Skip to main content

Opinto ohjaaja 2 2016

Page 1

opinto-ohjaaja TUNNELMIA OPOPÄIVILTÄ OULUSTA

»

ammattilehti 2/2016

Haastattelussa Vuoden opinto-ohjaaja SATU HAIME Suomen opinto-ohjaajat ry

s

oP o


Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus 2016 Puheenjohtaja/Ordförande Jukka Eero Vuorinen puh. 040 1901 732 jukka.vuorinen@uta.fi Sihteeri Tuija Ristimella puh. 040 5336 463 t.ristimella@gmail.com varajäsen: Ruut Pasanen puh. 044 7039 062 ruut.pasanen@eduouka.fi Varapuheenjohtaja Sirpa Puikkonen puh. 040 341 6164 sirpa.puikkonen@jao.fi varajäsen: Virpi Salminen puh. 0400 276 188 virpi.h.salminen@tampere.fi

Mervi Kurula puh. 050 523 4271 mervi.kurula@karelia.fi

Armi Nurmi puh. 044 7786 112 armi.nurmi@salo.fi

varajäsen: Vesa Kuhanen puh. 040 5263604 vesa.kuhanen@jamk.fi

varajäsen: Riitta Valkonen puh. 040 3304 608 riitta.valkonen@riihimaki.fi

Eero Nummenmaa puh. 040 5056 399 eero.nummnmaa@Tampere.fi

Maija Pasanen puh. 040 8333 672 maija.pasanen@edu.porvoo.fi

varajäsen: Hans Kankkonen puh. 040 828 2684

varajäsen: Anu Turunen puh. 040 7380 599 anu.turunen@rovaniemi.fi

Anja Laaksonen puh. 040 734 4958 ahlaaksonen@gmail.com varajäsen: Anu Japisson puh. 040 3349 044 anu.japisson@edu.hel.fi

Timo Vainionpää puh. 040 868 0168 timo.vainionpaa@sedu.fi varajäsen: Anu Hietarinta puh. 040 5547 199 anu.hietarinta@sedu.fi

Katso tarkemmat yhteystiedot www.sopo.fi/yhdistys/hallitus

Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. Yhteishaku 16.3. - 6.4.2016 Meillä jokaisella on haaveita ja tavoitteita. Mutta sillä on merkitystä, mitä ja missä opiskelet. Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa. Kevään yhteishaussa on tarjolla 60 hakukohdetta neljällä eri alalla: • Kulttuuriala • Sosiaali- ja terveysala • Tekniikan ja liikenteen ala • Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Turun AMK muuttaa haaveet todeksi. Tutustu: turkuamk.fi/haku


Puheenjohtajalta » Jukka Eero Vuorinen

Kylmää kyytiä Sipilän hallitus on kymmenen kuukauden aikana saanut maamme koulutuspolitiikan kaaokseen. Massiiviset leikkaukset ovat kohdistuneet koulutukseen ja tutkimukseen. Mikään muu yhteiskunnan sektori ei ole joutunut näin massiivisen jyrän alle. En ole löytänyt yhtään ainuttakaan asiantuntijaa, jolta olisi löytynyt ymmärtämystä näille toimille. Jopa Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta on sitä mieltä, että koulutuksesta ja tutkimuksesta viedään nyt liikaa. Suomen yrityselämän yksi ansioituneimmista, KONE Oy:n armoitettu strategia lausuu: ”On aina nähtävä, mikä on maan pitkän tähtäimen hyvinvoinnin ydin. Suomessa se on osaaminen. Ymmärrän, että tässä tilanteessa kaikesta on säästettävä, mutta mielestäni koulutuksen ja tutkimuksen alueella leikkaaminen meni jonkin verran yli”. Yhtään järkevää perustetta ei ole esitetty, miksi apinaraivon lailla lähes 3 miljardiin euroon ulottuvat leikkaukset on kohdistettu juuri koulutukseen ja tutkimukseen. Matti Alahuhta pitää koulutusta, tutkimusta ja jatkuvaa oppimista Suomen tulevaisuuden peruspilarina. Kauppalehden haastattelussa viime syksynä hän sanoo: ”Itse uskon, että kantavimmat pilarit ovat koulutus, tutkimus ja jatkuva oppiminen. Koulutuksen tulee olla mahdollisimman laadukasta peruskoulun ensimmäisestä luokasta lähtien ammattikouluihin, lukioihin ja aina tohtoriopintoihin saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutusta on uudistettava ja kehitettävä jatkuvasti”. Koulutus on ollut Suomen käyntikortti maailmalla. Minkä takia sahataan sitä oksaa, jonka varassa on tulevaisuutemme? Viime aikoina on vahvasti esillä ollut korkeakouluihin kohdistuvat leikkaukset, mutta ruminta jälkeä on tulossa ammatilliseen koulutukseen. Tuoreimpien PISA-tulosten mukaan joka kuudes oppilas lähtee peruskoulusta

ilman riittäviä perusvalmiuksia jatkoopintoihin. Heitä on yli 10 000 vuodessa. On arvioitu, että joka kymmenennen nuoren lukutaito on riittämätön. Nämä perusopetuksen ongelmat heijastuvat suoraan ammatilliseen koulutukseen, jossa erityisopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Ammatillisia erityisopiskelijoita on jo yli 21 000. Samalla perusopetuksessa heikosti menestyvien oppilaiden määrä on kasvanut. Ja lisää tulee, kunhan kunnat pääsevät omissa perusopetuksen leikkauksissa vauhtiin. Perusopetuksen ryhmäkoot kasvavat ja syrjäytyminen kiihtyy. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen luettelee, että vuonna 2015 ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli 19 000 vieraskielistä opiskelijaa, kun lukioissa heitä oli 4 800. Nyt pakolaisaalto on tuomassa ammatilliseen koulutukseen tuhansia uusia opiskelijoita, jotka eivät osaa kuin äidinkieltään. Koulutuksen siirtäminen työpaikoille on hyvä ajatus, mutta toteutus edellyttää yleensä työturvallisuuskortin tai hygieniapassin suorittamista jollain kielellä. Koko ikäluokan kouluttaminen on ammatillisen koulutuksen yhteiskuntavastuuta, joka näkyy heikosti koulutuspolitiikassa. Vastuu syrjäytymisuhassa olevien nuorten ja työttömäksi jääneiden aikuisten

kouluttamisesta tai maahanmuuttajien kouluttamisesta ei ole hidastanut rahoituksen leikkauksia. Ammatillisen koulutuksen rahoitus supistuu 25 prosenttia tulevina vuosina. Leikkaukset ovat jo vähentäneet opetuksen määrää ja ne heikentävät koulutuksen saavutettavuutta. Tänä vuonna lakkautetaan noin 40 ammatillisen koulutuksen yksikköä. Kontaktiopetusta tarjotaan monin paikoin vain 20 tuntia viikossa. Nämä nuoret ovat heitteillä. He eivät kirjoita yleisön osastoille eikä heidän ääntä kuulla mediassa. Meidän opinto-ohjaajien on se tehtävä. Jukka Eero Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja

3


.. .. Paakirjoitus » Frida Pessi

MIHIN YHTEISÖLLISYYTTÄ TARVITAAN Moni opinto-ohjaaja työskentelee ainoana opinto-ohjaajana koulussaan. Olen kuullut sen monta kertaa viimeisen vuoden aikana. On totta, että kouluissa on myös muita opettajia ja muuta henkilökuntaa – suurin osa pedagogiikan ammattilaisia. Mutta vasta nyt, katseltuani ja kuunneltuani opinto-ohjaajien kokemuksia, ymmärrän, miksi spesifisti oman alan ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuva yhteisö on niin tärkeä. Mitä yhteisöllisyys sitten on? Se on ryhmä yksilöitä, joilla on yhteinen tehtävä tai päämäärä. Sitä päämäärää ajetaan yhdessä, parhaimmillaan ilman kilpailua tai nokittelua. Vaikka yhteinen päämäärä on hyvä yhteisöllisyyden rakentaja, se ei vielä riitä muodostamaan yhteisöä. Tarvitaan jotain muutakin. Tarvitaan luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja osallistumista. Analyyttisen asiantuntijuuden rinnalle tarvitaan tunteita. Hyvässä

»

yhteisössä jäsenet tuntevat kuuluvansa joukkoon. He kokevat olevansa tarpeellisia, hyväksyttyjä ja arvokkaita. Myös hyvä yhteisö tuntee jäsenensä ja tunnistaa heidän osaamisensa. Yhteisöä voisi verrata palapeliin. Jokaisella palalla on paikkansa. Osa paloista sopii myös toisiin palapeleihin. Opinto-ohjaajaa voisi pitää tällaisena multipalana, sillä hän kiinnittyy aika moneen erilaiseen yhteisöön. On oma koulu ja oppilaat. On opettajat ja opiskelijan tukipalvelut. On oppilaat ja heidän perheensä. On virastoja ja ministeriöitä, jotka hiovat ja muokkaavat palaa. Miksi sitten juuri Suomen opintoohjaajat ry ja opinto-ohjaajien oma yhteisö on niin tärkeä? Ehkä siksi, että opinto-ohjaajan työ liikkuu niin monenlaisilla rajapinnoilla. Se on jatkuvasti murroksessa ja vaatii keskustelua – joskus jopa kompromisseja – muodostuakseen ja toteutuakseen. Siksi on hyvä, että opinto-ohjaajilla on ammatillinen

vertaistukiverkosto, joko saattaa opintoohjaajat yhteen ja rakentaa yhteisön, jossa jokaisen ääni on tärkeä. Ennen Oulun Opopäiviä uudistimme yhdistykset rollupit. Niissä oli tarkoitus kertoa, mitä opinto-ohjaaja saa, jos liittyy Sopon jäseneksi. Se oli aika helppoa. Opinto-ohjaaja saa hyvän yhteisön. Se ei muuten ole tyhjä mainoslause. Sen sain jälleen huomata Opopäivillä. Ihmiset puhuvat toisilleen, ottavat kontaktia, tuntevat toisensa ja ovat kiinnostuneita siitä, mitä kollegat osaavat ja ajattelevat. Ei ihme, että Opopäivillä on niin kova kuhina ja yhdistyksen hallitukseen ja toimikuntiinkin riittää aktiivisia tulijoita. Yhteisöllisyys lisää yhteisön jäsenen sosiaalista pääomaa ja sitä pääomaa opinto-ohjaajat osaavat selvästikin arvostaa. Kiitos jälleen kerran, että sain olla Opopäivillä osa yhteisöänne ja oppia teiltä. 550 opinto-ohjaajan ohjauksessa oli aika turvallinen olla. Frida Pessi Päätoimittaja

Opinto-ohjaaja ammattilehti verkossa

Opinto-ohjaaja -lehden verkkoversio julkaistaan jatkossa osoitteessa issuu.com/opinto-ohjaaja-ammattilehti. Uusin numero julkaistaan kaksi viikkoa painetun lehden ilmestymisen jälkeen. Suomen Opinto-ohjaajat ry:n jäsenenä saat lehden tuoreeltaan kotiin kannettuna!

4

Kuva: Pipa Erwes


Opinto-ohjaaja 2/2016

Opinto-ohjaajien ammatti ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE Päätoimittaja Frida Pessi puh. 044 353 4542 frida.pessi@sopo.fi Ilmoitusmarkkinonti / Jäsensihteeri Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Kylmää kyytiä

3

Pääkirjoitus: Mihin yhteisöllisyyttä tarvitaan

4

Vuoden opinto-ohjaaja Satu Haime: On palkitsevaa, kun nuori löytää oman polkunsa

7

Opinto-ohjauksella Kambodza hyvinvointivaltioksi? 10 Digiloikkien lukiossa 12 Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille

14

Hae matka-apurahaa Madridin IAEVG – konferenssiin

15

Tunnelmia Oulun Opopäiviltä 16 Mukava ja monipuolinen kokemus

19

Keski-Suomen opinto-ohjaajat Oulussa

20

Rahastonhoitaja Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi

Verkostoammattikorkeakoulussa

Toimitusneuvosto Frida Pessi, Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen

Peruskoulutoimikunta 24

Tilaushinta 65 EUR / vsk Ilmoitushinnat koko sivu: 700 EUR puoli sivua: 485 EUR neljännessivu: 375 EUR takakansi 1175 EUR kannen sisäpinta koko sivu 925 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 630 EUR Painopaikka M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA Ilmestymisaikataulu 2015 1/2016 29.1. (Aineisto 15.1.) 2/2016 18.3. (Aineisto 4.3.) 3/2016 30.9. (Aineisto 16.9.) 4/2016 18.11. (Aineisto 4.11.) Lehteen tarkoitettu aineisto kaksi viikkoa ennen ilmestymispäivää sähköisessä muodossa päätoimittajalle. Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

valmentaja -lehtorit ohjaavat 22 Toimikunnilta Lukiotoimikunta 25

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

26

Kolumni - Ruut Pasanen: Muistoja Oulun Opopäiviltä 27 Opinto-ohjaajana aikuislukiossa 28 HEO: Yhteisöllisyyttä, sivistystä ja käytännön taitoja 30 Erasmus+ Academia utbyte till Århus, Danmark

33

kansi: opiskelijat Jesse Saarinen ja Riku Paaso (Oulun seudun ammattiopisto) kuvasivat Opopäivillä. Kuva: Frida Pessi

Suomen opinto-ohjaajat ry » verkossa www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter.com/Sopo_ry

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentöä ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.


”On hienoa, että opinto-ohjaus saa lisää painoarvoa lukioissa” ”LOPS 2016 tuo vahvasti lukioihin Koko koulu ohjaa -periaatteen ja teemat: elämänhallinta- ja ajanhallintataidot, uraohjaus ja jatko-opinnot, muuttuva työelämä ja työelämätaidot sekä yrittäjyys. Lukiosuunta kattaa LOPSin ohjauksen teemat, ja se on työväline sekä opintoohjaajille että ryhmänohjaajille. Erityisen iloinen olen siitä, että nyt Lukiosuunnasta on tarjolla sekä printti- että digikirja.” Minna Kattelus Lukiosuunnan tuoteperhe • Oppikirja • Digikirjat (6 tai 48 kk) • Opon digitaalinen aineisto

Käyttäjäetuna uusi Opon digitaalinen aineisto Opon digitaaliseen aineistoon on koottu kaikki tunnilla tarvittava materiaali. Aineisto sisältää videoita, ääntä, testejä, tekstien ja kuvien avauksia, tehtävien ratkaisut ja työtapavinkkejä opettajalle. Ilmoittautumalla sarjan käyttäjäksi osoitteessa nyt.sanomapro.fi varmistat, että upeat käyttäjäetumme ovat käytössäsi heti lukuvuoden alusta.

asiakaspalvelu@sanomapro.fi | puh. 0203 91000 | www.sanomapro.fi

LISÄÄ EVÄITÄ LUKIOMENESTYKSEEN! - Valmentavaa opetusta kaikentasoille lukiolaisille. TutorHousen opettajat auttavat lukiolaisia saavuttamaan omat yksilölliset oppimistavoitteensa. Kysymys voi kiitettävän arvosanan varmistamisesta, hylätyn kokeen uusimisesta, puuttuvan lukiokurssin sisällön läpikäymisestä tai oppimisvaikeudesta. Opetus on saatavissa myös Skypen kautta minne tahansa Suomeen. Hyvät tulokset!

Yhteistyössä

6

Tutustu ja vinkkaa lukiolaisille tutorhouse.fi

Yläkoulun oppilaan ohjauksen Opastin päivittyy uuteen opetussuunnitelmaan ja on käytettävissä syksystä 2017 alkaen.


Vuoden opinto-ohjaaja

Satu Haime:

”On palkitsevaa, kun nuori löytää oman polkunsa” Vuoden opinto-ohjaaja palkittiin valtakunnallisilla Opopäivillä jo 25. kerran. Vuoden 2016 opinto-ohjaaja Satu Haimeelle palkinto merkitsee tunnustusta ohjauksen eteen tehdystä pedagogisesta asiantuntijatyöstä sekä mahdollisuutta tehdä ohjausta tunnetuksi aikana, jolloin ohjauksen merkitys on entistäkin tärkeämpi. Satu Haime on työskennellyt opintoohjaajana yli kaksikymmentä vuotta. Haime kuvaa työtään tilannesidonnaiseksi. – Se, miten työskennellään, riippuu siitä, kenen kanssa työskennellään. Sama konsepti ei toimi kaikkien kanssa. Pyrin aina ohjattavan yksilölliseen huomioimiseen, Haime kertoo.

Nykyisin Helsingin kuvataidelukiossa Opinto-ohjaajana työskentelevä Haime haluaa, että nuorelle on ohjaustilanteessa aikaa. Myös ohjattavan aito ja tasavertainen kohtaaminen sekä oikeiden tukiverkostojen löytäminen on tärkeää. – Nuori itse on oman elämänsä asiantuntija. Opinto-ohjaaja voi auttaa sitten tiedollisella ja taidollisella

osaamisella siitä substanssista, jota milloinkin ollaan pohtimassa, Haime sanoo. Työssään hän kokee onnistuvansa silloin, kun nuori voimaantuu ja ymmärtää, että hän voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa omilla valinnoillaan ja tavoitteillaan. On palkitsevaa, kun nuori

»

Kuva: Frida Pessi

7


löytää oman polkunsa ja huomaa vielä vuosienkin jälkeen iloitsevansa siitä, mitä tekee. Helsingin kuvataidelukiossa korostuu myös vertaistuen merkitys. Vuosittain järjestetään esimerkiksi paneelikeskusteluja, jossa koulun entiset oppilaat palaavat kertomaan opiskelusta ja työelämästä. Se on arvokasta tietoa oppilaille.

Esikuvat kannustavat maahanmuuttajanuoria Haime on ohjannut maahanmuuttajataustaisia oppilaita parinkymmenen vuoden ajan peruskoulussa. Lisäksi hän on kouluttanut opinto-ohjaukseen opettajia, jotka toimivat maahanmuuttajia lukioon ja ammatillisiin opintoihin valmentavassa koulutuksessa. Haime pyrkii saamaan ohjaamiensa maahanmuuttajanuorten tueksi samasta kulttuuripiiristä tulevia vanhempia henkilöitä. – Nämä opinnoissaan edistyneet tai jo valmistuneet esikuvat kannustavat nuoria löytämään oman opintopolkunsa. He voivat myös toimia kulttuuritulkkeina nuorten ja heidän vanhempiensa välillä.

Haime muistuttaa Suomeen muuttaneiden nuorten tuovan mukanaan omat ja perheenjäsentensä raskaatkin kokemukset lähtömaasta. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, miten nuori pääsee opintoihin kiinni. – On tärkeää, että nuoren koko lähipiiri tukee ja kannustaa häntä opinnoissaan, Haime toteaa.

SOPO on ollut näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa Satu Haime on ollut Suomen opintoohjaajat ry:n hallituksessa kaksitoista vuotta. Niistä kymmenen hän toimi varapuheenjohtajana. – SOPOn kautta olen saanut valtakunnallisia verkostoja. Se on myös ollut näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin, Haime toteaa. Hän kokee aktiivisen mukana olon yhdistyksessä myös vahvistaneen omaa ammatillista identiteettiään opintoohjaajana. Ammattilaisten kanssa yhdessä tekeminen on kehittänyt myös omaa ammatillisuutta monipuolisesti. – SOPOlla on tärkeä rooli myös yhteisöllisyyden kehittäjänä. Olin itse pitkään kouluni ainoa opinto-ohjaaja.

Silloin SOPOn toiminta voi tuoda jäsenilleen tärkeitä kohtaamisia, Haime sanoo. Tulevaisuudelta Haime toivoo luovaa joutilaisuutta, jonka ansiosta voisi syntyä jotain uutta. Hän haluaa myös kehittää omaa työtään edelleen. – Toivoisin, että tulevaisuudessa minulla olisi enemmän aikaa tehdä myös työtä maahanmuuttajien kotouttamisen ja etenkin maahanmuuttajanaisten aseman parantamisen eteen, Haime sanoo. Haime on ollut mukana laatimassa Opetushallituksen perusopetuksen opinto-ohjauksen opetussuunnitelmaa. Haime on myös yksi oppilaanohjauksen Valmentaja-oppikirjojen kirjoittajista. Teksti ja edellisen sivun kuva Frida Pessi

Vuoden opinto-ohjaaja julkistettiin valtakunnallisilla opopäivillä 5.2. Valintaraadissa olivat mukana Suomen opintoohjaajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Vuoden opinto-ohjaaja Satu Haime piti puheen Opopäivillä Kuva: Jesse Saarinen ja Riku Paaso, Tolkku Tuotanto NY Satu Haime KM, opinto-ohjaaja Työskennellyt opinto-ohjaajana: • Malmin yläaste • Pitäjänmäen peruskoulu • Helsingin kuvataidelukio Koulutyön ohella: • opinto-ohjauksen pedagoginen asiantuntija • opetuksen laadun kehittämistyötä auditoijana • oppikirjailija: Valmentaja Oppilaanohjaus 7 - 9 Lähellä sydäntä: ohjauksen eettiset kysymykset Motto: Anna hyvän kiertää

8


Tervetuloa Taitaja2016-tapahtumaan Seinäjoelle 10. – 12.5.2016! • Pääset näkemään lähes 450 nuorta ammattiosaajaa 47 eri lajissa • Taitaja9 huipentuu 10.5. • Tasokas, maksuton Taitajat framilla -seminaari 11. - 12.5. • Ohjatut ammattipolut yläkoululaisille ilmoita ryhmäsi nyt!

w w w. t a i t a j a 2 0 1 6 . f i Avoin yleisötapahtuma – elämyksiä kaikille aisteille!

w w w.y o u t u b e . c o m /u s e r/ K o u l u t u s k e s k u s S e d u

w w w. f a c e b o o k . c o m / Ta i t a j a

#ta ita j a 2016

! a s s a i r y H Uutta JA n perustutkinto STA SISoU usala st su si ja Verh iluHyvinkää TAJA I O H N O T VARaAn pSerustutkinto Logistiik i Riihimäk

TUKSEEN N KOULU E E IS L IL T MA 016 HAKU AM USSA 23.2.–15.3.2 A H IS t@hyria.fi YHTE to-ohjaaja intopolk aku | op h is te h y i/ .f

in u.fi | op

vonlmäajoneu aja/yhdiste neistaja tt lje ku n taja • Auto taja • Kokki • Ko pähitsaaja maatioasen sep t-asen taja • Auto äintenhoitaja • Ic va-artesaani • Levy erkonomi en as vo M El u • K i Ajoneu • m i o g an lo istentti • ja o at ss et D -a • ia sm a o ed aj K M • hköasenta kuljett oasentaja Maaseutuyrittäjä • uri • Sisustaja • Sä it ap ss o n a • aj rh it ri ta o • Kun u la h n aa Pu to aras taja • aja • M Putkiasen allisuusvalvoja • V • Lähihoit ampaaja • Turv • Parturi-k ntaja • Tarjoilija • • Talonrake nhoitaja tö • Ympäris

hyria

Hyria koulutus – ammatillinen oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä

9


Opinto-ohjauksella Kambodza hyvinvointivaltioksi?

Opinto-ohjaaja Tarja Koskinen toimi Kambodzassa opinto-ohjaajana kolme ja puoli kuukautta Kirkon ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoistyössä.

Päivä on kuuma, kuten jokainen päivä Kambodzassa. Saavumme tulkkini Vanndyn kanssa kouluun Battambangissa, jossa opiskele yli kaksi tuhatta 7–12-luokkalaista. Keskellä pihaa on menossa liikuntatunti. Oppilaat, ehkä noin 80 kappaletta, ovat riveissä kuin sotilaat ja tekevät opettajan käskystä samaan tahtiin erilaisia jumppaliikkeitä. Jokaisella on poikkeuksellisesti omat vaatteet, esimerkiksi farkut, shortisit ja T-paita. Muilla tunneilla kaikilla on valkoinen kauluspaita ja tumman sininen hame tai housut. Oppilaat marssivat tahdissa pois ja tunti loppuu juuri ennen kuin ehdin napata kuvaa Opettajat ilman rajoja -kameralla. Olen ollut täällä melkein kaksi kuukautta Kirkon Ulkomaanavun vapaahetoistyöntekijänä, opona. Samassa Anlong Vel:in koulun neljä opinto-ohjaajaa viittoilevat meidät varjoon istumaan ennen tunnin alkua.

10

Yhteensä Kambodzassa on koulutettu 10 opettajaa ja joitakin virkamiehiä opinto-ohjaajiksi vuoden 2015 aikana. Virkamiehiä mukana oli siksi, että tavoitteena oli saada hallintoon syvempää ymmärrystä ohjaukseen ja sen tarpeellisuuteen. Ja toisaalta maa on hyvin byrokraattinen - asioita toteutuu vain, jos joku ylempi taho myöntää esimerkiksi koulutukseen kirjallisen luvan. Näyttää, että FCA:n (Finn Church Aid) taktiikka on onnistunut. Suurin osa työnkuvastani on neuvottelua maan pääkaupungissa Phnom Penhissä opetusministeriön virkamiesten ja rahoittajien kanssa siitä, että opinto-ohjaus saataisiin osaksi opetussuunnitelmia. Kambodza haluaa vuoteen 2050 mennessä kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi. Yksi keino siihen on koulutukseen ja ainakin meidän mielestä FCA:ssa opinto-ohjaukseen satsaaminen.

Ulkoa opettelua ja maksullisia lisätunteja Koulutuksen arvostus on heikkoa. Varsinkin maaseudulla lapset lopettavat koulunkäynnin, kun riisipellolla tarvitaan auttavia käsipareja ja he ovat siihen työhön tarpeeksi ”isoja”. Kymmenestä ikävuodesta eteenpäin koululaisten määrä vähenee, mutta jos lapsi ”selviää” 7-luokan, on todennäköisempää, että hän jatkaa koko peruskoulun eli 9-luokan loppuun. Jos vanhemmat ovat käyneet itse kouluja, useimmiten lapsetkin pääsevät kouluun. Lukioon jatkaa reilut 20 % ja ammatillisen perustutkintoon noin 30% oppilaista. Muutaman viikon tai puolen vuoden lyhytkursseja suoritetaan enemmän. Näistä esimerkkejä ovat sammakkojen kasvatus sekä hääpuvustuksen ja luontaismyrkkyjen valmistus.


Opettajan työtäkään ei juuri arvosteta. Kuukausipalkka on noin 200 dollaria kuukaudessa. Summaan sisältyvät maksut, joita oppilaat maksavat iltapäivän tunneista. Aamu seitsemästä yhteentoista opetus on ilmaista ja luokissa on 40–100 oppilasta. Opetus on opettajan perässä toistamista, ulkoa opettelua ja taululta jäljentämistä. Iltapäivällä oppilaat maksavat lisätunneista. Koulut ovat huonossa kunnossa ja lasi-ikkunoita ei ole missään. Joissain luokissa sementtilattiat voivat olla puhki murentuneita ja kattopilarit niin lahonneita, etteivät ne todennäköisesti kestä seuraavaa sadekautta. Köyhän maan tilanne kumpuaa vieläkin Punakhmeerien hirmuhallinnosta 1970-luvun lopussa, jolloin arvostettiin ”oikeaa” työtä, esimerkiksi maanviljelyä. Korkeakoulutetut kuten opettajat tapettiin. Anglong Vel:n oppilaat ovat kuitenkin innoissaan kun ”foreigner” eli minä saavun luokkaan opinto-ohjaajien kanssa.

Toiminnallisia voimavaroja Koulutin opinto-ohjaajien ryhmää yhden päivän. Sen jälkeen minun oli tarkoitus mentoroida heitä työssään. Jotenkin kuitenkin päädyin päävastuuseen opinto-ohjauksen tunnin kulusta. Koulutuspäivänä opinto-ohjaajat olivat olleet vaikuttuneita yli kahdenkymmenen vuoden työkokemuksestani ja he halusivat välttämättä nähdä minun opoilevan. Myös oppilaat olivat ihmeissään, kun kerroin, että voisin olla heidän isoäitinsä, sillä Kambodzassa lapsia saadaan paljon nuoremmalla iällä kuin Suomessa. Tutustumisen jälkeen mentiin itse asiaan, kambodzalaiseen koulutusjärjestelmään, jonka yksi paikallisista opinto-ohjaajista esitteli oppilaille khmeerin kielellä. Kaikki kuuntelivat hiiren hiljaa.

Ohjasin oppilaat piirtämään oman toivekoulutuspolkunsa vihkoihinsa. Tunnin lopuksi menimme vielä koulun aulaan ja mietimme toiminnallisesti voimavarojamme ja millaisiin ammatteihin niitä tarvitaan. Tapa oli varmaankin hyvin poikkeava, sillä muistakin luokista oppilaat tulivat katsomaan opotuntiamme. Meillä oli ilmeisen kivaakin, koska tunnin jälkeen oppilaat halusivat yhteisen luokkakuvan ja lisäksi ottivat omilla kännyköillään kaverikuvia Facebookkiin. Sosiaalinen media on myös yksi väline, jota FCA:ssa harkitsemme vakavasti opinto-ohjauksen levittämisen ja juurruttamisen apuvälineeksi.

Lähtisitkö mukaan? Matkustan takaisin Suomeen maaliskuun lopussa. Kambodzassa tarvittaisiin pikaisesti englannin kielen taitoista opinto-ohjaajaa, kouluttajaa ja OPS-työn edistäjää.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä joko inka.hopsu@kirkonulkomaanapu.fi tai tarjak.fca@gmail.com. Lupaan, että saat mielenkiintoisia kokemuksia samalla, kun kasvat opintoohjaajana ja autat Kambodzaa kehittymään. Eräässä koulussa, kun opintoohjaajat ryhtyivät työhönsä, saatiin koulunsa lopettaneiden oppilaiden määrä putoamaan 80 prosenttia. Ohjauksella on merkitystä! Ja kuka ties, opinto-ohjauksesta voisi tulla uusi vientituote Suomelle. Tarja Koskinen Opinto-ohjaaja, made in Finland tarjak.fca@gmail.com

Aikaisempien vapaaehtoisten opinto-ohjaajien ansiokasta työtä löytyy blogista: careercounseling2016.blogspot.com

•

Kirkon ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja -verkosto tarjoaa suomalaisille kasvatusalan ammattilaisille erilaisia osallistumistapoja Suomessa ja ulkomailla.

•

Verkosto tarjoaa mahdollisuuksia antaa oma panos niin globaalikasvatuksen kuin kehitysmaiden pedagogisen osaamisen kehittämisessä. Suomalaiset opettajat ovat upeaa joukkoja ja heitä tarvitaan maailmalla.

•

Kansainvälisten tehtävien lisäksi Suomi tarvitsee avaraa kansainvälistä ilmapiiriä omiin kouluihimme. Opettajan tärkein tehtävä on rohkaista oppilaitaan, avata näkymiä tulevaisuuteen ja tukea uusia sukupolvia uskomaan unelmiinsa – mutta toimimaan myös yhdessä erilaisten ihmisten joukkona.

11


Digiloikkien lukiossa Opinto-ohjaus on monimuotoisuudessaan haastava oppiaine. Oppiaineen sisällöt ja metodit ovat vaihtelevia: on työelämään tutustumista, pienryhmäkeskusteluja, oppitunteja, vierailuja ja henkilökohtaista ohjausta. Opotunnit lukioissa järjestetään vaihtelevin käytäntein ja resurssein, ääripäinä lienevät ikäluokkakohtaiset massaluennot ja toisaalta kurssitarjottimeen sijoitetut tiiviimmät kurssikokonaisuudet. Jotkut opinto-ohjaajat pitävät tuntinsa ennen muiden oppituntien alkamista, jotkut iltapäivisin, kun muu koulutyö on jo päättynyt, kuka milloin missäkin välissä päivää. Monet lukion opinto-ohjaajat pitävät kirjaa opiskelijoiden erilaisista suorituksista lähes kolme vuotta, kun kurssi hajautetaan koko lukioajalle. Uuden OPSin myötä tilanne muuttuu kenties vielä haastavammaksi, kun kärryillä on pysyttävä kahden kurssin tuotoksista. Oppimateriaalin käyttö on haastavaa, kun välillä pitäisi saada pidettyä info 200 opiskelijalle kerrallaan, joskus pitäisi saada opoinfoa ympät-

12

tyä ryhmänohjaustuokioon ja joskus olisi kätevintä kannustaa itsenäiseen tai etäopiskeluun. Perinteinen oppikirja ei aina ole paras tai notkein ratkaisu, eikä painettuja oppikirjoja lukioissa kovin paljon käytetäkään.

Sähköinen oppimateriaali huomioi opinto-ohjauksen monimuotoisuuden Sähköinen oppimateriaali saattaakin olla avain opinto-ohjauksen monimuotoisuuden huomioimiseen ja oppiaineen arvostuksen parantamiseen. Ennen kaikkea se saattaa olla oiva työkalu opintoohjaajan työtaakan järkeistämiseen. Digiloikka on tämän hetken muotisana. Koulumaailmassa se tuntuu tarkoittavan lähinnä uusien OPSien sisältöjä, pedagogisten digiratkaisujen sekamelskaa ja jatkuvaa pohdintaa siitä, saako tunnilla käyttää kännykkää vai ei. Myönnän, kärjistän hieman. Tosiasia kuitenkin on, että “digi ja digi” on läsnä meitä ympäröivässä maailmassa ja ohjaustyössäkin se on otettava huomioon. Kyllä opinto-ohjaajienkin kannat-

taa loikata! Tai edes hypähtää hieman. Kun kysyin tätä juttua varten opokollegoilta heidän kokemuksiaan sähköisistä ohjauksen materiaaleista, kävi nopeasti selväksi, että monille opinto-ohjaajille sähköisyys on vanha, tuttu juttu. Sähköiset materiaalit ovat luonteva osa heidän työtään, heidän ohjattavansa haluavat käyttää mobiililaitteitaan ja antavat materiaaleista pääosin positiivista palautetta. Käytössä on monenlaisia välineitä Wilmasta ja Opintopolusta lähtien, aina omiin ohjaussivustoihin ja blogeihin asti. Sähköisiä oppimateriaaleja (kustannettuja e-oppikirjoja) ei kuitenkaan vielä paljon käytetä, mutta verkosta löytyvät palvelut ja sovellukset ovat ahkerassa käytössä ja kiinnostus e-oppikirjoja kohtaan kasvaa.

Sähköisyydellä lisäarvo Opinto-ohjaaja Anniina Järvinen EtuTöölön lukiosta kommentoi käyttävänsä pelkkiä sähköisiä materiaaleja, koska lipuilla ja lapuilla on tapana hävitä. Me


kaikki varmasti tunnistamme tämän ongelman, johon sähköisyys antaa oikeasti toimivia ratkaisumahdollisuuksia. On vain löydettävä toimiva tapa tehdä työtä sähköisessä ympäristössä, itselle sopivilla materiaaleilla. Minulle yksi sähköisen oppikirjan suurimmista plussista on se, että opiskelijoiden tekemät tehtävät eivät huku mihinkään. Ne ovat yhdellä vilkaisulla näkyvissä omilla tunnuksillani. Ei enää koiran syömiä lomakkeita tai unohtuneita yo-suunnitelmia! Muutamat kyselyyni vastanneet opinto-ohjaajat nostivat esille seikan, jonka vuoksi itse lähdin mukaan tekemään lukion opinto-ohjauksen sähköistä oppimateriaalia: Sähköinen oppimateriaali ei ole toimiva, jos se on vain verkkoon siirretty pdf-kopio painetusta oppikirjasta. Materiaalin sähköisyydellä on oltava lisäarvo, joka perustuu niihin mahdollisuuksiin, joita verkko tarjoaa. Sara Peltola (Ohjausosuuskunta Ote) totesi, että opinto-ohjaajien on tärkeää lähteä rohkeasti kokeilemaan ja hyödyntämään näitä ominaisuuksia. Internetin avulla on hänen mukaansa helpompaa ja luonnollista rikkoa oppilaitoksen, työelämän sekä ympäröivän yhteiskunnan välisiä raja-aitoja. Peltola tiivisti ajatuksensa hienosti virkkeeseen “Netin kautta muu maailma läikkyy luontevasti luokkaan.” Ilokseni olen voinut todeta, että tarjolla olevan sähköisen oppimateriaalin luontevuus ja monipuolisuus on viime aikoina parantunut. Tabletkoulun materiaalit tarjoavat aidosti toimivaa ja suoraan verkkomateriaaliksi luotua sisältöä. Lisäksi näyttää siltä, että myös Sanoman perinteinen Lukiosuunta on saamassa sähköiseen versioonsa liittyvän oppimisympäristön kuntoon, päätellen jo julkaistusta demosta. Myös peruskoulupuolella on tarjolla jatkuvasti enemmän kustannettuja materiaaleja. Valinnanvaraa alkaa siis vähitellen olla.

Pedagogiikka edellä Me opinto-ohjaajat olemme hahmottaneet hyvin sen, että sähköinen oppimateriaali on kuitenkin vain yksi työväline. On selvää, että myös opinto-ohjauksessa sähköisyyteen on mentävä pedagogiikka ja oman oppiaineemme perusluonne edellä.

Kasvokkain kohtaamista ei korvaa mikään ja ohjattava tarvitsee myös opinto-ohjaajalta sekä henkilökohtaista palautetta että “nettipaastohetkiä”. Tämän nostivat esille kyselyssäni niin peruskouln opinto-ohjaajat kuin lukiopuolellakin työtään tekevät. Oikeassa he ovatkin. Ohjauksen siirtäminen täysin verkkoon ei ole tarkoituksenmukaista. Sähköisyydessä on kuitenkin monia hyviä puolia, joita ei pidä tämän kontaktin kadottamisen pelossa unohtaa. Olen itse tehokäyttänyt verkkoa jo kohta kaksikymmentä vuotta ja olen lukion opinto-ohjaajana miettinyt sähköisyyden hyviä puolia monesta näkökulmasta. Oppiaineen arvostus on tuntunut hieman nousseen, kun olen käyttänyt sähköistä oppikirjaa. Lukiolaiset ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet tehtäviä tehtäväkseen ja homma on toiminut vaikka kännykällä. Materiaali on tukenut lukioissa käytössä olevaa BYOD-periaatetta (Bring Your Own Device), sillä onhan opiskelijan varsin turhauttavaa kantaa vaikkapa läppäriä mukana koulussa, jos sitä ei oikeasti käytetä aktiivisesti. Olen myös ollut tyytyväinen siihen, että erilaiset sähköiset materiaalit antavat minulle erinomaisen tavan tukea “etäohjausta” (esim. korvata peruutettuja oppitunteja) ja toisaalta vanhan OPS:n mukaiset OP2-kurssin itsenäiset suoritukset teetän kokonaan verkkoopintoina.

näin tukea jokaisen omaa oppimistyyliä. Digiloikkaaminen saattaa kuitenkin tuntua siltä, että opinto-ohjaajalla pitäisi olla hallussa kaikki somesovellukset Periscopesta LinkedIniin, pitäisi suvereenisti hallita vähintään kolmen globaalin pilvipalvelun käyttö, aina pitäisi olla läsnä ja tavoitettavissa. Tätähän digiloikka ei tietenkään opinto-ohjaajan arjessa tarkoita. Minusta jokainen meistä pystyy digimaailmasta löytyvillä palveluilla helpottamaan työtään, mutta jokainen pystyy myös vetämään rajan siihen, mitä käyttää ohjaustyönsä apuvälineinä, mitä ei. Jos opiskelijat eivät ole Twitterissä, siellä on turha ohjaajankaan mitään heille suunnattua visertää. Jos itse ei koe Periscopea luontevaksi tavaksi olla yhteydessä ohjattaviin, voi sovelluksen jättää lataamatta. Voi jopa ajatella, että tässähän ohjataan nuorta kohti työelämätaitoja – työnantajan valitsemat sovellukset ovat ne, joita käytetään työaikana. Ohjattavillemme verkko on toimintaympäristönä kuitenkin niin luonteva, että on perusteltua ottaa käyttöön sähköinen oppimateriaali ja käyttää erilaisia somepalveluita ohjaustyössä. Tutustuminen niihin vaatii hieman aikaa ja vaivannäköä, mutta vielä ei vastaan ole tullut sellaista palvelua tai materiaalia, jonka peruskäyttöä ei oppisi muutamassa hetkessä.

Siellä missä nuoretkin

Tsemppiä keväisiin loikkiin, hypähdyksiin ja joustaviin askeliin! Kyselkää, kokeilkaa, olkaa rohkeita!

Sähköinen materiaali on ajantasaista ja on tarvittaessa siellä, missä nuoretkin ovat. Minä, kuten monet muutkin opinto-ohjaajat, käytän kustannetun sähköisen oppikirjan lisäksi mm. O365:n pilvipalveluja, blogeja, Instagramia, Facebookia, Whatsappia, Googlen kyselyjä, Tackkia, YouTubea… Näiden moninaisten sovellusten ja toimintojen avulla on myös helppo rohkaista nuorta tekemään itsensä näköisiä suorituksia. Esseetyyppisiä tekstejä ei yleensä ole pakko kirjoittaa, jos saman voi luontevasti pohtia ääneen vlogimerkinnässä. Minulle opinto-ohjaajana on usein melko yhdentekevää, millä välineellä suoritus tehdään, kunhan pystyn näkemään suorituksesta, että asiaa on ajateltu ja prosessoitu. Sehän ohjauksen tarkoitus on, niin kuin sekin, että ohjauksella voi

Teksti ja kuva: Johanna Ahonen Salon lukio ja Perniön lukio

13


Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen ELGPN TOOLS toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille yhteiset tavoitteet ja periaatteet EU:n jäsenmaille ja komissiolle

Suomenkielinen käännös eurooppalaisisällön määritelmä, merkittävyys, hyJulkaisun suomekielinen versio on saasista elinikäisen ohjauksen tavoitteista vin toimivien TNO-palvelujen osatekijät tavilla ELGPN:n verkkosivuilta ja periaatteista julkistettiin valtakunsekä lisätietoja päätöksenteon perustakhttp://elgpn.eu/publications. nallisen ELO-ryhmän kokouksessa si. Julkaisun avulla voi esimerkiksi 9. maaliskuuta 2016. Jäsenmaiden arvioida, miten oman oppilaitoksen Raimo Vuorinen, KT, dosentti YHTEISET TAVOITTEET JA PERIAATTEET edustajat hyväksyivät tämän raporohjauksen toteutussuunnitelma vasProjektipäällikkö, tin marraskuussa 2015 Jyväskylässä taa hyviä eurooppalaisia käytäntöjä ja EU:N JÄSENMAILLE JA KOMISSIOLLE Koulutuksen tutkimuslaitos järjestetyssä kokouksessa. kansallisia hyvän ohjauksen kriteerejä. raimo.vuorinen@jyu.fi

Suuntaviivoja elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikalle ja palvelujärjestelyille

Suuntaviivojen tarkoituksena on edistää hallinnonalojen yhteistyötä ja ammattimaisuutta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kansallisessa kehittämisessä. Tavoitteena on myös osoittaa, miten yhtenäiset linjaukset ja palvelujärjestelyt edesauttavat koulutus-, työllisyys-, nuoriso- ja yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Suuntaviivojen sisältö on koottu EU:n jäsenmaiden erilaisista toimintamalleista ja niissä on pyritty kunnioittamaan kansallisten ja alueellisten ratkaisujen monimuotoisuutta. Julkaisussa esitetyt suuntaviivat, erilaiset vaihtoehdot ja toimivien palvelujen kuvaukset on tarkoitettu päättäjien ja alan toimijoiden yhteisten keskustelujen perustaksi. Osa suuntaviivoista koskee kaikille hallinnonaloille yhteisiä aiheita, kuten urasuunnittelutaitojen kehittäminen, ohjauksen saatavuus ja laatu, palvelujen vaikuttavuus, johtaminen, rahoitus, koulutus- ja työmarkkinatiedon kehittäminen, alan ammattilaisten koulutus, palvelujen rahoitus sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Osa suuntaviivoista koskee yksittäisten ministeriöiden vastuualueita. Kussakin suuntaviivassa on neljä osaa:

ELGPN Tools No. 6

14


Hei Opinto-ohjaajat. Me Teollisuusalojen ammattiliitossa pidämme tärkeänä, että jo ammattiin opiskelevat nuoret saavat selkeän käsityksen työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista. Siksi haluamme kannustaa ammattiopistoja tilaamaan koulunne opiskelijoille työelämää koskevan tiedotustilaisuuden. Ne ammattiopistot, jotka tiedotuksen tilaavat, ovat oikeutettuja saamaan valmistuvalle ryhmälle jaettavaksi 50 € arvoisen stipendin. TEAMin aloilla työskentelevät esimerkiksi kemian prosessinhoitajat ja laborantit, kumi- ja muovituotevalmistajat, vaatetus- ja tekstiilialojen artesaanit, sisustusompelija ja verhoilijat sekä graafisella ja painoalalla kuva-artesaanit, media-assistentit ja painotuotantoassistentit. Tiedotus sopii koulunsa aloittaville opiskelijoille tai valmistuvalle ryhmälle keväällä ennen työelämään siirtymistä. Lisätietoja järjestösihteeri Tanja Mettovaaralta tanja.mettovaara@teamliitto.fi, 050 303 9280 tai osoitteesta www.teamliitto.fi/nuoret/opettajat.

Haluatko osallistua kansainväliseen ohjausalan konferenssiin?

Hae matka-apurahaa Madridin IAEVG – konferenssiin 15.11. - 18.11.2016 Suomen opinto-ohjaajat ry tukee matka-apurahoin IAEVG – konferenssiin lähteviä jäseniä. Konferenssin teema on Promoting Equity through Guidance: Reflection, action, impact.

Lisätiedot ja rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta www.iaevgconf2016.es/index.php/en/

Jokainen yhdistyksen jäsen on NFSY:n kautta myös kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG:n jäsen.

Tee vapaamuotoinen hakemus, missä perustelet kiinnostuksesi ko. konferenssiin. Mainitse oman nimesi ja yhteystietojesi lisäksi koulun/oppilaitoksen nimi sekä koulutusaste.

Tällä hetkellä osallistumismaksu on IAEVG:n jäsenille 225 euroa ja opiskelijoille 100 euroa. Osallistumismaksu nousee 15.7.

Lähetä tiedot viimeistään 1.4.2016 kansainvälisen toimikunnan sihteeri Heli Piikkilälle sähköpostilla osoitteeseen heli.piikkila@tampere.fi.

Jos haluat pitää esityksen, abstrakti tulee lähettää viimeistään 15.4.

Saajille lähetetään tieto apurahan saannista hallituksen kevään kokouksen jälkeen ja matka-apuraha maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille tapahtuman jälkeen.

15


Tunnelmia Oulun OPOPÄIVILTÄ i a t s r

to

Oulun Opopäivien kuvat (ellei toisin mainita): opiskelijat Jesse Saarinen ja Riku Paaso, Tolkku Tuotanto NY (Oulun seudun ammattiopisto)

Vasemmalla: Ensimmäisiä ilmoittautujia Alla: Kouluasteiden Workshopeissa puhuttiin vakavia

Alla: Kumpi ompi määränpää?

Ylhäällä: Mystinen metsätyömies opastamassa Vasemmalla: Seniorit starttaamassa

16


perjan

tai

Ylhäällä: Avajaiset Oulun yliopistolla Vasemmalla: SOPOn ständillä (kuva: Frida Pessi) Alhaalla: Mun reitti menetelmiä ohjaukseen

Ylhäällä: Runopoika Daniel hurmasi yleisön.

Ylhäällä: Vauhdikasta improvisointia Oikealla: Maria Veitolan matka: oppisopimuksella toimittajaksi

17


lauant

ai

Vasemmalla: Aamunavaus Merja Larivaaran kanssa

Yllä: Linda Liukas ja koodauksen ihanuus

Yllä: Tom Pöysti kertoi hyvästä elämästä

Yllä: Katse kohti tulevaisuutta ja Jyväskylää Vasemmalla: Oulu kiittää ja kumartaa

18


Linda Pitkänen suoritti harjoittelun Oulun Opopäivillä

MUKAVA JA MONIPUOLINEN KOKEMUS Linda Pitkänen opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta liiketaloutta suuntautumisvaihtoehtonaan taloushallinto. Opopäivien harjoittelusta hän sai tiedon oppilaitoksen intranetissä. Oulun läänin opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Ruut Pasanen ja varapuheenjohtaja Kari Kaleva haastattelivat Pitkäsen ja valitsivat hänet harjoittelijaksi. – Alkuun tein lähinnä Oulun läänin opinto-ohjaajien kirjanpitoa. Samalla tutustuin siihen, minkälaista tapahtumaa oltiin tekemässä, Pitkänen kertoo. Hän pääsi osallistumaan myös tapahtuman suunnitteluun ja selvittämään, mitä kaikkea tapahtumajärjestäminen vaati ja mitä mistäkin piti tilata. Hommia oli laidasta laitaan ja kokemus oli sekä monipuolinen, että opettavainen. – Taloushallinnon näkökulmasta kirjanpidon tekeminen konkretisoitui, kun sai työskennellä oikeiden summien ja tilitapahtumien kanssa. Mielenkiintoista oli nähdä myös se, mitä ison tapahtuman järjestäminen vaati. Jos jatkossa pitäisi lähteä kehittämään tapahtumajärjestämistä, tietäisin varmasti entistä paremmin, mitä kaikkea pitäisi lähteä miettimään, Pitkänen summaa. Päivien aikana ja ennen päiviä puhelimet soivat ja sähköpostit lauloivat. Pit-

känen työskenteli infopisteellä ja opasti Opopäivien osallistujia. Se kehitti myös viestintätaitoja. – Monen kävivät infotiskillä kyselemässä ja juttelemassa. Itselle jäi positiivinen mieli, toivottavasti myös kävijöille.

Rempseää porukkaa Opinto-ohjaajien kanssa työskentely oli Pitkäsen mielestä hauskaa. – Aika rempseetä porukkaa, hän kuvailee Oulun seudun opinto-ohjaajia. – Itse hyppäsin vasta syyskuussa mukaan, mutta Oulun-läänin opintoohjaajat olivat painaneet hommia tapahtuman eteen jo toista vuotta. Töitä on tehty kovasti ja aika syvä huokaisu pääsi monelta, kun päivät olivat ohi ja uskalsi vähän hengähtääkin, Pitkänen sanoo. Päivien jälkeen työryhmä pohti, millaisiin asioihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota ja mitä kannattaisi tehdä toisin. – Ajattelimme, että voisimme kerätä vinkkejä Oulun kokemusten pohjalta, ettei joka vuosi tarvitsisi aloittaa tyhjästä, vaan olisi olemassa jotain pohjaa, jota voisi kehittää eteenpäin vuosien varrella. Jokainen voisi sitten jatkaa siitä eteenpäin, Pitkänen kertoo.

Seuraavaksi Pitkänen miettii opinnäytetyön aihetta ja syksyllä olisi tarkoitus valmistua. Tulevaisuudessa hän haluaisi oman alan töihin kirjanpidon ja taloushallinnon pariin, mutta ei sulje pois projektiluontoisia tehtäviäkään. – Varmasti ensi kerralla osaisi jo paljon paremmin välttää sellaisia pieniä sudenkuoppia, eikä tulisi yllätyksenä sellaisia juttuja, jotka ehkä tänä vuonna tulivat tapahtuman yhteydessä. Mutta tämä onkin varmaan paras tapa oppia. Kun kerran lankeaa, osaa sitten jatkossa kiertää kuopat, hän miettii. Lopuksi Pitkänen haluaa kiittää todella mukavista Opopäivistä. Frida Pessi

Suomen opinto-ohjaaja ry:n ansiomerkit jaettiin Oulun Opopäivillä perjantain iltajuhlassa

Kultainen - Maarit Laaksonen - Maija Pasanen - Tuija Mäntsälä Hopeinen - Kari Kaleva - Armi Nurmi - Marke Perälä - Tuija Ristimella

19


Keski-Suomen opinto-ohjaajat Oulussa Pohjolan Liikenteen bussi starttasi ensimmäisten matkalaisten kanssa Jämsän Matkahuollosta torstaina 4. helmikuuta klo 6.30. Matkustajia nousi kyytiin matkan varrelta Muuramesta, Jyväskylän matkakeskuksesta, Palokanorrelta, Hirvaskankaalta, Äänekoskelta ja Lintulahdesta. Bussi täyttyi pikkuhiljaa Keski-Suomen opinto-ohjaajista, jotka työskentelevät peruskoulussa, lukiossa, ammatillisella toisella asteella, aikuiskoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Mukaan mahtui myös senioriopoja, jotka meidän yhdistyksessä ovat Kuunkiertäjiä.

Bussimatkalla oli tunnelmaa. Kisailimme yhdistystietoudessa ja Oulu-tietämyksessä. Kaikki mukana olleet tietävät nyt paljon faktoja SOPO ry:stä ja omasta yhdistyksestä ja kaikki muistavat, että Kaarle IX perusti Oulun vuonna 1605. Kuulimme myös yliopistoedustajiemme Raimo Vuorisen ja Johanna Rantasen ajankohtaispuheenvuorot ja paljon paljon muuta. Aamukahvit ja -teet sämpylöiden kera tankkasimme Viitasaarella.

20

Kiitos Teknologiateollisuus ja Pirkko Pitkäpaasi! Bussimatkalla jaoimme myös sulassa sovussa päivystysvuorot yhdistyksemme ständille, joka pystytettiin perjantaina järjestävän tahon Oulun läänin opinto-ohjaajien ja SOPO:n ständin väliin. Oli turvallista olla ja näyimme varmasti. Melkein kaikki pääsivät päivystystöihin ja jokaiselle annettiin ohje pitää silmät ja korvat auki - mitä

kaikkea meidän on muistettava / osattava hoitaa ensi vuonna, kun me olemme järjestämisvastuussa.

Paljon koettavaa Hotellimajoittumisemme tapahtui lennossa, käytännössä saimme suurimman osan matkatavaroista sullottua yhteen hotellihuoneeseen ja sitten olikin edessä mielenkiintoisia vierailukohteita iltapäivän ohjelmassa. Aika moni osallistui vielä toimikuntatapaamisiin ennen iltaohjelmaa. Osa meistä osallistui Taidemuseolla järjestettyyn kaupunginvastaanottoon ja osa onnistui viihtymään omatoimisesti. Perjantaiaamuna yhdistyksen etujoukot olivat ensimmäisessä yliopistolle menevässä bussissa pussit ja nyssäkät, roll-up ja läppäri mukana. Siitä se päivä lähti. Oli monenlaista mielenkiintoista ohjelmaa runopoika Danielista alkaen, virkistävä nuorimies! Lounas opiskelijoiden kanssa samoissa tiloissa sujui joustavasti. Näytteilleasettajia oli mukana runsaasti. Oulun yliopiston käytävät oli muuten aika pitkiä. Yhdistyksemme ständi ja avajaistila sijaitsivat aivan rakennuksen ääripäissä ja niiden välinen matka oli melkoinen. Mutta liikuntahan tekee hyvää, niin sitä sanotaan. Työpajoissa oli ollut valittavana lyhyttä ja pitkää. Vaihtoehtoja oli tarjolla


monenlaista. Iltapäivän katkaisi mukavasti sotilaskotiyhdistyksen naisten tarjoilema munkki kahvin tai haudutetun teen kera. Päivän päätteeksi yhdistystoiminnan innokkaat jäivät vielä vuosikokoukseen. Ilta päättyi juhlaillalliseen, johon aika iso osa yhdistyksemme jäsenistäkin osallistui. Lauantaiaamuna oli ohjelmassa staroja: Merja Larivaara, Linda Liukas ja Tom Pöysti. Meidän porukka ei valitettavasti kyennyt keskittymään ihan näihin kaikkiin, koska osa meistä lähti

pukeutumaan seuraavien opopäivien asuun ja valmistautumaan tuumaviivottimien jakoon.

Oululaisille iso kiitos onnistuneista opopäivistä! ”Oli upeita esiintyjiä ja päivistä jäi hyvä mieli”, kirjoitti jäsenemme paluumatkalla bussissa keräämäämme palautteeseen. Valtakunnallinen ohjausväki jaksaa taas tehdä töitä virkistyneenä, täynnä uusia ideoita ja ajatuksia.

Nyt on teidän aika vetää henkeä ja huilata! Me keskisuomalaiset teemme parhaamme ensi vuonna ja laitamme Tuumasta toimeen.

Tervetuloa opopäiville Jyväskylään 2.-4.2.2017! Päivien kotisivut osoitteessa opopaivat2017.weebly.com Aiheeseen liittyvää keskustelua voit käydä fb-ryhmässä, johon löydät linkin kotisivulta. Tulisitko tapaamaan kollegoita kurssitapaamiseen? Tulisitko käärimään hihat ja tekemään? Jyväskylän päätapahtumapaikkana tulee olemaan messu- ja kongressikeskus Paviljonki. Meille mahtuu! Olethan Sinäkin mukana! Ai niin. Meidän kotimatka sujui mukavasti ja väkeä jätettiin pois kyydistä Lintulahdessa, Äänekoskella, Hirvaskankaalla, Palokanorrella, Jyväskylän matkakeskuksessa, Muuramessa ja viimeiset jäivät pois kyydistä Jämsän Matkahuollossa. Sirpa Puikkonen Keski-Suomen opinto-ohjaajat

21


VerkostoammattikorkeakoulussA valmentaja-lehtorit ohjaavat Kohta 20-vuotias Humanistinen ammattikorkeakoulu on vuosien saatossa uudistunut useasti. Viimeisimmässä muutoksessa kolme vuotta sitten Humakissa otettiin käyttöön valmennuspedagogiikka. – Lähtöideana on sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Meillä opiskelijat ovat oma-aloitteisia ja aktiivisia tiedon, mutta myös kokemuksen työstäjiä. Ryhmätyöt ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä. Tässä tilanteessa ohjaajan rooli on tosi tärkeä, kertoo Humakin suunnittelija Marjo Kolehmainen. Humakissa ohjausta ja valmennusta antavat kaikki pedagogit. – Minusta meidän valmennuspedagoginen ohjaus ja valmentajien ohjausosaaminen ovat hyvällä tolalla. Jokainen ohjaa, eikä meillä ole erillisiä asiantuntijoita, koska kaikilla on ohjausosaamista. Tämä johtuu varmasti jo koulutusaloistamme, pohtii Kolehmainen, itsekin koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK ja ylempi AMK) sekä ammatillinen opettaja ja opinto-ohjaaja.

Erilaisia ohjaustilanteita, yksin ja ryhmässä Ohjaava opettaja, Humakissa valmentaja-lehtori, tekee yhdessä opiskelijoiden kanssa mahdollisimman todellisen ja työelämää mallintavan oppimis- ja ohjaustilanteen. Tavoitteena on, että opiskelija yhdessä ryhmänsä ja ohjaavan valmentajan tuella rakentaa omaa oppimispolkuaan ja ammatillista kasvuaan. – Valmennuskeskusteluissa käydään läpi monenlaisia tilanteita liittyen työelämän tarpeeseen ja sen kehittämiseen, ryhmän toimintaan ja ryhmädynamiikkaan sekä opintojaksojen oppimistavoitteisiin. Yksilöllisissä kehityskeskusteluissa paneudutaan enemmän opiskelijan elämään ja opintoihin vaikuttaviin asioihin. Yritän aina olla kuuntelevana korvana, opiskelijan ajatusten peilinä ja selkeyttäjänä. Tarvit-

22

Humakissa on lähtöideana, että jokainen pedagogi myös ohjaa ja valmentaa opiskelijoita. Työntekijöillä onkin monipuolinen ohjaamisosaaminen. Marjo Kolehmainen on suorittanut yhteisöpedagogi-opinnot (AMK ja YAMK), ammatilliset opettaja-opinnot sekä viime vuonna opinto-ohjaaja -opinnot Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa viime vuonna.


Nilsiästä kotoisin oleva Sanni Roine (vas) opiskelee kolmatta vuotta yhteisöpedagogiksi (AMK) Jyväskylässä. Ohjaustilanteen aiheena Marjo Kolehmaisen kanssa on Sannin opinnäytetyö, joka käsittelee monikulttuurista nuorisotyötä ja jossa tilaajana on Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Ry:n Mä oon mukana!- hanke.

taessa ohjaan hakemaan kysymyksiin vastauksia oikealta taholta, esimerkiksi suoraan työelämästä, Kelalta tai opiskeluterveydenhuollosta, kertoo Kolehmainen ja kiittää erityisesti työelämäkumppaneita, jotka omalta osaltaan ohjaavat Humak-opiskelijoita.

Kohdaten ja ihmisläheisesti, mokia pelkäämättä – Olemme pyrkineet poistamaan kynnykset ohjaamistilanteissa ja olemaan ihmisiä ihmisille, koska sellaisiin tehtäviin valmennamme myös meidän opiskelijoita. Kun tuntee opiskelijat nimeltä, on kohtaaminenkin helpompaa. Pienuus ei aina ole pahasta, pohtii Kolehmainen ja jatkaa erityisesti yhteisöpedagogien roolista ohjaajana: – Meidän opinnot valmistavat opiskelijoita muun muassa nuorisotyön kasvatus- ja ohjaustehtäviin. Opinnoissaan he reflektoivat paljon itseään ihmisenä, omaa toimintaansa ja luovat omaa ammatillisen kasvun polkuaan. Ollakseen hyvä ohjaaja, pitää olla oma käyttöteoria ja eettiset periaatteet selvät. Opiskelijoiden ammatillisuuden kasvun tukeminen edellyttää meiltä jokaiselta valmentajalta ohjaajuutta ja ohjaustaitoja, kiteyttää Kolehmainen.

Tavoitteena on antaa opiskelijoille opintojen aikana kokemus hyvästä ohjauksesta ja yhteisöllisestä toimintakulttuurista. Näin he voivat valmistuttuaan olla edistämässä yhteisöllisyyttä ja voimauttavaa toimintaa yhteisöissä, joissa tulevat toimimaan. Kolehmainen kuitenkin muistuttaa, että vaikka tavoite on Humakissa selvä, aina siihen ei päästä. – Ihmisiähän tässä ollaan eli mokia voi sattua.

Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä Kirjoittaja työskentelee valmentajalehtorina Humakin Jyväskylän kampuksella. Opinto-ohjaajaksi hän on valmistunut keväällä 2009 Jyväskylän yliopistosta.

Valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humakissa voi opiskella kulttuurituottajaksi (AMK) tai yhteisöpedagogiksi (AMK) tai tulkiksi (AMK) viittomakielessä. Kulttuurituottaja- ja viittomakielen tulkin opinnot ovat laajuudeltaan 240 opintopistettä eli kestävät noin 4 vuotta. Yhteisöpedagogi-opintojen laajuus on 210 opintopistettä eli 3½ vuotta. Kaikkiaan opiskelijoita on noin 1500. Nuorten koulutuksen lisäksi Humakissa on monimuoto- sekä ylempää

ammattikorkeakoulukoulutusta sekä toimialojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta on myös laajaa. Lisätietoja saa www.humak.fi

23


Toimikunnilta

»

pERUSopetustoimikunta

PERUSOPETUSTOIMIKUNNAN TYÖPAJA Oulun Opopäivillä Toimikunnan jäsenet Maarit Laaksonen, Jari Laukkanen, Tuija Ristimella ja Anja Laaksonen toivottivat kaikki n. 100 pajan osallistujaa tervetulleiksi. Hullu hullumpi yläaste -animaatiosarjan tekijältä kuultiin tervehdys ja nähtiin osa suuren suosion saavuttaneesta sarjasta. Anu Japisson, kahden helsinkiläisen peruskoulun opinto-ohjaaja ja opojen pedagoginen yhteyshenkilö, piti alustuksen ohjaussuunnitelmasta. Anu oli kuulunut myös OPH:n opetussuunnitelmatoimikuntaan. Alustuksen jälkeen keskusteltiin pienemmissä ryhmissä mm. seuraavista aiheista: Ohjaussuunnitelmatyö on kaikissa kunnissa meneillään. Ohjaussuunnitelman laatijoiden joukko on moninainen, joissakin kunnissa rehtori(t) ovat laatineet suunnitelmaa, joissakin ryhmän jäsenet ovat enimmäkseen vuosiluokkien 1-6 opettajia ja joissakin kunnissa laadinnasta vastaavat opinto-ohjaajat. Muita tekijäryhmiä olivat monialainen pedagoginen ryhmä. Yleisin käytäntö on koulutuksen järjestäjän yleinen malli ja siitä muokattu koulukohtainen ohjaussuunnitelma. Joillakin alueilla on laadittu seutukunnallinen ohjaussuunnitelman malli. SOPO:n verkkosivuille liitetään muutama ohjaussuunnitelmamalli lähiviikkoina. TET-jaksojen toteutuksessa on todella paljon vaihtelua eri paikkakunnilla. Lyhin jakso oli vain yksi viikko 9. luokalla ja pisin: 7. luokalla 3+1 työpäivää (3 pvää koulun ulkopuolella esim. huoltajan työpaikalla ja yksi päivä koulussa) ja 8. luokalla 5 ja 9. luokalla 10 päivää. Joissakin kunnissa ja kouluissa on jouduttu luopumaan koulun sisäisistä TET-jaksoista, koska ulkopuoliset palveluntuottajat eivät ole halunneet ottaa tettiläisiä.

24

7. luokkien TET-päivistä on iloa ja hyötyä paitsi oppilaille itselleen myös kouluyhteisölle: kun oppilaat ovat tetissä, tulevat 7. lk ovat tutustumassa yläkouluun eikä tarvita sijaisia ja LV. pääsee paremmin tutustumaan luokkaansa. Parhaimmillaan TET-jaksolla on vaikutusta oppilaan jatko-opintopohdintoihin: jos oppilas on esim. 8. lk:lla kiinnostunut auto- ja sähköalasta, hän käy toisella näistä tetissä 8. lk:lla ja toisella 9. lk:lla. Jossakin on 9. luokan TET vasta loppukeväällä, mikä ei palvele oppilaan jatko-opintojen suunnittelua. Opettajien TET-jakson takia vapautuvien tuntien käytössä on myös monenlaisia tapoja: sijaisena tai samanaikaisopettajana toimiminen, alakoulun oppituntien seuraaminen ja TET-paikoilla käyminen olivat yleisimmät. Ikävä kyllä ainakin Helsingin opetusvirasto on syksystä 2015 alkaen sallinut vapautuvien tuntien käyttämisen vain oppituntien pitämiseen. Osassa kunnista käytössä on työaikapankki, jonne vapautuvat tet-tunnit siirretään ja täältä otetaan sijaisia opettajien koulutusten ajaksi. Tämä on mielenkiintoinen käytäntö, koska vapautuvat tunnit pitäisi käyttää silloin kun ne vapautuvat. Joissakin kouluissa on puoli luokkaa kerrallaan tetissä ja opettajat opettavat tällöin ilmiöpohjaisia kokonaisuuksia. Uuden opetussuunnitelman mukaisten valinnaisaineiden laadinnassa ei nähty erityisiä ongelmia. Kouluissa on monia käytänteitä riippuen koulun koosta ja siitä, onko kyseessä yhtenäinen peruskoulu vai yläkoulu, samoin tuntijako vaihtelee. Osassa kouluissa on opettajien työllisyyden kannalta huolta valinnaisaineiden ja -tuntien jakautumisesta, koska myös alakouluissa lienee enemmän valinnaisuutta. Monialaiset, kahden tai useamman oppiaineen aiheista koostuvat valinnaisaineet ovat lisääntymässä, esim.

elokuva ja multimedia, kotitaloutta englanniksi, biologia ja kemia, historia ja äidinkieli. Oppilas valitsee valinnaisaineensa paperilomakkeella, verkossa googlelomakkeella tai Wilmassa tai vastaavassa sähköisessä järjestelmässä.

Ohjaussuunnitelmasta yhteishakuun Perusopetustoimikunta kannustaa opinto-ohjaajia opetus- ja ohjaussuunnitelman teossa ja käytännön työssä alueelliseen yhteistyöhön. Seuraamme myös Oppijan verkkopalvelun ja Opintopolku. fi -sivuston ja niihin luvattujen parannusten edistymistä. Lopuksi haluan koko toimikunnan puolesta kiittää Maaritia ja Jaria heidän merkittävästä työpanoksestaan. Eero Nummenmaan ja Hans Kankkosen toivotan tervetulleiksi joukkoomme. Ja teille kaikille VOIMIA YHTEISHAKUUN! Terveisin pj. Anja Laaksonen


» Toimikunnilta LUKIOTOIMIKUNTA

Kohti valinnaisempaa lukiota Opetusministeriö on laittanut hakuun luvat kokeilla tavallisesta tuntijaosta poikkeavaa eli nykyistä valinnaisempaa lukiota. Tuntijakokokeilu tuo opiskelijalle tuntuvasti lisää valinnaisuutta reaaliaineissa, mikäli hän sitä haluaa. Kokeilu alkaa 1.8.2016 noin 50 lukiossa. Tavoitteena on saada kokemuksia valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta. Kokeilutuntijaossa pakollisten kurssien määrä laskee 30–34 kurssiin voimassa olevan tuntijaon 47–51 kurssista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan lukiokentällä on toivottu rohkeampia uudistuksia, koska vuonna 2014 päätetyssä lukion tuntijaossa muutokset jäivät pieniksi. Kokeilu kohdentuu lukion tämän vuoden ja ensi vuoden syksyllä aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijat voivat itse valita, opiskelevatko he kokeilussa olevan tuntijaon vai vuonna 2014 hyväksytyn asetuksen mukaisen tuntijaon mukaan. Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukion opinto-ohjauksen näkökulmasta on tärkeää turvata opiskelijoille riittävästi opinto-ohjausta, jotta opiskelijat saavat tarvittavat tiedot ja taidot jatko-opintoihin pyrkimistä ja työelämää varten. Kokeillussa opiskelijoille annetaan tilaa rakentaa lukio-opinnoista omaa suuntaa parhaiten tukeva kokonaisuus. Lisääntyvä valinnaisuus ei tarkoita kaikille muutosta nykytilaan. Suunnastaan epävarma lukiolainen voi edelleen valita monipuolisesti kursseja laajasta oppiainekirjosta löytääkseen oman juttunsa. Kiitoksia teille kaikille Oulun opopäiville osallistuneille! Erityisesti haluamme kiittää kaikkia lukiotoimikunnan tapaamiseen osallistuneita. Keskustelu lukion palkkaukseen ja työaikaan liittyvistä asioista oli erittäin vilkasta. Kaunis kiitos kaikille osallistujille! Lukiotoimikunnan tapaamisessa

pääpuhujana tänä vuonna oli OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen. Hänen näkemyksensä on selvä lukion opinto-ohjauksen palkkaukseen liittyvässä kysymyksessä. Lisätyö, joka koituu lukion opetussuunnitelman uudesta pakollisesta OP2-kurssista, kor-

vataan työsopimuksesta riippumatta. Jos sinulla on kysyttävää omaan palkkaasi liittyen, ota yhteyttä luottamusmieheesi. Lukiotoimikunnan puolesta, Armi Nurmi

Kuva: Jukka Eero Vuorinen

25


Toimikunnilta

»

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Ammatillisen koulutuksen workshop Oulun opopäivillä – Hieno mahdollisuus ajatusten vaihtoon omasta työstä Oulun Opopäiville oli ammatillisen koulutuksen toimikunnan workshoppiin 4.1. kokoontunut ilahduttavasti 65 osanottajaa. Lyhyellä kahoot! -kyselyllä kartoitettiin paikallaolijoiden taustoja ja tulokseksi saatiin pääasiassa keski-ikäinen reilusti naisvoittoinen opoedustus, joka oli päiville saapunut pääasiassa Länsi- ja Pohjois-Suomesta. Opoilua oli takana tasaisesti alle viidestä vuodesta yli 16 vuoteen. Ohjattavia suurimmalla osalla yli 250 ja Opopäivillä oli pääosa ollut useamman kerran, mutta ensi kertalaisiakin oli ilahduttavat 14 kappaletta eli päiville lieneen myös tulevaisuudessa tarvetta, hienoa. Workshop jaettiin kolmeen aihealueeseen, joita kutakin käsitteli kaksi ryhmää.

Ratkaisuja tutkinnon uudistamiseen ja tunnistamiseen Ryhmät totesivat, että uudistuksen tilanne on vielä pahasti keskeneräinen.

Ratkaisuja on kukin löytänyt, kun on ollut pakko edetä, mutta ne eivät ole samanlaisia eri puolella maata. Tästä johtuen edelleen peräänkuulutetaan selkeitä ohjeistuksia ja sitoutumista, jolloin opiskelijoita kohdeltaisiin tasapuolisesti eripuolilla maata. Kipeimmin ohjeita kaivataan työkokemuksen, vapaasti valittavien ja harrastustoiminnan tunnistamiseen. Lukiota suorittaneiden ohjeistuksen osalta tilanne on jo nyt hyvä.

Opon ydintehtävät Ryhmien tuotoksesta ammatillinen toimikunta sai hyvän peruslistauksen niistä tehtävistä mitkä koetaan olevan tärkeimpiä tehtäviä. Yhteistä kaikille näille tehtäville oli se, että ne liittyivät jotenkin markkinointiin, hakuprosessiin, omien opiskelijoiden opintojen ohjaamiseen, opiskelijahuoltoon ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Näiden pohjalta pyritään muodostamaan opinto-ohjaajan valtakunnallista

työnkuvaa Sopon toimesta, ja ensiavuksi työtehtävien karsimiseen ehdotettiin useammasta suusta, että meidän opintoohjaajien on opeteltava sanomaan ei silloin, kun tarjottu työtehtävä ei liity edellä mainittuihin opinto-ohjaajan tehtäviin.

Opot ja edunvalvonta Ryhmistä peräänkuulutettiin nykyisen sopimuksen soveltamisohjeita ja sitä miksi olemme ainoa opinto-ohjaajaryhmä jota ei käsitellä työehdoissa opettajana. Läsnäolijoissa herätti ihmetystä, että jopa viikkotuntimäärät olivat erilaisia, vaikka ne on sopimuksessa selkeästi määritelty. Pääsyylliseksi nähtiin ”oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika”, jonka määrittäminen on jäänyt työnantajan tehtäväksi ja niin on ajauduttu tilanteeseen, jossa pahimmassa tapauksessa tilanne on ajautunut toimistotyöksi sekä työehdoiltaan että työtehtäviltään. Tämän ryhmän tuotoksia tuli kuulemaan myös lukio-workshopissa ensin vieraillut neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen OAJ:n edunvalvonnasta, joten terveiset näistä haasteista menivät suoraan oikeaan osoitteeseen. Pankkonen vastaili myös osaltaan asiasta nousseisiin kysymyksiin ja sai varmasti realistisemman kuvan ammatillisen opinto-ohjaajan tilanteesta kotiin viemiseksi. Lopuksi hän kertoi vuosityöaika-kokeilun neuvottelujen jatkuvan. Valitettavasti työnantajapuoli on neuvotteluissa ollut erittäin vahvasti sitä mieltä, että opinto-ohjaajia ei haluta kokeiluun mukaan. Ammatillinen toimikunta jatkaa asioiden työstämistä eteenpäin ja kiittää kaikkia workshopiin osallistuneita aktiivisuudesta. Timo Vainionpää

26


Kolu mni » Ruut Pasanen

Muistoja OuluN opopäiviltä Oulun opopäiville saapui 550 osallistujaa eri puolilta maata. Ohjelma oli rakennettu opopäiväformaatin mukaiseksi: Torstai oli vierailupäivä, perjantaina ammennettiin oppia työpajoissa ja lauantai oli isojen esitysten päivä. Opintokäyntikohteina oli erilaisia oululaisia työpaikkoja, yrityksiä ja oppilaitoksia, yhteensä 30 vierailukohdetta. Sopon workshopeissa pohdittiin eri kouluasteiden ajankohtaisia asioita. Perjantaina pääsimme tutustumaan Oulun yliopistoon, missä kaikki päivän tapahtumat olivat. Avajaistilaisuudessa oli kaksi teemaa, joita on harvemmin opoille esitelty: Martti Hahl Barentskeskuksesta loi katsauksen pohjoisen Skandinavian työllisyysnäkymiin ja yhteistyöhön. Maria Veitola kuvaili, kuinka mutkien kautta löytyi oma opinpolku toimittajan ammattiin oppisopimuksen kautta. Aamupäivän nuori taiteilija, runopoika Daniel, sai riemukkailla esityksillään hymyn huulille. Perjantain 24:ssä työpajassa perehdyttiin ohjaukseen ja ohjauksen menetelmiin eri näkökulmista, ja myös opinto-ohjaajan hyvinvointiin liittyviä pajoja oli ohjelmassa. Opinto-ohjaajilla oli mahdollisuus täydentää tietojaan oppilaitoksista, ammattialoista ja oppimateriaaleista lähes 70:n näytteilleasettajan ständeillä. Tietoiskuissa saatiin tietoa Kanadan opiskelumahdollisuuksista ja lukion ainevalintojen merkityksestä. Lauantaina Linda Liukas opasti ohjelmoinnin maailmaan, ja Merja Larivaara ja Tom Pöysti toivat esityksillään hyvää mieltä kotimatkan eväiksi.

Iltaohjelmassa perinteisten illallisen, vastaanoton ja jatkojen rinnalle olimme järjestäneet mahdollisuuden osallistua kulttuuriohjelmaan. Konserttiin, teatteriesitykseen ja Kärppien jääkiekko-otteluun osallistui hyvä määrä opinto-ohjaajia. Vastaavan tyyppisiä vaihtoehtoja toivottiin jatkossakin opopäiville. Opinto-ohjaajat eivät elä irrallaan talouden suhdanteista. Oulun opopäivillä esimerkiksi Nokian tuottamien veroeurojen väheneminen näkyi konkreettisesti siten, että kaupungin vastaanotto oli aiempia vuosia pienimuotoisempi. Moni ei mahtunut mukaan kodikkaaseen tilaisuuteen. Opopäivien yhteydessä paikallinen sanomalehti Kaleva toteutti kyselyn, johon vastasi 123 päiville ilmoittunutta opoa. Valtaosa vastanneista piti työhön annettuja resursseja liian vähäisinä. Suurin osa koki, että ohjauksen tarve on viime vuosina lisääntynyt muuttuneiden ops:ien, hakusysteemien sekä yhteiskunnan ja työelämän yleisen kiivaan muutostahdin vuoksi. Ohjaustarpeen kasvu koski kaikkia kouluasteita. Opopäivien palautteissa oli pohdintoja tulevien päivien toteutuksesta ja päivien rakenteesta. Mietittiin esim. päivien tiivistämistä kahdeksi kokonaiseksi päiväksi. Samoin heitettiin ilmaan ajatuksia, voisiko työpajojen osuuden korvata isoilla, koko porukalle suunnatuilla luennoilla. Näytteilleasettajien näkökulmasta ei haittaisi, vaikka ständeihin tutustumiseen olisi varattu enemmän aikaa. Asioissa on monta näkökulmaa tulevien

järjestäjien pohdittavaksi. Jokainen valinta sulkee samalla pois monta muuta vaihtoehtoa. Oulun opopäivät ovat jo eilisen asiaa, järjestäjäporukankin kiireet ovat vähenemässä. Toivomme, että kollegat ovat pystyneet nappaamaan opopäivien tarjonnasta jonkin asian, jolla voivat omaa työtänsä hyödyntää tai joka muuten vain tuo valoa keväiseen päivään. Satu Haimeelle lähetämme lämpimät onnittelut Vuoden opintoohjaaja -nimityksestä. Lopultakin sanoisin Kalevan Karin sanoin, että näistä opopäivistä saattoi tulla ihan hyvät päivät. Ruut Pasanen

Oulun läänin opinto-ohjaajat ry kiittää opopäiville osallistuneita, kouluttajia ja esiintyjiä, näytteilleasettajia ja muita yhteistyökumppaneita. Jyväskylässä tavataan taas!

27


Opinto-ohjaajana

AIKUISLUKIOSSA ” Olen rautainen metallimies, kansakoulupohjalta. Olin kauan sitä mieltä, että tosimies ei opiskele. Eivät nuo nuoremmat tutkintoineen ole käytännössä yhtään parempia kuin pitkän tien ammattilainen. Nyt on olemassa näyttötutkintomahdollisuus, mutta pohjatietoja siihenkin tarvitaan, sitä varten aloitin peruskoulun aikuislukiossa. Kyllä arvelutti lähteä istumaan pulpettiin, mutta uskalsin lopulta, kun vaimokin läksi mukaan. Opiskelu olikin täysin erilaista kuin ennen. Hämmästyin sen hauskuutta ja sitä, että oppiminen sujuu päivä päivältä paremmin. Opettajat ovat ammattitaitoista väkeä ja jaksavat kannustaa. Emme ole edes vanhimmat näillä kursseilla.” Näin kertoo Veikko, 51 v, aikuislukiolainen.

Veikko on yksi esimerkki aikuislukiolaisista, joka suoritti peruskoulua. Osassa aikuislukioita, yleensä suurissa, on tarjolla peruskoulun suoritusmahdollisuus. Joissakin on peruskoulun suoritusmahdollisuus maahanmuuttajille tai 10-luokka. Veikon kaltaisia aikuisia jo pitkälle työelämässä ehtineitä on aikuislukiolaisten joukossa, mutta myös monen muunlaisia opiskelijoita. Kaikkineen aikuislukiossa opiskelevat ovat huomattavasti heterogeenisempi joukko kuin päivälukiolaiset. Aikuislukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän aikuislukion opetussuunnitelman mukaan, jolloin yli 18-vuotiaana aloitettujen opintojen minimikurssimäärä on 44 kurssia, ja alle 18-vuotiaana aloitettujen opintojen minimikurssimäärä on 48 kurssia. Ylioppilaskirjoitukset ovat samat kuin päivälukiossa. Oppitunnit ovat iltaisin. Perjantaisin ei yleensä ole opetusta, joissakin suurissa aikuislukioissa voi olla opetusta päivisinkin. Lähiopetuksen määrä on pienempi kuin päivälukiossa, joten opiskelijan oman panoksen osuus kasvaa. Verkkoja etäopetustakin on tarjolla ja tutkintotavoitteiset opinnot ovat ilmaisia. Yksittäisen aineen opiskelusta menee pieni maksu.

28

Erityinen tehtävä koulutusjärjestelmässä Aikuislukioista osa sinnittelee säästöpaineiden alla. Myös tämän asian vuoksi katsoin tärkeäksi kirjoittaa aikuislukioista, koska niiden tehtävä koulutusjärjestelmässämme on ihan erityinen. Aikuislukiot paikkaavat ja täydentävät sitä aukkoa, jonka virallinen koulutusjärjestelmä jättää monestakin syystä jälkeensä. Syitä tulla aikuislukioon on monia. Joku ei ole voinut käydä lukiota varojen puutteen vuoksi, joku on valinnut itselleen sopimattoman ammatillisen koulutuksen tai useampia niitä, tai tällainen koulutus on jäänyt kesken. Joku täydentää kesken jäänyttä päivälukiota. Osa aikuislukion opiskelijoita on yksittäisen aineen tai aineiden opiskelijoita, jotka opiskelevat esimerkiksi kieliä, matematiikkaa, tietotekniikkaa tai jotakin muita aineita hakeakseen jatkoopintoihin tai saadakseen lisää kompetenssia työnhakuun. Osalla opiskelijoista on ollut erilaisia henkilökohtaiseen elämään liittyviä vaikeuksia, jotka ovat estäneet aiempia lukio-opintoja. Osa opiskelee eläkepäivillään pelkästä oppimisen riemusta, mikä on tietysti aina aivan ihana huomata. Mieleeni on jäänyt omasta aikuislukiostani miesopiskelija, joka opis-

keli pitkän matematiikan oppimäärän muiden lukio-opintojen ohessa niin, että hänellä oli jossakin jaksossa pelkästään kuusi kurssia matematiikkaa. Melkoinen saavutus. Myös yo-kirjoitusten tulos hänen osaltaan oli hieno.

Opinto-ohjaajan rooli erilainen kuin päivälukiossa Oma kokemukseni aikuislukiosta käsittää sekä opiskelijana oloa, että nyt muutaman vuoden ajan opinto-ohjaajana toimimista. Noin parikymmentä vuotta sitten päätin parantaa omia lukioaikaisia ranskan opintojani ihan kotini vieressä sijaitsevassa Töölön yhteiskoulun aikuislukiossa, ja loistavan opettajan kannustamana osallistuin myös ylioppilaskirjoituksiin. Selvisin kirjoituksista hyvin, vaikka omana yo-aikanani ei ollut vielä käytössä kuullunymmärtämiskokeita. Oli mukavaa osallistua ylioppilaskirjoituksiin, kun tapasin kirjoituksissa omia entisiä yläasteen aikuisia ohjattaviani. Aikuislukion opinto-ohjaajana olen todennut, että opinto-ohjaajan rooli aikuislukiossa on erilainen kuin päivälukiossa, sillä opiskelijat tulevat tunneille usein töiden jälkeen, ja heidän aikansa on rajallinen. Opinto-ohjauksen oppitunteja aikuislukiossa ei ole ja henkilökohtaiseen ohjaukseen opiskelijoiden kanssa on


sovittava heille sopivat ajat. Opintojen suunnittelu on tärkeää, samoin ylioppilaskirjoitusten suunnittelu. Valtakunnallisten syventävien kurssien tarjonta olisi varsin tärkeää yo-kirjoituksissa menestymisen suhteen, mutta siihen ei aina resurssi riitä. Opiskelijoiden oman elämän asiat, menneet tai nykyiset, saattavat olla opiskelun esteenä ja osa tarvitsisi selkeästi eritysopetusta tai tukiopetusta. Osalla on taloudellisia vaikeuksia, jotka hidastavat opintojen etenemistä.

Mutkikkaammat koulupolut Porvoossa omassa aikuislukiossani, joka virallisesti on päivälukion aikuislinja, opiskelee lukioaineita myös kahta tutkintoa suorittavia ammattilukiolaisia. He suorittavat 22 lukiokurssia ja kirjoittavat pakolliset yo-kirjoitusaineet. Tällainen yhdistelmä on Porvoossa mahdollinen kaikkien ammatillisten tutkintojen kanssa, ja mahdollista on myös se, että opiskelija tekee 44 kurssia, eli suorittaa koko lukion oppimäärän aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ammatillisen tutkintonsa lisäksi. Miten ylläpitää ja kehittää aikuislukiota osana suomalaista koulutusjärjestelmää näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, on kysymys, joka huolettaa monia aikuislukioissa työskenteleviä. Itse pitkän opinto-ohjaajan uran tehneenä peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa, olen ollut varsin iloinen siitä mahdollisuudesta, joka minulle tarjoutui päivälukion ohessa ohjata myös Linnankosken lukion aikuislinjalaisia Porvoossa. Aikuislinjalaisten tarinat ovat kiinnostavia, joskus ne sisältävät ikäviä koulukokemuksia, kiusaamista, pettymyksiä. Koulupolku näiden opiskelijoiden kohdalla on pidempi ja mutkaisempi kuin päivälukiolaisten. Viime syksyn yo-juhlassa lakittaessani lukiomme aikuislinjalaisia, tuli todella hyvä olo siitä, että niin moni oli päässyt tavoitteeseensa. Toivottavasti päättäjiltämme riittää ymmärrystä nähdä aikuislukioiden tärkeä merkitys koulutusjärjestelmämme osana, jotta niiden toimintaedellytykset taataan antamalla niille riittävästi resursseja.

Parin vuoden takainen lukiokursseja aikuislukiossa suorittavien ammattilukiolaisten selfie saa hyvälle tuulelle. Kuva: Onni Arnkil

Maija Pasanen

29


YHTEISÖLLISYYTTÄ, SIVISTYSTÄ JA KÄYTÄNNÖN TAITOJA HEOn kaikilla opintolinjoilla on yhteiset opetukselliset periaatteet, jotka korostavat yhteisöllisyyttä. Yhteisöllinen opiskelutyyli istuu hyvin vapaan sivistystyön koulutukseen. Helsingin Kalliossa toimiva HEO on kansanopistona niin sanottu vapaan sivistystyön oppilaitos. Vapaan sivistystyön kantavia teemoja ovat mm. omaehtoinen oppiminen ja yhteisöllisyys sekä ajatus siitä, että sivistys kuuluu kaikille. Opiston koulutustehtävänä on tukea aktiivista kansalaisuutta, tasa-arvoa ja yhteiskunnan eheyttä. HEOn Kulttuurija tapahtumatuotanto -linjan opettaja

Tiina Hiltunen kertoo, että opiskelemaan pääsee ns. matalalla kynnyksellä ja opiskelu tapahtuu ilman tutkintopakkoa. Opiskeluvuosi HEOssa on myös mainio investointi opintoihin korkeakouluissa tai ammattitaidon hankkimiseen ja kehittämiseen opintolinjasta riippuen. Moni julkisuudessakin tällä hetkellä esiintyvä media-alan ammattilainen on koulinut osaamistaan HEOn

Konsta Kivistö ja Joose Koskiranta lounaalla. Kuva: Martta Nerg

30

ammattitaitoisten opettajien johdolla. Toisaalta taas yliopistolinjoilta on ponnistettu mukaan esimerkiksi päivän politiikkaan. – Lukuvuosi on oiva ponnahduslauta AMK- tai yliopisto-opintoihin, Hiltunen toteaa. Ylipäätään yksilön luovuutta ja innovatiivisuutta pyritään herättelemään sosiaalisesti kannustavassa ja turvallisessa ympäristössä. HEO-vuoden ai-


kana karttuu tiedollisen ja taidollisen osaamisen ohella myös runsaasti yleissivistystä sekä sosiaalista pääomaa, kuten uusia ystäviä ja ammatillisia kontakteja.

Yhteisöllistä pedagogiikka Yhteisöllisyyden painottaminen pedagogiikassa on virkistävä poikkeus yhä yksilökeskeisemmässä yhteiskunnassamme. Ihminen on lajina tunnetusti sosiaalinen ja tarve yhteisöllisyyden kokemiseen on luonnollista. Kun vertaan omia kokemuksiani mm. yliopisto-opinnoista ja työelämästä, on todettava yksilökeskeisyyden lisääntymisen olevan totta. Mutta myös se on totta, että HEOssa yhteisöllisyys on tuotu oikeasti käytäntöön päivittäiseen tekemiseen pelkän sanahelinän sijaan. – Aktiivinen päivittäinen lähiopetus, erilaiset ryhmätyöt ja projektit, opiston yhteydessä oleva asuntola ja sen oma pieni yhteiskunta sekä ns. perjantaiopinnot, joissa opiskelijat tulevat opintoryhmiin eri linjoilta, hitsaavat yhteen, sanoo Hiltunen. Jo lähes legendaarisissa perjantaiopinnoissa opiskellaan tänä vuonna muun muassa villasukan kutomista, yrittäjyyttä ja improvisaatiota. Perjantaiopintojen tarjonta on hyvin monipuolista. – Improvisaation opinnoissa on tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta hyvää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyden tunnetta, toteaa Kirjoittava journalisti -linjan opiskelija Jukka Leskinen. – Ei sovi myöskään unohtaa, että HEOn opiskelijoiden ikähaitari on hyvin lavea, jolloin opiskeluryhmissä eri elämänvaiheet yhdistyvät luontevasti, summaa Hiltunen. Esimerkiksi kirjoittavan journalismin opintolinjalla opiskelijoiden ikä vaihtelee 20 - 35 ikävuoden välillä. Joillakin muilla opintolinjoilla ikähaitari on vieläkin laveampi. Eri-ikäisten opiskelijoiden näkökulmat asioihin ja elämänkokemukset ovat sosiaalinen rikkaus, joka luo kiitettävästi yhteisöllisyyden tunnetta sukupolvien välille.

SOMEA ja tapahtumia HEO muodostaa oman yhteisönsä myös sosiaaliseen mediaan, ja järjestää aktiivisesti tapahtumia opiston ulkopuolella.

– HEOssa organisoidaan muun muassa oppilaskunnan johdolla teemabileitä ja erilaisia kulttuuririentoja, kertoo Hiltunen. Facebook, Twitter ja Instagram välittävät tunnelmia puolin ja toisin päivittäin. Sosiaalista mediaa seuraamalla pysyy hyvin kärryillä siitä, mitä opistolla tapahtuu ja mikä muu on ajankohtaista. Toimiva viestintä sosiaalisessa mediassa on ehdottomasti nykyaikaa ja fiksua vuorovaikuttamista sekä yhteisöllisyyden luomista sähköisen verkon mahdollistamassa ns. uusyhteisöllisessä ajassamme.

yhteisönäkökulma luo raamit käytännön opetustyölle HEOn yhteisönäkökulmaa korostava perusajatus luo raamit sille käytännön opetustyölle, joka antaa opiskelijoille päivitetyt työkalut, joilla modernissa työelämässä oletettavasti pärjää. Hiltusen mukaan esimerkiksi opiston medialinjojen jokakeväinen moniammatillinen yhteistyöprojekti Trombit

ja sitä seuraava noin kuukauden mittainen työharjoittelu eri medioissa antaa tilaisuuden sosiaalisten taitojen kehittämiselle ja ammatillisten kontaktien ja verkostojen luomiselle. – Päivittäisessä opiskelussa painotetaan ja huomioidaan työelämän muuttuvat tarpeet tarkalla silmällä ja opiskelijoille tuodaan esiin aktiivisesti erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja työelämän ja työllistymisen suhteen, sanoo Hiltunen. Itse koen jo opintojen alkupuoliskolla saaneeni runsaasti kullanarvoisia vinkkejä tulevaisuuden työtehtäviin. Kaiken kaikkiaan omat kokemuksekseni opiskelijan näkökulmasta tukevat ajatusta HEOsta yhteisöllisyyttä ja yleissivistystä sekä käytännön taitoja tarjoavana opistona. Opiskelu erityisesti medialinjoilla on hyvin käytännönläheistä ja projektimaista, joka antaa varmasti hyvät eväät pärjätä jatkossa siellä "oikeassa elämässä". Marko Korosuo, opiskelija HEO:n kirjoittavan journalismin linja


Suunta yhdessä eteenpäin!

Haku ammatillisiin erityisoppilaitoksiin 16.3.–6.4.2016 www.opintopolku.fi

Koulutukset on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja työllistymisessä erityistä tukea.

Tutustu koulutustarjontaan yhteisillä nettisivuillamme www.ameo.fi

KUTSU KASVATUS- JA TAIDEALALLE steinerpedagoginen luova ja elävä koulutustie

Ajattelun rohkeutta, sielun syvävenyttelyä, tekemisen iloa ja tukevia eväitä elämään. Yleissivistäviä ja steinerpedagogisia tutkintoon johtavia kasvatusja taideopintoja merellisessä ympäristössä Helsingin Jollaksessa. -

Yleisopinnot (välivuodeksi, pohjaksi steinerpedagogisiin opintoihin) 60 op Steinerpedagogiset yleisopinnot työn ohella 60 op Steinerkoulun luokanopettajan tutkinto 280 op Steinerpäiväkodin varhaiskasvattajan tutkinto 240 op Steinerpedagogisen kuvataiteen aineenopettajan tutkinto 300 op Goetheanistisen kuvataiteen opintoja 60-240 op Steinerpedagogisen puhe- ja draamataideopettajan koulutus 240 op Sivutoimiyksiköt: Eurytmiakoulu ja Lauluopinnot

HAKU 30.4. mennessä

www.snellman-korkeakoulu.fi

Ajatella se on mahdollista!


Erasmus+

Academia utbyte till Århus, Danmark Academia-studiebesöken är ett projekt som finansieras ur programmet Erasmus+. I Finland är det yrkeslärarhögskolan vid yrkeshögskolan i Jyväskylä som ansvarar för projektet. Studiebesöken ger handledare och rådgivare en fin möjlighet att besöka ett europeiskt land i en vecka för att utveckla sin kompetens och fördjupa sina yrkeskunskaper. Detta år var studiebesöken avsedda för rådgivare, handledare och experter inom arbets- och näringstjänsterna och yrkesutbildningen. Också personer som arbetar med handledning inom företag och organisationer kunde ansöka om att delta i ett studiebesök. Besöken främjar handledarnas egen internationella mobilitet och utbyte av information om god europeisk vägledningspraxis. Under studiebesöket bekantar man sig med mållandets handledning överlag eller med något av dess specialiteter. Besöken arrangeras i mars–maj. De som väljs att delta i ett studiebesök får även ett stipendium. Silvia Ekman, studieplanerare vid social-, hälso- och idrottsområdet vid Yrkeshögskolan Novia, Vasa och AnnMaj Törnroos, karriärvägledare vid Österbotten arbets- och näringsbyrå, också från Vasa fick möjligheten i maj att åka på utbyte till Århus, Danmark. Målet med utbytet var att de skulle få lära dem mera om hur det danska vägledningssystemet är uppbyggt samt hur man i Danmark jobbar med drop-out. I utbytesveckan deltog 12 vägledare från sex Europeiska länder (Finland, Grekland, Spanien, Estland, Lettland och Frankrike). Värd för utbytesveckan var VIA University College i Århus.

vägledningsprogrammet och Miriam arbetar även hon inom vägledningsprogrammet. De presenterade kort VIA University College. Därefter fortsatte internationella rådgivaren på Danska byrån för universitet och internationalisering Birtha Theut med att informera om det danska utbildnings- och vägledningssystemet. I Danmark finns förutom vägledare på olika utbildningsinstitutioner, tre olika center som är oberoende av sektor och institution. 1. Det finns 53 vägledningscenter för ungdomar (Ungdommens Uddannelsevejledning, UU). De kommunala vägledningscentren för ungdomar ger vägledning för unga under 25 år som är utanför utbildning, arbetspraktik eller anställning. 2. De 7 regionala vägledningscentren (Studievalg) ger information om all högre utbildning i Danmark samt om jobbmöjligheter efter avklarad högre utbildning. Målgruppen är unga och vuxna som inte har en studieplats. Ansvaret för dessa 7 vägledningscenter har utbildningsministeriet.

3. Genom den nationella vägledningsportalen www.ug.dk kan vem som helst få information om utbildning, yrken, arbetsmarknadsrelaterade frågor och internetbaserade vägledningsverktyg samt länkar till Danmarks olika vägledningscentrum, utbildningsinstitutioner etc. Vägledningen ges via telefon, online chat, webbkamera, sms och e-mail. Utbildningsministeriet ansvarar även för denna vägledningsportal. Dagen avslutades sedan med ett studiebesök till Stadshuset i Århus. Där vi fick åhöra en presentation om Århus som studiestad. Århus är Danmarks näst största stad med 323 000 invånare. I Århus har man ca 54 000 studerande av vilka över 6000 kommer från utlandet. Studerande ökar i snabb takt med ca 1000 per år. Det finns över 9 högre utbildningsinstitutioner med fler än 150 studiepogram. Under veckan som gick fick vi besöka många olika utbildningsinstitutioner och vägledningscenter. Varje eftermiddag höll även deltagande vägledare sina egna presentationer om utbildningsoch vägledningssystemet i hemlandet.

Silvia och Ann-Maj berättar:

Veckan inleddes med ett varmt mottagande av Academia koordinatorerna Bo Klindt Poulsen och Miriam Dimsits. Bo är programledare och lektor inom Här kan studerande träffa vägledarna i aulan vid Business Academy Aarhus.

33


Vägledarna bekantar sig med snickeriverkstaden vid Produktionsskolan.

Produktionsskolan som vi besökte på tisdag är till för unga under 25 år. De hänvisas hit via Youth Guidance Center. Det handlar ofta om unga som har dåligt självförtroende, svårigheter med att passa tider och organisera sina personliga månatliga finanser samt att de ofta har problem med polisen. Studerande får under ett års tid praktiskt bekanta sig med olika branscher och yrken via arbetsverkstäder. De får under tiden de studerar vid produktionsskolan kontinuerlig vägledning. 75% av de som studerat vid produktionsskolan söker sig vidare till fortsatta studier. På eftermiddagen besökte vi Business Academy Aarhus med 4500 heltidsstuderande. Där tar man emot ca 3035 Erasmus+ studerande varje år och sänder ut lika många. De presenterade hur de jobbar med uppföljning av studerandes studieprestationer samt hur de försöker förhindra avbrott i studierna. Technical Enterprise School fick vi besöka på onsdagen. Detta var en intressant utbildningsmetod, där företag är involverade och har påtagit sig att ta emot studerande som får bekanta sig med konkreta arbetsuppgifter. Besöket gjorde vi på en byggarbetsplats där eleverna jobbade på fält 32 timmar per vecka. Vägledarna fanns på plats dagligen för att stöda, hjälpa och guida eleverna. Detta var ett exempel på att staden Århus i sina upphandlingssystem kan ålägga företagen socialt ansvar genom att de anställer ungdomar som behöver stöd i sitt val av karriär. Torsdagen tog vi tåget ut på landsbygden för att besöka Odder Folk High School. Denna folkhögskola erbjöd ettåriga linjer inom olika områden. Skolan påminde väldigt mycket om våra finländska folkhögskolor som erbjuder ettåriga vägledande utbildningslinjer. Vi fick här en konkret bild av danska ungdomar eftersom vi fick sitta ner och prata med eleverna på folkhögskolan. De verkade alla trivas bra och uppskattade den hjälp som vägledarna inom folkhögskolan gav inför kommande val av studier och yrken. Fredagen inleddes med ett besök till Aarhus Academy som var en förberedande skola för de som gått 10:e året i grundskolan och sedan behöver en förbättra sina betyg i två år för att sedan ha möjlighet att söka vidare till högre utbildning. Vägledningen var här av

avgörande betydelse eftersom skolan har elever med mångfacetterade problem såsom t.ex. psykiska, sociala, drogberoende etc. Vårt sista studiebesök under veckan var vid Århus Social- och Sundhedsskole. Där erbjuder man olika utbildningsprogram inom social- och hälsovård, allt från barnomsorg till äldreomsorg, på andra stadiet. De har även här speciella utbildningsprogram för immigranter och flyktingar. Sammanfattningsvis hade vi en lärorik och intressant utbytesvecka där vi knöt många nya kontakter och fick nya idéer att ta med oss hem.

Silvia Ekman, studieplanerare vid social-, hälsooch idrottsområdet vid Yrkeshögskolan Novia, Vasa. Ann-Maj Törnroos, karriärvägledare vid Österbotten arbets- och näringsbyrå, Vasa. Seija Koskela, lektor vid Jyväskylä Yrkeshögskolan JAMK

11 vägledare och vårt värdpar samlade vid VIA University College innan hemresan.

34


Euroguidance tiedottaa

Kuuluuko kutsua Alankomaiden? Uutuusmaaopas opiskelusta Alankomaissa löytyy nyt CIMOn maatieto.net-verkkopalvelusta.

Opiskelemaan Alankomaihin!

neuvonnan vaikutusta asiakkaiden kansainvälistymissuunnitelmiin. Tyytyväisimpiä ovat nuoret asiakkaat, joille neuvontapalvelut on ensisijassa tarkoitettukin ja joille on tarjolla paljon kansainvälistymismahdollisuuksia. Kriittisimmin palveluihin suhtautuvat yli 30-vuotiaat, joille CIMOlla on vähemmän tarjottavaa.

Alankomaat on entistä suositumpi opiskelukohde suomalaisnuorten keskuudessa. CIMOn maatieto.net-verkkopalvelussa onkin nyt julkaistu uutuutena Alankomaat-maaopas. Siellä kerrotaan erityisesti korkeakoulujen ja yliopistojen pääsyvaatimuksista ja hakuprosessista sekä opiskelun kustannuksista.

CIMO haluaa jatkossa vastata nuorten asiakkaiden tiedontarpeeseen aiempaa paremmin. Alkuvuodesta 2016 CIMOn palvelumuotoiluhankkeessa hyödynnetään sosiaalista mediaa sen selvittämiseksi, miten nuoret suhtautuvat kansainvälisyyteen ja millaisia ajatuksia heillä siitä yleisesti on. Nuorilta saatuja näkemyksiä on tarkoitus käyttää hyväksi CIMOn neuvontapalvelujen kehittämisessä.

Alankomaissa on tarjolla runsaasti englanninkielisiä koulutusohjelmia bachelor- ja master-tasolla. Lukukausimaksut ovat keskimäärin 2000 euroa vuodessa.

Lisätietoa:

Maatieto.net-palvelusta löytyy myös kokemustarina opiskelusta Alankomaissa. Siinä Suvi kertoo siitä, millaista on opiskella, asua ja elää maassa. Suvin käsialaa on myös Alankomaista kertova maaopas.

bit.ly/EG_palvelumuotoilu (www.cimo.fi)

www.maatieto.net/maat/alankomaat

CIMOn Maailmalle.net-verkkopalveluun on koottu kevätkauden 2016 tapahtumien ja hakuaikojen ajankohdat. Jos asiakkaasi on kiinnostunut ulkomailla opiskelusta ja harjoittelusta, kannattaa hänelle kertoa, mitä päivänpolttavaa sillä rintamalla tapahtuu. Ajankohtaiskalenteria päivitetään uusilla tapahtumilla ja hakuajoilla pitkin vuotta. Tiedotamme niistä myös muissa kanavissa, mm. Facebookissa ja Twitterissä.

www.maatieto.net/tarinat/kansainvalinen_kanditutkinto_alankomaissa

CIMOn neuvontapalveluiden asiakkaat ovat tiedonjanoisia CIMOn neuvonnasta kansainvälistymiskysymyksiin apua hakeneet asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämä selviää kyselystä, jolla mitattiin neuvonnan kotimaisten asiakkaiden tyytyväisyyttä ja selvitettiin

MAAILMALLE.NET CIMOsta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Palvelutietomme löydät osoitteesta www.maailmalle.net/ neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

bit.ly/neuvonnan_asiakaskysely (www.cimo.fi)

Ajankohtaiset tapahtumat & hakuajat ulkomaille

Katso tarkemmin: www.maailmalle.net/ajankohtaista

Sivun toimitus: Mika Launikari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO euroguidance@cimo.fi www.cimo.fi/euroguidance


s

oP o

Löydät jatkossa Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsennumerosi Lehden takakannen osoiteriviltä oikeasta yläkulmasta. Jäsennumeroa käytettään myös jäsenmaksun viitenumerona.

TARKISTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI! Haluathan jatkossakin saada tärkeät postit Suomen opinto-ohjaajat ry:ltä? Muista tarkistaa sähköpostiosoitteesi ja päivittää se ajan tasalle kirjautumalla jäsensivuille osoitteessa www.sopo.fi/login Haastavissa tilanteissa voit ottaa yhteyttä jäsensihteeriin.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Opinto ohjaaja 2 2016 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti - Issuu