JOHTAJA 3/2022 - Lehti rohkeille ja vastuullisille huomisen johtajille

LEHTI ROHKEILLE JA VASTUULLISILLE HUOMISEN JOHTAJILLE

PÄÄKIRJOITUS 4 Simo Rokka: Tervetuloa kolmannen lehden pariin TABUA MURTAMASSA 6 Kyyneleitä ja murehtimista sunnuntaisin – miltä huono johtaminen oikeasti tuntuu? STRATEGIATYÖRYHMÄ KAMARIEN TUKENA 8 JCI EUROPEAN CONFERENCE 2024 OULU FINLAND 10

DIGIAJAN PÄÄTÖKSENTEKOA 13 Kumppani: Hejmo

TULEVAISUUDEN URA JA JOHTAJUUS 15 Kumppani: WorkPilots

VASTUULLINEN TALOUDENHALLINTA EI OLE VAIN SANAHELINÄÄ 16 Kumppani: Sortter

ETSITKÖ TÖITÄ TAI TEKIJÄÄ? 20 Kumppani: EXE Headhunting Part of Bolt

ÄLÄ SYÖKSY DIGI EDELLÄ PUUHUN – JOHDA ASIAKASKOKEMUSTA KOKONAISVALTAISESTI 21 Kumppani: Rastor-instituutti

SANANVAPAUTTA VAI SANAHELINÄÄ? 22 Haastattelussa toimittaja Ivan Puopolo ja juristi Mikko Laapas

ONNEA KESKUSLIITTO 2023! 25

TUKENA 26 Suomen Senaatti kamarien tukena

JCI LUKUPIIRI 27 Intoa vastuullisuuden edistämiseen

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Laura Pullinen VIESTINTÄJOHTAJA Simo Rokka TOIMITUS Satu Kontio, Heikki Liukkonen, Laura Pullinen, Miia-Tatjaana Salakka, Eeva Välikangas TAITTO Ville Kujansuu PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Antti Filpus, Sini Havukainen ja Riku Happonen KANNEN KUVA Juhani Perälä

KEHYSTYSKELPOISIA

JOHTAJIA 2022

TEKSTI: LAURA PULLINEN, KUVA: HELENA PENNINKANGAS

Lehden kolmannen numeron kansitaiteilija on Juhani Perälä. Polku tähän hetkeen on ollut pitkä tarina kerrottavaksi. Taiteilijan teoksia on ollut esillä muun muassa Provinssirockissa vuonna 2019.

– Taiteeni on esittävää, vitaalia ja olevaisesta rakentuvaa. Pyrin tuomaan maailmaan rakkautta, vaikka välillä se tuntuu vaikelta, Juhani tiivistää.

Inspiraationsa taiteilija etsii väreistä, muodosta, improvisaatiosta ja taiteesta.

– Rakastan luoda kaaoksesta kaunista.

Johtajan kanneksi valikoitunutta teosta toimitus tulkitsi harhaanjohtajaksi. Taiteilija itse on omasta tulkinnastaan epävarma. Jokainen voi tulkita viime kesänä syntynyttä teosta parhaaksi katsomallaan tavalla.

– Teos syntyi aika spontaanisi, en oikein tiedä, mitä se yrittää sanoa, hän kertoo.

Juhanin teoksiin pääsee tutustumaan taiteilijan studiolla Jokioisissa. Taiteilijan töihin voi tutustua myös somessa: Instagramista Juhanin löytää @juhaniperalaofficial ja Facebookista sivulla Juhani Perälä Art.

Tämän vuoden JOHTAJA-lehdet ovat suorastaan kehystyskelpoisia! Haluamme tänä vuonna nostaa lupaavia nuoria taiteilijoita esiin JOHTAJA-lehden kansissa.

Tiedätkö nuoren taiteilijan, jonka käsialaa haluaisit nähdä Johtaja-lehdessä? Tai oletko se sinä itse? Vinkkaa meille! Voit lähettää vinkin potentiaalisesta kansitaiteilijasta osoitteeseen aineisto@jci.fi

LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ

Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.

Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.

VIESTI TIIMISI ROHKEAKSI

Vastikään julkaistun Johtajuusbarometrin mukaan joka viides yhdistää vuorovaikutukseen ja viestintään liittyvät ongelmat huonoon johtamiseen. Viestinnän ja johtajuuden yhteys on siis kirkas. Johtajuus on viestintää ja viestintä usein johtamista. Ja sehän me jo tiedämmekin, että viestintä on siitä viheliäinen laji, että sehän epäonnistuu aina. Paitsi vahingossa.

Tämän lehden teema on harhaanjohtaja. Toisin sanoen lehden sivuilta löydät näkemyksiä viestinnästä ja johtamista, hyvästä ja huonosta. Sanoilla on väliä. Sillä miten puhumme ja kirjoitamme. Väliä on myös sillä, miten tämän kaiken teemme – ilmeillä, eleillä, asennoilla. Usein eniten saattaakin merkata se, mikä jää sanomatta. Tiedät varmasti tunteen, kun olet osana keskustelussa tai kokouksessa, jossa selvästi osa ryhmästä tietää enemmän kuin muut. Näiden tilanteiden jälkeen on helppo alkaa epäillä kaikkea. Ja kun epäilyksen siemen on kylvetty, kasvaa se kastelemattakin.

Epäluottamus on myrkkyä yhteisölle. Yhteisössä kuin yhteisössä tulisikin pyrkiä avoimuuden maksimointiin. Johtajan rooli on toimia esimerkkinä, mutta vastuunpalanen vuorovaikutuksessa on meillä kaikilla.

Tieto on valtaa, ja tiedon jakaminen viestintää. Lopulta on kyse vallankäytöstä – johtamisesta. Johtajuusbarometrinkin mukaan psykologinen turvallisuus ja viestintä koetaan olevan vahvasti sekä johdon että työntekijöiden vastuulla. Ja tulevaisuuden johtajan tehtävä on luoda turvallinen ja innostava yhteisö koko tiimille, olipa kyse työyhteisöstä tai vaikka kamariprojektista.

Avoimuus lisää luottamusta. Ja mikä taas syntyy luottamuk sesta? Rohkeus. Rohkeus tehdä, onnistu ja mokata. Viestinnässäkin.

LAURA PULLINEN PÄÄTOIMITTAJA

Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Seuraavan lehden teema on harhaanjohtaminen ja viestintä. Haluaisitko tarjota juttua lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi

TERVETULOA VUODEN KOLMANNEN LEHDEN PARIIN!

Tämän lehden sivuilla löydät tietoa yhteistyökumppaneistamme, tarinoita erilaisista johtamistilanteista sekä viimeisillä sivuilla komeilee uuden verkkokauppamme mainos.

Lehti edustaa Nuorkauppakamareiden vuoden kolmatta teemaa Harhaanjohtaja. Onko harhaajohtaminen väärin vai strategisesti jotenkin oikein? Mitä on harhaanjohtaminen? Siihen saattaa törmätä muun muassa urheilussa, työpaikalla tai navigaattorin opastaessa uusiin paikkoihin. Eniten näkyvillä on kuitenkin ollut viime päivinä internetissä levitetty disinformaatio sekä valeuutiset, informaatio jonka todenperäisyyttä tai lähdekriittisyyttä ei pystytä helposti varmistamaan.

Miten nykypäivänä kirjoitetun tekstin todenperäisyys varmistetaan, tekniikoita on monia. Ikävää on se, että jokaista materiaalia ei tarkisteta ja kirjoittaja voi alitajuisesti rekisteröidä ja lainata toisten ajatuksia, muodostaen niistä oman juttunsa. Jutun pohja idea saattaa syntyä vaikkapa illallisella viereisestä pöydästä kuullusta keskustelusta, huhusta.

Mutta me, olemme tämän julkaisun tiiminä pyrkineet kertomaan asiat niin faktaperäisesti kuin vain mahdollista.

Tänä päivänä kirjoitetun, kuullun tai nähdyn uutisen todenperä on vaikea todistaa, on siis informaation kokijan omalla vastuulla, miten asiat luetaan ja ymmärretään. Medialukutaito on mediakasvatuksen myötä monella nuorella jo hienosti hallinnassa, mutta osalla se vielä antaa mahdollisuuden siihen, että

päähän kaadettu tieto luotettavasta lähteestä kuten internetistä on faktaa, eikä asiaa sen enempää analysoida.

Maailmasta varmasti löytyy myös johtajia, jotka eivät luontaisesti ole syntyneet johtajiksi tai edes opetelleet siihen. Osalla saattaa olla oma luja tahto johtaa kaikkea, vaikka siihen ei olisi edellytyksiä. Miettikääpä tilannetta, kun heidän pitää vastata nopeasti oikein asioihin, jotta uskottavuus säilyy ja ainut hankittu tieto on lähtökohtaisesti paikasta, jonka todenperää ei pystytä varmentamaan. Syntyy lumipalloefekti, jota on vaikea pysäyttää.

Nuorkauppakamarilaisilla on dynaa miset maailmanlaajuiset verkostot, joiden kautta opitaan kokemaan asioita eri kult tuurien sekä ajattelutapojen kautta. Myös Suomessa meillä on aktiivinen ja nopeasti reagoiva jäsenistö, joka vuosittain järjes tää yhteisiä paikallisia- alueellisia- sekä kansallisia koulutuskokonaisuuksia. Koulutukset tapahtuvat projektiluon toisina eri järjestäjien toimesta. Kama ritoiminta tai projektit eivät tavoittele rahallista tulosta, vaan palkkio toimin nasta maksetaan onnistumisena – tai epäonnistumisena. Tämä arvokas palkkio

on se, joka auttaa menestymään työelämässä. Väistetään sudenkuopat siinä, mihin kamari projektissa rysähti, opetellaan kokemaan muut ihmiset arvokkaina persoonina, huomioidaan ympäristö yhtä hyvin kuin horisontti. Sekä ollaan johtaja ja johdettava, siellä missä tarvitaan – vinkataan oikea suunta niille, joita on saatettu harhaanjohtaa.

Antoisia lukuhetkiä!

SIMO ROKKA VIESTINTÄJOHTAJA 2022 SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT

TABUA

MURTAMASSA:

Kyyneleitä ja murehtimista sunnuntaisin

– miltä huono johtaminen oikeasti tuntuu?

Jopa 90 % Suomen Nuorkauppakamareiden julkaiseman Johtajuusbarometrin vastaajista oli kokenut huonoa johtamista. 64 %:lle se oli aiheuttanut työhyvinvointiin liittyviä vaikutuksia. Johtaja-lehti halusi selvittää hiukan tarkemmin, miltä huonon johtamisen vaikutukset näyttävät huonoa johtamista kokevan perspektiivistä. Kävimme kymmenen anonyymia keskustelua aiheesta.

Yksinäisyyden tunne ja selviytymistaistelu, joka valuu vapaalle Huono johtaminen on ilmiö, joka aiheuttaa vakavasti otettavia lieveilmiöitä heijastuen niin yrityksen taloudelliseen tulokseen kuin työntekijöiden ja heidän lähipiirinsä hyvinvointiin. Kokemuksia kuvattiin muun muassa seuraavasti

“Johtaja keskittyi lähinnä oman asemansa pönkittämiseen, mikä teki asioista hankalampia ja jätti työntekijät oman onnensa nojaan. Pomon tapa sanoa ‘palataan tähän myöhemmin’ oli jo sisäpiirin vitsi, joka tarkoitti ettei mainittuun asiaan ollut aikomustakaan puuttua. Samaan aikaan saimme kokoajan lisävastuuta, eikä se koskaan näkynyt palkassa.”

“Tuli tunne, että olisimme työkavereiden kanssa osanneet organisoida paremmin työt niin, että jatkuvaa kiirettä ei olisi syntynyt. Keskustelu esihenkilön kanssa oli mahdotonta, eikä omaa työtä ollut mahdollista kehittää tai järkeistää:

vastaus oli usein vain ‘näin meillä toimitaan’, mikä johti alisuorittamiseen niin omalla kuin muidenkin kohdalla.”

“Muutuin välinpitämättömäksi, mutta samaan aikaan työt seurasivat vapaalle, enkä jaksanut tehdä mitään.”

Huonoa johtamista ei ole aina helppo tunnistaa “Huonoon johtamiseen ikään kuin ehdollistuu, että näin se menee. Tilanteeseen havahtuu vasta, kun kokee jotain päinvastaista tai joku muu kysyy, että mitä helvettiä.”

Moni kertoi epäilleensä omia tuntemuksiaan useastikin, myös sen jälkeen kun olivat ymmärtäneet olevansa tekemisissä huonon johtajan kanssa. Tietyt erityisen ikävät tilanteet tai toistuvat epätoivoa, pahaa oloa ja voimattomuutta aiheuttavat toimintamallit sekä muiden reaktiot toimivat kivuliaina ankkureina todellisuudessa.

“Kyllä mä useammin kuin kerran itkin kehityskeskustelujen jälkeen. Mulle

esimerkiksi kerrottiin, ettei musta ole tälle alalle – ja silti hän oli palkannut mut tänne hyvää hyvyyttään.”

“Se alkaa syödä uskoa omaan osaamiseen. Yrität parhaasi saatavilla olevalla tiedolla ja ohjeilla, ja silti sinulle naljaillaan, huudetaan ja haukutaan siitä, miten asiat tehtiin väärin, vaikka yrität parhaasi. Pahimmillaan eilen ohjeistettiin tekemään näin ja huomenna olisi maagisesti pitänyt ymmärtää toimia juuri päinvastoin.”

“Lomat ja viikonloput menivät murehtiessa, että pitää palata töihin. Sunnuntait olivat pahimmat ja kuluivat lähinnä siinä, että yritti unohtaa huomisen. Se tuntui painona rinnassa ja kun lopulta ilta tuli aloin usein itkeä yrittäessäni pysäyttää ajan.”

Tabuun ei ole helppo koskea Ongelman ytimessä näyttäisi näissä keskusteluissa olevan kokemus siitä, ettei johtaja pysty kohtaamaan alaisiaan ihmi-

TEKSTI: MIIA-TATJAANA SALAKKA

senä tai pahimmillaan tunnista, miten oma toiminta voi kyseenalaistaa jopa ihmisarvon kokemuksen:

“Tämä ihminen varmasti aidosti kuvitteli, että jos hän toteuttaa hyvän johtajan ominaisuuksia listana, hän on silloin hyvä johtaja. Mutta ei se auta, jos hän ei pysty ottamaan vastaan palautetta siitä miten hänen toimintansa välittyy alaspäin. Tämä jännite aiheutti jatkuvaa pelkoa siitä, että jos hän saa kuulla ajatuksistani, niin mitä sitten tapahtuu.”

“Mä olin tullut töihin ja pian aloimme työkaverin kanssa epäillä liittyneemme vahingossa kulttiin. Johto oli kaikessa oikeassa ja työn tekemisen tarkoitus oli miellyttää heitä: Asiakkaiden ja työkavereiden kanssa piti puhua vain tiettyjä sanoja käyttäen. Kun toimari soitt,i asiakkaat piti jättää palvelematta ja vastata hänelle. Samaa projektia tekevien työkavereiden kanssa ei saanut kommunikoida suoraan. Uusia työntekijöitä kiellettiin puhumasta kenellekään

tauolla ja käskettiin syödä lounas jossain nurkassa yksinään… Asioista ei yksinkertaisesti voinut keskustella. Jos yritit, ääni kohosi ja kun yritit tarpeeksi monta kertaa, sait potkut.”

“Johtaja on hierarkisessa asetelmassa ylempänä ja häntä pidetään usein koskemattomana. Tällöin keskustelua ei pidetä välttämättä edes vaihtohehtona, vaan ainoat vaihtoehdot ovat joko sietää tilannetta tai lähteä. Moni pelkää varmasti työpaikkansa puolesta, eikä uskalla nostaa aihetta keskusteluun muuten kuin työkavereiden kanssa.”

“Esihenkilöllä on se tietty valta-asema. Jos se ihmissuhde on sellainen, jossa et voi puhua avoimesti, niin kyllä se tukkii suun aika tehokkaasti.”

Kun aiheesta puhutaan siitä kuulevat yleensä lähimmät ystävät, tilanteen samoin kokevat työkaverit ja toisinaan terveydenhuollon ammattilaiset, mutta keinoja tehdä tilanteelle jotain ei välttämättä siltikään löydy.

“Puhuin kavereiden ja työkaverin lisäksi psykologin kanssa, mutta totesimme pian yhdessä, ettei tässä ole mitään tehtävissä. Kävin myös puhumassa HR:n kanssa, mutta HR tuntuu aina olevan yrityksen ja esihenkilön puolella, toisin kuin yleensä luullaan. Se ei edusta yksittäistä työntekijää.”

Kun viimeisenä kysyttiin pitäisikö aiheesta puhua enemmän julkisesti, “pitäisi” oli yksimielinen vastaus. Miten? Se oli vaikeampi kysymys. Se, että ihmiset kuulevat voimaannuttavia tarinoita ja oppivat tunnistamaan ja sanoittamaan tilanteen, ei yksinään ratko koko ongelmaa. Jotta huono johtajuus tabuna saadaan murrettua, pitäisi kuulla myös niitä rohkeiden johtajien tarinoita, joissa palautetta onkin opittu ottamaan vastaan ja kasvettu omista peloista yli tai opittu tunnistamaan kuinka suuri vaikutus pienillä inhimillisillä asioilla on.

Jyväskylän Nuorkauppakamarissa on vuoden aikana tehty aktiivista toiminnan kehittämistä ja strategian uudistamistyötä. Kuvassa Jyväskylän Nuorkauppakamarin jäsenistöä Strategiapäivänä laadittujen ideataulujen äärellä toukokuussa.

STRATEGIATYÖRYHMÄ KAMAREIDEN TUKENA

TEKSTI: EEVA VÄLIKANGAS

Niin työelämässä kuin paikallisten kamareiden toiminnan kehittämisessä, tunnistetaan tavoitteellisen tekemisen ja yhteisten päämäärien merkitys onnistumiselle ja hyville tuloksille. Harrastusorganisaatiossa strategiatyöhön saattaa liittyä monenlaisia haasteita – ihmisten vaihtuessa suunta on saattanut unohtua, muuttua epäselväksi tai koko strategia on voinut unohtua pöytälaatikkoon tai se on jäänyt jopa tekemättä. Kun ei tiedetä tai muisteta minne yhteisen matkan tulisi johtaa tai miten toimimalla on mahdollista päästä perille, on ihmisten osallistaminen ja innostaminen haastavaa. Mikäli tunnistat kamarissasi näitä haasteita, ei ole kuitenkaan syytä huoleen. Haasteiden selättämisen ensimmäinen askel on niiden tunnistaminen.

Kamarieiden yksilöllisiin tarpeisiin halutaan vastasta Suomen Nuorkauppakamareiden strategiatyöryhmä on koko jäsenistön palveluksessa. Ryhmä tarjoaa koko jäsenistölle mahdollisuuksia rikastuttaa ajatteluaan ja kehittää henkilökohtaista strategiaosaamistaan sekä auttaa kamareita erilaisissa strategiaan ja strategiaprosesseihin liittyvissä kysymyksissä. Ryhmä antaa panoksensa myös JCI Finland LABsien ja TalentPoolin toimintaan sekä sparraa keskusliittoa.

Strategiatyöryhmän puheenjohtaja Sami Nummela kertoo, että kaikkiin strategiatyöryhmän jäseniin voi ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä ja monenlaisissa tilanteissa.

– Kamareiden tarpeet ovat erilaisia, ja alueiden strategialähettiläiden tavoite on vastata kamareiden yksilöllisiin tarpeisiin. Työryhmän avulla on saatavilla apua ja osaamista laaja-alaisissa kysymyksissä, kun vaikkapa strategian parissa työskentelevien kamarilaisten yksilösparraamiseen, puheenjohtaja summaa.

Käytännössä työryhmän kautta on saatavilla apua aina toimintaa ohjaavien suunnitelmien laatimisesta tavoitteiden yksinkertaistukseen ja tiivistykseen, kun vaikkapa strategiseen jäsenhankintaan tai strategiseen kumppanihankintaan liittyvissä kysymyksissä.

– Kaiken toiminnan tarkoituksena on auttaa kamareita varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen suunnitelmallisella tavalla päivittäisen toiminnan kautta, täydentää Nummela.

Mielenkiintoista tekemistä myös toiminnasta itsesään Strategiatyöryhmä tarjoaa myös mielenkiintoista tekemistä aiheesta kiinnostuneille nuorkauppakamarilaisille. Alueen strategialähettilään tehtävät ovat laajaalaisia näköalapaikkoja, jotka mahdollistavat niin yhteistyön kamareiden kanssa kuin oman strategiaosaamisen laajentamisen.

– Alueen strategialähettiläiden tehtävä ei rajoitu pelkästään Suomen Nuorkauppakamareiden #huomisenjohtajuus-strategian tuomiseen osaksi meidän jokaisen arkea aluekokousten yhteydessä pidettävien työpajojen muodossa”, kertoo Nummela ja jatkaa:

– Strategialähettiläät oppivat näkemään strategiatyön keskeisiä haasteita ja löytämään näihin ratkaisuja. Nämä ovat tämän ajan työelämässäkin erittäin tarpeellisia taitoja, työtehtävistä ja ammattialasta riippumatta. Työelämässäkään ei riitä, että tiedämme mistä saamme leipämme tänään. Meillä pitää olla myös näkemys siihen, miten ruokimme itsemme tulevaisuudessa, Nummela sanoo.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN SEUDUN NUORKAUPPAKAMARI

Strategialähettiläs 2022: Sanni Kirmanen

”Työskentelystä strategialähettilään kanssa oli kamarimme strategiatyössä todella suuri apu. Sain hyviä ajatuksia itse strategiaprosessiin ja asiantuntevan sparrikumppanin kokonaisuuden läpiviemiseen. Suosittelen lämpimästi kaikkia strategiatyötä tekeviä ottamaan yhteyttä alueelliseen strategialähettilääseen!”

Eveliina Leino PRES ja strategiaprojektin päällikkö 2022

JYVÄSKYLÄN NUORKAUPPAKAMARI

Strategialähettiläs 2022: Eeva Välikangas

“Eeva auttoi meitä Jyväskylän Nuorkauppakamarin strategiaprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän järjesti meille etänä Unelmatyöpajan, oli toteuttamassa ensimmäistä strategiatyöpajaa livenä ja auttoi jatkotyöstön suunnittelussa. Jäsenistö on innostunut strategian uudistamisesta, sillä olemme kiinnostuneita suuntaviivojen määrittelystä eli haluamme vaikuttaa millaiseksi omaa toimintaa kehitämme. Strategialähettiläitä kannattaa hyödyntää kamareiden toiminnassa, kun kamari tarvitsee sparrausta strategian työstämiseen ja mahdollisia työkaluja siihen.

Koen yhteistyön ja strategiasparrauksen toimineen hyvin strategialähettilään kanssa, sillä keskustelu on ollut avointa ja strategiaan liittyvä toiminta on tukenut kamarin kasvuprosessia.”

Tino Paakkunainen IND 2022, Jyväskylän Nuorkauppakamari

JCI EUROPEAN CONFERENCE 2024 OULU FINLAND

Big news (which you probably have heard already):

JCI European Conference 2024 will happen in Oulu, Finland!

TEXT: SATU KONTIO

JCI EC 2024 will be the northernmost European Conference ever. Think of pure nature and white summer nights combined with cuttingedge technology, exciting culture and relaxed city vibes.

How did we end up with this awesome situation? With the help of few precious Jaycees (<3) Oulu’s two chambers, JCI Oulu and JCI Oulun Tervaporvarien (or Tar Valley Jaycee), were provided a chance to bid for the right to host European Conference. And we decided to make the most of this exciting opportunity to bring, for the first time ever, this huge JCI event to Northern Finland.

Within the next few months our team prepared preliminary plans, budget and a solid bid book and our bid to host EC 2024 was delivered on 1st of December 2021.

We had a pleasure to welcome Secretary General Kevin Hinn & Senior Event

Manager Mariana Arce in Oulu in March 2022. Site inspection went extremely well and both our visitors were impressed by the hospitality and warm welcome by JCI Finland, Region D and JCI Oulu & JCI Oulun Tervaporvarien.

Last June was the last step in our bidding process in JCI EC 2022 Bruges, Belgium: Hosting a cocktail event for Europe’s National Presidents and bid presentation in conference assembly. What a thrilling moment it was to receive standing ovations when Europe’s National Presidents voted in our favour.

So now it is official – We will organise European Conference in Oulu 12th-15th of June 2024. Mark your calendars because you do not want to miss this!

Our aim is to organise a first-class event with 1500+ jaycees from a broad range of countries in Europe and globally. City of Oulu’s slogan is ”A higher grade of living”. We want to explore how we can enable

leaders to achieve sustainable, higher grade of living combining themes such as nature, well-being, culture and technology. With this conference we aim to bring up the competence and excellence in Finland, Oulu, JCI Finland and Oulu’s two chambers. This project will give a unique opportunity to build networks across Europe and the whole world. Organising an event of this scale will also be a perfect learning platform for anyone interested in event production, marketing, partnerships, sales, logistics etc.

What’s next for EC-team? Something big! We are looking forward to host a national night in JCI EC 2023 Bucharest, Romania. Are you planning to join the conference? Would you like to participate in Finland night? Join our team and let’s create an unforgettable evening for European Jaycees!

MEET THE CONFERENCE ORGANISING COMMITTEE (COC)

Partnerships team

Lead Olli Remes, JCI Oulun Tervaporvarit

Our goal is to involve local companies from Oulu and Finland to introduce and highlight Finnish innovations and business life to the large international JayCee audience.

Many great innovations making our everyday lives better originate from Finland. Now it’s our opportunity to make them known across whole Europe.

Partnerships team is utilising CRM tool for lead management to follow-up the sales progress.

We already made our first large-scale partnership deal during the bidding process and since we have secured the right to organise the conference it is time to make more deals! Our team has created compelling partner packages which are currently being discussed with selected potential partner companies.

Finance team

Lead Janne Pölönen JCI Joensuu

Most important achievement for finance team at this point is the budget.

Next very important matter is planning the registration process and especially the currency of the registration fee. JCI Head Quarter ofcourse would like us to use USD whereas our priority is to use EUR in registration fees. This is one example where we can negotiate and create a solution for minimizing our financial risks.

EC 2024 will be the biggest JCI event in Finland for many years! This will be a good change for the finance oriented persons to be important members of this amazing team. We use online accounting and financial management software for this project so this is an opportunity to increase your financial management skills and be familiar with an (another) accounting platform.

Want to join EC-team?

Venues and logistics

Lead Diana Yletyinen JCI Oulun Tervaporvarit

Co-lead Jennimari Koskela JCI Oulu

The Venues and Logistics team did a lot of preparation work last spring, and the work continues now!

We are currently negotiating with the HQ hotel about the details of our contract, and are aiming to finalize it as soon as possible. The venue for Gala and the Opening Ceremony has been booked already during spring, and now we are planning venues for other events such as trainings, keynotes and the trade show.

Logistics work will start soon and we already have some great ideas!

Keynotes and trainings team

The team’s area of responsibility is the organization of EC keynote speeches and trainings, including official JCI trainings. Trade shows, public speaking competition and debate competitions are also part of the team’s responsibilities.

The team will be supplemented with manager positions. In addition, we are looking for partners, especially related to the tradeshow, keynotes and trainings. We are more than willing to hear about your ideas and tips concerning trainings, keynote topics and speakers!

The main themes are well-being, nature, culture and technology. If you or someone you know would have competence and desire to train on topics related to the themes (either in English or French) please contact Anna or Kirsi!

Events and side program

Marketing team is ready to fully jump into EC-adventure this autumn.

Hot topics are creating engaging visual concept of the conference and logo, updates on the appearance of partnership packages as well as adding details to marketing strategy.

On top of that we are planning internal marketing for recruiting team members! Are you interested or experienced in social media, marketing, graphic design? Or maybe you know some other language than Finnish or English and want to practice it, this is the opportunity you don’t want to miss, because we are establishing the team of country managers!

Join this amazing journey and seize the opportunity to network & strengthen your skills: Contact COC Director Satu Kontio, satu.kontio@jci.fi, 0409603239

We are the team whose accomplishments leave no one cold! Our team is responsible for the Gala, opening ceremony, national nights, pre and after tours, company visits and other side events. In other words, we make sure that everyone has fun during this wild experience in the EC Oulu. Our task is to leave a long-lasting imprint of Finland and Oulu on people’s hearts.

If you have an idea for a cool event, don’t hesitate to let us know! We are currently looking for a company visit manager and we accept open applications too. Recruit yourself to our team and you can make the Finnish JCI dream come true.

Marketing Lead Tamara Louis JCI Oulun Tervaporvarit Co-lead Oscar Blide JCI Oulu

Bid director Mikael Kautto JCI Oulu

Conference Director Satu Kontio JCI Oulun Tervaporvarit

Vice Conference Director Elena Oikarinen JCI Oulu

Lead Anna Poropudas JCI Oulu Co-lead Kirsi Pajamäki JCI Oulun Tervaporvarit

Lead Kati Blide JCI Oulu Co-lead Ville Similä JCI Oulun Tervaporvarit

DIGIAJAN PÄÄTÖKSENTEKOA

Johtajuus nousee usein esiin isojen kriisien yhteydessä, koska poikkeukselliset olosuhteet vaativat poikkeuksellista toimintaa. Samalla avautuu tarpeita ja mahdollisuuksia innovaatioille, joiden kaupallistaminen vaatii myös vahvaa johtajuutta.

Kun keväällä 2020 maailma sulkeutui suojautuakseen pandemialta, moni asia jouduttiin keksimään uudestaan, kuten esimerkiksi kokouskäytännöt. Vaikka digitaalisen kokoustamisen teknologia oli ollut saatavilla ja käytössä jo pitkään, olivat live-kokoukset valtavirtaa ja sen myötä sähköinen äänestäminen marginaalissa. Yllättävän moni asia oli kuitenkin välttämätöntä käsitellä suljetuissa äänestyksissä riittävän turvallisesti, ja yhtä yllättäen markkinoilla ei ollut kunnollista ratkaisua olemassa. Kunnollinen tarkoittaa tässä tapauksessa siis riittävän luotettavaa, monipuolista ja saavutettavaa.

Päätimme rakentaa kunnollisen äänestysjärjestelmän. Ensimmäinen askel oli koota yhteen tiimi, jossa on huippuosaamista kokouksien, liiketoiminnan kehittämisen ja teknologian aloilta. Järjestelmän ensimmäinen versio valmistui muutamassa kuukaudessa, ja kovan kysynnän myötä käyttäjäkokemuksia alkoi kertyä nopeasti kehitystyön tueksi. Melko nopeasti oltiin myös tilanteessa, jossa kokemuksemme etä- ja hybridikokouksista oli poikkeuksellisen kattavaa, ja asiakkaita pystyttiin auttamaan monissa kokousten järjestämiseen liittyvissä asioissa.

Hyvin varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että tätä digiloikkaa ei hypätä takaisin, vaan erityisesti hybridikokoukset tulevat olemaan merkittävässä roolissa myös pandemiavapaassa tulevaisuudessa. Näin kävi. Tämä havainto perustui siihen, että kokousten osallistumisprosentit olivat monin paikoin ennätyslukemissa, kokoukset olivat pääsääntöisesti varsin tehokkaita asioiden käsittelyn kannalta.

Nyt hybridikokoukset ovat taas jonkin verran lisääntymään päin, koska osallistujille halutaan tarjota vaihtoehtoja, ja toisaalta myös live-kokouksien avaaminen etäosallistujille on monin paikoin muodostunut uudeksi standardiksi. Hejmon työ vaivattoman ja luotettavan äänestämisen mahdollistajana jatkuu, ja sitä ollaan laajentamassa myös uusille markkinoille.

Uuden liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistäminen asettaa isot vaatimukset johtajuudelle, koska valloitettava maailma on aina käytettävissä olevia resursseja isompi. On välttämätöntä priorisoida ja edetä valittuun suuntaan rohkeasti, ja samalla hylätä monia hyviä asioita, jotta resurssit riittävät kaikkein parhaiden asioiden tekemiseen. Johtajuus vaatii päätöksiä, ja päätökset vaativat toisinaan äänestyksiä.

Hejmo – Johtajuuden asialla jo vuodesta 2020 

TULEVAISUUDEN URA JA JOHTAJUUS

Tulevaisuuden työ koostuu useasta eri palasesta ja synnyttää uusia LIIDEREITÄ.

Siirryin ”tulevaisuuden työelämään” jo vuonna 2013. Toimin samanaikaisesti oman yritykseni kautta, toimin työsuhteessa ja tein keikkoja ”itsensä työllistäjänä”. Palettiin tuli lopulta mukaan vielä WorkPilots -start-upin perustaminen, jonka johtaminen on nyt päätyöni.

Uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi haluaa itse päättää missä, miten ja milloin tekee työtä. Työelämä on murroksessa, kun perinteisten työpaikkojen rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja. Nyt on mahdollista rakentaa itselleen uudenlainen sopiva ura, joka voi koostua useista erilaisista paloista ja työn tekemisen malleista.

Murroksessa tarvitaan radikaaleja muutoksia organisaatioiden resurssointiin ja samalla myös johtajuuteen. Johtajuus ei ole ainoastaan ’johtajan’ työtä – meistä jokainen on johtaja eli L-I-I-D-E-R-I.

L – Kaikki alkaa LÄSNÄOLOSTA, olemalla läsnä eri tilanteissa, kohtaamisissa ja olosuhteissa ja havainnoida tietoisesti mitä tapahtuu sisäisesti ja ulkoisesti eikä reagoida vanhojen mallien mukaisesti.

I – Tarvitsemme myös INSPIROIVAN ISON kuvan, sen mikä on toimintamme suurempi tarkoitus, ja minkä vuoksi nousemme joka aamu töihin.

I – ITSENSÄ JOHTAMINEN alkaa itsetuntemuksesta, niin osaamisten ja taitojen kuin mielen, tunteiden ja tarpeiden osalta. Priorisoimme oikeisiin asioihin, valitsemme oikeat tavat ja saamme aikaan onnistumisia ja sen mitä olemme luvanneet.

D – DIALOGI ja yhteistyö on aitoa, arvostavaa, vastavuoroista ja empaattista kohtaamista. Se on erilaisuuden ymmärtämistä, ja uskallusta ja kykyä ilmaista omat mielipiteensä rakentavasti. Dialogi johtaa myös yhteisen ymmärryksen luomiseen.

E – EETTISYYS JA VASTUULLISUUS nousee yhä useammin esiin, kun puhutaan pitkäjänteisestä kestävästä toiminnasta. Se kattaa taloudellisten ja laillisten näkökulmien lisäksi myös ekologiset ja sosiaaliset ulottuvuudet, niin oman kuin koko arvoketjumme näkökulmasta. Miten toimimme läpinäkyvästi, reilusti, eettisesti ja oikeudenmukaisesti.

R – Mitään uutta ei synny, jollei löydy ROHKEUTTA JA MUUTOSKYKYÄ. Usein tämä tarkoittaa avointa asennetta uusille asioille ja luopumista vanhoista toimimattomista ajattelu- ja toimintamalleista, sekä myös omien mukavuusrajojen ylimenemistä ja epävarmuuden sietämistä.

I – Usein unohdamme arjen keskellä ILON JA INNOSTUMISEN merkityksen. Nämä tarttuvat myös muihin. Voimmeko kiinnittää useammin huomiota onnistumisiin ja vahvuuksiin?

Me WorkPilotsissa autamme organisaatioita löytämään ja hyödyntämään kymmeniä tuhansia LIIDEREITÄ. Alustamme avulla perinteinen rekrytointi voidaan muuttaa laajemmaksi resurssoinniksi, jossa jokainen voittaa.

Ota yhteyttä, mikäli teema ja uudenlaiset tavat tehdä töitä ja löytää osaajia kiinnostavat. 

EIJA KIVIRANTA, CEO – CHIEF ENABLING OFFICER, WORK PILOTS OY, EIJA@WORKPILOTS.COM

Powered by WorkPilots

VASTUULLINEN

TALOUDEN HALLINTA EI OLE VAIN SANAHELINÄÄ

– Sortter mukana Nuorten

Taloustaidot -projektissa

Vastuullisuus on viime vuosina noussut suorastaan trendikäsitteeksi: kuluttajan on tehtävä vastuullisia valintoja niin verkkokaupassa, kahvipakettihyllyllä, liiketoiminnassa kuin ympäristön suojelussakin. Toisaalta kuluttajat ovat myös itse tietoisia vastuullisesta toiminnasta ja osaavat tarkastella eri yritysten toimintaa kriittisesti. Siksi vastuullisuus ei saisikaan olla enää pelkkää sanahelinää, joka sopii mukavasti yrityksen etusivulle – eikä se usein sitä olekaan.

Mitä vastuulliseen talouden hallintaan tulee, ei se rajoitu ainoastaan yksittäisiin tekijöihin, vaan usealla toimijalla on tärkeä rooli: niin yksilöllä itsellään, yrityksillä kuin yhteiskunnalla ja sen muillakin toimijoilla, kuten vapaaehtoisjärjestöillä ja kansallisilla yhdistyksillä. Yksilön oma vastuu näkyy muun muassa siinä, miten tämä suhteuttaa saamansa tulot menoihin tai säästää saamiaan tuloja. Yrityksillä ja yhteiskunnan muilla toimijoilla

puolestaan on suuri rooli siinä, millaiseen talouden hallintaan he toiminnassaan kehoittavat.

Juuri tästä syystä myös kotimainen lainavertailupalvelu Sortter lähti mukaan Nuorten Taloustaidot -projektiin, jonka tärkein tavoite on käsitellä perusasioista nuorten omaan talouden hallintaan liittyen. Sortter vertailee ja kilpailuttaa pankkien ja lainanantajien lainatarjouksia asiakkaan edun mukaisesti.

Sortter ei itse myönnä lainoja, vaan auttaa asiakasta löytämään tälle edulliset lainatarjoukset. Mitä finanssialan toimijoiden vastuullisuuteen tulee, ei sitä voi liiaksi korostaa: Sortter panostaa kaikessa toiminnassaan luotettavuuteen ja vastuullisuuteen ja on aina lainaa tarvitsevan asiakkaan puolella.

Sortter mukana kannustamassa vastuulliseen talouden hallintaan Ei ole lainkaan tavatonta, että lainavertailupalvelut yhdistetään pikavippitoimijoihin, jotka suorastaan usuttavat kuluttajia

nostamaan lainaa nopeasti ja suurella korolla. Sortter tekee aktiivisesti töitä vastuullisen lainojen kilpailuttamisen eteen: Sortter on kotimainen lainavertailupalvelu, joka panostaa kaikessa toiminnassaan läpinäkyvyyteen. Asiakkaan etu on ensisijaisen tärkeää eikä siitä tingitä.

– Tehtävämme on auttaa asiakastamme löytämään tämän tarvitsema laina mahdollisimman hyvillä ehdoilla. Kaikki lainaan liittyvät kulut ovat vertailussamme helposti näkyvillä, jotta pankkien tekemien luottotarjousten vertailu on mahdollisimman helppoa, toteaa Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää.

Päätös lähteä mukaan Nuorten Taloustaidot -projektiin oli luonteva, sillä Sortter haluaa olla mukana kantamassa vastuuta siitä, millaiseen talouden hallintaan kuluttajia ohjataan. Ennen kaikkea nuorten taloustaitoihin tulee panostaa, sillä nuorissa on toden totta tulevaisuus: mitä aiemmin rahan arvoa, käyttöä ja säästämistä käsitellään, sitä paremmat eväät nuoret saavat itsenäiseen elämään. Sort-

ter haluaakin olla mukana tukemassa vastuullista, turvallista ja toimivaa talouden hallintaa jo ensiaskelista lähtien.

– Lainaa tulisi ottaa aina harkiten unohtamatta säästämisen tärkeyttä. Rahan sivuun laittaminen olisi hyvä aloittaa jo nuorena, jolloin se muodostuu tavaksi. Kun omassa taloudessa on säästöjen kautta liikkumavaraa yllättävien menojen varalle, eivät pienet ylimääräiset menot pääse stressaamaan arjessa, Huhdanpää jatkaa.

Avointa keskustelua rahasta Moni suomalainen on varmasti pienestä pitäen tottunut siihen, että raha-asiat ovat tabu eikä niistä puhuta: palkkalaskelmat pidetään visusti piilossa eikä etenkään lapsille kerrota suoraan, miksei rahaa välttämättä ole. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, etteivät nuoret opi tarpeeksi ajoissa talouden hallinnan perusasioita.

Raha-asioista tuleekin pystyä puhumaan avoimesti, sillä se luo vankan pohjan tulevaisuudelle.

Ennen kaikkea nuorille on tärkeää korostaa rahan merkitystä konkreettisesti: raha ei ole ainoastaan pankkitilillä hohtavia numeroita, joiden lukumäärän pienentyessä on aina mahdollista kääntyä ulkopuolisen rahoittajan puoleen. Tällainen huoleton suhtautuminen johtaa herkästi epärealistiseen rahasuhteeseen ja talousongelmiin. Sen sijaan rahasta tulisi puhua realistisesti.

Vanhemmilla on suuri rooli siinä, miten perheessä puhutaan rahasta: lapsen rahasuhteen kehittymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää selittää lapselle ja nuorelle jo hyvissä ajoin, mistä ja miten rahaa saa, mihin sitä kannattaa käyttää ja miten sitä voisi säästää. Ennen kaikkea vanhempien tulisi kertoa realistisesti siitä, mitä tulojen ja menojen suhde tarkoittaa.

Haastattelimme myös Sortterin omaan blogiin Anne-Mari Mansikkaa, joka toimii Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisena projektipäällikkönä Nuorten Taloustaidot -projektissa. Silloin keskustelimme erityisesti siitä, miten nuoria

voisi tukea kohti parempaa talouden hallintaa, ja Mansikka totesikin nuorten tarvitsevan tukea joka suunnasta – niin kodista, koulusta kuin yrityksiltä ja yhteiskunnan muilta toimijoilta.

Myös tässä Sortter haluaa olla mukana. Lainavertailupalvelu Sortter kilpailuttaa toki lainat ainoastaan täysi-ikäisille käyttäjille, mutta taloustaitojen tukemiselle ei ole ikärajaa: mitä aiemmin oikeaoppiset talouden hallinnan eväät pakataan reppuun, sitä kevyempää reppua on kantaa läpi elämän. 

Lue blogipostaus osoitteessa: sortter.fi/blogi!

ETSITKÖ

TÖITÄ TAI TEKIJÄÄ?

EXE Headhunting Part of Bolt on vaativien asiantuntijoiden, päälliköiden ja johdon suorahakuihin erikoistunut yksikkö. Parhaat osaajat eivät lue perinteisiä työpaikkailmoituksia vaan heidät täytyy löytää. EXE:ltä siis tilattavissa työelämän menestystarinoita turhautumatta.

Kysytään vuorostaan EXE Headhuntingin headhunttereilta Hannu Järvimäeltä sekä Matilda Airalta muutama kiperä työhaastattelukysymys.

Mistä erityisesti pidät työssäsi?

Hannu: Voisi sanoa, että tämä on itselleni unelmaduuni. Tykkään erityisesti myynnistä, yritysten ja ihmisen tarinoista sekä ihmismielen analysoinnista.

Madde: Ehdottomasti työn merkityksellisyydestä. Se, että saa auttaa ja mahdollistaa vastaamalla niin yritysten tarpeisiin, kuin ihmisten pomppuihin työuralla. Pidän myös Boltin rennosta yrityskulttuurista ja kuinka työssä ja työpaikalla saa olla oma itsensä.

Mikä on mieleenpainuvin muisto EXE:llä?

Hannu: Ehkä mielenpainuvin muisto on EXE Headhunting -brändin julkistamispäivä – naapurimaamme Venäjä lähti “reissulle” Ukrainaan. Voin kertoa, että yhtään lehdistötiedotetta EXE:stä ei mennyt läpi.

Madde: Ensimmäinen projektivastuu heti kun aloitin EXE:llä oli neljän Key Account Managerin rekrytoinnit neljälle paikkakunnalle ja tuloksena reilun 200 hakemuksen läpikäynti – tämä kokonaisuus ajoi minut hyvin EXE:en sisään.

Millaista työympäristöä johtajana arvostat?

Hannu: Itseohjautuvaa, kannustavaa ja rentoa. Tällainen kulttuuri on jo pohjana meidän emoyhtiömme Bolt Worksilla ja sen pohjalle on ollut helppoa lähteä

rakentamaan EXE:lle omaa työympäristöä. Uskon erilaisten ihmisten täydentävän tiimissä toisiaan ja erityisesti rekrytointityössä erilaisten persoonien ymmärtäminen on tärkeää. Aina ei etsitä parasta, vaan sopivinta henkilöä.

Madde: Psykologisesti turvallista, rentoa sekä toisia arvostavaa ja kunnioittavaa.

Mikä tekee sinusta 1 %:in luokkaan kuuluvan johtajan?

Hannu: Olisiko yksi esimerkki, vaikka tuo senaattorin arvo? Sen taitaa saada vain 1 % nuorkauppakamarilaisista. Olen myös vaihtanut urani aikana kolme kertaa aivan totaalisesti erilaiselle toimialalle, joka on antanut kohtuullisen laajan perspektiivin headhuntterin tehtäviin.

Madde: Työurani kolme viimeisintä työpaikkaa olen saavuttanut nuorkauppakamariverkoston kautta. Laajojen verkostojen merkitys korostuu nykyisessä tehtävässäni, jossa etsitään täydellisiä työelämän matcheja.

Miten palaudut hektisessä arjessa?

Hannu: Urheilemalla ja paistamalla pihvejä. Sitten näin kypsällä iällä innostuin kaksi vuotta sitten perustamaan oman Youtube-kanavan, Pihvifriikin. Se on lähtenyt ehkä jo hieman lapasesta ja seuraajiakin kertynyt yli 5000 eri sosiaalisen median kanaviin.

Madde: Tämä on ehdottomasti heikoin kohtani, jota olen askel askeleelta lähtenyt opettelemaan. Konkreettisena asiana pyrin pyhittämään lounastauot palautumiseen, jolloin työasiat eivät ole puheissa. Lisäksi olen opetellut rajojen vetoa, mikä tarkoittaa sitä, että harkitsen tarkkaan mihin kanavoin aikaani.

ÄLÄ SYÖKSY

DIGI EDELLÄ PUUHUN

– johda asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti

Asiakaskokemus on asiakkaan ja yrityksen välillä tapahtuvien kohtaamisten onnistumisen tai epäonnistumisen lopputulema. Asiakaskokemus ja sen johtaminen ovat yksi tärkeimmistä yrityksen menestystekijöistä. Asiakaskokemuksen johtaminen pitäisi olla sidottuna osaksi yrityksen strategiaa ja kulttuuria ulottuen organisaation jokaiseen kolkkaan.

– Monet organisaatiot ajattelevat asiakaskokemuksen mittaamisen olevan sama asia kuin asiakaskokemuksen. Asiakasta pitäisi kuulla ja kuunnella, ei vain mitata organisaation sisältä käsin. Yrityksessä tulisi ottaa kokonaisuus haltuun ja taata tasalaatuinen kokemus kanavasta riippumatta. Tämä edellyttää koko organisaation osallistumista asiakaskokemuksen kehitykseen, sanovat asiakaskokemuksen arvostettu asiantuntija Sirte Pihlaja ja liiketoimintapäällikkö Tuomo Talvitie Rastor-instituutin Paremman työelämän puolesta -podcastissa.

Pitää olla digiä mutta miten sitä johdetaan?

Ilman digipresenssiä yritykselle ei ole jalansijaa nykymaailmassa. Digimaailmassa asiakkaan ja yrityksen välille syntyy enemmän kohtaamispisteitä

kuin perinteisessä maailmassa. Digityökaluja löytyy erilaisiin tarkoituksiin mutta tärkeintä on ymmärrys, mitä on tekemässä, mikä on mahdollista ja mitä se vaatii.

Digitaalisuuden myötä asiakaskokemusta pitää osata johtaa myös datalähtöisesti. Näin päästään asiakasymmärryksessä ja ostokäyttäytymisessä syvemmälle. Jotta asiakkaan tarpeita pystyy ennakoimaan, tarvitaan oikeaa dataa ja analysointitaitoja löytää asiakasta kiinnostavia tai askarruttavia asioita.

Näin pääset eri kohtaamisissa asiakkaan iholle Asiakkaan iholle pääseminen on parhaimmillaan asiakkaan tarpeiden, oikean ajan ja paikan, yrityksen tarjoaman tuotteen sekä teknologian symbioosi. Näillä pääset alkuun.

Ostajapersoonat: keitä asiakkaamme ovat, mikä on asiakkaiden tarve, motiivit ja tunnetilat? Ketkä ovat tärkeimpiä asiakkaitamme?

Asiakaspolku ja kohtaamispisteet: missä yritys ja asiakas kohtaavat sekä mitä asiakkaan ostopolun eri vaiheissa tapahtuu?

Data-analytiikka: datan keräämisellä, testaamalla, optimoimalla, oppimalla ja pitkäjänteisellä työllä pystyy pienin askelin vaikuttamaan asiakaskokemukseen, luomaan uutta kasvua ja lisätä asiakasuskollisuutta.

Rastor-instituutti järjestää koulutuksia erilaisiin liiketoiminnan- ja henkilöstön osaamistarpeisiin. Ota yhteyttä ja kerro yrityksesi haasteet, etsitään yhdessä paras ratkaisu! Lue lisää valmennuksistamme: rastorinst.fi/yritysvalmennus

SANANVAPAUTTA VAI SANANHELINÄÄ?

Ihmiskunta on elänyt muutaman vuoden poikkeuksellista aikaa, jota hyvin harva elossa olevista sukupolvista on kokenut aiemmin. Aika on otollinen kaikenlaiselle motivoituneelle viestinnälle ja hyvän medialukutaidon merkitys korostuu. Toisaalta sananvapaus on tärkeä ihmisoikeus. Mutta mitä on sananvapaus ja miten se määritellään? Entä onko sananvapauden rajoittaminen mahdollista?

”En ole samaa mieltä mistään mitä sanot, mutta puolustan täysin oikeuttasi ilmaista sanomasi.” Näin lausui 1700-luvulla tunnettu ranskalainen kirjailija ja filosofi François-Marie Arouet Voltaire.

Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa mielipiteitä ilman ennakkosensuuria. Sen yhteiskunnallinen merkitys on perustavaa laatua, mutta kuitenkin sananvapaudella voi olla joitakin juridisia, poliittisia, medialähtöisiä tai käytännön asettamia rajoitteita.

Valtamediat ovat usein sananvapauden portinvartijoiden asemassa. Ne saavat esimerkiksi päättää, ketkä saavat palstatilaa ja lähetysaikaa. Tärkeissä yhteiskun-

nallisissa kysymyksissä on tärkeää antaa puheenvuoro vastakkaisten näkemysten asiantuntijoille.

Entä kuuluuko mediatilaa antaa myös vähemmistömielipiteen kannattajille, jotka yleinen mielipide on mahdollisesti leimannut kylähulluiksi tai ”hyödyllisiksi idiooteiksi”? Covid19-pandemian aikana keskusteltiin paljon siitä, voivatko rokotekriittisten koronadenialistien viestit olla uhaksi kansanterveydelle. Ukrainan sodasta Putinin ja Kremlin narratiivia levittää pieni, mutta äänekäs joukko Suomessakin, mutta voisiko kysymyksen kääntää toisinpäin? Olisiko Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ja sille niin monia

kannattajia Venäjällä, mikäli maassa olisi vapaa media?

Katleena Kortesuo kuvaa kirjassaan Journalismin kuolema – Mitä medialle oikein tapahtui? edellä kuvattua dilemmaa. Vastakkain on hyviä perusteluja: Toisinajattelijoiden poissulkeminen julkisesta keskustelusta voi polarisoida mediaa entisestään ja ajaa heidät omiin, maallikkomedioihin. Toisaalta vaarana on, että annettu palstatila tai lähetysaika voi nostaa esimerkiksi heppoisilla perusteilla ajettavan vaihtoehtohoidon lääketieteen tasolle ja uhata totuutta.

Haastattelimme kahta sananvapauden kanssa työskentelevää ammattilaista.

Toimittajalle sananvapaus on työkalu samalla tavalla kuin juristille, mutta molemmat näkevät sananvapauden omista ammatillisista näkökulmistaan.

Sekä toimittaja että oikeusoppinut näkevät sananvapauden vapaan yhteiskunnan tärkeänä peruspilarina, joka on samalla perustuslain turvaama perus- ja ihmisoikeus. Ivan Puopolo tähdentää, että sananvapaus mahdollistaa vapaan kansalaiskeskustelun ja sitä kautta osallisuuden yhteiskunnassa. Sananvapauden olemassaolo on myös yksi ratkaisevista eroista demokratioiden ja diktatuurien välillä.

– Kaikkia maailman diktatuureja yhdistää yksi asia: niissä viedään kansalaisten perusoikeus ilmaisuun. Diktaattorit voivat säilyttää muita perusoikeuksia, mutta eivät koskaan sananvapautta. Yksilön vapausoikeudet yleisestikin ottaen ovat paras suoja tyranniaa vastaan, mutta aivan erityisesti sananvapaus. Oppositio on vaiennettava, koska se uhkaa diktaattorin asemaa, Puopolo summaa.

Kun sananvapauteen kuuluu olennaisesti se, että kaikilla on oikeus tuoda mielipiteensä kuuluviin, voi aktiivinen

Ivan Puopolo

Ivan Puopolo on vapaa toimittaja ja media-alan yrittäjä. Hän on muun muassa MTV3:n Uutisaamun juontaja ja puhuu julkisuudessa vahvasti sananvapauden puolesta.

Mikko Laapas

OTM (väit.), VT, KTM Mikko Laapas on erityisesti rikos- ja verooikeuteen suuntautunut lakimies, joka on muun muassa vastikään julkaistussa, itsekriminointisuojaa koskevassa väitöskirjassaan tarkastellut paljon perus- ja ihmisoikeuksia sekä valtiosääntöoikeutta.

kansalainen esittää huolen, voittaako yleisön puolelleen se, joka huutaa kovimpaan ääneen vai se, joka puhuu totta.

– Jo totuuden käsite yksinään on vaikea ja eri ihmisille totuus voi tarkoittaa eri asioita – ja myös siksi sananvapautta tarvitaan. Kovimpaan ääneen huutajan mahdollisuudet ”voittoon” liittyvät vahvasti siihen, millä foorumilla huutaja toimii. Lopputulokseen vaikuttavat esimerkiksi viestin vastaanottajien kyvyt kriittiseen ajatteluun. Usein itselle mieluista viestiä on myös mukava kuunnella ja sitä pidetään enemmän totena kuin vastakkaisia näkemyksiä. Toivottavaa olisi, että eri alojen asiantuntijoita ja tutkittua tietoa arvostettaisiin, Mikko Laapas sanoo.

Ivan Puopolo myöntää, että yleisön suosion voittaa tavallisesti se, joka kykenee vakuuttavimpaan esitykseen. Poliitikoilla ja muillakin ihmisillä on houkutus liioitella, värittää ja joskus jopa valehdellakin edistääkseen asiaansa. Juuri siksi tarvitaan vapaata lehdistöä, joka voi tämän paljastaa.

Entä onko sananvapaus vakaassa oikeusvaltiossa uhattuna? Mikko Laapas

huomauttaa, että perus- ja ihmisoikeutena se ajautuu joissakin tilanteissa ristiriitaan muiden vapauksien ja oikeuksien kanssa, mutta toisinaan sananvapaus kohtaa myös puhtaasti sitä kaventavia intressejä. Ivan Puopolo kuvailee esimerkkejä ja pitää tärkeänä, että lainsäädännössä sananvapauden rajoittamiselle pitää olla vain erittäin hyvät ja yleiset syyt.

– Nyt valmistellaan maalittamislakia, jota perustellaan viranomaistyön hankaloittamisella. Tämä ei mielestäni ole likimainkaan riittävä syy rajoittaa sananvapautta. Kun kansalaisille annetaan vapauksia, tulee aina ikäviä lieveilmiöitä. Se on vapauden ominaisuus. Lieveilmiöitä ei kuitenkaan ole lupa torjua millä tahansa keinoin. Jos maalittaminen on ongelma, siitä pitää pyrkiä eroon jollain muulla tavalla kuin rajoittamalla perusoikeuksia. Myös toleranssia voisi kasvattaa.

Saman ilmiön Puopolo näkee myös vihapuheen rajoittamisessa: Kyseessä on lieveilmiö, joka yhteiskunnan täytyy kestää tärkeän vapauden kustannuksena.

Mikko Laapas tunnustautuu myös laajan sananvapauden kannattajaksi,

mutta suhtautuu rajoituksettomuuteen hieman varauksellisemmin. Hän myös muistuttaa, että osa sananvapauden rajoittamisesta tulee Suomenkin ratifioimista kansainvälisistä sopimuksista.

– Kyse on nimenomaan eri vapauksien tai oikeuksien välisestä yhteentörmäyksestä sekä toisaalta arvovalinnoista. Joidenkin näkemysten mukaan sananvapautta ei tulisi rajoittaa lainkaan. Suomessa lainsäätäjä on arvioinut tilannetta toisin. Tämä ei kuitenkaan ole puhtaasti kansallisen lainsäätäjän käsissä, sillä Suomi on sitoutunut monen muun länsimaan tavoin erilaisiin valtiosopimuksiin, jotka edellyttävät esimerkiksi tietynlaisten rasististen ilmaisujen rajoittamista. Esimerkiksi rikoslain 11 luvun 10 §:ssä tarkoitettu kiihottaminen

kansanryhmää vastaan on alun perin perustunut velvoitteisiin, jotka seurasivat vuonna 1965 New Yorkissa tehtyyn yleissopimukseen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta. Osa kriminalisoinneista perustuu myös EU-pohjaiseen sääntelyyn ja osa on puhtaasti kansallista.

Milloin sananvapautta tulisi sitten viimeistään rajoittaa? – Silloin, kun kyse on väkivaltaan suoraan kehottavasta puheesta, muuhun rikokseen yllyttämisestä tai kokonaisten ihmisryhmien systemaattisesta dehumanisoinnista. Markkinoinnissa suora hengenvaaralle altistava valehtelu ja toisaalta tekijänoikeuksien väärinkäyttö voisivat myös olla tällaisia tilanteita, Puopolo kertoo esimerkkejä.

Mikko Laapas ottaa esille yksityisyyden suojan myös tärkeänä rajana ja lisää, että viime aikoina ovat olleet pinnalla kulttuuriseen omimiseen, woke-liikkeeseen ja toisaalta niiden vastavoimiin liittyvät tapaukset. Monesti kovin yleistävät näkemykset ovat ylipäänsä ongelmallisia. Tilanteita on tarkoituksenmukaista arvioida tapauskohtaisesti. Toisaalta on hyvä kysyä, kuuluuko enää 2020-luvun yhteiskuntaan jumalanpilkan kriminalisointi, joka siis on eri asia uskonrauhan kanssa.

Huolenpitoa WordPress-sivustoillesi

Toimin mikro- ja pienyritysten kanssa, joilla ei ole omaa osaamista tai aikaa huolehtia ja kehittää verkkopalveluitaan. Tämä johtaa heikompaan näkyvyyteen verkossa ja saamatta jääneisiin asiakkaisiin.

Tarjoamani huolenpito- pienkehityspalvelut ovat kustannustehokas tapa varmistaa verkkopalveluidesi löydettävyys, toimintavarmuus ja ajantasaisuus. Voit keskittyä täysillä myyntiin ja asiakkaidesi palvelemiseen, kun huolehdin selustastasi.

WordPress-päivitykset ja varmuuskopiointi Turvallisuustarkistus ja päivittäinen käytettävyysajan tarkistus 0,5 h vapaata pienkehitystä WordPressin käyttöneuvonta arkisin 9-17

Alkaen 49 €/kk*

Kysy lisää JC-Antilta, 045 3255 095 tai tilaa palvelu www.fissiomedia.fi/jci

*Hintoihin lisätään arvonlisävero

KESKUSLIITTO 2023

Kansalliset johtajat

Kansallinen puheenjohtaja: Taru Mikkonen, Kouvolan nkk

Kansallinen varapuheenjohtaja: Aleksi Graf, Jyväskylän nkk

CCO: Helena Rebane, Keskuspuiston nkk

CFO: Elina Happonen, Helsingin nkk

EVP BUS: Riku Happonen, Kouvolan nkk

EVP COM: Pauliina Hirviniemi, Hämeenlinnan nkk

EVP INT: Riikka Pohjanen: Oulun nkk

EVP SD: Minttu Porri, Porin nkk

Aluejohtaja A: Kirsi Leimu, Loimaan Seudun nkk

Aluejohtaja B: Eveliina Leino, Riihimäki-Hyvinkään Seudun nkk

Aluejohtaja C: Antti Filpus, Tampereen nkk

Aluejohtaja D: Miika Mononen, Kajaanin nkk

Kansalliset päälliköt

Digitaalisuuspäällikkö: Liisa Tikkanen, Vihdin nkk

Viestintä- ja markkinointipäällikkö: Anniina Vähätalo, Auranmaan nkk

Myynti- ja kumppanuuspäällikkö: Timo Falck, Kotkan nkk

Päällikkö - Projektit ja toiminta: Jouni Markkanen, JCI United

Kansainvälisyyspäällikkö: Emma Luttinen, Oulun nkk

Kilpailupäällikkö - International Employer of The Year: Iiro Ignatius, Rauman nkk

Kilpailupäällikkö - Vuoden Nuori Johtaja: Niina Pekonen, Rauman nkk

Kilpailupäällikkö - Tuottava Idea: Päivi Tiura-Paavola, Akaan nkk

Koulutuspäällikkö: Hanna Ikonen, Kiteen nkk Kokoustoiminnan päällikkö: Tapio Honkonen, Jyväskylän nkk

Keskusliiton virkailijat

NPP: Mari Männistö, Aurajoen nkk

CEA: Heikki Mutikainen, Kotkan nkk

ED: Sini Havukainen Lainopillinen neuvonantaja: ei vielä valittu

Kuva Vaalikokouksessa paikalla olleista. Kuvaaja: Mari Hamara.

TUKENA.

Senaattori , tuo aikansa aktiivinen nuorkauppakamarilainen joka on siirtynyt viettämään ansaittuja eläkepäiviään järjestöstämme. Vai onko sittenkään? Poikkeuksia tietysti joukkoon mahtuu, mutta kun liekki toimintaa kohtaan on aikoinaan syttynyt erityisen voimakkaana niin monella se liekki palaa edelleen. Ja teillä nuorkamarilaisilla on kaikki mahdollisuudet puhaltaa hiillos jälleen kirkkaaksi liekiksi.

Senaatin tarkoituksena on tukea nuorkauppakamaritoimintaa Suomessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Senaatti tukee henkisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan taloudellisesti ensisijaisesti paikallisia nuorkauppakamariaktiviteetteja Suomessa. Kamarit eivät ole senaattoreita varten vaan senaattorit kamareita varten.

Nuorkauppakamaritoiminta perustuu jäsenten tahtoon kehittää itseään tekemisen kautta ja ja näin tulee ollakin. ”Learning by doing” on toimintamalli, jonka ansiosta jäsenet oppivat, ryhmäytyvät ja verkostoituvat. Senaattorit ovat nämä opit aikoinaan saaneet. Oman kehittymisen ohella varastoon on jäänyt kullanarvoista tietoa, miten onnistunut projekti luodaan ja tärkeitä oppeja siitä, mikä voi johtaa epäonnistumiseen. Tekemisen myötä jokaiselle on syntynyt kontakteja esimerkiksi alueen päättäjiin ja toimijoihin ja tämä senaattorien kontaktiverkosto voi avata paikalliselle

nuorkauppakamarille monia ovia. Lisäksi hyvin monessa uudessa tilanteessa voi senaattorilta löytyä vertaistukea - ehkä kokemusta samasta tilanteesta ei löydy, mutta samojen ajatusten äärellä olemme varmasti olleet. Syyt esimerkiksi jäsenten passiivisuuteen voivat tänä päivänä olla hyvinkin erilaiset kuin vuosikymmeniä sitten, mutta haaste on sama.

Madalla kynnystä Kun et tiedä kenen puoleen kääntyä, käänny aluesenaattorin puoleen! Aluesenaattorit toimivat linkkeinä jäsenien ja senaattoreiden välillä ja odottavat yhteydenottoja erittäin matalalla kynnyksellä. He voivat avata sinulle ovet laajaan senaatin verkostoon tai auttaa yhteyksien luomisessa paikalliseen senaattiin.

Tapojamme tukea Osana konkreettista tukemista senaatti haluaa löytää tehokkaita tapoja tukea kamaritoimintaa. Tällä hetkellä senaatin rahallinen tuki kohdistuu aluekokousten senaattoriohjelmien järjestämiseen. Tarkoituksena on mahdollistaa laadukkaammat senaattoriohjelmat kokouksissa ja saada näin senaattoreita mukaan aluekokouksiin. Tähtäimessä ovat kokousten osallistujamäärien kasvu ja kun senaattoriohjelma on taloudellisesti turvattu voi järjestävä kamari kohdentaa voimavaransa muihin kokousjärjestelyihin.

Tätä aiemmin senaatti tuki SenaattoriStart -tilaisuuksien järjestämistä tavoitteena tuoda paikalliset senaatto-

rit ja jäsenet yhteen ja avata senaatin toimintaa. Näiden ohella senaatti tukee kamarien projektitoimintaa vuosittain jaettavan Senaatin palkinnon myötä.

Mitä seuraavaksi? Tämä on haaste juuri sinulle; kerro meille ideasi siitä, kuinka senaatti voi parhaiten toimia kamaritoiminnan tukena. Näin voit vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti niin nuorkauppakamarin kuin senaatinkin toimintaan.

Ps. Hyvinkin helposti toteutettavilla ideoilla voidaan saada paljon aikaan; Joensuussa senaattori Kari Eharin ehdotuksesta senaatti kutsui kamarin uuden hallituksen lounaalle ja näin päästiin yhdessä kehittämään uusia ajatuksia kamaritoimintaan ja luotiin syvempi yhteys kamarin ja senaatin välillä. Vinkkinä syksyyn, niin senaateille kuin uusille tekijöillekin!

Ideat, vinkit ja palautteet senaatille: info@suomensenaatti.fi

Aluesenaattorien yhteystiedot: www. suomensenaatti.fi/yhteystiedot/hallitusja-virkalijat/

Senaatin yhteystiedot: suomensenaatti.fi

Alueen D aluevaalikokouksen senaattoriohjelman osallistujat Kolin maisemissa.

ÄLÄ OLE HARHAANJOHTAJA

– ajattele ja vuorovaikuta paremmin

usko sokeasti rationaalisuuteesi

Päätöksenteon illuusiot. Ymmärrä paremmin, miten teet päätöksiä

Tuomas Leisti & Hanna Poskiparta (Tuuma kustannus, 2022)

Taikurit sen ymmärtävät Taikatemput osoittavat sen, miten pieni osa valinnoistamme todella syntyy tietoisen ajattelumme pohjalta. Teos murtaa havainnollisesti päätöksenteon illuusiot sekä tunteiden ja järjen vastakkainasettelun.

Teoksen avulla ymmärrät syvemmin, miten teet päätöksiä ja näin ollen voit harkita päätöksiäsi paremmin. Kirja esittelee päätöksentekoon liittyvää tutkimusta niin psykologian, aivotutkimuksen, kognitiotieteen kuin filosofiankin suunnista.

Tuomas Leisti on psykologian tohtori, joka on tehnyt väitöskirjansa tietoisuuden roolista päätöksenteossa ja tavoista, joilla ihmiset perustelevat päätöksiään. Hanna Poskiparta on psykologi, joka työskentelee valmentajana, organisaatiokonsulttina ja coachina.

Et taida kuunnella. Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä?

Kate Murphy (WSOY, 2020)

Varmasti tunnistat tilanteen, jossa olet kertonut ummet ja lammet keskustelukumppanillesi, ja huomaatkin, että hän ei ole kuunnellut sanaakaan. Kuullut ehkä, mutta ei kuunnellut. Olo jää vähintään hölmöksi, epäkunnioitetuksikin.

Sanotaan, että ihmisellä on syystä kaksi korvaa ja vain yksi suu. Maailma on täynnä puhetta ja ärsykkeitä ja se on ainoastaan rapauttanut kuuntelemisen taitoamme. Kirja esittelee viihdyttävin esimerkein, miksi näin on ja mitä voimme tehdä tullaksemme paremmiksi kuuntelijoiksi. Teos tarjoilee ajattelemisen aiheita ja hyötyä niin työyhteisöön kuin vapaa-ajallekin. Itse asiassa, jos kuuntelisimme toisiamme paremmin, moni asia myös etenisi sujuvammin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikeampi harjoitus!

Kate Murphy on muun muassa New York Timesissa julkaistu toimittaja. Et taida kuunnella valittiin mm. The Observer -lehden vuoden 2020 parhaaksi tietokirjaksi.

Kohti tunneälykkäämpiä työyhteisöjä

Tunteet ei kuulu työpaikalle Camilla Tuominen (Otava, 2020)

Älä pelkää tunteita. Pelkää hiljaisuutta. Tästä muistuttaa Camilla Tuomisen teos Tunteet ei kuulu työpaikalle. Saako tunteet näyttää töissä ja miten? Miksi pelkäämme työpaikalla tunteita, varsinkin niitä vaikeita? Samalla kuitenkin jokainen tietää, että tunteet ovat jatkuvasti läsnä kaikessa tekemisessämme, jokaisessa yhteisössä. Miten siis niitä voi tunnistaa, kehittää tunneälyä ja lopulta jopa hyötyä tunteista?

Kirja sopii jokaisen lähijohtajan lukupiiriin. Se antaa ymmärrettäviä ja samaistuttavia esimerkkejä sekä käytännön työkaluja tunteiden johtamiseen ja käsittelyyn yhteisöissä.

Camilla Tuominen on suosittu puhuja, kuvittaja ja businessvaikuttaja. Tunteet ei kuulu työpaikalle on Tuomisen viides teos.

+ Bonusvinkki uusiin oivalluksiin!

E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta

Esa Saarinen (WSOY, 2022)

Aikamme tunnetuin, jopa rakastetuin suomalaisfilosofi avaa uutuusteoksessaan luentojensa teemoja omaelämäkerrallisella otteella. Ajatusten ravistelutakuu, tutulla lempeällä otteella. Kokemuksen syventämiseksi äänikirjapalveluissa teoksen voi kuunnella Saarisen itsensä lukemana.

Kirja on kolmiosaiseksi suunnitellut kokonaisuuden avausteos.

Kirjavinkit kokosi Johtaja-lehden päätoimittaja Laura Pullinen. Kuvat: Kustantajat.

Kaksi korvaa ja yksi suu – syystä

Älä

TERVETULOA VASTUULLISEEN HUOMISEN JOHTAJIEN VERKKOKAUPPAAN

Kaupasta löydät valikoiman JCI Finland -tuotteita, jotka saat tilattua kätevästi itsellesi tai lahjaksi. Tuotteissa on painotettu vastuullisuutta, ekologisuutta ja kotimaisuutta.

Powered by: