Opinto-ohjaaja 3/2018

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 3/2018

OPINTO-OHJAAJAT MALTALLA

s

oP o

PISA ja alueelliset erot Erasmus+ Suomessa ja ulkomailla Jäsenmaksut kuntoon

Silta tulevaisuuteen

7.-9.2.2019 TURKU

Et sunkka sääki tulis?

Ilmoittautuminen alkaa lokakuussa

OPOPAIVAT 2019 .FI

opi nto-ohja aja 3/2018

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Joku roti, mutta missä?...........................................................6 OPH – Kutsu koulutukseen......................................................7 Yhteisöllisestä kuntoilusta napsahti erikoispalkinto..............8 Kun koulu loppuu 2018...........................................................9 Kolumni – Anna Quagraine.................................................10 Suomalainen peruskoulu Qatarissa....................................11 3rd International Summer School on the use of ICT..........12 Silvie Pýchová: Being an Erasmus+ trainee........................14

RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi

PISA 2015: Alueelliset erot ja oppilaanohjaus....................16

TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä, Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja/tiedottaja)

Töissä.fi – Tukea urasuunniteluun ja -ohjaukseen...............23

TILAUSHINTA 65 EUR / vsk

Korjaus lehden 2/2018 artikkeliin.........................................27

ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Lehti 3 – 14.9.

Lehti 4 – 16.11. (Aineisto 30.10) Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Opinto-ohjaajat OK!Akatemiassa.......................................18 ErasmusPlus vaihdossa Maltalla...........................................20

Ohjausta maltalaisittain........................................................24 Opinto-ohjaajan työpari voi löytyä yrityselämästä...........26

Toimikunnilta..........................................................................28 Kolumni – Timo Vainionpää.................................................30

VUODEN 2018 JÄSENMAKSUTIEDOTE Varsinainen jäsen 45 €, Opiskelija ja seniorijäsen 22 € Olemme avanneet maaliskuussa maksujärjestelmän, joka löytyy kotisivuiltamme www.sopo.fi kohdasta jäsenyys. Sähköposti jäsenmaksusta on lähtenyt huhtikuun alussa.

VARMISTATHAN, ETTÄ SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI ON AJAN TASALLA! Järjestelmään on liitetty MYÖS kaikki jäsenrekissä olleet henkilöt, jotka eivät ole kirjautuneet sähköiseen järjestelmään.

Sähköinen rekisteri luo jokaiselle oman jäsentunnuksen, jonka avulla jäsenmaksu kirjautuu suoritetuksi.

Maksaessasi täytä huolellisesti kaikki pyydetyt kohdat, joita verrataan jäsenrekisterissä olleisiin tietoihin ja näin myös mahdolliset muuttuneet tiedot päivittyvät.

Maksaessasi tarvitset nelinumeroisen jäsennumerosi, joka löytyy Opinto-ohjaaja –lehden osoitekentästä.

VARMISTA JÄSENYYTESI MAKSAMALLA JÄSENMAKSU!

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Opinto-ohjaaja tarvitsee oman työtilan ja täydennyskoulutusta Opinto-ohjaus muodostaa koko opiskeluajan kestävän jatkumon, jonka myötä oppilaat ja opiskelijat saavat perustiedot ja taidot tehdä koulutukseen, työhön ja elämänuraan liittyviä valintoja ja päätöksiä. Ohjausta oppilaitoksissa antava eri asiantuntijat, mutta opinto-ohjausta oppilaitoksissa antavat pätevät opintoohjauksen kelpoisuuden omaavat opinto-ohjaajat. On erityisen tärkeää, että jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus päästä keskustelemaan omista valinnoistaan kahden kesken opinto-ohjaajan kanssa ainakin kerran lukuvuodessa yläkoulusta korkeakouluopintoihin asti.

Opinto-ohjauksen oppitunneilla käsitellään tärkeitä teemoja koko opintojen ajan. Taitava lukujärjestyksen tekijä laatii niin, että oppilaanohjauksen/ opinto-ohjauksen oppitunnit rytmittyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi koko opintojen ajaksi. Opinto-ohjaaja tarvitsee työskennelläkseen ajanmukaisen työtilan, jossa on mahdollista työskennellä opinto-ohjauksen eettisiä periaatteita noudattaen. Työtilassa tulee olla myös ajanmukaiset työvälineet kuten tietokone ja nettiyhteys. Opintoohjaajan kanssa voi keskustella asioista, joita ei halua kertoa parhaalle kaverillekaan tai vanhemmille. Me opintoohjaajat kuuntelemme ja esitämme kysymyksiä. Annamme opiskelijan itse pohtia ajatuksiaan ääneen. Tarkoituksena on tukea ja kannustaa positiivisin menetelmin oppijan omaa oppimista ja opiskelua.

Jokaisen opettajan tehtävänä oppilaitoksessa on tarjota tukea ja kannustusta oppilaille päivittäiseen koulunkäyntiin ja opiskeluihin liittyviin kysymyksiin.

Opinto-ohjaajien ydinosaamista ovat puolestaan ura- ja elämänsuunnittelun

4

ohjaus sekä koulutusvalintoihin liittyvä opinto-ohjaus. Ohjauksen järjestämisen periaatteet tulee määritellä erikseen opetussuunnitelmassa. Ohjauksen avulla tuetaan oppilaan opiskelutaitojen ja itsetuntemuksen sekä päätöksentekotaitojen kehittymistä.

Ohjauksen avulla oppilas saa urasuunnittelunsa tueksi tarvitsemaansa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja työ- ja elinkeinoelämästä sekä oppii hyödyntämään myös itsenäisesti sähköisiä tietolähteitä ja hakumateriaaleja.

Oppilailla ja heidän vanhemmillaan tulee olla riittävän selkeä kuva, mistä ja miten saada opintoihin sekä ura- ja ammattikysymyksiin ohjausta, tietoa ja neuvontaa koulussa. Erityisen tärkeää on kiireenkin keskellä osallistua opinto-ohjaajille tarjottaviin täydennyskoulutustapahtumiin. Opinto-ohjaajien työ on alati muuttuvaa, joten jatkuva kouluttautuminen on tärkeää, jotta osaa ohjata oppilaita ajanmukaisesti ja ennen kaikkia oikein. Opetuksettomat perjantait ovat valtakunnallisesti sovittuja koulutuspäiviä. Perjantaisin pääsemme osallistumaan ajankohtaisiin koulutuspäiviin, joita järjestävät Opetushallitus, aluehallintovirastot, toisen asteen oppilaitokset, korkeakoulut, yritykset sekä ammattiliitot.

Ohjauksella on mahdollista ehkäistä opintoihin liittyviä ongelmia. Siten se on myös olennainen osa syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa oppilaitoksissa.

Haasteellisempien ohjaukseen ja opintojen tukeen liittyvien kysymysten ratkaiseminen edellyttää usein useamman kuin yhden ammattilaisen asiantuntijuutta. Toimiva moniammatillinen yhteistyö on tällöin tärkeä voimavara, jossa tarvitaan oppilaitoksen sisäisiä ja ulkopuolisia yhteistyö- ja asiantuntijatahoja.

Voimia, kannustusta, rohkeutta ja yhteisöllisyyttä erittäin tärkeään opintoohjaajan työhösi!

Ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan jälleen koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen sekä julkisrahoitteisten palveluiden suunta. Yhdessä olemme enemmän. Nyt on vaikuttamisen paikka.

Armi Nurmi, Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Mistä epäluottamus kumpuaa?

Mistä johtuu, kun perusopetuksen opinto-ohjaajat onnistuivat aiemmin järjestämään täydennyskoulutusta ja yhteisiä kokouksia perjantaisin, mutta ei enää? Jollain taholla on näet päätetty, että opinto-ohjaajien opetusta on laitettava tasapuolisuuden nimissä myös perjantaipäiville. Kuka lienee keksinyt sen, etteivät vuosityöajassa olevat lukion opinto-ohjaajat voisikaan nauttia työaikana lounastaan? Miksi ammattioppilaitosten opinto-ohjaajien saaminen vuosityöaikaan oli niin vaikeaa?

Opinto-ohjaajien edunvalvonnassa on viime vuosien aikana jouduttu keskittymään yhä enemmän uusien, esitettyjen epäkohtien torppaamiseen. Työnantajien niksilaatikko siitä, miten nykyisiä työehtoja heikennetään, tuntuu olevan ehtymätön. Sellaisetkin perusasiat kuin opinto-ohjauksen kannalta tarkoituksenmukainen ohjaustila alkavat tätä nykyä olla koetuksella. Ainakin jossakin ammattikorkeakouluissa on siirrytty tämän hetken muodinmukaisiin avokonttoreihin, joissa luottamukselliset ohjauskeskustelut ovat mahdottomuus.

Nähdäkseni suurin syy näihin työolosuhteiden heikennyksiin on työnantajien ja lähiesimiesten lisääntynyt epäluottamus opinto-ohjaajia kohtaan.

Oppitunnittomat perjantait on pelkkä järjestelykysymys niissä kouluissa, joissa rehtori luottaa opinto-ohjaajaan.

Rehtori tietää, että opinto-ohjaus pelaa ja tulokset ovat hyviä. Silloin ei tarvitse

etsiä uusia kontrollikeinoja, miten valvoa opinto-ohjaajan tekemää työtä.

Aika usein on kysymys vain siitä, että varsinkin nuoremman polven tai alakoulutaustaiset rehtorit eivät tunnu oikein ymmärtävän opinto-ohjaajan monipuolista työtä. Oma kokemus on rajoittunut pelkkään perusopettajan työehtoihin. Opinto-ohjaajan monipuolisen oppilaitoksen sisällä tapahtuvan vaikutustyön ymmärtää usein vasta kokemuksen kautta. Mutta ei opinto-ohjaajataustakaan takaa rehtorista mitään oivallista työkumppania. Moni nykyinen rehtori ja entinen opinto-ohjaaja ei kokenut omalla työurallaan ohjaustyötä mielekkääksi eikä oikein koskaan kunnolla ”päässyt satulaan”. Sekin voi olla ainakin takaraivossa - epäluottamuksen siemen työstään nauttivaa ja työssään menestyvää opinto-ohjaajaa kohtaan.

Tärkeintä on kuitenkin luottamuksen palauttaminen. Meidän tulee kertoa työmme tuloksista säännöllisesti. Oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin pitäisi olla vuosittain teemana opettajakokouksissa - kaikissa oppilaitosmuodoissa. Ammattioppilaitoksissa ja korkeakouluissa erilaiset työelämään sijoittumisraportit pitäisi olla opintoohjaajien perusrepertuaaria. Opintoohjauksesta on syytä tehdä numeroa!

Jukka Eero Vuorinen Päätoimittaja

Mitä pitäisi tehdä, etteivät työolomme tästä jatkuvasti huononisi. Epäkohtiin pitää tietenkin yrittää vaikuttaa. Luottamusmiestä kannattaa vaivata. Jos perusopetuksen opinto-ohjaajille tulee koulutusta perjantaille, on virkavapautta säännöllisesti haettava. Työajan ulkopuolella olevalla lounastauolla ei kouluasioita käsitellä taikka syödään omia eväitä omassa kopissaan. Ennen kaikkea on tärkeää, että on selvillä siitä, mihin omaa työaikaa kuluu. OAJ:n VIPU:a voin suositella.

5

Joku roti, mutta missä?

H

yvät kollegat, uusi lukuvuosi on taas alkanut. Pitäkää itsestänne huolta! Hyvinvoiva opinto-ohjaaja on myös oppilaiden ja opiskelijoiden etu. Työhyvinvointia ei saa unohtaa ja tästä pitää myös työnantajaa tarvittaessa muistuttaa. Arjessa tulee joskus mentyä eteenpäin kuin höyryjuna ja silloin on hyvä, kun joku sanoo, että istu alas ja rauhoitu.

Ota aikaa, suunnittele! Tiedän, helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa. Tsemppiä kaikille lukuvuoden kiireisiin!

Olen kirjoittanut tämän runon alun perin OAJ:n Joku roti kampanjan kilpailuun. Muokkasin sitä hiukan tätä julkaisua varten.

Heini Kelosaari parakkielämää yli neljä vuotta viettänyt opinto-ohjaaja SOPO:n lukiotoimikunta

Joka oveen on avain, mutta missä?

Aamun kiireessä häviksissä?

Roskiin päätyy koristejoulukuusi ja taas paukkuu wilmaan viesti uusi.

Tapauksesta syntyy uskomaton soppa, silti kestää opon pääkoppa.

Tunti alkaa, mutta missä?

Oikea parakki ja oppilaat kadoksissa.

Turvallisuus, tasa-arvo, suunnitelma moni, näihinhän menee jokunen tovi.

Ilman aikaa saa jäädä Maikki, opekokouksessa ja tiimipalaverissa istuu kaikki.

Palaveri jossain, mutta missä?

Opon stressitaso ohikulkijankin nähtävissä.

Nopeasti yhteiskunta muuttuu, opolta tähän askelmerkkejä puuttuu.

Yrittää opetella työn ohessa teknologian uudet tuulet, väsyneen opon mielipiteen tästä kauaksi kuulet.

Töitä tehdään, mutta missä?

Hommien viidakossa – uuvuksissa.

6

Kutsu koulutukseen: Osaamista ulkomailta Uusia ajatuksia asiakastyöhön? Järjestämme koulutuksen kansainvälistymisestä ja osaamisesta ulkomailta tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä toimiville: opinto-ohjaajille, TE -asiantuntijoille, Ohjaamojen ja nuorten tietoja neuvontatyön henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena on tulla monipuolisesti altistetuksi tiedolle, jota et tiennyt edes tarvitsevasi.

Koulutuksiin voit osallistua keskiviikkona 26.9. Helsingissä tai perjantaina 28.9. Oulussa sekä lisäksi voit seurata 26.9. järjestettävää koulutusta klo 10-12 striimauksen kautta. Lämpimästi tervetuloa!

Ohjelma 9.30 – 10.00 ilmoittautuminen ja kahvit 10 – 11.30 Näkökulmia osaamiseen ja sen kehittämiseen: Mitä osaaminen on ja millaisista palasista se muodostuu Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla Suomalaiset töihin ulkomaille – mihin lähtevät?

11.45 – 12.30 Työpajatyöskentelyä, osa 1 12.30 – 13.30 Lounas 13.30 – 14.15 Työpajatyöskentelyä, osa 2 Työpajoissa sukelletaan palveluihin ja ulkomailla opiskeluun ja työskentelyyn syvemmin: EU-rahoitteinen vapaaehtoistyö (Euroopan solidaarisuusjoukot) Tutkintojen viitekehykset Europassin palvelut Maailmalle.net ja Euroguidance työvälineinä Eures: tukimuodot 14.30 – 14.50 Kahvitauko 14.50 – 15.45 Päivän yhteenveto

ärä päivämä i io m o u H

Ilmoittautuminen: https://link.webropolsurveys.com/EP/70CB9F671A31CFB8 14.9.2018 mennessä.

Ohjelma ja tarjoilut ovat osallistujille ilmaiset, matkakulut ja lounas Helsingissä omakustanteisia.

Kysyttävää? Ota yhteyttä: Anne Valkeapää, euroguidance@oph.fi Koulutuksen toteuttaa yhteistyössä: Europassi, Eurodesk/nuorisoportaali, Euroguidance, viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste ja EURES

7

Yhteisöllisestä kuntoilusta napsahti erikoispalkinto

K

eski-Suomen opinto-ohjaajien joukkue KSopot on osallistunut urheiluseura KENSUn organisoimaan Jyväsjärvisoutuun kuntosarjassa vuosikausien ajan. Tapahtumassa on myös kilpasarja, mutta yhdistyksen väelle on kuntosarja sopinut oikein hyvin ja siinäkin voi voittaa pokaalin. Tänä vuonna soutuun osallistui ennätykselliset 50 joukkuetta. Soutuun osallistutaan kirkkoveneellä, joten yhdistyksen riveistä pitää löytää 14 soutuhalukasta jäsentä ja perämies pitämään tahtia. Järjestävä taho KENSU kuvaili palkinnon jaon perusteissa: ”KSopot on oiva esimerkki siitä, että Jyväsjärvi-soutu on yhteisöllinen kuntoilutapahtuma, jossa soudetaan itselle sopivalla tahdilla ja iloisella mielellä.” Kuntosarjaan kuvaus sopii oikein hyvin, kilpasarjassa mennään sitten ihan tosissaan.

Yhdistyksemme soutujoukkue soutaa koko rahan – ilmoittautumismaksu ja kirkkoveneen vuokra - edestä. Tärkeää on huolehtia, että lainavene on lähtövalmiina seuraavan lähdön joukkueelle.

Matkaa on noin 5 km ja aikaa meiltä menee noin puoli tuntia vuodesta ja

8

tuulista riippuen. Yhdistyksemme joukkueessa on monta useana vuonna soutaneita, mutta joka vuosi mukaan uskaltautuu joku ensikertalainenkin.

Airoihin tarttuu niin perusopetuksen, lukion kuin ammatillisen koulutuksen

nut samalle päivälle valtakunnallisen yhteishaun tulosten julkistamisen kanssa, joten päivästä on muodostunut maakunnan opoille ihan merkittävä kokoontuminen II asteen opiskelupaikkojen selvittyä.

Soudun jälkeen yhdistys järjestää kesäisen piknikin soutajille ja kannustusjoukoille kilpailualueen läheisyydessä.

Tarjolla on hyvää syötävää ja juotavaa ja mielettömän upeaa seuraa. Soudun ja seurustelun jälkeen maakunnan ohjausväki suuntaa kesälaitumille keräämään voimia seuraavaa lukuvuotta varten.

Ensi vuonna Keski-Suomessa soudetaan 13.6.

Onko sinun alueyhdistykselläsi jotain vastaavaa toimintaa? Olisi kiva lukea siitäkin.

opinto-ohjaaja, joskus myös ohjaaja korkea-asteelta. Myös keskisuomalaisia kuunkiertäjiä (= jo työuran tehneet konkariopot) on menossa mukana.

Soututapahtuma on vuosikausia osu-

Sirpa Puikkonen Keski-Suomen opinto-ohjaajat ryn sihteeri

Ammattiin opiskelevilla tulevaisuus selvä – lukion opiskelijoilla ura hukassa

T

ämän vuoden Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2018 julkistettiin viime keväänä Taitaja-kilpailun yhteydessä Tampereella. Raportti piti jälleen kerran sisällään mielenkiintoista uutta tietoa nuorten asenteista.

Raportti oli nyt myös entistä kattavampi, kun mukana olivat myös ammattiin opiskelevat nuoret.

Ammattiin opiskelevilla nuorilla on selkeät tulevaisuuden suunnitelmat valmistumisensa jälkeen. 90 prosenttia aikoo hakea töitä ja 48 prosenttia suunnittelee hakevansa opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Lukiolaisten tilanne on toinen. Ura tuntuu todella monella olevan hukassa. Näin varsinkin niillä, joiden koulumenestys on ollut keskimääräistä heikompaa. Nämä nuoret tarvitsisivat erityistoimenpiteitä.

Tuntuisi siltä, että parhaimmin menestyvät saavat tai osaavat hakea muita enemmän myös ohjauspalveluita.

Moni koulutus- ja uravalintojen edessä kamppaileva peruskoululainen valitsee toisen asteen koulupolukseen lukion, jotta ammatinvalintaa voi siirtää kolmella vuodella eteenpäin. Siitä huolimatta vielä abiturienttivuoden keväälläkään 25 prosenttia lukiolaisista ei ole päättänyt, mihin suunnata valkolakin jälkeen. Välivuoden suosio on lukiolaisten keskuudessa mittaushistorian korkein: jopa 30 prosenttia vastaajista aikoo pitää lukio-opintojen jälkeen välivuoden.

Lukio näyttää tuottavan opiskelijoilleen kaiken lisäksi myös alhaista riskinottokykyä. Diagnoosi on selvä. Kysymyksessä on zeteofobia eli tulevaisuuspelko, mutta mistä siihen lääkkeet.

TAT:n Liisa Tenhunen-Ruotsalainen analysoikin tilannetta terävästi raportin julkistamistilaisuudessa Tampereen messukeskuksessa: ”Lukio on paikka, jonne suurin osa hakeutuu, kun ei tiedä tai osaa päättää, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä.

Valitettavasti neljännes jää lukion aikanakin ilman vastausta, eikä tiedä mihin suuntaa. Nämä opiskelijat tarvitsisivat erityistä tukea ja ohjausta jo lukioaikana ja myös sen jälkeen. Muuten he ovat niitä, jotka löytyvät alle 30-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten listoilta.”

Mistä korkeakoulut saavat jatkossa opiskelijansa?

Vielä yläkoulussa nuori näkee ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhtä potentiaalisina koulutuspolkuina. Lukiossa mielipiteet eroavat selkeästi: Yliopiston suosio jatko-opiskelupaikkana jatkaa kasvuaan samalla kun ammattikorkeakoulujen suosio laskee. Sen sijaan lähes puolet ammattiin opiskelevista suunnittelee ammattikorkeakouluun hakemista valmistumisensa jälkeen.

Kyllä tämä tulos heijastelee sitä, että Suomen vahvasti peräänkuuluttama

duaalimalli ei näyttäisi kaikilta osin toimivan. Trendiä on syytä pohtia huolellisesti.

Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudesta?

Pidän tärkeänä, että opinto-ohjaajat ovat huolellisesti perillä siitä, mitä nuorten maailmassa ja ajatusmaailmassa tapahtuu. TAT:n raportti avaa mielenkiintoisia näkymiä ja aiheesta olisi hyvä keskustella opinto-ohjaajien keskinäisissä kokouksissa. Toinen hyvä lähde, johon kannattaa tutustua, on niin ikään vuosittain julkaistava nuorisobarometri.

Viime kevään Nuorisobarometri käsitteli opinto-ohjauksen kannalta tärkeitä koulutus- ja opiskeluasenteita. Vaikka Suomi koulutusmaana on maailmallakin tunnettu, ei suomalaisnuorten osaaminen kuitenkaan jakaudu tasaisesti.

Tämä Nuorisobarometri 2017 kysyi, millaisia ovat sukupuolten väliset erot.

Näkyvätkö lapsuudenperheen elintaso ja vanhempien koulutus nuoren oppimisessa ja koulutuspoluissa? Pitääkö paikkansa, että koulutus on kaikkien nuorten ulottuvilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta?

Nuorten osaamista ja koulutusta koskevia kokemuksia selvitettiin muun muassa kysymällä, mitä taitoja nuoret kokevat oppineensa koulussa ja sen ulkopuolella, mitä taitoja he itse arvostavat ja mistä he ajattelevat olevan hyötyä tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, kokevatko nuoret kuuluvansa kouluyhteisöön ja minkälaiset suhteet heillä on toisiin nuoriin ja opettajiin.

Peruskoulun jälkeen nuorten on valittava, mihin he hakeutuvat opiskelemaan.

Suomessa arvostetaan vähintään toisen asteenopintoja, mielellään ilman välivuosia. Toteutuvatko nämä tavoitteet?

Entä mitkä tekijät vaikuttavat taustalla, kun koulutus ei jatku ihanteellisen suoraviivaisesti vaan takkuaa tai jää ehkä kokonaan aloittamatta?

Näitä molempia raportteja kannattaa hyödyntää opinto-ohjaajien omissa esityksissä esim. vanhempain illoissa.

Jukka Eero Vuorinen

9

Kolu mni

– Anna Quagraine

Då den erfarna studiehandledaren blir osäker studerande igen Enligt läroplansgrunderna ska handledningen i gymnasiet bland annat stödja den studerande i olika skeden av studierna samt i att må bra och kunna fatta beslut om framtiden. Likaså ska handledningen “erbjuda verktyg för bättre självkännedom och självreglering och uppmuntra till aktivt medborgarskap”.

Som relativt erfaren tidigare lärare och senare studiehandledare är jag van vid det allt det här. Jag vet för det mesta vad jag gör och håller mig naturligtvis ajour inom både studiehandledningen i skolan samt de förändringar som konstant sker inom utbildnings- och yrkesvärlden. Jag medger gärna för mina studerande att jag inte vet allt och definitivt inte alltid minns saker, men jag tar reda på det jag inte vet eller så funderar vi tillsammans.

Då jag för dryga två år sedan blev tillfrågad att skriva läromedel i studiehandledning tyckte jag att det var en suverän idé.

Det fanns inget uppdaterat material på svenska (och inget alls som ursprungligen skrivits på svenska!), jag sprudlade med idéer efter föräldraledigheten och tyckte det verkade som en intressant och utmanande uppgift. Det jag inte tänkte på var mitt välmående och att självkännedom och självreglering kunde vara bra att ha i tankarna även som studiehandledare/ läromedelsförfattare, speciellt just efter föräldraledigheten och då jag i allmänhet är ganska aktiv inom olika områden, till exempel i SOPO. Vilka strategier väljer då den kanske lite överarbetade studiehandledaren? Hur planerar hen sin vardag både på jobbet och hemma? Hur tar hen i beaktande sina styrkor och utvecklingsbehov? Kan hen ta ansvar för sina val?

Den här studiehandledaren och läromedelsförfattaren valde att planera, planera, planera och sen ändå sitta och skriva i sista minuten. Helt normalt enligt mig, har inte lärt mig så

10

mycket sen gymnasietiden tydligen! Sena kvällar vid datorn och tankar om att inte räcka till och inte kunna och klara sig. Det är samma frågor som många av mina studerande tampas med i skolan och som jag hjälper dem med. Vi ser på helheten - vilka uppgifter ska göras och när, hur jobbar studeranden bäst, är vardagen i balans (fritid, skola, välmående…), och finns det något annat som gör livet lite svårt just nu. Med hjälp av det jag gör på jobbet kom jag även själv ihåg att begränsa tankarna och idéerna, att ta ledigt och att inte bestraffa mig själv om inte varje deadline riktigt höll. Jag fick även i detta fall medge att jag har mina brister, men att jag ju nog vet vad jag gör, så ingen panik! Liksom mina studerande var inte heller jag ensam, utan hade en härlig redaktör med koll på allt och en erfaren författarkollega, som kunde berätta att det nog blir bra.

Och det blev det! Mina svårigheter att tacka nej och min iver att lära mig något nytt inom det ämne jag brinner för medförde sist och slutligen en fin bok. Förutom det läromedel min kollega och jag skrev har dessutom ett annat material översatts och getts ut digitalt i höst. Nu har vi finlandssvenska studiehandledare två olika läromedel att använda oss av då vi vill. Jag har utvecklat mitt sätt att välja lämpliga studiemetoder, sätta gränser på mitt arbete och stå ut med ett långt och komplicerat projekt, där jag inte alltid hade full koll.

Eftersom jag, helt i enlighet med läroplansgrunderna, också har insett betydelsen av ett livslångt lärande, funderar jag nu på vilka nya projekt jag kunde hitta på. Kanske lite studier vid öppna universitetet och ett till förtroendeuppdrag där jag kan lära mig något nytt. Mina listor i bullet journalen kan väl räknas som uppdaterade planer för studentexamen, fortsatta studier och yrkeskarriär. Fast karriären i Mattliden fortsätter jag gärna med!

Anna Quagraine I första hand mamma, men också studiehandledare vid Mattlidens gymnasium i Esbo, ordförande för SOPOs gymnasieutskott och läromedelsförfattare.

Suomalainen peruskoulu Qatarissa

V

ierailin talvilomallani Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Osallistuin Qatar-Finland International School -koulun tutustumiskierrokseen. Englanninkielinen, noin tunnin kierros alkaa joka keskiviikko klo 7:30 - silloin alkaa koulupäiväkin. Osallistujina 11 aikuista, joista nyt, Etelä-Suomen loman aikana 8 meitä suomalaisia ja kolme paikallisia.

Ms. Minna kertoi koulun perustamisen saaneen alkukipinän emiirin vaimolta, joka ei ollut tyytyväinen Qatarin koulujärjestelmään. Opetusalan konferenssissa oli ollut luennoitsijavieras Suomesta. Qatarin opetusministeriö kutsui lisää suomalaisia asiantuntijoita kertomaan suomalaisesta peruskoulusta. Neuvottelujen seurauksena Qatar osti Dohaan laajimman tarjotuista kolmesta vaihtoehdosta: suomalaisesta opetussuunnitelmasta puuttuvat vain suomi, ruotsi ja kotitalous. Kotitaloutta ei opetussuunnitelmassa ole, koska paikalliset terveys- viranomaiset eivät sitä hygieniasäädösten vuoksi hyväksyneet. Tavoitteena on saada kotitalousopetus opetussuunnitelmaan. Arabian kieli ja Qatarin historia ovat paikallisia, kaikille yhteisiä oppiaineita. Opettajat ovat pääosin suomalaisia. Opetuskieli on englanti. Lisätietoja: qfischool.com.

Kahden kokemusasiantuntijan haastattelut Jyry, menit Dohassa 5. luokalle - mikä jännitti sinua silloin eniten? “Kun siellä puhuttiin vain englantia, ja itse en puhunut yhtään. Oli vähän ongelmia ensimmäiset viikot, mutta ihan hyvin se meni.” Kolmannella luokalla Dohassa aloittanut Tarmo kertoo: ”En ymmärtänyt hölkäsen pöläystä moneen kuukauteen.”

Missä asioissa oli mielestäsi suurimmat erot Suomen ja Qatarin koulujen välillä?

J: “Suomen kouluissa on paljon rauhallisempaa ja sisällä lämpimämpää. Dohassa oli aina kauhea ilmastointi.”

T: “Oppilaiden käytös. Luokkahuoneitten melutaso Dohassa isompi.”

Mikä oli koulussa hauskinta? Mitkä olivat siellä lempiaineitasi?

T: “Kaverit oli hauskinta. Kässä ja kuvis lempiaineita.”

J: “Joo, parasta oli kaverit. Ja historia, Ms. Kara oli loistava opettaja.”

Tarmon mielestä ensimmäisenä vuonna englanti oli hankala oppiaine. Samoin arabia, joka tuntui toisena vuonna kuitenkin mukavimmalta. Jyryn mielestä arabian kieli oli tylsin aine.

Millaista välituntitoimintaa Dohassa oli?

J:” Lukemista. Siellä ei voinut tehdä mitään muuta, ellei halunnut juoksennella ympäriinsä.”

T: “Hippaa ja pallopelejä, suurimmaksi osaksi korista. Juostessa tuli aina kuuma ja hiki.” Ymmärrettävää, että koulu toivoo saavansa pihalleen uima-altaan. Itse kaupungista jäi veljeksille mieleen mm. hyvät ravintolat ja mukavat hotellit.

Miltä tuntui aloittaa kolmen vuoden tauon jälkeen koulu Suomessa?

T 6. lk: “Ihan kivalta. Siis koulun aloittaminen Suomessa, en osaa siitä kolmesta vuodesta sanoa. Parasta on vanhat kaverit ja käsityö.”

J 8. lk: “Suurimmalta osin kivaa. On ollut kiva päästä taas puhumaan suomea.”

Tarmo arvioi englannin kielen olevan nyt helpompaa kuin Dohassa. Jyry kertoo: ”Ei oikeastaan mikään ole helpompaa, koska täällä oppilaat ovat niin paljon parempia, että meiltä odotetaan enemmän. Täytyy tehdä itse enemmän.”

Ranskan kieli on Suomen koulussa Tarmolle vaikein oppiaine, koska hän ei opiskellut sitä Dohassa. Hän opiskelee ranskaa kuitenkin omasta tahdostaan. Jyry mainitsee ensin ruotsin ja äidinkielen vaikeimmiksi aineiksi, koska ei voinut opiskella niitä Dohassa. Mutta lisää, etteivät ne kuitenkaan vaikeita ole. Työläältä tuntuu nyt lähes tunnin koulumatka kahdella linja-autolla.

Tarmon lempiaineita ovat edelleen käsityö ja kuvis. Käsityö on Tarmon mielestä parasta nykyisessä koulussa. Positiivista on myös lyhyt koulumatka: “Ehtisi, vaikka lähtisi vain 10 minuuttia ennen koulun alkua.” J: “Ei oikeastaan vielä ole lempiaineita. Kotitalous ja IT on ollut kivaa. Mikään ei ole ollut tyhmää tai tylsää. Suomen koulussani parasta on tunnelma.

Kun koulu on uusi, hieno ja kiiltävä ja värikäs. Ja kotitalous on kivaa.“ Mitä muuta tulee mieleen Suomeen tulostasi? “On tosi kivaa, kun on kaikkia kasveja, luontoa.”

Anja Laaksonen Perusopetustoimikunta

11

GREAT SUCCESS The 3rd International Summer School on the use of ICT in guidance was a great success.

T

he use of ICT, including social media, is a natural part of the work of more and more guidance practitioners. What skills and competences practitioners need to work professionally in technological contexts?

This was one of the issues discussed and practiced at the Jyväskylä International Summer School in August 2018.

Multi-professional and international Rapid advances in information and communication technology (ICT) have fundamentally transformed society over the past two decades. As technological advances change how individuals explore and acquire information about education, training and work opportunities, there is a pressing need to align

new technologies more closely with career services and associated professional practices. The use of ICT, including social media, is quickly becoming as much of a necessity as an opportunity in career services, and practitioners’ competence to work in this new mode is an area of increasing importance and has become a topic of discussion. The skills and competences in the use of ICT in career guidance and counselling are often considered secondary and are therefore poorly developed in training.

Both nationally and internationally, this is a pressing issue, given the increasing need for such professionals.

The third International Summer School, ‘ICT in Guidance and Counselling’ was organised by the Open University

of University of Jyväskylä and Finnish Institute for Educational Research, and took place in August 2018. There were 26 participants from the Nordic countries, the Baltic countries, Qatar, and Slovenia. The participants were degree students and experienced guidance and counselling practitioners from varying settings. The teachers were from Denmark, Finland, Sweden and Iceland.

Based on research and collaboration Traditionally, the use of information and communication technology in guidance and counselling has centred on the distribution of information.

In the International Summer School, this knowledge was extended from distribution and bilateral interaction to collaborative career learning and to co-careering via social media. The oneweek International Summer School was based on researcher Jaana Kettunen’s latest results concerning the requirements of the use of information and communication technology – particularly in terms of social media – in guidance and counselling.

During the International Summer School, great importance was attached International group contributing to mutual learning at 3rd #ictinguidance Summer School Picture: Martti Minkkinen

12

to students’ experiments and collaboration. In each afternoon the participants deepend their knowledge in interactive workshops in a goal oriented manner.

As bilateral communication on the internet is mostly based on text, in the beginning of the week, focus was on text-based communication with email and chat. In the middle of the week, the participants proceeded to collaborative career learning and development of web discussion skills and also expression of active online presence. Attention was also paid to ethical perspectives connected with the use of information and communication technology in guidance and counselling.

the instructors’ empirical examples.

During the week, the importance of collaboration, knowledge sharing and learning together became obvious. The network that formed among the International Summer School participants and instructors will also allow them to further share experiences and learn new things together. Jukka Lerkkanen, director of the Jyväskylä Open University, said: ‘Organising the International Summer School took a lot of effort on our part, and we are very pleased that it was such a success. This experience has inspired us to continue to develop the International Summer School and also provide such a course online’.

Inspiring and aiming for the future From the point of view of the Nordic instructors, the International Summer School was a very good experience.

The knowledge, which was based on research, was connected to practice through both functional training and

International Summer School participants have already shared their experiences and enthusiasm in their national and international networks. Maria Söderholm, one of the participants, says ‘This course is one of the best I’ve ever taken. It is unique for researchers, educators and practitioners from four

Nordic countries to share and inspire participants to learn, discuss and try things out, all with a scientific basis and in such a pedagogically professional way. I strongly recommend, joint the course on next summer!’ The next International Summer School on the use of ICT in guidance and counselling will take place in Jyväskylä in August 2019.

Jaana Kettunen, Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä jaana.h.kettunen@jyu.fi

SUOMEN SUURIN NUORTEN OPISKELU- JA URATAPAHTUMA

27.–28.11.2018

Messukeskus Helsinki

KURKISTUS TULEVAISUUTEEN Tule oppilaittesi kanssa tutustumaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja tapaamaan kollegoitasi!

Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Ilmainen sisäänpääsy: opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä) Pääsyliput: Osta liput ennakkoon edullisemmin viimeistään 26.11. ja saat ne hintaan 10 € – shop.messukeskus.com.

Liput tapahtuman aikaan verkkokaupasta ja kassoilta 12 €.

studiamessut.fi Yhteistyössä: Lataa Messukeskus-sovellus! messukeskus.com/mobiili

13

Silvie Pýchová: Being an Erasmus+ trainee at the Finnish Institute for Educational Research

O

riginally I am from the Czech Republic, currently in the second year of doctoral studies at the Faculty of Social Sciences, Charles University in Prague. Since the beginning of my doctoral studies at the Department of Public and Social Policy, I was planning to go abroad for an internship.

Choosing Finland Finally, in May and June 2018, I had this opportunity. I decided for the Erasmus+ traineeship because it was more appropriate for my purposes than a study scholarship. Traineeship offers the possibility to gain experience directly from practice. As far as the selection of the workplace is concerned, I was hesitating a little bit between Sweden (University of Stockholm) and Finland (University of Jyväskylä). At both workplaces, I was familiar with the experts who deal with the topic of my dissertation thesis, and it was clear to me that the opportunity to work with them would allow me to get to the best resources for my own research. Finally, I decided for Finland and especially for the Finnish Institute for Educational Research, which is a part of the University of Jyväskylä. In this institute, they deal among others with the topic of career counseling in terms of public policies, and that is also my research focus. One of the reasons was the opportunity to cooperate with the former Cordination unit of the European Lifelong Guidance Policy Network. This network has built up expertise in career guidance not only on the basis of networking experts across Europe, but also linking them to OECD and other international organizations.

It was not new for me to be in contact with such experts at international level because I have been working on the topic of career guidance for more than 10 years. In 2007-2010, I worked for the European program Euroguidance in the Czech Republic. The role of this program has been to contribute to the development of career guidance throughout Europe, and thanks to this, we had the opportunity to meet different European experts and have an access to their publications. When I decided for the topic of

14

career guidance within my Ph.D. studies in 2016, the possibility to start working with these experts appeared again. It means that the Erasmus internship represented to me more than a single study stay abroad. I knew that I could get an access to important resources for my own research and it was also a possibility to gain an overview about articles and dissertations that have been devoted to this topic in Finland and abroad recently.

two months of my stay. Nevertheless, over time, I got used to it, and I learned to empathize with what is happening in the team so I can respond appropriately.

Moving past language barriers During my traineeship, I have been discussing all my assignments with Raimo Vuorinen who was my supervisor.

Besides analyzing the materials (which were, moreover, closely related to my

Visits and interviews Once in Finland, I wanted to get as much as possible of knowledge needed for the development of career guidance in the Czech Republic. This is why I integrated also local school visits to my traineeship program. I have succeeded to make interviews for exemple with Jenni Pelkonen, career counselor at Kuokkala school in Jyväskylä and with Johanna Wahlman, special needs teacher in Pontus school in Lappeenranta. Both articles are published in the widely distributed

dissertation topic), I have, for example, consulted a diploma thesis of one student from South Korea. In addition, thanks to the format of my internship, I got into the team of researchers working in the wider field of research in education. For example, I had the opportunity to participate in a two-day strategic development meeting of the whole team of the institute. Sometimes, it was a bit difficult for me to communicate within the team, mainly when the communication switched into Finnish. I consider the Finnish language as not easy at all, sincerely said, I was able to learn only basic words like "terve" and "kiitos" during

Czech magazines Školní poradenství v praxi (School counseling in practice) and Řízení školy (School management) for practitioners from schools in the Czech Republic. I also visited Finnish National Agency for Education in Helsinki where I had a meeting with Riia Palmqvist who is responsible for the teachers´support and development in career guidance and well-being in Finnish schools. And I made an interview with Jaana Kettunen directly from the Finnish Institute for Educational Research who is an expert in the filed of ICT in career guidance.

This article will be published in Autumn.

Those published interviews can provide

an access to information about how far is the implementation of career guidance in schools in Finland and can have a direct impact in the Czech Republic on its understanding by various stakeholders, mainly practitioners in schools.

New life experiences abroad At the end, I would like to add that I have completed my Master studies already in 2001 and at that time, Erasmus program has not yet been too extended at the Czech universities, so this internship in Finland was my first life experience to stay abroad for longer than one month. And I found out that even at my advanced age (42) I, for example, did not mind staying in a shared student apartment (I really appreciated a support provided by student association KOAS in Jyväskylä), but the biggest challenge for me was to overcome the situation that I had to leave my children (at the school age) for two months. I consider this as a potential barrier for those Ph.D.

students who have already their family which can have an impact on their will to participate in this kind of academic mobility across Europe. In my case it meant “only” two months to be away.

To summarize at the end, taking part in an Erasmus internship is an opportunity to get new resources for your own research, a chance to see the topic of a dissertation thesis from a different perspective, a chance to find out how research practices work abroad and to create new foreign contacts with whom you can develop further cooperation in the future. And last but not least, it is an important experience in life - to live for some time abroad (and the age is not so important according to my experience).

Silvie Pýchová is a Ph.D. student in Department of Public and Social Policy, Faculty of Social Sciences, Charles University in Prague.

At the same time, she is an executive director of the Standing Conference of Educational Associations in the Czech Republic (umbrella association of NGOs in education) and co-founder of Centrum kompetencí (NGO providing career guidance) in the Czech Republic.

Silvie Pýchová, Ph.D. student

> Kasvatustiede > Oikeustiede > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatiede

HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi

15

PISA 2015: Alueelliset erot ja oppilaanohjaus Raimo Vuorinen, projektipäällikkö Kari Nissinen, yliopistotutkija Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto 2000-luvun alusta lähtien toteutetussa PISA –tutkimusohjelmassa alueelliset erot ovat olleet Suomessa varsin pieniä.

Vuoden 2015 PISA-aineistossa kuitenkin pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset olivat muuta maata parempia niin luonnontieteissä, matematiikassa kuin lukutaidossakin.

Tarkemman kansallisen analyysin mukaan pääkaupunkiseudun hyvät oppimistulokset näyttäytyisivät selittyvän perheiden sosioekonomisen tason ja kulttuuripääoman ohella oppilaiden erilaisilla uraodotuksilla.

Vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa 22 osallistujamaata, Suomi yhtenä niistä, osallistui urasuunnittelutaitoja kartoittavaan valinnaiseen tutkimukseen.

Oppilaan aktiivisella osallistumisella ja hyvillä urasuunnittelutaidoilla näytti olevan selkeä yhteys sinnikkyyteen, myönteisiin kouluasenteisiin ja hyviin oppimistuloksiin.

Opetussuunnitelmaan integroidun ohjauksen voidaan olettaa edistävän oppilaiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada kattavaa tietoa ammateista ja koulutusvaihtoehdoista omien urasuunnitelmiensa perustaksi. Oppilaiden sosioekonomisella taustalla oli kuitenkin vahvempi yhteys koulun ulkopuolella opittuihin taitoihin kuin koulussa opittuihin taitoihin.

Tämä kertonee siitä, että korkeamman sosioekonomisen taustan lapsilla on muita enemmän mahdollisuuksia tai aktiivisuutta omaehtoiseen koulun ulkopuolella tapahtuvaan urasuunnittelutaitojen oppimiseen.

16

Oppimistuloksien ja tarjonnan monimuotoisuuden yhteys Nyt vuoden 2015 tutkimuksen mukaan oppilaiden koulutustasoa ja ammattiasemaa koskevilla odotuksilla ja oppimistuloksilla näyttää olevan yhteys.

Tulosten perusteella voi ensin kysyä, "Hyvät oppimistulokset näyttävät selittyvän perheiden sosioekonomisen tason ja kulttuuripääoman ohella oppilaiden erilaisilla uraodotuksilla." missä määrin pääkaupunkiseudulla näkyvissä olevat monimuotoisemmat työmarkkinat ja ammatilliset verkostot sekä alueen laajempi jatkokoulutustarjonta vaikuttavat siihen, millaisena nuoret näkevät odotetun koulutustasonsa ja ammattiasemansa, ja miten tätä kautta kehittynyt oma tavoitteenasettelu on yhteydessä opiskelumotivaatioon ja suoritustasoon.

Toisaalla on havaittu, että osallistumisella urasuunnittelutaitoja edistäviin työmuotoihin (esim. työelämään tutustumiseen tai työharjoitteluun) sekä opi-

tuilla urasuunnittelutaidoilla on yhteys motivaatioon ja oppimistuloksiin. Edellä mainittuihin yhteyksiin liittyy monia tekijöitä, ja niiden samanaikaiseen tarkasteluun kannattaa suhtautua varauksella. Siitä huolimatta voi pohtia, missä määrin Suomessa oppilaanohjauksen kehittämisellä voitaisiin ennaltaehkäistä oppimistulosten alueellisten erojen kasvua ja ylläpitää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten tasa-arvoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin kaupungissa osallisuutta edistäviä työmuotoja vahvistamalla voitiin tehostaa oppilaiden siirtymistä toiselle asteelle kouluissa, jotka toimivat haastavissa olosuhteissa.

Jos oppimistulosten alueellisilla eroilla on yhteys oppilaiden erilaisiin uraodotuksiin ja toisaalta oppilaan sosioekonominen taso ja vanhempien koulutustausta liittyvät urasuunnittelutaitojen oppimiseen sekä koulussa että koulun ulkopuolella, voidaan kysyä, saavutetaanko opinto-ohjaukselle ope"Onko perusopetuksen ohjauksella kaikkialla maassa yhtäläiset toimintaedellytykset tarjota nuorille riittävät mahdollisuudet tutustua jatkokoulutusvaihtoehtoihin?" tussuunnitelmassa esitetyt tavoitteet koko Suomessa. Onko perusopetuksen ohjauksella kaikkialla maassa yhtäläiset

toimintaedellytykset tarjota nuorille riittävät mahdollisuudet tutustua jatkokoulutusvaihtoehtoihin ja työmarkkinoihin, jotta nämä kokemukset antaisivat tarkoituksenmukaisen pohjan motivaatiota ja opintomenestystä vahvistaville koulutustasoa ja ammattiasemaa koskeville odotuksille? Jos muualla maassa on pääkaupunkiseutua suppeammat mahdollisuudet tutustua erilaisiin koulutus- ja työllistymisvaihtoehtoihin, tarvittaisiin jatkotutkimusta siitä, miten perusopetuksen ohjauksen tavoitteet ja työelämäyhteydet toteutuvat kaikkien oppiaineiden opiskelussa koko henkilöstön yhteistyönä. Lisäksi kannattaisi selvittää, miten oppilaanohjauksessa ja urasuunnittelun ohjauksessa hyödynnetään erilaisia uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia tutustua työmarkkinoihin, ja onko ohjaajilla ajantasainen osaaminen esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön

s

e Tunl o

suu i a v

työmarkkinoita koskevien näkymien avaamisessa.

Teksti perustuu PISA 2015 Suomen pääraportissa elokuussa 2018 julkaistuun artikkeliin:

Nissinen, K. & Vuorinen, R. (2018) Alueelliset erot luonnontieteiden osaamisessa ja niitä selittävät tekijät: oppilaanohjauksella on merkitystä. In J. Rautopuro & K. Juuti (Eds.). PISA pintaa syvemmältä. PISA 2015 Suomen pääraportti. Suomen Kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 77.

ENeR GIAS SA Opo: ota käyttöösi energia-alan tietopankki ohjauksen tueksi.

Energiamaailmasta löydät muun muassa alan ammatit ja koulutukset.

Esimerkkejä ammateista

Lue lisää ja ohjaa opiskelijasi tiedon äärelle

Tuulivoimainsinööri Sähköverkostoasentaja Älyverkkoasiantuntija Energiatehokkuusneuvoja Markkinointipäällikkö

1717

Opinto-ohjaajat OK!Akatemiassa 22.-23.8.2018 O

pettajankoulutusfoorumin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto OK!Akatemia järjestettiin tänä syksynä yhdeksättä kertaa. Tällä kertaa TAT:in, EK:n sekä sen jäsenjärjestöjen Turussa järjestämään kaksipäiväiseen tilaisuuteen oli kutsuttu myös Suomen rehtorit ry:n, Suomen opinto-ohjaajat ry:n sekä Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n edustajia.

Päivien aiheena oli Vastuullisuus työelämässä.

Elinkeinoelämän vastuullisuus Ensimmäisenä päivänä ohjelmassa oli vierailuja vastuullisuutta pohtineissa yrityksissä sekä vierailujen kokemusten jakamista. Vierailukohteina oli mm. IF Vahinkovakuutus, K-Citymarket Kupittaa, PerkinElmer, Kauppakeskus Skanssi, Scandic Hotel Julia, VMP Group ja FläktGroup Finland.

Yhteinen näkemys vierailujen jälkeen oli se, että yrityksen jatkuva menestys edellyttää kokonaisvaltaista vastuullista ajattelua ja tekoja: taloudellinen, sosiaalinen sekä ympäristövastuu kietoutuvat toisiinsa. Menestyvä yritys tuottaa hyvinvointia yhteisöön kartuttamalla verokantaa ja työllistämällä ihmisiä. Työntekijät sitoutuvat yritykseen, joka pitää heistä huolta tarjoamalla turvallisen ja terveellisen työympäristön.

Kuluttajat ja kumppaniyritykset edellyttävät yhä enemmän ympäristöystävällisiä tuotteita ja ratkaisuja.

Myös kiertotalousajattelu on vahvistumassa elinkeinoelämässä, kuten SITRA:n johtava asiantuntija Nani Pajunen esityksessään kertoi. Luonnonvarat ovat rajalliset, mutta hyvinvoinnista emme halua luopua. Pajunen herätteli pohtimaan, millä ehdoilla talouskasvu on enää mahdollista.

18

Elinkeinoelämä ja koulutus vastuullisesti yhteistyössä Luonnonvarojen vastuullinen ja kestävä käyttö tulisi olla läpäisevästi kaikkien yritysten sekä uutta työvoimaa kouluttavien oppilaitosten toimintaa ohjaavana ajatuksena.

Myös sosiaalista vastuuta on otettava molempien. Joustavat ja mielekkäät siirtymiset koulutuksesta työelämään vaativat sitä, että oppilaitokset, opettajat sekä opettajankouluttajat tuntevat paremmin nykyistä työelämää, elinkeinoelämää ja niiden toimintaa. Yhteistyön on oltava välitöntä ja rehellistä: molempien tahojen tavoitteena on tuottaa onnellisia työntekijöitä menestyviin organisaatioihin luonnonvaroja tuhlaamatta.

Yksi hieno esimerkki, joka OK!Akatemiassa esitteli omia ajatuksiaan sujuvasta yhteistyöstä oli Turku Energia, jolla on oma koulutuspäällikkö hoitamassa oppisopimusopiskelijoiden, työssäoppijoiden ja TET-harjoittelijoiden opintojen koordinointia ja ohjausta. Turku Energian tavoitteena on löytää sopivia motivoituneita työntekijöistä sopiviin tehtäviin ja myös pitää henkilöstö talossa.

Tulevaisuuden ammattilaiset ja kohtaanto-ongelma OK!Akatemian aikana keskusteluun nousi mm. Aktian pääekonomisti Heidi Schaumanin ja Teknologiateollisuuden aluepäällikkö Teppo Virran puheenvuorossa työvoiman puute erityisesti tietyillä aloilla. Vaikka työttömien määrä on edelleen suuri, on työvoimasta silti pulaa paitsi teollisuudessa, myös palvelusektorilla. Työttömien työnhakijoiden

Vierailulla Ostoskeskus Skanssin katolla.

koulutus- ja osaamisprofiilit eivät kohtaa työelämän tarpeiden kanssa. Elinkeinoelämä toivoo myös tekijöitä, joilla on koulutusalojen rajat ylittävää osaamista, esimerkiksi taloutta ymmärtäviä insinöörejä. Erikoisetkin koulutus- ja osaamisyhdistelmät ovat kiinnostavia työnantajien näkökulmasta.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös nykyisen työelämän ”geneerisistä työelämätaidoista”. Työelämän näkökulmasta ei enää riitä, että tietyn koulutusalan perustutkinto on suoritettu, vaan työntekijöiltä edellytetään myös vuorovaikutustaitoja, muutososaamista, heittäytymiskykyä, itseohjautuvuutta sekä vastuullista asennetta.

Teksti: Mia Gerdt Kuvat: Mia Gerdt, Antti Knuutila, Sirpa Puikkonen,

Timo Vainionpää

Kuvaassa ylhäällä: Hallituksen jäsenet Armi Nurmi, Timo Vainionpää, Sirpa Puikkonen ja Mia Gerdt.

Kuvassa keskellä: Yritysvierailujen kokemusten jakamista.

Kuvassa alhaalla: Vierailulla VMP Groupissa

Illallisristeilyllä verkostoiduttiin Loistokarilla

19

ErasmusPlus tarjoaa mahdollisuuksia A

uringonsäteet uppoavat kalkkikiviseen seinään. Säteet ovat vuosisatojen saatossa kirkastaneet rakennuksen lähes valkoiseksi. Lukemattomat matkailijat, tilastojen mukaan vuosittain yli miljoona, kulkevat ja ihastelevat.

Maltan pääkaupunki on upea näky. Valletta onkin yksi maan kolmesta Unesco-kohteesta. Yli miljoonan matkailijan sankassa joukossa ovat tuhannet kielimatkalaiset. Olen yksi meistä.

Oppimista ikä kaikki ErasmusPlus-lehtorikoulutukseeni liittyvä englannin kielen lähtötasotesti on alkamassa. Jännittää. Ennakkotietojen mukaan seuraavan reilun tunnin aikana pitäisi kirjoittaa essee sekä yrittää ehtiä vastata 100 kysymykseen. Kuuma luokkahuone on täynnä aikuisia opiskelijoita. Ulkonäöstä päätelleen kollegani ovat tulleet ympäri maailman. Kaiken pitäisi olla kunnossa. Mutta missä on lyijykynäni? Hukassa. Vilkuilen ympärilleni. Uskon kuulleeni jostain suomea.

Kohtaamisia ja opoilua Ehdin saada ennen tenttiä lainaksi lyijykynän. Tentin jälkeen tarinointi jatkui kynäenkelieni kanssa. Meitä suomalaisia on kesäkuun toisen viikon Easy School of Languages -koulussa vain me kolme. Tanja Holappa ja Aryane Laine ovat Raision ammattiopiston matkailupalvelujen tuottajalinjalaisia. Opiskelijoiden kymmenen viikon harjoittelu Valettan naapurikaupunki St Juliansissa sijaitsevassa Marina-hotellissa alkoi viikon kielikoulutuksella. – Kielikurssi harjoittelun alkuun on oikein hyvä. Samalla kun enkunkieli vahvistui, pääsimme rauhassa tutustumaan maltalaiseen elämänmenoon, nähtävyyksiin ja turisteihinkin, kertovat opiskelijat. Yhteen ääneen Tanja ja Aryane kannustavat kaikkia lähtemään harjoitteluihin myös kotimaan ulko-

20

puolelle. Kuuntelen nuoria oppijoita, kannustan, ihailen heidän rohkeuttaan, ehkä annan jotain vinkkejäkin.

Keskisuomalaisia Unesco-kohteita maailmalle Kuluva vuosi on kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi. Samalla kun osallistun ErasmusPlus-lehtorikoulutukseen Maltalla, sain opoilla teemalla kerran opo, aina opo. Markkinoin myös Humakin hallinnoimaa Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin -hanketta Tanjalle ja Aryanelle sekä kollegoilleni ympäri maailman.

Korpilahdella sijaitseva Struven ketjun ja Petäjäveden vanhan kirkon ympärille rakennettu loppuseminaari on marraskuussa. Kutsun myös raisiolaiset matkailupalveluiden tuottajalinjalaiset Keski-Suomeen. Tavoitteena on, että osallistujat pääsevät tutustumaan, verkostoitumaan, vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä sekä vahvistamaan käytännön yhteistyötä maailmanperintökohteiden toimijoiden, niin paikallisten kuin kansainvälistenkin kesken.

Malta ja Eramusplus loi uutta.

Teksti ja kuvat: Maarit Honkonen-Seppälä Kirjoittaja on Humakin lehtori ja opinto-ohjaaja, joka oli ErasmusPlus-lehtorikoulutuksessa Maltalla kesäkuussa. Kesällä 2017 kirjoittaja uskaltautui 51-vuotiaana ja 16 vuoden opettajauransa aikana ensimäistä kertaa ErasmusPlus-koulutukseen.

Jutussa on käytetty lähteenä haastatteluita, Maltan valtion nettisivuja, Timo-Pekka Lehtipuun teosta Malta sekä wikipediaa.

Humakin lehtori Maarit Honkonen-Seppälä (vihreä jakku) osallistui ErasmusPlus-lehtorikoulutukseen yhdessä kollegoiden kanssa ympäri maailman. Uudet kaverit Kolumbiasta, Ranskasta Japanista, Etelä-Koreasta saivat infoa myös keskisuomalaisista Unescon maailmanperintökohteista.

Valettan Unesco-maailmanperintökaupunki yhdisti raisiolaiset matkailupalveluiden tuottajaksi opiskelevan Tanja Holapan (vas) ja Aryane Laineen (oik) sekä Humakin lehtorin Maarit Honkonen-Seppälän (kesk).

Raision ammattiopistossa matkailupalveluiden tuottajaksi opiskelevat Tanja Holappa (vas) ja Aryane Laine (oik) Humakin lehtorin Maarit Honkonen-Seppälän kanssa ohjauskeskustelussa. Sattuma johdatti opiskelijat samaan Easy School of Languages -kouluun. Sama sattuma loi myös ohjaustilanteet, jossa kuuntelu ja kannustus olivat keskiössä.

21

Maltan maaperä on hyvin kivikkoista ja kuivaa. Paikallisten talojen katoilla onkin sadevesikerääjät ja useissa myös aurinkopaneelit. Erityisesti kesäisin aurinko paistaa kuumasti, jota merituuli viilentää.

Ensimmäiset asutuksen jäljet Maltan kahdeksan saaren saariryhmässä ovat 5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Maan pinta-ala on vain 316 neliökilomeriä ja maltalaisia on hiukan yli 400 000. Turisteja maassa käy vuosittain yli miljoona, joka tuo oman haasteensa paikallisten elämään.

Pienessä Maltan saarivaltiossa on kolme Unescon maailmanperintökohdetta. Vallettan saari on yksi kohteista rakennusarkkitehtuurin takia. Se on rakennettu barokkityylisesti kalkkikivestä, joka on väriltään kullankeltainen.

Pääsuunnittelijoina 1500-luvulla toimivat tiettävästi Girolamo Cassar ja Francesco Laparell. Vielä tänäkin päivänä uudisrakentamisessa materiaalina käytetään saaren omaa luonnonrikkautta kalkkikiveä.

22

Maltalla puhutaan paikallista maltan kieltä ja englantia. Saaren vahva historia ja kauneus kutsuvat turisteja, joista pidetään hyvää huolta.

www.töissä.fi TUKEA URASUUNNITELUUN JA -OHJAUKSEEN

M

ediassa keskustellaan korkeakoulutyöttömyydestä ja tietyiltä aloilta valmistuneiden työllistymisvaikeuksista, mutta Töissä.fi-hankkeessa tuotetut verkkopalvelut osoittavat, että myös generalistit työllistyvät monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Uramahdollisuuksien kirjo saattaakin tulla monelle korkeakouluopiskelijalle tai opintosuuntaa valitsevalle jopa yllätyksenä. Hankkeessa urasuunnittelun ja -ohjauksen tueksi on kehitetty töissä.fi ja urapolulla.fi -verkkopalvelut.

Alun perin töissä.fi-hankkeen pääajatuksena oli kertoa opiskelijoille ja korkeakouluopintoja harkitseville, että oman alan tutkinto ei rajoita työllistymistä, vaan tarjoaa mahdollisuuden erilaisille uravaihtoehdoille. Tämän vuoksi sekä töissä. fi että urapolulla.fi -sivustoilla korostetaan mahdollisuuksien moninaisuutta.

Vaikka pääkohderyhmänä ovat kaikki korkeakouluopiskelijat, on töissä.fi-sivusto rakennettu pitkälti generalistialat mielessä. Generalistialoiksi mielletään ne opiskelualat, jotka eivät johda suoraan tiettyyn ammattiin. Hankkeen tärkein sanoma onkin se, että opiskelu kannattaa aina, eikä omaa tutkintoa ja osaamista kannata vähätellä.

Töissä.fi kertoo, mihin ammatteihin omalta opiskelualalta valmistuneita on työllistynyt. Tietoa voi hakea toisinkin päin: syöttämällä Polkuja ammattiin -osion hakuun itseään kiinnostavan ammatin saa tietoa, millä eri opinnoilla kyseiseen ammattiin on päädytty. Myös tässä kohtaa eri opintosuuntien määrä saattaa yllättää.

Töissä.fi-sivun lisäksi hankkeessa on toteutettu Urapolulla.fisivusto, joka auttaa muun muassa oman urasuunnan ja osaamisen pohtimisessa. Palvelu sisältää urakyselyn, tehtäviä eri teemoista ja syventäviä harjoituksia. Osa tehtävistä linkittyy töissä.fi-sivustolle.

toiminnot on suunniteltu käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta. Palautetta kerättiin esimerkiksi viime syksynä ja talvena eri puolilla Suomea pidetyissä koulutuksissa, joissa esiteltiin Urapolulla.fi-palvelua ohjaajille ja opiskelijoille.

Myös töissä.fi-sivusto on huomattavasti kattavampi kuin silloin, kun se alun perin julkaistiin. Nyt mukana on dataa kaikista yliopistoista, ja tiedot myös päivittyvät. Vuodenvaihteessa sivustolle lisättiin viime vuoden tiedot ammattikorkeakouluista, ja lähiaikoina saadaan tuoretta dataa yliopistojen viimeisimmästä uraseurantakyselystä. Lisäksi töissä.fi-sivulle on kehitetty kieliversiot, eli palveluun voi tutustua nyt myös ruotsiksi ja englanniksi.

Valmistuneiden itse kirjoittamia urakertomuksia on töissä. fi-sivulla entistä enemmän ja useammalta eri alalta. Oppilaitoksia varten on kehitetty työkalu, jonka avulla palvelussa julkaistuja urakertomuksia voi upottaa esimerkiksi oman oppilaitoksen sivuille.

Töissä.fi-hankkeen on toteuttanut Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätietoja töissä.fi-palvelusta: Marko Kuparinen, Helsingin yliopisto, marko.kuparinen@ helsinki.fi, p. 050 4150542 Lisätietoja urapolulla.fi-palvelusta: Leena Itkonen, Helsingin yliopisto, leena.itkonen@helsinki.fi, p. 050 5935018

Urapolulla.fi-sivulle on tuotettu uutta videomateriaalia, joka on katsottavissa myös YouTubessa Töissä.fi-kanavalla. Muitakin uudistuksia tehdään: suunnistusta sivulle parannetaan ja käyttäjän liikkumista tuetaan polkukartan avulla. Uudet Kuva: Petteri Löppönen, Lumo Image

23

OHJAUSTA MALTALAISITTAIN – alumnien uratarinat ja ainevalintojen yhteys uravalintaan

O

pintoneuvoja Traver Templeman työskentelee Maltalla yksityisessä San Andrea koulussa. Maltalla perusopetusta tarjoavat kunnalliset, yksityiset ja katolliset koulut. Traverin vastuulla on 8-12 luokkalaiset, jotka ovat 11-15 vuotiaita.

Opinto-ohjauksen oppitunnit ovat merkitty lukujärjestykseen. Hänen työskentelynsä painottuu 12-vuotiaiden ainevalintoihin ja 15-vuotiaiden jatko-opiskeluihin ohjaamiseen.

Oppituntien lisäksi Traver tapaa opiskelijat yksilöohjauksissa sekä tarvittaessa huoltajan ja oppilaan yhteistapaamiset.

Traverin lisäksi koululla on myös ohjauksen puolella henkilö, joka vastaa opiskelijan hyvinvoinnista ja sosiaalisesta puolesta – suomalaisittain voitaneen puhua koulukuraattorista. Traverin työn painopiste on nykyisin ura- ja opintoohjauksellinen. Aikaisemmin hänen vastuullaan oli myös oppilaiden kokonaisvaltainen ohjaus, mutta oppilaiden kasvavan ohjaustarpeen vuoksi työtä on jaettu eri ammattilaisten kesken.

Ainevalintojen merkityksen tiedostaminen 12-vuotiaiden kanssa Traver käy läpi erilaisia ammattialoja ja työmarkkinoita. Hän myös esittelee heille yläkoulun loppuluokille tehtävät ainevalinnat yhdessä aineenopettajien kanssa. Esittelyissä kerrotaan aineiden sisällöt ja valintojen vaikutukset jatko-opintoihin ja työllistymiseen. 12-vuotiaille oppilaille ja heidän huoltajille hän järjestää kaksipäiväisen uratapahtuman, jossa esitellään yhdessä aineenopettajien kanssa valinnaisaineet ja suuntautumisvaihtoehdot.

Tapahtumassa on oppilaiden huoltajia ja koulun entisiä opiskelijoita kertomassa omia uratarinoitaan. Traver ohjeistaa tapahtuman puhujat huolellisesti täsmäkysymyksillä: tiesitkö 12-vuotiaana, mitä haluat tehdä työksesi? Minkälaisia valintoja teit omissa opinnoissasi? Tavoitteena Traverilla on, että vuoden aikana oppilaiden tieto valittavista olevista aineista ja niiden merkityksestä on niin hyvä, että heidän ei tarvitse

24

seuraavana vuona valintoja alkaa vaihtamaan. Tässä hän on onnistunut. Hän on vuosien aikana kehittänyt oppaan, jossa esitellään valittavina olevat aineet. Mielenkiintoista on, että oppaassa valinnaisaineiden kuvauksissa on tiivis yhteys työelämään. Aineenopettajat ovat olleet oppaan tekemisissä mukana.

Uramessuilla hyödynnetään alumnien uratarinat 15-vuotiaiden kanssa Traver järjestää uramessut, joihin on pyydetty esittelijät jatko-opiskelupaikoista. Messujen lisäksi oppilaille järjestetään mahdollisuus käydä vierailulla kouluilla ja nähdä fyysisesti mahdollinen tuleva opiskeluympäristö.

Päättöluokkalaiset hakevat kesäkuun puolessa välissä jatko-

opintoihin ja syyskuussa on uusi haku, jolloin voi korotetuilla arvosanoilla hakea uudelleen.

Kaiken kaikkiaan Trevorin päätyö menee kahdeksankymmenen 12-vuotiaan ja kahdeksankymmenen 15-vuotiaan uravalintoihin liittyvien kysymysten parissa. Alumnien seurantaa Trevor tekee vuosittain. Hän saa koulun opintotoimistosta alumnien yhteystietoja ja hän soittelee heitä läpi kysellen kuulumisia ja elämäntilannetta. Hän laittaa ylös potentiaaliset puhujat tulevien vuosien uramessuille. Hän siis hyödyntää ohjauksessa oman koulun opiskelijoiden uratarinoita.

Kalle Vihtari Kirjoittaja on opinto-ohjaaja, joka valmistelee väitöskirjaa aikuislukiosta valmistuneiden opiskelijoiden uratarinoista. Lukuvuonna 2017-2018 hän oli Maltan yliopistossa elinikäisen ohjauksen koulutusohjelmassa.

/HAE POLIISIKSI -TUlE TEKIJÄKSI

polamk.fi

POLIISI POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU

25

Yhteisellä asialla nuoren hyväksi – opinto-ohjaajan työpari voi löytyä yrityselämästä ”Kummallakin ammattiryhmällä on tavoitteena saada oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin”, tiivistää henkilöstön kehittäjänä Saarioisilla työskentelevä Laura Vettenranta oppejaan Critical Friends -koulutuksesta. Taloudellinen tiedotustoimisto TATin koulutusohjelmassa HR-ammattilaiset ja opinto-ohjaajat toimivat toistensa vertaismentoreina.

K

asvatusalan ammattilaiset kehittävät ohjausta, opetusta ja koulun toimintaympäristöä alati muuttuvassa kehyksessä − tulevaisuuden työelämän, yhteiskunnan asettamien osaamisvaatimusten ja uuden sukupolven toiveiden ristipaineessa.

Miten muutosta tulisi johtaa, mihin nuoria ohjata? Mitä koulu haluaisi sanoa tulevaisuuden osaajia rekrytoivalle yritykselle? Entä millaisia valmiuksia työelämä odottaa koululaisilta? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Critical Friends -koulutuksessa.

Critical Friends on vertaismentorointiohjelma, jossa koulut ja yritykset luovat kumppanuuksia. Jokainen koulutuksen osallistuja saa oman parin, ”kriittisen ystävän”, jonka kanssa kehitetään omaa osaamista parityöskentelyn, työpaikkavarjostamisen, ryhmätapaamisten ja pienten tehtävien kautta.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT lanseerasi Critical Friends -koulutuksen vuonna 2017 yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutin ja Suomen Rehtorit ry:n kanssa. Silloin

26

koulutukseen kutsuttiin vertaismentoreiksi rehtoreita ja yritysjohtajia sparraamaan toisiaan johtamiskäytänteissä.

Koulutuksen teemoina olivat muun muassa taloushallinto, kriisiviestintä ja strateginen johtaminen.

Koulutusohjelma sai jatkoa vuoden 2018 alussa, kun mukaan haettiin opinto-ohjaajia peruskouluista ja toisen asteen oppilaitoksista sekä HR-ammattilasta yrityselämästä. Muodostuneet 12 vertaismentorointiparia työskentelevät nyt yhdeksän kuukauden ajan sellaisten aiheiden parissa kuten osaamisen tunnistaminen, työelämätaidot, työelämän pelisäännöt ja rekrytointi. − Tyypillisesti opinto-ohjaajien koulutukset ovat melko teoriapainotteisia, mutta Critical Friendsissä pääpaino on osallistamisessa ja keskusteluissa.

Koulutus tarjoaa alustan, jonka päälle osallistujat rakentavat yhteistä tietoa, kuvailee koulutusohjelmassa fasilitaattorina toimiva Sara Peltola Ohjausosuuskunta Otteesta.

Peltolan mukaan koulutus tarjoaa inspiraatiota omaan työhön sekä muistut-

taa siitä laajemmasta yhteiskunnallisesta kontekstista, johon opinto-ohjaajan työ asettuu. − Koulutuksessa syntyy oivallus siitä, että HR-puolella jaetaan paljon samoja arvoja ja tavoitteita kuin opinto-ohjaajan työssä. Nuoret jatkavat osaamisensa syventämistä koulun jälkeen työelämässä näiden HR-ihmisten huomassa. Siitä syntyy peilauspinta mentorointikeskusteluihin, Peltola jatkaa.

Koulutusryhmästä ja varsinkin mentorointiparista muodostuu yhdeksän kuukauden aikana tiivis yhteenliittymä.

Luottamusta ja turvallisuuden tunnetta tarvitaan, jotta voidaan puhua avoimesti ammatillisesta kehittymisestä ja urahaaveista. Mentoroitavan kanssa voi puhua tutuista asioista, mutta ilman kilpailuasetelmaa.

Koulutusohjelman yksi tavoite on synnyttää pitkäaikaista paikallista yhteistyötä koulujen ja yritysten välille.

Siksi työskentelyparit on pyritty muodostamaan maantieteellisesti mahdollisimman läheltä toisiaan.

− Toiveena on, että ohjelman aikana syntyisi opinto-ohjaajille paitsi työelämäkontakteja, myös luottamuksellisia henkilösuhteita, joissa voidaan mennä paljon syvemmälle kuin muissa koulutuskeskusteluissa, Peltola päättää.

Opetushallitus rahoittaa kahden uuden Critical Friends -koulutusryhmän muodostamista vuodelle 2019. Ensi vuodelle mukaan kutsutaan jälleen opintoohjaajia sekä rehtoreita ympäri Suomen.

Korjaus lehden 2/2018 artikkeliin

Opinto-ohjaajan juhlanumeroa lukiessaan Marja Pakaste oli huomannut tarkkasilmäisesti virheen ja lähetti toimitukselle täsmennyksen Seppo Seinän haastattelusta tehtyyn artikkeliin.

"Huomasin sinänsä ansiokkaassa Seppo Seinän antamassa haastattelussa vuosilukuvirheen. Ammatillisten oppilaitosten oppilaanohjaajien koulutus ei alkanut, kuten hän kertoo 1.8.1983 vaan ensimmäinen kurssi, jossa olin vetäjänä kumppaninani Aila Kalm, alkoi jo 7.6.1982 Joensuun korkeakoulun kesälukukaudella. Kurssin laajuus ensimmäisellä kesäjaksolla oli 80h ja toisella jaksolla kesäkuussa 1983 se oli 92h. Kurssijaksojen välillä suoritettiin etätehtäviä.

Lääninkouluneuvos Eero Solala, joka toimi Keskiasteen oppilaanohjausja oppilasvalintatoimikunnan puheenjohtajana (ns. KOVA-toimikunta), vai-

Critical Friends vuonna 2019 •

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin vertaismentorointiohjelma, jossa opinto-ohjaajat ja HR-ammattilaiset sekä rehtorit ja yritysjohtajat sparraavat toisiaan.

•

Mukaan haetaan 15 opinto-ohjaajaa eri puolilta Suomea. He saavat oman työskentelyparin maantieteellisesti mahdollisimman läheltä.

•

Koulutus alkaa helmikuussa 2019 ja kestää noin yhdeksän kuukautta.

•

Koulutuksen keskiössä on parityöskentely, jonka lisäksi on kolme koko ryhmän yhteistä lähitapaamista.

•

Ohjelman tavoitteena on lisätä opinto-ohjaajien kontakteja työelämään ja sitä kautta tuoda kouluille työelämäkumppaneita.

Opinto-ohjaajille tarjotaan työkaluja nuoren ohjaamiseen, osaamisen tunnistamiseen ja työelämään hakeutumiseen. Opintoohjaajan työelämätuntemus lisääntyy ja sitä kautta päivitettyä tietoa on tarjolla myös nuorille enemmän.

•

Koulutus on osallistujille maksuton. Opinto-ohjaajat vastaavat omista matka- ja majoituskustannuksistaan.

•

Koulutusta rahoittavat vuonna 2019 Opetushallitus ja TAT.

•

Opinto-ohjaajien ja rehtoreiden ilmoittautuminen käynnistyy 8.10.2018 osoitteessa www.tat.fi/critical-friends

kutti tuntuvasti siihen, että koulutus aloitettiin. Toimikunta, joka mm. teki esityksen siitä, miten ammatillisten oppilaitosten oppilaanohjaus tulisi järjestää, oli luovuttanut mietintönsä 12.1.1982.

Eero Solala toimikin ensimmäisen koulutusjakson kurssinjohtajana. Minä olin AKH:n oppilaanohjauksen suunnittelijana keskeisesti mukana ja vetäjänä sitten muutamassa muussakin 80-luvulla järjestetyssä oppilaanohjaajien koulutuksessa. Koulutusta järjestettiin 80-luvulla vuosittain noudattaen keskiasteen koulunuudistuksen toteuttamisaikataulua peruslinjoittain.

Seppo Seinän mainitsema vuonna 1983 alkanut kurssi Kajaanin Täydennyskoulutusyksikössä oli siis järjestyksessä toinen ammatillisten oppilaitosten oppilaanohjaajien koulutus."

27

Toimikunnilta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

T

oivon mukaan sinullakin oli virkistävä ja akkuja lataava kesä. ”Nyt on epäselvää …”, ”Lisäksi epäselvyyttä tuo …”, ”On sovittu käytäntöjen uudistamisesta, mutta …”, ”Esitetään uusia toimintatapoja …”, ”Tarvitsen apua periaatteista sopimiseen …”, ”Miten nyt toimitaan …”, ”Eikö tätä tehdäkään näin …” Tuntuuko yhtään tutulta?

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on harmittavan paljon epäselviä asioita. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloitti elokuussa iso joukko viime kevään peruskoulunsa päättäneitä. Samalla oppilaitoksiin on hakeutunut pitkin kevättä ja kesää jatkuvan haun kautta alan vaihtajia, omaa suuntaansa etsiviä nuoria ja aikuisia. Lisäksi luonnollisesti kaikki jo aikaisemmin opintonsa aloittaneet ovat palanneet. Me opinto-ohjaajat ja koko koulun väki on kovan paikan edessä.

Ammatillisen koulutuksen toimikunta kokoontui viime keväänä maaliskuussa ja toukokuun lopulla edistämään yhteistä asiaamme. Lisäksi SOPOn loppukevään alue- ja toimikuntaseminaariin osallistui jonkin verran ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajia (enemmänkin olisi mahtunut, KIITOS mukana olleille). Ammatillisen koulutuksen toimikunnasta Sirpa oli SOPOn edustajien mukana toukokuussa OAJssa keskustelemassa ja nostamassa esille eri kouluasteiden asioita: vahvasti esillä mm ohjattavien määrän rajoittaminen sekä opinto-ohjaajan työnkuva.

Valtiovallan taholta on myönnetty, että reformityöskentelyssä on tullut virheitä, esim. opiskelu- ja urasuunnittelutaidot arvioidaan numerolla. On lupailtu korjauksia. Toimikunta on keskuudessaan kesän aikana miettinyt, miten viemme asiaa omalta osaltamme eteenpäin. Jos / kun sinulla on esimerkkejä / asioita, jotka eivät ole nyt kovin toimivia tai

28 28

ovat mielestäsi virheellisiä, myös kehittämisideat, laita sähköpostia meille sirpa.puikkonen@gradia.fi Viedään asioita yhdessä eteenpäin.

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp on alkanut jollain tavalla elää arjessa. Olisi todella mielenkiintoista nähdä se kirjo, miten sitä toteutetaan.

Ja ehkä vielä mielenkiintoisempaa olisi kuulla, miten ko. osaamispiste arvioidaan asteikolla 1-5. Millä etiikalla annetaan arvosana! Toimikunta laittaa asiasta kyselyn Opinto-ohjaus kaikille kiinnostuneille fb-sivustolle tämän lehden julkaisun jälkeisenä viikonloppuna. Käythän vastaamassa.

Joku meistä on aloittanut vuosityöajassa nyt elokuussa, osa siirtyy vuodenvaihteessa. Omassa oppilaitoksessani vuosityöaikaan siirrytään elokuussa 2019. Ehkä Turun opopäivillä asiasta olisi jo jotain oikeasti konkreettista kerrottavaa. Ovathan päivät 7.-9.2. jo kalenterissasi? Eräs kollega tiedusteli OAJsta opinto-ohjaajien palkasta ja sai vastauksen, josta tässä osa: ”Opettajien ja opinto-ohjaajien palkkaero on vuosien kehityksen tulos. Uudet sopimusmääräykset ovat loppuvaiheen kompromissien lopputulos. Loppuvaiheessa valinta oli sen välillä, jäävätkö opinto-ohjaajat vanhaan sopimukseen vai otetaanko tämä. Opinto-ohjaajien sopimus ei kaikilta osin ole opettajien vastaavan tasolla. Se on kuitenkin selkeästi nykyistä parempi.”

Muistetaan, että tämä mielettömän mielenkiintoinen työ on kuitenkin vain työtä. Opinto-ohjaajan eettisten periaatteiden mukaan: ”Opinto-ohjaaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Opinto-ohjaaja tunnistaa oman rajallisuutensa ja on valmis hakemaan apua, kun sitä tarvitsee.”

Pidä huolta itsestäsi ja lähikollegasta.

Sirpa Puikkonen Ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj

Lukiotoimikunta

Toimikunnan esittely

Lukiotoimikunta aloitti toimintansa jo helmikuun vuosikokouksen jälkeen, mutta esittely tulee vasta nyt, sillä kokoonpano vahvistettiin hallituksen kokouksessa myöhemmin keväällä.

Kaikissa toimikunnissa on puheenjohtaja, joka on myös hallituksen jäsen, sekä viisi muuta toimikuntalaista.

Tapaamme noin 4 - 5 kertaa vuodessa mutta olemme sähköpostitse yhteydessä paljon useammin. Valmistelemme lausuntoja ja kannanottoja hallituksen puolesta ja otamme mielellämme vastaan ajatuksia, ideoita, kysymyksiä ja kommentteja teiltä kollegoilta ympäri Suomen.

Anna Quagraine Toimin opinto-ohjaajana (OPV) Mattlidens gymnasiumissa Espoossa.

Olen SOPOn hallituksen jäsen ja lukiotoimikunnan puheenjohtaja. Alunperin opiskelin aineenopettajaksi (englanti ja ruotsi), mutta jatkoin pian opintoohjaajaksi. Ohjaan sekä kansallista opetussuunnitelmaa seuraavia ruotsinkielisiä nuoria että englanninkielistä IB-tutkintoa suorittavia lukiolaisia.

Vapaa-aika kuluu voimatreeneissä, tanssiessa, ommellessa ja lukiessa.

Nina Enkkelä (myös hallituksen jäsen) Olen koulutukseltani FM, kieltenopettaja (ranska, englanti, S2), mutta työskennellyt huomattavasti enemmän ja pitempään opinto-ohjaajana, yli 20 vuotta. Olen työskennellyt myös peruskoulussa muutaman vuoden ja yhden vuoden ammatillisessa oppilaitoksessa. Olen vuosityöajassa paikallisella sopimuksella. Olen ainoa opinto-ohjaaja 300 opiskelijan lukiossa, ja lisäksi ohjaan kahden tutkinnon opiskelijoita, n. 30 tänä lukuvuonna.

Vapaa-aika kuluu paljolti kotona perheen kanssa ja liikunnan parissa.

Harrastan tennistä, joogaa, pilatesta ja luontoliikuntaa hiihtäen, luistellen, pyöräillen ja patikoiden.

• Ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön uudistaminen, lausunto 3.9.2018

Merja Kuvaja Seinäjoen lukion opo, joka hoitaa kaikki lukion ikäuokat ja kaksoistutkintolaiset. Olen siirtynyt vuosityöaikaan tänä vuonna. Harrastan englannin kieltä ja luovuutta.

• Korkeakoulujen valintamenettely

Maija Pasanen, KM, opintoohjaaja, Kuvataiteilija AMK Olen Linnankosken lukion ja aikuislinjan opinto-ohjaaja Porvoossa. Ohjaan sekä päivälukiolaisia, että iltalinjalaisia ja jonkin verran myös kaksoistutkintolaisten lukio-opintoja. Olen opettajavirkaehtosopimuksessa.

Teen kuvataidetta, kuvanveistoa ja välillä maalaan öljyväreillä. Harrastan tennistä ja vanhan talon remontointia.

Heini Kelosaari Toimin opinto-ohjaajana Someron lukiossa ja Kiiruun koulussa. Lukiolaisten lisäksi ohjaan yläkoulussa pääsääntöisesti seitsemäsluokkalaisia. Minulla on lukion OPV sopimus, vaikka työnantaja välillä ehdotteleekin kokeilusopimusta.

Opinto-ohjauksessa minua kiinnostaa erityisesti opinto-ohjaus verkostoyhteistyönä ja aktiivinen, uutta kokeileva, ote opinto-ohjaukseen. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa, mökkeillessä ja mm. lukemista, ratsastusta ja koripalloa harrastaessa.

Eero Nummenmaa Olen valmistunut Itä-Suomen yliopistosta Kasvatustieteen maisteriksi keväällä 2013. Tällä hetkellä työskentelen Vantaalla Sotungin lukiossa opintoohjaajana. Olen opettajavirkaehtosopimuksessa. Vapaa-ajallani tykkään syödä hyvin, urheilla monipuolisesti, pelata Fifaa, kuunnella Suplaa ja lukea kirjoja.

Ajankohtaisia asioita • Uusi lukiolaki astuu voimaan 1.8.2019 • Valtioneuvoston asetus lukiolaista, lausunto 3.9.2018

• Opetussuunnitelmatyö käynnistynyt

• Yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishankkeen tapahtuma 24.8.2018 Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa, tallenne katsottavissa OHA-forumin verkkosivuilla Hyvää syksyä toivottaen, Anna Quagraine lukiotoimikunnan puheenjohtaja

Perusopetustoimikunta

Perusopetustoimikunnan kokoonpano Mia Gerdt Kaukajärven koulu, Tampere. Erityisesti olen kiinnostunut maahanmuuttajien ohjauksen kehittämisestä, mutta kaikki muukin ohjauksen pohdiskelu ja uudenlaisen toiminnan kokeilu peruskoulussa kiinnostaa ja vie mukanaan. Vapaa-ajalla harrastan ryhmäliikuntatunteja sekä matkustelua.

Kotona Xboxia kanssani pelaa mies ja eskarilainen. mia.gerdt@gmail.com Nina Heikkinen Ritaharjun koulu, Oulu. Koulumme on Suomen suurin peruskoulu ja osa monitoimitaloa. Minulla on myös yrittäjyyskasvatuksen opetusta. Aiempaa kokemusta löytyy aikuisten urasuunnittelun koulutuksista ja verkko-ohjauksesta. Toimikunnan pj ja SOPO:n hallituksen jäsen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun opinto-ohjaajat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. nina.heikkinen@eduouka.fi

Hans Kankkonen Merenkurkun koulu Vaasa. Ohjattavien määrä 240 (8.-9.luokat). Lisäksi olen koulun johtoryhmän jäsen. Kansainvälisen toimikunnan jäsen ja SOPO:n hallituksen varajäsen. hans.kankkonen@edu.vaasa.fi Pia Koski-Stremmelaar Kirkkojärven koulu, Espoo. Suuri, monikulttuurinen yhtenäiskoulu, jossa ohjattavia vähän yli 200. Meitä on kaksi opoa ja olemme jakaneet työmme siten, että kollegani hoitaa pienluokat ja minä maahanmuuttajaryhmät. Uudenmaan opinto-ohjaajien hallituksen jäsen. pia.koski-stremmelaar@espoo.fi Anja Laaksonen Aurinkolahden peruskoulun (Vuosaari, Helsinki) opinto-ohjaaja.

Koulu on suuri yhtenäinen pk, jossa myös erityisopetuksen pienluokkia.

Minulla on pitkä kokemus eri kulttuuritaustaisten oppilaiden ohjaamisesta ja mukautetun opetuksen oppilaista.

Mottoni on: "Jokainen oppilas saa jatko-opintopaikan pk:n jälkeen, jos ottaa opettajien ja opinto-ohjaajan neuvot vastaan." Sopon sihteeri ja hallituksen jäsen. Uudenmaan opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja. sihteeri@sopo.fi Tuija Ristimella Ounasvaaran peruskoulu. Ohjattavien määrä noin 230 (7. - 9. luokat sekä joustavan perusopetuksen luokka).

Olen koulumme johtoryhmän jäsen ja SOPO ry:n hallituksen varajäsen. tuija.ristimella@rovaniemi.fi

KYSELY JÄSENILLE

Perusopetustoimikunta haluaa selvittää SOPO:n jäsenille kohdistetulla kyselyllä perusopetuksen opinto-ohjaajien työskentelyolosuhteita. Tavoitteena on hyödyntää kyselyn avulla tulevaa tietoa OAJ:n ja muiden instanssien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Pyydämme teitä vastaamaan kyselyyn 28.9. mennessä.

Kysely osoitteessa https://urly.fi/11Jj Kiitos ennakkoon! :-)

29 29

Kolu mni

– Timo Vainionpää

Ministeriön, Opetushallituksen ja oppilaitosmammuttien johto KET-jaksolle

U

usi lukuvuosi on taas saatu käyntiin ja ammatillisen puolen opinto-ohjaajana täytyy sanoa, että koskaan ei ole ollut asiat enemmän levällään ja ohjeistukset hatarampia, kuin tänä syksynä uutta reformin mukaista ammatillista koulutusta käynnistellessä. Ministeriö ja Opetushallitus sai kasailtua uuden ammatillisen koulutuksen, johon jäi melkoisesti parannettavaa ja onneksi he myös itse tunnustavat asian. Aikataulu oli niin kireäksi vedetty, että ohjeistukset ovat vajavaisia tai niitä ei yksinkertaisesti ole. Tämä heijastuu tietenkin siihen, että oppilaitosten omat ohjeistukset ovat vielä pahasti vaiheessa ja lukuvuosi on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa. Opinto-ohjaajan oven takana onkin entistä pidempi jono vastauksia vailla olevia opiskelijoita ja opettajia, joille voi tarjota vain mutu-vastauksia ja saldona on epävarmuutta sekä ylimääräistä stressiä. Uudistuksen kiireisellä aikataululla on perusteltu sitä, että suunnittelutyö on toteutettu erilaisissa, osin jopa epävirallisissa, suunnittelutyöryhmissä, joista on puuttunut koulutuskentän käytännön tuntemus, ja tämä valitettavasti näkyy myös tuotoksessa. Tämä käytännön tuntemus puuttuu valitettavasti myös isojen mammuttioppilaitosten johtotasolta, joista on toki ollut edustajia näissä ryhmissä. Olenkin aidosti kateellinen lukioille ja peruskouluille, joissa talon johto on mukana koulujen jokapäiväisessä toiminnassa, ja siten vielä ymmärtää mikä voi toimia koulun käytännöissä ja mikä ei.

Kun käytännön edustusta ei työryhmissä ole ja uudistusten suunnittelijat ovat viime vuosina etääntyneet käytännön koulumaailmasta, niin nyt olisi paikallaan kouluelämään tutustumisjaksot eli KET-jaksot Ministeriön ja Opetushallituksen työntekijöille sekä oppilaitosmammuttien johtajille.

On mahdotonta tehdä viisaita ja käytännön koulutyötä tukevia päätöksiä ilman käsitystä perustyöstä. Meidän kaikkien tavoitteena on kuitenkin koulujen ja oppilaitoksen toiminnan kehittäminen kustannustehokkaasti siten, että tärkein tavoite, opetussuunnitelman mukainen oppiminen, saavutetaan.

Aikuisten ja nuorten yhteinen ammatillinen perustutkinto on hyvä asia, ja erilaiset oppijat samassa ryhmässä myös rikastuttavat opetusryhmää. Mutta jostain on vallalle noussut sellainen käsitys, että peruskoulun päättävä nuori, ja jopa peruskoulun alaluokkalainen, on kykenevä hyvin aikuismaiseen toimintaan eli haluaa/kykenee itsenäisesti/ryhmätyönä sekä suunnittelemaan että toteuttamaan mm. monialaisia

30

projekteja. Sama itsenäisyyden ja suunnitelmallisuuden oletus näkyy uudessa ammatillisessa koulutuksessa vaatimuksena oman urasuunnitelman tekemiseen ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Kysyin asiaa oppilaitoksessani aloittaneilta nuorilta ja aikuisilta ensimmäisinä koulupäivinä ja vain muutama aikuisempi omasi pidemmän tähtäimen urasuunnitelmatavoitteen. Tämä suunnitelma tulisi kuitenkin jokaisen tehdä yhteistyössä opettajan/opinto-ohjaajan kanssa, mutta mitä kirjata heti alussa, kun kuva työurasta muodostuu vasta ammatillisen kasvun myötä opintojen edetessä.

Kaikki tämä kuitenkin takaa sen, että työt ei koulumaailmasta lopu. Opetusta, ohjausta sekä opinto-ohjausta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän ja työelämässä oppiminen ei oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimista korvaa vaan täydentää. Vielä kun nämä asiat tajuttaisiin Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja mammuttioppilaitosten johdon taholla ja sitä kautta saataisiin käytännön järki kuuluviin tulevissa koulutusuudistuksissa. Toivotankin nämä tärkeitä päätöksiä tekevät sankoin joukoin tutustumaan arjen koulu- ja oppilaitosmaailmaan.

Timo Vainionpää, SOPO ry:n hallituksen jäsen ja ammatillisen koulutuksen toimikunnan vpj.

Euroguidance tiedottaa

Kuinka voisimme palvella paremmin?

Ohjauksen ammattilaiset ovat puhuneet Opetushallitukselta odotetaan ennakoivaa tiedottamista ja alueellisia koulutuksia Ohjaustyön ammattilaiset opetus- ja TE-hallinnossa sekä nuorisotoimessa odottavat Opetushallitukselta asioista etukäteen kertovaa tiedottamista, alueellisia koulutustilaisuuksia sekä ohjaajille tarkoitetun informaation keskittämistä yhteen paikkaan. Tämä nousi esiin Opetushallituksen keväällä 2018 toteuttamasta kyselystä, johon vastasi yli 400 ohjauksen ammattilaista valtakunnallisesti.

Täydennyskoulutusta lisää Ohjaajat pitävät Opetushallituksen tarjoamaa täydennyskoulutusta tärkeänä keinona kehittää omaa osaamistaan. Koulutuksia toivotaan maakuntiin, sillä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien ei aina ole mahdollista osallistua Helsingissä järjestettäviin tilaisuuksiin työnantajansa kustannuksella.

Opetushallitukselta odotetaan myös webinaareja, verkkokoulutuksia ja ruotsinkielistä täydennyskoulutusta.

Vastaajien mukaan hyvässä täydennyskoulutuksessa yhdistyvät asiantuntijapuheenvuorot erilaisiin työmenetelmiin. Koulutussisällöistä eniten kannatusta saivat aikuiset ja työelämän murros, ammatillisen koulutuksen uudistus, digitaalisuus ohjauksessa, kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus sekä kansainvälisyys ohjaustyössä, ja oppilaitosten ja nuorisoalan yhteistyö.

Tietoa ennakkoon Opinto-ohjaajat olivat sitä mieltä, että Opetushallituksen tulisi lisätä heille suunnattua tiedotusta. Tietoa kaivataan tulevista muutoksista ja tapahtumista hyvissä ajoin ennakkoon. Ohjaajille suunnattua ruotsinkielistä tiedotusta tulisi kehittää, sillä se on nykyisellään riittämätöntä.

Ohjaajat toivovat, että ajankohtaiset uutiset ja työtä tukevat aineistot löytyisivät yhdestä paikasta. Heillä ei ole aikaa

Kuva: Satu Haavisto

seurata useita kanavia tai palveluita. Tiedotuksen sisältöinä korostuivat yksilön elinikäiseen oppimiseen, ohjaajan ammatilliseen kehittymiseen, ohjattavan yksilöllisiin tarpeisiin sekä kansainvälisyyteen ja yhteiskuntaan liittyvät asiat.

Digitaalisten välineiden käyttö vaihtelee suuresti vastaajien välillä, samoin eri kanavien suosituimmuus. Verkkopalvelut, sähköposti, uutiskirjeet, sähköpostilistat ja sosiaalisen median kanavat ovat vastaajilla käytössä. Älypuhelin ja pikaviestimet toimivat viestintäkanavana asiakkaiden kanssa.

Oppilaitosten Wilma-järjestelmää käytetään koulun ja kodin väliseen tiedonkulkuun.

Tärkeitä tietolähteitä ovat oppilaitosten kotisivut, Maailmalle. net, oman hallinnonalan tarjoamat verkko- ja tietokantapalvelut. Pilvipalveluita käytettiin opetus- ja ohjaustilanteissa.

Verkkopohjaiset oppimisalustat, ohjaukseen sopivat sähköiset materiaalit ja itsearviointiin tarkoitetut testit olivat myös käytössä.

Eurogidance löydät sosiaalisesta mediasta: Euroguidance Suomi (Facebook) EuroguidanceFI (Twitter) Euroguidance-tiimin tavoitat sähköpostitse: euroguidance@oph.fi

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa.

Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

31

Mistä sinä haaveilet?

Tee haaveistasi totta yhteishaussa 9.–23.1. tai 20.3.–3.4.2019.

Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku Koulutustarjonta kevään yhteishauissa: PÄIVÄKOULUTUKSET Kulttuuriala

Sosiaali- ja terveysala

Kuvataiteilija (AMK) • kuvataide • valokuva Medianomi (AMK) • animaatio • elokuva • journalismi • mainonnan suunnittelu • tuotanto ja projektinhallinta Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) • sirkus • teatteri

Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Hammasteknikko (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK), Turku ja Salo tai verkko-opinnot Sosionomi (AMK), päivä- tai verkko-opinnot Suuhygienisti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK)

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Bachelor of Business Administration, International Business, verkko-opinnot (haussa 9.–23.1.2019) Tradenomi (AMK) • liiketalous, Turku ja Salo • liiketoiminnan logistiikka • myyntityö • tietojenkäsittely MONIMUOTOKOULUTUKSET Ensihoitaja (AMK) Insinööri (AMK), kemiantekniikka Insinööri (AMK), tekniikka Kuvataiteilija (AMK) Musiikkipedagogi (AMK)

Tekniikan ja liikenteen ala Bachelor of Engineering, Information and Communications Technology (haussa 9.–23.1.2019) Insinööri (AMK) • ajoneuvo- ja kuljetustekniikka • bio- ja kemiantekniikka • energia- ja ympäristötekniikka • konetekniikka • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • tieto- ja viestintätekniikka • tuotantotalous Rakennusmestari (AMK)

Sairaanhoitaja (AMK), Salo Sosionomi (AMK), Salo Tradenomi (AMK), hankinta- ja myyntiosaaminen Tradenomi (AMK), liiketalous, Turku ja Salo Tradenomi (AMK), mediatuotanto, verkko-opinnot

Tarkemmat koulutuskuvaukset julkaistaan nettisivuillamme ja Opintopolussa viimeistään 31.10.2018.