OA MK in opiskelijoiden sarjakuvalehti
2017
SISÄLLYSLUETTELO Perttu Vedenoja Pääkirjoitus s. 3
Jasmina Saukkonen s. 4-5
Viivi Pukkila s. 6-7
Noora Kuha s. 8-9
Saana Saari s. 10-13
Sakarias Bozkurt s. 14-15
Lotta Jaatinen s. 16-17
Julia Kärnä s. 18-19
Emmi Hyvärinen s. 20-21
Lauri Gullsten s. 22-23
Sanni Turpeinen s. 24-25
Nina Björkgren s. 26-27
Katariina Kotikoski s. 28-31
Paula Pieniniemi s. 32-35
Toni Latva s. 36-37
Nana Yli s. 38-39
Juho Puranen s. 40-41
Petri Kulju s. 42-43
Sari Paso s. 44-45
Jenni Littow s. 46-47
Jenny Aunola s. 48-49
Tiina Kantomaa s. 50-51
Taru Koskelo s. 52-53
ALKUSANAT PÄÄKIRJOITUS Sarjakuvamaistiaisia monipuolisesti - olkaa hyvät!
Tässä puhuu (kirjoittaa? viestii?) tuo edellä mainittu tuottajaopiskelija. Näin nuorempien ja enemmän kuvail-
Pitelet käsissäsi ihka ensimmäistä, Oulun ammatti-
maisullisesti suuntautuneiden joukossa päätoimitta-
korkeakoulussa opiskelijatuotantona tuotettua, puh-
jan vastuu tipahti minun osakseni - joudun harmikseni
taasti sarjakuvaa käsittelevää julkaisua.
myöntämään, etten osaa ulkopuolisena jääränä kertoa muiden tekijöiden henkilökohtaisista tavoitteista ja
Sen sisällöstä vastaavat viestinnän koulutusohjelman,
työskentelyprosessista paljoakaan taikka kertomaan
visuaalisen suunnittelun medianomiopiskelijat, sekä
suunnattoman kiintoisia anekdootteja jälkimmäiseen
tuottajaopiskelija opettajiensa johdolla.
liittyen, mutta hyvää jälkeä näkyvät tehneen. Te lukijatkin varmaan olette kiinnostuneempia itse sarjakuvista,
Pyrimme kunnianhimoisesti siihen, että julkaisu on
joten kenties on kaikkien parhaaksi etten jaarittele moi-
antoisa tietopaketti sarjakuvapiirtämisestä. Samal-
sista enempää.
la se on kuvallisesti mielenkiintoinen ja rikas. Tässä opiskelijat onnistuivat mainiosti. Täytyy ylpeänä tode-
Oma osallistumiseni näyttävämpään sisältöön rajoit-
ta, että laatu ja määrä ovat mukavasti tasapainossa.
tuu Pakopisteessä tähän kirjoitukseen ja postimerkin kokoiseksi kutistettuun omakuvaan - jätetään se varsi-
Lukija saa nauttia hyvin erilaisten sarjakuvien muoto-
nainen taide lahjakkaammille. Ikävä kyllä tilaa on vain
maailmasta ja samalla sisäistää sarjakuvan piirtämi-
rajallinen määrä joten ihan kaikkea ei näillä sivuilla
seen liittyviä teemoja.
kyetä näyttämään, mutta toisaalta pääsette näkemään laajemman kattauksen erilaisia tapoja ja tyylejä, joten
Haluan kiittää opettajakollega Petri Kuljua hyvästä tii-
kai tilanpuutekin on omalla tavallaan jonkinasteinen
mityöstä, itse projektin suunnittelun osalta, sekä kaik-
siunaus. Näistäkin katkelmista saattaa olla tulossa (tai
kia opiskelijoita erinomaisesta työpanoksesta julkai-
olla jo olemassa) jatkoa, jonka mahdollisesti voi saada
sun eteen. Kuvat puhukoot puolestaan.
käsiinsä muita kanavia pitkin - mikäli tulevat sivut herättävät halun saada lisää.
Eläköön elävä viiva! Eläköön sarjakuva! Joka tapauksessa, lopetetaan jaarittelu ja nautitaan itse sisällöstä, antaa tuloksien puhua puolestaan.
Oulussa 27.4.2017 NINA PATRIKKA
PERTTU VEDENOJA Päätoimittaja
PÄÄTOIMITTAJA: Perttu Vedenoja GRAAFISET SUUNNITTELIJAT: Lotta Jaatinen, Katariina Kotikoski KANSI: Jasmina Saukkonen, Paula Pieniniemi, Emmi Hyvärinen, Katariina Kotikoski, Lotta Jaatinen OHJAAVAT OPETTAJAT: Petri Kulju, Nina Patrikka SARJAKUVAT: Jenny Aunola, Sakarias Bozkurt, Lauri Gullsten, Emmi Hyvärinen, Lotta Jaatinen, Tiina Kantomaa, Taru Koskelo, Katariina Kotikoski, Noora Kuha, Julia Kärnä, Toni Latva, Jenni Littow, Sari Paso, Paula Pieniniemi, Viivi Pukkila, Juho Puranen, Saana Saari, Jasmina Saukkonen, Sanni Turpeinen, Nana Yli JULKAISIJA: Potku ry PAINO: Erweko Oy
3
Rauhotu Lyydia
Tekijä: Jasmina Saukkonen
Kärsivällisyys Palkitaan
And here we hav e a. ..
...Dog. eheh
grr
You
! ck su
gla nc
I can’t do anything right. sigh
... grr
Grand
Theatre ...
? huh
sigh
6
e
This is a very
! no oh
omg!
special bag. Don’t lose it K
Meanwhile...
GR R Hehehe
ARG
P CL A P A CL P CL A
Good boy! In you go.
Amaizing!
AA
Croco!
AA
H!
WOW!
AA
AA
You have something very special there! Oh?
AND HIS MAGICAL BACKPACK
Oh!
7
Tekijä: Viivi Pukkila
8
Tekijä: Noora Kuha
9
DING DONG
YO!
HEATHER, WHAT ARE YOU DOING HERE?
WHAT, YOU HAVEN’T HEARD?
HEARD WHAT?
ABOUT THE FIGHT IN THE UPPER DISTRICT YESTERDAY.
10
THE LACROIX’S HAD A SCUFFLE WITH SOME UNKNOWN WOMAN. HEARD IT GOT REAL BAD.
NO BUT LISTEN! THE GIRL GOT AWAY
SOMEWHERE IN HERE IN THE LOWER WARDS.
YOU KNOW, THIS
ISN’T REALLY THE TIME...
I HEARD THEY’RE GONNA SEND DOGS AFTER HER.
WHAT?!
11
YEAH YEAH! AND THINK, IF THEY’RE SENDING DOGS AFTER HER...
SO THEY HAVE TO SEND THE MUTT TOO, RIGHT?!
...SHE’S GOTTA BE ARCANE, RIGHT?!
CAN YOU BELIEVE IT, I COULD ACTUALLY SEE -
12
- UHM, ARIA...
WHO’S THAT?
To be continued...
13
Tekijä: Saana Saari
A city is being ravaged by an evil giant robot! The people need a HERO!
Do not worry hotness for I am here!
The name’s Max...
By: Sakarias Bozkurt
Max Climax!
Seriously...?
Tekijä: Lotta Jaatinen
Kuinka kehittää omaa PIIRTOTYYLIÄ? 3. Piirrä Jokaikisellä ihmisellä on oma
2. Matki
1. Tutki
piirtotyylinsä, joka on kuin käsiala. Se muuttaa muotoaan ja kehittyy jatkuvasti. Sen sijaan että yrittäisit päästä kädenjäl-
Etsi vaikutteita idoleiltasi ja
jestäsi eroon, etsi siitä hyviä
taiteilijoiden teoksista joista
puolia ja vahvista niitä. Piirtele
pidät. Mieti minkälaisia rat-
paperien nurkkiin puhuessasi
kaisuja taiteilija on tehnyt
puhelimessa, kokouksissa ja
piirtäessään. Mikä sinua juuri
vapaa-ajalla. Kokeile rohkeasti
tietyssä kuvassa kiehtoo? Mat-
erilaisia tekniikoita erilaisil-
kimalla toisen taiteilijan tyyliä
la välineillä ja leiki! Älä välitä,
saatat hoksata omia teknisiä
vaikka jokaikinen työsi ei on-
Katsele ympärilläsi olevia esi-
puutteita piirtämisessäsi ja
nistuisi juuri siten kuten ajat-
neitä tai etsi vaikka netistä
oppia jotain uutta, mutta toi-
telit. Omasta mielestä huono
referenssivalokuvia. Tutki ih-
sen tekijän kuvien täydellinen
työ on silti harjoitusta ja jol-
misten ja eläinten anatomiaa:
jäljentäminen, kopioiminen ja
lekkin työsi voi tuottaa suurta
kuinka nivelet taipuvat, miten
niiden esitteleminen omina ku-
iloa! Säilytä piirroksiasi: niis-
lihakset toimivat ja minkäko-
vinaan saa sinut näyttämään
tä näet oman kehityskaaresi,
koisia
kuuluu
vain idiootilta ja parhaimmas-
missä olet parantunut tai mitä
ruumiinosien
suurinpiirtein
muuhun
sa tapauksessa joudut mak-
voisit seuraavaksi lähteä kehit-
vartaloon verrattuna. Lue ja
olla
samaan alkuperäisen kuvan
tämään.
opiskele värien ja muotojen
tekijälle itselleen. Jätä siis jälji-
merkityksistä .
telmät suosiolla julkaisematta.
17
LOTTA JAATINEN
TAAVI
Missä kaikki on? Kaapin alla! Sinne imuri ei yletä.
Missä se edes on ja mikä on imuri!
Hei! Osaatko neuvoa reitin kaapin alle
...käteni on hukassa. Se on varmaan jäänyt
Osaanhan minä, mutta...
Pinnivuorilta on lyhyt matka sukka solalle
ÖRKKEJÄ !! Pistetään vauhtia
Kohta olemme jo suurella matolla
18
sinne.
kättäni, tsimään Menen e aikka missä p etsi sinä n u k ku a
Voi ei! Suursiivous
Löy si
n kä teni
Ja minä kaikki kaverit!
Tekijä: Juliä Kärnä
19
20
PERSPEKTIIVI Perspektiivin merkitys taiteessa
pinnassa on olemassa vain tämän
Korostamalla
on syvyyden ilmentäminen. Tämä
tavoitteen saavuttamiseksi. Se,
ta luomme tilaa ja todellisuuden
etäisyyden ilmentämisen koros-
että asiat näyttävät täysin realis-
jatkeen taiteeseemme, mikä lisää
taminen johtuu siitä, että se on
tisilta, ei ole aina ensisijaisen tär-
yleisön osallistumista. Kun asiat
vaikea ja vaikuttava saavutus eri-
keää.
näyttävät todellisilta, ne muuttuvat
tyisesti paperilla, joka on täysin
syvyyden
tunnet-
todellisiksi aisteissa, vaikka se olisi
tasainen. Tällä yritämme välittää
Taide on tehokkaampaa, kun yleisö
alitajuisella tasolla. Perspektiivi ve-
todellisuuden tunteen, jossa on
tuntee itsensä osallistujiksi sen
tää yleisön sisään, antaen heille ko-
tilaa ja syvyyttä materiaalille, jolla
sijaan, että he vain katselisivat
kemuksen, mikä on ollut aiemmin
sitä ei ole.
sitä. Perspektiivi yksinkertaisesti
olemassa vain mielikuvituksessasi.
kutsuu yleisön osallistumaan ot-
Joten taidemuodosta riippumat-
Taiteessa perspektiivin todellinen
tamalla huomioon heidän näkö-
ta, jos se miten yleisösi näkee ja
tavoite on luoda yleisölle näkökul-
kulmansa taiteessasi. Ilman sitä
osallistuu siihen on tärkeää sinul-
ma, joka parhaiten välittää teok-
vaikutus kaukaistaa yleisöä teok-
le, sinun on ymmärrettävä, miten
sen merkityksen ja palvelee sen
sesta.
perspektiivi toimii. Tämä on jotain,
erityistä viestiä. Keinot kuvata kol-
Mutta miten "tekniikka, jolla ku-
jonka lähes kaikki kuvataiteen am-
miulotteisuutta kaksiulotteisessa
vataan kolmiulotteista kuvaa kak-
mattilaiset joutuvat sisäistämään
siulotteisella pinnalla", liittyy mi-
elokuvaohjaajista sillanrakentajiin
hinkään?
tai kuka tahansa, joka esittelee mielikuvituksensa tuotteita yleisöille tai asiakkaille.
21
Tekijä: Emmi Hyvärinen
22
Tekijä: Lauri Gullsten
23
24
25
Tekijä: Sanni Turpeinen
KK
PLK
KK
ELK
PK
PK
PK
Tekijä : Nina Björkgren
LK
YK
PK
PK
YK : Yleiskuva
LKK : Laajayleiskuva
KK : Kokokuva
LPK : Laajapuolikuva
PK : Puolikuva
PLK : Puolilähikuva
LK : Lähikuva
ELK : Erikoislähikuva
YK
PLK
LPK
LPK
PLK
KK
LPK
LKK
PK
ELK
LPK
LK
Vaihtelevilla kuvakoilla saa luotua rytmiä sarjakuvaan. Niiden avulla tarinan kulku saadaan luontevaksi ja korostettua haluamia asioita.
PUHEKUPLAT JA TEKSTAUS Puhekuplat ovat visuaalinen kei-
sestä kuplasta ja epävarmuus
helppolukuista fonttia. Fontin
no ilmentää ihmisen tai olion pu-
hahmon
näkyy
valinnassa kannattaa miettiä
hetta sarjakuvassa. Puhekuplilla
tärisevänä jälkenä puhekuplan
myös se, missä formaatissa sar-
ja niiden sisälle tulevalla tekstil-
rajassa.
jakuva julkaistaan.
laisen kuvan lukija hahmosta ja
Puhekuplilla voi myös leikitel-
Yhteen puhekuplaan ei kannata
tämän puheesta muodostaa.
lä niin kauan, kun teksti pysyy
ikinä yrittää mahduttaa liikaa
luettavana, eikä kuplista tule
tekstiä, sillä ihminen menettää
sanomisessa
lä on suuri merkitys siihen, mil-
Puhekuplilla
visuaalises-
liian ahtaita. Esimerkiksi hah-
helposti
ti ilmentää sen, kuinka hah-
voi
mon muodonmuutosta voi ku-
pieneen tilaan tungettua romaa-
mo sanoo asiansa. Esimerkiksi
vata vaihtamalla tekstin valkoi-
nia.
kuiskaukseksi tunnistaa puhe-
seksi ja puhekuplan taustan
kuplan, jonka rajat ovat katko-
mustaksi.
mielenkiinnon
lukea
Puhekuplat kannattaa piirtää
naiset ja huudoksi puhekuplan,
sarjakuvaan vasta, kun on selvil-
jonka reuna on rosoinen ja terä-
Tekstauksessa kannattaa käyt-
lä kuinka pitkiä tekstejä niiden
vä. Ajatukset löytyvät pilvimäi-
tää mahdollisimman selkeää ja
sisälle on tulossa.
MUISTA: SELKEYS TILA VISUAALISUUS TYPOGRAFIA
KATARIINA KOTIKOSKI
28
Tekijä: Katariina Kotikoski
SOMMITTELU Sommittelu on teoksen koko-
mioarvo kuvapinnan eri osilla
on asetettu lähelle peruspin-
naisuuden rakentamista. Teok-
on. Neljään osaan jaetulla pe-
nan reunaa, vaikuttaa helpos-
sen kuvalliset elementit - muo-
ruspinnalla huomio kiinnittyy
ti siltä kuin hahmo olisi poistu-
dot ja värit - ryhmitellään ha-
ensimmäisenä oikealle ylös,
masta kuvasta.
lutulla
seuraavaksi vasemmalle ylös,
tavalla
kiinnostavaksi
yhtenäiseksi, ja
tarkoituk-
sen jälkeen oikealle alas ja vii-
Hyvän sommittelun avuksi on
senmukaisesi kokonaisuudek-
meisenä vasemmalle alas. Pin-
luotu sommittelumalleja, ku-
si. Esteettisesti miellyttäväs-
nan yläosa mielletään kevyek-
ten kultainen leikkaus. Kolman-
sä sommittelussa teoksen osat
si ja alaosa raskaaksi. Tämän
neksen sääntö on yksinker-
on järjestetty tasapainoisesti
takia kuvan yläosaan asetettu
tainen ohje luoda sommittelu.
ja harmonisesti. Elementit tun-
suuri muoto voi tehdä kuvasta
Peruspinta jaetaan yhdeksään
tuvat olevan oikeilla paikoilla,
epätasapainoisen, sillä kuva-
yhtä suureen osaan pysty- ja
eikä sommitelmaan tarvitse li-
pinnan yläosassa suuri muoto
vaakasuunnassa
sätä tai poistaa mitään. Liial-
vaikuttaa raskaammalta, kuin
neljälle leikkauspisteelle voi-
linen tasapainoisuus voi kui-
pinnan alaosassa.
daan asettaa kuvan kannalta
tenkin tuntua yksitoikkoiselta.
ja
viivojen
tärkeitä elementtejä. Sommi-
Jännitteitä ja eloa kuvaan saa-
Myös peruspinnan lävistävillä
telmasta tulee näin jännitteel-
daan esimerkiksi rinnastamal-
muodoilla on merkittävä roo-
lisempi, kuin asettamalla som-
la vastakohtia. Vastakohtapa-
li kuvassa. Vinoilla linjoilla on
mittelukohteet kuvan keskelle.
rit, kuten tumma - vaalea, pieni
liikkeen tuntua luova vaikutus.
- suuri, luovat teokseen kont-
Vasemmasta yläkulmasta koh-
Sommittelun tehtävä on ohja-
rasteja ja dynaamisuutta.
ti oikeaa alakulmaa kulkeva lin-
ta katsojan huomiota. Kuvas-
ja on dramaattinen kun taas
ta tulee välittyä, mikä siinä on
Sommittelu alkaa peruspin-
vasemmasta alakulmasta oi-
tärkeintä, mitä siinä tapahtuu
nan muodosta, eli siitä pinnas-
keaan yläkulmaan kulkeva lin-
ja mikä on sen tunnelma. Som-
ta, jolle teos luodaan. Perus-
ja on eloisa ja kevyt.
mittelu on kuvan tasapainon ja
pinnan luonne määräytyy sen
sopusoinnun löytämistä, mut-
sivujen suhteesta: pystysuo-
Olennaisia sommittelutekijöi-
ta on hyvä muistaa, että kiin-
ra pinta luo aktiivisen ja läm-
tä on myös katseen tai liikkeen
nostava sommittelu tarvitsee
pimän vaikutelman, kun taas
suunta. Liike vasemmalle vies-
tasapainon lisäksi myös jänni-
vaakasuora pinta on luonteel-
tii paluusta kotiin, tuttuun ja
tettä ja vaihtelua. Myös som-
taan viileä ja rauhallinen. Neliö
turvalliseen, liike oikealle ker-
mittelun tahallinen rikkominen
on peruspinnoista neutraalein
too seikkailusta ja tulevai-
voi toimia mielenkiintoisena
ja tasapainoisin. Peruspinnal-
suudesta. Liikkeen ja katseen
tehokeinona.
le voidaan asetella elementte-
eteen on hyvä jättää tilaa som-
jä sen mukaan, millainen huo-
mittelussa. Jos liikkuva hahmo
32
PAULA PIENINIEMI
Tekijä: Paula Pieniniemi
36
37
Tekijä: Toni Latva
Tekijä: Nana Yli
40
Tekijä: Juho Puranen
41
42
43
Tekijä: Petri Kulju
Sommittelu Sarjakuvassa on tärkeää sekä ruutujen välinen että niiden sisäinen sommittelu. Tällä voidaan vaikuttaa helposti sarjakuvan tunnelmaan. Muistamisen arvoisia keinoja ovat esimerkiksi huomiopisteet, värin käyttö, rajaus, katseen suunta, puhekuplat ja linjat. Tasapainoiseen kokonaisuuteen pyrkiessä kannattaa huomioida myös tyhjä tila.
44
45
Tekijä: Sari Paso
Tyyli on vapaa!
Sarjakuva on laaja yleiskäsite, joka ei kerro vielä kovinkaan paljoa itsestään. Yksinkertaisimmillaan sen voi kiteyttää joukoksi peräkkäisiä kuvia, jotka muodostavat yhtenäisen tarinan. Se koostuuko tarina kahdesta vai kahdestasadasta kuvasta (ruudusta) riippuu täysin tyylistä ja tekijästä. Siinä missä pituus, myös tekniikka on sarjakuvassa hyvin vapaa, eikä sen oikeanlaiselle toteutukselle ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä. Myös ilmaisu voi
olla visuaalisesti kaunista ja yksityiskohtaista tai hyvinkin suoraviivaista ja äärimmilleen pelkistettyä. Siihen, millä tyylillä päätät sarjakuvasi toteuttaa, vaikuttaa varmasti omat mieltymyksesi: luetko mieluummin satasivuisia Batmaneja vai muutaman ruudun mittaisia Kiroilevia siilejä. Lisävinkkiä tyylin valintaan saat tarinastasi ja hahmoistasi. Esittämällä tarkentavia kysymyksiä, kuten "Millaisen tunnelman tahdot luoda?" tai "Millaisesta tyypistä
46
tarinasi kertoo?" saat suuntaa sille, minkä tyyppistä otetta tarinasi kaipaa. Tämän aukeaman esimerkissä ratkaisevaksi kysymykseksi nousi ajatus siitä, mikä oli ja mikä ei ollut stripin kannalta oleellista esittää. Tausta ja ruutujen näkyvät linjat putosivat pois turhina elementteinä, jolloin julkaisu itsessään toimii tapahtuman ympäristönä ja valkoinen paperi tunnelmallisena tehokeinona.
Tekijä: Jenni Littow
47
48
Tekijä: Jenny Aunola
49
Katselin häntä aina. Häntä ja hänen kaltaisiaan kummallisia olentoja, jotka tulivat metsään poimimaan sieniä ja muita metsän antimia. En kuitenkaan halunnut lähestyä, jotteivat he pelästyisi minua.
Minulle riitti, että sain katsella heidän puuhaste-
Minulle riitti, että sain katsella heidän puuhastelujaan.
lujaan.
Mutta niin valitettavaa kuin se olikin… ..Eräänä päivänä yksi heistä löysi jälkeni. 50
Niinpä kaikki pelokkaimmat yksilöt heistä kokoontuivat yhteen. Aistin heissä verenhimon ja tunsin oloni uhatuksi. En halunnut tätä, mutta päätin silti kutsua apuun omat kaltaiseni, sillä tiesin, etteivät nuo yksilöt perääntyisi kuin vahvempansa edessä.
Olimme vähintään yhtä päättäväisiä kuin he.
51
Tekijä: Tiina Kantomaa
52
Tekijä: Taru Koskelo
53
Kahdeksan kuvan Ilmeet ja eleet järjestelmä
Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen
Sarjakuvani teemana on kahdeksan kuvan järjestelmä, johon kuuluvat erikoislähikuva, lähikuva, puolilähikuva, puolikuva, laaja puolikuva, kokokuva, laaja ko
kokuva ja yleiskuva. Mallia
halunnut korostaa tätä omassa sarjakuvassani mahdollisimman äänettömällä kerronnalla ja tuoda tarinani eloon enemmän ilmeillä ja eleillä. JASMINA SAUKKONEN
käytetään sarjakuvien lisäksi esimerkiksi elokuvissa. Kahdeksasta kuvasta olen käyttänyt aina-
Sarjakuvan yleisen tyylin yksinkertaisuuden ja
kin erikoislähikuvaa, lähikuvaa, puolikuvaa, laa-
tekstin vähyyden takia käytin hahmollani paljon
jaa puolikuvaa ja laajaa kokokuvaa. Lähikuvia on
ilmeitä kuvaamaan mielentiloja ja reaktioita.
eniten, sillä niillä on mukava tuoda esiin hahmo-
NOORA KUHA
jen yksityiskohtia, esimerkiksi hampaita tai silmiä. Malleista käytetään lyhenteitä ELK, LK, PLK, PK, LPK, KK, LKK ja YK. Lyhenteet helpottavat esimerkiksi ohjaajan työtä elokuvantuotannossa. TIINA KANTOMAA
Pienen taikuripojan tarinassa hahmot ovat yksinkertaisia ja jokainen ruutu tarjoaa hyvin vähän taustaa tai muuta katseltavaa. Näin kaikki huomio keskittyy hahmojen ilmeisiin ja eleisiin. Sarjakuvassa juuri nämä ovat tärkeimpiä elementtejä kertomaan lukijalle miltä hahmoista tuntuu. Onko hän vihainen, iloinen, surullinen, säikähtänyt, pe-
Kuvakoot/leikkaus
loissaan vai tunteeko hän inhoa. Näitä kuutta pe-
Erilaiset kuvakoot sarjakuvassa ovat tärkeitä,
Lisäämällä mukaan kehon liikkeitä, välittyy luki-
koska ne pitävät kerronnan mielenkiintoisena ja
jalle oikea tunnelma. Ilmeitä voi opetella piirtä-
rytmittävät sarjakuvaa mukavasti. Varsinkin pi-
mään katsomalla mallia omista kasvoistaan peilin
demmät tarinat olisivat todella tylsää luettavaa,
kautta, vaikka piirtäessä tyylistä riippuen kasvo-
jos kaikki ruudut olisivat samasta kuvakulmasta.
jen piirteitä on mahdollisesti yksinkertaistettu ja
JENNY AUNOLA
ilmeitä korostettu.
Sarjakuva En juurikaan kuvannut karikatyyriä työssäni. Sarjakuvassa on hieman eri ilmeitä, mutta suurimmaksi osaksi työssä ilmeni perspektiivin käyttö ja hahmojen eri asennot. Sarjakuvan piirsin Adobe Flashillä, koska sillä oli helppo luoda sarjakuvatyyliset selvät viivat ja värit. SAKARIAS BOZKURT
rustunnetta yhdistelemällä pystyy luomaan hahmonsa kasvoille valtavan kirjon erilaisia tunteita.
VIIVI PUKKILA
Valot ja varjot Varjot ja valot ovat oiva tapa luoda tunnelmaa, ja siihen yleensä niitä itsekin käytän. Halusin sarjakuvastani värillisen, joten monien erilaisten varjojen sijaan päätin leikitellä eri väreillä, joiden avulla loin vaikutelmia varjoista, ja lisätä tunnelmaa sekä tuoda esille hahmojen siirtyminen tilasta toiseen. SAANA SAARI
54
Liike
Keep it simple stupid!
Liike sarjakuvissa on tärkeää, sillä liikkeen avulla hahmoihin saadaan lisää elävyyttä. Liikkeen
Sarjakuvan tyyli on usein pelkistetty, mutta
vaikutelma luodaan: vauhtiviivoilla, ruudun som-
leikkisä. Ruudun koko vaikuttaa paljon siihen
mittelulla, hahmojen liikesuunnilla, sivusommit-
kuinka selkeä tyylin kannattaa olla. Pelkistäessä
telulla ja ruutujen muodoilla. Sarjakuvassani olen
asiat pyritään usein ilmaisemaan yksinkertaisilla
tuonut hahmoihin lisää elävyyttä vauhtiviivojen
viitteillä, kuten vauhtiviivoilla, ruutu- sekä kuva-
ja hahmojen liikesuuntien avulla.
kokojen muutoksilla.
LAURI GULLSTEN
JULIA KÄRNÄ Sarjakuvassa asentojen ja ruutujen dynaamisuus vaikuttaa liikkeen tuntuun. Toimintaa voi myös hi-
Sarjakuvan rytmi
dastaa dialogin pituus, eli teksti kannattaa pitää
Erilaisia kuvakokoja ja leikkauksia käyttämällä
NANA YLI
mahdollisimman vähäisenä näiden kohtausten aikana.
voi muuttaa sarjakuvan rytmiä. Suunnitellessasi sarjakuvaa muista välillä asettua lukijan ase-
Liike antaa sarjakuvassa merkityksen kaikelle:
maan. Nopeilla muutoksilla esimerkiksi laaja-
hahmon aikeille, taidoille, luonteelle sekä juonen
kuvasta lähikuvaan saadaan aikaan vauhdikas
kululle. Lukija tulkitsee liikettä kuvissa jopa ilman
kerronta. Pienemmillä muutoksilla taas voidaan
puhekuplia, joten sen luominen on yksi tärkeim-
pidentää ja hidastaa kerrontaa. Valitsin omaan
mistä osa-alueista sarjakuvaa piirrettäessä. Sar-
sarjakuvaani hitaamman kerronnan, mutta py-
jakuvissa liike perustuu realistisuuteen, mutta
rin piristämään sitä erilaisilla kuvakoon muu-
sitä liioitellaan tarkoituksellisesti. Hahmon per-
toksilla. Rytmitä jokainen sivu sellaiseksi ko-
soonallisuutta voi myös korostaa tämän ominta-
konaisuudeksi, joka saa lukijan kääntämään
keisella tyylillä liikkua. Yksinkertaistus ja selkeät
sivuja tarinan loppuun asti!
linjat rytmitettynä oikein tekevät sarjakuvasta
TARU KOSKELO
miellyttävän lukea ja katsoa. SANNI TURPEINEN
Sommittelu Sarjakuvassa hyvä sommittelu on tasapainoinen,
lukija tietää missä mennään ruutujen vaihtues-
jotta lukukokemus on miellyttävä. Kuvien som-
sa. Toisen sivun tapahtumat ovat sommiteltu niin
mittelun on myös hyvä olla luettavuuden kannal-
että yhdessä ruudussa näkyy kaukana tapahtuvat
ta johdonmukainen sekä sopivan vaihteleva, jotta
asiat, sekä hahmojen reaktiot niihin. Paljon infor-
teos on mielenkiintoinen lukea ja katsoa.
maatiota, jotta tarina ehditään kertoa kahdeksas-
Omassa sarjakuvassa ensimmäisen sivun tapah-
sa ruudussa, muttei liikaa, jotta tasapaino säilyy.
tumat sommittelin niin että kuvakulmissa on vaih
JUHO PURANEN
telua, mutta samalla toistuvia elementtejä, jotta
55