Opinto-ohjaaja 2/2018 Juhlalehti by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

Suur

i Juhlanum ero

opinto-ohjaaja

Suomen opinto-ohjaajat ry

2/2018

OPINTO-OHJAUS 50 VUOTTA Historiaa, muistoja ja muutosta

oP o

Tulevaisuuden opinto-ohjaus Aallonharja kuvina

X K M A I .F

Opiskele tänään huomisen ammatti.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa, on yli 80 koulutusta. Kevään yhteishaussa on tarjolla sekä amk-tutkintoon että ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Ylempien amk-tutkintojen tarjonnan löydät www.xamk.fi/masterschool

AMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS KEVÄÄN HAUSSA 14.–28.3.2018 ICT-ALA

NUORISOKASVATUS

Bachelor of Engineering, Information Technology, Mikkeli

Yhteisöpedagogi (AMK), Mikkeli

Insinööri (AMK), tietoja viestintätekniikka, Kotka Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely, Mikkeli

KULTTUURI Artenomi (AMK), restaurointi, Kouvola Bachelor of Culture and Arts, Game Design, Kouvola Muotoilija (AMK) • graafinen muotoilu, Kouvola • sisustusarkkitehtuuri ja kalustesuunnittelu, Kouvola

LIIKETALOUS Bachelor of Business Administration, International Business, Kouvola Tradenomi (AMK) • liiketalous, Kouvola, Mikkeli • liiketoiminnan data-analytiikka ja visualisointi, Kouvola, UUSI KOULUTUS! • liiketoiminnan logistiikka, Kotka

MATKAILU- JA RAVITSEMISALA Restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, Mikkeli, Kotka

MERENKULKU Insinööri (AMK), merenkulku, Kotka Merikapteeni (AMK), merenkulku, Kotka

METSÄTALOUS Metsätalousinsinööri (AMK), metsätalous, Mikkeli

SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoitaja (AMK), Kotka Geronomi (AMK), Kouvola Naprapaatti (AMK), Kotka Sairaanhoitaja (AMK), Kotka, Mikkeli, Savonlinna Sosionomi (AMK), Kotka, Mikkeli Terveydenhoitaja (AMK), Kouvola

TEKNIIKKA Bachelor of Engineering, Environmental Engineering, Mikkeli Insinööri (AMK) • biotuotetekniikka, Savonlinna • energia- ja ympäristötekniikka, Kotka • logistiikka, Kotka • mekaaninen puurakentaminen, Savonlinna, UUSI KOULUTUS! • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Kotka • sähkö- ja automaatiotekniikka, Mikkeli • talotekniikka (LVI), Mikkeli • ympäristöteknologia, Mikkeli

opi nto-ohja aja

Tässä numerossa

2/2018

Puheenjohtajalta....................................................................4

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Päätoimittajan palsta.............................................................5

JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Vuoden 2017 gradu: Iida Karvinen.......................................7

ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi

Pelastusala – Auttajien ammattiin.......................................10

RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä, Mia Gerdt Jukka Eero Vuorinen (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja/tiedottaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA

Elämäntyö-palkinto Anssi Martikaiselle.................................6

SKILLOON käytössä jo monessa koulussa.............................8

Ohjaajat työssään 2017 – Tutkimustiedote.........................12 Kasvatuksen ja ohjaukset perustutkinto tulee....................15 Ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja........16 Kohti tulevaisuuden opinto-ohjausta..................................19 Kesälukioseura – Avaa ovi ammattiunelmiin.....................26 TTY – Tervetuloa kampukselle..............................................28 Yrittäjyyskasvatuksen MOK-viikko........................................30 Aallonharja kuvareportaasi.................................................31 Ammatillinen opinto-ohjaaja vaatimusten viidakossa.....36 40 vuotta ammatillisten opintojen ohjausta......................39 Ohjaus opiskelun myönteisenä edistäjänä........................42 Keski-Suomen opinto-ohjaajat 40 vuotta...........................44 Sumun seasta sukelsi uusi ohjausalan järjestö....................46 ”Kansanopistotyön ytimessä on kohtaaminen”................48 Ohjaamo Jyväskylä..............................................................50 Sopon uusi hallitus esittäytyy................................................52 Toimikunnilta..........................................................................54

ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Lehti 2 – 16.3. Lehti 3 – 14.9. (Aineisto 28.8.) Lehti 4 – 16.11. (Aineisto 30.10)

Tuhti tietopaketti verkko-ohjauksesta ................................57

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi

Ammatillisen koulutuksen reformi ja opinto-ohjaus...........60

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Kolumni – Kysy opolta!..........................................................58

Suomen opinto-ohjaajat ry

www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter @Sopo_ry Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Opinto-ohjaajana toimiminen on enemmän kuin pelkkää ohjausta

pinto-ohjaus on viime vuosikymmenet ollut osa jokaisen oppilaan arkea koulussa. Toisille toki enemmän kuin toisilla, mutta kaikille se on jollakin tavalla tuttua ja kaikilla on siitä jonkinlainen henkilökohtainen mielipide. Vuosi vuodelta opinto-ohjaus on vakiintunut osaksi koulujen arkea ja sen tarpeellisuus opintojen etenemisessä on tunnustettu kaikilla kouluasteilla ja urapolkujen rakentamisessa. Opiskelijoiden yhä henkilökohtaisemmat opintopolut ja valinnaisuus tekevät opintojen rakentamisesta opiskelijoille haasteellisia, jolloin opinto-ohjaajan ammattitaito on tarpeen. Opiskelijat tarvitsevat tukea, apua ja kannustusta koko oppilaitoksen henkilökunnalta, mutta opinto-ohjausta antavat oppilaitoksissa koulutetut opinto-ohjaajat. Opinto-ohjausta tarvitaan läpi koko elämän. Oppilaitoksissa annettava opinto-ohjaus on riippuvainen kouluasteesta ja sitä määrittelevien lakien määräyksissä sekä opetussuunnitelmissa mutta on myös koulutusjärjestäjän opintoohjauksen arvostuksesta riippuvaista etenkin ammatillisessa koulutuksessa. Koulutus jokaisella koulutusasteella niin perusopetuksesta yliopistoon on viime vuosina muuttunut. Opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän opintoohjausta opintokokonaisuuksien valinnassa ja suorittamisessa. Laadukas ja oikea-aikainen opinto-ohjaus vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä opinnoista seuraavalle asteelle tai työelämään. Koulutuksen järjestäjien arvostus opinto-ohjausta kohtaan vaihtelee suuresti, ja ilman opetussuunnitelmassa mainittua opinto-ohjauksen määrää ja tavoitteita, ammattitaitoisen ja koulutuk-

sen saaneen opinto-ohjaajan ohjauksen määrä ja laatu voi olla hyvin erilainen saman tasoisilla kouluasteilla. Tämän hetkisten tietojen pohjalta kaikilla kouluasteilla opiskelijat saavat monesti liian vähän opinto-ohjausta, sekä henkilökohtaista että ryhmäohjausta. Opintoohjauksen tasa-arvoinen saaminen eri oppilaitosten välillä ei tällä hetkellä toteudu, eikä myöskään opinto-ohjaukselle asetetut Suomen opinto-ohjaajat ry:n asettamat tavoitteet täyty eli 200250 ohjattavaa/päätoiminen opintoohjaaja. Opiskelijoiden ohjaaminen tulevaisuuden haasteisiin on monesti hankalaa, koska opinto-ohjaajalla ei ole aikaa prosessimaiseen työskentelyyn ohjattavan kanssa. Opinto-ohjaajat ovat arjen sankareita, jotka työskentelevät opiskelijoiden parhaaksi tilanteessa, jos toisessakin. Me autamme ja annamme uskoa tulevaan. Viime vuosina on yrityskentälle tullut yksityisiä opinto-ohjauspalveluja tarjoavia yrityksiä, sillä uudelleen kouluttautumisen tarve on lisääntynyt, eikä opinto-ohjausta ole saatavilla jo työelämässä oleville eikä oppilaitoksissakaan sitä ole saatavilla tarpeeksi. Uraohjaukseen suuntautuneita yrittäjiä tai yrityksiä on ollut jo aiemmin, mutta niiden tarjoamat palvelut eroavat puhtaasta opintoohjauksesta, joka sisällyttää uraohjauksen. Koska sekä opinto- että uraohjausta on saatavilla enää vain tietyssä elämäntilanteessa olevat, lisääntyy yksityisten palvelujen kysynnän määrä tulevaisuudessa. Opinto-ohjaaja -nimikkeen suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta opinto-ohjauksen laatu voidaan asiakkaille taata. Opetushallitus on juuri julkaissut uuden opinto-ohjauksen käsikirjan OPO 2. Kirja on tarkoitettu opinto-ohjaajien

työn ja paikallisten ohjaussuunnitelmien päivittämisen tueksi. Julkaisua voidaan käyttää materiaalina ohjausalan perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä ohjauksen kehittämishankkeissa. Teos koostuu ohjausalan asiantuntijoiden artikkeleista, jotka esittelevät ohjauksen eri näkökulmia. Se muodostaa kokonaisuuden, joka kattaa ohjaustoiminnan eri osa-alueet perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Keskiössä on monialaisen ohjauksellisen yhteistyön merkitys. Kirja on kokonaan uusi versio teoksesta OPO - Opinto-ohjaajan käsikirja (Opetushallitus 2011). Tutustumisen arvoinen teos, hyviä vinkkejä arjen käytännön tilanteisiin. Armi Nurmi, Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

Kuva: Pasi Junttanen

.. .. Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Opinto-ohjaajien työehtosopimusasiaa

yt on se aika taas käsillä, jolloin eri henkilöstöryhmien työehtosopimukset ovat katkolla. Tai oikeastaan lähes kaikilla aloilla uudet sopimukset olisi pitänyt jo tulla voimaan. Tällä kertaa opettajat ovat olleet se ryhmä, joiden sopimuksista on päästy sopuun kaikkein viimeisimpänä. Tätä kirjoitettaessa mm. yliopistot ovat vielä sopimuksettomassa tilassa. Lakonuhkia on edelleen ilmassa. Mistä opettajien sopimukset oikein hiertää? Yömyöhään ja viime tinkaan venyviä työehtosopimusneuvotteluja arvostellaan usein pelkäksi teatteriksi. Vaikka neuvottelutapahtumiin liittyy huvittaviakin piirteitä, ovat ne merkki terveestä sopimusyhteiskunnasta. Ilman tätä sopimusneuvottelua palkoista ja muista työsuhteen ehdoista päätettäisiin yksipuolisesti. Jokainen voi arvata, että kumpiko osapuoli määräisi tahdin – työnantaja vai työntekijä. Näiden TES/VES-asioiden pitäisi olla tuttua kaikille opinto-ohjaajille. Monien tähän liittyvien asioiden opettaminen kuuluu meille, ihan kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmissa. Siksi voikin ihmetellä, miten vähän opintoohjaajia on päättämässä tai vaikuttamassa työehtosopimusasioihin. Meidän keskuudessamme on todella vähän luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja OAJ:n päättävissä elimissä toimivia. Mistä tämä johtuu?

Opinto-ohjaajien työehtosopimukset ovat hyvin kirjavia. Kaikilla kouluasteilla on erilaiset toisistaan poikkeavat sopimukset. Samalla kouluasteellakin – kuten lukioissa voi olla täysin koulutuksenjärjestäjäkohtaisia sopimuksia. Ollessani vielä puheenjohtajana sain paljon yhteydenottoja, joissa tiedusteltiin opinto-ohjaajien työehtosopimuksiin liittyviä yksityiskohtia. Aina ensimmäiseksi piti selvittää, mistä työehtosopimuksesta oli kyse. Opinto-ohjaajien pitäisi tuntea nämä asiat paremmin. Opinto-ohjaajat tekevät työnsä tunnollisesti, mutta on harhaluulo, että siitä olisi automaattisesti seurauksena asianmukainen palkkaus ja muut työsuhteen ehdot. Tärkein puute on se, että opintoohjaajat eivät seuraa oman työaikansa käyttöä. OAJ:n työajanseurantajärjestelmä VIPU on oivallinen apulainen tässä. Myös yhteydenotot epäselvissä tilanteissa OAJ:n luottamusmiehiin on tärkeää. On totta, että meidän sopimustulkinnat ovat vaikeita ja osalle luottamusmiehistä sopimuksemme yksityiskohdat ovat outoja. Siitä huolimatta tämä on se reitti, miten asioita hoidetaan. Miksi sitten opettajien työsuhteen ehdoista päästiin sopuun viimeisenä? Vaativatko opettajat tällä kertaa enemmän kuin muut? Vai oliko työnantajataho poikkeuksellisen hankala? Kyllä tässä taustalla on nämä surullisen

kuuluisat koulutusleikkaukset. Kaikilta kouluasteilta on viety rahaa satoja miljoonia tällä hallituskaudella. Ja nyt se sitten näkyy.

Kuva: Aki Tulikari

Opinto-ohjaaja -lehden toimituksessa on tapahtunut muutoksia. Lehden uutena toimitussihteerinä on jo jonkin aikaa ollut Aki Tulikari. Aki on osaava mediavaikuttaja, johon moni tutustui jo Aallonharjalla. Tuija Mäntsälä jatkaa ilmoituspuolella ja uutena toimituskunnan jäsenenä on SOPO:n hallituksen jäsen Mia Gerdt. Puheenjohtajavuosien jälkeen siirryin lehden päätoimittajaksi. Luottamustehtävä tämäkin, vaikka titteli on hieno. Lehteä tehdään edelleen talkoovoimin ja juttujen merkeissä voi lähestyä kaikkia toimitukseen kuuluvia. Jukka Eero Vuorinen

Palkitut

Opinto-ohjauksen Elämäntyö-palkinto Anssi Martikaiselle Saimaan ammattiopisto Sampon opinto-ohjaaja Anssi Martikaiselle myönnettiin Elämäntyö-palkinto valtakunnallisilla opo-päivillä 1. helmikuuta. Palkinto jaettiin nyt toista kertaa, ja sen vastaanottajaa SOPO ry:n Jukka Eero Vuorinen kehui vuolaasti: "Anssi on opinto-ohjauksen elävä legenda!" Anssi Martikainen on tehnyt pitkän uran opinto-ohjaajana ja ammatillisena opettajana. Hän aloitti autoalan ammatillisena opettajana 1980-luvun puolivälissä Lahdessa, mistä siirtyi kotiseudulleen Etelä-Karjalaan, silloiseen Imatran ammattikouluun vuonna 1990. – Alussa opinto-ohjausta tehtiin opettajan työn ohella, mutta opiskelijamäärien kasvaessa siirryin päätoimiseksi opoksi vuonna 2005. Ohjaus vei minut kokonaan mukanaan. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen kiinnosti, ja opona olen päässyt näkemään sitä läheltä ja puhumaan sen puolesta, kertoo Martikainen. Töihin on palkitun opon mukaan kivaa tulla. Parasta työssä hänen mielestään

Anssi Martikainen kuvattuna toimistossaan, turvallisella "kysy opolta" ilmeellä.

ovat nuoret. Hän tekee työtään koko persoonallaan ja aidosti opiskelijoistaan välittäen. – Opo saattaa olla nuorelle ainoa kuunteleva aikuinen. Siksi on tärkeää löytää aina aikaa kuunnella ja tehdä oikeita kysymyksiä ja valaa opiskelijoihin luottamusta siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Haasteita opinto-ohjaajan työssä riittää. Muuttuva työelämä uusine ja katoavine ammatteineen, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä muun muassa vuoden alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi vaativat jatkuvaa omaa kouluttautumista ja yhteistyötä työelämän ja keskusjärjestöjen kanssa. Myös se on osa työn suolaa.

– Olemme olleet mukana monissa tapahtumissa ja projekteissa, joissa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on pyritty lisäämään. Mieleen tulee parikymmentä vuotta sitten toteutettu kampanja, jossa tyttöjä ja naisia kannustettiin hakeutumaan teknisille aloille. Nyt se on jo onneksi arkipäivää. Vapaa-aikanaan joutsenolainen Martikainen matkailee vaimonsa kanssa Euroopassa, usein moottoripyörällä. Omakotitalon ja mökin rakentelu ja remontointi pitävät myös teknisen osaamisen hyppysissä. Ennen kesälomamatkoille lähtöä Martikainen kuitenkin herkistyy keväisin nähdessään ammattiin valmistuvien löytämät polut – työllistymisen tai jatko-opintoihin pääsemisen. Valtakunnallisilla opopäivillä Elämäntyö-palkinnon lisäksi myönnettiin Vuoden opo –tunnustus, joka meni Viljakkalan yhtenäiskoulussa Ylöjärvellä työskentelevälle Emmi Hannukselalle. Vuoden opo -tunnustuksen ja Elämäntyö-palkinnon myöntävät vuosittain alan ammattilaisille SOPO ry yhteistyössä TATin sekä SAK:n kanssa.

Palkitut

Vuoden 2017 gradun kirjoitti Iida Karvinen Kiitän Suomen opinto-ohjaajat ry:tä sekä Jyväskylän ja ItäSuomen ohjaus-alan kouluttajia siitä kunniasta, että olen päässyt valitsemaan vuoden opinto-ohjausalan pro gradun. Luin ja arvioin neljä opinnäytettä, joista jokaisella oli vankat ansionsa. Valinta lienee hieman sama kuin Finlandia-palkinnon suhteen. Valitsijan mieltymys viimekädessä ratkaisee, mikä tulee valituksi. Viime viikkojen aikana gradujen tasovaatimuksesta on keskusteltu julkisuudessa melkoisesti. Pitääkö gradun olla 30 vai 40 opintopisteen laajuinen, mitä gradulta pitää vaatia ja millaista ohjauspanosta yliopistoilta tulee graduun saada. Mielipiteeni on – vaikkei sillä mitään merkitystä olekaan – että gradun tulee olla 40 opintopisteen laajuinen, jolloin työssä voidaan edellyttää riittävää perehtyneisyyttä tieteenalaan ja itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Pro gradusta ei kuitenkaan saa tulla elämäntehtävä. Sen hyvä yliopisto riittävällä ja asiantuntevalla ohjauksella varmistaa.

Vuoden 2017 pro gradu on: ”Enhän mä täällä lukiossa oiskaan muuten, vaan silleen tulevaisuutta varten”. Lukio-opintoihin kiinnittyminen opintojen pidentäjien ja keskeyttäjien näkökulmasta. Tekijä on Iida Karvinen, Itä-Suomen yliopistosta. Lämpimät onnittelut Iidalle! Toivottavasti mahdollisimman moni ohjaus-alalla työskentelevä ja myös koulutuspoliittinen päätöksentekijä lukee tämän gradun keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Helsingissä 1. helmikuuta 2018 Juhani Pirttiniemi, KT, FM

Valitsemani 2017 ohjausalan pro gradun tekijä on perehtynyt monipuolisesti gradun aihepiirin lähdemateriaaliin sekä osoittanut taitoa viedä teoria eläväksi omaan tutkimukseen. Pro gradu tuo lisäarvoa ohjausalan koulutukselle, perusteita jatkotutkimukselle ja rohkeita esityksiä julkiselle päätöksenteolle. Kaikki edellä mainitut ovat keskeisiä vuoden gradun valintakriteereitä.

”Ohjaukseen käytetyt panostukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle." Kaiken edellisen lisäksi vuoden pro gradu on sujuvasti kirjoitettu – teksti oli hyvin ymmärrettävää, sitä oli ilo lukea. Toiveeni on, että palkittavan pro gradun tekijä jatkaisi työtään eteenpäin kohti tohtoriopintoja. Opinto-ohjausta on riittämättömästi tutkittu. Toivottavasti yliopisto omalta puoleltaan antaa tähän tukea! Kuten gradun tekijä pohdintaosassa tuo esille: ”Ohjaukseen käytetyt panostukset tukevat huomattavasti opiskelijoiden opiskelua, koulutussiirtymiä ja maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle.”

SKILLOON otettu jo monessa koulussa tueksi opinto-ohjaukseen!

Opetushallituksen rahoittamassa ja Mynämäen kunnan koordinoimassa Digitreenari –hankkeessa on tuotettu oppimisympäristö SKILLOON, www.skilloon.fi, jota tällä hetkellä levitetään aktiivisesti. Oppimisympäristö on maksuton. SKILLOON on varsin uusi palvelu. Siitä tiedottaminen on käynnistynyt talvella, mm. Lukiopäivilla ja Opopäivillä 2018, jossa SKILLOON saavutti suuren mielenkiinnon! Alkuvuonna 2018 oppimisympäristöön on rekisteröitynyt jo 55 oppilaitosta ja vastaanotto on ollut positiivinen! MIKÄ SKILLOON ON? SKILLOON oppimisympäristö toimii opiskelijan henkilökohtaisena valmentajana eli “personal trainerina”. Se vahvistaa yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa opiskelussa. SKILLOON sisältää konkreettisia tehtäviä, jotka ohjaavat myös orientoitumaan opiskelutapoihin, jatko-opintoihin, työelämään ja yrittäjyyteen. Opettaja voi ottaa käyttöön joko valmiita kursseja tai itse luoda helposti kurssin. SKILLOON sisältää myös tutkimuslähtöiset mittarit opiskelijan itsearviointiin ja koulun arviointiin. Opiskelijat tekevät omasta kehittymisestään henkilökohtaisen portfolion, LOKIKIRJAN. Tätä voidaan hyödyntää kurssisuorituksena. Lisäksi opiskelija voi suorittaa SKILLOONIN avulla työelämä- ja yrittäjyystaitojen todistuksen. Opiskelija voi mukavasti hyödyntää tätä hakiessaan esimerkiksi kesätöitä! SKILLOON auttaa toteuttamaan monipuolisesti ja konkreettisesti opetussuunnitelmaa. Sen avulla kehitetään juuri niitä avaintaitoja, joita opiskelijat tarvitsevat tulevaisuudessa! KOKEMUKSIA SKILLOONIN KÄYTÖSTÄ "Helsingin Englantilaisessa koulussa SKILLOONIA on päästy testaamaan tammikuussa 2018. Kokemukset ovat olleet hyviä. Lukion pakolliseen OP2-kurssiin kuuluu kaksipäiväinen tet-tyyppinen "Job Shadowing" -jakso opiskelijan ensimmäisenä ja toisena vuotena. Tänä vuonna vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa nämä

kaksi päivää annettiin SKILLOON "Get Ready for Work" -kurssi, jossa opiskelija suoritti työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä. Opiskelijat tartuivat tähän mahdollisuuteen hyvin innokkaasti. Opinto-ohjaajan näkökulmasta kurssin luominen oli helppoa ja ohjelma hyvin helppokäyttöinen. Seija Kiiskinen, Opinto-ohjaaja, The English School Liedon lukiossa Skilloon otettiin opinto-ohjauksen välineeksi abiturienttien viimeisen lukiojakson ajaksi. Abiturientti Riku Vidqvist arvioi, että tehtävät herättelivät pysähtymään ja toivat uusia näkökulmia ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen. ”Piti ihan pohtia kunnolla ja tehdä töitä” –Vidqvist kommentoi. Liedon lukion rehtori Jyrki Saarnia kiittää Skilloonia siitä, että se on ajan hengen mukainen. Uuden opetussuunnitelman mukaan koulua tulee jatkuvasti arvioida ja Skilloonin statistiikka tarjoaa tähän oivan välineen. Anu Ala-Krekola-Suni, Opinto-ohjaaja, Liedon lukio

Kannustamme kokeilemaan ja käyttämään oppimisympäristöä! Pyydä demoa! www.skilloon.fi Mynämäen lukiossa olemme käyttäneet Skilloonia OPO1 ja OPO2-kurssien tukena. Skilloonissa on tehtäviä sekä opiskelijan itsetuntemukseen, jatkoopintoihin että työelämätaitoihin liittyen. Lisäksi Skilloon on ollut ryhmänohjauksen väline. Ohjausryhmät ovat tehneet tehtäviä. Koulu saa tietoa opiskelijaryhmien taitojen kehittymisestä ja arvion eri osa-alueilta." Stefan Stjärnstedt, Opinto-ohjaaja, Mynämäen lukio Koulun rehtorin, Pekka Leinon, kannalta Skilloon on käytännöllinen väline. Se mahdollistaa uuden opetussuunnitelman toteuttamista, on helppokäyttöinen, antaa opiskelijoiden ja ryhmän statistiikat ajantasaisesti käyttöön, sisältää konkreettisia ideoita oppitunneille ja toimii joustavasti eri tasoilla. Skilloonia voi käyttää niin kurssin tukena, osa-suorituksena, pidemmällä tähtäimellä opintojen-ohjauksessa ja se myös säästää aikaa koska materiaalia on paljon valmiina.

SKILLOONIN TEKIJÄT JA REFERENSSIT SKILLOON on kehitetty yhdessä koulujen, yliopistojen ja tutkimusryhmien kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kehittäjätiimissämme on pedagogiikan, tutkimuksen sekä opetusteknologian huippuammattilaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on liittänyt oppimisympäristömme osaksi valtakunnallista yrittäjyyskasvatusstrategiaa, Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen 2017, http://minedu.fi/yrittajyyslinjaukset Pekka Leino, rehtori Mynämäen lukio Mirva Jalo, projektikoordinattori Mynämäen lukio Stefan Stjärnstedt, opinto-ohjaaja Mynämäen lukio Jaana Seikkula-Leino, KT Dosentti, Turun yliopisto Tj. Not a Bad Idea oy, sisällöntuottaja Seija Kiiskinen, opinto-ohjaaja The English School Anu Ala-Krekola-Suni, opinto-ohjaaja Liedon lukio

HYÖDYNNÄ SINÄKIN! Digitaalinen ohjaussysteemi, arvioinnit, tehtävät sekä statistiikka antavat käytännön tukea opolle. Oppimisympäristö toimii sekä suomeksi että englanniksi. Loppukeväällä se on saatavilla myös ruotsiksi. Suomenkielinen SKILLOON kohdentuu lähinnä lukiokoulutukseen. Englanninkielistä ympäristöä voi käyttää väljemmin myös muilla opiskelijalla (esim. 13 – 25 vuotiaat).

Pelastusalan tutkintokoulutuksella auttajien ammattiin Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto on ainoa valtakunnallinen pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan tutkintokoulutusta antava oppilaitos. Meillä voi opiskella pelastajaksi, ja jatkaa siitä alipäällystöopintoihin sekä pelastusalan päällystötutkintoon (AMK), kertoo Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen. Päällystötutkintoon voi hakea myös suoraan ilman pelastusalan koulutustaustaa. Lisäksi meillä voi opiskella hätäkeskuspäivystäjäksi. Olennaista on huomioida, että koulutuksiimme on suora haku eli emme ole mukana yhteishaussa, tähdentää Hirvonen. Opiskelijoilla on hyvät opintososiaaliset edut, kuten maksuton ruokailu ja asuminen Pelastusopistolla. Etujamme ovat myös lyhytkestoinen koulutus sekä alan hyvä työllisyystilanne.

Ura pelastusalan päällystössä tai turvallisuusalan asiantuntijatehtävissä – hakuaika alkaa nyt! Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) sopii pelastus- ja turvallisuusalalla toimivien organisaatioiden esimiesja johtotehtävistä sekä vaativista asiantuntijatehtävistä kiinnostuneille, tiivistää Pelastusopiston koulutuspäällikkö Heli Kurkko. Tutkinnon painopisteinä ovat pelastustoiminnan johtamisvalmiudet, riskienhallinta ja turvallisuusjohtami-nen, onnettomuuksien ehkäisy, varautuminen, hyvä hallinto ja henkilöstöjohtaminen. Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) tutkinnonantooikeus on Poliisiammattikorkeakoululla ja tutkinto järjestetään Kuopiossa Pelastusopistolla. Pelastusopisto tarjoaa opiskelijalle modernin ja turvallisen opiskeluympäristön, johtamisen ja onnettomuuksien ehkäisyn oppimis- ja toimintaympäristöt, haastavan ja mielenkiintoisen koulutuksen sekä hyvät valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Valmistuneilla on erinomainen työllisyystilanne, Kurkko kehuu. Pelastusalan päällystötutkinnon suorittanut voi työskennellä eri tehtävissä pelastuslaitoksilla sekä julkisella sektorilla turvallisuuspäällikkönä ja yksityisellä sektorilla asiantuntijatehtävissä. Ammattinimikkeitä ovat muun muassa palotarkastaja, palopäällikkö, palomestari, turvallisuusasiantuntija, turvallisuuspäällikkö, palotekninen suun-nittelija, valmiussuunnittelija, valmiuspäällikkö, turvallisuuskouluttaja, safety manager ja hs-manager. Koulutus antaa valmiudet toimia myös kansainvälisellä tasolla. Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) •

Haku elokuussa 2018 alkavaan koulutukseen on käynnissä 19.3. - 13.4.2018.

•

Tutkintoon haetaan osoitteessa https://haku.polamk.fi

•

Tutkinto löytyy myös opintopolku.fi -palvelusta.

•

Pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) laajuus on 240 opintopistettä, suoritusaika on 4 vuotta.

•

Pohjakoulutusvaatimuksena on lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Pelastusopistolla on paljon kalustoa. Kuvassa ambulansseja ja paloautoja rivissä kalustohallin edustalla.

Haaveammattina palomies Pelastajatutkinto kouluttaa monitaitopelastajia. Pelastaja osallistuu ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön, sammuttaa tulipaloja, pelastaa ihmisiä onnettomuustilanteissa, hoitaa ja kuljettaa potilaita jatkohoitoon sekä osallistuu asemapalveluun, kertoo koulutusjohtaja Hirvonen. Tutkinto antaa kelpoisuuden pelastuslaitosten palomiehen ja palomies-sairaankuljettajan virkoihin. Pelastajatutkinto •

Hakuaika tammikuussa 2019 alkavaan koulutukseen on syksyllä 2018.

•

Pelastajatutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, suoritusaika on 1,5 vuotta.

•

Koulutukseen haetaan täyttämällä hakulomake, joka löytyy Pelastusopiston verkkosivuilta.

•

Tutkinto löytyy myös opintopolku.fi -palvelusta.

•

Pohjakoulutusvaatimuksena on lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Lisätietoa: www.pelastusopisto.fi Pelastusopiston opiskelijoiden arkea voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa. Videoita koulutuksesta ja oppimisympäristöistä löytyy Pelastusopiston YouTube-kanavasta.

Jatkokoulutus pelastajasta paloesimieheksi Pelastuslaitoksen alipäällystötehtävässä työskentelevä paloesimies toimii työvuoronsa esimiehenä, pelastustoiminnan johtajana, koulutusharjoitusten suunnittelijana ja kouluttajana, palotarkastajana sekä valistajana ja turvallisuuskouluttajana, luettelee Hirvonen. Alipäällystötutkinto antaa kelpoisuuden hakea pelastuslaitosten alipäällystövirkoja, esim. paloesimiehen virkoja. Alipäällystötutkinnon suorittanut voi edelleen hakea pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) monimuotototeutukseen. Alipäällystötutkinto •

Hakuaika tammikuussa 2019 alkavaan koulutukseen on syksyllä 2018.

•

Alipäällystötutkinnon laajuus on 60 opintopistettä, suoritusaika on 1 vuosi.

•

Koulutukseen haetaan täyttämällä hakulomake, joka löytyy Pelastusopiston verkkosivuilta.

•

Tutkinto löytyy myös opintopolku.fi -palvelusta.

•

Pohjakoulutusvaatimuksena on suoritettu pelastajatutkinto.

Hätäkeskuspäivystäjäksi? Hätäkeskuspäivystäjä on hätäkeskuksen asiantuntija, joka kykenee toimimaan loogisesti ja rauhallisesti myös vaativissa kriisitilanteissa. Hän vastaa hätänumeroon 112 tuleviin avunpyyntöihin, joten työssä korostuvat asiakaspalvelu- ja yhteistyötaidot, kertoo Hirvonen. Tutkinto antaa kelpoisuuden hätäkeskuspäivystäjän virkoihin hätäkeskuksessa.

Kuvassa pelastajaopiskelijoita sammutusharjoituksessa, paikkana Pelastusopiston harjoitusalueen monipalosimulaattori.

Opiskelijoita hätäkeskussimulaattorissa hätäkeskuspäivystäjien koulutuksessa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto •

Hakuaika tammikuussa 2019 alkavaan koulutukseen on syksyllä 2018.

•

Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä, suoritusaika on 1,5 vuotta.

•

Koulutukseen haetaan täyttämällä hakulomake, joka löytyy Pelastusopiston verkkosivuilta.

•

Tutkinto löytyy myös opintopolku.fi -palvelusta.

•

Pohjakoulutusvaatimuksena on joko lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinnon (amk) opiskelijoita opetustilanteessa.

Kuvassa ollaan Pelastusopiston harjoitusalueella, harjoitustilanteena pelastustoiminta liikenneonnettomuudessa.

Pelastajaopintoihin kuuluu myös ensihoidon opintoja. Kuvassa ollaan Pelastusopiston ensihoitosimulaattorissa.

OHJAAJAT TYÖSSÄÄN 2017 – TUTKIMUSTIEDOTE Ohjaajat työssään 2017 –tutkimus toteutettiin vuoden 2017 lokakuussa sähköisenä kyselynä, joka suunnattiin niin opintoja oppilaanohjaajille kuin muillekin opinto-ohjauksen koulutuksen käyneille ohjausalan ammattilaisille eri tehtävissään (uraohjaaja/ valmentaja, opettajatuutori, koulutussuunnittelija jne.). Kutsun kyselyyn sai kaikkiaan 2394 henkilöä, kun pääasiallisina sähköpostikutsulistan lähteinä käytettiin lääninhallituksen ja Suomen opinto-ohjaajat ry:n tietoja. Kutsun saaneista tutkimukseen osallistui 39 % eli yhteensä 942 vastaajaa. Taustatiedot Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta ja heistä naisia oli 81 % ja miehiä 18 %. Opinto-ohjaajan pätevyys oli 95 %:lla vastaajista ja 76 %:lla se oli hankittu erillis- ja/tai monimuotokoulutuksen kautta. Maisteriopintojen (2- tai 5-vuotinen koulutus) kautta pätevyys oli hankittu-na yhteensä 17 %:lla sekä 5 %:lla sivuaineen ja 2 %:lla muuta kautta. Vastaajista ohjaustyötä opintoohjaajana teki 67 %, opinto-ohjaajana ja opettajana 19 %, muulla nimikkeellä 9 %, yrittäjänä 0,2 % ja 5 % ei tehnyt vastaushetkellä ohjaustyötä. Pätevöitymisen jälkeisenä aikana vastaajat olivat

olleet keskimäärin kahdessa työpaikassa ja yhteensä noin vuoden työttömänä, jos työttömyyskuukausia oli työuralla ollut. Työn hallinta Yleisesti ottaen vastaajat kokivat työnsä vastaavan omaa koulutustaan pääasiassa erittäin hyvin (59 %) tai vähintään hyvin (31 %). Alla olevassa kuviossa esitettyjen ohjauksen eri osa-alueiden hallinnankin vastaajat kokivat pääasiassa hyväksi lukuun ottamatta monikulttuurisuutta, konflikti- ja kriisitilanteiden hallintaa sekä teoria- ja tutkimustiedon hyödyntämistä, joiden hallinnan suhteen koettiin mahdollisesti hieman epävarmuutta. Työolot ja hyvinvointi työssä Kyselyssä kartoitettiin myös ohjausalan ammattilaisten työoloja ja hyvinvointia työssään. Tyypillinen yksilöiden määrä (= oppilaat, opiskelijat, asiakkaat riippuen työnkuvasta), joita vastaajat työssään ohjaavat ja/tai joista he ovat ohjauksellisesti vastuussa oli 250, joskin vaihteluväli on hyvin suuri ja riippuu paljon työnkuvasta. Vastaajien ilmoittama keskimäärinen kuukausipalkka on 3850 euroa. Miesten

keskipalkaksi ilmoitettiin 4181 euroa ja naisten keskipalkaksi 3775 euroa. Ero palkkauksessa voi selittyä eroilla työajassa ja työtehtävissä tai se voi osittain palautua sukupuoleen. Tyypilliseksi ”viralliseksi” tai ”työsopimuksen” mukaiseksi työtuntimääräksi viikossa vastaajat ilmoittivat 32 tuntia, kun todellisuudessa he kuitenkin kokivat aikaa tyypillisesti menevän työtehtäviensä hoitamiseen 37 tuntia viikossa. Palkallisen ylityön tekeminen oli vastaajajoukossa harvinaista (15 % vastaajista). Sen sijaan palkatonta ylityötä ilmoitti tekevänsä 54 % vastaajista. Kyselystä annetun palautteen perusteella työtuntikysymyksiin vastaaminen oli hankalaa. Näin ollen edellä esitetyt luvut työtunneista antavat tilanteesta karkean yleiskuvan. Osallistujien työsopimukset, -tehtävät ja -tilanteet ovat niin erilaisia, että yleisellä kyselyllä on vaikea tavoittaa asian monimuotoisuutta. Olemme tästä tietoisia ja tulemme mahdollisesti lähettämään asiasta tarkentavan kyselyn niille osallistujille, jotka ovat tähän antaneet luvan. Psykososiaalisista työoloista kyselyssä kartoitettiin mm. vaikutusmahdollisuuksia työssä, työssä koettua kiirettä eli aikapaineita, tunnetta ohjaustyön

la ja otamme niitä huomioon jatkotutkimusta tehdessämme. Kiitos!

ja ammatin antoisuudesta, ohjattaviin sitoutumista sekä työtovereilta saatua tukea ja esimiehen toiminnan supportiivisuutta, selkeyttä sekä eettisyyttä. Alla olevan kuvion tulosten mukaan keskimäärin psykososiaaliset työolot koetaan kaiken kaikkiaan melko hyviksi ohjaustyötä tekevien keskuudessa. Erityisesti ohjausalan ammattilaista lähinnä olevat, niin työtoverit kuin ohjattavat, koetaan tärkeiksi ja mahdollisesti ohjaustyöammatin ”suolaksi”. Kyselyn lopun vapaan sanan kohdassa tulevat kuitenkin esiin vastaajien yksilölliset kokemukset ja tilanteet, jotka eivät välttämättä vastaa tätä yleistä kuvaa. Jatkoanalyysimme tarkentavat ja syventävät tätä yleiskuvaa. Työhyvinvointia kartoitettiin moniulotteisesti sekä myönteisten tuntemusten eli työn imun ja työtyytyväisyyden että kielteisten tuntemusten eli työuupumuksen ja työholismin näkökulmista. Työuupumusta koettiin koko vastaajajoukon tasolla melko vähän, kun taas työtyytyväisyyttä ja työn imua koettiin

suhteellisen paljon. Työholismin keskiarvo 2 asteikolla 1 – 4 kertoo siitä, että ohjausalan ammattilaisten työ on mukaansa tempaava ja antoisaa (kuten edellinenkin kuvio kertoi). Tällöin riskinä voi kuitenkin olla, että työn tekeminen koetaan liialliseksi ja pakonomaiseksi. Näitä työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä tulemme analysoimaan jatkossa tarkemmin. Kyselystä saatu palaute ja tutkimuksen jatkosuunnitelmat Edellä on jo kunkin asian yhteydessä sivuttu joitakin aineistoanalyysin jatkosuunnitelmiamme sekä vastaajien vastauksia kyselyn lopussa olleeseen kysymykseen: ”Onko Sinulla mielessä jotakin, jonka koet tutkimuksen kannalta tärkeäksi kertoa tai haluatko antaa meille palautetta tästä kyselystä? Tai onko Sinulla mielessä tärkeä tutkimusaihe, jota kyselymme ei kattanut ja jota toivoisit tutkittavan?” Palautetta ja ajatuksiaan jakoi peräti noin kolmannes vastaajista. Olemme lukeneet ne huolel-

*** Huom. Asteikko työholismille on erilainen: 1 = heikko … 4 = vahva

Vastaajien loppuajatuksista ja palautteesta yleisenä yhteenvetona vielä todettakoon, että huolimatta kyselytutkimukseen liittyvästä kankeudesta eli siitä, että kysymykset tai vastausvaihtoehdot eivät aina sovi kaikille, moni vastaaja koki kyselyn ja tutkimuksen tärkeäksi. Kyselyn pituudeksi oli saateviestissä mainittu keskimäärin 15 minuuttia, mikä luonnollisesti harmitti niitä, joilla vastaamiseen meni aikaa kauemmin. Tätä pahoittelemme ja samalla kiitämme vieläkin suuremmalla arvostuksella teitä kaikkia vastaajia panoksestanne ja aikanne antamisesta. Hyviä jatkotutkimusaiheita ehdotettiin useita mutta toistuva teema oli ammatillisen koulutuksen reformin vaikutusten tutkiminen niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden näkökulmasta. Yhdymme täysin näkemykseen tämän tutkimusaiheen tärkeydestä. Kiitämme tästä ja kaikista muistakin aiheista, joita voimme mm. välittää maisteri- ja jatkoopiskelijoiden tutkimusaiheiksi, jos kohta kaikkeen ei oma aikamme riitä. Ohjausalan koulutuspoliittiseen teemaan eli koulutetaanko tällä hetkellä liikaa opinto-ohjaajia sekä ohjattavien liian suureen määrän otettiin niin ikään kantaa myös useissa vapaan sanan vastauksissa. Nämä teemat eivät välttämättä tällä tutkimuksella yksin ratkea ja keskustelu teemoista jatkunee eri foorumeilla. Tämän tutkimuksen ja teidän antamanne panoksen avulla pystytään kuitenkin tutkimaan mm. sitä, onko ohjattavien lukumäärä yhteydessä esimerkiksi työoloihin ja hyvinvointiin työssä, ja jos, niin miten? Onko suuri ohjattavien lukumäärä yhteydessä mahdollisesti työuupumukseen tai -holismiin tai jopa työn imuunkin? Entä jos ohjattavien suuri lukumäärä toisia uuvuttaa ja toisia ei, niin suojaako uuvuttavilta vaikutuksilta esimerkiksi työtoverien ja esimiehen tuki? Nämä ja monet muut mielenkiintoiset kysymykset odottavat vielä vastaustaan, kun ryhdymme aineistoa tarkemmin analysoimaan ja tuotamme lisää tietoa. Tässä esitetyt luvut ja tulokset ovat hyvin alustavia ennakkotietoja, jotka on

tarkoitettu teille kyselyyn vastanneille ja ne tulevat tarkentumaan. Tulemme raportoimaan kyselymme tuloksista niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa. Tiedotamme julkaisuista aikanaan niiden ilmestyessä.

puoliväliin saakka, ennen kuin aloitin tutkijanurani ohjauksen parissa. Väittelin työttömille suunnatusta aktivoivasta ryhmäohjausmallista. Huomaan tänään, että väitöskirjani teemat ovat poliittisten kiistojen ytimessä.

Kiitos yhteistyöstä ja hyvää talven jatkoa!

Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksessa olen työskennellyt kymmenen vuotta ja mielenkiintoni on vähitellen suuntautunut ohjauksen yhteiskunnallisiin kykentöihin ja funktioihin. Ryhmäohjaus toimintamallina kiinnostaa edelleenkin. Mutta nyt kiinnostavat myös ohjauksen uudet haasteet, monikulttuurisuus, työelämän raju muutos ja hyvinvointivaltion purkamisen seuraukset. Miten itse ohjaustyö ja sen ehdot muuttuvat? Miten ohjaajat jaksavat työssään? Mitä uutta meidän on keksittävä? Ohjaammeko ihmisiä yhä kiihtyvään oravanpyörään, vai osaammeko kuunnella ja antaa aikaa, tukea ihmisiä yhä moninaisemmiksi muuttuvilla elämänpoluilla?

Ystävällisin terveisin, ohjausalan yliopistotutkijat Johanna Rantanen & Jussi Silvonen Jyväskylä & Joensuu, 1.2.2018

Tutkijat tutkimuksen takana

Jussi Silvonen, Itä-Suomen yliopisto: jussi.silvonen@uef.fi / 050-4423556

Johanna Rantanen

Jussi Silvonen

Ensimmäisen ohjaukseen liittyvän tekstini julkaisin itse asiassa nuorena psykologian opiskelija AVO-lehdessä jo vuonna 1978. Kesti kuitenkin 90-luvun

HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

telee korkeakouluopiskelijoiden Hyvinvointia, OPiskelusta Palautumista sekä Urasuunnittelutaitoja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, joka korostaa suoraviivaisia siirtymiä ja nopeaa valmistumista kohti työelämää. Tästä projektin nimi – HOPPU – ja kysymys, onko tämä hyväksi ja kenelle? Johannan intresseissä on laajentaa Onko hoppu? tutkimus myös toisen asteen opiskelijoiden kokemusten kartoittamiseen aiheesta. Johanna Rantanen, Jyväskylän yliopisto: k.johanna.rantanen@jyu.fi / 040-8054989

Johanna Rantanen työskentelee Jyväskylän yliopistossa opettajankoulutuslaitoksella yliopistotutkijana. Hänen päätehtäviinsä kuuluu ohjausalantutkimus, pro gradu tutkielmien sekä väitöskirjojen ohjaus ja alan koulutuksen kehittäminen. Tällä hetkellä hänellä on aktiivisimmin käsillä kaksi tutkimusprojektia: 1) Ohjaajat työssään 2017 –kyselytutkimus sekä 2) Onko hoppu? seuranta- ja kehittämistutkimus. Ensimmäisen sisällöstä on kerrottu tässä artikkelissa ja jälkimmäinen tarkas-

Kannusta nuoria uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa! Auta nuoria etsimään entistä rohkeammin erilaisia uravaihtoehtoja ja tekemään viisaita valintoja. Viisaat valinnat -hankkeessa koottuja työkaluja ja materiaalia ohjaustyön tueksi: WWW.VIISAATVALINNAT.FI Tutustu ohjaustyön täydennyskoulutuksiin: HYPLUS.HELSINKI.FI/KOULUTUKSET

en s k u a j h o a j n e s k u t Kasva perustutkinto tulee! Nuorisotyön koulutuksen verkosto (NUVA-verkosto) oli ensimmäistä kertaa mukana Opopäivillä 1.-3.2.2018 esittelemässä uutta perustutkintoa; kasvatuksen ja ohjauksen perustutkintoa. Meillä nuorisotyön toisen asteen kouluttajilla on tiivis valtakunnallinen verkosto ja yhteistyö, joka on kaikille voimavara. Tiivis yhteistyö on mahdollista suhteellisen pienen osaamisalamme vuoksi. Markkinointiin opopäivillä osallistui 14 koulutuksenjärjestäjää ja kuudesta oppilaitoksesta otimme osaa itse päiviin. Ständillämme vieraili satoja opoja ja järjestämässämme iltatilaisuudessa kanssamme musisoi yli sata opoa. Päivien tunnelman koimme lämpimäksi, rennoksi ja mukavaksi! Kiitos järjestäjille! Uudet tutkinnon perusteet astuvat voimaan 1.8.2018. Entinen nuoriso-ja vapaa-ajanohjaajan tutkinto löytyy jatkossa nimellä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä ja se muodostuu kolmesta osaamisalasta: Nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisala, tutkintonimike nuoriso- ja yhteisöohjaaja, Varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala, tutkintonimike lastenohjaaja ja Kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisala, tutkintonimike kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittanut saavuttaa ohjauksen, kasvatuksen ja kommunikoinnin tehtävissä tarvittavaa monipuolista osaamista. Alalla tarvitaan hyviä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ottaa huomioon taustaltaan erilaisten ja eri-ikäisten ohjauksen ja tuen tarpeet. Vastuu ohjattavien ja asiakkaiden psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta korostuu myös alan osaamisvaatimuksissa. Alalla työskennellään usein osana moniammatillista ryhmää ja/tai verkostoa. Meidän verkostomme tiiviin yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyville uuden tutkinnon nuoriso-ja yhteisöohjauksen osaamisalaa. Tutkintonimike tulee olemaan nuoriso- ja yhteisöohjaaja. Nuoriso- ja yhteisöohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten toimintaa. Työ on eri ikäisten ohjaus-, opastus- ja tukityötä, jonka painopiste on osallisuuden lisääminen, kansalaistoiminta ja monikulttuurinen työ. Alalla painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen.

palveluohjauksen taidot ja hänen tulee osata rajata työnsä niin, että tunnistaa ja ohjaa nuoren ammattiavun pariin. Hyvän palveluohjausvalmiuden mahdollistaa paikallinen monialainen yhteistyö, jossa nuorisotyö näkyy yhä vahvemmin toimijana. Nuorisotyön toimintaympäristöt ovat monipuoliset, kunnallisesta nuorisotyöstä kolmannen sektorin hankkeisiin. Uusia toimintamuotoja muotoutuu nousseiden tarpeiden mukaan. Tällaisia ovat mm. kauppakeskusten pop up-nuorisotilat ja pääkaupunkiseudun Nuorisotyö raiteilla -yhteistyö. Meille nuorisotyön kouluttajille nuorisotyö on enemmän kuin työ. Se on elämäntapa. Opoilla on tärkeä rooli nuorten elämässä tulevaisuuden ammatinvalintoja ja jatko-opintoja pohtiessa. Usein kuulemme, että juuri yläkoulun opo on ollut se henkilö, joka on löytänyt nuorelle koulutusvaihtoehtomme. Opoilla, ohjauksen ammattilaisilla, on silmää ja näkemystä siitä, kenelle nuoriso-ohjaajan työ saattaisi sopia tulevai-suuden ammattina. Koulutukseemme hakeutuvat ovat usein ulospäinsuuntautuneita ja aktiivisia toimijoita. Suoraan peruskoulusta tulevat ovat itsekin vielä nuoria ja kamppailevat elämänhallintansa kanssa. Se ei sinänsä haittaa, vaan kuuluu nuoruuteen. Kolmessa vuodessa he itsenäistyvät ja kasvavat vastuuntuntoisiksi ohjaajiksi. Suurimmassa osassa verkostomme koulutusorganisaatioista ovat ns. sisäoppilaitoksia, joten itsenäistyminen tapahtuu myös sitä kautta. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon nuoriso- ja yhteisöohjaajan osaamisalalle voi hakeutua yhteisvalinnan kautta, mutta reformin myötä suurimmassa osassa oppilaitoksia on myös ns. jatkuva haku eli opintopolun kautta voi hakeutua jatkuvasti. Suurin osa oppilaitoksista pitää pääsykokeet yhteisvalinnassa hakeneille toukokuun alussa. Lisätietoa saa kunkin oppilaitoksen omilta nettisivuilta. Yhteistyöterveisin koko nuva-verkoston puolesta, Sari Huttu, Lehtori, Nuorisotyön ammattiaineet Kanneljärven opisto, Lohja sari.huttu@kannelopisto.fi

Ohjaustyö on vastuullista työtä, jolle löytyy samat elementit kaikille kohderyhmille vauvasta vaariin. Hyvät ohjaus- ja vuorovaikutustaidot ovat tutkinnossa avainasemassa. Nuorisotyössä korostuu arvostavan kohtaamisen, dialogin ja aidon läsnäolon taidot. Monelle nuorelle juurikin nuorisotyöntekijä saattaa olla se turvallinen aikuinen, jonka kanssa jaetaan elämän ilot ja surut. Nuorisotyöntekijällä tulee olla vahvasti

Ammattikorkeakoulut uudistavat opiskelijavalintoja Opiskelijavalintojen uudistuksesta vastaa Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017-2019 (AMK-opiskelijavalinnat), jota koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen tuella. AMK-opiskelijavalinnat kehittämishankkeen tavoitteena on toteuttaa opiskelijavalinnat entistä hakijaystävällisemmin ja kustannustehokkaammin sekä enemmän digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Hankkeen kehittämiskohteina ovat todistusvalinnat, valintakokeet ja muut uudet osaamisperustaiset valintatavat. Tarkoituksena on myös edistää opiskelijavalintoihin liittyvää ohjausta ja viestintää. Uudistusta tehdään laaja-alaisessa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi kehittämistyössä huomioidaan elokuussa 2017 julkaistut korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen toimenpiteet.

matematiikka ja pitkä vieras/toinen kotimainen kieli ovat samanarvoisia. Samoin reaaliaineet ja vieras kieli on pisteytetty samanarvoisiksi. RP-, IB- ja EB-tutkinnot on huomioitu pisteytysmallissa.

Ammattikorkeakouluissa lisätään todistusvalintoja Ammattikorkeakouluissa todistusvalintojen määrä tulee lisääntymään. Osa ammattikorkeakouluista ottaa todistusvalinnat käyttöön jo vuoden 2019 aikana, joskin suuressa kuvassa valintakokeilla on edelleen merkittävämpi rooli. AMK-opiskelijavalinnat hankkeessa kehitetään ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella tehtäviin todistusvalintoihin uudet yhteiset pisteytysmallit, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2020 yhteishaussa. Pisteytysmallien kehittämistyöstä ovat vastanneet hankkeen ohjaus- ja projektiryhmä, ja malleja on kehitetty koulutusalakohtaisilta verkostoilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Keskeisinä sidosryhminä ovat toimineet AMKE, Kuntaliitto, OAJ, OKM, Opetushallitus, OSKU, Pro Lukio, SLL, SAMOK, SOPO, SAKKI ja OSKU. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmallissa pisteytettäviä aineita on viisi (Taulukko 1). Kaikilta huomioitavia aineita ovat äidinkieli, matematiikka ja vieras kieli/toinen kotimainen kieli. Reaalin/vieraan kielen osiosta huomioidaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa ainetta. Pisteytyksessä äidinkieli,

Taulukko 1. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmalli.

Ammatillisen perustutkintotodistuksen pisteytysmallissa huomioidaan kaikkien aineiden painotettu keskiarvo (painoarvo 60 % pistemäärästä) ja tutkinnon yhteisten osien arvosanat (painoarvo 40 % kokonaispistemäärästä) (Taulukko 2 ja 3). Tutkinnon yhteisillä osilla pyritään arvioimaan yleisiä korkeakouluopiskelussa vaadittavia oppimisvalmiuksia. Ammatillisen koulutuksen todistusvalinnassa ei todennäköisesti tulla tekemään rajauksia soveltuvista tutkinnoista, ja todistusvalinnoissa on tarkoituksena huomioida tutkintotodistukset vuodesta 2015 alkaen. Molemmat pisteytysmallit käsitellään hankkeen ohjausryhmän kokouksessa helmikuussa 2018, minkä jälkeen asian käsittely jatkuu Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostossa.

Ammatillisen perustutkintotodistuksen pisteytysmallissa huomioidaan kaikkien aineiden painotettu keskiarvo (painoarvo 60 % pistemäärästä) ja tutkinnon yhteisten osien arvosanat (painoarvo 40 % kokonaispistemäärästä) (Taulukko 2 ja 3). Tutkinnon yhteisillä osilla pyritään arvioimaan yleisiä korkeakouluopiskelussa vaadittavia oppimisvalmiuksia. Ammatillisen koulutuksen todistusvalinnassa ei Korkeakoulut tiedottavat lukioita ja ammatillisia oppilaitoktodennäköisesti tulla tekemään rajauksia soveltuvista tutkinnoista, ja todistusvalinnoissa on sia todistusvalintojen käyttöönotosta vuodesta ja siinä 2015 käytettävistä tarkoituksena huomioida tutkintotodistukset alkaen.

SOPO mukana osahankkeessa

valintaperusteista viimeistään elokuussa 2018.

Amk-opiskelijavalintahankkeessa on aloitettu nyt alkuvuodesta myös osahanke ohjauksen ja viestinnän kehittämiseen liittyen. Projektiryhmä on koottu ja tähän osahankekokonaisuuteen on liittynyt kaksi SOPO:n edustajaa ohjauksen asiantuntemuksen lisäämiseksi. Sopo ry:n edustajat ovat Armi Nurmi, SOPO ry:n pj. ja Leena Hietanen, ammatillisen toimikunnan jäsen.

Taulukko 2. Ammatillisen perustutkintodistuksen pisteytysmalli - kaikkien aineiden keskiarvo Kaikkien aineiden painotettu keskiarvo Arvosana-asteikko 1-3

Arvosana-asteikko 1-5

Kaikkien aineiden ka pisteet

≥ 2,94 ≥ 2,82 ≥ 2,70 ≥ 2,58

≥ 4,90 ≥ 4,70 ≥ 4,50 ≥ 4,10

90 87 84 80

≥ 2,46 ≥ 2,34 ≥ 2,22 ≥ 2,10 ≥ 1,98 ≥ 1,86 ≥ 1,74 ≥ 1,62 ≥ 1,50 ≥ 1,38 ≥ 1,26

≥ 4,30 ≥ 3,90 ≥ 3,70 ≥ 3,50 ≥ 3,30 ≥ 3,10 ≥ 2,90 ≥ 2,70 ≥ 2,50 ≥ 2,30 ≥ 2,10

76 71 66 61 56 51 45 39 32 25 18

Taulukko 2. Ammatillisen perustutkintodistuksen pisteytysmalli – kaikkien aineiden keskiarvo

Ammattikorkeakouluissa valintakokeella merkittävä rooli myös tulevaisuudessa Ammattikorkeakouluissa valintakoe tulee säilymään jatkossakin merkittävänä valintatapana, ja tavoitteena onkin yhtenäistää valintakokeita vuosien 2018-2019 aikana. AMK-opiskelijavalinnat hankkeen tavoitteena on kehittää digitaalisesti toteutettava valtakunnallinen valintakoe eri koulutusalat huomioiden. Uuden valintakokeen tarkoituksena on toteuttaa opiskelijavalinnat nykyistä tasavertaisemmin ja kustannustehokkaammin. Hankkeessa syntynyt uusi digitaalinen valintakoe korvaa aiemmat koulutusalakohtaiset valtakunnalliset valintakokeet. Uusi valintakoe otetaan käyttöön laaja-alaisesti eri koulutusaloilla kevään 2019 yhteishaussa. Yhteinen digitaalinen valintakoe on merkittävä uudistus koko ammattikorkeakoulusektorilla.

Opiskelijavalintojen ohjauksen ja viestinnän kehittäminen osahankkeessa on tarkoitus kehittää ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoje neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuutta yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen järjestäjien sekä Opetushallituksen kanssa, suunnitella ohjauksen ja viestinnän toimintamallia uusien valintatapojen toteuttamisen tueksi, pohtia nykyisten toimijoiden rooleja ja arvioida organisointimalleja sekä tukea hankekauden aikaista viestintää. Mikäli sinulla on evästystä osahankkeen toimijoille, ota rohkeasti yhteyttä, kerro ideoitasi ja ajatuksiasi. Armi Nurmi, armi.nurmi@salo.fi, SOPo ry:n puheenjohtaja Leena Hietanen, leenahietanen1@gmail.com, SOPO ry:n ammatillisen toimikunnan jäsen

jatkuvampaan suuntaan. Tällä halutaan varmistaa, että hakijat ja heidän ohjaajansa saavat riittävästi tietoa opiskelijavalinnoista ja niihin liittyvistä menettelyistä. OpiskelijaTaulukko 3. Ammatillisen perustutkintotodistuksen pisteytysmalli - tutkinnon yhteiset osat valintojen ohjauksen ja viestinnän kehittämisessä huomioidaan nopeasti uudistuvat viestintäkanavat. Tutkinnon yhteiset osat Arvosana-asteikko

Todistuksen arvosanat

Lisätietoa

asteikko 1-3

asteikko 1-5

Yhteiset tutkinnon osat Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Matemaattisluonnontieteellisen osaaminen Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Pisteet

Lisätietoja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeesta löytyy osoitteesta www.amk-opiskelijavalinnat.fi Kirsi Talman Todistusvalintojen & valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi –osahankkeiden vetäjä, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Susanna Lepola Ohjauksen ja viestinnän -osahankkeen vetäjä, tutkinnon yhteiset osat projektisuunnittelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Molemmat pisteytysmallit käsitellään hankkeen ohjausryhmän kokouksessa helmikuussa 2018, minkä Taulukko 3. Ammatillisen perustutkintotodistuksen pisteytysmalli –

jälkeen asian käsittely jatkuu Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostossa. Korkeakoulut tiedottavat lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia todistusvalintojen käyttöönotosta jaMarko siinä käytettävistä Borodavkin valintaperusteista viimeistään elokuussa 2018. muita Ammattikorkeakouluissa vahvistetaan

Projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu

valintatapoja ja selkeytetään viestintää Muiden osaamisperustaisten valintatapojen kehittämisessä Ammattikorkeakouluissa valintakokeella merkittävä myös tulevaisuudessa tavoitellaan entistä järjestelmällisempiä, kansallisestirooli hyödynnettäviä malleja. Opiskelijavalintoihin liittyvää ohjausta Ammattikorkeakouluissa valintakoe tulee säilymään jatkossakin merkittävänä valintatapana, ja ja viestintääonkin kehitetään nykyistä selkeämpään ja luonteeltaan tavoitteena yhtenäistää valintakokeita vuosien 2018-2019 aikana. AMK-opiskelijavalinnat

hankkeen tavoitteena on kehittää digitaalisesti toteutettava valtakunnallinen valintakoe eri koulutusalat huomioiden. Uuden valintakokeen tarkoituksena on toteuttaa opiskelijavalinnat nykyistä tasavertaisemmin ja kustannustehokkaammin. Hankkeessa syntynyt uusi digitaalinen valintakoe korvaa aiemmat koulutusalakohtaiset valtakunnalliset valintakokeet. Uusi valintakoe otetaan käyttöön laajaalaisesti eri koulutusaloilla kevään 2019 yhteishaussa. Yhteinen digitaalinen valintakoe on merkittävä

Haluatko osallistua kansainväliseen ohjausalan konferenssiin? Hae matka-apurahaa Göteborgin IAEVG – konferenssiin 2.-4.10.2018 Suomen opinto-ohjaajat ry tukee matka-apurahoin IAEVG – konferenssiin lähteviä jäseniä. Konferenssin teema on.A need for Change. Jokainen yhdistyksen jäsen on NFSY :n kautta myös kansainvälisen ohjausalan järjestön IAEVG :n jäsen. Tällä hetkellä osallistumismaksu on 420 euroa IAEVG :n jäsenille. Osallistumismaksu nousee 1.5. Jos haluat pitää esityksen, abstrakti tulee lähettää viimeistään 31.3. Lisätietoja ja rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta: www.iaevgconference2018.se

Tee vapaamuotoinen hakemus, missä perustelet kiinnostuksesi ko. konferenssiin. Mainitse oman nimesi ja yhteystietojesi lisäksi koulun/oppilaitoksen nimi sekä koulutusaste ja lähetä tiedot kansainvälisen toimikunnan sihteeri Heli Piikkilälle sähköpostilla osoitteeseen heli.piikkila@tampere.fi viimeistään 4.4.2018. Saajille lähetetään tieto apurahan saannista hallituksen kevään kokouksen jälkeen ja matka-apuraha maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille tapahtuman jälkeen.

Kohti tulevaisuuden opinto-ohjausta Kun 2-vuotias Fiona pääsee työelämään, on moni asia toisin. Kvanttitietokoneet ovat jättäneet nykykoneiden laskentatehot kauas taakseen, tekoäly on ihmistä älykkäämpää ja robotiikka on tehnyt kokonaisia aloja tarpeettomiksi. Kuinka opinto-ohjaus vastaa haasteeseen?

Teksti ja kuvat Aki Tulikari

Kohti tulevaisuuden opinto-ohjausta

hä tuoreena Opinto-ohjaaja lehden tiedottajana lähdin mukaan Aallonharjalle. Päätin lähteä risteilemään pyrkimyksenäni selvittää, mitä tulevaisuuden opinto-ohjaus on. Varustauduin kameralla ja ääninauhurilla, jotta saisin talteen sen mitä opinto-ohjaajilla olisi minulle kerrottavana. Kolmen päivän aikana pääsin aivan eri tavalla sisään siihen mitä opinto-ohjaukseen sisältyy. Ensimmäinen oivallukseni oli, että opinto-ohjaaja joko pysyy ajan hermolla tai hoitaa työnsä huonosti. Itse päätoimisesti musiikinopettajana toimiessani koen oman opetettavan aineeni uusiutuvat varsin hitaasti. Opintoohjaaja sen sijaan joutuu tunnustelemaan rakentamaansa verkostoa uusien muutosten varalta jatkuvasti. Aallonharjalla näytteilleasettajien pisteet todella kiinnostivat opopäivien osallistujia. Seminaarit vetivät hyvin kuulijoita, ja päivät olivat opinto-ohjaajille työtä viihtymisen varjolla. Aallonharjan kiivaan päiväohjelman takia ei haastateltavia löytynyt helposti. Päätin valita keskitetysti neljä asiantuntijaa arvioimaan opinto-ohjauksen tulevaisuutta. Pyysin haastateltuja heittäytymään toiveikkaaksi ja maalailemaan opinto-ohjauksen utopioita. Kysyin, millaista opinto-ohjaus parhaimmillaan voisi olla? Neljä haastateltavaa olivat SOPO ry:n tuoreen puheenjohtajan Armi Nurmen, elämäntyöstään opinto-ohjauksen parissa palkitun Anssi Martikaisen, vuoden opoksi kruunatun Emmi Hannukselan ja Aallonharjalla sekä luennon että työpajan pitäneen Derbyn yliopiston professorin Tristram Hooleyn. Aallonharjan luennoista ja työpajoista minulle kävi yhä selvemmäksi, kuinka arvaamaton teknologian tuoma muutos työelämään on. Ajatus siitä, että nyt koulunsa aloittavat lapset tulevat tekemään töitä, joista emme vielä ole kuulleetkaan, toistui monessa eri yhteydessä. Teknogian kehityksen mukanaan tuoma epävarmuus on kuitenkin vain asian kääntöpuoli. Paljon hyvää on luvassa, ja jo ihan nurkan takana. Ensimmäisen visiointivuoron saa vuoden opoksi palkittu Emmi Hannuksela. Hän on työskennellyt opinto-ohjaajana kaksi vuotta, ja tekee tällä hetkellä viransijaisijaisuutta Ylöjärven yläkoulussa. Sitä ennen hän ehti valmistumisensa jälkeen toimia seitsemän kuukautta TE-toimiston aulassa Spring Housen työnhaunohjaajana. Näissä tehtävissä Hannuksela koki saaneensa työllistymiseen ja työnhakuun aivan uuden näkökulman, joka on suuresti hyödyksi yläkoulunkin opinto-ohjaajalle. Mutta millaisia villejä mahdollisuuksia tulevaisuuden opinto-ohjauksessa näkee Emmi Hannuksela?

Emmi Hannuksela, Vuoden opo 2018

Opot voisivat vielä vähän enemmän hymyillä Ammatinvalinnan alkukartoitus voisi alkaa vaikkapa ohjauskopissa, jossa robotti kysyy opiskelijalta kykyihin ja mieltymyksiin liittyviä kysymyksiä. Opiskelijan vastausten perusteella seinälle heijastuisi miellekartta mahdollisista ammateista. Kartoitus toimisi vähän samaan tapaan, kuin nykyäänkin käytössä olevat tietokonekyselyt, mutta sillä erotuksella, että robotti voisi paremmin esitellä vaihtoehtoja ja kertoa miksi vastaukset ohjasivat esiteltyille aloille. Tämän selvityksen jälkeen opo voisi jatkaa keskustelua saaduista tuloksia ja tehdä kysymyksiä niiden pohjalta. Kun opolla käydään jatko-opintokeskustelussa, liittyy siihen nykyiset opinnot, miten kotona menee, miten koulussa menee, mielenterveyden tila ja kaikki muu. Sen ymmärtämiseen tai sen kanssa auttamiseen robotti tuskin koskaan kykenee, mutta kartoituksen apuvälineenä se voisi toimia tehokkasti. Tekniikkaan liittyen voisi opiskelijoille itseasiassa asentaa mikrosirun päähän. Opo voisi ladata suoraan opiskelijaan tiedot mahdollisista aloista ja ammateista, joita opiskelija voisi selailla. Ohjelman tulisi pystyä vuorovaikuttamaan sen verran, että se kykenisi auttamaan eteenpäin ja tekemään ehdotuksia

"Hitsareita tarvitaan aina", kertoi yläkoulun opinto-ohjaajani 90-luvun lopulla. Eikä hän ollut ihan väärässä. Vaikka robotit valtaavatkin tuotantolinjat, on vielä pitkään paikkoja, joissa robottien käyttäminen ei ole kustannustehokasta.

valintojen perusteella. Siten ammatinvalintaan käytettävissä oleva aika tulisi käytettyä tehokkaasti. Jos vielä oikein villisti teknologian osalta visioidaan, voisi opiskelijoista teettää virtuaalisen persoonallisen kloonin, joka virtuaalisessa todellisuudessa kokeilisi eri ammatteja. Kokeilujen jälkeen virtuaaliset kloonit arvioisivat ammatin sopivuutta, ja todellisen maailman opiskelija voisi tehdä valintansa lähes omaan kokemukseensa pohjautuen. Käytännöllisellä tasolla opinto-ohjaajan työ voisi helpottua myös opon arjessa käytettävien ohjelmistojen osalta. Kurre ja Primus voisivat saada älykkään ääniohjauksen, jota käyttäen opo voisi helposti ja varmasti saada haluamansa tiedot ja muutokset talteen. Tulevaisuudessa toivoisin, että voisin tavata opiskelijoita enemmän. Tällä hetkellä olen löytänyt lisää aikaa kohdata oppilaita välituntivalvonnoista. Ohjauksesta tulee mielestäni parempaa, mitä paremmin opiskelijan tuntee. Vähän myös persoonana. Tähän auttaisivat tietenkin myös pienemmän ryhmäkoot ja ohjattavien oppilaiden määrän kohtuullisuus. Ja sen vielä haluan visioida, että tulevaisuudessa opot voisivat vielä vähän enemmän hymyillä. Se tekee oposta niin paljon helpomman lähestyä. Jos ei muuten jaksaisikaan hymyillä, niin vaikka oikein ajattelee, että ”nyt minä olen töissä – ihana nähdä näitä nuoria.”

Muutamia luentoja myöhemmin, koin toisen oivallukseni: opinto-ohjaaja ei paini pelkästään muuttuvan teknologian vaikutusten kanssa. Kaikki työmarkkinoihin liittyvä on osa sitä kokonaisuutta, josta etevä opinto-ohjaaja on selvillä: politiikan linjaukset ja rajanvedot, väestörakenteen ja työurien muutokset. Itseäni ajatus koskettaa kolmen pienen tyttären isänä. Mitkä ovat ne taidot joita itse vanhempana kannattaa opettaa? Ehkä kokeilunhaluisuus ja luotto omiin kykyihin on kaiken hyvän pohja. Varmaan kannattaa myös kannustaa kehittämään teknologiataitoja monipuolisesti. Tietenkin pitää muistaa opettaa huolehtimaan omasta terveydestä, ja harjoittaa vuorovaikutustaitoja sekä digitaalisesti että kasvotusten. On myös vanhemman tehtävä auttaa lasta kehittämään positiivista elämänasennetta. Ihan tuttuja juttuja jo viime vuosikymmeniltä ja kauempaakin. On paljon asioita joihin voimme yhteiskuntanakin valmistautua. Vaikka emme vielä tiedä kuinka laajasti Suomen väestörakenteen vääjäämättömät muutokset tulevat vaikuttamaan elinkeinoelämään, tiedämme että ne ovat tulossa. Tulevaisuus tuntuun olevan visionäärien. Mutta eikö se aina olekin ollut? Seuraava puheenvuoro olkoon vuosikymmeniä ammatillisen puolen kentällä visioineen Anssi Martikaisen. Hänet palkittiin opopäivien yhteydessä elämäntyöpalkinnolla.

Elämäntyöstä palkittu Anssi Martikainen

Aina pitää voida kysyä opolta Varsinkin ammatillisella puolella opinto-ohjaajan tulisi tehdä työtä läheisesti yritysmaailman kanssa. Yhteistyö voitaisi viedä niinkin pitkälle, että osa opinto-ohjaajan palkasta tulisi elinkeinoelämän puolelta. Olemme opinto-ohjaajina selkein yhteys ammatillisen puolen opiskelijoiden ja yritysmaailman kanssa, ja tätä yhteyttä tulee vaalia. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen eettisten periaatteiden mukaisesti opiskelijan menestymistä tukien. Meidän pyrkimyksemme pitää olla kaivaa esiin se opiskelijan oma juttu, se mihin opiskelija parhaimmillaan kykenee ja tukea sen saavuttamisessa. Mielestäni opinto-ohjaajat ansaitsevat ammattiarvostusta. Teemme tärkeää työtä ja saamme olla ylpeitä hyvistä tuloksista joihin pääsemme. Olen iloinen siitä, että nyt opintoohjaus on saamassa ansaitsemaansa tunnustusta. Epämääräinen puhe ohjauksesta on häviämässä ja asioista puhutaan oikeilla nimillä. Opinto-ohjaus pitääkin aina saada selkeäksi osaksi lakeja ja opetussuunnitelmia. Paras asia mitä opinto-ohjaaja voi mielestäni opiskelijalle tarjota on sellainen kokemus, että hän voi aina kysyä opolta. ”Kysy opolta”, se on minun slogan.

pinto-ohjauksen kehittäminen on monitahoinen työmaa. Jos lopullisena päämääränä ajatellaan olevan nuorten joustava kyvykkyys työllistyä muuttuvassa työmaailmassa, ei kyse ole pelkästään opinto-ohjauksen vastuusta, vaan mukana pitää olla koko koulumaailma. Tuntuu

Jos 2010-luku toi meille ammatimaisia tubettajia ja somettajia, mitä tuo 2030-luku? Tietokoneiden suunta on kehittynyt kolmella tasolla: suuresta on tullut pientä, kalliista on tullut halpaa ja vaikeasta on tullut käyttäjäystävällistä. Tämän kehityskulun loppua ei ole vielä näköpiirissä, vaikka 80-luvun ja nykypäivän välinen etäisyys tuntuu melkein parsekilta.

loogiselta, että opinto-ohjaajat ovat huomattavan järjestäytyneitä. Aallonharjalla mukana oli yli 500 opoa, mikä on kunnioitettava määrä. Seuraavaksi tulevaisuuden näkymiä SOPO ry:n uudelta puheenjohtajalta Armi Nurmelta.

korkeakouluissa säästää itsensä takaisin, kun opiskelijoiden opinnot saadaan etenemään valmistumiseen asti järkevän suunnitelman pohjalta.

ksi Aallonharjan luennoitsijoista oli Tristram Hooley. Päädyin keskustelemaan hänen kanssaan pidemminkin opinto-ohjauksesta, ja hänen tutkimuksestaan aiheen parissa. Tristram koki, ettei opinto-ohjausta ja uraohjausta oteta riittävän hyvin huomioon valtioiden tasolla. Suuret muutokset ova globaaleja, ja esimerkiksi työvoiman kansainvälinen liikkuvuus varsinkin korkeastikoulutettujen työläisten osalta on suurta. Tristram koki, että suurten säästöjen lisäksi toimivalla ohjauksella voitaisi lisätä ihmisten hyvinvointia. Seuraavassa hänen toiveensa tulevaisuuden suhteen.

SOPO ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi

Osaava opinto-ohjaus on kaikkien oikeus Minä uskon, että tulevaisuudessa opinto-ohjaajilla on 200 opiskelijaa ohjattavana, ja että työtä pystyy tekemään täysipainoisesti. Peruskoulussa, lukiossa, ammatillisella puolella, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa on töissä päätoimiset opinto-ohjajaat, joilla on työhön soveltuva koulutus. Kaikki opiskelijat, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, tulisi saada ohjattua opintojen jälkeen joustavasti työelämään. Tällä hetkellä kaikki nuoret eivät ole tasa-arvoisessa asemassa opinto-ohjauksen palvelujen suhteen. Pitää pystyä takaamaan, että nyt vakinaistettavat Ohjaamot olisivat se paikka, joista syystä tai toisesta opinnoista tipahtaneet saisivat muodollisesti pätevän ja osaavan opinto-ohjaajan apua tulevaisuutensa suunnitteluun. Toivon, että nyt ja aina opinto-ohjaajan palvelut ovat opiskelijoille maksuttomia, eikä tule tarpeelliseksi käyttää ulkopuolisia maksullisia palveluita. Kaikille oppilaille ja opiskelijoille pitäisi pystyä takaamaan ilmaista ja laadukasta yksilöohjausta yläkoulusta alkaen läpi opintojen. Ohjausta pitää olla saatavilla tarpeen mukaan myös ruotsinkielellä. Korkeakouluissa opiskelijoiden tulee saada ammattitaitoista ja asiantuntevaa opinto-ohjausta. Mitä nopeammin opiskelijoiden halutaan valmistuvan, sitä paremmin ja sitä parempaa ohjausta pitää olla opiskelijoille tarjolla. Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tutkija, professori Tristram Hooley

Uraohjausta läpi elämän Uskon, että opinto-ohjaus on erityisen tärkeää toimintaa alati muuttuvassa maailmassa. Maailmassa, joka määrittyy muutoksen kautta, tukeen ja ohjaukseen perustuva toiminta koulumaailmassa on arvokasta ja tarpeellista. Minulla on vahva usko siihen, että lopulta opinto-ohjauksen todellinen merkitys ymmärretään ja tunnustetaan niin koulumaailman kuin valtioidenkin tasolla. Se, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus saada opintoohjausta ja uraohjausta (eng. career guidance) läpi elämän, parantaisi työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Tärkein asia, jonka haluaisin muuttuvan, olisi että valtiojohto näkisi urakehityksen koko elämän mittaisena prosessina. Tällä hetkellä ihmiset ovat eri elämäntilanteissaan hetkellisesti osa eri instituutioita. Ensin koulua, sitten jatkokoulutusta järjestävää laitosta, sitten työelämää. Sen sijaan, että ihmiset ovat hetkellisiä asiakkaita, pitäisi järjestelmää muuttaa näkemään ihmiset yksilöinä, jotka kulkevat omaa polkuaan läpi näiden vaiheiden. Sen sijaan, että heitä ohjataan hetkellisesti näissä eri instituutioissa, haluaisin henkilökohtaisen ohjauksen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi läpi elämän. Englannissa olemme huomanneet, että jos ihmisille annetaan mahdollisuus oppia lisää työn ohella ja saada ohjausta, monet tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Uraohjausta tarjoavaan puhelinpalveluun Englannissa tuli yli miljoona puhelua vuodessa. Ihmisillä on halua saada tietoa omista mahdollisuuksistaan. Idealistisesti ajatellen, jos robotisaatio ja teknologian kehittyminen mahdollistavat suuremman tuottavuuden pienemmällä työmäärällä, olisi toivottavaa, että ihmiset voisivat työskennellä vähemmän. Syntyvälle vapaa-ajalle tulisi kuitenkin tarjota mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Ihmisillä on paljon halua kehittyä. Hyvä uraohjaus tarjoaa siihen mahdollisuuden.

aksivuotiaana Fiona pitää tanssimisesta, juoksentelusta, syömisestä ja kiipeilystä. Elämä on selvästi hauskaa

ja täynnä yllätyksiä ja naurua. Fiona on kartuttanut taitoja hirveällä tahdilla, eikä vauhti näytä hidastuvan. Energiaa ja intoa tuntuu olevan lähes rajattomasti. Itse olen 33-vuotias. Kun olin 2-vuotias vuonna 1986, oli musiikinopettajia jo olemassa. Tarkemmin miettien, ei läheisistäni kukaan tee työtä, jota ei ollut olemassa silloin 31 vuotta aiemmin. Työtavat ovat muuttuneet, se on selvä. Koen silti saaneeni hyvät valmiudet tähän muuttuvaan maailmaan, jos silloin 90-luvun peruskoulussa. En pelkää tulevaisuutta tyttärieni puolesta. Josta pästään kolmanteen oivallukseeni. Aallonharjalla ja tekemieni haastatteluiden jälkeen tiedän, että opinto-ohjaus on Suomessa kehittynyt vakaasti vuosikymmenestä toiseen. Tämä kehitys ei ole loppunut, päinvastoin. Opintoohjauksen tarve kasvaa, ja toivottavasti se saa tarvittavan painoarvon tulevaisuutta suunniteltaessa. Nuoren pääsy opintoihin on yhtä paljon koko Suomen intressi kuin hänen henkilökohtainen tarpeensa. Tristram Hooleyn maailailema järjestelmällisempi jo työelämässä toimivien ohjaus on ehkä sellaista tulevaisuutta, jota kohti Suomessakin mennään. Parhaimmillaan opinto-ohjaus tarjoaa tietoa ja ymmärrystä omista mahdollisuuksista, kun urapolut risteilevät aiempia vuosikymmeniäkin villimmin. Tällä hetkellä Fiona arvelee, että voisi isona hoitaa pupuja. Se on ihan hyvä suunnitelma, mutta suunnitelmat saavat muuttua. ∎

“Mua viehättää monipuolisuus. Täällä tapaa ihmisiä, joilla on samanlainen asenne elämään.” Oskar, kirjasto- ja tietopalveluala

Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella Tradenomi (AMK), liiketalous -päiväkoulutuksessa Turussa.

TEKSTI JUULI JALAVA, KUVAT KESÄLUKIOSEURA

Avaa maahanmuuttajanuorelle ovi hänen omiin ammattiunelmiinsa Mistä ammateista maahanmuuttajataustaiset nuoret haaveilevat? Miten heidän unelmiaan voisi tukea kielitaidon haasteista huolimatta? Miten merkittäviä voivatkaan opinto-ohjaajan sanat olla, kun nuori miettii mahdollisuuksiaan työelämässä? Moni maahanmuuttajataustainen nuori kuulee hyvää tarkoittavia neuvoja ryhtyä lähihoitajaksi tai panostaa muuhun lyhyen koulutuksen ja helpon työllistymisen alaan. Mitä useammin saman neuvon kuulee, sitä heppoisemmilta omat haaveet ja toiveet tuntuvat

vaakakupissa. Ohjaukseen tuleva nuori ei välttämättä myöskään erota omia unelmiaan ulkopuolelta – perheeltä ja ympäristöstä – tulevista toiveista: haluanko minä sittenkin lähihoitajaksi sen sijaan, että ryhtyisin selvittämään, mitä minun itseltäni pitäisi vaatia, mitä rajoja rikkoa ja mitä kivikkoisia polkuja kulkea, jotta joskus voisin olla kardiologi? Kesälukioseuran järjestämissä, maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatuissa kesälukioissa hahmotellaan tulevaisuutta, ammattiunelmia ja mah-

dollisia opintopolkuja omaa äidinkieltä ja kulttuuria unohtamatta. Maahanmuuttajanuorten kesälukioissa opintoohjaajina toimineet Satu Karhu ja Tytti Puuronen kertovat, kuinka tärkeää on kuunnella ja vahvistaa ohjattavan omia haaveita romuttamatta niitä ensikädeltä ja antamatta omien ennakkoluulojen ja oletusten nousta esiin. Opinto-ohjaaja voi tehdä näkyväksi sen, että moni suurikin tavoite on usein toteutettavissa pienin askelin: joskus tarvitaan monia välitavoitteita, joista riittävä kielitaito voi olla vain ensimmäinen.

Monelle kesälukion nuorelle suuri oivallus on ollut, kuinka joustava Suomen koulutusjärjestelmä on ja kuinka eri ammatteihin voi päätyä useammankin mutkan kautta. Karhu ja Puuronen tukevat ohjausta mielellään toiminnallisuuden avulla: asfalttiin piirretty Suomen koulutusjärjestelmä ja uratarinat ovat olleet toimivia ohjauksen tapoja kesälukiossa. Kesälukion opinto-ohjauksessa nuoret ovat myös ällistyneet, kuinka se, että he osaavat monia eri kieliä ja tuntevat kulttuureja, onkin todellisuudessa etu ja valttikortti työmarkkinoilla ja koulutukseen hakiessa. Eräs kampaajan ammattia miettivä nuori yllättyi, kun sai kuulla, että Suomessa kaikki kampaajat eivät osaa käsitellä afrikkalaista hiusta ja että tuo taito on merkittävä vahvuus alalla. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kohdalla on Karhun ja Puurosen mielestä tärkeää avartaa näkymää erilaisiin mahdollisuuksiin: moni vaikkapa sairaanhoitajan työstä kesälukion alkaessa haaveillut tyttö on kesälukion aikana oivaltanut suuren kirjon ammatteja ja harrastuksia, joita he eivät kotimaassaan olleet koskaan harkinneetkaan. Aina ei ole itsestään selvää, että tyttö voi harrastaa jalkapalloa tai olla tarjoilija. Karhu ja Puuronen muistelevat erään kesälukiolaisen kertomusta ensimmäisestä kerrasta, kun hän näki naispoliisin: hän kertoi vain katselleensa naista pitkään ja hiljaa ihmetellen, onko tämä todellista. Tässä kohtaamisessa syttyi haave poliisin ammatista.

Afganistanilais-, kongolais-, somalialais-, arabi- ja kurditaustaisten nuorten haaveammattien top 3 kesälukioon hakiessa (2017)

TYTÖT (18)

POJAT (37)

1. hammashoitaja, sairaanhoitaja, ensihoitaja, kätilö

1. autoala, automekaanikko, autonkuljettaja

2. lääkäri, erikoislääkäri, hammaslääkäri

2. sähköasentaja, putkiasentaja

3. sähköasentaja

3. lähihoitaja

Tervetuloa

e l l e s k u p kam Matematiikan ja luonnontieteiden opinnoilla voi avata monia tulevaisuuden ovia, erityisesti tekniikan opiskelulle nämä aineet luovat pohjan. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on panostanut oppilaitosyhteistyöhön viime vuosina monin tavoin. Haluamme yhteistyöllä erityisesti kertoa laaja-alaisesta poikkiteknisestä koulutuksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Meille on tärkeää nostaa myös tyttöjen kiinnostusta tekniikan aloihin. Voidaan perustellusti sanoa, että tiivis ja hyvin varusteltu kampus Tampereen Hervannassa on varmasti Suomen toimivin ja tutustumiskäynnin arvoinen. Hervannan kampukselta löytyy huipputeknologian lisäksi täysin uudenlaisia oppimistiloja. Paljon kiinnostusta herättänyt digitaalisen valmistuksen verstas TUTLab on suosittu vierailukohde, jossa oppilaat pääsevät itse käyttämään esimerkiksi laserleikkureita ja 3D tulostimia. Vierailukohteeksi voi toivoa myös vaikkapa lentosimulaattoria. Yliopisto tutuksi lukiossa Tampereen kaupungin toisen asteen ja Tampereen korkea-koulujen hyvästä yhteistyöstä on konkreettisena esimerkkinä KOROTA-opintotarjotin, jonka kautta lukiolaiset pääsevät suorittamaan korkeakouluopintoja jo lukioaikana. Lisätietoa: korota.blogit.tampere.fi/ Tervetuloa kaiken ikäiset Olemme suunnitelleet oppilaitosvierailukonseptin, jonka ansioista meillä on mahdollista ottaa kampuksella vastaan eri-ikäisiä vierailuryhmiä ja esitellä tekniikan alaa ja kampusta eri ikäryhmille sopivilla tavoilla.

Teekkarilähettiläät ovat innokas joukko opiskelijoita, jotka ovat erikoistuneet esittelemään kampusta, koulutustarjontaa, opiskelutapoja ja teekkarielämää.

Kutsumme kylään, vierailemme ja kerromme tekniikan opetuksesta mielellämme. Tässä muutamia tapoja tutustua: • Teekkarilähettiläiden lukio- ja varuskuntavierailut

Luomme uutta. Muutamme maailmaa.

Tampereelta diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi. TUT.FI

Tekniikalla voi vaikuttaa.

• Messuosastot Studiassa joulukuun alussa ja KKOT-tapahtumassa toukokuussa Tampere-talossa • Lukiolaispäivä syksyisin, myös yksittäiset ryhmät pitkin vuotta tervetulleita, lisätietoja: oppilaitosvierailut@tut.fi www.tut.fi/oppilaitosvierailut

• TATin Yrityskylän alakoulussa olemme mukana yhtenä yrityksenä

• TATin Yrityskylän yläkoulu toimii Konetalossa. Tarjoamme Konetalon Yrityskylään tulijoille mahdollisuuden kampusvierailuun • MyTech-ohjelma yläkoululaisille ja lukiolaisille, Teekkarilähettiläät mukana esittelemässä kampusta ja laboratorio kohteita

• Lumate-keskus tuo luonnnontieteiden, matematiikan ja teknologian tutkimusta, tieteen tekoa ja teollisuutta näkyväksi koululaisille: www.lumate.fi

HAKUKOHTEET • • • • • • • • • • • • • •

Arkkitehtuuri Automaatiotekniikka Biotekniikka Konetekniikka Matemaattisten aineiden DI-opettajakoulutus Materiaalitekniikka Rakennustekniikka Sähkötekniikka Teknis-luonnontieteellinen Tietojohtaminen Tietotekniikka Tuotantotalous Ympäristö - ja energiatekniikka Science and Engineering, englanninkielinen kandidaatinohjelma

Lue lisää kampuskierrätyksistä, vierailukohteista ja teekkarilähettiläistä www.tut.fi/oppilaitosvierailut

Yrittäjyyskasvatuksen MOK-viikko Ounasvaaran peruskoulussa 7.-9. luokilla vietettiin viikolla seitsemän yrittäjyyskasvatuksen MOK-viikkoa (MOK=monialaiset oppimiskokonaisuudet). Yrittäjyyskasvatus valittiin teemaksi sen vuoksi, koska tulevaisuuden työelämässä on nähtävissä suuria muutoksia kuten työpaikkojen vähentyminen julkiselta sektorilta, globalisaatio, tekoäly ja robotiikka. Yrittäjyys on tulevaisuudessa monelle nuorelle varteenotettava vaihtoehto työllistää itsensä. Yrittäjyydessä ja tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuvat juuri luovuus, ongelmanratkaisukyky, tarinallisuus, itsensä johtamisen taidot ja vuorovaikutustaidot. Käytimme viikon toteuttamisessa hyödyksi Nuori Yrittäjyys ry:n ja Opinkirjon maksuttomia materiaaleja. Jokaista noin 23 oppilaan porukkaa valmensi ja ohjasi opettajapari, jotka kannustivat nuoria ideointiin, sinnikkääseen työntekoon, tietojen hankkimiseen ja prosessin loppuun viemiseen. Oppilaat muodostivat luokissa vielä pienempiä, noin 2-4 hengen ideatiimejä, jotta uusien ideoiden innovointi ja luovuus toteutuisi parhaiten. Leirin alussa näytimme luovuuden virittämiseksi videoita muiden nuorten kehittämistä ideoista. Sen jälkeen oppilaat tutustuivat omiin vahvuuksiinsa ja sitten he ryhtyivät vapaasti keksimään pienemmissä tiimeissä tuotteita, palveluita tai sovelluksia. Ideointivaiheen jälkeen kukin tiimi äänesti parhaasta liikeideasta, jota kukin joukkue rupesi kehittämään. Tällöin ryhmä miet

ti liikeideansa osalta mm. seuraavia asioita: mikä?, kenelle?, minkä ongelman se ratkaisee?, miten se toimii?, mikä siinä on uutta?, mitä tunteita se herättää? Tämän jälkeen oppilaat tekivät tuotteesta/palvelusta/sovelluksesta pienen kuvauksen, tarinan, sillä tarinoissa on markkinointiviestinnän voima. Hyvä tarina herättää tunteita ja sen avulla luodaan merkityksiä ja erottaudutaan kilpailijoista. Yhteistyökumppaneina meillä oli Lapin ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat ja heidän opettajansa markkinoinnin lehtori Outi Kivirinta. Tradenomiopiskelijat pitivät yläkoulun oppilaille briiffauksen liiketoimintasuunnitelmasta, minkä jälkeen he ohjasivat oppilaita suunnitelman tekemisessä. Liiketoimintasuunnitelman tekemisen jälkeen ryhmät testasivat omia liikeideoitaan toisilla tiimeillä ja saivat täten kuulla myös toisten nuorten näkemyksiä ideansa hyvistä puolista ja kehittämisen kohteista. Tämän jälkeen oppilaat suunnittelivat yritykselle logon, mainoksen ja sloganin. Kaikki työvaiheet dokumentoitiin ja koko prosessista usea joukkue teki portfolion. Viimeisenä työvaiheena ryhmä loihti viiden dian diaesityksen ja siihen liittyvän kolmen minuutin pitchauspuheen. Tiimit esittivät pitchaus-puheensa diaesityksen kera muille joukkueille omissa luokissaan ja lopuksi nuoret äänestivät jokaisesta ryhmästä parhaan liikeidean juhlasalissa pidettävään semifinaaliin. Semifinaaliin pääsi kaiken kaikkiaan 15 tiimin yri-

tysideaa, joista kaikki koulumme oppilaat äänestivät viisi parasta Leijonan luolaan loppukilpailuun. Viisi eniten ääniä saanutta ideaa olivat seuraavat: GamingCamp-pelitalo, Ajoissa kotiinbussi- mobiilisovellus, Taidetta tilauksesta, Lapin ilopilleri ja Ruokakuljetus Sapuska. Yrittäjyyskasvatuksen MOK-viikko huipentui ns. Leijonan luolaan, jossa tuomareina olivat aidot yrittäjät. Tuomaristoon kuuluivat seuraavat henkilöt: Visit Arctic Europe-hankkeen hankejohtaja Rauno Posio, Mainostoimisto Ajatus Oy:n toimitusjohtaja Taina Torvela, Lapin ammattikorkeakoulun markkinoinnin lehtori Outi Kivirinta ja Cafe/bar 21:n yrittäjä Juha Eskelinen. Parhaaksi liikeideaksi tuomarit valitsivat Ajoissa kotiinbussi-mobiilisovelluksen, jonka koulumme oppilaskunta palkitsi rahapalkinnolla. Oppilailta, opettajilta ja mukana olevilta yrittäjiltä saadun palautteen perusteella viikko oli onnistunut kokonaisuus. Yrittäjyyskasvatus aiheena viritti oppilaiden ajattelua ja ymmärrystä kokea yrittäjyys yhtenä tulevaisuuden työllistymisen vaihtoehtona. Yrittäjyyden teeman käsittelyssä toteutuivat myös uuden ops:n mukaiset monialaiset taidot kuten monilukutaito (L4), tietoja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6), osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Viikon aikana oppilaat kehittivät juuri tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja kuten luovuutta, tiimityötaitoja, riskinottokykyä, itsensä johtamisen taitoja, suunnittelun taitoja, vastuunottoa ja sinnikkyyden vahvuutta. Sinikka Kuukasjärvi-Kanto Ounasvaaran peruskoulun opinto-ohjaaja

Opopäivät 2018 – kuvareportaasi Katso myös Aallonharjan aftermovie – www.sopo.fi

Laivalla pidettiin SOPO ry:n vuosikokous, valittiin uusi hallitus ja puheenjohtaja.

ottivat Järjestäjät toiv läpi än äk yr lumim et perille selvinee si ek le ul et rv te . terminaalissa

Luennot ja ty ö vetivät hyvin pajat yle ja osallistujia isöä . naarit koulum Semiuodoittain, 6 worksh ja lähes kym opia menen luentoa täyt ti osan monen suuren osallistujan aikataul uista.

Helmikuu Helsingissä alkoi kammottavalla lumimyräkällä. Autoliikenne oli monin paikoin jumissa lumivallien takia ja raitiovaunut eivät päässeet mäkiä ylös. Ennen laivan lähtöä kaikki olivat kuitenkin pääseet perille.

3131

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen onnitteli opinto-ohjaajia merkkivuoden johdosta ja kertoi näkemyksiään opinto-ohjauksen merkityksestä.

Merihenkisesti varustautunut juontajakaksikko onnistui luomaan sopivan tasapainon risteilyn juhlan ja totisen asiasisällön välille.

Väistyvän puheenjohtajan Jukka Eero Vuorisen puheenvuorossa kuultiin 10 teesiä, joiden varaan Vuorinen on oman opintoohjaajuutensa pyrkinyt rakentamaan.

en Neljänkymmen n ja tta se ea ill te yt nä äin itt tk he i ol osasto llassa. va n se ok ng tu

Erkki Aho kertoi elävästi ja kattavasti opinto-ohjaajien 50-vuotisen historian alkutaipaleesta.

tti Presidentti Mar i äs pä i Ahtisaar a ääneen osan TATin Kari Väisä ikRi In M C ja n se n ka Marjamäe . oa or vu en he pu

Tukholmassa valittavana oli 10 retkikohdetta. Tässä keramiikkaa Konstfakin taidekorkeakoulussa.

Siinä missä muisteltiin menneitä, käännettiin katse myös tulevaisuuteen. Monet työpajoista käsittelivät tulevaisuuden ymmärtämistä ja siihen varautumista.

33 33

nderin Tero Åla assa olev aiheena ei pyritä a doss tusPuhe-Ju ään vas selättäm nkääntein, na tajaa sa tkaisemaan vaan ra ation onika ita. kommun ia tilante is ll gelma

Suurlähettiläs Matti Anttonen puhui Ruotsin koulutuksen tilanteesta, ja siitä miten Suomessa voidaan ottaa opiksi Ruotsin tapahtumista.

OAJn puheenjohta ja Olli Luukkainen to i tervehdyksensä m erkkipäiviä viettäville opinto-ohjaajille.

Leena Jokisen työ pa jassa keskityttiin tul evaisuusohjaukseen . Verkkopohjainen simulaatio, tulevais uuden taitojen enna kointi ja tulevaisuu skartat sopivat myö s yleisohjaukseen.

Illan yllätysesiintyjä Jarkko Tamminen sai yleisön nauramaan! Imitaatiohahmojen tarinoissa mukaan päätyivät monet Aallonharjalla mukanva olleet konkarit.

Viking Linen risteilyemäntä Maria loi sydämellisen tunnelman koko risteilylle. Matka sujuikin ilman mainittavia ongelmia, eikä merenkäyntikään äitynyt rannikon myräkkää vastaavaksi.

Kun Aallonharja oli saatu kunnialla loppusuoralle, päästettiin ääneen jo seuraavien opopäivien järjestäjät. Ensi vuonna nähdään Turussa. Maistiaisina tulevasta osallistujat saivat kotiinviemisiksi oikein turkulaista sinappia!

Raisa Cacciatoren luentoa saavuttiin kuulemaan salin täydeltä. Lastenpsykiatri, nuorisolääkäri, asiantuntijalääkäri puhui keskusteluyhteyden löytämisestä ongelmallisissa tilanteissa.

Opinto -ohjaus 50 vuotta – Historiaa , muistoja j a muuto sta

AMMATILLINEN OPINTOOHJAAJA VAATIMUSTEN VIIDAKOSSA

Kokemuksia, näkökulmia ja ajatuksia ammatillisen opinto-ohjauksen alku-vuosikymmeniltä sekä ammatillisesta opinto-ohjaajankoulutuksesta pohtii tässä haastattelussa elämäntyöstään vuonna 2017 palkittu opinto-ohjaaja ja kasvatustieteiden tohtori Seppo Seinä.

Millainen on ollut työurasi opinto-ohjauksen parissa?

Olen työskennellyt opinto-ohjauksen parissa viidellä vuosikymmenellä ja kahdella vuosituhannella. 1970-luvulla Hämeenlinna oli viimeisten joukossa siirtynyt peruskoulun ope-tussuunnitelmaa noudattamaan. Se oli saumakohta myös opinto-ohjauksen suhteen. Samana vuonna kouluun palkattiin pätevöitynyt opinto-ohjaaja, jolle kaikki opinto-ohjauksen tunnit eivät mahtuneet hänen muun opetuksensa lisäksi. Minulle rehtori antoi opetusvelvollisuustuntieni täytteeksi kahden ysiluokan ohjauksen luokkatunnit. Henkilökohtaiseen ohjaukseen ei tunteja

riittänyt. Niinpä kaksi ja puoli vuotta tein tällä mallilla ohjaustyötä. Luokkatunteihin oli pakko panostaa ja tuntien aikana joutui järjestämään myös ohjauskäyntejä eri oppilaitoksiin. Muodostamieni pienryhmien kautta pyrin antamaan myös henkilökohtaisempaa ohjausta. Ohjaajan työssä auttoi ehkä myös se, että olin yliopistossa opiskellut psykologiaa ja liikunnalla urheiluvalmennuksen psykologiaa. Innostuin yhdeksännen luokan oppilaiden ohjauksen kautta opinto-ohjauksesta ja mahdollinen myöhempi opiskelu opinto-ohjaajaksi alkoi myös kiinnostaa.

Keskeistä ohjaustyötä tehdessäni olivat noiden kahden ja puolen vuoden aikana myös tekemäni havainnot siitä, mitä asiantuntijaksi kasvaminen vaatii. Opin myös kyseenalaistamaan vallitsevia koulun käytäntöjä. Pyrin hakemaan vastauksia ohjauksen kysymyksiin eri tavoin ja johtavaksi, ja kauas kantoisimmaksi ajatukseksi alkoi muodostua se, että omaa osaamista on kehitettävä ja ohjausta on myös opiskeltava.

1980-luku: Ammatillisessa oppilaitoksessa käynnistyi opinto-ohjaus. Milloin ja miten ammatillinen opinto-ohjaajakoulutus alkoi ja millaista opiskelu tuolloin oli?

Ammatillisessa koulutuksessa toteutettiin 1980-luvun alussa keskiasteen koulun uudistus. Sen tavoitteena oli laajaalaisten peruslinjojen rakentaminen yleisjakso- ja erikoistumislinjoineen. Keskiasteen uudistukseen liittyi myös oppilaanohjauksen ja ammatillisten opSeppo Seinä elämäntyöpalkinnon saatuaan Jyväskylän Tuumasta toimeen opopäivillä 2017. Kuva: Pasi Junttanen

pilaitosten oppilaanohjaajan koulutuksen aloittaminen. Ensimmäinen opintoohjaajien koulutus, joka oli suunnattu ammatilliselle sektorille, alkoi 1.8.1983. Aluksi sitä toteutettiin Kajaanissa ja Jyväskylän yliopistossa. 1984 koulutus siirtyi ammattikoulujen Jyväskylän Opettajaopiston täydennyskoulutusyksikköön. Koulutukseen hakeutuminen tapahtui mielenkiintoisella tavalla. Vuonna 1986 silloisesta ammattikasvatushallituksesta oli ammattikoulun rehtorille tullut kirje, jossa koulua pyydettiin nimeämään yksi koulutettavaksi sopiva henkilö, joka sitten kutsuttaisiin koulutukseen. Rehtori pyysi halukkaita ilmoittautumaan hänelle. Ymmärsin, että nyt olisi oikea hetki toimia. Ilmoittautuessani kerroin halustani hakeutua opinto-ohjaajakoulutukseen ja myös rehtorille siitä, että olin peruskoulussa jo käytännössä hoitanut oppilaanohjausta. Muitakin halukkaita koulutukseen oli, mutta valinta osui minuun. Kuulin myös myöhemmin, että koulun virkaiältään jo vanhemmat koulutukseen halukkaat insinöörit olivat paheksuneet sitä, että rehtori nimesi koulun nuorimpiin opettajiin kuuluvan. Kaikkiaan koko koulutus käsitti 20 opintoviikkoa. Lähi- ja etäjaksoihin sisältyi teoreettisia opintoja sekä käytännön harjoittelua. Etäjaksoilla teimme mm. omista ohjaustilanteistamme äänitteitä, joita ryhmissä kuunneltiin ja analysoitiin. Jokaisen tuli tehdä myös omaan oppilaitokseensa ohjaussuunnitelma, jossa suunnittelun lähtökohtana käytettiin AKH:n 1984 vahvistamaa eri koulutusaloille yhteistä ohjaussuunnitelmaa peruslinjojen ja erikoistumisjaksojen oppilaanohjaukseen. Jokaisen tuli tehdä myös opiskelun aikana kurssityö. Työni käsitteli ammattikoulun markkinointia. Kokonaisuutena koulutus muodostui seuraavista sisältöalueista: Oppilaanohjauksen koulutuspoliittiset taustatekijät, oppilaanohjaajan työ ja rooli, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kasvatuksellinen ohjaus, opiskelun ohjaus, uranvalinnan ohjaus ja oppilaanohjauksen työtavat. Koin

koulutuksen

pääosin

an-

toisaksi ja mielekkääksi ja se antoi hyvän poh-jan aloittaa oppilaanohjaajan työt koulussa syksyllä 1987. Kohdallani opinto-ohjaajan koulutus toimi ammattiuran kannalta hyvin merkityksellisenä ”vedenjakajana”.

Millaista oli käynnistää ammatillinen opinto-ohjaus sen alkuvuosina?

1980-luvulla eletiin ammatillisen koulutuksen uudistusten aikakautta. Lukuvuoden alun opettajien kokoukseen antoi rehtori tehtäväkseni valmistaa esitys opettajakunnalle uutena koulun toimintana alkavasta oppilaanohjauksesta sen sisällöistä ja toimeenpanosta. Muistikuvani on, että osa opettajakunnasta ei vaikuttanut kovin innostuneelta koko asiasta, vaikka olin omasta mielestäni hyvin ja monipuolisesti valmistautunut esitykseeni. Opinto-ohjaus uutena toimintana ammattikoulussa aiheutti jossain määrin ennakkoluuloja opettajakunnassa. Jopa oman opettajayhdistykseni edustajat kävivät rehtorilta kyselemässä palkastani, kun en kuulemma oppituntejakaan koko ajan pitänyt. Heillä oli tuolloin epäselvyyttä siitä, mitä kaikkea opintoohjaajan työhön kuuluu. Sain tehdä töitä koulussa uuden opintoohjauksen puolesta sisulla ja hengen voimalla, koska tiesin olevani oikealla asialla. Ammatilliseen koulukseen olivat tulleet käyttöön yleisjaksot ja erikoistumisjaksot. Niinpä erityisesti koulun osastojen johtajat havaitsivat varsin pian ja konkreettisesti opintoohjauksen tarpeellisuuden. Olinkin haluttu kumppani ja vierailija koulun eri osastoilla. Nyt tarvittiin kipeästi sekä luokkaohjausta että erityisesti henkilökohtaista ohjausta. Ohjaustyötä riittikin 8-16 joka päivälle. Opiskelijat oppivat varsin pian myös käyttämään hyväkseen opinto-ohjaajan palveluja ja vastaanottoaikoja. Koska olin jo tehnyt yhden maisterin tutkintoon kuuluvan laudaturtyön, aloin miettiä, voisinko jatkaa myös opintojani kasvatustieteissä tekemällä laudatur tutkimuksen myös opintoohjauksesta. Graduni tuloksissa tuli

esiin myös se, että ammatillisessa koulutuksessa tulisi kehittää myös opetuksessa enemmän ohjauksellista otetta. Opiskelijoiden mukaan koulussa tulisi kaikkiaan painottaa enemmän keskustelun osuutta sekä henkilökohtaista että luottamuksellista vuorovaikutusta. Oppilaat kokivat, että on tärkeää saada tulla kuulluksi.

1990-luku: Kokeiluja ja lamavuosia Miten alkuvuosien jälkeen asiat etenivät?

90-luvun alku oli koulutuspolitiikassa ja opinto-ohjauksessa kokeilujen aikaa. Elettiin mm. nuorisoasteen koulutuskokeiluja. Käynnistin yhteistyötä Riihimäen lukion kanssa opetuksessa ja opinto-ohjauksessa, ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat kaksoistutkinnon suorittamisen. Alku ei tosin näyttänyt kovin lupaavalta, koska silloinen lukion rehtori ei juuri halunnut edistää yhteistyötä ammattikoulun kanssa. Myös osa lukion opettajista osoitti alussa haluttomuutta ottaa luokkaansa ammattikoulun oppilaita. Asiat kuitenkin lähtivät vähitellen etenemään ja molemminpuolinen luottamus alkaneeseen yhteistyöhön kasvoi. Se, että tulin valituksi pedagogiseksi opetuksesta ja opinto-ohjauksesta vastaavaksi apulaisrehtoriksi 1991, avasi uuden mahdollisuuden ohjaustoiminnan kehittämiseksi. Esityksestäni koulun kullekin osastolle valittiin osastokohtainen opinto-ohjaaja (7 kpl). Osastot onnistuivat hämmästyttävän hyvin. Sain tehdä valinnan ohjaukseen suuntautuneista ja motivoituneista opettajista. 1990-luvun alku oli myös laman aikaa. Koululle tulivat melko ankarat säästöt ja henkilökunta joutui lomautetuksi. Jouduin opetuksesta vastaavana isojen haasteiden eteen. Opettajat ja muu henkilökunta lomautettiin, mutta oppilaita ei voinut lomauttaa. Opetus ja ruokailu piti järjestää. Rehtorin kanssa mietittiin erilaisia vaihtoehtoja. Lomautukset oli päätetty toteuttaa pääasiassa kevätlukukauden aikana ja oppilaiden tuli

Opinto -ohjaus 50 vuotta – Historiaa , muistoja j a muuto sta

saada kevättodistukset ja valmistuvien päättötodistukset. Päädyin esittämään huhti-toukokuulle kahta viikon mittaista koeviikkoa ylioppilaskirjoitusten tapaan. Opettajat olivat kaikki lomautettuina koeviikkojen aikana ja hoidin yksin koulua kaksi viikkoa. Liikuntasali toimi koetilana ja jouduin toimimaan pääosin yksin järjestelyistä ja valvonnasta vastaavana ehkä hieman armeijamaiseen tyyliinkin. Aamupäivällä ja iltapäivällä oli eri luokat kokeissa. Ruokaa oli tarjolla puolilta päivin sekä aamupäivän että iltapäivän ryhmille. Kaikki onnistui lopulta ihmeen hyvin ja jokainen oppilas sai keväällä todistuksen. Hyvä, etten itse saanut kuolintodistusta, niin puhki olin. Koulussa toteutettiin vuosina 1991-92 sisäinen kehittämishanke, jonka vetäjänä ja tutkijana toimin. Hankkeesta syntyi työn ohessa lisensiaatin tutkimus 1995 ja väitöskirja 1996 Helsingin yliopistoon. Toteutettu hanke pohjasi keskeisesti ryhmäpohjaisten toimintamallien ja henkilöstökoulutuksen uudistamiseen sekä kouluorganisaation eri ryhmien vuorovaikutukseen ja yhteistyön edistämiseen. Tutkimuksen mukaan toiminnan ja koulun muutokset näyttivät tapahtuvan toimintakulttuurin uudistumisen kautta. Muutoksen aikaansaaminen osoittautui ennen kaikkea jatkuvaksi uusien toimintojen ja toimintatapojen etsintäprosessiksi, eikä muutos välttämättä noudattanut etukäteen laadittuja suunnitelmia. Tutkimukseni tuloksia pyrin aktiivisesti toteuttamaan ja viemään eteenpäin hankkeen päätyttyä esimiehenä ja opinto-ohjaajana niin opinto-ohjauksessa kuin muussakin koulun toiminnassa.

2000-luku: Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja opintoohjaajakoulutus Ammatillisesta koulutuksesta siirryit ammattikorkeakouluun kouluttajaksi, kertoisitko siitä?

1997 syksyllä siirryin ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Opinto-ohjaajan koulutuksen ja pitkän käytännön

työkokemuksen tukemana sain tehtäväkseni aloittaa työt opinto-ohjaajien kouluttajana. Tulin nimetyksi yliopettajan virkaan, jota hoidin syksyyn 2015 eli 18 vuotta. Tuona aikana koulutin useita satoja opinto-ohjaajia eri koulutusmuotoihin ja eri kouluasteille. Kouluttajana ohjasin kymmeniä ohjauksen kehittämishankkeita ja opinnäytetöitä. Olin niiden kautta vaikuttamassa opintoohjauksen tutkimukselliseen kehittämisotteeseen opinto-ohjaajan työssä sekä ohjauksen kehittämistoiminnan metodologiaan toimijoiden osallisuuden ja tiedontuotannon näkökulmasta. Myöhemmin sain tiimiin Jaakko Helanderin. Koska olimme molemmat saaneet tutkijan koulutuksen, väitellet tohtoreiksi ja toimineet oppilaitoksissa käytännön ohjaustyössä opinto-ohjaajina tapahtui opinto-ohjaajakoulutuksen kehittäminen ja koulutuksen toteutus tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön osaamiseen ja kokemuk-siin perustuen. Yhteisten työvuosien kuluessa julkaisimme lukuisia yhteisiä sekä henkilökohtaisia artikkeleita ja tutkimuksia opintoohjauksesta. Pidimme myös useita seminaariesitelmiä IAEVG:n konferensseissa. Esiinnyimme yhdessä ja yksin myös lukuisilla opopäivillä. 2010-luvun vaihteessa kuuluin kolme vuotta opetusministeriön asettamaan ammatillisen koulutuksen laatupalkintotoimikuntaan. Tuon kolmen vuoden aikana pääsin tutustumaan läheisemmin kilpailussa mukana olleiden ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjauksen tilaan haastattelemalla rehtoreita, opettajia ja opiskelijoita. Parhaat ohjauksen kehittämisehdotukset tulivat pääsääntöisesti opiskelijoilta, joita tulisikin ammatillisissa oppilaitoksissa kuunnella huomattavasti enemmän. Viime vuosikymmenellä olin myös mukana Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja vetämässä opedtoiminnassa, joka oli ammattikorkeakoulujen yhteinen opintojen edistämisja tukemishanke. Ko. toimintaa osallistuivat lähes kaikki ammattikorkeakoulut ja se kesti seitsemän vuotta. Tuona aikana kehitettiin pitkäjänteisesti ammat-

tikorkeitten ohjauksen eri osa-alueita ja levitettiin kokemuksia ohjauksen hyvistä käytänteistä. Hankkeessa syntyi myös useita ohjausta käsitelleitä julkaisuja. Tein myös tutkimuksen Hämeen ammattikorkeakoulussa opintojen pitkittymisen ja keskeyttämien ehkäisemiseksi. Tutkimuksen pohjalta tein esityksen strategisiksi toimenpidealueiksi opintojen etenemisen edistämiseksi Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Mitä haluaisit vielä sanoa?

Hyvä ohjaus on asenne ja toimintatapa, jonka tavoite on auttaa ohjattavaa tulemaan paremmaksi siinä, mitä hän tekee, ja auttaa häntä löytämään voimavaroja itsestään, joita ei tiedä itsessään olevankaan. Ammatillista opinto-ohjaajaa uhkaavat tämän päivän arjessa erilaisten vaatimusten viidakko, joka synnyttää ristipaineita. On tiedettävä, osattava ja työ voi hajota päämäärättömiksi sirpaleiksi. On mietittävä, miten rakentaa vakaa ja selkeä ammattikuva ja tehtävän kuvaus. On hyväksyttävä, että asiat ovat usein riittävän hyvin. Täydellistä ohjausprosessia ei ole olemassakaan. On lopetettava jatkuva säätäminen ja vältettävä liikoja pinnallisia muutoksia, jotka voivat luoda koulun opinto-ohjaukseen vain sekasortoa. Ammatillisen opinto-ohjaajan on huolehdittava osaltaan siitä, että aikaa on kaikkein tärkeimpiä ydintehtäviä varten. Ohjaustyössä ei aina voi valita olosuhteita, joissa joutuu toimimaan, mutta aina voi valita sen, miten tilanteessa ajattelee. Huonompaankin tilanteeseen voi luoda mielen tekemällä mahdollisimman hyvin ne asiat, joihin voi itse vaikuttaa. Mikä minut on opinto-ohjaajana pitänyt liikkeessä? Mikä on ollut sisäinen motiivini elämänurallani ohjauksen parissa? Filosofi Hans Joasin sanoin ”Toiminta on se tapa, jolla ihminen on olemassa maailmassa.” Tunnen, että omalla työurallani olen saanut opinto-ohjauksessa toimia koulumaailman valoisalla puolella – tehden työtä tulevaisuuden hyväksi.

40 VUOTTA AMMATILLISTEN OPINTOJEN OHJAUSTA Puhelimestani löytyi helmikuisena iltana viesti kollegaltani Puikkosen Sirpalta. Hän kertoi, että seuraava Opinto-ohjaaja -lehti on juhlanumero ja siihen kaivataan kentän ääntä. Kuulemma täyttäisin sen vaatimuksen kauan opintoohjaajana toimineena. Faktoihin perustuvaa historiikkia en luvannut, mutta lupasin muistella menneitä ja peilata omia kokemuksiani ammatillisen koulutuksen muutoksia vasten. Ehkäpä etenkin te varttuneemmat lukijat löydätte joitakin yhtymäkohtia tarinaani.

Suuntaa sattumasta Kun opintojeni loppupuolella Jyväskylän yliopistossa kyseltiin harjoittelupaikkatoiveita, ohitin enempää pohtimatta koulut ja työvoimatoimiston. Halusin kliiniseksi psykologiksi ja suuntasin lastenpsykiatrian harjoitteluun. Sattuma puuttui kuitenkin peliin ja heti valmistumistani seuraavana päivänä lokakuussa 1978 aloitin osa-aikaisena koulupsykologina Jyväskylän ammattikoulussa. Kyse oli akateemisen koulutuksen saaneiden työllistämisohjelmasta, joka maksoi palkkani valtion kassasta. En tuntenut ammatillista koulutusta aloittaessani, enkä paljoa lopettaessanikaan. Tuolta ajalta on jäänyt mieleeni päihdevalistus, jota yhteistyössä eri viranomaisten kanssa pidettiin. Auditorioesitykset salintäyteiselle amiksen poikajoukolle asiasta, johon ei ollut elävää kosketuspintaa, eivät ole olleet työurani huippuhetkiä. Vajaa lukuvuosi ammattikoulussa ei vielä synnyttänyt kutsumusta koulumaailmaan, vaan pyrin edelleen kohti tavoitettani ratkomaan lasten ja nuorten mielenterveyskysymyksiä. Tuo ajanjakso viitoitti kuitenkin koko tulevan työurani, en vain tiennyt sitä silloin. Enkä huomannut ajatella oikein sitäkään, että mielenterveyskysymyksiä ratkotaan myös kouluissa. Myöhemmin olen sen kyllä huomannut. Opinto-ohjausta kuraattorina 80-luku oli keskiasteen koulunuudistuksen aikaa. Uudistusten myötä ammattikouluihin tulivat opinto-ohjaajat: ensimmäiseksi vuosikymmenen alkupuolella kokeilussa oleville linjoille ja viimeiseksi uudistuvalle sosiaalialalle. Samoihin ai-

koihin alettiin ammattikouluihin palkata myös koulukuraattoreita. Valtion omistamat keskusammattikoulut olivat näyttäneet tässä esimerkkiä kunnallisille oppilaitoksille. Työrupeama Jyväskylän ammattikoulussa auttoi minua saamaan koulukuraattorin paikan Hämeenlinnan ammatti-koulusta helmikuussa 1981. Sain vapaastiluodatyönkuvanuuteentehtäväänja niinpä painotin työtäni mahdollisimman paljon opiskelun ohjaukseen ja vähitellen myös jatko-opintoihin ohjaamiseen. Tämä oli mahdollista ja tarpeellista, koska ensimmäiset opinto-ohjaajat aloittivat työnsä vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Tekniikkaan painottuvan oppilaitoksen miesopettajista monet näkivät kuraattorissa ”ammattipaapojan”, jonka tarvetta tai työn tavoitteita he eivät ha-

lunneet ymmärtää. Heistä, jotka ymmärsivät, tuli tärkeitä yhteistyökumppaneita, joita vieläkin muistan lämmöllä. Keskiasteen yhteishaku sai alkunsa noihin aikoihin ja ensimmäinen kesäni meni opiskelijavalintojen hoitamiseen ennakoiden tulevaa opinto-ohjaajan uraa. Kuraattorista opinto-ohjaajaksi 80-luvun puolivälissä kuusihenkiseksi kasvanut perheemme muutti takaisin Jyväskylään. Aloitin kuraattorin toimessa Keski-Suomen keskusammattikoulussa vuoden 1986 alussa. Oppilaitoksessa oli jo opinto-ohjaajia ja niinpä kuraattorin työnkuva oli suppeampi ja palkkakin pienempi, kuin mihin olin tottunut. En pitänyt itseäni sosiaalityöntekijänä – en ollut nykyvaatimusten mukaan edes pätevä, joten tervehdin ilolla sitä, että naapurissa Ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopistossa aloitettiin jo samana syksynä sosiaalialan opettajankoulutus. Lukuvuoden kestäneiden päätoimisten opintojen jälkeen minulle tarjoutui yllättävä mahdollisuus kolmen kuukauden pestiin Keski-Suomen lääninhallituksessa tilapäisenä tarkastajana, jolloin kokosin ammatillisten oppilaitosten kehittämissuunnitelmia läänikohtaista ja valtakunnallista KESUa varten. Olin palkallisesti siihenastisen urani huipulla, mutta vasta työrupeaman päätyttyä aloin oivaltaa, mistä oikein oli ollut kysymys. Tuosta kokemuksesta ja uusista tuttavuuksista oli kuitenkin paljon iloa ja hyötyä tulevina työvuosina.

Gradia Jyväskylän opinto-ohjaajat kokoontuvat kerran kuukaudessa yhteiselle lounaalle oppilaitoksen ulkopuolelle.

Opinto -ohjaus 50 vuotta – Historiaa , muistoja j a muuto sta Ensimmäisen opettajan tehtäväni sain Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksesta. Olin kokematon opettajana ja oppituntien suunnitteleminen oli työlästä. Tehtäviini kuului alusta alkaen myös useiden opettajakokelaiden ohjaaminen. Oppilaitos toimi ympäri kaupunkia ja oppitunteja pidettiin jopa Rauhanyhdistyksen kirkkosalissa ja sakastissa. Vasta perustetun Jyväskylän sosiaalialan oppilaitoksen psykologisten ja kasvatustieteellisten aineiden lehtoriksi tulin valituksi kesällä 1988. Ammattikasvatushallitus huolehti siitä, että keskiasteen uudistuksen tavoitteiden mukaisesti kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa oli koulutettu oppilaanohjaaja. Onnistuin vakuuttamaan esimieheni siitä, että olin sopiva tuohon tehtävään. Sain ammatillisiin oppilaitoksiin suunnitellun 20 ov:n koulutuksen Ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopistossa Raimo Vuorisen opissa ja muutamia kymmeniä tunteja ohjaustehtävien hoitamiseen koko lukuvuoden aikana. Keskeisin tehtävä tuohon aikaan oli yleisjakson jälkeisen erikoistumislinjan valinnassa ohjaaminen. Lopullinen opiskelijavalinta tehtiin sosiaalialan opinto-ohjaajien yhteisessä kokouksessa Helsingissä, jossa kukin opinto-ohjaaja huolehti siitä, että yhteisten periaatteiden puitteissa oman talon opiskelijat pääsivät jatkamaan haluamilleen linjoille. Tilaisuus muistutti huutokauppaa. Halutuimpia olivat opistoasteiseen tutkintoon johtavat sosiaalikasvattajan ja sosiaaliohjaajan koulutukset, joita peruskoulupohjaisena järjestettiin vain muutamassa oppilaitoksessa. Muutenkin alan opinto-ohjaajat tapasivat toisiaan tuohon aikaan paljon useammin kuin nykyisin ja saimme keskustella paitsi ohjaustyöstä myös ammattialan ja koulutuksen kehittämisestä. Opinto-ohjausta ja koulutuksen kehittämistä muutosten melskeessä Seuraava vuosikymmen toi mukanaan suuria muutoksia koulutusrakenteeseen ja koulutusorganisaatioihin sekä ohjaustyöhön. Ammatillisten opinto-ohjaajien ammattikunta laajeni ja tehtävät monipuolistuivat. Opinto-ohjaaja oli usein rehtorin tärkein yhteistyökumppani. Näin oli myös

omalla kohdallani. Olin johtoryhmän jäsen ja minulla oli mahdollisuudet vaikuttaa asiantuntijuusalueeni kautta koulutuksen suunnitteluun ja pedagogisiin kysymyksiin. Opinto-ohjaukseen annettiin lähes koko työaika, mutta tilanne oli kuitenkin hyvin haavoittuvainen. Tuntui nöyryyttävältä laskea ja perustella esimiehelle ja kollegoille joka vuosi opinto-ohjauksen tarvitsemia tuntimääriä yhteisestä tuntikertymästä. Tilanne on edelleen sama: ohjauksen merkitys tunnustetaan, mutta resursoinnille ei ole laskuperusteita, jotka ottaisivat huomioon toimintaympäristöjen ominaisuudet ja muutokset ja jotka takaisivat opiskelijoille riittävän ja asiantuntevan ohjauksen.

kolmasosan, loput maksoi työnantaja. Tämän koulutuksen historia jäi hyvin lyhyeksi.

Vuosituhannen lopulla tulivat ammattikorkeakoulut. Keskustelua käytiin, tarvitaanko korkeakouluissa ollenkaan opinto-ohjaajia. Olin suunnitteluvaiheessa mukana monissa ammattikorkeakoulun opetusta ja ohjausta koskevissa työryhmissä. Samoihin aikoihin oltiin yhdistämässä sosiaali- ja terveysalan toisen asteen koulutusta ja oppilaitoksia. Muutokset olivat suuria, eivätkä tapahtuneet kivuttomasti. Tuoreen sosiaalialan koulutuksen nuorekas draivi kohtasi terveydenhoitoalan koulutuksen perinteet. Meni vuosia ennen kuin löytyi yhteinen sävel. Ilmiö oli käsittääkseni varsin yleinen, ei vain paikallinen. Silloinkin puhuttiin muutosjohtamisen tärkeydestä, kuunneltiin konsultteja, osallistuttiin itsearviointikoulutuksiin ja siinä sivussa tehtiin uusia opetussuunnitelmia.

Uusia näkökulmia opinto-ohjaajan työhön Jyväskylä on ollut opinto-ohjaajakoulutuksen keskuspaikka. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutettiin opinto-ohjaajia, mutta ”suutarin lapsilla ei ollut kenkiä” eli katsottiin, että opintoohjaajia ei tarvita. Niinpä jäin opintoohjaajaksi toiselle asteelle. Minulla on onneksi ollut mahdollisuus tehdä lähes viisi vuotta muitakin kuin perusopon töitä. Vuosituhannen alussa olin opintoohjaajien kouluttajana ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Koulutus toteutettiin tuohon aikaan täysin yhteistyössä yliopiston kanssa. Ohjaamastani pienryhmästä kuusi oli yliopiston ja neljä ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opiskelijat tuskin tiesivät, kuka edustaa mitäkin, eikä sillä ollut merkitystä. Tuohon aikaan koulutettavien määrät vastasivat kutakuinkin kentän tarvetta. Pian tämän jälkeen koulutettavien määrät kasvoivat eikä samanlaiselle yhteistyölle enää ollut käytännön mahdollisuuksia. Opinto-ohjaajia kouluttavien yksiköiden ja opiskelijapaikkojen määrä on jatkanut nousuaan, mitä pidetään tällä hetkellä huolestuttavana myös SOPO ry:n piirissä.

Uudistukset vaativat luonnollisesti lainsäädännölliset raamit määrittelemään niin toimintaa kuin toimijoitakin. Opetushenkilöstön kelpoisuusehtoja uudistettiin 1998 ja niissä määriteltiin, että 35 ov:n laajuinen opinto-ohjaajan koulutus tuo kelpoisuuden kaikille kouluasteille, toteutettiinpa koulutus yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Siirtymäsäädökset turvasivat kelpoisuuden omiin tehtäviin myös lyhyemmällä koulutuksella. Itse olin varmistellut asiaa osallistumalla vuosikymmenen puolivälissä yliopiston järjestämään koulutukseen, joka täydensi kelpoisuuteni. Koulutus maksoi nykyrahassa pari tuhatta ja omasta pussista sain pulittaa

Uudet kelpoisuusehdot ja virkaehtosopimus mahdollistivat kokonaistyöaikaisten opinto-ohjaajien virkojen perustamisen. Molempien säädösten tulkinta aiheutti alussa päänvaivaa ja ne vaikuttivat myös ammattikunnan koostumukseen. Paremmalla palkalla ja lyhyemmällä työajalla sekä opettajasopimuksilla toimineet opomiehet antoivat tilaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille naisopoille – yksinkertaistettuna näin. Tämä alkoi vähitellen näkyä myös Opo-päivillä: illanvietoissa ei enää riittänyt tanssittajia.

Uuden vuosituhannen alussa opintoohjaajien virkojen perustaminen vauhdittui. Itsekin jouduin hakemaan omaa työtäni, käymään haastattelussa ja valituksi tultuani irtisanoutumaan lehtorin virasta v. 2002. Vuosikymmenen puolivälissä sain jälleen aloittaa tehtävässä, jota ei kukaan ollut aiemmin hoitanut:

opintoneuvojana ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Työajasta suuri osa meni opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajakoulutuksen esittelytehtäviin ja opiskelijavalinnan sekä osaamisen tunnistamisen valmisteluun. Kaipasin opiskelijoiden kohtaamisia ja ohjauskeskusteluja, jotka etäopiskeluun painottuneissa koulutusmalleissa luonnollisesti jäivät vähiin. Työni oli tiedottamista ja neuvontaa ja vaikka se välillä oli ohjaustakin, aika ei vielä ollut kypsä työn nimittämiseen opintojen ohjaukseksi. Sen aika Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tuli hieman myöhemmin, kun olin jo palannut lähihoitajaopiskelijoiden opinto-ohjaajaksi elokuussa 2007. Opinto-ohjauksen perustehtävät säilyvät muuttuvissa olosuhteissa Viimeisten 10 vuoden aikana ammatillinen koulutus on ollut jatkuvien muutosten kohteena ja ne kaikki ovat vaikuttaneet myös opinto-ohjaajien työhön. On pysyttävä ajan hermolla ja tiedettävä jo etukäteen, mitä vaikutuksia muutoksilla tulee olemaan opiskelijan opintoihin ja jatko-opintosuunnitelmiin. Organisaatiomuutokset pilkkovat ja uudelleen kokoavat työyhteisöjä. Esimiehet ja lähikollegat vaihtuvat. Tuntuu siltä, että olemme omassa oporyhmässä koko ajan miettineet omaa työnkuvaamme ja työnjakoa, milloin suhteessa opiskelijahuollon toimijoihin, opettajiin ja milloin toisiimme. Ammatillisen koulutuksen reformi ja siihen liittyvät organisaatiomuutokset sekä tutkintojen perusteiden uudistuminen takaavat sen, että levon hetkiä ei ole odotettavissa. Vuosikymmenten takainen tunne siitä, että tietää missä kulloinkin mennään, hallitsee kokonaisuuksia ja on ohjauksen asiantuntijana päätöksenteon ytimessä, ei enää aikoihin ole ollut totta. Yhä suuremmissa organisaatioissa opinto-ohjaajan elämä ruohonjuuritaso on entistä kauempana hierarkian huipulta. Tiedonkulku molempiin suuntiin on haastavaa, mutta tunne kuulluksi tulemisesta on edelleen tärkeää. Opinto-ohjauksen tavoitteet ja ydintehtävät pysyvät ennallaan - muodot, menetelmät ja toimintaympäristö sen sijaan muuttuvat.

Aktiivista yhdistystoimintaa Lähes koko työurani aikana olen käyttänyt ison osan palkkatyöltä ja perheeltä liikenevästä ajasta ammatilliseen yhdistystoimintaan. Olin 80-luvulla perustamassa ammattioppilaitosten kuraattorien yhdistystä ja toimin hallituksessa sihteerinä. Yhdistyksen tavoitteena oli – jos oikein muistan – vaikuttaa kuraattorien määrän lisäämiseen, työnkuvan selkiinnyttämiseen sekä palkkauksen nostamiseen työn vaatimusten ja kuraattorien koulutustason edellyttämälle tasolle. Vastaavia tavoitteita SOPO ry:kin on tahollaan ajanut. Aloitettuani opettajana ja opintoohjaajana hakeuduin paikallisten yhdistysten toimintaan. Pian olin KeskiSuomen opinto-ohjaajien sihteeri ja muutaman vuoden päästä puheenjohtaja. Kausi huipentui Jyväskylän Opopäiviin vuonna 2003. Hallituksessa olen ollut jäsenenä tai -varajäsenenä vuosia tuonkin jälkeen. Keski-Suomen opot ovat olleet alusta alkaen ”yhtä perhettä”. Tällä hetkellä lähes kaikki maakunnassa toimivat opinto-ohjaajat maksavat yhdistyksen jäsenmaksun ja osallistuvat yhdistyksen tai yhteistyökumppanien järjestämään toimintaan. Yhteishengestä oli hyvä osoitus vuoden 2017 Opo-päivät ”Tuumasta toimeen”. 1990-luvun alkupuolella toisen asteen opinto-ohjaajat järjestäytyivät valtakunnallisesti. Olin mukana perustamiskokouksessa, mutta enimmäkseen seurasin sivusta kahden valtakunnallisen opoyhdistyksen vuosia kestänyttä lähentymistä. Marraskuussa 1997 sain puhelun kollegaltani Helsingistä. Hän kysyi halukkuuttani juuri perustetun Suomen opinto-ohjaajat – Sopo ry:n hallituksen varajäseneksi. En ymmärtänyt – ehkä en halunnutkaan – kieltäytyä. Hallituksen varajäsenenä olin mukana ammatillisen koulutuksen toimikunnassa ja tutustuin alan konkareihin ja eri alojen opintoohjaajiin, mikä laajensi ymmärrystäni edustamani sosiaali- ja terveysalan ulkopuolelle.

opettajiksi, työajan määrittelemistä vuosityöajaksi toimistotyöaikaan perustuvan kokonaistyöajan sijasta, palkkauksen parantamista, opetustuntien minimoimista sekä ohjattavien määrän saamista suositusten mukaiseksi. Useita kertoja olen itsekin ollut OAJ:ssa neuvotteluissa mukana ja toistanut eri painotuksin ym. tavoitteita. Nyt on lopulta kuulunut hyviä uutisia: opinto-ohjaajia pidetään opettajina ja päästään vuosityöaikaan – vaikkakin lyhyemmin keskeytyksin. Rinnastaminen muiden oppilaitosmuotojen opinto-ohjaajiin ei ollut riittävän painokas peruste. Tarvittiin muutos, joka koskee koko opettajakuntaa. Työ jatkuu ja päättyy Sopo ry:llä riittää edelleen tekemistä, jotta eritaustaiset opiskelijat saavat lainsäädännön suomin oikeuksin riittävästi ohjausta jatkuvan haun ja opintojen aloittamisen vaatimiin kysymyksiin, yksilöllisiin opinpolkuihin, jatkosuunnitelmien tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjaukseen myös opintojensa jälkeen. Ohjattavien määrät ovat kasvaneet useissa oppilaitoksissa pitkälle yli suositusten ja tekevät tavoitteisiin pääsemisen entistä vaikeammaksi. Töissä olevilta opinto-ohjaajilta eivät työt lopu – vaikka vakansseja ei olekaan uusille tulokkaille paljoa tarjolla. Minulta työt kyllä tämän vuoden aikana loppuvat – seuraavat Turun Opo-päivät 2019 joutunen maksamaan omasta pussista. Niiden järjestysnumero olisi kaiken kaikkiaan 25 ja peräkkäisten 21. Ehkä tuo on jo tarpeeksi. Ritva Manelius, Opinto-ohjaaja, Gradia Jyväskylä

SOPO ry:n hallituksessa olen ollut kahteen otteeseen, yhteensä kuusi vuotta. Koko Sopo ry:n toiminnan ajan ammatillisen koulutuksen edustajat ovat ajaneet opinto-ohjaajien rinnastamista

Opinto -ohjaus 50 vuotta – Historiaa , muistoja j a muuto sta

Ohjaus opiskelun myönteisenä edistäjänä A

mmattikasvatushallitus eli AaKooHoo antoi pontta 1980-luvun alussa opinto-ohjauksen kehittämiseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Keski-Suomen keskusammattikoulu tarttui kokeilumahdollisuuteen yhdessä Oulun ja Lahden isojen monialaisten ammatillisten oppilaitosten kanssa. Minusta tuli kokeiluhenkilö. Aloitin oppilaanohjauksen matemaattisten aineiden opettajan työn ohella kahden oppitunnin resurssilla suunnitteluun ja yhteydenpitoon. Pohjaksi työlle aloitimme ammatillisten oppilaitosten oppilaanohjaajakoulutuksen Jyväskylän yliopistossa. Meidän kolmen monialaisia ammattikouluja edustavien kurssilaisten lisäksi muut olivat pääasiassa kauppaoppilaitosten opoja. Yliopiston opokouluttajamme Aila ja Matti toimivat tosi luovalla otteella ammatillisen ohjauksen sovelluksissa. Opiskelimme kahtena kesänä useita viikkoja ja niiden välisenä lukuvuotena viikonloppuseminaareissa. Opiskelu-

yhteisömme muotoutui tavoitteiden mukaisesti tiiviiksi ja toisia kannustavaksi opiskeluaikana ja paljon, paljon sen jälkeen. Lopputyöni tein kokeiluraporttina, samoin kuin kollegat Lahdessa ja Oulussa. Todistukset saimme 15. päivänä kesäkuuta 1984. Ensimmäiset askeleet työyhteisössä ohjaushenkilönä otin ravintotalousosastolla jo koulutuksen aikana. Mahtava yhteistyökumppani muodostui osastonjohtajasta. Kehitimme ohjaukseen vuosikellon eli ”Ritilän”, jonka myötä jaoimme toteutusta, vastuita ja työtapoja ottaen huomioon toimijoiden asiantuntijuuden. Ohjauksesta tuli luonteva osa osaston toimintakulttuuria ja kokouksia. Työyhteisö saatiin mukaan. Ritilä tehtiin erikseen erityistä tukea tarvitseville. Kokeilu herätteli kiinnostusta eri osastoilla erilaisesti. Koko Keski-Suomen keskusammattikoulu lähti kokeiluun ja

sain koordinaattorikumppanin. Monta vuotta meitä oli kaksi opettajaa, joilla osa opetuskokonaisuudesta oli ohjaustyötä. Minusta tuossa järjestelyssä oli puolensa ja puolensa. Opettajana tapasin ryhmiä säännöllisesti ja tutut opiskelijat ottivat luontevasti asioita puheeksi. Muistan kyllä ristiriitaisen olon, kun tunnin aikana piti olla palaverissa ja toisinpäin. Ja kesäaikana, opiskelijavalinta-aikana, olin ”leikisti töissä”. Työyhteisössämme toimi opiskelun edistämiseksi muutakin henkilöstöä: terveydenhoitaja, kuraattori, asuntolanhoitajat ja opiskelijapastori. Kokoonnuttiin viikoittain yhteen. Puhuimme oppilashuollon yhteistyöryhmästä erotukseksi virallisesta oppilashuoltoryhmästä. Ei ollut virallisia esityslistoja eikä muistioita, mutta tuotiin omat painavat asiat ja näkökulmat ja saatiin yhteinen asioiden edistämissuunnitelma luottamuksellisessa keskustelussa. Olen usein korostanut, että luottamukselliset opiskelijakohtaiset asiat eivät ole kahvipöytäjuttuja, mutta joimme kyllä kahvitkin ja jokaisen pullavuoro oli tärkeä asia: kuraattorin mukaan pullavuoron unohtaminen oli ihmisarvon menetyksen uhka.

Opiskelijat ovat opon työn keskiössä ja minulle aina ollut tärkeintä ja voimanlähde. Alusta asti luokat valitsivat keskuudestaan luotto-opiskelijan, luokanvanhimman. Koulutuksen esittelytehtävissä puhuttiin ensin opasopiskelijoista, myöhemmin tutoreista ja näitäkin vielä eri painotusalueilla, esimerkiksi olen vetänyt maahanmuuttajataustaisten tutorryhmää. Ryhmien myönteisten, innostuneiden opiskelijoiden kanssa toimiminen antoi itsellekin paljon. Henkilökohtaiset ohjauskokonaisuudet saivat sijaa vähitellen mahdollisuuksien lisääntyessä. Opon resurssitkin lisääntyivät tarpeen mukaan, arvatenkin kyllä niukkuudella. Muistan senkin ajan, kun AaKooHoon ohjeiston mukaan resurssi muotoutui ohjattavien pääluvun mukaan ja keväällä tehtiin päälukutarkistuksia. Lukuvuoden mittaan oli tapahtunut opintojen keskeyttämisiä ja opoille olikin maksettu liikaa. Johdon kanssa neuvotteluissa ilmeni, että meiltä pitäisi ottaa pois ylimääräistä saamaamme. Me silloisen kollegani Marjatan kanssa olimme jo nousemassa barrikadeille ja heittämässä hanskoja tiskiin. Asia kyllä järjestyi. Hanketoiminnalla saatiin lisämahdollisuuksia ohjaustyöhön melkeinpä koko opoaikanani. Ensimmäinen projektini liittyi matematiikan opintojen tukemi-

seen. AaKooHoo myönsi tukea sanallisten tehtävien ratkaisemisen ja samanaikaisopettajuuden kehittämiseen. Meillä oli omien opettajien lisäksi monta hyvää yhteistyökumppania: mm. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitoksen matematiikan kouluttaja ja KTL eli Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. KTL:n julkaisusarjassa ilmestyi useampia raportteja yhteisestä työstämme. Myöhemmin saimme opetushallituksen kautta mahdollisuuden ESR-projektiin, joka painottui keskeyttämisten vähentämiseen ja erityisesti heikommin menestyneiden opiskelijoiden opintojen tukemiseen Innopaja –nimikkeen alla. Projektin tuotoksena oppilaitokseen saatiin nuorisotyöntekijä. Innopaja –tiimimme nimettiin ”Vuoden ammattiin opettajiksi” vuonna 2002. Tämän hankkeen seurauksena saatiin koko Jyväskylän ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen kehitettäväksi ”Opiskelu haltuun” -projekti. Tänä aikana esimerkiksi monilukuinen oporyhmämme sai ohjauksen koordinaattorin, opintojen keskeyttämisiä onnistuttiin pienentämään ja yhteinen HOJKS-käytäntö juurrutettiin. Tämä hanke kulki ESR-projekteissa syrjäytymisen ehkäisyn tavoitteisena. Puhuisin mieluummin osallisuuden edistämisestä. Kun se toimi koko oppilaitosyhteisössä, oli esimerkiksi seitsemän projektikustannuspaikkaa. Voi

arvata, että minulla raportoijana oli ahdistusta kootessani ja täsmätessäni toimintaa määräaikoina. Muistelossani lähestyn eläköitymistäni. Virkaopo minusta tuli, kun oppilaitoksessa katsottiin ajankohta tarkoituksenmukaiseksi (1.8.2004). Viimeiset kolme työvuotta toimin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksen koordinaattorina. Tukitoimet keskittyivät tehtävistä suoriutumiseen yksilöllisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi pidimme nuorisotyöntekijän kanssa läksypajoja ja S2-opettajalla oli samanaikaisopetusmahdollisuuksia. Silloinkin saimme Opetushallituksen kautta anottuna pikkuisen tukea. Jyväskylän alueen maahanmuuttajatyössä mukana olevat tulivat minulle tutuiksi. Vielä on mainittava Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyökumppanina. Työskentelin yhden lukuvuoden opoja opettajakouluttajana. Niiltä ajoilta muistan monta mahtavaa, innokasta kollegaa ympäri Suomea, jotka toimivat nytkin ohjaustyön ammattilaisina. Ammatillisen opinto-ohjauksen punaisena lankana näen opiskelun myönteisen edistämisen. Eläköidyin syksyllä 2014. Toimekas ohjausaika oli mielekästä ja työntäyteistä. Nyt nautiskelen eläkeläisyydestä. Pirjo Kero

Opinto -ohjaus 50 vuotta – Historiaa , muistoja j a muuto sta

VUOTTA

Keski-Suomen opinto-ohjaajat, KSOPOT, perustettiin huhtikuun 28. päivä vuonna 1977, joten vuosi 2017 oli yhdistyksellemme juhlavuosi. Alkuvuoden suuri ponnistus oli Tuumasta toimeen- opopäivien järjestäminen. Niiden jälkeen vedimme hetken henkeä, ja aloimme sitten suunnitella yhdistyksen 40-vuotisjuhlia. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna kokoontui iloinen joukko keskisuomalaisia opoja kylpylähotelli Peurunkaan muistelemaan menneitä, suunnittelemaan tulevaa – ja ennen kaikkea nauttimaan hetkestä. Paikalla oli yhdistyksen aktiivijäseniä vuosien varrelta ja he kaikki osallistuivat yhteisen Keski-Suomen opojen tarinan kertomiseen. Yhdistyksen historia muotoutui vanhojen valokuvien siivittämänä, kun entiset puheenjohtajat kertoivat kukin omasta ajastaan. Erityisen kiinnostavaa, varsinkin nuoremmalle polvelle, oli kuulla yhdistyksen perustajajäsenten Anneli Kaartisen ja Irja Tolosen muisteluja yhdistyksen alkuvuosikymmeniltä. Yhdistyksen perustamisen myötä Jyväskylän opojen kesken alkanut tiivis yhteistyö laajeni koko maakunnan kattavaksi. Tarve yhteistyöhön oli ilmeinen, ”koska siellä koulullahan opo on niin yksin ongelmineen”. Kaikkina neljänä vuosikymmenenä yhdistyksen merkitys ammatti-identiteetin ja yhteishengen luojana on ollut suuri. Myös toiminta on pysynyt pääosin samankaltaisena; yhdistys on tarjonnut koulutusta, tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin ja yrityksiin, tilaisuuksia virkistäytyä, verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Valtakunnalliset opopäivätkin on järjestetty Jyväskylässä peräti neljä kertaa. Toiminta on koko yhdistyksen olemassaolon ajan ollut aktiivista ja jäsenmäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Myös eläkeläisopot, Kuunkiertäjät, tapaavat säännöllisesti ja osallistuvat yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin – mottonaan kerran opo, aina opo. ”…Aika aikaa, virta virtaa, ajan virran pirtaa ei voi tavoittaa siis maljat sille nostakaamme. Ensimmäinen meneville, toinen malja tuleville, kolmas, makein malja meille tässä ja nyt.” – Pentti Pasanen, Ksoporetti

Yhdistyksen jäseniä markkinoimassa Jyväskylän opopäiviä Oulussa.

Eturivissä yhdistyksen perustajajäsenet Anneli Kaartinen ja Irja Tolonen sekä Liisa Siipola.

Puheenjohtaja Laura Sallinen. Irja Tolonen muistelee menneitä.

Soutujoukkue vuosimallia 2015.

Opojen talvipäivät 1979, kuvassa Sakari Koivisto ja KeskiSuomen opojen ”äiti” Anneli Kaartinen.

Soutajien taidonnäyte kesältä 2017.

Juhlatunnelmissa Heikki Laitinen, Pentti Pasanen, Merja Pulkkinen, Liisa Kovala, Liisa Siipola, Irja Tolonen ja Sinikka Moijanen.

Opinto -ohjaus 50 vuotta – Historiaa , muistoja j a muuto sta

Sumun seasta sukelsi uusi yhteinen ohjausalan järjestö v. 1997 Peruskoulu-uudistuksen myötä kouluihin tulivat opintoohjaajat muiden opettajien lisäksi. Opinto-ohjaaja koulutuksissa oli aktiivisia toimijoita ja niinpä perustettiin myös OPO ry, Opinto-ohjaajat ry, myöhemmin nimitystä tarkennettiin Suomen opinto-ohjaajat ry:ksi. Tämä järjestö ehti toimia yli neljännesvuosisadan ennen yhdistyksen purkamista uuden väistyvän yhteisjärjestön tieltä. Suomen oppilaanohjaajat ry (SOPO ry) puolestaan perustettiin siinä vaiheessa, kun ohjaus laajeni koskemaan lukioita ja toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia sekä ammattikorkeakouluja. Aika ajoin oli noussut esille yhteisen järjestön perustaminen. Tavoite oli molemmilla järjestöillä yhteinen ja työ, jota teimme. oli yleensä samansuuntaista ja myös jatkumo koulumuodosta toiseen. Neuvottelut aloitettiin vihdoin elokuussa 1995. Yhdistysten hallitusten yhteiskokouksessa valittiin tuolloin työryhmä valmistelemaan yhdistymistä. Työryhmään valittiin Pertti Kostamo ja Heli Piikkilä OPO ry:stä ja Ritva Nykänen ja Pirkko Seppälä SOPO ry:stä. Myöhemmin Nykäsen tilalle tuli Ilkka Lähteenmäki. Työryhmä piti lukuisia kokouksia rakentavassa yhteishengessä. Kevättalvella 1997 tehdyn aiesopimuksen jälkeen yhdistämisryhmän tehtäviksi jäivät tarvittavien asiakirjojen laatiminen ja perustamiskokouksen valmistelutyö.

set kymmenen vuotta puheenjohtajana. Nyt juhlavuonna ja uusien henkilöiden ottaessa vetovastuuta, keskeiset sisällöt ovat samat: strategiatyö, yhteistyö eri tahojen kanssa, myös edunvalvonnassa, kansainvälisyyden lisääntyminen ja oppilaan- ja opinto-ohjauksen tulevaisuuden kehittäminen vastaamaan toimintaympäristöä. Jatkuva kehitystyö ja laadun parantaminen ovat edelleen tärkeitä tehtäväkentän painoalueita. Suomen opinto-ohjaajat ry:n vahvuus on aina ollut sen aktiivinen jäsenistö, joista vuosittain yli puolet kokoontuu koulutuspäiville oppimaan uutta, verkostoitumaan ja tapaamaan opiskelukavereita sekä solmimaan uusia ystävyyssuhteita. Mieltäni lämmitti myös tänä vuonna vuosikokoukseen osallistuneiden määrä, 117 eli n. 10 prosenttia jäsenkunnasta vaikutti yhdistyksen tulevaisuuden suuntaviivoihin. Tästä on hyvä jatkaa. Toivotan 20- vuotista taivaltaan juhlivalle Suomen opinto-ohjaajat ry:lle paljon tulevia, menestyksekkäitä vuosia järjestötoiminnassa, sen vastuuhenkilöille voimia ja innostusta tehtävissään sekä jokaiselle jäsenelle iloa toimia suomalaisen ohjauksen ja opiskelijoiden parhaaksi. Heli Piikkilä Kunniapuheenjohtaja

Tavoitteena oli saada uudesta yhdistyksestä koko jäsenkuntaa yhdistävä, lujittava ja monipuolisesti palveleva, vaikutusvaltainen järjestö. Yhdessä olimme voimakkaampia, kauniimpia ja rohkeampiakin – kenties. Silloisen Opo-lehden päätoimittaja Timo Kiviniemi kirjoitti: ”Sumun seasta sukelsi marraskuun 7. päivänä 1997 Tyrvännössä järjestökartalle uusi yhdistys, Suomen opinto-ohjaajat ry (lyhenne SOPO). Ensimmäisen toimintavuoden keskeinen tavoite oli luoda uudelle yhdistykselle oma toimintakulttuuri, jotta jokainen jäsen kokisi järjestön palvelevan yhteistä asiaamme ja oppilaanohjauksen hyväksi tekemäämme työtä edellisten vuosien järjestöaktiivien viitoittamalla polulla. Samat ajatukset, jotka silloin olivat mielessä, ovat toistuneet useasti vuosien saatossa. Itse olin tiiviisti mukana ensimmäi-

Kuvassa yhdistämistyöryhmä perustamiskokouksen jälkeen. Ilkka Lähteenmäki (vas.), Heli Piikkilä, Pirkko Seppälä ja Pertti Kostamo

Euroguidance tiedottaa

Euroguidance-toiminta 2018-2020 Jatkuvuutta ja uusia avauksia

Tienviitat ohjauksen kansainvälistymisen tueksi Uusi toimintasuunnitelma ohjaa Suomen Euroguidance-keskuksen työtä seuraavat kolme vuotta. Hyvät vanhat käytänteet ovat saaneet tuekseen myös uusia avauksia. Opetushallitus toimii Suomen Euroguidance-keskuksena osana eurooppalaista verkostoa, johon kuuluu 35 maata. Kansalliset Euroguidance-keskukset tukevat ohjaustyön ammattilaisia opetus- ja työhallinnossa kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja eurooppalaiseen ohjausalan yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Loppuvuodesta 2017 Euroguidance-keskukset laativat Euroopan komissiolle toimintasuunnitelmansa seuraavaksi kolmivuotisjaksoksi (2018-2020). Suomessa Euroguidance-toiminnan kansallinen asiantuntijaryhmä (ml. OKM, TEM, KTL ja SOPO) osallistui aktiivisesti työsuunnitelmaa koskevaan keskusteluun ja ideointiin. Suomen Euroguidance-keskus jatkaa lähivuosina monia vakiintuneita toimintojaan. Näitä ovat muun muassa kansainvälisten sisältöjen tuominen opinto-ohjaajien perus- ja täydennyskoulutukseen sekä seminaaritapahtumiin, ajankohtaisen Suomesta ja maailmalta tulevan tiedon levittäminen monikanavaisesti, ja läheisen yhteistyön tekeminen keskeisten sidosryhmien kanssa eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi ohjaus- ja neuvontapalveluissa.

Euroguidance-keskuksen uusia avauksia Vuosina 2015-2016 Suomen Euroguidance-keskus toteutti palvelumuotoiluhankkeen, jossa selvitettiin opinto-ohjaajien ja te-palveluissa toimivien asiantuntijoiden näkemyksiä kansainvälisyydestä omassa ohjaustyössään. Hankkeesta saadut tulokset ovat edelleen relevantteja. Erityisesti niissä nousi esiin ohjaajien tarve paremmin ymmärtää sitä, mitä kaikkea liittyy nuorten ja aikuisten ulkomaille ohjaamisen prosessiin.

Kuva: Satu Haavisto

Kansainvälistyvän ohjaustyön tueksi Euroguidance-tiimi suunnittelee seuraavia avauksia 2018-2020: •

Ohjaus ja kansainvälisyys alueilla: tavoitteena on selvittää sitä, miten Euroguidance-tiimi voisi entistä paremmin tukea monialaisen ohjausyhteistyön tekemistä Suomen kaikilla alueilla niin, että kansainvälinen ulottuvuus olisi näkyvämmin esillä nuorille ja aikuisille tarjottavissa ohjauspalveluissa.

•

Kansainvälinen ohjausosaaminen: Pohjoismaiden Euroguidance-keskusten välisenä yhteistyönä on tarkoitus tarkastella ja linjata sitä, mitkä ovat ohjaustyötä tekevien kansainväliset ja monikulttuuriset ohjauskompetenssit.

•

Kansainväliset ohjauskäytännöt: Euroguidance-tiimi pyrkii entistä vahvemmin edistämään sitä, että suomalaisesta ohjausosaamisesta ja -käytännöistä leviää tieto muihin maihin sekä sitä, että muiden Euroopan maiden hyvät ohjauskäytännöt ja -menetelmät tulevat paremmin suomalaisten ohjaajien tietoisuuteen.

Lisätietoja tulevasta toiminnasta saa Euroguidance-tiimistä sähköpostitse: euroguidance@oph.fi

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa. Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

! 47

”Kansanopistotyön ytimessä on kohtaaminen” Yhteisöllisyyttä isolla Y:llä. Yhdessä tekemistä ja oppimista. Käytännönläheistä koulutusta. Lisävauhtia työuralle ja loistava vaihtoehto välivuodelle. Tätä kaikkea on Laajasalon opisto – 111-vuotias kansanopisto, meren äärellä Helsingissä. Opinto-ohjaajat tekevät lukiolaisten kanssa töitä hartiavoimin, mutta silti tänäkin keväänä liian moni tuore ylioppilas jää ilman opiskelupaikkaa. Välivuoden sijaan yksi hyvä vaihtoehto on opiskella vuosi kansanopistossa. Suomessa kansanopistoja riittää maanlaajuisesti, sillä Suomen karttaa komistaa 87 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta Rovaniemelle. Valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään Helsinkiläinen Laajasalon opisto tunnetaan käytännönläheisistä koulutuksista. Ja kyllä – niistä tv- ja radiojulkkiksista. – Meillä opitaan yhdessä ja tekemällä. Tarjolla on neljä viestinnän ja seitsemän taiteen opintolinjaa, kertoo opiston apulaisrehtori ja toinen opiston opinto-ohjaajista Riitta Helander. – Meillä opiskellaan yliopistoon tähtäävillä linjoilla valtiotieteitä ja kasvatusalaa, psykologiaa, mediakasvatusta ja vaihtoehtopedagogiikkoja, liikuntapsykologiaa sekä lähitulevaisuudessa myös oikeustieteitä. Näiden lisäksi voi opiskella vuodessa myös koulunkäynnin ohjaajaksi tai suntioksi. Kaikki opintolinjat antavat valmiuksia jatko-opintoihin ja osaamista työelämään. Kansanopistoperinteen mukaisesti opettajat paitsi opettavat myös ohjaavat sekä opiskelussa että jatko-opintoihin. Opinto-ohjaajat täydentävät ja kehittävät ohjauspalveluja omalla asiantuntemuksellaan. Opistolla on hyvä tilanne, sillä sekä Helander että Erika Panttila-Keskinen ovat kouluttautuneet opinto-ohjaajiksi. – Uraohjaus on rakas ja erityisen innostava osa apulaisrehtorin työnkuvaani, hehkuttaa Helander, joka sai työn ohella opiskella opinto-ohjaajaksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. – Heti opintojen alussa tuli vahva tunne, että nyt pääsen tekemään töitä omilla vahvuuksillani. Teen uraohjausta lähinnä maahanmuuttajien parissa, mutta ketään en käännytä ovelta pois. Kansanopistotyön ytimessä on kohtaaminen.

Uskoa tulevaisuuteen Laajasalon opistolla on hyvän opetuksen pitkät perinteet, nykyaikaiset opetusvälineet, käytännönläheinen opetus sekä ihmisläheinen koulutustapa. Se on resepti, joka takaa hyvät valmiudet hakea lisäoppia tai -vauhtia yhdessä Suomen vanhimmista kansanopistoista. – Laajasalon opistossa opiskelijan on helppo kiinnittyä yhteisöön ja olla osa moniäänistä ja -kulttuurista joukkoa. Ruokailemme ja juomme iltapäiväkahvit yhdessä. Kohtaamme kasvokkain päivittäin, mikä alkaa olla aika harvinaista nykyaikana, kertoo Helander. – Opiskelijat oppivat tuntemaan työntekijät keittäjistä rehtoriin ja opiskelijat puolestaan tulevat tutuiksi meille. Kansanopistovuoden aikana opiskelijoiden itsetuntemus kasvaa yhteisöllisessä oppimisympäristössä ja samalla omat tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyvät ja vahvistuvat. Jokainen saa uskoa tulevaisuuteen. – Myös aikuiset tarvitsevat ohjausta ja hyötyvät siitä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarve elinikäisen oppimisen ohjaamiselle on ilmeinen ja kasvava, kiteyttää Helander. Vain rikkaille? Kansanopistossa opiskelu ei ole ilmaista, mutta ei myöskään kallista. Vaikka vuosimaksun hinta saattaa aluksi yllättää, kannattaa ynnätä mitä maksu kaiken kaikkiaan kattaa.

– Loppujen lopuksi päivähinta jää alle 20 euron, ja vastineeksi saa opetuksen, ruokailut, opiskeluvälineet ja -materiaalit sekä kaiken muun opiskeluun liittyvän, kuten esimerkiksi erilaiset projektit ja monipuoliset tapahtumat, kertoo Panttila-Keskinen. Kansanopisto on toisen asteen oppilaitos ja opiskelijat voivat hakea Kelalta opintotukea. Asuntolassa asuvat kansanopistolinjojen opiskelijat ovat oikeutettuja asumislisään. – Jos opiskelijalla on riittävä työhistoria, hänellä voi olla oikeus hakea aikuiskoulutustukea. Joka vuosi opistossa opiskeleekin alanvaihtajia ja opiskeluryhmien ikähaitari on ollut 18-vuotiaista aina 65-vuotiaisiin. – Vähintään 25-vuotias työtön henkilö voi olla oikeutettu kansanopistossa opiskellessaan työttömyysetuuteen omaehtoisen koulutuksen ajalta. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää, täyttyvätkö tuen myöntämisen ehdot. Tukea täytyy hakea ennen opintojen alkua, kertoo Panttila-Keskinen.

– Olemme opistolla soveltaneet vahvuusajattelua ja positiivista pedagogiikkaa aikuiskoulutuksessa. Niistä on paljon iloa ja hyötyä myös ohjaustyössä, kertoo Laajasalon opiston apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja Riitta Helander.

Monien mahdollisuuksien vuosi Mutta palataan vielä Helsinkiin ja meren äärelle. Laajasalon opisto avaa opiskelijoilleen vuoden aikana ovia moniin eri suuntiin. Kuinka pitkälle tie sitten vie jokaisen kohdalla – se on kiinni opiskelijasta itsestään. Mutta mahdollisuuksia on. Ja runsaasti. Jos oma tie ei vielä kirkkaana välky mielessä, niin Laajasalon opisto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia parantaa omia vahvuuksiaan jatko-opiskelupaikan hakemiseen tai tutkia, olisiko omalta alalta nyt tuntuva vaihtoehto juuri se oikea. – Moni ajattelee, että opiskelijamme ovat vain pääkaupunkiseudulta, eikä maakunnissa helsinkiläisestä kansanopistosta kannata edes mainita.

– Laajasalon opiston opiskelijoiden ohjaus ei rajoitu pelkästään luokkahuoneisiin, vaan sitä tapahtuu myös erilaisisten projektien yhteydessä. Tampereen Sorsapuistossa urheilutoimittajaopiskelijat olivat jääkiekko-ottelun mediatehtävissä, kertoo urheilutoimittajalinjan vastuuopettaja ja opinto-ohjaaja Erika PanttilaKeskinen.

– Opiskelijoita on kuitenkin joka vuosi tullut eri linjoille ympäri Suomea, joten pelkästään pääkaupunkiseutulaisista opintolinjamme eivät täyty, heittää Panttila-Keskinen palloa opinto-ohjaajille ympäri Suomea.

Lue lisää: www.laajasalonopisto.fi www.kansanopistot.fi

Laajasalon opistolla on hyvän opetuksen pitkät perinteet, nykyaikaiset opetusvälineet, käytännönläheinen opetus sekä ihmisläheinen koulutustapa. Se on resepti, joka takaa hyvät valmiudet hakea lisäoppia tai -vauhtia yhdessä Suomen vanhimmista kansanopistoista.

HUOMIO OPINTO-OHJAAJA Laajasalon opiston Avoimet ovet -tapahtumapäivät järjestetään kaikille opinto-ohjaajille ja opiskelusta kiinnostuneille kevään 2018 aikana, joten tervetuloa tutustumaan 111-vuotiaan Laajasalon opiston toimintaan: keskiviikkona 28. maaliskuuta 2018 klo 10.00– 16.00 ja keskiviikkona 11. huhtikuuta 2018 klo 10.00–16.00. Ilmoittautumiset etukäteen: Pekka Lehto, pekka.lehto@laajasalonopisto.fi.

Ohjaamo Jyväskylä – monialaista ohjausta, myös ajanvarauksetonta opinto-ohjausta, nuorille ja nuorille aikuisille. Ohjaamo Jyväskylä -hanke (ESR) 1.3.2015- 31.8.2018 on osa valtakunnallista (STM, OKM, TEM) palvelurakenteiden uudistamistyötä. Ohjaamo Jyväskylä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja hankekumppani Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden yhteishanke. Hankkeen aikana on kehitetty Jyväskylän alueen nuorille suunnattuja palveluita ja toimijoita yhteen kokoavaa palvelupaikkaa, Ohjaamoa, sekä luotu uusia asiakastyön toimintatapoja – rajat ylittävää yhteistä työtä. Palvelujärjestelmien moninaisuus ja sähköiset palvelut ovat monille nuorille haastavia. Ohjaamohankkeen yksi tavoite on ollut byrokratian inhimillistäminen, kasvokkainen palvelu, jonka avulla asiat saadaan hoidettua eikä nuori putoaisi ”palveluaukkoon”. Ohjaamossa nuoren (15-29 v.) on mahdollista saada tukea urasuunnitteluun, elämänhallintaan, oman opiskelualan löytämiseen sekä sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen - ilman ajanvarausta ns. yhdestä ovesta. Ohjaamo Jyväskylän motto on ollut: Asiat hoituvat, kun niitä hoidetaan! Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa Ohjaamossa työskentelee tällä hetkellä

Ohjaamon aukioloaikoina opintoohjaaja (Gradia), sosiaaliohjaaja (Jyväskylän kaupunki, aikuissosiaalityö), uraohjaaja (Jyväskylän kaupunki, työllisyyspalvelut), TE-toimiston asiantuntijoita sekä TE-toimiston psykologi. Näiden toimijoiden lisäksi Ohjaamossa tehdään koko ajan yhteistyötä mm. Kelan, nuorten terveyspalveluiden sekä nuorisotyön toimijoiden kanssa. Monialaista ohjauksellista työotetta onkin rakennettu eri organisaatioista tulevien oman alansa osaajien voimin. Keskeinen osa monialaisen ohjauksen laatua on ollut yhteisiin työtapoihin sitoutuminen, taustaorganisaatiosta ja ammattinimikkeestä riippumatta. Tärkeimpinä asioina ohjaamotyössä on ollut nuoren arvostava kohtaaminen ja osallistaminen sekä tarpeenmukainen, yhdessä tehtävä ohjaustyö. Myös nuoren saaman ohjauksen ja sovittujen asioiden dokumentointi on nähty tärkeäksi. Näin nuoren ei tarvitse toistella tarinaansa eikä toimia - ainakaan tarpeettomasti – kirjekyyhkynä eri toimijoiden välillä. Ohjaamon asiakastyöhön on otettu käyttöön TEM:n hallinnoima NT TYPPI-asiakasrekisteri; sähköinen kirjaamis- ja viestintäalusta moniammatillista ohjaustyötä varten. Monialaisen Ohjaamon tarpeisiin luotiin myös ke-

hittämisvaiheen alussa moniammatillinen tietolupa, joka mahdollistaa nuoren luvalla häntä koskevien tarpeellisten tietojen jakamisen ohjaamotyöntekijöiden välillä. Ohjaamoon tavoitettavuus ilman ajanvarausta kasvotusten, on ollut yksi Ohjaamo Jyväskylän menestystekijöistä. Ajanvaraukseton palvelu mahdollistaa palvelun oikea-aikaisuuden nuorelle sekä hyvän pohjan asioiden hoitamiselle. Omaehtoisuus tuottaa osallisuutta omien asioiden hoitamiseen. Opinto-ohjaus Ohjaamossa – yllättävän merkityksellinen osa moniammatillista tiimija asiakastyötä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yksi vahva motivaatiotekijä ohjaamotoiminnan kehittämiseen ja opinto-ohjausresurssin kiinnittämiseen Ohjaamopalveluun on ollut vastuullisuus koulutustakuun toteutumisessa ja keskeyttämisten ehkäisemisessä: Kun opintoihin hakeutuva saa elämän perusasioita kuntoon, on opiskeluihinkin kiinnittyminen mahdollisempaa. Niin ikään jälkiohjauksen näkökulmasta monialainen ohjaus mahdollistaa valmistumisen jälkeen matalan kynnyksen palvelun työnhakijaksi ilmoittautumisen ja työnhaun käynnistämisen ”byrokratia- ja lomakeviidakossa”. Ohjaamo Jyväskylän selkeä vahvuus on ollut opinto-ohjauksen ulottaminen myös niiden nuorten saataville, jotka eivät ole sisällä koulutusjärjestelmässä eivätkä minkään oppilaitoksen kirjoilla. Nämä asiakkaat ovat esimerkiksi opinnoista eronneita, uutta suuntaa tai paluuta suunnittelevia tai jo opinnoista valmistuneita nuoria aikuisia - työnhaun tai jatko-opintojen kynnyksellä. Ohjaamon palvelut ovat tavoittaneet laajan kirjon nuoria. Suurin asiakasryhmä ovat olleet 18-24 -vuotiaat nuoret aikuiset. Kävijöissä on ollut yhtä paljon miehiä ja naisia. Asiakkaiden koulutustaustat ovat olleet pelkän peruskoulun varassa olevista korkeakoulusta valmis-

tuneisiin. Suurin ryhmä kävijöistä on ollut heitä, joilla on jo jokin toisen asteen tutkinto. Asiakkaista enemmistö on työttömiä, joiden asioinnin yhteinen nimittäjä on ollut mm. työnhaun ja toimeentulon byrokratian kanssa pärjääminen sekä usein myös koulutukseen liittyvät asiat. Ohjaamossa on asioinut myös opiskelemassa olevia nuoria mm. pohtiessaan opintojen keskeyttämistä ja keskeyttämisen mahdollisia seurauksia ja uusia vaihtoehtoja.

Hankkeen aikana kerätyn asiakaspalautteen mukaan Ohjaamosta on haettu ohjausta ja apua eniten työttömyysasioiden selvittelyyn ja itselle sopivan koulutuksen tai alan löytämiseen – näihin liittyy usein myös kysymyksiä toimeentulosta ja asumisesta sekä yleisestä hyvinvoinnista. Asiakaspalautteen mukaan palvelussa kolme tärkeintä asiaa Jyväskylän Ohjaamossa ovat olleet: 1. mahdollisuus asioida ilman ajanvarausta, 2. saa apua useampaan asiaan samasta paikasta, 3. minua koskeva tieto kulkee luvallani työntekijöiden välillä. Oikeanlainen opo Ohjaamossa -ohjausote ja opinto-ohjauksen ohjaamomaisuus Ohjaamon toiminta perustuu moni-

alaisuuteen ja toimivaan moniammatillisuuteen, jossa keskiössä on nuori kokonaisuudessaan. Monialaisessa tiimissä yhdessä työskennellen on ohjaustilanteissa käytettävissä useampia näkökulmia ja laaja tietopankki verkoston tarjoamista työ- ja opintomahdollisuuksista sekä hyvinvointia edistävistä hankkeista ja 3. sektorin toimijoista. Tämä antaa myös Ohjaamossa tehtävällä opinto-ohjaustyölle ulottuvuuksia, joita ei ole muissa toimintaympäristöissä ole tarjolla. Monialainen ja moniammatillinen ohjaustyö vaatii tekijöiltään aitoa innostuneisuutta yhdessä tekemiseen sekä rohkeutta ja kykyä irrottautua omasta rajatusta toimintakehästä, astua ajoittain tuntemattomaan kenties omien vahvuusalueidensa ulkopuolelle. Monialainen ohjaustyö edellyttää harjoittelua, mutta voi parhaimmillaan kehittyä yhteiseksi työksi, jossa koko tiimi oppii jatkuvasti toisiltaan. Jyväskylän Ohjaamossa kahtena päivänä viikossa ammatillisen toisen asteen opoilun lisäksi toimiva opinto-ohjaaja Katja Sääjärvi kertoo: ” Ohjaamotyössä ehdottomasti parasta on hyvin eri tilanteissa olevien nuorten kohtaaminen sekä yhdessä nuorten eteen tehtävä työ Ohjaamon eri toimijoiden kanssa. On mahtavaa, että Ohjaamossa on aikaa kuulla nuorta aidosti ja ottaa huomioon nuoren kokonaisvaltainen elämäntilanne. Toisten kanssa jaettu ohjaustyö on antanut itselle aivan valtavasti lisää tietoa, taitoa, toimintatapoja ja ymmärrystä. Ohjaamossa oppii joka päivä myös itse.” Myös opinto-ohjaajana Gradiassa opinto-ohjaajana toimiva Paula Rossilla on hyviä kokemuksia Ohjaamosta: ”Ohjaamo on tarjonnut mahdolli-suuden koko ajan oppia uutta ja pitää itseään ajan tasalla yhteistyökumppaneiden toiminnasta, mutta ennen kaikkea se on mahdollistanut ohjauksellisen työotteen tuomisen/levittämisen

Ohjaamo Jyväskylä palvelee viitenä päivänä viikossa Jyväskylän keskustassa.

Ajanvarauksettomat ajat ovat ma-to klo 12-16.00 ja pe 10-14.00.

Ohjaamotiimissä asiakastyössä ovat joka arkipäivä TE-asiantunti ja, sosiaaliohjaaja, opinto-ohjaaja, työllisyyspalveluiden uraohjaaja sekä TE -palveluiden psykologi.

monialaiseen yhdessä tekemiseen. Voi sitä monialaista riemun tunnetta, kun asiakas on yhdessä meidän kanssamme löytänyt ”valoa tunnelin päästä” ja pois lähtiessään kiittää ja sanoo ”että nythän tämä selvisi jo paljon” ja lähtee tekemisen muistilappu mukanaan kotiin.” Ohjauksen peruskulmakivet: aika, tila ja kunnioitus sekä dialogisuus ovat olleet keskeisiä niin Ohjaamotoiminnan kehittämistyössä kuin asiakastyössäkin. Opinto-ohjaustaustalla varustetut, allekirjoittaneet hanketyöntekijät, ovat saaneet kehittämistyössä ottaa kaiken ohjausalan osaamisen ja kokemuksen käyttöön ja ohjausalan pohja on kantanut läpi hankeajan – sekä asiakas- että verkostotyössä, työparityöskentelyssä ja itsensä johtamisenkin vaiheissa. Mia Kärkkäinen, projektisuunnittelija Anne-Mari Landén, projektipäällikkö

Sopon uusi hallitus esittäytyy

Armi Nurmi

Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja, Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry varapuheenjohtaja ja Aineopettajaliitossa Sopon edustaja. Työskentelen opinto-ohjauksen lehtorina Salon lukiossa ja Salon lukion aikuislinjalla apulaisrehtorina. Opinto-ohjaajan töitä olen tehnyt vuodesta 2004 eri työnantajien palveluksessa ja eri kouluasteilla (peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus ja yliopisto). Olen ollut mukana Suomen opinto-ohjaajat ry:n lukiotoimikunnassa aktiivisesti seitsemän vuotta, Sopon hallituksessa olen mukana toista kautta. Harrastan spinningiä ja tanssimista. Käyn mielelläni ystävien kanssa teatterissa. Yhdessä olemme enemmän – nyt on vaikuttamisen paikka.

Anja Laaksonen

Halusin aikoinaan opoksi oltuani pari vuotta erityiskoulussa kotitalouden ja oppilaanohjauksen tuntiopettajana. Olin opoksi valmistumiseni aikoihin kotitalouden lehtorin virassa ja näppärästi virkani oppiaine vain vaihdettiin. Hämmästyin valtavasti, kun selvisi, että palkkani pieneni opinto-ohjaajuuden myötä. Vaikka OAJ on varsinainen edunvalvontajärjestömme, on myös SOPO ry:n terästäydyttävä perusopetuksessa työskentelevien palkkauksen parantamiseksi. Toimin opinto-ohjaajana Aurinkolahden peruskoulussa Helsingissä. Yhdistystoiminta on aina ollut minulle mieluisa ja tärkeä harrastus. Sopon hallituksessa on yhteistyömme ollut hyvää ja samalla tietoisuus eri kouluasteiden opintoohjauksesta kasvaa. Olen neljättä vuotta Sopon hallituksessa ja toimin tällä kaudella hallituksen sihteerinä. Olen Turussa syntymässä käynyt entinen inarilainen. KesäInari on edelleen mieluisa paikka keskiyön aurinkoineen, talvet viihdyn hyvin Helsingissä tai muualla eteläisessä Suomessa -tai maailmalla; aurinkoiset terveiset Qatarin Dohasta!

Sirpa Puikkonen

Olen Sirpa Puikkonen, opinto-ohjaaja Gradia Jyväskylästä. Puolet työajastani ohjaan kahden tutkinnon opiskelijoita ja toinen puoli työstäni on vuoden alusta perustetussa hakupalveluissa. Aloitin kansalaistiedon opettajana keskiasteen uudistuksen myötä 1987 sairaanhoito-oppilaitoksessa. Yhteiskunnallisten aineiden opettajana jatkoin sosiaali- ja terveysalalla, kunnes 2002 aloitin pätevänä opinto-ohjaajana teknisessä oppilaitoksessa.

Nina Enkkelä

Keski-Suomen opinto-ohjaajat on alueyhdistykseni, jonka aktiivina olen ollut vuosikausia. Yhdistyksen sihteerinä olen oman alueeni opinto-ohjaajille tuttu ainakin viestien lähettäjänä. SOPOn hallitukseen minut valittiin 2014. Olen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja toimin ammatillisen koulutuksen toimikunnan puheenjohtajana.

”Olen uusi SOPO:n hallituksessa. Edustan Itä-Suomea ja Siilinjärven lukiota. Opona olen toiminut yli 20 vuotta, pääosin lukiossa, muutama vuosi peruskoulussa kieltenopettajana ja opona sekä yhden vuoden ammatillisessa oppilaitoksessa kieltenopettajana. Minulle tärkeitä asioita ohjauksessa ovat henkilökohtainen ohjaus, uraohjaus ja tasa-arvo. Vapaa-ajalla pelaan tennistä, käyn joogassa ja pilateksessa sekä liikun luonnossa paljon.”

Vapaa-ajallani tykkään pihahommista.

Työurani aloitin silloisessa Kuopion yliopistossa. Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyessä vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistoksi, jatkoin päätoimisena opinto-ohjaajana. Erityisen tärkeänä koen aikuisopiskelijoiden opiskelutaitojen tukemisen sekä henkilökohtaisen ohjauksen.

Mia Gerdt

Olen 43-vuotias opinto-ohjaaja Kaukajärven yhtenäiskoulusta Tampereelta. Olen toiminut opinto-ohjaajana noin kuusi vuotta. Sitä ennen olin hallintotöissä yliopistossa sekä aineenopettajana lukiossa ja ammattiopistossa. Opinto-ohjaus on kyllä ollut parasta – en kyllästy juttelemaan oppilaiden ja kotiväen kanssa. Epäviralliset kohtaamiset ja keskustelut ovat minulle luontevin tapa ohjata, hengailen välituntisin käytävillä. Vapaa-ajalla harrastan ryhmäliikuntaa ja euroviisuja. Kotona minua Sopon kokouksista odottaa mies ja 5-vuotias tytär.

SOPOn hallitukseen minut valittiin vuosi sitten. Sitä ennen olen toiminut useita vuosia Pohjois-Savon opinto-ohjaajien hallituksessa. Korkeakoulutoimikunnassa on toimijoita kattavasti eripaikkakunnilta. Keskustelu on aktiivista ja yhteistyö sujuu hyvin. Henkilönä olen innostuva ja iloinen. Otathan yhteyttä: leila.saramaki@uef.fi!

Nina Heikkinen

Anna Quagraine

Toimin opinto-ohjauksen lehtorina Mattlidens gymnasiumissa Espoossa. Ohjaan sekä ruotsinkielistä kansallista lukiota että englanninkielistä IB-linjaa. Olen filosofian maisteri ja aineenopettaja Helsingin yliopistosta, aineina englanti ja ruotsi. Opiskelin myöhemmin opinto-ohjaajaksi Itä-Suomen yliopistossa. Vapaa-aika kuluu perheen parissa ja punttisalilla, sekä kirjojen ja ompelukoneen kimpussa. Myös järjestötoiminta on ollut minulle tärkeää siitä asti kun ylioppilaana aloitin ilmailualalla työskentelyn.

Moi! Olen KM (kasvatuspsykologia) Oulun yliopistosta, opinto-ohjaaja Jyväskylän yliopistosta ja NTM Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Olen työskennellyt Oulussa Ritaharjun yhtenäiskoulussa oppilaanohjaajana vuodesta 2011 lähtien. Opetan myös yrittäjyyttä. Aiemmin olen toiminut seitsemän vuotta kouluttajana PSK-Aikuisopistossa urasuunnittelun koulutuksissa ym. Olen myös ollut verkko-opetuksen suunnittelijana OSAO:ssa ja työskennellyt 10 vuotta verkko-ohjaajana Akateemiset opiskelutaidot -kurssilla Oulun avoimessa yliopistossa. Vapaa-aika menee lattaritanssin pyörteissä sekä perheen kanssa mm. mökillä laskettelun ja hiihdon parissa. Toimin perusopetustoimikunnan puheenjohtajana.

Timo Vainionpää

Leila Saramäki

KM, opinto-ohjaaja. Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto. Olen peruskoulutukseltani kasvatustieteen maisteri Tampereen yliopistosta (v. 2000), pääaineena aikuiskasvatus.

Olen Sopon hallituksen ammatillisen koulutuksen edustaja Timo Vainionpää. Työskentelen Sedun Kurikan, Kauhajoen ja Jurvan yksiköiden opona Etelä-Pohjanmaalla. Ohjattavia on opetuspisteissäni kymmenestä eri perustutkinnosta ja lisäksi kahden tutkinnon opiskelijoita. Opon tehtävissä olen aloittanut 2004, tosin välillä olen toiminut myös oppilaitosverkoston koordinaattorina ja koulutuspäällikkönä. Sopossa olen aktiivisena toimijana, koska haluan parantaa ammatillisten opinto-ohjaajien asemaa ja työehtoja sekä edistää opinto-ohjaajien asioita yhteisenä rintamana.

Toimikunnilta

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Erika Perander, Vamia, Vaasa Hansa-kampus. Ohjattavien määrä 365 opiskelijaa matkailu-, puhdistus-, ravintola- ja catering alalta, hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnot, kahden tutkinnon opiskelijat sekä koto-koulutuksen opinto-ohjaus. erika.perander@vamia.fi

Ammatillisen koulutuksen opintoohjaajat ovat aikamoisessa pyörityksessä, kuten jokainen meistä on varmasti huomannut. Aallonharjaopopäivillä toimikuntatapaaminen veti salin täydeltä väkeä, vaikka ilta-ajankohta oli nyt tavanomaista haasteellisempi. Keskusteltavaa riitti päivien aikana ja sen jälkeen olemme olleet kuin tulisilla hiilillä vuosityöaika-asiassa. Opopäivien jälkeen saimmekin erinomaisia uutisia työehtoja koskien. Opot ovat mukana vuosityöaika sopimuksessa opettajien vertaisina eli yksi iso tavoite on saavutettu. Tarkemmat yksityiskohdat odottavat vielä JUKON hyväksyntää, eli emme valitettavasti saaneet niitä vielä tähän lehteen, mutta tiedotamme asioista heti kun saamme tarkempaa tietoa.

Sirpa Puikkonen, Gradia Jyväskylä. Työajasta puolet yhdistelmäopintojen kahden tutkinnon opinto-ohjausta ja kolmoistutkinnon ammatillisen koulutuksen yhteyshenkilö ja toinen puolikas muotoaan etsivän uuden hakutoimiston opinto-ohjausta. Ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj ja SOPOn hallituksen jäsen. sirpa.puikkonen@gradia.fi

Me toimimme ammatillisen koulutuksen toimikunnassa kuluvana vuonna ja odotamme yhteydenottojasi (kommentteja, toiveita, ehdotuksia…) työskentelymme tueksi. Toimikunta aakkosjärjestyksessä:

Timo Vainionpää, Sedun Kurikan, Jurvan ja Kauhajoen opetuspisteiden opinto-ohjaus. Ohjattavien määrä n. 300. Ohjattavia on opetuspisteissäni kymmenestä eri perustutkinnosta ja sen lisäksi kahden tutkinnon opiskelijoita. SOPOn hallituksen jäsen. timo.vainionpaa@sedu.fi

Leena Hietanen, Hyria koulutus. Kolme toimipistettä Hyvinkäällä, joista yksi on kauppakeskus Willan HyriaPiste sekä toimipisteet Lahdessa ja Järvenpäässä. Ohjattavien määrä (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnon mukaan lukien) 584 opiskelijaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta lähihoitaja, kasvatus- ja ohjausalasta kaikki Hyriassa olevat tutkinnot, autoalan perustutkinnosta ajoneuvoasentaja, media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta kuvallisen ilmaisun toteuttaja. leena.hietanen@hyria.fi Sari Hyvärinen, Turun ammattiinstituutti. Ohjattavien määrä noin 350 opiskelijaa sosiaali- ja terveysalalta ja lääkealalta, noin 70 kahden tutkinnon opiskelijaa. sari.hyvarinen@turku.fi

54 54

Virpi Salminen, Tampereen seudun ammattiopisto – Tredu, Santalahden toimipiste. Ohjattavien määrä 518 opiskelijaa. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita 386, lukioopiskelijoita ja YO -tutkintoa suorittavia opiskelijoita 132. Elokuusta alkaen myös Kasvatus- ja ohjausalan pt. opiskelijoita. Virpi.H.Salminen@Tampere.fi

Lukiotoimikunta

Lukiotoimikunnan puolesta kiitos mahtavista opopäivistä niin järjestäjille kuin teille osallistujille. Lukiotoimikunnan seminaarissa oli paikalla yli sata risteilijää ja kuten yleensä kun paikalla on opoja, keskustelua riitti. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen (2017-2019) projektipäällikkö Marko Borodavkin ja projektiryhmän vetäjä Kirsi Talman kävivät seminaarissa esittelemässä hanketta. He kertoivat hankkeen taustoista ammattikorkeakoulujen näkökulmasta sekä sen etenemisestä, uudesta yhteisestä valintakokeesta ja todistusvalinnassa käytettävästä pisteytysmallista. Lukiotoimikunta on ollut yhteydessä työryhmään IB-lukioiden pisteytysmalliin liittyvissä asioissa. Pisteytysmalli hyväksyttäneen helmikuun puolessa välissä hankkeen ohjausryhmässä. Lisätietoja: www.amk-opiskelijavalinnat.fi Suomen lukiolaisten liitto oli perinteisesti mukana opopäivillä. Annakaisa Tikkinen, koulutuspoliittinen asiantuntija, ja Anni Koivisto, syksyllä valittu sosiaalipoliittinen asiantuntija, esittäytyivät pikaisesti. Toivottavasti moni opo kävi juttelemassa SLL:n ständillä lukioasioista. Lukiotoimikunta tekee jatkossakin yhteistyötä heidän kanssaan. Puolet seminaarista keskityimme esitykseen uudesta lukiolaista. Erityisesti opinto-ohjaukseen liittyviin keskeisiin muutoksiin pyysimme kommentteja osallistujilta. Ne kerättiin kirjallisesti ja toimivat pohjana lukiotoimikunnan virallisiin lausuntoihin. • Esitys uudesta lukiolaista sisältää momentin, jonka mukaan opiskelijan tulee halutessaan saada enemmän säännöllistä, henkilökohtaista opintoohjausta.

Nykyään opinto-ohjaajat antavat ryhmämuotoista opinto-ohjausta, luokassa tai pienryhmässä, sekä henkilökohtaista opinto-ohjausta. Mielestämme on erittäin tärkeää, että lukiolaiset saavat entistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta. Siihen tulee kuitenkin antaa riittävästi resursseja, jotta opintoohjaajilla on tähän mahdollisuus. Uuden opetussuunnitelman toinen pakollinen kurssi vahvensi jo osaltaan lukion opinto-ohjausta. Esitettävä henkilökohtaisen opintojen ohjauksen lisääminen vahvistaa sitä entisestään. • Esitys uudesta lukiolaista sisältää momentin, jonka mukaan opiskelijan tulee ohjatusti laatia oma opintosuunnitelma, joka sisältää opintoja, ylioppilastutkintoa ja jatko-opintoja koskevia tavoitteita. Lisäksi se päivitetään säännöllisesti. Monessa lukiossa on jo nyt käytössä oma opintosuunnitelma, joka sisältää esityksen edellyttämät asiat. Suunnitelma sekä prosessi sen tekemisessä on tärkeä osa opintojen-ohjausta ja lukiolaisen kehitystä opiskelijana. Suunnitelma tehdään opinto-ohjaajan tuella. Yksilöllisemmät ja joustavammat koulutuspolut vaativat myös enemmän laadukasta opinto-ohjausta. • Esitys uudesta lukiolaista sisältää momentin, joka velvoittaa lukioita antamaan opinto-ohjausta lukion päättäneille opiskelijoille, jotka eivät pääse jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen heti ylioppilastutkinnon jälkeen. On tärkeää että ilman jatko-opiskelupaikkaa jäänyt nuori saa opintoohjausta ja tukea ylioppilasvuottaan seuraavana vuotena. Hänellä on ohjaussuhde opinto-ohjaajaansa ennestään, joten tämä voi olla sopiva henkilö antamaan laadukasta opinto-ohjausta. Tätä helpottaakseen Opintopolkuun voisi esimerkiksi lisätä kohdan, jossa hakija sallii tietojensa julkaisemisen opinto-ohjaajan raportilla, jotta tämä tietäisi mihin opiskelija on hakenut/ päässyt. • Lisäksi keskustelimme mm. korkeakouluyhteistyöstä, jolloin huolenaiheeksi nousi alueellinen eriarvoistuminen ja osaamisen tunnustamisesta,

jossa mietimme minkälaisia tulkintavaikeuksia ja -mahdollisuuksia osaamisen voi tunnustaminen aiheuttaa. Molempia asioita tehdään jo nyt monessa lukiossa ja pääosin olemme tyytyväisiä ehdotuksista. Ylioppilaskokeiden rajaton uusiminen herätti kysymyksiä siitä missä tiloissa ja kenen valvomina ylioppilaskokelaat ja -uusijat kirjoittavat kokeensa jos lukioiden tilat eivät enää anna periksi. Myös OAJ on esittänyt huolensa tästä. Armi Nurmen valinta SOPO:n puheenjohtajaksi jätti lukiotoimikunnan puheenjohtajapaikan vapaaksi ja hänen pyynnöstään otin ilomielin lukiotoimikunnan luotsattavakseni. Jag hoppas du kontaktar gymnasieutskottet ifall du har frågor eller funderingar kring det vi gör eller det som händer gällande gymnasieutbildningen. Endast tillsammans kan vi påverka och styrka studiehandledarnas situation. Lukiotoimikunta esittäytyy seuraavassa lehdessä. Anna Quagraine

Korkeakoulutoimikunta

Korkeakoulutus muuttuu – miten muuttuu ohjaus? Opopäivien 2018 korkeakoulun työpajaan osallistui reilut 40 aktiivista opintoohjaajaa, jotka pohtivat otsikon mukaista teemaa OAJ:n erityisasiantuntijan Hannele Louhelaisen johdatuksella. Hannelen alustuksen jälkeen osallistujat pohtivat kysymyksiä pienryhmissä. Keskustelu oli vilkasta ja antoisaa. Korkeakoulujärjestelmä elää maailmanlaajuisesti muutoksen aikaa, minkä takia on tärkeää miettiä, millä tavoin opinto-ohjaus muuttuu ja miten näihin muutoksiin on varauduttava. Hannele Louhelainen esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltua korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio

2030:a. Tavoitteena on, että yli puolella nuorista on korkeakoulututkinto ja että korkeakoulutus ja asiantuntijuuden kehittäminen jatkuu elämän eri tilanteissa. Tämä vaatii yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä. Kansainvälisyys ja globaalit verkostot ovat tärkeitä myös tulevaisuuden korkeakoulutuksessa. Tämä vaatii opinto-ohjaukselta luovuutta, dynamiikkaa sekä toimintamahdollisuuksia, johon tarvitsemme erilaisia resursseja ja toimivia rakenteita. Samalla kun korkeakoulutuksemme kansainvälistyy, korkeakouluilla on yhä enenevissä määrin osavastuu toiminta-alueensa kehittämisestä – sen työelämän, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Ja tässä on opinto-ohjauksella tärkeä merkitys. Työpajassa keskityttiin kuuteen eri teemaan. Aika riensi työpajassa sen verran nopeasti, että vilkkaan keskustelun jälkeen jokaisesta ryhmästä nostettiin tärkein asia koko osallistujajoukolle. Ensimmäisenä teemana oli Ohjauksen rooli, jossa keskusteltiin siitä, mikä on opinto-ohjauksen päätavoite ja millaisessa muutoksessa ohjaus on ja mikä on tavoitetila 2030. Yhteisesti nostettiin esiin, että opinto-ohjaus ja opintoohjaajan asema tulisi saada näkyviin säädöstasolle. Toinen teema oli Korkeakoulujen opintojen ohjaus. Tässä ryhmässä keskustelimme siitä, miten saadaan uudistusten ja korkeakoulujen yhdistymisten yhteydessä koulutuksenjärjestäjä kohdistamaan vahvistettuja resursseja tiedonkulkuun ja opinto-ohjaukseen. Miten huomioidaan opettajien työaikaa? Myös työntekemisen muutoksen hallintaan tarvitaan välineitä –mitä tarvitaan ja ehdotuksia ratkaisuiksi? Kansainvälisyys ohjauksessa –teeman kysymykset liittyivät siihen, miten opinto-ohjauksessa työskentelevien työssä näkyy ulkomailta tulleiden opiskelijoiden ohjaus. Ja mitä korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan lisääntyessä pitäisi ottaa huomioon ohjauksen kehittämisessä. Neljännessä teemassa pohdittiin Sidos-

55 55

ryhmäyhteistyötä, joka on tärkeää eri sektoreilla. Ryhmässä pohdittiin, millainen yhteistyö opinto-ohjaajilla ja esim. ohjaamoilla, TE-keskuksilla, ammattiliitoilla on/pitäisi olla, jotta kansallinen osaamistaso saataisi nousuun. Tässä pohdittiin myös sitä, että kenen/ keiden kanssa on tärkeää vahvistaa yhteistyötä. Yhteistyö toisen asteen kanssa (lukio/ ammatillinen) herätti paljon keskustelua. Lukiolain tuleva muutos ja ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttavat korkeakoulun ohjaukseen. Ammatillisen ja lukion koulutuksen korkeakouluyhteistyön tiivistämistä halutaan edistää etenkin opiskelijoiden osalta, jotka haluavat jatkaa opintojaan. Miten opinto-ohjaajat näkevät muutoksen? Tässä teemassa pohdittiin myös sitä, että mikä on opinto-ohjauksen rooli ja opinto-ohjaajien tehtävä tässä yhteistyössä. Millaiset ovat korkeakoulujen valmiudet? Onko tulossa sellaista tarjontaa (esim. etäkurssit), joita minkä tahansa lukion opiskelijat voisivat hyödyntää? Miten muutoksista pitäisi tiedottaa korkeakouluista ulospäin? Viimeinen teema oli Digitaalisuus opin-

to-ohjauksessa, jossa pohdittiin, mitä on otettava huomioon opinto-ohjauksen mm. e-palvelujen, digimentori ja –tuutoritoiminnan kehittämisessä? Keskustelu oli tässäkin vilkasta ja yhteisesti todettiin, että vaikka digitaalisuus on tärkeää ja helpottaa monia toimintoja, opinto-ohjaajan tulee olla helposti lähestyttävä ja inhimillinen myös verkossa. Kuluvana toimintavuonna korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana toimii opinto-ohjaaja Leila Saramäki, Itä-Suomen yliopiston Avoimesta yliopistosta. Toimikunnan uutena jäsenenä aloittaa opinto-ohjaaja Paula Lindqvist Metropolia ammattikorkeakoulusta. Lisäksi toimikuntaan kuuluvat opintokoordinaattori Siru Kilpilampi Lahden ammattikorkeakoulusta, vastaava opinto-ohjaaja Mervi Kurula Karelia ammattikorkeakoulusta, opinto-ohjaaja Erja Salminen Turun ammattikorkeakoulusta ja opinto-ohjaaja Tuija Syväjärvi Lapin ammattikorkeakoulusta.

oulujen opiskelijavalintaa ollaan voimakkaasti kehittämässä. Korkeakoulutoimikunnan seuraa ja ottaa kantaa muutossuunnitelmiin ja niiden toteutumiseen sekä seuraa opiskelijavalinnan kehittämisprosessin etenemistä ja ottaa tarvittaessa kantaa esitettäviin muutoksiin. Organisatoriset muutokset, opiskelijoiden lisääntyvät liikkumismahdollisuudet ja lisääntynyt verkko-opiskelu luovat uudenlaisia haasteita ohjaukselle. Toimintavuonna paneudutaan myös korkeakouluopiskelijoiden uraohjaukseen. Lisäksi etsitään yhteistyötapoja, joiden avulla voidaan jakaa osaamista ja hyviä käytänteitä. Lisääntynyt yhteistyö tukisi myös työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Korkeakoulutoimikunta toivottaa kaikille aurinkoista kevättä ja mukavaa loppulukukautta! Leila, Paula, Siru, Mervi, Erja ja Tuija

Korkeakoulumaailmassa eletään monien muutosten aikaa. Meneillään on erilaisia korkeakoulujen yhdistymis- ja yhteistyöhankkeita. Myös korkeak-

Uutta Hyriassa! KIINTEISTÖNHOITAJA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

HAKU AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN YHTEISHAUSSA 21.2.–14.3.2017 hyria.fi/yhteishaku opintopolku.fi opinto-ohjaajat@hyria.fi • Ajoneuvoasentaja • Automaatioasentaja • Datanomi • Eläintenhoitaja • Ict-asentaja • Kiinteistönhoitaja • Kokki • Koneistaja • Kosmetologi • Kunnossapitoasentaja • Kuva-artesaani • Levyseppähitsaaja • Lähihoitaja • Maalari • Maaseutuyrittäjä • Media-assistentti • Merkonomi • Parturi-kampaaja • Putkiasentaja • Puutarhuri • Sisustaja • Sähköasentaja • Talonrakentaja • Tarjoilija • Turvallisuusvalvoja • Varastonhoitaja • Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Hyria koulutus – ammatillinen oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä

Tuhti tietopaketti verkko-ohjauksesta auttaa niin aloittelijaa kuin konkariakin Internetin ja digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ohjauksessa kasvattaa merkitystään maailman digitalisoituessa. Kuitenkin suomenkielistä tietoa aiheesta on ollut tarjolla rajallisesti ja se on ollut hajallaan. Oulun ammattikorkeakoulun Verkko-ohjaaja -ESR-hankkeessa tuotettu Verkko-ohjaaja - opas ohjaukseen sekä tietoja neuvontatyöhön verkossa vastaa tähän tarpeeseen. Ilmaiseksi verkossa saatavilla oleva opas kokoaa yhteen yli sadan sivun verran verkko-ohjauksen parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja meiltä ja maailmalta. “Verkossa ja monimuotoisesti opiskelu ei vähennä ohjauksen tarvetta, vaan tilanne on usein päinvastainen. Ohjauksen ja neuvonnan kysyntää ja tarjontaa on mietittävä uusista näkökulmista, jotta varmistetaan ohjauksen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus kaikille opiskelijoille, “ opinto-ohjauksen asiantuntija ja hankkeen sisältövastaava Hanna Ylönen Oulun ammattikorkeakoulusta perustelee hankkeen käynnistämisen taustoja. Oppaassa perehdytään muun muassa verkko-ohjauksen käsitteeseen ja verkossa ohjaamisen etiikkaan, mutta annetaan myös käytännön vinkkejä tilojen, laitteiden ja välineiden valintaan. Tapausesimerkkinä esitellään OAMKin verkko-ohjauksen palvelukokonaisuus. Omat lukunsa ovat saaneet myös ohjausvuorovaikutuksen rakentaminen verkossa sekä tietoturvan ja tietosuojan kysymykset. “Verkko-ohjaaja -hankkeen tavoitteena oli saada verkkoohjauksen osaamista Oulun ammattikorkeakoulun ohjaus-

toimijoille, muodostaa verkko-ohjauksen toimintamallia, testata erilaisia verkko-ohjauksen välineitä ja koota käytännön opas verkko-ohjauksen tueksi. Mielestäni onnistuimme kaikissa näissä tavoitteissa hyvin. Oppaastakin tuli itse asiassa puolet laajempi kuin alun perin suunniteltiin. Suosittelen sitä kaikille ohjauksen parissa toimiville, niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Myös verkko-opetuksen parissa työskentelevät saavat varmasti oppaasta hyviä vinkkejä omaan työhönsä,” Ylönen vinkkaa. Oppaan lisäksi hankkeessa toteuttiin koulutuksia sekä sisäisiä että kaikille avoimia koulutuksia, webinaareja ja loppuseminaari. Hankkeen materiaalit ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilta ja työtä jatketaan Digiohjausta kaikille! -ESR-hankkeessa yhteistyössä Oulun yliopiston, Centria ammattikorkeakoulun, Oulun ammattiopiston ja Oulun lukioverkoston kanssa. Verkko-ohjaaja - opas ohjaukseen sekä tietoja neuvontatyöhön verkossa luettavissa osoitteessa: http://www.oamk. fi/epooki/2017/verkko-ohjaaja/ Verkko-ohjaaja -ESR-hankkeen kotisivut materiaaleineen osoitteessa: http://www.oamk.fi/fi/verkko-ohjaaja Sara Peltola, Kirjoittaja on toiminut hankkeessa Verkko-ohjaaja -oppaan tuottajana.

Kuva: Petteri Löppönen, Lumo Image

Kolu mni

– Mia Gerdt

Kysy opolta! Tiistaiaamuna on pakkasta. Pakkaan laukkua kotona, vilkaisen työpuhelinta. Ysiluokkalainen on lähestynyt minua whatsapp-viestillä yöllä klo 03.02: ”Voitko vielä kertoa mikä ero on talotekniikalla ja raksalla”. Tarkoitus oli tehdä yhteishaku juuri tänään juuri tämän oppilaan luokan kanssa. Vastaan: ”Huomenta! Varataan uusi keskusteluaika kun nähdään tunnilla”. Kuten tiedämme, ei ole helppo tämä yhteishaku kaikkine pähkäilyineen. Paitsi suuret koulutusalaan liittyvät kysymykset, on monen monta pientä vaihetta, johon homma ei toki tyssää mutta hidastuu. Oppilaat ihmettelevät: Mikä on kotikunta? Lähiosoite? Henkilötunnus? Viime vuonna yksi soitti kotiin, kun ainevalintakortissa kysyttiin syntymäaikaa: ”Äiti monelta mä synnyin?” (Söpö!) Eniten koulussa ihmetellään ääneen ihan aiheellisesti sitä, että miksi ihmeessä haku tehdään jo helmi-maaliskuussa, mutta tulokset tulevat vasta kesäkuussa? Mikä aiheuttaa tämän viiveen? Eikö haku voisi olla vasta huhti-toukokuussa? Silloin asia tuntuisi nuorelta enemmän ajankohtaiselta ja aikaa aloihin tutustumiseen olisi enemmän. Pääsy-, soveltuvuus- ja kielikokeiden järjestäminen toki vie aikansa, mutta onkohan tämä 2,5 kuukauden väli todella tarpeellinen vielä nykyään, kun tieto liikkuu langattomasti. Voi jopa heittäytyä miettimään, että sitoutuisikohan nuoret toisen asteen opintoihinsa paremmin, jos päätöksentekoa saisi kypsytellä pidemmälle kevääseen? Muutama kuukausi on heille pitkä aika tuossa kohdassa.

nuorempien. Yritän lohduttaa, että toisella asteella ei enää niin paljoa kiinnitetä huomiota syntymävuoteen tai ikään, mutta mistä minä tiedän miten se oikeasti on. Opo on koulussa ihminen, jolta voi kysyä sellaisia asioita, joita ei voi kysyä aineenopettajalta tai rehtorilta. Opo on välimaaston ihminen. Välillä tuntuu kuin olisi Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä tai Torstilta -palstassa: Monelta lähtee 9-bussi päättäriltä? Paljonko merkonomit saa palkkaa? Onko Minna Canth suomalainen klassikkokirjailija? Onko doping hyvä aihe etiikan esitelmään? Kuinka pitkä sä olet? Onko punatukkaisilla myös muut karvat punaisia? Nämä ja monta muuta. Ihana, ihanampi, yläaste! Mia Gerdt, Opinto-ohjaaja, Kaukajärven koulu

Paljon tuntuvat nuoret myös miettivän kaveripiirin hajoamista sekä sitä, että joutuu jonnekin ensimmäisenä opiskelupäivänä ypöyksin tuntematta ketään. Jännitys hiipii mieleen ja opon työhuoneen sohvalle pitkin ysiluokan kevättä. 10-luokalle tai VALMA-koulutukseen päätymisessä arveluttaa eniten se, että sen jälkeen joutuisi aloittamaan lukiossa tai amiksessa nollakolmosten kanssa! Siis vuotta

Voiksä o kertoo po vielä mikä ero on talote kn raksa iikalla ja lla? Huom e uusi k nta! Varataa es n kun n kusteluaik ähdää a n tunn illa. Hei m uts aikaan i. Mihin mä sy Tarttis nnyin? is hakup tiettää täh än aperiin

???

Mistä sinä haaveilet? Tee haaveistasi totta yhteishaussa 14.–28.3.2018. Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa. Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku Koulutustarjonta kevään yhteishaussa 14.–28.3.2018: PÄIVÄKOULUTUKSET Kulttuuriala Kuvataiteilija (AMK) • kuvataide • valokuva Medianomi (AMK) • animaatio • elokuva • journalismi • mainonnan suunnittelu Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) • sirkus • teatteri Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tradenomi (AMK) • liiketalous • liiketoiminnan logistiikka • myyntityö • tietojenkäsittely MONIMUOTOKOULUTUKSET Insinööri (AMK), kemiantekniikka Insinööri (AMK), tekniikka Sairaanhoitaja (AMK), Salo Sosionomi (AMK), Salo

Sosiaali- ja terveysala Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Hammasteknikko (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK), Turku ja Salo Sosionomi (AMK), päivä- tai verkko-opinnot Suuhygienisti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK) • ajoneuvo- ja kuljetustekniikka • energia-, ympäristö-, bio- ja kemiantekniikka • konetekniikka • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka • tietoja viestintätekniikka • tuotantotalous Rakennusmestari (AMK)

Tradenomi (AMK), hankinta- ja myyntiosaaminen Tradenomi (AMK), liiketalous, Turku ja Salo Tradenomi (AMK), mediatuotanto, verkko-opinnot

Uutta Turun AMK:ssa

Turun AMK:ssa voi opiskella nyt sosionomi- tai tradenomitutkinnon kokonaan verkossa. Koulutukset soveltuvat hyvin esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutus on siirtynyt liiketalouden koulutuksen alle. Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella jatkossa yhtenä Tradenomi (AMK), liiketalous -koulutuksen osaamispolkuna. Osaamispolku on tarjolla Turun päiväkoulutuksessa. Samassa koulutuksessa alkaa uutena osaamispolkuna myös Hyvinvointimatkailu.

Ammatillisen koulutuksen reformi ja opinto-ohjaus Suomen opinto-ohjaajat ry on seurannut ammatillisen koulutuksen reformin etenemistä suurella mielenkiinnolla. On hienoa, että koulutusta uudistetaan ja työelämän tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon ammatillisen koulutuksen aikana. Uusi entistä yksilöllisempi ammattitillinen koulutus tuo mukanaan haasteita opiskelijoiden näkökulmasta. Opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän opinto-ohjausta opintokokonaisuuksien valinnassa ja opintosuorituksia tehdessään, jotta opintopoluista tulee järkeviä kokonaisuuksia työelämän ja jatko-opintojen tarpeisiin. Opiskelijoiden oikeusturvan takia on tärkeää, että opintoohjaus saatiin palautettua ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön, ja nyt tämä koskee myös aikuisia opiskelijoita. Tämä on hyvä ja toisen asteen koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta tärkeä asia.

Ammatillisen koulutuksen opintoohjauksen huolenaiheita 1. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksen muutos Sipilän hallitus linjasi aikanaan, ettei se alenna opettajien kelpoisuuksia. Valtioneuvoston asetus kelpoisuusvaatimuksista sisältääkin 15§:ssä opinto-ohjaajan kelpoisuus aikaisempaa asetusta vastaavasti. Tämä on hyvä asia ja vastaa myös hallituksen linjausta. Valitettavasti saman asetuksen 14§ pitää sisällään opiskeluja urasuunnitteluvalmiudet osa-alueen, joka vastaa sisällöllisesti lukion opetussuunnitelman opinto-ohjauksen kursseja. Tämän osa-alueen opetusta on nyt kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot eli kelpoisuus on alempi kuin opinto-ohjaajalla. Ammatillisen koulutuksen laki kuitenkin vaatii, että arvioijilla tulee olla riittävä arvioitavan yhteisen tutkinnon osan osa-alueen ammattitaito ja osaaminen. Opinto-ohjaajat ovat ainoa ammatillisen koulutuksen opettajaryhmä, jonka koulutukseen sisältyy näitä opiskelun, uran ja jatko-opintojen suunnittelun opettamiseen tarvittavia valmiuksia, joten kyseisen kohdan kelpoisuudeksi olisi tullut selkeästi määritellä 15 § määritellyn opinto-ohjaajien kelpoisuuden omaavat opettajat. SOPO ry:n ja OAj:n lausunnoissa ollut vaatimus kelpoisuudesta kuitenkin jätettiin huomioimatta asetusta laadittaessa. Lisäksi tämä alempi kelpoisuus asettaa ammatilliset opiskelijat eriarvoiseen asemaan lukio-opiskelijoihin ja perusasteen oppilaisiin nähden. 2. Opinto-ohjauksen teettäminen epäpätevillä henkilöillä ja erilaisilla ohjaaja-nimikkeillä Suomessa on vuosikymmenien ajan koulutettu opintoohjaajia sekä korkeakouluissa että yliopistoissa tekemään opinto-ohjaustyötä eri kouluasteille. Tällä hetkellä opinto-

Toimituksen huomautus: Tämä artikkeli on vain nettijulkaisussa taitossa sattuneen virheen takia.

ohjaajista on jopa ylitarjontaa tarjolla oleviin virkoihin nähden. Yhä useampi koulutuksen järjestäjä on viime aikoina pyrkinyt korvaamaan opinto-ohjaajia erilaisilla ohjaajanimikkeillä palkattavilla henkilöillä. Työtehtäviin haetaan ja palkataan henkilöitä, joilla ei ole opinto-ohjauksen koulutusta tai pätevyyttä. Oikea-aikaisen opinto-ohjauksen puute näkyy arkityössä opintojen keskeytyksinä, ”väärinä” opintokokonaisuuksien valintoina ja / tai pitkittyneinä opintoina. Opinto-ohjaus koskee nyt myös aikuisia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja osin tästäkin johtuen opinto-ohjaajien ohjattavien opiskelijoiden määrä voi olla jopa 400–600 opiskelijaa. Ohjattavien määrä tulisi ammatillisessa koulutuksessa ehdottomasti rajata 200 opiskelijaan, jotta opiskelijoiden oikeusturvan mukainen lakiin kirjattu opinto-ohjaus voidaan taata. Ammattiliseen koulutukseen tarvittaisiinkin lisää korvamerkittyä rahaa pätevien opinto-ohjaajien palkkaamiseksi ja opintojen läpäisyn tehostamiseksi.

"Ohjattavien määrä tulisi ammatillisessa koulutuksessa ehdottomasti rajata 200 opiskelijaan, jotta opiskelijoiden oikeusturvan mukainen lakiin kirjattu opinto-ohjaus voidaan taata." 3. Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien arviointi Ammatillisen koulutuksen asetuksen 11 § mukaisesti ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osaalueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa 1–5. Ammatillisen perustutkinnon yhteiset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien arviointi olisi pitänyt määritellä hyväksytty/hylätty, kuten lukion vastaavan kurssin arviointi. Opinto-ohjauksen arviointi muulla kuin suoritusmerkinnällä on ammattietiikkaamme vastaan. Hyväksytty/hylätty -asteikko on asetuksessa määritelty käytettäväksi yhteisten tutkinnon osien kohdalla, joten se olisi loogista ulottaa myös koskemaan opiskelu-ja urasuunnitteluvalmiuksia. Valitettavasti tässäkin kohtaa perusteltu ehdotuksemme jäi ministeriössä huomiotta. Moni asia on saatu kääntymään paremmaksi Sopon vaikuttamistyön ja kannaottojen ansiosta, mutta korjattavaakin vielä löytyy. Vaikuttamistyötä on tehty yhtenäiselä Sopon rintamalla ja sitä jatketaan myös tulevaisuudessa hyvässä hengessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Armi Nurmi ja Timo Vainionpää

Taide

elokuva kirjoittaja kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu laulusolisti ja lauluntekijä näyttelijäntyö 1 ja 2 pelituotanto alkaa 28.1.2019

Viestintä

crossmediatuotanto media ja viestintä radiotoimittaja urheilutoimittaja alkaa 28.1.2019

Yhteiskunta

kasvatusalan, psykologia ja vaihtoehtopedagogiikat valtiotieteen linja muut yliopistoalat

Ammatillinen

kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto suntio

Muu koulutus

idealinja maahanmuuttajien kielikoulutus

Lukuvuosi 13.8.2018 - 31.5.2019 Tarkemmat tiedot netistä: www.laajasalonopisto.fi

Kansanopisto Helsingissä meren rannalla Avoimet ovet -tapahtumapäivät opistolla 28.3. ja 11.4. Tervetuloa!