Fonttilehti

10/24 10/24

fonts of

2024

FONTS / 2024 Copperplate Gothic

Helvetica

Courier

Athelas

Futura

Garamond

Atte Rekilä | 4-5

Nita Hakonen | 8-9

Paula Honkala | 14-15

Veeti Veijola | 6-7

Silja Haasala | 10-11

Janne-Pekka Manninen | 12-13

Pressato Jaakko Balk | 16-17

Petri Leppävuori | 18-19

American Typewriter

Bungee

Franklin Gothic

Ariel

Toni Mäkelä | 20-21

Lee Marjamaa | 24-25

2

Skia

Katariina Heikkinen | 22-23

Iiris Tuomela | 26-27

Bodoni

Handel Gothic

Ida HuikurI | 28-29

Miro Ruottinen | 30-31

Hercaleum

Roboto

Lotta Haikonen | 32-33

P22 Stackley Pro

Noora Hartikanen | 36-37

Kabel

Olli-Petteri Kaihua | 40-41

Georgia

Emilia Kitusuo | 44-45

Karoliina Kumpula | 34-35

Kefa Tatu Auvinen | 38-39

Chorine Santeri Kaarre | 42-43

P22 Underground

Aleksanteri Salmela | 46-47

Comic Sans Noora Kaskia | 48

Kansi: Iiris Tuomela ja Petri Leppävuori Taitto: VIE24SPVI Graafiset työkalut 2024 Ohjaava opettaja Nina Patrikka Oulun ammattikorkeakoulu

3

Copperplate Gothic Frederic W. Goudy.

4

Klassisen Eleganssin ja Modernin Minimalismin Yhdistelmä Copperplate Gothic on kirjasintyyppi, joka tunnetaan ainutlaatuisesta kyvystään yhdistää klassinen tyyli ja moderni minimalismi.

Vuonna 1901 Frederic W. Goudyn suunnittelema fontti pohjautuu 1800-luvun kuparikaiverrusten (copvperplate engravings) estetiikkaan, mikä näkyy sen nimen lisäksi myös sen erityisessä ulkoasussa. Toisin kuin useimmat antiikvafontit, Copperplate Gothic yhdistää paksut kirjainten rungot ohuisiin ja kulmikkaisiin päätteisiin (serifeihin), jotka muistuttavat koneellista tarkkuutta.

Copperplate on kirjasintyyppi, joka on erityisen tunnettu koristeellisesta ja virallisesta ulkonäöstään. Se kuuluu antiikva-tyyppisiin fontteihin ja sitä käytetään usein tilanteissa, joissa halutaan luoda muodollinen tai klassinen ilme, kuten logojen, mainosten tai kutsukorttien suunnittelussa.

Muotoilun Erityispiirteet

Nykykäyttö ja Tulevaisuus

Copperplate Gothic on rakenteeltaan vahva ja yksinkertainen, mutta sen neliömäiset päätteet antavat fontille pienen, lähes koristeellisen yksityiskohdan. Tämä tekee siitä omaleimaisen: se on virallinen, mutta samalla selkeälinjainen ja helposti luettavissa.

Koska siinä ei ole perinteisiä pyöreitä ja pehmeitä serif-muotoja, Copperplate luo vaikutelman jämäkkyydestä ja täsmällisyydestä.

Tästä syystä se välittää erityistä vakautta ja luottamusta – ominaisuuksia, joita monet yritykset ovat halunneet tuoda esiin visuaalisessa ilmeessään.

Digitaalisen suunnittelun aikakaudella Copperplate Gothic ei ole yhtä yleinen kuin aiemmin, mutta se säilyttää erityisen asemansa. Sitä ei käytetä kaikissa yhteyksissä, vaan se valitaan tarkkaan silloin, kun halutaan luoda vaikutelma arvokkuudesta, eleganssista ja vakaudesta. Fontti on erityisen toimiva yksittäisissä otsikoissa, nimikylteissä ja logoissa, joissa tarvitaan voimakasta mutta hallittua visuaalista ilmettä.

K äyttöhistoria ja Tunnetuimmat Esimerkit Copperplate Gothic -fontti on saanut laajaa käyttöä monilla eri alueilla aina logotyypeistä elokuvajulisteisiin ja liiketilojen nimikyltteihin. Alun perin se suunniteltiin viestimään arvokkuutta ja vakavuutta, ja se onkin suosittu valinta ammattimaisissa yhteyksissä, kuten lakiasiaintoimistojen ja lääkärien paperitavaroissa.

Tunnetuimpia käyttökohteita ovat olleet lasikaiverrukset lakitoimistojen, pankkien ja ravintoloiden ovissa sekä liiketilojen ja nimikilpien design. Populaarikulttuurissa Copperplate Gothic on tullut tunnetuksi muun muassa American Psycho -elokuvassa, jossa Paul Allenin käyntikortti on painettu tällä fontilla.

Copperplate Gothic on säilyttänyt asemansa vuosikymmenten ajan juuri siksi, että sen estetiikka ei ole sidottu vain yhteen tyyliin tai aikakauteen. Se yhdistää antiikin eleganssin moderniin yksinkertaisuuteen, mikä tekee siitä loistavan valinnan klassisen ja nykyaikaisen estetiikan ystäville. Tulevaisuudessa Copperplate Gothic tulee todennäköisesti jatkamaan rooliaan erityistilanteiden kirjasimena, kun tarvitaan ilme, joka on yhtä aikaa hienostunut ja itsevarma.

5

6

The History of Helvetica Font Helvetica, one of the most recognizable typefaces in the world, has a rich history that reflects broader design movements and cultural shifts. Created in 1957 by Swiss typeface designer Max Miedinger, Helvetica was originally named “Neue Haas Grotesk.” Miedinger worked with Eduard Hoffmann at the Haas Type Foundry in Switzerland, aiming to create a clean, modern sans-serif font that could be used for a variety of purposes.

Origins in Swiss Design The design of Helvetica is rooted in the Swiss Style, or International Typographic Style, which emerged in the 1950s. This movement emphasized clarity, simplicity, and objectivity in design. Swiss designers sought to eliminate ornamentation and embrace functionality, and Helvetica fit perfectly into this ethos. Its geometric shapes, uniformity, and neutrality made it an ideal choice for corporate identity and advertising.

Rise to Popularity By the 1960s, Helvetica began to gain widespread popularity, particularly in the United States.

Its clean lines and modern appearance appealed to businesses and designers alike. It was used in signage, branding, and advertising, becoming the font of choice for companies like IBM, American Airlines, and the New York City Subway. The versatility of Helvetica allowed it to adapt to a variety of contexts, making it a staple in graphic design.

Cultural Impact Helvetica’s ubiquity made it a symbol of modernity and professionalism. However, its popularity also sparked debates about originality and creativity in design. Some critics argued that the overuse of Helvetica contributed to a homogenization of visual culture, leading to a landscape filled with generic design. This discussion culminated in the 2007 documentary “Helvetica,” which explored the typeface’s influence on visual culture and the tensions between aesthetic purity and commercialism.

In conclusion, Helvetica’s journey from a humble Swiss creation to a global design phenomenon is a testament to the power of typography. It embodies the ideals of modernist design while also provoking discussions about the nature of visual communication in an increasingly digital world. As design evolves, Helvetica stands as a reminder of the importance of clarity and simplicity, ensuring its place in the pantheon of great typefaces for years to come.

(This text was generated with ChatGPT)

Evolution and Variants Over the years, Helvetica has seen several iterations and adaptations. In 1983, the typeface was updated to Helvetica Neue, which offered a more refined set of weights and styles. In 2010, the Helvetica family expanded again with the release of Helvetica Now, which aimed to modernize the font for digital applications while preserving its classic characteristics.

Legacy and Continuing Relevance Today, Helvetica remains a beloved typeface among designers and is frequently used in both print and digital media. Its legacy endures in various design disciplines, from branding and advertising to web design. The font’s timeless quality continues to resonate, illustrating how a typeface can transcend its original purpose and become a cultural icon.

7

Courier,

Aa Bb Cc Dd Kk Ll Mm Nn

is a monospaced slab serif typeface, commissioned by IBM and designed by Howard Bud Kettler circa 1956.

It was created to resemble the output from a strike-on typewriter.

Code Variants

With the rise of digital computing, variants of the Courier typeface were developed with features helpful As a monospaced font, in the 1990s in coding: larger punctuation marks, Courier found renewed use in the stronger distinctions between similar electronic world in situations where characters (such as the numeral 0 vs. columns of characters must be the upper-case O and the numeral 1 consistently aligned, for instance, in vs. the lower-case L), sans-serif variants, computer programming. It has also and other features to provide increased become an industry standard for all legibility when viewed on screens. screenplays to be written in 12-point Courier or a close variant. Twelve-point Today, many Courier typefaces include a code version within the type family.

Courier New was also the U.S. State Courier New Baltic, Courier New CE, Department’s standard typeface until January 2004, when it was replaced with Courier New Cyr, Courier New Greek, Courier New Tur are aliases created in 14-point Times New Roman. Reasons for the change included the desire for a the FontSubstitutes section of WIN.INI. These entries all point to the master more “modern” and “legible” font. font.

History

IBM did not trademark the name Courier, so the typeface design concept and its name are now public domain.

According to some sources, a later version for IBM’s Selectric typewriters was developed with input from Adrian Frutiger, although Paul Shaw writes that this is a confusion with Frutiger’s adaptation of his Univers typeface for the Selectric system. Sources differ on whether the design was published in 1955 or 1956.

IBM made Courier freely available in Postscript Type 1 format. Known as IBM Courier or simply Courier, it is available under the IBM/MIT X Consortium Courier Typefont agreement. Among other IBM-specific characters it contains optionally a dotted zero (which seems to have originated as an option on IBM 3270 display controllers) and a slashed zero.

8

Howard Bud Kettler

Ee Ff Gg Hh Ii Jj Oo Pp Qq Rr Ss Tt Uu Vv Ww Xx Yy Zz

Courier New appears as a system font on many electronic devices. This Courier variant was produced for electronic use by Monotype. Its thin appearance when printed on paper owes to its being “digitized directly from the golf ball of the IBM Selectric” without accounting for the visual weight normally added by the typewriter’s ink ribbon. ClearType rendering technology includes a hack to make the font appear more legible on screens, though printouts retain the thin look.

Courier New was introduced as a system font with Windows 3.1, which also included raster Courier fonts. The fonts were also sold commercially by Ascender Corporation. The Ascender fonts have ‘WGL’ at the end of the font name, and cover only the WGL characters.

Courier New features higher line space than Courier. Punctuation marks were reworked to make the dots and commas heavier.Versions from 2.76 onward include Hebrew and Arabic glyphs, with most of the Arabic characters added on non-italic fonts. The styling of Arabic glyphs is similar to those found in Times New Roman but adjusted for monospace. The Courier New version 5.00 includes over 3100 glyphs, covering over 2700 characters per font.

Courier Prime This Courier typeface, developed by Alan Dague-Greene with funding from John August and Quote-Unquote Apps, includes a true Italic style. Courier Prime matches the metrics of Courier Final Draft, with some design changes and improvements aimed at greater legibility and beauty. The typeface was released in January 2013 under the SIL Open Font License.

In 2016 the family was extended with Sans Serif and Code versions. By mid2018 the family included Semi-Bold and Medium versions (designed by M. Babek Aliassa) and a Cyrillic alphabet version (designed by Ivan Gladkikh). All fonts in the family are downloadable for free and can be used in any application.

Courier Screenplay A typeface developed for Fade In Professional Screenwriting Software, Courier Screenplay is designed to offer the legibility of Courier 10 BT with the line counts favoured by screenwriters.

The font is downloadable for free independent of the software and can be used in any application. The typeface provides the ANSI 255 character map used in Western European languages.

Courier Courier Courier Courier

Courier New

9

Athelas Athelas is a serif typeface designed by Veronika Burian and Jose Scaglione and intended for use in body text. Released by their company TypeTogether in 2008, Burian and Scaglione described Athelas as inspired by British fine book printing.

Athelas is included as a system font in Apple’s macOS operating system and as a default font in its Apple Books e-books application.

10

It won joint first prize for best Latin-alphabet body text face at the Granshan International Type Design Competition in 2008. It is named after a healing herb in Tolkien’s The Lord of the Rings.

Cyrillic characters were later added to the font family, designed by Tom Grace, and monotonic Greek characters designed by Irene Vlachou.

Vlachou In 2017 TypeTogether released an Arabic extension to Athelas.

The new script extension was designed by Sahar Afshar, Afshar a type designer and researcher from Iran.

Ath

11

G R

anskalainen kirjanpainaja ja kirjasinmuotoilija Claude Garamond (1499-1561) suunnitteli nimeään kantavan kirjasintyypin miltei täsmälleen 500 vuotta sitten. Garamond on yksi klassisista kirjasintyypeistä ja yleensä se, jonka lähestulkoon jokainen pystyy nimeämään Times New Romanin ja Helvetican lisäksi. Garamondin suosio on kantanut vuosisatojen ajan, mikä tuo mieleen toisen renessanssiajan taiteilijan: William Shakespearen.

Garamond suunnitteli tunnetuimman medievaaliantiikvoihin kuuluvan kirjainlajinsa Pariisissa noin vuonna 1540. Garamond-kirjaintyypit soveltuvat yleensä parhaiten kirjojen ja muiden painotuotteiden leipätekstiin.

Garamond pohjasi omat kirjaintyyppinsä venetsialaisen Francesco Griffon antiikvakirjaimiin. Garamond kuitenkin kehitti Griffon kirjainmuotoja edelleen, sitä mukaa kun hänen omat taitonsa kirjainten leikkaajana ja kirjakevalajana kasvoivat. Claude Garamond suunnitteli alkuperäisen Garamondin noin vuonna 1530.

Garamondin suunnittelemat kirjaintyypit

12

tulivat erittäin suosituiksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, ja niistä tehtiin lukuisia uusia versioita.

Garamond oli Antoine Augeraun oppipoikana 1500-luvun alussa ja alkoi työskennellä kirjanpainaja Geoffroy Toryn kanssa vuonna 1520. Garamond oli yksi ensimmäisistä itsenäisesti toimivista kirjakevalajista, joka ei työskennellyt kirjapainossa. Garamond leikkasi ensimmäiset kirjaintyyppinsä Robert Estiennen yritykselle.

Hänen vuodesta 1531 leikkaamansa antiikvakirjasimet ylittivät tyylikkyydessä ja selkeydessä kaikki muut tuon ajan parhaat kirjaintyypit ja Garamondin työ vaikutti voimakkaasti eurooppalaisiin kirjakevalajiin seuraavien 150 vuoden ajan.

Vuonna 1545 Garamond alkoi itse julkaista kirjoja, mutta hän menestyi heikosti liiketoimissaan kustannusalalla ja joutui rahavaikeuksiin.

Joitakin Garamondin kirjainmuotojen tunnusomaisia piirteitä ​​ ovat “e” pienellä aukolla ja “a”:n silmukka, jonka vasemmassa yläkulmassa on jyrkkä käännös. Muita yleisiä

piirteitä ovat rajalliset mutta selkeät viivan kontrastit ja isot kirjaimet roomalaisten suuraakkosten mallissa. M-kirjaimen yläreunassa on hieman ulospäin osoittavia serifejä, joskus vain vasemmalla, ja R-kirjaimen haara ulottuu ulospäin kirjaimesta.

X-korkeus (pienten kirjainten korkeus) on alhainen, varsinkin suuremassa koossa, mikä tekee isoista kirjaimista suuria suhteessa pieniin kirjaimiin, kun taas ylimmät kirjaimet, kuten ‘d’, ovat alaspäin kallistuvia ja nousevat ylälinjan yli.

Kirjainten, kuten o-kirjaimen akseli on diagonaalinen ja kursiivisen h-kirjaimen oikea alakulma taipuu sisäänpäin. Garamond-kirjainten ylä- ja alapidennykset ovat melko pitkiä. Belgialainen kirjapainotaidon historioitsija H.D.L. Vervliet piti Garamondin Gros Canon- ja Parangonne -kirjaintyyppejä (noin 40 ja 18 pistekoon tyyppejä) “renessanssisuunnittelun huipentumina.”

Garamond eli noin 1499-1561, mutta etenkin synnyinvuodesta historiankirjoittajien keskuudessa vallitsee epävarmuus. Garamondin kuoltua hänen leikkaamansa kirjakkeet

CLAUDE GARAMOND – KIRJASINTYYPPIEN SHAKESPEARE

Garamondin Great Primer -kirjasintyyppi (pistekoko n. 18). Valettu Plantin Moretus -museon matriiseista.

päätyivät Christoph Plantinin kirjapainoon Antwerpenissa, jossa niitä käytettiin vuosikymmenet. Nämä alkuperäiskappaleet ovat yhä tallessa Plantin-Moretus-museossa.

Toiset Garamondin kirjakkeet taas hankittiin Egenolff-Bernerin kirjasinvalimoon Frankfurtissa, ja he julkaisivat vuonna 1592 niihin perustuvan version Garamondista.

“Garamondin antiikvakirjasimet ylittivät tyylikkyydessä ja selkeydessä kaikki aikansa parhaat kirjaintyypit.”

Vuonna 1621 ranskalainen kirjanpainaja Jean Jannon julkaisi kirjaintyyppejä, joissa oli useita Garamondin kirjasimia muistuttavia piirteitä, joskin näiden kirjaintyyppien kirjaimet olivat epäsymmetrisempiä. Lisäksi niiden kaltevuus ja akseli olivat epäsäännöllisemmät.

Jannonin kirjaintyypit löydettiin uudelleen 1825, jolloin niiden tekijäksi nimettiin ereh-

dyksessä Claude Garamond. Tämän virheen korjasivat vasta Beatrice Warden tutkimukset vuonna 1927.

Jannonin suunnittelemia kirjaintyyppejä käytettiin 1900-luvun alussa Ranskassa painetussa teoksessa, joka kertoi Ranskan kirjapainotaidon historiasta. Teos herätti suuren kiinnostuksen Garamond-tyyppisiä kirjaintyyppejä kohtaan, joista tehtiinkin useita modernisoituja versioita. Osa pohjautui Jannonin kirjaintyypeille, osa puolestaan perustui alkuperäisille Garamondin kirjaimille. Garamondin alkuperäisiin kirjaimiin perustuvat Garamond-kirjaintyypit ovat ryhdikkäämpiä, vahvempia ja kalligrafisempia kuin Jannoninin kirjaimiin perustuvat Garamondit. Jannonin kursiivit ovat myös selvästi horjuvampia kuin Granjonin leikkaamat kursiivit, joita käytetään alkuperäisten Garamondien kirjaintyypeissä.

Nykyisin käytössä on useiden tunnettujen fonttivalmistajien, kuten Adoben, Linotypen ja ITC:n, versioita Garamondista. Nykyajan Garamondit perustuvat joko suoraan tai välillisesti Claude Garamondin 1500-luvulla suunnittelemille kirjaimille. “Oikeita” Gara-

mondeja ovat Stempel Garamond, Berthold Garamond, Adobe Garamond ja Garamond Premier Pro. Kuitenkin esimerkiksi Garamond 3, ITC Garamond ja Simoncini Garamond ovat “vääriä” Garamondeja, ja ne perustuvat joko Jean Jannonin tai jonkun muun kirjaimille.

Garamond-kirjaintyypeissä nykyisin mukana oleva kursiivi ei ole Claude Garamondin, vaan Robert Granjonin leikkaama.

Vaikka Garamond ja Shakespeare eivät olleetkaan ihan aikalaisia–Shakespeare syntyi 1564, kolme vuotta Garamondin kuoleman jälkeen–heidän välillään voidaan nähdä tiettyjä yhtäläisyyksiä oman alansa klassikkostatuksen lisäksi. Esimerkiksi juuri tämä epävarmuus joidenkin kirjasintyyppien oikeasta suunnittelijasta liittyy Shakespeareen, jonka tiettyjä tekstejä on ehdotettu myös Francis Baconin, Christian Marlowen ja Edward de Veren tekemiksi. Oli miten oli, niin Garamondin kuin Shakespearenkaan nimi ei jää unholaan niin kauan kuin maailmasta vielä löytyy kirjallisuutta.

Lähde: Wikipedia.

13

14

9

Futura on geometrinen fontti, jonka suosio on säilynyt vahvana vuodesta 1927 yhä tähän päivään saakka.

Tarkastelemme seuraavaksi Futura fontin historiaa ja sitä, millaisissa yhteyksissä tätä fonttia on aiemmin käytetty.

Laura Keungin mukaan Futura fontin loi Paul Renner vuonna 1927. Hänen mukaansa fontissa tulee esiin Bauhauksen ideologiaa, joka keskittyy yksinkertaiseen, moderniin ja käytännölliseen geometriaan. Bauhaus ajatusmaailman mukaisesti tässä fontissa ei käytetä koristeellisia elementtejä, vaan futurassa käytetään ennemmin yksinkertaisia muotoja, jotka luovat modernin ja eteenpäin vievän fiiliksen fonttiin.

Keung myös kertoo, että Futura fonttia on käytetty useissa eri yhteyksissä aina auto- ja huonekaluliikkeistä avaruusmatkailuun asti. Hänen mukaansa futura fonttia käytettiin esimerkiksi NASA:n Apollo 11 tehtävässä, jossa kuuhun jätettiin laatta, jossa oli tällä fontilla tehtyä kirjoitusta.

Lähteet: https://design.tutsplus. com/articles/all-about-futura-fontand-its-history--cms-35382 & https://en.wikipedia.org/wiki/Futura_(typeface)

15

Pressato G I U S E P P E

D E S I G N E D B Y S A L E R N O & P A C O

Pressato Font is a dynamic and innovative typeface meticulously crafted in collaboration with Pressato Coffee Bookshop in Torino. This unique font boasts three axes—weight, width, and slant—providing designers with unparalleled flexibility and control over their typographic compositions. With a total of 12 distinct fonts and a variable option, Pressato Font allows for a rich variety of styles, making it a versatile choice for a myriad of design applications. The font’s flexibility in weight enables users to seamlessly transition from bold and impactful headlines to subtle and elegant body text, ensuring a cohesive and visually appealing design.

The inclusion of width and slant axes further enhances the adaptability of Pressato Font. Designers can effortlessly customize the width of characters for a condensed or expanded look, while the slant axis adds a dynamic tilt, injecting personality and movement into the typography.

Rooted in the aesthetics of Pressato Coffee Bookshop, this font exudes a contemporary and artistic vibe. Its variable nature opens up endless possibilities for creative expression, making it an ideal choice for branding, editorial design, and various other graphic projects.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 16

G O N Z Á L E Z

Pressato Font stands as a testament to the seamless integration of form and function, providing a sophisticated and engaging typographic solution for diverse design needs.

Source: www.rsztype.com/fonts/ pressato

*/ [ ] () &-_+%@ !?”€ $ £

Abcdefghijklmn opqrstuvwxyzåäö Abcdefghijklmn opqrstuvwxyzåäö Abcdefghijklmn opqrstuvwxyzåäö Abcdefghijklmn opqrstuvwxyzåäö

A b c de f h i j k l m o p q r s t v w x y z å ä A b c d e f h i j k l m o p q r s t v w x y z å ä

g n u ö g n u ö 17

SKIA

S SKIA SKIA SK

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA SKIA

SKIA

SKIA SKIA SKIA SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

S

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

18

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

In 2016 it was announced that several technology companies, including Google, Microsoft and Adobe, were adopting Apple’s GX variations as the basis of the variations specification inside OpenType 1.8, and since that announcement Skia had been used to demonstrate the capabilities of the technology.

Wikipedia

IA

Skia includes “GX variations” technology that–if an application offers the UI–allows its weight to be adjusted smoothly between thin and bold, and its width between narrow and extended.

(Adobe’s “multiple master” technology was similar.)

Skia is a humanist sans-serif typeface designed by Matthew Carter for Apple Computer in 1994.

Skia is Greek for “shadow”, and the letterforms take inspiration from stonecarved 1st century BC Greek writing.

The typeface was the first QuickDraw GX font, and has been pre-installed in Mac operating systems since System 7.5 (1994).

SINCE 1994

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIAS SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA SKIA SKIA

SKIA

Wikipedia

SKIA

SKIA

SKIA

SKIA SKIA

C arter’s most used typefaces are the classic web typefaces Verdana and Georgia and the Windows interface typeface Tahoma, as well as other designs including Bell Centennial, Miller and Galliard. He is the son of the English historian of printing Harry Carter (1901–1982) and cofounded Bitstream, one of the first major retailers of digital typefaces. He lives in Cambridge, Massachusetts.

SKIA

SKIA

KIA

Matthew Carter CBE RDI (born 1 October 1937) is a British type designer. A 2005 New Yorker profile described him as ‘the most widely read man in the world’ by considering the amount of text set in his commonly used typefaces.

Carter’s career began in the early 1960s and has bridged all three major technologies used in type design: physical type, phototypesetting and digital type design, as well as the design of custom lettering.

SKIA SKIA

SKIA

SKIA

Mathew Cartter

A

©Norman Posselt / www.posselt.photos

19

American Typewriter American typewriter is a slab serif typeface, created by Joel Kaden and Tony Stan in 1974 for ITC. Another name for this font is helvetica typewriter. It was used often to suggest an old industrial image with its obvious connection to typewriters. Its design is based on Shole’s 1868 typewriter patent.

American Typewriter on slab-serif-kirjasin, jonka ovat luoneet Joel Kaden ja Tony Stan vuonna 1974 ITC:lle. Tälle fontille on toinen nimi, helvetica typewriter. Sitä käytettiin usein viestittämään vanhahtavaa teollista ilmettä, sillä se on vahvasti yhteydessä kirjoituskoneisiin. Sen muotoilu perustuukin Sholen kirjoituskonepatenttiin vuodelta 1868.

American Typewriter on erottuva ja suhteellinen muotoilultaan, kosAmerican typewriter is distinct and proportional in design, ka kaikki merkit eivät ole saman levyisiä. Kuten monet muut ITC:n because all of the characters are not the same width. Like omistamat fontit, American Typewriter -fontti vaihteleelightista many other ITC owned fonts, American typewriter ranges boldiin, ja siihen kuuluu myös vastaavat kursiivimuodot. light to bold with its matching italics.

Tätä fonttia on käytetty monissa eri medioissa, mukaan lukien mutta This font has been used in multiple forms of media, includ- ei rajoittuen: The Office -sarjan päälogoon (bold versio), Clifford, suuri punainen koira -kirjoihin 1980-luvun alussa,Young Sheldon ing but not limited to; The office series main logo (The bold variant), Clifford the big red dog books in early 1980s, -sarjan avaus- ja lopputeksteihin, kuuluisaan I Love New York -logoon, Newsies-musikaalin virallisissa julisteissa, Tesco-kauppojen Young Sheldon opening and closing credits, the famous i sisäisiin opasteisiin vuosina 1970–1990 sekä vanhaan KFC-logoon love new york logo, Newsies the musical used it in their vuosina 1978–1991. official posters, Tescos in store signs between 1970-1990 and the old KFC logo during 1978-1991.

20

21

HERCULANUM

22

Moderni historiallisesti näyttävä ilme

H

erculanum on klassinen serif-fontti, joka on saanut inspiraationsa antiikin Roomasta.

Se on nimetty Herculaneum- nimisen muinaisen kaupungin mukaan, joka tuhoutui Vesuviuksen

purkauksessa. Fontti on tunnettu kauniista elegantista muotoilusta ja siitä,että se yhdistää perinteisiä ja moderneja piirteitä.

Herculanum- fonttia käytetään usein kirjoituksessa, joka vaatii tyyylikästä ja historiallisesti inspirpoitunutta ilmettä

kuten kirjansivujen, julisteiden ja muiden graafisten elementtien suunnittelusssa. Se on erityisen suosittu projektiluonteisessa typografiassa,jossa halutaan luoda arvokasta ja ajattoman näköistäs sisältöä.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö

âàåçêëèïîìæÆôöòûùÿ¢£¥ƒáíóúñÑ¿¬ ¡«»ß µ ± ° • · ² € „ … † ‡ ˆ ‰ Š ‹ Œ ‘ ’“ ” – — ˜ ™ š › œ Ÿ ¨ © ® ¯ ³ ´ ¸ ¹ À Á Â Ã Ä Å È É Ê Ë Ì Í Î Ï Ð Ò Ó Ô Õ Ö× Ø Ù Ú Û Ü Ý Þ ã ð õ ÷ ø ü ý þ

23

ABCDE

FRANKLIN GOTHIC abcde Franklin Gothic and its related faces are a large family of sansserif typefaces in the industrial or grotesque style developed in the early years of the 20th century by the type foundry American Type Founders (ATF) and credited to its head designer Morris Fuller Benton.

“Gothic” was a contemporary term (now little-used except to describe period designs) meaning sans-serif.

The faces were issued over a period of ten years, all of which were designed by Benton and issued by A.T.F.

Franklin Gothic has been used in many advertisements and headlines in newspapers. The typeface continues to maintain a high profile, appearing in a variety of media from books to billboards. Despite a period of eclipse in the 1930s, after the introduction of European faces like Kabel and Futura, they were re-discovered by American designers in the 1940s and have remained popular ever since.

Benton’s Franklin Gothic family is a set of solid designs, particularly suitable for display and trade use such as headlines rather than for extended text. Many versions and adaptations have been made since.

Probably the best-known extension of Franklin Gothic is Victor Caruso’s 1970s ITC Franklin Gothic, which expands the series to include book weights similar to Benton’s News Gothic in a high x-height 1970s style.

It is in part bundled with Microsoft Windows.

Many years later, the foundry again expanded the line, adding two more variants:

Franklin Gothic itself is an extrabold sans-serif type. It draws upon earlier, nineteenth century models from many of the twenty-three foundries consolidated into American Type Founders in 1892. Historian Alexander Lawson speculated that Franklin Gothic was influenced

by Berthold’s Akzidenz-Grotesk types but offered no evidence to support this theory which was later presented as fact by Philip Meggs and Rob Carter. It was named in honor of Benjamin Franklin, who was also a prolific printer.

24

Franklin Gothic (1902) Franklin Gothic Condensed + Extra Condensed (1906) Franklin Gothic Italic (1910) Franklin Gothic Condensed Shaded (1912)

Franklin Gothic Wide (1952) Franklin Gothic Condensed Italic (1967) It can be distinguished from other sans serif typefaces by its more traditional double-storey a and especially g (double-storey gs, common in serif fonts, are rare in sans-serif fonts following German models, but were quite common in American and British designs of the period), the tail of the Q and the ear of the g. The tail of the Q curls down from the center of the letterform.

F R A N K L I N

F R A N K L I N

F R A N K L I N

G O T H I C

G O T H I C

G O T H I C

E F G H I J KL M N O P Q R S T U V W X Y Z

efghijklmnopqrstuvwxyz

Franklin Gothic creator Morris Fuller Bentson 20

25

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYÅÄÖABC

ARIAL ARIAL ARIAL

A

A

A

A

ARIAL ARIAL ARIAL 26

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYÅÄÖABC

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYÅÄÖABC

Arialin takana on kaksi pääsuunnittelijaa: Monotype Corporations -suunnittelutoimistolle työskentelvät Robin Nicholas ja Patricia Sounders. Heidän 10-henkisen tiiminsä käsissä syntyi varta vasten informaatioteknologiayritys IBM:lle ja elektroniikkajätti Microsoftille tehty Arial-fontti. Sen ensimmäinen versio tuli käyttöön vuonna 1982.

¶¶ Kaiken kaikkiaan variaatiota löytyy liki kaksikymmentä. ¶¶ Tyylillisesti Arial kuuluu humanistisiin groteskeihin fontteihin. Se on siis inhimillisempi päätteetön eli sans-serif -fontti, mikä tekee siitä myös erittäin luettavan ja käytännöllisen fontin. Arial luo virtaviivaisen selkeällä muotoilullaan virallisen, mutta helposti lähestyttävän vaikutelman, kuten Helvetica-fontti, jota Arial muistuttaa. Arialin muotoilu perustuukin pitkälti Helvetican kirjasinleikkauksiin ja tästä syystä nämä kaksi fonttia myös sekoitetaan usein keskenään.

Arialilla on harvinaisen monipuolinen valikoima kirjasintyylejä. Kaiken kaikkiaan variaatiota löytyy liki kaksikymmentä. Laajan variaatiovalikoiman ansiosta arial toimii loistavasti erityyppisissä ympäristöissä ja tarkoituksissa. Arial sopii erinomaisesti pääasialliseen käyttöyhteyteensä mobiililaitteille ja verkkoympäristöön, mutta näiden lisäksi se toimii myös erilaisissa julkaisuissa, aikakauslehdissä, mainostauluilla, raporteissa ja esitysgraafikoissa, joissa se on niin ikään laajasti käytössä.

Arial Black, Arial Bold Arial Bold Italic, Arial Italic Arial Narrow Bold, Arial Narrow Bold Italic Arial Narrow Italic, Arial Narrow Regular Arial Regular, Arial Unicode MS Arial Rounded MT Bold

¶¶ Arial on pysynyt fonttien kärkijoukossa jo yli neljäkymmentä vuotta. ¶¶ Arial on levinnyt maailmanlaajuisesti eri julkaisukanaviin, päässyt ensisijaikseksi fontiksi ja pysynyt fonttien kärkijoukossa jo yli neljä vuosikymmentä. Liekö fontin kehittäjillä ollut aavistus sen tulevasta suosiosta nimetessään uutta kirjasintyyppiä Arialiksi. He nimittäin johtivat Arial-nimen englanninkielen sanasta aerial, joka tarkoittaa ilmavaa tai ilmassa olevaa, lentävää. Nimi on joka tapauksessa osuva, koska Arial on menestys totisesti lähtenyt lentoon.

¶¶ Arialin menstys on totisesti lähtenyt lentoon. ¶¶

A A A

A A A

Tähän fonttin olet takuulla törmännyt.

Se on moneen taipuva ja ajaton, suorastaan legendaarinen. Samainen kirjasintyyli on tunnettu pitkään kestäneestä asemastaan Microsoftin ja Googlen ensisijaisena fonttina, ja saavutusten lista vain jatkuu. Kyseessä on tietenkin Arial, yksi maailman käytetyimmistä fonteista. Arial on saavuttanut vahvan aseman erityisesti nettialustoilla, eikä ihme, sillä se suunniteltiin alunperin juuri digitaalista käyttöä varten.

ARIAL

FONTIT TUTUIKSI: Esittelyssä maailman valloittanut fontti

ARIAL

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYÅÄÖABC

27

Bodoni at a Glance Bodoni was born in the foothills of the Cottian Alps, in what was then the Kingdom of Sardinia and is now known as Piedmont. He was the seventh child and fourth son of Francesco Agostino Bodoni and Paola Margherita Giolitti. Both his father and grandfather worked as printers in Saluzzo, and as a child, he played with his grandfather’s leftover punches and matrices.

28

He began learning the printing trade alongside his father, demonstrating a natural talent for wood engraving and printing from an early age, along with a vibrant ambition. At 17, he set off for Rome, determined to make a name for himself and achieve success as a printer.

Bodoni

Bodoni 72 Oldstyle Book

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

1234567890!”#%&/()=?

1234567890!”#%&/()=?

Bodoni 72 Smallcaps

Bodoni 72 Oldstyle Book Italic

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

1234567890!”#%&/()=?

1234567890!”#%&/()=?

Bodoni 72 Book

Bodoni 72 Oldstyle Bold

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

1234567890!”#€%&/()=?

1234567890!”#%&/()=?

Bodoni 72 Book Italic

Bodoni 72 Bold

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ

1234567890!”#€%&/()=?

1234567890!”#€%&/()=?

Bodoni: The Timeless Typeface That Redefined Elegance Giambattista Bodoni’s font is part of the broader Didone classification, which emerged in the late 18th and early 19th centuries. Didone typefaces are marked by their extreme contrast between thick and thin strokes, as well as their flat, unbracketed serifs. This design approach was a departure from the more organic forms of earlier typefaces, embodying the Enlightenment ideals of order and rationality.

Bodoni established his printing house in Parma, Italy, where he published a range of works that

showcased his type designs. His famous “Manuale Tipografico” (1818) included examples of his typefaces, establishing him as a key figure in the evolution of typography.

Today, Bodoni continues to be a favored choice among designers. It is widely available in digital formats, allowing for easy use in both print and web design.Variants of Bodoni, such as Bodoni MT and Bodoni 72, are popular in contemporary graphic design, maintaining the font’s classic elegance while adapting to modern needs.

Bodoni Ornaments AaBbCcDdEeFfGgHhIiJjKkLlMmNnOoPpQqRrSsTtUuZzXx1234567890

29

Kuvassa Robert Trogman hän viimesiteli Handel Gothic fontin 80-luvulla.

H andel Gothic on tyylitelty geometrinen pääteetön fontti, jonka Donald J. Handel loi vuonna 1965. Hän

Handel Gothic 30

työskenteli tällöin kuuluisan amerikkalaisen graafisen suunnittelijan, Saul Bassin yrityksessä. Sen omintakeiset kirjainmuodot herättävät futuristisen vaikutelman, ja kirjaintyypistä tuli julkaisunsa jälkeen suunnattoman suosittu graafisten suunnittelijoiden keskuudessa. Handel Gothic on ollut useiden logojen pohjana.

80-luvulla Robert Trogman viimeisteli fontin laajempaan filmikalvolevitykseen. Trogman oli töissä Fotostar-yrityksessä joka oli erikoistunut myymään fontteja eri medioihin. Laajemman levityksen ansiosta fontin suosio kasvoi entisestään.

Handel Gothic fonttia käytetään yhä laajasti.Viime vuosikymmeninä fontti on usein nähty mm. useissa sarjoissa ja elokuvissa esimerkeksi Star Trekeissä ja Kolmannen asteen yhteydessä.

Nvidia on käyttänyt Handel Gothicia logossaan vuosesta 2006 asti.

Pepsi käytti vuodesta 1991 vuoteen 1998 Handel Gothic fonttia logoissaan.

Useat futuristiset ensimmäisen persoonan klassikkopelit kuten Halo: Combat Evolved käyttivät Handel Gothicia UI ja main menu -fonttinaan.

31

#0123456789

34

ROBOTO

Roboto sans-serif-fontti - moderni ja selkeä

R

oboto on Google Fonts -kirjastosta löytyvä sans-serif-fontti, jonka on suunnitellut Christian Robertson. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja on erityisesti tunnettu modernista ja selkeästä ilmeestään. Roboton muotoilu yhdistää geometrisia muotoja ja ystävällisiä, pehmeitä kaaria, mikä tekee siitä hyvin luettavan eri kokoisissa teksteissä.

Fontti on suosittu erityisesti verkkosivustoilla ja mobiilisovelluksissa, ja sitä käytetään usein käyttöliittymissä.

Roboto sisältää useita painovaihtoehtoja, mikä antaa suunnittelijoille joustavuutta erilaisten visuaalisten ilmeiden luomisessa. Fontti on myös ilmainen käyttää, joten se on laajasti käytössä eri projekteissa.

Roboto-fontti on suunniteltu tarjoamaan sekä esteettistä että toiminnallista laatua. Roboto on erinomainen valinta monenlaisiin projekteihin, joissa tarvitaan modernia ja selkeää typografiaa.

Roboto-fontin suunnittelija Christian Robertson

“

Roboto on erinomainen valinta monenlaisiin projekteihin, joissa tarvitaan modernia ja selkeää typografiaa.

”

Suunnittelu ja Tyylit Geometriset Muodot: Roboton muotoilu yhdistää geometrisia muotoja ja luonnollisia, pehmeitä kaaria, mikä tekee siitä helposti luettavan.

Monipuolisuus: Fontti sisältää useita painovaihtoehtoja, kuten normaalin, lihavoidun, kursivoidun ja ohut- tai paksupainoisia versioita. Tämä monipuolisuus mahdollistaa erilaisten typografisten ilmeiden luomisen.

Käyttö Verkkosivustot ja Sovellukset: Robotoa käytetään laajasti verkkosivustoilla, erityisesti mobiilissa, koska se on optimoitu luettavaksi pienillä näytöillä.

Käyttöliittymät: Se on suosittu valinta käyttöliittymien suunnittelussa, koska se on selkeä ja moderni.

Saatavuus Ilmainen: Roboto on osa Google Fonts -kirjastoa, mikä tarkoittaa, että se on ilmainen ja helposti saatavilla kaikille suunnittelijoille ja kehittäjille.

Monikielisyys: Fontti tukee monia kieliä ja merkistöjä, joten se on käyttökelpoinen globaalissa kontekstissa.

Lisäominaisuudet Optimoitu Luettavuus: Roboto on suunniteltu erityisesti digitaaliseen käyttöön, ja sen luettavuus on yksi sen vahvuuksista.

Tyylilliset Vaihtoehdot: Fonttiin kuuluu myös tyylillisiä vaihtoehtoja, kuten ligatuureja, jotka lisäävät visuaalista kiinnostavuutta.

35

12345678912345678912345678912 P22 Stickley Pro

Michael C. Stickley

Michael Stickley kiinnostus piirtämisestä, taidehistoriasta, arkkitehtuurista ja suunnittelusta kasvoi kiinnostukseksi tyyppisuunnitteluun.

Hän työskentelee graafisena suunnittelijana sekä jatkaa kuvataiteen tutkimista.

P22 Stickley Pro fonttiperhe on Michael C. Stickleyn luoma fontti, joka perustuu humanistiseen vanhaan tyyliin juurtuneeseen muotoiluun. Stickley on antanut tälle nykyaikaisen muodon ja mahdollistanut tämän digitaalisen käytön yhteistössä 22 Type foundryn kanssa. 22 type foundry on digitaalinne foundry ja kohopainostudio joka sijaistsee Rochesterissa, New Yorkissa. Yritys on perustettu jo vuonna 1994 Buffalossa. P22 onkin erikoistunut taiteen, historian ja tieteen inspiroimiin historiallisiin kirjelomakkeisiin.

Fontti sisältää neljä tyyliä: teksti, näyttö, otsikko ja kuvateksti. Se on tyyliltään Serif sekä se on julkaistu vuonna 2013

23456789123456789123456789123 36 29

23456789123456789123456789123

Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro Stickley Pro

3456789123456789123456789123

30 37

Kefa-fontti, joka on erityisesti tunnettu Etiooppia käsittelevien tekstien typografisesta kauneudestaan ja käytännöllisyydestään, on ranskalaisen suunnittelijan Jérémie Hornusin luomus vuodelta 2006. Tämän fontin kehittäminen osui erityisesti Macin (alkujaan OSX) kirjasintyypiksi, ja se oli ensimmäisiä, jotka tukivat etiooppista käsikirjoitusta, tuoden näin mukanaan uusia mahdollisuuksia tyylikkäiden ja kulttuurisesti merkit-

tävien tekstien luomiseen.

Jérémie Hornus on valmistunut yliopistosta, jossa hän opiskeli typografiaa. Opintojensa jälkeen hän liittyi Dalton Maag -nimiseen yhtiöön, joka on tunnettu korkealaatuisten kirjasintyyppien suunnittelusta. Siellä Hornus kehitti Tornac-nimisen kirjasintyylin, joka sai huomiota ja arvostusta alan ammattilais-

“Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore

38

ten keskuudessa. Hänen kykynsä yhdistää esteettisyys ja toimivuus teki hänestä arvostetun nimen typografian kentällä.

qua. U ad mi niam nostru citation co labor aliquip ex modo co

Hornus on ollut mukana monien tunnettujen brändien, kuten Burberry, Toyota, HP ja Nokia, brändi-identiteettien suunnittelussa. Hänen työnsä ei rajoitu pelkästään fonttien luomiseen; hän on osallistunut myös laajempiin visuaalisiin identiteetteihin, jotka ovat olleet keskeisiä näiden suurten yhtiöiden markkinointistrategioissa.

Vuonna 2014 Hornus otti seuraavan askeleen urallaan ja perusti yhdessä kirjoitussuunnittelija Grégori Vincensin kanssa oman yrityksensä, Black Foundryn. Tämä yritys keskittyy kehittämään innovatiivisia ja esteettisesti miellyttäviä kirjasintyyppejä, ja se on nopeasti noussut arvostetuksi toimijaksi typografian maailmassa. Black Foundryn perustamisen myötä Hornus ja Vincens ovat pystyneet laajentamaan typografista ajatteluaan ja tuomaan markkinoille uusia, inspiroivia

magna aliUt enim inim vem, quis ud exern ullamris nisi ut x ea comonsequat.

fontteja, jotka palvelevat monenlaisia tarpeita.

Kefa-fontti ja Hornusin muut työt kuvastavat hänen intohimoaan typografiaan ja kykyään luoda kauniita, käytännöllisiä kirjasintyyppejä, jotka rikastuttavat viestintää eri kielillä ja kulttuureissa. Hornusin työ on todistus siitä, kuinka typografia voi ylittää esteet ja yhdistää erilaisia kulttuurisia ilmaisutapoja, tarjoten samalla toimivia ratkaisuja nykypäivän visuaalisessa maailmassa.

Lähteet: https://fontsinuse.com/typefaces/32751/ kefa

https://www.quora.com/TypographyWhat-is-the-history-of-the-typefacekefa

Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur.

Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.”

39

Kabel...

KABEL...

Kabel...

Kabel...

Kabel...

KABEL...

Kabe K Kab Kab Kabel kab Kabe Kabel... Kabel Kabe kabel KABEL...

Kabel kabel kabel kabel

Kabel.. .

Kabel...

40

K

el kabel kabel kabel...

KABEL.... Kabel kabel kabel kabel... bel kabel kabel kabel...

Kabel kabel kabel kabel... bel kabel kabel kabel... bel kabel kabel... el kabel kabel kabel...

Kabel kabel kabel kabel... l kabel el kabel kabel kabel... l kabel...

l...

Kabel -kirjasintyypin suunnitteli suunnitteli Rudof Koch (1876-1934)

Kabel-fontin kehitti alunperin saksalainen suunnittelija Rudolf Koch, vuonna 1927. Selkeiden perusmuotojen maalina ja inspiraationa toimivat Roomalaiset kiveen hakatut kirjaimet ja Art deco tyyli.Vaikutteet Art deco tyylistä erottavat Kabelin monista muista 1920-luvun kirjasintyyleistä.

Kabelista on sanottu sen muistuttavan Futura -kirjasintyyppiä joka julkaistiin samana vuonna, eroavaisuukisia on nähtävillä mm. a.e ja g-kirjainten muodoissa.

Vuonna 1976 Victor Caruso suunnitteli kabelista uuden version, suurennetulla x-korkeudella ja pienenetyin pidennyksin. Tämä variaatio tunnetaan nimellä ITC Kabel.

2013 syntyi jälleen uusi verio Kabelista, Marc Schützin suunnittelemana alunperin Offenbachin yliopiston vuosikirjan kirjasintyyppiä varten. Hän tutki alkuperäistä Kabelia ja ITC Kabelia ja päivitti kirjasintyylin modernille yleisölle.

Suomalainen suunnittelija , Tomi Haaparanta on suunnitellut Kaapeli -kirjasintyylin jonka inpiraattorina on toiminut Kabel.

Kabelia on käytetty Monopoli -lautapelissä.

ITC Kabel Demiä Sonic Boom: Rise of Lyric -pelissä.

Elokuvien Yellow Submarine and Weird Science - alkuteksteissä.

1981-1987 Yhdyvaltalainen saippuasarja Another World käytti Kabel black -tyyliä alkuteissään.

Kabelia on käytetty yhdysvaltalaisen kauppaketjun Piggly Wigglyn visuaalisessa ilmeessä..

Kabelia käytettiin Australialaisen supermarketti ketjun Franklinsin ilmeessä.

Kabelia on käytetty MTV:n (Musiikki-TV) teikijätietojen fonttina 1981-2006.

Googlen kirjasintyylissä, Product Sansissa, on joitain samnkaltisuuksia Kabelin kanssa, erityisesti e-kirjaimessa.

Kochia voidaan luennehtia kalligraafikoksi, kirjainmuotoilijaksi ja opettajaksi. Työskennellessään Offenbachin taideteollisuuskoulun johtajana Koch kehitti uusia kirjaintyyppejä, kokosi ympärilleen aloittelevia taiteilijoita ja osoitti kirkkotaiteelle uuden suunnan.

Kochin suunnittelemia kirjasintyylejä: Claudius (1931–1934) Deutsche Anzeigenschrift (1923–1924) Deutsche Schrift (1908–1921) Deutsche Zierschrift (1921) Grotesk-Initialen (1933) Holla (1932) Jessen (1924–1930) Kabel (1927–1929) Koch Antiqua / Locarno (1922) Koch Current (1933) Marathon (1930–1938) Maximilian Antiqua (1913–17) Neufraktur (1933–1934) Neuland (1922–1923) Offenbach (1928) Prisma (1931) Wallau (1925–1934) Wilhelm Klingspor-Schrift (1920–1926) Zeppelin / Kabel Inline (1929)

Kabel kabel kabel kabel...

Kabel kabel kabel kabel...

Kabel kabel kabe Kabel kabel kabel kabel...

Kabel kabel kabel kabel...

Ray Larabien Canada 1500 perustuu löyhälti Kabeliin.

41

o r t e r co

o mfy

Chorine “..sounds sixties, sounds seventies and sounds perfectly now. Play it!”

Fontin ovat suunnitelleet Erica Jung ja Ricardo Marcin vuonna 2021. Heidän yhteinen yrityksensä, PintassilgoPrints, sai alkunsa vuonna 2009 viehättävässä Florianópolisin kaupungissa, Brasiliassa.

Tämä fontti, jota luonteenomaisesti kuvaillaan retrotyyliseksi, tuo mukanaan ripauksen nostalgiaa ja ainutlaatuista tyyliä. Sen visuaalisuus sopii erinomaisesti klassisiin, nostalgisiin sekä psykedeelisiin teemoihin, mikä tekee siitä monipuolisen valinnan erilaisiin projekteihin. Tämän fontin avulla voi luoda visuaalisesti vangitsevia ja mieleenpainuvia kokonaisuuksia.

42

CHORINE Visuaalisesti ilmeikäs fontti yhdistää nostalgisia elementtejä moderniin designiin. Kirjainten muodot ovat pehmeitä ja kaarevia, mikä luo lämpimän ja kutsuvan tunnelman.

Chorine-fontin erikoisuus piilee sen kyvyssä yhdistää leikkisyys ja eleganssi, mikä tekee siitä monipuolisen työkalun graafisille suunnittelijoille ja luoville ammattilaisille. Fontista on saatavilla kaksi eri tyyliä: Chorine ja Chorine Large, joiden avulla käyttäjät voivat valita projektinsa tarpeisiin parhaiten sopivan vaihtoehdon, olipa kyseessä logo, mainosmateriaali tai muu visuaalinen esitys. Tämä fontti on täydellinen valinta, kun halutaan luoda jotain ainutlaatuista ja mieleenpainuvaa.

Chorine

43

GEORGIA Georgia on Matthew Carterin suunnittelema kirjaintyyppi. Microsoft julkaisi sen vuonna 1996 osana Microsoft Core Fonts for the Web -projektiaan. Georgia on suunniteltu alun perin näyttöpäätteitä varten, ja se säilyy helppolukuisena myös pienellä pistekoolla, mutta on samalla tyylikäs ja persoonallinen kirjaintyyppi. Fontin vihjeistyksen on tehnyt Tom Rickner.

37

Monotype Imaging, The Font Bureau ja Matthew Carter tekivät Georgia-kirjainperheeseen merkittävän päivityksen vuonna 2011, kun kirjaintyyppi muunnettiin OpenType-formaattiin. Alkuperäisessä kirjaintyypissä oli neljä leikkausta: normaali, kursiivi, lihava ja lihava kursiivi.

Georgia Prossa on sen sijaan kapeat versiot mukaan lukien 20 leikkausta sekä lisäksi typografisia erikoisominaisuuksia, kuten aidot kapiteelikirjaimet, ligatuurit ja gemenanumerot.

Georgiaa on käytetty monissa tunnetuissa yhteyksissä kuten sanomalehdissä. Sitä käytetään standardifonttina mm. The New York Timessa ja The Huffington Postissa.

Georgia-kirjasintyyppi on samanlainen kuin Times New Roman, joka on toinen siirtymävaiheen serif-muotoilujen uudelleenkuvitus, mutta näyttökäyttöön suunniteltuna siinä on suurempi x-korkeus ja vähemmän hienoja yksityiskohtia. New York Times muutti vakiofonttinsa Times New Romanista Georgiaan vuonna 2007.

Aa Bb Cc Dd Ee Ff Gg Hh li Jj Kk Ll Mm Nn Oo Pp Qq Rr Ss Tt Uu Vv Ww Xx Yy Zz 1234567890 ! @#$£ €%&*?,;:

Georgia Regular Georgia Italic Georgia Bold Georgia Bold Italy Georgia-fontin luoja on tunnettu kirjasinsuunnittelija Matthew Carter (s. vuonna 1937.) Hän on kotoisin Lontoosta.

“I was familiar with Scotch Romans, puzzled by the fact that they were once so popular... and then they disappeared completely.”

38

Johnston Johnston-fontti, tunnettu myös nimellä “Underground,” syntyi vuonna 1916, kun Lontoon Metro (London Underground) tilasi uuden kirjasintyypin käyttöönsä.

Lontoon liikenneverkko oli laajenemassa, ja siihen tarvittiin yhtenäinen visuaalinen ilme, joka olisi sekä moderni että helposti luettava. Työ annettiin brittiläiselle typografille ja kalligrafille Edward Johnstonille, jonka tausta käsinkirjoitetuissa kirjasimissa ja kalligrafiassa vaikutti vahvasti hänen suunnitteluunsa.

Johnston halusi luoda kirjasintyypin, joka ilmentäisi modernin aikakauden ihanteita mutta samalla säilyttäisi vanhempien, käsityönä tehtyjen kirjasimien harmonian. Hänen työnsä pohjana oli geometrian käyttö typografiassa, mikä näkyy erityisesti kirjainten puhtaassa, pyöreässä muotokielessä. Tämä antoi Johnston-fontille sen tunnusmerkillisen ilmeen – erityisesti sen pyöreät kirjaimet, kuten “O”, sekä timantinmuotoiset pisteet kirjaimissa “i” ja “j”.

Fontista tuli nopeasti olennainen osa Lontoon visuaalista maisemaa, ja se on edelleen keskeinen osa kaupungin brändiä. Sen selkeä muotoilu auttoi parantamaan kylttejä, joiden piti olla helposti luettavissa vilkkaassa, usein kiireisessä ympäristössä, kuten metroasemilla.

46

Johnstonin merkitys ja vaikutus Johnstonia pidetään yhtenä modernin sans-serif-kirjasintyypin esikuvista. Se vaikutti myöhemmin muihin tunnetuihin sans-serif-fontteihin, kuten Gill Sans, jonka suunnitteli Johnstonin oppilas Eric Gill. Johnstonin minimalistinen mutta elegantti muotoilu oli vallankumouksellinen aikana, jolloin serif-fontit olivat yhä normi julkisessa viestinnässä.

Vaikka Johnston suunniteltiin alun perin London Undergroundin käyttöön, se levisi laajempaan käyttöön ja vaikutti typografisiin trendeihin ympäri maailman. Tämä johtuu osittain siitä, että se yhdistää historiallisen kalligrafian periaatteet moderniin, teollistuneeseen typografiaan – tyylillinen ratkaisu, joka on ollut ajaton ja esteettisesti arvostettu.

ij

Modernisointi ja digitaalinen aikakausi Johnston-fontti on säilyttänyt keskeisen asemansa yli vuosisadan ajan, mutta sitä on myös päivitetty ja modernisoitu vastaamaan digitaalisen ajan tarpeita.

1970-luvulla London Underground päivitti fontin New Johnston -versioon, joka säilytti alkuperäisen muodon, mutta paransi sitä luettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi eri medioissa.

Merkittävä askel Johnstonin modernisoinnissa tapahtui, kun P22 Type Foundry julkaisi P22 Johnston Underground -version vuonna 1997. Tämä versio

toi Johnstonin digitaaliseen maailmaan samalla säilyttäen alkuperäisen kirjasintyypin tunnistettavat ominaisuudet. P22:n versio säilytti Johnstonin ikoniset piirteet, kuten sen geometrian ja selkeyden, mutta se lisäsi moderniin typografiaan tarvittavia ominaisuuksia, kuten useita kirjasinleveyksiä ja vahvemman tuen erilaisille digitaalisille käyttötarkoituksille.

P22 Johnston tarjosi laajemman valikoiman kirjasintyylejä, mukaan lukien kursiivit, eri paksuudet ja laajennetut kirjasimet, mikä teki siitä monipuolisemman käytössä kuin alkuperäinen. Se säilytti kuitenkin Johnstonin ytimessä olevan esteettisen ilmeen, mikä oli keskeistä P22 Foundryn työssä.

Heavy Medium Book Light Thin

P22 Johnston: Historia kohtaa nykyajan P22:n versio Johnstonista ei ole pelkkä uudelleenjulkaisu, vaan harkittu evoluutio. Se kunnioittaa Johnstonin perintöä, samalla kun se vastaa nykyaikaisen typografian vaatimuksiin. Esimerkiksi digitaalinen käyttö vaatii fontilta tarkkuutta pienissä näytöissä, monimuotoisuutta eri kielien merkkien kanssa ja erottuvuutta erityyppisissä painatuksissa ja sovelluksissa. P22 Johnston vastasi näihin tarpeisiin säilyttämällä Johnstonin alkuperäisen funktionaalisen luonteen, mutta parantamalla sen monikäyttöisyyttä.

Tämän modernisoinnin myötä Johnston on säilyttänyt paikkansa eräänä maailman tunnetuimmista kirjasintyypeistä. Se on edelleen käytössä London Undergroundin visuaalisessa ilmeessä ja on inspiroinut monia typografeja ympäri maailman. Nykyään se symboloi enemmän kuin pelkkää julkista liikennettä – siitä on tullut erottamaton osa Lontoon kulttuurista identiteettiä ja esimerkki siitä, kuinka typografia voi kestää aikaa ja teknologisia muutoksia. erilaisille digitaalisille käyttötarkoituksille.

47

.......mmmmmmmmmmmmmmm...... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ...mmmMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMMmmm... ‘‛‛‛‛mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm‘‛‛‛‛ ‘‛‛‛‛‛‛‛‛‛********************‘‛‛‛‛‛‛‛‛‛

COMIC SANS Comic Sans MS is a sans-serif typeface released in 1994 by Microsoft Corporation.

It‛s designed by Vincent Conner, who based it on the lettering style of the comic books Watchmen and The Dark Knight Returns.

Comic Sans has become most infamous for it‛s use in serious circumstances, like warning signs and formal documents, in which it might appear too informal, unprofessional or inappropriate.

41