Opinto ohjaaja 1 2016

opinto-ohjaaja »

ammattilehti 1/2016

Next Step ammatinvalintapeli diginatiiveille

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen viikko Jyväskylässä

ARTTU JONKKAA DOCHISSA Suomen opinto-ohjaajat ry

s

oP o

HUOM! HUOM! MUUTOS OPINTO-OHJAAJA -LEHDEN NUMERON 2/2016 AIKATAULUUN! Ennakkotiedoista poiketen opinto-ohjaaja -lehden numero 2/2016 ilmestyy 18.3.

Aineisto tulee toimittaa lehteen 4.3.

Pahoittelemme poikkeusta ennakkotietoihin.

Uutuus yläkoulun oppilaanohjaukseen Reitti 7–9 on uusi, käytännönläheinen sarja yläkoulun oppilaanohjaukseen. Reitti auttaa oppilasta pohtimaan uravalintaansa omien vahvuuksiensa pohjalta. Opinto-ohjaajalle tarjolla on välineet onnistuneeseen oppilaanohjaukseen koko yläkoulun ajaksi.

Uuden opetussuunnitelman mukainen Reitti auttaa oppilasta pohtimaan uravalintaansa omien vahvuuksiensa pohjalta. Mukana on keskeiset sisällöt ja asiasanat jatko-opintoihin hakeutumisen tueksi.

Sarja hyödyntää valtakunnallisia, päivittyviä nettilähteitä ja on siksi aina ajan tasalla.

Reitti ilmestyy myös digikirjana. Opettajan digiopetusaineisto tukee tuntien suunnittelua ja opetusta on helppo muokata oppilaiden taitotason ja ryhmäkoon mukaan.

Oppikirjailijat: ANTTI HUMALAMÄKI, ANU JAPISSON, PETRI NIEMI

Lue lisää:otava.fi/reitti

Nähdään opopäivillä!

Haluaisitko tavoittaa Suomen Opinto-ohjaajat Tehokkaasti?

Opinto-ohjaaja on Suomen opinto-ohjaajat ry:n järjestö ja ammattilehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tutustu uuteen mediakorttiimme: www.sopo.fi/mediamyynti/mediakortti tai ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: Tuija Mäntsälä puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi Etsitään yhdessä sopiva ratkaisu näkyvyydellesi.

Puheenjohtajalta » Jukka Eero Vuorinen

JOKAISESSA KOULUSSA TULISI OLLA OPINTO-OHJAAJA Tänä vuonna tulee kuluneeksi puoli vuosisataa siitä, kun ammattinimike opintoohjaaja tuli ensi kertaa julkisuuteen.

Peruskoulu-uudistusta oli valmisteltu Koulunuudistustoimikunnan komiteassa. Sen mietinnössä vuonna 1966 esitettiin opinto-ohjaajaa jokaiseen kouluun.

Asia perusteltiin näin: ”Ns. poikkeavien oppilaiden opintomenestyksen, aine- ja kurssivalintojen sekä muiden ongelmien selvittämiseksi ei riitä luokanopettajan aika, koulutus eivätkä muutkaan mahdollisuudet. Toimikunta ehdottaa, että jokaisessa koulussa tulisi olla opinto-ohjaaja, joka on saanut asianmukaisen erikoiskoulutuksen. Hänen tehtäviinsä kuuluisi toimia oppilastarkkailun ja oppilaiden tuntemuksen, erilaisten yhteistyö- ja mielenterveysongelmien sekä ammatinvalinnan ohjauksen asiantuntijana koulussa”.

60-luvulla ei nokka kauaa tuhissut.

Pari vuotta meni komiteamietinnöstä ja upouuden ammatin ensimmäiset pioneerit aloittivat työskentelyn maamme kokeiluperuskouluissa.

Tämä suunnitelma ja ratkaisu pitivät sisällään opinto-ohjaajan profession kannalta tärkeitä linjauksia. Opintoohjauksen kansallinen malli rakennettiin

opinto-ohjaajan kaksoisroolin pohjalta.

Suomalainen opinto-ohjaaja on syntysanoistaan lähtien ollut sekä ohjaaja että opettaja.

Toinen tärkeä linjaus oli se, että opinto-ohjaaja toimii lähellä oppijaa, siis koulussa. Tämä kokonaisuus on osoittautunut kestäväksi.

Opintoohjaajuus kytkeytyi alusta lähtien myös vahvasti koulunuudistukseen. Myös tämä lähtökohta on lyönyt vahvan leiman maamme opinto-ohjaajien työn eetokseen. Olemme uudistuksen ja kehityksen puolustajia. Opinto-ohjaajien työhön on sisäänrakennettuna toiminta maailman ymmärtämiseksi ja maailman muuttamiseksi.

Tämän mallin seurauksena suomalainen opinto-ohjaaja toimii aika usein yksin. Ja siitä taas on seurauksena muihin opettajaryhmiin verrattuna suurempi opinto-ohjaajien keskinäisen yhteisöllisyyden ja vertaistuen tarve.

Tämä näkyy vuosittain opinto-ohjaajien päivillä. Helmikuun alkupuolella matkaa 550 opinto-ohjaajaa Ouluun. Moni meistä tulee omalla kustannuksella, kun työnantaja ei aina ole ymmärtänyt meidän työmme ja vuotuisen tapahtumamme erityislaatuisuutta.

Opinto-ohjaajat ovat aina olleet aktiivisia toimijoita – niin valtakunnan kuin aluetasolla. Kannustan jäsenistöä tulemaan Oulussa Suomen opintoohjaajat ry:n vuosikokoukseen. Vuoden alkupuolella on myös monien SOPOalueyhdistysten yleiskokouksia. Näissä kaikissa on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia toimintaympäristömme muuttamiseksi ja kehittämiseksi. Työtä ja toimintasarkaa riittää!

Oulussa tavataan!

Jukka Eero Vuorinen Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja

SOPO ry:n aktiivisia toimijoita viime syksyn alueseminaarissa.

3

.. ..

Paakirjoitus » Frida Pessi

Kaikki turhat kauniit haaveet Menin yläasteella ennen ysiluokan TET-jaksoa opinto-ohjaajan juttusille.

Minulla oli haave. Halusin suorittaa TET-jakson sanomalehdessä. Opintoohjaajan mielestä se oli hyvä idea, hän auttoi minua paikan löytämisessä. Sain kirjoittaa kaksi isoa, itse ideoimaani lehtijuttua. Haaveestani tuli totta.

Lukiossa abivuonna istuin taas opinto-ohjaajan huoneessa ja pohdin tulevaisuutta. Olin juuri saanut ensimmäisen, oikean työpaikkani ja haaveilin välivuodesta. Opinto-ohjaaja kannusti minua haaveessani. Jos kerran töitäkin oli jo varmasti tiedossa ja olin itse halukas miettimään tulevaisuuttani vielä vuoden, se olisi ihan okei. Rohkaistuneena otin työn vastaan.

Välivuosia tuli kaksi. Aloitin kyllä opinnot, mutta ihan väärät ja jätin kesken. Aloitin toiset opinnot. Tahkosin niitä kaksi vuotta. Opinto-ohjaaja sanoi, ettei ollut järkeä jatkaa, jos tuntui siltä, ettei minkäänlaista motivaatiota löytyisi. Helpottuneena vaihdoin oppilaitosta, aloitin alusta ja valmistuin erinomaisin arvosanoin. Sen jälkeen opinto-ohjaaja kannusti jatko-opintoihin, joista jo salaa haaveilin.

Jatko-opinnoissa opinto-ohjaaja neuvoi, miten voisin oikaista ja hyödyntää aikaisempia opintojani työn ohella suorittamieni opintojen tehostamiseksi ja keventämiseksi. Hyviä neuvoja. Omat koulutushaaveeni on pian saavutettu.

Monien muiden haaveet ovat vasta alussa. He joutuvat haaveilemaan aikana, jolloin opintotukea kiristetään, aloituspaikkoja vähennetään, koulutuk-

sen rahoitusta leikataan, ja paineet ja vaatimukset kasvavat. Yhtäkkiä onkin väärin tehdä nuorena vääriä valintoja ja oppia virheistään. Ensin kuusitoistavuotiaana ja sitten yhdeksäntoistavuotiaana pitäisikin jo tietää, mitä tekee sitten isona, ehkä jopa lopun elämäänsä.

Nykyinen ilmapiiri ei ole kovin suotuisa niille rohkeille unelmille, joihin nuorilla pitäisi olla oikeus. Voiko opinto-ohjaaja enää tukea nuoria heidän haaveissaan, jos unelmana onkin vaikka sirkusammattilaisen tai lentäjän ammatti? Pitäisikö opinto-ohjaajan leikata haaveilta siivet ja tulosvastuullisesti ohjata nuoria niihin ammatteihin, joissa tekijöistä on pulaa, tai joista on yhteiskunnalle eniten hyötyä?

Tunnen sirkusammattilaisia, jotka ovat päätyneet lopulta sosiaalialalle.

Tunnen myös sosionomeja, joista on tullut myöhemmin kuvanveistäjiä. Tunnen humanisteiksi kääntyneitä ekonomeja ja akateemisiksi tutkijatohtoreiksi väitel-

leitä AMK-insinöörejä. Kaikilla heillä on ollut haaveita ja niiden haaveiden toteuttamisessa opinto-ohjaajasta on ollut paljon hyötyä.

Maailma muuttuu, ja myös ohjaus muuttuu. Miten jatkossa voidaan tukea ohjattavien haaveita, kun yhteiskunta ympärillämme ei anna tilaa kokeiluille?

Kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen on muutosten keskellä kultaakin kalliimpaa. Sen voi aloittaa verkostoitumalla Oulun Opopäivillä myös uusien ihmisten kanssa. Opinto-ohjaaja -lehtikin lupaa edelleen julkaista kokemuksianne. Pistäkää juttuja tulemaan, aineistopäivät näette sinisestä laatikosta.

Ja muistakaa haaveilla myös itse!

Frida Pessi Päätoimittaja

Vuonna 2016 opinto-ohjaaja ilmestyy: 29.1. (aineisto 15.1.)

HUOM! 18.3. (aineisto 4.3.)

30.9. (aineisto 16.9) 18.11. (aineisto 4.11.)

Kuva: Pipa Erwes

4

Opinto-ohjaaja 1/2016

Tässä numerossa Puheenjohtajalta:

Opinto-ohjaajien ammatti ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Jokaisessa koulussa tulisi olla opinto-ohjaaja

3

Pääkirjoitus: Kaikki kauniit haaveet

4

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen viikko

10

Julkaisija Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Next Step -ammatinvalintapeli diginatiiveille

12

Päätoimittaja Frida Pessi puh. 044 353 4542 frida.pessi@sopo.fi Ilmoitusmarkkinonti / Jäsensihteeri Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Arttu jonkkaa DOCHissa 6

Uudenlaista uraseurantaa 14 Näkökulmia opinto-ohjaajan arkeen:

"Löysin parin jo☺"

16

Kiven vierittämistä

17

Tunnelmia opopäivien lähestyessä

19

LOPS 2016 - mallina Salon lukio

20

Kolumni - Raimo Vuorinen:

Rahastonhoitaja Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi

Opinto-ohjaajien koulutusmäärät

ja työllistyminen?

Toimitusneuvosto Frida Pessi, Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen

Peruskoulutoimikunta 24

Tilaushinta 65 EUR / vsk

Korkeakoulutoimikunta 25

Ilmoitushinnat koko sivu: 700 EUR puoli sivua: 485 EUR neljännessivu: 375 EUR takakansi 1175 EUR kannen sisäpinta koko sivu 925 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 630 EUR Painopaikka M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA Ilmestymisaikataulu 2015 1/2016 29.1. (Aineisto 15.1.)

2/2016 18.3. (Aineisto 4.3.)

3/2016 30.9. (Aineisto 16.9.)

4/2016 18.11. (Aineisto 4.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto kaksi viikkoa ennen ilmestymispäivää sähköisessä muodossa päätoimittajalle.

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

22

Toimikunnilta Lukiotoimikunta 24

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

25

Itä-Suomen vuoden ohjus

27

Kipinää ohjaustyöhön

28

Uusi julkaisu korkeakouluohjauksesta

29

Turvallisuus on tärkeää myös oppilaitosympäristössä 30

kansi: Aki Tulikari

Suomen opinto-ohjaajat ry » verkossa www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter.com/Sopo_ry

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentöä ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

ARTTU JONKKAA DOCHISSA Tamperelainen Arttu Lahtinen aloitti opintonsa viime syksynä Pohjoismaiden johtavassa sirkuskorkeakoulussa DOCH:ssa Tukholmassa.

DOCH eli Dans och cirkushögskolan on parinsadan opiskelijan taideyliopisto, jossa koulutetaan sirkustaiteilijoita, tanssijoita, tanssipedagogeja ja koreografeja.

Arttu Lahtinen ja renkaat Sorin sirkuksessa keväällä 2015.

6

DOCH sijaitsee Tukholman korkeakoulukeskittymässä Roslagstullenilla.

DOCH:n uusi sirkushalli vihittiin käyttöön vuonna 2012.

DOCH aloitti toimintansa vuonna 1963 vaatimattomasti yksivuotisena koreografisena instituuttina. Opiskelijoita oli alkuvaiheessa muutamia kymmeniä.

Tanssialan korkeakoulutus laajeni vähitellen, ja ensimmäinen professuuri saatiin vuonna 1992. Vuonna 2005 alkoi Ruotsissa korkeakoulutasoinen sirkustaiteen koulutus. Ja nykymuodossaan DOCH aloitti toimintansa vuonna 2010.

Innostus lajiinsa syttyi Artulla jo alakoulun lopulla. Luokkakaveri osasi pitää kolmea palloa yhtä aikaa ilmassa ja piti kokeilla itsekin. Vakavammaksi uraponnisteluksi jongleeraus eli ”jonkka” muuttui seiskaluokalla, kun Arttu meni Sorin sirkukseen. Se löytyikin läheltä. Tampereen Nekalassa aivan Norssin vieressä on jo pitkään vaikuttanut valtakunnallistakin huomiota saanut taiteen perusopetusta antava sirkuskoulu. Tällä hetkellä Sorilla on lähes 400 oppilasta. Ensi lukuvuonna yhteistyö Norssin kanssa tiivistyy, kun yläkoulun sirkustaiteen painotus ja lukion

Sirkusosaston johtajana toimii Walter Ferrero.

sirkustaiteen linja alkavat. Sorin sirkus on tunnettu tasokkaasta ja omaleimaisesta esitystoiminnastaan. Vuoden huipentava Joulushow kerää vuosittain jopa 10 000 katsojaa, ja kiittävää palautetta on tullut niin yleisöiltä kuin medialtakin.

Jo lukioaikana Artulla oli mielessä sirkusalan korkeakouluopinnot ja DOCH. Opiskelijoita otetaan sisään joka toinen vuosi ja siinä välissä oli hyvä hoitaa intti pois. Sisäänotto on aika pieni.

Kolmivuotiseen sirkuksen kandidaattiohjelmaan otetaan 24 opiskelijaa. Viime keväänä oli läpäistävä vaativa, viikon mittainen pääsykoe, jossa oli mukana kokelaita ympäri maailmaa yhteensä yli 70 henkilöä. Pääsykoetapahtumaan oli kokelaat karsittu etukäteen ennakkotehtävien perusteella, johon kuuluivat videotallenteet ja motivaatiokirje.

sirkustaiteen harrastuksen tasoa kuvaa se, että nyt alkaneessa ryhmässä suomalaiset ovat suurin ryhmä. Viisi sirkustaiteen opiskelijaa tulee Suomesta ja näistäkin neljä Sorin sirkuksesta.

Suomalaiset ovat suurin ryhmä myös ensi keväänä valmistuvien 3. vuoden opiskelijoiden ryhmässä. Toiseksi suurin kansallisuusryhmä on ruotsalaiset. Opiskelijoita on myös Saksasta, Ranskasta ja Sveitsistä. Opiskelijoita on tullut sirkusoppiin myös hyvin kaukaa mm. Chilestä ja Australiasta. Miehiä ja naisia on yhtä paljon. Sirkustaiteen lajeittain jonkkaajia - kuten Arttu - on neljä, akrobaatteja 10 ja ilma-akrobatian opiskelijoita on myös saman verran.

– Parasta on huomata kehittyvänsä ja hauskinta, kun keksii jonkun uuden tempun, kertoo Arttu.

Sirkustaide on kansainvälistä Viime elokuussa Arttu muutti Tukholmaan. DOCH:n opiskelijaryhmä on hyvin kansainvälinen. Suomalaisen

» 7

Jongleerauksen opettajat ovat erinomaisia. Opintojen jälkeen sirkustaiteilijoista tulee pääosin yksityisyrittäjiä, joista suuri osa saa joko pidemmän kiinnityksen sirkuksessa, kiertää maailmaa tai siirtyy opetustyöhön.

Kansainvälistä on myös DOCH:n opetus. Jos opiskelu ulkomailla kiinnostaa, suosittelee Arttu kieliin panostamista jo kouluaikana. Tukholmassa opetus pidetään englanniksi, vaikka ruotsikin on tärkeää. Maailmalla myös ranska on keskeinen kieli sirkustaiteissa. Tukholmassa sirkustaiteen osaston johtajana on amerikkalainen Walter Ferrero ja muita opettajia on sirkustaiteen tärkeimmistä maista Saksasta, Ranskasta ja Venäjältä. Tuleepa yksi opettaja niinkin eksoottisesta maasta kuin Mongolia.

Opetuksessa käytetään paljon vierailevia huippuosaajia ympäri maailmaa.

Artun viikko-ohjelma on tiivis.

Opetus alkaa joka aamu kello 9 ja päättyy kello 18. Kerran kuussa perjantaisin jokaisella opiskelijalla valmiina uusi presentaatio, joka esitetään koulun yhteisessä tilaisuudessa. Opiskeluun kuuluu luonnollisesti kirjallisia ja tieteellisiä opintoja mm. sirkustaiteen estetiikasta ja kulttuurihistoriasta. Viikko-ohjelmaan kuuluu myös musiikkia, tanssia, lihaskuntoa ja venyttelyä. Ja harjoitusta sirkustaiteessa tarvitaan paljon.

– Kun aloittaa jonkin uuden tempun, renkaat putoavat koko ajan. Pikku hiljaa, kun sitä jynssää, renkaat eivät putoakaan – ihan heti.

Tärkeänä osana opiskelua on dochilaisilla mahdollisuus nähdä ja tutustua tämän hetken kuumimpiin sirkusensembleihin. Näitä ovat mm.

Cirque Soleil Ranskassa, Cirkus Cirkör Ruotsissa ja Cirque Alfonse Kanadan Quebecissa. Tukholman DOCH:n sirkusosasto on maailmalla hyvin arvostettu.

Se on ruotsalaisessa korkeakoulutuksen laatuarvioinnissa saanut maininnan ”mycket hög kvalitet”.

Jukka Eero Vuorinen Kuvat: Aki Tulikari

8

SIRKUSTAITEEN OPETUS LISÄÄNTYY PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Sirkustaiteen boomi näkyy myös Suomessa. Sirkuskoulujen kattojärjestönä toimii Suomen Nuorisosirkusliitto (SNSL), jonka tarkoituksena on edistää nuorisosirkusharrastusta ja sirkusharrastajien asemaa Suomessa. Maassamme toimii 44 sirkuskoulua ja kerhoa eri puolilta maata aina Haminasta Ylitornioon ja Alajärveltä Outokumpuun. Jäsenyhdistysten määrä on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa.

Sirkustaiteen opetusta laajemmin on tarjolla ensi lukuvuodesta lähtien Tampereen yliopiston normaalikoulussa. Yläkoulussa alkaa sirkustaiteen painotus, jonne 7. luokalle voi vielä hakeutua. Lukiossa aloitetaan sirkustaiteen linja omana hakukohteena. Linjalle otetaan 10 opiskelijaa kevään 2016 yhteishaussa. Opetus tapahtuu yhteistyössä Sorin sirkuksen kanssa. Opiskelijana voi perehtyä sirkustaiteen eri lajeihin ja niiden ilmaisumuotoihin: akrobatiaan, ilma-akrobatiaan, tasapainoiluun, jongleeraukseen ja taikuuteen. Norssin monipuolisten vaihto-ohjelmien kautta opiskelijat voivat tutustua eri maiden sirkusalan oppilaitoksiin. Kansainvälisyys on jatko-opintojen kannalta tärkeää. Sirkustaiteilijoista moni toimii yrittäjänä, joten laaja kirjo yrittäjyysopintoja on tarjolla opiskelijoille.

! a s s a i r y H a t t u U JA n perustutkinto STA SISoU la st ja sisu usa Verh iluHyvinkää OITAJA H N O T S A VAR perustutkinto n Logistiika i k ä im Riih

KSEE KOULUTU N E E IS L MATIL 016 HAKU AM USSA 23.2.–15.3.2 A YHTEISH | opin

N

-oh i | opinto topolku.f

jaajat@hy

ria.fi

joneuvondistelmäa ljettaja/yh • Koneistaja ku n to u A i • oasentaja Ict-asentaja • Kokk vyseppähitsaaja Automaati • Le nomi asentaja • i • Eläintenhoitaja rtesaani • vo eu n jo A • Kuva-a -assistentti • Merko taja • Datanom ja • Kosmetologi en ia a as ed aj kö tt M h • lje Sä jä ta ku • Sisustaja apitoasen seutuyrittä • Kunnoss a • Maalari • Maa taja • Puutarhuri • arastonhoitaja V aj n • se ja ia tk vo al Pu sv • Lähihoit ampaaja • Turvallisuu • Parturi-k ntaja • Tarjoilija • • Talonrake nhoitaja tö • Ympäris

hyria.fi/yh

teishaku

Hyria koulutus – ammatillinen oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä

9

Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen viikko Jyväskylässä EU:n jäsenmaiden yhteiset elinikäisen ohjauksen puitteet vahvistettiin 24. marraskuuta 2015.

EU:n jäsenmaiden opetus- ja työministeriöiden nimeämät Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkoston (ELGPN) jäsenet kokoontuvat viimeiseen yleiskokoukseensa 24.-25.11.2015 Jyväskylään.

Kokous järjestettiin yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Verkosto perustettiin Jyväskylässä Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana marraskuussa 2006. Yhdeksän vuoden aikana verkostossa on ollut 33 maasta yli 300 kansallisesti nimettyä asiantuntijaa. Euroopan komissio on rahoittanut toimintaa Erasmus+ ohjelman kautta, ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on koordinoinut verkoston työtä perustamisesta lähtien.

ELGPN-verkoston tehtävänä on ollut eurooppalaisen yhteistyön kautta tuotetun ja olemassa olevan tutkimustiedon kautta tukea kansallisten ohjausjärjestelyjen kehitystyötä opetus-, työ- ja elinkeino-, nuoriso- sekä sosiaalitoimen yhteistyönä. Verkosto on myös tuottanut vertailevaan tutkimustietoa ohjauksen toteutuksesta EU:n jäsenmaissa. Tutkimustulokset osoittavat, että kattavat ohjauspalvelut lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta sekä tasapainottavat osaamisen kysyntää ja tarjontaa työmarkkinoilla.

Yhteisesti tuotetun tiedon pohjalta verkoston jäsenet ovat osallistuneet laajalti maidensa kansalliseen keskusteluun ja vaikuttaneet näin ohjauspalvelujen kehitykseen sekä politiikka-että ruohonjuuritasolla. Käytännössä yhteistyö eri hallinnonalojen kesken on lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi jokaisessa jäsenmaassa toimii kansallista ELO-

10

ryhmäämme vastaava monihallinnollinen ohjauksen yhteistyöryhmä. Lisäksi suurin osa jäsenmaista on joko vahvistanut elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian tai integroinut ohjauksen joko työllisyys- tai koulutusstrategioihin.

ELGPN-verkosto on myös tuottanut työvälineitä ohjauspalvelujen järjestämisestä vastaaville päättäjille ja sidosryhmille keskinäisen vertaisoppimisen, kansallisen kehittämisen ja itsearvioinnin tueksi.

Työvälineitä on käännetty yhteensä 24 eri kielelle. Viimeisen toimintavuoden tuloksena jäsenmaiden edustajat hyväksyivät yhteiset suuntaviivat ja periaatteet, jotka vahvistettiin Jyväskylässä järjestetyn kokouksen yhteydessä.

Näissä suuntaviivoissa on otettu huomioon ohjauksen monihallinnollinen luonne ja vastuun jakautuminen useamman eri hallinnonalojen kesken.

Osa suuntaviivoista koskee kaikille hallinnonaloille yhteisiä aiheita, kuten urasuunnittelutaitojen kehittäminen, ohjauksen saatavuus ja laatu, palvelujen vaikuttavuus, johtaminen, rahoitus, koulutus- ja työmarkkinatiedon kehittäminen, alan ammattilaisten koulutus, palvelujen rahoitus sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Osa suuntaviivoista koskee yksittäisten ministeriöiden vastuualueita.

Kussakin suuntaviivassa on neljä osaa: sisällön määritelmä, merkittävyys, hyvin toimivien TNO-palvelujen osatekijät sekä lisätietoja päätöksenteon perustaksi.

Käytännössä suuntaviivat toimivat helppokäyttöisenä viitemateriaalina kansallisen ja EU:n tason päätöksenteossa, ja niiden avulla päättäjät pystyvät tunnistamaan toi-

mintapolitiikan osa-alueita, jotka on huomioitava tehtäessä päätöksiä TNOpalvelujen järjestämisestä. Suuntaviivat tullaan julkaisemaan suomenkielisenä kevään 2016 aikana.

ELGPN-verkoston toiminta jäsenmaavetoisena projektina päättyi joulukuussa 2015. Aiemmin syksyllä jäsenmaat ja komissio ovat ilmaisseet tarpeen systemaattisen eurooppalaisen yhteistyön jatkamiseksi kansallisten palvelujen kehittämiseksi ja nyt tuotettujen työvälineiden käyttöön ottamiseksi sekä edelleen kehittämiseksi. Komissio valmisteleekin kevään aikana uuden komissiovetoisen elinikäisen ohjauksen työryhmän perustamista.

Matalan kynnyksen ohjauspalveluja Eurooppaan ELGPN-verkoston työkokouksen yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriö, työja elinkeinoministeriö ja ELGPN:n koordinaatioyksikkö järjestivät yhteistyössä kansallisen ELO-ryhmän, Kohtaamohankkeen sekä ja Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskuksen kanssa kansainvälisen elinikäisen ohjauksen kutsuseminaarin Jyväskylän Paviljongissa 26.11.2015. Seminaariin osallistui noin 80 suomalaista asiantuntijaa ja yli 60 ELGPN-verkoston jäsentä.

Seminaarin teemana olivat integroidut tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut), joissa yhdistyvät matalan kynnyksen monialaiset palvelupisteet, palvelukonsepti, joka sekä niihin yhdistyvät verkkopalvelut. Seminaarissa esiteltiin eurooppalaisia ratkaisuja integroitujen palvelujen toteuttamiseksi Skotlannista, Kroatiasta, Tanskasta,

Virosta ja Norjasta. Suomen Ohjaamotoimintamallia esiteltiin sekä toimintakonseptin että kehitysvaiheessa olevan verkko-ohjauspalvelun näkökulmasta .

Ohjaamo luo Suomessa uusia ohjauspalveluja nuorille

Suomessa Ohjaamo-toimintamalli on syntynyt ratkaisuna kasvavaan nuorisotyöttömyyteen ja ohjausresurssien vähenemiseen. Taustalla on Nuorisotakuun toimeenpanon ja ELO-yhteistyön aikana vahvistunut hallinnonalojen yhteistyö ja sen myötä ideoitu monialainen matalan kynnyksen ohjauspalvelumalli. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitettävät Ohjaamot ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta, ja eurooppalaisittain tarkasteltuna Suomen mallissa on erityistä juuri laaja hallinnonalojen yhteistyö (TEM, OKM, STM).

Ohjaamo kokoaa yhteen ohjauksen peruspalveluja ja kolmannen sektorin toimijoita siirtymävaiheissa olevien nuorten tukemiseksi. Ohjaamoja kehitetään nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupisteeksi, jonka ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Keskisenä ideana on saada myös nuoret mukaan ohjaamopalvelujen suunnitteluun.

Toimintamalli perustuu siihen, että verkostossa olevista organisaatioista siirtyy asiantuntijoita yhteen palvelupisteeseen saman katon alle. Ohjaamotoiminta ei siis korvaa mitään olemassa olevaa palvelua, vaan täydentää nykyisten ohjauspalvelujen valikoimaa asiakaslähtöisemmäksi. Nuoren näkökulmasta ohjauksen yhteistyö tarkoittaa parempaa

Ohjaamotoimintaa koordinoi TEMin johdolla Kohtaamo-hanke (ESR) kaudella 2014–2020.

Projektipäällikkö Pasi Savonmäki esitteli seminaarissa Ohjaamotoiminnan käynnistymistä. Kuva: Martti Minkkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos

saavutettavuutta ja nopeuttaa ”luukutuksesta” johtuvaa ajanhukkaa ja katkoksia. Lisäksi ohjaustoimijoiden kannalta toimintamalli mahdollistaa nopeamman palvelun, jossa samalla tullaan paremmin tietoiseksi muiden ohjaustoimijoiden tarjonnasta ja mahdollisuuksista.

Myös opinto-ohjaajat ovat monella tavalla tärkeä yhteistyötaho ja noin joka toisessa Ohjaamossa on saatavissa opinto-ohjaajan palvelua.

Reilun vuoden sisällä Suomessa on avattu noin 30 Ohjaamo-palvelupistettä joiden kehittämisen piirissä on yhteensä noin 80 kuntaa. Ohjaamojen määrä kasvaa sitä mukaa kun tietoisuus toimintamallin hyödyistä leviää. Suurin osa Ohjaamoista on tällä hetkellä ESRhankevetoisia verkostoja, joissa palvelujen ytimen muodostaa verkostossa toimivat julkisen palvelun organisaatiot.

Tavallisimmin verkosto muodostuu TEtoimiston, nuorisotyön, etsivän nuorisotyön, sosiaalityön, oppilaitosten ja

kolmannen sektorin yhteistyöstä. Mukana ovat useissa pisteissä myös Kelan palvelut. Verkoston koordinointivastuu on useimmiten kunta- tai oppilaitosorganisaatioilla.

Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus, VOKES raimo.vuorinen@jyu.fi Pasi Savonmäki, KT Projektipäällikkö, Kohtaamo-hanke Keski-Suomen ELY-keskus pasi.savonmaki@ely-keskus.fi Lisätietoja verkoston toiminnasta ja julkaisuista on saatavilla ELGPN verkkosivuilta elgpn.eu

www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot väliaikainen verkkosivu Facebook: Kohtaamo, Ohjaamot puhuvat

Hankkeessa on valmisteilla myös valtakunnallinen verkko-ohjaukseen perustuva palvelu.

Twitter: @kohtaamo_ESR

11

Next Step

ammatinvalintapeli diginatiiveille Uudessa Next Step 2.0 -tapahtumassa tehtiin koulutusmessujen historiaa, kun perinteisen messuilla kiertelyn sijaan nuoret pääsivät tutustumaan ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoihin ammatinvalintapeliä pelaten.

Helsingin Kaapelitehtaalla marraskuussa järjestetyssä tapahtumassa vieraili 3000 pääkaupunkiseudun ammatillisesta koulutuksesta kiinnostunutta yhdeksäsluokkalaista. Määrä vastaa alueella ammatilliseen koulutukseen vuosittain hakeutuvia nuoria.

– On ollut hienoa nähdä, miten motivoituneita amisopiskelijat ovat olleet esittelemään omaa alaansa pelaajille.

Koko tapahtuman ydinajatus olikin alusta asti "nuorilta nuorille", kertoo Next Step 2.0 -tapahtuman projektipäällikkö Tuulia Pitkänen Suomen Ammattin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:stä.

SAKKI on ollut mukana järjestämässä Suomen ensimmäisiä koulutusmessuja jo vuonna 1990. Nyt kuitenkin koettiin, että perinteistä messutapahtuma pitää tuoda nykypäivään.

– Kolmen päivän tapahtuma on osoittanut, että toiminnalliselle koulutustapahtumalle on kysyntää. Sen näkee suoraan pelistä ulos tulevien nuorten innostuneilta kasvoilta, kommentoi SAKKIn pääsihteeri Antti Malste.

– Palaute sekä oppilailta että opettajilta on ollut erittäin positiivista. Oppilaat ovat kertoneet, että ovat saaneet entistä laajemman kuvan eri aloista ja opiskelumahdollisuuksista.

Teksti ja kuvat: SAKKI ry Opinto-ohjaajien kokemukset koonnut Frida Pessi

Opinto-ohjaajien kokemuksia Next Step -ammatinvalintapelistä Eeva-Liisa Ryhänen opintojen ohjaaja Helsingin juutalainen yhteiskoulu

Ammatinvalintapelistä jäi oikein positiivinen kuva. Olen opintojen ohjaajana pienessä koulussa, joten oli mukavaa osallistua tapahtumaan, jossa oli paljon nuoria. Kaikki sujui jouhevasti ja kokonaisuus oli hyvin suunniteltu. Oli hyvä, että suuri joukko jaettiin vielä pienempiin ryhmiin, jolloin sai informaatiota henkilökohtaisemmin ja ennätti osallistua käytännön pisteisiin.

Opinto-ohjaajalle peli voisi tuoda vaihtelua ja konkreettisia esimerkkejä. Vuorovaikutteisessa tapahtumassa lähes samanikäiset nuoret kohtasivat, ja nuorten kertomana tieto menee paremmin perille. Myös opinto-ohjaaja sai tapahtumasta paljon tietoa, vaikka en itse peliin osallistunutkaan.

Olisi ehkä hyvä, jos opinto-ohjaajat olisivat saaneet jonkinlaisen selityksen esimerkiksi kuvallisena tai kirjallisena siitä, mitä eri kohteissa tapahtuu. Informaation voisi lähettää vaikka tapahtuman jälkeenkin. Asiaan olisi helpompi palata myöhemmin.

12

Next Step 2.0 -tapahtumassa oli aktiivisempi kuin muut messut, joilla olen vieraillut. Oli hyvä, että messut keskittyivät ammatilliseen koulutukseen. Ammattiin opiskelevat motivoituneet nuoret saivat ainakin minun oppilaani kiinnostumaan ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. Aluksi lähes kukaan ei ajatellut ammatillista koulutusta lukion

vaihtoehdoksi. Nyt eri ammatteja esitettiin nuorelta nuorelle ja se toimi esitteitä ja opinto-ohjaajan puhetta paremmin.

Ammatinvalintapeli oli ennalta arvaamaton, kiinnostava ja uudenlainen juttu. Mielestäni tapahtuma kannattaa järjestää ensi vuonnakin. Kiitos tapahtuman järjestäjille.

Armas Koivisto opinto-ohjaaja Vantaan ammattiopisto Varia

Työskentelin messuilla tulospalvelussa ja omien opiskelijoiden esittelyryhmän tukena.

Pelillistämisen idea on mielestäni hyvä, mutta tuote oli vasta kehitysasteella. Pelaaminen onnistui aika hienosti, mutta tietoverkko romahti ruuhkatilanteessa. Tulospalvelu pudotettiin siinä vaiheessa pois toiminnasta, jotta peli saattoi jatkua. Pelin purkaminen jäi siten oppilaiden oman aktiivisuuden ja koulujen ohjaustuntien varaan.

Kaikki tutustujat eivät pelanneet tai heiltä jäi useita kohteita pelaamatta.

Kaikki eivät myöskään tulleet tulospalveluun katsomaan omia tuloksiaan eivätkä kaikki olisi sinne mahtuneetkaan, sillä kapasiteetti oli rajallinen.

Ammatin valintaan pelillistäminen sopii mielestäni hienosti, kunhan pidetään huolta siitä, että myös muilla tavoin

tuetaan nuoren ammatinvalintaa ja koulutuspaikan hakua. Peliä voisi vielä kehittää ja tuotteistaa niin, että se sopii ryhmässä tai yksin verkossa pelattavaksi. Siitä voisi tehdä sovellukset yleisimpiin älylaitteisiin.

Pelin kautta valintaprosessista voi tehdä hauskan ja haastavan, mikä innostaa osallistumaan. Pelin koukkuun moni mielellään tarttuu. Ammatin valitseminen on kuitenkin paljon muuta kuin peliä. Se on parhaimmillaan syvällistä pohdintaa ja omien mahdollisuuksien punnitsemista. Pelin avulla vaikea asia voidaan tehdä helposti lähestyttäväksi ja sen avulla saa kokemuksia, joita voi käyttää omia valintoja tehdessään. Ammatin valitseminen on vaikea asia ja valinta-asioita moni joutuu pohtimaan monta kertaa elämässään.

NextStep -ammatinvalintapeli toimi hyvänä alkuna tai valintaprosessin kiihdyt-

täjänä peruskoulujen koulutushakujen toteutukseen.

Jatkossakin tarvitaan monipuolisia työkaluja. Ammatinvalintapeli on työkalu, jonka otan mielelläni käyttöön ohjauksessa, jos siihen on mahdollisuus. Henkilökohtaisia keskusteluja, tutustumisia ja vierailuja sekä ammatinvalintaa koskevia tehtäviä pidän edelleen ensisijaisina työvälineinä. Peli on kuitenkin mainio idea ja sitä kannattaa kehittää eteenpäin.

Biolääketieteen koulutusohjelma

Biolääketieteen koulutus yhdistää ainutlaatuisella tavalla luonnontieteiden ja lääketieteen osaamisen. Alan asiantuntijoita tarvitaan niin tutkimuksessa, yrityksissä kuin terveydenhuollossakin. Esimerkiksi potilaiden yksilöllistetty hoito vaatii sekä perehtyneisyyttä sairauksien molekyylitason mekanismeihin että nopeasti kehittyvän teknologian ja tietomassojen hallintaa.

Biolääketiede on kansainvälinen ala, joten työllistyminen ulkomaille on varteenotettava vaihtoehto. Kansainvälistä uraa pohjustaa koulutuksen englanninkielisyys maisterivaiheesta alkaen.

Biolääketieteen koulutusta antavat Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus ja Turun yliopisto.

Lisätietoja: opintopolku.fi – hakusanalla ”biolääketiede” www.uef.fi/biomed, www.utu.fi/biomed

13

Uudenlaista uraseurantaa Yhteiskunnassa on yhä suurempi tarve ajantasaiselle tiedolle valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta.

Korkeakoulutettujen uraseuranta uudistuu, kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät valmistuneiden uraseurantaa kolmen hankkeen valtakunnallisena yhteistyönä.

AMKista uralle, LATUA ja Töissä-hankkeet kehittävät uraseurannan sisältöjä ja toteutusta sekä tehostavat työllistymistiedon käyttöä.

Hankkeet selvittävät, millaista tietoa työllistymisestä ja urapoluista tarvitaan ja miten tietoa voidaan hyödyntää.

Tuloksena syntyy tietoa urasuunnittelun ja kestävien koulutusvalintojen tueksi. Samalla luodaan malleja, joiden avulla uraseurantatietoa voidaan hyödyntää myös ohjauksessa.

Sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden Vastuuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

AMKista uralle!

LATUA

AMKista uralle! -projektissa luodaan toimintamalleja uraseurantatiedon keräämiseen, vertailuun ja levittämiseen koko ammattikorkeakoulukentälle.

AMK-koulutettujen työllistymisestä levitetään tietoa opiskelijoille, opiskelemaan hakeville, korkeakouluille ja toisen asteen oppilaitoksille.

Projektia koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu.

LATUA-hanke kehittää yliopistojen uraseurantojen sisältöjä ja toteutusta sekä lisää työelämätiedon tunnettuutta ja käyttöä yliopistoissa.

Uraseuranta kerätään maistereilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja tohtoreilta 2-3 vuotta valmistumisen jälkeen. Uraseurantaa tehdään yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä.

Lisätietoja hankkeista: uraseurannat.wordpress.tamk.fi

Töissä.fi auttaa valinnoissa Töissä.fi-verkkosivusto tarjoaa faktaa ja konkreettista tietoa korkeakouluista valmistuneiden työllistymisestä ja työtehtävistä. Palvelu näyttää, miten valmistuneet voivat sijoittua hyvin monenlaisiin koulutusta vastaaviin töihin.

Sisältö muodostuu korkeakoulujen uraseurantadatasta ja valmistuneiden kirjoittamista työnkuvauksista. Tietoa voi hakea noin 900 koulutuksella tai 3000 tehtävänimikkeellä. Valmistuneiden kertomuksia on viitisensataa, ja niiden määrä kasvaa koko ajan.

Töissä.fi on hyvä tämänhetkisen työelämätiedon lähde ohjaukseen, ja sivustolle ollaan tuottamassa työkirjaa käytön tueksi. Kehittämisestä vastaavat Helsingin ja Jyväskylän yliopistot.

Oulun Opopäivillä töissä.fi:llä on oma ständi sekä työpaja palvelun käyttämisestä ohjaustyössä. Tule kuulolle!

14

www.töissä.fi Luotettavaa, ajankohtaista ja konkreettista tietoa työelämästä – kivassa formaatissa ilman rekisteröitymistä.

Euroguidance tiedottaa

Minne on menty?

2014 - 2015 lukujen valossa

Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuus 2014-15

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus

CIMOn uusin Faktaa-julkaisu ilmestyi loppuvuodesta 2015.

Siinä on tilastoilla ja infografiikalla havainnollistettu eri koulutusasteiden kansainvälistä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuutta. Julkaisussa kerrotaan siitä, miten liikkuvuus on kehittynyt, millaisia eroja näkyy Suomen eri alueiden välillä sekä mihin maihin oppilaitosten liikkuvuusyhteistyö nykyisin painottuu.

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-painotteista koko sen ajan, jolloin liikkuvuutta on tilastoitu. Yleisimmät maat, joihin ammattiopiskelijat vuonna 2014 Suomesta lähtivät ja joista he Suomeen tulivat, sijaitsivat kaikki Euroopassa. Erityisesti Viro ja Ruotsi olivat suomalaisten ammattiin opiskelevien suosiossa.

Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuus Peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuus keskittyi Euroopan maihin lukuvuonna 2014-15. Suosituin kohdemaa oli Saksa, joka oli myös yleisin Suomeen tulleiden kotimaa.

Yleisimpien yhteistyömaiden joukkoon sijoittuivat Euroopan ulkopuolelta Kiina ja Japani. Yhdysvallat on suomalaisnuorille edelleen tärkeä kohde, mutta sieltä Suomeen päin tulee oppilaita harvemmin.

Kuvio 2: Yleisimmät yhteistyömaat ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoissa 2014

CIMOn Faktaa-julkaisu ja infografiikalla havainnollistettuja tilastoja aiheesta: www.cimo.fi/palvelut/tilastoja_kansainvalistymisesta Kuvioiden grafiikka: Liisa Valtonen Kuvio 1: Yleisimmät yhteistyömaat peruskoulujen ja lukioiden oppilasliikkuvuudessa 2014-15

MAAILMALLE.NET CIMOsta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Palvelutietomme löydät osoitteesta www.maailmalle.net/ neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

Sivun toimitus: Mika Launikari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO euroguidance@cimo.fi www.cimo.fi/euroguidance

15

Näkökulmia

opinto-ohjaajan arkeen Olipa kyse harjoittelupaikasta, vanhojentansseista tai jatko-opinnoista, taipuu opinto-ohjaaja moneksi. Arki on joskus hektistä ja haastavaakin, mutta lopulta aina palkitsevaa – sen todistavat tarinat elävästä elämästä.

☺”

“Löysin parin jo Joululoma meni vauhdilla. Taisi koko Suomessa olla kovastikin pakkasta vuoden vaihteen tiimoilla ja kun työt koulussa alkoivat, sain aika nopeasti työkaverilta kannustavan viestin ”Paa pipo päähän☺”. Se kuulemma auttaa kaikenlaisissa ongelmissa.

Olin lähestynyt häntä aika kinkkisellä osaamisen tunnustamiskysymyksellä heti ensimmäisenä työpäivänä, kun oma tukka oli ihan jäässä tai ainakin kohmeessa. Tuntui etten muistanut uusia ohjeita kuin sieltä täältä. Uudet tutkinnon perusteet ja osaamispisteisiin siirtyminen on työllistänyt edelleenkin aika kovasti. Eikä mikään tunnu olevan itsestään selvää vanhallekaan konkarille.

Tekisihän sitä, kun osaisi / ymmärtäisi / tietäisi.

Viimeksi tänään istuin saman työkaverin kanssa pohtimassa, miten osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen tapahtuu Tapanille, joka on ylioppilas ja lisäksi on jo valmis ammattikorkeakoulututkintokin.

Löytyykö sieltä ammattikorkeakoulututkinnosta

16

työelämätaidot 1 osp, yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp, tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 osp. Kaikista näistä pitäisi saada ihan arvosana numerolla. Teetetäänkö näyttö?

Miten toimitaan Helenan kanssa, jolla on kaksi aikaisemmin osittain suoritettua ammatillista perustutkintoa?

Tehdäänkö hänelle osaamisen tunnustamista aikaisemman ammatillisen tutkinnon tutkinnonosalla, josta ei ole näyttöä? Voiko niin tehdä? Tai mitä yleensä näissä tilanteissa voi tehdä?

Kahden viime syksynä aloittaneen ryhmän osalta on vielä hurjasti työsarkaa edessä. Olen tietoisesti ja vähän muistakin syistä siirtänyt viime syksynä aloittaneiden osaamisen tunnustamisten tekemistä. Olen toivorikkaasti odottanut, että ohjeet oppilaitoksessa saadaan ymmärrettävään muotoon. En tiedä, onko tullut tehtyä tyhmästi, mutta tässä nyt ollaan.

Sähköpostissa oli loman jälkeen hurjasti kaikenlaista. Onneksi opiskelijat käyttävät pääosin Wilmaa, joten heille

vastasin systemaattisesti ensin. Wilma pursusi kaikenlaisia kysymyksiä, ajanvarauksia yms. ”Teetkö korttimuutoksen?” ”Milloin voidaan katsoa mun pisteitä?” ”Montako osaamispistettä saat minulle tämän jälkeen?” ”Moi! Pahoittelut myöhäisestä ilmoituksesta, mutta saimmekin amisjakson tähän jaksoon. Ei olla varmoja ootko tietoinen asiasta, mutta meitä pyydettiin vielä ilmoittamaan asiasta sinulle.” ”Moi! Olen tulossa vasta Rukalta juuri nyt niin en pääse aloitustunnille mitenkään. Pääsen vasta Ke, onko se ongelma?” Oli pakko vastata, että ON ISO ONGELMA. Keskiviikkona 6.1. oli loppiainen.

PeF

”Moi, ollaan siirrytty amikseen nyt joulun jälkeen asiakaspalvelu opintoihin.

Suoritetaan kaksoistutkinto mutta suunnitelma kaksoistutkinnon suorittamisesta on tekemättä lukiokurssien osalta kun tähän jaksoon ei ole vielä lisätty lukiokursseja lukujärjestykseen ja ollaan joitakin kursseja suoritettu jo kun tultiin lukiosta.” ”Mulla ei vieläkään oo wanhoihin paria ja tänään oli jo ensimmäiset harjoitukset. Olen kyselly kaikki tutut ja tuntemattomatki läpi enkä vaa mistään löydä, ja kun kurssista kerroitte sanoitte että kaikille löytyy pari ja te autatte sen

löytämiseen ja nyt tarttisin apua! Jos paria ei löydy seuraavaksi kerraksi niin joudun sitten varmaan lopettamaan koko kurssin ja myymään puvun jonka jo kerkesin ostamaan (siinä toivossa et pari löytyisi) Joten APUA! (Tyttö pariakaan ei ole )” Työpäivän aikana vastasin ylläoleviin ja lukemattomiin muihin viesteihin opiskelijatapaamisten ja puheluiden välissä.

Oli aika hektistä ja päivä tuntui ihan rehellisesti sanottuna loman jälkeen aika pitkältä. Oli niin paljon kaikenlaista, mikä piti saada järjestymään ja toimimaan.

Kotiin lähtiessä sain vielä wilma-viestin, joka kannatti lukea: ”Löysin parin jo☺”.

Asioilla on tapana järjestyä. Se kai tässä kaikessa arjen pyörityksessä on se kaikkein koukuttavin juttu.

Antoisaa lukuvuotta itse kullekin kouluasteesta riippumatta Sirpa Puikkonen, opinto-ohjaaja ammatilliselta toiselta asteelta, jolla on ohjattavina perustutkintoopiskelijoita ja kahden tutkinnon opiskelijoita

Kiven vierittämistä Lukion opinto-ohjaajan työtä voisi verrata antiikin Kreikan tarun Sisyfokseen. Jumalia uhmannut Sisyfos joutui rangaistuksenaan vierittämään kivenlohkaretta vuoren rinnettä ylös. Aina kiven lähes perille saatuaan Sisyfos voimattomana seurasi, kun kivi vieri alas rinnettä ja työ alkoi taas kerran uudelleen alusta.

Kiven pyörittäminen lukiossa alkaa elokuussa, kun tutoreiden avulla perehdytetään lukion uusia ykkösluokkalaisia taloon. Muiden opettajien lomaillessa ovat opinto-ohjaajat olleet jo ratkomassa ainevalintakorttien mahdottomia yhdistelmiä Wilmaan. Lukujärjestykset tulisi saada sellaisiksi, että jokaisen oppilaan päivä alkaisi myöhään, loppuisi aikaisin, kenelläkään ei olisi hyppytunteja, ryhmien koot olisivat pieniä, mutta ryhmissä olisivat kaikki parhaat kaverit tai ainakin Kake ja Make. Eihän se onnistu.

Eikä opo onnistu mahduttamaan lukujärjestyksiin ensimmäiselle vuodelle valittuja 45 kurssia, pitkää matematiikkaa ja neljää alkavaa kieltä. Ei, vaikka yläkoulussa oli luvattu, että lukioon voi valita ihan mitä haluaa ja sitten muuttaa kaikki valinnat. Tästä vastoinkäymisestä uusi lukiolainen pahoittaa kovin

mielensä. Poistuessaan opon huoneesta hän kertoo kaverilleen äänekkäästi, että ohjaus on täällä ”ihan surkeeta”.

Eteenpäin ylärinnettä Syyskuussa aloitetaan abiturienttien yksilöohjaukset, joissa käydään läpi lukion jälkeisiä suunnitelmia. Osa ihmettelee, että miksi vasta nyt, kun kaikki on jo selvillä. Osa ihmettelee, että miksi näitä selvitetään jo nyt, koska hakuhan alkaa vasta maaliskuussa, eikä näitä jaksa vielä miettiä, kun on ne kutsunnat ja kevään kirjoituksetkin edessä. Että mitä järkeä näitä on nyt jo käydä?

Lokakuussa opinto-ohjaajat huomaavat sähköpostiensa täyttyvän korkea-asteen oppilaitosten markkinoijien viesteistä. He haluavat tulla esittelemään koulutuksiaan juuri niille kuudelle opotunnille, jotka olisivat käytettävissä kakkosluokkalaisia varten.

Opo joutuu käännyttämään pois useita eri oppilaitoksia, eikä kommenteista päätellen tästä pidetä. Opo nimittäin ajattelee, että kyseisillä oppitunneilla pitäisi selvittää ylioppilastutkinnon rakennetta, hajauttamista ja kirjoitettavia aineita jatko-opintoja ajatellen, eikä kat-

soa power point -sarjoja siitä, mikä oli jonkin oppilaitoksen nimi ollut ennen ja millainen hallintorakenne kyseisessä korkea-asteen koulutusorganisaatiossa on ja kuulla monetko bileet viikossa järjestetään.

Samaa näkemystä eivät jaa kaikki opiskelijat. Pakollisuudesta huolimatta jokaiselta opotunnilta puuttuu jopa neljännes lukiolaisista, kun on kuulemma autokoulua ja muuta menoa.

Erityisesti opo riemastuu ylioppilaskirjoitusinfosta palatessaan, kun tunnilta poissaolleet kysyvät vastaan tullessaan, että oliko siellä mitään tärkeää.

Jyrkkää nousua Marraskuussa on useampaa vanhempainiltaa, lähistön Abipäivää ja lähdön suunnittelua Studia-messuille. Niille ilmoittautuu bussillinen lähtijöitä, onhan tiedossa ilmainen retki ja vapaapäivä koulusta. Opiskelijat ovat aidon hämmästyneitä, että Henkkaan ja Maukkaan ei todellakaan ehditä sillä reissulla, eikä

» 17

Pasilassa ole muutenkaan kovin valtavia shoppailumahdollisuuksia. Niinpä ryhmä nopeasti pienenee ja bussi voidaan perua. Lopulta opo hyppää aamujunaan kymmenen lukiolaisen kanssa.

Messuilla petytään siihen, että kiinnostavan yliopiston esittelypisteellä ei ole enää jäljellä yhtään esitettä tai opasta.

Esittelijä ei myöskään tiennyt biologian koulutuksesta yhtään enempää kuin mitä ehti selata iPadinsa näytöltä. Lääketieteellisestä kiinnostunut opiskelija kuulee puolestaan, että lääkiksen esittelijä tulee paikalle ”huomenna, mutta ei tänään”.

Mutta koska koulu tarjoaa lounaan ja messuilla myydään hyvää lakritsia, reissu Helsinkiin on lopulta ”ihan kiva”.

Tosin ei siitä abien mielestä suurta hyötyä jatko-opintojen suunnittelulle ollut.

Joulukuussa lakitetaan syksyn ylioppilaat. Onnea! Heidän osaltaan kivi on vieritetty jo rinnettä ylös. Mutta jo maanantaina kivi vierii vauhdilla rinnettä alas, kun palataan arkeen. Vaikka opo osaa ulkoa yliopistojen jokaisen useamman sadan eri hakukohteen vaatimukset, alkupisteytykset ja hakeneiden määrät ja samat tiedot ammattikorkeasektorilta, niin ohjaukseen tullut abi haluaisi tietää, mitä eroa on kaupallisen koulutuksella Derbyn yliopistossa verrattuna Birminghamiin. Kun sinne vähän olisi suunnitelma lähteä. Eikö se opo tiedä sitäkään? Alamme selvittää. ”KVG” miettii opo hiljaa mielessään samalla kun selailee nettiä.

Lakipiste häämöttää Tammi-helmikuussa nähdään monta tulevaa lukiolaista, kun vierailijaryhmiä yläkouluilta käy tutustumassa lukiolle.

Heidän kanssa päästään ensi vuonna

kivenvieritykseen ja opo ohjeistaa jo tässä vaiheessa, ettei vaan pidä valita 45 kurssia ensimmäiselle vuodella. Mutta helmikuussa nähdään kaunis näky, eli punaiset perävalot, kun penkkaripäivänä abit on saatu kuorma-auton lavalle.

Maaliskuussa alkaa korkea-asteen yhteishaku ja ”bongaa opo”-peli. Ennen tahdottomat ja opinto-ohjaajaa vältelleet abit lähettävät sähköposteja, tekstiviestejä ja koputtelevat ovelle. Missä se opo luuraa ja mistä sille oikein maksetaan, kun ei sitä koskaan näy, eikä ohjausta saa nyt kun sitä tarvitaan. Onko niitä ohjausaikoja, mieluiten ensi hyppytunniksi tai ainakin vielä tänään?

Ja aikaa järjestetään, sillä tuska on kova saada selville, mihin abi hakisi.

Sisko asuu Turussa ja viihtyy siellä hyvin. Siitä lähdetään rakentamaan tulevaisuuden jatko-opintoja, mutta abin itsensä muistista ei löydy tietoa, mitä se sisko siellä Turussa oikein opiskelee, ei varmuudella edes sitä, oliko kyseessä yliopisto vaiko AMK. Eikä niistä omista toiveistakaan ole oikein vielä hajua sen tarkemmin, mutta Turkuun. Tai ehkä kuitenkin Tampereelle. Voidaanko yhdessä katsoa mitä siellä Turussa ja Tampereella oikein voisi opiskella?

Viimeinen rutistus Huhtikuussa, yhteishaun ollessa jo päättymässä, otetaan ATK-luokassa auki sähköinen hakulomake. Kaupallista alaa Derbyyn aikanaan lähtemässä ollut onkin päättänyt hakea tradenomikoulutukseen ihan tänne omalle paikkakunnalle ja asua vielä vuoden kotona, kun se tulee halvemmaksi. Varasuunnitelmaa ei vielä oikein ole. Se syntyy hakulomaketta täyttäessä kun aakkostetussa listassa

edetään vain aavistus kotikaupungista. ”Missä on Kajaani?” kysyy Derbyyn aikonut abi valitessaan vara-varavaihtoehtoa tradenomikoulutukselleen. Kun muiden abien avustuksella selviää, että Kajaani on ”lähellä napapiiriä”, niin kuuluu liuta kirouksia ja paikkakunta vaihtuu seuraavaan, mutta vähän lähemmäksi.

Toukokuu. Kivi on jo lähes ylärinteessä. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisia otetaan vastaan. Kaikki kirjoittajat eivät jaksa jäädä kuulemaan pakollista infoa ilmoittautumisesta. Eikö niitä infoja voisi järjestää koulupäivän aikana? Niinpä opon huoneelle valuu seuraavana päivänä yksi kerrallaan epätietoisia nuoria. No, ihan sama opolle kunhan saadaan kaikkien ilmoittautumiset kuntoon.

Kesäkuu. Kaikkien opettajien lempilaulu eli suvivirsi kajahtaa lakkiaisissa. Onnea uusille ylioppilaille, pärjätkää elämässä! Ja vaikka ohjaus onkin täällä ollut ”ihan surkeeta”, niin kaikista tuli tänä vuonnakin ylioppilaita ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, moni löysi myös paikkansa jatko-opintoihin. Oposta huolimatta tietenkin. Kivi pysähtyy hetkeksi, mutta vieritys jatkuu ensi elokuussa. ”Matti-opo” Kirjoittaja työskentelee lukiossa opinto-ohjaajana

sum 18

Tunnelmia opopäivien lähestyessä

talkootyötä ja -30 astetta Työ elämään -tapahtumassa Oulun kaupunginteatterilla on täysi tohina päällä, kun oppilaiden kanssa kesätyöpaikkoja katsastamme ja ammatteihin tutustumme. Ulkona paukkuva pakkanen, jota Perämeren tuulet yhä kylmemmäksi yllyttävät.

Astun ulos teatterilta: torinranta ja jäälakeus, toripolliisi, kauppahalli, kaupunginkirjasto, Radisson Blu Hotel... ja puhelin: ”Radissonista päivää! Niistä opopäivien tilavarauksista...”

Ehdin käväistä kirjastossa ennen kuin siirryn illaksi yliopistolle opopäivien talkooväen palaveriin. Tarkistan ilmoittautumistilanteen ja vastaan viimeiset sähköpostit. Lupaan Fridalle Opinto-ohjaajalehteen jutun opopäivistä, ai huomenna deadline? Kiiruhdan ulos talkoolistan kanssa ja vastaan puhelimeen: ”Mustonen täällä OuluBusineksestä, ne ICT-alan vierailukohteet...”

Nyt on pakko tilata taksi. Ja Arja soittaa Limingasta, ettei pääse talkoolaisten palaveriin. ”Auto hyytyi pihalle, sanoi niks naks.”

Aloitimme opopäivien valmistelut kaksi vuotta sitten. Vielä on viimeiset

palikat aseteltava kohdilleen. Luentosalissa kolmisenkymmentä opintoohjaajaa kertaa ohjeita. Eila opastaa, että Virpiniemen merivartioasemalle on lähdössä linja-autollinen opoja. Jos tulee hälytys juuri vierailuaikaan, linjaauto kurvaakin... mihin? Mielenkiintoisia ovat myös kolmekymmentä muuta opintokäyntikohdetta, joihin opoja odotetaan. Hannu soittelee Haukiputaalta ennen vanhempainiltaansa ja informoi työpajan muutoksesta. Fab Lab toteutetaan avoimina ovina, samoin kaivannaisalan tiedekunnan ja Oulu Mining School-konseptin esittely.

Valmistelujen aikana olemme joutuneet huomaamaan kiristyneen taloudellisen tilanteen kunnissa ja oppilaitoksissa. Yhdistyksemme rahastonhoitaja Erja onkin iloisesti yllättynyt opopäiville ilmoittuneiden määrästä. Reippaasti yli 500 osallistujaa on tulossa, näytteilleasettajia kuutisenkymmentä.

Kari mittaa yliopiston käytävälle näyttelyosastoja, ja käytäviä riittää. Kierrämme luentosalit, jotka on varattu työpajoille: R-oven aulassa infopiste ja vartioidut naulakot, Väylää pitkin Saa-

lastinsaliin, missä perjantaiaamuna avajaiset, Geokatu, keskusaula, Prosessikatu, Kauppakatu ja... sähkötekniikan salit? Sirkka-Liisa ja Linda tuumaavat, että opasteita ei voi olla liikaa. Myös ennakoitua suurempi osallistujamäärä pohdituttaa. Päätetään pystyttää Väylän varrelle toinenkin infopiste.

Illan hämärtyessä Pertti tekee lähtöä kotimatkalle Paltamoon ja arvelee, että lauantaista on tulossa mielenkiintoinen: Merja Larivaara, Linda Liukas, Tom Pöysti. Vahvoja persoonallisuuksia kaikki. Opopäivät on tärkeä tapahtuma myös siksi, että päästään tapaamaan tuttuja vuosien varrelta ja vaihtamaan ajatuksia.

Elämme aikaa, jolloin yhteiskunta vetää henkeä, leikkauksia siellä ja leikkauksia täällä. Opo-joukkueemme ei vedä henkeä – päinvastoin koetamme parhaamme mukaan luoda sitä, jotta vieraidemme olisi mukava tulla opopäiville Ouluun.

Kotiväki soittaa, ettei pääse hakemaan; auto hyytyi pihalle. Liftaan Pertin kyytiin.

Ruut Pasanen

Opopäivien talkooväkeä Väylän varrella Oulun yliopistolla Kuva: Linda Pitkänen

19

LOPS 2016

Opinto-ohjauksen järjestäminen lukiossa mallina Salon lukio LUKION OPINTO-OHJAUS, osa 2 Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissä siirtymä- ja muutostilanteissa, kuten siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä.

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit ja muu ohjaus tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan.

Henkilökohtainen, luokkamuotoinen, pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus käsitellä asioita, jotka ovat jaettavissa muiden opiskelijoiden kanssa ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

Opinto-ohjauksen tavoitteet Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta.

Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin.

20

Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä.

Tavoitteena on, että opiskelija pystyy urasuunnittelussaan ja päätöksenteossaan arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.

Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistä jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti ammatteihin ja työelämään sekä kansanopistojen, toisen asteen ammatil-

listen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaan.

Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa myös muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Opiskelija saa ohjausta jatko-opintojensa suunnittelussa sekä opintoihin hakeutumisessa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen.

Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.

Salon lukion opinto-ohjaajat ovat opinto-ohjauksen lehtoreita. Palkkaus ovtes. opinto-ohjaajat: Armi Nurmi, Johanna Ahonen ja Mari-Anne Mielikäinen Kuvat: Johanna Ahonen

1. Minä opiskelijana (OP1) Opiskelija suorittaa kurssin lukiopintojen aikana hajautetusti. Kurssi arvioidaan ennen opiskelijan valmistumista.

1. vuosi 12345 OP1 10 oppituntia / lukuvuosi hajautetusti koko lukuvuoden ajan + ryhmänohjaustuokiot

2. vuosi 12345

3. vuosi 123

OP1 8 oppituntia / lukuvuosi hajautetusti koko lukuvuoden ajan + ryhmänohjaustuokiot

OP1 8 oppituntia / lukuvuosi hajautetusti 3 jakson ajan + ryhmänohjaustuokiot

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2) Opiskelija valitsee kurssin kurssitarjottimesta toisena tai kolmantena vuonna.

Kurssi suoritetaan yhden jakson aikana.

1. vuosi 12345

2. vuosi 12345 OP2 suoritetaan toisena vuonna opiskelijan omavalinta jakso 4 tai 5

3. vuosi 123 OP2 suoritetaan kolmantena vuonna opiskelijan omavalinta jakso 1

21

Kolu mni » Raimo Vuorinen

Opinto-ohjaajien koulutusmäärät ja työllistyminen?

Joulukuussa 2015 Facebookissa olevassa opinto-ohjaajien ryhmässä nostettiin esille kysymys tämänhetkisistä opinto-ohjaajien koulutusmääristä sekä työllistymisen tulevaisuuden näkymistä tilastollisena tarkasteluna. Valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen työryhmän toimeksiannosta Koulutuksen tutkimuslaitos on juuri koonnut määrällistä tietoa oppinto-ohjaajan kelpoisuuden mahdollistavista alan koulutuksista.

Kyselyt lähetettiin joulukuussa 2015 kaikille ohjaajakoulutusta järjestäville yksiköille, ja saadut vastaukset yhdistettiin aiempiin tilastoihin vuosilta 2002 ja 2013. Tuoreimmat tilastot ovat nyt tammikuulta 2016. Vuosina 19712015 valmistuneiden opinto-ohjaajien kokonaismäärä (5255) on esitetty viisivuotiskausittain oheisessa kuviossa.

Kuvioon sisältyy myös vuoden 2016 aloituspaikat ja tällä hetkellä opiskelemassa olevien määrä (612).

Opinto-ohjaajien koulutus käynnistettiin osana peruskouluuudistusta 1970-luvulla, ja ensimmäiset ohjaajat toimivat uudistuksen muutosagentteina.

Koulutusmäärän kasvu 1980-luvulla selittyy ohjauksen integroinnista kurssimuotoiseen lukioon sekä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Lukion opinto-ohjaajien koulutus eteni vuosittain arvioidun tarpeen mukaan poikkeuskoulutuksena.

Ammatillisten oppilaitosten opojen aloituspaikkojen määrä mitoitettiin peruslinjoittain edenneen uudistuksen myötä avautuviin uusiin ohjaajien tehtäviin.

Toisen asteen toimeenpanokoulutuksen päätyttyä 1990-luvun alussa vuosittain valmistui noin 30-60 ohjaajaa.

1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Yhteensä

19711975

19761980

19811985

19861990

19911995

19962000

20012005

20062010

20112015

2016-

204

480

698

780

245

218

609

867

1189

612

Vuosikymmenen puolivälissä alan koulutustarpeesta tehtiin silloisen opetusministeriön vetämän ohjauksen koulutuksen yhteistyöryhmän toimesta kartoitus, jonka mukaan ohjaajia valmistui tarpeeseen nähden liian vähän.

Selvityksestä kävi ilmi, että osa ensimmäisiä opinto-ohjaajia oli jo siirtynyt muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Samaan aikaan ohjaajien työpaikkoja avautui toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa. Tämän perusteella aloituspaikkoja lisättiin erillisrahoituksella vastaamaan kasvanutta kysyntää, ja 2000-luvun taitteessa koulutuksen aloitti noin sata opiskelijaa.

1990-luvulla valmistuneiden opintoohjaajien kokonaismäärä oli 463, ja vuosina 2001-10 valmistuneita oli 1476.

Kymmenen vuoden aikana vuositasolla aloituspaikat käytännössä kolminkertaistuivat. Myöhemmin 2010-luvulla aloituspaikkoja lisättiin etenkin ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ja ESR-rahoitteisissa aikuisten ohjauksen kehittämishankkeissa. Viimeisen viiden vuoden aikana opinto-ohjaajia on jo valmistunut 1189, ja opiskelemassa on tällä hetkellä 377 opiskelijaa.

Koulutusyksikköjen ilmoituksen mukaan vuonna 2016 opiskelijoiden haettavana on 235 aloituspaikkaa. Jos

koulutusyksiköt säilyttävät aloituspaikat nykyisessä laajuudessa, voidaan ennustaa valmistuneiden uusien opintoohjaajien määrän kasvavan jopa kahteen ja puoleen tuhanteen vuosina 2016-20.

Edellä kuvattu tilastotieto koulutusmääristä vastaa vain osittain verkossa olleeseen kysymykseen. Tämä tilasto ei kerro, ovatko valmistuneet työllistyneet koulutusta vastaaviin tehtäviin, millaista ja mitä asiakasryhmiä palvelevaa ohjausta valmistuneet opinto-ohjaajat toteuttavat työssään tai millaisessa organisaatiossa he toimivat.

Todennäköisesti osa tällä hetkellä valmistuneista opinto-ohjaajista ei heti koulutukseen jälkeen sijoitu opintoohjaajan tehtäviin oppilaitoksissa. Silti opettajille opinto-ohjaajan kelpoisuuden hankkiminen ja koulutusyksiköille sen tarjoaminen opettajien jatkokoulutuksena näyttävät olevan haluttuja vaihtoehtoja.

Ohjauksellisen osaamisen kysyntä ja tarve on lisääntynyt viime vuosina eri konteksteissa, ja ohjaustyön ammattilaisten pätevyys on yksi elinikäisen ohjauksen viidestä kansallisista strategisista tavoitteista.

Koulutusyksiköt tekevät tällä hetkellä yhteistyötä koulutuksen sisällöllisissä kysymyksissä, mutta tämän

tilaston perusteella herää kysymys, onko kelpoisuuden tuottavan koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen tämän strategisen tavoitteen saavuttamiseksi sovittu yhteisesti yksiköiden kesken?

Vai onko aloituspaikkojen määrä kunkin yksikön oman harkinnan tulosta koulutuksen rahoitusmekanismin sallimissa raameissa? Ennakoidaanko nyt tehdyillä ratkaisuilla sitä, että ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen määrä todennäköisesti lähivuosina pienenee, ja oman yksikön kokonaisvolyymin säilyttämiseksi aloituspaikkojen painotusta halutaan jo nyt siirtää opettajien jatkokoulutukseen?

Suomessa on viimeksi tehty ohjauksen tila-arviointi vuonna 2002, joten nyt verkossa olleeseen kysymykseen vastaamiseksi tarvittaisiin tuoretta ja kattavaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksen arviointia, mukaan lukien alan ammattilaisten koulutuksen määrällinen tarve ja sisällöllinen kokonaisrakenne.

Raimo Vuorinen, KT Koulutuksen tutkimuslaitos, Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus VOKES raimo.vuorinen@jyu.fi

Kuva Opopäiviltä 2015 / Frida Pessi

23

Toimikunnilta

»

pERUSKOULUtoimikunta

OULUN OPOPÄIVIEN WORKSHOPISSA 4. HELMIKUUTA KLO 16

Hullu hullumpi yläaste "Se sarja on niin totta, etten kestä:) tulee melkein nostalginen fiilis, kun kattoo sitä, ihan kuin paluu takaisin yläasteelle" Opinto-ohjaaja Anu Japissonin (Tehtaanpuiston yläaste ja Sakarinmäen peruskoulu, Helsinki) alustus ohjaussuunnitelmasta.

Toimikunnilta

Keskustelua yhdessä ja erikseen ohjauksen työnjaosta, tuntijaosta, valinnaisainetarjonnasta ja TET-järjestelyistä.

Miten opinto-ohjaus ohjauksesta?

eroaa

muusta

Tule etsimään ja antamaan vastauksia näihin kysymyksiin. Tavataan Oulussa!

Anja Laaksonen Maarit Laaksonen Jari Laukkanen Tuija Ristimella

»

lukiotoimikunta

Lukion opinto-ohjaajilla vuosi on alkanut vauhdikkaasti!

Nyt on tartuttu toimeen ja opetussuunnitelmatyö on täydessä vauhdissa.

Opetussuunnitelmaprosessi on tärkeä kehittämisen väline lukioissa. Työn tavoitteena on valmis opetussuunnitelma, joka on syntynyt yhteisten keskustelujen pohjalta. Prosessin tuloksena lukion toimijoilla on yhteinen suunta opetussuunnitelman toteuttamiselle ja kehittämistyön jatkamiselle.

Hyvä opetussuunnitelma on elävä asiakirja, joka antaa hyvän pohjan arjen työskentelylle. Opetussuunnitelmatyön aikana on hyvä miettiä, miten kehittämistyötä jatketaan opetussuunnitelmaprosessin jälkeen. Toisaalta on hyvä, että opetussuunnitelma on riittävän väljä, jotta se ei kahlitse uusia ideoita ja jatkuvaa kehittämistyötä. Vuosisuunnitelma, laatutyö, kehityskeskustelut ja muut työkalut voivat toimia kehittämisen välineinä. Lukio kehittyy opetussuunnitelmatyöllä, joka jatkuu pitkäjänteisesti myös seuraavina vuosina.

Meidän asiantuntemustamme tarvitaan! Ammatinvalinnassa aloitetaan omien taitojen, vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden kartoittamisesta sekä pohditaan, mitä asioita pitää tärkeinä.

Päätöksenteossa tarvitaan asiantuntija-

24

apua, mutta myös tietoa ammateista sekä niihin johtavista koulutuksista. Tärkeintä on kuitenkin olla läsnä ja välittää. Tukea ja kannustaa! Onneksi, ensimmäinen koulutuspaikka ei ole viimeinen eikä se ratkaise työuraa loppuiäksi. Elämä on ammatillisia polkuja, joissa voi olla useita tiehaaroja.

Korkeakoulujen ensimmäinen haku päättyy 27.1.2016.

Korkeakoulujen haku-uudistus etenee, joten korkeakoulujen on lain mukaan vuodesta 2016 alkaen varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.

Ensikertalaisuus määräytyy korkeakoulujen yhteishaun 2. hakuajan mukaan. Lisätietoja yhteishakuun liittyvistä asioista löytyy www.opintopolku.fi.

Olette lämpimästi tervetulleita Oulun opopäiville keskustelemaan lisää lukion opinto-ohjauksen ajankohtaisista aiheista.

Lukiotoimikunnan tapaamisessa keskitymme tänä vuonna erityisesti lukion opinto-ohjaajien työ-

ja palkkausasioihin. Saamme asiantuntijavieraan tapaamisemme Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Nähdään Oulussa!

Lukiotoimikunnan puolesta Armi Nurmi (pj)

» Toimikunnilta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Work shop Oulussa 4.2.2016 klo 16

kutsuu sinua ammatillinen opinto-ohjaaja!

Ammatillisen koulutuksen toimikunta pyrkii olemaan kaikkien ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien yhteisenä äänenä / kanavana ja mahdollisuuksien mukaan jakamaan ohjauksen kentällä toimivien opinto-ohjaajien hyviä käytänteitä ja tukemaan opinto-ohjaajien

ammatillista identiteettiä (= ote toimintasuunnitelmastamme).

Tervetuloa tapaamaan ja verkostoitumaan ammatillisten opinto-ohjaajien kanssa Oulun Opopäivillä järjestettävään ammatillisen koulutuksen toimikunnan workshopiin! Viime vuonna Joensuussa meitä oli paikalla yli sata, päästäänhän Oulussa samaan!

Tsemiä työhön, nähdään Oulussa! toimikunnan puolesta: Anu Hietarinta (pj.)

» Toimikunnilta Korkeakoulutoimikunta

WorkShop Oulussa 4.2.2016 klo 16

Opiskeluhyvinvointi ja opiskelukyky

Opopäivien korkeakoulu-WorkShop torstaina klo 16 Radisson Blue -hotellissa paneutuu teemaan "Opiskeluhyvinvointi ja opiskelukyky", keskustelemme ja vaihdamme näkemyksiä, kokemuksia ja hyviä toimintamalleja sekä käytäntöjä erityisesti seuraavista teemoista

Opiskeluhyvinvointi / opiskelukyky • erityisen tuen tarpeet • haastavat ohjaustilanteet • jaksaminen • yksinäisyys Korkeakoulutoimikunnan puolesta Mervi Kurula (PJ)

Opopäivien 2015 korkeakoulutoimikunnan tapaamisessa hyödynnettiin videotekniikkaa. Kuva: Frida Pessi

25

Pidä itsesi kärryillä kauppatieteistä!

Lisää itsesi postituslistalle osoitteessa ekonomit.fi/kauppatieteet-kiinnostaa ja saat ajankohtaista tietoa: kauppatieteiden opiskelusta yliopistoissa työllistymisestä

Suomen kauppakorkeakoulut ry ja Suomen Ekonomit ry lähettävät opintojen ohjaajille kaksi kertaa vuodessa uutiskirjeen, jossa kerrotaan hyödylliset, ajankohtaiset uutiset kauppatieteellisen alan pääsykokeesta, opiskelusta sekä työllistymisestä.

Lisätietoja: ekonomit.fi/kauppatieteiden-opiskelu

LAPIN YLIOPISTO UNIVERSITY OF LAPLAND Pohjoisen puolesta − maailmaa varten

Hae Lapin yliopistoon

Kasvatustieteiden tiedekunta Oikeustieteiden tiedekunta Taiteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

hae.ulapland.fi hakijapalvelut@ulapland.fi 040 485 6583

Sinne eivät pienetkään unelmat huku

Korkeakoulujen yhteishaku 16.3.–6.4.2016

Haku erillisvalintoihin 12.4.–3.5.2016 /ulapland

26

/ulapland

lapinyliopisto.blogspot.fi

@ulapland

@universityof lapland

Itä-Suomen vuoden ohjus aini rouhiainen Mikkelissä Itä-Suomen ohjauksen päivillä aloitettiin uusi perinne: valittiin vuoden ohjus. Tämä uusi perinne pyrkii nostamaan ohjauksen arvostusta ja näkyvyyttä omalla alueellaan. Palkinnon saaja on ansioitunut, innostunut tai muuten huippu Itä-Suomessa työskentelevä ohjausalan ammattilainen. Palkinnon saaja valitaan aina siltä alueelta, missä ItäSuomen ohjauksen koulutuspäivät kulloinkin pidetään.

Ensimmäiseksi vuoden ohjukseksi valittiin eteläsavolainen opinto-ohjaaja Aini Rouhiainen Lyseon koulusta Mikkelistä. Aini on toiminut Lyseon koulun opinto-ohjaajana vuodesta 2000 lähtien, mutta ohjaustyötä hän on tehnyt jo noin 25 vuotta. Aini on pohjakoulutukseltaan kotitalousopettaja. Hän on oivallinen esimerkki elinikäisestä oppimisesta, sillä hän on opiskellut lähes koko työhistoriansa ajan erilaisissa opinnoissa ja eri yliopistoissa.

Aini nauttii työstään nuorten parissa ja haluaa kannustaa heitä menemään rohkeasti elämässä eteenpäin ja tekemään työtä unelmiensa saavuttamiseksi. Hän uskoo, että unelmat antavat voimia ja uskoa yrittämiseen ja niillä on jopa taipumusta toteutua! Ainia kuvaa hyvin hänen tunnuslauseensa: ”Periksi ei anneta!”

Aini haluaa korostaa yhteistyön voimaa: ”Me ohjausalan ammattilaiset työskentelemme ohjattaviemme hyväksi

yhteisessä ymmärryksessä. Täällä Etelä-Savossa yhteistyö on monipuolista ja antoisaa. Toimivasta yhteistyöstä saamme voimaa.”

Vuoden ohjus -tittelistä huolimatta Ainin jalat ovat tiukasti maassa, siitä pitää huolen oma 7.luokkalainen tytär.

Onnea Aini!

Sirpa Rossi, Etelä-Savon ohjausväen puheenjohtaja

Kipinää ohjaustyöhön Uusia ohjausmenetelmiä OPS 2016 toteuttamiseen Opetussuunnitelmatyössä herää kysymyksiä siitä, miten opinto-ohjaaja pystyy toteuttamaan uudet muutokset toimivalla tavalla ja riittävätkö nykyiset resurssit.

Lukion toisen pakollisen opintoohjauksen kurssin tavoite on tuoda lisää ohjausta nuorille, mutta toteutuuko se nykyisillä resursseilla? Monilla lukion opinto-ohjaajilla on ohjattavien määrä reilusti yli suositellun opiskelijamäärän 200–250. Yhdellä opolla saattaa olla lähes 450 ohjattavaa ja ohjaustyön lisäksi paljon hallinnollisia tehtäviä.

Myös monilla yläkoulun opintoohjaajilla on ohjattavien määrä yli suosituksen ja lisäksi työnkuvaan voi kuulua paljon muita töitä. Ne yläkoulun oppilaat, joilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista uraohjausta sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla, ovat etuoikeutettuja. Mahdollisuus antaa nuorelle hyvää ja riittävää ohjausta lisää opinto-ohjaajien työhyvinvointia ja motivaatiota kehittää ohjaustyötä ja uusia toimivia ohjausmenetelmiä. Liika työ on este luovaan suunnitteluun ja hyvään työmotivaatioon.

Monet lukiot tarvitsevat opintoohjauksen toisen pakollisen kurssin myötä toisen päätoimisen opintoohjaajan. Joissakin lukioissa riittää, että

28

ohjaustehtäviä jaetaan lukion eri toimijoiden kesken niin, että esimerkiksi ryhmänohjaajat ja aineenopettajat ottavat vastuun tietyistä ohjaustehtävistä.

Tehtävien jakaminen ei ole kaikissa tapauksissa riittävä, koska ohjauksellisen näkemyksen läpivieminen lukion muille toimijoille ei ole välttämättä riittävän nopea prosessi. Riittävät resurssit, selkeä OP2-kurssin palkkaus ja ohjaustehtävien jakaminen lukion eri toimijoiden kesken mahdollistavat uuden OP2-kurssin hyvän vastaanoton. Myös yläkoulun oppilaanohjaajien ohjaustyön riittävä resurssointi on avainasemassa uuden perusopetuksen opsin toimivassa toteuttamisessa.

Perusopetuksen ja lukion OPSit 2016 tuovat erittäin hyviä mahdollisuuksia opinto-ohjauksen kehittämiseen.

On tärkeää, että tavoite lisää arvokasta ohjausta nuorille ja tuo lisää resursseja arvokkaille ohjaustyön toteuttajille.

Omassa ohjaustyössäni lukiossa olen vapauttanut resursseja yksilöohjaukseen pienryhmä- ja vertaisryhmäohjauksen avulla. Tarjoan kaikille nuorille ensimmäisen uraohjauskerran vertaisryhmässä. Ohjausmenetelmänä on kehittämäni Kipinä-uraohjaus.

Vertaisryhmäohjauksen lopussa nuoret saavat tiedonhakutehtäviä heitä

kiinnostavista jatko-opintokohteista.

Pyydän heitä tutkimaan jatko-opintokohteiden valintaperusteet ja -kokeet sekä opetussuunnitelmat. Sanon jokaiselle nuorelle, että tiedonhakutehtävän jälkeen hänellä on mahdollisuus varata aika tarvittaessa henkilökohtaiseen uraohjaukseen.

Osa nuorista on tutkinut kiinnostavia jatko-opintokohteita perusteellisesti jo ennen ensimmäistä uraohjausta ja osalle vertaisryhmäohjauksen anti on täysin riittävä, jos urakiinnostukset ovat vahvat ja selkeästi tiedostettu. Vertaisryhmäohjauksen jälkeen henkilökohtaiseen uraohjaukseen tulevat ne nuoret, jotka sitä oikeasti tarvitsevat ja haluavat.

Tämän avulla pystyn vapauttamaan energiaani ja aikaani myös useamman ohjauskerran uraohjausprosesseihin ja silloinkin, kun nuoren henkilökohtainen kriisi vaatii useampaa tapaamiskertaa.

Nuori, joka tulee hakemaan apua tai josta on herännyt huoli, tarvitsee ohjausta akuutisti. Koen, että ohjauksen toimintatapojen muutoksilla olen pystynyt tehostamaan ajankäyttöäni.

Opintojen ohjaus ja sen kehittäminen tarvitsevat useita nuorten ohjaukseen sitoutuneita toimijoita. Ohjaus nähdään myös uusissa opetussuunnitelmissa koulun eri toimijoiden yhteisenä tehtävänä.

Lukion opinto-ohjaukseen lisätty toinen pakollinen opinto-ohjauksen OP2-kurssi kertoo siitä, että opinto-ohjausta arvostetaan ja sen arvo nuorelle tunnistetaan ja tunnustetaan. Itselläni on ainakin sellainen olo, että teen työtä, jolla on suuri arvo sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Pidän työstäni ja siitä, että voin jakaa ohjaajuuttani sekä kirjoittaa uraohjaus- blogia. Tänä vuonna järjestän opinto- ohjaajille ja muille ohjaustyötä tekeville Kipinä-uraohjauskoulutuskokonaisuuden. Kipinä-uraohjauskoulutuskokonaisuus on täydennyskoulutusta lukion, aikuislukion, yläkoulun, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen puolen opinto-ohjaajille, psykologeille sekä ohjaustyötä tekeville sosiaalialan ja muille ohjauksen ammattilaisille.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota työvälineitä ja ohjausmenetelmiä nuorten ja aikuisten ohjaukseen.

Koulutuksessa tutustutaan ohjausmenetelmiin sekä teoreettisesti että käytän-

nön harjoituksin ja oppimistehtävien avulla. Koulutuskokonaisuudessa on mukana uusien opetussuunnitelmien 2016 teemat: uraohjausmenetelmät ja -työvälineet, vertais- ja pienryhmäohjaus, elämänhallinta- ja ajanhallintataidot, kannustus- ja unelmapuhe, dialoginen ja ratkaisukeskeinen ohjaus, muuttuva ja monimuotoinen työelämä sekä työelämä- ja työnhakutaidot.

Koulutukseen sisältyy yhteensä neljä toiminnallista lähiopetuspäivää, oppimistehtäviä sekä henkilökohtainen työnohjauksellinen valmennus.

Uuden vuoden 2016 toiveena on saada riittävästi aikaa ohjauksen luovalle suunnittelutyölle ja nuorten kohtaamiseen sekä mielekkäiden ohjausmenetelmien oppimiselle.

Kipinäuraohjauskoulutuskokonaisuus 1.4.2016 – 18.11.2016 Vantaalla Täydennyskoulutusta opinto-ohjaajille Koulutuksen järjestäjä: Minna Kattelus – Uraohjaus Yhteistyökumppanit: TAT, Hanna Kölhi - Fakta & Fiktio Oy, Pepi Reinikainen - Elämänkaarikirjoitus ja Vesa Sahlman - Mercuri Urval.

Ohjausmenetelmiä teoreettisesti, käytännön harjoitusten ja oppimistehtävien avulla sekä työnohjauksellinen henkilökohtainen valmennus.

Lisätietoja: www.minnakattelus.com

Minna Kattelus uraohjausblogi: minnakattelus.wordpress.com

UUSI JULKAISU KORKEAKOULUOHJAUKSESTA Sujuva ohjaus - Tyytyväinen opiskelija. Mervi Kurula (toim.)

Julkaisussa kuvataan Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetun VARTU (Varhaisen tuen toimintamalli) -hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia. Hankkeessa keskityttiin opintojen sujuvuuden varmistamiseen ja keskeyttämisen vähentämiseen varhaisen ja ennakoivan tuen avulla, sekä vahvistettiin välittämisen ilmapiiriä Kareliassa.

Toiminnan tulokset ovat olleet erittäin hyviä; esimerkiksi keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on vähentynyt yli 40%, ja opintosuoritusten ja tutkintojen määrä on kasvanut. Julkaisussa kuvataan hankkeen toimenpiteitä ja niitä arjen pieniä tekoja, joilla on onnistuttu parantamaan opintojen sujuvuutta ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä opiskelukykyä.

Julkaisu on luettavissa verkossa osoitteessa: issuu.com/karelia-amk Painettuja kappaleita voi tiedustella Karelia-amk:n vastaavalta opinto-ohjaajalta Mervi Kurulalta sähköpostitse mervi.kurula@karelia.fi

29

Turvallisuus on tärkeää myös oppilaitosympäristössä Koulutuskeskus Sedun opinto-ohjaaja Timo Järvinen teki opinnäytetyön kriisiviestinnästä oppilaitosympäristössä. Viime syksynä Järvisen työ voitti Finnish Security Awards -palkinnon.

Kun Timo Järvinen pohti aihetta teknologiaosaamisen johtamisen ylemmän AMK-koulutuksen opinnäytetyölleen, vinkkasi koulutusjohtaja hänet oppilaitosturvallisuudesta vastaavan kehittämispäällikön Juhani Kurjenluoman juttusille. Lopulta Järvisen opinnäytteen aiheeksi valikoitui kriisiviestintä oppilaitosympäristössä.

Taustaksi työlle otettiin Kauhajoen koulusurmat vuodelta 2008.

Opinnäytetyön Järvinen toteutti teemahaastattelujen pohjalta. Hän haastatteli koulutuskeskus Sedun viestintäja markkinointipäällikkö Hanna-Kaisa Koittoa, Seinäjoen ammattikorkeakulun rehtori-toimitusjohtajaa Tapio Varmolaa sekä Kauhajoen tragedian jälkitoimia varten perustetun Kauhajoki-hankkeen jälkihoidon koordinaattoria Anu Hietarintaa, kriisipsykologi Tuija Turusta ja palomestari Veli-Matti Hakalaa.

– Haastattelujen avulla tarkastelin, miten kriisiviestintä oli Kauhajoen tilanteessa toiminut ja miten sitä voisi oppilaitosympäristössä kehittää. Viranomaisyhteistyön tulisi olla avainasemassa kriisitilanteissa. Olennaista on myös se, että henkilökunta ymmärtää kriisiviestinnän vakavuuden ja osaa tarvittaessa viestiä rauhallisesti ja vastuullisesti myös opiskelijoille, Järvinen sanoo.

– Oppilaitoksessa tarvitaan realiaikaista kriisitoimintasuunnitelmaa. Myös johdon tulee olla sitoutunut kriisiviestintätilanteisiin, joilta vaaditaan aktiivista seurantaa sekä vastuuta. Koulun rehtorin tulee ottaa vastuu siitä, että pelastuslaitoksen Järvinen summaa., poliisin ja sairaanhoitopiirin kanssa toimitaan mutkattomasti ja tilanteesta jaetaan vain oikeaa tietoa, – Turvallisuus ei ole jotakin, mikä tapahtuu kriisin aikana, vaan sen pitäisi olla osa jokapäiväistä toimintaa. Kun henkilökunta ja opiskelijat ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin, vahvuus löytyy meistä jokaisesta ja pystymme toimimaan oikein myös haastavissa tilanteissa, Järvinen muistuttaa.

30

Sosiaalista mediaa Järvinen pitää kriisitilanteissa haasteena. Ihmiset saattavat kuvata videoita tai valokuvata hyvin herkästi.

– Sosiaalisessa mediassa asiat monesti vääristyvät ja siksi kriisitilanteessa hallitsematonta sosiaalisen median käyttöä pitäisi välttää. Sekä henkilökunnalle että opiskelijoille tulisi tehdä selväksi, ettei sosiaalista mediaa tulisi väärinkäyttää niissä tilanteissa, Järvinen sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että teknologian kehittymisellä on myös toinen puoli – se tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin kriisiviestinnälle kuin kriisien ennaltaehkäisyllekin. Yritysmaailmassa käytössä olevat sähköinen valvonta, ID-kortit ja viestikoodit voisivat olla kehitettäviä asioita myös oppilaitosympäristössä.

– Turvallisuus on aina A ja O. Jokaisen opiskelijan pitää pystyä opiskelemaan turvallisesti. Sama koskee henkilökuntaa, Järvinen sanoo.

Syksyllä 2015 Timo Järvisen opinnäytetyö palkittiin Finnish Security Awards -opinnäytetyöpalkinnolla.

Palkinto jaettiin turvallisuusalan tutkintoa suorittavalle opiskelijalle ansiokkaasta opinnäytetyöstä. Järviselle palkinto tuli iloisena yllätyksenä.

– Opinnäytetyön tekeminen oli haastavaa, sillä opinto-ohjaaja ei välttämättä ole tekemisissä näiden asioiden kanssa. Minun piti perehtyä aineistoon ja uuteen näkökulmaan hyvin syvällisesti, hän kertoo.

Omassa työssään Sedun opintoohjaajana Järvinen edustaa henkilökuntaa turvallisuustyöryhmässä. Opinnäytetyön myötä hän on saanut uudenlaista näkökulmaa kriisiviestinnän hallintaan.

– Ehkä asia on ollut vähän sivussa, mutta Kauhajoen ja Jokelan jälkeen ollaan herätty siihen, että asioita pitää kehittää. Ehkä joku voi työni pohjalta laajentaa aihetta myös eteenpäin, Järvinen sanoo.

Frida Pessi Timo Järvisen opinnäytetyö: Kriisiviestintä oppilaitosympäristössä Case: Koulutuskeskus Sedu löytyy verkosta: http://bit.ly/1nmtqIU

Ensimmäiset Finnish Security Awards -opinnäytetyöpalkinnot saivat Timo Järvinen, Joonas Kuisma, ja Lauri Saulio

Opinto-ohjaajan varaventtiili Onko sinulla varaventtiili?

Varaventtiili on mielenkiintoinen, virkistävä tai hauska harrastus, joka tekee arjesta vähän mukavampaa.

Opinto-ohjaaja -lehti julkaisee tarinoita opinto-ohjaajien varaventtiileistä.

Kerro meille omastasi!

Varaventtiilitarinat auttavat kollegoitasi löytämään uusia lajeja ja jakavat samalla hyvää mieltä.

Kerro harrastuksestasi Fridalle: frida.pessi@sopo.fi niin tehdään siitä yhdessä tarina.

L

Nähdään opopäivillä!

Uusi pätevä Futurix Oppilaan tueksi Futurix 7–9

Ohjausalan ammattilaiseksi!

NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO (180 osp) Koulutus antaa ammatilliset perusvalmiudet toimia ohjauksen alan monipuolisissa tehtävissä eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Tutkinto on yhteishaussa 23.2.–15.3. 2016

Kirja esittelee laajasti ja selkeästi peruskoulun jälkeiset vaihtoehdot ja auttaa jokaista oppilasta löytämään oman juttunsa.

Monipuoliset tehtävät niin yksin kuin yhdessä tekemiseen. Kirja on aina ajan tasalla, se päivitetään vuosittain.

Opon avuksi Futurix ohjaajan aineisto Sähköinen, aina ajan tasalla oleva aineisto antaa monipuoliset ohjeet Futurix-kirjan käyttöön.

Sisältää lisätehtäviä ja materiaalia ohjauksen tueksi. Ratkaisukeskeisyys, vuorovaikutteisuus ja toiminnallisuus korostuvat tehtävissä.

Futurix TET-aineisto Helpottaa TET-jaksojen toteutusta.

Sarjaan kuuluvat myös aiemmin ilmestyneet Futurix Jatko-opinto-opas ja Futurix Koulutyöopas.

Oppikirjailijat: RAIMO HEIKKINEN, NIINA KUTVONEN, LEENA VALUTIE

Jos Sinulla on jo joku muu ammatillinen koulutus suoritettuna, haku aikuiskoulutukseen suoraan Opistolle 24.3. 2016 mennessä.

Sirkanpolku 1, 44200 Suolahti opisto@ksopisto.com | www.ksopisto.fi

Lue lisää:otava.fi/uusifuturix

Valmentaja 7–9 Valmentaja 7–9 Oppilaanohjaus

Oppilaanohjaus

U

U U

U

U

T

U

T

T

T

T

T

Valmentaa Yhteiskunnan Yhteiskunnan Yhteiskunnan aktiiviseksi aktiiviseksi toimijaksi aktiiviseksi toimijaksi toimijaksi oppimiseen ja I S T E TDUammatinvalintaan I S T E TDUI S T E T U Valmentaa UD U U Sarja uudistuu!

Sarja uudistuu!

Sarja uudistuu!

Yhteiskunnan Yhteiskunnan Yhteiskunnan aktiiviseksi aktiiviseksi toimijaksi aktiiviseksi toimijaksi toimijaksi oppimiseen ja I S T E TDUammatinvalintaan I S T E TDUI S T E T U D U U U Sarja uudistuu!

Sarja uudistuu!

Sarja uudistuu!

Valmentaja innostaa opiskelemaan ja tukee oppilaan vahvuuksia • Selkeä rakenne rytmittää opiskelun etenemistä ja mahdollistaa myös erilaiset etenemistavat.

• Kirja sisältää runsaasti tietoa ammattialoista ja koulutusvaihtoehdoista.

Valmentaja innostaa opiskelemaan ja • Konkreettiset opiskeluohjeet tukevat oppimaan oppimisen taitoja. tukee oppilaan vahvuuksia • Monipuoliset tehtävät kannustavat erilaisia oppijoita • selvittämään Selkeä rakenne rytmittää opiskelun etenemistä ja mahdollistaa myös osaamistaan, vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan. erilaiset etenemistavat.

• Itsearviointitehtävät ja testit kehittävät itsetuntemusta ja • toisten Kirja sisältää runsaasti tietoa ammattialoista ja huomioon ottamista.

• Sisältö ja ulkoasu on päivitetty.

• Sisältö ja ulkoasu on päivitetty.

• Sisältö ja ulkoasu on päivitetty. koulutusvaihtoehdoista.

• Tehtäviä on lisätty.

• Tehtäviä on lisätty.

• Tehtäviä on lisätty.

• Konkreettiset opiskeluohjeet tukevat oppimaan oppimisen taitoja.

• Integraatiomerkit osoittavat eri yhteiskuntaopin kurssien keskinäiset yhteydet.

• Integraatiomerkit osoittavat eri yhteiskuntaopin kurssien keskinäiset yhteydet.

• Integraatiomerkit osoittavat eri yhteiskuntaopin kurssien keskinäiset yhteydet.

• Monipuoliset tehtävät kannustavat erilaisia oppijoita Valmentaja 7–9 Sähköinen ohjaajan aineisto • Uusi näyttävä Powerpoint-muotoinen opettajan aineisto.

• Uusi näyttävä Powerpoint-muotoinen opettajan aineisto.

• Uusi näyttävä Powerpoint-muotoinen opettajan aineisto. selvittämään osaamistaan, vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan.

• tuntidiat joka oppitunnille • Pakolliset kurssit valmiit keväällä 2010.

• • Pakolliset kurssit valmiit keväällä 2010.

Itsearviointitehtävät ja• Pakolliset kurssit valmiit keväällä 2010. testit kehittävät itsetuntemusta ja • opetusvinkkejä oppituntien toteutukseen toisten huomioon ottamista.

• Sisältö ja ulkoasu on päivitetty.

• • Sisältö ja ulkoasu on päivitetty. lisätehtäviä• Sisältö ja ulkoasu on päivitetty. ja oppikirjan tehtävien ratkaisuja • • Tehtäviä on lisätty. työvälineitä lukuvuoden suunnitteluun • Tehtäviä on lisätty.

• Tehtäviä on lisätty.

• Integraatiomerkit osoittavat eri yhteiskuntaopin kurssien keskinäiset yhteydet.

• Integraatiomerkit osoittavat eri yhteiskuntaopin kurssien keskinäiset yhteydet.

• Integraatiomerkit osoittavat eri yhteiskuntaopin kurssien keskinäiset yhteydet.

Valmentaja 7–9 Sähköinen ohjaajan aineisto • • • •

• Uusi näyttävä Powerpoint-muotoinen opettajan aineisto.

• Uusi näyttävä Powerpoint-muotoinen opettajan aineisto.

• Uusi näyttävä Powerpoint-muotoinen opettajan aineisto. tuntidiat joka oppitunnille • Pakolliset kurssit valmiit keväällä 2010.

• Pakolliset kurssit valmiit keväällä 2010.

• Pakolliset kurssit valmiit keväällä 2010. opetusvinkkejä oppituntien toteutukseen lisätehtäviä ja oppikirjan tehtävien ratkaisuja työvälineitä lukuvuoden suunnitteluun

WWW.OPPINET.FI

Palauttamalla täytetyn lomakkeen Editan edustajalle saat itsellesi lahjan

OPETTA JAPALVELU @ EDITA.FI

PALVELUNUMERO OPETTA JILLE

020 450 010