__MAIN_TEXT__
feature-image

3 minute read

VASTARINTA KUULUU ASIAAN Sari Nevanlinna

Sari Nevanlinna

VASTARINTA KUULUU ASIAAN

HELSINGIN SATAMA OY:N MATKUSTAJALIIKENTEEN LIIKETOIMINTAJOHTAJA SARI NEVANLINNA ON TOTTUNUT SIIHEN, ETTÄ JOKU ON USEIN ERI MIELTÄ. VAIKKA HÄNEN TEHTÄVÄNSÄ ON KEHITTÄÄ JA PARANTAA, TARKOITTAA SE MUUTOSTA, JOTA EI OLE AINA HELPPO OTTAA VASTAAN.

TEKSTI MAARIT KESTI

”15 vuoden työurallani mikään uudistus ei ole mennyt läpi niin, etteikö ihmiset niitä kyseenalaistaisi ja haastaisi, ovatko muutokset ylipäätään tarpeellisia, hän sanoo.

Nevanlinna kuitenkin ymmärtää, miksi muutos aiheuttaa vastarintaa. Siksi, että toimintatapojen – ja mallien muuttaminen, vanhasta poisoppiminen, on hankalaa – jo mukavuudenhaluiset aivomme pistävät vastaan – ja siksi, että muutos voi pelottaa. – Ihminen voi pelätä, oppiiko uusia asioita yhtä nopeasti kuin muut tai oppiiko ylipäätään. Hän voi myös miettiä, että mitä jos en olekaan enää relevantti tai tärkeä tekijä. Pelko on yksi merkittävin asia, mistä vastarinta nousee.

Hän huomauttaa, että usein muutoksessa on myös kyse vallasta ja valtasuhteiden muuttumisesta, jossa kaikki eivät ole voittajia.

Muutos ja muutosjohtajuus saatetaan helposti mieltää negatiiviseksi. Nevanlinna muistuttaa, että muutosjohtajan palkkaaminen yhtiöön ei aina tarkoita yt-neuvotteluita ja työpaikkojen menettämistä. Hänet on palkattu kehittämään eikä pilkkomaan yhtiötä palasiksi. – Silti minäkin olen urani aikana törmännyt kaikkiin muutosvastarinnan ilmentymiin, mitä voi olla, hän sanoo.

SARI Nevanlinna napattiin Helsingin Satamaan vuoden 2018 lopulla headhunterin avulla. Sitä ennen hän työskenteli Finnairilla liiketoimintajohtajana, vastuunaan lisäpalveluliiketoiminta, eli kuluttajille lentolipun lisäksi suunnattujen palveluiden kehittäminen.

Helsingin Satamassa hänen tehtävänsä on kehittää satamaalueita ja terminaaleja asiakasystävällisemmiksi, kuten lentokentät ja isot juna-asemat jo ovat. – Työ alkoi ihan siitä, että määrittelimme uusiksi, kuka on sataman asiakas. Aikaisemmin se on ollut vahvemmin vain varustamo, kuten Viking Line, TallinkSilja tai Eckerö, mutta kyllähän se asiakas olen minä ja sinä, kuka tahansa matkustaja.

Pelko on yksi merkittävin asia, mistä vastarinta nousee.

Matkustajia ajatellaankin yhtiössä nyt ihan uudella tavalla. Nevanlinna on juurruttanut taloon ajatuksen siitä, että satamasta lähteminen tai sinne tuleminen on osa matkaa – kokonaiselämystä. Siksi myös matkustajaterminaaleilla ja niiden palveluilla on iso merkitys. – Meillä on käynnistetty paljon hankkeita. Kun puhutaan terminaaleista ja infrasta, ne eivät itsestään muutamassa kuukaudessa rakennu. Hyvässä vauhdissa meillä on Katajanokan terminaalin kasvojenkohotus. Siellä uudistetaan muun muassa pinnat ja wc-tilat. Sinne tulee muun muassa elämysseinä, uudistetut kahvilapalvelut, pankkiautomaatti ja Postin pakettiautomaatti. Ajatuksena on, että terminaalin uudet palvelut hyödyttäisivät myös Katajanokan asukkaita.

Myös Länsiterminaalia kehitetään. Sinne rakentuu esimerkiksi moderni pysäköintiratkaisu. Terminaaliin on myös haettu uusia kumppaneita virkistämään palvelutarjontaa muun muassa testaamalla loungea kanta-asiakkaille ja pop-up myymälöitä. – Olemme kokonaisvaltaisesti pyrkineet miettimään, mitä matkustajat haluavat. Ja meidän kaiken tekemisen ytimessä on data, kuten NPS, segmentointi ja matkustajatyytyväisyysmittarit.

Nevanlinna on saanut reilussa vuodessa paljon aikaan. Matkustajille muutokset ovat myönteisiä, mutta kaikki eivät katso myllerrystä hyvällä. Nevanlinna kuitenkin huomauttaa, että muutosta tapahtuu koko ajan, vaikka itse ei sitä haluaisi. Maailma muuttuu, ilmasto muuttuu, ihmiset muuttuvat. Satamienkin on muututtava, jotta ne palvelevat asiakkaita myös tulevaisuuden toimintaympäristössä kestävällä tavalla.

Silti kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat Nevanlinnan mukaan tervetulleita. – Itse uskon siihen, että asiat jalostuvat, kun ne törmäävät ja niistä debatoidaan. Jos olisi tosi herkkä ihminen, niin ehkä tällaisessa tehtävässä ei pärjäisi, missä vastustaminen on ihan normaalia.

Hänen mukaansa muutosjohtajan tehtävä on omiaan heille, jotka pystyvät nopeaan tahtiin tuomaan selkeyttä epämääräisiinkin asioihin ja tilanteisiin. Nevanlinna korostaa myös ihmislähtöistä tapaa lähestyä muutoksia. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijät otetaan mukaan muutokseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – En usko, että pelkkänä asiajohtajana voi tehdä pitkällä aikavälillä hyvää tulosta, hän pohtii.

Nevanlinnan mukaan ihmisten johtaminen on tänä päivänä paljolti sitä, että johtaja tuntee tiimiläisensä ja tietää, miten heitä motivoidaan työskentelemään entistä paremmin. Erot hyvien ja huonojen johtajien välillä syntyvätkin siitä, miten ymmärtää ihmisiä ja syitä ihmisten käyttäytymisen taustalla. – Tulevaisuudessa johtajilta vaaditaan entistä enemmän diversiteetin ymmärtämistä. Esimerkiksi milleniaaleilla on täysin erilaiset tarpeet kuin aiemman sukupolven edustajilla.

Johtajan pitää myös olla joustava, mutta samalla suoraselkäinen ja oikeudenmukainen. Yksilön pitää antaa olla yksilö, mutta tiimejä pitää pystyä johtamaan kokonaisuuksina. – Johtajuuteen liittyy välillä keskenään hyvinkin ristiriitaisia odotuksia.

JOHTAJANA voi joutua ristiriitaisten odotusten, aggressiivisen palautteen ja vastuun puristukseen. Miten siitä kaikesta selviää? – Itse olen viime vuosina käyttänyt erilaisia mentorointipalveluita ja valmentajia. On tärkeää, että itsellä on peilejä ja palloseiniä, joiden avulla voi tarkastella omaa toimintaansa. Työelämässä tulee vastaan paljon vaikeita tilanteita, joten niistä on hyvä puhua luottamuksella ammattilaisten kanssa, eikä jäädä yksi pyörittelemään niitä.

Nevanlinna painottaa myös palautumisen, kuten unen ja harrastusten, sekä asioiden äärelle pysähtymisen merkitystä.

Vaikka muutosjohtajan paikka on kova, viihtyy Nevanlinna työssään. – Tärkeintä työssä on merkityksellisten asioiden parissa työskentely ja tulosten aikaansaaminen ihmisten osaamisen kehittymisen kautta. Aika harvassa ovat ne toimialat tai työpaikat, joissa voi pysyä paikoillaan ja olla silti relevantti ja menestyvä, hän huomauttaa.

Sari Nevanlinna voitti vuonna 2019 Suomen Nuorkauppakamareiden järjestämän Vuoden nuori johtaja -kilpailun.