EKOTEHOKKUUS

Ekotehokkuus tarkoittaa hyödykkeiden ja palveluiden tuottamista resursseja säästäen ja negatiiviset ympäristövaikutukset minimoiden.

Tätä politiikassa ja teollisuudessakin käytettyä ideaa voidaan soveltaa myös asumiseen. Kodin ekotehokkuuden parantaminen on keino esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, sillä asuminen on merkittävä osa jokaisen ympäristöjalanjälkeä. Fiksujen valintojen, kehittyvän teknologian ja kohtuullistamisen myötä ekotehokkuus ei kuitenkaan tarkoita askeettisuutta vaan säästeliästä ja kestävää asumista.

Ekotehokas asuminen lähtee siitä, että kodissa ei ole ylimääräistä asuinpintaalaa, jonka vaikutukset kertaantuvat muiden tekijöiden kohdalla. Asuinneliöiden ohella tärkein yksittäinen asia on energia – mistä se tulee, kuinka paljon sitä kuluu ja miten tehokkaasti sitä käytetään. Lisäksi kodin ekotehokkuutta määrittävät aina rakennusvaiheesta arjen asumiseen kaikki valinnat materiaalien, laitteiden, lämmitystavan, veden kulutuksen, pintojen, esineiden elinkaaren ja korjattavuuden, eristyksen, pihan sekä kierrätyksen ja jätteiden käsittelyn suhteen.

Jokainen voi siis vaikuttaa asumisensa ekotehokkuuteen ainakin jollakin tavalla, esimerkiksi säästämällä energiaa, suosimalla kestäviä ja kierrätettyjä kalusteita tai huomioimalla luontoarvot kotipihassa. Omaa kotia laajemmin ekotehokkuutta voi lisätä muun muassa edistämällä sen toteutumista omassa taloyhtiössä.