Opinto-ohjaaja 1/2018

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 1/2018

Tervetuloa Aallonharjalle!

Opopäivät 1. - 3.2.2018 Viking Mariella SOPO ry:n vuosikokous 1.2.2018

s

oP o

MATTI ANTTONEN ja ERKKI AHO

koulutuksen historiaa ja nykypäivää syvällä kokemuksella

Opettajien yhteinen Turva Sinä ja muut opettajat luotte päivittäin Suomen tulevaisuutta. Saatte aikaan yhteistä hyvinvointia kannustamalla ja innostamalla. Olette yhdessä tekemisen mestareita. Niin mekin Turvassa, vakuutusyhtiössä, jonka omistavat työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovat ihmiset.

OAJ on jo vakuuttanut jäsenensä muun muassa yhteisellä matka- ja tapaturmavakuutuksella. Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme.

Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

0,5 X

opinto-ohjaaja 1/2018 Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / JÄSENSIHTEERI Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@turkuamk.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä, Maija Pasanen, Jukka Eero Vuorinen TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 750 EUR puoli sivua: 510 EUR neljännessivu: 405 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 975 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 660 EUR PAINOPAIKKA M-Print Oy Vähäkangasjärventie 3 35700 VILPPULA

Tässä numerossa Puheenjohtajalta: Opinto-ohjaus on matka........................................................4 Haastattelussa Matti Anttonen: Näkemystä näköalapaikalta.................................................6 Coaching – En samhällspedagogs kärnverktyg.................8 Framtidens handledning......................................................10 Valmentava työote..............................................................12 Opinto-ohjaajien näkemyksiä lukion tuntijakokokeilusta.....................................................14 Yleisiä ohjeita Aallonharja-opopäiville osallistujille ja Aallonharjan ohjelma...................................16 Laiva on lastattu – Nostoja ohjelmasta..............................18 Det positiva med mångkulturalitet.....................................20 Taitaja – enemmän kuin kilpailu..........................................22 Haastattelussa Erkki Aho: Opinto-ohjaajat olivat vahvoja vaikuttajia peruskoulun toteutuksessa................................24 SOPO ry puheenjohtajaehdokas Armi Nurmi .............................................................................26 Toimikunnilta..........................................................................28 Asiakaspalveluosaaminen on osa työelämävalmiuksia.................................................30

ILMESTYMISAIKATAULU 2018 Lehti 1 – 26.1. (Aineisto 10.1.)

Lehti 2 – 16.3. (Aineisto 19.2.)

Lehti 2 on suurempi Juhlanumero Lehti 3 – 14.9. (Aineisto 28.8.)

Lehti 4 – 16.11. (Aineisto 30.10) Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille.

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Suomen opinto-ohjaajat ry www.sopo.fi facebook.com/ohjaus.sopo Twitter @Sopo_ry

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Puheenjohtajalta Jukka Eero Vuorinen

OPINTO-OHJAUS ON MATKA

V

iiden vuosikymmenen ajan ovat maamme moniin tuhansiin yltävä joukko opinto-ohjaajia olleet tukemassa koulutus- ja työuran alkuvaiheissa olevia nuoria. Opinto-ohjausta tehdään ajassa. Työmme ensimmäisellä vuosikymmenellä oli varmasti erilaista kuin tänään. Suomalainen opintoohjaus on tehnyt matkan. Se on tänään ammattitaitoista, tutkimuksen tukemaa ja eettisesti vahvalla pohjalla. Perustan tälle kehitykselle loivat ne kymmenet opinto-ohjauksen pioneerit, jotka rohkeasti lähtivät raivaamaan tietä koulutuksen maastossa, jossa kukaan ei ollut aiemmin kulkenut. Jostakin tämäkin työ oli aloitettava.

Suomalaisten opinto-ohjaajien ilmestyminen ammattien kartalle kulki käsi kädessä peruskoulu-uudistuksen kanssa. Ilman peruskoulua ei olisi ollut opinto-ohjaajia. On hyvä kuitenkin myös muistuttaa, ettei ilman opintoohjaajia olisi peruskouluakaan ollut – ei ainakaan siinä muodossa, jonka olemme oppineet tuntemaan suomalaisen koulutuspolitiikan menestystarinana.

Opinto-ohjaajien merkitys peruskouluuudistuksen läpiviennissä oli keskeinen.

Tästä kertoo tässä lehdessä ja myös Aallonharjalla Kouluhallituksen emeritus pääjohtaja Erkki Aho. Jokainen opinto-ohjaaja tekee työurallaan matkan noviisista mestariksi – tai ainakin melkein kaikki. Matkan pituus voi joillakin olla melko pitkä. Jokainen vähänkin pitempään työelämässä ollut on voinut harmitella uransa alkuvaiheen hapuilua ja ylenpalttista innostuneisuutta. Kokemuksen myötä osaamiseen tulee varmuutta, jonka oppilaat ja opiskelijatkin voivat aistia. Täytyy vain toivoa, ettei kokemuksen mukana tullut viisaus ole muuttunut kyynisyydeksi tai pessimistisyydeksi vähän samaan tapaan kuin viini muuttuu vanhentuessa.

Meidän työetiikan kulmakiviä on peruskoulun alkuajoista lähtien ollut kasvatusoptimismi ja toivon herättäminen ja kipinän ylläpitäminen – myös vaikeina aikoina.

Jokainen koulutus- ja työuralle etenevä

4

nuori tekee myös matkan. Usein se on konkreettinen matka, johon kuuluu muutto uudelle paikkakunnalle – isompaan ja avarampaan maailmaan.

Yhä useammalla matka suuntautuu ulkomaille. Se onkin hyvä. Rajat kiinni -ajattelu ei oikein sovi opinto-ohjauksen eetokseen. Uuden osaamisen ja tiedon hankkiminen, henkinen kasvu ja rakkaus elämää kohtaan ovat matkan tärkeitä etappeja.

Suomaiset nuoret ovat valtaosin tyytyväisiä saamaansa opinto-ohjauksen. Etevä nuori tutkija Juhani Saari kuvaa opinto-ohjausta Lukiolaisten liiton viime vuonna työstetyssä selvityksessä näin: ”On eräänlainen opintojen ohjauksen paradoksi, että sujuvien opintojen ja koulutusvalintojen tapauksessa sitä ei välttämättä edes huomaa.”

Saaren tekemä selvitys kertoo, miten henkilökohtainen ja asiantunteva ohjaus on saanut monien nuorten mielestä osakseen usein vahvasti opintoohjaajaan henkilöityvää kiitosta. Tästä kertovat tutkimuksen monien nuorten

ylistävät kokemukset ja myös yhteydenpito valmistumisen jälkeen opiskeluaikaiseen opinto-ohjaajaan. Olen varma, että tällaista palautetta saavat opintoohjaajat kaikissa koulumuodoissa – niin perusopetuksessa, toisella asteella kuin korkeakoulussakin.

Saari jatkaa. Hyvä opinto-ohjaus on luonteeltaan ennakoivaa: Opiskelijaa ohjataan harkittuun tiedostamattomaan itsereflektioon opiskelun sekä tulevien koulutusvalintojen suhteen ennen kuin valintatilanne ja siihen liittyvä stressi ovat akuuteimmillaan. Opinto-ohjaus kouluaikanakin on matka – ei mikään kertapläjäys.

Suomalaiset opinto-ohjaajat ovat lähdössä matkalle helmikuun alkupäivinä.

Meillä on edessä merimatka. Olethan sinäkin mukana Aallonharjalla?

Jukka Eero Vuorinen puheenjohtaja Suomen opinto-ohjaajat ry

n a a i r y H e Ha shaussa i e t h y 018 2 .

3 .

3 1 20.2.–

KIINTEISTÖNHOITAJA

KONEISTAJA

KOKKI

PUUTARHURI

MEDIAPALVELUJEN TOTEUTTAJA

TURVALLISUUSVALVOJA

MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA

VASTAANOTTOVIRKAILIJA

TOIMITILAHUOLTAJA

PIENKONEKORJAAJA

MERKONOMI

ELÄINTENHOITAJA

MAALARI

DATANOMI

Katso Hyrian laaja koulutustarjonta! hyria.fi • opintopolku.fi Ammatillinen oppilaitos Hyvinkäällä ja Riihimäellä

HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

#haehyriaan

Kannusta nuoria uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa! Auta nuoria etsimään entistä rohkeammin erilaisia uravaihtoehtoja ja tekemään viisaita valintoja.

Viisaat valinnat -hankkeessa koottuja työkaluja ja materiaalia ohjaustyön tueksi: WWW.VIISAATVALINNAT.FI Tutustu ohjaustyön täydennyskoulutuksiin: HYPLUS.HELSINKI.FI/KOULUTUKSET

5

Haastattelu

Matti Anttonen

Näkemystä näköalapaikalta

Opinto-ohjaaja lehti sai Suomen Ruotsin suurlähettilään ja diplomaatin Matti Anttosen vastaamaan muutamiin kysymyksiin koskien pohjoismaista ja ruotsalaista koulutusjärjestelmää. Anttosella on näköalapaikka kansainvälisiin kuvioihin. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa jo yli 30 vuotta sitten ja on toiminut diplomaattina, alivaltiosihteerinä ja suurlähettiläänä myös Venäjällä.

Mikä on ollut koulutuksen merkitys Pohjoismaiden ja Ruotsin kehityksessä?

Laaja yleissivistävä peruskoulutus on yhteiskunnallisen tasa-arvon, hyvinvointiyhteiskunnan ja taloudellisen menetyksen perusta koko pohjolassa.

Peruskoulutusta täydentävä ammatillinen- ja korkeakoulutus antaa tarvittavat taidot työelämään siirtymiseen.

Laadukkaan peruskoulutuksen ja ammattiopintojen yhdistelmä on pohjana vahvalle teollisuudelle ja muulle talouselämälle.

Kaikki Pohjoismaat ovat myös panostaneet korkeakouluopetukseen.

Koska Ruotsi, Norja ja Suomi ovat pinta-alaltaan suuria maita, yliopistoja ja korkeakouluja on hyödynnetty myös aluepolitiikan välineenä. Kun katsotaan näiden maiden maakuntakaupunkien kehitystä, on selvää, että parhaiten ovat menestyneet kaupungit, joihin nämä satsaukset ovat kohdistuneet.

Mitkä ovat Ruotsin koulutusjärjestelmän trendit?

Koulutusjärjestelmän peruspiirteet – ilmainen peruskoulu, lukio ja yliopistoopetus – eivät ole muuttumassa. Samoin yksityiset koulut – jotka siis ovat kuntien rahoittamia – ovat tulleet jäädäkseen.

Sen sijaan nykyhallitus on nostanut keskusteluun kysymyksen yksityisten koulujen tekemien voittojen rajoittamisesta.

6

Oppositio on vastustanut ehdotusta, eikä näytä todennäköiseltä, että hallitus saa sitä läpi valtiopäivillä.

"Nykyhallitus on nostanut keskusteluun kysymyksen yksityisten koulujen tekemien voittojen rajoittamisesta."

Ruotsin väkiluku kasvaa nopeasti. Nyt ruotsalaisia on 10 miljoonaa, mutta määrä kasvaa miljoonalla jo ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Kasvu edellyttää opettajien määrän lisäämistä, mutta tämä ei onnistu, jos opettajien nauttimaa yhteiskunnallista arvostusta ei saada ylös ja nuoria opiskelemaan opettajaksi. Se, miten nämä haasteet ratkaistaan, ei ole mielestäni tällä hetkellä selvää.

Voitko nimetä ruotsin koulumaailman nykytilanteen ongelmia ja valopilkkuja?

Opettajien riittävyys on varmasti suurin huoli lapsimäärän kasvaessa. Toinen kasvava haaste on se, että yhä suurempi osa koululaisista on mittavan maahanmuuton seurauksena äidinkieleltään ei-ruotsinkielisiä. Koulutuksen eriytyminen paremmin menestyviin yksityisiin kouluihin, joihin on pitkät jonot halukkaita ja kuntien kouluihin, joihin pääsevät kaikki, huolettaa niin vanhempia kuin koulutuksesta vastaavia viranomaisia.

Nykyjärjestelmän hyvänä puolena on toisaalta se, että se mahdollistaa erilaiset erityisratkaisut. Tukholmassa on mm. erittäin laadukas suomenkielinen koulu.

Miltä suomalainen koulujärjestelmä näyttää Ruotsista käsin?

Suomalaisella koulujärjestelmällä on Ruotsissa hyvä maine. Se perustuu osin Suomen hyviin tuloksiin kansainvälisissä vertailuissa, osin siihen, että monet ruotsalaiset ovat varsin tyytymättömiä oman maansa koulutuksen tilaan.

Kuten tunnettua, ruoho näyttää helposti vihreämmältä naapurin puolella. Koululaitoksemme hyvä maine on johtanut siihen, että Ruotsiin on yritetty rekrytoida opettajia varsinkin ruotsinkielisiltä alueilta.

Onko pohjoismailla yhteistä koulutusstrategiaa?

Vaikka Pohjoismaat panostavat kaikki koulutukseen, yhteistä strategiaa ei näytä olevan. Eikä sellaista mielestäni myöskään tarvita. Eiköhän noita kansallisia ja alemmankin tason strategioita ja suunnitelmia ole nyt riittävästi. Sen sijaan voisimme yrittää oppia toisiltamme hyviä käytäntöjä ja sitä kautta vahvistaa koulutusjärjestelmäämme.

Aiemmin moni asia ideoitiin Suomeen naapurimaan esimerkkien perustella. Miten on nyt?

Suomen kannattaa edelleen seurata tarkasti, miten erilaisia yhteiskunnan ja talouden haasteita muissa Pohjoismaissa hoidetaan. Esimerkiksi käy hyvin maahanmuutto ja maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan.

Pohjoismaiset naapurimme ovat joutuneet näiden kysymysten kanssa toimimaan paljon kauemmin ja heiltä olisi opittavissa siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Imitaatio on tunnetusti paljon nopeampi ja halvempi tapa oppia, kuin keksiä kaikki itse yrityksen ja erehdyksen kautta.

"Opettajien riittävyys on varmasti Ruotsissa suurin huoli lapsimäärän kasvaessa."

Mikä on Pohjoismaisen yhteistyön merkitys tulevaisuudessa?

Pohjoismaisuus on hyvä brändi, jota kannattaa hyödyntää. Pohjoismaisuus on maailmalla monelle synonyymi käsitteille hyvinvointi, korkea elintaso ja tasa-arvo.

"Koululaitoksemme hyvä maine on johtanut siihen, että Ruotsiin on yritetty rekrytoida opettajia varsinkin ruotsinkielisiltä alueilta."

Pohjoismainen yhteistyö on muokannut vahvasti suomalaista ja ruotsalaista yhteiskuntaa esimerkiksi yhteisten työmarkkinoiden avulla. Lainsäädännön harmonisoinnilla ja sopimuksilla on yritetty helpottaa kansalaisten elämää esimerkiksi raja-alueilla, missä monet käyvät töissä rajan toisella puolella tai muutoin elävät elämänsä kahdessa Pohjoismaassa.

Pohjoismainen yhteistyö on myös tärkeää EU:n ja kansainvälisten

järjestöjen puitteissa. Yhdessä saamme enemmän aikaiseksi.

Kuinka nuorten pohjoismaisen liikkuvuutta edistetään?

Käytännössä kaikki suomalaiskoululaiset opiskelevat ruotsia useita vuosia, mikä luo pohjaa liikkuvuudelle niin opiskelun kuin työmarkkinoidenkin osalta. Ruotsista on tullut yhä suositumpi opiskelumaa nuorille suomalaisille. Viime vuosina se on ollut heti Ison Britannian jälkeen kakkosena.

Muut pohjoismaat kiinnostavat suomalaisnuoria selvästi vähemmän.

ulkopuolella Suomi on ainoa maa, jossa voi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ruotsin kielellä. Tämä tarjoaa ison mahdollisuuden, mutta edellyttää markkinointia ja määrätietoista työtä tunnettuuden lisäämiseksi.

Yksi merkittävä kohderyhmä voisivat olla ne ruotsinsuomalaiset nuoret, jotka haluavat vahvistaa suomen kielen taitoaan ja tutustua paremmin vanhempiensa tai isovanhempiensa synnyinmaahan.

"Imitaatio on tunnetusti paljon nopeampi ja halvempi tapa oppia, kuin keksiä kaikki itse yrityksen ja erehdyksen kautta."

Tilanne on varsin asymmetrinen, sillä Suomi kiinnostaa opiskelumaana pohjoismaisia nuoria huomattavasti vähemmän. Tämä on paradoksaalista ainakin ruotsalaisnuorten osalta, sillä Ruotsin

7

COACHING

– EN SAMHÄLLSPEDAGOGS KÄRNVERKTYG Samhällspedagoger arbetar för social hållbar samhällsutveckling, för att främja delaktighet och aktivt medborgarskap. Vi hjälper människor till självinsikt om sina möjligheter, uppmuntrar till egna initiativ, att vara delaktiga i samhället och att påverka och förändra. En av samhällspedagogens centrala och effektiva verktyg är pedagogisk handledning och coaching.

Coaching som koncept har under vår studietid haft en betydelsefull roll. Samtidigt som vi lärt oss om coachingens grunder har vi även haft möjligheten att bli coachade såväl i grupp som individuellt. Vår coach under studietiden har möjliggjort för oss att bygga en handledningsmodell, som lämpar sig för alla individer. Tack vare coachingen har vi insett våra individuella potential och har fått insikten om att framtiden ligger i våra egna händer. Det kallas självinsikt och genom den kan vi förstå och göra de förändringar vi behöver göra i vårt liv för att uppnå resultat.

Det finns många slagkraftiga metoder att använda sig av inom coaching. Att lära sig att ställa öppna, icke ledande frågor är en grundläggande kun-

8

skap. Har du någon gång granskat dig själv kritiskt hur många gånger om dagen du ställer ledande frågor? Genom att ställa en öppen fråga ger du fler svarsmöjligheter till den tillfrågade. En annan metod är bl.a. en inlärningsplan som uppföljs varje termin och ger en möjlighet att reflektera kring det du redan lärt dig och det du ännu vill lära dig.

Vi tror definitivt på att coaching är det framtida ledarskapssättet såväl inom skola, arbetsplatser och fritidsaktiviteter.

Saara Norrgrann, Emma Sjöblom, Sara Karlsson, Aksel Julkunen, Julia Degerth

Tärkeä apu OPOlle – nyt amisreformin tasalla

Uudis tettu

Futurix 7–9 Ammatillinen koulutus uudistui, niin myös Futurix 7–9. Opinto-ohjauksen klassikko on päivitetty vastaamaan ammatillisen koulutuksen uudistusta. Futurix 7–9 tukee opinto-ohjaajaa, jotta hänen on helpompi auttaa nuoria tärkeissä jatko-opintopäätöksissä ja antaa tietoa tulevien opintojen sisällöstä. Kirjan kokonaisuudistus mahdollistaa saman kirjan käyttämisen koko peruskoulun ajan kaikilla vuosiluokilla.

Tuetaan nuoria tulevaisuuden valinnoissa!

Reitti 7–9 Reitti on uusi oppilaanohjauksen oppikirja, jonka keskiössä on oppilas ja hänen uravalintansa.

Reitin voi valita myös digikirjana.

Opettajan digiopetusaineisto hyödyntää monipuolisia verkkoaineistoja.

Otava Oppimisen palvelut

Lue lisää: otava.fi/oppimisenpalvelut

9

Fra mtidens handledning

Den 13 december ordnades mässan Futures Fair av Finland futures research centre i samarbete med Turun Yliopisto vid Turun Kauppakorkeakoulu. Vi samhällspedagoger vid Yrkeshögskolan Novia besökte mässan för att få en inblick i framtidens arbetsmarknad och handledningens roll i framtiden. Temat för mässan var framtid och olika aktörer var på plats för att marknadsföra sina produkter och forskning samt för att fira att Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus fyllde 25 år.

På mässan bekantade vi oss med UTUA-projektet. Projektet har som mål att producera material och modeller för handledare. Materialet möjliggör handledning i framtiden på ett nytänkande sätt med ungdomar och unga vuxna. Materialet som producerats i samband med projektet påvisar att den framtida handledningen borde fokusera sig på individens kompetenser istället för yrkesval. Den framtida arbetsmarknaden befinner sig i ständig förändring. Detta bidrar till att individen skall veta sina kompetenser för att kunna hitta en passande arbetsplats åt sig i framtiden. Projektets material erbjuder flera övningar, vilka hjälper den handledda att bli medveten om sina kompetenser och därigenom bilda en yrkesidentitet åt sig.

Vi gjorde en intervju med studiehandledaren Peter Edelsköld från Yrkeshögskolan Novia i Åbo. Han tror att betydelsen av handledning i framtiden kommer att öka. Även om digitalisering blir allt mer vanligt och är viktigt i dagens samhälle, är fysiska möten grunden till fungerande handledning. Den ena utesluter inte den andra. Den digitala handledningen erbjuder nya möjligheter genom att man inte behöver befinna sig på samma ställe för att ta del av handledningen. Vissa frågor och funderingar kan besvaras via medier som Skype och Facebook, medan djupare diskussioner alltid borde tas genom möten människor emellan. Individuell handledning i form av handlednings träffar bär inte risker för missförstånd på samma plan som virtuella möten gör. Edelsköld anser att de fysiska träffarna är väsentliga för studerandes välmående.

Hur kommer då handledningen att se ut i framtiden? Som tidigare nämnt är arbetsmarknaden i en ständig förändring. Då dagens ungdomar ska ut i arbetslivet kommer de personliga kompetenserna att prioriteras. Studiehandledaren kommer alltid att ha en väsentlig roll i skolvärlden och bär ett stort ansvar. Fastän handledningen virtualiseras kommer den aldrig att ta över de fysiska mötena mellan handledare och elev.

Jessica Lodenius, Oda Söderman, Lila Käki och Julia Holmström

10

11

Valmentava työote Vihdoinkin! Ammatillisen koulutuksen reformi tuo mukanaan valmentavan työotteen toiselle asteelle. Kyllä, se on hyvä asia. Tosin valmentajaksi ei tulla pelkkää titteliä vaihtamalla. Kaikki psykologinen koulutus, esimiesvalmennus ja opettajakoulutus ovat pohjimmiltaan hyvien tapojen opettamista. Hyveet ovat ominaisuuksia, joita voi tietoisesti kehittää harjoittelemalla. Mitä sitten ovat hyvät tavat vuorovaikutuksessa?

Mitä vinkkejä tarvitaan?

Asia on yksinkertainen, mutta vaatii harjoittelua. Olen ilmeisen kovapäinen, sillä itse opiskelin kauppatieteiden maisteriksi, opinto-ohjaajaksi, neuropsykiatriseksi valmentajaksi, lyhytterapeutiksi ja vielä tälläkin hetkellä opiskelen Master- jatkokoulutusohjelmassa Lyhytterapiainstituutissa. Tämä kaikki koulutus, jotta voin todeta: Opettaminen on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Jos jokainen tekisi toiselle sen, minkä toivoisi itselleen tehtävän, olisi oppimisen taso luultavasti erinomaisella tasolla riippumatta opiskelijoiden ja opettajien erilaisista tarpeista.

Jotta kaikkien ei tarvitsisi laittaa omia eurojaan likoon, olemme jakaneet

12

osaamistamme oppilaitoksessamme Kouvolan seudun ammattiopistossa viiden puolikaan VESO – päivän verran kollegani Kristina Strömin kanssa.

Teimme tämän oman työajan puitteissa, koville se otti, mutta halusimme sen tehdä. Paras palaute on tullut opettajalta, joka sanoi, ettei kyllä oikein pitänyt tätä valmentavaa työotetta minään, mutta on nyt tullut toisiin ajatuksiin.

Yes! Se toimii.

Okei, asiaan. Hyvä ilmapiiri saadaan aikaan arvostuksella, se taas edistää henkistä hyvinvointia. Toista auttamalla ja antamalla myönteistä palautetta saadaan parannettua ilmapiiriä. Syiden analysoimiseen perustuva lähestymistapa on ongelmallinen ihmissuhteissa. Syiden ja syyllisten sijaan kannattaa keskittyä ratkaisuihin. Ongelma ratkaistaan visioimalla tulevaisuutta. Opiskelussa eteen tulevia tilanteita voidaan katsoa erilaisesta uudesta näkökulmasta. Onko laiska nimenomaan laiska vai harkitseva ja rento? Ongelmiin voi suhtautua monella tapaa. Kuuletko valittamisen toiveena muutoksesta vai onko kyse turhautuneesta unelmasta?

Taitoja

harjoittelimme

opiskelija-

esimerkkien avulla. Ihminen voi vaikuttaa vain omaan vuorovaikutukseensa. Ei ole sama millä asenteella saavut töihin, se vaikuttaa myös muihin. Käytimme harjoituksissa kysymyspatteristoja, joiden avulla pääsimme käsiksi tulevaan. Työpaikoille kehittelimme Taitajaoppi toimintamallin, jossa valmennetaan opiskelijaa uusien taitojen oppimiseen valmentavalla työotteella.

Avainasemassa on motivointi ja palautteen anto. Arvostava käytös, kehuminen ja kannustus eivät sulje pois kritiikkiä.

Jämäkkyys on aina paikallaan. Kaikki palaute annetaan aina asiallisesti ja opiskelijaa kunnioittaen. Rajat asetetaan kannustavalla tavalla.

Miten maailma pelastuu? Miten maailmanrauha saavutetaan? Uskon että arvostavalla vuorovaikutuksella, valmentavalla työotteella. Haaveena on koulu, jossa on oppimisen iloa ja vuorovaikutus toimii.

Lisätietoja ja ilmaismateriaalit löydät netistä: opevalmentaa.fi Kati Pakkala, Opinto-ohjaaja

Euroguidance tiedottaa

Parhaat käytännöt jakoon

Kansainvälisiltä kentiltä inspiraatiota digiaikaan Teknologiasta ja kaunokirjallisuudesta apua ohjaukseen digiajalla Osallistuin Belgradissa seminaariin, johon opinto- ja uraohjauksen ammattilaiset eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat oppimaan toisiltaan ohjauksesta digiajalla. Saimme käytännön vinkkejä digitaalisten palvelujen kehittämiseen, ja teknologiaan pohjautuvien työtapojen vastapainoksi opimme myös, miten kaunokirjallisuutta voi hyödyntää ohjauksessa.

Serbiassa on käytössä Karijera-verkkosivusto, joka on suunnattu ammatinvalinnan tueksi eri elämänvaiheissa oleville nuorille ja aikuisille. Sivustolla voi muun muassa etsiä tietoa ammateista, tutustua opiskelumahdollisuuksiin, tehdä ammatinvalintatehtäviä ja saada verkko-ohjausta. Palvelu on perustettu jo vuonna 2010, ja se on saanut tunnustusta erinomaisena palvelukokonaisuutena sekä kotimaassa että ulkomailla. Serbiassa käytetään ohjauksen työkaluina myös webinaareja ja verkkokursseja. Suomessakin olisi tarvetta sekä yhtenäiselle palvelukokonaisuudelle että online-tapahtumille ja -kursseille.

Lopuksi mietimme, millaiset kysymykset auttaisivat nuoria hahmottamaan heidän omia piirteitään ja vahvuuksiaan. Minuuttinovellit on suomennettu, joten niitä voi käyttää helposti myös opotunneilla. Oman kirjastosi asiantunteva henkilökunta voi varmasti auttaa ideoimaan muita ohjaukseen sopivia tekstejä. Kysy kirjastosta vinkkejä ja aineistoja omaan ohjaustyöhösi.

Teksti ja kuva: Linda Tuominen

Sirpaleisessa ja kaoottiseltakin tuntuvassa maailmassa kaunokirjallisuus voi auttaa monia saamaan perspektiiviä omaan elämään ja lisäämään myötätuntoa muita kohtaan. Biblioguidance-työpajassa harjoittelimme nuorten itsetuntemuksen vahvistamista István Örkényn minuuttinovellien avulla.

Simuloimme ohjaustilanteen suunnittelua ja ideoimme kolmen eri tason kysymyksiä novellin analysointiin. Lämmittelykysymykset liittyivät yleisesti tarinan miljööseen ja päähenkilöihin, jotta keskusteluun olisi helppo päästä mukaan.

Siirryimme sitten astetta syvällisempiin kysymyksiin, joiden kautta pohdimme päähenkilön vahvuuksia, heikkouksia ja suhdetta muihin.

Euroguidance Cross-Border Seminar. Guidance 4.0: Innovative Practices for New Skills, 4.–5.10.2017.

Tutustu seminaarin materiaaleihin osoitteessa: http://cbs.euroguidance.rs/materials/

Eurogidance löydät sosiaalisesta mediasta: Euroguidance Suomi (Facebook) EuroguidanceFI (Twitter) Euroguidance-tiimin tavoitat sähköpostitse: euroguidance@oph.fi

MAAILMALLE.NET Opetushallituksesta saat myös henkilökohtaista neuvontaa.

Tietoa palveluistamme löydät osoitteesta

www.maailmalle.net/neuvonta

Tykkää meistä Facebookissa!

!

13

OPINTO-OHJAAJIEN NÄKEMYKSIÄ LUKION TUNTIJAKOKOKEILUSTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi keväällä 2016 luvan 26 koulutuksen järjestäjälle lukion tuntijakokokeiluun.

Lupa kokeiluun voitiin myöntää sellaisille koulutuksen järjestäjille, joilla katsottiin olevan edellytykset kokeilun toteuttamiseen opiskelijan oikeuksia vaarantamatta. Valinnassa kiinnitettiin huomiota kokeilun toteuttamisedellytyksiin, kuten koulutuksen järjestäjän edustaman lukion opinto-ohjauksen järjestämiseen, opiskelijoiden ja opetushenkilöstön valmiuteen ja halukkuuteen osallistua kokeiluun sekä hakijan ja koulun kokemukseen kehittämistyöstä.

Kokeilun tarkoituksena on hakea kokemuksia nykyistä suuremmasta opiskelijakohtaisen valinnaisuuden mahdollistamisesta ja sen toimivuudesta.

psykologia, filosofia). Kokeilun valinnaisuus ei koskenut muita oppiaineita ja aineryhmiä. Kummastakin ryhmästä voi valita vapaasti yhdeksän kurssia ja pakollisia reaaliaineita ovat vain yksi kurssi terveystietoa ja yksi kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Tässä kokeilussa pakollisten kurssien määrä laskee 30-34 kurssiin, kun niitä nyt on 47-51. Yhteensä on opiskeltava edelleen vähintään 75 kurssia.

5. Miten kokeilu on vaikuttanut opintoohjaajan työhön?

"Valinnaisuus koski reaaliaineita. Pakollisia aineita ovat vain yksi kurssi terveystietoa ja yksi kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa."

Seuraavassa selostan kysymys kysymykseltä neljän lukion opinto-ohjaajan, joista kaksi opinto-ohjaajaa työskentelee samassa lukiossa, vastaukset kysymyksiin. Olen merkinnyt vastaajat seuraavalla tavalla: lukio A, lukio B ja lukio C.

Kokeiluun valittiin seuraavat 28 lukiota: Eurajoen lukio, Forssan yhteislyseo, Helsingin yhteislyseo, Joensuun normaalikoulu, Jyväskylän normaalikoulu, Kannuksen lukio, Kauniaisten lukio, Kemin yhteislyseon lukio, Keravan lukio ja aikuislukio, Kiteen lukio, Kulosaaren yhteiskoulu, Kuopion lyseon lukio ja Kallaveden lukio, Laitilan lukio, Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio, Lauttasaaren yhteiskoulun lukio, Munkkiniemen yhteiskoulu, Mikkelin lukio, Porkkalan lukio, Raision lukio, Rautalammin lukio, Ressun lukio, Siilinjärven lukio, Tampereen klassillinen lukio ja Tampereen teknillinen lukio, Tiirismaan lukio, Vaalan lukio ja Vääksyn yhteiskoulu. Hakijoita oli yhteensä 13 maakunnasta. Yhtään ruotsinkielistä koulutuksen järjestäjää ei hakenut kokeiluun.

Minua kiinnostaa tietää, miten kokeilu on lähtenyt liikkeelle ja mikä on sen tämänhetkinen vaihe. Saadakseni selvyyttä tästä asiasta lähetin alla olevat kahdeksan tuntijakokokeilua koskevaa kysymystäni kahdeksalletoista kokeiluun osallistuvan lukion opintoohjaajalle. Valitsin lukiot ja niiden opinto-ohjaajat ihan sattumanvaraisesti ja etsin heidän yhteystietonsa netistä.

Yritin katsoa, että valittuja lukioita tulisi mahdollisimman eri puolilta Suomea.

Tähän mennessä olen saanut vasta neljältä opinto-ohjaajalta vastaukset.

Mutta koska tämä on kuvaileva lehtiartikkeli, eikä mikään kattava tutkimus, esitän seuraavassa ne opinto-ohjaajien vastaukset, jotka olen tähän mennessä saanut. Kirjoitan seuraavaan lehteen lisää tuloksia, mikäli niitä saan.

Tuntijakokokeilu kohdentui lukion 1.8.2016 ja 1.8.2017 aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijat saivat itse valita, opiskelevatko he kokeilussa olevan tuntijaon vai vuonna 2014 hyväksytyn asetuksen mukaisen tuntijaon mukaan. Valinnaisuus koski reaaliaineita, jotka on jaoteltu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia, ja terveystieto) sekä humanistisyhteiskunnallisiin aineisiin (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto,

14

Opinto-ohjaajille lähettämäni kysymykset olivat seuraavat:

1. Millä tavalla opiskelijoiden valinnat ovat valinnaisen tuntijaon myötä muuttuneet?

2. Mikä kokeilussa on ollut opiskelijoille mieluisaa?

3. Mitkä asiat kokeilussa ovat tuottaneet päänvaivaa opiskelijoille?

4. Miten opiskelijoiden vanhemmat ovat kokeiluun suhtautuneet?

6. Miten opettajat ovat suhtautuneet kokeiluun ja miten se on vaikuttanut heidän työhönsä?

7. Miten kokeilu mahdollisesti vaikuttaa opiskelijoiden jatko-opintovalintoihin?

8. Mitä muuta haluatte kokeilusta sanoa?

1. Millä tavalla opiskelijoiden valinnat ovat valinnaisen tuntijaon myötä muuttuneet?

Lukio A: Filosofiaa ja uskontoa on otettu vähemmän.

Lukio B: Ei ole tästä tilastotietoa, mutta joitakin reaaliaineita on jätetty kokonaan pois, esimerkiksi kemia, fysiikka ja psykologia.

Lukio C: Eivät kovin paljon, fysiikkaa valittu jonkin verran enemmän ensimmäisillä jaksoilla, nyt näyttää taas kääntyvän siihen suuntaan, että fysiikan ei pakollisia opiskellaan vähemmän.

2. Mikä kokeilussa on ollut opiskelijoille mieluisaa?

A: Valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen.

B: Opiskelijat ovat kesken jakson jättäneet kurssin kesken, koska ovat kokeneet reaaliaineen opiskelun liian vaikeaksi tai työlääksi tai he eivät olekaan pitäneet kyseisestä reaaliaineesta. Tämä on omalta osaltaan vapauttanut aikaa ja energiaa (toivottavasti) jaksossa olevien muiden aineiden opiskeluun. (Opon ja open näkökulmasta kannatan sisukkuutta ja asioiden loppuun viemistä!)

C: Ei tarvitse ottaa kaikkia aineita, voi keskittyä esim. kieliin tai luonnontieteisiin/humanistisiin.

3. Mitkä asiat kokeilussa ovat tuottaneet päänvaivaa opiskelijoille?

A: Joutuu itse miettimään enempi, mitä ottaa. Jotkut jättivät valitsematta tuntijakokokeiluun osallistumisen sillä perusteella, että valintoja oli vaikea tehdä.

Joutuu laskemaan koko ajan, että tuleeko molemmista koreista tarpeeksi kursseja.

B: Tuntijakokokeiluun osallistuminen tai osallistumattomuus -valinta tehtiin syksyn alussa ja tämä valinta oli joillekin opiskelijoille vaikea, kun eivät ymmärtäneet, mitä valinta tarkoittaa. Asia kyllä selitettiin heille moneen kertaan.

Tieto siitä, että valintaa voi muuttaa milloin vain helpotti monia.

C: Hyvin vähän päänvaivaa 4. Miten opiskelijoiden vanhemmat ovat kokeiluun suhtautuneet?

B: Kokeiluluvan hakemisesta äänestettiin opettajakunnan kesken ja voitto oli selkeä. Sen kanssa on nyt elettävä. Äänestystilanteessa toki esimerkiksi matematiikanopettaja kysyi, onko hänen ja reaaliaineen open ääni saman ”painoinen”, koska kokeilu vaikuttaa reaaliaineen open töihin, matematiikanopen ei niinkään. Kaikkien ääni oli saman arvoinen ja ”painoinen”.

C: Neutraalisti, joidenkin aineiden kurssimäärä on vähentynyt, esimerkiksi uskonnon jatkokurssit.

7.Miten kokeilu mahdollisesti vaikuttaa opiskelijoiden jatko-opintovalintoihin?

A: Emme tiedä tätä – tuntuma on, ettei mitenkään.

C: Myönteisesti.

B: Tästä minulla ei ole tietoa. Kuitenkin, jos esim. opiskelija on valinnut vaikka psykologian pois, yksi mahdollinen jatko-opintosuunnitelma jää ”haarukoimatta”. Sisältöjen kautta mielenkiinnon herättäminen lienee helpompaa kuin pelkän koulutusalan. Sama koskee filosofiaa. Muita reaaliaineita opiskelijat ovatkin opiskelleet perusopetuksessa.

5. Miten kokeilu on vaikuttanut opinto-ohjaajan työhön?

C: Voi helpottaa jonkin verran, mutta muutos vanhaan ei ole suuri.

A. Ennen tuntijakokokeilun alkamista teimme kurssivalintaoppaan valintojen tekoa helpottamaan ja pidimme toukokuussa kaksi kpl ylimääräisiä infoja (vanh. iltoja) tuleville ykkösille ja heidän vanhemmilleen. Seuraavana keväänä pidimme neljä kpl infoja kahtena eri iltana. Lukion markkinointi on ollut helppoa, koska tuntijakokokeilu kiinnostaa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa joutuu laskemaan kursseja siitä näkökulmasta, tulevatko korit täyteen?

8. Mitä muuta haluatte kokeilusta sanoa?

A: Ei ole kuulunut mitään.

B: Muistaakseni olen saanut yhden kokeilua koskevan huoltajalta tulleen s-postiviestin.

B: Henkilökohtaisessa opinto-ohjauksessa menee enemmän aikaa kurssimäärien (korit) laskemiseen ja muuhun ”mekaaniseen”.

C: Alussa 1. vuoden opiskelijoita pitää ohjata enemmän.

6.Miten opettajat ovat suhtautuneet kokeiluun ja miten se on vaikuttanut heidän työhönsä?

A: Humanistis-yhteiskunnallisten aineiden opettajat ovat olleet huolissaan tuntien riittävyydestä.

A: Paljon melua tyhjästä.

B: Ihan hyvä, kun kokeillaan, mutta kokonaisuutena sanon, että Suomen koulutuspolitiikka on kummallisen poukkoilevaa, ilman pitkäntähtäimen suunnitelmaa. Sitä siellä ja tätä täällä...

Yht´äkkiä kaikkea kauhealla kiireellä.

Opiskelijoiden oikeusturvasta ei huolehdi kukaan ja oponhommakin on aikamoista ”aallokkoa”. ”Kun et voi muuttaa olosuhteita, sopeudu niihin” -ajatuksella eteenpäin.

C: Mielestäni muutokset valinnoissa ovat olleet pienemmät kuin odotin.

Näin vastasivat kysymyksiini muutamat kokeiluun osallistuvien lukioiden opinto-ohjaajat. Nämä muutamat vastaukset herättivät minussa lähinnä uteliaisuuden siitä, mitä mieltä kaikki loput ovat? Suomalainen lukio on nyt kovan muutoksen kourissa digitalisoitumisineen, ja keskustelu varmasti myös tuntijaon osalta jatkuu. Meidän opinto-

ohjaajien on tärkeää olla mukana tässä keskustelussa ja kehitystyössä, sillä me työmme puolesta olemme näiden asioiden aitiopaikalla.

Tuntijakokokeilun alkaessa sen kannattajat korostivat mm. opiskelijan mahdollisuutta syventyä paremmin harvempiin reaaliaineisiin ja rakentaa yksilöllistä polkua jatko-opintoihin jo lukioaikana. Myös huoli lukion vetovoiman hiipumisesta liian työläänä paikkana oli esillä kannattajien argumenteissa. Kokeilun vastustajat ovat tuoneet esille mm. opintojen kapeutumisen mukanaan tuoman uhkan yleissivistykselle, huolen opettajien työllisyydestä ja pienten lukioiden mahdollisuudesta toteuttaa monia kursseja, koska osallistujia on liian vähän.

Tärkeitä argumentteja puolesta ja vastaan.

Kiitän lämpimästi Teitä lukion opintoohjaajat vastauksistanne. Vastauksenne ovat hyvin tärkeitä ja kiinnostavia.

Toivottavasti saan vastauksia vielä paljon lisää, jotta voin vetää niistä jotakin johtopäätöksiä. Nyt sitä näiden muutamien vastausten perusteella en voi tehdä. Jos ette itse ehdi vastaamaan, voitte pyytää kollegaanne vastaamaan. Saatan myös laajentaa kyselyäni lähettämällä jatkossa kysymykseni myös niille opinto-ohjaajille, jotka niitä eivät vielä ole saaneet. Uskon myös, että tämän lehden lukijat ovat kiinnostuneita vastauksistanne. Siispä ei muuta kuin vastaamaan.

Maija Pasanen Opinto-ohjaaja, Linnankosken lukio, Porvoo.

15

Yleisiä ohjeita Aallonharjaopopäiville osallistujille Tervetuloa Aallonharjalle - Meitä on noin 600!

Jos osallistumismaksusi on maksamatta, hoida asia kuntoon ja ota mukaasi tosite suoritetusta maksusta.

Voit myös irrottaa ja ottaa tämän aukeaman mukaan matkalle. Laivalla saat käsiohjelman, jossa on tarkemmat tiedot Aallonharjan tapahtumista.

HUOM! Laivaan pääsemme klo 12 alkaen ja hytit saamme klo 14. Laivamatkalla Pohjoismaiden kansalaisella tulee olla kuvallinen henkilöllisyystodistus ja muilla passi. Lisätiedot: vikingline.fi/valitse-matka/hyva-tietaa/henkilotodistus-passiviisumi Helsingissä auton parkkeeraus on kallista - suosi julkista liikennettä. Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n lippuja ei voi tammikuun jälkeen ostaa kuljettajilta. Älypuhelimeen kannattaa ladata HSL-mobiililippusovellus. Sovellus on maksuton.

Kertalippuja voi ostaa myös lippuautomaateista, kortilla toimivista pysäköintiautomaateista, pk-seudun R-kioskeista ja HSL:n verkkokaupasta. Lisätiedot hsl.fi Katajanokan terminaaliin, Katajanokanlaituri 8 (Mastokatu 1), 00160 Helsinki, pääset raitikalla 5 (Rautatieasema–Mikonkatu–Aleksanterinkatu–Katajanokan terminaali) tai ratikalla 4 (Munkkiniemi-Keskusta-Katajanokka).

Helsinki-Vantaan lentoasemalta pääset automaatista ostetulla seutulipulla Katajanokalle asti: paikallisjunalla Z Helsingin rautatieasemalle ja siitä ratikalla 5.

Katajanokan terminaalissa

Kun tulet 1. kerrokseen kioskin vieressä on matkanjohtajatiski. SOPO:n toimitsijat ottavat sinut vastaan klo 11-16:30. Saat opopassin, hyttikortin ja ruokaliput sekä kassin, jossa on käsiohjelma ja koulutusmateriaalia. Pidä opopassi aina kaulassasi; se on pääsylippusi Conferenssiosastolle.

Saapuessasi laivaan ennen klo 14, jollois saamme hytit käyttöömme, tuo matkalaukkusi 7. kerroksen Music Meisteriin.

Lounas on tarjolla 7. krs:n Buffet-ravintolassa klo 12:30 - 13:30. Myymälät ja ravintolat avataan laivan lähdettyä klo 17:30.

Pidäthän puhelimesi suljettuna luentojen ja työpajojen aikana. Netin toiminta laivalla on usein epävakaata.

Jos sinulla on jotakin kysyttävää, palvelee Viking Linen info 6. kerroksessa ympäri vuorokauden. Aallonharja-asioissa SOPO-info 8. kerroksessa on avoinna lähes koko matkan ajan – yötä lukuunottamatta.

Tervetuloa Aallonharjalle!

Hyviä ja antoisia opopäiviä toivovat järjestäjät

16

OHJELMA Torstai 1.2.

11:00 – 16:30 Ilmoittautuminen Katajanokan Viking-terminaalissa 12:00 Laivaan pääsee 12:30 – 13:30 Lounas, Viking Buffet, 7. krs 14:00 Hytit - majoittuminen 14:15 – 15:30 Suomen opinto-ohjaajat ry:n vuosikokous, Conference Deck, 8. krs auditorio 15:30 – 17:30 Opopäivien avajaiset, Club Mar 7. krs

• ministeri Sanni Grahn-Laasonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö

• J ukka Eero Vuorinen ja uusi puheenjohtaja

• Vuoden opo 2018, Suomalaisen opinto-ohjauksen elämäntyö –palkinto, Vuoden gradu

• Opinto-ohjauksen historiaa (mukana mm. Erkki Aho)

• Keynote: Tristram Hooley, International trends in policy in career guidance 17:00 – 21:00 Näyttelyosastot avoinna,

Conference Deck 8. krs 17:30 Laiva lähtee Helsingistä 17:30 Päivällinen (1. kattaus), Viking Buffet 7.krs 18:00 – 19:30 Seminaarit koulumuodoittain – perusopetus (AUB) ja lukio (AUS), Conference Deck 20:00 Päivällinen (2. kattaus), Viking Buffet 20:00 – 21:30 Seminaarit koulumuodoittain – ammatilliset oppilaitokset (AUB) ja korkeakoulut (AUS), Conference Deck 21:30 Illanvietto, Club Mar, 7. krs • Ressu ja Jussi 20:00 – 22:00 OPO-karaoke, Bar Music Meister 7. krs Perjantai 2.2. (kaikki ajat Ruotsin aikaa) 7:00 – 10:00 Aamiainen, Viking Buffet 10:00 Laiva saapuu Tukholmaan 10:30 Lähtö opintoretkikohteisiin satamasta

1. Stockholms universitet

2. Kungliga tekniska högskolan

3. Epicenter, Ruotsin innovaatiokeskus

4. Dans och Cirkushögskolan

5. Gymnastik- och idrottshögskolan

6. Konstfack linkki

7. Vikingaliv

8. ABBA the museum

9. Stockholm Quality Outlet, Barkarby

10. Prince Eugens Waldemarsarudde -taidemuseo (senioreille) 10:00 – 12:00 Päiväsauna (8 €)

11:00 – 13:00 Private shopping, Shopping Deck 6. krs 11:00 – 20:00 Näyttelyosastot avoinna,

Conference Deck 14:30 – 16:00 Koulutuksen ja yhteiskunnan tila Pohjoismaissa, Conference Deck, auditorio

• suurlähettiläs Matti Anttonen, Koulu tuksen merkitys Pohjolassa

• puheenjohtaja Olli Luukkainen, Suomalainen koulutus aallonharjalla myös tulevaisuudessa 16:30 Laiva lähtee Tukholmasta 16:30 – 18:00 Päivällinen (1. kattaus), Viking Buffet 16:30 – 17:15 Workshop 1, AUB, Conference Deck • Mikko Hakala ja Lauri Vaara, Business -kursseista työelämä­taitoja nuorille (TAT) 16:30 – 17:15 Workshop 2, AUS, Conference Deck • Matti Ristimäki, Työ 2040 – Nuorten Tieto 17:30 – 18:15 Workshop 3, AUB, Conference Deck

• Tero Ålander, Johdatusta Puhe-Judoon 17:30 – 18:15 Workshop 4, AUS, Conference Deck

• Tristram Hooley, The role of appearance and attractiveness in career (and what careers professionals should do about it) 19:00 – 20:30 Päivällinen (2. kattaus), Viking Buffet 19:00 – 19:45 Workshop 5, AUB, Conference Deck

• Leena Jokinen, Tulevaisuusohjaus ja –ajattelu 19:00 – 19:45 Workshop 6, AUS, Conference Deck

• Eija Hanhimäki (JYU ohjauskoulutus), Urapolulla.fi – apua opiskelijoiden ohjaukseen ja urasuunnitteluun 21:00 – 21:30 Iltajuhla, Club Mar 7. krs Lauantai 3.2.

7:30 – 10:00 9:00 – 9:45

Aamiainen, Viking Buffet Opopäivien päättäjäiset, auditorio 8. krs

• Keynote: Raisa Cacciotore, Miten tuen nuoren itsetuntoa?

• Turun vuoden 2019 opopäivät esittäytyvät 10:10 Laiva saapuu Helsinkiin

Järjestäjät pitävät oikeuden muutoksiin

17

Laiva on lastattu luennoilla, workshopeilla, puheenvuoroilla...

Kun oma reitti laivalle on löytynyt, ja matkalaukkukin saatu jo hyttiin, päästään nauttimaan Aallonharjan ohjelmasta.

Pitkän työn jälkeen on valmistunut kattava kokonaisuus erilaisia työpajoja, luentoja ja puheenvuoroja. 50-vuotta opinto-ohjausta saa arvoisensa juhlatilaisuuden.

Laivalla pääset kuulemaan tässä lehdessä haasteltuja Matti Anttosta ja Erkki Ahoa. Laivalla kuullaan puheenvuorot niin Sanni Grahn-Laasoselta, Olli Luukkaiselta kuin Sopon omalta Jukka Eero Vuoriselta. Tässä vielä muutama nosto risteilyn luennoista ja työpajoista.

Raisa Cacciatore: Tue nuoren itsetuntoa

Jokainen yksilö kokee elämää omalla tavallaan. Kaikki tunteet ovat oikein ohjattuina voimavara. Itsetunto on sekin tunne ja jatkuvassa muutoksessa. Kuinka ylläpidetään yhteispeliä ja puhevälejä? Miten valaa uskoa ja kannustusta niin, että elämänilo säilyisi kaikkien kieltojen, vaatimusten ja rajoitusten viidakossa.

Raisa Cacciatore on lastenpsykiatri, nuorisolääkäri, asiantuntijalääkäri, kouluttaja, oppi- ja tietokirjailija. Raisan puhe on täyttä asiaa, josta hyötyy jokainen ohjaus- ja opetusalan ammattilainen. Hän on valovoimainen esiintyjä - tule ja totea itse!

Tero Ålander: Johdatusta Puhe-Judoon

Puhe-judo™ kehitettiin Yhdysvalloissa 1970-luvulla haastavien konfliktitilanteiden hallintaan. Puhe-judo™ koulutus keskittyy vuorovaikutuksen kehittämiseen, kun vastapuoli on kiihtynyt, turhautunut, vihainen, pettynyt tai jonkin muun tunnetilan vallassa, jolloin normaalilla ja faktatietoihin perustuvalla viestinnällä ei päästä haluttuun lopputulokseen.

18

Tero Ålander on akreditoitu Resilienssi- ja tunneälyvalmentaja, myynnin jajohtamisen verkostokonsultti, yrittäjä ja kokenut palveluliiketoiminnan johtaja. Teron osaamisalueeseen kuuluvat myös maltillisen konfliktinhallinnan menetelmät, haastavat palvelutilanteet, reklamaatioprosessien kehittäminen sekä työpaikkojen sisäisten haastavien viestintä- ja vuorovaikutustilanteiden hallinta.

Matti Ristimäki: Työ 2040 – Nuorten Tieto

65 % nykypäivän nuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei nykypäivänä vielä ole olemassakaan. Kuinka opinto-ohjaajat voivat kannustaa jatko-opintojaan ja työuraansa suunnittelevia nuoria löytämään ja toteuttamaan omat unelmansa teknologian kehittyessä huimaa vauhtia eteenpäin?

Osallistavan workshopin vetäjä Matti Ristimäki vetää Tiedolla omaa sisäistä startup-yksikköä, jonka vastuulla on datapohjaisten liiketoimintojen rakentaminen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen alueelle. Tämän lisäksi hän toimii Tieto Finland Oy:n Public, Healthcare, Wellfare, Education liiketoimintayksikön teknologiajohtaja.

Leena Jokinen: Tulevaisuusohjaus ja –ajattelu

Workshopissa tutustut tulevaisuusohjaukseen, sen työvälineisiin ja ohjausotteeseen. Pääset kokeilemaan näitä ohjauksen välineitä ja keskustelemaan kollegoiden kanssa siitä, mitä uutta ja erilaista tulevaisuuden tutkimuksella on annattavana opon työhön. Tulevaisuusohjuksen menetelmiä ovat mm. verkkopohjainen simulaatio, tulevaisuuden taitojen ennakointi, tulevaisuuskartta ja tulevaisuuden ammatti-minä ja tulevaisuusäänestys.

LAIVALLA NÄHDÄÄN!

Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku #UniOulu #ArcticAttitude

Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan

Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa.

Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä.

Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan.

Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat.

19

d e m a v i t i s o t Det p e t i l a r u t l u k g n å m

Invandringen ökar överallt i världen och även Finland blir snabbt mer och mer mångkulturellt. Det betyder samtidigt att skolorna måste anpassa sig.

Den kultur vi har i Finland kan skilja sig väldigt mycket från de olika kulturer som integreras i vårt samhälle varje dag. Därför kan det vara svårt, inte bara för andra elever, men också för vuxna att veta hur man skall bemöta olika situationer.

Det är omöjligt att förstå hurudana erfarenheter ensamkommande flyktingbarn kan ha och vad de har gått igenom i sitt liv, men vi har alla ett ansvar att fundera över vårt eget beteende och göra vårt bästa för att välkomna alla människor i vårt samhälle. Ett mångkulturellt samhälle ses ofta som någonting negativt, men ta t.ex. dessa ensamkommande barn, med massor av erfarenheter, tänk om vi i stället skulle ta vara på det och se fördelarna med mångkulturalitet.

För att människor med invandrarbakgrund skall känna sig välkomna i vårt samhälle är trygghet, både fysisk och psykisk, en viktig komponent. Det system vi har i Finland i dag kan dock göra det väldigt svårt.

Från första gången en flykting kommer till Finland tills att hen hittar något permanent ställe att bo på är det mycket sannolikt att man får flytta runt omkring i landet flera gånger. Speciellt för unga är det svårt att bygga upp någon sorts trygghet och skapa relationer till varken människor eller platser om man tvingas flytta med någon månads mellanrum.

Mycket av den verksamhet som ordnas för invandrare är skräddarsydd just för dem. Det låter som en rättvis och anpassad lösning, och visst menar man väl, men det man gör då är egentligen bara att separera folket ännu mera. Vi borde ordna gemensam verksamhet där alla deltagande tas i beaktande, oberoende kultur. Vi är väldigt fokuserade på att integrera folk i vårt samhälle, där misslyckas vi igen att se det positiva med mångkulturalitet.

20

För att du ska känna att du kan påverka och känna dig delaktig i samhället så finns det fyra punkter som man kan ha i tankarna. Tillsammans bildar de en helhet som behövs för att upprätthålla gemenskapen bland kulturerna.

Attityd: Om du har haft dålig interaktion med andra

tidigare så påverkar det din förmåga att lita på andra och orsakar hur du förhåller dig till andra samt hur andra förhåller sig till dig.

Interaktion: Högklassig interaktion minskar på

stereotypier och negativa attityder. Det ökar förtroende och förståelse för andra. På det här sättet förebygger man spänningar och man låter inte dem växa till konflikter.

Säkerhet: Känslan av psykisk och fysisk säkerhet i

samhället, på allmänna och privata platser påverkar individens kompetenser och gör att man vill vara interaktiv och delaktig.

Delaktighet: Om samhället förhåller sig positivt in-

ställt till andra så är det lättare att känna sig välkommen. Genom att känna sig välkommen och trygg blir tröskeln lägre för att delta i aktiviteter som ordnas.

Texten är inspirerad av Nuorten ääni kuuluviin – seminariet (13.12.2017) i Åbo som en del av våra samhällspedagogstudier vid Yrkeshögskolan Novia.

Sebastian Pihl Sabrije Avdi Jonna Heikkinen Teresa Lehtinen Samhällspedagog Yrkeshögskolan Novia, Åbo

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Pelastusopistosta

auttajien ammattiin Tutkintokoulutuksemme etuja: • lyhytkestoinen koulutus • hyvät opintososiaaliset edut, kuten maksuton asuminen ja ruokailut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana, ei yhteishaussa. Tutkintomme ovat myös Opintopolku.fi-palvelussa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

90 op / 1,5 vuotta Seuraava haku syksyllä 2018, ilm. myöhemmin.

Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

90 op / 1,5 vuotta Seuraava haku päättyy 16.3.2018.

Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

OPOA! on ohjausta uudistava oppimateriaali perusopetukseen.

Kirja (printtinä tai sähköisenä) • kattaa koko yläkoulun • ohjaa käyttämään verkkoa tiedonhankintaan • rakentuu tehtäville, jotka aktivoivat ajattelemaan ja arvioimaan oppimista, nuoruutta, lahjakkuutta, työelämän vaihtoehtoja, ura- ja opintopolkua.

Opon digimateriaali tarjoaa • rungon, asiasisällöt ja syventävät keskustelutehtävät tunneille • toiminnallisia tehtäviä ja monistettavia lisätehtäviä.

Esittelyt Opopäivillä 2018 ja kevään tilaisuuksissa!

Alipäällystötutkinto

60 op / 1 vuosi Seuraava haku päättyy 23.2.2018 Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) 240 op / 4 vuotta Haku 19.3.-13.4.2018: https://haku.polamk.fi Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja verkkosivuiltamme tai opintosiht. Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, pirjo.paldanius@pelastusopisto.fi www.pelastusopisto.fi

21

Taitaja – enemmän kuin kilpailu Taitaja on lisäksi ammatillisen koulutuksen näyteikkuna ja suurtapahtuma, jossa pääsee kerralla tutustumaan kymmeniin ammatteihin ja samalla verkostoitumaan. Siis hyvä syy suunnata toukokuussa Tampereelle!

Kolmekymmentä vuotta sitten järjestettiin ensimmäinen Taitaja-kilpailu, jossa eri alojen opiskelijat ympäri Suomea pääsivät mittelemään osaamisestaan omalla ammattialallaan. Ensimmäisinä vuosina kilpailu järjestettiin Hämeenlinnassa, sitten hajautetusti eri paikkakunnilla. Vuonna 2001 tapahtuma sai nykyisen muotonsa, kun Lahdessa kilpailulajit toteutettiin ensimmäistä kertaa suuressa messutapahtumassa saman katon alla. Lajeja oli 28, kilpailijoita 233 ja yleisöä 20 000. Viime keväänä Taitaja2017 Helsinki oli yksi Suomen 100-vuotisjuhlatapahtumista ja keräsi ennätyksellisen 98 000 kävijän yleisömäärän.

Tällä vuosituhannella tapahtuma on kiertänyt Suomea ristiin rastiin, kun joka vuosi on joku ammatillisen koulutuksen järjestäjä ottanut vastuulleen tapahtuman toteuttamisen. Taitajatapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry, joka myös lähettää suomalaisten osaajien joukkueen kansainvälisiin EuroSkills-, WorldSkills- ja International Abilympics -ammattitaitokilpailuhin. Monen kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa menestyneen kilpailuura on alkanut juuri Taitajista.

"Luvassa onkin vauhdikas kilpailu, jossa tarvitaan näppäryyttä, osaamista, nopeutta ja etenkin ryhmätyötaitoja."

Tänä keväänä Taitaja2018 Tampere kutsuu sekä kilpailijoita että yleisöä Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen toukokuun 14.–17. päivä. Tarjolla on jännittäviä hetkiä, kun 45 lajissa ratkotaan Suomen-mestaruuksia. Lisäksi tarjolla on

22

näytöslajeja, lajinäytöksiä ja työnäytöksiä eri aloilta. Taitaja-tapahtumaan kuuluu myös kaikille avoimia ja ilmaisia seminaareja, koulutus- ja työtori ja muuta oheisohjelmaa.

Tiistai-iltana järjestetään yläkoululaisten vanhemmille suunnattu vanhempainilta, johon on mahdollista osallistua paikan päällä tai verkon välityksellä.

Keskiviikkona 16.5. on ohjelmassa Taitaja9-finaali, jossa 36 parasta yläkoululaisjoukkuetta kilpailee suomenmestaruudesta ja hienoista palkinnoista. Joukkueet ovat kulkeneet paikallis- ja aluekilpailujen kautta, joten harjoitusta tehtäviin on jo kertynyt. Luvassa onkin vauhdikas kilpailu, jossa tarvitaan näppäryyttä, osaamista, nopeutta ja etenkin ryhmätyötaitoja. Luvassa on monipuolisia tehtäviä liittyen eri ammattialoihin.

Yläkoululaisille ja muille tulevaisuuden opintojaan suunnitteleville Taitaja tarjoaa mainion tilaisuuden päästä näkemään lähietäisyydeltä mihin ammatillisen koulutuksen huippuosaajat kykenevät. Samalla saa hyvän kuvan siitä, mitä opinnot milläkin alalla sisältävät. Jokaisen kilpailulajin yhteydessä on info-piste, josta saa lisätietoa lajista ja alasta – ja monessa pääsee kokeilemaan omiakin taitojaan. Perinteisten opastettujen kierrosten lisäksi tänä keväänä on luvassa Taitajapeli, jonka kanssa voi alueella kiertää omatoimisesti.

"Opiskelijat ovat tiiviisti mukana Taitajan tekemisessä.

Into-maskotin on suunnitellut painoviestinnän opiskelija Jenna Suominen."

Taitaja2018 Tampere on avoin ja ilmainen tapahtuma, joka järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 14.–17.5.2018. Tapahtumaa ovat järjestämässä Tredu, Tavastia, Sasky, VAAO, Kiipula ja Ahlman. Keväällä 2019 Taitajatapahtuma järjestetään Joensuussa.

Lisätietoja: taitaja2018.fi ja skillsfinland.fi Minna Alanko-Pirinen, Taitaja2018 Tampere, markkinointi ja viestintä

Tehtäväpisteillä voi päästä vaikka kokeilemaan renkaan vaihtoa tulevan ammattilaisen opastamana. Kuva: Skills Finland, Kirsikka Inkeroinen/Mediakylpylä

APP_Ilmo_165x123mm.pdf

1

12/01/2018

Taitaja9-finaalissa ryhmätyötaidot punnitaan.

Kuva: Skills Finland, Niilo Korppi/Mediakylpylä

10.36

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

23

Haastattelu TEKSTI JUKKA EERO VUORINEN

OPINTO-OHJAAJAT OLIVAT VAHVOJA VAIKUTTAJIA PERUSKOULUN TOTEUTUKSESSA

Kouluhallituksen emeritus pääjohtaja Erkki Aho on tulossa Aallonharjalle. Haastattelin häntä tammikuussa Helsingissä.

Erkki Aho toimi vuosina 1973 – 1991 Kouluhallituksen pääjohtajana. Hän on suomalaisen peruskoulujärjestelmän keskeinen arkkitehti. Hänen pääjohtajakaudellaan peruskoulu vakiintui ja kehittyi. Erkki Aho on Suomen opintoohjaajat ry:n kunniajäsen.

Opinto-ohjauksen ensimmäisellä vuosikymmenellä sinua sanottiin suomalaisen opinto-ohjauksen kummisedäksi. Mistä tämä on oikein peräisin?

Tämä on kyllä opinto-ohjaajien omaa keksintöä! Vaikka olimmekin tiivis ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut joukko, emme sentään olleet mikään mafia kummisetineen! Vakavasti puhuen, kyllähän minulla koko ajan on ollut tietty lukkarin rakkaus opinto-ohjaukseen. Ja on tietysti totta, että Kaarlo Multimäen kanssa kirjoitimme peruskoulun opetussuunnitelmakomiteassa monia tekstikappaleita opinto-ohjauksesta. Monet niistä teksteistä on sitten myöhemmin tullut toimiviksi käytännöiksi. Sitten myöhemmin toimiessani Kouluhallituksessa peruskoulun toimintaa säädeltiin kouluhallituksen yleis- ja ryhmäkirjeillä. Ja niissä kirjeissä, jotka käsittelivät opinto-ohjausta, oli mukana nimeni lähestulkoon aina.

Tämän päivän opettajan on vaikea ymmärtää tätä työtapaa, jossa toimintaa säädellään postitse tulevien kirjeiden kautta.

Yleiskirje oli kouluhallituksen kollegion hyväksymä ja se oli sitova. Näillä kirjeillä luotiin opinto-ohjauksen toiminnan perusta. Niiden perusteella perustettiin virat ja ne olivat myös palkan-

24

maksun perusteina. Kirjeissä annettiin myös pedagogista ohjeita. Niitä opintoohjaajat säilyttivät työhuoneessaan mapeissa ja niiden muotoiluihin palattiin käytännön ongelmatilanteissa.

Opinto-ohjaajat olivat tärkeässä asemassa, kun peruskoulua rakennettiin Suomessa. Silloin valtakunnassa oli vahva sivistystahto ja eteenpäin mentiin päättäväisesti. Siihen aikaan käytiin muutenkin vahvaa koulutuspoliittista keskustelua. 1960 –luvun puolivälissä peruskoulun yläasteen eriyttämisratkaisu oli vielä monilta osin avoin ja tarvitsimme konkreettista näyttöä siitä, että yhtenäiskoululle ominainen kurssija ainevalinta toimi myös käytännössä.

Ratkaisua testattiin kokeiluperuskoulujen yläasteilla ja opinto – ohjaajilla oli tässä tilanteessa suuri vastuu. Yhteisesti se kannettiin ja onnistuttiin. Tuolloin oli runsaasti erilaisia foorumeita, joissa opettajat tapasivat ja keskustelivat koulutuksen ja opetuksen ajankohtaisista kysymyksistä. Opinto-ohjaajat olivat näissä tilaisuuksissa tärkeitä viestin välittäjiä. He olivat mukana luomassa pitkäjänteistä koulutuspoliittista linjaa, joka on ollut koulutuksemme menestystarinan perusta. Nykyään tuntuu siltä, että koulutuspolitiikasta puuttuu pitkäjänteisyys ja linjaa vedetään lähinnä vain eduskunnan kyselytunnilla.

"Opinto-ohjaajat olivat tärkeitä viestin välittäjiä. He olivat mukana luomassa pitkäjänteistä koulutuspoliittista linjaa."

Miten opinto-ohjaajat otettiin vastaan ensimmäisen vuosikymmenen aikana?

Suomen opinto-ohjaajat ovat ottaneet tämän vuoden juhlavuodeksi. Johonkinhan se rajapyykki on vedettävä ja on totta, että 50 vuotta sitten ensimmäiset opinto-ohjaajat aloittivat toimintansa. Nämä ensimmäiset aktiiviset toimijat nousivat kokeiluperuskouluihin ja peruskouluun siirtyneisiin kouluihin omasta porukasta. Ydintoimijat olivat juuri niitä henkilöitä, joilta odotettiin ratkaisua muutosvaiheen ongelmakohtiin. Aluksi opinto-ohjaajia koulutettiin poikkeuskoulutuksena. Koulutukseen hakeutui usein henkilöitä, joilla oli ollut jo kokemusta ammatinvalinnan yhteysopettajan tehtävistä ja muutenkin sellaisia rohkeita nuoria opettajia, joilla oli halua viedä peruskoulu-uudistusta eteenpäin.

Jo tuolloin oli myös tapana puhua muutosagenttiudesta. Sitähän opintoohjaajat olivatkin. Peruskoulun uudet toimijat, opinto-ohjaajat tapasivat oppilaiden vanhempia aivan uudella tavalla. Tämä suora vaikuttaminen koteihin kasvatuskulttuurin kehittämisessä oli ensi arvoisen tärkeää. Peruskoulu rakentui vaiheittain, ja sen käytännöllinen sekä sisäinen toteutuminen kesti vuosia. Opinto-ohjaajien vaikuttaminen peruskoulun käytännön toteuttajana oli alun alkaen vahvaa. Viimeinen vaihe oli 70-luvun loppupuolella, Helsinkihän siirtyi peruskouluun vasta 1977. Senkin jälkeen koulun sisällä vaikuttivat pitkään kaksi erilaista, kansa – ja oppikoulusta periytyvää toimintakulttuuria.

Opinto-ohjaajat olivat tärkeitä toimijoita yhtenäisen peruskouluajatuksen edistäjinä kahden kasvattajakulttuurin natisevassa saumassa.

Mikä tuossa ajassa on semmoista, jota tämän päivän nuoren opintoohjaajan olisi vaikea ymmärtää?

Uudistusta tehtiin todella vähäisillä voimavaroilla. Monet sen ajan toiminnanohjauksen instrumentit ovat tämän päivän näkökulmasta vaikeasti ymmärrettäviä. Oli ohjaavia opettajia, läänin kouluttajia, koulutarkastajia, vuositarkisteita, yleiskirjeitä ja tietenkin Heinolan kurssikeskus. Tämän päivän nuorelle opinto-ohjaajalle kaikki nämä ovat outoja. Keskeisellä sijalla oli tietenkin henkilökohtainen vuorovaikutus.

Tuolloin käytiin laajaa koulutuspoliittista keskustelua. Suomalaista kansalaisyhteiskuntaa rakennettiin voimakkaasti ja silloin kaikissa kunnissa oli kunniaasia, että kouluolot olivat hyvässä kunnossa ja kaikissa oppiaineissa oli kunnolliset ja asianmukaiset oppikirjat.

Tuohon aikaan oppikirjat ohjasivat koulujen toimintaa enemmän kuin tänään.

Opinto-ohjauksen oppikirjojen tekijät olivat tuolloin ajan hermolla ja niiden välityksellä opinto-ohjaus yhtenäistyi valtakunnallisesti.

Miten ja miksi opinto-ohjaajien koulutus asemoitui alun alkaen Jyväskylään ja Joensuuhun?

Ratkaisuun vaikuttivat sekä henkilöt että ao. korkeakoulujen myönteinen asenne. Olavi Tasola oli Jyväskylän yliopistossa assistenttina ja Erkki Koski oli siirtynyt Joensuun kaupungin opetuspäälliköksi. Pätevien opinto-ohjaajien tarve kova oli pohjoisessa ja keskisessä Suomessa. Niinpä aktiiviset toimijat saivat vakiinnutettua opinto-ohjaajien koulutuksen näihin yksiköihin ennen kuin peruskoulu ennätti etelään.

"Se mikä ei ole muuttunut mihinkään, on henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ensisijaisuus."

Miten opinto-ohjauksen haasteet ovat muuttuneet viiden vuosikymmenen aikana? Mikä on pysynyt samana, mikä on muuttunut?

Koulun rinnalle on noussut uusia myötäkasvattajia, sosiaalinen media ja runsaat verkkopalvelut, joiden sisältöä ei ohjaa kasvattajan etiikka. Tämän asian on varmaan kokenut jokainen opettaja. Tämän päivän haaste onkin, miten tässä uudessa tilanteessa rakennetaan kotien ja koulujen nykyistä aidompaa vuorovaikutusta. Opintoohjaajat olivat tämän vuoropuhelun rakentajina peruskoulun alkuvuosina.

Tämä haaste muuttuneessa ajassa on edelleen olemassa.

Opinto-ohjaajien työssä itsessään on moni asia muuttunut. On tullut mukaan uusia työvälineitä, mutta se mikä ei ole muuttunut mihinkään, on henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ensisijaisuus.

Erkki Aho ja Jukka Eero Vuorinen palaamassa vuonna 2012 OAJ:n järjestämiltä Peruskoulun 40-vuotisjuhlilta Rovaniemeltä.

Ohjaus astuu uudelle vuosikymmenelle. Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho opinto-ohjaajien toiminnan 10-vuotisjuhlassa: ”Oppilaanohjausta hoitavan henkilöstön rooli tulee olemaan keskeinen opetus- ja kasvatustyötä kehitettäessä ja uutta koulua luotaessa. Opinto-ohjaaja ei ole vain ”valintateknikko” tai ”opiskeluteknikko”, vaan oppilaan kasvua ja kehitystä tunteva ja tukeva aikuinen, johon nuori turvautua ainejaon pirstomassa koulussa. Hän edustaa oppilaalle turvallisuutta ja kokonaisnäkemystä sekä korostaa koulutyössä ihmiseksi kasvamisen tärkeyttä.”

25

Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtajaehdokas

ARMI NURMI

Olen 38-vuotias VTM Turun yliopistosta ja opinto-ohjaaja Jyväskylän yliopistosta. Työskentelen opinto-ohjauksen lehtorina Salon lukiossa ja apulaisrehtorina Salon lukion aikuislinjalla. Opinto-ohjaajan töitä olen tehnyt vuodesta 2004 eri työnantajien palveluksessa ja eri kouluasteilla (peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus ja yliopisto). Ammattikorkeakoulussa suoritin opettajaopintojeni aikana opetusharjoittelun. Alkio-opistosta ponnahdin lukion jälkeen Turun yliopistoon. Tammikuussa 2018 saan valmiiksi Salon seudun ammattiopistosta johtamisen erikoisammattitutkinnon, jota olen tehnyt oppisopimuksella töitteni ohella.

Olen Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallituksen jäsen ja lukiotoimikunnan puheenjohtaja; Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry varapuheenjohtaja ja Aineopettajaliitossa Sopon edustaja. Oulun Opo-päivillä 5.2.2016 minulle myönnettiin hopeinen ansiomerkki opinto-ohjauksen hyväksi tekemästäni työstä. Olen toiminut Suomen opinto-ohjaajat ry:n lukiotoimikunnassa aktiivisesti seitsemän vuotta. Sopon hallituksessa olen jäsenenä toista kautta. Näiden vuosien aikana olen edustanut Suomen opinto-ohjaajia useissa tapahtumissa ja tapaamisissa.

Olemme yhdessä laatineet kannanottoja ja lausuntoja opiskelijoiden ja opintoohjaajien asioiden eteenpäin viemiseksi. Olen Sopon Facebook-sivujen ylläpitäjä.

Lukiotoimikunnan puheenjohtajana ja Sopon hallituksen jäsenenä olen nostanut esille opinto-ohjauksen näkökulmia erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa mm. opinto-ohjauksen kehittäminen; lukion tuntijako ja lukion opetussuunnitelmatyö; lukiolakiuudistus; työehto- ja palkkausasiat yhteistyössä OAJ:n kanssa. Olen osallistunut opetus- kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän järjestämiin seminaareihin ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämiseen aktiivisesti.

Tavoitteeni puheenjohtajana on:

- -

- - - - -

vahvistaa opinto-ohjaajan ammatti-identiteettiä ja työnkuvan selkiinnyttämistä eri koulumuodoissa kehittää yhdistyksen ja sen toimikuntien työskentelyä, vahvistaa alueyhteistyötä ja kehittää kansainvälistä ohjausalan yhteistyötä tehdä opinto-ohjaajan työtä ja työn tärkeyttä tunnetuksi eri medioissa vaikuttaa koulutus- ja ohjauspoliittisten ohjelmien laadintaan yhdessä OAJ:n kanssa osallistua opinto-ohjausta koskevaan koulutuspoliittiseen keskusteluun korostaa opinto-ohjaajien ammatillisen erityisosaamisen tärkeyttä kaikilla koulutusasteilla vaikuttaa OAJ:hin opinto-ohjaajien palkkausjärjestelmien ja työehtojen parantamiseksi

Lisäksi tavoitteenani on vahvistaa SOPO ry:n asemaa ja vaikutusvaltaa valtakunnallisena ohjausalan pedagogisena järjestönä. Koko jäsenistön yhteiseksi tavoitteeksi haluan nostaa opinto-ohjauksen aseman vahvistamisen kaikilla koulutusasteilla ja oppilaitoksissa niin, että kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus asiantuntevaan ja riittävään opintoohjaukseen toteutuu. Opinto-ohjaajien koulutusmääriin tulee kiinnittää tulevina vuosina edelleen huomiota ja opintoohjaajien pätevyysvaatimuksista ei saa tinkiä. Opinto-ohjaajat ovat palkkansa ansainneet. Haluan innostaa opinto-ohjaajia yhteiseen järjestötyöhön kaikkien eduksi.

Yhdessä olemme enemmän – nyt on vaikuttamisen paikka.

Toimituksen huomautus: Armi Nurmi oli ainoa määräaikaan mennessä Opinto-ohjaaja lehdelle esittelynsä toimittanut puheenjohtajaehdokas. Kaikki puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät vielä ennen vuosikokouksen yhteydessä pidettävää puheenjohtajaäänestystä.

26

Hae Lapin yliopistoon

Sinne eivät pienetkään unelmat huku > Kasvatustiede > Oikeustiede > Taide ja muotoilu > Yhteiskuntatiede Korkeakoulujen yhteishaku 14.–28.3.2018

ulapland.fi | hakijapalvelut@ulapland.fi | 040 485 6583

Hae ammatillisiin erityisoppilaitoksiin

14.3.–4.4.2018! opintopolku.fi → vaativana erityisenä tukena järjestettävä ammatillinen koulutus

27

Toimikunnilta Perusopetus toimikunta

Aallonharja -opopäivillä on seminaari perusopetuksen opinto-ohjaajille torstaina 1. helmikuuta klo 18-19:30. (Aiheiden esitysjärjestys voi muuttua.)

Tampereen seudun ammattiopiston opettaja Minna Alanko-Pirinen esittelee Taitaja2018-kisoja. Tampereen kisoihin on suunnitteilla 7.-9.- luokkalaisille entistä osallistavampia tutustumistapoja.

Seta ry:n koulutussuunnittelija Marita Karvinen alustaa erittäin ajankohtaisesta aiheesta: “Sukupuolen moninaisuus ja sukupuolisensitiivinen ohjaus.”

Ammatillisen reformin muutoksista kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Jouni Järvinen.

Tervetuloa - tavataan Mariellalla!

Toivoo Anja Laaksonen ja muut perusopetustoimikunnan jäsenet

Lukio toimikunta

LUKIOTOIMIKUNNAN VAUHDIKAS VUOSI 2017 JA TAVOITTEITA VUODELLE 2018 Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä.

Uudistus pitää sisällään lukiolain ja lukion toiminnallisen uudistamisen, ja sen tavoitteena on: lisätä lukion vetovoimaa, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. Tavoitteiden saavuttamiseksi lukiokoulutusta on päätetty kehittää yhä yksilöllisempään ja joustavampaan suuntaan.

28

Lukion kehittäminen ja lukiolainsäädännön muutostarpeet, ylioppilastutkinnon kehittäminen ja ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavallinnassa ovat herättäneet keskustelua lukion opinto-ohjaajien keskuudessa koko vuoden ajan. Valmistelimme Sopon hallitukselle kannanotot: lukio kehittäminen, lukiolainsäädännön muutostarpeet, ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakouluvalinnassa ja ruotsin kielen kokeilumahdollisuudesta. Otimme myös kantaa OHA-foorumin laatimaan ylioppilastutkinnon pisteytystyökaluun korkeakouluvalinnassa. Opetus- ja kulttuuriminiteriö järjesti uusi lukio-kiertueen, johon osallistuimme aktiivisesti ympäri Suomea.

Lukiotoimikunnan jäsenet ovat osallistuneet opetus- kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmän järjestämiin seminaareihin korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Lukiotoimikunta seurasi ja otti kantaa lukiokoulutuksen kehitystyöhön koko vuoden ajan.

Lukiotoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Tämän lisäksi koostimme vuoden aikana nopealla aikataululla kannanottoja lukiokoulutuksen ajankohtaisiin asioihin. Lukiotoimikunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti valtakunnallisiin ja paikallisiin lukion opinto-ohjaukseen liittyviin seminaareihin ja tapahtumiin.

Yhteistyötä Suomen lukiolaisten liiton kanssa on tehty kuluvana vuonna tiiviisti. Lukiotoimikunnan palsta on ollut jokaisessa opinto-ohjaaja lehden numerossa. Jyväskylän OPO -päivien lukioworkshopissa käsiteltiin lukio-koulutuksen ajankohtaisia aiheita. Keskeisenä lukioworkshopin teemoina olivat lukion työ- ja palkkausasiat. Lukiotoimikunta on pitänyt tiiviisti yhteyttä OAJ:n kanssa koko vuoden ajan lukion opinto-ohjaajien työ- ja palkkausasioiden parantamiseksi.

TAVOITTEITA VUODELLE 2018

Lukiotoimikunnan edunvalvonnallisina päätavoitteina on saada lisää opintoohjaajien virkoja ja selkeyttää lukion työ- ja palkkausehtoja jäsenistölle.

Lukion opinto-ohjaajien kokeilusopimukseen opinto-ohjaajan vuosityöajasta pyritään saamaan tarkennuksia.

Pidetään edelleen esillä opinto-ohjauksen saatavuuteen liittyvät kysymykset nivelvaiheessa, lukioaikana ja jatkoopintoihin pyrkiessä.

Tavoitteena on, että yhdellä opinto-ohjaajalla on enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa.

Lukiotoimikunta seuraa, miten toisen asteen oppilaitosten yhdistyessä opintoohjaus uusissa organisaatioissa järjes-

tetään ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että opinto-ohjaus niissä toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lukiotoimikunta on mukana kaikessa lukion kehittämistyössä opintoohjauksen osalta ja pitää yhteyttä opetushallitukseen, opetusministeriöön, eduskunnan sivistysvaliokuntaan, Suomen lukiolaisten liittoon ja moniin muihin tärkeisiin yhteistyötahoihin.

Lukiotoimikunta ottaa kantaa lukion opinto-ohjauksen ajankohtaisiin asioihin ja on aktiivisesti yhteydessä OAJ:n kanssa lukion opinto-ohjaajien työ- ja palkkausasioissa. Lukiotoimikunta kannustaa lukioiden opinto-ohjaajia osallistumaan opinto-ohjausta koskevien tutkimusten järjestämiseen ja ajankohtaisista asioista kirjoittamiseen. Vuoden 2018 painopistealueina on seurata ja vaikuttaa uudistuvaan yo-tutkintoon ja korkeakoulujen muuttuvaan hakujärjestelmään sekä vaikuttaa lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Lämpimästi tervetuloa Aallonharjalle.

Nähdään lukiokoulutuksen seminaarissa!

Armi Nurmi pj, Salon lukio Heini Kelosaari, Someron lukio Merja Kuvaja, Seinäjoen lukio Eero Nummenmaa, Sotungin lukio Maija Pasanen, Linnankosken lukio Anna Quagraine, Mattlidens gymnasium Anu Turunen, Lyseonpuiston lukio

Valinnat siinä vaiheessa tuntuvat aina isoilta vaikka myöhemmin elämässä voikin tulla kyseenalaistaneeksi, että mikä merkitys niillä nykyhetkeen olikaan. Oli kyse sitten valinnaisainevalinnoista 7.-luokalla tai oman yo-kirjoitussuunnitelman laatimisesta lukiossa, kaipaa nuori kuuntelevia korvia ja tsemppaamista.

Näin ollen perustehtävät pysyvät samoina vaikka lapset kasvavat nuoriksi ja ovat aikuisuuden kynnyksellä. Keskeiset kantavat teemat säilyvät koulutusasteelta toiselle: itsetuntemuksen kehittäminen, nuorten tukeminen ja ohjaaminen jatko-opintoihin, eri koulutusvaihtoehtoihin tutustuminen, työelämän kanssa tehtävä yhteistyö sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä.

Lopulta kyse on kuitenkin aina siitä, miten oppilaan tai opiskelijan kohtaa.

Ohjauksen tavoitteena pidän aitojen oppilaskontaktien luomista, joista muodostuu läpi koulupolun kestäviä prosesseja. Paras palkinto työstä, tapahtui se sitten peruskoulussa, lukiossa tai missä tahansa, on tyytyväinen ja eteenpäin suuntaava opiskelija, joka on tehnyt parhaansa.

Nimim. “Uuden äärellä”

MIELIPIDE: OPINTO-OHJAAJAN ROOLI PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA

Toisin kuin opiskeluaikanani olin ajatellut, päädyin aloittamaan opintoohjaajan työurani peruskoulussa. Muutaman peruskoulussa vietetyn vuoden jälkeen olen hiljattain vaihtanut lukioon.

Jälkiviisaana voin todeta olleeni onnekas päästessäni aloittamaan työskentelyn nimenomaan peruskoulussa. Työskentely molemmissa työympäristössä antaa perspektiiviä pohtia opinto-ohjaajan roolia kokonaisvaltaisesti – ainakin kyseisissä toimintaympäristöissä.

Kummassakin toimintaympäristössä keskiössä on valintojaan pohtiva nuori, joka kaipaa aikuisten läsnäoloa ja tukea.

29

Teksti: Timo Raaska, toimitusjohtaja, Suomen Asiakaspalvelusertifiointi Oy

Asiakaspalveluosaaminen on osa työelämävalmiuksia Iltalehti järjesti muutama vuosi sitten laajan kyselyn, jossa yli 10 000 vastaajasta yli 80 prosenttia arvioi, että nuorilla on puutteita työelämän perustaidoissa. Vastaavasti Suomen Yrittäjien mukaan nuorten palkkaamisen esteenä on noin neljänneksessä rekrytoinneissa puutteita yleisissä työelämävalmiuksissa sekä osin myös ammattitaidossa.

Kuitenkin suomalainen koulutusjärjestelmä pärjää edelleen kansainvälisissä vertailuissa, joten kaiken pitäisi olla siis sen osalta kunnossa.

Mitä pitäisi muuttaa tai korjata, jotta nuoret saisivat parempia eväitä työelämän alkutaipaleelle?

Miten yrittäjä näkee nuoren työnhakijan?

Yrityksen näkökulmasta asia on suhteellisen suoraviivainen. Tehtävään soveltuvan ammattitaidon lisäksi nuorelta työntekijältä odotetaan reipasta asennetta, kykyä oma-aloitteiseen toimintaan sekä vuorovaikutustaitoja. ”Digitaalisen some-kulttuurin aikana ei ole lainkaan harvinaista, että sosiaalisten perustaitojen treenaaminen on jäänyt vähemmälle. Kättely, iloinen tervehtiminen, katsekontakti ja selkeä esiintyminen on valitettavan monelta päässyt unohtumaan. Tällöin työhön perehdytyksessä joudutaan lähtemään aika perusteista liikkeelle”, toteaa ohjelmistoyritys Gravasoft Oy:n toimitusjohtaja Pasi Selkama.

Osaaminen innostaa ja lisää itsevarmuutta

Vuorovaikutustaidot ja asiakaspalvelu ovat yhä vahvemmin osa meidän jokaisen työnkuvaa eri ammateissa. Asiakaskokemuksen rakentamiseen osallistuu niin hampurilaispaikan

30

harjoittelija, aulan vastaanottoapulainen kuin asennusta tekevä sähköalan ammattilainen. Kun perusosaaminen ja ymmärrys palvelutilanteista ja niihin liittyvistä vuorovaikutuksen pelisäännöistä on hallussa, työ sujuu mukavammin ja huomio kiinnittyy paremmin itse työsuoritukseen.

Asiakaspalveluosaaminen on selkeänä kokonaisuutena mukana vain niissä opintosuunnitelmissa, joissa sen katsotaan olevan oleellinen osa ammattitaitoa. Tämän ulkopuolelle jää kuitenkin suuri määrä nuoria, joiden työhön sisältyy asiakaskohtaamisia, vaikka heitä ei ”asiakaspalveluhenkilöiksi” lasketa.

Asiakaspalvelupassi®-verkkokoulutus auttaa työelämän alkuun

Yritysten ja työelämän tarpeista kehitettiin vuoden 2017 aikana Asiakaspalvelupassi®-verkkokoulutus, www.asiakaspalvelupassi.fi. Verkkokoulutus koostuu kolmesta kurssista sekä osaamista testaavasta lopputestistä.

Verkkokoulutus antaa nuorelle tai jo työelämässä olevalle nuorelle aikuiselle perustietoa asiakaspalvelusta sekä asiakaspalvelutehtävissä toimimisesta. Sisältö on helppolukuista ja käytännönläheistä, ja se sopii kaikille yläasteen opiskelijoista lähtien aina ammatissa toimiville henkilöille.

Kurssit on tuottanut Suomen Asiakaspalvelusertifiointi Oy, joka toimii myös kurssien jakelijana ja myöntää Asiakaspalvelupassi®-osaamiskortit. Sisällön ovat tuottaneet alan asiantuntijat ja se perustuu pitkään kokemukseen yritysten asiakaspalvelutehtävien johtamisesta.

ammattitaidon ja yleistietojen osalta, mutta jokainen rivi, jonka nuori voi lyhyeen CV:hen lisätä, antaa muutaman sentin lisäpituutta työtä hakiessa. Asiakaspalvelupassi® on yksi selkeä tapa osoittaa oma aktiivisuus ja kiinnostus asiakaspalvelutaitojen hankkimiseen. Koulutus on aina investointi omaan tulevaisuuteen.

Asiakaspalvelupassin® hyödyt:

Koulutukset käytössä myös yritysten henkilöstövalmennuksessa

”Sähköalan yritykset tekevät paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja työssäoppiminen käytännön valmiuksia tuovine harjoi ttelujaksoineen on olennainen osa alan opiskelua.

Ammattiosaamisen lisäksi yritykset toivovat työuraansa aloittavilta yhä enemmän erilaisia työelämän perusvalmiuksia, joista yksi on asiakaspalvelu”, kertoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton viestintäjohtaja Paula Ihamäki. ”Erikoistuneet ammattilaiset, kuten sähköasentajat, ovat myös tärkeä lenkki alan yritysten asiakaspalvelukokemuksessa. Olisikin yritysnäkökulmasta hienoa, jos työelämään siirtyvillä osaajilla olisi hallussa myös asiakastyöhön liittyvät perusvalmiudet”, Ihamäki sanoo. ”Asiakaspalvelupassi®-sisällöstä on toteutettu versio myös terveydenhuollon ammattilaisille. Kurssin tuotti ja sitä jakelee Kustannus Oy Duodecim oman Oppiportti-täydennyskoulutuspalvelunsa kautta (www.oppiportti.fi). ”Asiakaspalvelu on tärkeä osa useimpien terveydenhuollon ammattilaisten työpäivää, ja verkkokoulutus on erinomainen tapa opiskella aihetta. Kurssit on otettu vastaan suurella kiinnostuksella, ja suorituksiakin on jo useita tuhansia”, toteaa Kustannus Oy Duodecimin liiketoimintapäällikkö Mari Ketola.

Osaaminen antaa varmuutta

Työelämää aloittavat nuoret tarvitsevat tukea, koska kokemusta ei vielä ole samaan tapaan kuin työelämässä jo olevilla. Koulu ja oppilaitokset antavat erinomaiset valmiudet

• Hallitset asiakaspalvelun perusteet ja lainalaisuudet • Tiedät, miten asiakaskohtaamisissa toimitaan, sekä ymmärrät asiakaspalvelun ja positiivisen asiakaskokemuksen tärkeyden yrityksen toiminnassa • Saat käytännön vinkkejä asiakaspalvelutyöhön • Parannat työnsaantimahdollisuuksia • Asiakaspalvelupassi® ja todistus todentaa osaamistasi

Asiakaspalvelupassi®-koulutuksen sisältö: 1.Miksi asiakaspalvelu on tärkeää?

• Mitä on asiakaspalvelu?

• Onnistunut asiakaspalvelutilanne 2.Asiakkaan kohtaaminen • Ihminen kaiken ytimessä • Asiakaspalvelijan ammattitaito • Palvelulupaus on pohja odotuksille • Asiakaspalveluprosessin vaiheet • Vaativat asiakaspalvelutilanteet • Asiakaspalautteen käsittely 3.Asiakaspalvelu eri kanavissa • Asiakaspalvelu muuttuvassa maailmassa • Monikanavainen asiakaspalvelu 4.Lopputesti

31

Mistä sinä haaveilet?

Mistä sinä haaveilet?

Mistä sinä haaveilet?

Tee haaveistasi totta yhteishaussa 14.–28.3.2018.

Meillä jokaisella on haaveita ja tavoitteita. Tulevaisuutesi kannalta sillä on merkitystä, mitä ja Tee haaveistasi totta yhteishaussa 14.–28.3.2018. missä opiskelet. Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Meillä jokaisella on haaveita ja tavoitteita. Tulevaisuutesi kannalta sillä on merkitystä, mitä ja Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku missä opiskelet. Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Tee haaveistasi totta yhteishaussa 14.–28.3.2018.

Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku Meillä jokaisella on haaveita ja tavoitteita. Tulevaisuutesi kannalta sillä on merkitystä, mitä ja missä opiskelet. Turun AMK tarjoaa koulutusta, jota työelämä tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Koulutustarjonta kevään yhteishaussa 14.–28.3.2018: Meillä ammatilliset haaveet muuttuvat todeksi. turkuamk.fi/haku Koulutustarjonta kevään yhteishaussa 14.–28.3.2018: PÄIVÄKOULUTUKSET Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala PÄIVÄKOULUTUKSET Bioanalyytikko (AMK) Kuvataiteilija (AMK) Koulutustarjonta kevään yhteishaussa 14.–28.3.2018: Sosiaalija terveysala Kulttuuriala Fysioterapeutti (AMK) • kuvataide Bioanalyytikko (AMK) Kuvataiteilija (AMK) Hammasteknikko (AMK) • valokuva PÄIVÄKOULUTUKSET Fysioterapeutti • kuvataide Kätilö (AMK) (AMK) Medianomi (AMK) Hammasteknikko (AMK) •• valokuva Sosiaalija terveysala Kulttuuriala Röntgenhoitaja (AMK) animaatio Kätilö (AMK) (AMK), Medianomi Bioanalyytikko (AMK) Turku ja Salo Kuvataiteilija (AMK) Sairaanhoitaja • elokuva(AMK) Röntgenhoitaja animaatio Fysioterapeutti (AMK) •• kuvataide Sosionomi (AMK), päivä- tai verkko-opinnot journalismi Sairaanhoitaja (AMK), Turku ja Salo elokuva Hammasteknikko (AMK) •• valokuva Suuhygienisti (AMK) mainonnan suunnittelu Sosionomi (AMK), päivä• journalismi Kätilö (AMK) Medianomi (AMK) (AMK) Toimintaterapeutti (AMK)tai verkko-opinnot Musiikkipedagogi Suuhygienisti (AMK) • animaatio mainonnan(AMK) suunnittelu Röntgenhoitaja (AMK) Tanssinopettaja Toimintaterapeutti (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) (AMK) Sairaanhoitaja (AMK), Turku • elokuva Tekniikan ja liikenteen ala ja Salo Teatteri-ilmaisun ohjaaja Tanssinopettaja (AMK) Sosionomi (AMK), päivä- tai verkko-opinnot •• journalismi Insinööri (AMK) sirkus Tekniikan ja liikenteen ala Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Suuhygienisti (AMK) •• mainonnan suunnittelu • ajoneuvoja kuljetustekniikka teatteri Insinööri (AMK) • sirkus Toimintaterapeutti (AMK) bio- ja kemiantekniikka Musiikkipedagogi (AMK) • energia-, ympäristö-, •• ajoneuvoja kuljetustekniikka • teatteri Tanssinopettaja (AMK)liiketalouden ja konetekniikka Yhteiskuntatieteiden, •• energia-, ympäristö-, Tekniikan ja liikenteen alabio- ja kemiantekniikka Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) rakennusja yhdyskuntatekniikka hallinnon ala •• konetekniikka Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Insinööri • sirkus (AMK) tieto-(AMK) ja viestintätekniikka Tradenomi rakennusja yhdyskuntatekniikka hallinnon ala •• ajoneuvokuljetustekniikka •• teatteri tuotantotalous liiketalous tieto- ja viestintätekniikka Tradenomi (AMK) logistiikka • energia-, ympäristö-, Rakennusmestari (AMK) bio- ja kemiantekniikka • liiketoiminnan tuotantotalous • konetekniikka Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja •• liiketalous myyntityö Rakennusmestari (AMK) •• liiketoiminnan logistiikka • rakennus- ja yhdyskuntatekniikka hallinnon ala tietojenkäsittely • myyntityö • tieto- ja viestintätekniikka Tradenomi (AMK) • liiketalous tietojenkäsittely • tuotantotalous MONIMUOTOKOULUTUKSET Rakennusmestari (AMK) • liiketoiminnan logistiikka • myyntityö Tradenomi (AMK), hankinta- ja myyntiosaaminen Insinööri (AMK), kemiantekniikka MONIMUOTOKOULUTUKSET • tietojenkäsittely Tradenomi (AMK), liiketalous, Turku ja Salo Insinööri (AMK), tekniikka Tradenomi ja myyntiosaaminen Insinööri (AMK),(AMK), kemiantekniikka Tradenomi (AMK), (AMK), hankintamediatuotanto, verkko-opinnot Sairaanhoitaja Salo Tradenomi (AMK), liiketalous, Turku ja Salo Insinööri (AMK), tekniikka Sosionomi (AMK), Salo MONIMUOTOKOULUTUKSET Tradenomi (AMK), mediatuotanto, verkko-opinnot Sairaanhoitaja (AMK), Salo Sosionomi(AMK), (AMK), Salo Tradenomi (AMK), hankinta- ja myyntiosaaminen Insinööri kemiantekniikka Uutta: AMK-tutkinto kokonaan verkossa Tradenomi (AMK), liiketalous, Turku ja Salo Insinööri (AMK), tekniikka Turun AMK:ssa voit opiskella nyt myös sosionomi- tai tradenomitutkinnon kokonaan verkossa. Ensimmäiset Tradenomi (AMK), mediatuotanto, verkko-opinnot Sairaanhoitaja (AMK), Salo Uutta: AMK-tutkinto kokonaan verkossa kokonaan verkko-opintoina toteutettavat koulutukset alkoivat syksyllä 2017.

Sosionomi (AMK), Salo Turun AMK:ssa voit opiskella nyt myös sosionomi- tai tradenomitutkinnon kokonaan verkossa. Ensimmäiset Opiskelu toteutuu verkossa, toteutettavat ainoastaan mahdolliset ja intensiivijakso suoritetaan harjoittelupaikalla kokonaan verkko-opintoina koulutuksetharjoittelut alkoivat syksyllä 2017. tai lähiopetuksena.

Koulutukset soveltuvat hyvin esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta Uutta: AMK-tutkinto kokonaan verkossa Opiskelu toteutuu verkossa, ainoastaan mahdolliset harjoittelut ja intensiivijakso suoritetaan harjoittelupaikalla muuttaa opiskelupaikkakunnalle.

Turun AMK:ssa voit opiskella nyt myös sosionomi- tai tradenomitutkinnon kokonaan verkossa. Ensimmäiset tai lähiopetuksena. Koulutukset soveltuvat hyvin esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta kokonaan verkko-opintoina toteutettavat koulutukset alkoivat syksyllä 2017. muuttaa opiskelupaikkakunnalle.

Opiskelu toteutuu verkossa, ainoastaan mahdolliset harjoittelut ja intensiivijakso suoritetaan harjoittelupaikalla tai lähiopetuksena. Koulutukset soveltuvat hyvin esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta muuttaa opiskelupaikkakunnalle.