Opinto ohjaaja 3 2015

opinto-ohjaaja Nuorisotakuun arvioinnin hetki

»

ammattilehti 3/2015

Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan symposium KAKSI TAPAA TOTEUTTAA UUTTA OPPILAS-JA OPISKELIJAHUOLTOLAKIA LUKIOSSA

FRANK MARTELA ja opinto-ohjaajan tie VALONÖÖRIKSI Suomen opinto-ohjaajat ry

s

oP o

n ä m m e En mista! osaa tulevaiitsenäistä ulutus ja ta is nto ko vastuuntu n. Ammatillinen a Taitavaa, a ran väyit o rv su ta ä ä k kijä non se in tk luttaa suudente tu e o kelijall e on k u is m p o m a a n a e o tarj voitte iin. mään.Ta n tarpeis län työelä voimaa työelämä työ osaavaa t@hyria.fi -ohjaaja to in p o lutus ria.fi | hyriakou / www.hy m o .c k ceboo www.fa

Hyria koulutus – ammatillinen oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä

SYKSYN YHTEISHAKU 8.–22.9.2015 Lue lisää: turkuamk.fi/haku

Turun alueen korkeakoulujen opoinfo 9.10. klo 9:30-15:00

turkuamk.fi/opo-info

Puheenjohtajalta » Jukka Eero Vuorinen

Mielenkiintoinen syksy tulossa Lukuvuoden alku lupaa taas jälleen kerran vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Koulutuspolitiikka on uusiutumassa aivan uuteen asentoon. Vanhoja rakenteita ravistellaan todella tuntuvasti. Hallitus päätti ensin koulutus- ja tutkimussektorin miljardin suuruisista leikkauksista, mutta kärkihankkeena olevaan osaamiseen ja koulutukseen satsataan 300 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tähän asti moitteettomastikin toimineet koulutuksen osa-alueet eivät saa olla rauhassa. Kaikesta leikataan. Metodi monissa kunnissa tulee olemaan juustohöylä. Toisaalta olemalla ajan hermolla voi onnistua saamaa jonkun kärkihankerahoituksen, jonka varjolla sitten voidaan mennä eteenpäin ja jopa kehittää omaa toimintaansa. Tätä hanketehtailuahan nämä viime vuodet ovat olleet, mutta nyt tämä vauhti vaan kiihtyy.

Suomessa opinto-ohjaus on onnistunut tehtävässään erinomaisesti. Opinto-ohjauksen ja uraohjauksen tila on kansainvälisestikin arvioiden Suomessa tällä hetkellä hyvä. Ohjauspalveluidemme erityiseksi vahvuudeksi on mainittu opetukseen vahvasti integroitu ohjaus pedagogisena prosessina, jossa korostuu paitsi seuraavan koulutustason valinta myös urasuunnittelutaito: ohjauksen painopiste on suomalaisissa opetussuunnitelmissa urasuunnittelutaidoissa, ei ainoastaan seuraavan koulutustason valinnassa.

Järjestelmä ja opintoohjaus näyttävät toimivan hämmästyttävän hyvin perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa.

Peruskoulun keväällä päättäneistä (9. luokkalaisista) hakijoista n. 97 % on jo saanut opiskelupaikan joko ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai valmistavasta koulutuksesta. Osa hauissa ilman opiskelupaikkaa jääneistä ja kokonaan hakematta jättäneistä on hakeutunut opiskelemaan yhteishaun ulkopuolisiin koulutuksiin, kuten kansanopistojen vapaan sivistystyön linjoille.

Tavoite, mitä on toivottu, on saavutettu.

Koulutussektoria odottavat leikkaukset tulevat aivan varmasti heikentämään tätä tulosta. Perustoiminnoista otetaan kauhalla ja kärkihankkeisiin annetaan lusikalla. Ikävintä tässä on se, että näihin kärkihankkeisiin ei kuulu mitään, mikä liittyisi eriarvoisuuden poistamiseen tai kaikkien osallisuuden aitoon edistämiseen.

Tässä tilanteessa meidän opintoohjaajien on pidettävä ääntä. Ohjauksen sanomaa on tehtävä tunnetuksi. Oman työn tuloksia ei saa kätkeä eikä vähätellä. Suomalainen opinto-ohjaus kaikilla kouluasteilla on Sivistys-Suomen vahvimpia lenkkejä. Maamme koulujen opinto-ohjaus kestää vertailun niin kuin oheisesta viimeisimmästä PISA-raporttiin liitetystä kuviosta ilmi. Turhaan vaatimattomuuteen ei ole siis mitään aihetta. Säästöjen ja leikkausten uhatessa on jokaisen pidettävä pää kylmänä. Työtä on syytä tehdä vain sen verran, kun maksetaan palkkaa.

Syksyn toimintaa värittää myös monet koulutustilaisuudet. Opintoohjaajien alueyhdistykset ja SOPO ry järjestää runsaasti tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa syvennytään ajankohtaisiin haasteisiin. Laman aikana surkuttelu ei auta. On oltava aktiivinen.

Jukka Eero Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja

3

.. ..

Paakirjoitus » Frida Pessi

Tutustutaan Viime aikoina suvaitsevaisuudesta ja toisten ihmisten ja kulttuurien ymmärtämisestä on tullut aikamoinen kiistakapula. Monet pitävät tiukasti kiinni mielipiteistään, jotka ovat muodostaneet esimerkiksi vanhempiensa, lähipiirinsä, naapuriensa tai vaikka kansanedustajansa asenteita peilaamalla. Silloin jää helposti umpioon ja unohtaa yhden kiehtovan seikan. Nimittäin sen, että vain tutustumalla meille vieraisiin asioihin ja oppimalla uutta, voimme todella löytää omat henkilökohtaiset mielipiteemme ja asenteemme.

Viime vuonna opetin avoimen ammattikorkeakoulun kurssilla valokuvausta ja kuvankäsittelyä lähes kahdellekymmenelle musliminaiselle, joiden HIJABIKSI-projekti oli osa CIMOn Youth In Action ohjelmaa. Hankkeessa oli mukana kaiken kaikkiaan 24 nuorta naista ja sen tavoitteena oli tuoda esille kulttuurien moninaisuus. Rasisminvastaisen hankkeen tavoitteena oli poistaa ennakkoluuloja ja syrjintää lisäämällä tietoa hijabista eli tavasta pukeutua.

HIJABIKSI-projektin nuorten naisten tarkoituksena ei ollut muuttaa kenenkään mielipidettä, vaan lisätä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, sekä kannustaa nuoria tuomaan rohkeasti esille identiteettinsä ja puhumaan maailmankatsomuksestaan. Silti uskon heidän vaikuttaneen monien ihmisten mielipiteisiin.

Samalle kurssille osallistui myös kantasuomalaisia opiskelijoita – kaikki avoimelle yliopistolle tyypillisesti eri-

ikäisiä ja erilaisista taustoista. Aluksi emme tunteneet toisiamme ja luokka jakautui selvästi kahtia. HIJABIKSIprojektin naiset istuivat takapenkissä, muut edessä. Ryhmätyökaveriksi valittiin mahdollisimman tuttu ja turvallinen henkilö.

Mutta me istuimme luokassa, valokuvasimme, käsittelimme kuvia ja teimme meemejä ja julisteita niin pitkään, että tulimme tutuiksi. Opimme toisistamme ja toisiltamme. Huumori oli välillä rankkaa. Välillä taas herkistyimme, kun joku onnistui tuomaan tunteensa esiin kuvallisen ilmaisunsa kautta. Emme olleet enää vieraita ja meidän oli helppo hyväksyä toisemme.

Myös opinto-ohjaajan työ on usein tutustumista. Se on tutustumista uusiin ihmisiin, kulttuureihin ja asioihin. Se on

tarkkanäköisyyttä, mutta myös kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia.

Opinto-ohjaaja, joka on perillä asioista, on kultaakin kalliimpi niille oppilaille ja opiskelijoille, jotka vasta alkavat tutustua omaan tulevaisuuteensa ja sen mahdollisuuksiin.

Tässäkin Opinto-ohjaajan numerossa päästään tutustumaan uusiin asioihin, kuten Frank Martelan ajatuksiin, kemianteollisuuteen, Espanjan oppilaitoksiin sekä sotahistoriaan Karjalankannaksella. Ja jos se ei vielä riitä, käykää tutustumassa minun maailmaani avartaneisiin musliminaisiin HIJABIKSIprojektin blogissa: hijabiksi.blogspot.fi.

Frida Pessi Päätoimittaja

Vuonna 2016 opinto-ohjaaja ilmestyy: 29.1.

7.3.

30.9.

18.11.

Kuva: Pipa Erwes

4

Opinto-ohjaaja 3/2015

Opinto-ohjaajien ammatti ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE Päätoimittaja Frida Pessi puh. 044 353 4542 frida.pessi@sopo.fi Ilmoitusmarkkinonti / Jäsensihteeri Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Mielenkiintoinen syksy tulossa 3 Pääkirjoitus: Tutustutaan 4 Frank Martela ja opinto-ohjaajan tie Valonööriksi

6

Kutsu: Opinto-ohjaajien seminaari

7

Nuorisotakuun arvioinnin hetki 8 Lukiolaiset sotahistorian matkalla Kutsu: Kemianteollisuuden seminaari

ammattikorkeakouluun 16 Valtakunnalliset opinto-ohjaajien koulutuspäivät Oulussa 4.–6.2.2016 18 Kansainvälinen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan symposium 20

Kommunikea 21 Jaana Kettusen kolumni:

Toimitusneuvosto Frida Pessi, Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen

Edunvalvontaa ja tutkintouudistusta

Painopaikka M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA Ilmestymisaikataulu 2015 1/2015 30.1. (Aineisto 16.1.)

2/2015 13.3. (Aineisto 27.2.)

3/2015 11.9. (Aineisto 28.8.)

4/2015 20.11. (Aineisto 6.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto kaksi viikkoa ennen ilmestymispäivää sähköisessä muodossa päätoimittajalle.

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

15

Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta

Millaista osaamista sosiaalisessa mediassa

Ilmoitushinnat koko sivu: 700 EUR puoli sivua: 485 EUR neljännessivu: 375 EUR takakansi 1175 EUR kannen sisäpinta koko sivu 925 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 630 EUR

10

Prosessipäivillä opitaan uutta 12

Rahastonhoitaja Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi

Tilaushinta 65 EUR / vsk

tapahtuva ohjaus edellyttää?

24

Kansainvälistyminen vaatii osaamista ja kontakteja 25 Toimikunnilta: 26

Hyvää lukuvuotta 2015–2016! 26 Opiskelijahuollon toteuttaminen: Kokemuksia pienestä lukiosta 27 Lyseonpuiston lukion malli opiskeluhyvinvointityöstä 28 Opinto-ohjaajan varaventtiili: Academia-opintovierailu Espanjan Murciassa

30

Effetktiv grupphandledning av överåriga studerande gav goda resultat

32

kansi: Johanna Ahonen

Suomen opinto-ohjaajat ry » verkossa www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter.com/Sopo_ry

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentöä ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

opinto-ohjaajan tie

VALONÖÖRIKSI Tämän päivän filosofian ykkösnimi Frank Martela tarjoaa kaikille ohjaustyötä tekeville oman, kansainvälisillä areenoilla treenatun näkemyksensä merkityksellisen elämän- ja työasenteen rakentamiseksi. Martelan tapa lähestyä aihettaan tuottaa hämmästyttävän tunteen: teksti on koko ajan opinto-ohjaajan iholla. Tangeerauksia meidän työhömme löytyy lähes joka sivulta. Ihmeellisintä tässä on se, että näin on käynyt koko hänen tuotantonsa ajan. Täytyy myöntää, että olen alkanut digata Martelaa vuosi vuodelta enemmän.

Jo vuonna 2012 kirjoitetusta Ammattiosaajan hyvästä elämästä tuli ison joukon erityisesti ammatillisen puolen opinto-ohjaajia tuntema klassikko.

Filosofi Frank Martela, 33, on väitellyt tohtoriksi Aalto-yliopiston työpsykologian osastolta. Vuonna 2013 hän oli vierailevana tutkijana Rochesterin yliopiston motivaatiotutkimusryhmässä. Hän on myös Filosofian akatemia -yrityksen tutkija ja suosittu verkkokommentoija. Hän on kirjoittanut tieteellisiä julkaisuja ja työskentelee mm.

Lauri Järvilehdon ja Esa Saarisen kanssa. Hän raportoi tutkimustuloksistaan säännöllisesti kansainvälisissä tiedekonferensseissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Kuva: Jouppi Kaisu

6

Tässä teoksessa Martela yhdessä Lauri Järvilehdon kanssa nostivat rohkeasti esille uusia asioita, joiden pitäisi muuttua ammatillisessa koulutuksessa. Kirja on edelleen ajankohtainen ja luettavissa EHYT ry:n sivuilla.

Martelan toinen teos Tahdonvoiman käyttöohje (2013) avasi uudella tavalla silmiä siitä, mikä koulumenestyksessä on olennaisinta. Tahdonvoiman merkitystä vähätellään edelleen paljon. Tämänkin teoksen opit ovat täysin soveltamiskelpoista tavaraa opinto-ohjaukseen. Olen käyttänyt tämän kirjan esimerkkejä ja harjoitteita lukion opinto-ohjauksessa, erityisesti orientaatio-opasteina lukioopintoihin. Martelan esimerkit ja sovellukset ovat eläviä ja sopivat erinomaisesti nykyiseen ajan henkeen.

Tänä vuonna ilmestynyt teos Valonöörit – sisäisen motivaation käsikirja ammentaa oppeja niin itämaisesta ja länsimaisesta filosofiasta kuin tuoreimmista psykologisista tutkimuksista. Kirjan ytimen muodostavat omakohtaiset havainnot, ja tarinat tieteen ja taiteen huipputekijöiden arjesta. Kirja edustaa kansainvälisesti nousussa olevaa science help -kirjallisuutta, joka pyrkii pinnalla olemaan yhtä helposti lähestyttäviä kuin self help -kirjat, mutta joiden konepellin alta paljastuu vankka tieteellinen pohja.

Kirjan punainen lanka on pyrkimys ymmärtää sitä, mikä tekee elämästämme hyvän, onnellisen ja merkityksellisen.

HIPPI tai SUORITTAJA vai VALONÖÖRI Meille ohjaustyötä tekeville kirja avaa elämäntaidon lisäksi näkökulman opinto-ohjaajana olemiseen. Monella meistä on kyllä sydän paikallaan, mutta sellainen käytännön kyky puuttuu, miten saisi asioita aikaiseksi. Tällaiset opintoohjaajat ovat osanneet kyseenalaistaa systeemin ja käyttäneet aikaa siihen, että ovat osanneet valita itse. He löytävät Opintopolun epäkohdat ja tunnistavat valintakiintiöiden vaarat. Mutta pelkkä valitus ei auta eikä maailma muutu, vaikka kuinka peukuttaisi oikeita asioita Facessa.

Opinto-ohjaajista löytyy myös raudanlujia puurtajia, organisaattoreita, jotka touhukkaana saavat aikaan kou-

lussa monia asioita. Tekemisestä vain näyttää puuttuvan sellainen päämäärä, joka olisi todella tavoittelemisen arvoinen. Tällainen opinto-ohjaaja saattaa olla myös oikea uraohjus.

Näiden kahden yhdistelmä on Martelan mukaan valonööri. Tällainen opintoohjaaja on ihminen, joka ”säteilee valoa ympärilleen. Hän on myönteisyyden ja myötätunnon majakka.” Valonööri on siis valon lähde, hänestä paistaa lämpö ja omaehtoisen myönteiset elämänarvot. Ei välttämättä ulkoisena intomielisyyden neonvalona. Martela painottaa, että sitäkin voi olla – joskus, mutta valo tässä tarkoittaa tässä ensisijaisesti sitä sisäistä hehkua, joka lämmittää sydäntä, mutta näkyy ulos ehkä vain tiettynä tasapainoisuutena ja toiminnan jämäkkyytenä.

Tällä kirjallaan Martela ottaa kantaa siihen, miten tänä päivänä niin moni meistä, erityisesti työssään keskittyy suorittamiseen. Käytämme tajuttoman määrän energiaa sen pohtimiseen, miten tehdä asioita paremmin. Nyt on aika kääntää ruoria ja kurssi kohti pohtimaan sitä, miten tehdä parempia asioita.

Sellaisia juttuja, jotka tekevät ihmisen elämästä paremman.

Jukka Eero Vuorinen

FRANK MARTELA PUHUMASSA OPINTO-OHJAAJIEN SEMINAARISSA Jos Martela ajattelu kiinnostaa sinua, on nyt mahdollista päästä kuuntelemaan häntä.

Aktiivisen ja työntäyteisen syksyn kohokohdaksi olemme järjestämässä ajankohtaisen seminaarin otsikolla Tulevaisuuden työ ja ohjaus 6.11.2015.

Suomalaisen yhteiskunnan, talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos etenee hurjaa vauhtia.

Opinto-ohjausta ja uraohjausta tekevät tulkitsevat tätä muutosta yhdessä ohjattaviensa kanssa.

Mitä voimme sanoa työn tulevaisuudesta kansalaisille ohjauksessa? Mikä on ohjauksen rooli Suomen tulevaisuuden rakentamisessa?

Seminaarin paikka on Almamedian toimitalo, osoitteessa Alvar Aallonkatu 3.

Sitovan ilmoittautumisen voi tehdä osoitteessa: www.opetin.fi/tapahtumat Aamupäivän teemana on Tulevaisuuden työ ja Frank Martelan puheenvuoron otsikkona on Tulevassa työelämässä vain sisäisesti motivoituneet pärjäävät. Äärimmäisen ajankohtaista aihetta täydentää Etlatiedon tutkimusjohtaja Petri Rouvinen. Hänen alustuksensa käsittelee Digitaalista disruptiota ja sitä miten työn sisältö ja merkitys on menossa uusiksi.

Iltapäivän teemana on käydä läpi sitä, mikä on Opinto-ohjauksen merkitys Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Aiheeseen meitä johdattaa Työterveyslaitoksen huippututkija Sanna Vehviläinen.

Iltapäivän lopuksi on tarjolla vielä asiantuntijakeskustelua aiheesta ohjauksen rooli Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Alustuspuheenvuoroja tulevat esittämään Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala, AKAVAn koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen, SYL:n työelämäkysymyksistä vastaava Jussi Nieminen ja Monsterin specialist Mirva Puranen Job Seeker Servicesestä. Puheenvuorojen jälkeen on vielä yhteistä keskustelua aiheesta.

Tilaisuuden järjestävät Suomen opinto-ohjaajat ry, Uraohjaajat ja -valmentajat ry ja Taloudellinen tietotoimisto TAT. Tilaisuuden tarkempi ohjelma SOPO ry:n kotisivulla: www.sopo.fi.

Nuorisotakuun arvioinnin hetki Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Nuorisotakuu-työryhmä (2011–2015) on tehnyt katsauksen esitystensä toimenpanon tilanteeseen sekä arvioinut toimiensa vaikuttavuutta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi (19/2015).

Nuorisotakuuta, entiseltä nimeltään yhteiskuntatakuuta, tehtiin näkyväksi eri viestintäkanavilla 2013–2014. Huoli nuorten kouluttautumisesta ja työllistymisestä oli, ja on vieläkin, aiheellinen.

Yhteiskunnan muuttuessa koko ajan monimutkaisemmaksi on mahdotonta tukea nuorten yksilöllisiä polkuja ilman tiivistä hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä ja kokonaisvaltaista otetta nuorten tilanteeseen. Nuori tulee ohjata juuri hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan palveluun eikä hallinnonalalla tai sillä, mistä nuori on apua lähtenyt hakemaan, pitäisi olla palveluun ohjaamisessa väliä.

Nuorisotakuu-työryhmän aiemmin (3/2012) julkaistun raportin toimenpidesuositukset pantiin pääosin täytäntöön. Vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu. Nuorten työttömyys piteni kolmella viikolla vuosien 2011–2014 välillä mutta yhä useampi nuori oli TEtoimiston ja muiden palveluiden piirissä.

Vuonna 2014 TE-palveluihin osallistui kuukausittain yli 5000 nuorta enemmän kuin keskimäärin vuonna 2011.

Vuoden 2013 alussa tehdyt TE-hallintoa koskeneet uudistukset, kuten uusi TE-palveluiden malli, vai-

keuttivat nuorten palveluihin ohjautumista TE-toimistoissa uudistuksen jälkeisen puolen vuoden aikana. Vuoden lopulla tilanne tasoittui ja palveluihin ohjautuneiden nuorten määrä kasvoi.

Jatkuva muutostila, mm. lainsäädännön muutokset ja heikentynyt taloudellinen tilanne, tekee syy-seuraus -suhteiden jäljittämisen vaikeaksi.

Säästötoimenpiteet TE-toimistoissa ja koulutuksen määrärahoissa ovat myös heikentäneet nuorisotakuun toimeenpanojen vaikuttavuutta.

Nuorisotakuun lähtökohdaksi otettiin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Myös Eurooppa-neuvosto antoi nuorisotakuun toimeenpanosuosituksen kaikille EUjäsenmaille. Neuvoston suositus mukailee pitkälti Suomen mallia. Nuorisotakuu-työryhmä jakoi saamansa määrärahan kolmiosaisesti koulutukseen, nuorisotyöhön ja työllistymiseen.

Koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus liittyen ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamiseen tuli voimaan 1.1.2013. Uusi asetus muutti yhteishakua siten, että vailla koulutuspaikkaa ole-

vat nuoret pääsivät lisäpisteiden avulla etusijalle koulutuspaikan jo saaneisiin nähden. Samaan aikaan otettiin käyttöön Oppijan palvelukokonaisuuden uudet sähköiset hakupalvelut.

Uuden asetuksen myötä peruskoulun 9. luokan päättäneistä lähes 99 % on saanut opiskelupaikan joko ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa tai valmistavien koulutusten haussa.

Tältä osalta koulutustakuu koettiin erittäin onnistuneeksi. Toisaalta taas useat koulutuskentällä tapahtuneet muutokset ja uudistukset ovat johtuneet erityisesti valtionhallinnon säästöpaineista.

Tarkoituksena oli myös säätää vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta kunnille, mutta tämä asia ei päässyt etenemään työryhmän ehdotuksen mukaisesti.

Koulutukseen haun velvoite työmarkkinatuen saamiseksi lievennettiin vuonna 2013. Nuoren tarvitsee enää hakea vain kevään yhteishaussa ja kahteen hakuvaihtoehtoon saadakseen työmarkkinatukea jäädessään ilman opiskelupaikkaa. Lisäksi työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan niin, että hakuvelvollisuuden voi korvata tietyin edellytyksin kokonaan muilla toimilla.

Nuoret tarvitsevat opettajan ohjausta sekä

8

teoreettisessa että käytännön opiskelussa

Nuorisotyö Etsivä nuorisotyö on laajentunut vuoden 2013 aikana kattamaan melkein koko Suomen. Manner-Suomen kunnista 94%:ssä tarjottiin etsivää nuorisotyötä vuonna 2013. Yhä useampaan nuoreen saatiin myös yhteys ja 74%:lle löytyi sopiva aktivointitoimenpide. Valtionavustusten avulla etsivään nuorisotyöhön pystyttiin palkkaamaan 364 henkilötyövuotta lisää. Etsivä nuorisotyö on tehnyt aktiivisemmin yhteistyötä puolustusvoimien Aikalisä-toiminnan kanssa ja toiminta näyttää vakiintuneen.

Nuorten työpajatoimintaan on myös mahdollista osallistua koko Suomen alueella. Työpajoista 93% tekee yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa toteuttamalla tutustumisjaksoja oppilaitoksiin, osaamisen tunnistamista ja työssäoppimisjaksoja. Työpajoista 75% tekee yhteistyötä peruskoulujen kanssa TET-jaksojen muodossa ja peruskoulun oppimäärän loppuun suorittamisessa.

Työllistäminen Nuorten työllistymistä haluttiin edistää järjestämällä nuorille TE-palveluissa uravalmennusta, entiseltä nimeltään ohjaavaa koulutusta. Uravalmennuksella ohjataan ja tuetaan henkilöasiakasta selkeyttämään ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja sekä kehittämään työelämävalmiuksia.

Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu yhdistettiin yhdeksi palveluksi eli työkokeiluksi. Tavoitteena oli, että ammattikoulutettujen nuorten työllistymistä yrityksiin lisätään palkkatuella ja ammattikouluttamattomia ohjataan työkokeiluun etsimään soveltuvaa alaa.

Palkkatuen käyttö kasvoi vuosina 2012–2014 mutta uuden työsopimuslain tulkinnan muutoksen jälkeen käyttö laski alle vuoden 2013 tason. Poikkeus työsopimuslakiin on sovittu alkavaksi 1.1.2015.

TE-palveluihin tuli uudistusten jälkeen käyttöön työnhakuvalmennus, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan työnhakutaitoja, jotta hänellä on valmiudet omatoimiseen työnhakuun. Lisäksi uutena palveluna TE-palveluihin tuli nuorten työhönvalmennus, jonka tavoitteena on edistää työllistymistä ja tukea työssä pysymistä. Työhönvalmennus tukee sekä nuorta että työnantajaa.

Kokemukset ja kokeilut tuovat nuorille varmuutta ammatinvalintaa koskeviin päätöksiin.

Katsaus nuorten työllistymiseen Nuorten työllistyminen on laskenut tasaisesti nuorisotakuun aikana. Vuonna 2012 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 32 000 kuukausittain, vuonna 2013 n. 38 800 ja vuonna 2014 n. 43 300.

Vuosina 2012–2014 n. 92%:lle nuorista on tehty TE-toimistossa suunnitelma kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Vuosina 2012–2014 suunnitelmia on tehty koko ajan enenevässä määrin (35 000 -> 52 000).

Vaikka nuoret ovat ohjautuneet yhä paremmin TE-palveluiden piiriin, tehostunutkaan ohjaus palveluihin ei ole riittänyt siihen, että nuorisotakuun kolmen kuukauden tavoiteaikataulu olisi saavutettu. Tähän tilanteeseen on johtanut nuorten työttömyyden lisääntyminen, johon ei nuorisotakuuta suunniteltaessa osattu varautua.

Positiivista ja merkittävää on kuitenkin se, että niiden nuorten määrä, joiden sijoittumisesta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ei ole tietoa, on pudonnut jopa 13 prosenttiyksikköä.

Lisäksi valmennuksessa aloittaneiden ja työtä saaneiden nuorten määrät ovat hiukan lisääntyneet (6 ja 3 prosenttiyksikköä).

Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2014 aikana tekemän tarkastuksen mukaan TE-palveluiden henkilöstömäärällä oli vaikutus työttömyyden pitkittymiseen. TE-toimistojen henkilöstön vähentämien on siten johtanut nuorten työttömyyden pitkittymiseen.

Nuorisotakuulle asetettuja tavoitteita ei erilaisista toimista huolimatta saavutettu vuonna 2013. Nuorisotakuu on ja on ollut alusta lähtien ennen kaikkea asenne tehdä asioita uudella tavalla yhdessä eri hallinnonalojen kanssa. Siksi nuorisotakuun toteutuminen ei tapahdu hetkessä, vaan vie oman aikansa.

Nuorisotakuu-työryhmä laati suositukset nuorisotakuun jatkotoimista: 1. Nuorisotakuun toteutuksen pitää olla pitkäjänteistä 2. Pohja aktiiviselle kansalaisuudelle syntyy lapsuudessa – ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki keskiöön!

3. Riittävät resurssit!

4. Nuorisotakuu kuuluu kaikille nuorille 5. Eteenpäin elämässä – osaavana ja taitavana 6. Nuorilla on oltava mahdollisuus päästä kiinni työelämään!

Lähde: Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2015 Teksti: Emmi Hannuksela, vastavalmistunut opinto-ohjaaja Jyväskylän yliopistosta Kuvat: Sastamalan koulutuskuntayhtymä/Ammatti-instituutti Iisakki

9

LUKIOLAISET

sotahistorian matkalla KARJALAN KANNAKSELLA Porvoolaisen Linnankosken lukion historian opettaja Mauno Myrttinen on jo yli kymmenen vuoden ajan järjestänyt lukion opiskelijoille matkoja talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille osana sotahistorian kurssia.

Tämänvuotinen matka suuntautui Karjalan Kannakselle, ja mukana oli yli neljäkymmentä opiskelijaa ja neljä opettajaa. Matkasta unohtumattoman teki oppaamme, sotahistorian asiantuntija, eversti Sampo Ahto, jonka tietomäärä Karjalan kannaksen ja viime sotien tapahtumista tuntui olevan pohjaton.

Starttasimme matkaan Porvoosta 27. huhtikuuta ja reissasimme kolme päivää.

Reittimme kulki Lappeenrannan ja Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Saimaan kanavaa pitkin Portinhoikan kautta Ihantalaan, jossa tutustuimme 1944 suurtaisteluun. Ihantalasta jatkoimme matkaa Äyräpäähän, jossa tutustuimme Äyräpään - Vuosalmen taisteluihin talvija jatkosodassa. Äyräpäästä jatkoimme Kiviniemen taistelupaikkojen kautta Käkisalmeen, jossa yövyimme.

Matkan toisena päivänä ajoimme Kivinimen, Raudun ja Lempaalan kautta Siiranmäen taistelupaikalle, sieltä edelleen Kivennavan kautta Lintulaan. Sitten edelleen Valkeasaaren kautta Levasovoon, jossa vierailimme Stalinin uhrien teloituspaikalla. Tämä paikka oli hyytävän järkyttävä metsäalue, joka oli täynnä puun runkoihin kiinnitettyjä muistolaattoja ja kuvia Stalinin vainojen uhreista. Alueella on myös uhrien omaisten pystyttämiä hautakiviä, joita nykyään jokaisella Stalinin vainoissa omaisensa menettäneellä on oikeus pystyttää. Myös suomalaisia nimiä löytyi hautakivistä. Stalinin vainoilta eivät säästyneet juuri ketkään, vainoharhaisesti hän tapatti kaikkia mahdollisia vastustajikseen kuvittelemia ihmisiä.

Levasovosta jatkoimme matkaa Terijoelle Venäjän laivastotukikohdan Kronstadtin kautta, jossa tutustuimme mm. upeaan ortodoksikirkkoon. Kuokkalassa majoituimme hotelli Repinskajaan, joka oli jossakin määrin rapistunut neuvostoaikainen sanatorio. Kuokkalassa sijaitsee kuuluisan taiteilija Ilja Repinin ateljeetalo. Kuokkalasta suuntasimme

10

sitten paluumatkalle Kanneljärven ja Uudenkirkon kautta Summaan ja sieltä Viipuriin, jossa tutustuimme Viipurin tapahtumiin sodan aikana. Kanneljärvi kiinnosti minua erityisesti, koska siellä sijaitsi aikoinaan Kanneljärven kansanopisto, joka sodan jaloista siirtyi evakkoon Lohjalle, ja jossa itsekin aikoinaan kävin vuoden kestävän kuvataidelinjan.

Oman lisänsä tähän matkaan minulle toivat mieheni isän jatkosodasta kirjoittamat kirjeet, joihin olin huolellisesti ennen tätä matkaa tutustunut. Kaiken kaikkiaan näitä jatkosodasta ja Lapin sodasta kirjoitettuja kirjeitä on 51. Mieheni isä oli 17-vuotias koulupoika sotaan joutuessaan, ja joutui sitten vielä jatkosodan jälkeen Lapin sotaan. Onneksi hän selvisi tästä kaikesta vahingoittumattomana. Hänen sotilaspassissaan on ammatiksi merkitty koululainen, ja koulusivistys on kirjattu merkinnällä oppikoulua 5/5.

Kirjeissä ei ole juuri mainittu paikkoja tai päiväyksiä, sellaisten tietojen kirjoittaminen on ollut kiellettyä, ja kirjeiden sisällössä pääasi-

assa kuvataan arkipäiväisiä askareita sotatoimien lomassa. Vaatetusta ja ruokaa kuvaillaan ja hajanaisia tietoja mahdollisista tutuista kaatuneista arvellaan. Olosuhteet teltoissa ja korsuissa eivät ole olleet helppoja, mutta pääsääntöisesti kirjeissä kiitellään kotiväkeä kirjeistä ja paketeista ja toivotellaan hyvää vointia ja odotellaan lomalle pääsyä. Tämän artikkelin ohessa on pieni pätkä eräästä mieheni isän kirjoittamasta kirjeestä Karjalan kannakselta.

En ole aiemmin tullut miettineeksi siinä laajuudessa kuin nyt, miten paljon merkitystä talvi-ja jatkosodan tapahtumilla on meidän kaikkien elämälle ja

todellisuudelle tässä ja nyt. Lukiomme opiskelijat olivat silmin nähden kiinnostuneita ja seurasivat Sampo Ahdon selostuksia innostuneina ja jopa nauhoittivat osan näistä selostuksista.

Karjalan kannas itsessään oli hyvin surullista nähtävää. Suomen ajoista ei ole juuri mitään jäljellä joitakin sortuvia puutaloja lukuun ottamatta. Pellot kasvavat jättiputkea, joka on vaikeasti hävitettävä vieraslaji, ja neuvostoajan kasarmitkin ovat tyhjillään ja vandaalien tuhoamia.

Karjalan kannas asutettiin sodan jälkeen Ukrainasta ja Valko-Venäjältä siirretyillä asukkailla, joista osa sai talon palkkioksi sota-ajan ansioista. Tässä vaiheessa kannakselle perustettiin kolhooseja ja entiset suomalaistalot purettiin. Venäjän muodostumisen jälkeen kolhoosit lopetettiin ja nyt Suomen aikaisista pelloista on enää jäljellä murto-osa.

Kun kysyin lukiomme historian opettaja Mauno Myrttiseltä, mikä on ollut hänen keskeinen motiivinsa näitä sotahistoriallisia matkoja järjestää, hän vastasi, että siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin jokaisen nuoren on hyvä tutustua meidän lähihistoriaamme, johon viime sodat kuuluvat väistämättä, ja toiseksi

monien lukiomme opiskelijoiden taustat ovat luovutetuilla alueilla, he ovat siis siirtokarjalaisten jälkeläisiä. Kertoipa Mauno Myrttinen joskus jonkun opiskelijan tutustuneen siihen taloon tai pihapiiriin, josta hänen sukulaisena ovat aikoinaan joutuneet lähtemään.

Miksi minä sitten kirjoitan tästä matkasta opinto-ohjaajien lehteen?

Tämä matka ei ollut perinteinen opinto-ohjaajien tutustumisretki yritykseen tai oppilaitokseen. Kirjoitan siksi, että mielestäni menneisyys on aina mukana tämän päivän valinnoissa. Suvun historia voi viitoittaa nuoren valintoja monella tapaa tiedostipa sen tai ei. Sanotaan usein, että sodassa olleiden miesten lapset kantavat sodan haavoja koko ikänsä ja ne voivat siirtyä sukupolvissa eteenpäin.

Peter Franzén lausui KOM-teatterin ”Isänmaallinen ilta” teatteriesityksessä aikoinaan, että ”sodankäyneen miehen poikaa ympäröi hiljaisuus”. Sotaan joutuneet nuoret miehet eivät voineet valita kohtaloaan, eivät viettää välivuotta omasta tahdostaan, tai puntaroida hakeako ammattikorkeakouluun vai yliopistoon? Ehkä tietoisuus tästä kaikesta

voi lisätä tämän päivän nuoren aktiivisuutta hakea eteenpäin ja olemaan iloinen siitä mahdollisuudesta, jonka sodissa taistellut sukupolvi mahdollisti heille.

Suuret kiitokset Sampo Ahdolle.

Teksti ja kuvat: Maija Pasanen

11

Prosessipäivillä

opitaan uutta monesta ammatista

Suomalainen perheyritys Kiilto Oy oli viime syksynä mukana, kun kemian-, metsäja teknologiateollisuuden liitot organisoivat pirkanmaalaisille yhdeksäsluokkalaisille prosessi- ja teknologiapäiviä eli vierailuja alan yrityksiin ja oppilaitoksiin.

Tuotekehitystuen päällikkö Lilli Puntti aloittaa koululaisten prosessipäivän opintokäynnin näyttämällä jokaisen arkipäivästä tuttuja tuotteita. Kemianosaamista löytyy joka tuotteen takaa.

Pian nuoret pääsevät tuotekehityslaboratorioon. Oppilaita kiinnostaa, mikä on uusin tuote, ja Puntti kertoo valmistasoitteesta. Väliin hän esittelee laboratoriolaitteita ja kertoo, mitä niillä tehdään. On esimerkiksi partikkelianalysaattoreita ja reometrejä. Vakio-olosuhdehuoneessa puolestaan testataan, millaisen voiman laattojen väliin tuleva tasoiteaine tarvitsee, jotta laatta ei hajoa.

Kiilto panostaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, ja sen päätuotteet ovat nykyisin erilaisia liimoja. Kierros

tehtaalla jatkuu toiseen laboratorioon, jossa liimojen koe-eriä analysoidaan monenlaisilla laitteilla. Puntti vertaa laboratorion työntekijöiden työtä television NCIS Rikostutkijat-draamasarjan tutkijoiden työhön. Nuoret katsovat kiinnostuneina ja jatkavat Puntin kanssa tehtaan puolelle liimakattiloille.

Reilun tunnin jälkeen nuoret tietävät valtavasti liimanvalmistuksesta ja ovat nähneet käytännössä, millaista työ esimerkiksi kemianteollisuudessa voi olla. Kaukajärven koulun oppilaan Timo Heinon mielestä tällaisia opintokäyntejä pitäisi olla koululaisille enemmän.

– Hyvä käydä ihan paikan päällä eikä vain lukea jostain, Heino sanoo ja kertoo tuotekehitysalueen olleen vaikuttava.

Testejä ja tutkimusta Tredussa Yhdeksäsluokkalaisten prosessipäivä jatkuu Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimipisteessä Koivistonkylässä.

Tampereella voi suorittaa muun muassa muovi- ja kumitekniikan, laboratorioalan ja prosessiteollisuuden perustutkinnot. Moni nuori ei tiedä, mitä prosessi-teollisuus on, joten opettaja Terhi Puntila aloittaa alan esittelyllä. Hän kertoo, että moni opiskelija on päässyt alan kesätöihin jo opiskeluaikana.

Treduun on tullut myös ryhmä yhdeksäsluokkalaisia Nokianvirran koululta. Kaikki lähes 40 oppilasta jaetaan pienryhmiin, ja nuoret pääsevät käytännön kemian pariin neljässä eri työpajassa.

Lilli Puntti kertoo Kaukajärven koulun oppilaille Kiilto Oystä

12

Timo Heino miettii miten peitekumin tilavuus mitataan.

Takana ovat Tredun oppilas Mari Kaartinen (vas.) sekä Kaukajärven koulun oppilas Gentiana Isufi.

Tredun laboratoriossa yhdeksäsluokkalaiset esimerkiksi erottavat erilaisia tuoksuja ja värjäävät liuoksia. 22-vuotias laboranttiopiskelija Minna Öhrling kannustaa nuoria hakemaan ammattikouluun.

– Täällä opiskelu on käytännönläheistä. Teoriakin avautuu sillä tavalla helpommin, Öhrling kertoo.

Kumi- ja muovituotevalmistajaksi opiskeleva Elvi Ahonen sanoo kiinnostuneensa alasta juuri koulun järjestämällä tutustumispäivällä. Hän haki, pääsi eikä ole katunut. Parasta hänen mielestään ovat olleet tuotannossa toimiminen ja työssäoppimisjaksot. Samalla kun yhdeksäsluokkalaiset yrittävät laskea peitekumin tilavuutta ja tiheyttä, Ahonen leikkelee muovikypärän reunoja. Koneet tekevät suurimman osan muovituotteista, mutta osa pitää viimeistellä käsin.

Ahosen haaveena on päästä töihin laboratorioon testaamaan kumiseoksia.

Yhdeksäsluokkalaiset pääsevät vielä mittamaan klooria vedestä ja tutustumaan esimerkiksi paperikoneeseen ja sellun keittoon. Prosessinhoitajaksi valmistuva Julian Jänichen kertoo työn olevan paljon tietokoneohjelmien käyttämistä, laitteiden valvomista koneelta, mutta jonkin verran myös näyt-

teiden ottoa ja testaamista. Jänichen sanoo, että viime kädessä työ opitaan vasta töissä. Hän on ollut jo kesätöissä DS Smithillä ja Metsä Boardin Takon tehtaalla. Vuorotyötä hän pitää mukavana vaihteluna ja kertoo tienanneensa kesätöissä mukavasti rahaa.

Kun Timo Heino on kiertänyt kaikki neljä työpajaa, hän kertoo oppineensa paljon uutta.

– Tämä on ollut mukava ja monipuolinen päivä, Heino sanoo.

Ryhmäläiset nyökyttelevät vierellä.

Osa pitää ylpeänä päässään itse valmistamaansa muovikypärää.

Opintokäynnit jatkuvat syksyllä 2015 Yhdeksäsluokkalaisten vierailu Kiilto Oy:ssä ja Tampereen seudun ammattiopistossa olivat osa Vientiteollisuus tutuksi -ohjelmaa. Yritykset ja koulut kiittelivät ohjelmaa, joka jatkuu myös tänä syksynä.

Ohjelman toteuttajien mukaan usein kuultu palaute opintokäynneistä on ollut: ”Emme me ole tienneet.”

Yllätyksenä nuorille ja opettajille on tullut muun muassa se, miten monialaista ja sosiaalista työ on. Esimerkiksi

lääke- tai kosmetiikkatuotteessa voi olla raaka-aineena puuta, jonka jalostamisessa lopputuotteeksi on tarvittu osaamista kaikilta kolmelta teollisuuden alalta.

Yhdessä alat työllistävät reilut 300 000 ihmistä Suomessa.

Kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden yritykset valmistavat lukuisia kuluttajien käyttämiä tuotteita ja palveluita. Biotalous, tulevaisuuden ympäristöystävälliset ja älykkäät ratkaisut arkeen ja liike-elämään sekä automatisaatio ja digitalisaatio luovat tarvetta osaajille myös tulevaisuudessa. Kuitenkin alalla kasvaa huoli tulevaisuuden tekijöistä, koska teollisuus ei ole kovin vetovoimasta nuorten silmissä. Turun ammatti-instituutissa lakkautettiin prosessihoitajien koulutusohjelma nuorisopuolella, koska koulutus oli kallis ja hakijoita oli ollut vähän. Toisaalta osa ei ehkä edes tiedä koulutuksesta.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) Kun koulu loppuu -tutkimusten mukaan yli puolet lukiolaisista toivoo, että kouluissa olisi enemmän työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. Nuoret myös kaipaavat tutustumismahdollisuuksia eri alojen töihin jo ennen, kuin he tekevät tulevaisuutensa kannalta tärkeitä koulutusvalintoja.

» 13

Vientiliitot toivovat yhteisesti, että teollisten alojen koulutuksessa panostetaan enemmän yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa. Samaa toivoo UPM:n koulutuspäällikkö Jari Nyström.

– Osaamistarpeet tulee selvittää vuoropuheluna, esimerkiksi ammatillisissa neuvottelukunnissa, ja työssäoppimispaikkoja tulisi voida tarjota. Tällöin saataisiin molemminpuoliset ensikokemukset työssä, Nyström sanoo.

Sekä Nyström että vientiliittojen edustajat toivova, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä myös opettajat voisivat ylläpitää ammattitaitoaan ja päivittää tietojaan vaikkapa työelämäjaksoilla. Lisäksi liitot kehittäisivät oppisopimuskoulutusta niin, että oppilaan olisi mahdollista työskennellä useammalla työnantajalla koulutuksen aikana.

Kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltaisiin oppilaitoksessa ja seuraava vuosi tai kaksi oppisopimuksella työelämässä.

Minna Öhrling (oik.) opiskelee laborantiksi.

Tina Tanhuanpää nauttii vierailupäivän työpajoista

Teksti ja kuvat: Noora Laaksonen

VIENTITEOLLISUUS TUTUKSI -ohjelma Vientiteollisuus tutuksi -ohjelmalla Suomen suurimmat vientialat: kemian-, metsä- ja teknologiateollisuus haluavat lisätä koulujen ja nuorten tietoa vientiteollisuuden töistä, yrityksistä ja ammattiopinnoista.

Ohjelman puitteissa tamperelaisia yhdeksäsluokkalaisia viedään opintokäynneille vientialojen yrityksiin sekä Tampereen seudun ammattiopistoon. Nuoret pääsevät tutustumaan alan työpaikkoihin sekä ottamaan tuntumaa niihin valmistaviin opintoihin ammattiopiston toiminnallisella tutustumiskäynnillä.

Ohjelma on otettu hyvin vastaan, sillä vientiteollisuuden merkitys Pirkanmaalla on huomattava. Viime syksynä ohjelmaan osallistui yli 200 koululaista, jotka kävivät opintokäynneillä 16 eri yrityksessä sekä toiminnallisella tutustumiskäynnillä Tampereen seudun ammattiopistossa.

Vientiteollisuus tutuksi -ohjelma jatkuu syksyllä 2015. Kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden lisäksi ohjelman toteuttajina ovat myös Metalliliitto, Paperiliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto.

Lisätietoja: Anni Siltanen, asiamies, Koulu-yritysyhteistyö, vetovoimahankkeet, Kemianteollisuus ry anni.siltanen@kemianteollisuus.fi, puh. 044 562 5991 Pirkko Pitkäpaasi, asiantuntija, Innovaatioympäristö ja uudistuminen, Teknologiateollisuus ry pirkko.pitkapaasi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 569 2485 Paavo Lyytikäinen, Koordinaattori, Oppilaitos- ja yrityssuhteet, Metsäteollisuus ry paavo.lyytikainen@forestindustries.fi, puh. 040 574 2688

14

Noora Laaksonen

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä toimialoista Suomessa

Kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on noin neljännes.

Kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.

Kemianteollisuudeksi luokitellaan Suomessa • Öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuus • Kemian perusteollisuus • Kemian tuoteteollisuuden eri toimialat: lääketeollisuus, muovi- ja kumiteollisuus, kosmetiikka ja pesuaineet, maaliteollisuus SOPO ry järjestää syksyn alueseminaarin yhteydessä Kemianteollisuuden kanssa mielenkiintoisen seminaarin. Jokainen alueyhdistys valitsee kaksi aktiivista toimijaa keskuudestaan tähän seminaariviikonloppuun. Ohjelma jatkuu alueseminaarin merkeissä lauantaina 14.11. Lisätietoa alueseminaarista saa alueyhdistysten kautta.

Kemianteollisuus kutsuu meitä tutustumaan suomalaiseen kemianteollisuuteen Nesteelle ja Kemiran R&D Centeriin Espooseen perjantaina 13.11.2015 klo 9.30 - 16.30.

Päivän aikana saat tietoa kemianteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta, kuulet alan vetovoimasta ja saat mahdollisuuden tutustua urapolkuihin ja tutkimukseen. Päivä alkaa Nesteeltä Espoon Keilarannasta ja päättyy Kemiran tutkimuslaboratorioon Espoossa. Perjantain ohjelmaa kuuluvat aamukahvit, lounas, iltapäiväkahvit sekä bussikuljetukset Helsingin rautatieasemalta Nesteelle ja sieltä Kemiralle ja päivän päätteeksi lauantain majoituspaikalle.

Perjantain 13.11. ohjelma: 9.30: Aamukahvi ja avaussanat.

Mitä kemianteollisuudelle kuuluu? Timo Leppä,

toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry 10.00: Monipuolisia urapolkuja

laboratoriosta liiketoimintaan 11.30: Miksi kemia? – keskustelua alan vetovoimasta 12.00: Lounas 13.00: Siirrymme Kemiralle 13: 30: Päiväkahvit ja tutkimuksen esittelyä 14: 30: Laboratoriokierros Mukaan mahtuu noin 30 henkilöä.

Ilmoittautumiset alueyhdistysten kautta marraskuun alkuun mennessä sekä tiedustelut Anni Siltanen anni.siltanen@kemianteollisuus.fi, puh. 044 562 5991 Lämpimästi tervetuloa! www.kemianteollisuus.fi

15

Sujuva väylä

ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Sujuva väylä-hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä 1.3.2013–31.5.2015.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uraohjausta ja innostaa ammattiopiston opiskelijoita hakeutumaan jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Keskeisenä tavoitteena hankkeessa oli myös löytää keinoja lyhentää opiskeluaikaa ammattikorkeakoulussa.

Hankkeen aikana luotiin opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella ammattiopiston aikana ammattikorkeakouluopintoja osana ammatillista tutkintoaan. Väyläopintojen yhtenä tavoitteena olikin kannustaa opiskelijoita jatkamaan opintojaan korkeakouluissa ja myös kehittää tulevissa opinnoissa ja valintakokeissa menestymisessä tarvittavia opiskeluvalmiuksia.

Ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus tutustua ammattikorkeakouluopiskeluun ja heidän avoimessa ammattikorkeakoulussa suorittamansa opinnot hyödynnetään myöhemmin

16

osaksi amk-tutkintoa, mikäli opiskelija jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa ammattiopistosta valmistumisensa jälkeen. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) prosessiin kehitettiin toimivia malleja sekä opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia tuettiin rakentamalla kieli- ja matematiikkapolut.

Opiskelijoiden antaman palautteen pohjalta syntyi ajatus kielipolusta eli tasoittavan väliportaan luomisesta ammattiopiston pakollisten ja ammattikorkeakoulun Svensk klinik- ja English Refresher opintojen väliin.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Verkko-opisto oli mukana kehittämässä edellä mainittuihin polkuihin liittyviä amk-valmentavia verkko-opintoja.

Väylä-opinnot koostuivat ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvista pääosin alkuvaiheen ydinosaamisen

opinnoista sekä valmentavista kieli- ja LUMA-opinnoista. Kyseisiä opintoja on voinut suorittaa myös ammattikorkeakoulun kesäopintoina. Eri alojen opiskelijoille on ollut tarjolla ammattikorkeakouluopintoihin siirtymistä helpottavia ja amk-opintojen luonnetta konkretisoivia opintoja.

Hankkeessa pilottialoina olivat sosiaali- ja terveys, kone- ja metalli, kauppa- ja hallinto, tietojenkäsittely, media ja metsä. Taulukko 1 on esimerkkinä yhden alan toteutuksesta. Sote-alalle on kehitetty pysyvä malli, jossa lähihoitajaopiskelijat (Pkky–ammattiopisto) voivat suorittaa oman toisen asteen koulutuksen aikana (valinnainen tutkinnon osa) 16 op opintokokonaisuuden sh-koulutuksen (Karelia avoin amk) 1.lukukauden opintoja.

Suoritettuaan nuo kyseiset opinnot ja saatuaan Ahot-menettelyn kautta

Kuva Tussitaikurit Oy

osaamisen tunnistamista – opiskelija pääsee siirtymään suoraan 2.lukukaudelle tullessaan Karelian opiskelijaksi. Kokonaisuutena hän voi lyhentää opintojaan noin vuodella, kun huomioidaan koko tutkinnon Ahot-menettelyt.

Väyläopintojen suorittaminen vaati opiskelijoiden palautteiden (2014, 2015) pohjalta vahvaa sitoutumista opintoihin sekä itsenäisen opiskelun tarkkaa aikatauluttamista, koska ammattikorkeakoulussa itsenäinen vastuu opintojen suorittamisesta korostuu.

Ajankäytön hallinta ja itseohjautuvuus tuottivat eniten haasteita. Opettajan tuki, positiivinen kannustus ja palautteen saaminen ovat opiskelijoille erityisen tärkeää. Opiskelijat saattoivat esimerkiksi ymmärtää kirjalliset ohjeet eri tavoin. Työn resursoinnissa tulee myös huomata, että verkko- ja monimuoto toteutuksessa opettajalta kuluu enemmän aikaa tehtävien tarkistamiseen, yhteydenpitoon ja ohjaukseen kuin lähiopetuksessa. Väyläopintojen sisällöistä ja opintosuoritusten vaatimuksista tulee tiedottaa erityisen hyvin, että opiskelijat pystyvät realistisesti sitoutumaan opintoihin.

Väyläopintojen suorittaminen onnistuneesti vahvisti useilla opiskelijoilla päätöstä hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun. Opiskelijoille tuli tunne, ”että minähän selviydyn, am-

mattikorkeakouluopinnot eivät olekaan niin vaativia mitä olin ajatellut”. Monimuoto-opinnot saivat kiitosta, koska mm. luentoja pystyi katsomaan kotona ja kertailemaan tunnilla kuultua ja valmistautua tentteihin videoita katsomalla.

Opiskelijoiden ohje väyläopintoja suunnitteleville onkin. ”Alku voi on haasteellista, mutta lopussa kiitos seisoo”, eli ei kannatta keskeyttää opintoja herkästi.

Hankkeen aikana huomattiin, että väylän toimivuuden kannalta on olennaista tukea aktiivisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi. Tiedottaminen amk-väylästä tulee aloittaa jo toisen asteen koulutuksen rekrytointivaiheessa. Aktiivista ohjausta ja tiedottamista on jatkettava ammatillisen koulutuksen alusta alkaen ja mahdollistettava opiskelijoiden kiinnittyminen amk-väylälle koko tutkinnon opiskelun ajan.

Hankkeen aikana yhteistyö organisaatioiden välillä syventyi merkittävästi.

Into ja halu kehittää sujuvaa siirtymää toiselta asteelta korkea-asteelle ovat mahdollistaneet toiminnan kehittämisen. Henkilökunta on oppinut tuntemaan kollegojaan toisesta organisaatiosta ja opetussuunnitelmien tuntemus on laajentanut ymmärrystä koulutuksen ja yksittäisten opintojen tavoitetasoista molemmissa organisaatiossa. Opiskeli-

jat ovat olleet jonkin verran samoissa opetusryhmissä ja voineet saada näin vertaisohjausta ja tietoa opiskelusta.

Varsinkin ammattiopiston opiskelijat ovat saaneet käytännön tasoista tietoa opiskelusta ammattikorkeakoulussa, ja täten rohkaistuneet hakeutumaan opiskelijaksi ammattikorkeakouluun.

Yhteistyö jatkuu ja toimintaa kehitetään edelleen palautteita hyödyntäen. Väyläopinnot ovat loistava mahdollisuus yksilöllistää opintopolkuja, laajentaa perustutkintoja ja nopeuttaa jatko-opinnoista valmistumista. Kareliaammattikorkeakoulu on käynnistämässä vastaavaa yhteistyötä väyläopintojen rakentamiseksi myös maakunnan lukioiden kanssa lukuvuonna 20152016.

Tavoitteena meillä kaikilla onkin ”Sujuva ohjaus, joustava polku, tyytyväinen opiskelija”.

Arja Aalto, Ohjaamo-koordinaattori, Opinto-ohjaaja, Pkky Minna Turunen, Lehtori, Opintoohjaaja, Karelia ammattikorkeakoulu Lisätietoa: vaylahanke.wordpress.com

Taulukko 1. Sosiaali- ja terveysalan väyläopintojen soveltuvuus Karelian opetussuunnitelmiin

sairaanhoitaja

terveydenhoitaja

fysioterapeutti

sosionomi

Raportointi- ja kirjoitusviestintä

ok

ok

ok

ok

Tieto- ja viestintäteknologia

ok

ok

ok

ok

Asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö

ok

ok

ok

täydennettävä

Ensiapu 2

ok

ok

ok

ok*

Anatomian ja fysiologian perusteet

ok

ok

täydennettävä

ok*

Lääkehoidon perusteet

ok

ok

ok*

ok*

Opinnot 16 op

17

Valtakunnalliset opinto-ohjaajien koulutuspäivät Oulussa 4.–6.2.2016 Opo-päivien ohjelma rakentuu hyvinvoinnin ja teknologian teemojen ympärille. Tapahtumapaikkana on perjantaina Oulun yliopisto, lauantaina päähotellin kokoustilat. Ohjelmaan tulee vielä täydennyksiä, lopullinen ohjelma julkaistaan lokakuun alussa opopäivien nettisivulla.

TORSTAI 4.2.2016 9.30-17.00 Ilmoittautuminen, Radisson Blu Hotel Oulu, Hallituskatu 1 Mahdollisuus keittolounaaseen (omakustanteinen) 13.00 Opintokäynnit lähtevät Radisson Blu Hotellin edestä 16.00 SOPO ry:n toimikunnat Radisson Blu Hotel 16-17.30 Senioriopojen tapaaminen 19.30 Oulun kaupungin vastaanotto PERJANTAI 5.2.2016 Oulun yliopisto, Saalastinsali (Pentti Kaiteran katu1) 8.00-12.00 Ilmoittautuminen, Oulun yliopisto 9.00-11.30 Avajaiset Puheenvuorot: Oulun yliopiston tervehdys ja Sopo ry:n puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen Pohjoinen ulottuvuus ohjauksessa Oppisopimus – työn kautta ammattilaiseksi, TAT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK Vuoden opinto-ohjaajan julkistamien 10.00 -15.30 Näyttelyt 11.30-13 Lounas (yliopiston ravintolat) 13.00-15.30 Työpajat:Voit valita kaksi lyhyttä työpajaa tai yhden pitkän työpajan.

Lyhyet työpajat klo 13.00-14.00 ja 14.30-15.30 1.

Haasteena haastava nuori – työkaluja haastavasti käyttäytyvän nuoren kohtaamiseen, Kalle Tolonen 2.

Erilaisuuden kohtaaminen – toimintatyylit ja vuorovaikutus, Sanna Wenström 3. ”Voi hyvin opo” – voimavarat ja pedagoginen hyvinvointi, Maritta Sauvola 4.

Konsultoiva työrooli muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa, Lea Veivo 5.

Tartu Ruoriin – tuen tarpeen ja ohjauksen arviointityökalu, Riina Karvonen 6.

Digilupa ja sen soveltaminen, Juha Kallanranta 7.

Oppisopimuspaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK/TAT 8.

Sujuva opintopolku lukiolaisesta akateemiseksi ammattilaiseksi 9.

Uraohjauksen elinkaari ja uraohjauksen muutostarpeet, Anne Pudas 10.

Ratkaisukeskeisyys ohjauksessa, Hilkka Keistinen 11.

Teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen esittely, Jaakko Nykänen 12.

Kaivannaisalan esittely ja minipilot-koerikastamon esittely, Harri Kosonen 13.

Fab Lab Oulu, Jani Ylioja 14.

Työnhaku ja työnhaun ohjaaminen 15.

Kansainväliset työmarkkinat: työnhaku ulkomailta, europassi 16.

Näytteilleasettajapaja

OPO-PÄIVÄT 2016 - Ohjauksella pidemmälle!

Pitkät työpajat klo 13.00-15.30 (välillä 30 min kahvitauko) 1.

Ryhmä liikkeelle – liikunnallisia ja toiminnallisia menetelmiä ohjaukseen, Marko Lakkala 2.

Voisinko tehdä toisin – luovat ja taiteelliset menetelmät ohjauksen työkaluina, Hanna-Maija Sandqvist 3.

Mun reitti – opiskelijan osallisuuden ja voimaantumisen mahdollistavia menetelmiä ohjaukseen, Jaana S. Heikkinen ja Sanna Häkkilä-Ruottinen 4.

Esteetön tanssi -työpaja, Leena Stenius 5.

Mistä virtaa arkeen, opo (työnohjauksellinen paja eläkeikää lähestyville), Pekka Laakkonen 6.

Ohjaustyökaluja opiskelijoiden tulevaisuuden suunnittelun tueksi, Kaisa Karhu 7.

Opiskelutaidot ja opinnot haltuun yliopistossa, Pia Partanen 8.

Yrityskylän yläkoulumalli, TAT 9.

Improvisaatiotyöpaja 10.

Tutkijafoorumi 11.

Senioripaja 15.45 19.30

Sopo ry:n vuosikokous, Oulun yliopisto Juhlaillallinen, Radisson Blu Hotel

LAUANTAI 6.2.2016 Radisson Blu Hotel 9.00 Aamun avaus Päivän esiintyjät ovat näyttelijä Merja Larivaara, lastenkirjailija, ohjelmoija Linda Liukas ja näyttelijä Tom Pöysti Seuraavat opopäivät esittäytyvät 11.45 Esirippu laskeutuu, kotimatka alkaa Osallistujien ilmoittuminen tapahtuu torstaina Radisson Blu Hotellissa ja perjantaina Oulun yliopistolla.

Majoittuminen Opopäivien sopimushotelleja ovat Radisson Blu Hotel Oulu, Original Sokos Hotel Arina, Scandic Oulu, Cumulus Oulu, Best Western Hotel Apollo. Majoitusvaraukset tehdään suoraan hotelleihin. Ohjeet ovat opopäivien nettisivuilla.

Kuljetukset Perjantaina järjestetään linja-autokuljetuksia hotellien läheisyydestä yliopistolle.

Ilmoittuminen Opopäiville Ilmoittuminen alkaa lokakuussa. Ilmoittumislinkki ja lisätietoa on opo-päivien nettisivulla www.opopaivat2016.com Lämpimästi tervetuloa pohjoisille opo-päivillemme!

Oulun läänin opinto-ohjaajat

19

Taitopohjan varmistaminen ja nuorten tulevaisuusorientaation vahvistaminen 7. Kansainvälinen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan symposium 14.-17 kesäkuuta, 2015, Des Moines, Iowa, USA Des Moinesissa, Iowassa järjestettiin 14.-17. kesäkuuta 2015 seitsemäs kansainvälinen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan symposium. Symposiumit käynnistyivät vuonna 1999 Kanadassa ja niitä on järjestetty säännöllisesti 2-4 vuoden välein. Tämän vuoden teemana olivat taitopohjan varmistaminen ja nuorten tulevaisuusorientaation vahvistaminen.

Symposiumiin osallistui 103 ohjausalan päättäjien, tutkijoiden sekä palvelujen tuottajien edustajaa 20 maasta ja kuudesta alan kansainvälisestä organisaatiosta. Symposiumin järjestelyistä vastasi Kuder Inc . yhteistyössä ohjauksen toimintapolitiikan kansainvälisen tutkimusverkoston ICCDPP:n kanssa. Laajempi materiaalipaketti on saatavilla symposiumin verkkosivuilta: is2015.org. Aiempien symposiumien materiaalit ovat koottuna ICCDPP:n verkkosivuille www.iccdpp.org.

Vuoden 2015 symposiumin tavoitteena oli koota eri maiden edustajat keskustelemaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelujen) asemasta ja merkityksestä koulutus- ja työllisyyspolitiikassa sekä niiden merkityksestä taloudelliselle kasvulle.

Toiseksi haluttiin jakaa kokemuksia ja laajentaa tietoisuutta nuorten työllisyyttä edistävistä kansallisista aloitteista. Mukana olevat maat valmistelivat ennakkoon sovituista teemoista tiiviin kansallisen tilannekatsauksen, ja näiden yhteenvedot toimivat keskustelujen pohjana.

Vuodesta 1999 lähtien tavoitteena on ollut, että mukana olevat maat lähettävät symposiumiin kansallisen tiimin, jossa olisi sekä hallinnon että eri sidosryhmien edustajia. Kesäkuussa 2015 Suomesta mukana olivat Kirsi Kangaspunta ja Ville Heinonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Teija Felt ja Ari-Pekka

Leminen Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Jaana Kettunen ja Raimo Vuorinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Suomennos vuoden 2015 symposiumin kommunikeasta on yhteenveto päivien aikana käydyistä keskusteluista, eikä niinkään osallistujien kansallista toimintaa sitova dokumentti. Tämä kommunikea on suunnattu ensisijaisesti kansallisten TNO-palvelujen järjestämisestä vastuussa oleville päättäjille. Siinä kootaan teemoja, joihin kansallisesti toivotaan kiinnitettävän huomiota TNOpalvelujen järjestämisessä, alan ammattilaisten koulutuksessa sekä niitä koskevassa tutkimuksessa ja julkisessa päätöksenteossa. Lisäksi tehdään esityksiä kansainvälisen yhteistyön jatkamiseksi eri tahojen kesken.

Raimo Vuorinen

Suomen edustajat Des Moinesissa: Raimo Vuorinen (vas.), Ville Heinonen, Kirsi Kangaspunta, Teija Felt, Ari-Pekka Leminen ja Jaana Kettunen Kuva: is2015.org

20

Kommunikea Communique Building the talent pipeline and providing youth with hope for the future 7th International Symposium on Career Development and Public Policy www.is2015.org

Johdanto Globaali yhteiskunta kohtaa tällä hetkellä monia yhteisiä haasteita, kuten esimerkiksi väestörakenteen muutokset, kasvava automaatio sekä monimuotoistuvat ja jatkuvassa muutoksessa olevat työmarkkinat. Siksi on tarpeen, että koulutuksessa opittuja taitoja saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön siellä, missä niitä eniten tarvitaan.

15.-17. kesäkuuta 2015 järjestettiin Yhdysvalloissa Iowassa seitsemäs kansainvälinen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan symposium, jossa eri hallinnonalojen edustajat, tutkijat ja päättäjät jakoivat kokemuksia siitä miten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja voidaan tehostaa tulevaisuuden taitopohjan varmistamiseksi ja nuorten tulevaisuusorientaation vahvistamiseksi (Suomessa vastaavat teemat liittyvät nuorisotakuun tavoitteisiin).

Nigeria, Saudi Arabia ja Tunisia. Osallistujamaiden edustajat laativat ennen symposiumia yhteisiä teemoja koskevan kansallisen raportin sekä keskustelujen pohjalta toimintasuunnitelman kansallista jatkotyöskentelyä varten.

Symposiumin teemat

1. Työnantajien osallisuus 2. Uudistuva teknologia ja TNO-palvelut 3. Ohjauspalvelujen yhteiskunnallisen tuoton merkitys 4. Monihallinnollinen yhteistyö: toimivien palvelujen kehittäminen Tämä kommunikea on yhteenveto symposiumin osallistujien keskusteluissa esittämistä kannanotoista.

Nuorten työllistyminen Globaalit työmarkkinat monimuotoistuvat jatkuvasti. Joissain maissa työllisyyteen ja työn laatuun liittyvät muutostekijät ovat yhteydessä ylikouluttautumiseen ja alityöllistymiseen, toisissa taas nuorten osallistumattomuuteen, työmarkkinatukijärjestelmien uudistamiseen, epävirallisen talouden kasvuun, perinteisen työnantaja-työntekijäsuhteen murenemiseen sekä työolosuhteiden heikkenemiseen.

Taitopohjan varmistaminen ja nuorten tulevaisuusorientaation vahvistaminen Työmarkkinoiden monimuotoistuminen eri maiden välillä ja maiden sisällä on haastavaa ennen kaikkia nuorille. Jotkut maat ovat reagoineet tilanteeseen perustamalla uusia TNO-palveluja tai vahvistamalla olemassa olevia palveluita tukeakseen paremmin nuorten tilannetta.

Toisaalta, jotkut maat ovat heikentäneet nuorten asemaa vähentämällä julkisten TNO-palvelujen järjestämiseen suunnattuja varoja.

TNO-palvelut ovat tehokas keino edistää kansalaisten osallisuutta ja aktiivisutta sekä koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden toimivuutta.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päätöksentekijöille

•

•

Kaikkien maiden työmarkkinoille on yhteistä lisääntyvä automaatio, joka yhä useammin korvaa sekä rutiiniluonteisia että korkeaa osaamista edellyttäviä työtehtäviä.

Symposiumissa tarkasteltiin, miten taloudelliset ja sosiaaliset tekijät sekä väestörakenne ovat yhteydessä nuorten työllisyyteen/työllistyvyyteen kehittyneissä ja kehittyvissä talouksissa.

Toiseksi jaettiin kokemuksia ja pohdittiin, miten ja millaisin keinoin kansallisen ohjauksen toimintapolitiikan, tutkimuksen sekä palvelujen kehittämisellä voidaan vastata näihin kysymyksiin.

Monet tämän päivän nuoret huomaavat että ensimmäiset koulutuksen jälkeiset työtehtävät eivät välttämättä muodosta perustaa pysyvälle ja kestävällä urakehitykselle. Koulutus vastaa entistä harvemmin suoraan työtehtävien osaamisvaatimuksiin. Monessa massa koulutuksen ja työnantajien yhteistyö on vakiintumatonta ja ammatillinen koulutus kehittymätöntä.

Symposiumiin osallistui 103 ohjausalan päättäjien, tutkijoiden sekä palvelujen tuottajien edustajaa 20 maasta ja kuudesta alan kansainvälisestä organisaatiosta. Uusia, ensimmäistä kertaa symposiumiin osallistuvia maita olivat: Egypti,

Edellä mainittuihin muutostekijöihin vastaaminen edellyttää merkittäviä muutoksia sekä toimintapolitiikassa että käytännöissä.

•

•

TNO-palvelujen järjestämistä koskevissa linjauksissa tulee ottaa huomioon työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino. Tällä on merkitystä sekä työllisyyspolitiikkaan, työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä alan ammattilaisten koulutukseen ja palvelujen tuottamiseen.

Urasuunnittelu on elinikäinen prosessi. Olemassa olevan osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden tehokas kohtaanto edellyttää, että kehitetään palveluja, joiden avulla nuoret ja aikuiset voivat kehittää urasuunniteltutaitojaan yksilöllisten valintojensa perustaksi.

TNO-palvelujen ja niiden järjestämistä koskevien linjausten tulee vastata työmarkkinoiden todellisuutta. Maissa, joissa nuorilla on harvoja mahdollisuuksia virallisiin työsuhteisiin, on tarpeen, että nuoret valmistautuvat yrittäjyyteen tai varautuvat epävirallisten työmarkkinoiden eri mahdollisuuksiin.

TNO-palvelujen järjestämiseen tulee kohdentaa riittävästi varoja, jotta nuorille voidaan taata asianmukaiset palvelut, joissa he voivat kehittää monimuotoistuvilla työmarkkinoilla menestymiseen tarvittavia taitoja.

» 21

Teema 1: Työnantajien osallisuus Työnantajien osallisuus on keskeistä tehokkaiden TNO-palvelujen kehittämisessä. Työnantajien mukaan saaminen kumppanuushankkeisiin osaamisen kysynnän ja tarjonnan välisen kohtaannon parantamiseksi koetaan globaaliksi haasteeksi. Keinoina on käytetty esimerkiksi osaamisen kehittämisen liittämistä yritysten yhteiskuntavastuuseen, koulutuskiintiöitä tai verohelpotuksia.

On tärkeää, että urasuunnittelu otetaan osaksi henkilöstön kehittämistä, koska se toimii siltana koulutuksen ja yritysten tarpeiden välillä.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päätöksentekijöille

•

•

•

•

Työnantajien osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia monihallinnollisia kumppanuushankkeita.

TNO-palvelujen tulisi sisältää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja kumppanuushankkeita edistäviä työmuotoja ja toimintamalleja.

TNO-palvelujen tulisi edistää nuorten mahdollisuuksia työhön tutustumiseen ja työssä oppimiseen jo varhaisessa iässä. Työssä tapahtuva oppiminen tulisi olla keskeinen osa opetussuunnitelmia. Opetukseen tulisi sisältyä yrittäjyyskasvatusta ja tietoa sosiaalisesta työllistämisestä.

Työssä tapahtuvan oppimisen laatu tulee varmistaa selkein standardein.

Teema 2: Uudistuva teknologia ja TNO-palvelut Teknologian käyttö TNO-palveluissa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Vaikka teknologia ja palvelurakenteet ovat merkittävästi parantuneet, monilla alueilla ja väestönryhmillä on yhä vaikeuksia päästä verkkopalveluihin. Monille nuorille uuden teknologian hyödyntäminen on kuitenkin merkittävä osa päivittäistä elämää. On tärkeää erottaa toisistaan riippuvuus teknologiasta ja taito hyödyntää teknologiaa. TNOpalvelujen järjestämistä koskevien kansallisten linjausten tulisi painottaa teknologian hyödyntämistä.

Teknologian avulla on mahdollisuus tehostaa ja parantaa palveluja, kunhan

22

teknologiaa ei nähdä vain kustannusten säästökeinona. Verkkopalvelut ovat tehokkaimpia, jos ne ovat koordinoituja, yhtenäisiä ja keskenään yhteensopivia.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päätöksentekijöille

•

•

•

• • •

Verkossa toimivien TNO-palvelujen yhteensopivuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan eri ministeriöiden yhteisvastuullista kansallista koordinointia.

Valtioiden tulisi taata kaikille kansalaisille mahdollisuudet hankkia perustaidot sähköisten palvelujen käyttöön. Taitoihin tulisi sisällyttää tietoyhteiskunnan edellyttämien urasuunnittelutaitojen hankkiminen.

Verkossa toimivien TNO-palvelujen kehittäminen tulee sisältyä julkisen hallinnon ICT-strategiaan sisältyvään kansalaisten palveluväylään.

Ohjausalan ja teknologian asiantuntijoiden tulisi yhdessä suunnitella verkossa toimivat TNO-palvelut.

Teknologian käyttö ohjauksessa tulisi sisällyttää ohjausalan ammattilaisten peruskoulutukseen.

Teknologian eettinen käyttö tulisi ottaa huomioon alan ammattilaisten eettisten periaatteiden laatimisessa tai päivittämisessä.

Teema 3: TNO-palvelujen vaikuttavuus ja yhteiskunnallisen tuoton merkitys TNO-palvelujen kansallisten linjausten perustaksi tarvitaan sekä määrällistä että laadullista tietoa ohjauksen lisäarvosta ja vaikuttavuudesta kansalaisille, työnantajille että koko yhteiskunnalle.

Kansallisesti tunnustetut ja validoidut laatutyövälineet varmistavat sen, että TNO-palvelujen vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen tuoton arviointi perustuu valitun arviointikohteen tärkeyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen - ei vain mittauksen vaivattomuuteen.

TNO-palvelujen yhteiskunnallisen tuoton arviointiin sisältyy silti useita haasteita; sopimattomat arviointityövälineet, epätarkoituksenmukainen arviointitieto, vaikeus yhdistää käytetyt työmuodot koettuihin tuloksiin, epätarkoituksenmukainen ohjausinterventioiden arvioin-

ti, riittämättömät resurssit suhteessa tehtävän monimuotoisuuteen ja arviointitiedon ristiriitainen käyttö.

Edellä mainituista vaikeuksista huolimatta kansainvälisen yhteistyön avulla on voitu vahvistaa TNO-palvelujen tuloksellisuutta osoittavaa tutkimusta.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päätöksentekijöille

• •

•

•

•

Tutkimustietoa tulee arvioida kattavasti, jotta sitä voidaan käyttää kansallisten linjausten perusteena Työmarkkinoiden monimuotoisuuden takia valtioiden ei tulisi tarkastella vain työllistymistä ja tutkintojen suorittamista, vaan ottaa käyttöön useampia TNO-palvelujen tulosta paremmin kuvaavia indikaattoreita.

Valtioiden tulisi määritellä perustaso yhteiskunnallista tuottoa ilmaisevan arviointitiedolle kokoamiselle ja sisällytettävä arviointi osaksi jokapäiväistä palvelua.

Valtioiden tulisi kohdentaa riittävää tutkimusrahoitusta, jotta se vastaisi edellyttämänsä arvioinnin laajuutta ja kattavuutta. Jos halutaan arvioida TNO-palvelujen pitkäkestoista vaikuttavuutta, rahoitusta tulisi kohdentaa pitkittäistutkimukseen.

Valtioiden tulisi rohkaista tutkijoiden, työnantajien sekä alan ammattilaisten ja palvelujen kehittäjien kumppanuushankkeita.

Teema 4: Yhteiset kansalliset linjaukset: toimivien TNO-palvelujen rakentaminen Elinikäinen ohjaus tulisi sisältyä hallitusohjelmien tai kansallisten linjausten toteutukseen tulevaisuuden taitopohjan varmistamiseksi.

Koska elinikäisen ohjauksen linjaukset sijoittuvat usean ministeriön toimialoille, palvelujen koordinointi on usein hajanaista. Kansallinen elinikäisen ohjauksen strategia mahdollistaa hallinnonalojen välisen yhteistyön kansalaisten palvelutarpeisiin vastaamisessa ja edistää nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään. Rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan johdonmukaisia ja pysyviä linjauksia, jotka takaavat kansalaisille kattavat TNO-palvelut.

Toimenpide-ehdotuksia kansallisille päätöksentekijöille

•

•

Valtioiden tulisi laatia kansallinen elinikäisen ohjauksen strategia ja kohdentaa riittävät resurssit sen toteuttamiseksi. Useimmissa maissa tämä edellyttää ministeriöiden keskinäistä yhteistyötä ja palvelujen koordinaatiota Strategioiden tulisi edistää kansallista koordinaatiota, kansallisia laatukriteereitä ja arviointia, mutta ottaa samalla huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

Kansainvälinen yhteistyö Symposium on merkittävä osa elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan kansainvälistä yhteistyötä. Osallistujat ovat ilmaisseet hyötyneensä merkittävästi kansallisten kokemusten jakamisesta

ja vertailuista sekä TNO-palvelujen järjestämistä koskevien tietojen vaihdosta.

Toimenpide-ehdotuksia

•

•

• •

•

Valtioiden tulisi laatia kuvauksia lupaavista ja toimivista käytännöistä ja julkaista ne ICCDPP:n verkkosivulla ICCDPP:n tulisi olla säännöllisesti yhteydessä symposiumeissa mukana olleisiin maihin verkossa olevien tietojen päivittämiseksi ICCDPP:n tulisi jatkaa TNO-palvelujen vaikuttavuutta seuraavan tutkijaryhmän koordinaatiota ICCDPP:n tulisi rohkaista uudistuvan teknologian (sosiaalinen media mukaan lukien) käyttöönottoa ohjauksessa ICCDPP:n tavoitteena tulisi olla seuraavan symposiumin järjestäminen vuonna 2017.

Liite Unkarissa vuonna 2011 järjestetyn symposium kommunikea sisälsi liitteen, joka korosti yhtenäisen kielen ja terminologian merkitystä TNO-palvelujen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Kielen merkitys oli esillä myös 2015; ennen kaikkea työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön näkökulmasta. Käytettävä kieli ja palvelujen markkinointi ovat haasteita myös tulevaisuudessa.

Kuva: is2015.org Seminaarin osallistujat yhteiskuvassa.

23

Kolu mni » Jaana Kettunen

Millaista osaamista sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Sosiaalinen media on ajankohtainen, mutta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) kentällä verrattain vähän tutkittu alue. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan tähän puutteeseen tarkastelemalla, millaista osaamista ohjaaja tarvitsee kyetäkseen toimimaan ammatillisesti sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksessa toteutettuihin fokusryhmähaastatteluihin osallistui sosiaalisen median ohjauskäytön osalta kokeneita, eri oppilaitosmuodoissa työskenteleviä ohjaajia sekä TE-toimistojen koulutusneuvojia ja ammatinvalintapsykologeja Suomesta ja Tanskasta.

Sosiaalisen median ammatillinen käyttö on tänä päivänä luontainen osa yhä useamman ohjaajan arkea. Yhteisöllisesti tapahtuvan tiedon tuottamisen ja jakamisen ajatus on saanut ohjaajat pohtimaan ja soveltamaan näiden uusien kanavien mahdollisuuksia. Samalla pohdinnan kohteeksi ovat nousseet sosiaalisessa mediassa tarvittava osaaminen ja sen kehittäminen.

Tutkimuksen tuloksena ohjaajien käsitykset sosiaalisessa mediassa tarvittavasta osaamisesta voitiin jakaa neljään laadullisesti erilaiseen, mutta toisiinsa yhteydessä olevaan kategoriaan. Nämä vaihtelivat kyvystä hyödyntää sosiaalista mediaa tiedonjaossa kykyyn tarkastella ohjauksellisia kysymyksiä yhteistoiminnallisesti ja yhteisöllisesti (Kuva 1).

Pienimmillään osaaminen nähtiin kykynä hyödyntää sosiaalista mediaa tiedonjaossa. Sosiaalinen media näyttäytyi ohjaajille hyvänä välineenä tiedon nopeaan levittämiseen. Erilaisten sosiaalisen median sovellusten ja palveluiden tuntemusta sekä käyttöön liittyvien taitojen merkitystä painotettiin.

Keskeiseksi käyttötaidoksi ohjaajien ilmaisuissa nousi medialukutaito. Ohjaajat korostivat, että aktiivinen ja turvallinen osallistuminen sosiaalisessa mediassa edellyttää hyviä taitoja sekä kykyä löytää, valikoida ja arvioida monimuotoisia verkkosisältöjä ja niiden käytettävyyttä.

Tiedon virheettömyyteen ja ajantasaisuuteen liittyvät kysymykset aiheuttivat eettistä pohdintaa – erityisesti sellaisen tiedon, jota ohjaajat itse esittävät ja jakavat verkossa.

Laajimmillaan osaaminen nähtiin kykynä hyödyntää sosiaalista mediaa ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä. Uusi yhteisöllinen toimintakulttuuri on haastanut ohjaajat pohtimaan ja kehittämään sekä omaa että organisaationsa työskentelykulttuuria ohjauspalveluiden kokonaisjärjestelyjen näkökulmasta.

Keskeiseksi tekijäksi ja taidoksi ohjaajien ilmaisuissa nousi nyt verkkoläsnäolo. Ohjaajat korostivat, että kyky luoda itsestä luotettavaa, ammatillista ja aitoa mielikuvaa yhteisöissä,

Kuva 1 Ohjaajien käsitykset sosiaalisessa mediassa tarvittavasta osaamisesta (mukaillen Kettunen,J., Sampson, J.,Jr., & Vuorinen, R. 2015)

joissa ohjauksen kysymykset ovat läsnä, vaatii tietoista verkkoläsnäoloa, monitorointia ja verkkoprofiilien aktiivista ylläpitoa. Tämä edellyttää myös käytännön ymmärrystä menetelmistä, joiden avulla läsnäoloa voidaan toisille verkkovälitteisesti ilmaista.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksi keskeinen edellytys sosiaalisen median monipuoliselle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle on hyvä ymmärrys siitä, miten teknologiaa voi parhaiten hyödyntää erilaisissa ohjauksellisissa tilanteissa. Kehitettäessä ohjaajien ammatillista ymmärrystä uusien teknologioiden mahdollisuuksista ohjauksessa, tulee teknologian käyttötaitojen lisäksi arvioida ja kehittää alan ammattilaisten käsityksiä niin ohjauksen kokonaisuudesta kuin teknologiasta.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan ehdottaa, että olemassa olevien ja uusien teknologioiden hyödyntäminen sisällytetään määrätietoisemmin sekä alan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen että ohjauksen opetussuunnitelmien valtakunnallisiin perusteisiin. Tässä tutkimuksessa tunnistettuja näkökulmia voidaan hyödyntää näihin tarkoituksiin.

»

Tutkimusartikkeli “Career practitioners’ conceptions of competency for social media in career services” on julkaistu British Journal of Guidance and Counseling lehdessä ja on luettavissa osoitteissa: http://dx.doi.org/10.1080/ 03069885.2014.939945 sekä rinnakkaistallennettuna: https://jyx.jyu.fi/dspace/ handle/123456789/45919

Jenny Bimrose ja Jaana Kettunen keskustelivat kansainvälisessä kesäkoulussa sosiaalisen median ammatillisesta käytöstä ohjaustyössä.

Lisätietoja tutkimuksesta: Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto jaana.h.kettunen@jyu.fi

Kansainvälistyminen vaatii osaamista ja kontakteja Yritykselle koulutettu ja kansainvälinen osaaja on arvokas resurssi globalisoituvassa taloudessa. Kielitaito on vain yksi kansainvälistymisen osaamisen osaalue. Vaikka internet muuttaa markkinointia, niin ilman kulttuuriosaamista on vaikea tehdä sopimuksia, myydä omaa osaamista ja innovaatiota.

Oppilaitosyhteistyössä henkilökohtaiset suhteet ja kontaktit helpottavat verkostoitumista. Tämä pätee myös yritysmaailmassa. Myös pohjalaisten yritysten on mietittävä mitä kansainvälistä osaamista ne tarvitsevat. Suomalaiset nuoret koulutetut start up -yrittäjät lähtevät heti globaaleille markkinoille.

Pohjanmaan opinto-ohjaajat vahvistivat omaa kansainvälistä osaamistaan ja kävivät 35 hengen joukolla Portugalissa 15.–19.4.2015. Reissussa kansainvälistyttiin, luotiin tulevaisuuden oppilaitosyhteistyölle pohjaa vierailemalla useassa paikallisessa oppilaitoksessa Lissabonissa ja Coimbrassa.

Vieraanvaraiset emännät ja isännät oppilaitoksissa esittelivät kattavasti paikallista koulutusjärjestelmään.

Kulttuuriosaamisen ydin on, että ollaan aitoja ja kuunnellaan toisia.

Parhaimmillaan kansainvälisyys on yhdessä oppimista ja kehitystyötä, johon kukin osapuoli antaa panoksensa ja osaamisensa. Kansainvälisyys on tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta, mutta

toiminnan ja ihmisten tulee joustaa oikeassa paikassa. Jokainen opiskelija, joka lähtee Erasmus vaihtoon, työssäoppimaan ulkomaille tai osallistuu projekteihin oppii ennen kaikkea uudenlaisen asenteen. Pieni Eurooppamme on monien kulttuurien maanosa ja sieltä saatua osaamista voi soveltaa muuallakin maailmalla.

Opintomatkan aikana opintoohjaajat tutustuivat Portugalin kulttuuriin mm. tutustumalla Coimbran yliopistoalueeseen, joka on yksi YK:n maailmanperintökohteista. Käynti oli sanalla sanoen vaikuttava. Erityisesti kävijöiden mieliin jäi yliopiston kirjasto, joka oli kasvanut 1500 luvun alun perustamisen jälkeen noin miljoona kirjaa kattavaksi kirjastoksi. Kirjasto oli myös vanhimpien kirjojensa osalta edelleen yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden aktiivikäytössä. Erikoisuutena mainittakoon että tuhohyönteiset piti kurissa kirjastossa asuva pieni lepakkoyhdyskunta, se jos mikä on ekologista ja kestävää kehitystä.

Suomi ja Portugal ovat Euroopan äärilaidoilla ja pieniä talousalueita. Vaikka pohjoisen ja etelän välillä on paljon eroja, niin yhtenäisyyksiäkin maiden välillä löytyy myös. Talouskriisi näkyy ja kuulu ihmisten puheissa Portugalissa monella tapaa. Opetusalan palkkoja oli laskettu kolmanneksella ja veroja nostet-

tu. Jos ei ole varaa maksaa vuokraa, niin muutetaan maalle tai vanhempien luo asumaan. Opiskelu onnistuu parhaiten niiltä, joilla on varaa maksaa.

Koulu-ura on pitkä: 3-vuotiaasta 18-vuotiaaseen on oltava oppimassa ja tämä syö motivaatiota toisen asteen opiskelijoilta. Suurin osaa haluaa silti korkeakoulututkinnon, vaikka töitä on vaikeaa saada ja osa koulutetusta väestä muuttaakin työn perässä ulkomaille Britanniaan ja Angolaan.

Tulevaisuutta on kenenkään vaikea ennustaa Suomessa ja koko maailmassa, mutta aina kannattaa sivistää itseään ja hakea uusia ideoita muiden maiden opetus- ja ohjauskulttuurista.

Merja Kuvaja ja Timo Vainionpää Pohjanmaan opinto-ohjaajat oppia hakemassa Portugalissa

25

Toimikunnilta

»

Ammatillinen toimikunta

Edunvalvontaa ja tutkintouudistusta Ammatillinen toimikunta kokoontui elokuussa Helsingissä. Tapaamisessa pureuduttiin ensisijaisesti edunvalvonnallisiin asioihin, ja samalla käsiteltiin tuoreeltaan Sopo ry:n hallituksen ja OAJ:n välisen tapaamisen sisältöön.

Neuvottelut jatkuvat syyskuussa. Ammatillisen toimikunnan jäsenet toivat neuvottelussa esiin erityisesti toimistotyöajan soveltamiseen liittyvät haasteet. Ohjaustyöhön soveltumattomuuden haasteet.

Ammatillista opinto-ohjausta kuormittavat tällä hetkellä myös monet ohjaustyön sisältöön liittyvät asiat ja erityisesti tutkintouudistuksen toimeenpano. Uudet tutkinnon perusteet astui voimaan elokuun alusta ja nyt muutokset vaikutukset alkava realisoitua. Osalla koulutuksen järjestäjistä on vielä

Toimikunnilta Lukiotoimikunta

konkreettinen muutostyökin kesken opintoviikoista osaamispisteisiin.

Osaamisen tunnistamisen prosessista on muutoksen myötä tullut tulkinnanvarainen – kenttä kaipaa tarkempia ohjeita. Todistuspohjat eivät ole valmiina, mutta samaan aikaan opiskelijoita on valmistumassa. Jatko-opiskelupaikkojen hakukriteerit eivät ole tässä vaiheessa selvillä –tämä johtaa siihen, että pahimmassa tapauksessa annetaan todistuksia, jotka ovat epäedullisia hakijan kannalta.

Opetussuunnitelmatyön myötä opetussuunnitelman yhteinen osa on uudistettu, mutta opinto-ohjauksen kannalta tilanne näyttää sekavalta. Nyt onkin tärkeää selvittää tarkemmin, kuinka laajasti eri koulutuksen järjestäjät sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kuvausta opinto-ohjauksesta. Tulevaisuudessa on

entistä tärkeämpää nostaa esiin opintoohjausta.

Koulutuspolitiikan kentällä on tuotu esiin vahvasti tavoitetta yhdistää nuorten ja aikuisten koulutus. Oppilaitoksessa mietitään kuumeisesti mitä toimintatapoja yhdistyminen ja yhteiset ryhmät vaativat –opetussuunnitelmalta, opintososiaalisista eduista, opiskelijahallintojärjestelmältä.

Ammatillinen toimikunta kokoontuu seuraavan kerran 11 -12.9.2015 Espoon Siikarannassa opinto-ohjaajien sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajien koulutuspäivillä. Toivottavasti näemme siellä mahdollisimman monta ammatillista opoa!

Ammatillinen toimikunta, Helsingissä 28.8.2015

»

Hyvää lukuvuotta 2015–2016!

Opintopolku.fi -portaali aiheutti harmia meille opinto-ohjaajille, mutta myös korkeakouluihin hakeville opiskelijoille ja koulutusta tarjoaville. Erityisesti me opinto-ohjaajat olimme kurjassa välikädessä, sillä korkeakoulu haussa oli viime keväänä hankaluuksia. Toisen asteen koulutuksen osalta Opintopolku toimii jo kohtuullisen hyvin, mutta korkeaasteen haussa on vielä kehitettävää.

Kiitoksia teille kaikille runsaasta palautteesta ja kehitysehdotuksista palveluun liittyen. Palaute on toimitettu puheenjohtajamme Jukka Eero Vuorisen johdolla Opetushallitukseen.

Lukion uusi tuntijako otetaan käyttöön 2016. Opetushallitus asetti 16.12.2014 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli linjata ja ohjata lukiolaissa

26

tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyötä päivitettäessä voimassa olevia opetussuunnitelman perusteita valtioneuvoston asetuksen mukaisiksi. Tavoitteena on, että nuorille annettavan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet olisivat valmiit syyskuun 2015 lopussa.

Uudessa tuntijaossa lukion opintoohjauksessa on kaksi pakollista kurssia opinto-ohjausta.

Sopon hallitus tekee tällä hetkellä tiiviisti yhteistyötä OAJ:n kanssa. OAJ neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehtoja sisältävät virka- ja työehtosopimukset Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Sivistystyönantajien, Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen ja valtion delegointivirastojen kanssa.

Uuden pakollisen kurssin myötä lukion opinto-ohjaajan työmäärä lisääntyy, tämä työ tulee korvata. Uuden kurssin korvaaminen lukion opinto-ohjaajille täytyy tapahtua tasapuolisesti virkaehtosopimuksesta riippumatta. Työmarkkinajärjestöt ovat jo sopineet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuoden jaksosta, ja ensi vuonna voimaan tulevista palkankorotuksista. Nyt neuvotellaan syksystä 2016 ja siitä eteenpäin.

Hyvää syksyn jatkoa teille kaikille! Voimia työhösi!

Lukiotoimikunnan puolesta Armi Nurmi (pj)

KAKSI TAPAA TOTEUTTAA UUTTA OPPILAS-JA OPISKELJAHUOLTOLAKIA LUKIOSSA

OPISKELIJAHUOLLON

toteuttaminen uuden lainsäädännön aikana Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Olemme siis saaneet toteuttaa uuden lain mukaista opiskelijahuoltoa jo reilun vuoden ajan. Tämän artikkelin tarkoitus on kerätä yhteen kokemuksia lain toteuttamisesta kahdesta erilaisesta lukiosta.

KOKEMUKSIA PIENESTÄ LUKIOSTA Someron lukio on noin 150 opiskelijan lukio Varsinais-Suomessa. Lukion opetuksesta vastaa 20 opettajaa. Somerolla uuden opiskelijahuoltolain toteuttamista lähdettiin pohtimaan yhdessä lähiseudun pienten lukioiden Kosken lukion ja Elisenvaaran lukion kanssa.

Tämä yhteistyö lähiseudun pienten lukioiden kanssa käynnistyi toden teolla silloin, kun vielä oli vireillä lukiokoulutuksen järjestämislupien hakemisprosessi. Yhteistyö kuitenkin todettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, vaikka järjestämislupia ei tarvinnutkaan lähteä anomaan. Nyt yhteistyötä on toteutettu opiskelijahuoltotyön suunnittelussa, sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa ja opettajien kouluttamisessa. Yhteistyö on myös eräänlainen vastaus koulutuskentällä vellovaan epävarmuuteen.

Millaisia muutoksia uusi laki on tuonut pienen lukion toimintaan. Uusi laki tiukensi merkittävästi sitä, miten ja kenen kanssa yksittäisen opiskelijan asioita saa käsitellä. Kokonaisen ryhmän käsittely esimerkiksi poissaolojen tai opintojen etenemisen osalta ei enää ole mahdollista. Lukiossamme olemme päätyneet menettelyyn, jossa opinto-ohjaaja keskustelee vähintään joka toisen jakson lopuksi jokaisen ryhmänohjaajan kanssa. Yhdessä katsotaan läpi poissaolot, suoritukset ja keskustellaan onko ryhmänohjaajalla noussut huoli jostakin opiskelijasta. Yhdessä myös sovitaan jatkotoimenpiteet jos jonkun opiskelijan osalta opiskelijahuoltoryhmän tulisi kokoontua tai joku opiskelija

pitäisi ohjata kuraattorille tai terveydenhoitajalle. Tämä toimintamalli on mahdollinen, koska opiskelijoita ja näin ollen myös ryhmiä on kohtuullisen vähän.

Tosin kysymys on varmaan enemmän resursseista kuin mistään muusta. Uusi laki on jo tämän yhden tehtävän vuoksi lisännyt opinto-ohjaajan opiskelijahuoltoon liittyvää työmäärää merkittävästi.

Somerolla opinto-ohjaaja toimii koulukohtaisen opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana. Uuden lain tarkoituksena oli käsittääkseni lisätä ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltotyötä ja tämän ryhmän toiminnan pitäisi keskittyä juuri siihen. Keskustellessani muiden lukioiden edustajien kanssa, olen todennut, että kentällä tuntuu olevan edelleen epäselvyyttä, mitä tämä ennaltaehkäisevä työ voisi konkreettisesti pitää sisällään. Somerolla esim. toteutettiin ryhmän toimesta kouluviihtyvyyskysely, jonka perusteella mietittiin keinoja viihtyvyyden lisäämiseksi lukiossa. Hyvänä pidän tässä mallissa juuri sitä, että tähän työhön voidaan ja pitääkin ottaa opiskelijat mukaan. Meillä opiskelijoiden edustuksena toimii opiskelijakunnan hallituksen jäseniä.

Itse puhun mielelläni avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiristä. Avoimuuden ilmapiiri ei tarkoita sitä, että opiskelijoiden asioita kuulutetaan turuilla ja toreilla ilman lupaa, vaan avointa keskusteluilmapiiriä. Jos jollakin opiskelijalla on terveydellisiä ongelmia, jotka voivat ilmetä niin oppitunneilla, koetilanteissa ja välitunneilla ja hän kertoo asiasta minulle, voimme yhdessä pohtia

kenen kaikkien asiasta olisi hyvä tietää.

Jos opiskelijalle syntyy luottamuksen tunne siitä, että hänen asiansa on tärkeä ja tieto pysyy niissä käsissä joista yhdessä sovitaan, niin monen asian käsittely jatkossa helpottuu. Joskus näkee selvästi kuinka paljon opiskelija huojentuu, kun ei ole asian kanssa enää yksin ja hänen ei tarvitse käydä asiaansa erikseen jokaiselle opettajalle selvittämässä. Tarvittaessa alaikäisen kanssa tietysti kuullaan asiassa myös huoltajaa.

Esimerkiksi lukivaikeuksien kohdalla opiskelijaa voi huojentaa tunne siitä, ettei asiassa ole mitään hävettävää tai ihmeellistä. Muistan itse edelleen yliopistosta luennon aloituksen, jolla professori aloitti sanoilla: ”Tässä minäkin opetan, lukihäiriöstäni huolimatta.”

Pitää silti siis vielä painottaa, että kaikkeen asioiden eteenpäin kertomiseen tulee olla yksilöity lupa ja mielellään kirjallisena. Erilaisuuden sietämiseen opettelu ja suvaitsevaisuus ovat varmasti teemoja, joita ennaltaehkäisevässä opiskelijahuoltotyössä voidaan käsitellä.

Tähän työhön, ja muihinkin ennaltaehkäisevän opiskelijahuoltotyön aiheisiin, meidän kaikkien on mietittävä uusia toimintatapoja.

Heini Kelosaari

Lue Lyseonpuiston lukion kokemukset seuraavalta sivulta

» 27

LYSEONPUISTON LUKION MALLI OPISKELUHYVINVOINTITYÖSTÄ Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan syksyllä 2014. Onneksi olimme ehtineet ennen lain tuloa työstää Opetushallituksen oppilashuollon- ja OKM:n Lukion opinto-ohjauksen kehittämishankkeiden kautta opiskeluhyvinvointityötä voimaan tulleen lain suuntaiseksi. Lain tullessa voimaan tarkensimme vielä kehittämäämme toimintamallia.

Rovaniemen koulutuspalveluissa käytetään oppilas- ja opiskeluhuollosta käsitteitä oppilas- ja opiskeluhyvinvointi. Opiskeluhyvinvointiin kuuluvat opetussuunnitelman mukainen opiskeluhyvinvointi sekä opiskeluhyvinvoinnin palvelut. Näitä palveluita ovat opiskeluterveydenhuollon palvelut, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhyvinvointityö. Tällä hetkellä psykologipalvelut järjestyvät opiskeluterveydenhuollon kautta.

Lyseonpuiston lukion opetussuunnitelmaan on kirjattu, että oppilaitoksen tulee tiedollisten osaamistavoitteidensa ohella tukea opiskelijan yleisen hyvinvoinnin, tunne-elämän, sosiaalisten taitojen sekä eettisten ja esteettisten taitojen kehittymistä. Opiskelumyönteisyyden vahvistaminen lukiossa ja lukion kehittäminen nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi on merkityksellistä. Koululla on tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana niin koulun sisällä kuin laajemminkin ympäröivän yhteiskunnan kesken.

Lyseonpuiston lukiossa toimii yleinen, yhteisöllinen opiskeluhyvinvointiryhmä sekä yksittäisen opiskelijan asiaa käsittelevä pienempi monialainen asiantuntijaryhmä, joka tarttuu opiskelijan huoleen mahdollisimman nopeasti.

Näitä monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisia kutsutaan opiskelijapalavereiksi, ja niissä on aina läsnä opiskelija ja tarvittaessa alaikäisen huoltaja.

Tällä menettelytavalla varmistetaan se, että palaverissa voidaan puhua asi-

28

oista avoimesti ja opiskelijan osallisuus omien asioiden hoitamiseen toteutuu.

Ratkaisuja etsitään ja tukitoimista sovitaan yhdessä. Kysymme aina opiskelijan suostumuksen opiskelijapalaverin järjestämiseksi. Opiskelijalla on oikeus päättää, ketä palaveriin kutsutaan ja mitä palaverissa käsitellään. Näin varmistetaan, että opiskelijan yksityisyyttä kunnioitetaan.

Opiskeluhyvinvointiryhmä Lyseonpuiston lukiossa opiskeluhyvinvoinnista, sen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa opiskeluhyvinvointiryhmä (opiskeluhuoltoryhmä).

Opiskeluhyvinvointiryhmään kuuluvat apulaisrehtori, IB-koordinaattori, opot, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, opiskelijakunnan jäsen ja tarvittaessa muut yhteistyötahot. Opiskeluhyvinvointiryhmä on keskusteleva ryhmä, jonka tehtävänä on moniammatillisesti paneutuen edistää opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointia vahvistavia asioita ja toimintamalleja. Ryhmässä käsitellään yleisellä tasolla esim. oppimiseen vaikuttavia asioita, terveyttä edistäviä toimenpiteitä, erilaisten tukipalvelujen kehittämistä ja yhteisöllisyyttä lisääviä toimintoja. Opiskeluhyvinvointiryhmä järjestää mm. vuosittain opiskelijoille hyvinvointitapahtuman, jonka teemat nousevat esiin ajankohtaisista ilmiöistä ja kouluterveyskyselyn tuloksista. Lyseonpuiston lukiossa emme ole käsitelleet yksittäisen opiskelijan asioita opiskelijahyvinvointiryhmässä enää moneen vuoteen. Opiskeluhyvinvointityö on omalta osaltaan myös koulun turvallisuutta edistävää toimintaa.

Opiskeluhyvinvointityöryhmän kokouksissa käsitellyistä asioista laaditaan muistio ja asioista tiedotetaan koko kouluyhteisölle ja huoltajille. Lyseonpuiston lukiossa opiskeluhyvinvointiryhmä kokoontuu säännöllisesti (n. 8 krt) lukuvuodessa.

Yksittäisen opiskelijan asian käsittely Rovaniemen kaupungissa opiskelun ja hyvinvoinnin tuki perustuu varhaiseen avoimeen yhteistyöhön ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä tarkoittaa yhteistyötä opiskelijan ja työntekijän kesken sekä työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on opiskelijan omien voimavarojen vahvistaminen yhteistyössä lähiverkoston kanssa.

Olemme pyrkineet työssämme korostamaan, että oppilaitoksen työntekijän velvoite on ottaa huoli puheeksi opiskelijan kanssa. Huolet voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Huolta voi aiheuttaa 1) oppimiseen ja opiskeluun liittyvät asiat sekä 2) opiskeluhuollolliset asiat. Oppimiseen ja opiskeluun liittyvät huolet voivat olla esimerkiksi opiskelijan poissaolot, opiskelumenestys tai muut opiskeluun tai opiskelun järjestämiseen liittyvät asiat. Näissä tilanteissa asioiden selvittämisessä ovat mukana opiskelijan lisäksi ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja/ tai erityisopettaja.

Opiskeluhuollolliset asiat voivat liittyä opiskelijan kotitilanteeseen, vapaa-aikaan tai terveyteen, ja tällöin opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta keskustella oppilaitoksen kuraattorin kanssa tilanteesta. Kuraattori kartoittaa opiskelijan tilannetta ja auttaa pulmallisen tilanteen ratkaisussa. Kuraattorilla on velvollisuus antaa opiskelijalle mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä kuraattorin/psykologin kanssa viimeistään oppilaitoksen seitsemäntenä työpäivänä ja kiireellisissä asioissa samana tai seuraavana koulupäivänä. Toisinaan näiden asioiden ratkaisemiseksi tarvitaan myös oppilaitoksen henkilökuntaa tai yhteistyökumppaneita, joita pyydetään mukaan opiskelijan suostumuksella. Jos opiskelijan huoli koskee terveydellisiä asioi-

ta, häntä rohkaistaan ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan. Opiskelijan tulee tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta ja tämän lisäksi on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon.

Huolen puheeksi ottaminen opiskelijan kanssa tulee tapahtua mahdollisimman pian. Kaikki opiskelijan kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksel-

lisia. Oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa ja opiskeluhuollollisissa asioissa menettelytavat eroavat toisistaan, koska niiden perusteena on eri lainsäädäntö. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuollollisissa asioissa edetään opiskelijan suostumuksella.

Opiskelija määrittelee ketkä osallistuvat hänen asioidensa käsittelyyn. Oppilaitoksen työntekijällä on mahdollisuus myös konsultoida opiskelijan asiassa (opiskelijan nimeä mainitsematta) opis-

kelijahuollon työntekijää. Jos opiskelija ei suostu yhteistyöhön, oppilaitoksen työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa opiskeluhuollollisesta asiasta opiskeluhuollon työntekijälle. Yhteydenotto tulee kirjata mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä varten. Oppimiseen ja opiskeluun liittyviä asioita käsitellään ensin yhdessä opiskelijan kanssa ja tarvittaessa otetaan yhteyttä alaikäisen huoltajiin. Tällöin yhteydenottoon ei tarvita opiskelijan suostumusta.

»

Opiskeluhuollollisten asioiden käsittely huolen tason mukaan

KUVIO 1. Huolen puheeksi ottaminen opettajan näkökulmasta Varhainen huoleen tarttuminen ja puheeksi ottaminen on monesti riittävä apukeino opiskelijan huolen ratkaisemiseksi.

KUVIO 2. Opiskeluhuollollisen huolen jatkuminen, opettajan näkökulma

Huoli on muuttunut tuntuvaksi: KUVIO 3. Tuntuva huoli tai aikaisemmin esille tullut huoli ei ole poistunut, opettajan näkökulma Kuviot 1, 2 ja 3 Anu Turunen, Milla Närhi ja Inkeri Johansson

29

AKUUTTI TILANNE: Akuuteissa koulupäivän aikana sattuvissa tilanteissa yhteydenotto on tehtävä suoraan hätänumeroon ja saatettava asia oppilaitoksen rehtorin tietoon.

Rehtori tekee ratkaisun oppilaitoksen kriisiryhmän kokoontumisesta.

Alaikäisten kohdalla äkillisten lastensuojelullisten asioiden esille tullessa opettaja ottaa yhteyttä suoraan lastensuojelun päivystysnumeroon. Kiireettömissä lastensuojelullisissa asioissa opettaja voi myös konsultoida oppilaitoksen kuraattoria.

Opiskeluun ja oppimiseen liittyvät vaikeudet Lyseonpuiston lukiossa on ollut käytänteenä jo pitkään, että joka jakson jälkeen opinto-ohjaaja tapaa jokaisen ryhmänohjaajan henkilökohtaisesti. Näissä ropo-opo-tapaamisissa käydään läpi jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutuminen, poissaolot yms. Jos jollakin opiskelijalla on tullut oppimiseen tai opiskeluun liittyviä vaikeuksia, ryhmänohjaaja ottaa

yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Ennen yhteydenottoa ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa. Tarvittaessa järjestetään palaveri huoltajien kanssa. Täysi-ikäinen opiskelija vastaa itse asiastaan, eikä kotiin oteta yhteyttä, ellei opiskelija niin itse halua. Erityisopettajan arviointiin ja ohjaukseen opiskelijat ohjautuvat luki- ja matematiikan seula-arvioiden kautta, taikka huoltajat ja opiskelijat ottavat itse yhteyttä, usein jo lukioon siirtymisvaiheessa.

Myös opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä asioissa pyritään varhaiseen avoimeen yhteistyöhön ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Aineenopettajat seuraavat opiskelijan oppimista ja keskustelevat tarvittaessa ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai erityisopettajan kanssa ja ohjaavat opiskelijaa hakemaan oppimisen ja opiskelun tukea. Tarvittaessa opiskelijalle tehdään pedagoginen suunnitelma, johon kirjataan opiskelijan oppimista ja opiskelua edistävät tukitoimet. Opiskelija keskustelee itse tukitoimien ja erityisjärjestelyjen tarpeesta kunkin jakson aineenopettajiensa kanssa.

Lopuksi Uuden lainsäädännön myötä opiskelijan asema on vahvistunut opiskeluhyvinvointityössä. Uusi lainsäädäntö korostaa opiskelijan aktiivisuutta ja päätäntäval-

taa omissa asioissaan. Yksittäisen opiskelijan asioita käsitellään opiskelijapalavereissa ja näin opiskelijan tilanteesta tulevat tietoiseksi vain asianomaiset, joita asia koskettaa.

Lyseonpuiston lukiossa resurssia on opiskeluhyvinvointityöhön aika hyvin. Opiskelijoita on noin 670. Lyseonpuiston lukiossa on kolme päätoimista opinto-ohjaajaa, joille kuuluu myös suhteellisen pienen Rovaniemen aikuislukion ohjaus, sekä erityisopettaja, jolla on vastuullaan kaksi lukiota. Kuraattori on Rovaniemen lukioiden yhteinen ja on Lyseonpuiston lukiolla 2 päivää viikossa. Lyseonpuiston lukiosta vastaa yksi Opiskeluterveyshuollon terveydenhoitajista ja opiskeluterveyshuoltoon pääsee myös päivittäin ilman ajanvarausta.

Olemme kokeneet uuden lain mahdollistavan työtavan, jossa opiskelijat voivat olla osallisena kehittämässä hyvinvointia. Näin opiskelijoiden hyvinvointi on koko kouluyhteisön asia. Se vaatii rohkeutta tarttua huoleen sekä yksilö- että yhteisötasolla. Kun nuoret voivat hyvin, koko kouluyhteisö voi hyvin ja nuoret tunnistavat omat vahvuutensa ja pystyvät miettimään omaa tulevaisuuttaan.

Opinto-ohjaaja Anu Turunen, kuraattori Milla Närhi ja erityisopettaja Inkeri Johansson

Kuva: Johanna Ahonen

30

L

Opinto-ohjaajan varaventtiili

Academia-opintovierailu Espanjan Murciassa Academia-opintovierailut eri puolille Eurooppaa tarjoavat erilaisissa ohjauksen tehtävissä toimiville henkilöille mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamistaan ja syventää ammattitaitoaan.

Viikon mittaisilla vierailuilla on tavoitteena edistää ohjausalalla työskentelevien omaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tiedonvaihtoa hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Opintovierailuilla tutustutaan kohdemaan ohjaukseen yleisesti tai johonkin sen erityispiirteistä.

Opintovierailuille haetaan työpareina syksyisin ja itse opintovierailut järjestetään maalis-toukokuun aikana.

Opintovierailuja hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu ja opintovierailuille valituille myönnetään apurahaAcademiaohjaajien liikkuvuusverkostoprojektin kautta. Keväällä 2015 apuraha myönnettiin yhdeksälle ohjaustyötä tekevälle työparille.

Marraskuussa 2015 alkaa hakuaika kevään 2016 opintovierailuille. Lisätietoa vierailuista löytyy CIMO:n sivuilta www.cimo.fi/palvelut/euroguidance/ academia-opintovierailut Lukuvuoden 2015–16 hakuajat ja -kriteerit julkaistaan Cimon sivuilla myöhemmin syksyllä.

Päivi Lepistö Kankaanpään TE-toimistosta ja Niina Veko Valtti-työpajasta olivat opintovierailulla Espanja Murciassa 13.–17.4.2015. Näin he kertovat matkastaan:

Opintovierailun tavoitteet Työparina hakeutuminen opintovierailulle tuntui mielenkiintoiselta mahdollisuudelta. Organisaatiomme tekevät päivittäin yhteistyötä. Tavoitteenamme oli etsiä uusia hyviä käytäntöjä ohjaustyöhön ja jakaa omasta työstämme parhaita käytäntöjä muille osallistujille.

Kunnianhimoisena tavoitteena oli myös kartoittaa mahdollisia partnereita tulevaisuuden kansainvälisiin kehittämishankkeisiin vierailukohteessa tai muiden osallistujien kanssa. Lisäksi tavoitteisiimme kuului valmiuksiemme parantaminen maahanmuut-

tajien kohtaamiseen työssämme sekä oman kielitaitomme paraneminen aikuisohjauksen tueksi.

Opintomatkan antia Vierailumme rakentui Murcian alueen koulutukseen ja työllistymiseen tähtääviin organisaatioihin ja järjestelmiin tutustumisista ja vierailuista.

Alueellisten järjestelmien lisäksi kuulimme koko Espanjaa kattavista koulutus- ja ohjausjärjestelmistä. Ranskalaiset kollegamme Valerié, Hélène, Ophélie ja Daniela tutustuttivat meidät ranskalaiseen koulutus- ja ohjausjärjestelmään sekä itse tietenkin kerroimme suomalaisesta järjestelmästä.

Vierailumme käynnistyi emäntiemme Lucrecian, Monican ja Cecilian työpaikalla alueen opetusministeriön alaisen ammatillisen koulutuksen keskusvirastossa. Ammatillisen koulutuksen palveluiden osaston johtaja Inigo Magdaleno tutustutti meidät espanjalaiseen koulutusjärjestelmään. Pitkän lounaan yhteydessä pääsimme tutustumaan toisiimme hieman epävirallisemmin ja keskustelu lounaspöydässä olikin hyvin vilkasta.

Päivän ohjelma jatkui ranskalaiseen järjestelmään tutustumisella. Keskustelua käytiin englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi, joten kielikylpy käynnistyi vähän liiankin vauhdikkaasti. Illansuussa pääsimme itsekin esittelemään oman maamme järjestelmää sekä omia organisaatioitamme ja omaa työnkuvaamme.

Vierailun toinen päivä alkoi erittäin mielenkiintoisella ja innostuneella esityksellä Euroopan yritys- ja innovaatiokeskuksessa (Centro Europeo de Empreas e Innovacion de Murcia, CEEIM). Yksi keskuksen tehtävistä on auttaa yrityksiä kansainvälisten verkostojen luomisessa sekä uusien ideoiden konkretisoinnissa. Oli mielenkiintoista kuulla

heidän käytännöistään. Yllättäen eräs heidän hankkeistaan ulottui myös Suomeen Satakuntaan, Poriin ja Karviaan saakka. Tavoitteenamme ollut verkostoituminen käynnistyi tehokkaasti heti toisena päivänä, kun tarvittavat kontaktit tulevia kansainvälistymishankkeita varten löytyivät CEEIMistä.

Iltapäivän vietimme alueen metallialan yrittäjien koulutuskeskuksessa (Federaciòn Rgional de Empresarios de Metal de Murcia, FREMM), jossa saimme tutustua huippuvarusteltuihin koulutustiloihin ja työpajoihin. Koulutuskeskuksessa opiskelee vuosittain n.

5000 opiskelijaa. Keskus tekee koulutussopimuksia alueen yrittäjien kanssa, kouluttaa sekä työttömiä että omia työntekijöitään ja myös maahanmuuttajia. Rahoituksen keskus saa osittain yritysten maksamista sosiaaliturvamaksuista. Tutustumiskohteistamme tämä työpajatyyppinen valmennus vastasi eniten suomalaista työpajatoimintaa.

Keskiviikkoaamuna tutustuimme alueelliseen ohjauskeskukseen, joka tarjoaa ohjaus- ja koulutuspalveluja Murcian alueen työttömille. Noin 500 000 asukkaan Murciassa on 25 ns. työvoimatoimistoa, joissa työskentelee yhteensä n. 136 työntekijää, keskimäärin 5-7 henkilöä per toimisto. Espanjassa tuntuu vielä olevan vallalla järjestelmä, jossa palvelut on viety pieniin yksiköihin ympäri aluetta, kun taas Suomessa keskitetään palveluja suuriin yksiköihin.

Ohjauskeskus on avokonttori, jossa kaikki asiakaspalvelu tapahtui avotilassa.

Espanjalaisessa järjestelmässä on kaksi palvelulinjaa:”spot actions service line” niille, joiden edellytykset työllistyä ovat hyvät. ”Continuing service line” on heille, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea työnhaussa.

Ohjauskeskus järjestää erilaisia lyhytkoulutuksia, esimerkiksi kuuden tunnin mittaisia atk-peruskursseja alkaen hiiren

»

31

käytön opettelemisesta. Kysyttäessä ohjauskeskuksen työntekijä kertoi, että paras tapa saada töitä, on tuntea omat vahvuutensa ja itsensä työntekijänä.

Iltapäivällä tutustuimme CROEM:iin (Confederación Regional de Organizaciones Empresariales de Murcia), jonka päättelimme olevan eräänlainen yrittäjäyhdistys. Se tarjoaa yrityksille palveluita ja koulutusta, mm. kielikoulutusta, liiketalous- ja kansainvälistymiskoulutusta. johtamista ja riskienhallintaa. Organisaatio myös tukee ihmisiä yrittäjyyteen tarjoamalla taloudellista tukea ja apua suunnitelmien ja strategioiden laadintaan. Yhdistys tarjoaa koulutusta myös työttömille.

Tämän rahoituksen päättelimme tulevan valtiolta. Koulutuksen aikana työtön saa työttömyysedun, jos oli siihen oikeutettu ja pienen matkakorvauksen.

Torstaina pääsimme tutustumaan kauniiseen Cartagenaan, joka on kaupunki Murcian itsehallintoalueella kaakkoisessa Espanjassa meren rannalla.

Aamupäivällä tutustuimme kansalliseen ammatilliseen koulutuskeskukseen SEf (Servicio Regional de Empleo y Formacion), joka tarjoaa kemian alan ammatillista koulutusta työttömille. Koulutuskeskus tarjoaa pikakursseja myös työssäoleville. Tällä huippuvarustellulla koulutuskeskuksella on yhteistyösopimuksia sekä työvoimatoimistojen että kemian alan yritysten kanssa. Näissä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan aidoissa ympäristöissä ja saavat tietenkin jalansijaa työllistymispyrkimyksissään.

Saimme tutustua myös paikallisen n. 1000 oppilaan peruskoulun ohjauskäytäntöihin. Koulun oppilaista 80 % oli erityistä tukea tarvitsevia: oppimisvaikeuksia, motivaatio-ongelmia, autismia, aspergerin oireyhtymää, adhd:a. Alueella oli paljon sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Rikollisuus ja päihdeongelmat olivat nuorten kasvuoloissa yleisiä.

Koulussa toimii erityinen ohjausosasto, jonka henkilökuntaan kuuluu useita psykologeja ja erilaista terapeuttista osaamista omaavia opettajia.

Ohjausosaston henkilökunta ei osallistu opetukseen vaan tukee opettajien työtä ohjauspalveluja tarjoamalla ja koordinoimalla. Usein opiskelijalle laaditaan PAD (Plan for Attending Diversity), suomalaisittain HOJKS.

32

Perjantain käytimme viikon tapahtumista ja annista keskusteluun sekä palautteen antoon puolin ja toisin.

Tavoitteiden toteutuminen Viikko oli todella mahtava ja antoisa ja tulimme hyvin juttuun ranskalaisten opintovierailijoiden kanssa. Meillä oli rankkaa, mutta myös hauskaa. Tutustumiskohteet palvelivat hyvin meidän molempien työtä sekä alueellisen yhteistyön kehittämistä. Yhteydenpito ranskalaisiin kollegoihin on jatkunut aktiivisesti: suunnitteilla on Suomen vierailu, jossa Hélène tulee esittelemään 13–18-vuotiaille suunnattua EU-projektiaan Suomen kouluihin.

Kielikylpy oli melkoinen ja rohkeus puhua englantia vahvistui päivittäin.

Jo viikon puolivälissä huomasimme puhuvamme englantia keskenämmekin.

Kokemuksemme jälkeen kykenemme paremmin asettumaan maahanmuuttajien asemaan työssämme. Vaatii äärimmäistä ponnistelua, kun yrittää ymmärtää toisen kertomaa, ammattisanasto on haasteellista. Kävimme keskustelua tekemästämme yhteistyöstä ja keinoista oppia tuntemaan toistemme työtä paremmin, jotta asiakkaiden saama

Federación Regional de Empresarios de Metal de Murcian koulutustiloja

tuki olisi oikein kohdennettua ja parasta mahdollista. Vakuutuimme oman kokemuksemme kautta kielikylvyn merkityksestä maahanmuuttajatyön tukena sijoittua suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.

Päivi Lepistö, asiantuntija Kankaanpään TE-toimisto Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja, Kankaanpää Seija Koskela opinto-ohjaajankouluttaja, JAMK, Jyväskylä

Effetktiv grupphandledning

av överåriga studerande gav goda resultat På Yrkeshögskolan Novias campus i Raseborg finns ca 550 studerande som studerar till agrolog, hortonom, miljöplanerare, skogsbruksingenjör, ingenjör, byggmästare och tradenom. Statsfinansieringen av yrkeshögskolor blir i allt högre grad resultatinriktad och har lett till en stark fokusering på vissa resultatindikatorer.

Finansieringen bestäms på basis av avlagda examina, studieprocessernas kvalitet, effektivitet, sysselsättning samt forsknings- och utvecklingsverksamhet.

Syftet med den nya finansieringsmodellen är att styra yrkeshögskolornas verksamhet att bli mer effektiv och målinriktad. För yrkeshögskolan är det således viktigt att minska avbrottsprocenten och öka antalet studerande som avlägger examen.

Avdelningen för byggnadsteknik vid Campus Raseborg beslöt att under vårterminen 2012 genomföra en grupphandledning för överåriga studerande, d.v.s. studerande som inte har avlagt examen inom normtid. Åtta studerande deltog i grupphandledningen. Situationen för dessa studerande var likartad, de flesta hade några kurser kvar att avlägga förutom examensarbetet. Många hade påbörjat examensarbetet och fått en handledare utsedd bland lärarna på byggavdelningen.

Samtliga studerande arbetade inom byggnadsbranschen och var således inte längre på högskolan utan i arbetslivet på del- eller heltid. Några av studerandena hade dessutom familj och barn. Då de studerande blev kallade till grupphandledningen hade de inte presterat något i sina studier under det senaste året. Grupphandledningsmodellen upprepades år 2014. Då var det färre studerande som deltog, men deras livssituationer var ungefär de samma som i föregående grupp.

Ingenjör Gustav Aarnio var en av de studerande som genom grupphandledning fick sin byggnadsingenjörsexamen våren 2012. Han är glad att Novia erbjöd chansen att få extra hjälp, utan den skulle examensarbetet knappast ha blivit gjort.

Arbetssätt och metod Målet med grupphandledningen var att få studerande som har väldigt lite studietid kvar att slutföra sitt examensarbete för att så fort som möjligt erhålla ingenjörsexamen.

En av lärarna vid utbildningsprogrammet höll i trådarna för arrangemangen kring grupphandledningen. Därtill var även studiehandledaren och de övriga examensarbetshandledarena delaktiga.

De studerande som passade in i målgruppen kontaktades per telefon. Detta var nödvändigt eftersom de flesta inte läste sin e-post på Novia regelbundet.

Det fanns till och med sådana som inte längre kom åt sin e-post. Alla studerande reagerade positivt till att de blev kontaktade och ville delta i grupphandledningen. Därefter skickades en kallelse till de studerande per e-post.

Som en del av kallelsen fick de studerande ett klart tidsschema för hur grupphandledningen skulle gå till under ca 2-3 månaders tid. De studerande kunde alltså genast avtala om ledighet för träffarna med sin arbetsgivare och komma överens om eventuell ledighet för att skriva sitt examensarbete. Vissa studerande tog någon vecka ledigt från arbetet för att skriva, andra klarade sig med ett par lediga dagar under några veckor, därtill användes givetvis kvällar och veckoslut.

Det viktiga var att alla som valde att delta i grupphandledningen tydligt uttalade att de förband sig till att delta i det planerade programmet. Eftersom programmet krävde en ansenlig arbetsinsats från både studerande och lärare var viktigt att alla hade en ömsesidig överenskommelse om att arbeta för ett gemensamt mål.

» 33

Med två veckors mellanrum hölls handledningsträffar för hela gruppen där handledare och studiehandledare deltog. Träffarna hölls på måndag morgnar.

Tidpunkten valdes så att det skulle vara lätt för studerande att ta ledigt från sina arbeten och att bara halva arbetsdagen skulle gå åt för de studerande som reste längre ifrån. Träffarna tog i medeltal 2-3 timmar. De flesta studerande deltog i samtliga träffar.

Vid handledningsträffarna använde vi olika handledningsverktyg. Verktygen fungerade exempelvis så att sparringpartnerna tillsammans funderade kring examensarbetsprocessen, tidsanvändning, metoder etc. Sedan diskuterades frågorna i gruppen tillsammans med studiehandledaren och examensarbetshandledarna.

•

Resultat

•

Verktyg

Första gången som grupphandledningsmetoden användes slutförde alla studerande sina examensarbeten. Målet blev således uppfyllt till 100 %. Av åtta studerande lyckades sju även avlägga de resterande studieprestationer som saknades då grupphandledningen inleddes, och erhöll således examensbetyg vid följande dimission. Den åttonde studerande fick sin examen några månader senare. Slutesultatet blev alltså att 100 % av de som deltog i handledningen fick sin byggnadsingenjörsexamen inom ett drygt halvår efter att grupphandledningen inleddes.

Ungefär 1,5 vecka före varje träff fick de studerande en kallelse. Studerande kvitterade att de hade fått kallelsen genom att meddelade huruvida de deltar eller ej.

Kallelsen innehöll ett sammandrag över saker vi hade kommit överens om vid föregående träff och fungerade således som ett slags memo.

I handledningen använde vi även en tidtabell. Strukturen för arbetet, milstolpar och tidsanvändningen utgjorde botten i tidtabellen och vid varje handlednings-träff gick vi igenom hur varje studerandes arbete har framskridit och hur de bör arbeta för att uppnå nästa mål.

Tidtabellen skickades som bilaga till alla kallelser.

Vid den första träffen delades deltagarna upp i par eller grupper om tre personer, d.v.s. fick var och en en sparringpartner.

Sparringpartners valdes så att sådana som samåkte till träffarna blev par. Sparringpartnerna fungerade också som opponenter till varandras arbeten.

•

•

När grupphandledningen användes på nytt två år senare var studerandeunderlaget mindre. Endast tre studerande deltog och av dessa klarade två av att slutföra examensarbetet.

Diskussion Av dessa försök med grupphandledning för överåriga studerande med mål att slutföra examensarbetet kan man dra följande slutsatser:

•

Att samla flere studerande med liknande studie- och livssituation verkar sporrande för gruppen och ökar motivationen. Om gruppen är för liten och studerandes livssituation väldigt olika, uppstår inte gruppgemenskap och sparringpartners vilket leder till att stödet från gruppen uteblir för den enskilda studeranden.

Det är lättare för handledaren att verkligen nå studerande då man träffas ansikte mot ansikte varannan vecka. Det man kommer överens om och det man lovat att utföra till nästa träff känns viktigare att utföra.

I samband med grupphandledningsträffarna har studerande också fått hjälp att strukturera upp övriga studieprestationer som saknas. I och med att studerande varit i skolan en förmiddag varannan vecka har ärenden till ansvarsläraren för de kurser man saknar prestationer i effektivt kunna skötas samma dag som handledningsträffarna.

Vissa studerande har varit väldigt självgående och dragit stor nytta av att någon har sporrat dem och lagt upp en klar tidtabell. Andra studerande har behövt mera handledning och hjälp på vägen. Ett effektivt sätt att få igång skrivprocessen har varit att erbjuda en plats på skolan där man kan sitta och skriva.

Då har den studerande kunnat söka upp handledaren (eller vice versa) några gånger per dag under 2-3 dagars tid och få hjälp med aktuella frågeställningar eller problem.

Det är viktigt att studerande kommit i kontakt med studiehandledaren i samband med gruppträffarna. En del studerande har behövt studiehandledarens stöd mera aktivt, andra just inte alls.

Towe Andersson, Dipl. Ing. Lektor, Yrkeshögskolan Novia, Campus Raseborg

34

Euroguidance tiedottaa

Ovet auki maailmaan – Happier with mobility!

Tuore julkaisu avaa näkökulmia siihen, miten ohjauksella voidaan tukea kansainvälistä liikkuvuutta

CIMOn neuvontapalveluiden syksy

Englanninkielinen Open the Door to the World: Views on Mobility Guidance from up North -julkaisu ilmestyi verkkojulkaisuna keväällä 2015. Sen ovat tuottaneet yhteistyössä Baltian ja Pohjoismaiden Euroguidance-keskukset, jotka tukevat ohjaus- ja neuvonta-alan kansainvälistymistä Euroopassa.

Nuorille suunnatuista tapahtumista ja infotilaisuuksista kerrotaan Maailmalle.net-palvelun kalenterissa: www. maailmalle.net/ajankohtaista. Syksyllä pidetään perinteisen Opiskelemaan Britanniaan -infon lisäksi Saksa-, Ranska- ja Irlanti-infot. Näitä tilaisuuksia voi seurata myös verkossa.

Kirjassa käsitellään eri näkökulmista sitä, miten ohjauksella voidaan tukea kansainvälistä liikkuvuutta. Ulkomaanjakso antaa lähtijälle mahdollisuuden oppia kansainvälisistä kokemuksista, jäsentää omia ajatuksiaan ja suunnitella tulevaisuuttaan. Ohjauksella on merkittävä rooli vaihtojakson oppimistavoitteiden asettamisessa ja -tulosten reflektoinnissa.

Tiedotamme omista ja yhteistyökumppaneidemme tapahtumista myös Maailmalle.netin Facebook-sivuilla: www. facebook.com/maailmallenet. Lisäksi tarjolla on vinkkejä ja linkkejä mm. kokemustarinoihin, kilpailuihin sekä vapaaehtoistyöpaikkoihin.

Teos rakentuu neljän asiantuntija-artikkelin varaan, ja jokaista artikkelin teemaa lähestytään esimerkkien valossa.

Teemoina ovat piilotettu osaaminen, ohjaus kansainväliseen liikkuvuuteen, erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja suvaitsevaisuus. Lisäksi eri maista on nostettu esiin toimivia käytäntöjä.

HUOMIO! Julkaisu on nyt painettu ja CIMOn kautta on jaossa pieni määrä näitä painotuotteita. Voit tilata oman kappaleesi sähköpostitse osoitteesta julkaisutilaukset@ cimo.fi.

Julkaisu on edelleen saatavilla myös verkossa: www.cimo. fi/ajankohtaista/euroguidance_uutisia/101/1/ohjaus_rikastaa_ulkomaanjaksoja

MAAILMALLE.NET CIMOsta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Palvelutietomme löydät osoitteesta www.maailmalle.net/ neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

Maatieto.netin Maaoppaat-sarjassa on tekeillä toivottu Alankomaat-opas, jossa kerrotaan tarkemmin maan koulutusjärjestelmästä, korkeakoulu-opintoihin hakemisesta sekä muista käytännön asioista.

Maailmalle.netin etusivulta pääsee nyt suoraan katsomaan nuorille tehtyjä videoita, joista tuoreimpana esimerkkinä on vapaaehtoistyön mahdollisuuksista kertova videosarja.

CIMOn neuvontapalvelut toteuttavat syksyn 2015 aikana asiakaskyselyn, jonka tarkoituksena on saada tietoa asiakastyytyväisyydestä ja toiminnan vaikuttavuudesta.

Kysely lähtee kaikille niille asiakkaille, jotka ovat ottaneet yhteyttä CIMOon sähköisellä lomakkeella.

Sivun toimitus: Mika Launikari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO euroguidance@cimo.fi www.cimo.fi/euroguidance

1.–2.12.2015

Messukeskus Helsinki Avoinna: ti 1.12. klo 9–17, ke 2.12. klo 9–16

UUTTA! ELÄMYKSELLINEN BIITSI-ALUE OPINTO-OHJAUS

YLIOPISTOT

TYÖNHAKU

AMMATTIKORKEAT VÄLIVUOSI ULKOMAILLA

NEUVOJA TIETOISKUJA

APUA VALMENNUSKURSSIT

LIITOT, JÄRJESTÖT

VINKKEJÄ

TIETOA ERI ALOJEN AMMATEISTA

URAPOLUT

ERIKOISOPPILAITOKSET

Suomen suurin nuorten opiskelu- ja uratapahtuma www.studiamessut.fi

Pääsyliput: Ovelta 12 €, oppilaitoksiin ennakkoon tilatut ryhmäliput 7 €/hlö. Tilaukset viimeistään 2.11.

Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti esitettävä), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus esitettävä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät pääsevät messuille maksutta rekisteröitymällä kävijäksi.

Työttömät pääsevät messuille maksutta esittämällä kassalla todisteen työttömyydestään. Rekisteröidy tai tilaa edulliset ryhmäliput netissä: www.studiamessut.fi.

Yhteistyössä:

Mediayhteistyössä: