Pakopiste

OA MK in opiskelijoiden sarjakuvalehti

2017

SISÄLLYSLUETTELO Perttu Vedenoja Pääkirjoitus s. 3

Jasmina Saukkonen s. 4-5

Viivi Pukkila s. 6-7

Noora Kuha s. 8-9

Saana Saari s. 10-13

Sakarias Bozkurt s. 14-15

Lotta Jaatinen s. 16-17

Julia Kärnä s. 18-19

Emmi Hyvärinen s. 20-21

Lauri Gullsten s. 22-23

Sanni Turpeinen s. 24-25

Nina Björkgren s. 26-27

Katariina Kotikoski s. 28-31

Paula Pieniniemi s. 32-35

Toni Latva s. 36-37

Nana Yli s. 38-39

Juho Puranen s. 40-41

Petri Kulju s. 42-43

Sari Paso s. 44-45

Jenni Littow s. 46-47

Jenny Aunola s. 48-49

Tiina Kantomaa s. 50-51

Taru Koskelo s. 52-53

ALKUSANAT PÄÄKIRJOITUS Sarjakuvamaistiaisia monipuolisesti - olkaa hyvät!

Tässä puhuu (kirjoittaa? viestii?) tuo edellä mainittu tuottajaopiskelija. Näin nuorempien ja enemmän kuvail-

Pitelet käsissäsi ihka ensimmäistä, Oulun ammatti-

maisullisesti suuntautuneiden joukossa päätoimitta-

korkeakoulussa opiskelijatuotantona tuotettua, puh-

jan vastuu tipahti minun osakseni - joudun harmikseni

taasti sarjakuvaa käsittelevää julkaisua.

myöntämään, etten osaa ulkopuolisena jääränä kertoa muiden tekijöiden henkilökohtaisista tavoitteista ja

Sen sisällöstä vastaavat viestinnän koulutusohjelman,

työskentelyprosessista paljoakaan taikka kertomaan

visuaalisen suunnittelun medianomiopiskelijat, sekä

suunnattoman kiintoisia anekdootteja jälkimmäiseen

tuottajaopiskelija opettajiensa johdolla.

liittyen, mutta hyvää jälkeä näkyvät tehneen. Te lukijatkin varmaan olette kiinnostuneempia itse sarjakuvista,

Pyrimme kunnianhimoisesti siihen, että julkaisu on

joten kenties on kaikkien parhaaksi etten jaarittele moi-

antoisa tietopaketti sarjakuvapiirtämisestä. Samal-

sista enempää.

la se on kuvallisesti mielenkiintoinen ja rikas. Tässä opiskelijat onnistuivat mainiosti. Täytyy ylpeänä tode-

Oma osallistumiseni näyttävämpään sisältöön rajoit-

ta, että laatu ja määrä ovat mukavasti tasapainossa.

tuu Pakopisteessä tähän kirjoitukseen ja postimerkin kokoiseksi kutistettuun omakuvaan - jätetään se varsi-

Lukija saa nauttia hyvin erilaisten sarjakuvien muoto-

nainen taide lahjakkaammille. Ikävä kyllä tilaa on vain

maailmasta ja samalla sisäistää sarjakuvan piirtämi-

rajallinen määrä joten ihan kaikkea ei näillä sivuilla

seen liittyviä teemoja.

kyetä näyttämään, mutta toisaalta pääsette näkemään laajemman kattauksen erilaisia tapoja ja tyylejä, joten

Haluan kiittää opettajakollega Petri Kuljua hyvästä tii-

kai tilanpuutekin on omalla tavallaan jonkinasteinen

mityöstä, itse projektin suunnittelun osalta, sekä kaik-

siunaus. Näistäkin katkelmista saattaa olla tulossa (tai

kia opiskelijoita erinomaisesta työpanoksesta julkai-

olla jo olemassa) jatkoa, jonka mahdollisesti voi saada

sun eteen. Kuvat puhukoot puolestaan.

käsiinsä muita kanavia pitkin - mikäli tulevat sivut herättävät halun saada lisää.

Eläköön elävä viiva! Eläköön sarjakuva!

Joka tapauksessa, lopetetaan jaarittelu ja nautitaan itse sisällöstä, antaa tuloksien puhua puolestaan.

Oulussa 27.4.2017 NINA PATRIKKA

PERTTU VEDENOJA Päätoimittaja

PÄÄTOIMITTAJA: Perttu Vedenoja GRAAFISET SUUNNITTELIJAT: Lotta Jaatinen, Katariina Kotikoski KANSI: Jasmina Saukkonen, Paula Pieniniemi, Emmi Hyvärinen, Katariina Kotikoski, Lotta Jaatinen OHJAAVAT OPETTAJAT: Petri Kulju, Nina Patrikka SARJAKUVAT: Jenny Aunola, Sakarias Bozkurt, Lauri Gullsten, Emmi Hyvärinen, Lotta Jaatinen, Tiina Kantomaa, Taru Koskelo, Katariina Kotikoski, Noora Kuha, Julia Kärnä, Toni Latva, Jenni Littow, Sari Paso, Paula Pieniniemi, Viivi Pukkila, Juho Puranen, Saana Saari, Jasmina Saukkonen, Sanni Turpeinen, Nana Yli JULKAISIJA: Potku ry PAINO: Erweko Oy

3

Rauhotu Lyydia

Tekijä: Jasmina Saukkonen

Kärsivällisyys Palkitaan

And here we hav e a. ..

...Dog. eheh

grr

You

! ck su

gla nc

I can’t do anything right. sigh

... grr

Grand

Theatre ...

? huh

sigh

6

e

This is a very

! no oh

omg!

special bag.

Don’t lose it K

Meanwhile...

GR R Hehehe

ARG

P CL A P A CL P CL A

Good boy!

In you go.

Amaizing!

AA

Croco!

AA

H!

WOW!

AA

AA

You have something very special there!

Oh?

AND HIS MAGICAL BACKPACK

Oh!

7

Tekijä: Viivi Pukkila

8

Tekijä: Noora Kuha

9

DING DONG

YO!

HEATHER, WHAT ARE YOU DOING HERE?

WHAT, YOU HAVEN’T HEARD?

HEARD WHAT?

ABOUT THE FIGHT IN THE UPPER DISTRICT YESTERDAY.

10

THE LACROIX’S HAD A SCUFFLE WITH SOME UNKNOWN WOMAN. HEARD IT GOT REAL BAD.

NO BUT LISTEN! THE GIRL GOT AWAY

SOMEWHERE IN HERE IN THE LOWER WARDS.

YOU KNOW, THIS

ISN’T REALLY THE TIME...

I HEARD THEY’RE GONNA SEND DOGS AFTER HER.

WHAT?!

11

YEAH YEAH! AND THINK, IF THEY’RE SENDING DOGS AFTER HER...

SO THEY HAVE TO SEND THE MUTT TOO, RIGHT?!

...SHE’S GOTTA BE ARCANE, RIGHT?!

CAN YOU BELIEVE IT, I COULD ACTUALLY SEE -

12

- UHM, ARIA...

WHO’S THAT?

To be continued...

13

Tekijä: Saana Saari

A city is being ravaged by an evil giant robot!

The people need a HERO!

Do not worry hotness for I am here!

The name’s Max...

By: Sakarias Bozkurt

Max Climax!

Seriously...?

Tekijä: Lotta Jaatinen

Kuinka kehittää omaa PIIRTOTYYLIÄ?

3. Piirrä Jokaikisellä ihmisellä on oma

2. Matki

1. Tutki

piirtotyylinsä, joka on kuin käsiala. Se muuttaa muotoaan ja kehittyy jatkuvasti. Sen sijaan että yrittäisit päästä kädenjäl-

Etsi vaikutteita idoleiltasi ja

jestäsi eroon, etsi siitä hyviä

taiteilijoiden teoksista joista

puolia ja vahvista niitä. Piirtele

pidät. Mieti minkälaisia rat-

paperien nurkkiin puhuessasi

kaisuja taiteilija on tehnyt

puhelimessa, kokouksissa ja

piirtäessään. Mikä sinua juuri

vapaa-ajalla. Kokeile rohkeasti

tietyssä kuvassa kiehtoo? Mat-

erilaisia tekniikoita erilaisil-

kimalla toisen taiteilijan tyyliä

la välineillä ja leiki! Älä välitä,

saatat hoksata omia teknisiä

vaikka jokaikinen työsi ei on-

Katsele ympärilläsi olevia esi-

puutteita piirtämisessäsi ja

nistuisi juuri siten kuten ajat-

neitä tai etsi vaikka netistä

oppia jotain uutta, mutta toi-

telit. Omasta mielestä huono

referenssivalokuvia. Tutki ih-

sen tekijän kuvien täydellinen

työ on silti harjoitusta ja jol-

misten ja eläinten anatomiaa:

jäljentäminen, kopioiminen ja

lekkin työsi voi tuottaa suurta

kuinka nivelet taipuvat, miten

niiden esitteleminen omina ku-

iloa! Säilytä piirroksiasi: niis-

lihakset toimivat ja minkäko-

vinaan saa sinut näyttämään

tä näet oman kehityskaaresi,

koisia

kuuluu

vain idiootilta ja parhaimmas-

missä olet parantunut tai mitä

ruumiinosien

suurinpiirtein

muuhun

sa tapauksessa joudut mak-

voisit seuraavaksi lähteä kehit-

vartaloon verrattuna. Lue ja

olla

samaan alkuperäisen kuvan

tämään.

opiskele värien ja muotojen

tekijälle itselleen. Jätä siis jälji-

merkityksistä .

telmät suosiolla julkaisematta.

17

LOTTA JAATINEN

TAAVI

Missä kaikki on?

Kaapin alla! Sinne imuri ei yletä.

Missä se edes on ja mikä on imuri!

Hei! Osaatko neuvoa reitin kaapin alle

...käteni on hukassa.

Se on varmaan jäänyt

Osaanhan minä, mutta...

Pinnivuorilta on lyhyt matka sukka solalle

ÖRKKEJÄ !!

Pistetään vauhtia

Kohta olemme jo suurella matolla

18

sinne.

kättäni, tsimään Menen e aikka missä p etsi sinä n u k ku a

Voi ei! Suursiivous

Löy si

n kä teni

Ja minä kaikki kaverit!

Tekijä: Juliä Kärnä

19

20

PERSPEKTIIVI Perspektiivin merkitys taiteessa

pinnassa on olemassa vain tämän

Korostamalla

on syvyyden ilmentäminen. Tämä

tavoitteen saavuttamiseksi. Se,

ta luomme tilaa ja todellisuuden

etäisyyden ilmentämisen koros-

että asiat näyttävät täysin realis-

jatkeen taiteeseemme, mikä lisää

taminen johtuu siitä, että se on

tisilta, ei ole aina ensisijaisen tär-

yleisön osallistumista. Kun asiat

vaikea ja vaikuttava saavutus eri-

keää.

näyttävät todellisilta, ne muuttuvat

tyisesti paperilla, joka on täysin

syvyyden

tunnet-

todellisiksi aisteissa, vaikka se olisi

tasainen. Tällä yritämme välittää

Taide on tehokkaampaa, kun yleisö

alitajuisella tasolla. Perspektiivi ve-

todellisuuden tunteen, jossa on

tuntee itsensä osallistujiksi sen

tää yleisön sisään, antaen heille ko-

tilaa ja syvyyttä materiaalille, jolla

sijaan, että he vain katselisivat

kemuksen, mikä on ollut aiemmin

sitä ei ole.

sitä. Perspektiivi yksinkertaisesti

olemassa vain mielikuvituksessasi.

kutsuu yleisön osallistumaan ot-

Joten taidemuodosta riippumat-

Taiteessa perspektiivin todellinen

tamalla huomioon heidän näkö-

ta, jos se miten yleisösi näkee ja

tavoite on luoda yleisölle näkökul-

kulmansa taiteessasi. Ilman sitä

osallistuu siihen on tärkeää sinul-

ma, joka parhaiten välittää teok-

vaikutus kaukaistaa yleisöä teok-

le, sinun on ymmärrettävä, miten

sen merkityksen ja palvelee sen

sesta.

perspektiivi toimii. Tämä on jotain,

erityistä viestiä. Keinot kuvata kol-

Mutta miten "tekniikka, jolla ku-

jonka lähes kaikki kuvataiteen am-

miulotteisuutta kaksiulotteisessa

vataan kolmiulotteista kuvaa kak-

mattilaiset joutuvat sisäistämään

siulotteisella pinnalla", liittyy mi-

elokuvaohjaajista sillanrakentajiin

hinkään?

tai kuka tahansa, joka esittelee mielikuvituksensa tuotteita yleisöille tai asiakkaille.

21

Tekijä: Emmi Hyvärinen

22

Tekijä: Lauri Gullsten

23

24

25

Tekijä: Sanni Turpeinen

KK

PLK

KK

ELK

PK

PK

PK

Tekijä : Nina Björkgren

LK

YK

PK

PK

YK : Yleiskuva

LKK : Laajayleiskuva

KK : Kokokuva

LPK : Laajapuolikuva

PK : Puolikuva

PLK : Puolilähikuva

LK : Lähikuva

ELK : Erikoislähikuva

YK

PLK

LPK

LPK

PLK

KK

LPK

LKK

PK

ELK

LPK

LK

Vaihtelevilla kuvakoilla saa luotua rytmiä sarjakuvaan. Niiden avulla tarinan kulku saadaan luontevaksi ja korostettua haluamia asioita.

PUHEKUPLAT JA TEKSTAUS Puhekuplat ovat visuaalinen kei-

sestä kuplasta ja epävarmuus

helppolukuista fonttia. Fontin

no ilmentää ihmisen tai olion pu-

hahmon

näkyy

valinnassa kannattaa miettiä

hetta sarjakuvassa. Puhekuplilla

tärisevänä jälkenä puhekuplan

myös se, missä formaatissa sar-

ja niiden sisälle tulevalla tekstil-

rajassa.

jakuva julkaistaan.

laisen kuvan lukija hahmosta ja

Puhekuplilla voi myös leikitel-

Yhteen puhekuplaan ei kannata

tämän puheesta muodostaa.

lä niin kauan, kun teksti pysyy

ikinä yrittää mahduttaa liikaa

luettavana, eikä kuplista tule

tekstiä, sillä ihminen menettää

sanomisessa

lä on suuri merkitys siihen, mil-

Puhekuplilla

visuaalises-

liian ahtaita. Esimerkiksi hah-

helposti

ti ilmentää sen, kuinka hah-

voi

mon muodonmuutosta voi ku-

pieneen tilaan tungettua romaa-

mo sanoo asiansa. Esimerkiksi

vata vaihtamalla tekstin valkoi-

nia.

kuiskaukseksi tunnistaa puhe-

seksi ja puhekuplan taustan

kuplan, jonka rajat ovat katko-

mustaksi.

mielenkiinnon

lukea

Puhekuplat kannattaa piirtää

naiset ja huudoksi puhekuplan,

sarjakuvaan vasta, kun on selvil-

jonka reuna on rosoinen ja terä-

Tekstauksessa kannattaa käyt-

lä kuinka pitkiä tekstejä niiden

vä. Ajatukset löytyvät pilvimäi-

tää mahdollisimman selkeää ja

sisälle on tulossa.

MUISTA: SELKEYS TILA VISUAALISUUS TYPOGRAFIA

KATARIINA KOTIKOSKI

28

Tekijä: Katariina Kotikoski

SOMMITTELU Sommittelu on teoksen koko-

mioarvo kuvapinnan eri osilla

on asetettu lähelle peruspin-

naisuuden rakentamista. Teok-

on. Neljään osaan jaetulla pe-

nan reunaa, vaikuttaa helpos-

sen kuvalliset elementit - muo-

ruspinnalla huomio kiinnittyy

ti siltä kuin hahmo olisi poistu-

dot ja värit - ryhmitellään ha-

ensimmäisenä oikealle ylös,

masta kuvasta.

lutulla

seuraavaksi vasemmalle ylös,

tavalla

kiinnostavaksi

yhtenäiseksi, ja

tarkoituk-

sen jälkeen oikealle alas ja vii-

Hyvän sommittelun avuksi on

senmukaisesi kokonaisuudek-

meisenä vasemmalle alas. Pin-

luotu sommittelumalleja, ku-

si. Esteettisesti miellyttäväs-

nan yläosa mielletään kevyek-

ten kultainen leikkaus. Kolman-

sä sommittelussa teoksen osat

si ja alaosa raskaaksi. Tämän

neksen sääntö on yksinker-

on järjestetty tasapainoisesti

takia kuvan yläosaan asetettu

tainen ohje luoda sommittelu.

ja harmonisesti. Elementit tun-

suuri muoto voi tehdä kuvasta

Peruspinta jaetaan yhdeksään

tuvat olevan oikeilla paikoilla,

epätasapainoisen, sillä kuva-

yhtä suureen osaan pysty- ja

eikä sommitelmaan tarvitse li-

pinnan yläosassa suuri muoto

vaakasuunnassa

sätä tai poistaa mitään. Liial-

vaikuttaa raskaammalta, kuin

neljälle leikkauspisteelle voi-

linen tasapainoisuus voi kui-

pinnan alaosassa.

daan asettaa kuvan kannalta

tenkin tuntua yksitoikkoiselta.

ja

viivojen

tärkeitä elementtejä. Sommi-

Jännitteitä ja eloa kuvaan saa-

Myös peruspinnan lävistävillä

telmasta tulee näin jännitteel-

daan esimerkiksi rinnastamal-

muodoilla on merkittävä roo-

lisempi, kuin asettamalla som-

la vastakohtia. Vastakohtapa-

li kuvassa. Vinoilla linjoilla on

mittelukohteet kuvan keskelle.

rit, kuten tumma - vaalea, pieni

liikkeen tuntua luova vaikutus.

- suuri, luovat teokseen kont-

Vasemmasta yläkulmasta koh-

Sommittelun tehtävä on ohja-

rasteja ja dynaamisuutta.

ti oikeaa alakulmaa kulkeva lin-

ta katsojan huomiota. Kuvas-

ja on dramaattinen kun taas

ta tulee välittyä, mikä siinä on

Sommittelu alkaa peruspin-

vasemmasta alakulmasta oi-

tärkeintä, mitä siinä tapahtuu

nan muodosta, eli siitä pinnas-

keaan yläkulmaan kulkeva lin-

ja mikä on sen tunnelma. Som-

ta, jolle teos luodaan. Perus-

ja on eloisa ja kevyt.

mittelu on kuvan tasapainon ja

pinnan luonne määräytyy sen

sopusoinnun löytämistä, mut-

sivujen suhteesta: pystysuo-

Olennaisia sommittelutekijöi-

ta on hyvä muistaa, että kiin-

ra pinta luo aktiivisen ja läm-

tä on myös katseen tai liikkeen

nostava sommittelu tarvitsee

pimän vaikutelman, kun taas

suunta. Liike vasemmalle vies-

tasapainon lisäksi myös jänni-

vaakasuora pinta on luonteel-

tii paluusta kotiin, tuttuun ja

tettä ja vaihtelua. Myös som-

taan viileä ja rauhallinen. Neliö

turvalliseen, liike oikealle ker-

mittelun tahallinen rikkominen

on peruspinnoista neutraalein

too seikkailusta ja tulevai-

voi toimia mielenkiintoisena

ja tasapainoisin. Peruspinnal-

suudesta. Liikkeen ja katseen

tehokeinona.

le voidaan asetella elementte-

eteen on hyvä jättää tilaa som-

jä sen mukaan, millainen huo-

mittelussa. Jos liikkuva hahmo

32

PAULA PIENINIEMI

Tekijä: Paula Pieniniemi

36

37

Tekijä: Toni Latva

Tekijä: Nana Yli

40

Tekijä: Juho Puranen

41

42

43

Tekijä: Petri Kulju

Sommittelu Sarjakuvassa on tärkeää sekä ruutujen välinen että niiden sisäinen sommittelu. Tällä voidaan vaikuttaa helposti sarjakuvan tunnelmaan. Muistamisen arvoisia keinoja ovat esimerkiksi huomiopisteet, värin käyttö, rajaus, katseen suunta, puhekuplat ja linjat.

Tasapainoiseen kokonaisuuteen pyrkiessä kannattaa huomioida myös tyhjä tila.

44

45

Tekijä: Sari Paso

Tyyli on vapaa!

Sarjakuva on laaja yleiskäsite, joka ei kerro vielä kovinkaan paljoa itsestään. Yksinkertaisimmillaan sen voi kiteyttää joukoksi peräkkäisiä kuvia, jotka muodostavat yhtenäisen tarinan. Se koostuuko tarina kahdesta vai kahdestasadasta kuvasta (ruudusta) riippuu täysin tyylistä ja tekijästä. Siinä missä pituus, myös tekniikka on sarjakuvassa hyvin vapaa, eikä sen oikeanlaiselle toteutukselle ole olemassa mitään varsinaisia sääntöjä. Myös ilmaisu voi

olla visuaalisesti kaunista ja yksityiskohtaista tai hyvinkin suoraviivaista ja äärimmilleen pelkistettyä. Siihen, millä tyylillä päätät sarjakuvasi toteuttaa, vaikuttaa varmasti omat mieltymyksesi: luetko mieluummin satasivuisia Batmaneja vai muutaman ruudun mittaisia Kiroilevia siilejä. Lisävinkkiä tyylin valintaan saat tarinastasi ja hahmoistasi. Esittämällä tarkentavia kysymyksiä, kuten "Millaisen tunnelman tahdot luoda?" tai "Millaisesta tyypistä

46

tarinasi kertoo?" saat suuntaa sille, minkä tyyppistä otetta tarinasi kaipaa. Tämän aukeaman esimerkissä ratkaisevaksi kysymykseksi nousi ajatus siitä, mikä oli ja mikä ei ollut stripin kannalta oleellista esittää. Tausta ja ruutujen näkyvät linjat putosivat pois turhina elementteinä, jolloin julkaisu itsessään toimii tapahtuman ympäristönä ja valkoinen paperi tunnelmallisena tehokeinona.

Tekijä: Jenni Littow

47

48

Tekijä: Jenny Aunola

49

Katselin häntä aina. Häntä ja hänen kaltaisiaan kummallisia olentoja, jotka tulivat metsään poimimaan sieniä ja muita metsän antimia.

En kuitenkaan halunnut lähestyä, jotteivat he pelästyisi minua.

Minulle riitti, että sain katsella heidän puuhaste-

Minulle riitti, että sain katsella heidän puuhastelujaan.

lujaan.

Mutta niin valitettavaa kuin se olikin… ..Eräänä päivänä yksi heistä löysi jälkeni.

50

Niinpä kaikki pelokkaimmat yksilöt heistä kokoontuivat yhteen. Aistin heissä verenhimon ja tunsin oloni uhatuksi. En halunnut tätä, mutta päätin silti kutsua apuun omat kaltaiseni, sillä tiesin, etteivät nuo yksilöt perääntyisi kuin vahvempansa edessä.

Olimme vähintään yhtä päättäväisiä kuin he.

51

Tekijä: Tiina Kantomaa

52

Tekijä: Taru Koskelo

53

Kahdeksan kuvan Ilmeet ja eleet järjestelmä

Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen

Sarjakuvani teemana on kahdeksan kuvan järjestelmä, johon kuuluvat erikoislähikuva, lähikuva, puolilähikuva, puolikuva, laaja puolikuva, kokokuva, laaja ko

kokuva ja yleiskuva. Mallia

halunnut korostaa tätä omassa sarjakuvassani mahdollisimman äänettömällä kerronnalla ja tuoda tarinani eloon enemmän ilmeillä ja eleillä.

JASMINA SAUKKONEN

käytetään sarjakuvien lisäksi esimerkiksi elokuvissa. Kahdeksasta kuvasta olen käyttänyt aina-

Sarjakuvan yleisen tyylin yksinkertaisuuden ja

kin erikoislähikuvaa, lähikuvaa, puolikuvaa, laa-

tekstin vähyyden takia käytin hahmollani paljon

jaa puolikuvaa ja laajaa kokokuvaa. Lähikuvia on

ilmeitä kuvaamaan mielentiloja ja reaktioita.

eniten, sillä niillä on mukava tuoda esiin hahmo-

NOORA KUHA

jen yksityiskohtia, esimerkiksi hampaita tai silmiä. Malleista käytetään lyhenteitä ELK, LK, PLK, PK, LPK, KK, LKK ja YK. Lyhenteet helpottavat esimerkiksi ohjaajan työtä elokuvantuotannossa.

TIINA KANTOMAA

Pienen taikuripojan tarinassa hahmot ovat yksinkertaisia ja jokainen ruutu tarjoaa hyvin vähän taustaa tai muuta katseltavaa. Näin kaikki huomio keskittyy hahmojen ilmeisiin ja eleisiin. Sarjakuvassa juuri nämä ovat tärkeimpiä elementtejä kertomaan lukijalle miltä hahmoista tuntuu. Onko hän vihainen, iloinen, surullinen, säikähtänyt, pe-

Kuvakoot/leikkaus

loissaan vai tunteeko hän inhoa. Näitä kuutta pe-

Erilaiset kuvakoot sarjakuvassa ovat tärkeitä,

Lisäämällä mukaan kehon liikkeitä, välittyy luki-

koska ne pitävät kerronnan mielenkiintoisena ja

jalle oikea tunnelma. Ilmeitä voi opetella piirtä-

rytmittävät sarjakuvaa mukavasti. Varsinkin pi-

mään katsomalla mallia omista kasvoistaan peilin

demmät tarinat olisivat todella tylsää luettavaa,

kautta, vaikka piirtäessä tyylistä riippuen kasvo-

jos kaikki ruudut olisivat samasta kuvakulmasta.

jen piirteitä on mahdollisesti yksinkertaistettu ja

JENNY AUNOLA

ilmeitä korostettu.

Sarjakuva En juurikaan kuvannut karikatyyriä työssäni. Sarjakuvassa on hieman eri ilmeitä, mutta suurimmaksi osaksi työssä ilmeni perspektiivin käyttö ja hahmojen eri asennot.

Sarjakuvan piirsin Adobe Flashillä, koska sillä oli helppo luoda sarjakuvatyyliset selvät viivat ja värit.

SAKARIAS BOZKURT

rustunnetta yhdistelemällä pystyy luomaan hahmonsa kasvoille valtavan kirjon erilaisia tunteita.

VIIVI PUKKILA

Valot ja varjot Varjot ja valot ovat oiva tapa luoda tunnelmaa, ja siihen yleensä niitä itsekin käytän. Halusin sarjakuvastani värillisen, joten monien erilaisten varjojen sijaan päätin leikitellä eri väreillä, joiden avulla loin vaikutelmia varjoista, ja lisätä tunnelmaa sekä tuoda esille hahmojen siirtyminen tilasta toiseen.

SAANA SAARI

54

Liike

Keep it simple stupid!

Liike sarjakuvissa on tärkeää, sillä liikkeen avulla hahmoihin saadaan lisää elävyyttä. Liikkeen

Sarjakuvan tyyli on usein pelkistetty, mutta

vaikutelma luodaan: vauhtiviivoilla, ruudun som-

leikkisä. Ruudun koko vaikuttaa paljon siihen

mittelulla, hahmojen liikesuunnilla, sivusommit-

kuinka selkeä tyylin kannattaa olla. Pelkistäessä

telulla ja ruutujen muodoilla. Sarjakuvassani olen

asiat pyritään usein ilmaisemaan yksinkertaisilla

tuonut hahmoihin lisää elävyyttä vauhtiviivojen

viitteillä, kuten vauhtiviivoilla, ruutu- sekä kuva-

ja hahmojen liikesuuntien avulla.

kokojen muutoksilla.

LAURI GULLSTEN

JULIA KÄRNÄ Sarjakuvassa asentojen ja ruutujen dynaamisuus vaikuttaa liikkeen tuntuun. Toimintaa voi myös hi-

Sarjakuvan rytmi

dastaa dialogin pituus, eli teksti kannattaa pitää

Erilaisia kuvakokoja ja leikkauksia käyttämällä

NANA YLI

mahdollisimman vähäisenä näiden kohtausten aikana.

voi muuttaa sarjakuvan rytmiä. Suunnitellessasi sarjakuvaa muista välillä asettua lukijan ase-

Liike antaa sarjakuvassa merkityksen kaikelle:

maan. Nopeilla muutoksilla esimerkiksi laaja-

hahmon aikeille, taidoille, luonteelle sekä juonen

kuvasta lähikuvaan saadaan aikaan vauhdikas

kululle. Lukija tulkitsee liikettä kuvissa jopa ilman

kerronta. Pienemmillä muutoksilla taas voidaan

puhekuplia, joten sen luominen on yksi tärkeim-

pidentää ja hidastaa kerrontaa. Valitsin omaan

mistä osa-alueista sarjakuvaa piirrettäessä. Sar-

sarjakuvaani hitaamman kerronnan, mutta py-

jakuvissa liike perustuu realistisuuteen, mutta

rin piristämään sitä erilaisilla kuvakoon muu-

sitä liioitellaan tarkoituksellisesti. Hahmon per-

toksilla. Rytmitä jokainen sivu sellaiseksi ko-

soonallisuutta voi myös korostaa tämän ominta-

konaisuudeksi, joka saa lukijan kääntämään

keisella tyylillä liikkua. Yksinkertaistus ja selkeät

sivuja tarinan loppuun asti!

linjat rytmitettynä oikein tekevät sarjakuvasta

TARU KOSKELO

miellyttävän lukea ja katsoa.

SANNI TURPEINEN

Sommittelu Sarjakuvassa hyvä sommittelu on tasapainoinen,

lukija tietää missä mennään ruutujen vaihtues-

jotta lukukokemus on miellyttävä. Kuvien som-

sa. Toisen sivun tapahtumat ovat sommiteltu niin

mittelun on myös hyvä olla luettavuuden kannal-

että yhdessä ruudussa näkyy kaukana tapahtuvat

ta johdonmukainen sekä sopivan vaihteleva, jotta

asiat, sekä hahmojen reaktiot niihin. Paljon infor-

teos on mielenkiintoinen lukea ja katsoa.

maatiota, jotta tarina ehditään kertoa kahdeksas-

Omassa sarjakuvassa ensimmäisen sivun tapah-

sa ruudussa, muttei liikaa, jotta tasapaino säilyy.

tumat sommittelin niin että kuvakulmissa on vaih

JUHO PURANEN

telua, mutta samalla toistuvia elementtejä, jotta

55