Skip to main content

Opinto-ohjaaja 4/2018

Page 1

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 4/2018

IAEVG GÖTEBORGISSA

s

oP o

Kansainväliset opinto-ohjaajat Varsinais-Suomessa tapahtuu


Olemme Studia-messuilla osastolla 4D49.

Mukana myös valtakunnallisilla Åpopäivillä 2019 Turussa.

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

> Kasvatustiede > Oikeustiede > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatiede

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi

/HAE POLIISIKSI -TUlE TEKIJÄKSI

polamk.fi

POLIISI POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU


opi nto-ohja aja 4/2018

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja/tiedottaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA ILMESTYMISAIKATAULU 2019 Lehti 1 – 25.1. (aineisto 11.1.) Lehti 2 – 15.3. (aineisto 1.3.) Lehti 3 – 20.9. (aineisto 6.9.) Lehti 4 – 15.11. (aineisto 1.11.) Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina. Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

SISÄLTÖ Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Opopassi – uusi digitaalinen työkalu....................................6 Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp ammatillisessa koulutuksessa.................................................7 IAEVG-konferenssissa Göteborgissa.....................................8 Vierailu lukiossa ja ohjauskeskuksessa Göteborgissa........10 Vertaismentorointia Varsinais-Suomessa............................12 ToiMeen!-hanke kokosi kokemuksia ja kehitti toiminnallista koulupäivää........................................14 Varsinais-Suomessa on boomi päällä.................................16 Åpopäivät 2019.....................................................................18 IAEVG:n kansainvälinen konferenssi Göteborgissa 2.-4.10.2018....................................................20 Suomalainen peruskoulu Qatarissa osa 2..........................22 Sinustako vuoden 2019 opinto-ohjaaja?............................25 Toimikunnilta..........................................................................26 VIRO – monenlaisten opiskelu-mahdollisuuksien maa......29 Kiinalainen juttu ja muita tarinoita......................................30 Pohjois-Savon opinto-ohjaajat ry 40v.................................32 Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat ry 40v. ............................33 Vuosikokouskutsu..................................................................34

Suomen opinto-ohjaajat ry www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter @Sopo_ry


Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Opinto-ohjaajan työssä tärkeintä on ihmisen kohtaaminen

O

pinto-ohjaajat tekevät töitä monessa oppilaitoksessa äärirajoilla. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että koulutuksenjärjestäjät ovat unohtaneet juhlapuheissa luvatut opinto-ohjauksen resurssit. Opetusryhmät ovat vuosi vuodelta suurempia tai opinto-ohjaajan töitä on jaettu muille kuin päteville opinto-ohjaajille. Päättäjien on korjattava tilanne, jossa opiskelijat ja opinto-ohjaajat ovat ajautumassa yhä etäämmälle toisistaan. Nyt on aika nostaa opinto-ohjaajien arvostusta ja antaa meille mahdollisuus auttaa. Opinto-ohjaajan työssä tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. Me opinto-ohjaajat osaamme ja haluamme tehdä työmme hyvin. Teemme arvokasta ja meille rakasta työtä. Kiire, huolet ja byrokratia uuvuttavat meitä opinto-ohjaajia. On tullut aika palauttaa oppijoiden kohtaaminen oppilaitosten keskeiseksi toiminnaksi sekä turvata opinto-ohjaajien työssä jaksaminen. Laadukkaan opinto-ohjauksen aineksia ovat riittävät resurssit. Opinto-ohjaajalla voi olla ohjattavia enintään 200-250, jotta opinto-ohjauksen laatu pysyy hyvänä. Aikaa opinto-ohjaajan ja oppijan kohtaamiselle sekä vuorovaikutukselle on oltava riittävästi. Lisäksi tarvitaan riittävä ja tarpeellinen oppimisen tuki, pätevät aineenopettajat sekä tilantee-

4

seen parhaiten soveltuvat opetusmenetelmät ja -materiaalit. Koulutuksenjärjestäjän tulee varata opinto-ohjaajalle myös riittävästi työaikaa työelämä- ja oppilaitosyhteistyölle. Yhä enemmän opinto-ohjaajat tekevät työaikana töitä muualla kuin omassa työpisteessään, eikä ole tarkoituskaan lukkiutua omaan työhuoneeseen tietokoneruudun ääreen. Opinto-ohjaajat tekevät töitä siellä, missä heidän ohjattavansakin ovat. Opinto-ohjaajien työnkuvat ovat moninaisia ja palkanmaksussa on kirjavuutta. Työnantajat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulkitsevat työehtosopimuksia hyvin monella tavalla. Kun ei ole tarpeeksi tiukkoja normeja, työnantajat tulkitsevat säädöksiä omien mieltymystensä mukaan. Yhteistyössä OAJ:n kanssa viemme jäsenistöltämme tulleita opinto-ohjaajien työhön liittyviä epäkohtia eteenpäin. Onneksi suurin osa koulutuksenjärjestäjistä arvostaa työtämme. Hyvin tehdystä työstä maksetaan asiaan kuuluvalla tavalla ja työtehtäviin on varattu riittävästi työaikaa. Toimiva yhteistyö oman lähiesimiehen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Keskustellen asiat menevät eteenpäin. Nyt on kuljettava yhdessä rintamassa yhteisten asioidemme eteenpäin viemiseksi. Työssään hyvinvoiva opin-

to-ohjaaja innostuu ja innostaa sekä varmistaa oppilaiden mahdollisuudet laadukkaaseen oppimiseen. Me opintoohjaajat tuemme, rohkaisemme, kannustamme! Suomi tarvitsee opetuksen tuottamaa hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Lämpimästi tervetuloa helmikuussa Opopäiville! Nähdään Turussa! Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja


.. .. Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Söpöä opoilua

T

ämä on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Olen koittanut sitkeästi pitää tämän julkaisun vapaana opoilusta. En tarkoita tässä puhetta, keskustelua ja debattia opinto-ohjauksesta. Sitähän tämä meidän ammattilehti tulee pitääkin sisällään. Ajan takaa tässä käsitettä ”opoilu”. Minusta se konnotoi pahasti halpahintaisen puuhastelun kanssa. Opoilu saa aikaan minussa puistatuksia ja jopa vilun väristyksiä. En pidä edes käsitteestä ”opo”. Hyväksyn sen oppilaan tai opiskelijan käyttämänä tuttavallisena ilmaisuna. Siihen se pitäisi jäädäkin. Mielestäni tässä lehdessä pitäisi puhua opinto-ohjaajista ei opoista. Oposta tulee lievästi pejoratiivinen vaikutelma – ainakin silloin, kun muu konteksti on virallinen. Esimerkiksi, kun luetellaan koulun oppiaineita: matematiikka, äidinkieli ja opo, silloin arvostusero on täysin ilmeinen. Opetushallituksen virallinen viestintä ei käytä ilmaisua matikka, hissa, köksä tai äikkä, mutta ilman suurempia ongelmia sieltä tulee viestiä opoille. Tätä taistelua en ole hävinnyt, vaikka

olen nauttinut Opoa. Turun maineikkaassa Koulu-ravintolassa on tarjolla sitä itseään – Opoa. Tarjolla nimittäin on myös Reksiä. Ipa-tyyppinen Opo on selvästi parempi kuin melko pliisu Maisteri.

Opinto-ohjaaja on se meidän ammattialalle yhteinen nimike, jonka suojaamista opettajan ohella OAJ ajaa. Me

kaikki olemme opinto-ohjaajia eikä mitään muuta. Omasta ammattimme arvostuksesta kertoo se, että käytämme tätä yhtä ja ainoaa oikeaa nimikettä. Käytän muuten opinto-ohjaaja -käsitettä myös omien opiskelijoiden kanssa käytävässä viestinnässä, tiedotteissa, Wilmassa jne. Tottakai se riepoo, kun ei voi kirjoittaa opiskelijalle lyhyesti o p o vaan joutuu vääntämään pitkän o p i nt o - o h j a a j a. Olen tuhlannut tähän monien mielestä turhamaiseen periaatteellisuuteen ylimääräistä aikaa työurallani yhteensä varmaan tuntikausia. Muutenkin olen yrittänyt olla huomattavan pedanttinen kaikessa opiskelijoille suuntautuvassa kirjallisessa viestinnässä: kokonaisia virkkeitä, ei katukieltä, ei kielioppivirheitä – siis hyvää suomea. Toivon, että lehteen kirjoittavat noudattaisivat tätä toimituksellista linjausta. Olen varma, että kaikki eivät ymmärrä tätä linjausta. Toivon kuitenkin hyväksyntää tälle asialle. Jukka Eero Vuorinen opinto-ohjaaja

Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenmaksut Varsinainen jäsen 45 € – Opiskelija ja seniorijäsen 22 € Olemme avanneet maaliskuussa maksujärjestelmän, joka löytyy kotisivuiltamme www.sopo.fi kohdasta jäsenyys. VARMISTATHAN, ETTÄ JÄSENTIETOSI OVAT AJAN TASALLA Uuden järjestelmän ja jäsenrekisterin yhteensovittaminen etenee vaiheittain. Sähköinen rekisteri luo jokaiselle oman jäsentunnuksen, jonka avulla jäsenmaksu kirjautuu suoritetuksi. Tämä helpottaa niin aikaa vievää tarkistustyötä kuin vähentää olennaisesti virheitä. Maksaessasi täytä huolellisesti kaikki pyydetyt kohdat, joita verrataan jäsenrekisterissä olleisiin tietoihin ja näin myös mahdolliset muuttuneet tiedot päivittyvät. Maksaessasi tarvitset nelinumeroisen jäsennumerosi, joka löytyy Opinto-ohjaaja –lehden osoitekentästä. VARMISTA JÄSENYYTESI MAKSAMALLA JÄSENMAKSU

5


Opopassi

Uusi digitaalinen työkalu helpottaa opinto-ohjaajien arkea ja auttaa nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan

O

popassi on saanut alkunsa kahden lukion opinto-ohjaajan intohimosta kehittää jotakin uutta ja toimivaa opinto-ohjauksen käyttöön. Opopassi on syntynyt ideasta, jossa nuorten tulevaisuuden suunnittelua on haluttu helpottaa ja jatko-opintosuunnittelun prosessia tehdä näkyväksi. Olemme työssämme lukion opinto-ohjaajina kokeneet haastavaksi löytää materiaalia opinto-ohjauksen kurssien tukesi. Päätimme tarttua haasteeseen ja aloitimme sinnikkään kehitystyön kolme vuotta sitten ruutupaperin avulla. Tämän vuoden elokuussa 2018 uusi opinto-ohjauksen innovaatio digitaalinen Opopassi valmistui. Opopassin materiaali perustuu lukion OP2-kurssin opetussuunnitelmaan. Opinto-ohjaaja voi toteuttaa OP2-kurssin Opopassin avulla monipuolisesti: joko täysin luokkaohjauksen materiaalina tai kokonaan opiskelijan itsenäisenä verkkokurssina, tai näiden kahden välimuotona.

Opopassin opetussuunnitelman määrittämiä pääteemoja ovat: itsetuntemus, jatko-opinnot, työelämä ja yrittäjyys. Opopassin lähtöideana oli se, että opiskelija saa itse vaikuttaa oman opinto-ohjaus -kurssinsa sisältöön. Koska opiskelijoiden tulevaisuudensuunnitelmat poikkeavat toisistaan, syntyi ajatus yksilöllisistä poluista. Opiskelijan yksilöllisyys korostuu, kun jokainen opiskelija valitsee itseään kiinnostavan henkilökohtaisen jatko-opintopolun. Opopassi perustuu pelilliseen oppimiseen. Opiskelija kerää Opopassiinsa opopisteitä, joiden kerääminen on opiskelijalle motivoiva ja innostava tapa oppia ja kehittyä. Opopassi on otettu innostuneesti vastaan opinto-ohjaajien keskuudessa ja palvelulla on jo tuhansia käyttäjiä. Tarjoamme opinto-ohjaajille myös ilmaista Opopassin käyttökoulutusta. Opinto-ohjaajat Satu Alatalo & Anniina Järvinen

Halusimme tehdä Opopassista mahdollisimman helpon digitaalisen ratkaisun ohjaukseen. Opopassi ei vaadita kirjautumista ja se on ilmaiseksi käytössä kaikille lukion opintoohjaajille ja opiskelijoille.

Tutustu Opopassiin: www.opopassi.fi

6


Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp ammatillisessa koulutuksessa Viime lehdessä ammatillisen koulutuksen toimikunta ilmoitti kysyvänsä opinto-ohjaajilta Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien toteuttamisesta ja arvioimisesta Opinto-ohjausta kaikille kiinnostuneille fb -ryhmässä. Määräajassa saimme noin 40 vastausta. Vastausten perusteella lokakuun alussa yli kolmasosassa kouluja opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp on opettajan juttu. Peräti 46 % ilmoitti, että opettaja myös arvioi kyseisen osaamispisteen. Aika monessa vastaajan koulussa (16 %) ei asiasta ollut sovittu vielä mitään, vaikka lukukausi alkoi jo jokunen kuukausi aikaisemmin. Toisen asteen opiskelijat ovat kovin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, opiskelevatko he ammatillisessa oppilaitoksessa vai lukiossa. Lukiolaisella on oikeus kahteen kurssiin opinto-ohjausta. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy yksi osaamispiste opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia, mutta senkin voi hoitaa aika monessa tapauksessa joku ihan muu kuin opintoohjaajakoulutuksen saanut opinto-ohjaaja.

nittelutaidoilla on silloin ymmärretty. Olisiko tärkeää, että opintojen sisältöä vielä tarkistettaisiin. Miten opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sijoittuvat opintojen aikana?

Kuka toteuttaa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet?

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet toteutetaan sekä kontakti- että verkko-opintoina niissä oppilaitoksissa, joissa asiasta on jo päätetty. Valitettavan monessa oppilaitoksessa keskustelu on ollut vielä kesken. Miten tämä mahtaa vaikuttaa tällä hetkellä ammatillista tutkintoa opiskeleviin. Toivottavasti kokonaisuudesta ei tule vain verkkokurssia, vaan keskusteluille ja yhdessä pohtimiselle annetaan tilaa. Miten opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet toteutetaan?

Kuka arvioi opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet?

Positiivista oli, että suurimmassa osassa oppilaitoksia (73 %) opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sijoittuu koko opintojen ajalle. Hämmästyttävän monessa koulussa opinnot sijoittuvat vain opintojen alkuun. Mitä opiskelu- ja urasuun-

Vapaan sanan kohdalla vastaajat melkein poikkeuksetta ihmettelivät lainsäätäjän ajatuksia opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien arvioimisesta. Kenen etiikan mukaista on antaa näistä opinnoista arvosana asteikolla 1-5? Onko eettisesti oikein antaa kaikille esim. arvosana 5 tai 3? Miksi lukion opinto-ohjausta ei arvioida numeroasteikolla, jos ammatillisen perustutkinnon osalta niin tulee tehdä? Olisiko järkevää, että kurssi olisi selkeästi opinto-ohjausta? Toimittanut: Sirpa Puikkonen

7


IAEVG-konferenssissa Göteborgissa

K

ansainvälisen ohjausjärjestön IAEVG:n (International Association for Educational and Vocational Guidance) jokavuotinen konferenssi pidettiin kuluvan vuoden lokakuun alussa Göteborgissa. Olen aikaisemmin kuullut IAEVG:n konferenssista, lukenut siitä SOPO-lehdestä ja joskus minulta on jopa kysytty, miksi en ole osallistunut konferenssiin (esim. 2016 Madridissa). Göteborgissa järjestettävä konferenssi kuulosti mielenkiintoiselta mahdollisuudelta, sillä matka ei ole kovinkaan hankala. Mietin kuitenkin, miksi minä, peruskoulun opinto-ohjaaja, osallistuisin IAEVG:n konferenssiin. Olisikohan siellä mitään minulle, vai olisiko sisältö liian korkealentoista ja teoreettista? Keskustelin kouluni rehtorin kanssa asiasta, ja hänen mielestään voisin hyvin osallistua konferenssiin. Asia oli siis ratkaistu, ja päätin osallistua konferenssiin. Pääteemana A Need for Change

Konferenssin tämänvuotisena pääteemana oli A Need for Change. Päivien sisällöt olivat rakenteeltaan samanlaisia, teemat vain vaihtuivat. Ensimmäisenä päivänä teemana oli maahanmuuttajien ohjaukseen liittyvät asiat, toisena päivänä paneuduttiin ohjauksen teoriaan ja kolmannen päivän teemana oli sosiaalinen media sekä TVT ohjauksessa. Päivät alkoivat key note -istunnoilla. Istunnot johdattelivat mukavasti päivän aiheeseen, ja positiivista oli, että key note -esitykset eivät rakentuneet yhden henkilön ympärille, vaan jokaisena päivänä saatiin kuulla muutaman asiantuntijan alustus teemaan. Ensimmäisenä konferenssipäivänä, tiistaina, käsiteltiin maahanmuuttajien ohjausta. Key note -ohjelma alkoi iranilaistaustaisen, ohjausta tekevän maahanmuuttajanaisen, Zinat Pirzadehin stand up -tyyppisellä esityksellä. Yksittäinen asia, mikä esityksen aikana korostui, oli tarve ymmärtää kulttuurisia eroja. Tämän ymmärtämisessä pitää

8

olla rohkeutta esittää myös epämukavia kysymyksiä, sillä muuten ei voi päästä syvempään ymmärrykseen ohjattavan asioista. Esitys loppui voimakkaaseen tarinaan kaiken menettäneestä ihmisestä. Jokainen kuulija sai miettiä itsensä vastaavaan tilanteeseen, jossa joutuu pohtimaan, missä olen huomenna. Näenkö koskaan enää läheisiäni, olenko huomenna elossa? Elämän uudelleenrakentaminen on monelle maahanmuuttajalle pitkä, kivulias prosessi. Toinen mieleen jäänyt key note -puhuja oli Mats Trondman. Hänen esityksensä aiheena oli ”I never want to lose that key”: On School as opportunity structure for school achievement in multicultural society. Hän puhui muun muassa siitä, kuinka tärkeää on saada maahanmuuttajataustaisia oppilaita uskomaan omaan osaamiseensa. Toisaalta Trondman toi myös esille sen, että myös ohjaajat helposti asettavat liian matalia tavoitteita maahanmuuttajataustaisille oppilaille, mikä voi vaikuttaa myös oppilaan uskoon omiin kykyihinsä. Tämä oppimaan oppiminen ja usko omiin kykyihin koskevat tietenkin kaikkia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajataustaisille lapsille kuitenkin korostuu koulussa oppiminen ja oleminen. Koulutus on tärkeä keino saada oppilas, sekä joissakin tapauksissa myös muu perhe, integroitumaan yhteiskuntaan. Maailmalla on paljon esimerkkejä, mikä lopputulos pahimmassa tapauksessa on, jos integraatioprosessi epäonnistuu.

"Ohjaajat helposti asettavat liian matalia tavoitteita maahanmuuttajataustaisille oppilaille." Osallistuin ensimmäisen päivän iltapäiväosuudessa workshopiin ja lisäksi kävin kuuntelemassa muutaman teoreettisemman esityksen. Päivän aikana huomasin, että ennalta jaettuihin abstrakteihin olisi kannattanut paneutua paremmin jo ennen konferenssia. Vaik-

ka jotkin esitelmät otsikkotasolla kuulostivat hyviltä, jouduin toteamaan, että ne eivät ihan vastanneet odotuksiani. Ensimmäisen päivän mieleenpainuvin työpaja oli Anna Bryntzen pitämä. Hän on Göteborgissa toimiva uraohjaaja, joka kertoi omasta, käytännöstä lähteneestä ohjausmenetelmästään community career counsellingista. Bryntzen työ maahanmuuttajataustaisten aikuisten parissa herätti ajatuksia ohjauksen perimmäisestä tarkoituksesta ja muistutti, että ohjaaja voi vaikuttaa ei pelkästään ohjattavaan vaan koko yhteisöön olemalla käytettävissä mahdollisimman monelle. Bryntze oli vielä tehnyt tämän ilman varsinaista ”tilausta”; hänen työkuvansa oli rakentunut ongelmalähtöisesti. Tämän ajan toivimivan teorian jäljillä

Toisen päivän teema oli ohjauksen teoria. Päivän key note –esityksen teemana oli Career guidance theories and practice working for change, ja puhujina olivat tohtori Mary McMahon, professori Nancy Arthur, tohtori Roberta Neault ja professori Jenny Bimrose. Key note -esityksen keskeisin ajatus oli, että 2000-luvun nopeiden muutosten takia vanhat teoriat eivät enää pysty selittämään ohjauksen nykypäivää riittävän monipuolisesti, vaan jokainen aika tarvitsee oman teoriansa. Tässä ajassa ohjauksen teoriassa tulee huomioida nopeat yhteiskunnalliset muutokset, kulttuurinen konteksti, ohjattavan omaehtoinen toiminta ja merkityksen luominen. Päivän symposiotilaisuutta johti tohtori Peter Robertson. Tilaisuuden otsikko oli Application of the Capability Approach to Career Guidance Practice. Robertsonin johdolla esiteltiin taloustieteilijä ja filosofi Amartya Senin ajatuksiin perustuvaa teoriaa Capability Approach. Teorian keskeisimpiä ajatuksia on, että ohjauksen tulisi edistää ihmisoikeuksia ja yksilön vapautta toteuttaa itseään omien kykyjen mukaisesti. Teorian, jonka todettiin olevan hankalahko so-


vittaa ohjaukseen, nähtiin kuitenkin lisäävän sosiaalista oikeudenmukaisuutta ohjaukseen. Teoriaa käyttäneiden tutkijoiden ajatuksia oli mielenkiintoista kuunnella, ja myös omaan arkeen Senin ajatuksiin perustuva teoria tuntui sopivan melko hyvin. Suomessa ihmisoikeudet ja yksilön vapaus toteuttaa itseään ovat pääsääntöisesti kunnossa, vaikka etnisten vähemmistöryhmien edustajilla vapaus valita saattaakin olla rajoittunut.

"Pitäisikö onnellisuus lisätä opetussuunnitelmaan?" Toisen päivän piristysruiske oli Åsa Rindbäckin vetämä workshop From Guidance to Happiness. Rindbäck on Göteborgin kaupungin palveluksessa oleva opinto- ja uraohjaaja. Työpajassa pohdittiin, pitäisikö onnellisuus lisätä opetussuunnitelmaan, voiko opintoohjaaja ohjata onnellisuuteen ja onko ohjattavan onnellisuus opinto-ohjaajan tehtävä. Kysymyksenasettelu tuntui aluksi hiukan tyhjänpäiväiseltä, ja työpajan keskusteluissa mietittiin, että ohjauksella ei tietenkään voida taata kenenkään onnellisuutta, vaan joskus opinto-ohjaajan tehtävä on ampua alas ohjattavan korkealla lentäviä unelmia. Työpajassa todettiin kuitenkin, että onnellisuus voisi olla yksi ohjauksen keskeisimpiä tavoitteita, ja minkälainen ajatuksen herättäjä se olisikaan, jos onnellisuus olisi yksi opetussuunnitelman keskeisimpiä ajatuksia? Sosiaalinen media ohjauksessa

Viimeisen konferenssipäivän teema oli sosiaalinen media ja TVT:n käyttö ohjauksessa. Päivän key note -puhujana oli emeritusprofessori James P. Sampson, ja omat kommenttinsa Samsonin esitykseen toivat professori Raimo Vuorinen ja tohtori Jaana Kettunen. Sampsonin esityksen teemana oli Sosial media and the Envolving Role of the Counselor: Opportunities and Challenges. Esityksessään Sampson toi esiin sosiaalisen median mahdollisuuksia ja uhkakuvia.

Yksi keskeisimpiä ajatuksia oli, että ohjausalaa tekevät ihmiset helposti pitävät sosiaalista mediaa ja TVT:aa rajoittavana tekijänä. Henkilökohtaisen kontaktin ja sanattoman viestinnän poisjäämistä voidaan pitää ongelmana verkon välityksellä tapahtuvassa ohjauksessa. Sampson kuitenkin korosti ohjattavan näkökulmaa tässä asiassa. Monelle ohjattavalle kynnys lähestyä ohjaajaa henkilökohtaisesti saattaa olla rajoittava tekijä, ja TVT:n avulla tämä kynnys voi madaltua huomattavasti. Liikuntarajoitteiset ja syrjäseudulla asuvat voivat myös monella tapaa hyötyä sosiaalisen median ja TVT:n tarjoamista mahdollisuuksista. Key note -esityksen jälkeen oli vuorossa Jaanan Kettusen vetämä symposio teemana Integrating ICT in career practice: Sharping the directions. Symposio toimi hyvänä jatkeena key note -esitykselle. Symposiumin aikana esitelty Jyväskylän kesäyliopiston järjestämä kurssi Information and Communication Technology in Guidance and Counselling kuulosti mielenkiintoiselta omien TVTtaitojen kehittämisen kannalta. Opinto-ohjaaja kriittisen ajattelun ja keskustelun herättäjänä

Torstai-iltapäivällä ehdin vielä käydä kuuntelemassa professori Tristram Hooleyn esitystä Using career guidance to address the ”changing world of work” and technological panic. Hooleyn esitys oli – konferenssin väsyttämälle mielelle – virkistävää kuunneltavaa. Hän kritisoi esityksessään näkemystä työn ja työelämän nopeasta muutoksesta tässä ajassa. Ajatus työelämän muutoksesta on hänen mielestään uusliberalistien keino hallita ja ohjata kansalaisia tuottavampaan työhön, ilman kriittistä ajattelua. Työ on aina muuttunut: jos esim. ajatellaan 1900-luvun alkupuolta, muutos oli silloin monessa mielessä nopeampaa kuin tällä hetkellä. Hooley toi esityksessään esille, että ohjauksessa ei tulisi sokeasti mennä mukaan vallitsevaan keskusteluun (työn nopeasta muutoksesta

ja tarpeesta ohjata tiettyyn suuntaan). Pitäisi mieluummin saada ohjauksessa aikaan kriittistä keskustelua maailman menosta ja saada yksilö miettimään, miten hän omalla toiminnallaan haluaa olla mukana muuttamassa maailmaa haluamaansa suuntaan. Tiedon ja näkökulman teröivöitystä

IAEVG-konferenssi oli minulle uusi kokemus. Göteborgin Tower-hotelli tarjosi loistavat puitteet konferenssin pitämiseksi. Ohjelma, tauot ja muut järjestelyt sujuivat tosi sujuvasti. Joihinkin pienempiin tiloihin järjestettyihin esityksiin oli niin paljon tulijoita, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisälle. Onneksi rinnakkaisia esityksiä oli sen verran paljon, että aina pääsi johonkin mukaan. Palaan lopuksi vielä kysymykseen, miksi peruskoulun opinto-ohjaajan tulisi osallistua IAEVG:n konferenssiin. Sainko konferenssista uutta tietoa? Kyllä. Sainko sieltä uusia ideoita? Kyllä. Sainko uusia kontakteja? Kyllä. Oliko sisältö liian korkealentoista ja teoreettista? Ei. Voin jopa sanoa nauttineeni kuunnellessani ohjausalan tutkijoiden esityksiä. Huomasin, että tutkimus ihan oikeasti kertoi myös minun työstäni. Tietyt esille tulleista ajatuksista voivat terävöittävää omia ajatuksiani ohjaustyöstä, tuovat ehkä uuden näkökulman ja tietoisuuden asioista, jotka voivat auttaa minua olemaan taas vähän parempi opinto-ohjaaja. Konferenssin jälkeen nämä asiat voi tiivistää seuraaviin asioihin: kulttuurisen taustan merkityksen ymmärtäminen (oman ja ohjattavan), yksilön vahvuuksien löytäminen ja tukeminen sekä tasa-arvon lisääminen ohjauksella. Seuraavan kerran IAEVG-konferenssi järjestetään Bratislavassa 10.–12.9.2019. Hans Kankkonen Opinto-ohjaaja Merenkurkun koulu, Vaasa

9


Vierailu lukiossa ja ohjauskeskuksessa Göteborgissa

K

onferenssin yhteyteen voi sujuvasti liittää kouluvierailuja. Vaatiihan nämä job shadowing -paikat tietysti aktiivisuutta: on etsittävä sopiva koulu, laadittava selkeä viesti sähköpostiin ja odotettava vastausta. Ja vielä muistettava viemiset! Pääsääntöisesti oppilaitokset eri puolilla Eurooppaa toivottavat kollegat tervetulleeksi.

liikekannalla saviperäisen maan vuoksi. Toinen mielenkiintoinen asia oli estetiikan koulutusohjelma ”ammatillisella puolella”. Opiskelijat voivat valita teatterin, musiikin tai kuvataiteen koulutusohjelman. Mihin he sitten sijoittuvat töihin? No, töitä ei ole, eli jatko-opintoihin siis. Ehkä oma uravalinta olisi ollut erilainen, jos olisin asunut Ruotsissa!

Monilla hakijoilla on hyvät arvosanat ja korkeakouluhaussa joudutaankin arvalla valitsemaan opiskelijat, jos ja kun opiskelijoilla on tasapisteet. Tähän on sitten kehitetty lisäkurssien suorittamisen mahdollisuus. Näillä kielten ja luonnontieteiden lisäkursseilla luo opiskelija itselleen paremmat mahdollisuudet korkeakouluhaussa.

Vierailin kahdessa lukiossa Göteborgissa. Toinen oli englanninkielinen lukio: International High School of Göteborg region ja toinen 1200 opiskelija toisen asteen kampus Lerum gymnasium. Kansainvälisessä IB-lukiossa pääsin seuraamaan Academic Writing- yliopisto kurssin tuntia. Opiskelijaryhmä oli pieni ja heillä oli mahdollisuus keskustella pareittain ja saada palautetta omaan kirjoittamiseen ja ennen kaikkea ajatteluprosessiin. Huomioni kiinnittyi siihen, miten amerikkalainen opettaja kysyi useaan otteeseen tunteista: ”How do you feel about this?” tai ”Was that relieved or sarcastic smile?”

Ja sitten asiaan! Lerumin lukiossa oli yliopistoon valmistavia koulutusohjelmia neljä, kun niitä on 28 eri Göteborgin alueella. Jos siis ei omalta paikkakunnalta löydy sopivaa, on lähdettävä esim. Göteborgiin noin 20 km ja 40 min Lerumista. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat voivat vielä vaihtaa koulutusohjelmaa, mutta sen jälkeen vaihtaminen ei enää onnistu. Mitäs sitten jos mieli muuttuu? Vaihtoehtoja on: 1) opiskelija tekee koulutusohjelman loppuun ja täydentää opintojaan aikuislukiossa, tai 2) aloittaa toisen koulutusohjelman alusta. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen. Ne, jotka eivät tiedä mihin hakee lukion jälkeen, voivat täydentää opintojaan jo lukioaikana varmistaakseen, että vaadittavat tunnit aineen opiskelua on suoritettuna.

Kaksi opinto-ohjaaja luotsaa 1200 opiskelijan joukkoa. Onneksi kolmas opinto-ohjaaja on tulossa piakkoin. Lukiossa, jossa siis koko ikäluokka opiskelee, on neljä erityisopettajaa. Lukiossa toimii lukioon valmistava ryhmä ja ryhmä autisteille. Opiskelijoille, joiden peruskoulun opinnoissa on vielä petrattavaa, on myös järjestetty lisäopetusta. Lisäksi lukiosta valmistuu iso joukko urheilijoita ja purjehtijoille on oma ryhmänsä.

Opinto-ohjaajan kanssa keskustelun jälkeen jäi itselleni selkeämpi käsitys siitä, miten Ruotsissa korkeakouluhaku on erilainen kuin Suomessa. Koska ei ole ylioppilaskirjoituksia, niin lukion kaikkien kurssien arvosana vaikuttaa lopullisiin pisteisiin. Jatkuva näyttö tai paine vai yhden suuren kokeen helpotus vai stressi? Siinäpä kysymys! Kummallakin arviointitavalla on varmasti omat kannattajansa. Miten lukion päättötodistuksen arvosanat voitaisiin ottaa huomioon korkeakouluhaussa? Kumpi mittaa paremmin osaamista: kansallinen koe vai jatkuva näyttö, kun ajatellaan valmistautumista osaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin? Perjantaina olin Lerumin lukiolla. Ensimmäinen huomioni oli, että liikkuva koulu voi olla sitäkin, että koulurakennus liikkuu. Osa kampuksen taloista on

10

Konferenssiin osallistujilla oli mahdollisuus pienryhmänä vierailla Göteborgin keskustassa sijaitsevassa ”Vägledningcentrumissa”. Paikalle tuli 6. luokkalaisten ryhmä, joille pidettiin vuorovaikutteinen ohjaustunti ammateista. Tavoitteena oli lisätä oppilaiden tietämystä erilaisista ammateista, joi-


ta löytyykin Ruotsista yli 8600. Monet oppilaat tietävät vain noin 25! Tunnin aikana heiltä kysyttiin montako ammattia he tietävät, ryhmissä eri ammatteja luokiteltiin ryhmiin eri tavoin. Oppilasryhmä matkusti 40 minuuttia raitiovaunulla keskustaan. Kun ihmettelin tätä, niin minulle kerrottiin, että on oppilaita, joille tämä retki keskustaan voi olla ensimmäinen kerta matkustaa raitiovaunussa ja käydä keskustassa! Tämä 16–20 vuotiaille suunnattu keskus tarjoaa sekä ryhmä- että henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaajina toimivat lukioiden ja yläkoulujen opinto-ohjaajat vuorollaan. Alakoulujen luokat 6, ylä-

koulujen luokat 8 ja lukion 2-luokkaiset vierailevat ohjaustunneille keskuksessa. Yksityiskoulut maksavat ohjauspalveluista. Osa kouluille suunnatusta ohjausresurssista laitetaan tähän yhteiseen keskukseen. Keskuksesta voivat nuoret varata aikoja vaikka eivät olisi missään oppilaitoksessa tällä hetkellä. Tavoitteena on ollut tuoda ura- ja opinto-ohjaus yhteisön keskelle. Toiseksi ohjauksen näkyvyys lisääntyy, kun se ei ole pelkästään koulussa tapahtuvaa. Ehkä jopa opinto-ohjauksen aseman ja arvostus voi muuttua, kun sille luodaan erilaiset ja vaihtelevat puitteet.

Oman elämän valintojen ja arvojen pohtiminen on entistä kriittisempää, koska ammatit, työpaikat ja tehtävät muuttuvat huimaavaa vauhtia. Riittääkö edes elinikäinen oppiminen kuvaamaan muutosta ja vastaamaan uusiin haasteisiin? Uteliaisuus, avoimuus, luovuus, kyky dialogiin ja ongelmien määrittelyn taidot ovat vain osa siitä, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Oppiiko näitä reitillä vai offilla? Merja Kuvaja Opinto-ohjaaja, Seinäjoki

11


Vertaismentorointia Varsinais-Suomessa

Opinto-ohjaaja Hanna-Kaisa Hietajärvellä on hyviä kokemuksia TAT:n Critical Friend -koulutuksesta. Vuoden 2019 alusta käynnistyvät omat ryhmänsä rehtoreille ja yritysjohtajille sekä opinto-ohjaajille ja HR-ammattilaisille.

O

len saanut mahdollisuuden osallistua yhteen antoisimmista koulutuksista opinto-ohjaajana työskennellessäni, joten haluan jakaa kokemuksiani TAT:n Critical Friends –koulutuksesta. Kyseessä on koulujen ja yritysten välinen vertaismentorointiohjelma. Keväällä 2018 käynnistyi opinto-ohjaajien sekä HR-ammattilaisten yhteinen koulutus, jossa on tarkasteltu työelämätaitojen ja työelämän pelisääntöjen ydinkysymyksiä. Noin yhdeksän kuukautta kestävän parityöskentelyn ja ryhmän lähitapaamisten aikana on kehitetty osallistujien ammatillista osaamista sekä rakennettu paikallisia yhteistyöverkostoja. Toimin Paimion lukiossa opinto-ohjaajana neljättä vuotta, ja kaikkinensa opinto-ohjaajan töitä on tullut tehtyä jo reilun kymmenen vuoden ajan niin perusasteella kuin lukiossakin. Olen pidemmän aikaan toivonut tällaista uudenlaista koulutusta, jonka kautta avautuisi mahdollisuus kehittää oppilaitoksen työelämäyhteyksiä ja löytää uusia kontakteja elinkeinoelämän puolelle. Olinkin todella ilahtunut, kun huomasin viime keväänä mainoksen Criticl Friends -koulutuksesta. Ei mennyt kauaakaan, kun kirjoitin hakemustani. Jäin innolla odottamaan, pääsinkö koulutukseen mukaan ja löytyisikö minulle HR-ammattilainen pariksi. Ja löytyihän sieltä! Sain parikseni Liedon Säästöpankin henkilöstöjohtaja Pipsa Sivulan. Kaikki muutkin koulutukseen mukaan valitut saivat rinnalleen oman työparin ja sparraajan. Kaksi alan ammattilaista sai mahdollisuuden lähteä rakentamaan yrityksen ja koulun välille mielekästä yhteistyötä, jolla olisi jatkuvuutta myös koulutusohjelman jälkeen. Etevä ammattilainen mentoriparina

Työparini Pipsa on pitkän linjan HRammattilainen, ja vaikutuin jo ensimmäisellä tapaamisellamme hänen vastuullisesta toimenkuvastaan Sääs-

12

töpankissa sekä vahvasta ammatillisesta sitoutuneisuudestaan työhönsä. Pipsa persoonana heijastaa positiivista asennetta ympärilleen ja osaa varmasti luotsata henkilöstöä kohti tavoitteita ja parhaita mahdollisia tuloksia. Muuttuva työelämä tuo jatkuvasti uusia haasteita, ja Liedon Säästöpankissa panostetaan paljon henkilöstön kehittämiseen. Tämä on tullut myös selvästi esille keskusteluistamme. Meistä muodostui Pipsan kanssa hyvä mentorointipari. Olemme käyneet varjostamassa toistemme työpäiviä sekä keskustelleet työmme erityispiirteistä. Olemme löytäneet työnkuvistamme paljon yhtäläisyyksiä, vaikka toinen toimiikin henkilöstöhallinnossa aikuisten parissa ja toinen koulumaailmassa nuorten kanssa.

"Olemme löytäneet työnkuvistamme paljon yhtäläisyyksiä" Olemme jo suunnitelleet paljon erilaisia yhteistyökuvioita Pipsan kanssa. Meidän lukiolaisemme ovat toivoneet lisätietoa sijoittamisesta. Liedon Säästö-

pankin kautta saammekin koulullemme sijoittamisen ammattilaisen kertomaan rahoitusvinkkejä nuorelle sijoittajalle. Liedon Säästöpankki tekee myös yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun kanssa tradenomiopiskelijoiden koulutuksessa. Monet tradenomiopiskelijat ovat olleet työharjoittelemassa Liedon Säästöpankissa ja sitä kautta myös työllistyneet rahoitusalalle. Olemme jo suunnitelleet, että Liedon Säästöpankista tulee lukiolle käymään tradenomiopiskelijoita kertomassa, miten heidän koulutuspolkunsa ovat vieneet heidät rahoitusalalle ja minkälaisia työtehtäviä pankkimaailmasta löytyy. Olemme ideoineet myös yhteistyössä Paimion kirjaston kanssa ammattilaispäivää, johon voisi tulla mukaan ammattilainen Liedon Säästöpankista kertomaan rahoitusalasta Paimion yläkoulun ja lukion oppilaille. Pipsa kutsui minut sekä muitakin opettajiamme vuosittaiseen Liedon Säästöpankin Talousseminaariin 22.10.2018. Meiltä lähti tapahtumaan yhteensä kolme opettajaa verkostoitumaan. Talousseminaarin teemana oli tänä vuonHanna-Kaisa Hietajärvi ja Pipsa Sivula Liedon Säästöpankin Talousseminaarissa Turun Logomossa 22.10.


na tekoäly. Seminaariin osallistui noin 500 vierasta ja alan arvostettuja asiantuntijoita, kuten Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja Jussi Hakala, digitaalisen liiketoiminnan uranuurtaja Antti Merilehto sekä startup -yrittäjä ja taloustieteilijä Maria Ritola. Seminaarissa käytiin erittäin mielenkiitoinen paneelikeskustelu tekoälyyn liittyvistä mahdollisuuksista.

"Olemme varsin avoimesti jakaneet kokemuksiamme työelämän ylä- ja alamäistä." Critical Friends -koulutus sisältää kolme lähitapaamisjaksoa, ja näistä viimeinen on pian käsillä. Lähitapaamisissa on otettu käyttöön ryhmän jäsenten erilaista osaamista ja jaettu tietoa sekä taitoja vastavuoroisesti. Lähijaksoilla on ollut todella mielenkiintoista käydä keskusteluja eri alojen HR-ammattilaisten kanssa ja kuulla käytännön terveisiä työelämästä sekä erilaisia näkökulmia

rekrytoinnista. Tunnelma lähitapaamisissa on ollut lämmin ja luottamuksellinen. Olemme varsin avoimesti jakaneet kokemuksiamme työelämän ylä- ja alamäistä. Koulutuksen aikana työparit tekevät toisilleen osaamisanalyysin, johon on kirjattuna huomioita ja havaintoja oman parin työskentelystä, vahvuuksista sekä mahdollisista ammatillisista kehittämissuunnista. On hienoa, että koulutuksen aikana pääsee tutustumaan parin kanssa ja saa kurkistaa erilaiseen tapaan tehdä ohjauksellista työtä ihmisten parissa. Parhaimmillaan parit pääsevät sparraamaan toisiaan työelämässä, ja monet varmasti jatkavat yhteistyötä koulutuksen päättymisen jälkeenkin.

mattilaisten kanssa näkymiä tulevaisuuden työhön. Nämä visiot ja keskustelut ovat antaneet minulle paljon eväitä, jotta voin valmistaa ohjattaviani tuleviin työelämän mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Tämän koulutuksen kautta minulle heräsi lisää kysymyksiä. Miten ohjata nuoria tulevaisuuden työelämään? Miten kehittää omia uraohjauksen taitojani ja millaisia työvälineitä ja ohjauksen menetelmiä voisin käyttää ohjauskeskusteluissa? Tästä matka on jatkunut tulevaisuusohjauksen teemojen pariin. Nyt onkin jo seuraava mielenkiintoinen koulutus alkanut. Teksti: Hanna-Kaisa Hietajärvi Kuva: Esko Keski-Oja

Toivoin tämän koulutuksen myötä itselleni ja koulullemme uusia ideoita kehittää lukion toimintaa koulun seinien ulkopuolelle ja erityisesti yhteistyössä työelämän kanssa. Tämä toive toteutui ja paljon enemmänkin. Sain mahdollisuuden visioida yhdessä erilaisten am-

SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

27.–28.11.2018

Messukeskus Helsinki

KURKISTUS TULEVAISUUTEEN Tule oppilaittesi kanssa tutustumaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja tapaamaan kollegoitasi! Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä) Pääsyliput: Osta liput ennakkoon edullisemmin viimeistään 26.11. ja saat ne hintaan 10 € – shop.messukeskus.com. Liput tapahtuman aikaan verkkokaupasta ja kassoilta 12 €.

studiamessut.fi Yhteistyössä: Lataa Messukeskus-sovellus! messukeskus.com/mobiili

13


ToiMeen!-hanke kokosi kokemuksia ja kehitti toiminnallista koulupäivää

K

olmivuotinen hanke ”Toiminnalliset menetelmät avuksi aineenopettajan arkeen” on päättynyt. ”Olemme hankesuunnitelman mukaisesti saaneet valmiiksi koulutuspaketti-julkaisun, jota voivat käyttää kaikki. Netistä olevan julkaisun ensisijaisena kohderyhmänä ovat yläkoulujen aineenopettajat, mutta sitä voivat hyödyntää myös muut ohjauksen ja opetuksen ammattilaiset”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kim Lindblad. Yli 50 koulua mukana Humakin lehtorina toimiva Lindblad kiittää samalla yli 1400 suomen- ja ruotsinkielistä perusasteen opettajaa yli 50 koulussa. ”Hankkeessa toteutimme työpajamuotoisia koulutuksia, joissa pureuduttiin toiminnalliseen pedagogiikkaan liittyvän osaamisen tunnistamiseen, jakamiseen ja kehittämiseen erilaisten toiminnallisten työtapojen ja menetelmien avulla. Nyt näiden työpajojen ja yli 1400 opettajan osaaminen on

saatu kirjoihin ja kansiin”, iloitsee Lindblad. Konkreettinen ja nopea tuki ToiMeen! – toiminnalliset menetelmät avuksi aineenopettajien arkeen -hankkeessa rahoitus tuli opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Humak oli hankkeen toteuttaja. ”Havaitsimme, että vaikka toiminnallisuuteen liittyvää teoreettista ja pedagogista aineistoa on tarjolla paljon, tarve helposti lähestyttävälle ja konkreettiselle opetus- ja oppimisprosessien suunnittelua tukevalle materiaalille on edelleen suuri”, jatkaa Lindblad ja kertoo, että koulutusmateriaalia on mahdollista hyödyntää niin itsenäisesti oman työn tukena kuin yhteisesti osana erilaisia suunnittelu- ja koulutuspäiviä sekä kokouksia. Lisäksi Humakista on mahdollista tilata toiminnallisiin menetelmiin keskittyvää koulutusta. Telakkakadun opinto-ohjaajat ja opettajat tarttuivat ToiMeen!

ToiMeen!-hankkeen projektipäällikkö Kim Lindblad ja hankkeen kouluttaja HannaKaisa Hokkanen kiittävät yli 1400 suomen- ja ruotsinkielistä perusasteen opettajaa yli 50 koulussa. ”Näiden koulujen ja opettajien ajatuksista ja ideoista saimme kehitettyä Tartu ToiMeen! – koulutuspaketin, joka on nyt kaikkien käytettävissä."

14

Äänekoskelaisen Telakkakadun opinto-ohjaajat Kirsi Siukonen (vas) ja Minna Heikkinen (oik) ovat kokeneita opinto-ohjaajia. Minna on toiminut ammatissa kahdeksan vuotta ja Kirsi kaksi kertaa pidemmän aikaa.

Äänekoskelaisen Telakkakadun opinto-ohjaajat Minna Heikkinen ja Kirsi Siukonen olivat ToiMeen!-hankkeen työpajassa keväällä 2017. ”Meillä on ollut käytössä jo vuosia erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen muotoja, muun muassa opetuksen liikunnallistamista, pelejä, leikkejä, ryhmäytysharjoituksia sekä oppituntien pitämistä välillä myös ulkona tai koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Olemme myös ottaneet mukaan digitaaliset oppimisympäristöt ja toiminnallisuutta tukevat digitaaliset sovellukset. ToiMeen-työpajassa tulikin hyvin kerrattua ja palautettua mieleen monia erilaisia, uusiakin, toiminnallisen oppimisen menetelmiä”, pohtivat Minna- ja Kirsi-opot ja uskovat, että hankkeen koulutuspakettia hyödynnetään myös jatkossa. Koulutuspaketti löytyy netistä: toimeen.humak.fi ToiMeen!-hankkeessa siis tartuttiin toimeen ja koottiin koulutusten ja työpajojen pohjalta tiivis Tartu ToiMeen! -koulutusmateriaali. ”Koulutuspaketti sisältää toiminnallisuuteen valmentavia toiminnallisia harjoitteita ja teh-


täviä. Lisäksi olemme valinneet ihan käytännöllisiä työkaluja toiminnallisten opetus- ja ohjausmenetelmien toteuttamiseen. Osassa menetelmissä hyödynnetään digitaalisia välineitä kun taas toisissa jätämme ne kokonaan pois”, kertoo Lindblad. Infoa toiminnallisuudesta Toiminnalliset menetelmät perustuvat ABL (Activity Based Learning) viitekehykseen, jossa oppilas nähdään aktiivisena oppijana, myös opetustilanteen suunnittelussa. Toiminnallisissa menetelmissä käytetään useita pedagogisia lähestymistapoja, joista kokemuksellisen ja osallisuutta vahvistavan oppimisen teoriat ovat selkeimmin esillä. Toiminnallisissa menetelmissä tärkeitä ovat aidot oppimisympäristöt, jotka aktivoivat osallistujaa. Oppimispaikkoja löytyy luokkahuoneen ulkopuoleltakin. Aktiivisen tekemisen kautta oppilaat sitoutetaan paremmin ryhmään, ja he saavat mahdollisuuden fyysiseen aktiivisuuteen ja vuorovaikutukseen. Näiden tekijöiden kautta opiskelusta tulee mielekkäämpää.

Korpilahden yhtenäiskoulun kymmenen opettajaa pääsi helmikuussa 2017 takaisin koulun penkille. Kuuden hatun menetelmällä pohdittiin Korpilahden yhtenäiskoulun aineenopettajien mahdollisuuksia ja haasteita käyttää vielä enemmän toiminnallisia menetelmiä. Muun muassa keltainen hattu toimi mahdollistajana, optimistisena kehittäjänä ja aurinkona.

Koulutuspaketti löytyy https://www. humak.fi/julkaisut/tartu-toimeen/ Teksti ja kuvat: Maarit HonkonenSeppälä Kirjoittaja työskentelee Humakin lehtorina Korpilahden kampuksella. Hän oli myös ToiMeen!-hankkeen yksi kouluttaja.

Yhteisöllisen liikuntapeli Sprint Gamen tasapainoharjoituksessa testattiin kuka pysyy täysin paikoillaan, kännykkä kädessä ja toinen jalka ilmassa. ToiMeen!-hankkeen koulutuspäivän harjoittelussa olivat mukana Sydän-Laukaan opettajat sekä etuoikealla hankkeen projektityöntekijä Hanna-Kaisa Hokkanen.

NUKSU - Nuorten Keski-Suomi ry on järjestö, jonka siipien suojassa maakunnan nuoret pääsevät toteuttamaan itseään ja järjestämään muun muassa jokakeväisen ToukoFest-tapahtuman. ToukoFestissä käy yli 4000 koululaista ja yli 200 opettajaa. ToiMeen!-hanke ja Humakin lehtorit Maarit Honkonen-Seppälä (vas) ja Hanna-Kaisa Hokkanen sekä yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat Vivica Silfverberg ja Santeri Rintalahti toiminnallisen oppimisen äärellä.

15


n o a s s uome

S s i a n i Vars

Ä L L Ä Ä P I

M O O B

Turku on mielenkiintoinen vaihtoehto jatko-opintojen kannalta. Varsinais-Suomen tulevaisuuteen nojaava kasvukeskus Turku on jo nyt monen nuoren valinta. Joka neljännes turkulainen opiskelee tai työskentelee asiantuntijana korkeakoulussa.

M

aakunta tarjoaa opiskelumahdollisuuksia kahdella kotimaisella kielellä. Åbo Akademi on Suomen ainut ruotsinkielinen monitieteinen yliopisto. Turun yliopisto puolestaan on Suomen toiseksi suurin yliopisto, jossa on monialaista tutkimusta. Kuudesta korkeakoulusta neljä on ammattikorkeakouluja. Turun AMK on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Lisäksi VarsinaisSuomesta löytyvät Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Diakonia ammattikorkeakoulu Diak. Opiskelupaikkoja on tarjolla kaikkiaan 40 000 ja koulutusvaihtoehtoja 170. Yliopistolla on monialaista ja kansainvälistä tutkimusta poikkitieteellisissä kokonaisuuksissa, kuten lääkekehityksessä ja diagnostiikassa, merenkulun tutkimuksessa ja digitalisaatiossa. Ammattikorkeakoulun tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa opiskelijoiden ideat kohtaavat yhteistyökumppanit ja synnyttävät ratkaisuja todelliseen tarpeeseen. Opiskelemaan hakiessa tehdään päätös myös tulevista töistä. - Opiskelupaikkaa valitessa kannustaisin nuoria erityisesti pohtimaan, mikä ala kehittyy ja työllistää tulevaisuudessa. Meillä Varsinais-Suomessa on tähän hyviä esimerkkejä, maakuntajohtaja Kari Häkämies evästää. Varsinais-Suomessa elinkeinorakenne on kokemassa murrosta ja työvoiman tarve on sen mukana muuttamassa muotoaan. Nyt puhutaan positiivisesta rakennemuutoksesta, eli ilmiöstä, jossa yritystoiminnan volyymi kasvaa sellaisella vauhdilla, että osaavasta työvoimasta syntyy merkittävää puutetta. Alueen vientiteollisuus on vetänyt koko Suomen kasvu-uralle. Puolet koko maan työllisyyden kasvusta tulee tällä hetkellä lounaisesta Suomesta. Tulevaisuudennäkymä on valoisa ja kasvunäkymä yltää pitkälle. Valmistavan teknologiateollisuuden kärkiyritykset Turun Meyerin telakka ja Uudenkaupungin autotehdas sekä alihankkijayritykset rekrytoivat tuhansia uusia työntekijöitä. Maakunnan vahvat lääke- ja kemianteollisuuden työllistäjät Orion ja Bayer ovat työllistäjinä niin ikään omassa luokassaan.

16

Työllisten määrä on tällä hetkellä 226 000 ja on yhä kasvamassa lähelle ennätystä. Olemme arvioineet, että VarsinaisSuomeen syntyy lähivuosina jopa 30 000 uutta työpaikkaa. Tällöin maakunnan työllisyysaste on jo 78 prosenttia. Työvoiman voimakas kysyntä haastaa aluetta tulevina vuosina. Erityisesti tekniikan alan osaajista on koko ajan huutava pula. Nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin ja tekniikkaan tulisikin vahvistaa. Pitkän matematiikan opiskelijoita on viimeisimmän tiedon mukaan Turun lukiossa kuitenkin aiempaa enemmän. Hakijoita tekniikan alalla tarvitaan, koska korkeakoulutettujen osaajien rekrytointitarve teknologiateollisuudessa tulee vielä kaksinkertaistumaan. Turun seudulla osaajien saatavuutta vaikeuttaa oman teknillisen tiedekunnan puuttuminen. Diplomi-insinöörivajeeseen on pyritty vastaamaan teknillisten yliopistojen FITech-verkostoyhteistyöllä. Turkulaiset korkeakoulut, Turku Science Park ja Turun kaupunki ovat tiivistäneet tekniikan alan yhteistyötä ja ovat luomassa korkeakoulujen yhteiskäyttöön tekniikan infra-alustan ja oman tekniikan kampuksen. Teollisuuden kasvu säteilee myös muille aloille, joten työpaikkoja syntyy kaikkialle. Rakentaminen on pitkään ollut maakunnassa vahvassa kasvussa. Myös kaupan ja palveluiden työpaikkoja syntyy samalla kun matkailuun tarvitaan lisää tekijöitä. Alueen positiivisen rakennemuutoksen keskeisintä haastetta eli työvoiman saatavuutta voidaan helpottaa myös ihmisten liikkumista edistämällä. Suunnitteluvaiheessa oleva nopea Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna loisi 1,5 miljoonan ihmisen yhteisen työssäkäyntialueen. Työssäkäyntialueen sisällä työpaikan vaihtaminen olisi helppoa ilman tarvetta muuttaa paikkakunnalta toiselle työn perässä. - Turku ja maakunta ovat vahvassa kehityksen eturintamassa. Hienoa saada Åpopäivät tänne juuri nyt. Tervetuloa Turkuun ja Varsinais-Suomeen, Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n pj. Sari Hietanen hehkuttaa.


Minkälainen kaupunki on Turku? Turku on Itämeren alueen vireä, tulevaisuuteen katsova, rohkeasti uudistuva kasvukeskus ja suosittu opiskelijakaupunki. Opiskelija-asuminen on Turussa noin 10-15 % edullisempaa kuin muualla Suomessa. Tavoitteina ovat hiilineutraalisuus vuonna 2040 ja kävelyyn, pyöräilyyn, sähköiseen joukkoliikenteeseen sekä ajoneuvojen yhteiskäyttöön perustuva liikkuminen. Turun seudun joukkoliikenne, Föli panostaa liikkumisen palveluihin ja sujuviin matkaketjuihin. Kaupunkipyörillä, Fölläreillä voi nastarenkainen ansiosta ajaa ympärivuoden ja satamasta lentokentälle pääsee puhtailla sähköbusseilla. Kaupunki sijaitsee keskellä Tukholmasta Pietariin kulkevaa pohjoista kasvuvyöhykettä. Tärkeä logistinen reitti Itämeren rannalla yhdistää 330 miljardin euron talousalueen tavaroiden, ihmisten ja tiedon liikkumisen. Turun ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta satamasta pääsee länsinaapuriin maailman ympäristöystävällisimmällä risteilijällä ja Turun lentokentältä suorilla ja vaihtoyhteyksillä ketterästi Eurooppaan. Turku on eurooppalainen kulttuuripääkaupunki ja merkittävä urheilu- ja tapahtumakaupunki. Aurajoki on Turun sydän, jonka suistoon Suomen vanhin kaupunki on 1200-luvulta lähtien kasvanut. Joen merkitys kaupunkikuvassa ei ole vuosisatojen aikana vähentynyt.erkittävä urheilu- ja tapahtumakaupunki. Aurajoki on Turun sydän, jonka suistoon Suomen vanhin kaupunki on 1200-luvulta lähtien kasvanut. Joen merkitys kaupunkikuvassa ei ole vuosisatojen aikana vähentynyt.

Varsinais-Suomi on Suomi pienoiskoossa Tiesitkö, että Varsinais-Suomessa sijaitsee 20 000 saarta ja luotoa? Ja että täällä sijaitsee Suomen entinen pääkaupunki Turku, josta Suomen joulurauha julistetaan, ja että Ruotsin lippu on peräisin Varsinais-Suomen vaakunasta? Entä tiesitkö, että Ruissalon kansanpuistossa kesäisin järjestettävä Ruisrock on Pohjoismaiden vanhin rockfestivaali, joka on loppuunmyyty jo ennakkoon? Täällä merellisyys ja vanha agraarikulttuuri kohtaavat modernin kaupunkikulttuurin ja huipputeknologian. VarsinaisSuomen 27 kuntaa tarjoavat erilaisia asumismahdollisuuksia ja elämänlaatua hyvien yhteyksien varrelta. Väkiluvultaan Varsinais-Suomi on maan kolmanneksi suurin maakunta. Kaksikielisessä maakunnassa asukkaita on lähes 480 000. Sijaintinsa vuoksi Varsinais-Suomi toimii porttina lähteen ja Tukholmaan. Maakunnan keskuskaupunki Turku on vetovoimainen, Suomen eurooppalaisin kaupunki. Asuminen täällä on verraten edullista, liikenne ruuhkatonta ja joukkoliikenteellä kuljetaan kuntarajojen yli tasataksalla. Kaupunkikulttuuri, kesäfestarit ja kansainvälinen tunnelma yhdessä rikkaan ravintolatarjonnan kanssa houkuttelee tulijoita Aurajoen rannalle.

17


18


19


IAEVG:n kansainvälinen konferenssi Göteborgissa 2.-4.10.2018

O

hjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n konferenssi järjestettiin Göteborgissa 2.-4. lokakuuta 2018. Mukana oli yli 800 osallistujaa 45 eri maasta, ja suomalaisia osallistujia oli yli neljäkymmentä. Konferenssin järjestäjinä toimivat Ruotsin ohjausalan kansallinen järjestö, Euroguidance ja Göteborgin kaupunki. Konferenssin teemana oli ”Need for change” ja järjestäjät halusivat osallistujien pohtivan, miten ohjauksen keinoin voidaan vastata työelämän muutoksiin. Alustuksissa tarkasteltiin esim. kotoutumista, automatisaatiota ja uusia työn tekemisen muotoja. Konferenssin avajaisissa professori Mats Trondman rohkaisi osallistujia etsimään omien opiskelijoiden kanssa omaa henkilökohtaista avainta tulevaisuuteen. Hän tarkasteli kulttuurisosiologian näkökulmasta koulujärjestelmää yhtenä mahdollisuuksien rakenteena monikulttuuriseen

yhteiskuntaan. Ohjauksen tehtävänä on kehittää taitoja tunnistaa oma toimintaympäristö ja siinä olemassa olevat mahdollisuudet. Lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä, kaikki toiveet eivät välttämättä toteudu heti. Hän siteerasikin Miles Davisia, jonka mukaan tarvittiin runsaasti harjoitusta ja aikaa, jotta oppi soittamaan valitsemaansa instrumenttia. Nancy Arthur (Kanada), Jennifer Bimrose (Englanti), Mary McMahon (Australia) ja Roberta Neault (Kanada) tarkastelivat muutoksen tarvetta ohjauksen teorioiden ja satavuotisen historian näkökulmasta. He totesivat teorioiden kehittyneen vastauksena muuhun samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen ja keskusteluun. Tänä päivänä ohjaus toimii usean eri tieteenalan yhdyspinnalla ja monitieteinen lähestymistapa on tarkoituksenmukainen monialaisen verkostotyön pohjana. James

Tomas Sprlak (Slovakia), IAEVG:n presidentti Suzanne Bultheel, Silvie Pýchová (Tsekin tasavalta) ja IAEVG:n sihteeri Laurent Matte kutsuvat osallistujia ensi vuoden konferenssiin.

20

P. Sampson Florida State Universitystä sekä Jaana Kettunen ja Raimo Vuorinen tarkastelivat tieto- ja viestintäteknologian tuomaa muutosta ja lisäarvoa ohjaukseen. He kannustivat ohjaajia, tutkijoita, alan ammattilaisten kouluttajia sekä päätöksentekijöitä varmistamaan, miten teknologian käytössä otetaan huomioon tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukasta ohjausta kustannustehokkaasti sekä miten käyttäjiä ohjataan olemaan verkossa. Pohjoismainen tapa järjestää ohjausta näkyi vahvasti ohjelmassa. Työkokouksissa osallistujilla oli mahdollisuus pohtia, mitä vahvuuksia ja kehittämiskohteita on eri maissa, ja mitä yhteisiä piirteitä on löydettävissä. Yhteenvedossa todettiin, että pohjoismaissa tunnustetaan ohjauksen merkitys tasaarvoisen yhteiskunnan kehittämisessä, eri sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen, monialaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja alan ammattilaisilla on kansainvälisesti verrattuna vahva koulutus. Yhtenä esimerkkinä esiteltiin kansainvälinen tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäytön kesäkoulu, joka on suunniteltu ja toteutettu pohjoismaisten ohjausalan koululutusyksiköiden yhteistyönä. Toisaalta todettiin, että tarvitaan yhtenäisempää tulkintaa eri käsitteistä, tehtyjä linjauksia ei välttämättä ole viety käytäntöön ja alueellista yhteistyötä voidaan vielä vahvistaa. Kullakin pohjoismaalla oli lisäksi mahdollisuus esitellä omia vahvuuksiaan. Norja kuvasi viime vuosien työtä kansallisen strategisen koordinaation merkityksestä, Tanska kansallista verkkopalvelua, Ruotsi opetussuunnitelman kehittämistä, Islanti aikuisohjausta ja Suomi monialaista yhteistyötä hallinnossa sekä Ohjaamojen kehittämisessä. Pohjoismainen aikuiskoulutuksen ver-


kosto (NVL) korosti yhteistyön merkitystä itsehallintoalueiden ohjauksen edistämisessä ja Fär-saarten ohjaajien koulutuksen käynnistämisessä. Tänä vuonna konferenssin järjestäjät halusivat painottaa sekä keskustelua uusista tutkimustuloksista että kokemusten jakoa ohjauksen toimivista käytännöistä. Suomalaisten vetämissä työpajoissa esiteltiin opinto-ohjaajien osaamisperustaista koulutusta, opintoohjaajien koulutuksen toteutusta verkossa, teknologian ja sosiaalisen median käyttöä ohjauksessa, ohjaustaitojen oppimista, aikuisopiskelijoiden urasuunnittelutaitoja, sekä monialaista ohjaamotoimintaa. Järjestön vuosikokouksessa käytiin keskustelua siitä, miten itse keskusjärjestö IAEVG tarkastelee muutosta. IAEVG:n jäseninä voivat olla henkilökohtaiset jäsenet sekä kansalliset järjestöt tai alan organisaatiot. Esimerkiksi Suomen opinto-ohjaajien jäsenet ovat pohjoismaiden oman keskusjärjestön (NFSY) jäseniä ja sen kautta myös IAEVG:n jäseniä. Kokouksen osallistujat totesivat, että kansallisen järjestön jäsenet eivät välttämättä tunnista voivansa vaikuttaa kansainvälisen järjestön toimintaan. Aiemmin kansalliset järjestöt olivat nimenneet yhteyshenkilön viestinnän tehostamiseksi, mutta viime vuosina tämän verkoston toimintaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kokous päätti selvittää, miten yhteistyötä voitaisiin tehostaa ja hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia kanavia. Ennen varsinaista konferenssia järjestetyssä kansallisten järjestöjen ja kansainvälisten organisaatioiden (UNESCO, Cedefop, Euroopan koulutussäätiö) edustajien työkokouksessa pohdittiin, miten eri maissa ohjauksen keinoin on voitu edistää kansalaisten osallisuutta monimuotoistuviin ja epävakaisiin työmarkkinoihin. Keskustelujen tulokset julkaistiin konferenssin julkilausumassa, jossa järjestö vetoaa ohjaajia, päättäjiä ja työnantajia yhdessä etsimään keinoja kansalaisten osallisuuden sekä merkityksellisten työn tekemisen muotojen edistämiseksi. Lisäksi ohjaajia rohkaistaan kehittämään toimintoja, missä kansalaiset voivat kehittää työllistyvyyttä edistäviä taitojaan. Julkilausuma julkaistaan englanninkielisenä erikseen tässä lehdessä.

James P. Sampson, Jaana Kettunen ja Raimo Vuorinen esittivät tutkimustuloksia teknologian ja sosiaalisen median merkityksestä ohjauksessa. Kuva: Margrét Björk Arnardóttir

IAEVG on päivittämässa ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksia (Educational and Vocational Guidance Practitioner Credentials), ja järjestön jäsenillä on kuluvan talven aikana mahdollisuus ottaa kantaa tehtyyn esitykseen. Edellisen päivityksen yhteydessä (2003) suomalaiset ohjaajat ottivat aktiivisesti kantaa, ja nyt siihen on jälleen mahdollisuus.

Tiivistelmät esitelmistä ja workshopeista ovat saataville konferenssin verkkosivuilta http://www.iaevgconference2018.se sekä Twitterissä #IAEVG2018Sweden. Seuraava IAEVG:n konferenssi järjestetään Tsekin tasavallan ja Slovakian järjestöjen yhteistyönä Brnossa ja Bratislavassa 9.-13.9.2019.

Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö Koulutuksen tutkimuslaitos Jaana Kettunen, FT, Varajohtaja Tutkimuskoordinaattori Koulutuksen tutkimuslaitos

21


Suomalainen peruskoulu Qatarissa osa 2

H

aastattelin Dohassa, Qatar Finland-International Schoolissa kolme vuotta opettajana ollutta Katrine Arböl-Lillebergia.

Missä opiskelit luokanopettajaksi ja kuinka kauan työskentelit suomalaisessa koulussa ennen Qatariin lähtöäsi? Opiskelin Helsingin yliopistossa, kv-linjalla. Sellainen toteutui Helsingissä parina vuonna 90-luvun puolivälissä. Suomessa ehdin olla opettajana 15 vuotta, josta kaksi kertaa perhevapaalla - töissä siis 12 vuotta. Mitkä seikat saivat sinut harkitsemaan Qatarin kouluun hakemista?

Olen aina ollut kiinnostunut ulkomailla asumisesta ja työskentelystä. Opiskeluaikana ja heti sen jälkeen olin opetusharjoitteluissa ja opiskelijavaihdoissa Englannissa, Tanskassa, Sloveniassa ja Namibiassa sekä kesätöissä mm. leiriohjaajana USA:ssa ja tarjoilijana Norjassa. Myös puolisoni on kansainvälisesti suuntautunut. Olin huomannut Educlusterin työpaikkailmoituksen Opettaja-lehdessä jo edellisenä vuonna, ja 2015 Educa-messuilla sain asiasta lisätietoa ja lähetin hakemuksen. Millainen hakuprosessi oli?

Vaativampi kuin Suomessa. Ensin lähetettiin hakemus, jonka perusteella kutsuttiin työhaastatteluun. Yksilöhaastattelun lisäksi oli ryhmätyötehtävä. Jonakin vuonna hakuprosessiin kuului myös kirjoitelma yhteisopettajuudesta. Tämän vuoden hakijat viettivät Dohassa pari päivää, joiden aikaan he tekivät tehtäviä ja pitivät oppitunteja. Kansallispäivän miekkatanssi

Miten Dohan kaupunki auttoi asunnon löytämisessä ja muissa käytännön asioissa?

Työnantaja huolehti lähestulkoon kaikesta, kuten lennoista, pankkitilin avaamisesta ja asumislupa-asioiden hoitamisesta niihin liittyvine byrokratioineen. Työnantaja myös auttoi asunnon löytämisessä, eli oli neuvotellut kaikille asunnot. Paikan päällä saimme päättää otammeko kyseisen asunnon vai etsimmekö itse mieluisimman muualta. Matkustimme Dohaan viikkoa ennen töiden alkamista ja asuimme viikon hotellissa työnantajan kustantamana. Työnantaja oli myös järjestänyt käyttöömme pikkubussin, joka aamupäivisin kuljetti meitä hoitamaan virallisia asioita ja iltapäivisin omia asettumiseen liittyviä asioita, kuten huonekaluostoksia. Millaisia ensivaikutelmasi olivat Qatarin koulussa?

Koululaiset käyttivät koulupukua ja useimmilla oli omat eväät. Koulurakennus oli qatarilaisen koulurakennusstandardin mukaan rakennettu, eli keskellä oli kahden kerroksen korkuinen avara sali, ja salin nurkista avautui käytävät siipiin, joissa luokkahuoneet, liikuntasali ja ruokala olivat. Aluksi ei ollut juuri mitään välineitä ja tarvikkeita. Sopimuksen mukaan koulu varustettiin kaikilla tarpeellisilla varusteilla, joita suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antamiseen tarvitaan. Suomesta oli tilattu kontti, jossa oli puolapuita, höyläpenkkejä, kitaroita ja sählymailoja, mutta sen perille pääsy kesti pitkälle toisen toimintavuoden kevääseen. Kontin saapumisen jälkeen kaikkea oli riittävästi, ja alkuaikojen materiaalipuutteet unohtuivat pian. Luokat olivat monikulttuurisia, ja oppilaat puhuivat lukuisia kieliä äidinkielenään. Arabiankielisiä oli eniten, sitten englanninkielisiä. Muita äidinkieliä oli yleensä yksi tai kaksi. Oppilaat olivat pääsääntöisesti vuotta nuorempia kuin Suomessa vastaavalla luokkatasolla. Se oli kompromissi suomalaisen ja sikäläisen järjestelmän (koulu alkaa 5-vuotiaana) välillä. Q.F.I.Schoolissa oppilaat aloittavat 5-vuotiaina 0-luokalla ja jatkavat seuraavana vuonna ekaluokalle 6-vuotiaina. Kerro omasta luokastasi, jota opetit 3-5 vuosiluokat.

Luokka oli pieni, vain 14 oppilasta, mutta ihan täysillä sai tehdä töitä. Uuteen oppimis- ja opiskelutapaan tottuminen vie aina aikansa, niin oppilailla kuin perheillä. Muutama oppilas lähti joka vuosi pois, kun kv-perheet ovat liikkuvaista väkeä.

22


Seuraavana vuonna luokkakoko oli yli 20, noin puolet uusia. Uusille uusi systeemi, vanhoille iso muutos pienestä oppilasryhmästä suureen. Joka vuosi qatareita oli n. puolet, toinen puoli jakautui aika tasaisesti kolmeen kieliryhmään: muut arabit, englantia äidinkielenään puhuvat ja muut. Kolmen vuoden aikana oppilaisiin ehti kiintyä, kuten Suomessakin, kun opettaa samoja oppilaita pitkään. Qatarissa koulupäivät ovat pitempiä – joka päivä 6 oppituntia ja koulupäivä taukoineen 6,5 tuntia. Päiviin mahtui enemmän vapaata kanssakäymistä kuin Suomessa, joten oppilailla oli paljon hetkiä jutella opettajan kanssa ja kertoa asioitaan. Millä tavoilla pidit yhteyttä luokkasi vanhempiin?

Opettajat käyttivät parhaaksi katsomaansa yhteydenpitokanavaa. Meidän tiimimme käytti Class Dojoa. Koulussa kehitettiin jatkuvasti toimivaa virallisempaa viesti- ja palautejärjestelmää, ja nykyään sellainen taitaakin olla korvannut Class Dojon. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat erot Suomen ja Qatarin koulujen välillä?

Q.F.I.Schoolissa oli käytössä kokonaistyöaika. Se mahdollisti tiiviin tiimityön luokka-astekollegoiden kesken ja tarjosi tarvittavan ajan aidon yhteisopettajuuden suunnittelulle. Jos jotain voisin tuoda mukanani Dohasta Suomeen, nämä olisivat ne asiat. Moni opettaja koki työn kuormittavammaksi kuin Suomessa, ja tietyiltä osin olen samaa mieltä. Kuormittavaa työstä tekivät mm. Suomea haastavampi ja heterogeenisempi oppilasaines, työnantajan ja asiakkaiden odotuksiin vastaaminen, sopivien materiaalien ja aluksi myös opetussuunnitelman puuttuminen, uuden koulun toimintakulttuurin luominen ja bisnesajattelun omaksuminen. Toisaalta kuormittavuutta tasapainotti mahdollisuus jakaa kuorma omien tiimikollegoiden kanssa. Kaikki luokkaasteen oppilaat olivat yhteisiä ja opetusryhmät muodostettiin joustavasti: joskus kaikki kolmen luokan oppilaat yhdessä, joskus oppiainejakoisesti (esim. arabia äidinkielenä vs. vieraana kielenä), joskus taitoperusteisesti (esim. englannin

Katrine koulurakennuksen sisäpihalla.

sujuva taito vs. vasta-alkaja), välillä kotiluokittain tai oppilaiden valinnan mukaan, joskus jollakin muulla perusteella. Lukuvuosisuunnitelma rakennettiin kokonaisopetuksellisten teemojen ympärille, ja tiimin opettajat suunnittelivat ja päättivät yhdessä, mitä milloinkin tapahtuu ja miten asioita käsitellään. Tiimissä oli aina joku, jolla oli idea, ja ideat saivat lähes poikkeuksetta innostuneen vastaanoton kollegoiden keskuudessa. Yhdessä suunnitellen ja keskustellen ideat jalostuvat. Jos yhteen joskus iski epäusko, turhautuminen tai uupumus, tiimikollegat kannattelivat. Kuorma väheni kolmannekseen ja innostus kolminkertaistui verrattuna siihen, että olisi työskennellyt yksin, kuten usein Suomessa on tilanne. Kun sai päivittäin olla tekemisessä monesta kulttuurista tulevien lasten ja heidän vanhempiensa kanssa, huomasi pian, että ihmiset kaikkialla ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Lapset Qatarissa elävät samalla lailla tätä hetkeä kuin Suomessa, ja vanhemmilla on lapsistaan samanlaisia ilon ja huolenaiheita kuin Suomessa. Millaiset resurssit koululla oli henkilökunnan palkkaukseen, opetusmateriaaleihin jne.?

Suomeen verrattuna tuntui, että resurssit olivat rajattomat. Värikopioiden määrää ei oltu rajoitettu, yhteisvarastosta pystyi hakemaan, mitä opetuksessa tarvittiin ja koululla oli jopa kaksi palkattua henkilöä yksinomaan materiaalien valmistamista varten, ’copy room ladies’. Tämä olikin tarpeen, sillä etenkin aluksi oppimateriaaleja oli hyvin vähän, ja kaikki oli etsittävä ja tehtävä itse. Millaisia teemapäiviä vietettiin?

tai

-viikkoja

koulussanne

Joulukuussa juhlittiin Qatarin kansallispäivää. Se toteutettiin yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa. Koulun pihalle oli pystytetty majlis-perinneteltta, oli poikien miekkatanssi ja tyttöjen hiustenheilutustanssi, näytillä oli haukka ja lapsille tarjoiltiin joskus Qatarin lipun muotoista täytekakkua ja joskus kaikenlaisia perinneruokia. Oli koraanin ulkoalukuesitystä, puheita, kansallislaulu jne. Oppilaat olivat pukeutuneet

23


vapaasti, eli paikalliset yleensä thobe-kaapuihin tai juhlamekkoihin ja ulkomaalaiset joko juhlavaatteisiin tai rentoihin vapaa-ajan vaatteisiin. Joskus kansallispäivän viettoon oli yhdistetty talviaiheinen teemapäivä Winter Wonderland. Alkuvuodesta järjestettiin Global Village tai International Day. Kunkin maan kulttuuriperimää edustavat perheet kokoontuivat yhteen ja järjestivät oman maansa kulttuuria esittelevän pöydän koristeineen, aktiviteetteineen ja maistiaisineen. Jotkut maat järjestivät myös esityksiä, kuten musiikkia tai tanssia. Upeita päiviä! Perinteinen suomalaistyyppinen kevätjuhla oli lukuvuoden loppupuolella. Suomen itsenäisyyspäivää juhlistettiin henkilökunnan kahvihetkellä ja oppilaiden kanssa opettajien kuoron laulamalla Maammelaululla ja Finlandia-hymnillä. Suomi100-juhla järjestettiin yhdessä lähetystön kanssa koulun tiloissa.

Liikennekulttuuri oli hyvin erilainen kuin Suomessa, mutta linjassa eri asemassa olevien ihmisten eriarvoisuuden kanssa. Suomessa liikennesäännöt ovat kaikille samat. Qatarissa etuajo-oikeus toteutuu auton koon tai arvon mukaan: mitä isompi ja kalliimpi auto, sitä omahyväisempi ajotyyli. Muut liikenteessä kulkijat oppivat nopeasti havainnoimaan tietyn kansanosan suosimia automalleja ja mukauttamaan ajotapansa tilanteeseen. Liikenteessä pärjäsi hyvin, kun oli varautunut siihen, että koska vaan voi mistä suunnasta tahansa joku tupsahtaa eteen. Entäpä Dohan kaupungin helpot ja hankalat piirteet?

Suurkaupunki, mutta pieni sellainen. Helppo ottaa haltuun, mutta riittävästi tekemistä. Kauneutta, viihtyisyyttä ja arkkitehtuuria, jota luodessa ei ole tarvinnut miettiä kustannuksia. Kaupunkiin on rakennettu uutta nopealla tahdilla, ja rakentaminen jatkuu, eli rakennustyömaita on kaikkialla. Joukkoliikenne kehittyi muutaman vuoden aikaan liki nollasta melko hyväksi bussiverkostoksi. Taksi tai oma auto on kuitenkin toimivin keino liikkua paikasta toiseen. Raideliikenne on tulossa, ensimmäiset metroyhteydet pitäisi ottaa käyttöön vielä tämän vuoden puolella. Puolet vuodesta oli sellainen ilmasto, ettei paljon ulkona viihtynyt (kuuma). Toinen puoli miellyttävä ja lämmin. Aurinkoa riittää, ja päivät talvella ovat vain vähän lyhyempiä kuin kesällä. Merivesi on talvikuukausia lukuunottamatta riittävän lämmintä muuhunkin kuin pikaiseen pulahdukseen, joidenkin mielestä loppukesällä liian lämmintä. Mitä asioita Suomessa olet ajatellut ja arvostanut eri tavalla Qatarin ajan jälkeen?

Koulurakennus

Erillisiä opetuksellisia teemaviikkoja ei ollut, koska kaikki opetus oli rakennettu teemojen ympärille. Opintokäyntejä tehtiin museoihin, erilaisille luontoalueille kuten rannalle ja aavikolle tai vaikkapa vedenpuhdistuslaitokselle tai uusiokartonkitehtaalle. Koulusta lähti säännöllisesti edustajia esim. urheilukilpailuihin, koraanikilpailuun, tiedetapahtumiin ja konferensseihin. Yläkoululaisilla oli mahdollisuus osallistua kahteen leirikouluun, syksyllä Suomessa urheiluopistoleirille ja keväällä työleirille Afrikassa. Mitä muuta haluat kertoa Qatarin yhteiskunnasta, naisten asemasta, liikenteestä tai vaikkapa byrokratiasta?

Asia, johon ei koskaan tottunut, oli ihmisten eriarvoisuus. Ei sukupuolten välillä, kuten länsimaissa ehkä ensimmäisenä tulee mieleen, kun ajattelee arabimaailmaa, vaan eri ammattien edustajien välillä. Palkkaerot ovat suomalaisittain ajatellen järisyttävät. Palkat länsimaalaisten ja Kaukoidästä tulleiden siirtotyöläisten välillä olivat helposti kymmen- tai monikymmenkertaiset, ja länsimaalaisten palkkatasolla ei paikallinen tekisi minkäänlaista työtä.

24

Mikään Suomessa ei enää saa hermostumaan. Ihmiset toimivat rauhallisesti ja järkevästi. Suomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu tekemisen meininki, jota kaipaa muualla. Suomessa arvostetaan sitä, että ihminen osaa itse leipoa kakun, vaihtaa palaneen lampun ja nikkaroida terassin. Kaikkialla ei ajatella samalla tavalla. Suomalaiseen palvelukulttuuriin pitää totutella uudelleen, kun on tarpeeksi pitkään poissa. Pitää itse pakata ostokset ruokakaupassa ja tankata auto huoltoasemalla. Kukaan ei hymyillen toivota tervetulleeksi, kun astelee kauppakeskuksen vessaan. Toisaalta suomalaisessa palvelutilanteessa asia hoituu. Asiakaspalvelija osaa selvittää asian ja vastata kysymyksiin, ja jos ei osaa, hän ottaa selvää. Suuret kiitokset ja voimia pimeään vuodenaikaan sinulle ja perheellesi.

Kiitos. Tähän pimeyteen onkin taas totutteleminen. Ja alituiseen vesisateeseen; jos ei sada aamulla, sataa viimeistään illalla. Teksti ja kuvat Anja Laaksonen Perusopetustoimikunta


SINUSTAKO VUODEN 2019 OPINTO-OHJAAJA? Turussa Åpopäivillä 7.-9.2.2019 julkistetaan vuoden 2019 opinto-ohjaajaksi valittu henkilö. Aiemmin on alueyhdistyksiltä pyydetty ehdotuksia, mutta nyt jo toisen kerran peräkkäin lähdemme siitä, että vuoden 2019 opinto-ohjaaja ehdokkaaksi asettautuva tekee hakemuksen itse.

EHDOTA ITSEÄSI

Vuoden opinto-ohjaaja on edelleen alkavan vuoden opinto-ohjauksen keulakuva. Hänen kauttaan teemme opinto-ohjausta tunnetuksi. Sinun ei tarvitse olla työurasi viimeisessä kaarteessa. Pikemminkin päinvastoin. Voit hyvinkin olla uusi lupaava kyky. Sinun ei tarvitse olla akateemisesti huippumeritoitunut. Ei opinnoistakaan tietenkään mitään haittaa ole, mutta arvostamme sitä, että teet omaa perustyötäsi antaumuksella. Sinun täytyy perustella, miksi juuri sinä olet sopiva vuoden opinto-ohjaajaksi siis henkilöksi, joka antaa opinto-ohjaukselle kasvot. Luonnollisesti sinun tulee olla Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsen. Opinto-ohjaaja, tee se nyt kerrankin itse, mitä opetat oppilaillesi tai opiskelijoillesi. Tee briljantti hakemus, joka eroaa hakemusten harmaasta massasta. Hakemus tulee mahtua yhteen aaneloseen. Suosittelijoiksi kelpuutamme tällä kertaa vain oppilaita ja opiskelijoita. Rehtorit ja kollegat eivät nyt kelpaa. Kirjallinen hakemuksesi tulee postittaa SOPO:n puheenjohtajalle 31.12.2018 mennessä. Osoite: Suomen opinto-ohjaajat ry, Aprillikatu 10, 20400 Turku. Laita kuoreen tunnus ”Vuoden 2019 opo”. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Tuula Rantila Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT), Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Suomen opinto-ohjaajat ry (SOPO), Armi Nurmi

25


Toimikunnilta Perusopetustoimikunta

M

oi! Olemme jälleen ajankohdassa, jolloin toisen asteen yhteishaun ajankohta on saatu päätettyä ja Opopäivien ilmoittautuminen on käynnissä. Elämme jännittäviä aikoja yhdessä päättöluokkalaisten nuortemme kanssa. Suuri kiitos vastauksistanne perusopetuksen opinto-ohjaajien työskentelyolosuhteita koskevaan kyselyyn! Vastauksia tuli yli 160. Keskustelemme kyselyssä esille nostetuista teemoista marraskuussa OAJ:n kanssa. Kyselystä tehdään myös kooste, joka julkaistaan myöhemmin. Kiitos kyselyn työstämisestä erityisesti Mia Gerdtille ja Anja Laaksoselle! Haluan kiittää myös siitä, että eri kouluasteiden opintoohjaajat, yhteistyökumppanit ja muut ohjauksesta kiinnostuneet hyödyntävät aktiivisesti Opinto-ohjaus kaikille kiinnostuneille -Facebook-ryhmää. Te teette siitä yhteisön, jonka avulla selviää vastauksia ajankohtaisiin ohjaukseen liittyviin pohdintoihin. Kiitos myös Sara Peltolalle! Suomen opintoohjaajat ry:n Facebook-sivuilla ja toki myös nettisivuilla keskitytään järjestömme toiminnan kannalta olennaisten seikkojen esille tuomiseen. Niitäkin kannattaa siis seurata. Tunnelmallista alkutalvea! Nina Heikkinen, pj

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

M

itä sinä haluat kertoa opinto-ohjauksesta omassa työyhteisössäsi ja sen ulkopuolella!

Mitä on opinto-ohjaus? Mitä tekee opinto-ohjaaja? Millainen opinto-ohjaaja sinä olet? Millaista maailmankuvaa haluat omalla tekemiselläsi vahvistaa? Pitäisikö sinun tehdä oma voimakortti! Itse olin oman alueyhdistykseni järjestämässä koulutuksessa eräänä lokakuisena perjantaina. Hektisen arjen keskellä oli tilaisuus ainakin osittain jättää kiire koulutustilan ulkopuolelle ja tarkastella itseään suhteessa opinto-ohjaukseen. Omaan korttiini kirjoitin itselleni tärkeitä asioita: kunnioitus, rehellisyys, turvallisuus, ystävällisyys, itselle armollisuus. Nyt sinä ehkä ajattelet, että haihattelen. Ehkä, mutta ehkä en. Jos minä itse ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajana uskon itseeni ja opinto-ohjaukseen, mielestäni silloin voin

26

tehdä myös työtäni uskottavasti. Uskon, että se myös näkyy omassa työssäni ja ohjattavien kohtaamisessa. On tärkeää, että emme kuitenkaan ylitä omia rajojamme. On tärkeää, että jokainen opinto-ohjaaja pyrkii omalta osaltaan selkiyttämään omaa työnkuvaansa niissä raameissa, mihin omassa koulussa annetaan mahdollisuus. Edellä kirjoitetulla en mitenkään halua vähätellä meidän ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevien työtaakkaa ja ahdistusta, jota rajut leikkaukset yhtä aikaa toteutettavan ammatillisen koulutuksen reformin kanssa ovat aikaan saaneet - päinvastoin. Olemme itse kukin lukeneet uutisia ja mielipidekirjoituksia ammatillisen koulutuksen tilasta. Olemme keskustelleet asiasta kollegoiden kanssa. Olemme vastanneet perusopetuksen vanhempainilloissa huoltajien huolestuneisiin kysymyksiin. Olemme kuulleet kollegoista, jotka eivät ole jaksaneet, vaan ovat jääneet lataamaan akkujaan: ”Tyhjentelen lääkärin määräyksellä liikaa täyttynyttä kovalevyäni.” Työyhteisöissämme mietitään ääneen, olisiko mahdollista, sanoutua irti. Joillain meistä se mahdollisuus on ollut realistinen vaihtoehto: ”… on muuttunut tässä muutaman vuoden aikana niin arvojeni vastaiseksi, että tein ratkaisun ja irtisanouduin opinto-ohjaajan virastani … Olen todella helpottunut, kun sain tämän päätöksen tehtyä. Kovasti tulee kivoja työkavereitani ikävä. Lisäksi olen todella huolissani työkaverieni jaksamisesta. Voitte vaan kuvitella, että moni opo meiltä tekisi myös samanlaisen ratkaisun, jos se olisi mahdollista. Jaksamiseen liittyviä sairaslomia on alkanut ilmaantua.” ”Meilläkin jäi heti yksi opo pois uupumuksen takia ja kaikki muut on ihan hermoraunioina epäselvien ohjeiden ja järkyttävän työmäärän alla.” Jo nyt vuoden vaihteessa osa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä siirtyy vuosityöaikaan. Mitä se tarkoittaa opinto-ohjaajalle. Valitettavasti joissain oppilaitoksissa esimiehet ovat ymmärtäneet kovin väärin vuosityöajan ja opinto-ohjaajan työt. Yksi kollega kertoi esimiehen suorastaan hykerrellen kertoneen: ”Vuosityöajassa kaikki opon työ on sidottua ja se tehdään työpaikalla.” Onkohan joku ymmärtänyt nyt jotain väärin! Älä jää yksin asiasi kanssa, ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi. Laita viestiä myös SOPOlle. Kun jossain saadaan opinto-ohjaajan näkökulmasta mielekäs tapa määritellä opinto-ohjaajan työnkuva ja työaika, hyödynnetään sitä yhteisesti. Ilmoittaudu Turun Åpo-päiville – Tervetuloa ammatillisen koulutuksen toimikunnan tapaamiseen. Yhdessä olemme enemmän. Kollegoilta saa tukea. Kollegoiden kanssa myös virkistyy. Oman alueyhdistykseni järjestämässä koulutuksessa kirjoitin omaan korttiin voimalauseeni: LUMOUDU ELÄMÄSTÄ – asioilla on tapana järjestyä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjattavat tarvitsevat jatkossakin opinto-ohjausta. Huolehditaan me koulutettuina opinto-ohjaajina, että he sitä saavat. Sirpa Puikkonen, toimikunnan pj


Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan vuosityöaika pähkinänkuoressa Kuten muillakin opettajilla:

• Työaika 1500h/vuosi (1575h/vuosi vuosityöaikaan siirtyvä kokoaikainen opinto-ohjaaja, joka haluaa säilyttää palkkatasonsa) • Työaikaliukuma 1500-1700h (1xpalkka/h) työnantajan päätöksellä ja yli 1700h (1,5xpalkka/h) vaatii työntekijän hyväksynnän • Iltatyölisä 1,5xpalkka/h kun 8h työpäivän ensimmäisestä työtehtävästä on kulunut. Yö-, viikonloppu- ja arkipyhäkorvaus samoin 1,5xpalkka/h. • Tehtäväkohtainen-, henkilökohtainen- ja siirtymäkaudenlisä säilyvät ennallaan • Kaikki työtehtävät ovat palkkaan oikeuttavia ja työntekijän tulee seurata työaikaansa • Yhdessä esimiehen kanssa tehdään työaikasuunnitelma, joka sisältää työtehtävät ja niihin käytettävän työajan. Eroavaisuudet muihin opettajiin:

• Työajassa ei erillistä jakoa sitomattomaan ja sidottuun työaikaan • Kaksi hinnoitteluryhmää eli ylempi korkeakoulututkinto ja muu tutkinto • Vapaajaksoja 5 vko kesäkausi ja 5 vko sen ulkopuolella. Yksi viikko voidaan siirtää kausien välillä ja tarvittaessa sopia jako toisin • Sopimukseen siirtyminen viimeistään 1.8.2020

ja koko ajan. Korkeakoulujen valintauudistukset aiheuttavat paljon keskustelua ja opetussuunnitelmatyö on lähtenyt käyntiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Armi Nurmi osallistuu ops-työhön SOPO:n edustajana. Viime lehdessä puheenjohtaja kirjoitti siitä, kuinka tärkeää on että opinto-ohjaajat pääsevät eri koulutuksiin. Näiden kaikkien muutosten aikaan onkin varsin tärkeää pysyä ajantasalla. Pidäthän puolesi ja huolehdit siitä, että sinullakin on mahdollisuus siihen? Muutosten keskellä teemme töitä yhteisen asian puolesta. Pedagogisten opettajajärjestöjen POE:n syysseminaari järjestettiin Helsingissä OAJ:n tiloissa lokakuun lopulla. Tapaamisesta julkaistiin julkilausuma opetusryhmien koosta ja opetuksen tuesta. Julkilausumassa sanotaan mm. seuraavasti. “Laadukkaan opetuksen ainekset ovat yksinkertaiset. Siihen tarvitaan riittävästi aikaa opettajan ja oppilaan kohtaamiselle sekä vuorovaikutukselle, sillä oppilas yksilönä katoaa liian suureen ryhmään. Lisäksi tarvitaan riittävä ja tarpeellinen oppimisen tuki sekä pätevän opettajan valitsemat, tilanteeseen parhaiten soveltuvat opetusmenetelmät ja -materiaalit.” Myös opinto-ohjaajan työssä ryhmäkoko on aiheellinen tarkistaa. Luokkamuotoisessa opinto-ohjauksessa opiskelijan kohtaaminen ei ole kovin henkilökohtaista, mutta edelleen suuri osa työtämme. Yleensä suurimman osan työajastamme vie yksilöohjaus. Meillä tulee olla riittävästi aikaa kohdata opiskelija henkilökohtaisesti, jotta voimme antaa hänelle laadukasta opinto-ohjausta. Tämä on asia, joka on jatkuvasti tapetilla ja johon yhdistyksenä panostamme. Keskustelu jatkuu eri foorumeissa ja yhdessä voimme puhua näistä asioista esimerkiksi Turun opopäivillä helmikuussa 2019. Iloa ja valoa pimeneviin syysiltoihin toivottaen, Anna Quagraine Lukiotoimikunnan puheenjohtaja

Kuntatyönantajat pyrkivät erittäin voimallisesti estämään opinto-ohjaajien pääsemisen mukaan vuosityöaikasopimukseen ja siten paluun takaisin opetushenkilöstöksi. Neuvotteluissa OAJ puolusti etujamme ja lopuksi päästiin lähtökohta huomioiden hyvään sopimukseen. Sopimus ei ole täysin vastaa muiden opettajien sopimusta, mutta on oleellisesti mm. työajan, lisien ja vapaajaksojen osalta nykyistä ”toimistotyöntekijä”-sopimusta parempi. Timo Vainionpää

Kansainvälinen toimikunta Nordiska förbundet för studie- och yrkesvägledning

S Lukiotoimikunta

L

ukiotoimikunnalla oli työntäyteinen alkusyksy eri lausuntokierrosten vuoksi. Tällä hetkellä tahti on siltä osin rauhallisempi. Koulutuksia tuntuu kuitenkin olevan paljon

om medlem i Suomen opinto-ohjaajat - Studiehandledarna i Finland (SOPO) är du via Nordiska förbundet för studie- och yrkesvägledning (NFSY) samtidigt medlem i den internationella vägledarorganisationen IAEVG. Förbundets syfte är att: a) Främja studie- och yrkesvägledande verksamhet i de fem nordiska staterna och de självstyrda områdena Färöarna, Grönland och Åland b) Främja studie- och yrkesvägledande verksamhet interna-

27


Toimikunnilta tionellt genom att vara kontaktorgan för samverkan och information mellan organisationer som företräder studie- och yrkesvägledare i de nordiska länderna. (NFSY Stadgar, §2). NFSY leds av en styrelse som består av medlemmar från alla fem nordiska länder samt Grönland, Färöarna och Åland. Styrelsen leds under en treårsperiod av ett nordiskt land och under perioden 2017-20 är det Island som ansvarar för NFSY:s möten och verksamhet - Margrét Arnardóttir är ordförande. NFSY höll styrelsemöte 6/10 2018 i Göteborg i samband med IAEVG konferensen där. Följande årsmöte hålls på Island i april 2019 och sedan hålls styrelsemöte i samband med IAEVG konferensen i Bratislava i september 2019. Efter årsmötet på Island i april 2020 övergår styrelseansvaret till Sverige för åren 2020-23 och efter Sverige står Danmark i tur. På styrelsemötet i Göteborg representerades SOPO av Peter Edelsköld och Hans Kankkonen. Mötet hölls på Göteborg stads vägledningscentrum. Inom NFSY skall vi jobba med att utarbeta en arbetsbeskrivning för styrelsens arbete. Där skall ingå en beskrivning av: uppgifterna för ordförande, vice ordförande, kassör och sekreterare, hur överlåtandet av styrelseansvaret från ett land till ett annat skall ske smidigt, regler för dokumentbehandling och sist men inte minst hur NFSY:s webbplats www.nfsy.org skall hanteras och uppdateras. Margret inleder arbetet och sänder ett underlag till oss andra i styrelsen. Hans och jag lovade att Finland jobbar vidare med webbplatsen, dvs praktiska arbetsregler för webbplatsen (vad skall finnas, vad uppdateras och när, vilka länkar osv). Representanterna i NFSY är kontaktpersoner till Nordiska rådet. Vi diskuterade att vi kan vara kontaktpersoner för medlemmarna i de nationella föreningarna t.ex. om man vill komma på studiebesök till något medlemsland. Tag alltså gärna kontakt med Benny Wielandt eller Gitte Pasgaard Dybdal om du vill göra ett studiebesök till Danmark eller med Merethe Solberg Aasen eller Betty Rui om du vill åka till Norge. Om Sverige intresserar så är Karin Asplund eller Ingbritt Eriksson rätt personer att kontakta och på Island är det Margrét Arnardottir eller Elisabet Pétursdóttir. Kontaktuppgifterna hittar du på www.nfsy.org eller kontakta undertecknad. NFSY har 48 användarrättigheter till International Journal for Educational and Vocational Guidance. Margrét skall fördela dem mellan medlemsländerna. Nästa år tar Raimo Vuorinens period som vice ordförande för IAEVG slut. NFSY har beslutat att på IAEVG:s General Assembly i Bratislava i september 2019 satsa våra nordiska röster på professor Gudbjörg Vilhjálmsdóttir från Reykjavik. NFSY är ett gott exempel på nordiskt samarbete där vi tillsammans är starka. Samtidigt vill jag också passa på att rekommendera att delta i IAEVG:s konferens i Bratislava 10-12/9 2019. Du är väl medveten om att du som SOPO:s medlem kan ansöka om stipendium från SOPO för deltagaravgiften? Peter Edelsköld

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Pelastusopistosta

auttajien ammattiin Tutkintokoulutuksemme etuja:

• sisällöltään ja kestoltaan tiivis koulutus • hyvät opintososiaaliset edut, kuten maksuton asuminen ja ruokailut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana, ei yhteishaussa. Tutkintomme ovat myös Opintopolku.fi-palvelussa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

90 op / 1,5 vuotta Seuraava hakuaika 17.12.2018 - 18.1.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

90 op / 1,5 vuotta Seuraava haku päättyy 15.3.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Alipäällystötutkinto

60 op / 1 vuosi Seuraava haku päättyy 15.2.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) 240 op / 4 vuotta Seuraava hakuaika 18.3. - 12.4.2019. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Lisätietoja verkkosivuiltamme tai opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi

28


ILMOITUS

VIRO -

monenlaisten opiskelumahdollisuuksien maa

O

petushallituksen tuoreen julkaisun mukaan ulkomailla opintonsa aloittaneiden suomalaisnuorten määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Tällä hetkellä Virossa opiskelee noin 1 400 suomalaisnuorta ja 2000-luvun alkuun verrattuna Viroon lähtevien määrä on peräti kuusinkertaistunut. Viro onkin varteenotettava vaihtoehto opiskelupaikkaa etsivälle nuorelle, sillä maan tutkinnot ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä ja vastaavat eurooppalaisia laatustandardeja. Virossa pärjää englannilla niin luentosaleissa kuin niiden ulkopuolellakin ja virolaisilla korkeakouluilla on monipuoliset vaihto-opiskelumahdollisuudet ympäri maailmaa. Maassa on matalat elinkustannukset ja oleskelulupa on helppo saada. Lisäksi Viro on e-yhteiskunta, jossa asiat hoituvat sujuvasti netissä. Mitä Virossa voi opiskella? Kahdeksan virolaista korkeakoulua tarjoaa englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia Tallinnassa ja Tartossa. Suomalaisopiskelijoiden joukossa suosituimpia ovat lääketieteen ja eläinlääketieteen tutkinto-ohjelmat, mutta paljon opiskellaan myös oikeustieteen ja kauppatieteen kandidaattitutkintoja. Korkeakoulutus jakautuu Virossa, samoin kuin Suomessakin, kolmeen asteeseen: kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Tutkintojen laajuudet ja kestoajat ovat samat kuin muissakin EU-maissa, joten ne ovat yhtä päteviä kuin Suomessa tai missä tahansa muussa EU-maassa suoritetut opinnot. Miten Viroon haetaan opiskelemaan? Kaikki virolaiset korkeakoulut käyttävät DreamApply-verkkohakemuspohjaa, jonka kautta hakeminen onnistuu useisiin oppilaitoksiin ja opinto-ohjelmiin yhdellä hakemuksella yhdessä osoitteessa. Samaan järjestelmään saapuvat myöhemmin myös tulokset.

European Union European Regional Development Fund

Investing in your future

Virossa ei ole yhteishakujärjestelmää, joten hakuajat vaihtelevat korkeakouluittain. Joissakin yliopistoissa hakuaika umpeutuu jo alkukeväällä, toisissa vasta elokuussa. Lukuvuosi alkaa kaikissa syyskuun alussa. Viron korkeakouluihin hakiessa pitää tavallisesti esittää hakemus edeltävä tutkintotodistus ja lukion päättötodistus. Lisäksi vaaditaan todistus englannin kielen taidosta. Mitä opiskelu maksaa? Virossa englanninkielisten tutkinto-ohjelmien suorittaminen on maksullista. Lukuvuosimaksut ovat keskimäärin 3 000–4 000 euroa. Suomalaiset voivat rahoittaa opiskelunsa Virossa Kelan myöntämällä opintotuella.

Lisätietoa korkeakouluopiskelusta Virossa Study Estonia edustaa kaikkia niitä virolaisia korkeakouluja, jotka tarjoavat englanninkielisiä tutkintoon johtavia opinto-ohjelmia. Saat lisätietoja aiheesta suomenkielellä kotisivuiltamme www.studyinestonia.ee Study Estonian Suomen edustusto Sörnäisten rantatie 22, Helsinki puh. +358 9 669 805 finland@studyinestonian.ee www.facebook.com/studyinestonia Insta: @studyestoniasuomi

Jär opint jestämme o k mism -ohajaaji eväisin lle tu atkoj tust aV koulu iron kork ueaihin!

29


Kiinalainen juttu ja muita tarinoita Olin juuri Kiinassa kouluttamassa rehtoreita. Olen ollut ennenkin Kiinassa ja olen kouluttanut ennenkin rehtoreita, se ei sinällään ole outoa. Juuri muutamaa viikkoa aikaisemmin olin kouluttamassa opettajia Brasiliassa. Olen ollut ennenkin Brasiliassa ja olen kouluttanut ennenkin opettajia, se ei siis ole sekään mitenkään outoa. Outoa on se, miten samanlaisia ajatuksia, ongelmia, haasteita ja ilon hetkiä on maissa, joiden aikaero on jopa 12 tuntia ja miten erilaista kaikki kuitenkin samalla on.

Millaisia kulttuurisia ja ohjauksellisia kompetensseja siis ohjaajalla tulee erilaisten taustojen ihmisten kanssa touhutessaan hallita. Minusta kysymys on ohjauksellisesta avarakatseisuudesta, kulttuurisesta sensitiivisyydestä joka muuttuu todeksi vasta moninaisia ihmisiä kohdatessa. Olen omassa ohjauksellisessa työssäni aina ajatellut olevani suvaitsevainen ja kulttuurisesti valveutunut. Niin luulin, kunnes todella, oikeissa todellisissa tilanteissa pääsin kohtaamaan favelakoulun, kiinalaisen oppisisällöllisen hiillostamisen ja tavoitteellisuuden. Huomasin, että olen kuitenkin katsellut todellisuutta suomalaisesta hii-

renkolosta. Maailma on niin avara. Millaiseen globaaliin todellisuuteen me täällä onnelassamme ohjaamme nuoria, mikä on se todellinen maailma joka olisi huomioitava ohjauksessa ja johon törmäämiseen meidän tulisi ohjattaviamme valmistaa. Yuval Harari kuvaa meidän käsitystämme maailmasta lyhenteellä WEIRD, - western, educated, industrialized, rich and developed. Tuo on mielestäni hyvä näkökulma, koska juuri tuolla tavoin "kummallisena" paikkana me helposti maailmaa ja tulevaisuutta arvioimme erilaisissa skenaarioissamme. Ohjauksen avarakatseisuudella tarkoitankin juuri sitä, että mennään nurkan taakse katsomaan, ei vain opettamaan vaan myös oppimaan. Siellä voimme oppia millainen maailma on, ja miten erilaisista lähtötilanteista ja lähtöajatuksilla kohtaamamme ihmiset

30


tulevat. Siellä nurkan takana voimme myös oppia tunnistamaan ja tiedostamaan oma taustamme, jonka mukaisilla olettamuksilla kohtaamme muut. Nurkan taakse kannattaa aina mennä, kun mahdollisuus avautuu. Parhaita oppejani vaikuttavasta ohjauksesta en ole aina suinkaan saanut kotimaan ansiokkailta ohjauksen tietäjiltä, vaan niistä silmänräpäyksen mittaisista hetkistä, jolloin slummin lapsi huomaa tulevansa kohdatuksi arvostettuna, tasavertaisena ihmisenä, aikuisen rinnallakulkijansa kanssa. Tasavertaisesta kohtaamisestahan ohjauksessa on lopulta kyse. Juha Lahtinen, TAMK, lehtori ja aina opinto-ohjaaja

Uraohjaustaitojen kehittämistä kansainvälisesti Oletko kiinnostunut vahvistamaan uraohjauksen osaamistasi eurooppalaisessa yhteistyössä? Haluatko oppia uutta eri maiden ohjauskäytännöistä ja -järjestelmistä? Toimitko ammatillisen koulutuksen parissa opintoohjaajana tai muussa ohjaustyössä?

Jos vastasit edellisiin kyllä, hakeudu mukaan Eurooppaan suuntautuvalle ohjausalan liikkuvuusjaksolle! Ensimmäinen hakuaika on 15.11.–7.12.2018 ja valintapäätökset julkaistaan tammikuussa 2019. Lisätietoa ja hakeminen: http://www.tamk.fi/web/tamk/-/career-guidance-in-european-context Hankerahoituksesta vastaa Erasmus+ -ohjelma.

31


.. .. kymmenia.. – 40 vuotta toimintaa Taysia

Pohjois-Savon opinto-ohjaajat ry M eitä Pohjois-Savon opinto-ohjaajia pakkautui kolmisenkymmentä Kuopion satamaan perjantai-iltapäivänä 24.8. Sää oli mitä kaunein ja lämpimin, vaikka kova tuuli heilutteli laivaa ja hiuksiamme aikalailla. Yhdistyksen hallituksen jäsenet olivat järjestäneet kuohuviinitarjoilun Jässilaivan kannelle, joten risteily aloitettiin kilistelemällä, kippis! Jässi-laiva on Kuopion Järvipelastajien laiva, ja syntymäpäivätarjoilut hoituivat siis Järvisissien toimesta. Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen Timo Piirainen oli laatinut pienimuotoisen historiikin 40 vuodesta. Tämä “historiikki” tuli hyvin eläväksi, kun menomatkalla jokainen esitteli itsensä ja kertoi pienen palan yhdistyksen toiminnasta arvotun vuosiluvun kohdalta. Paikalla oli runsaasti seniorijäseniä, joista osa oli perustamassa yhdistystä vuonna 1978! Laivassa oli myös tuoreempia opinto-ohjaajia, joista nuorimmat ovat vasta aloittelemassa uraansa. Saavuttuamme Luhastensalon kauniiseen saareen, aloitimme Järvisissien tarjoilun eli makoisan lohikeiton nauttimisen. Kukaan ei malttanut ruokailla laivassa, vaan kauniissa säässä ruokailtiin laiturilla, nuotiopaikalla ja kuka missäkin. Tämän jälkeen pelasimme opo-olympialaisia joukkueissa eli frisbeegolfia, mölkkyä ja petankkia. Olipa hauskaa ja joillekin voittaminen oli sitäkin makoisampaa!

Opotytöt laiturilla

Saaressa uitiin, saunottiin, paistettiin makkaraa, muisteltiin, naurettiin, tutustuttiin ja erityisesti muistettiin Savon ammattiopiston opinto-ohjaajaa Satu Miettistä, joka oli jäänyt kesällä ansaituille eläkepäiville. Tietenkin nautimme myös mansikkakakkua ja syntymäpäiväkahvit! Paluumatkalla illalla tuuli oli jo tyyntynyt, mutta vielä oli upeita Kallaveden saaria ja maisemia meillä ihailtavana ja Olympialaisten palkinnot jaettavana. Laiva saapui Kuopion satamaan jo hämärtyvässä, lämpimässä elokuun illassa suoraan Sataman yöhön, jossa ilotulitukset ja tivolin laitteet iloisesti vilkkuivat ja välkkyivät meidät vastaan ottaen. Kiitos ikimuistoisen ihanasta synttäriristeilystä Pohjois-Savon opot! Nina Enkkelä

32

Jässi-laiva

Risteilyllä


.. .. kymmenia.. – 40 vuotta toimintaa Taysia

Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat ry P ohjois-Karjalan opinto-ohjaajat ry juhli keski-ikäisyyden saavuttamista syyskuisena perjantai-iltana Joensuun Kimmelin tunnelmallisessa Sirkkala –salissa. Yhdistyksen varsinainen järjestäytymiskokous pidettiin 24. marraskuuta vuonna 1978, joten nelikymppisjuhliin otettiin pieni varaslähtö. Alkuvuosina yhdistykseen kuului muutamia kymmeniä jäseniä. Vuosien saatossa jäsenmäärä on kuitenkin kasvanut lähes kolminkertaiseksi. Yhdistyksen toimintamuodot ovat vaihdelleet vuosien varrella mutta osa toimintamuodoista ovat pysyneet yhdistyksen toiminnassa pitkäänkin. Vuonna 1991 aloitetut, ja edelleenkin toiminnassa olevat, Opo-klubit ovat tarjonneet alueen opinto-ohjaajille tärkeää ja ajankohtaista tietoa eri teemojen ympäriltä. Lisäksi yhdistys on järjestänyt valtakunnalliset Opo-päivät kolmena vuonna: 1991, 2004 ja 2015. Yhdistyksen 40 -vuotisjuhlat juhlittiin pohjoiskarjalaisittain hyvän ruuan äärellä. Ennen ruokailua puheenjohtaja Jouni Oinonen piti juhlapuheen, jossa hän kertoi niin yhdistyksen historiasta kuin nykyisyydestäkin. Puheen lopuksi kilisteltiin yhdistyksen kunniaksi – tottakai! Kulttuuritarjonnasta ja opinto-ohjaajien liikuttamisesta tanssin merkeissä huolehti paikallinen TheLittleBigMusic, joka soitti ulkomaisia ja kotimaisia hittejä maustettuna omalla persoonallisella otteellaan. Juhlatunnelma myös ikuistettiin sadoin valokuvin Riveria Outokummun Valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelijoiden toimista. Opinto-ohjaajien kokoontuessa puhetta ja naurua riittää, eikä tämäkään juhla tehnyt poikkeusta. Yhdeksi keskeiseksi keskustelunaiheeksi nousi opinto-ohjaajien hyvinvointi ja työssäjaksaminen. Tähän teemaan yhdistys pyrkii vastaamaan omalta osaltaan ja järjestää syksyn aikana hyvinvointiteemaan liittyviä Opo-klubeja, joissa on tarjolla muun muassa hierontaa ja liikuntaa. Pidetään siis huolta itsestä ja toisistamme!

Juhlaväki juhlatuulella Kuva: Tomi Järveläinen

Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajien hallitus: Kaisa Kaltiola (vas.), Mervi Keinänen, Heli Vatanen, Jouni Oinonen (pj.), Sirja Möttönen, Arto Pääkkönen ja Sari Tanskanen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet: Merja Tamminen ja Jenni Kervinen. Kuva: Piia Kinnunen ja Tomi Järveläinen

Herkullinen juhlaillallinen Kuva: Piia Kinnunen

Mervi Keinänen

Tunnelmallinen Sirkkala-Sali Kuva: Piian Kinnunen

33


SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2019 Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 8.2.2019 klo 16.00 – 17.15 Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32, Turku Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat:

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen

5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2018 ja päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit vuodelta 2018 ja toiminnantarkastajien lausunto

7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2018 ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle

9. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa toimikaudeksi 2019

10. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2019

11. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa

12. Hyväksytään talousarvio ja puheenjohtajan palkkio vuodeksi 2019

13. Kokouksen päättäminen

Helsingissä 10.11.2018 Hallitus

34


OHJAUKSEN MAISTERIKOULUTUS 30 VUOTTA JUHLASEMINAARI PAIKKA JA AIKA: JOENSUUN KAMPUS, AURORA (SALI AU100) YLIOPISTONKATU 2. PE 30.11.2018

35


Euroguidance tiedottaa

Kansainvälisyysvirtaa ohjaukseen

Anne Valkeapää aloittanut Euroguidance-tiimissä Anne Valkeapää on aloittanut vastaavana asiantuntijana Opetushallituksen Euroguidance -tiimissä elokuussa. Hän jatkaa tehtävässä Kati Heikkisen jalanjäljissä Katin siirryttyä HAMKin palvelukseen loppukesästä. Annen Euroguidance-tehtäviin kuuluvat mm. yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen ohjaajakoulutusyksiköiden kanssa sekä kansallinen ja eurooppalainen verkostotyö ohjausalalla.

Mikäli sinulla ja oppilaitoksellasi olisi halukkuutta lähteä yhteisesti järjestämään koulutuspäivää kanssamme, ole siitä yhteydessä Anneen. Hänet tavoitat sähköpostitse anne.valkeapaa@oph.fi ja puhelimitse 0295 331 772. Vahvistamme koulutuksen ajankohdan ja paikkakunnan vuoden 2019 alussa.

Euroguidance-uutiskirje Jos et vielä ole tilannut Euroguidance-uutiskirjettä omaan sähköpostiisi, tee se nyt kätevästi osoitteessa uutiskirje.oph.fi

Anne on aiemmin työskennellyt nuorten tieto- ja neuvontatyössä Espoossa, Helsingissä sekä Rotterdamissa, jossa hän asui useamman vuoden. Kansainvälistä kokemusta hän on kerryttänyt lisäksi Lontoossa ja Ateenassa. Annella on vahvaa projektityökokemusta, erityisesti hankkeiden viestinnän ja koulutuksen koordinointitehtävistä. Koulutukseltaan Anne on valtiotieteiden maisteri ja sosionomi.

Euroguidance-tiimin uutis- ja ajankohtaiskooste on tarkoitettu tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen asiantuntijoille. Uutiskirjeessä tiedotamme ohjausalan kansainvälisistä asioista Suomesta ja maailmalta. Uutiskirje ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Oletko aktiivinen somessa? Tiesithän, että tavoitat Euroguidance-tiimin myös sosiaalisesta mediasta? Euroguidance-tiimillä on tilit Facebookissa ja Twitterissä. Ne löydät helposti seuraavasti

Monikulttuurinen ohjaus -täydennyskoulutus 2019

Euroguidance Suomi

Euroguidance-tiimi on kevättalvella 2019 järjestämässä täydennyskoulutuspäivän monikulttuurisesta ohjauksesta. Ajatuksena on pitää koulutus jossain muualla kuin Helsingissä. Kartoitamme alueiden halukkuutta osallistua koulutuksen toteutukseen yhteistyössä kanssamme.

EuroguidanceFI

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

Euroguidance-tiimin tavoitat sähköpostitse: euroguidance@oph.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook