Skip to main content

Opinto-ohjaaja 3/2017

Page 1

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 3/2017

Ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuva Meidän paras koulu! -kilpailun voittaja on valittu

Opinto-ohjaus korostuu

tö än yt kä 17 uu jäs di en st m un a ut ksu

20 en od

oP o

Vu

s

reformissa


X K M A I .F Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk – on huomiseen katsova korkeakoulu, jossa uuden oppimisen into ei ole sidottu aikaan tai paikkaan – se on tapa katsoa maailmaa. Moniäänisen- ja muotoisen korkeakoulun kivijalkoina toimivat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna. Kampuksena koko maailma.

XAMKIN KOULUTUKSET YHTEISHAUSSA 6.– 20.9.2017: KULTTUURI

SOSIAALI- JA TERVEYSALA

Muotoilija (AMK)

Ensihoitaja (AMK), Kotka

• muoti ja puvustus, Kouvola

Fysioterapeutti (AMK), Savonlinna

• palvelumuotoilu, Kouvola

Jalkaterapeutti (AMK), Savonlinna

• puumuotoilu, Kouvola

Sairaanhoitaja (AMK), Kotka, Mikkeli & Savonlinna

LIIKETALOUS Tradenomi (AMK) • liiketalous, Kouvola • myynti ja markkinointi, Kouvola

MATKAILU- JA RAVITSEMISALA Restonomi (AMK), Mikkeli

METSÄTALOUS Metsätalousinsinööri (AMK), Mikkeli

NUORISOKASVATUS Yhteisöpedagogi (AMK), Kouvola & Mikkeli

Lue lisää: xamk.fi/hae

Sosionomi (AMK), Kotka & Mikkeli Terveydenhoitaja (AMK), Mikkeli

TEKNIIKKA Insinööri (AMK) • ympäristöteknologia, Mikkeli

LIIKETALOUS, YLEMPI AMK Tradenomi (YLEMPI AMK) • sähköinen asiointi ja arkistointi, Mikkeli


opinto-ohjaaja 3/2017 Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Opiskelijavalintajärjestelmien uudistukset............................4 Kirja-arviot: Työelämän myytit ja todellisuus ja Ammatinvalinta­kysymys.........................................................6 Meidän paras koulu 2017.......................................................8 LukioJob-kokeilujakso lisää työelämätietoutta....................9 Miltä ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuva näyttää juuri nyt?..................................................................10 Telakkakadun koulun opinto-ohjaajat ja ToiMeen! -hanke..............................................................12 Sanni Grahn-Laasonen: Opinto-ohjaus korostuu reformissa......................................14

TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen

Birgitta Vuorinen: Korkea­­­koulujen

TILAUSHINTA 65 EUR / vsk

Sähköiset Open Badge -merkit profiloivat

ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA ILMESTYMISAIKATAULU 2017 3/2017 15.9. (Aineisto 28.8.) 4/2017 17.11. (Aineisto 30.10.) 1/2018 26.1. JUHLANUMERO (Aineisto 10.1.) 2/2018 16.3. (Aineisto 19.2.) Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille. Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

opiskelija­valinnat uudistuvat................................................16

osaamista...............................................................................21 Osaatko innostaa nuoria kohti unelma-ammattiaan?..........................................................22 Jyväskylän opo-päivillä etsittiin uusia eväitä urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseen..............26 Soihdunkantajina 40 vuotta.................................................29 Toimikunnilta..........................................................................30 Kolumni ..................................................................................34

Suomen opinto-ohjaajat ry www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter @Sopo_ry

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentöä ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

3


.. Puheenjohtajalta Jukka Eero Vuorinen

Opiskelijavalintajärjestelmiä uudistetaan – mikro- ja makrotason kysymyksiä

Suomen opintoohjaajat ry:n hallitus koolla Helsingissä lauantaina 26.8.

S

ekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen valintaperusteita ollaan uusimassa. Ammatillisen koulutuksen osalta päätös tehdään asetuksella. Tätä valintaperusteasetusta on valmisteltu Opetus- ja kulttuuriministeriössä kesän aikana. Vaikka opiskelijavalinnan perusteet koskettavat kymmeniä tuhansia ysiluokkalaisia ja satoja heidän opinto-ohjaajiaan, on ministeriö päättänyt olla kysymättä opinto-ohjaajien mielipidettä asiasta. Sen sijaan lausuntoa pyydettiin mm. Saamelaiskäräjiltä ja Kirkkohallitukselta. Tärkeitä organisaatioita molemmat, mutta tässä asiassa meilläkin olisi ollut sana sanottavana. Perusopetuksen päättöluokkien opinto-ohjaus on pyörinyt jo kuukauden päivät eikä vieläkään ole tietoa, miten oppilaat valitaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Oppilaiden oikeusturva on vaarassa. Ainakaan alku ei anna hyvää kuvaa uudesta amisreformista. Nykyjärjestelmää esitetään muutettavan siten, että mm. taito- ja taideaineiden painotuksesta ja sukupuo-

4

lipisteistä luovuttaisiin. Poistamista perustellaan Opetushallituksen tekemillä koelaskennoilla. Niiden mukaan vuoden 2016 yhteishaun aineiston perusteella koulutukseen olisi tullut valituksi 25 677 perusopetuksen hakeutumisvuonna päättänyttä hakijaa, joka oli 52 hakijaa enemmän kuin voimassa olevien valintaperusteiden perusteella. Tämä on ollut keskeinen argumentti. Yhteisvalinta ei kuitenkaan ole oppilaalle tekninen suoritus. Valintaperusteet ovat aina signaali jostakin. Tämä kertoo esityksen laatineiden henkilöiden ajattelusta melko tyhjentävästi: taito- ja taideaineita ei arvosteta ja sukupuolittunut uranvalinta on OK. Valintaperusteiden mikrotason ongelmia ei ole lainkaan pohdittu tässä esityksessä. Väline on viesti.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukselle tarvetta

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksessa on ollut toinen nuotti. Opiskelijoiden valintaperusteista päättävät korkeakoulut autonomiansa pohjalta itse. Valintajärjestelmät ovat olleet kirjavia, poukkoilevia, nopeasti muut-

tuvia sekä kalliita. Missään muualla ei tällaista moninkertaista testaamista ole keksitty. Kesällä Opetusministeriö sopi yhdessä korkeakoulujen kanssa, että vuonna 2020 ylioppilastutkintotodistuksista tulee pääasiallinen väylä korkeakouluihin. Tämä on selkeä signaali nyt lukion ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaville. Ammatillisessa koulutuksessa palataan viisiportaiseen arviointiin, jotta myös ammatillisen koulutuksen todistuksia voidaan hyödyntää opiskelijavalinnoissa. Julkinen keskustelu on lainehtinut teeman ympärillä. Makrotason ongelmat ovat hyvin tiedossa. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden ylioppilaiden osuus on kasvanut 58 prosentista 68 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Jos Opintopolku kertoisi lukion opinto-ohjaajille – niin kuin peruskoulun opinto-ohjaajille, paljastuisi monille karmea totuus. Opiskelupaikan saaneita on todella vähän. Samaan aikaan erilaiset valmennuskurssit lisääntyvät. Oikeustieteissä opiskelijoista jo 77 prosenttia on kurssitettu ennen pääsykokeita. Toisen asteen koulutuksen juuri päättäneen on vaikea olla samalla viivalla hakijakonkareiden kanssa. ■


Julkisessa keskustelussa ovat painottuneet tarinat siitä, miten joku yksittäinen henkilö on onnistunut saamaan opiskelupaikan ja perustelee näin nykykäytäntöä hyväksi. Niiden tuhansien, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa, ääni ei kuulu. Moni haluaisi aloittaa opinnot välittömästi, mutta pääsykoepohjainen valintatapa rajoittaa mahdollisuuksia hakea samanaikaisesti usealle alalle. Ylioppilastutkinnon painottaminen antaa lukion opiskelijalle signaalin siitä, että lukio-opinnot kannattaa ottaa vakavasti. Opinto-ohjaajilla on iso vastuu, että valintakoeuudistus on jokaisen opiskelijan sekä heidän vanhempiensa tiedossa. ■ Jukka Eero Vuorinen puheenjohtaja

Opinto-ohjaaja-lehti etsii tiedottajaa! Tule mukaan nuorekkaaseen joukkoomme. Etsimme monipuolista viestinnän tekijää työskentelemään projektiluonteisesti yhdistyksemme tiedottajan tehtävissä. Tehtäviisi kuuluu neljä kertaa vuodessa ilmestyvän opintoohjaaja-lehden toimitukselliset tehtävät, sisällön tuotanto sekä lehden taittotyö. Olet sujuva kirjoittaja, mutta taidat myös graafisensuunnittelun perusteet. Lisäksi tehtäviisi kuuluu sosiaalisen median sekä verkkosivujen päivittämistä erillistä korvausta vastaan. Lähetä hakemuksesi 11.10. mennessä puheenjohtaja Jukka Vuoriselle, jukka.vuorinen@uta.fi ja liitä mukaan muutama työnäyte.

HAE LAPIN YLIOPISTOON

Sinne eivät pienetkään unelmat huku Kasvatustiede

ulapland.fi

Oikeustiede Taide ja muotoilu Yhteiskuntatiede

Korkeakoulujen yhteishaku 14.3.–28.3.2018 Haku englanninkielisiin maisteriohjelmiin 1.12.2017–15.1.2018 hakijapalvelut@ulapland.fi 040 485 6583

5


Kirja-arviot

Minkälaisen kuvan välitämme opiskelijoille työelämästä? Työelämän myytit ja todellisuus -teos ravistelee työelämän uskomuksia uusimman tutkimustiedon valossa.

PASI PYÖRIÄ (TOIM.) TYÖELÄMÄN MYYTIT JA TODELLISUUS. GAUDEAMUS. 2017

T

yöelämää käsittelevä uutisointi ja mediakeskustelu ovat sävyltään usein kielteisiä ja ongelmakeskeisiä. Otsikoihin ja lööppeihin päätyvät yleensä irtisanomiset, lomautukset ja yyteet. Aika usein meidän opinto-ohjaajien keskeiseen jargoniin on kuulunut median viljelemät ”totuudet” siitä, miten vakituinen palkkatyö on koko ajan vähentynyt ja pätkätyö on tullut yhä yleisemmäksi. Moni meistä hokee oppilaille, miten työelämässä joutuu vähän väliä vaihtamaan työpaikkaa ja kuulemma ennen niin vakaat työurat ovat pahasti pirstaloituneet. Kaikki nämä ovat työelämän myyttejä. Onko näin todellisuudessa? Tampereen yliopiston työelämän tutkija Pasi Pyöriän toimittamassa tuoreessa kirjassa Työelämän myytit ja todellisuus pureudutaan näihin myytteihin ja ravistellaan toivottavasti myös meidän opinto-ohjaajien sitkeitä uskomuksia. Työelämän tuorein tutkimustieto hätkähdyttää ja saa miettimään. On vaarallista, että välitämme nuorille todellisuutta pessimistisemmän kuvan työelämästä. Meidänhän pitäisi valaa oppilaisiimme toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Kirjassa puhkotaan kymmenen työelämän myyttiä. Ensimmäinen hyvin laajalti levinnyt myytti on käsitys epätyypillisten työsuhteiden dramaat-

6

tisesta lisääntymisestä. Hämmästyttävää on, ettei tutkimusten perusteella tästä ole mitään näyttöä. Suhdanteet heijastuvat työsuhteisiin, mutta mistään pysyvästä ilmiöstä, jossa työelämä muuttuisi koko ajan pois pysyvistä työsuhteista, ei ole kysymys. Tässä yhteydessä on tullut tutuksi puhua laajemminkin työn prekarisaatiosta. Vaikka työelämän muutokset ovat olleet vähäisempiä kuin on annettu ymmärtää, on työelämän koettu epävarmuus lisääntynyt. Moni opinto-ohjaustyötä tekevä muistaa Juha Siltalan Työelän huonontumisen lyhyt historia –kirjan. Joillekin tämä teos oli kuin pyhä totuus työelämästä. Kirjan sanoma otettiin messiaanisena ilmoituksena siitä, Työelämätutkija Pasi Pyöriä puhumassa keväällä 2017 SOPO:n toimikuntaseminaarissa.

mihin maailma oli menossa, vaikka mikään työolotutkimus ei antanut kirjan väitteille selkeää tukea. Epävarmuuden tunteen lisääntyminen on kuitenkin totta. Epävarmuuden ajan sukupolvi Median rummutus ja epävarmuuden lietsominen, erityisesti vuoden 2008 finanssitaantuman jälkeisenä aikana, on aikaansaanut sen, että meille on muodostunut X-, Y- ja Z-sukupolvien jälkeen nyt koulussa oleva epävarmuuden ajan sukupolvi, joka pelkää tehdä valintoja ja on arka ottamaan riskejä. Tämä näyttäytyy nuorison pessimistisyytenä, varovaisina toiveina ja varautumisena vastoinkäymisiin. Tämä sukupolvi turvautuu koulutusvalinnoissaan helposti tuttuihin ja turvallisena koettuihin vaihtoehtoihin. Tuttua kauraa jokaiselle. Lisääntyvää epävarmuutta hokeva unohtaa kuitenkin sen, että epävarmuutta on ollut aina. Vaihtuvat, lyhytaikaiset ja satunnaiset työsuhteet olivat valtavirtaa Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla. Prekarisaatioteoriaan vannoutuneille on kova paikka, kun tilastot osoittavat, että säännöllisen päivätyön rytmi on koko ajan pitänyt pintansa. Ansiotyötä on ennenkin tehty iltaisin, viikonloppuisin ja öisin, mutta tämä ilmiö ei ole ongelmineen uusi. Myytti 24/7 -yhteiskunnasta on kupla. Nuorten työmoraali ennallaan Tämän päivän nuoriin on liitetty moraalisia epäilyjä, joiden mukaan ansiotyön arvostus olisi heikkenemässä.


Nuoria on moitittu laiskuudesta ja työhaluttomuudesta. Jopa presidentti Niinistö viittasi oudosti vuoden 2013 uudenvuoden puheessaan ”oleskeluyhteiskuntaan”. Käsitys nuorten heikkenevästä työmoraalista on siis myytti. Tämäkin myytti puretaan Pyöriän kirjassa. 2010-luvun nuoret eivät arvosta työtä sen vähempää kuin kolme vuosikymmentä sitten työelämään siirtyneet nuoret.

Epävarmuuden tuottami­ sesta on päästävä eroon

Epävarmuuden jatkuva toistaminen on vaarallista. Digitalisaatio, automaatio, tekoäly ja robotit tulevat varmasti muuttamaan työelämää, mutta muutosvauhti on sellaista, että uuden työn muotoutumista on vaikea havaita. Valitettavasti puheesta työelämän jatkuvasta murroksesta on tullut vakiintunut osa julkista keskustelua. Median pessimistisen asenteen ymmärtää median murroksen, yhden työelämän sektorin dramaattisimpien muutosten näkökulmasta. Opinto-ohjaajien ei missään tapauksessa pidä ryhtyä epävarmuuden äänitorveksi. Jukka Eero Vuorinen

Pasi Pyöriän tiivistelmä työelämän myyteistä: • Nuorten työllisyystilanne ei ole niin synkkä kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla. • Nuorten työmoraali ei ole heikentynyt ja nuoret pärjäävät työelämässä hyvin, kunhan pääsevät työn syrjään kiinni. • Työelämän epävarmuus ei ole räjähtänyt käsiin. • 24/7-yhteiskunta on tarua palkkatyön näkökulmasta. • Vakituinen palkkatyö ei ole vähentynyt eivätkä pätkätyöt yleistyneet. • Työpaikkaa ei vaideta kuin paitaa. • Työurat eivät ole pirstaloituneet. • Digitalisaatio on evoluutio, ei revoluutio. Se muuttaa työelämää, mutta ainakaan toistaiseksi palkkatyö ei ole monista ennustuksista huolimatta loppunut.

”Opettajalle kirja muistuttaa, ettei koulu ole ainoa paikka, missä nuoret oppivat työstä ja elämässä tarvitsemiaan taitoja.” Ammatinvalintakysymys on rehellinen kirja valinnoista ja suunnitelmien tekemisestä.

A

nne Ventelän kirjoittama ja Kaisu Joupin kuvaama tietokirja kertoo opiskelusta, työstä ja oman polun etsimisestä. Se sisältää 14 nuoren aikuisen henkilötarinat sekä osioita, joissa käsitellään työtä, omia arvoja sekä työn merkitystä ja muutosta tulevaisuudessa. Kirjaa voi myös hyödyntää opetus- ja ohjaustyössä, eikä vastaavaa materiaalia ole juurikaan ole tarjolla. Se on ihmisläheisesti kirjoitettu ja kertoo oikeita tarinoita oikeasta elämästä. Kirja on konkreettinen ja helppolukuinen. Työn muutosta käsittelevät osuudet laittavat lukijan pohtimaan aihetta omassa arjessaan, ja henkilötarinoiden kautta tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja niihin kuuluviin tehtäviin. Henkilöt esiintyvät muutaman aukeaman mittaisissa haastatteluissa omilla nimillään ja kasvoillaan. Vaikka kirja kertoo ammatinvalinnasta, mahtuu henkilötarinoihin työn lisäksi muutakin elämää. Kirjan haastateltavat ovat 20–30-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka kertovat omista kokemuksistaan avoimesti ja rohkeasti. Mukana on monta hienoa kasvutarinaa. Asiat eivät aina ole menneet toivotulla tavalla, mutta nuoret ovat löytäneet omiin tilanteisiinsa hienoja ratkaisuja. Yksi askel johtaa toiseen. Sitäkin käsitellään rehellisesti, ettei työ aina ole kivaa. Opettajalle kirja muistuttaa, ettei koulu ole ainoa paikka, missä nuoret oppivat työssä ja elämässä tarvitsemiaan taitoja. Joskus välivuosikin voi

ANNE VENTELÄ, KAISU JOUPPI: AMMATINVALINTA­KYSYMYS. 2017.

opettaa paljon. Se korostaa myös, ettei opiskelu ja oppiminen lopu koulun tutkintotodistukseen. Satu Ristimäki Opinto-ohjaaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

7


” KOULUSSAMME SYKKII LÄMMIN KYLÄKOULUSYDÄN” Meidän paras koulu! -kilpailun voitti Haapamäen yhteiskoulu. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjesti kilpailun 70-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yhteistyössä Suomen Opinto-ohjaajat ry:n kanssa.

M

eidän paras koulu! -kilpailussa etsittiin keväällä 2017 Suomen yhteisöllisintä koulua. Kriteereinä yhteisöllisyyden lisäksi olivat suvaitsevaisuus, oppivaisuus ja aktiivinen toiminta omassa ympäristössä. Voittajaksi valittu Haapamäen yhteiskoulu onnistui omalla kilpailuvideollaan viestimään rajat ylittävää yhteisöllisyyttä. Koulun videolta käy ilmi, kuinka myös perheet osallistuvat koulun arkeen. ”Kolme vuotta sitten unelmamme toteutui, kun mittava koulumme peruskorjaus valmistui. Saimme kaikki perusopetusluokat saman katon alle ja koulunkäynti yhtenäiskoulussamme saattoi alkaa. Koulussamme sykkii lämmin kyläkoulusydän, jossa aidosti olemme yhtä suurta perhettä: oppilaat, henkilökunta ja kotijoukot. Sanotaan,

8

että yhtenäiskoulu on toiminnallisesti valmis noin kymmenen vuoden päästä, mutta minusta tuntuu, että olemme jo nyt kolmen vuoden harjoittelun jälkeen aika hyvässä iskussa. Onhan tämä meidän paras rakas koulumme”, kommentoi Haapamäen yhteiskoulun rehtori Jukka-Pekka Ärling. Haapamäen yhteiskoulu palkitaan 15 000 € palkinnolla, jonka koulu saa käyttää hyvän työn jatkamiseen yhteisöllisyyden parissa. Kilpailun tuomaristo päätti myös antaa kunniamaininnan oululaiselle Metsokankaan yhtenäiskoululle. Koulu saa kunniamaininnan ansiosta 2 500 € arvoisen stipendin. Yhteisöllisyys vaikuttaa koulujen ilmapiiriin Meidän paras koulu! -kilpailuun osallistui yhteensä 19 koulua ympäri

Suomea. Kilpailulla haluttiin juhlistaa paitsi 70-vuotiasta TATia, myös 100-vuotiasta Suomea ja nostaa juhlavuoden yhdessä tekemisen teemaa esille. ”Koulun yhteishengellä ja yhteisöllisyydellä on merkittävä vaikutus oppilaiden hyvinvointiin. Liian usein kouluja arvioidaan pelkän menestyksen ja arvosanojen perusteella. Me halusimme nostaa esiin, kuinka tärkeää on tehdä töitä myös koulun ilmapiirin ja innostavan yhteistyön eteen”, kertoo TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Kilpailun tuomaristoon kuului Suomen Opinto-ohjaajat ry:n ja Taloudellinen tiedotustoimisto TATin edustajia. Palkinto luovutetaan Haapamäen yhteiskoululle Yrittäjän päivänä 5.9. Haapamäellä. ■


PAREMMILLA TYÖELÄMÄTAIDOILLA UNELMA-AMMATTIIN LukioJob-kokeilujakso lisää lukio-opiskelijan työelämätietoutta ja auttaa selventämään tulevaisuudensuunnitelmia.

T

yöelämä muuttuu ja tulevaisuudessa kilpailu työpaikoista vain kovenee. Työntekijöille asetut vaatimukset muistuttavat jo supersankarin ominaisuuksia. Samalla moni korkeakouluopiskelija pohtii ollako palkansaaja vai eikö olla. Mutta mitä lukiolaiset miettivät työelämän muuttuvista vaatimuksista suhteessa omiin valmiuksiinsa? Seinäjoen lukiossa opiskelijoiden työelämätietoutta lisätään LukioJobkokeilujakson avulla, jolloin opiskelijat saavat samalla tarvittavia eväitä jatko-opintosuunnitelmaan. Lukiossa työelämätietoa voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Ensin tulisi herättää lukiolainen ajattelemaan työelämää ja siihen liittyviä

vaatimuksia. Toiseksi lukion tulisi laajasti esitellä opiskelijalle työelämää ja siihen liittyviä mahdollisuuksia. Kolmanneksi tarvitaan vielä tulevaisuutta ohjaavan ajattelun ja motivaation kehittämistä. Opiskelijan omakohtainen kokemus työelämästä, tuleepa se sitten kesätöistä, osa-aikatyöstä tai LukioJob-kokonaisuuden kautta, on hyvä lisä kartuttamaan opiskelijan työelämätietämystä. Noin kolmasosalla lukiolaisista on selkeä tavoite, joka ohjaa lukio-opiskelua. Toinen kolmas pohtii kahden alan välillä ja viimeinen kolmannes ei tiedä ollenkaan mihin he ovat hakeutumassa lukion jälkeen. Seinäjoella lukion toisen vuoden opiskelijat osallistuvat LukioJobiin keväällä, jolloin koululla

Opiskelijan kokemus: LukioJob pankissa Maaliskuun lopussa sennuilla oli opokurssin puitteissa mahdollisuus mennä tutustumaan haluamaansa työpaikkaan. Sellaiseen, jonne mahdollisesti aikuisenakin haluaisi. Itse pohdiskelin vaihtoehtoja tovin ja lopulta päädyin viettämään Lukiojob-päiväni pankissa. Unelmatyöpaikkaani en vielä tiedä, mutta pankki ja rahoitusala kiinnosti minua kovasti. En tiennyt mitä odottaa, mutta päädyin yllättymään positiivisesti. Pankki työpaikkana tarjoaa mahdollisuuksia ja näkökulmia enemmän kuin harva osaa odottaa. Raha liittyy kaikkien elämään jollain tavoin ja siitä monipuolisuus työn suhteenkin kumpuaa. Lukiojobin pääasiallisena tarkoituksena oli selventää tulevaisuudensuunnitelmia. Oikeastaan se oli muutakin. Työt ja työpaikat ovat selvästikin paljon enemmän kuin odottaa tai tietää. Minulle Lukiojob opetti lisää pankkitoiminnasta ja innosti suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin arvioiden, mutta innolla ja avoimin mielin.

järjestetään työelämäviikko. Eri alojen edustajat ja asiantuntijat esittelevät koululla omaa alaansa, jonka jälkeen opiskelijat valitsevat kiinnostuksen kohteitaan vastaavan alan. Asiantuntijat edustavat niitä aloja, joita opiskelijat ovat itse toivoneet syksyn ohjaustuntien aikana, ja jotka yleensä vaativat korkeakoulututkintoa. Opiskelijapalautteen mukaan parasta LukioJobkokonaisuudessa ovatkin olleet juuri asiantuntijoiden puheenvuorot. LukioJob-kokonaisuuden aikana opiskelijoille järjestettiin lisäksi työelämäkahvila niminen työpaja, jossa oli tarjolla erilaisia aktiviteetteja: cv:n laadintaa, video-cv:n tekemistä, työelämäpeli... Seuraavaksi opiskelijat hakeutuivat kahdeksi päiväksi työpaikkaan, joka nivoutuu heidän jatkoopintosuunnitelmaansa. LukioJobpaikka hankitaan itse, mutta opiskelijoiden kanssa mietitään yhdessä, missä unelma-ammatin osaaja voisi olla töissä, tai millä aloilla osaajia tarvitaan. Samalla he oppivat ottamaan yhteyttä, kertomaan itsestään ja osaamisestaan. Toisena mahdollisuutena oli tutustua itselle mielenkiintoisen alan opiskelupaikkaan. Työpäivistä opiskelijat laativat raportin kokemuksestaan. Löytääkseen oman polkunsa opiskelijoiden kannattaa kartoittaa opiskelumahdollisuuksiaan tarkkaan sekä käyttää aikaa itsetuntemuksensa kehittämiseen. Monesti oma ala ja työpaikka löytyy sattumien summana, mutta tulevaisuuden työelämässä menestyvät ne, jotka tekevät tietoisia valintoja, tuntevat itsensä, tunnistavat osaamisensa ja tekevät töitä tavoitteidensa ja unelmiensa saavuttamiseksi. ■

9


TEKSTI ERIKA PERANDER JA VIRPI SALMINEN

Miltä ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuva näyttää juuri nyt? Tuore kysely kartoitti työn monipuolisuutta ja haasteita ennen reformiuudistusta.

S

uomen opinto-ohjaajat ry:n ammatillisen koulutuksen toimikunta toteutti kevään ja kesän 2017 aikana sähköisen kyselyn ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvasta. Tarkoituksena oli kartoittaa ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuvaa ennen reformiuudistusta. Kyselyyn vastasi SOPO ry:n jäsenistöön kuuluvista ammatillisista opinto-ohjaajista noin 41%. Kyselyaineiston tulokset vahvistavat olemassa olevaa tietoa työnkuvan laajuudesta sekä monipuolisuudesta. Lisäksi tulokset tuovat esiin uusia tutkimushaasteita.

Laaja ja monipuolinen työnkuva haastaa ja inspiroi

Ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevän opinto-ohjaajan ohjaamat opiskelijat tulevat erilaisista taustoista ja ryhmistä, ja ohjattavien ryhmä on usein erittäin heterogeeninen. Opinto-ohjaajat ovat ohjanneet monikulttuurisia opiskelijoita, maahanmuuttajaopiskelijoita, erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita (HOJKS),

10

useaa tutkintoa samanaikaisesti suorittavia opiskelijoita, peruskoulupohjaisia opiskelijoita, lukion oppimäärän tai YO -tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, lukion tai perustutkinnon keskeyttäneitä opiskelijoita sekä AMKtai Yliopistotutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Näin ollen myös työnkuva on varsin laaja ja monipuolinen. Työtä tehdään niin yksittäisten hakijoiden ja opiskelijoiden kuin suurien ryhmien ja joukkojen kanssa. Ammatilliset opinto-ohjaajat ovat aktiivisia oman työn kehittäjiä ja yhteistyö eri verkostojen ja sidosryhmien kanssa onkin välttämätöntä. Tyypillisesti opintoohjaajat myös kuuluvat erilaisiin työryhmiin ja perehdyttävät muita tahoja opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyöverkostot ovat laajat ja ulottuvat oppilaitoksen ulkopuolelle. Kyselyn perusteella parhaiten esille nousee yhteistyö kodin ja koulun, nivelvaiheen yhteistyö eri oppilaitosten kanssa sekä yhteistyö elinkeinoelämän sekä TE -palveluiden kanssa.


Kuka vastasi? Kyselyyn vastanneita opintoohjaajia oli yhteensä 114, miehiä oli 19 ja naisia 95. Suurin osa työskenteli Länsi-Suomessa. Iältään vastaajat sijoittuivat keskimäärin 51–55 vuoden välille. Valtakunnallisille opintoohjauspäiville vastaajat ovat osallistuneet tyypillisesti 1–3 kertaa.

Tuloksissa huomiota herättää ohjattavien opiskelijoiden suuri määrä. Tyypillisimmin ohjattavien määrä vaihtelee 351-400 opiskelijan välillä. Huolestuttavaa on, että yhdellä kyselyyn vastanneista on jopa 801–  900 ohjattavaa opiskelijaa – kauas siis jäädään OAJ:n suosituksesta, jonka mukaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa 200 ohjattavaa opiskelijaa on maksimimäärä opinto-ohjaajaa kohden. Kyselyn perusteella vain 23:lla opinto-ohjaajalla tämä suositus toteutuu.

laajoja. Ohjattavien määrät ovat lisäksi erittäin suuria vastoin OAJ:n suositusta (200 opiskelijaa/opinto-ohjaaja). Ammatillisen koulutuksen puolella on ollut useita suuria muutoksia viime vuosien aikana ja siten onkin merkityksellistä pitää yllä ajantasaista tietoa muutoksista. Ammatillisen opinto-ohjaajan työnkuva -kyselyn tarkempi analysointi jatkuu syksyn 2017 aikana. Keväällä 2018 suoritetaan uusi seurantakysely, jolloin saadaan tietoa siitä, minkälaisia työtehtäviä ammatillisen opintoohjaajan työnkuvaan kuuluu reformiuudistuksen jälkeen. Jatkotutkimushaasteena olisi mielekästä selvittää dialogisuuden ominaispiirteiden toteutumista ohjaustilanteissa sekä muistia tukevan kirjallisen ohjauksen toteutumista. Sähköisen ohjauksen lisääntyminen sekä sen moninaiset muodot ovat myös kiinnostava jatkotutkimuksen aihe sekä ohjattavien kokemukset saamansa ohjauksen kiireettömyydestä tai kiireellisyydestä. Osa tulevista kyselyistä sekä tutkimuksista voitaisiin siten suunnata jatkossa suoraan opiskelijoille. ■

Johtopäätökset sekä jatkotutkimusehdotukset

Ohjattavat opiskelijat tulevat hyvin heterogeenisistä taustoista ja opintoohjaajan työhön kuuluu useiden eri yhteistyö- ja sidosryhmien kanssa toimiminen. Ammatilliset opinto-ohjaajat ohjaavat myös kahta ammatillista tutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä ylioppilastutkintoa ammatillisen tutkinnon ohessa suorittavia opiskelijoita, joten voidaan sanoa, että työnkuvat ja työtehtävät ovat jopa häkellyttävän

11


K

eväinen keskiviikko oli Ääneskoskelaisessa Telakkakadun koulussa erilainen koulupäivä. ToiMeen! -hankkeeseen liittyvä, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, toiminnallisten menetelmien kehittämis- ja työpajapäivä sai kymmenen opettajaa palaamaan koululaiseksi koulun penkille. Telakkakadulla toiminnallisuuden lisäämistä opetukseen testataan käytännössä. Koulun oppilaan-ohjaajien Minna Heikkisen ja Kirsi Siukkosen mukaan Telakkakadulla on käytössä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen muotoja: opetuksen liikunnallistamista, pelejä, leikkejä, ryhmäytysharjoituksia sekä oppituntien pitämistä välillä myös ulkona tai koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Myös erilaiset toimintatavat pienryhmäohjauksen yhteydessä, digitaaliset oppimisympäristöt ja toiminnallisuutta tukevat digitaaliset sovellukset ovat osa opettajien arkea.

”Koulutuksessa tuli hyvin kerrattua monia erilaisia toiminnallisen oppimisen menetelmiä. On tärkeää, että meillä on työyhteisönä myös aikaa jakaa kokemuksia ja suunnitella toiminnallisia oppituntikokonaisuuksia yhdessä kollegojen kanssa”, Heikkinen ja Siukkonen summaavat.

Toiminnallistaminen on oppilas- ja ryhmäkohtaista

Toiminnalliset menetelmät tukevat monenlaisten oppilaiden oppimista. ”Ne tuovat kivaa vaihtelua oppituntiin sekä helpottavat oppilaiden keskittymistä. Ne myös aktivoivat oppilaita toimimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja näin ollen harjoittavat tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja”. Menetelmien kirjo onkin yhtä laaja kuin erilaisten oppijoiden määrä. Onkin mahdotonta nostaa yhtä menetelmää toisen yläpuolelle, sillä oppilaat hyötyvät erilaisista menetelmistä eri tavalla. Heikkisen ja Siukkosen mielestä keskeistä kaikissa menetelmissä on oppilaiden vuorovaikutus ja heidän keskinäinen dialoginsa keskusteluineen, väittelyineen ja argumentteineen.

Uusi OPS haastaa yhteistyöhön

Heikkinen on toiminut oppilaan-ohjaajana seitsemän vuotta ja Siukkonen 14 vuotta. Kokemus on tuonut vahvaa näkemystä, mutta myös vahvistanut yhteistyön merkitystä oppilaan ohjauksessa. Telakkakadun koululla on järjestetty uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ainerajat ylittävät työpajapäivät jo useampien vuosien aikana. ”Syksyllä toteutamme yhdessä 8. luokkien POP UP -yrittäjyysprojektin, jossa kasit pääsevät sukeltamaan yrittäjyyden maailmaan toiminnallisuuden kautta. Syksy tuo tullessaan myös Telakan omat Taitaja-kisat, josta haemme vauhtia paikallis-, alue- ja valtakunnallisiin kilpailuihin.”

TEKSTI JA KUVAT MAARIT HONKONEN-SEPPÄLÄ

Telakkakadun koulun opinto-ohjaajat tarttuivat ToiMeen! Kolmivuotinen hanke kokoaa ja kehittää yläkoulujen koulupäiviä fyysisesti aktiivisempaan suuntaan. 12


Toiminnalliset loppuseminaarit opoille ja opettajille

ToiMeen-hankkeen tavoitteena on kerätä yläkoulujen käytössä olevia toiminnallisia menetelmiä valtakunnallisesti sekä jakaa ja jalostaa niitä aineenopettajien kanssa. Hanke päättyy vuoden 2017 lopussa ja sen myötä järjestetään kaksi sisällöltään samanlaista loppuseminaaria. Ensimmäinen järjestetään Nurmijärvellä 16.–17. marraskuuta ja toinen viikkoa myöhemmin Pikku-Syötteellä. ToiMeen-hankkeen projektipäällikkö Kim Lindblad toivoo, että mahdollisimman moni oppilaan-ohjaaja ja aineenopettaja pystyy irrottautumaan koulutyön arjesta ja osallistumaan. ■

ToiMeen! -hanke kehittää yläkoulun opettajille toiminnallisen opetuksen menetelmiä ja välittää tietoa kouluille. Toiminnalliset menetelmät perustuvat Activity Based Learning -viitekehykseen, jossa oppilaan rooli on aktiivinen. Ne hyödyntävät pedagogisia lähestymistapoja, joista keskeisimpiä ovat kokemuksellisen ja osallisuutta vahvistavan oppimisen teoriat. Aidot, osallistujaa aktivoivat oppimisympäristöt ovat tärkeitä. Oppimis­ paikkoja on luokkahuoneen ulkopuolellakin. Tekeminen sitouttaa oppilaat ryhmään paremmin, ja he saavat olla aktiivisia ja vuorovaikutuksessa. Opiskelusta tulee mielekkäämpää. Lisätietoja Humakin nettisivuilta

Telakkakadun yläkoulun kymmenen opettajaa pääsi puoleksi päiväksi takaisin koulun penkille. Kyseessä oli opetusministeriön rahoittaman ToiMeen!-hankkeen koulutus, jossa pohdittiin ja testattiin erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Kyseessä oli siis kohtalaisen toiminnallinen aamupäivä, jossa penkit ja pulpetit oli pääosin siirretty syrjään ja myös sohva otettu oppimistilaksi.

13


T

ärkeä askel uudistustyössä oli eduskunnan keskikesällä hyväksymä päätös ammatillisen koulutuksen uudesta lainsäädännöstä. Kyseessä on suurin koulutusuudistus Suomessa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Uuden ammatillisen koulutuksen ydinasioita ovat yksilölliset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä entisestään lisääntynyt yhteistyö työelämän kanssa. Oppimisympäristöt monipuolistuvat. Tutkinnot laaja-alaistuvat ja niiden määrä vähenee. Jatkossa ei ole enää erikseen nuorten ja aikuisten koulutusta. Kaikessa ammatillisessa koulutuksessa tutkinto suoritetaan näyttämällä osaaminen käytännön työtehtävissä. Jatkossa opiskelijoilla on erilaisia koulutuspolkuja. He tulevat yhä useammin opiskelemaan silloin, kun osaamista on täydennettävä joko oman tai työelämän tarpeiden mukaisesti. Opintojen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), johon kirjataan soveltuva tutkinto tai koulutus, tunnustetaan aiemmin hankittu osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten tätä osaamista hankittaisiin. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opinto-ohjaus ja muu tarpeellinen ohjaus

14

sekä erityinen tuki. HOKS laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa, ja sen tekemiseen voi osallistua tarvittaessa eri asiantuntijoita kuten opinto-ohjaaja, työpaikka-ohjaaja ja erityisopettaja. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma mahdollistaa sen, että opintoja voi suorittaa aiempaa joustavammin ja koulutusajat erityisesti aikuisilla lyhenevät. Uudet pykälät ja toimintatavat muuttavat väistämättä myös opintoohjaajien ja opettajien työtä. Ohjauksen tarve kasvaa ja muuttaa muotoaan. Ohjauksen tulee olla nykyistä enemmän suunnitelmallista ja pitkäjänteistä vuorovaikutusta opiskelijan kanssa sekä osa opetusta. Opiskelipa opiskelija oppilaitoksessa, työpaikalla tai virtuaalisessa oppimisympäristössä, hänellä on oikeus saada sellaista ohjausta ja opetusta, joka mahdollistaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi


Työelämä muuttuu vauhdilla. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa. Ammatillisen koulutuksen on uudistuttava, jotta se kykenee vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän yksilöllisiin tarpeisiin.

Opinto-ohjaus korostuu reformissa

lakiin on kirjattu, että opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. Ohjaamisen tarve tai merkitys ei reformin myötä vähene, vaan korostuu. Opiskelijalle tarjottava ohjaus kokonaisuutena on koko oppilaitosyhteisön ja kaikkien siellä työtään tekevien tehtävä. Siitä vastaavat ohjaus- ja opetushenkilöstö (opinto-ohjaajat, ryhmäohjaajat, opettajat ja kuraattorit) yhteistyössä työpaikkaohjaajien kanssa. Olennaista opiskelijan ja myös henkilöstön kannalta on, että kaikki ohjaus ja opetus muodostavat suunnitellun, monipuolisen ja tavoitteellisen kokonaisuuden ja että eri asiantuntijat toimivat yhteisten periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Asiantuntevaa ohjausta tulee olla tarjolla riittävästi opintojen haku- ja valintavaiheessa, opiskelun aikana ja erityisesti siihen liittyvissä siirtymä-

vaiheissa, jotka toteutuvat aiempaa yksilöllisemmin. Ohjaus kulkee opiskelijan valintojen tukena koko opintopolun ajan. Reformin onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijan tukena on päteviä opettajia ja opinto-ohjaajia. Opinto-ohjaajien ja opettajien kelpoisuusvaatimukset pysyvät ennallaan ja niistä säädetään valtioneuvoston asetuksella vielä tänä syksynä. Uudistus astuu voimaan ensi vuoden alusta. Valmistelu on edennyt tähän asti tiiviissä yhteistyössä kentän kanssa. Nyt on aika muuttaa valmis lainsäädäntö yhdessä käytännön toimiksi ja osaamiseksi oppilaitoksissa sekä työpaikoilla. Siinä tarvitaan teidän osaamista ja ammattitaitoa. Te teette uudistuksen käytännössä. ■ Sanni Grahn-Laasonen Opetusministeri

15


”K

orkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja kahdessa vaiheessa. Keväällä 2018 pääsykokeet muuttuvat niin, että ne eivät vaadi hakijalta pitkää valmentautumista. Vuoteen 2020 mennessä korkeakoulut tekevät laajemman uudistuksen: nykyistä suurempi osa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan arvosanojen perusteella. Todistusten perusteella täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville”, Vuorinen kertoo. Korkeakoulut valitsevat opiskelijoita kaikille aloille ylioppilastutkinnon perusteella sekä soveltuville aloille ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Lukion päättötodistuksen arvosanoja ei käytetä valinnassa. Uudistus koskee kaikkia muita aloja paitsi kulttuuri-, taide- ja liikunta-aloja. Pääsykokeista ei tulla luopumaan kokonaan. ”Ne säilyvät hakuväylänä niille, joilta puuttuu soveltuva todistus tai joiden arvosanat eivät ole riittävän hyviä. Lisäksi avointen korkeakouluopintojen perusteella voi hakeutua tutkinto-opintoihin.”

Lukiossa kannattaa opiskella ahkerasti

Uudistusta on arvosteltu siitä, että todistusvalintojen lisääminen heikentää heikosti toisella asteella menestyneiden mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Muutos ei itse asiassa ole dramaattinen: jo viime kevään yhteishaussa vain kolmasosa yliopisto-opiskelijoista valittiin pelkän pääsykokeen perusteella, 15 % pelkkien ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja noin puolet ylioppilastutkinnon arvosanoista ja valintakokeesta saatavien yhteispisteiden perusteella. ”Jos yliopistot valitsevat jatkossakin noin kolmasosan hakijoista pelkän pääsykokeen perusteella, heikosti ylioppilastutkinnossa menestyneiden asema ei heikkene. Todistusvalinnalla on tarkoitus korvata yhteispistevalinta. Nykymallissahan myös hyvin ylioppilaskirjoituksissa menestyneet ovat joutuneet käymään pääsykokeissa, jatkossa näin ei tarvitsisi tehdä. Toisella asteella opiskelu kannattaa aina. Tämä on hyvä neuvo myös lukion kurssivalintojaan pohtiville.” Kenenkään opintopolku ei ajaudu umpikujaan uudistuksen takia.

Kenenkään opintopolku ei ajaudu umpikujaan uudistuksen takia.

Ryhmäpäällikkö Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo oleellisimmat faktat korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksesta.

Todistukselle lisää painoarvoa opiskelija­ valinnoissa – korkea­­­koulujen opiskelija­valinnat uudistuvat 16


Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä, ja juuri käynnistyvässä lukiouudistuksessa, etsitään ratkaisuja siihen, miten sujuvia siirtymiä toiselta asteelta korkeakoulutukseen voidaan edistää. Ammatillisen koulutuksen arviointiasteikkoa muutetaan kolmiportaisesta viisiportaiseksi, jotta arvosanat erottelisivat hakijoita enemmän. Ylioppilastutkinnon hyväksytyn kokeen suorittamismahdollisuuksien määrää lisätään. Tarkoitus on, että erityisesti ammattikorkeakoulut valitsisivat opiskelijoita ammatillisten perustutkintojen arvosanojen perusteella.

Korkeakoulut tiedottavat vuonna 2020 käytettävistä valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018. ”Pitkän aikavälin tavoitteena on, että todistusarvosanojen merkitys valinnoissa on tiedossa jo toisen asteen opintoja aloittaessa. Tämä on huomattava parannus nykytilaan, jossa kevään valintaperusteet saadaan tietoon edeltävän syksyn marraskuussa.”

Ilman odotushuonetta opintoihin

Opiskelijavalintojen uudistus on osa hallituksen kärkihanketta: Nopeutetaan siirtymistä työelämään. Tavoitteena on, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien tulisi päästä jatko-opintoihin sujuvasti ilman välivuosia. ”Nykyisin vain kolmasosa ylioppilasikäluokasta pääsee heti aloittamaan korkeakoulussa, vaikka muutaman vuoden, kirjan ja valmennuskurssin jälkeen heidät todetaan kelvollisiksi korkeakouluopintoihin. Tällaista odotushuonetta emme tarvitse. Väärän alan valinneiden ei tarvitse huolestua. Alaa voi vaihtaa jatkossakin kesken opintojen tai valmistumisen jälkeen. Korkeakoulut kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua sekä tutkinnon suorittaneille reittejä uusiin korkeakouluopintoihin.” ■

• Lisätietoja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksesta http://minedu.fi/opiskelijavalinnat-ja-yhteistyo • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia uudistuksesta http://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat

17


AALLONHARJA 50 vuotta opinto-ohjausta Suomessa Suomen Opinto-ohjaajat ry:n juhlaseminaari 1. – 3.2.2018 Viking Mariella

ILMOITTAUTUMINEN OPOPÄIVILLE Ilmoittaudu verkkosivuilla http://opopaivat2018.fi HINNASTO 1 h hytti 400 € jäsen, 470 € ei jäsen 2 h hytti 350 € jäsen, 420 € ei jäsen 3 h hytti 320 € jäsen, 390 € ei jäsen 4 h hytti 300 € jäsen, 370 € ei jäsen Sisältää risteilyn, majoituksen, kaikki ruokailut ruokajuomineen sekä ohjelman ja iltajuhlat. Lasku lähetetään varauksen yhteydessä annettuun sähköpostiin. Jäsenyys tarkistetaan ennen laskun lähettämistä ja vuoden 2017 jäsenmaksu tulee olla maksettuna. Ilmoittautuminen alkaa 2.10.2017 ja loppuu 31.10.2017. Jälki-ilmoittautuneilta hinta on 50 € kalliimpi.

18


OHJELMA 10:00 – 12:00 Päiväsauna (8 €) 11:00 – 13:00 Private shopping, Shopping Deck 14:30 – 16:00 Koulutuksen ja yhteiskunnan tila Pohjoismaissa, Conference Deck, auditorio • suurlähettiläs Matti Anttonen, Koulutuksen merkitys Pohjolassa • puheenjohtaja Olli Luukkainen, Suomalainen koulutus aallonharjalla myös tulevaisuudessa 16:30 Laiva lähtee Tukholmasta 16:30 – 18:00 Päivällinen (1. kattaus), Viking Buffet 16:30 – 17:15 Workshop 1, AUB, Conference Deck • Mikko Hakala ja Lauri Vaara, Business -kursseista työelämä­ taitoja nuorille (TAT) 16:30 – 17:15 Workshop 2, AUS, Conference Deck • Matti Ristimäki, Työ 2040 • Nuorten Tieto 17:30 – 18:15 Workshop 3, AUB, Conference Deck • Tero Ålander, Johdatusta Puhe-Judoon 17:30 – 18:15 Workshop 4, AUS, Conference Deck • T ristram Hooley, The role of appearance and attractiveness in career (and what careers professionals should do about it) 19:00 – 20:30 Päivällinen (2. kattaus), Viking Buffet 19:00 – 19:45 Workshop 5, AUB, Conference Deck • Leena Jokinen, Tulevaisuusohjaus ja –ajattelu 19:00 – 19:45 Workshop 6, AUS, Conference Deck • Pasi Pyöriä, Työelämän myytit

Torstai 1.2.2018 10:30 – 16:30 Ilmoittautuminen Katajanokan Viking-terminaalissa 11:00 Laivaan pääsee 11:00 Lounas (1. kattaus), Viking Buffet 12:30 Lounas (2. kattaus), Viking Buffet 14:15 – 15:30 Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokous, Conference Deck, auditorio 15:30 – 17:30 Opopäivien avajaiset, Club Mar • ministeri Sanni Grahn-Laasonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö • J ukka Eero Vuorinen ja uusi puheenjohtaja • Opinto-ohjauksen historiaa (mukana mm. Erkki Aho) • Keynote: Tristram Hooley, International trends in policy in career guidance 17:30 Laiva lähtee Helsingistä 17:30 Päivällinen (1. kattaus), Viking Buffet 18:00 – 19:30 Seminaarit koulumuodoittain – perusopetus (AUB) ja lukio (AUS), Conference Deck 20:00 Päivällinen (2. kattaus), Viking Buffet 20:00 – 21:30 Seminaarit koulumuodoittain – ammatilliset oppilaitokset (AUB) ja korkeakoulut (AUS), Conference Deck 21:30 Iltajuhla, Club Mar • Arttu Wiskari 20:00  –  22:00 OPO-karaoke, Bar Music Meister

21:00 – 21:30 Iltajuhla, Club Mar

Perjantai 2.2.2018 (kaikki ajat Ruotsin ajassa) 7:00 – 10:00 10:00 10:30

Aamiainen, Viking Buffet Laiva saapuu Tukholmaan Lähtö opintoretkikohteisiin satamasta 1. Vikingaliv museet 2. ABBA museet 3. Konstfacket ja Dans och Cirkus högskolan 4. Epicenter, Ruotsin innovaatiokeskus (TIETO) 5. Stockholm Quality Outlet, Barkarby 6. Stockholm School of Economics

Lauantai 3.2.2018 7:30 – 10:00 9:00 – 9:45

10:10

Aamiainen, Viking Buffet Opopäivien päättäjäiset • Keynote: Raisa Cacciotore, Miten tuen nuoren itsetuntoa? • Turun vuoden 2019 opopäivät esittäytyvät Laiva saapuu Helsinkiin

19


Maisemanvaihdos virkistää!

Kokous kiikarissa Viking Linen matkassa puitteet ovat kohdallaan. Inspiroivat merimaisemat ja irtautuminen rutiineista saa ajatukset liikkeelle. Olipa ryhmänne ja toiveenne pieniä tai suuria, saat kaikki kokoustiloista ruokailuihin yhdellä varauksella. Sydämellisesti tervetuloa!

HELSINKI–TUKHOLMA-KOKOUS, 41 h ALK. 127 €/HLÖ, A2-HYTTI HELSINKI–TALLINNA-PÄIVÄKOKOUS, 9 h ALK. 38 €/HLÖ

Varaa pikkujoulumatkasi nyt !

VUOROKAUDEN MERIKOKOUS TURUSTA, AMORELLA, 23 h ALK. 50 €/HLÖ, A2-HYTTI Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Tuotetunnus: FRMES.

Varaukset: Helsinki 09 123 571, Turku 02 333 1332, ryhma@vikingline.com. Pidätämme oikeuden muutoksiin.


TEKSTI PETTERI ALANKO JA AIJA HIETANEN

OSAAMISEN TUNNUS Opiskelijan osaamista profiloivat sähköiset Open Badge -merkit yleistyvät oppilaitoksissa.

O

pen Badge on sähköinen osaamismerkki, jonka avulla oppija voi osoittaa ja viestiä osaamistaan. Ensimmäiset merkit on myönnetty jo vuosikymmen alkupuolella, mutta digitalisoitumisen myötä ne on alettu tunnistaa, ja niiden käytöstä ollaan kiinnostuneita. Merkit tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia osaamisen profilointiin. Ilmiönä Open Badge –merkit eivät ole uusi, sillä ihmiset ovat satojen vuosien ajan jakaneet erimuotoisia tunnustuksia. Suomessa Open Badgien eturintamassa ovat oppilaitosten lisäksi olleet muun muassa partiolaiset, joiden ansiomerkeissä sähköisten osaamismerkkien juuret ovatkin.

Opiskelijan osaamisen ensiaskeleet

Opiskelijan näkökulmasta Open Badge-merkit ovat monikäyttöinen tapa kertoa omasta osaamisesta. Esimerkiksi kansainvälinen osaaminen – vaihto-opiskelu ulkomailla tai menestys kieliopinnoissa, on yksinkertaisinta osoittaa oppilaitoksen myöntämällä osaamismerkillä. Luontevia paikkoja merkeille ovat sähköpostin allekirjoitus, sosiaalisen median profiilit sekä erilaiset portfoliopalvelut.

Myös opettajilla ja henkilöstöllä oma merkkinsä

Savonia-ammattikorkeakoulussa on käynnissä projekti, jonka tavoitteena

yhteistyössä työelämän kanssa. Kehittämisprosessissa työelämän edustajat luovat kriteereitä oman alansa tulevaisuuden osaamisesta. Näistä kriteereistä muodostetaan osaamismerkkejä, joita opiskelijat voivat hakea itselleen saavutettuaan kyseisen merkin kriteerit.

Taustatyö tehtävä huolella

on kasvattaa henkilöstön digiosaamista. Taustalla on työn ja opetuksen voimakas digitalisoituminen. Osana projektia Savoniassa on tehty tiimikohtaiset osaamismittarit, joilla voidaan reaaliaikaisesti seurata kunkin tiimin digiosaamisen etenemistä. Kun tiimi saavuttaa tietyn tason, myönnetään tiimin jäsenille DigiOsaajan osaamismerkit. Projekti on otettu hyvin vastaan, ja ensimmäisiä osaamismerkkejä onkin jo juhlistettu yhteisissä henkilöstötilaisuuksissa Tehokkaasti työelämään -projektissa (http://savoniaple.wordpress.com) sen sijaan kehitetään osaamismerkkejä

Ennen osamismerkkien käyttöönottoa, vaatii projekti monenlaista taustatyötä. Merkin visuaalinen suunnittelu on konkreettinen ja usein miellyttävä vaihe, mutta samanaikaisesti tulee luoda mittaristo ja kriteerit, joita vastaan merkki myönnetään. Tarjolla on muutama palveluntarjoaja, joiden järjestelmät mahdollistavat merkkien hakemisen ja myöntämisen, kunhan organisaatiossa ollaan selvillä, kuka kriteerien luomisesta ja merkkien myöntämisestä vastaa. Merkin saajan näkökulmasta palveluntarjoajien prosessit ovat toimivia, kunhan myöntäjän puolelta taustatyö on tehty huolella. Osaamismerkit eivät varmastikaan tule korvaamaan työ- ja tutkintotodistuksia, mutta toimivat hyvänä lisänä ja täydentävänä tietona niiden rinnalla. ■


T

yöelämä muuttuu hurjaa vauhtia: uudenlaista työtä syntyy, vanhaa häviää, työn tekemisen tavat muuttuvat ja teknologian kehittyminen vaikuttaa lähes kaikkiin ammatteihin. World Economic Forum 2016:n mukaan 65 prosenttia tämän päivän nuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. ”Muun muassa robotiikka, tekoäly ja koneoppiminen muokkaavat oppimista ja työelämää tuntemattomaan suuntaan ja luovat täysin uusia ammatteja”, taustoittaa Tiedon sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Päivi Huuhtanen. “Työn tekemisen paikka ja aika menettävät merkitystään, freelancer-tyyppiset työsuhteet yleistyvät ja samaa työtä tehdään harvoin läpi elämän. Etenkin nuoria houkuttelee ennen kaikkea mielekäs työkulttuuri. Lisäksi maailman alati muuttuessa jatkuva aktiivinen oppinen on elintärkeässä roolissa tulevaisuuden työelämässä”, hän jatkaa. Jotta opiskelu tukee tulevaisuuden työelämää, uusia taitoja ja valmiuksia tulisi harjoittaa jo koulussa.

”Päätös jonka tein jo pienenä pitää edelleen, et konttoriin mua ei saa kökkimään ja haluun tehä just sitä mistä mä tykkään enkä niinkään halua miettii, kuinka hyvin palkattua tai arvostettua mun tulevaisuuden työ on!”

Teknologia tulee muuttamaan lähes kaikkia ammatteja ”Jos mietimme esimerkiksi lääkärin työtä tulevaisuudessa, mitä todennä-

”Ainoa mitä on tulevaisuuden suunnitelmana on viisastua ja tehdä elämässä oikeita ratkaisuja niin opiskelujen suhteen kuin muussa elämän osa-alueissa.” 22


”Pian huomattiin opon kanssa että minulla onkin aika selkeät tavoitteet elämässä. Kerroin hänelle, että rakastan musiikkia ja tanssimista ylikaiken. Tykkään muodista ja kauneudesta sekä liikkumisesta.”

OSAATKO INNOSTAA NUORIA KOHTI UNELMA-AMMATTIAAN? Tulevaisuuden ammatteina digiriippuvuden terapeutti, kodin järjestelmäsuunnittelija, robottineuvonantaja ja kaukokirurgi

23


”Mahtavaa olis jos tulevaisuudessa pystyttäisiin esimerkiks lääketieteessä kehittymään merkittävästi tai vaikkapa löytää paran­ nuskeinoja ihmiskuntaa vaivaaviin tauteihin kuten syöpään tai aids:iin. Hienointa olis, jos itse vielä sais olla osana tätä tutkimustyötä ja ammatikseen edistää ihmiskunnan kehitystä ja hyvinvointia!”

köisintä on, että hän hoitaa ihmisiä etäyhteyksien kautta virtuaalisesti ja tekoäly auttaa sairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa. Entistä enemmän lääkärin työ tulee keskittymään myös sairauksien ehkäisemiseen ja terveyden ylläpitämiseen sairauksien hoitamisen sijaan”, kertoo Huuhtanen. Oletko miettinyt, miten omalla työlläsi voisit auttaa koululaisia ja nuoria löytämään unelma-ammattinsa muuttuvassa maailmassa? Tieto innostaa nuoria pohtimaan tulevaisuuden työelämää Teknologiayhtiö Tieto haluaa yhteiskuntaa kehittävänä ja digitalisoinnin keskeisenä toimijana olla mukana auttamassa ja innostamassa nuoria pohtimaan koulutusvalintojaan, uraansa ja tulevaisuuden työelämää. ”Nyt nuoruuttaan elävät koululaiset tarvitsevat omassa elämässään täysin uudenlaisia taitoja, mielikuvitusta ja elämänasennetta, joka tähtää läpi elämän jatkuvaan oppimiseen”, kertoo Tiedon Päivi Huuhtanen. ”Haluamme tehdä jotakin konkreettista auttaaksemme niin koululaisia kuin opinto-ohjaajia ja muita

24


nuoriamme työelämään saattelevia tahoja, ja siksi kehitimme Tietoa tulevasta -projektin osana Suomi100ohjelmaamme.”

Tubettajat tiiviisti mukana

Tietoa tulevasta -projekti käynnistyi keväällä 2017, kun nuorten suosikkitubettajat Tuure Boelius ja Justimusfilmsin Sami, Juho ja Joose haastoivat nuoret pohtimaan tulevaisuuttaan ja tulevaisuuden työtä YouTubessa ja Instagramissa. Visiointia jatkettiin huhtikuussa Heurekassa tubettajaworkshopeissa, joissa nuoret pääsivät rakentamaan fyysiset tulevaisuuden työelämän hahmot yhdessä suosikkitubettajiensa kanssa.

• Osallistu kilpailuun 15.10.2017 mennessä. • Heuraka-vierailut 17.11.2017 – 29.3.2018. • Lisätietoa Tietoa tulevasta -projektista, tarkemmat kilpailuohjeet ja työpajaopas: ► Opetushenkilökunnalle: tietoatulevasta. tieto.fi/kouluille ► Nuorille: tietoatulevasta.tieto.fi • Instagram: @tietoa_tulevasta

Jokaisella koululuokalla mahdollisuus päästä Heurekaan Tieto haluaa mahdollisimman monet suomalaisnuoret mukaan. ”Haastamme kaikki koululaiset miettimään tulevaisuuden työtä ja osallistumaan kilpailuun. Osallistua voi tekemällä kuvitteellisen työhakemuksen ja lähettämällä sen Tiedolle. Palkintona on sadalle luokalle pääsy Heurekan Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttelyyn sekä sen ohessa järjestettävään innovaatiotyöpajaan”, innostaa Huuhtanen. ”Olemme koonneet verkkoon kattavan tietopaketin tulevaisuuden työstä, tutkimuksesta, visioista ja oppaista. Toivomme niistä olevan apua opetustyöhön – ja ennen kaikkea nuorille etsiessään sitä omaa unelma-ammattiaan”, päättää Huuhtanen. ■

25


M

illaista osaamista opolla tulee olla opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksien vahvistamiseksi? Miten me opoina ja ohjaajina voisimme olla tukemassa opiskelijaa hänen valinnoissaan ja päätöksissään? Miten autamme opiskelijaa valmistautumaan tulevaisuuden valinta- ja muutostilanteisiin, joita hän oman uransa aikana kohtaa? Näitä asioita pohdittiin helmikuussa Jyväskylän Opo-päivillä Amkista uralle! -projektin työpajassa, johon osallistui yli 30 eri kouluasteen opinto-ohjaajaa. Aikaisemmin koulutus- ja urasuunnittelu toteutuivat lähinnä koulutus- ja ammattiuran siirtymävaiheissa. Valintoja tehtiin elinikäisen uran näkökulmasta. Uraohjauksen tehtävänä oli auttaa opiskelijaa löytämään hänen piirteitään ja vahvuuksiaan vastaava ammatti. Tänä päivänä elämän suunnittelu alkaa jo lapsuudessa– ammatillisen kasvun prosessi on elinikäinen. Työelämän jatkuva muutos sekä muuttuvat työnkuvat ja osaamisvaatimukset edellyttävät työntekijältä suurempaa valmiutta tehdä valintoja ja muutoksia sekä kehittää omaa osaamistaan. Näiden valmiuksien kehittymisen tukemisessa sekä ammatillisten muutostilanteiden kohtaamiseen valmistautumisessa on meillä opoilla, mutta myös kaikilla muilla ohjauksen toimijoilla, tärkeä tehtävä. Miten autamme opiskelijaa hänen itsetuntemuksensa vahvistumisessa? Millainen hän oikeasti on? Mitä ovat hänen vahvuutensa ja taitonsa, joissa hän on hyvä, tai missä hänellä on vielä kehitettävää? Miten varmistamme, että opiskelijalla on riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Onko hänellä tietoa työelämän realiteeteista, jotta hän voi tehdä valintoja ja päätöksiä riittävän tiedon varassa. Miten opiskelija tekee lopulliset päätöksensä? Millainen on itse päätöksentekoprosessi? Tarvitseeko opiskelija tukea itse päätettävän asian tai vaihtoehtojen jäsentämisessä ja arvottamisessa? Entä uusien näkökulmien ja mahdollisuuksien avaamisessa tai itse päätöksen toimeenpanossa? Esimerkiksi korkeakoulujen tekemät uraseurantakyselyt antavat tietoa valmistuneiden työllistymisestä, opintojen työelämävastaavuudesta ja työelämän

26

osaamisvaatimuksista, joista on apua ohjaajan työelämätuntemukseen ja ennakointitietoon. Erittäin tärkeää olisi havahduttaa opiskelijaa tunnistamaan, miten hän päätyi lopulliseen päätökseen? Mikä oli tietoista valintaa, mikä sattumaa? Millaiselta päätöksenteko tuntui? Kertooko päätöksentekoprosessi jotain hänestä päätöksentekijänä? Näiden kysymysten pohtimisella tuetaan opiskelijan päätöksentekotaitojen ja metakognitiivisten taitojen kehittymistä ja helpotetaan tulevaisuuden päätöksentekotilanteita. Samalla lisääntyy luottamus siihen, että ’kykenen tekemään hyviä valintoja’.

Ohjaajan itsetuntemus – ”Toisaalta kaikesta ei tartte tietää kaikkea”

Kuten edellä todettiin, on tärkeää, että opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja ominaisuutensa, jotta hän voi tulla tietoiseksi omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan, mutta myös ohjaajan on hyvä pohtia näitä asioita omassa toiminnassaan. Millainen minä olen opona? Millainen on ammatti-identiteettini? Missä vaiheessa olen ammattilaisena tällä hetkellä ja miten haluaisin kehittyä? Mitä on mielestäni riittävän hyvä osaaminen? Millainen on ohjauksen käyttöteoriani? Entä maailmankuvani? Millaisia ovat arvoni? Millaisia ennakkoluuloja minulla on ja miten voin niitä hallita? Entä millaista on verbaalinen ja nonverbaalinen viestintäni? Tunnistanko omat negatiiviset tunteeni ja miten hallitsen niitä? Miten siedän stressiä? Miten pidän huolen omasta jaksamisestani? Oman itsetuntemuksen, asenteiden sekä arvojen ja niihin liittyvien tunteiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään omia ajatuksia, kontrolloimaan paremmin itseään ja kohtaamaan avoimemmin itselle vieraita asioita ja vaihtoehtoja. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää tiedostaa, että ”kaikesta ei tartte tietää kaikkea”.

Ohjaajan työelämätuntemus ja verkostot – ”Halu pitää itsensä kartalla”

Mitä opon ja ohjaajan tulisi tietää työelämästä? Jotta opo voisi ohjata

opiskelijoita työelämässä tarvittaviin taitoihin ja ammatteihin, tulisi hänellä olla tietoisuus yleisistä työelämätaidoista (nk. geneeriset taidot) eli siitä, millaisia taitoja tämän päivän työelämässä tarvitaan ja arvostetaan. Lisäksi opolla tulee olla ajankohtaista faktatietoa työelämästä ja erityisesti alueellista työelämätietoa. Opon työelämätuntemuksen ylläpito edellyttää motivaatiota, uteliaisuutta, halua ja rohkeutta pitää itsensä ajan tasalla. Tämä edellyttää myös ennakkoasenteista ja huhupuheista irti päästämistä. Tärkeä osa opon työelämätuntemuksen kehittämistä on verkostoituminen. Yhteistyöverkostoissa osaaminen ja tuntemus kasvavat. Verkostot antavat myös mahdollisuuden luoda yhteinen ymmärrys työelämätiedosta muiden toimijoiden kanssa. Yritysyhteistyöverkostojen luominen yhdessä ammatillisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa voisi olla opoille eräs keskeinen mahdollisuus kehittää työelämätuntemusta. Opon tärkeänä tehtävänä on tukea opiskelijaa hänen tietojensa ja taitojensa näkyväksi tekemisessä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi työnhakuasiakirjojen (cv, työhakemus, työtodistus) laadintana tai konkreettisina työnhakuhaastatteluharjoituksina. Työelämäkokemuksia olisi hyvä purkaa yhdessä esimerkiksi työssäoppimisjaksojen jälkeen, jolloin asioita voidaan yhdessä pohtia. Tämä on myös hyvä tapa opolle kehittää omaa osaamistaan. Keskeistä on tukea opiskelijoiden toimijuutta ja luoda heille rohkeutta ja toivoa sekä valoisia, mutta realistisia näköaloja tulevaisuuden työhön.

Ohjaajan koulutus-, ammatti-, ja ennakointitietoon liittyvä osaaminen – ”Opo seuraa uutisia, tutkimuksia ja aikaa”

Koulutus- ja ammattitietoon liittyvä osaaminen on opon ydinosaamista. Opon on oltava tietoinen muuttuvista työmarkkinoista ja ammateista tai ainakin hänen on tiedostettava niitä kanavia ja lähteitä, joista tätä tietoa on löydettävissä. Jotta opiskelijakin tulisi näistä kanavista tietoiseksi, olisi hyvä, että näitä tutkittaisiin yhdessä opiskelijan kanssa.


Opot ja ohjaajat hyödyntävät koulutus- ja ammattitietoon liittyvissä asioissa usein vierailijoita, alumneja ja opiskelijoiden harjoitustöitä (esim. yrityshaastattelut, työntekijähaastattelut). Uratarinat – erityisesti erilaiset uratarinat – ovat oiva tapa kurkistaa monenlaisiin koulutusuriin sekä koulutus- ja ammattipolkuihin. Omaa osaamista voidaan kehittää myös opojen ja opettajien työelämäjaksoilla. Myös moniammatillisissa ryhmissä koulutus- ja ammattitietoon liittyvät asiat ovat paljon esillä. Entä mistä opo saa ennakointitietoa tulevaisuuden työllistymisnäkymistä ja työstä? Ennakointitietoa tuotetaan paljon, mutta mistä opo voi löytää työnsä kannalta olennaisen tiedon? Onko opon oltava itsekin tulevaisuuden ennustaja? Ennakointimenetelmät

ja niiden hyödyntäminen (esim. heikot signaalit, trendit) ovat opon työkaluja. On tärkeää tunnistaa myös tällä hetkellä näkyviä asioita, kuten esimerkiksi uudistuvien opetussuunnitelmien vaikutus tuleviin vuosiin. Jo tämä on asioiden hyvää ennakointia. Koulutus-, ammatti- ja ennakointitietous on usein hajallaan eri lähteissä. Tämä edellyttää opolta ja ohjaajalta eri tietolähteiden tuntemista sekä myös arviointia. Myös erilaisten uraseurantatietojen saaminen tai ehkä paremminkin olennaisen ja opiskelijan kannalta hyödyllisen tiedon löytäminen on haastavaa. Amkista uralle! -projektin tavoitteena on ollut, paitsi kerätä ammattikorkeakouluista valmistuneiden uraseurantatietoja, myös kehittää uraseurantatiedon levittämisen kanavia juuri siitä näkökulmasta, että ne palvelisivat mahdollisimman monia tiedon käyttäjiä.

Ohjattavan päätöksenteon tukeminen – ”Kohdataan ohjattava kunnioittavasti kuunnellen”

” Halu pitää itsensä kartalla” Jyväskylän opopäivien Amkista uralle! -projektityöpajassa etsittiin uusia eväitä urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseen.

TEKSTI MERJA HANHIMÄKI, TAMK, PÄIVI KAUPPILA, JAMK, ANNE LEPPÄNEN, JAMK, MERVI PASANEN, JAMK,

Ohjattavalle päätösten tekeminen ei ole aina helppoa. On ohjattavia, jotka tarvitsevat paljon tukea, ohjausta ja kannustusta niiden tekemisessä. Toisaalta on myös paljon sellaisia, joille päätöksenteko on helppoa ja nopeaa. Usein olemme ohjaajina tyytyväisiä nopeisiin päätöksentekijöihin, mutta todellisuudessa olisi välillä hyvä kysyä myös sitä, millaisiin pohdintoihin ja tausta-ajatuksiin nämä päätökset perustuvat. Päätöksentekoon liittyy monenlaisia asioita. Ensinnäkin on tiedostettava se, mitä oikeastaan ollaan päättämässä ja se, miksi kyseinen päätös täytyy tehdä. Joskus voi olla tarpeen palastella päätettäviä asioita useammaksi pienemmäksi päätökseksi, jotta päästään eteenpäin. Välillä jo tämän mahdollisuuden esille nostaminen helpottaa opiskelijaa. Ohjaajan apua tarvitaan myös silloin kun vaihtoehtoja on liikaa tai liian vähän. Vaihtoehtojen arvottaminen ja kiteyttäminen tai toisaalta laajentaminen ja monipuolistaminen voi olla ohjattavalle isoksi avuksi ja rauhoittaa opiskelijaa. Opon ja ohjaajan tehtävänä opiskelijan päätöksenteossa on olla nä-

kökulmien näkyväksi tekijänä sekä tsemppaajana. Myös faktatiedot ovat tärkeitä. Niiden asioiden näkyväksi tekeminen, joita opiskelija ei välttämättä itse huomaa, on opon olennaista osaamista. Erilaisissa valinnoissa tsemppaamisella ja näin opiskelijan itsetunnon vahvistamisella sekä unelmien tukemisella on iso merkitys opiskelijalle. Opolla on oltava aikaa, jotta ohjattava voidaan kohdata kunnioittavasti kuunnellen ja opiskelijan päätöksentekoa kunnioittaen.

Lopuksi – Ohjattavan toimijuuden tukeminen

Ohjauksen tavoitteena on ohjattavan toimijuuden kasvattaminen ja tukeminen. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija havahtuu itse siihen, että hänellä on avaimet ja osaaminen elämänsä ja valintojensa hallintaan sekä muutoksesta selviytymiseen ja sopeutumiseen. Hän osaa arvioida muutostilanteita ja niihin liittyviä valintoja suhteessa omaan itseensä, reaktioihinsa, kykyihinsä ja taitoihinsa. Hän osaa tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia, ennakoida tulevaa ja mahdollisia omia reaktioitaan muutostilanteissa. Hän osaa myös arvioida metakognitiivisia taitojaan ja minäpystyvyyttään sekä peilata uusia tilanteita ja niiden vaatimia ratkaisuja aiempien kokemustensa avulla. Me opoina ja ohjaajina olemme näköalapaikalla opiskelijan päätöksentekotaitojen kehittymisen tukemisessa. Meillä on paljon tietoa, taitoa ja välineitä sekä hyviä vertais- ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla voimme kehittää omaa osaamista, jotta voimme tukea opiskelijaa hänen toimijuuden tukemisessa. Kuunnellaan, arvostetaan, vaihdetaan näkökulmia ja hyödynnetään verkostoja. Ei pidä myöskään unohtaa muita ohjaustoimijoita, jotka opiskelijoiden kanssa näitä samoja asioita opiskelijan opintopolun aikana pohtivat. Tehdään siis yhteistyötä myös oman oppilaitoksen sisällä. Näin opiskelija saa hyvät valmiudet tulevaisuuteen ja erilaisten muutostilanteiden kohtaamiseen! ■

27


Opettajien yhteinen Turva

Sinä ja muut opetusalan ammattilaiset luotte päivittäin Suomen tulevaisuutta. Saatte aikaan yhteistä hyvinvointia kannustamalla ja innostamalla. Olette yhdessä tekemisen mestareita. Niin mekin Turvassa, vakuutusyhtiössä, jonka omistavat työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovat ihmiset. OAJ on jo vakuuttanut jäsenensä muun muassa yhteisellä matka- ja tapaturmavakuutuksella. Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme. Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. 01019 5110

28


TEKSTI MAIJA PASANEN

Soihdunkantajina 40 vuotta

Jyväskylän OKL:n 1977 –  80 vuosikurssin luokanopettajaopiskelijat kohtasivat luokkakokouksessa. Millaista oli luokanopettajuus silloin ja millaista se on nyt?

Vuosikurssiltamme on valmistunut myös monta opoa.

E

lokuun viides päivä kokoonnuimme me armoitetut, vuosien 1977 – 1980 aikana Jyväskylän OKL:ssä opiskelleet luokanopettajat 40-vuotisluokkakokoukseen. Meitä opintonsa silloin aloittaneita oli kaikkiaan 82 kappaletta – puolet naisia, puolet miehiä. Opettajankoulutus Jyväskylän OKL:ssä oli, ja on edelleenkin varsin haluttu opiskelupaikka, joten me sisään päässeet olimme monella tapaa onnekkaita. Luokkakokouksen parasta antia oli paneelikeskustelu, joka kirvoitti osallistujat varsin inspiroivaan keskusteluun. Ajatuksiaan opettajan autonomiasta, opettajakunnan naisvaltaistumisesta ja opettajankoulutuslaitoksen pääsykokeista esittelivät Jyväskylän yliopiston vararehtori Helena RaskuPuttonen, OKL:n varajohtaja Sirpa Eskelä-Haapanen, yliopistonlehtori,

saman vuosikurssin kurssitoverimme, Ulla-Maija Valleala sekä kouluneuvos Markku Suortamo, joka toimi pitkään Jyväskylän yliopiston harjoittelukoulun rehtorina. Oli upeaa todeta, ettei sama idealismi, jota vuosikymmeniä sitten peräänkuulutimme, ollut vielä eläkeiän kynnykselläkään kadonnut. Itse painotin, että soveltuvuushaastattelut tulisi ehdottomasti säilyttää opettajankoulutuslaitoksen sisäänotossa. Mielikseni opettajankoulutuslaitoksen edustajat olivat kanssani samaa mieltä. Yhteiskunnassamme koulutus olisi syytä nähdä investointina tulevaisuuteen, eikä kulueränä, kuten joidenkin poliittisten päättäjien säästämisinnosta on voinut päätellä. Aloittaessamme opintomme olimme lähinnä joukko Keski-Suomesta, Pohjanmaalta, Itä-Suomesta tai Lapista tulleita maalaisnuoria. Me kaikki

valmistuimme, jos ei määräajassa, niin sitten vähän myöhemmin. Opettajankoulutuslaitoksen mukaan nykyisillä opiskelijoilla on vaikeuksia valmistua määräajassa, jonka seurauksena opinnot saattavat keskeytyä. Meistä jotkut lähtivät opettajankoulutuksen jälkeen toisen alan opintoihin, ja valmistuipa yksi juristiksikin. Luokanopettajuus on edelleen Suomessa vetovoimainen ammatti, ja sellaisena sen olisi hyvä säilyä. Meille maalaisnuorille se tarjosi aikoinaan selkeän ammattivaihtoehdon, joka työllisti hyvin, ja jossa on mukana myös luovia elementtejä. Toivottavasti luokanopettajuus säilyttää jatkossakin vetovoimaisuutensa, ja alalle löydetään motivoituneita opiskelijoita. Samalla tutkinto tarjoaa hyvän pohjan jatkaa opintoja ja suuntautua vaikka opinto-ohjaukseen, kuten itselleni kävi.■

29


Toimikunnilta Perusopetuksen toimikunta

UUSI KOULU – UUDET KUJEET jälkeen työhön uuteen kouluun ja kaupunkiin. Jännitin tulevaa muutosta koko kesän. En ollut tavannut tulevaa kolleegaani ja vanhan koulun esimies vihjaili tulevan paikan oppilaiden olevan jotain ihan muuta kuin mihin olin tottunut. Ajattelin kuitenkin, että jännitys on merkki siitä, että on hyvä ravistella itseään ja antautua uusiin haasteisiin. Jännitys haihtui heti tavattuani uuden kollegani. Olisi pitänyt luottaa siihen, että opot ovat hyvää porukkaa! Olemme käyneet saman koulutuksen ja näkemyksemme ohjauksesta ovat samankaltaiset. Ideat sinkoilivat yhteisissä keskusteluissa. Huomasimme heti, että voimme ammentaa erilaisista kokemuksistamme ja rikastuttaa ohjaustamme. Koulun oppilaat ovat myös mukavia ja hyvin käyttäytyviä. Tietenkin on eri asia kohdata 9.-luokkalaisia, joita ei tunne ennestään kuin sellaisia, joiden kanssa on työskennellyt jo pari vuotta. Luottamuksen kehittymiseen ja oppilaantuntemukseen täytyy panostaa. Toisaalta ei ole ennakkokäsityksiä tai oletuksia, jotka perustuvat käyttäytymiseen 8.-luokan tunneilla. On siis helpompi kohdata heidät sellaisina kuin he ovat juuri tässä kehitysvaiheessaan. Ohjaan vasta vähän aikaa sitten Suomeen tulleiden maahanmuuttajien ryhmiä. Monikulttuurinen ohjaus kiinnostaa minua ja halusin siitä enemmän kokemusta. Koulun arjessa törmäsin ensimmäisenä hyvin käytännön- läheisiin kysymyksiin, joihin ohjauksen teoriat eivät auta. Tämän

hyvin lyhyen kokemukseni perusteella maahanmuuttajien koulupolkua koskevat järjestelmämme näyttävät jäykiltä ja byrokraattisilta. Ihan kuin yrittäisimme vääntää myöhäisessä vaiheessa Suomeen tulleiden nuorten polun samanlaiseksi kuin Suomessa syntyneiden tai jo pitkään asuneiden oppilaiden. Eri tahot antavat kysymyksiin erilaisia vastauksia, joita opettajat ja opo yrittävät tulkita niin, että hyvin erilaisissa tilanteissa olevien nuorten arki saadaan sujumaan. Uskon kuitenkin, että asiat saadaan toimimaan, koska meillä kaikilla on siihen suuri halu. Pia Koski-Stremmelaar Espoo

Tuija Ristimella Rovaniemi IHANAT YSIT juuri nyt ovat ysiluokkalaisten hyvät, toisen asteen koulutusta ja työelämää koskevat kysymykset ja terävät kommentit, joista voi päätellä jotakin kysyjän pohdintojen vaiheesta. Toiveet pikaisesta henkilökohtaisesta keskustelusta ovat kuin musiikkia korvilleni. Seiskojen ihmettelyt ˮonks opettajatkin ylioppilaitaˮ ja ˮmä luulin, että vasta yliopistosta tulee ylioppilaitaˮ - toimivat loistavina keskustelunavauksina ja johdantona eri koulutusvaihtoehtoihin. Kaseja kiinnostaa mm. voiko itse etsiä TET-paikan. Loistava yhteishenki työntekijöiden keskuudessa auttaa minua jaksamaan myös pimeän vuodenajan ohi. TYÖSSÄNI PARASTA

SUUNTASIN KESÄN

30

tamaan heidän vahvuuksiaan. Omien vahvuuksien löytäminen ja oman osaamisen sanoittaminen tuo konkreettisia työkaluja nuoren omaan urasuunnitteluun. Haasteellista on ajankohtaisen tiedon välittäminen nuorille jatkuvassa muutoksessa. Kaikin puolin opinto-ohjaajan työ on mielekästä ja merkityksellistä.

IHANA OPPILASJOUKKO, USEIN MUUTTUVA TIETOHALLINTO työssäni siitä, että saan ohjata niin monenlaisia oppilaita ja kohdata heidän vanhempiaan. Meidän koulussa on kaikki: eskareista kymppiluokkalaisiin, monenlaisia erityistä tukea tarvitsevia sekä oppilaita paristakymmenestä eri maasta. Lähiökoulun monikulttuurisuus ja erilaisuus on ihanaa. Nautin olla osana osaavaa ja sydämellistä yhteistyötä tekevää porukkaa. Työssä kuormittavaa on hallinnon muuttuvat järjestelmät. Ja se, että keskeneräisiä tietoteknisiä ohjelmia testataan loppukäyttäjillä. ENITEN NAUTIN

Mia Gerdt Tampere

KIVAT SEISKA­LUOKKALAISET JA TIETOJEN PÄIVITTÄMISEN HAASTEET on kiva palata töihin ja tavata uudet seiskaluokkalaiset. Heidän kanssaan on mukavaa - mutta välillä haastavaa päättää, miten uutta opetussuunnitelmaa toteuttaa käytännössä. Jatko-opintoja suunnittelevien nuorten kanssa on upeaa lähteä kartoitKESÄN JÄLKEEN

Rasittavia juttuja ovat: - aikaiset aamuherätykset – ennen yhdeksää on liian aikaista - paperipinot, jotka kesällä työnsin laatikoihin ja kaappeihin pois näkyvistä - meluavat ja kiroilevat teinit, joita joskus tapaan - tekemättömät työt. Anja Laaksonen Helsinki


LEKTIONSFRIA FREDAGAR finns det fyra stora finskspråkiga skolor för de högre klasserna inom den grundläggande utbildningen. I samtliga skolor finns det en huvudsaklig studiehandledare, dessutom finns det några andra personer som har studiehandledning vid sidan om sina andra uppgifter. Vi huvudsakliga studiehandledare är rätt så ensamma med våra uppgifter i våra egna skolor, men vi får naturligtvis mycket stöd av våra kolleger i de andra skolorna. Så länge jag varit i mina nuvarande uppgifter har vi studiehandledare inom den grundläggande utbildningen i vår stad försök ordna gemensamma träffar där vi kan samplanera våra arbeten, utveckla handledningen och stöda varandra. De år samtliga studiehandledare haft lektionsfria fredagar har det givetvis varit lätt att ordna dessa sammankomster, men när det inte finns en gemensam ledig dag har det visat sig vara nästan omöjligt att hitta dessa tider. När fredagarna inte är lektionsfria blir det även svårare att delta i informations- och fortbildningstillfällen, eftersom dessa för det mesta ordnas på fredagar. I den ekonomiska situation många kommuner och skolor är i är det viktigt att kämpa för våra lektionsfria fredagar. De ger oss studiehandledare möjligheter att få fortbildning och även viktigare att få träffa andra kolleger. Vi får helt enkelt bättre möjligheter att vara bra i våra jobb om fredagar är lektionsfria, dessutom blir det mindre vikariekostnader för kommunen. I MIN STAD

Hans Kankkonen Vasa

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

asteen opiskelijoita kohdellaan ainakin jollain tavalla tasavertaisesti, kun ammatillisen perustutkinnon opiskelijoidenkin opintoihin kuuluu jatkossa opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet. Lukiolaisen opiskeluohjelmassahan on kaksi kurssia opinto-ohjausta. Kesäkuussa hyväksyttyyn uuteen ammatillisen koulutuksen lakiin saatiin lopulta sinnikkäiden yhteydenottojen jälkeen yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien osaamiseen (kokonaisuus 9 osp) 1 osp opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Ammatillisella perustutkinto-opiskelijalla on nyt turvattu opinto-ohjaus. Se toki edellyttää, että pätevyysvaatimuksiin saadaan opinto-ohjaajan pätevyys. Tämä ei välttämättä ole ihan itsestään selvä asia. Onko sinun oppilaitoksessasi käyty asiasta keskustelua? Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet on tämän hetken tiedon mukaan arvioitava uuden arviointiasteikon mukaisesti numeroilla 1–5. Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajasta tämä kuulostaa tosi oudolta. Miksi lukiolaisen opinto-ohjaus voidaan arvioida hyväksytty -merkinnällä, mutta ammatillisen perustutkinnon opiskelijan opiskelu- ja urasuunnittelutaidot pitää arvottaa asteikolla 1–5. Mikä järki tässä on? Miksi tällaista ylipäätään pitäisi arvioida numerolla? Onko tämä sinun mielestäsi niin kuin pitääkin? Reformi etenee. Tällä hetkellä ympäri Suomea oppilaitoksissa odotetaan, mitä tapahtuu vuoden vaihteessa. ”Mennään nyt tämä syyslukukausi mahdollisimman pienillä muutoksilla, sitten …” Mitä sitten? 1.1.2018 nuoret ja aikuiset ovat saman lain alaisia. Opiskelusta tulee joustavampaa. Tutkintojen määrä vähenee ja niistä

KAIKKIA TOISEN

tulee laaja-alaisempia. Opiskelun voi aloittaa joustavasti eri aikaan vuotta. Jokaisella opiskelijalla on oma yksilöllinen opintopolkunsa. Osaaminen on yhä merkittävämmässä roolissa. Painopiste on vahvasti puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Oppimisympäristöt ovat yhä monipuolisempia. Oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille. Näytöstä tulee ainut tapa suorittaa tutkinto. Työelämä on vahvasti mukana ammatillisen osaamisen arvioinnissa. Minkälainen on ammatillisessa koulutuksessa työskentelevän opinto-ohjaajan työnkuva? Siitä lisää sivulla 10. Seuraatko sinä työaikaasi työnantajan määräämänä? Omasta intressistä? Kirjaatko työtunteja exceliin? Käytätkö jotain mobiilisovellusta? Onko OAJn lanseeraama VIPU sinulle tuttu? https://vipu.oaj.fi/ Milloin ammatilliset opinto-ohjaajat ovat vuosityöajassa? Seuraavien opopäivien ilmoittautuminen alkaa nyt syksyllä tavanomaista aikaisemmin. Varmista paikkasi ja ole mukana helmikuun alussa aallonharjalla tekemässä meidän yhteistä tulevaisuutta. Sirpa Puikkonen, puheenjohtaja

31


Toimikunnilta Lukiotoimikunta

LUKIO UUDISTUU – JOUSTAVASTI KORKEAKOULUUN - OAJ NEUVOTTELEE puoliväliriihessä lukiouudistuksen toteuttamisesta hallituskauden aikana. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulumuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Tällä hetkellä opetusministeriössä käydään läpi tärkeimpiä lukiokoulutukseen liittyviä suuntaviivoja ja kehittämistarpeita. HALLITUS PÄÄTTI

KORKEAKOULUJEN OPISKELIJA­ VALINNAT UUDISTUVAT on yhdessä korkeakoulujen kanssa linjannut korkeakoulujen opiskelijavallintojen kehittämisestä. Tavoitteena on uudistuksen avulla vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Todistusarvosanoihin perustuvaa valintaa on tarkoitus lisätä. Pääsykokeet muuttuvat siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Korkeakoulujen tulossopimuksen 2017–2020 mukaisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmistautumista. Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnalla valitaan nykyistä suurempi osa opiskelijoista lukuun ottamatta kulttuuri- ja taidealoja. Korkeakoulut päättävät itse, vaOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

32

litsevatko ne vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella, vai pelkän ylioppilastutkinnon perusteella. Todistusvalinnan lisäksi järjestetään valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Korkeakoulut ovat luvanneet tiedottaa vuonna 2020 sovellettavista valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018. Opiskelijavalintojen kehittäminen on osa hallituksen kärkihanketta. SOPIMUSNEUVOTTELUT OVAT KÄYNNISSÄ syksyn sopimusneuvotteluissa palkkaohjelmaa, joka mahdollistaisi opetusalan palkkojen nostamisen. Laadukas koulutus vaatii resursseja ja puolustamista jatkossakin. Maisteritason tutkinnon suorittaneilla lähtöpalkka ei saisi olla alle 3 000 euroa. Huolenaiheita ovat mm. tällä hetkellä palvelusuhteen ehdot, lukiokoulutuksen kehittäminen, korkeakoulutuksen rakenteiden muutos, lomautukset, leikkaukset ja sijaistenottokielto. OAJ VAATII

OAJ KANNUSTAA SEURAAMAAN TYÖAIKAA aikana lukion opinto-ohjaajien työ on muuttunut yhä moninaisemmaksi. OAJ kannustaa seuraamaan työaikaa uuden Vipusovelluksen avulla. Sovellus auttaa suunnittelemaan ja seuraamaan työaikaa. Tavoitteena on saada työaika riittämään eri tehtäviin koko lukuvuoden tai työkauden ajaksi. Vipu kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Lisätietoja löydät oaj.fi. Jokaisella lukiolaisella on oikeus laadukkaaseen opinto-ohjaukseen. Autamme mielellämme, kunhan meille annetaan mahdollisuus auttaa. Uuteen lukuvuoteen lähdemme innostuneesti. Haluamme olla mukana kehittämässä lukiokoulutusta! Yhdessä olemme enemmän. VIIMEISTEN VUOSIEN

Menestyksekästä lukuvuotta kaikille! Armi Nurmi

Huomio, jäsen!

Sopo ry:n jäsenmaksu 2017 tullut sähköpostiisi. Onko sähköpostitietosi ajan tasalla? Jäsenmaksusta ei enää lähetetä kirjettä, vaan Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenmaksu tulee sähköisesti rekisterissä olevaan sähköpostiin. Maksujärjestelmää uudistetaan ja jäsenmaksut voidaan jatkossa hoitaa verkkosivuillamme Paytrailin kautta. Vuoden 2017 jäsenmaksun maksetaan tilille FI09 1652 3000 0028 01. Varsinainen jäsen 45 € Opiskelija- ja seniorijäsen 22 € Käytä maksaessasi aina viitettä, jonka näet Opinto-ohjaaja -lehden osoitekentästä. Yhteystietojen muutokset voit ilmoittaa sähköpostitse jäsensihteerille tuija.mantsala@turkuamk.fi


SUOMEN SUURIN NUORTEN

OPISKELU- JA URATAPAHTUMA Korkeakoulutoimikunta

kokoontui keväällä Tampereen seminaarissa, mutta uudella kokoonpanolla ensimmäinen virallinen kokous pidettiin Helsingissä 25.8.2017. Paikalla olivat toimikunnan kaikki jäsenet: Siru Kilpilampi Lahden ammattikorkeakoulusta, Erja Salminen Turun ammattikorkeakoulusta, Leila Saramäki Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta, Tuija Syväjärvi Lapin ammattikorkeakoulusta Rovaniemeltä sekä skype-yhteydessä Mervi Kurula Karelia-ammattikorkeakoulusta Joen­suusta. Toimikunnan tavoite on saada korkeaasteen opinto-ohjaajat mukaan yhteiseen keskusteluun sekä kehittää opinto-ohjaus­ ta. Tavoitteena on, että voimme jakaa ideo­ita ja vinkkejä sekä saada vertaistukea toisiltamme uudistusten myllerryksissä. Toimikunnan tehtävä on myös tiedottaa sopivista koulutuksista (esim. hankkeiden kautta tarjottavat koulutukset). Seuraamme aktiivisesti korkeakoulumaailman muutoksia ja otamme niihin tarvittaessa kantaa valmistelemalla esimerkiksi lausuntopyyntöjä. Sujuvan opiskelutyön ja oppimisen tueksi opiskelijoille on tarjolla avoimia opiskelutaitoiltoja. Illat ovat maksuttomia ja niihin voi osallistua omalta kotikoneelta. Verkkosivuilta löytyy myös lyhyitä videoita eri teemoista. Opiskelutaitoillat järjestetään yhteistyössä avointen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Kerrothan näistä illoista opiskelijoillesi – teemat, aikataulut ja muut lisätiedot löytyvät osoitteesta: www.opiskelutaidot.fi Jokainen jäsen on meille tärkeä ja pyydämmekin teitä olemaan meihin yhteydessä. Pyrimme löytämään toimivan kanavan tiedon jakamiseen ja ajatusten vaihtamiseen. KORKEAKOULUTOIMIKUNTA

Leila Saramäki, Korkeakoulutoimikunnan puheenjohtaja

KURKISTUS

TULEVAISUUTEEN

28.–29.11.2017

Messukeskus Helsinki Avoinna: ti klo 9–17 ja ke klo 9–16 Ryhmäliput: 7 € /hlö (norm. 12 €) tilaus 3.11. mennessä. Ilmainen sisäänpääsy: Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet (jäsenkortti), varus- ja siviilipalvelusmiehet (palvelutodistus), työttömät (todiste työttömyydestä), opinto-ohjaajat, rehtorit, opettajat ja ryhmien vetäjät rekisteröitymällä kävijäksi ennakkoon netissä: studiamessut.fi.

Lataa sovellus! messukeskus.com/mobiili

studiamessut.fi Yhteistyössä:

#studiamessut

Mediayhteistyössä:

33


Kolu mni Armi Nurmi

Joustavasti, moninaisia opintopolkuja pitkin korkeakouluopintoihin

P

eruskoulun jälkeen nuoret tekevät valinnan käytännössä lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Yliopistolliseen tutkintokoulutukseen tullaan Suomessa pääasiallisesti lukion kautta. Se on hyvin perinteinen reitti yliopisto-opintoihin ja tällä on vahvat historialliset juuret. Yleissivistävänä koulutuksena lukio sisältää oletuksen siitä, että tämän koulutuksen jälkeen jatketaan opintoja korkeakoulussa. 1990-luvulta alkaen ylioppilaiden joukkoa on ohjattu yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakouluihin. Kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä 1998 uudistettiin, pidennettiin ammatilliset tutkinnot kolmivuotisiksi ja tutkinnon suorittajat saivat yleisen jatko-opintokelpoisuuden sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon. On tärkeää, että joustavat ja monipuoliset opintopolut ovat mahdollisia aina perusasteelta korkeakouluopintoihin ja korkeakoulutuksen eri sektoreille ja aloille. Elinikäinen oppimisen ajatuksen mukaisesti ihminen oppii koko elämänkaarensa ajan. Erilaisten mahdollisuuksien säilyminen avoimina on tärkeää paitsi yksilöiden kannalta, myös pohjoismaisen tasa-arvoa korostavan elinikäisen oppimisen periaatteen näkökulmasta. Sen arvoa ei myöskään vähennä se seikka, että monet ammatillisen tutkinnon suorittaneet tulevat korkeakoulutukseen vasta aikuisina. Epätyypillisillä taustoilla tuleville opiskelijoille olisi tärkeää rakentaa erityisiä korkeakouluopintoihin valmistavia ohjelmia, kohdennettuja hakuohjelmia tai erityistä tukea ja ohjausta. Kun annetaan mahdollisuus korkeakouluopintoihin, on myös taattava mahdollisuus opinnoissa selviytymiseen ja valmistumiseen. Vuosittain lukioistamme valmistuu opiskelijoita, jotka eivät valmistu ylioppilaaksi. Nämä opiskelijat saavat valmiiksi lukion päättötodistuksen. Mietittävä on, miten jatkossa turvataan

34

mahdollisuudet myös niille potentiaalisille hakijoille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa. Ammattikorkeakoulujen kohdalla ei-ylioppilailla näyttää olevan hyvät mahdollisuudet opiskeluun, mutta yliopistoissa ei-ylioppilaat ovat suhteellisen pieni ryhmä. Erityisesti tietyillä aloilla ei-ylioppilastaustaisten mahdollisuudet sisäänpääsyyn ovat hyvin rajalliset. Tällaisia tiettyjä aloja Eurostudent VI -tutkimuksen valossa olivat: eläinlääketieteellinen ala, hammaslääketiede, lääketiede, psykologia, maatalous-metsätieteellinen ala, teatteriala ja kuvataideala. Suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on poistaa niin sanotut umpiperät. On haluttu antaa mahdollisuus koulutussektorilta ja koulutusasteelta toiselle siirtymiseen, ja se on erityisen tärkeää säilyttää. Elämässä eteenpäin – Unelmista totta!

Armi Nurmi Salon lukio ja Salon lukion aikuislinja

Eurostudent on opiskelijatutkimus, jolla kartoitetaan korkeakouluopiskelijoiden elinoloja, opiskelua, liikkuvuutta, sosiaalista taustaa ja toimeentuloa. Tietoa kerätään samanaikaisesti 30 euroopan maassa korkeakoulupolitiikan, korkeakoulujen ja tutkijoiden käyttöön. Vuonna 2016 Eurostudent VI -kyselytutkimus tehtiin Suomessa 24 000 korkeakouluopiskelijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuista löytyy tutkimuksesta koostettuja artikkeleja.


Euroguidance tiedottaa

Minä ohjaan maailmalle, sinä poljet ulkomaille! Tapahtumia ja välineitä opinto-ohjauksen tueksi

Makupaloja maailmalta 28.11.2017 klo 12:30–14 Opinto-ohjaaja – tule hakemaan makupaloja nuorten ja ohjaajien mahdollisuuksista maailmalle! Euroguidance järjestää herkullisen tilaisuuden Studia-messujen yhteydessä tiistaina 28.11.2017 klo 12:30–14 Helia-talon auditoriossa, Messukeskuksen läheisyydessä. Ohjelmassa on napakoita tietopaketteja ja kokemuskertomuksia opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla, ohjaajan osaamisen kerryttämisestä maailmalla sekä kansainvälisten kokemuksen hyödyistä.

Maailmalle.net on uudistunut!

Uusi maailmalle.net on vuorovaikutteisempi, helppokäyttöisempi ja toimii nyt moitteitta myös mobiilissa. Tiedot kaikista eri kansainvälistymismahdollisuuksista on nyt koottu yhdelle sivustolle, ja uudistuksen myötä myös aiemman maatieto.netin sisällöt yhdistyivät osaksi uutta verkkosivustoa. Otimme myös kokeilukauden jälkeen chat-neuvonnan pysyvään käyttöön ja perustimme blogin, jossa pureudumme erilaisiin kansainvälistymisen teemoihin. Tavoitteenamme on saada myös nuorten ääntä ja kokemuksia maailmalta entistä paremmin näkyviin ja kuuluvin, ja sen eteen tulemme jatkossakin tekemään töitä. Sivuston kehitystyö jatkuu ja otamme ilolla vastaan kommentteja ja uusia ideoita! Laajennamme myös ruotsinkielistä puolta ja tuotamme uusia sisältöjä molemmilla kielillä. Käypä katsastamassa uudistunut maailmalle.net!

Kati Heikkinen takaisin Euroguidance-tiimissä Kuva: Satu Haavisto

Opetushallituksesta Euroguidancen lisäksi paikalla ovat Maailmalle-tiimin, Europassin ja Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun asiantuntijoita. Ilmoittaudu 7.11. mennessä verkon kautta, paikkoja on rajoitetusti:

Euroguidance-tiimin vastaava asiantuntija Kati Heikkinen on palannut takaisin Opetushallituksen palvelukseen 13.6.2017 alkaen. Hänet tavoittaa ohjauksen ja neuvonnan kansainvälistymisasioissa jatkossa sähköpostitse kati.heikkinen@oph.fi ja puhelimitse 0295 331 684. Euroguidance-tiimin tavoitat sähköpostitse: euroguidance@oph.fi

bit.ly/2sPfoSp

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Opinto-ohjaaja 3/2017 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti - Issuu