tavat paremmiksi ja selkiyttää työnjakoa. Keskustelu oppilaan sujuvan opinpolun turvaamisesta ja sen tärkeiden nivelvaiheiden huomioimisesta luo yhteistä ymmärrystä koko koulun ohjaustyöstä.
Under den grundläggande utbildningens workshop i Uleåborg blev det lovat att modeller för utformandet av skolans handledningsplan under våren skulle komma på våra hemsidor. Så blev dock inte fallet, men nu finns Helsingfors stads handledningsplan, som gavs ut i september, som modell för alla. Om handledningen är ordnat på ett fungerande sätt kräver den nya handledningsplanen inte nödvändigtvis förändringar i skolan. I
handledningsplanen bör det precis som tidigare framgå hur arbetsfördelningen i handledningsfrågor är planerad och det är viktigt att fokusera på att handledningen blir ett kontinuum och att kriterierna för en god handledning uppfylls. Anordnaren av utbildningen bestämmer om formerna för handledningsplanen. Alla lärare bör medverka i planeringen av handledningsplanen, men det är rektorn som bestämmer vem som har ansvar för registreringen
av planen. I planeringsskedet är det ett ypperligt tillfälle att förbättra handledningspraxisen och tydliggöra arbetsfördelningen. Hela skolsamfundet kan tillsammans diskutera om vikten av en fungerande handledning som berör all handledning under hela skolgången och vid övergången till följande skolor.
Anu Japisson ja Anja Laaksonen perusopetustoimikunta
Hans Kankkonen
21
Toimikunnilta
»
LUKIOTOIMIKUNTA
Koulutus takaa laadukkaan lukion opinto-ohjauksen Tänä syksynä otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Uusi lukion tuntijako ja opetussuunnitelma tulivat voimaan 1.8.2016 lukien. Mediassa odotukset ovat kovat. Haasteena on, miten onnistumme kasvattamaan lapsista ja nuorista uteliaita, oppimisennälkäisiä maailmankansalaisia, jotka uskovat itseensä ja suhtautuvat maailman muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin myönteisesti. Lukion tehtävä on valmistaa nuoria jatko-opintoja ja elämää varten. Lukio on vahva yleissivistävä koulutusväylä. Lukiot ja korkeakoulut tekevät entistä tiiviimmin yhteistyötä. Useat lukiot tarjoavat opiskelijoilleen mahdollisuuden suorittaa lukioaikana korkeakoulujen tarjoamia kursseja. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti. Yrittäjyystaitoja ja työelämätaitoja vahvistetaan. Teknologiaa ja digitalisaatiota hyödynnetään entistä monipuolisemmin.
Opetushallituksen alle on perustettu lukioiden kehitysverkosto. Lukioita kehitetään kokeilujen, edelläkävijyyden, informaatio-ohjauksen ja kokemusten jakamisen kautta. Jotta lukiolaisille taataan ajantasaiset ja oikeat tiedot jatkoopinnoista, työelämästä, yrittäjyydestä ja kansainvälisistä mahdollisuuksista on lukioiden opinto-ohjaajille taattava riittävät mahdollisuudet osallistua työaikana koulutukseen. Opetuksettomat perjantait ovat lukion opinto-ohjaajien koulutuspäiviä, jolloin on mahdollista tutustua paikallisiin yrityksiin, pitää yhteyttä korkeakouluihin, lukea alan kirjallisuutta tai tutustua vaikkapa virtuaalisesti ulkomaisiin koulutusvaihtoehtoihin. Tarjolla on myös hyviä Opetushallituksen järjestämiä koulutuksia, joihin tulee olla mahdollisuus osallistua työajalla, unohtamatta vuosittain järjestettäviä opinto-ohjauksen päiviä.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa kaikille lukiolaisille mahdollisuuden kansainvälisyyteen. Globaalissa maailmassa rajat murtuvat ja nuoret tarvitsevat valmiuksia, kokemusta ja rohkeutta toimia avoimessa, rajattomassa maailmassa. Grahn-Laasonen kannustaa lukioita kansainväliseen yhteistyöhön. Jotta voimme tehdä työmme hyvin ja osaamme ohjata opiskelijoitamme mahdollisimman monipuolisesti, on meitä koulutettava säännöllisesti vuosittain. Laadukas, opiskelijaystävällinen lukion opinto-ohjaus on koko lukion asia. Koulutettu opinto-ohjaaja on oman alansa asiantuntija, joka avaa ovia unelmille. Autamme mielellämme, kunhan meille annetaan mahdollisuus auttaa. Hyvää syksyn jatkoa kaikille! Lukiotoimikunnan puolesta, Armi Nurmi
KOPPI – Kaikkialla oppii, Salon lukio. Kuva: Maria Liippo
22
» Toimikunnilta
Ammatillisen koulutuksen toimikunta
Muista oma happinaamarisi! Me ammatillisella sektorilla työskentelevät opinto-ohjaajat tarvitsemme uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja. Valtiovalta leikkaa rahoitusta rajusti ja tuleva reformi, osaltaan säästöjen toteuttajana, haastaa meitä kovalla kädellä monessakin mielessä. Opinto-ohjauksen tarve lisääntyy entisestään ja reformin kautta olisi hyvä mahdollisuus taata myös aikuisopiskelijoille entistä kattavampaa opintoohjausta. Kuitenkin reformin kautta opinto-ohjauksen jatkuvuus ammatillisessa koulutuksessa on vaakalaudalla. Reformin sisältämässä lakiesityksessä tunnustetaan opiskelijoille vain oikeus opetukseen ja ohjaukseen ei opintoohjaukseen. Olemme jäämässä auttamattomasti jälkeen muista koulumuodoissa, joissa opinto-ohjaus on oma oppiaineensa. Voidaankin oikeutetusti kysyä kuka opiskelijoiden opinto-ohjauksen tulevaisuudessa ammatillisessa koulutuksessa hoitaa. Tämä asia vaatii kaikkien meidän yhteen hiileen puhaltamista, niin että pyrimme kaikin keinoin ja kaikkia mahdollisia suhteita käyttäen nostamaan asiaa esille ja estämään siten tämä ammatillisten opiskelijoiden aseman heikennyksen. Valitettavasti pitkällisen väännön ja useiden OAJ:n neuvottelijoiden kanssa käytyjen keskustelujenkaan jälkeen, emme ole mukana vuosityöaikakokeilussa. Kuntatyönantaja torppasi tämän tylysti. Lohdutuksena on tässä vaiheessa OAJ:ltä saatu lupaus siitä että, jos kokeilu muuttuu pysyväksi sopimukseksi, niin meidän ja aikuiskouluttajien mukana olosta tehdään kynnyskysymys, jota ilman sopimusta ei synny. Valitettavasti tämä kokeilu mennään luultavasti näin, toki aina kannattaa yrittää paikallisesti saada myös opot mukaan tähän kokeiluun, sitä ei kokeilu missään tapauksessa kiellä. Aika monessa ammatillisessa oppilaitoksessa opinto-ohjaajat ovat olleet jo pitkään kokonaistyöajassa toimivia opinto-ohjaajia ja tähän suuntaan näyttää polku johtavan niissäkin taloissa, joissa aiemmin opinto-ohjausta ovat tehneet opettaja-opot. Samat työehdot ja samat työtehtävät helpottanevat arkea.
Haasteena on se, että samat työ-ehdot eivät tarkoita sitä, että eri työnantajat soveltaisivat työehtoja samalla tavalla. Työehtosopimukseen kirjattu "oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika" ilman työantajille tarkoitettua soveltamisohjeita on aiheuttanut tilanteita, jossa toiminnalliset vaatimukset on unohdettu ja työaikaa toteutetaan kuten muillakin toimistotyöntekijöillä klo 8-15.45 ja sehän ei ole kyseisen kohdan tarkoitus. Yritetään pitää puolemme, niin että työaikaa koskien myös työnantaja joustaa toiminnallisuus huomioiden, eikä vain opo. Ammatillisen koulutuksen toimikunta kävi elokuussa tapaamassa erityisasiantuntija Inkeri Toikkaa OAJ:ssa. Keskustelimme vakavasti reformista, vuosityöajasta, rahoitusleikkauksista ja muista ajankohtaisista kentällä puhuttavista asioista. Keskusteluja jatketaan sopivissa tilanteissa ja toivon mukaan myös ministeriön edustajien kanssa. Ammatillisen koulutuksen toimikunta on vaihtanut kuulumisia kesän jälkeen ja monenlaista tuntuu jäsenistön mielessä pyörivän. Toisaalla nuoret ovat löytäneet aika hyvin oman alansa ja vaihtoja on ollut kohtuullisen vähän. Toisaalla odotetaan alan vaihtajien rynnistystä lokakuussa viime vuosien tapaan. Itse kuluneella viikolla vein torstaina kaksi uutta suorahakijaa työsaliin ja havaitsin, että toissapäivänä samaan saliin saattamani nuori ei ollutkaan enää paikalla. Ei ollut ensimmäinen kerta. Ohjattavamme eivät myöskään päästä meitä ainakaan nykyistä helpommalla. Osalla kollegoista työtaakka on kasvanut opiskelijamäärän kasvun myötä. Näppituntumalla opiskelijoiden joukossa on entistä enemmän erityisopiskelijoita ja samanaikaisesti resursseja tukitoimiin on vähennetty. Aloittavilla opiskelijoilla on huomattavan paljon mielenterveysongelmia ja oppimisvaikeuksia. Yhä enemmän on niitä, jotka eivät kykene päivittäiseen säännölliseen opiskeluun. Tarvitaan kevennystä, jo muutoinkin aika kevyestä opiskeluviikosta. Millaisilla eväillä vastataan siihen, kun nuori kertoo voivansa käydä koulussa ehkä kolmena päivänä viikossa
ehkä kolme tuntia kerrallaan. Verkostopalaverissa on mukana useiden eri tahojen aikuisia. Henkilökohtaistaminen ja kansainvälisyys ovat tätä päivää. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä rajojen madaltuminen tutkintojen välillä ovat hyviä asioita. Ne ovat keinoja, jotka tuovat paljon lisää mahdollisuuksia opintopolkujen rakentamiseen ja toivottavasti vähentävät osaltaan keskeyttämistä. Nyt jos koskaan täytyy pystyä muuttumaan ja muuntautumaan. Osaamisen tunnustamisen uudet ohjeistukset otettiin ilolla vastaan ympäri Suomea. Huomattavasti väljempi ja joustavampi ohjeistus verrattuna viime syksyyn tuntuu mielekkäältä. Tosin paikallisesti ohjeita voidaan edelleen tulkita hyvin erikoisesti. Esim. vapaasti valittaviin tutkinnon osiin kelpaa joissain oppilaitoksissa vain sellaiset lukiokurssit, joita on yhteisten tutkinnon osien pakollisissa opinnoissa. Esim. lukion historian kurssit eivät kelpaa; niissä saatua osaamista ei nähdä esim. jatkoopintokelpoisuutta lisäävänä osaamisena. Toimikuntamme haastaa kaikki SOPOn toimikunnat laatimaan yhteisesti Opinto-ohjaajan yhteistä työnkuvaa. Vaikka työskentelemme eri-ikäisten ohjattavien kanssa erilaisilla ohjauksen kentillä, koemme että opinto-ohjaajan työssä on kaikkialla samat elementit. Ammatillisen koulutuksen toimikunta tulee tekemään asiasta esityksen Jyväskylän opopäivien workshoppiin, jonne toivomme runsasta osanottoa ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajista. Tehdään tätä yhdessä! Tavoitteenamme on yhteinen työnkuva -käsitys ensi kesään mennessä kattavasti koko SOPOssa. Pyrimme saamaan mukaan myös OAJn. Ammatillisen koulutuksen opo näyttää vielä pärjäävän, jos muistaa pitää huolta omasta vireystilasta ja saa mukaan ohjausmyönteisiä ryhmänohjaajia. Itsestä huolehtiminen ja oman jaksamisen tärkeys korostuvat entisestään, kun ympärillä voidaan koko ajan huonommin. Lentokoneessakin neuvotaan asettamaan happinaamari ensin itselle ja vasta sitten vieruskaverille. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaaja: muista oma happinaamarisi!
23
Toimikunnilta
»
korkeakoulutoimikunTA
AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJAVALINTA KEVÄÄLLÄ 2016 Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinnat uudistuivat keväällä 2016. Valintojen vastuuammattikorkeakouluna toimi Tampereen Ammattikorkeakoulu. Aiemmin hakijat kutsuttiin todistuspisteiden perusteella valintakokeisiin. Nyt valinnat muuttuivat kaksivaiheiseksi ja kaikki saivat osallistua esivalintakokeeseen, jonka pystyi tekemään missä paikassa tahansa. Esivalintakokeessa menestymisen perusteella osa hakijoista kutsuttiin tutkintokohtaisiin valintakokeisiin. Esivalintakokeen pisteet eivät vaikuttaneet lopulliseen opiskelijavalintaan. Lopullinen opiskelijavalinta tehtiin joko tutkintokohtaisen valintakokeen perusteella tai hakutodistuksen arvosanojen sekä tutkintokohtaisen kokeen perusteella. Ensikertalaiskiintiö, joka korkeakouluissa otettiin uutena asiana huomioon, ei ollut käytössä esivalintakokeessa. Varsinaisessa valintakokeessa ensikertalaisten kiintiö vaihteli korkeakouluittain. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla kiintiö oli päivätoteutuksessa 75% ja monimuotototeutuksessa 50%. Esivalintakokeessa oli suomen kielen, englannin kielen ja matematiikan sekä ennakkomateriaaliin perustuvat tehtäväosiot. Koe järjestettiin 3. toukokuuta. Esivalintakokeen sisällöstä vastasi valtakunnallinen työryhmä, johon kuului eri koulutusalojen edustajia eri ammattikorkeakouluista. Esivalintakokeen sähköisestä toteutuksesta vastasi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hakijoille lähetettiin linkki kokeeseen sähköpostitse. Samassa sähköpostissa kullekin hakijalle annettiin myös oma kirjautumisaika. Hakijat kirjautuivat kokeeseen porrastetusti klo 9.00 -9.15. Sähköpostilla ei tavoitettu kaikkia hakijoita (syynä virheellinen sähköpostiosoite tai täynnä oleva sähköpostilaatikko). Näille hakijoille lähetettiin tekstiviesti, jossa ohjeistettiin joko tyhjentämään sähköpostilaatikko tai kertomaan oikea sähköpostiosoite, jotta he
24
saivat linkin. Teknisten vikojen vuoksi menetettyä aikaa ei hyvitetty hakijalle, vaan hänen oli tehtävä koe loppuun alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Se, miten hakija varautui mahdollisiin teknisiin ongelmiin, oli hakijan vastuulla. Esivalintakokeen tekemiseen oli aikaa 1,5 tuntia. Mikäli hakija oli saanut lisäajan esivalintakokeen tekemiseen, oli lisäaika 30 minuuttia. Kokeen kieli oli suomi. Esivalintakokeella ei ollut alinta hyväksyttyä pisterajaa. Osiokohtaisia alimpia pisterajoja ei myöskään ollut. Esivalintakokeen kysymykset julkaistiin soteli.metropolia.fi:ssä viikon kuluttua esivalintakokeesta. Hakijoille tiedotettiin heidän saamansa pisteet sähköpostitse esivalintakokeen jälkeen. Tutkintokohtaiset valintakokeet vaihtelivat ammattikorkeakouluittain ja tutkinnoittain. Kaikissa kokeissa kuitenkin mitattiin motivaatiota, vuorovaikutustaitoja sekä opiskeluvalmiuksia. Valintakokeisiin kutsuttavien määrä vaihteli myös. Minimissään jokaiseen tutkintoon kutsuttiin kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden. Hakijoiden kommentteja ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat saivat runsaasti. Esivalintakokeen luotettavuus huolestutti erittäin monia. Huolena oli ilman valvontaa tehtävän kokeen vilpin mahdollisuus ja ettei käytännössä voitu varmistaa, kuka kokeen teki – hakija itse vai hyvä ystävä, kenties alalla oleva läheinen. Tuntuma on, että väärinkäytöksiä tuskin tuli paljon, mutta mahdollisuus siihen oli. Tässä muutaman hakijan kommentti: "Tiedän ihmisiä jotka ovat lukeneet kokeeseen aamusta iltaan kuukausien ajan ja silti kokeessa samanlaiseen lopputulokseen olisi päästy vilpillä? Onko sairaanhoitajaksi siis mahdollista päästä huijaamalla? Miten osallistujaa voi estää kysymästä vastausta kaveriltaan jolla on tietotaitoa, tai edes valvoa ettei kaveri
ole se henkilö joka koetta tekee? -Miten voitte sulkea pois mahdollisuuden ettei kaveri ole lukenut esivalintamateriaalia ja vastannut sen pohjalta? Teillä ei ole mitään tietoa kuka ja miten paljon henkilö on vaikuttanut toisten koulupaikan hankintaan? Esivalintakoe on epäeettinen, epävaliidi." "Eilen kuulin kaverini nähneen kirjastossa kaikilla olevan matikka/englanti nerot vieressä. Seurasin myös keskustelupalstoja, sielläkin puhuttiin että moni teki pareittan. Itse tein tunnollisesti ja pänttäsin kovalla työllä koetta varten, sisään sit pääsee tälläiset 'parilliset'". ”Tapa, millä koe toteutettiin, oli todella epäreilu. Tiedän tuttavapiiristä kaksikin tapausta, joissa hakijan äiti on auttanut hakijaa monivalintatehtävissä.” Yksi huoli liittyi siihen, että osa hakijoista pystyi tekemään kokeen rauhassa kotona ja ne, joilla ei ollut nettiyhteyksiä tai konetta, joutuivat tekemään kokeen kirjastossa tai muussa paikassa. Kommentteja tuli runsaasti myös ajankäytöstä. Aika kokeen tekemiseen oli monen mielestä erittäin tiukka. Tässä eräs kommentti: ”Jos minulla olisi ollut minkäänlaisia hahmottamisen vaikeuksia tai hiemankaan hitaampi lukunopeus, en olisi ehtinyt tehdä vaadittuja tehtäviä loppuun. Nytkin minulle jäi ylimääräistä aikaa vain minuutti, eikä minulla ole kummankaan asian puoleen suurempia ongelmia. Saati sitten mitään diagnosoitua ongelmaa.” Kommenttien perusteella henkilöt, joilla kestää kirjallisen tekstin hahmottamiseen pidempi aika kuin keskivertokokelaalla, oli vaikeuksia ajan kanssa. Ennakkoaineistomateriaalit koettiin mielenkiintoisiksi ja esivalintakokeen kysymykset hyviksi. Toisaalta tuli kommentteja, että ennakkomateriaaliin kohdistuneet kysymykset ja vastausvaih-
toehdot olivat hankalasti muotoiltuja. Niiden tulkitsemiseen sai kommenttien perusteella käyttää paljon aikaa, jotta ei olisi kompastunut kompakysymyksiin. Itse ilmoittauduin sosiaali- ja terveysalan hakijaksi kevään valinnoissa, jotta sain käsityksen uudistuneesta kokeesta. Omat ja kollegoideni kokemukset esivalintakokeesta olivat pääsääntöisesti hyvät. Esivalintakoe oli onnistunut ja siitä jäi hyvä tuntuma. Ennakkomateriaaliartikkelit olivat hyvät. Artikkelit olivat käsitteellisiä ja korostivat tutkimuksellista otetta. Niistä selvisi, että tutkimus on tärkeätä korkeakoulutasoisissa opinnoissa. Artikkelit sopivat kaikkiin sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Meitäkin askarrutti kuitenkin ”ryhmätyömahdollisuus”. Kirjautuminen sen sijaan onnistui hyvin, käyttöliittymä oli helppo ja selkeä. Aikataulu oli tiukka, ei voinut jäädä pähkäilemään pitkäksi aikaa.
Esivalinta-aineistoon perustuvassa osiossa kysymyksiin vastaaminen edellytti, että oli lukenut artikkelit hyvin. Oli vaikeata vastata ilman tietämystä. Kysymykset olivat siis riittävän vaikeita, jotta niillä pystyttiin erottelemaan hakijat. Vastaaminen edellytti hyvää keskittymistä ja hiljaisuutta. Vastaamista ei voinut tehdä hutiloiden. Mielestäni tiedonhakuun ei kokeen aikana ollut aikaa, koska kysymykset olivat kielellisesti haastavia. Englanninkielisessä osiossa oli mielenkiintoinen ja sopivan mittainen teksti. Se oli kuitenkin haasteellinen. Kysymykset eivät olleet helppoja. Osittain ne olivat eräänlaisia knoppikysymyksiä ja testasivat yksittäisiä sanoja. Matematiikan osiossa kysymykset olivat sanallisia ja laidasta laitaan. Ne olivat kuitenkin sellaisia, joita on osattava normaalissa elämässäkin päätellä. Mitään matemaattisia kaavoja ne eivät vaatineet.
Suomen kielen osiossa artikkelin teema oli loistava ja teksti hyvä. Aihe oli hyvä myös ”natiiveille”. Teksti mittasi luetun / sisällön ymmärtämistä. Kaiken kaikkiaan uudistunut esivalintavalintamenettely oli onnistunut. Sähköinen järjestelmä onnistui ja esivalintamateriaali oli monipuolisen laadukas. Hakijoiden ja oman kokemukseni mukaan kehittämistyössä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti aikatauluun sekä ”ryhmätyömahdollisuuden” poistamiseen. Ritva Liinamaa Lehtori, Opinto-ohjaaja Metropolia Ammattikorkeakoulu
100
Työelämän tietovisa heti pelattavissa osoitteessa: www.tyoelamapeli.fi
50 40
90
100
200
PELIN TUOTTANUT
palkka ja sosiaaliturva
SOPIMUKSET
TYOAIKA ja tyosuojelu
tyoelama
Eri kouluasteiden opinto-ohjaajien sopimukset PERUSOPETUKSEN OPINTO-OHJAAJAN YDINTEHTÄVÄT: 1. Opetus oppitunneilla 2. Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus • oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen • oppimaan oppimisen ohjaus ja opiskelutaidot • jatkoopinnot ja ammatinvalinta • työelämään tutustuttaminen ja TET • yhteishaku • jälkiohjaus kesäkuussa 3. Tiedotus ja yhteydenpitotehtävät • valintoihin liittyvä tiedottaminen huoltajille esim. yläkouluun hakeutuminen, valinnaisaineiden valinta, TET, jatkoopinnot • vanhempainillat • yhteistyö elinkeinoelämän ja yritysten kanssa • yhteistyö toisten oppilaitosten kanssa • yhteistyö työ ja elinkeinotoimistojen kanssa 4. Oppilashuoltoon liittyvä työ • osallistuminen yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön • tehostetun ja erityisen tuen suunnitteluun osallistuminen • neuvottelut ja konsultaatiot 5. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen • osallistuminen tiedotus ja koulutustilaisuuksiin • omaa ohjaustyötä ja opetusta tukevan työn suunnittelu, kehittäminen ja arviointi
6. Opintoohjauksen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi ja arviointi oppilaitoksessa. • koulukohtaisen ohjausjärjestelmän suunnittelu, kehittäminen ja arviointi yhdessä kouluyhteisön kanssa • koulun ohjaussuunnitelman toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä muun opettajakunnan kanssa • yhteistyö rehtorin ja opettajien kanssa • osallistuminen oppilaitoksen opetussuunnitelmatyöhön PALKKAUS Kunnallisella puolella oleva peruskoulun opintoohjaaja, tutustu tarkemmin esim. kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/ opettajat/yleissivistavak oulutus/Sivut/peruskouluno ppila anohjaajantyoaikajapalkkaus.aspx. Oppilaanohjaajan kelpoisuuden omaavalle lehtorille on määritelty peruspalkka erikseen ensimmäisessä ja toisessa kalleusryhmässä. Tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttaa tehtävän vaativuus. Sen päättää työnantaja. Henkilökohtainen ammatinhallinta ja työtulokset huomioidaan henkilökohtaisessa lisässä. Valtion kouluissa ja yksityisellä puolella on omat sopimukset. Jos palkkauksessa on epäselvyyttä, kannattaa olla yhteydessä palkanlaskijaan ja omaan esimieheen, tarvittaessa myös luottamus tai pääluottamusmieheen.
Lukion opinto-ohjaajan palkkaus, Neljä tyyppiesimerkkiä: 1.) Lukion tuntiopettaja/ lukion lehtori OVTES A Yleinen osa, OSIO B LIITE 2 (Huom! Aikuislukiot opetusvelvollisuus ja palkkaus) Peruspalkka, opetusvelvollisuus 22 Lukion opinto-ohjauksen lehtori/ ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus, peruspalkka: I kl 2981,47 € II kl 2953,31 €. Paikallisesti sovitut mahdolliset ylitunnit ja erityistehtävät. 2.) Vuosityöaikaan otettu lukion opinto-ohjaajanviranhaltija, kokeilusopimus OVTES OSIO B kokeilu yleissivistävät koulut Vuosityöaika 1600 tuntia. Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaava opinto-ohjaaja, peruspalkka: I kl 3708,05 ja II kl 3677,21 €.
26
3.) Paikalliset virkaehtosopimukset 4.) Yksityinen opetusala, lehtori ja opinto-ohjaaja Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus Peruspalkka: I kl 2940,36 ja II kl 2859,29 €. Paikallisesti sovitut lisät ja erityistehtävät. Suurin osa lukion opinto-ohjaajista työskentelee lukion opinto-ohjauksen lehtorin virassa (peruspalkka + ylitunnit) Suositus lukion opinto-ohjaajan opiskelijamääräksi on 200. Lukuvuoden alusta (1.8.2016 uusi ops) lukion opinto-ohjaukseen tuli toinen pakollinen kurssi opinto-ohjausta. Uudesta kurssista koituva lisätyö tulee korvata työsopimuksesta riippumatta. Työajan ylityökorvauksista voidaan sopia paikalli-sesti ilman keskustason valtuutusta. Ota yhteyttä epäselvissä tilanteissa omaan luottamusmieheesi.
Ammatillisen opinto-ohjaajan työsuhde: Peruspalkka ylempi korkeakoulututkinto 3 360,92 (I kl) muu tutkinto 3 264,24 (I kl)
3 328,32 (II kl) 3 232,80 (II kl)
Opinto-ohjaajan opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 500 tunniksi. Vuosisidonnainen lisä palkkaan 5 v. 8 v. 10 v. 15 v. 20 v. 2% 3% 5% 4% 4%
Vuosiloma Ei ns. opettajien kesälomaa vaan KVTES lomanmääräytymiskuukausien (1.4-31.3) mukainen lomapäiväkertymä palvelusvuosista riippuen eli jos ollut töissä koko lomanmääräytymisvuoden, niin palvelusaika lomapäivät (arkipäiviä)
1v. 5 v. 10 v. 15 v. 23 pvä. 28 pvä. 30 pvä. 38 pvä.
Työaika 1 mom. Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. (36h 15min/vko josta tulee täysillä lomilla laskettuna n. 1610h/v) Ei soveltamisohjetta työnanatajalle.
YLIOPISTO- ja AMK-OPINTOJA
ilman pääsykokeita!
Laadukasta opetusta ja ohjausta Akateemisia opiskelutaitoja Aikaa etsiä omaa alaa
Tie kohti tutkintoa LUKUVUOSI • Biologia ja luonnontieteet • Englannin kieli ja kansainvälisyys • Historia • Kasvatustieteet • Kauppatieteet • Lääketieteeseen suuntaavat opinnot Hyötyvuosi Alkiolla valmentaa jatko-opintoihin.
• Psykologia • Terveysliikunta • Valtio- ja yhteiskuntatieteet KEVÄTLUKUKAUSI • Ope-opinnot • Sote-opinnot, AMK-opintoja
Suomen laajimmin avoimia yliopisto- ja AMK-opintoja tarjoava kansanopisto.
Ensimmäisen korkeakoulupaikan hakijan asema säilyy.
Kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos
Suosittu kansanopisto
Jyväskylän Korpilahdella, Puh. 050 409 3004 | www.alkio.fi |
!
Suoritettuja tutkinnon osia voi sisällyttää myöhemmin korkeakoulututkintoon. Opiskelijat kertovat:
”Toisen vuoden opiskelijaksi yliopistoon”
OPINTO-OHJAAJAN TYÖHUONE – EVÄITTEN SÄILYTYSPAIKKA TAI KUULUTUSKOPPI!
Opinto-ohjaaja Maija Pasanen ihan mukiinmenevässä perustyöhuoneessa
Lukiossamme tehdään sisäilmaongelmista johtuva remontti, jossa siirrellään seiniä, korjataan pintoja ja muutellaan tilojen paikkoja. Luokkatilaa tarvitaan lisää, koska jatkossa opiskelijamäärä tulee suurenemaan. Suurryhmäopetustilaa suunnitellaan entisen auditorion paikalle ja tietokoneluokka ja kielistudiot poistuvat nykyaikaisen tekniikan tieltä. Ihana perinteinen kirjasto kirjastonhoitajineen muuttuu monitoimitilaksi, joka on osittain myös opetusja opiskelijakäytössä. Lukiomme on kaunis 50-luvun arkkitehtuuria edustava viihtyisä koulu Porvoon keskustassa, jonka muutoksissa tämä arkkitehtuuri pyritään säilyttämään. Pohjapiirros on selkeä, ja opiskelijan on helppo löytää luokat ja kaikki tarvitsemansa. Ympäristö on myös esteettinen, seinillä on jonkun verran arvotaidetta sekä rehtoreiden muotokuvia ja koulumme historiasta kertovaa muuta
28
materiaalia. Lähimainkaan emme pärjää estetiikassa ja historiallisuudessa Borgå Gymnasiumille, joka on Porvoon seudun ruotsinkielinen lukio, varsinainen kulttuurihistoriallinen aarre monine taideteoksineen ja vain tutkijoille auki olevine kirjastoineen. Tässä lukiossa työskenteli aikoinaan latinan opettajana kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg. Me opinto-ohjaajat käytämme suurimman osan työajastamme henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin opiskelijoiden kanssa. Eli on varsin tärkeää, millaisissa tiloissa työskentelemme. Todellisuudessa tämä työmme ydinosa tapahtuu kuitenkin mitä erilaisimmissa työhuoneissa. Luulenpa, että harva opinto-ohjaaja on päässyt suunnittelu- tai korjausvaiheessa mukaan miettimään sitä, millainen hänen työhuoneensa tulisi olla ja missä sen pitäisi rakennuksessa sijaita. Jos teille arvon kollegat tällainen
tilaisuus tarjoutuu, menkää ihmeessä mukaan miettimään. Ääriesimerkkeinä kollegani ovat kertoneet, että opintoohjaajan työhuoneessa voivat sijaita oppilaitoksen kuulutuslaitteet tai työpaikan yhteinen jääkaappi, johon kaikki työtoverit vuorotellen tuovat eväänsä? Käy siinä sitten luottamuksellisia keskusteluja opiskelijan tulevaisuuden visioista, kun kinkkuleivät matkaavat jääkaappiin. Ilmoittauduin itse lukiossamme muutamien muiden opettajien kanssa ryhmään, joka rehtorin johdolla ideoi uusittavia tiloja arkkitehdin työn pohjaksi. Olemme ryhmänä käyneet muun muassa katsomassa kahta ihan erilaista ja ihan eri budjeteilla remontoitua lukiota, ja todenneet, että erilaisia ratkaisuja on olemassa. Toinen saneeratuista lukioista oli upea arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan lukio, jonka korjaukseen oli käytetty rahaa 32 miljoonaa euroa, ja lopputulos oli myös sen
mukainen. Uutena iskivät silmiini esimerkiksi eri korkuiset pöydät luokissa, opiskelija saattoi seistä korkeamman pöydän ääressä. Samoin työhuoneissa oli istuma- ja seisontakorkeuteen säädettäviä pöytiä, sellaisen tarvitsee opinto-ohjaajakin. Älytaulut luokissa olivat muuttuneet suurikokoisiksi television kaltaisiksi laitteiksi tai suuriksi tableteiksi. Niitä emme nähneet kyllä toiminnassa. Toinen lukio, jossa vierailimme, oli 70-luvulla rakennettu Keravan lukio, jonka vuotava tasakatto kattoikkunoineen oli muutettu harjakatoksi ja rakennusta korottamalla sen keskiosaan oli tehty valoisa keskusaula ruokaloineen. Tähän remonttiin miljoonia oli ollut huomattavasti vähemmän käyttää kuin Tapiolassa. Opinto-ohjaajien huoneet oli sijoitettu vähän syrjään opiskelijoiden peltisten säilytyskaappien taakse. Olen pitkän urani aikana istunut mitä erilaisimmissa työhuoneissa. Aloitin urani pienessä korkeintaan 20 m2:n huoneessa, jossa meitä opinto-ohjaajia työskenteli kaksi kappaletta, minä lukion ja yläasteen yhteisenä ja kollega pelkästään yläasteen opinto-ohjaajana. Kun opiskelijoita joskus tuli haastatteluun kummallekin yhtä aikaa, toisen oli lähdettävä etsimään juttupaikkaa opiskelijalle jostakin mahdollisesta tyhjästä tilasta. Onneksi tästä on aikaa, ja olen varma, että kyseisessä koulussa tilanne on nyt ihan toisenlainen. Nykyinen työhuoneeni on entinen aikuislukion kanslia, jossa puutteena ovat turhat väliseinän ikkunat ja ilmavirrasta koliseva kevytrakenteinen ovi. Ikkunat olen peittänyt kaihtimilla, ja oven kolinaa on yritetty parantaa. Nämä mainitsemani puutteet saadaan tulevassa remontissa varmasti korjatuksi Opinto-ohjaajan työhuoneen on sijaittava niin, että opiskelijat sen nopeasti ja helposti löytävät ja se on oltava rauhallinen ja kunnolla äänieristetty. Työhuone saisi sijaita melko keskellä koulua, niin että kaikki yhteistyötahot, kanslia, opettajat, rehtori ja opiskelijahuoltohenkilöt ovat lähellä. Työhuoneeseen tulisi mahtua kunnollinen neuvottelupöytä tuoleineen. Tietokoneen äärellä kirjoituspöydän ääressä ei ole mukavaa kenenkään kanssa keskustella. Huoneen pitää tietysti olla riittävän tilava, ja tilaa pitää olla myös kirjahyllylle ja tarvittaville kaapeilla. Kauniin värinen ja viihtyisä työhuone saa myös opiskelijat viihtymään. Omassa työhuoneessani on muutama viherkasvi, ja itse maalaamiani tauluja. Tauluistani ainakin itse pidän ja on ne joku opiskelijakin huomannut. Hyvä olisi myös, jos opinto-ohjauksen luokkatunteja varten olisi varattu tietty luokkahuone. Nyt opinto-ohjaajat varmaankin ovat se opettajaryhmä, joka eniten kiertää tunteja pitämässä siellä, missä sattuu tilaa olemaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tuntien tärkeyteen opiskelijoiden mielissä. Mukana olo koulun tilojen suunnittelussa antaa aivan uutta perspektiiviä ohjaus- ja opetustyöhön. Suosittelen sitä lämpimästi teille kaikille. Maija Pasanen
SUOMEN SUURIN NUORTEN
OPISKELU- JA URATAPAHTUMA
KURKISTUS
TULEVAISUUTEEN
29.–30.11.2016
Messukeskus Helsinki Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Pääsyliput: 12 € Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi.
Lataa sovellus! messukeskus.com/mobiili
studiamessut.fi Yhteistyössä:
Mediayhteistyössä:
29
Lukion OP2 kurssin toteutusajatuksia Someron lukiossa Someron lukio on pieni n. 150 opiskelijan lukio Varsinais-Suomessa. Opinto-ohjauksen kurssien toteutukseen tuo haasteita se, että suurin osa opetuksesta pitää kuljetusten vuoksi saada järjestettyä pääosin klo 9 – 15 välisenä
30
aikana. Uuden opetussuunnitelman opinto-ohjauksen 2. kurssin suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin ja osaa kurssin työskentelytavoista on jo testattu käytännössä. Ajatuksena on, että uuden kurssin toteutuksessa hyödynnetään monenlaisia
ohjauksellisia tapoja ja näkökulmia, eikä kurssia ole sidottu pelkästään luokassa tapahtuvaan ohjaukseen. OP2 kurssissa korostuu kaksi isompaa teemaa, jotka ovat jatko-opinnot ja työelämä. Jatko-opintoja käsitellään oppitunneilla, pienryhmissä, vierailuilla, toimintailtapäivissä, ja koulussa käyvät eri oppilaitosten edustajat kertomassa opiskeluvaihtoehdoista. Someron lukiossa opinto-ohjauksen luokkaopetukselle on varattu kiinteästi paikka lukujärjestyksessä tiistai aamuisin klo 8:05-8:50. Vuoden aluksi teen suunnitelman tämän tunnin hyödyntämisestä OP1 ja OP2 kurssin opetukseen. Tämän lisäksi vierailut järjestetään teemapäivä periaatteella: opiskelijat käyvät OP1 kurssiin liittyen tutustumassa opiskeluun ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. OP2 kurssiin olen ajatellut liittää Studia messuilla vierailun, jolla voi syventää tietojaan sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opinnoista. Lisäksi järjestetään 4-6 toimintailtapäivää koeviikkojen viimeisinä päivinä. Ajatus on, että iltapäivällä on joku teema, jonka ympärille ohjaus rakentuu ryhmissä ja pienryhmissä. Tätä toimintatapaa testaamme jo tänä syksynä ainakin kahdella eri aiheella. Toteutamme mm. kansainvälisyyspolun, jossa on erilaisia pisteitä mm. opiskelu ulkomailla lukion aikana, työskentely ulkomailla ja erilaisten kulttuurien kohtaaminen. Yhteistyötahoina mm. Rotaryt, Lions club, koulussamme opiskelevat vaihto-opiskelijat, ulkomailla työskennellyt vierailija ja yksi kaupallinen vaihto-oppilastoimintaa tarjoava toimija. Iltapäivään osallistuu myös 9-luokan oppilaita. Työelämään tutustumiseen liittyen Someron lukiolla on käytössä kaksi erilaista lähestymistapaa lukiolaisten TET-jaksoon. Koulun viimeisellä viikolla toteutetaan lukion 2. vuoden opiskelijoille Amazing Business Race sekä Duunivarjo päivä. Nämä kaksi hyvin erilaista tapaa lähestyä
työelämäasioita antavat opiskelijoille hienon mahdollisuuden avartaa näkemyksiään tämän hetken työelämästä. ABR on leikkimielinen kilpailu, jossa lukiolaiset ratkovat tiimeissä yritysten antamia tehtäviä. Jokainen tiimi suorittaa päivän aikana kolme tehtävää, jotka pisteytetään. Tehtävät ovat yrityksien käytännön toimintaan liittyviä todellisia työtehtäviä mm. pankissa markkinointisuunnitelman tekoa nuorille, istutusten suunnittelua ja tekemistä kukkakaupalla, annoksen suunnittelua ravintolassa, tiedottamisen mahdollisuuksia somessa (teknologiateollisuuden yritys) jne. Duunivarjo on lukiolaisille suunniteltu mukaelma työn varjostamisesta, joka on alun perin vertaiskehittämiseen perustuva työn kehittämisen menetelmä. Ajatuksena on, että lukiolainen menee päiväksi varjostamaan ennalta sovittua työtehtävää / työntekijää. Varjostaja ei osallistu työn tekemiseen, vaan keskittyy havainnoimaan tapahtumia. Havainnoinnin kohteena on nimenomaan arkinen tavanomainen työ, jotta varjostaja saa työstä mahdollisimman todenmukaisen kuvan. Lukiolaiset tähtäävät usein korkeakouluihin ja paljon asiantuntijuutta vaativiin työtehtäviin. Toimimalla duunivarjona heillä on mahdollisuus päästä seuraamaan myös työtä, jota he eivät itse voi vielä konkreettisesti tehdä. Viime vuonna lukiolaisiamme oli duunivarjona mm. yksityisellä lääkäriasemalla, WWF:llä ja seuraamassa elinkeinoasiantuntijaa. Duunivarjopäivään liittyy ennakkotehtävä, varjostamisen aikana pidettävä päiväkirja ja lopputehtävä päivän jälkeen. Nämä työelämään tutustumispäivät saivat todella hyvää palautetta sekä yhteistyötahoilta että opiskelijoilta. Hiottavaa kurssin toteutuksessa varmasti vielä riittää, mutta minusta työ uuden opintosuunnitelman parissa on jo alkanut tuottaa tulosta uusien ohjauksellisten avausten myötä. Heini Kelosaari Someron lukion opinto-ohjauksen lehtori ja SOPO:n lukiotoimikunnan jäsen
31
Därför behövs karriärvägledning och karriärhantering Arbetslivet förändras i samma snabba takt som samhället i stort. Därför är det viktigare än någonsin att vi satsar på karriärvägledning och karriärhantering för våra ungdomar, skriver Dana Björkström-Jung, projektledare för det svenskspråkiga vägledningsprojektet Stora Komet.
I dag förväntas de unga vara flexibla, uppfinningsrika och digitala. De förväntas också kunna konstruera sin egen karriär. Men för en ung person med begränsad arbetserfarenhet kan det bli en utmaning att leva upp till förväntningarna. I synnerhet när samhället utanför är i ständig förändring. Färdigheterna som nämns ovan är inga man föds med, men man kan lära sig. Karriärhanteringsfärdigheter är färdigheter som ger den unga
32
strukturerade metoder att själv samla in, analysera, sammanställa och organisera information om utbildning och arbete. För att inte tala om förmågan att fatta och genomföra beslut. I vår globaliserade värld hänger vår framtid på hur bra vi kan förbereda oss för och leva med den kunskap och mångsidiga information som finns omkring oss. En ung person som står i beråd att välja yrke och karriär har i dag, tretusen
olika yrken att välja emellan i den nationella plattformen för gemensam ansökan. Att välja mellan 3000 yrken är ingen lätt ekvation. Den stora valfriheten och de oändliga möjligheterna kan också skapa villrådighet och obeslutsamhet. Den traditionella synen på arbetsliv går över tjugo år tillbaka i tiden. Man utbildar sig till ett yrke, skaffar sig arbetserfarenhet och jobbar sedan inom samma yrke en lång tidsperiod, kanske rentav hela livet. I dagens Finland är den
vägen inte alla gånger realistisk. Många unga har svårigheter att överhuvudtaget komma in på arbetsmarknaden. Det är troligt att det sker stora förändringar i en persons karriär vartannat eller vart tredje år under hela yrkeslivet. Det betyder att en person i 40-års ålder kommer att ha haft ca tio olika arbeten under sin karriär. Idag pratar vi om ett paradigmskifte inom karriärhantering och karriärvägledning - man förväntas skaffa sig kompetenser som man bygger på för att kunna svara på arbetslivets förväntningar. Det behövs starka vägledningstjänster under hela livet för att rusta människor med förmågan att hantera
sitt lärande, sin karriär och övergångar mellan och inom utbildning, mellan studier och arbete och en samordning mellan olika vägledare och stödjande instanser. I Nyland behöver vi synliggöra och klargöra ungdomarnas väg genom olika skeden i livet. Detta gör vi genom att säkerställa den individuella studieplaneringen och genom att bygga broar som gör övergångarna smidiga och så väl förberedda. Studie övergångarna skall utvecklas. Det gör vi genom att undanröja praktiska hinder och åtgärda strukturella problem. Genom olika åtgärder skall vi underlätta övriga övergångar såsom till exempel
övergången från militärtjänst till studier. Viktigt är att utveckla och synliggöra de vägledningstjänster som erbjuds på svenska. Vi ska satsa på fortbildning av lärare och vägledare för att integrera karriärvägledning i det dagliga arbetet. De ska i sin tur hjälpa ungdomar att fokusera på sin karriärhantering. Vi ska bli bättre på att stötta ungdomar som behöver hjälp med att utveckla och planera sin framtid. I tre år framöver ska Stora Komet hjälpa unga att se sina möjligheter. Dana Björkström-Jung
Projekt: Stora Komet vägledningsprojektet på svenska i Nyland • • • •
Projektägare: YH Novia, Yrkeshögskolan vid Åbo akademi Delgenomförare: Föreningen Luckan rf Finansiering: Europeiska unionen, Europeiska socialfonden Samarbetsparter: Andra och tredje stadiets svenska utbildningar i Nyland, tredje sektorns aktörer • Projekttid: 1.3.2016-28.2.2019
Vill du veta mera kontakta projektledare: Dana Björkström-Jung, dana.bjorkstrom-jung@novia.fi
JYVÄSKYLÄSSÄ OPINTO-OHJAAJAKSI OPISKELLUT, ASKELEET KOHTI OPOPÄIVIÄ JA KURSSITAPAAMISTA! Tätä on toivottu - nyt se toteutuu! Muistatko sitä kultaista aikaa kun opiskelit opoksi? Tutustuit Peavyn ym. teorioihin, kuvasit ja nauhoitit ohjauskeskusteluja, harjoittelit ja analysoit toimintaasi ja työstit omaa ohjaajuuttasi. Opoilu näytti silloin ruusuiselta elämäntehtävältä! Muistatko kurssikavereita, joihin tutustuit ja joiden kanssa pohdit tauoilla ja iltariennoissa päivän antimia ohjauksen ihmeellisyyksistä? Onko sinullekin käynyt niin, että vasta opopäivien lopputohinoissa olet törmännyt entiseen kurssikaveriisi? Käytä tilaisuus hyväksesi, virittäydy opiskeluajan tunnelmaan ja tule tapaamaan kurssikavereita opopäiville! Opon työssä tarvitset toista opoa, täällä on mahdollisuus verkostojen uudelleen virittämiseen ja voimaantumiseen kurssikaverien seurassa! Mahdollisuus Jyväskylässä opoksi opiskelleiden kurssitapaamisille on perjantaina 3.2.2017 työpajojen jälkeen. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään kiinnostustasi osallistua kurssitapaamiseen. Mietithän jo valmiiksi mitä vuosikurssia olit, jotta löydät kurssikaverit Paviljongista! Lisätietoja saat opopäiville saavuttuasi käsiohjelmasta. Syksyisin terveisin ex-opo-opiskelijat Kirsi, Lea ja Tarja!
33
Tuumasta toimeen opopäivät Jyväskylässä 2.-4.2.2017 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii päivien suojelijana! OHJELMA TORSTAI 2.2.2017 9.30-17.00 Ilmoittautuminen, Solo Sokos Hotel Paviljonki, Lutakonaukio 10 11.00-13.00 Omakustanteinen lounas halutessasi, Ravintola Trattoria Aukio 13.00-15.30 Tietoa ja tutustumista - opintokäynnit, lähtö Solo Sokos Hotel Paviljongin edestä 14.00-15.30 Vuoden opinto-ohjaajien tapaaminen TAT ja SAK, Solo Sokos Hotel Paviljonki 16.15-18.15 Senioriopojen tapaaminen 16.15-17.45 SOPO ry:n workshopit, Original Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35 Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Korkea-aste 19.00-21.00 Keskisuomalainen vastaanotto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Lyseon lukio, Sepänkatu 3 PERJANTAI 3.2.2017, Messu- ja kongressikeskus Paviljonki, Lutakonaukio 12 8.00-12.00 Ilmoittautuminen perjantaina saapuville 9.00-11.30 Avajaiset Keski-Suomen tervehdys, maakuntajohtaja Tapani Mattila Keski-Suomen opinto-ohjaajien tervehdys, puheenjohtaja Mika Kangas Ajankohtaista ohjauksesta, SOPO ja IAEVG – Vuoriset Active citizenship and lifelong guidance: the voice of users, Peter Plant, PhD, Professor, University of South-East Norway / Lillehammer Høgskole Ohjaamot – tukea koulutuksen ja työn poluilla, Pasi Savonmäki, KT, Projektipäällikkö, Kohtaamo-hanke Metsäteollisuuden puheenvuoro, Camilla Wikström, Äänekosken biotuotetehtaan johtaja, Metsä Group Rohkeiden ja osaavien nuorten Suomi, Kari Väisänen, toimitusjohtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Vuoden gradun julkistaminen Vuoden opinto-ohjaajan julkistaminen TAT ja SAK 10.00-15.30 Näytteilleasettajat / näyttelyt, Paviljonki A-halli 11.30-13.00 Lounas ja näyttelyihin tutustuminen 13.00-14.00 Tuumaa ja touhua - Työpajoja ja puheenvuoroja 14.00-14.30 Päiväkahvit 14.30-15.30 Tuumaa ja touhua - Työpajoja ja puheenvuoroja
34
13.00-15.00 Senioripajat 15.45 SOPO ry:n vuosikokous, Paviljonki 16.30-17.30 Jyväskylässä opoksi opiskelleiden kurssitapaamisia, Paviljonki 20.00-24.00 Iltajuhla, ravintola Faneri, Paviljonki LAUANTAI 4.2.2017, paikka varmistuu myöhemmin 9.00 Lauantain avaus, stand up -koomikko Mikko Vaismaa 9.30 Keskisuomalaisia uratarinoita mm. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen Nordic Business Forum toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen 11.30 Tuumasta toimeen pakkaa reppunsa ja seuraavat opopäivät esittäytyvät 12.00 HYVÄÄ KOTIMATKAA JA MAANANTAINA TUUMASTA TOIMEEN! Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Osallistumismaksu 150 € Työelämän ulkopuolella olevat (opiskelijat, työttömät ja perhevapailla olevat) 100 € Eläkeläiset 80 € Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenet saavat osallistumismaksusta 20 euron alennuksen. Ilmoittautuminen avataan SOPO ry:n jäsenille viikolla 42, muille joulukuun alussa. MAJOITUS: Solo Sokos Hotel Paviljonki (varauskoodi verkossa BOPO1) ja Original Sokos Hotel Aleksandra (varauskoodi verkossa BOPO) ja puhelimitse varatessa OPO-PÄIVÄT. Hinnat: Paviljonki 2hh 135 €, 1hh 125 €, Aleksandra 2hh 115 € ja 1hh 105 €. Piipahda Tuumasta toimeen kotisivuilla http://opopaivat2017.weebly.com/ - sieltä löydät myös linkin suljettuun fb-ryhmään
TERVETULOA JYVÄSKYLÄÄN! Keski-Suomen opinto-ohjaajat ry
35
s
Löydät jatkossa Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsennumerosi Lehden takakannen osoiteriviltä oikeasta yläkulmasta.
oP o
Jäsennumeroa käytettään myös jäsenmaksun viitenumerona. TARKISTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI! Haluathan jatkossakin saada tärkeät postit Suomen opinto-ohjaajat ry:ltä? Muista tarkistaa sähköpostiosoitteesi ja päivittää se ajan tasalle kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa www.sopo.fi/login Haastavissa tilanteissa voit ottaa yhteyttä jäsensihteeriin.
Hae Lapin yliopistoon
Sinne eivät pienetkään Hae unelmat huku Lapin yliopistoon Sinne eivät pienetkään unelmat huku
LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND
Pohjoisen puolesta − maailmaa varten
Korkeakoulujen yhteishaku 15.3.–5.4.2017 Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin 1.12.2016–31.1.2017
ulapland.f i
hakijapalvelut@ulapland.fi
040 485 6583