Nuorisoseurat 2/2015

2015 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Tanssimyllyn tulokset Työntekijät tutuksi: Maria-Liisa Malvalehto

12

4

Kesän kuumimmat tapahtumatärpit!

14

Myytinmurtajat: Rohkeutta teatterin avulla 20

2

Sisällysluettelo 2 3 4 6 7 8 10 11 12 13 13 14 16 17 18 18 19 20

Alakerta Pääkirjoitus Työntekijät tutuksi: Maria-Liisa Malvalehto Järjestöuutisia Puheenjohtajalta Teatteria neljällä tavalla Vuoden nuorisoseura: Rutalahti Lasten Kalenat Tanssimyllyn tulokset Teatterilaiva 2015 WHATSUPP? Näytelmäkirjoituskilpailu Kesä 2015 Ideoista ensi-iltaan: Haukotus Jutajaiset Folklore festivaali Ihan pihalla Narvan markkinat Ohjaajan sivu Myytinmurtajat: Rohkeutta teatterin avulla

22 24 25 26 26 27 27 28

Nuorisoseurakokous 3.-4.10.

Lyhyesti Äänestä lehden paras juttu!

Joustava koulupäivä suorastaan kutsuu nuorisoseurajärjestöä kouluihin Temppunurkka: Butterfly twist ”Hermannit ovat suuri voimavara nuorisoseuratyössä” Yhteystiedot Tapahtumakalenteri

s. 11

Alakerta

Toimeen tarttumisen taidosta ki tahtovat seuraavallakin kerralla varmasti mukaan”. Hyvä, toteavat innosta puhkujat ja lähtevät kotiin. Kaikilla on hyvä mieli koko seuraavan viikon. Ensi kerralla voidaan sitten pohtia suunnittelun aloittamista. Tai keksiä uusia ideoita.

Hivenen vaikeampi, mutta paljon mehukkaampi toimintatapa on muuttaa hieno näkemys ja into oikeiksi teoiksi. Passiivimuodoista on siirryttävä aktiiveihin. Mitä tehdään? Kuka tekee? Mikä on aikataulu? Mitä sitten tapahtuu? Ei aikaakaan, kun ryhmällä on into, tavoite, suunnitelma ja työnjako.

Vasta silloin alkaa maailman muuttaminen ja aikaan saaminen. Ensin pitää kuitenkin yhdessä päättää, mitä kohti ollaan menossa.

Yksi hyvä tapa tavoitteen tarkasteluun on SMART-menetelmä. Vähintään tarpeeksi, jollei erittäin hyvään ollaan päästy silloin, kun tavoite on Tässä sitä ollaan. Ryhmä ihmisiä ja sairaan hyvä idea. Puhkutaan innostusta, keksitään lisää, taivas on rajana, maailma täynnä mahdollisuutta. On ”Mikä on vaikeaa, kaksi tapaa, joilla tämä tilanvoidaan tehdä heti. ne purkautuu: Helpointa on ajautua Mikä on mahdotonta, tilanteeseen, jossa passii- vie vähän enemmän vimuodot ottavat vallan. aikaa.” -Partion peIdeoidessa on niin helppoa rustaja Lordi Robert kirjoittaa fläpille ”rekryBaden-Powell toidaan lisää ihmisiä tekemään” ”järjestetään kevätrieha” tai ”varmistetaan, että kaik-

• merkityksellinen ja riittävän yksinkertainen (S=specific) • mitattavissa (M=measurable) • saavutettavissa oleva (A=attainable) • toiminnan tarkoituksen kannalta oleellinen (R=relevant) • sopivasti aikataulutettu (T=time-bound) Yksi oikein mallikelpoinen tapa pistellä unelmasta palasiksi on Lyhty-menetelmä. Otetaan paperi. Mitä isompi unelma, sitä isompi paperi on tarpeen • Paperin alareunaan merkitään nykytila.

• Yläreunaan merkitään tavoite, unelma, miksi sitä haluattekaan kutsua.

• Nykytilan ja tavoitteen väliin kirjataan se, mitä tarvitsee tapahtua, kronologisessa järjestyksessä, alhaalta ylös. Näin syntyy alku to do -listalle.

• To do -lista tarvitsee kaveriksi vielä pari saraketta oikealle puolelleen. Toiseen merkitään se, kuka tekee, ja toiseen se, milloin.

• Projektisuunnitelma on syntynyt.

Jokaista yksityiskohtaa ei ole tarpeen suunnitella loppuun asti. Tärkeintä on kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.

Ja viestimään! Kaikissa tapauksissa, joissa projekti on yhden naisen halkotalkoita suurempi homma, ja jos mukana on ihmisiä, on viestintä tärkein yksittäinen asia. Viestintä on se, joka joko siirtää vuoret paikoiltaan tai jota syytetään kun projekti on epäonnistunut. Kerro muillekin, mitä haluat. Kerro, mitä aiot itse tehdä. Kerro, mitä odotat toisilta. Kehu ja kiitä.

Työn iloa!

Kirjoittaja on partioammattilainen, joka näkee työssään lukuisia alkavia projekteja joka vuosi, ja jonka (työ)elämän parhaita hetkiä on nähdä se, kun pyörät ihan tosissaan lähtevät pyörimään.

Anna Kolehmainen

aluepäällikkö Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

3

Pääkirjoitus

Luova ajatus vie eteenpäin ”On aina pyrittävä luomaan uutta, keksimään uusia menettelytapoja, elävöittämään työtä. Vaikka kuinka tiedämme jonkin työmuodon hyväksi ja sen löytäneen jo vuosikymmeniäkin ehkä käytetyn menettelyn, on sittenkin ajateltava, voisiko tehdä joitakin uudistuksia, voisiko jonkin seikan esittää vieläkin paremmin ja tehokkaammin. Alituiseen on pyrittävä siihen, että luodaan uutta.”

Edellä lainattu teksti on Yrjö Vasaman kirjoittamasta Nuorisoseuralaisen käsikirjasta vuodelta 1956. Vaikka teksti on yli puolen vuosisadan takaa, on sen viesti edelleen ajankohtainen.

Maailmamme on sähköistynyt ja kutistunut, mutta muutoksen vauhti ei ole hidastunut – ei tekniikan osalta eikä muutoinkaan. Rohkeutta uuden luomiseen tarvitaan edelleen, oli sitten kyse yhteiskunnasta, järjestöstä tai meille tärkeästä harrastustoiminnasta.

Meillä nuorisoseuroissa tätä luovaa kehittämisen rohkeutta onneksi riittää.

Paikalliset nuorisoseurat elävät vahvasti ajassa ja toimintamme uudistuu ennakkoluulottomasti, mutta perinteitä kunnioittaen.

Yksi konkreettinen esimerkki uudistumisesta ovat Luova lava lapsille –leirit,

joiden idea on syntynyt nuorten aktiivisuuden tuloksena. Leireissä yhdistyvät osallisuus ja yhteisöllisyys sekä taiteen tekeminen ja perinteinen leiritoiminta. Tuloksena on uutta ja vetovoimaista toimintaa.

Taidelähtöisten leikkien ja hauskanpidon ohessa leireillä valmistetaan eri taiteenalojen yhteistyöproduktio. Yhteisesityksessä lasten oma ääni pääsee esiin ja lapset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi.

Tulevana kesänä Luova lava lapsille -leirejä järjestetään jo kymmenellä paikkakunnalla eri puolella Suomea ja leirejä on yhteensä puolen sataa. Odotettavissa on siis lähes tuhannen lapsen leiriviikot ja useiden kymmenien nuorten ohjaajien kesätyöllistyminen.

Kuten Yrjö Vasama asian niin oivallisesti kiteytti: ”Luova ajatus, luova työ vie eteenpäin.”

Kiitos nuorisoseuraväelle kuluneen kevätkauden aktiivisuudesta sekä alkavan kesän tapahtumista. Nautitaan kesästä rentoudutaan yhdessä ystävien ja läheisten kanssa.

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157

Puh. (09) 584 0610

Toimitussihteeri:

Aura Piha

info@nuorisoseurat.fi

Toimituskunta:

Iija Filén, Pia Matilainen,

Vuosikerran hinta 12 euroa.

Joonas Pokkinen

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Sanna Purho

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa

Aineisto 30.7. mennessä osoitteeseen

Painopaikka:

Esa Lehtipaino Oy, Lahti

aura.piha@nuorisoseurat.fi

ISSN 2341-6246 (painettu)

Nro 3 ilmestyy 26.8.

Kannen kuva:

Petri Kivinen

4

Työntekijät tutuksi

Maria-Liisa Malvalehto – ikiliikkuja, elinikäinen oppija, nuorisoseuralegenda Teksti: Aura Piha Kuvat: Aura Piha, Jukka Malvalehto

Eteeni istahtaa pirteä nainen, joka tuntuu yhtä aikaa olevan suunnaton energiapakkaus ja silti itse rauhallisuus. Kauniit, mustat hiukset ulottuvat pitkälle selkään ja iloiset silmät katsovat suoraan kohti. Hän on Maikki eli Maria-Liisa Malvalehto, 63-vuotias Lapin Nuorison Liiton toiminnanjohtaja ja työskennellyt kunniakkaat 39 vuotta järjestön hyväksi.

Tarkoitus on keskustella liikunnasta, sen hyödyistä ja haitoista, iloista ja suruista, vinkeistä ja motivaatiosta. Onhan Maikki kilpaillut SM-tasolla hiihdossa ja yleisurheilussa!

Mutta keskustelut lähtevät ihan muille urille ja keskustelemme kaikesta maan ja taivaan väliltä. Maikki on, paitsi liikunnallinen, myös luova moniosaaja, vahvatahtoinen ja kunnianhimoinen nuorisoseurojen työhevonen ja sydämellinen, viisas ihminen, jolle perhe on tärkein asia elämässä.

Vahvaa tahtoa on tarvittukin. Kuusilapsisella perheellä ei ollut varaa lähettää esikoista opiskelemaan kansakoulun jälkeen. Neuvokkuutensa ja sinnikkyytensä ansiosta Maikki on kuitenkin lukenut itsensä ensin merkantiksi kauppaopistosta ja nuoriso- ja liikunnanohjaajaksi Nuoriso-opisto Paukkulasta. Lasten kasvettua aikuisiksi hän on kouluttautunut kulttuurikuraattoriksi, yhteisöpedagogiksi ja ammattiaineiden opettajaksi.

Ponnistanut EteläPohjanmaalta Kerrohan hieman itsestäsi. ”Olen Maria-Liisa Malvalehto eli Maikki. Olen kotoisin Ilmajoelta Etelä-Pohjanmaalta, mutta muuttanut Rovaniemelle myötämyttyineni 39 vuotta sitten.

En ollut ennen sitä käynyt Oulua korkeammalla,” Maikki aloittaa. ”Perheeseeni kuuluu aviomies Jukka ja kolme ihanaa tytärtä Rosa-Maria, Mona-Liisa ja Ira-Eerika. Ja heillä on omat perheet eli mummana olen saanut tässä vähän aikaa jo olla.”

Jo pienenä tyttönä Maikin ammattihaaveet olivat nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksessa. Yli neljänkymmenen vuoden työuran jälkeen hän katsoo onnistuneensa elämänuransa valinnassa hyvin.

Nuorisoseuroihin Maikin tie vei vuonna 1976, kun hän aloitti Lapin Nuorison Liiton toiminnanjohtajana. Ja sille tielle hän jäi. ”Opiskellessani Suomen Nuoriso-opistossa edustin aina Etelä-Pohjanmaata opiston kannatusyhdistyksen kokouksissa ja tutustuin silloiseen pääsihteeriin Juhani Yli-Rantalaan. Ilmeisesti annoin hyvän kuvan, sillä kun hakeuduin Lapin Nuorison liittoon, niin hän oli haastattelemassa minua ja tulin valituksi.”

Nuorisoseuratyötä neljällä vuosikymmenellä Nuori nainen toiminnanjohtajan paikalla oli siihen aikaan harvinaisuus. Jotkut suhtautuivat aluksi epäluuloisesti uuteen tulokkaaseen, eikä perehdytystäkään järjestetty. ”Vaikka olen sosiaalinen, niin uutena ei uskaltanut oikein ottaa kantaa. Varsinkin kun siinä oli sitä vanhaa kaartia, joka sanoi,

että saathan sinä nyt puhua, mutta…”

Mutta Maikki osoitti olevansa toimelias ja pätevä. ”Noin vuosi meni siihen, että tiesin, mitä asioita minun pitää tehdä tässä järjestössä,” hän muistelee. ”Ja oppi mihinkä voi sanoa ei! Kerran yksi seura Ivalosta soitti, että sinun pitää hakea viulukoteloita Rovaniemeltä ja lähettää ne. Mietin, että kuuluuko se toiminnanjohtajan toimenkuvaan, mutta kyllä minä ne kotelot hain.”

Lappi työkenttänä on sekä antoisa, että haastava. Pinta-alaltaan Lappi kattaa noin kolmasosan koko Suomesta ja seurat ovat hajanaisia ja kaukana. Seurakäynneissä oli aikanaan omat haasteensa. ”Silloinhan ei ollut navigaattoreita eikä kännyköitä. Perille päästiin kyselemällä – mentiin talosta taloon ja kyseltiin, että missähän nyt se nuorisoseurantalo sijaitsee? Olenko minä oikean talon pihalla?”

Sekä aikanaan että edelleen Maikki pitää seurakäyntejä työnsä parhaana puolena. ”Tässä hommassa pitää eniten vireessä, innostuneena ja toimeliaana seurakäynnit. Kun näkee sen innon ja palon, millä sitä työtä tehdään, ja kuinka se lähtee ihmisten sydämestä.”

Lainamonoista huippu-urheilijaksi ja elämäntapaliikkujaksi Liikunta on ollut Maikin elämässä mukana lapsuudesta lähtien. ”Isäni oli innokas urheilukannustaja ja järjesti kaikenlaisia pikkuasioita,” Maikki muistelee. ”Ensimmäinen ja tärkein liikuntamuisto on, kun tulin ensimmäisellä luokalla koulun hiihtokilpailussa toiseksi. Ja hiihdin vielä naapurin tytön lainamonoilla ja liian isoilla suksilla! Se antoi ison kipinän ja siitä lähtien olen sekä hiihtänyt että yleisurheillut.”

Menestyksen myötä urheilijafani-isä kertoili kylillä, että Maria-Liisa tulee sitten joskus olemaan suomenmestaruuskilpailuissa palkintopallilla ja näkyy televisiossakin! ”Isäni kuoli syöpään 42-vuotiaana. Onneksi me voitimme viestin suomenmestaruuden, minä seisoin siellä ykköspallilla ja hänen toiveensa toteutui ennen kuin hän nukkui pois.”

Vaikka Maikin nuoruus meni kilpaurheilun parissa, niin

5 liikunnasta tuli kuitenkin elinikäinen tapa. ”Fyysinen kunto vaikuttaa siihen, että henkisesti voi myös hyvin ja jaksaa tässä järjestötyössä taapertaa,” hän kertoo. ”Tuntuu että sisätiloissa seinät ahdistaa eli kyllä se pitää jossain vaiheessa aina saada se liikunnallinen aktiviteetti. Liikunta myös kasvattaa yhteishenkeä ja luo kevyttä ilmapiiriä, iloa ja innostusta.”

Perhe kaikkein tärkein Maikki toimi myös kymmenisen vuotta Ounasvaaran hiihtoseuran valmentajana – seuran ensimmäisenä naisvalmentajana. Kolmannen lapsen saatuaan hän päätti jättää valmentamisen voidakseen viettää aikaa perheensä kanssa. ”Kun oli järjestössä työssä ja siihen päälle vielä nämä järjestölliset harrastukset, niin jostakin täytyy nipistää, että saa perheelle riittävästi aikaa.” ”Mieheni kanssa ajattelemme hyvin samalla tavalla. Meille on aina lasten etu se tärkein. Kunnioitan ja arvostan miestäni siitä, että hän on antanut minulle äitinä mahdollisuuden toimia tällaisessa työssä ja kehittää itseäni. Hän piti kotona asioita kasassa sillä aikaa, kun olin reissun päällä tai opiskelin.”

Maikki ja Jukka ovat iloisia siitä, että ovat saaneet saman liikunnallisuuden siirrettyä myös lapsiinsa, jotka puolestaan jatkavat perinnettä omissa lapsissaan. ”Yhdessä liikkuminen ja yhteisöllisyys pitävät myös perheen välit hyvinä,” Maikki vinkkaa.

Liikunnan lisäksi käsitöitä, lukemista ja musiikkia Voisi luulla, että kun on hyvin aktiivinen yhdessä asiassa, ei aikaa jää muihin intohimoihin, mutta Maikki todistaa tämänkin vääräksi. Hänen toinen intohimonsa on kädentaidot: kutominen, virkkaaminen ja ompeleminen. Aikaa tekemiselle löytyi iltaisin, keskellä yötä ja viikonloppuisin, kun aviomies vei lapsia ulos. ”Ompelin lapsille n. 15 vuotta kaikki vaatteet arjesta juhlaan, sisä- ja ulkovaatteet. Nykyisin olen kutonut lastenlapsille mekkoja, liivejä, pipoja, säärystimiä…”

Ihmettelen, miten Maikilla riittää virtaa. ”Vireä luonne”, Maikki hymyilee. ”Ja tarmokas mies. Naapurin rouvat aina ihmettelivät aamulla, kun hän lähti lenkille jo viiden jälkeen.

Ja monesti oli lumet luotuna, kun toiset vasta heräili.”

Lisäksi Maikki rentoutuu kirjojen parissa. ”Luen paljon, jos aika antaa myöden – ainakin lomalla 3-5 romaania menee tuosta vaan!”

Maikin liikuntaviikko: kotona jumppaamista 2-3 kertaa viikossa, lenkkeilyä 2-4 kertaa viikossa (jos työt antaa myöden!)

Varsinaista musiikkikasvatusta Maikki ei omassa nuoruudessaan ole saanut, mutta kolmen tyttären harmonikkaharrastuksen kautta, pääsi äitikin nauttimaan musiikista. ”Olen saanut musiikkikasvatuksen, kun olen istunut tyttöjen harmonikkatunneilla mukana, kuunnellut ja opastanut kotona.”

Esimerkin voima innostaa liikkumaan Kysyn Maikilta, miten muihin voisi tartuttaa liikunnan ilon. ”Tietenkin se, että lähdet itse liikkeelle ja houkuttelet muita mukaan”, hän vastaa. Esimerkin voimaa Maikki itse on käyttänyt paljon. Liikunnanohjaaja on vetänyt Nuorisoseurojen työntekijöille aerobicia työntekijäpäivillä ja nuorisoseuralaisille seurakäynneillä. ”Se näkyy ihmisestä, että huolehdit itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Kuinka tärkeää se on myös järjestötyön osalta, että jaksetaan tehdä innokkaasti ja innostavasti ja sillä tavalla houkutella muitakin mukaan.”

Maikin vinkit kesäliikuntaan ”Kesällähän kaikki on mahdollista! Pyöräilyä, uintia, kävelyä luonnossa, juoksemista, erilaisia pelejä, rantapelejä, mitä vain,” Maikki luettelee vinkkejä kesätekemiseksi. Tärkeintä

Maikin lempilajit: sauvakävely, pyöräily, lenkkeily, kotijumppa, hiihto ja uinti.

on kuitenkin, että se tuntuu hyvältä. ”En voi suositella mitään yhtä lajia, vaan sitä pitää tehdä, mistä kokee saavansa liikunnan ilon ja hyvän olon tunteen.”

Tärkein liikuntaväline on Maikin mukaan ehdottomasti kengät. Niissä hän ei ole koskaan säästellyt. ”Pitää olla asianmukaiset, kunnon jalkineet, ettei sitten tule mitään vaivoja.”

Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?

Nuoruudessa, kun näin Pohjanmaalla hirviä ja katselin niiden juoksua, kuinka kevyttä ja rentoa se oli, niin aina toivoin, että voi kun pystyisin yhtä hyvin juoksemaan.

Jos olisit väri, mikä väri olisit?

Varmaan lila, tumma lila.

Jos olisit vaatekappale, niin mikä olisit?

Olen tehnyt nyt kesäksi itselleni pitsimekon. Niin olisin mekko. Mekkoja vaan tulee käytettyä liian vähän.

Jos olisit kukka, mikä kukka olisit?

Suosikkikukkani on kielo. En tiedä, mikä siinä on, mutta se on ollut aina lempparini. Kielohan on suojeltu. Ruusut tosin ovat se, mitä toivoisin saavani.

6

Järjestöuutisia Hallituksessa ensimmäistä kertaa kaksi varapuheenjohtajaa

Mobiilijäsenkortti Nuorisoseurarekisterin kautta

Suomen Nuorisoseurojen hallituksen kokous on päätösvaltainen ainoastaan, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla. Koska järjestön säännöt sen mahdollistavat, on hallitus päättänyt nimetä tälle kaudelle toisenkin varapuheenjohtajan. VPJ:nä jatkaa Anni Kelkka ja toiseksi VPJ:ksi valittiin Ragni Reichardt.

Mobiilijäsenkortilla tapahtumassa kahvi eurolla. Kotimaassa reissatessa majoituksista voi saada -15 % Holiday Clubilla tai -10 % HI Hostelling:iin kuuluvista hostelleista. Jäsenkorttien etuja laajennetaan jatkuvasti.

Mobiilijäsenkortti lähetettiin nuorisoseurojen jäsenille helmikuun lopulla jäsenrekisterin kautta.

Latauslinkki lähti niille jäsenille, joilla oli voimassa oleva jäsenyys ja matkapuhelinnumero merkittynä rekisteriin.

Nyt nuorisoseurojen jäsenrekisteristä vastaavat voivat lähettää mobiilijäsenkortin jäsenelle suoraan nuorisoseurarekisteristä. Kunkin jäsenen henkilökortilla on kolme painiketta, joilla kortin voi lähettää.

Jäsenrekisterin ylläpitäjä valitsee yhden painikkeista:

Seurantalot.fi-sivusto uudistui – tarkista talon tiedot!

Kuva: Ville Suhonen

• ”Lähetä aikuisen jäsenkortti” yli 16 vuotiaille jäsenille • ”Lähetä lasten jäsenkortti” alle 16 vuotiaille jäsenille • ”Lähetä ohjaajan jäsenkortti” ohjaajille Jäsenelle lähetetään vain yksi kortti. Ohjaajalle ei siis lähetetä erikseen esimerkiksi aikuisen jäsenkorttia. Kortit ovat muuten ominaisuuksiltaan samanlaiset, mutta linkit ja viestintäkanava poikkeavat hieman toisistaan. Jos kortti on jo toimitettu aiemmin, tulee henkilön tietoihin maininta ”Jäsenkortti toimitettu”.

Kortti menee siis siihen puhelinnumeroon, joka jäsenen tiedoissa on merkitty ”Matkapuhelin” –kenttään. Jos jäsenen matkapuhelinnumero ei ole merkittynä kenttään lähtee hänelle sen sijaan rekisteriin merkittyyn sähköpostiosoitteeseen pdf – muotoinen tulostettava jäsenkortti. Jos jäsenellä ei ole matkapuhelinnumeroa eikä sähköpostiosoitetta rekisterissä, ei hänelle voi toimittaa korttia.

www.seurantalot.fi tarjoaa näyteikkunan seurantaloille niiden toiminnan tueksi – ilmaiseksi!

Sivusto on jäsenpalvelu kahdeksaan eri keskusjärjestöön kuuluville yhdistyksille.

Tiedot ajan tasalle Sivustolla on esitelty yli 1700 taloa. Nyt kannattaa tarkistaa, onko talonne jo mukana ja tiedot ajan tasalla. Menevätkö tiedustelut oikealle henkilölle? Onko sivuilla kuva talosta ja osoite oikein?

Sivusto on portti suomalaisiin seurantaloihin ja sitä käytetään paljon – oman talon esittelysivua kannattaa pitää ajan tasalla, vaikka talolla olisi omatkin nettisivut.

Talon oman esittelysivun päivittämiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Ne saa kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankolalta (hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi). Sivustoa on helppo käyttää. Jos talonne ei ole vielä mukana, ota yhteyttä!

Korjausohjeita ja tietoa taloista Sivujen Tietoa toimijoille -osiossa on seurantaloille räätälöityä korjaustietoa, jota täydennetään jatkuvasti.

Talon omalla sivulla on lisäksi vain yhdistyksen käytössä oleva osio, johon voi merkitä talteen tiedot talon tehdyistä ja suunnitelluista korjauksista, talon rakenteista ja muista tärkeistä perustiedoista.

Osallistu Seurantalopäivään Syyskuun toisena viikonloppuna 11.-13.9.2015 vietetään valtakunnallista Seurantalopäivää – tule mukaan järjestämään tapahtumaa!

Päivä tarjoaa tilaisuuden tehdä tunnetuksi talojen elävää kulttuuriperintöä ja järjestää kaikille avointa toimintaa.

Lisätietoa: www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille/seurantalopaiva

Arvoista potkua seuratoimintaan Tekemisen riemua -arpajaiset ovat loistava tapa kartuttaa seuran kassaa. Kaksi vuotta sitten järjestetyissä arpajaisissa Etelä-Hämeen Nuorisoseurat myi arpoja oikein urakalla - eniten koko järjestössä. Kysyimme Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Nipulilta arpamyynnin saloja. Hannu kiersi ahkerasti paikallisseuroissa kertomassa arpajaisista ja auttoi, innosti ja ideoi niiden myyntiä.

Tekemisen riemua -arpojen hinta on 7 €. Myydyistä arvoista seurat saavat suoraan omaan kassaansa 3 €, aluetoimisto tai keskusseura 1€ ja Suomen Nuorisoseurat 3 €.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Myyntityö kannattaa suunnitella ja organisoida seuran sisällä huolella.

Sopikaa ketkä myyvät, missä myyvät ja milloin myyvät. Kannattaa myös mobilisoida erilaisia apujoukkoja. Sidosryhmät ja muut harrastusryhmät ovat oivallisia kumppaneita. Kartoita omat ja muiden toimijoiden tapahtumat alueella ja pyri tekemään yhteistyötä.

7

Puheenjohtajalta

Museo on muutakin kuin sateensuoja Aloitin vuosi sitten Nuorisoseuramuseon johtokunnassa asiantuntijajäsenenä. Tarkoituksenani oli tarkastella museon nykytilaa ja arvioida sen tulevaisuudennäkymiä. Tehtävä valikoitui minulle osin siksi, koska olen kiinnostunut kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja sen tallennustyöstä. Ja varmastikin valintaani vaikutti myös se, että olen museoalan ammattilainen.

Vierailin ensimmäistä kertaa Laihialla Nuorisoseuramuseossa viime vuoden toukokuussa. Museo yllätti minut sekä hyvässä että ei-niin-hyvässä. Perusnäyttelyssä, joka avattiin upouudessa nuorisoseurantalossa vuonna 2000, on tuotu esiin koko järjestömme historia. Näyttelyssä esitellään nuorisoseuratalojen rakentaminen talkootyöllä, urheiluseurojen synty nuorisoseuran siipien suojassa, kansansivistäminen ja monia muita aihekokonaisuuksia.

Näyttely on siis kattava ja runsas, josta riittää katsottavaa moneksi käyntikerraksi. Huomioni kiinnittyi kokoelmiin ja sen tilaan. Kokoelmien pitäisi olla koko museotyön kivijalka, jonka ympärille kaikki museon muu toiminta rakentuu. Kokoelmatyö kaipasi pikaista uudistamista ja selkeyttä, joten oli luontevaa aloittaa museon uudistusprosessi siitä.

Pieni mutta sisukas museotiimimme (minä, Sanna Paloniemi, Tuomas Koivuniemi, Tiina Jaakkola ja Tuula Honkaniemi) aloimme heti selvittää kokoelmien nykytilaa ja hankerahoitusmahdollisuuksia. Päätettiin, että kokoelmat on saatava haltuun, ja perusnäyttely päivitetään 2010-luvulle sopivaksi. Inventoitavaa ja luetteloitavaa on paljon, mikä kertoo osaltaan myös

järjestömme moninaisesta ja rikkaasta historiasta.

Halusimme tuoda museon - näyttelyineen ja kokoelmineen - lähemmäksi kaikkia nuorisoseuralaisia. Saavutettavuuden parantamiseksi päätimme ottaa käyttöön mobiilisovelluksen, jolla voi vierailla museossa vaikkapa älypuhelimella omalla kotisohvalla. Lisäksi päätimme sulkea uudistusprosessin ajaksi museon ovet. Tämä siksi, että saamme rauhassa valmistella uutta perusnäyttelyä, ottaa kokoelmat haltuun ja tehdä uusi kiertonäyttely. Mobiilisovelluksen sisällöt saadaan julkaisukuntoon kesällä 2016 ja museo avataan uudelleen viimeistään vuonna 2017 - tietysti asiaan kuuluvilla juhlallisuuksilla.

Museo on, kuten otsikossa totesin, muutakin kuin sateensuoja. Museoon tallennetut kuvat ja esineet ovat aitoja todistuskappaleita järjestöstämme, ihmisistä, ilmiöistä ja tapahtumista. Ne kertovat osaltaan myös eri tavoista ylläpitää järjestön sisällä yhteisöllisyyttä eri aikoina. Kokoelmissamme on paljon esineistöä menneiltä vuosikymmeniltä, mutta aiomme tallentaa myös nykyisyyttä, tulevaisuuden historiaa.

Haluamme tuoda perusnäyttelyyn myös palasen sinun kokemustasi nuorisoseuralaisuudesta. Millaisen muiston sinä haluaisit pullottaa seuraaville sukupolville?

Ragni Reichardt

kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 2. varapuheenjohtaja.

Asettakaa yhteinen tavoite Kun myyntityön tekee kunnolla, tuotto riittää koko vuodeksi, eikä tarvitse tehdä muuta varainhankintaa. Tavoitteeksi voi asettaa esimerkiksi uusi videotykki, puolet ryhmien matkakuluista Lasten Kalenoihin, sata kappaletta uusia seuran t-paitoja, kymmenen ohjaajan lähettäminen koulutukseen tai yhteisten bileiden kassa. Lisäksi jokainen voi tehdä itselleen henkilökohtaisen tavoitteen. Muista ilmoittaa selkeästi ostajalle, mihin arparahat käytetään.

Myyntitykin salaisuus arpojen myyntiin Innostunut asenne ja rohkeus ovat valttia arpojen myynnissä. Hyvä esiintymistaito, aito hymy ja reippaus parantavat ostohalukkuutta. ”Kannattaa vedota ostavan tunteisiin eli kertoa että myyntituotto menee hyvään tarkoitukseen”, Hannu vinkkaa.

Tapahtumat arpamyynnin areenana Kesällä on paljon erilaisia tapahtumia, jotka ovat mitä oivallisin paikka myydä arpoja.

Vinkkeinä Hannu kehottaa liittämään arvat pääsymaksuun, myymään esityksen väliajalla tai laittamaan arvat kisapalkinnoiksi. Tapahtuman juontaja voi myös tehdä arpajaisista ohjelmanumeron ja laittaa arvat yleisössä kiertämään.

Hannun arpamyyntiruno ”Kannata työtä järkevää, tue nuorisotyötä tärkeää!

Arvan osto on toiminnan nosto.

Näin nuoria toiminnassa riittää, seura tuesta kiittää”!

8

Teatteria neljällä tavalla!

Teksti: Sanna Paloniemi

Lapsiteatteria, nuorisoteatteria, kesäteatteria, yhteisöteatteria, pienimuotoisia esityksiä, maakunnallisia produktioita. Teatteria voi tehdä monella eri tavalla. Keräsimme neljä eri konseptia – saisiko tästä ideoita oman seurasi toimintaan? Tutustumme ammattimaisesti toimivaan Teatteri Lapuaan, itseohjautuvaan Fällyteatteriin, valtavan suosion saaneen Ilmajoen nuorisoseuraan ja harrastaja- ja talkoovetoiseen Jalasjärven Keskikylän nuorisoseuraan.

Teatteri Lapua Lapuan kaupunginteatteri

Teatteri Lapuan näytelmä Jouni. Kuvaaja Marja Sipilä

Teatteri Lapua kerää yhteen teatterin harrastajia laajalta alueelta maakunnasta sekä näyttelijöinä että yleisönä. Lapua profiloituu maakunnassa erityisesti kulttuurikaupunkina, siksi Teatteri Lapuan väkikin puhuu leikillisesti omasta toiminnastaan ”Lapuan kaupunginteatterina”.

Selkeä työnjako Näytelmäproduktioita on vuoden aikana 3-5 ja esityksiä tasaisesti ympäri vuoden. Näytelmät esitetään Teatteri Hiomossa, joka on Lapuan kaupungilta vuokrattu teatteritila ja kesäisin Lapuan Vanhan Paukun alueella isossa esitysteltassa.

Produktiolla on aina nimetty tuottaja (muutaman viime vuoden ajan osa-aikaisesti palkattu), joka kokoaa tuotantoryhmän ympärilleen produktiokohtaisesti. Teatterin hallitus valvoo produktion toteutumista ja seuraa esim. budjetin toteutumista. Ohjaajana on aina ammattilaisohjaaja, joko Teatteri Lapuan vanha tuttu tai verkostojen kautta löytynyt uusi tuttavuus. Näytelmä valitaan hallituksen innovoinnin tuloksena tai tuottajan esityksestä. Näyttelijöiden valinta hoituu pääasiassa avoimen castingin kautta.

Rahoitus ja markkinointi – yhteistyökumppanuuksista voimaa!

Esitysten tuotanto rahoitetaan omalla rahalla, yhteistyökuvioilla, mahdollisilla apurahoilla sekä kaupungin avustuksen turvin. Riippuu produktiosta, mikä rahoituskeino kulloinkin painottuu. Viime aikoina Teatteri Lapua on saanut neuvoteltua loistavia yhteistyösopimuksia, jotka ovat osaltaan varmistaneet produktion taloutta.

Esityksiä ja toimintaa markkinoidaan omilla nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa, blogissa, lehtimainoksilla sekä silloin tällöin paikallisradiossa. Jos esityksellä on iso pääyhteistyökumppani, markkinointiyhteistyö kuuluu aina sopimukseen.

Tulevaisuus Toiminnan - ainakin nykyisen laajuinen - tulevaisuus on jossain määrin uhattuna, ellei uusia tekijöitä saada esimerkiksi niiden nuorten tilalle, jotka lähtevät muualle opiskelemaan.

Tuotannollisen hiljaisen tiedon siirtäminen on myös haastavaa, koska harva on kiinnostunut tuottamisesta, se kun on varsin epäkiitollista hommaa! Harrastustoiminnan jatkuvuus

Fällyteatterin 2014 näyelmä Mummukuume. Kuvaaja Terhi Nisula on aina kiinni ihmisten innosta, ja tuota intoa pitäisi osata ruokkia oikealla tavalla. www.teatterilapua.fi

Jalasjärven Ylivallin Fällyteatteri – Ihan itte yhyres ja kaikki kökällä!

Fällyteatterin punainen lanka: ”Yksin me ollahan pieniä mutta yhyres aiva maharotoon sakki. Meillä ku pätöö se sääntö notta yks kaikkien ja kaikki yhyren puolesta. Meillä on aina hauskaa, nauru pidentää ikää ja me eletähän tosi vanhaksi!”

Itseohjautuvaa työnjakoa Näytelmät on usean vuoden ajan kirjoittanut Fällyjen oma kasvatti Suvi Valkama. Sitä ennen käytettiin kauhavalaisen Maija-Liisa Isosompin näytelmiä ja sitä ennen komedioita, joita kesäteatterit esittävät edelleen. Ideat tulevat mistä milloinkin, mutta lähtökohtana on aina jotain uutta, raikasta maalaiskomediaa Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettuna ja näyteltynä. Tekstit ovat aina koko perheelle sopivia: ei ki-

roamista, alatyyliä, eikä pilkkaamista.

Ohjaamisesta vetovastuussa ja ns. päältäkatsojana toimii Hannele Seppälä. Roolituksesta vastaa joko näytelmän kirjoittaja tai joskus näyttelijät itse ovat tekstin luettuaan valinneet roolinsa.

Fällyteatterilla on selkeät roolitukset niin näytelmien kuin muidenkin tehtävien suhteen. Jokainen tekee mitä parhaiten osaa: yksi leipoo, toinen siivoaa, kolmas hoitaa juoksevat ja talousasiat, yksi maalaa, toinen rakentaa lavasteita. ”Fällyissä me tehdään kaikki itse: tekstit, lavasteet, katsomo, mainokset, rekvisiitat. Myös aiemmin tehtiin kahvitukset, leipomiset ynnä muut itse ja juoksimme väliajalla kahvia kaatelemaan katsojille. Nyt olemme tehneet yhteistyötä usean vuoden ajan Jalasjärven MLL:n paikallisosaston kanssa.

Eli Fällyt voi tehdä sitä, mikä on se meidän ydintouhu. Siitä emme kuitenkaan tingi että leipomiset tulee olla myös itte tehtyjä, niin kuin meillä kaikki.”

Ohjelmistossa on yksi näytelmä vuodessa ja esitykset järjestetään aina kesäisin samaan aikaan. Näytelmä esitetään Ylivallin Seuralassa, joka on Ylivallin nuorisoseuran ja Ylivallin maa- ja kotitalousseuran omistama kylätalo. Teatterin tekemiseen ei ole haettu apurahoja eikä avustuksia.

Jalasjärvellä on paljon aktiivisia nuorisoseurojen teattereita ja näyttelijät saattavat olla mukana useammassakin eri ryhmässä. Esitysten suhteen tehdään keskenään yhteistyötä, jotta ei tule päällekkäisyyksiä. www.fallyteatteri.fi

9

Ilmajoen Nuorisoseura – Yhteistyöllä kaikki sujuu Ilmajoen Nuorisoseuran teatteritoiminnan muodostaa kaksi aikuisten, kaksi lasten, kaksi teinien ja yksi nuorten ryhmä.

Ryhmissä on yhteensä lähes sata näyttelijää. Kun vielä lasketaan mukaan tekniikan pojat, lavasteiden rakentajat, puvustajat, keittiöväki ja lipunmyyjät, aktiivisia teatterin parissa toimijoita voidaan laskea olevan reilusti toistasataa henkilöä.

Näyttämönä toimii oma kunnantalolla oleva näyttämö. Kuusikymmentäluvulla kunnantalon paikalla sijaitsi nuorisoseurantalo, jonka tilalle kunta halusi rakentaa kunnallistalon.

Silloinen seuran johtokunta oli kaukaa viisas ja suostui luopumaan talostaan sillä ehdolla, että kunnallistaloon rakennetaan hyvä ja toimiva juhlasali näyttämöineen ja nuorisoseura saa siihen ikuisen ilmaisen käyttöoikeuden.

Näytelmä valitaan ohjaajan ja ryhmän yhteistyönä. Ohjaaja tuo jokaiselle ryhmälle tarjolle muutaman vaihtoehdon, joista yhteistuumin valitaan ryhmälle sopiva. Näyttelijät rooleihin valitsee ohjaaja. Lapset tekevät näytelmänsä suurimmaksi osaksi ryhmissä improvisaatioiden innoittamana ja ohjaaja kirjoittaa ideoista näytelmän.

Toimintaan mukaan voivat tulla kaikki kiinnostuneet, mutta käytännössä ryhmiin on jonot suuren kiinnostuksen vuoksi. Lasten ryhmiin on pyritty kuitenkin mahduttamaan kaikki halukkaat.

Huomioi toimintaympäristö, päästä kaikki esiintymään ja säilytä motivaatio!

Aikuisten ensi-illat ja esitykset on järjestetty huomioiden maaseutu toimintaympäristönä. Näyttelijöissä on mukana maanviljelijöitä, siksi näytökset ovat keväällä ennen kylvöä ja syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Lasten ja nuorten ryhmistä yksi esiintyy ennen joulua, yksi valmistaa ison koko illan esityksen ja kolmen ryhmän kanssa järjestetään yhdessä koko perheen teatteripäivä. Omalla teatteripäivällä taataan, että pienimpienkin lasten esitys saa ison yleisön. Myös talkoo- ja järjestelyresurssien kannalta yksi iso esiintymispäivä on helpompi kuin kolme pienempää.

Esityksiä aletaan mainostaa hyvissä ajoin ja ensi-illan lähestyessä aletaan ilmoitella alueen lehdissä. Facebook on todettu hyväksi tiedonvälittäjäksi ja vanha kunnon ”puskaradio” toimii edelleen. Lisäksi hyödynnetään lehtien tapahtumakalentereita sekä perinteistä julistemainontaa. Nuorten isoa näytelmää tarjotaan myös kouluille päivänäytöksenä.

Kaikki näytelmäryhmät toimivat Ilmajoki-Opiston alla ja hyvässä yhteistyössä kunnan kanssa. Opisto maksaa ohjaajan palkan ja nuorisoseura tarjoaa puitteet ja näytelmien esittämisen käytännön järjestelyt talkoolaisineen. Roolipukuja tilataan koulutuskeskus SEDUn roolivaatelinjan oppilailta ja av-opiskelijoille tarjotaan työssäoppimismahdollisuutta tekniikkapöydän takana.

EU-hankkeiden avustuksella seuraan on lähivuosina hankittu langaton äänentoisto sekä toimiva teatteritekniikka led-valoineen ja savukoneineen. Rahoitusta haetaan kunnalta, EU-hankkeista, Kansalaisfoorumilta, Kulttuurirahastolta, Aluehallintovirastolta jne. Omarahoitusta katetaan lipputuloilla ja pika-arvoilla.

Tulevaisuus Ilmajoen nuorisoseuran teatteritoiminnalle tuntuu olevan kysyntää jatkossakin. Toiminnan riskit ovat rahoituksessa ja sen eri muotoihin kohdistuvissa leikkauksissa. Lasten ja nuorten teatteriryhmien ajankäytöstä iso osa on nuorisotyötä ja vasta lähempänä esityksiä alkaa intensiivinen teatterin tekeminen. www.anvianet.fi/ilmajoennuorisoseura

Jalasjärven Keskikylän nuorisoseura – Iloisesti hullutteleva ja yhteisöllinen teatteriryhmä Jalasjärven Keskikylässä teatteritoiminta on osa nuorisoseuran toimintaa ja sillä ei ole erillistä budjettia. Näytelmätoiminta on hyvin keskeinen osa kylän yhteisöllistä toimintaa.

Työnjako ja näyttelijöiden valinta Näytelmä valitaan näyttelijöiden ja nuorisoseuran johtokunnan yhteistyönä. Viimeiset neljä näytelmää on kirjoittanut omasta kylästä ja omasta ryhmästä tuttu psykologi Juhani Aho. Ohjaajaksi on omasta ryhmästä pitkällä näyttelijäkokemuksella kouliintunut Rauno Koskimäki, joka ohjaa myös naapurikylillä näytelmätoimintaa.

Näyttelijät valitaan roolitarpeiden, työ- ja perhetilanteiden mukaan. Mukana on monipuolinen perusjoukko, jota on täydennetty joka näytelmään aina uusilla ja erityisesti nuorilla näyttelijöillä. Ilmoittautuminen on kaikille avoin, mutta sen

Ilmajoen Nuorisoseuran näytelmästä Kaikkien aikojen satu.

Kuvaaja Tomi Kuula. lisäksi usein kysellään kenen aikatauluihin näytelmän tekeminen sopii. Valintaan vaikuttavat myös kunkin näytelmän tarpeet ja ohjaajan mielipide. Lisäksi näyttelijävaihtoa on ollut Koskuelta ja Ylivallista. Teatteria tehdään harrastuspohjalta, ja palkkaa maksetaan ainoastaan ohjaajalle, jonka palkka tulee kansalaisopiston kautta.

Markkinointi ja aikataulutus Näytelmistä tiedotetaan pääasiassa nettisivuilla, nuorisoseurojen mainoslehdissä, lehti-ilmoituksissa sekä sähköpostitse esimerkiksi eläkeläisjärjestöille.

Vuosittain ohjelmistossa on yksi näytelmä, jonka harjoitukset alkavat elokuun lopussa ja ensi-ilta on pääsääntöisesti loppiaisen tienoilla. Näytelmät esitetään Jalasjärven Keskikylän nuorisoseurantalo Harjulassa.

Tulevaisuus Keskikylän teatteritoiminnan jatkon kannalta on tärkeää, että paikalliset aiheet ovat näytelmien teksteissä mukana. Erittäin tärkeä merkitys on myös ohjaajalla, joka osaa sovittaa tekstin näyttämölle sopivaksi. Pitkälti talkoovoimin järjestetyssä toiminnassa riskejä ovat leipääntyminen ja kaavoihin kangistuminen. Aika ajoin on kyettävä uudistumaan ja uudistamaan.

Innostuneiden teatteriharrastajien, näyttelijöiden tekemänä tulevaisuudessakin Keskikylässä nähdään teatteria. www.jalasjarvenkylat.fi/keskikyla

Työnjako, verkostot ja yhteistyö Johtokunta jakaa kulloisenkin esityksen vaatimat tehtävät keskuudessaan ja pyytävät lisäapuja tarvittaessa jäsenistöstä.

Nuoria pyritään opettamaan mahdollisuuksien mukaan ottamaan vastaan vastuita ja ymmärtämään talkootyön arvon.

Ilmajoen Nuorisoseura on tehnyt yhteistyötä mm. jätehuoltoyritys Lakeuden Etapin kanssa. Yksi nuorten ryhmistä on valmistanut jätteiden lajittelua ja kierrätystä käsittelevän näytelmän, jonka Lakeuden Etappi on tarjonnut alueensa kouluille.

Yksi aikuisten ryhmistä sovittaa näytelmänsä toisena kesänä Karvian kesäteatteriin yhteistyössä Karvian Teatteriyhdistyksen kanssa. Näin näyttelijät saavat myös kesäteatterikokemuksen ja karvialaiset välillä levätä. Yhteistyö alueellisesti ja toisten nuorisoseurojen välillä tuo toimintaan oman lisänsä sekä uutta yleisöä.

Jalasjärven Keskikylän Nuorisoseura esitti näytelmän Turvatta tarpeeseen. Kuvaaja Hannu Mänty

10

Vuoden nuorisoseura on kylän toiminnan sydän – Rutalahti on kovassa nousussa

Teksti: Aura Piha Kuvat: Leila Backman, Salla Saari

Rutalahden nuorisoseuralla on aihetta juhlaan, sillä heidät sekä valittiin toistamiseen KeskiSuomen Vuoden nuorisoseuraksi että palkittiin valtakunnallisella Vuoden nuorisoseura -tunnustuksella.

Rutalahti on pieni, mutta virkeä kahden sadan hengen keskisuomalainen kylä, josta kunta on jatkuvasti vähentänyt palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Toissa vuonna kyläkoulu päätettiin lakkauttaa ja viime syksynä lapset aloittivat koulutaipaleensa naapurikylässä. Paikallinen nuorisoseura on kuitenkin vahvassa nousussa niin toiminnan määrän kuin laadun suhteen. Rutalahden nuorisoseura on houkutellut riveihinsä 286 jäsentä ja pyörittää menestyksekkäästi niin sählykerhoa, luistinrataa, kesäkahvilaa, teatteritoimintaa kuin nuorisoseurantaloa.

Seuran puheenjohtaja Samuli Huikko on ollut nuorisoseuralainen koko elämänsä. Hän on kehittänyt valtavalla innostuksella seuran toimintaa, erityisesti tanssilato Letkaliiteriä.

Letkaliiterin yhteyteen rakennettu Huikon ideoima ja hankerahalla toteutettu Letkakahvio on myös ottanut paikkansa

Martin Päivän tapahtuma

Letkaliiterissä Semmarit, 700 osallistujaa

Rutalahden kesässä – ja tarjonnut kylän nuorille työllistymismahdollisuuksia. Rutalahden markkinat ovat kasvaneet uskomattoman isoksi tapahtumaksi paljolti Huikon innokkuuden ansiosta.

Aktiivinen toiminta palkittiin valtakunnallisella Vuoden nuorisoseura -tittelillä Nuorisoseuragaalassa 20.3. Tämän lisäksi seura nappasi myös Keski-Suomen Vuoden nuorisoseura -palkinnon toista kertaa peräkkäin ja Huikko valittiin Vuoden nuorisoseuratekijäksi. ”Tuntuu todella hyvältä”, kommentoi Huikko palkintoja. ”Täällä touhutessamme tapahtumien, rakentamisien ynnä muiden aktiviteettien kanssa tulee keskityttyä ensisijaisesti niiden onnistumiseen. Se, että on onnistuttu myös ulospäin, on hienoa!”

Täydellä höyryllä eteenpäin Saavutetuista palkinnoista huolimatta tahtia ei Rutalahdessa hiljennetä. ”Tunnustuksista on saatu voimaa jatkaa puurtamista kylän hyväksi,” Huikko hymyilee.

Kesälle ja syksylle on luvassa paljon toimintaa. Toukokuussa alkaa Vanhan hamsterin hotelli -komedian esitykset ja

kesällä Letkaliiterissä tanssitaan lauantaisin, muun muassa Markku Aron ja Jorma Kääriäisen tahtiin. Heinäkuussa Eino Grön konsertoi aikuisille ja lastenmusiikkiorkesteri Loiskis lapsille. Letkaliiterin kesäkahvioon palkataan taas kylän omia nuoria töihin. Syksyn suurin juttu on Rutalahden markkinat 26.9.

Mikä on Rutalahden menestyksen salaisuus? ”Menestyksen salaisuus on pitkäjänteinen toiminta ja innokas talkooväki. Lapset ja nuoret ovat talkoissa mukana pienestä pitäen: haravoivat pikkuharavoillaan siivoustalkoissa ja myyvät makkaraa tansseissa. Siitä se lähtee,” Huikko kuvailee toimintaa.

Vuoden nuorisoseura Suomen Nuorisoseuroihin kuuluu n. 750 seuraa. Vuoden nuorisoseura -tunnustus jaettiin tänä vuonna 38. kerran.

Suomen Nuorisoseurojen erityismaininta: Tervolan nuorisoseuralla nuoriin luotetaan Suomen Nuorisoseurat myönsi Tervolan nuorisoseuralle erityismaininnan Vuoden nuorisoseura -kisassa. Valintaan vaikutti merkittävästi Tervolan nuorisotoimikunnan aktiivinen ja omaehtoinen toiminta. Nuoret ovat hakeneet ja kokeneet uusia harrastusmuotoja, ideoineet ja tuoreella tavalla uudistaneet perinteikkään seuran toimintaa ja sisältöä. Lisäksi nuoret ovat kiinnostuneita järjestön kehittämiseen liittyvistä asioista. He ovat osallistuneet paikallisseuran johtokuntatyöskentelyyn ja pari nuorta edustajaa on myös keskusseuran hallituksessa varajäseninä. Tervolan Nuorisoseuralla on erinomaisessa kunnossa oleva nuorisoseurantalo Tervolan keskustassa, jonne on helppo tulla ja osallistua toimintaan. ”Tervolan Nuorisoseuran nuorten toiminta on oivallinen esimerkki siitä, että kun nuoret saadaan aktivoitua omaehtoisen toiminnan myötä aktiivitoimijoiksi ja nuoriin luotetaan, syntyy upeaa jälkeä, joka vaikuttaa positiivisesti ja lisää aktiivisuuta koko alueen nuorisotoimintaan,” kommentoi Lapin Nuorison Liiton toiminnanjohtaja Maria-Liisa Malvalehto.

Taina Mäki-Ison klovneriakurssi 2013

11

Lähde Lappeenrantaan! Nuoret taiteilijat esiintyvät Kalenoissa 4.-7.6.

Kesäkuun alussa ei kannata kenenkään nuorisoseuralaisen jäädä kotiin makoilemaan, vaan hypätä rohkeasti lasten ja nuorten kanssa matkalle maailman ympäri! Lasten Kalenat näkyvät kaupungilla monilla tavoin ja tanssista sekä teatterista pääsee nauttimaan kuka vain. Mikäli sinulla ei ole aikaa 80 tuntia, jo yksi päivä avaa silmät moneen. Ota siis rohkeasti suunnaksi Lappeenranta 4.-7.6.

Torstaina kansat kohtaavat kulkueissa Torstaina tapahtuma saa näyttävän alun, kun tapahtumaan osallistujat kokoontuvat kansoiksi kulkueita varten. Tänä vuonna kulkueita ei ole vain yksi vaan monta ja ne kiertelevät eri reittejä. Johtajansa saattelemana kansat päätyvät Lappeenrannan historialliseen linnoitukseen, jossa avataan Kehruuhuoneen kesätori. Tapahtuman osallistujille suunnatuissa avajaisissa osallistujat saavat huippusalaisen tehtävän ja kellon, jotta aika matkalle maailman ympäri riittää.

Perjantaina työpajoja, teatterishow ja PR-keikkoja Perjantai-iltapäivällä Lappeenranta-salissa nähdään nuorten taiteilijoiden tekemää teatteria, kun teatteriryhmät esittävät itse talven mittaan valmistamiaan näytelmiä teemalla matka maailman ympäri. Perjantaina ja lauantaina osallistujat pääsevät työpajoissa tutustumaan eri taiteenaloihin, kulttuureihin ja liikuntaan.

Perjantaina pärähtää myös kaupungilla: PR-keikoilla esiintyvät suomalaiset ryhmät sekä kansainväliset vieraat. Katukonsertteja nähdään sekä satamatorilla että kävelykatu Oleksilla.

Lauantaina tanssitaan pitkälle iltaan Lauantai on varsinainen tanssin superpäivä, jonka voi viettää kokonaan Urheilutalolla. Iltapäivällä nähdään kansantanssin huiput lavalla kansantanssikonsertissa, jossa esiintyy edellisessä lasten ja nuorten kansantanssiluokittelu Tanssirallissa hopea- ja kultasarjoihin yltäneitä ryhmiä.

Suomalaisten ryhmien lisäksi konsertissa nähdään kansainvälisiä vieraita.

Illalla on luvassa kansantanssishow, jossa sadat lapset

ja nuoret esittävät talven aikana harjoittelemansa kansantanssin yhteisohjelmat. Kansantanssishow ja perjantain teatterishow Lappeenranta-salissa korvaavat aiempaa pääjuhlaa.

Osallistujat jorailevat diskossa iltaan saakka.

Kansantanssia nähdään myös linnoituksessa Kehruuhuoneella, jossa esiintyy tapahtumaan osallistuvia ryhmiä iltapäivällä.

Sunnuntaina kisaillaan ja arvoitus ratkeaa Sunnuntaiaamuna pakataan tavarat ja siirrytään linnoitukseen, jossa käydään Nuorisoseuraölympialaiset, kisailut reilussa urheiluhengessä. Kansat kohtaavat jälleen ja olympiateemalla kamppailevat eri lajien herruudesta. Lajit vaan eivät taida tällä kertaa tulla suoraan Antiikin Kreikasta…

Linnoituksessa nautitun piknikin jälkeen kokoonnutaan Kesäteatteriin, jossa selviää, onko annettu tehtävä suoritettu onnistuneesti ja alusta asti vaivannut arvoitus ratkeaa. Päätösjuhlassa nähdään myös työpajoissa opittuja taitoja ja mietitään yhdessä, minne suunnataan vuonna 2016…

Yleisölle avoimet tilaisuudet: Teatterishow perjantaina 5.6. klo 15.30, Lappeenranta-sali Iltapäivällä nähdään teatteriryhmien talven mittaan valmistamia esityksiä teemalla ”Matka maailman ympäri” sekä Luova lava lapsille -monitaidepäiväleirin yhteisesitys. ETU: Nuorisoseurojen mobiiläjäsenkortilla alle 12-vuotiaille huoltajan seurassa vapaa pääsy.

Kansantanssikonsertti lauantaina 7.6. klo 15.00, Urheilutalo Kansantanssikonsertissa esiintyy kotimaisia ja ulkomaisia lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä. ETU: Etelä-Saimaan kestotilaajan pressikortilla kahden euron alennus lipuista.

Tanssishow lauantaina 7.6. klo 19:00, Urheilutalo Showssa nähdään kansantanssiryhmissä vuoden aikana opetellut kansantanssin yhteisohjelmat. ETU: S-Etukortilla alle 12-vuotiaille huoltajan seurassa vapaa pääsy.

Lisäksi torstaina avajaiskulkueet sekä perjantaina ja lauantaina katukonsertit.

Jäikö kysyttävää? Suuntaa osoitteeseen www.lastenkalenat.fi ja tykkää meistä Facebookissa www.facebook.com/lastenkalenat

12

.

Tanssimyllyssä nähtiin 27 hienoa esitystä - tässä tulokset!

Teksti: Aura Piha Kuvat: Petri Kivinen

Mestaruussarja

KIRJAVAT: Kohti Nuorisoseura Rajan Nuoret; yleinen sarja ”Maukasta, mutta herkkää tekemistä”

Valioplus-sarja

SOROKOSKA: Maarian tytöt Sorokoska; yleinen sarja ”Vahva ja vakuuttava läsnäolo”

Valiosarja

Huhtikuun viimeinen viikonloppu keräsi Tampereelle 27 kansantanssiryhmää valtakunnalliseen kansantanssikatselmukseen Tanssimyllyyn. Viisi konserttia tarjosi mitä upeimpia esityksiä modernista myyttiseen ja rauhallisesta hulmuavaan ja osoitti jälleen, että kansantanssissa on tilaa kaikille.

Tänä vuonna raati kiitteli erityisesti tanssijoiden ja muusikoiden välistä yhteispeliä, yleisön ja näyttämön välisen rajan rikkomista ja esiintyjien ja kansantanssin suhteen haas-

FLIKAT: Muistatkos sen yhren kerran Taivalkosken nuorisoseura; yleinen sarja ”Vauhdikasta liikettä svengaavaan musiikkiin”

HÄSSÄKKÄ: Juttu - tarina yhdestä illasta Nuorisoseura Vilikas; yleinen sarja ”Monisyistä elämistä”

tamista. Teosten kirjo oli laaja: osa pohjautui vahvaan ilmaisuun, osa tukeutui puhtaasti tanssitekniseen osaamiseen. Teosten teemat vaihtelivat konkreettisista arjen tilanteista abstrakteihin ilmiöihin.

Katselmuksessa toimi kaksi arviointiraatia, joihin molempiin kuului kolme henkilöä: kaksi tanssin ja yksi musiikin puolelta. Tanssin arvioijina toimivat Mira Kolanen, Rami Meling, Heidi Palmu ja Petri Hoppu. Musiikkia arvioivat Pekka Pentikäinen ja Markku Lepistö.

Tanssirallin isosiskoksi. Tanssimylly sai myös uuden logon, jonka suunnitteli Sanna Purho.

Hyörinä, pyörinä, liike, myllytys, yhdessä tekeminen, askeleet ja vauhti - tämän tapaisia sanoja tuli Tanssin osaamiskeskuksen jäsenille mieleen kansantanssia ja katselmustapahtumaa pohtiessa. Sydäntä lähellä olevalle viikonlopulle haluttiin uusi nimi, ja pitkän makustelun jälkeen sana ”mylly” nousi koko joukon suosikiksi. Tanssimylly sopii oivallisesti lasten kansantanssiryhmien katselmus

Tulokset Tanssimyllyssä on neljä ikäryhmää: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat. Ryhmät luokitellaan esitystensä perusteella mestaruus-, valioplus-, valio-, taitoplus-, taito- tai perussarjaan.

KÄRRI: Päivän kaari Nuorisoseura Karjalan Nuoret; yli 55-vuotiaiden sarja ”Kärriä katsoessa kulminoituu kansantanssin ja -musiikin syvin olemus.”

PELMAKAT: Höplä Nuorisoseura Motora; 15-20-vuotiaiden sarja ”Vahvan itsetunnon, tanssin halun ja palon omaava ryhmä.”

OTTOSET: Rakkauesta Kaustisen Nuorisoseura; yleinen sarja ”Lyyristä tunnelmointia”

SIEPAKAT: Tämä hetki Saarenkylän Nuorisoseura; 15-20-vuotiaiden sarja ”Energisyys ja teknisen osaamisen varmuus piti huolen siitä, että tanssijat olivat täysillä tässä hetkessä.”

LIVAKAT: Ruttupiru Nuorisoseura Motora; yleinen sarja ”Pirullisen viettelevä veto” KATRILLI: Uus kartsu eli Kaapo Nuorisoseura Katrilli; yleinen sarja ”Komea ja kujeileva kartsu”

RIIJARIT: Perinteistä nykytanssia lahtelaisittain Lahden Tanhuujat; yli 35-vuotiaiden sarja ”Kokemuksella ja taidolla toteutettu harmoninen ohjelmakokonaisuus.”

KIMURANTTI: Traktori Nuorisoseura Rajan Nuoret; 15-20-vuotiaiden sarja ”Tämän päivän tositv-sarjan riemukas ja värikäs toteutus kansantanssin keinoin.”

VINKKARIT: Riitti Tampereen Nuorisoseura; yleinen sarja ”Visuaalisesti vaikuttava teos” JUNTU: Muutosta Ison Tanhuujat; yleinen sarja ”Eläväistä esiintyjien näköistä irrottelua” TRILLI: Jos mä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari Nuorisoseura Katrilli; 15-20-vuotiaiden sarja ”Nuori, ryhdikäs tyttöryhmä, jonka ulkoinen olemus tuki teoksen karaktäärihenkeä.”

Mestaruussarjalaiset Hässäkkä, Pelmakat, Kirjavat ja Kärri

Taitosarja

PIRTTISET: Kuinka meripoika kesytetään?

Oulunsuun Nuorisoseura; yli 55-vuotiaiden sarja ”Tervaporvarit parrasvaloissa aidossa menneen ajan tunnelmassa.”

TOSI-ISOT: Elämän polkuja Ison Tanhuujat; yli 35-vuotiaiden sarja ”Miten iso onkaan tanhun ja yhdessä tekemisen voima, kun uskallusta riittää?

Tosi-Iso.” FOSSIILIT: Savotta Saarekylän Nuorisoseura; yli 35-vuotiaiden sarja ”Rehevä ja kansanomainen ilmaisu kumpusi paikallisesta perinteestä ja tarinoista.”

PRO: Perinne-eläin69 Turun Kansantanssin Ystävät; yleinen sarja ”Eläimellinen rohkea heittäytyminen” ANNAT JA ANTIT: Voimamiehiä Hollolan Nuorisoseura; yleinen sarja ”Vakuuttavaa voimailua” KUMPPAMPÄI: Kaikki pelaa Turun Kansantanssin Ystävät; yleinen sarja ”Peruspertsalla ponnistaen”

Perussarja

POLOKKARIT: Poikkileikkaus Oulunsuun Nuorisoseura; yleinen sarja ”Yhdessä olemme enemmän” REVOHKA: Karjalaisia kujeita Hollolan Nuorisoseura; yleinen sarja ”Menossa mukana, mihin?”

Taitoplus-sarja

Uusi nimi ja logo

RIEHA: Moninainen, toisenlainen, samanlainen Fyyrkantti; yleinen sarja ”Hyvällä tiellä kunnianhimoisessa tavoitteessa”

SÄRMÄ: Naisten pukuhuone Lahden Tanhuujat; yleinen sarja ”Ikäisten näköinen esitys” KORIAT: Saida Alavuden Nuorisoseura; yleinen sarja ”Kunnianhimoinen ohjelmakokonaisuus” MATIT JA MAIJAT: Riksuttava rakkaus Matit ja Maijat; 15-20-vuotiaat ”Taitava ja luonteva ryhmä, jolle karttuvat ikävuodet tuovat lisää tulkintaa ja uskallusta.”

13

Miehen lailla ja Maarianvaaran kesäteatteri Teatterilaivalla Teksti: Pasi Saarinen Kuva: Sanna Purho

Harrastajateatterifestivaali Teatterilaiva seilaa taas tulevana syksynä. Teatteria, keskusteluja ja kohtaamisia tarjoava risteily järjestetään 24.10.-25.10 Turku-Tukholma-välillä. Laivana toimii M/S Baltic Princess.

Teatterilaiva lasketaan vesille nyt yhdettätoista kertaa. Luvassa on laadukkaita, aihelähtöisiä esityksiä, perinteiset improkisat sekä keskustelua ja vääntöä yhteisöteatterista.

Yksi tämän vuoden Teatterilaivan kohokohdista on omakohtaisilla esityksillään viime vuosina Suomea kohahduttaneen Juuso Kekkosen monologi Miehen lailla. Esitys on stand upia ja spoken wordia yhdistelevä monologiesitys, jossa nauretaan vakaville asioille. Kekkosen tyylille ominaisesti henkilökohtainen ja poliittinen kohtaavat kovaa ja tuloksena on mustaa, mutta oudon lämminhenkistä huumoria. Miehisyyden itsestäänselvyydet ja mysteerit joutuvat tarkasteluun, ja historiallista perspektiiviä haetaan Kekkosen omasta suvusta.

Esityksessä pääsee tiukkaan käsittelyyn myös Vladimir Putinin hahmo, johon Kekkonen vertailee itseään ilman armoa kumpaakaan miestä kohtaan.

Maarianvaaran kesäteatteri tuo puolestaan laivalle esityksen Rakkaat Hölmöläiset. Suomalaisiin kansantarinoihin perustuvassa komediassa Maarianvaaran kesäteatterin ammattilaisryhmä kutkuttelee katsojien nauruhermoja taiturimaisen komiikan, laulun ja tanssin keinoin.

Maarianvaaralaiset kertovat tuttujen hölmöläistarinoiden lisäksi ennennäkemättömiä juttuja nykyajan hölmöläisyydestä.

Musiikin näytelmään on säveltänyt Erkki Räsänen. Rakkaat Hölmöläiset -näytelmän ohjaa ja käsikirjoittaa Juhani Joensuu. www.teatterilaiva.com

Teatterilaiva 2015 ohjelma Lauantai 24.10.

19.00 Kokoontuminen satamassa 20.15 Laiva lähtee 20.30 Avajaissanat 22.00 Housut kintussa – teatteriharrastukseen hurahtaneen miehen tragikoominen selviytymistarina.

Ohjaus Henna Laitinen 23.00 Improskabat 01.00 Pieniä esityksiä

Sunnuntai 25.10.

09.30 Yhteinen avaus 10.00 Juuso Kekkonen: Miehen lailla 13.30 Maarianvaaran kesäteatteri: Rakkaat hölmöläiset 16.00 Keskustelutilaisuus yhteisöteatterista 17.30 Päätöshäppeninki

14

Kesä 2015 Kaikki kesätapahtumat verkossa!

Kesäteatteria, markkinoita, luova lava lapsille -leirejä ja -esityksiä, tanssitapahtumia! Kaikki kesän tapahtumat on kätevästi koottu yhdelle kartalle verkkoon. Yhdellä vilkaisulla näet, järjestetäänkö teidän kotinurkilla tai mökin lähettyvillä jotakin.

Laajenna oman seurasi tapahtuman yleisöä ja vie sen tapahtumat kartalle! Ohjeet ja kartan löydät osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/kesa

Suomi Areena Lasten Kalenat 4.-7.6.2015, Lappeenranta Kansainvälinen lastenkulttuuritapahtuma, jossa tänä vuonna 700 kansantanssin ja teatterin nuorta taitajaa seikkailee maailman ympäri tutustuen samalla uusiin taiteenaloihin.

Matkaan pääsee hyppäämään myös yleisö. www.lastenkalenat.fi

Kesäporinat, PohjoisPohjanmaan Nuorisoseurojen maakuntajuhlat 8.-14.6.2015, Oulu Uutta ja perinteistä, railakasta ohjelmaa torilla ja turuilla. www.pohjois-pohjanmaa.palvelee.fi

Seikkailukesä 2015 24-27.6.2015 Naumin leirikeskus, Sysmä Seikkailukesä-leirillä pääset tutustumaan seikkailijoiden elämään, ratkaisemaan arvoituksia ja kiipeilemään yläköysiradalla uimista ja saunomista unohtamatta. www.uudenmaannuorisoseurat.fi

Jutajaiset Folklore Festival

Nuorisoseuroissa tapahtuu kesällä 2015 Lasten Kesäleiri 2.-5.6.2015, Pörsänmäki Lasten Kesäleiri pidetään 7-13v. tytöille ja pojille Pörsänmäen nuorisoseuran talolla.

Pörsänmäen nuorisoseuran talolla tarjolla 7-13 -vuotiaille monipuolista toimintaa: sisä- ja ulkoliikuntaleikkejä, ilmaisutaitoa, musiikkituokioita, askartelua, iltanuotio, leiriolympialaiset, luontopolku, leiridisco, leiritanssiesityksiä, uintia Pörsänjärvellä ja saunomista Pitkänjärvellä sekä mukavaa yhdessäoloa. www.yla-savo.nuorisoseurat.fi

24.-28.6.2015, Rovaniemi Monitaiteinen kulttuuritapahtuma Rovaniemellä, joka tarjoaa eri taiteita yhdistävää kulttuuri-ilottelua sekoittamalla vanhaa ja uutta folk-kansanperinnettä sekä tuomalla estradeille maailmanmusiikkia suomalaisten ja kansainvälisten vierailijoiden esittämänä. www.jutajaiset.fi (Lisää s.17)

Siilifolk – Yhtä juhlaa 29.6 – 4.7.2015, Siilinjärven tori Itä-Suomen suurin kansanmusiikki- ja tanssitapahtuma Siilifolk – yhtä juhla tarjoilee samalla makupaloja koko kansankulttuurin lavealta saralta laidasta laitaan, iskelmää, hengellistä musiikkia ja kesäteatteria unohtamatta. www.siilifolk.com

11.-17.7.2015, Pori Nuorisoseuratoiminta on esillä valtakunnallisessa tapahtumassa. Esittelypisteessä ja torilavalla nähdään ja kuullaan, mitä nuorisoseuroille tänään kuuluu. http://suomiareena.fi/

Nordlek 14.-19.7.2015, Viborg, Tanska On Tanskan vuoro järjestää Pohjoismaiden yhteinen kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma, johon kokoontuu satoja osallistujia Färsaaria ja Grönlantia myöten. www.nordlek2015.dk

Muuramen antiikkija käsityömarkkinat 18.-19.7.2015, Muuramen Nuorisoseurantalo, Muurame Tarjolla antiikkia, huonekaluja, keräilytavaraa, koruja, hopeaa, rahoja, postimerkkejä, kirjoja, neuvontaa, arviointia, kädentaitajien töitä sekä markkinaohjelmaa.

Lapsille ja nuorille mm. keppihevoskisat, pelejä, pomppulinnaa. http://www.muuramennuorisoseura.com/antiikki--ja-perinnemarkkinat

Hakkapeliittatapahtuma 1.-2.8.2015, Tammela Tunnelmallinen 1600-luvulle sijoittuva tapahtuma, jossa muun muassa markkinatori, työnäytöksiä, tanssi- ja soittoesityksiä sekä luentoja.

Nälän yllättäessä voi herkutella perinteisessä hämäläisessä pitopöydässä tai aidossa 1600-luvun pitopöydässä, jossa syödään sormin. www.nsaura.fi

Eteläpohjalaiset Spelit 7.-9.8.2015, Etelä-Pohjanmaan opisto, Ilmajoki Teemana kansanlaulu. Luvassa kansanlaulukilpailu, Spelikisat 1- ja 2 -rivisille haitareille sekä suomenmestaruustasoisina mandoliineille ja huuliharpuille, kansantanssi ja -musiikkikonsertteja, kirkkokonsertti ja paljon muuta. www.spelit.fi

15 MM-Mölkky 2015 15. - 16.8.2015, Ursan kenttä, Lahti Jännittäviä pelihetkiä tiedossa! Kilpailu Mölkyn maailmanmestaruudesta jyrähtää käyntiin, kun yli tuhat pelaajaa ulkomailta ja Suomesta kokoontuu mittelemään perinteikkään heittopelin maailmanmestaruudesta. Kerää sinäkin oma joukkue tai tule aistimaan MM-kisojen tunnelmaa! Alueelle vapaa pääsy! www.mm-molkky.fi

Valtakunnalliset ohjaajapäivät 28.-30.8.2015, Paukkula, Mikkeli Ohjaajapäivät kasaa nuorisoseurojen kaikkien harrastusalojen ohjaajat yhteen nauttimaan laadukkaasta opetuksesta, jakamaan kokemuksia ja tunnelmoimaan kesän viimeisistä hetkistä. www.nuorisoseurat.fi

Pörsänmäen nuorisoseurantalolla lasten kesäleirin iltanuotiolla paistetaan makkaraa.

Luova lava lapsille -leirit huipentuvat yhteisesityksiin Kesäkuun alussa ympäri Suomea raikaa lasten laulu, nauru ja melske, kun Luova lava lapsille –leirit pääsevät vauhtiin. Noin kuusikymmentä leiriä yli kymmenellä eri paikkakunnalla kokoaa lähes tuhat monitaideleiriläistä: lapsia, ohjaajia, apuohjaajia ja talkoolaisia.

Luova lava lapsille –leirien tuotoksena nähdään Hetki taiteilijana esitykset.

Esityksiä työstetään leireillä erilaisilla metodeilla. Jotkut ohjaajat lähtevät liikkeelle valokuvista, jotkut tekstistä, jotkut päivän polttavista aiheista. Tärkeintä ja yhteistä kaikille leireille on kuitenkin se, että esitykset tehdään lasten ehdoilla, lasten omista lähtökohdista käsin.

Nyt on hyvä sauma lähteä katsomaan lasten esityksiä ja kannustamaan heitä ylittämään itsensä.

Arvat myyntiin kesätapahtumissa!

Kesätapahtumat ovat loistava paikka myydä Tekemisen riemua -arpoja. Tässä muutama vinkki, mitä voit tehdä: • Liitä arpa osaksi pääsymaksua • Organisoi erilliset arpamyyjät • Myy arpoja ohjelman väliajalla • Laita arpoja kisapalkinnoiksi • Tee arpajaisista ohjelmanumero • Katso lisää arpajaisvinkkejä sivulta 7.

Hetki taiteilijana esitykset ja näyttelyt Helsinki: Kulttuuriareena Gloria 12.6. klo 13.00 Joensuu: Reijolan yhteisötalo 13.6. klo 12 Jyväskylä: Jyväskylän kesä -festivaalin yhteydessä Mäki-Matin perhepuistossa 9.7. klo 13 ja Palokan Pelimannitalolla 10.7. klo 13 Kuopio: taidenäyttely kauppakeskus Apajan alakerrassa Kuopion torin alla juhannusviikosta heinäkuun loppuun.

Lahti: Hannunsali 11.6. klo 15.00 Lappeenranta: Lasten Kalenoiden yhteydessä Lappeenranta-salissa 5.6. klo 15.30 Rovaniemi: Korundi-Sali 27.6. kello 13.00 Ylistaro: Ylistaron Kainaston Nuorisoseura 5.6. klo 17.30 Ylöjärvi: Vahannan Nuorisoseura 5.6. klo 14 ja 12.6. klo 14

Mölkyn MM-kisat nostaa tunnelmaa myös katsomossa. Kuva: Mari Barker

16

Ideasta ensi-iltaan: Haukotus Teksti: Sofia Sarkava

Saavun kolmelta yöllä kotiin ja istahdan sängyn laidalle. Tässäkö tämä nyt oli? Monen kuukauden työ, ja nyt Haukotuksen ensi-ilta on koettu. Ei enää harjoituksia, ei enää ohjaamista.

Nyt alkoi esityskausi. Olo on helpottunut, mutta samalla haikea. Näiden nuorten kanssa työskentely on ollut raskasta, mutta myös uskomattoman ihanaa.

Kaikki alkoi toukokuussa 2014, kun ilmoitin Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille, että olisin kiinnostunut tekemään oman näytelmäproduktion. Siihen todettiin, että selvä! Elokuussa kasattiin näyttelijät kokoon. Syyskuun puolivälissä käsikirjoitus oli valmis. Lokakuussa jaettiin roolit.

Haukotuksen tarinassa kerrotaan teini-ikäisestä Mariasta, joka tahtoo elämältään muutakin kun vain opiskelua ja avioelämää, jota äiti hänelle tuputtaa. Lopulta Maria pakenee ja törmää vampyyri Peteriin ja hammaskeiju Hälinään, jotka vievät hänet Kadonneiden lasten luokse. Kadonneet lapset ovat kaikkea sitä mitä Mariakin on aina halunnut olla: vapaita. Kukaan ei määrää ja saa kokea seikkailuja. Maria ei tietenkään

aluksi tiedä, että lapset ovat vampyyreita...

Näytelmässä on sekoitettu Peter Panin tarinaa sekä tunnettuja vampyyritarinoita Draculasta Twilightiin. Halusin näyttää nämä tunnetut hahmot aivan uuden näkökulman kautta. Mielestäni Peter Pan vampyyrina oli itsestään selvä asia, koska hän osaa lentää, eikä koskaan vanhene.

Näytelmän nuoriso rakastui tähän ideaan ja he lähtivätkin heti ajatukseen mukaan. Ainoa ongelma, joka produktion aikana tuli välillä vähän liikaakin esille oli se, että saatoin välillä olla nuorille enemmän kaveri kuin ohjaaja. Auktoriteettini ei aina riittänyt treeneissä tarpeeksi pitkälle.

Olen kuitenkin onnellinen siitä, että tämä produktio lopulta onnistui. Ja miten hyvin se onnistui! Yllätyin siitä, miten paljon kehuja tuli ensi-illassa.

Kulissi on ollut ihana paikka tutustua teatterimaailmaan, ja upeisiin ihmisiin, joihin toivottavasti tulen pitämään yhteyttä vielä eläkeiässäkin!

Maria ja vampyyri Angela - Noora Korhonen ja Ronja Pakkanen

Työryhmä ensi-illan jälkeen

Vampyyri-Pania esitti Olli Heikkinen

Haastattelussa Sofia Sarkava Hei, kuka olet?

Olen Sofia Sarkava, 19-vuotias ja asun Jyväskylässä. Musiikkiteatterin lisäksi harrastan Punaista Ristiä. Tällä hetkellä elelen pienessä kaksiossa kämppiksen kanssa.

Miten päädyit mukaan teatteriyhdistys Kulissin toimintaan?

Muistan kun minulta kysyttiin joskus 8-vuotiaana olisinko kiinnostunut kokeilemaan teatteria. Sanoin heti että ”joo!”, ja muutama viikko myöhemmin odottelinkin jo ulkona pääsyä Kulissin harjoitustiloihin.

Mikä siinä on parasta?

Kulississa parasta on ihmiset, hyvä ryhmähenki, ja se kun saa tehdä asiaa mitä rakastaa: teatteria.

Ohjasit tänä keväänä itse kirjoittamasi näytelmän Haukotus. Millainen kokemus tämä oli?

Haukotuksen ohjaaminen oli jännittävää. Olin aikaisemmin ohjannut jotain pikku prokkiksia, mutta tämä oli ihan eri luokkaansa. Jäi kuitenkin hyvä mieli, en kadu mitään ja tekisin kaiken uudestaankin.

Sofia Sarkava

Mikä teatterin tekemisessä houkuttaa?

Omalla kohdallani varmaan se kun saa käyttää mielikuvitusta niin paljon.

Esimerkiksi elokuvissa näyttelijöille annetaan käteen kahvikuppi, teatterissa meidän pitää kuvitella käteen se kahvikuppi. Teatteria katsotaan myös livenä, joten siinä on täysin ihan eri meininki. Näytteli-

jöillä on taianomainen kontakti yleisöön, mitä elokuvista ei koskaan saa.

Kirjoitat samalla ylioppilaaksi. Miten harrastusten ja koulunkäynnin yhdistäminen onnistuu?

Käyn Steiner-lukiota, joka on nelivuotinen, mutta itse käyn sen kolmessa ja puolessa vuodessa, eli valmistun tämän vuoden joulukuussa. Kirjoitukset kuitenkin alkoivat tänä keväänä.

Koulunkäynnin ja harrastusten yhdistäminen oli välillä haastavaa, mutta välillä taas ei. Ensinnäkin minun piti laatia harjoitusaikataulu oman jaksamisen mukaan, ja myös sen mukaan että kerkeän lukemaan ylioppilaskirjoituksiin.

Myönnettäköön, että välillä harrastukset menivät kuitenkin hieman edelle koulua, koska koen että elämä opettaa enemmän kuin koulu.

Mitä odotat tulevalta kesältä?

Toivon että saisin edes muutamaksi viikoksi kesätöitä. Kovasti on hakemuksia pistetty, mutta vastauksia en ole saanut.

Tahdon myös uida paljon ja käydä Helsingissä. Olen myös kavereiden kanssa suunnittelut reissua Tukholman puolelle.

Ja en nyt innolla odota tätä, mutta kai se on pakko välillä myös valmistautua syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Psykologia ja ruotsi, täältä tullaan!

Terveisiä Nuorisoseuralehden lukijoille?

Hei vaan, Nuorisoseuralehden lukijat! Älkää stressatko syksystä, nauttikaa kesästä!

17

Nauti auringosta ja kulttuurista Jutajaiset Folklore Festivaalilla 24.-28.6.2015 Teksti: Ira-Eerika Malvalehto

Jutajaiset jutaa uudistuneena monipuolisen ohjelmiston ja kulttuuripläjäyksen muodossa 24.-28.6.2015 Kulttuuritalo Korundissa, Rovaniemen keskustassa. Ohjelmistossa kuullaan kaikuja maailmalta, nautitaan perinteikkäästä ja uudesta folk-tunnelmasta - visuaalista ilmettä unohtamatta. Jutajaiset on monitaiteista kulttuuri-iloittelua, joka tuo estradille niin Suomen tunnetuimpia artisteja kuin kansainvälisiä helmiä.

Kulttuuritalo Korundi mahdollistaa monipuolisen ohjelmiston rakentamisen muun muassa intiimeille konserttitilaisuuksille Korundi-salissa, klubimaista kamaritunnelmaa ravintolan puolella ja mahdollisuuden ulkoilmakonserteille. Varsinaista festarifiilistä ja -tunnelmaa kohotetaan Juta-areenalla päälavan ympäristössä Korundin sisäpihalla. Jutajaiset tuo kaikki kansantaiteen muodot sulavasti yhteen.

Kulttuurit kohtaavat niin taiteen tekijöiden, esiintyjien, paikan kuin ohjelmistonkin myötä Jutajaisten yhdessä tekemisen teemalla: Kaikki pelaa – yhteistyössä on voimaa.

Esiintymässä mm. Kimmo Pohjonen ja Ismo Alanko

Huippunimiä, saamelaista tuulahdusta ja rakastetuimpia hittejä

Lapin nuorisoseurat ja jäsenyhteisöt osana festivaalin sykettä

Kirkkokonsertissa nähdään Suomen eturivin tenori Jyrki Anttila, basso Jaakko Ryhänen sekä Maija Anttila säestäjänä.

Kaikuja maailmalta tarjoavat muun muassa Timo Tuominen Brel-tulkinnoillaan sekä Jaakko Laitinen ja Väärä Raha. Ohjelmisto tarjoaa otteita Jean Sibeliuksen mahdista juhlakonsertissa lappilaisten kuorojen esittämänä sekä tuo Pajalasta meänkieliset ja toivotut huippukokoonpanot Raj-Raj bändin ja Jordin. Odotettuja esiintyjiä ovat myös esiintyjäduo Kimmo Pohjonen ja Ismo Alanko, Inga Söder, saamelainen Niillas Holmberg Kvarteahtta sekä Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani. Juta-areenalla vauhdikasta ja yllätyksellistä menoa on odotettavissa Semmareiden show:n myötä. Tunnelmointia tarjoaa Aki Sirkesalon muistoa kunnioittaen hänen suurimpien ja rakastetuimpien hittien äärellä Sirkesalo Tribute: Sami Pitkämön, Jussu Pöyhösen sekä Sami Saaren tahdittamina.

Jutajaisten juuret ovat Lapin kylissä ja tarjoaa esiintymisfoorumin lappilaisille nuorisoseurojen ja muiden yhteisöjen harraste- ja ammattilaisryhmille mm. tanssin, musiikin, teatterin ja sirkuksen ohjelmanumeroin. Vuosittain järjestettävät koulutukset tukevat ohjelmistojen tuottamista. Nuorisoseuralaiset ovat mukana konserttiohjelmistojen sisältöjen tuottamisessa, ensi-iltojen rakentamisessa ja esiintyvät festivaalin eri konserteissa sekä vapailla foorumeilla.

Jäsenyhteisöjen edustajia on myös keskusseuran hallinnossa, joka vastaa festivaalin järjestelyistä ja taloudesta.

Keskusseuran hallitus valitsee festivaalin operatiivisen johtoryhmän, joka käyttää tanssin-, teatterin- ja musiikin asiantuntijatyöryhmiä ohjelmiston suunnittelussa, joissa on alojen asiantuntijoita myös jäsenyhteisöistä. Lisäksi jäsenyhteisöjen kanssa tehdään ostopalvelusopimuksia festivaalin järjeste-

Tunnelmointia tarjoaa Sirkesalo Tribute lytehtäviin, joiden myötä voidaan luoda jäsenyhteisöjen tekemälle työlle toimintaedellytyksiä. Yhteisöllisen tekemisen myötä festivaali luo me-henkeä ja on erinomainen kohtaamisen areena yhteistyölle!

Jutajaiset kutsuu Kulttuuritalo Korundin ympäristöön nauttimaan auringon kanssa monitaiteisesta kulttuuritapahtumasta! www.jutajaiset.fi www.facebook.com/Jutajaiset

18

Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää

Viidakkoveitset käteen ja rohkeasti kohti someryteikköä!

Langat käsissä: omat kotisivut kaikkein tärkeimmät

Facebook, Instagram, Youtube, Whatsapp, Twitter, Flickr, Google+, Pinterest, Blogger, Foursquare, Linkedin ja Snapchat. Äh, pyörryttää ja hengästyttää! Somekanavien määrä on jo tähtitieteellinen ja uusia nousee kuin sieniä sateella. Onko tässä kilpajuoksussa tarkoitus tai edes mahdollisuutta pysyä mukana?

Järjestöasiantuntija ja viestintäkouluttaja Salla Saarinen twiittasi 28.4.2015: “Ole armollinen itsellesi, some kehittyy koko ajan. Suunnitelmallisin askelin eteenpäin #järjestöviestii”. Somekanavien viidakko kannattaa ottaa haltuun, machetet käteen ja tietä raivaamaan!

Tässäpä siis seurallesi suunnitelmalliset someaskeleet:

1.

Valitse muutama sosiaalisen median kanava, jota jäsenesi käyttävät ja keskity niihin. Suomen suosituimmat somekanavat olivat vuoden 2015 alussa Facebook, Youtube ja Whatsapp; nuorilla on sama kärkikolmikko ja lisäksi Facebook Messenger ja Instagram.

2.

Tee seuran toiminnan vuosikellon viereen somekalenteri ja suunnittele löyhästi, milloin pitää viestiä ja mitä. Yritä keksiä jokaiselle viikolle jokin viestittävä asia, jotta sivuilla olisi jatkuvuutta. Älä tee kaikkea itse: jaa tunnukset muillekin. Mikäli sinulla ei ole aikaa perehtyä esimerkiksi Instagramin ihmeelliseen maailmaan, anna rohkeasti ohjakset nuoremmille.

Somessa tunnepitoiset asiat saavat enemmän julkisuutta – vähennä siis järkeilyä ja anna tunteille tilaa!

3.

4.

Vaikka somekanavia tulee ja menee, niin yksi media pysyy: omat verkkosivut. Ja mikä parasta: ne ovat täysin omassa hallinnassa! Niin hyvässä kuin pahassa. Tiesitkö, että kotisivut ovat nuorisoseuralaisten seuratuin mediakanava? Yli 80 % nuorisoseuralaisista seuraa liiton, aluetoimiston tai seuransa kotisivuja ja 60 % nimeää kotisivut tärkeimmäksi tiedonlähteeksi nuorisoseura-asioissa. Pidä siis huolta, että verkkosivuiltanne löytyy ajantasaiset tiedot.

Kotisivut kannattaa pitää seuran tietokeskuksena: kaikkiin somejulkaisuihin kannattaa liittää linkki sivuille ja toisaalta kaikki somekanavien uutisvirrat linkittää kotisivuille.

Suomen Nuorisoseurat tarjoaa jäsenpalveluna Kotisivukoneen – nyt uudistetun ja täysin mobiilioptimoidun – verkkosivupaketin. Lue lisää: www.nuorisoseurat.fi/kotisivukone.

Muista, että kaikissa viestintään liittyvissä kysymyksissä, voit myös kääntyä liiton tiedottajan puoleen: aura.piha@nuorisoseurat.fi

Huumaannu tervahaudan tuoksusta Narvan markkinoilla Teksti: Arto Hämäläinen Valokuva: Yrjö Punkari

Viiden vuoden välein järjestettävät markkinat keräävät taas tuhansittain ihmisiä Vesilahden Narvaan 8.-12.7 2015 ”Tähti” nuorisoseura Vesilahden Narvassa juhlii tänä vuonna 110-vuotista olemassaoloaan. Yksi juhlavuoden suurimmista tapahtumista ovat perinteiset Narvan markkinat, jotka järjestetään viiden vuoden välein. Nyt on menossa yhdestoista kerta sen jälkeen, kun vuonna 1965 vanha perinne päätettiin herättää henkiin.

Alun perin markkinaväki saapui Narvan kylään marraskuussa Antinpäivän aikoihin. Tällöin elettiin 1700-lukua ja meno kylänraitilla oli paitsi vilkasta välillä turhankin hurjaa.

Kaupankäynnin ohessa juhlittiin ja otettiin miehestä mittaa ja lopulta narvalaiset saivat menosta kyllikseen. Markkinat siirrettiin isompiin kyliin.

Rauhaisa elo päättyi 1960-luvulla, kun kuntaan alettiin puuhata kotiseutumuseota. Rahaa keksittiin hankkia herättämällä henkiin vanha markkinaperinne. Yritys onnistui yli odotusten ja kertaluonteiseksi aiotusta tapahtumasta muodostui uusi perinne.

Viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma on iso ponnistus nuorisoseuralta ja koko kylältä. Väkeä on aina riittä-

nyt tuhansittain ja ilmatkin salaperäisesti suosineet. Narvan markkinoiden vetonauloja ovat olleet savuava tervahauta ja siitä myyntiin saatava aito hautaterva sekä historiallinen kulkue, jossa seudun vaiheita jääkaudelta nykypäivään esittelee oman kylän väki vauvoista vaareihin.

Tänä vuonna markkinat ovat ensimmäistä kertaa viisipäiväiset. Neljänä iltana ohjelma päättyy tanssahteluun läheisellä lavalla. Päiväohjelmissa on kaupankäynnin ohella omat teemapäivät lapsille sekä aikuisemmalle väelle.

Narvan ”Tähti” nuorisoseura toivottaa kaikki tervetulleiksi heinäkuiseen Vesilahteen. Kotiin viemisiksi luvataan aimo tujaus tervantuoksuista kylä- ja nuorisoseurahenkeä.

Lisää tietoa aiheesta löydät netistä osoitteesta: www.narvanmarkkinat.fi sekä www.facebook.com/narvanmarkkinat

19

Ohjaajan sivu

Nuorisoseurat näkyvästi läsnä Nuorisotyöpäivillä Teksti: Tuomas Tirkkonen Kuvat: Aura Piha

Huhtikuun puolivälissä Seinäjoki Areena täyttyi nuorisotyöntekijöistä. Paikalla oli yli 900 nuorisoalan ammattilaista eri puolilta Suomea. Kahden päivän aikana tarjolla oli noin 40 tuntia ajankohtaista ohjelmaa nuorisoalasta ja nuorten hyvinvoinnista.

Mukana oli viisi teemaa: kulttuurinen nuorisotyö, nuorisotyön tilat ja tulevaisuus, nuorisoala ja viestintä, osaava ja innostunut nuorisotyöntekijä sekä vaalit, demokratia ja osallisuus. Suomen Nuorisoseurat toteutti kaksi kulttuurisen nuorisotyön työpajaa. Kulttuurisen nuorisotyön menetelmälaboratoriossa pureuduttiin erilaisiin tapoihin toimia nuorten kanssa ja Mitä kulttuurinen nuorisotyö maksaa? -tilaisuudessa pohdittiin kulttuurisen nuorisotyön kustannuksia.

Menetelmälaboratoriossa osallistujat jakoivat omia kokemuksiaan käyttämistään toimintamalleista ja menetelmistä, joita lähdettiin pienryhmissä kehittämään edelleen.

Kollegojen tarinat ja kehittämisehdotukset innostivat osallistujia hyödyntämään jaettua tietoa omassa työssään.

Mitä kulttuurinen nuorisotyö maksaa? -osuudessa Nuorisoseurojen kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Pasi Saarinen avasi järjestön harrastustoimintaa sekä sitä, miten paikallisseuroissa pienikin työpanos – luottamushenkilöistä työntekijöihin ja talkoolaisiin – edistää kulttuurisen nuorisotyön toteuttamista. Jyväskylän kaupungin osallisuuskasvatuksen koordinaattori ja Veturitallien nuorisokeskuksen vastaava työntekijä Tanja Räty esitteli Jyväskylässä käytössä olevan mallin, jossa paikallinen yhdistys tuottaa kaupungin ostopalvelusopimuksen turvin kulttuurisen nuorisotyön palveluja nuorille.

Yleisöä aktivoitiin keskusteluun siitä, tuleeko kulttuurisen nuorisotyön olla osallistujalle maksutonta, onko rahoitusta helppoa hakea ja saada ja maksaako sijoitetut eurot itsensä takaisin.

Työpajaosallistumisen lisäksi Nuorisoseurat esittelivät ajankohtaisia asioitaan näyttelypisteellä. Messupisteen vetonaula oli karkkipaperiäänestys, joka on helppo ja hauska tapa saada vierailijat miettimään toivottua kysymystä suut makeana. Nuorisoseurojen kysymyksenä oli ”mikä kulttuurisessa nuorisotyössä on kaikkein tärkeintä?”. Vastausvaihtoehtoja oli osallisuus, yhteisöllisyys, matala kynnys, yhdessä kasvaminen ja dialogissa toimiminen, joista yhteisöllisyys vei pisimmän korren. Ota ohesta vinkki omalle esittelypisteellesi tuleviin tapahtumiisi!

Karkkipaperiäänestys Ohje: Pirita Laiho

Toiminnallinen vinkki nuorisoseuratoiminnan esittelyyn messuille, tapahtumiin, seuran omiin tilaisuuksiin yms.

Tarvikkeet • idea mitä kysytään ( esim. mitä haluaisit harrastaa nuorisoseurassa? ) • 4-5 vastausvaihtoehtoa ( tanssi, teatteri, sirkus, liikunta, muu,mikä ) • 4-5 läpinäkyvää purkkia / kulhoa tms • paperikääreisiä karkkeja • Lisäksi voi olla paperia ja kyniä, jos halutaan henkilön yhteystiedot tai halutaan että vastausta perustellaan • esitteitä seuran toiminnasta, ilmoittautumislomake harrastusryhmiin yms.

Äänestys Laita purkit ja vastausvaihtoehdot näkyvästi esille. Pyydä ihmisiä osallistumaan äänestykseen. Äänestys tapahtuu niin, että henkilö valitsee itselleen mieluisan karkin, laittaa karkin suuhun ja laittaa paperin siihen purkkiin / kulhoon, joka hänestä on sillä hetkellä tärkein / merkittävin / mieluisin tms.

Sen jälkeen voidaan valinnasta keskustella tai keskustella vaikka nuorisoseuratoiminnasta, mitä se on ja mitä se voisi olla. Samalla voidaan kysyä onko henkilö kiinnostunut toiminnasta ja minkä tyyppisestä toiminnasta yms. Mukana voi olla seuran esitteitä, ilmoittautumislomakkeita harrastustoimintaan jne.

Tämä on erittäin tehokas tapa saada ihmiset pysähtymään ja juttelemaan toiminnasta. Samalla voidaan tehdä kyselyä esim. kasvatusnäkemyksen laatikoista, mikä on merkittävin? Voidaan kysellä yleisesti nuorisoseuratoiminnasta; mikä näistä on tärkein toimintamuoto nuorisoseurassa: tapahtumat, harrastukset, talkoot, kokoukset, muu, mikä? Tai sitten mitä haluaisit harrastaa nuorisoseurassa jne.

Iloa ja makeutta oman nuorisoseuran toiminnan esittelyyn!

Ohjaajapäivät 2015 Tämän vuoden ohjaajapäivät pidetään Mikkelin Paukkulassa 28.-30.8.2015. Ohjaajapäivät kasaavat nuoriseurojen kaikkien harrastusalojen ohjaajat yhteen. Elokuun viimeisenä viikonloppuna päästään nauttimaan laadukkaasta opetuksesta, jakamaan kokemuksia ja tunnelmoimaan tummenevan kesän viimeisistä hetkistä.

Tänä vuonna on satsattu erityisesti työpajojen laatuun ja yhteisölliseen tekemiseen. Ohjaajapäivät vuosimallia 2015 tarjoaakin takuuvarmasti virikkeitä ja konkreettista kotiin vietävää niin kokeneille kuin aloittelevillekin ohjaajille.

Ilmoittautuminen www.nuorisoseurat.fi/ohjaajapaivat sivujen kautta nuorisoseurarekisteriin 7.8. mennessä.

Ohjaajapäivien hinta on 95 € /henkilö. Hinta sisältää majoituksen, täysihoidon ja työpajat perjantaista sunnuntaihin. Lisätietoja: Pasi Saarinen, 0504080366, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi

Työpajat Yhteisö ja luottamus Työpajassa tutkitaan yhteisöteatteria ja ajankohtaisia aiheita ohjaajan työn välineinä. Erilaista materiaalia käytetään pienten esitysten käsikirjoituksina ja improvisoiden heittäydytään toimintaan. Luottamus on ohjaajan työkalu numero yksi. Työpajassa tutkitaan myös sitä, miten työryhmään luodaan ilmapiiri, jossa luovuus kukkii. Vetäjä: Pilvi Kallio Päivän polte Työpajassa valmistetaan katumusiikkiperformanssi ”Päivän polte” ajankohtaisimmista ja koskettavimmista aiheista. Yhteistoiminnallinen säveltäminen ja tarinateatteri-improvisaatio vievät osallistujat aiheen äärelle. Vetäjä: Paavo Hakulinen Folkjam FolkJam on uusi tanssiliikuntamuoto, jonka parissa voidaan kokea tanssin yhteisöllisyys ja ilo. FolkJam sopii kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta. Tunnit tarjoavat sopivan määrän haastetta jokaiselle harrastajalle. Vetäjä: Hilppa Herd

20

Myytinmurtajat

Mikä on totta ja mikä silkkaa urbaanilegendaa? Myytinmurtajat-sarjassa pureudutaan sitkeisiin nuorisoseuramyytteihin.

Rohkeutta teatterin avulla

Teksti: Elina Ranta & Heli Uotila Kuvat: Elina Ranta

Harrastajateatterit ovat yhtä kuin kesä ja klassikkonäytelmät koivukulisseissa. Sellainen myytti ainakin elää vahvana. Olisiko aika murtaa harrastajateatterin myyttejä ja hypätä rohkeasti mukaan teatterin monipuoliseen maailmaan?

Harrastajateatterit vetävät tekijöitä puoleensa monista syistä. Toiset ovat rohkeita ja esiintymishaluisia, toiset ujoja ja haluavat voittaa itsensä, jotkut haluavat oppia uusia taitoja.

Jotkut lähtevät mukaan ryhmätoiminnan vuoksi. On tärkeää, että henkilö tuntee kuuluvansa yhteisöön, ja teatteriproduktio jos mikä muodostaa tiiviin porukan. Teatteri on yhteisö, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Esityksen laadukas taso on kaikkien yhteinen tavoite, jota kohti pyritään – hauskanpitoa unohtamatta.

Miksi sitten jotkut arkailevat lähteä mukaan? Osasyynä voivat olla ihmisten muodostamat myytit teatterin harrastamiseen liittyen. Onko toiminta todella harrastelua koivukulisseissa ja samojen näytelmien uudelleen esittämistä?

Nuorisoseurojen teatteritoiminnalla on erityisen merkittävä rooli harrastajateatteripiireissä. Yli puolet Suomen noin kuudesta sadasta harrastajateatterista on nuorisoseurojen näyttämöitä. Ne kokoavat vuosittain tuhansia harrastajia ja katsojia teatterin pariin.

Nuorisoseurojen teatteritarjonta on laaja. Jo tarjontaa tutkiessa alkavat mahdolliset myytit ja ennakkoluulot pikku hiljaa murtua. Löytyy niin lapsi-, nuoriso-, ja kesäteattereita kuin yhteisöteatteria ja ryhmiä aikuisille. Harrastajateatterin toiminta ei ole pelkkää puuhastelua pienen kesäteatterin puitteissa. Teatteriryhmät esittävät tasokkaita esityksiä mielettömissä ympäristöissä. He myös kokeilevat ja luovat jotain aivan uutta.

Keräsimme muutaman myytin matkaamme ja matkustimme Jyväskylään. Teatteriyhdistys Kulissi ry:n jäsenet Anumaaria Tulla ja Riku Suonio sekä vieraileva ohjaaja Mirka Seppänen kertovat totuuden harrastajateatteriin liittyvien myyttien takaa.

Ohjaaja Mirka Seppänen kertoo harjoituksen ohjeita näyttelijöille. Kuva on Jyväskylän Mankolan koulun auditoriosta.

Anumaaria aloitti 11-vuotiaana Kulissin lasten näytelmässä. Hän on pienestä pitäen pitänyt esiintymisestä. Ala-asteen näytelmät innoittivat häntä lähtemään mukaan teatteritoimintaan.

Kaikki näyttelijät eivät siis ole synnynnäisiä lavapersoonia.

Harrastajateatterin porukalla on hyvin erilaiset taustat. Mukana on paljon eri-ikäisiä jo ennestään teatteria harrastaneita ja vastaavasti porukkaa, jolla ei ole ennestään lainkaan kokemusta teatterista. ’’Tiedän monia todella hyviä näyttelijöitä, jotka ovat aloittaneet vasta aikuisiällä ilman aikaisempaa kokemusta’’, Anumaaria kertoo.

Teatteritoimintaan voi lähteä mukaan esiintymislavan lisäksi monien muiden tehtävien kautta. Harrastajateatterissa ei tarvita vain näyttelijöitä. Lavasteet täytyy rakentaa, esiintymispuvut valmistaa ja valo- ja äänitekniikkaa hoitaa.

Myytti 1: Täytyy olla lahjakas, jotta voi näytellä Usein kuvitellaan, että näyttelijät ovat synnynnäisesti ilmaisutaitoisia ja rohkeita. ’’Ei ole totta’’, sanoo Riku suoraan. ”Ujoimmatkin henkilöt ovat usein hyviä näyttelijöitä. Esiintymispelkoiselle roolin takana esiintyminen voi olla paljon helpompaa”, hän jatkaa.

Riku lähti aluksi teatteriin mukaan valomieheksi. Pikku hiljaa hän tarttui erilaisiin pienempiin rooleihin. ’’Ennalta ei voi sanoa, kuka osaa näytellä’’, sanoo puolestaan Anumaaria. ’’Osa on luontaisia lahjakkuuksia, mutta näyttelemistä voi myös opetella.”

Riku Suonio roolihahmossaan.

Myytti 2: Harrastajateatteri on vanhanaikaista Useilla ihmisillä tuntuu olevan mielikuva, että harrastajateatterit tarjoavat ainoastaan samoja maalaiskomedioita. Mielessä on pienen kylän kesäteatteri, jossa vuodesta toiseen pyörii Teuvo Pakkalan näytelmä Tukkijoella. ”Klassikoiden esittäminen ei ole välttämättä huono asia.

Näin ylläpidämme kansanperinteitä”, sanoo ohjaaja Mirka Seppänen. Hän kuitenkin jatkaa, että harrastajateatterit tarjoavat vaihtoehdon kaupungin tarjontaan. ”Harrastajateatterit voivat kokeilla rohkeammin uusia asioita.” ”Jyväskylässä on todella vahva teatterikenttä. Meillä on paljon kokeilevia teatterityyppejä. Lisäksi käytämme omia tekstejämme”, kertoo Anumaaria.

21

Näyttelijät keskittyneenä. Kuvan keskellä Anumaaria Tulla.

Yksi uusi ja vahvasti yhteisöllisyyttä korostava teatterimuoto on yhteisöteatteri. Teatterin ulkopuolelta tilattujen näytelmien ja ohjauksien sijaan teatteriryhmät luovat täysin omaa tuotantoa. Yhteisöteatterissa teemat kumpuavat yhteisön omista kiinnostuksista, tarpeista ja lähtökohdista. Vuorovaikutus näyttelijöiden kesken tai yleisön kanssa on tärkeä elementti.

Jyväskylässä pyörii paljon teattereita nuorten ihmisten voimin. Jo pelkästään tämä tuo niihin toivottua päivitystä. ”Teattereiden monipuolisuuden vuoksi jokaiselle riittää oma linja. Lisäksi teemme yhteistyötä eri teattereiden kanssa. Ohjaajat tuovat tullessaan työryhmän, joka tarkoittaa näyttelijöille liikkumista ryhmästä toiseen”, kertoo Riku.

Esimerkiksi Kulississa esitetään musikaaleja. Ohjaaja Mirka Seppänen kertoo esityksen valmistelun monipuolisuudesta.

Esityksessä musiikin hoitaa livebändi ja tanssikoreografiat suunnittelee ammattikoreografi. Nämä sovitetaan yhteen näyttelijöiden työn kanssa.

Myytti 3: Teatteri on vain vuorosanojen muistamista Voiko olla hyvä näyttelijä jos ei muista omia vuorosanojaan? ”Vuorosanojen muistaminen on näyttelemisessä helpoin asia. Se on teknistä työtä”, sanoo Anumaaria.

Usein vuorosanoja harjoitellessa niihin liittyy jokin toiminta, jonka kautta ne jäävät helpommin mieleen. ”Vuorosanat jäävät lihasmuistiin”, jatkaa Riku.

Tämänkään takia ei siis kannata jättää kokeilematta näyttelemistä. Kaikki ovat tähän mennessä vuorosanansa oppineet. ’’Ei ole koskaan tullut vastaan tilanne, että näyttelijä ei olisi vuorosanojaan muistanut’’, Mirka hymyilee.

Anumaaria Tullan hahmon vuoro.

Muita kynnyskysymyksiä?

Uuden porukan rekrytointi saattaa aiheuttaa ylimääräisiä paineita. Uuteen ryhmään lähteminen voi tuntua pelottavalta, jos ryhmän muut jäsenet ovat jo hitsautuneet yhteen. ”Rekrytoinneista tulisi tiedottaa laajemmin. Lisäksi erilaiset kurssit, esimerkiksi kansalaisopistoissa, toimivat hyvänä väylänä. Näin siirtymisestä teatteriin tehdään turvallisempi”, kertoo Mirka.

Mirka Seppänen on koulutukseltaan draamakasvattaja.

Hänen tehtävänsä on tukea ja opettaa näyttelijöitä. ”Jokaisella ihmisellä on omat lahjakkuutensa. Ne kaikki ovat todella tervetulleita teatteriin.”

Kulissin aikuisten ryhmältä nähdään tulevana kesänä Kansantauti – ratkaisukeskeinen populaarimusikaali. Musikaalin ensi-ilta on 15.7.2015. Mirka Seppäsen kirjoittamassa ja ohjaamassa musikaalissa näyttelevät Anumaaria Tulla ja Riku Suonio sekä 15 muuta teatterin harrastajaa.

Näyttelijät odottavat ohjaajan kommentteja. Harjoituksissa ei ollut paikalla kaikki musikaalissa esiintyvät.

22

Nuorisoseurakokous 3.-4.10. – kohtaamisia, keskustelua ja päätöksiä Nuorisoseurakokous on järjestömme ”eduskunta”. Se on niin sanottu ylin päättävä elin eli tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Nuorisoseurakokous järjestetään vain joka 3. vuosi, joten tänä vuonna kannattaa olla skarppina! Monia asioita kannattaa valmistella kokousta silmällä pitäen jo nyt.

Nuorisoseurojen edustajat kokoontuvat 3.-4.10.2015 Tampereelle päättämään nuorisoseuraliikkeen tavoitteista ja toiminnasta tulevina vuosina.

Kuka minua edustaa?

Jos seurasi niin päättää, kokouksessa voit edustaa vaikka sinä itse! Nuorisoseura voi lähettää kokoukseen yhden virallisen kokousedustajan, jos sen jäsenmäärä on alle sata ja kaksi

edustajaa, jos jäsenmäärä on sata tai enemmän. Edustaja kannattaa valita seuran kevätkokouksessa tai muuten hyvissä ajoin.

Ilmoita edustushalukkuudestasi oman seurasi puheenjohtajalle tai hallitukselle nyt!

Mistä päätetään: kolmivuotisohjelma Nuorisoseurakokous on paitsi päätöksenteon myös kohtaamisten ja yhdessä tekemisen foorumi. Kokouksessa nuorisoseuratoimijat eri puolilta Suomea kohtaavat, tutustuvat ja vaihtavat mielipiteitä. Yksi tärkeä kokouksessa keskusteltava

• Nuorisoseurakokous on joka 3. vuosi järjestettävä Nuorisoseuraliikkeen ylin päättävä elin • Kokoukseen voivat lähettää edustajiaan kaikki jäsenvelvoitteensa hoitaneet nuorisoseurat • Kokouksessa valitaan liiton valtuusto (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä jäsenet ja varajäsenet) seuraavaksi kolmeksi vuodeksi • Kokous hyväksyy liiton kolmivuotisohjelman • Jäsenyhdistykset voivat tehdä kokoukselle aloitteita ja päätettävä asiakirja on järjestön kolmivuotisohjelma. Siinä linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina.

Viime kesästä alkaen on eri foorumeilla kerätty nuorisoseuralaisten mielipiteitä ja toiveita nuorisoseuratoiminnasta ja sen tulevaisuuden suunnista. Tämän materiaalin pohjalta kootaan kolmivuotisohjelman luonnos, jota voi kommentoida ainakin kotisivujemme kautta. Luonnos antaa myös eväitä pohtia kunkin nuorisoseuran omia tavoitteita ja toiveita jo ennen kokousta ja tuomaan nämä ajatukset kaikkien jaettavaksi itse kokouksessa.

Kerro, miltä sinun nuorisoseurasi näyttää ja osallistu kolmivuotisohjelman tekemiseen: www.nuorisoseurat.fi/minun-nuorisoseurani

Mistä päätetään: oma äänesi parhaiten kuuluviin aloitteella Kokousaloitteet on nuorisoseuroille hyvä tapa tuoda asioita Nuorisoseurakokouksen keskusteluun ja käsittelyyn. Aloitteita voi sääntöjen mukaan esittää kokouksen alkuun asti, mutta mikään ei estä toimittamasta aloitteita jo hyvissä ajoin ennen kokousta. Aloitteita voi tehdä hyvin laajasti kaikista nuorisoseuratoimintaan liittyvistä asioista. Aiempina vuosina aloitteita on tehty mm. ansiomerkkien ja muiden tunnustusten myöntämiskäytännöistä, seurantalojen ylläpidon tukemises-

Nuori vaikuttaja haluaa parasta lapsille Sara Suoniemi, 21, tekee nuoresta iästään huolimatta päätöksiä nuorisoseuratoiminnan kaikilla tasoilla: omassa Kerkkoon Nuorisoseurassa, aluetasolla Stadin Nuorisoseuroissa sekä Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa. ”Rupesin käymään johtokunnan kokouksissa, sillä minua kiinnosti, mistä asioista siellä puhutaan ja päätetään – monet asioista kun koskivat oman ”Kai mä olen niin ryhmän toimintaa, kuten esiinutelias, että halusin tymismatkoja ja kerhotoimintietää, mitä nuoriso- taa. Siltä pohjalta oli luontevaa seurakokouksessa siirtyä varsinaiseksi jäseneksi”, Sara kertoo. päätetään.”

Saraa motivoi vastuunkantamisessa ja yhteisten asioiden hoitamisessa nimenomaan oman kylän lapset. ”Haluan olla tarjoamassa lapsille laadukkaita palveluita. Ja onhan se hienoa nähdä, miten lapset nauttivat harrastustoiminnastaan.”

Saran vastuulla Kerkkoon Nuorisoseurassa on viestintä, mikä on koettu nuorisoseurakentällä ajoittain haasteelliseksi.

Saraa huolettaakin nuorisoseurojen imago. ”Nuorisoseurojen toimintaa ei koeta mediaseksikkääksi, ja haluaisinkin saada ihmisten tietoisuuteen sen, miten laa-

Teksti: Minna Wallenius

Sara kannustaa muitakin nuoria lähtemään Nuorisoseurakokoukseen: ”Kannattaa kokeilla, sillä nuorisoseuratoiminta on niin paljon muutakin kuin oma seura. Eikä kaikkea tarvitse osata, sillä aina siellä oppii jotain uutta.”

23

ta sekä lasten ja nuorten toiminnan kehittämisestä.

Mistä haluat, että nuorisoseurakokouksessa keskustellaan? Tee hallitukselle aloite jo nyt, jolloin se ehditään valmistella ennen kokousta. Lue ohjeet aloitteen tekemisestä sivulta: www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous

Mistä päätetään: Nuorisoseurojen valtuusto Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, nimittäin se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.

Haluatko päätöksenteon ytimeen? Tai onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa liitolle? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon ja katso ohjeet ehdotuksen tekemisestä vaalivaliokunnalle nuorisoseurakokouksen sivuilta: www.nuorisoseurat. fi/nuorisoseurakokous

dukasta ja kivaa toiminta on, vaikkei kallista olekaan. Mielestäni pitäisi tarjota entistä aktiivisemmin erilaisia matalan kynnyksen toimintamuotoja, joihin ihmisillä olisi helppo tulla mukaan. Tällä voitaisiin torjua myös mielikuvaa sisäänpäin kääntyneestä ilmapiiristä”, Sara painottaa.

Keltanokkakin tulee kuulluksi Kalevan Nuorten Uudenmaan piiriin ja sitä kautta Stadin Nuorisoseuroihin Sara tuli lähteneeksi paikallisseuransa puheenjohtajan jalan jäljissä. ”Kai mä olen niin utelias, että halusin tietää, mitä siellä päätetään”, Sara vitsailee.

Eikä nainen kadu päätöstään. ”Aluetason toiminnassa on hauska nähdä eri paikkakuntien toimijoita ja verkostoitua uusille alueille”, hän jatkaa. ”Ja tuleehan sitä paljon tietoisemmaksi kaikista koulutuksista ja muista palveluista, joista voi viedä lisää laatua oman seuran toimintaan.”

Suurimman eron eri organisaatioiden päätöksen teossa Sara sanookin olevan siinä, miten isolle alueelle asiat vaikuttavat.

Tanssimaniasta kevennystä kokoukseen Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin Pispalan Sottiisin Tanssimania tulee 12. kerran piristämään syksyä. 1.-4.10.2015 Tampereella järjestettävä Mania on koulutus- ja konserttitapahtuma, joka runsaan kurssitarjonnan lisäksi esittelee suomalaisen kansantanssin uusimmat produktiot.

Kokouksen ohjelma rakennetaan siten, että kokousväki voi nauttia myös Tanssimanian monipuolisesta annista.

Kokouksen yksityiskohdat Kokoukseen ja sen valmisteluun liittyvä info ja materiaalit tullaan julkaisemaan osoitteessa: www.nuorisoseurat.fi/nuoriososeurakokous sitä mukaan kun ne valmistuvat. Sivuilla julkaistaan mm.: • kokousasiakirjat niiden valmistuttua • kokouksen osallistujapaketit ja ilmoittautumislinkki • kolmivuotisohjelman versiot ja niiden kommentointi • vaalivaliokunnan kokoonpano ja ohjeistus ehdotusten tekemisestä vaalivaliokunnalle • ohjeet aloitteiden tekemiselle

”Paikallisseurassa miettii tosi tiukasti omaa kylää ja näkee tosi konkreettisesti päätösten tuloksen. Valtakunnallisella tasolla on hienoa huomata, miten samat asiat ja ajatukset leviävät eri puolille Suomea. Ja toisaalta välillä omat silmät avautuvat, kun kuulee muiden asioista ja ongelmista. Sitä sokeutuu niin helposti oman seuran kuvioille, että tekee hyvää kuulla, miten asiat toimivat jossakin muualla.”

Tosin valtakunnallisen tason kuvioissa Sara tuntee olevansa vielä vähän keltanokka. ”Valtuustossa tuntui aluksi, että oonkohan mä vähän nuori ja väärässä paikassa”, Sara myöntää. ”Ja Jyväskylän Nuorisoseurakokouksessa multa meni hetkeksi äänestysliput hukkaan, jolloin ajattelin, että oonpas mä tosi hyvä edustaja”, Sara nauraa.

Toisaalta Sara kuitenkin kokee tulleensa kuulluksi. Ja esimerkiksi strategian tekeminen ja päättäminen tuntui turvalliselta, kun asiaa työstettiin ryhmissä. ”Ei se edes aluksi tuntunut, että siinä oltiin mitään isompaa tekemässä, mutta kun näin strategian lopullisen version, niin ajattelin, että ”vau, mä olen ollut mukana tekemässä tätä”.

Myös Nuorisoseurojen puheenjohtajasta äänestettäessä tuli sellainen olo, että on tässä jostain asiasta päättänyt ihan oikeasti.

Sara oli viime vuonna Namibiassa, jossa hän teki opinnäytetyöhönsä liittyen sosiaalista sirkusta paikallisessa lasten päiväkeskuksessa. Sirkuksella oli voimauttava vaikutus paitsi mukana olleisiin lapsiin, niin myös Saraan. ”Se oli hieno kokemus, ja toi vahvistusta omalle nuorisoseuralaisuudelle: selkeyttä sille, miksi haluan toimia lasten parissa ja parhaaksi.”

24

Lyhyesti Nuorisoseurat työnantajana -kyselyn tulokset Nuorisoseuroissa on kevään aikana kartoitettu kyselyn avulla, millaisia työnantajia ja työpaikkoja nuorisoseurajärjestöt ovat. Kyselyllä selvitettiin mm. sitä miten työnantajavelvoitteet on hoidettu ja miten esimiestyöskentely toimii. Kyselyyn saatiin noin 150 vastausta, joista noin puolet paikallisista nuorisoseuroista. Vastausten perusteella paikallisissa nuorisoseuroissa työsuhteet koostuvat pääosin tuntiohjaajista ja tuntipalkkaisesta työstä. Noin kolmannes kaikista vastaajista on päätynyt työsuhteeseen harrastustoiminnan tai vapaaehtoistyön kautta.

Kaikki tulokset tulevat kesän aikana osoitteeseen www.nuorisoseurat.fi/tyollistaminen. Vastaajien kesken arvottiin tuotepalkintoja ja voittajiin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille vastaajille!

Nuorisoseurojen SM-lentopalloturnaus pelattiin jälleen Iisalmessa Perinteeksi muodostunut Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus hikoiltiin Iisalmessa 18.-19.4. Joukkueet kisasivat kuudessa sarjassa. Miesten kilpasarjan voittajaksi nousi Loimaan nuorisoseura ja naisten voiton vei Vieremän-Niemisten nuorisoseura.

Levyarvio: Lempee & Lovee ja Hovirunoilija ja jotakin jatkuvuudesta Teksti: Maarit Saarelainen

Päivitetty paketti kansanperinnettä

Kuulasta nostalgiaa ja kaihoa

Lempee & Lovee, Kihtinäjärvi records Lempee & Lovee on suomalaisesta kulttuuriperinnöstä kumpuava Kalevala-konsertti, joka raottaa deittailun esihistoriaa suomalaisen kansanperinteen, musiikin, tanssin ja teatterin avulla. Levy on Puhtin (Anne-Mari Kivimäki, Reetta-Kaisa Iles), Pekko Käpin, Samuli Volannon ja käsikirjoittaja-ohjaajan Johanna Keinäsen yhteistyön hedelmä. Levylle on tallennettu Lempee & Lovee -konserttiohjelman musiikkia ja kuunnelmapaloja. Ohjelmakokonaisuus voitti Kalevalaseuran ja Konserttikeskuksen Kalevala-ohjelmakilpailun ja on kiertänyt vuodesta 2014 Konserttikeskus ry:n kiertueiden myötä kouluja.

Levyä kannattaa asettua kuuntelemaan avoimin mielin. Vyöryttävää ja pyörryttävää energiaa on luvassa täysin palkein: runonlausuntaa, runolaulantaa, räppiä, folkkia, humppaa, salsaa ja kansanperinnettä nykypäivään päivitettynä pakettina. Levyssä parasta ovat tietysti musiikki ja laulut. Omat suosikkini ovat ”Kihinäjärven samba” ja ”Onomatopoeettinen rakkauslaulu”.

Konsertti on rakennettu esitykselliseksi kokonaisuudeksi, siksi levyn alkaessa soimaan kuvittelee heti koko hulvattoman esiintyjäjoukon kirmailemaan pitkin tantereita. Tässä tapauksessa live-esitys toimi paremmin kuin levy, koska siinä ovat kaikki elementit kuulemisen lisäksi myös nähtävissä.

Laulu- ja soitinyhtye Bardit: Hovirunoilija ja jotakin jatkuvuudesta, Harrysound Bardit oli suosittu kotimainen lauluyhtye, joka konsertoi ympäri Suomea vuosina 1971–1978. Yhtye esiintyi lukuisia kertoja televisiossa ja teki monia radio-ohjelmia.

Yhtyeeseen kuului Keijo Kupiainen, Seppo Nurminen, Ilmo Häkkinen, Liisa Yli-Rahnasto, Eila Eronen, Martti Pyrhönen, Julius Häkkinen ja Teppo Koski. Bardien Come Back -levy lähti liikkeellä Harry Kosken ja Eila Erosen halusta tallentaa jotakin myös jälkipolville.

Ensimmäinen levyn ”Hovirunoilija” alkuperäinen julkaisu on vuodelta 1975. Toinen levy ”Jotakin jatkuvuudesta” on livetaltiointi vuodelta 1978.

Levyllä kuullaan akustista folkmusiikkia laululyriikaksi sävellettynä tekstitaitureiden Aale Tynnin, Einari Vuoren, Larin-Kyöstin ja Kaarlo Sarkian runoihin. Musiikki on maanläheistä ja melodiat jäävät hyvällä tavalla soimaan kuuntelun jälkeenkin. Eila Erosen ja Riitta Hurmolan duetot hivelevät korvaa. Sukulaisuus vanhoihin yhteisiin, Pihasoittajiin ja Hectorin Cumulukseen, on helposti tunnistettavissa. Seppo Nurmisen säveltämä ja sovittama Aale Tynnin ”Herra Tuomas ja Haltiattaret” -tekstiin osuu ja uppoaa. Oiva Paloheimon Ilmo Häkkisen säveltämä ja sovittama ”Lähtevien laivojen satama” on yksi yhtyeen klassikoista, ja edelleen omaa luokkaansa, koskettava tulkinta on levyn paras.

Tulokset Miehet D-sarja: 1. Kiikan nuorisoseura 2. Kiuruveden nuorisoseura 3. Vänninmäen nuorisoseura 4. Heinämäen Nuorisoseura Sekasarja: 1. Kiuruveden nuorisoseura 2. Sonkakosken nuorisoseura Miehet A-Kilpasarja: 1. Loimaan Nuorisoseura 2. Jumis-Paloisten nuorisoseura 3. Vieremän-Niemisten nuorisoseura 4. Pyhäntä-Kamulan nuorisoseura Naiset B-Kilpasarja 1. Vieremän-Niemisten nuorisoseura 2. Vänninmäen nuorisoseura Naiset C-Harrastussarja 1. Jumis-Paloisten nuorisoseura 2. Ylämäen nuorisoseura 3. Ulmalan nuorisoseura Miehet C-Harrastussarja 1. Ylämäen nuorisoseura 2. Kihniön nuorisoseura 3. Kiuruveden nuorisoseura 4. Säviän nuorisoseura 5. Sonkakosken nuorisoseura 6. Katajamäen nuorisoseura 7. Salahmin nuorisoseura 8. Vieremän-Niemisten nuorisoseura

Turnauksen järjestelyistä vastasivat Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto ja Ylä-Savon Lentopalloerotuomarit

tanssinriemu.fi saattelee kohti kansantanssin riemuvuotta Vuonna 2016 kaikilla kansantanssin harrastajilla on yhteinen tavoite tehdä laji nähtäväksi kaikelle kansalle, kun juhlitaan esittävän kansantanssin 150-vuotista historiaa.

Runebergin päivänä tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä muistiinmerkitystä estradinomaisesta kansantanssiesityksestä. Koko vuoden ajan tullaan näkemään kansantanssia eri puolilla Suomea – ehkä yllättävissäkin paikoissa.

Kesäkuussa 2016 on luvassa yksi riemuvuoden merkittävimpiä kohokohtia, kun Pispalan Sottiisi kerää kansantanssijat Tampereelle riemuvuoden Sottiisiin. Vuoden 2016 yhteisohjelmat kurkistavat kansantanssin eri vuosikymmenille raikkaalla otteella.

Juhlavuoteen tehdään matkaa jo nyt www.tanssinriemu.fi -verkkosivuilla. Käy kurkkaamassa, mitä on tulossa ja seuraa sivua säännöllisesti! 2016 tanhutaan isosti.

25

Verkostoja ja osaamisen jakamista kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivillä Kulttuurisen nuorisotyön toimijat kokoontuivat Kulttuurisali G18:aan 25.-26. toukokuuta. Helsingissä järjestettyjen päivien keskiössä oli verkostoituminen, mediaviestintä, osaamisen jakaminen ja kehittäminen sekä kansainvälisyys.

Päivillä kulttuurista nuorisotyötä käsiteltiin osana laajempia yhteistyörakenteita.

Ramppikuumeessa nuorten omat aiheet näyttämöllä Kankaanpäässä nähtiin 24.-26. huhtikuuta nuorisoteatterin voimannäyttö 19. kertaa järjestettävässä Ramppikuume-tapahtumassa. 13-20-vuotiaille teatteriharrastajille suunnattu energinen ja hyväntuulinen tapahtuma koostui työpajoista ja katselmuksesta. Työpajoissa nuoret pääsivät tutustumaan mm. varjoteatteriin, improvisaatioon, klovneriaan, lyhytelokuvan valmistamiseen, ohjaajuuteen ja näyttämöväkivaltaan.

Nuorten materiaalia teatterin lavalla

Tanssimaniakuulumisia

Ramppikuumessa nähtiin hyvin erilaisista lähtökohdista toteutettuja esityksiä. Monet lavalle tuotetut tekstit, kohtaukset ja liikkeet pohjasivat usein ryhmän omiin ajatuksiin tai kokemuksiin käsitellystä aiheesta. Joukossa oli myös nuorten omaehtoisia ryhmiä, jotka olivat toteuttaneet kaikki esityksen osa-alueet ilman erillistä ohjaajaa tai siten, että ohjaaja oli joku ryhmäläisistä.

Esitysten teemat käsittelivät nuorten elämään liittyviä asioita: elämässä tapahtuvia muutoksia, rakkautta, vallankäyttöä, haaveita ja haavoja. Esitykset antoivat toisilleen tilaa hengittää, sillä niiden tyylilajit vaihtelivat tummista draaman sävyistä kepeään farssihuumoriin.

Kuitenkin useassa esityksessä aihealueet olivat melko raskaita. Sen vuoksi viimeisenä nähty virolaisen KutiMuti Stuudion Linnutee lapsed – the Children from Milky Way lunasti paikkansa festivaalin kokoavana esityksenä.

Fyysinen teos kertoi sanattomana tarinan suomalais-ugrilaisten heimojen synnystä. Rakkautta täynnä olleen

esityksen päätteeksi koko yleisö kokoontui yhteiseen ryhmähalaukseen näyttämölle.

Katselmuksen palkinnot, stipendit sekä kunniamaininnat Katselmuksessa raati jakoi yhden pääpalkinnon sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Palautteessaan raatilaiset kertoivat näkemästään lavalla, eivätkä arvostelleet tai arvottaneet tekijöiden työskentelyä näyttämöllä. Raadissa olivat näyttelijät Antti Laukkarinen ja Sanna-Kaisa Patrikainen, teatteri-ilmaisun ohjaaja Tuomas Tirkkonen sekä ohjaaja Reeta Tuoresmäki. Raadin sihteerinä toimi Karoliina Lahdenperä.

Pääpalkinnon voitti tamperelaisista lukiolaisista koostuva Kolmioteatteri esityksellään ”Mitä mekin ollaan miehinämme”. Raati piti esitystä erittäin korkeatasoisena kokonaisuutena niin näyttelijäntyön, ohjauksen, käsikirjoituksen kuin teknisen toteutuksen kannalta. Yhteiskunnallisesti kantaaottavassa esityksessä käsiteltiin itselle merkityksellisiä aiheita tavalla, joka kosketti myös vahvasti katsojia. Esitys oli täysin nuorten itse tekemä.

Stipendin saivat Mikkelin poikateatteri (rohkeasta ja herkästä ison aiheen käsittelystä), Tampereen poikateatteri (taidokkaasta näyttelijäntyöstä ja rohkeasta muotokokeilusta), Muonion Tyväret (ilosta ja irrottelusta) ja Performanssiteatteriryhmä Kristallipallo Helsingistä / Porvoosta (uskalluksesta omalle tielle).

Kunniamaininnan saivat Tampereen poikateatterin Santeri Matikainen ja Muonion Tyväret -ryhmän Katri Seikkula näyttelijäntyöstä sekä Mikkelin poikateatteri musiikista ja äänisuunnittelusta. Suomen teatteriopiston Puck-ryhmä palkittiin kunniamaininnalla ”kauniista esityksestä, jossa kaikkeen ei tarvittu sanoja” ja Kangasalan pikkuteatteri ansaitsi kunniamaininnan heittäytymisestä. Lisäksi palkittiin vuoden parivaljakkona Kangasalan pikkuteatterin näyttelijät Moona Huttunen ja Salla Hellsten. Nokialainen nuorisoteatteriryhmä Theama sai stipendin Mikkelin MarrasQ-tapahtumaan.

Ramppikuumeen juhlavuosi tulee 2016 Seuraava Ramppikuume järjestetään tulevana vuonna 22.-24.4.2016 Kankaanpäässä. Haku katselmukseen alkaa loppusyksystä, seuraa ilmoittelua!

Teksti: Tuomas Tirkkonen Kuvat: Toivo Halmela

Pispalan Sottiisin Tanssimania tulee 12. kerran piristämään syksyä 1.-4.10.

Tutustu kurssitarjontaan Kansantanssin riemuvuosi 2016 -kurssilla maistellaan makupaloja tulevista ohjelmistoista. Sparraus-sessiossa innosta ryhmäsi huippukuntoon alan ykköskouluttajien ohjauksessa. Promoa pukkaa -kurssilla työstetään ryhmälle promokuvat, video ja esittelyteksti. Valoa varpaissa tarjoaa yhteisöllisen musisoinnin virikkeitä ja harjoitteita. SampoFolkJam® -tutustumiskoulutus on suunnattu ohjaajille, opettajille ja erilaisten ryhmien vetäjille. Lue lisää: sottiisi.net/tanssimania/koulutukset

Mukana norjalainen huippuryhmä Yleisönsä ihastuttanut, kansanmusiikkia, kansantanssia, teatteria ja visuaalisuutta yhdistävä tanssiryhmä Villniss saapuu Tanssimaniaan teoksellaan ”Årstidene”. Ryhmä haluaa tuoda estradille musiikkia ja tanssia niin, että elementit kietoutuvat yhteen haastaen toisensa, luoden jotakin uutta, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Äänestä lehden paras juttu!

Mikä kiinnosti? Mikä ihastutti? Mikä puhutteli? Mikä vihastutti? Äänestä Nuorisoseurat-lehden parasta juttua osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/aanesta-paras-juttu Voit myös lähettää vapaata palautetta, juttuvinkkejä tai ideoita osoitteeseen aura.piha@nuorisoseurat.fi Viime lehden parhaimmaksi jutuksi äänestettiin Vuoden tanssiteko: OWLA – tanssiseikkailu!

26

Kolumni

Joustava koulupäivä suorastaan kutsuu nuorisoseurajärjestöä kouluihin Nuorisoseuraliike syntyi 1800-luvun lopulla tähtäimenään kansansivistystyö. Ajan hermolla on siis oltu pian puolitoista vuosisataa. Terminologisesti ei sivistämisestä enää juuri puhuta, vaan ainakin minun silmin nähtynä ja suullani sanoitettuna toiminnan keskiössä on (nuorten) kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen järjestön arvojen (yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus) kautta. Yleissivistyksen valaminen kansalaisille on siirtynyt pääasiassa koululaitoksen tehtäväksi. Sivistys on kuitenkin muutakin kuin tiedollista, ja lapsen kasvun tukena tarvitaan edelleen muitakin kuin koti ja koulu.

Maaliskuussa kasvatustieteiden tohtori Lea Pulkkinen luovutti opetusministerille ehdotuksensa joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi. Pulkkisen ansiokas ja laaja selvitystyö näyttääkin tuottavan nyt tulosta, kun Opetushallituksen mukaan 137 kuntaa ilmoittaa lukuvuonna 2015-2016 kokeilevansa tai käyttävänsä uusia toimintamalleja opetuksen järjestämisessä.

Käytännössä Pulkkisen ehdottama malli toisi harrastustoiminnan osaksi koulupäivää. Jokaisena koulupäivänä oppilaalla olisi mallin mukaan vähintään tunnin verran kerhotoimintaa, jonka valintaan oppilas voi itse vaikuttaa. Kerhotoiminta

voi olla opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä kerhotoimintaa sekä yhteistyöperustalle rakennettua kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat muun muassa liikuntaja nuorisojärjestöt.

Yllä esitetyssä piileekin uusi väylä nuorisoseuroissa hyvin järjestetyn kulttuurisen harrastustoiminnan laajentamiselle.

Koulujen kerhotoiminnan avaaminen mainitulle yhteistyöperustalle on toteutunut varsin kuntakohtaisesti. Niinpä on vaikea luoda yksiselitteistä mallia tai ohjetta siitä, miten nuorisoseura voi kunnassa lähteä kerhotoiminnan järjestäjäksi.

Asiaa ei tule nähdä ainoastaan kulttuuristen kerhojen kautta.

Pulkkinen esittelee raportissaan muun muassa läksykerhomallia, jota on tuotettu yhdessä muun muassa MLL:n kanssa. Nuorisoseura taipuu vallan mainiosti tämänkin kaltaisen kerhon toteuttajaksi. Kerhotoiminnan toteuttamisen muodot ovat monet, ja mielestäni ensimmäistä eitä ei saa sanoa sillä verukkeella että seurassa ei ole juuri nyt kansantanssin tai teatterin ohjaajaa käytettävissä.

Nyt tarvitaankin eniten aktiivisuutta paikallisissa nuorisoseuroissa. Koulumaailman iso muutos ja nuorisotyön mahdollinen siirtyminen osaksi koulumaailmaa ovat osa yh-

teiskunnan murrosta, jonka mukana kansalaisjärjestöjen on elettävä. Usein olemme olleet murroksessa etujoukoissa, niinpä haastankin kaikki seuramme ottamaan selvää, onko seuran kotikunta toteuttamassa tai kokeilemassa joustavaa koulupäivää. Kun asia on selvillä, seuraava askel on selvittää, miten kerhotoimintaa viedään kunnassa osaksi koulupäivää.

Järjestön tehtävän ei ole pakko toteutua ainoastaan nuorisoseurantalolla, vaan meidän on elettävä ajassa ja oltava yhteiskunnassa mukana muutoksesta huolimatta. Toiminnan aika kerhotoiminnan kanssa on nyt.

Joonas Pokkinen Kirjoittaja on suunnittelija Suomen Nuorisoseurojen toimistolla Tikkurilassa. Eniten hän olisi omina kouluaikoinaan nauttinut Pulkkisen raportissa esitetystä ajatuksesta, että oppitunnit eivät koulussa alkaisi ennen aamuyhdeksää.

Temppunurkka: Butterfly Twist (b-twist) Teksti ja kuvassa: Uoti Huotari, Oulun Tähtisirkus Kuvat: Tiina Kumpumäki

Temppunurkassa tällä kertaa butterfly-twist eli perhonen kierteellä. Hieman helpompi versio tempusta on b-kick eli perhonen ilman kierrettä. Liike on peräisin akrobaattisesta wushusta (kung-fu) ja nykyisin sitä tehdään myös mm. trikkauksessa. Ohjeessa puhutaan ponnistavasta jalasta (kuvissa vasen), potkaisevasta jalasta (kuvissa oikea). Laskeudutaan samalle jalalle millä ponnistetaan.

1) Lähtöasento selkä menosuuntaan, ota vauhtiaskel taakse potkaisevalla jalalla (oikea).

2) Aseta ponnistava jalka (vasen) mahdollisimman pitkälle menosuuntaan ja kurota pitkälle vastakkaiseen suuntaan vartalolla ja käsillä.

3) Tuo vartalo ja kädet etukautta alas, koukista polvista ponnistusta varten.

4) Tuo vartalo ja kädet ponnistavalle puolelle, suorista ponnistava jalka ja nilkka ponnistuksessa, taemmalla jalalla potkaise yläviistoon suoralla jalalla.

5) Pidä kädet ja jalat tiiviisti vartalossa kiinni, katso alastulevaan suuntaan ja nautiskele pyörimisestä.

6) Suorista alastuleva jalka, katso maahan.

Ensimmäisillä kerroilla kannattaa tulla alas patjoille tai opetella kaatumaan liike pehmeästi.

27

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

”Hermannit ovat suuri voimavara nuorisoseuratyössä”

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi http://etela-hame.nuorisoseurat.fi Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.epns.fi

Teksti ja Kuvat: Valo Aatrokoski

Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 044 522 9595 hame@nuorisoseurat.fi http://hame.nuorisoseurat.fi Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani (08) 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net http://bit.ly/kainuunnuorisoseurat Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.keski-pohjanmaannuorisoseura.net Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.ksnsl.net

50. H-Killan kunniakäynti sankarihaudoilla Näin totesi Suomen Nuorisoseurojen vt. pääsihteeri Iija Filen valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Vuotuiset kiltapäivät vietettiin aurinkoisessa Oulussa 11.-12. 4. monipuolisen ohjelman, hyvän ruuan ja tanssin merkeissä.

Kokouksen avasi Ukko-Hermanni Jorma Aro sanoin: ”Suomalaisten elinikä on noussut viimeisten vuosikymmenien saatossa ja me reippaat ja kokeneet 60+-ikäiset elämme täysillä tässä ajassa. Olemme rakentaneet nuorisoseuraliikettä pysymään mukana nuoriso- ja kulttuuritoiminnan virtauksissa. Emme ole lähteneet muotivillitysten mukaan, vaan ottaneet kulloisistakin liikkeistä sen parhaimman ja suomalaista lasta ja nuorta kasvattavimman ytimen toimintaan mukaan. Uskon, että näiden asioiden vuoksi nuorisoseurajärjestön tarina jatkuu myönteisessä ilmapiirissä vuonna 2015.”

Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja -suunnitelma, muutettiin sääntöjen 6§ kiltaneuvoston jäsenmäärän osalta ja vuoden 2015 neuvoston jäsenmääräksi päätettiin 10 sekä Ukko-Hermanni. Vuoden 2015 kiltaneuvoston kokoonpano: Ukko-Hermanni Jorma Aro, Aulis Kopsala, Raili Murtoniemi-Rantakangas, Jorma Rantakömi, Pekka Taattola, Hannu Tarvas, Marja-Liisa Selimäki, Irmeli Virtanen, Jarmo Frantti, Paavo Vuorenoja ja Matti Yli-Tepsa

toiminnan järjestämisen tarpeessa. H-kilta haastaa seurantaloja pyörittävät tahot palkkaamaan alle 29-vuotiaita nuoria esimerkiksi talonmiehiksi, pienyrittäjiksi, tapahtumajärjestäjiksi tai harrastustoiminnan vetäjiksi.

Tavoitteena olisi työllistää noin kymmenentuhatta nuorta kolmen vuoden aikana.

Vuoden Hermanni 2015 Iltajuhlassa Vuoden Hermannin vitjat ja kunniakirja ojennettiin Pohjois-pohjanmaalaiselle Kauko Turulalle Piipsjärven Nuorisoseurasta. Turula on hyvät elämänarvot omaava, nuorisoseuratyötä ja omaa kantaansa puolustava nuorisoseura- aatteen sisäistänyt nuorisoseuralainen, jota nuorisoseuraväki suuresti kunnioittaa.

H-killan tulevaa toimintaa Hermannien ja Hermanskojen yhteiset virkistyspäivät pidetään 18. – 20 .8 2015 Siilinjärven Kunnonpaikassa.

Hinta: 155 €/hlö,. sis. majoitus 2vrk, 2hh; 2 aamiaista; 2 päivällistä; 2 iltapäiväkahvia; lounas lähtöpäivänä; kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö.

Ilmoittautumiset: 24.7. mennessä jarmo.frantti@tarvasjoki.fi puh. 0400 559 324 Maksu: VarsinaisSuomen H-kilta FI30 4715 1020 0022 14, 31.7. mennessä Seuraavat kiltapäivät pidetään EteläPohjanmaalla 9.-10.4.2016.

Lappi Urheilukatu 4 A 24, 96100 Rovaniemi 0400 530 598 maria-liisa.malvalehto@nuorisoseurat.fi www.lnl.fi Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.pohjois-pohjanmaa.palvelee.fi Pohjois-Savo Puijonsarventie 36, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.pohjoissavonnuorisoseurat.fi Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.saimaannuorisoseurat.net Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 silja.heikkila@nuorisoseurat.fi www.satakunnannuorisoseurat.fi Uusimaa Raumantie 5, 00350 Helsinki 040 558 7870 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.uudenmaannuorisoseurat.fi

Nuoret töihin seurantaloihin

Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi http://varsinais-suomi.nuorisoseurat.fi

Kiltaneuvosto esitteli kokouksessa ideaansa Nuoret töihin suomalaisiin seurantaloihin, joka pureutuu nuorisotyöttömyyteen ja sen hoitamiseen. Suomessa on yli 2500 seurantaloa, jotka ovat ylläpidon, korjauksen tai

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi (017) 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi http://yla-savo.nuorisoseurat.fi

Liisa Hautamäki ja vuoden Hermanni Kauko Turula

Tapahtumakalenteri Kesäkuu 2015 2.-5.6.

4.-7.6.

8.-14.6.

23.-27.6.

24.-27.6.

24.-28.6.

29.6.-4.7.

Lasten Kesäleiri, Pörsänmäki Lasten Kalenat, Lappeenranta Maakuntajuhla Kesäporinat, Oulu Valtakunnallinen Harmonikkaleiri ja Mestarikurssi, Rovaniemi Seikkailukesä 2015 –leiri, Naumin leirikeskus, Sysmä Jutajaiset Folklore Festival, Rovaniemi Siilifolk – yhtä juhlaa, Siilinjärvi Katso Luova lava lapsille -leirien yhteisesitysten päivämäärät ja paikat sivulta 15.

Heinäkuu 2015 14.-19.7. Nordlek 2015, Viborg, Tanska 20.7.-1.8. Summerbash -näyttämötaistelutapahtuma,

Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli

Elokuu 2015 7.-9.8.

8.8.

15.-16.8.

18.-20.8.

22.8.

28.-30.8.

Eteläpohjalaiset Spelit, Etelä-Pohjanmaan opisto, Ilmajoki Knoppi-ohjaajakoulutus, jatkokurssi, Etelä-Pohjanmaa MM-Mölkky 2015, Ursan kenttä, Lahti H-killan virkistyspäivät, Vuorela, Siilinjärvi Knoppi Itä-Suomi, jakso 1, Joensuu Ohjaajapäivät, Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli

Syyskuu 2015 4.-5.9.

5.-6.9.

12.-13.9.

19.-20.9.

Kansantanssin kääntöpiiri, Tampere Valtakunnallinen kansantanssin ohjelmistokurssi, Tampere Knoppi Itä-Suomi, jakso II, Kuopio Vauvasirkusvirikekurssi, Helsinki

Katso kaikki nuorisoseurojen valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset kesätapahtumat osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/kesa