Issuu

UNGDOMSARBETE 1/2018

ONKO NUORISOTYÖLLÄ SIJAA URHEILUSEURATOIMINNASSA?

TEEMA: HARRASTAMINEN

OHJELMATON AIKA ON KORVAAMATTOMAN ARVOKASTA

MUSIIKKI × TAIDE × LIIKUNTA × LUKEMINEN × HENGAILU

JYTYÄ PÄIVÄÄSI NUORISOTYÖN AMMATTILAINEN! Työntekijöiden kannattaa olla valppaana työehdoistaan, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

ANNA JYTYN PITÄÄ PUOLIASI! PALVELUMME SINULLE: • työehtojen aktiivinen edistäminen (työehtosopimukset)

• paikallisesti yhdistyksen ja luottamusmiehen palvelut • ansiosidonnainen työttömyysturva • erilaisia vakuutusetuja

• neuvontaa ja apua työelämän ongelmiin

• koulutusta ja viestintää • alennuksia ja etuja!

LUE LISÄÄ: WWWJYTYLIITTOFI /jytyliitto

/jyty_ry

/jytyvideot

/JytyTuubi

Nuorisotyö • 1/2018

Pääkirjoitus

1. VUOSIKERTA JULKAISIJA / TOIMITUS Suomen Nuorisoseurat

PÄÄTOIMITTAJA

Nuoruuden kehitystehtävää suorittamassa

akkasaamu. Koulussa hiihtopäivä.

tasmallistamme. Harrastamisesta ei kuiten-

Kohmeisin sormin sidon sukset ja

kaan näissä yhteyksissä puhuta, vaikka ky-

sauvat pyörän runkoon kiinni ja pol-

symys lienee yhtä koukuttavasta ja mieli-

jen kouluun. Iltapäivällä alkaa sataa vaaka-

hyvää tuottavasta toiminnasta kuin muissa-

suoraan lunta. Hiihtoretki jäällä voi alkaa.

kin harrastuksissa. Onko siis kyse mustista

Aura Piha

Sauvat ulottuvat juuri ja juuri vyötäröön

ja valkoisista harrastuksista – suositeltavis-

saakka. Veljellä on hiihtoa myös samana

ta ja vähemmän suositeltavista? Oman nuo-

TOIMITUSKUNTA

päivänä ja yhteiset sauvat ovat hänellä. So-

ruuteni pohjalta voisin todeta, että ne pikku-

Suvi Lappalainen, Katja Komonen, Seppo Körkkö, Virve Liljeström, Anita Wendelin, Tomi Kiilakoski, Jussi Ronkainen, Jarmo Kokkonen, Leena Ruotsalainen, Nazia Asif

hin lyhyillä sauvoilla niin rivakasti kuin pys-

kaupungin pankin rappuset, joilla istuimme

tyn vastatuuleen. Näen hämärästi vain luok-

ystäväni kanssa illat pitkät, olisivat voineet

katovereideni loittonevat selät.

jäädä vähemmälle vahtimiselle. Ja oliko se

Johanna Kuivakangas

TOIMITUSSIHTEERI

Ei tullut hiihdosta suosikkiharrastusta-

loputon liftailu tarpeen? Toisaalta. Olisinko

ni. Löysin kuitenkin jazztanssin. Ison peilin

tässä kirjoittamassa ja pohtimassa harrasta-

edessä kiskon over knee -säärystimiäni, kun

misen merkitystä ilman näitä kokemuksia?

TAITTO

ohjaaja karjuu ”peppu tiukkana” -kehotuk-

Tunnistaisinko sosiaalisen toiminnan me-

Joni Sivonen

sia meille ballerinoille. Teini-ikäisenä tie vie

kanismeja ja havaitsisinko ryhmäilmiöitä?

Liikuntatalolle, missä saan perehtyä penk-

Nuorisotutkijoiden sanoin kyseessä taisikin

kiurheilun salaiseen maailmaan seuraamal-

olla hengailun maantiede.

YHTEYSTIEDOT nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA Libris Oy, Helsinki

ILMOITUSHINNAT Ks. mediakortti www.nuorisoseurat.fi/nuorisotyo

NUORISOTYÖ-LEHDEN SEURAAVAN AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ 24.8.2018

TILAUKSET www.nuorisoseurat.fi/nuorisotyo

ISSN 0355-7553

KANNEN KUVA Riina Tanskanen

la Äänekosken Huiman miesten koripalloharjoituksia. Vaikka totta puhuen harkko-

*Rahapussipeli = asetetaan rahapussiin sii-

jen seuraamista kiinnostavampaa on pälyil-

ma ja pudotetaan pussi tien poskeen ajo-

lä vuoden pari ylempää luokkaa käyviä poi-

kaistan reunaan, odotetaan, että autoilija

kia katsomossa. Alimmaisesta kerroksesta

huomaa, pysähtyy ja lähtee peruuttamaan

löytyy myös punttisali, mikä vetää puoleen-

noukkiakseen pussin. Kelataan nopeas-

sa. Kesäisin pujahdan mieluiten laiturille kir-

ti lompakko takaisin piiloon. Hihitellään

joittamaan ”kirjaa”, kun kaverit lähtevät pe-

hämmentyneelle autoilijalle. Kuuluu kate-

laamaan nelimaalia, jalkapalloa tai rahapus-

goriaan ”himmeät harrastukset”.

sipeliä kallionleikkauksille. Kirjoittaminen onkin jäänyt lopulta aktiivisimmaksi harrastukseni. Välillä se on saanut jopa työnteon kaltaisia piirteitä. Kirjoittaessa olen vapaa, tunnen kuinka energia virtaa ja uudistun. Harrastaminen on vuoden 2018 ensimmäisen lehden teema. Musiikki, lukeminen, liikunta tai näytteleminen – harrastuksia kysellään usein, ja se on tapa tutustua ihmisiin. Harrastuksen kautta voi myös saada uusia ystäviä ja solahtaa sakkiin. Entä jos ei harrasta mitään? Tai mitä, jos harrastaisi, mutta matka on liian pitkä tai ei ole varaa harrastaa?

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

Johanna Kuivakangas

Nettipelaaminen ja someilu haukkaavat

päätoimittaja

ison osan jokapäiväisestä ajankäytön lau-

johanna.kuivakangas@hotmail.com

Nuorisotyö • 1/2018

Sisällys Ihmiset 8

Eki – nuorisotyön grand old man

Louhintahommia – Scars of Solitude soittaa melodista heviä synkillä sanoituksilla

20 Nuortenkirjailija Elina Rouhiainen rakastaa merta, metroa ja monikulttuurisuutta

Puheenvuorot 3

Pääkirjoitus: Nuoruuden kehitystehtävää suorittamassa

Ohjelmaton aika on korvaamattoman arvokasta

40 Jälkikirjoitus: Polarisaation pedagoginen paradoksi 42 Nuorisotyön talon perustat

Teema 6

Harrastetakuu Angelin tapaan

11 Kunnallisen nuorisotyön rooli lasten ja nuorten harrastustoiminnassa 18 Pojat, kirjat ja lukeminen – mitä tapahtui maagiselle tarinankaipuulle?

22 Kärppänä paikalla – harrastuksena jääkiekkokannattajuus 27 Suomen nuorisokeskukset juhlivat 25-vuotiasta keskusyhdistystään 30 ”Harrastustoiminnan avulla tuetaan opiskelijan itsenäistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan” 32 Liikuttaako nuorisotyö? 34 Vammaiset nuoret liikuntaharrastuksissa 36 Viihdeliikunta luo sosiaalista liikettä

Ajankohtaista 5

Nuorisotyö-lehti siirtyy Suomen Nuorisoseurojen huomaan

Nuori Kulttuuri SOUNDS: Nuorten ääni valtaa Suomen

39 LogBookilla kehitetään koko Suomen nuorisotyötä

Kannen kuvan on ottanut imatralainen Riina Tanskanen Nuorisoseurojen, Harrastajateatteriliiton ja Nuorisosirkusliiton Voltti 2017 -tapahtuman diskossa. Riinan juuret ovat Vuoksenniskan Nuorisoseuran teatteritoiminnasta. Tällä hetkellä 20-vuotias nuori nainen opiskelee kirjallisuustiedettä Tampereella ja nauttii valokuvaamisesta.

Petri Kivinen

Riku Suonio

Nuorisotyö • 1/2018

Sami Tuori

Amanda Rannanjärvi

Nuorisotyö-lehti siirtyy Suomen Nuorisoseurojen huomaan

ensimmäistä Nuorisotyö-lehteä. Yli

Jokaisella lapsella oikeus hyvään harrastukseen

itelet kädessäsi uuden aikakauden

keuttavat mm. mieleisen harrastuksen puute, harrastuksen hinta, harrastukseen lähte-

70-vuotias arvokas seniori siirtyi

Uuden Nuorisotyö-lehden ensimmäinen

vien kavereiden puute, syrjäseudulla asumi-

vuoden 2018 alusta Suomen Nuorisoseuro-

teema on harrastaminen. Se on aihe, joka

nen, kuljetusongelmat tai kielitaito.

jen julkaistavaksi. Samalla lehti loi nahkan-

on lähellä Nuorisoseurojen sydäntä. Jokai-

sa niin ilmeensä kuin sisältönsä puolesta.

selle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus

Mitä jatkossa?

vähintään yhteen harrastukseen.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuonna 2018.

Keitä me olemme

Harrastukset ovat tärkeitä. Ne paranta-

Nuorisotyö-lehden päätoimittajana toimii

Nuorisoseurat on kulttuurisen lapsi- ja nuo-

vat henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja vah-

järjestö- ja nuorisotyön yliopettaja Johan-

risotyön valtakunnallinen järjestö. Nuoriso-

vistavat luovuutta. Harrastusten avulla lap-

na Kuivakangas Humakista. Toimitus-

seurat ympäri Suomea tarjoavat monipuo-

set ja nuoret saavat uusia kavereita ja vah-

kuntaan on kerätty monipuolisesti nuoriso-

lista tekemistä ja kansalaistoiminnan paik-

vistavat jo olemassa olevia kaveruussuh-

työkentän toimijoita eri suunnilta, ja he päät-

koja kaiken ikäisille. Kaikkein eniten nuo-

teita. Harrastukset auttavat kiinnittymään

tävät Lehden teemasta ja sisällöistä.

risoseuroissa harrastetaan kansantanssia ja

yhteisöön, toimimaan sen jäsenenä ja koke-

teatteria, mutta yhdistyksissämme voi teh-

maan onnistumisia.

dä mitä vain – rottinkimiekkailusta nukke-

Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan

koteihin ja larppauksesta laneihin. Nuoriso-

ole mahdollisuutta harrastamiseen. Sitä vai-

Tervetuloa lukemaan Nuorisotyötä!

seurantalolla voi myös vain olla.

Nuorisotyö • 1/2018

Harrastetakuu Angelin tapaan Kello on 7:10. Lähes joka ikisenä kouluaamuna nuori mies reppuineen ilmestyy tien varteen. Päivä on alkanut tuntia aikaisemmin aamupalalla, ja takana on jo puolisen kilometriä kävellen, pyöräillen tai jotenkin. Satoi tai paistoi, lumella ja ilman, pakkasella, pimeään aikaan, kuulaana syysaamuna, kevätauringossa. TEKSTI SEPPO KÖRKKÖ KUVAT TERO TITOFF

Länsman asuu täällä, Angelin kylään

Harrastamisen uudelleenmääritys

Norjan rajalle vievän tien varressa, omien

Tie Angeliin kulkee maan suurimman kan-

Lenkille pääsee aina ja mönkijä tai mootto-

sanojensa mukaan Suomen syrjäisimmällä

sallispuiston, Lemmenjoen kansallispuis-

rikelkka vie tarvittaessa kauemmaksi. Ka-

seudulla. ”Lähimmät naapurit löytyvät as-

ton, pohjoisreunaa myötäillen. Luonto mää-

lastamaan ja metsästämään pääsee”.

teikolla kilometri, kolme kilometriä ja viisi

rittää kaikkea. Tämä on seutua, jossa monet

Kaikkea ei tehdä ulkona: ”Kotona on

kilometriä”.

yleisesti tavoiteltavina pidettävät asiat, ku-

rauhallista lukea. Kunnon nettiyhteys on ar-

ten harrastetakuu, saavat ihan omat ulottu-

vossaan. Kun kaverit ovat muualla, on net-

vuutensa. Täällä satunnainen kulkija päätyy

ti hyvä tapa ottaa yhteyttä ja kommunikoi-

miettimään pikatahtiin myös itse harrasta-

da heidän kanssaan. Kavereita tapailen kou-

misen määritelmää uusiksi.

lun ulkopuolella noin kerran kuukaudessa

narin koulun ysiluokkalainen Hánno

Vuodessa 400 tuntia koulumatkoihin ”Nelostielle on runsaat 40 kilometriä ja sii-

tyminen kaamoksen päättyessä: ”Kotitie on hyvä hiihtämiseen, jos hiekkaa ei ole paljon.

tä jokunen kilometri vielä etelään Inariin.

Hánnolle tämä asia on yhtä arkisen kir-

tai jotain. Useamminkin ehkä voisi, mutta

Kyyti lähtee kolmelta koulun jälkeen takai-

kas kuin koulukuljetus tai auringon ilmes-

eri kylissä asuvien tapaamisten järjestämi-

sin ja kuljetusten päiväannos on semmoiset

nen on yllättävän iso prosessi ja valmistelut

kaksi ja puoli tuntia”.

pitää aloittaa hyvissä ajoin. Ei sitä viitsi ko-

Nopea laskutoimitus asemoi Hánnon lukuvuodelle kunnioitusta herättävät kou-

vin usein”.

lukyyti-indikaattorit: runsaat 16 000 kilo-

Kulkeminen on avain

metriä ja yli 400 tuntia autossa yhdessä sa-

Hánno edustaa kouluaan kotikuntansa Ina-

man tien varrelta kulkevien kanssa: ”Mei-

rin nuorisovaltuustossa, jossa usein keskus-

tä on tässä pikkubussissa tänä lukuvuonna

tellaan julkisesta liikenteestä. Helsingissä

17. Eikä kulkeminen ole kellekään mikään

nuorten välistä eriarvoisuutta lisää se, että

kummallisempi asia, kun eskarista saak-

kaikilla ei ole varaa joukkoliikenteen lippui-

ka on totuttu kulkemaan. Meidän koulus-

hin, jotta pääsisi muihin kaupunginosiin

sa on alun toistasataa oppilasta, joista puo-

harrastamaan. Inarissa, kuten muuallakin

let on kuljetuksessa, joten arkista se on au-

Lapin maakunnan reunoilla, nuorisoval-

toilu täällä”.

tuustot kysyvät, että mitä on koulun jälkei-

Nuorisotyö • 1/2018

Hánno Länsman kulkee lukuvuodessa koulukyydillä 16 000 kilometriä ja 400 tuntia.

nen julkinen liikenne. Sitä ei käytännössä

Tulevaisuuden suunnitelmia

Hánnon jatkonäkymät ovat selkeät:

ole, kulkuyhteydet on helppo luokitella sur-

Ysiluokkalaiset ovat kaikkialla periaattees-

”Kielilukio, kun minua kiinnostavat kielet

keiksi.

sa yhdenvertaisesti saman väistämättömän

ja ihmismieli. Taidan hakea Helsinkiin eri-

”En ole kuullut oikeastaan yhtään sem-

edessä: syksylle on kehiteltävä muuta. Toiset

koislukioon. Ei minua muuttaminen hirvi-

moista puhetta, että sivukyliltä pitäisi jär-

pääsevät tässä kuitenkin helpommalla kuin

tä, hermostuta tai mitään semmoista. Olen

jestää kuljetuksia kerhoihin tai tapahtu-

toiset. Pohjoisen reuna-alueen nuorilla ei

käynyt Helsingissä usein ja minulla on siel-

miin. Se on kallista ja tapahtuman pitäi-

useinkaan ole vaihtoehtoa: he joutuvat läh-

lä sukulaisia, joten turvaverkkokin löytyy.

si olla tosi vetävä, jotta kuljetuksiin riittäi-

temään ja päivittäiset koulukyydit vaihtuvat

Ja kotiin pääsee aina. Ehkäpä joskus sitten

si lähtijöitä. Ei ole kovin houkutteleva aja-

kausiluonteiseen kotiinpäin matkusteluun.

taas asumaan pysyvämminkin”.

tus tulla kotiin syömään koulun jälkeen ja lähteä heti takaisin vaikkapa sählykerhoon tunniksi. Ei yksinkertaisesti jaksa. Sitä paitsi näissä kulkemisissa ollaan vanhempien ajankäytöstä riippuvaisia. Joskus käyn sählyä pelaamassa tai heittelemässä kavereiden kanssa frisbeegolfia Inarissa. Vasatokassa Riutulan kylässä on halli, jossa toisinaan on mukava pelata lentopalloa ja vanhemmillekin rima lähteä sinne on matalampi kuin Inariin, jonne on 20 kilometriä

Angeli

mutkin enemmän matkaa”. Poronhoitoperheen

kasvatti

arvostaa

selvästi kotiseutuaan ja luonto on ilmiselvästi osa Hánnon minuutta: ”Luonnon rauha ja luonnon kauneus ovat tärkeitä arvoja minulle”.

Nuorisotyö • 1/2018

Eki – nuorisotyön grand old man Yli kolme vuosikymmentä aluehallintoa, järjestötyötä ja kansainvälisiä hommia: mitä suomalainen nuorisotyö olisi ilman Erik Häggmania? TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVAT ERIK HÄGGMANIN ARKISTO

urkuun kokoontui helmikuussa nuo-

työpajoille ja laati vuosina 2006–2007 po-

risotyön ja nuorisotutkimuksen terä-

larisaatiomuistion. Se osoitti, kuinka liki

vin kärki. Erik Häggmanin Nuoret

satatuhatta suomalaista nuorta oli vuonna

reunalla ja nuorten kohtaaminen -läksiäis-

2005 koulutuksen ja työelämän ulottumat-

seminaarissa luotiin katsaus nuorisotyön ti-

tomissa, ja joista lähes puolet ei ollut edes

laan ja tulevaisuuteen. Tilaisuudessa pystyi

työttöminä työnhakijoina. Toisin sanoen he

aistimaan, että tällä kertaa ei oltu missä ta-

olivat nuoria, joiden koulutuspolku oli jos-

hansa seminaarissa. Tunnelma oli lämmin

tain syystä keskeytynyt, eivätkä he olleet ar-

ja loppuhuipennuksena kuultiin Ekin viisai-

meijassa, kotona hoitamassa lapsiaan tai ul-

ta ja ajankohtaisia mietteitä nuorisotyön ja

komailla opiskelemassa. Tämän näkymät-

politiikan haasteista.

tömän joukon tavoittamiseksi tarvittiin nopeasti toimenpiteitä.

Alussa oli aktiivisuus – eikä se hyytynyt missään kohtaa

Lupaava malli löytyi Norjasta, ja etsivä nuorisotyö aloitettiin Suomessa 2008. ”Nykyisin toiminta on noteerattu myös kansainvälisesti, jopa norjalaiset ovat antaneet

Oli vuosi 1973, paikkana Närpiö ja nuoriso-

palautetta, että Suomessa tehdään paras-

sihteerikoulutus. Tätä ennen Eki oli ehtinyt olla jo mukana järjestötoiminnassa poh-

form-verkostossa näkyy myös Ekin käden-

ta etsivää nuorisotyötä koko Euroopassa!”,

timassa suuria kysymyksiä. Sitten tuli so-

jälki. Kyseessä on yhteistyöverkosto, jonka

naurahtaa Eki. Kansainvälinen toiminta on

sionomikoulutus. Opiskelijapolitiikka tuli

jäsenet edustavat alueellista tai valtakun-

ollut Ekille innoituksen lähde ja samalla

myös tutuksi ja lopulta järjestötyötäkin

nallista nuorisotyötä tavoitteenaan edistää

mahdollisuus päästää uteliaisuus irti, men-

kymmenen vuotta, kunnes aluehallinto, sil-

nuorten liikkuvuutta ja ehkäistä sosiaalista

nä maailmalle silmät ja korvat avoimina.

loinen lääninhallitus, veti Ekin mukaansa.

syrjäytymistä järjestämällä kansainvälisiä

”80-luku oli selkeästi nuorisokulttuu-

leirejä ja muita nuoriso-ohjelmia. Pohjois-

rin ja Suomi-rockin aikaa. Sitten 90-lu-

maisen nuorisokomitean puheenjohtajuus

vun alussa alkoi kova keskustelu, mitä on

on myös kuulunut Ekin tehtäviin.

2000-luvun nuorisopolitiikka. Työpajatoi-

Tarvitaan nuorisotyön uutta sanoittamista ja motia Työpajat ja etsivä työ on tuonut nuorisotyö-

kentälle EU:n myötä”, kiteyttää Eki kolmea

Etsivän nuorisotyön esimerkkimaaksi

vuosikymmentä aluehallinnon tehtävissä.

Tiesittekö, miten etsivä nuorisotyö sai al-

myös toisenlaisia nuoria, jotka jäävät ver-

Yhteistyökuviot Viron kanssa ovat mie-

kunsa Suomessa? Eki ryhtyi ihmettele-

taisryhmien ulkopuolelle. Nuorisotyön vah-

luisia muistoja. Eurooppalaisessa Plat-

mään, mistä nämä kaikki nuoret tulevat

vuus on näissä käänteissä tukea nuorta löy-

minta ja kansainvälisyys tulivat nuorisotyön

hön toisenlaisen ajattelutavan ja käsityksen nuorista. Nuoruus ei ole lineaarista. On

Nuorisotyö • 1/2018

tämään paras mahdollinen ratkaisu omalle

että meillä ei ole koskaan ollut näin hyvin

elämälleen. Nuoren oman potentiaalin esiin

käyttäytyvää nuorisoa.

kaivaminen on tärkeää.

nuorisotyötä tehdään ja sanoittaa uudestaan

””

se, mitä tehdään. Motivaatio – tuttavallisesti

Elämä kilpailuyhteiskunnassa ja valinto-

moti – on käsite, mistä voisi syntyä nuoriso-

jen viidakossa luovat paineita. Pitää olla hy-

työn ja nuorisotutkimuksen yhteinen kitti.

vät arvosanat, selkeä urasuunnitelma, oikea

Motivaatio syntyy aina jossain toimintaym-

treeniohjelma ja ruokavalio. Lisäksi pitäisi

päristössä. Kiinnostavaa olisikin pohtia, mi-

olla vielä hyvännäköinenkin”, summaa Eki

ten luodaan sellainen toiminnallinen kon-

ja jatkaa: ”Joskus mietin, että olisiko paluun

teksti, mikä tukee motivoitumista.

aika perinteisen tilatyön ideaan; ohjaajan ja

Meillä ei ole koskaan ollut näin hyvin käyttäytyvää nuorisoa.

Nuorisotyön haaste tulevaisuudessa onkin Ekin mukaan etsiytyä sisällöllisten kysymysten ääreen. Menetelmiä tarvitaan, mutta sekä nuorisotyössä että koulutuksessa pitäisi pysähtyä pohtimaan kysymystä, miksi

”Nuoriso on niin hyvä, että se sairastuu.

nuoren väliseen keskusteluun.”

Nuoret keskuudessamme

Lopuksi kysyn Ekiltä, mitä nyt tapahtuu,

Nuorisotyöhön tulee aina uusi ikäryhmä

töruutuun. Suomalainen nuorisotyö ja nuo-

kun eläkepäivät odottavat. ”Lähden nuo-

ja jokainen ryhmä tarvitsee oman kartan.

risotutkimus ovat kansainvälisesti tarkas-

risotyöstä, mutta nuorisotyö ei lähde mi-

Nuorisotyössä palataan aina uudestaan läh-

teltuna huippua. Tällä hetkellä näyttäisi,

nusta”, tulee vastaus.

sosiaalista nuorisotyötä pääkaupunkiseudulla #kohtaaminenmuuttaamaailmaa www.loistosetlementti.fi

Ähtärin kaupunki • Nuorisopalvelut www.ahtari.fi facebook.com/ahtarin.nuorisotoimi

Vapaa-aikatoimi www.simo.fi

Nuorisotyö • 1/2018

ä k i M

? i k n i n i me

sta i k o o b e ac F a j a t s mi poo a s r e i g r a o t u s /n t In m ä o d c i . e k o m ebo c a f Löydä • o spo e i r o u n #

Nuorisotyö • 1/2018

Kunnallisen nuorisotyön rooli lasten ja nuorten harrastustoiminnassa TEKSTI SUVI LAPPALAINEN

unnallinen nuorisotyö nähdään usein

markkinoinnissa, koordinoinnissa ja tuotta-

tarvitaan tukea harrastukseen ohjautumi-

vain harrastus- ja vapaa-ajan toimin-

misessa. Koulun kerhotoiminta on maksu-

sessa ja harrastuksessa jatkamisessa. Kes-

nan tuottajana. Avoimeen nuoriso-

tonta ja noin 62 % Suomen peruskoululai-

kustelu harrastusten kalleudesta on tär-

talotoimintaan sekä erilaisiin kerhoihin ja

sista osallistuu vuosittain koulun kerhoihin.

keää. Samalla lapsille, nuorille ja perheil-

ryhmiin osallistuukin vuosittain paikka-

Nuorisopalvelut ovat kumppaneita myös

le tulee kertoa maksuttomista ja edullisista

kunnasta riippuen jopa 20 % kunnan alle

useiden kuntien Liikkuva koulu -toimin-

vaihtoehdoista harrastaa ja tarvittaessa ha-

29-vuotiaista. Suurimmissa kaupungeissa

noissa. Nuorisotyö tekee paljon yhteistyötä

kea yhdessä taloudellista tukea kalliimpiin

keskiarvo vaihtelee vuosittain 2–9 % ikä-

maahanmuuttajien valmistavan opetuksen

harrastuksiin. Taloudellista tukea on mah-

ryhmästä. Vaihtelu osallistujamäärissä on

ja joustavan perusopetuksen ryhmien kans-

dollista saada esimerkiksi toimeentulotuen

suuri ja siihen vaikuttaa nuorisopalveluiden

sa. Koulukuljetuksia, MAVA-luokkien opet-

kautta. Useissa kunnissa ja järjestöissä on

oman toiminnan lisäksi mm. alueen muiden

tajia ja kieliavustajia kannattaa hyödyntää

myös haettavissa rahallista harrastustukea.

toimijoiden tarjonta. Kuntien nuorisopalve-

harrastuksiin ohjauksessa.

Lapset, nuoret ja perheet hyötyvät aikuises-

lut tukevat paikallisia nuortenryhmiä ja jär-

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä eri

ta, jonka kanssa voi keskustella omista har-

jestöjä rahallisesti noin 5 miljoonalla eurol-

vastaajaryhmästä riippuen noin 90 % vas-

rastustoiveista, etsiä vaihtoehtoja ja saada

la ja antavat lisäksi tiloja nuortenryhmien

taajista kertoi harrastavansa jotain vähin-

apua taloudellisen tuen hakemiseen. Aikui-

ja järjestöjen käyttöön edullisesti tai mak-

tään kerran viikossa. Harrastustarjonnan

sen mukaan lähteminen ensimmäisille har-

sutta. Kunnallisena toimijana nuorisopal-

kohdentamaton lisääminen ei kasvattane

rastuskerroille vahvistaa harrastuksessa jat-

velut on jollain tavoin mukana myös erilai-

harrastavien lasten ja nuorten määrää vaan

kamista.

sissa maksuttomissa liikunta- ja kulttuuriharrastusten kokeiluissa erityisesti yläkoululaisille. Harrastusten kalleus nousee usein julkisessa keskustelussa harrastamattomuuden pääsyyksi. Kouluterveyskyselyssä 2017 nuoret vastasivat useammin harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana kuin kokevansa kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. Samoin Hyvä vapaa-aika -hankkeen (2013–2017) tuloksissa rahanpuute ei noussut tärkeimmäksi syyksi harrastamattomuudelle, vaan yhdessä ajanpuutteen kanssa nuorta ympäröivän harrastuskulttuurin ja ylisukupolvisten mallien merkitys ohittivat taloudelliset syyt. Myös pitkä ja hankala matka vaikutti Hyvä vapaa-aika -hankkeen tuloksissa harrastuksesta luopumiseen. Nuorisopalvelut ovat erityisesti koulussa tehtävän nuorisotyön myötä jollain tavalla mukana myös koulun kerhotoiminnan

Tampereen kaupungin liikunta ja nuorisopalvelut sekä kasvatus- ja opetuspalvelut jakavat vuosittain 30 000 euroa lasten ja nuorten toimintarahaa lapsille tai nuorille järjestettäviin toimintoihin. Lapsista ja nuorista koostuva raati valitsee hakemusten perusteella jatkoon menijät Masseista mahiksia -päivään, jonka päätteeksi lasten ja nuorten raati jakaa 30 000 euroa lasten ja nuorten ideoiden kesken.

Nuorisotyö • 1/2018

Louhintahommia

Scars of Solitude soittaa melodista heviä synkillä sanoituksilla TEKSTI MARJO KOLEHMAINEN

Juho Kunelius

arrastaminen voi tuoda suurten-

sen, rumpali Niki Kuivakangas. Nöyrällä

näkevät positiivisena laajan kuulijakunnan

kin yleisöjen eteen. Näin on ta-

asenteella on päästy pitkälle.

ja genren perinteen.

pahtunut äänekoskelaisille Scars

”Joukkoon mahtuu niin paljon huonoa, turhaa ja liikayrittämistä, mihin mekin var-

paan bändiläiset hetkeä ennen illan keik-

Suomi on hevareiden luvattu maa

kaa. Miesten keskinäinen huumori ja ilo ei-

Bändillä on keikkoja melkein kuukausit-

moisia keskivertobändejä on liikaa. Massas-

vät jää huomaamatta – rautainen soittotai-

tain. Haastatteluja on annettu viime aikoi-

ta on vaikea erottua, ja keikkoja on vaikea

to ja esiintyminenkin tulevat koettua myö-

na enemmän. Joulukuussa tuli ulos ensim-

saada. On meillä tosin ollut hyviä keikkoja.

hemmin.

mäinen levy.

Hienoa, että on hevibändejä paljon”, Kuiva-

of Solitude -yhtyeen nuorille miehille. Ta-

maan lukeudutaan jonkun silmissä. Sem-

kangas summaa.

Tapaamisessamme tarinat soljuvat iloi-

”Ihan hyvä levy tehtiin, varsin onnistu-

sesti: laulajaksi voi päätyä, kun pienenä poi-

nut tuotos”, Tuomo Laulainen fiilistelee

Tiedustelen, mitä se kertoo meistä suo-

kana pissii paimenpoikaan ja huomaa, että

vaatimattomasti. Taustatyöni selvittää, että

malaisista, että juuri heviä sen olla pitää?

omasta kurkustahan lähtee hyvä soundi.

näin on sanottu arvosteluissakin: tuotos on

”Meillä on paha mieli”, Kettusen Antti to-

Miehillä musiikki on ollut mukana elämässä

debyytiksi varsin poikkeuksellisen vahva

kaisee.

lapsesta saakka, vähän pienemmässä roolis-

kokonaisuus.

sa teininä, kunnes täysi-ikäisyyden taittees-

Bändi soittaa melodista heviä synkkien

sa musiikin tekeminen on sukeltanut syviin

sanoitusten kera. Soittajilla ovat sormet ris-

Hyvä keikka voimaannuttaa

vesiin.

tissä parin hyvän keikan saamiseksi, että

Siihen kuuluu muusikkojen mielestä aina-

”Keski-Suomesta tullaan pienellä ra-

pääsevät taas louhimaan (=soittamaan).

kin hyvä meininki. Porukka ottaa hyvin vas-

halla ja hirveä on yritys. Bänditoiminnas-

Kilpailu on kovaa hevibändien genressä, joi-

taan ja miehillä on yhdessä kivaa.

sa on paljon sitä, että ei tänne ole tultu voit-

ta Suomessa on eniten asukaslukuun näh-

”Herkkua on, kun palaset loksahtavat

tamaan”, kuvailee jyväskyläläisen baarin

den. Miehet tiedostavat ylitarjonnan, mutta

kohdalleen. Ne ovat olleet sitten tosi voi-

nurkkapöydässä bändin toinen perustajajä-

maannuttavia kokemuksia. Meidän paras

Nuorisotyö • 1/2018

keikka on ehkä tähän mennessä Oulaisissa

enää olla pelastettavissa – hevimusiikki on

man bändin kanssa. Se kuitenkin on vielä

jossain meille random-pubissa, josta meillä

sydämen asia. Soittaminen on mahdollistu-

kaukainen haave, ennen kuin rahat riittävät

oli ihan nollaodotukset. Se oli aivan käsittä-

nut Äänekosken nuorisopalveluiden bändi-

satsata riittävästi promoamiseen”, Laulai-

mättömän hieno keikka!”, Laulainen muis-

tiloilla, missä he treenaavat.

nen valottaa isoja tavoitteita. Eurooppa-ja-

Metallimusiikkimiesten tukena ovat ol-

kelun myötä levyn biisit ovat soineet poi-

”Keikkakin on asenteesta kiinni”, lisää

leet vanhemmat, ja aina on löytynyt kave-

kien korviin kantautuneiden huhujen mu-

laulaja Ville Ruuska. Hyvä keikka voi tun-

reita kenelle voi olla velkaa. Harrastaminen

kaan radiokanavilla ainakin Espanjassa ja

netasolla olla siis missä vaan, kunhan vain

maksaa. Ensimmäinen levy on omakustan-

Hollannissa.

pääsee esiintymään.

ne, joka pukattiin ulos levytoimiston kautta.

Missä bändi nähdään seuraavan kerran

Pirkkahevin tarjoilijat

Musiikilla on selvä tehtävä näiden viiden

keikalla? ”Todennäköisesti jossain päin Suo-

22-30 -vuotiaiden miehen elämässä, siksi

mea…jos Lassi kestää”, lohkaisee Kuivakan-

Minun korvissani bändi on tehnyt brändää-

siihen ollaan valmiita satsaamaan. ”Tämä

gas ja soittajat nauravat. Lassin ikähän on jo

mistä erottuakseen massasta. Porukan it-

on hyvä tapa kanavoida kaikki paska käte-

kääntynyt neljännelle kymmenelle. Äijät to-

seironinen huumori on siihen hyvä keino.

vään pakettiin. Siinä puretaan aggressiota

teavat, että ei heitä enää voi teinipoppook-

Bändi tarjoilee omien sanojensa mukaan

ja sit ehkä jopa saattaa löytyä hyviäkin fii-

si laskea.

pirkkaheviä! Musiikkia tehdään helpolla ja

liksiä. Ainahan musiikki on jollain tapaa te-

Nuoremmilleen näillä nuorilla miehillä

pienellä budjetilla, silti se voi olla yhtä hyvää

rapeuttista. Meillä on aina hauskaa soittaa”,

on ytimekäs viesti: ”Harjoittele enemmän!

kuin se kalliilla tuotettu musiikki, jota mies-

pohtivat Laulainen ja Kuivakangas ”Ei tart-

Tutustu musiikkipiireihin ja verkostoidu. Ei

ten mukaan tulee Helsingistä. Oulusta tulee

te ite mennä hirteen, kun biisit kertovat hir-

siinä muu nykypäivänäkään auta”, tuumaa

death metallia ja thrashia, Kuopiosta on ko-

teen menemisestä”, Pollarin Lassi sanoo.

miesporukka kokemuksen äänellä.

siikin piirtymistä Suomen kartalle. Synkis-

Harjoittelu tekee mestarit

Kirjoittaja Marjo Kolehmainen on suo-

telylyriikoita ja pahaa mieltä levittävä bän-

Näillä miehillä on asennetta ja on unelmi-

mipoppia ja -rokkia diggaileva TKI-lehto-

di lyhentää itse nimensä SOS ja taipuu myös

akin. ”Jos pääsisi Nosturin lavalle tai Kes-

ri Humanistisesta ammattikorkeakoulusta

Sossuksi. Näiden miesten sielut eivät taida

ki-Eurooppaan rundaamaan jonkun isom-

Jyväskylästä.

telee.

toisin diskohevi, kuvaavat miehet hevimu-

Scars of Solitude Mikko Ruuska – Lead Vocals, laulu Tuomo Laulainen – Lead Guitar, kitara Antti Kettunen – Rhythm Guitar, kitara Lassi Pollari – Bass, Backing Vocals, bassokitara Juho H artikka

Niki Kuivakangas – Drums, Backing Vocals, rummut ja taustalaulu Perustettu 2015 Kotipaikka: Äänekoski Debyyttialbumi Deformation ilmestyi joulukuussa 2017

Kemiönsaaren Vapaa-aikatoimi www.kemionsaari.fi

Nuorisotoimi • www.kuhmoinen.fi

VAPAA-AIKATOIMI WWW.PADASJOKI.FI

Nuorisopalvelut · www.sipoo.fi Nuorisotoimi / Ungdomsväsendet

Orimattilan Kaupunki Nuorisopalvelut www.nuoriorimattila.fi

Nuorisotoimisto / Ungdomsbyrån Halmstadinkatu / Halmstadsgatan 7 C 10900 Hanko / Hangö Puh. / Tel.: 040 518 9564 Lapsi- ja nuorisokeskus / Barn- och ungdomscentret HYLLIS Esplanadi 77 / Esplanadet 77, 10900 Hanko/Hangö Lappohjan nuorisotalo / Lappvik ungdomsgård Koulukuja 4 / Skolgränd 4, 10820 Lappohja / Lappvik

Ohjaamo Imatra www.imatra.fi/nuoret nuorisotoimi · www.pyhtaa.fi/nuoriso

ROMANO MISSIO RY Vilppulantie 2 C 4 00700 HELSINKI PUH. 09-351 1366 Eväitä Arkeen -perhetyöprojekti ja Terne Apre -katunuorisoprojekti www.romanomissio.fi | toimisto@romanomissio.fi

Kirkon kasvatus ja Perheasiat www.evl.fi KAIKKI ERILAISIA. KAIKKI SAMANARVOISIA.

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ KAIKKI ERILAISIA.

KAIKKI SAMANARVOISIA. KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku

KAIKKI ERILAISIA. KAIKKI SAMANARVOISIA.

www.kota.fi @kota_ry

Nuorisotyö • 1/2018

Nuorten oma ääni valtaa Suomen Nuori Kulttuuri järjestää vuosittain nuorten taidetapahtumien paketin. Tänä keväänä vuorossa on musiikkitapahtuma, ja tyylilajit on jaettu kolmeen kategoriaan: klassinen, kansanmusiikki ja rytmimusiikki. Nuori Kulttuuri Sounds valtaa Suomen aluetapahtumien merkeissä helmikuun alusta ja huipentuu 25.–27.5.2018 Mikkelissä järjestettävään valtakunnalliseen tapahtumaan. oundsin tämän talven teema on

”Sounds tuo tärkeällä tavalla yhteen eri-

Oma ääni. Teemalla halutaan nos-

laiset musiikit, tyylit ja ihmiset. Sen vah-

taa esiin lapset ja nuoret musiikin

vuutena on kohtaamisten ja vuoropuhe-

luovina tekijöinä ja kannustaa etsimään

lun mahdollistaminen niin esityksissä, am-

persoonallista ja omakohtaista ilmaisua.

mattilaisraatien palautteissa, työpajoissa

Sounds 2018 on moniääninen tapahtu-

kuin oheisohjelmassakin. Päätapahtumaan

makokonaisuus, jossa erilaiset musiikit ja

Mikkeliin saapuu musiikista kiinnostuneita

ihmiset kohtaavat niin esiintymislavoilla,

lapsia ja nuoria kaikkialta Suomesta, mikä

työpajoissa kuin oheistapahtumissakin.

luo hienon pohjan moniäänisen ja yhteisöl-

”Sounds-tapahtuma tarjoaa aluetapahtumineen massiivisen määrän live-esiin-

”Edellisessä Soundsissa panostimme

tymispaikkoja ja mahdollisuuden välittö-

vahvasti myös työpajatarjontaan, mikä

mään kohtaamiseen. Haluamme antaa en-

omalta osaltaan tukee tapahtuman kou-

tistä enemmän painoarvoa paitsi esiinty-

lutuksellisuutta ja dialogisuutta. Samaa

miskokemuksille myös vertaispalautteelle

henkeä haluan vahvistaa myös Soundsin

ja työpajoille”, kommentoi Nuori Kulttuu-

paikallistapahtumissa, jotka tavoittavat

ri -toiminnasta vastaava Pasi Saarinen.

valtavan joukon lapsia ja nuoria eri puo-

Soundsin taiteellisena johtaja toimii musiikin tohtori Anna Kuoppamäki.

Nuori Kulttuuri Nuori Kulttuuri järjestää vuosittain nuorten taidetapahtumien paketin. Lajit ovat vuorovuosin tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris). Yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat alueelliset tapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille, ja osa ryhmistä valitaan esiintymään valtakunnalliseen tapahtumaan. Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi kesällä 2017 Nuorisoseurojen alaisuuteen.

lisen tapahtuman rakentamiselle.

lilla maata.” Nuori Kulttuuri -toimintaa edelsi nuo-

”Odotan Soundsilta musiikillista ilotu-

rison taidetapahtumat, joita nuorisoseu-

litusta ja sitä, että nuoret muusikot jälleen

rajärjestö hallinnoi lähes kolme vuosi-

kerran vievät jalat altamme omaperäisyy-

kymmentä. Nuorisoseurajärjestö oli mu-

dellään, taidoillaan ja innollaan musiikin

kana perustamassa Nuori Kulttuuri -sää-

tekemiseen”, hän sanoo.

tiötä, jolle toiminta siirrettiin 2012.

Nuori Kulttuuri Soundsin taiteellisella johtajalla, musiikin tohtori Anna Kuoppamäellä on kokemusta Nuori Kulttuuri -toiminnasta jo 1990-luvulta alkaen.

Nuorisoseuroissa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.

LAPPEENRANNAN

NUORISOTOIMI

TUNNETAITOJEN OPETTELUA SEIKKAILUN YHTEYDESSÄ

SAKSALAN SEIKKAILUKESKUS

TILAA VALMIS LEIRIKOULUPAKETTI www.heinola.fi/saksalan-seikkailukeskus jukka.venemies@heinola.fi

KESÄDUUNARI-INFO TOUKO-ELOKUU

0800 179 279

Maksuton Kesäduunari-info palvelee jälleen toukokuusta alkaen. Pidä kiinni oikeuksistasi myös kesätöissä!

www.kesaduunari.fi kesaduunari

Nuorisotyö • 1/2018

Puheenvuoro

Ohjelmaton aika on korvaamattoman arvokasta TEKSTI VIRVE LILJESTRÖM, ASEMAN LAPSET RY KUVA JOHANNA HOPPU/SUOMEN NUORISOSEURAT

ykypäivän hektisen elämäntahdin vastapainoksi myös nuoret tarvitsevat aikaa rentoutumiseen, ystä-

vien kanssa oleiluun ja ajanviettoon ilman vaatimuksia. Opiskelun ja kehittävien harrastusten lisäksi ja vastapainoksi aikuisten tulisi mahdollistaa nuorten oleilu. Aikuisten salliva suhtautuminen nuorten hengailuun voi lisätä hyvinvointia monilla tavoilla. Me aikuiset vietämme vapaa-aikaamme vain harvoin julkisilla paikoilla oleilemalla. Olemme useimmiten menossa jostakin jonnekin, yleensä myös aika kiireellä. Kauppakeskuksen käytävillä tai juna-asemalla parveilevat nuoret tuntuvat helposti olevan tiellä, ja mieluiten keksisimme heille jotakin järkevämpää tekemistä. Nuoruuden ei kuitenkaan ole tarkoitus olla koko ajan järkevää. Nuorelle ja vähän vanhemmallekin on

vät nuoret tarvitsisivat usein kipeästi aikuis-

tellä kellosta katsomalla, vaan tulosten pe-

hyväksi joskus olla saavuttamatta olemisel-

ten läsnäoloa ja ohjausta, eivät yhteisistä ti-

rusteella. Jo nyt monet meistä tekevät töitä

laan yhtään mitään.

loista pois häätämistä ja porttikieltoja.

myös muulloin ja muualla kuin kahdeksas-

Vaikka nuorten oleminen saattaa näyt-

Kun nuorten ajanviettoa seuraamaan

ta neljään toimistossa. Jaksamisen kannalta

tää aikuisen silmissä laiskalta ja aikaansaa-

saadaan muutama aikuinen, vältytään hel-

oleellista on pystyä toisinaan ottamaan ai-

mattomalta, tapahtuu hengaillessa paljon

pommin ylilyönneiltä ja ajanvietto on kaikil-

kaa tekemättömyydelle.

sellaista, mitä emme välttämättä tule ajatel-

le turvallisempaa. Oli kyseessä sitten kaup-

Ehkä samalla, kun sallimme nuorten ve-

leeksi. Hengailu on sosiaalisten suhteiden

pakeskuksen vartija, jalkautumaan lähtenyt

telehtiä, laiskotella ja oleilla, voimme hiu-

ylläpitoa, oman identiteetin rakentamis-

nuorisotyöntekijä tai ohikulkeva aikuinen,

kan löysätä omien askeltemme tahtia ja

ta, ryhmässä toimimista, luovaa ideointia,

aikuisten läsnäolo rauhoittaa usein tunnel-

hengittää rauhallisemmin.

rentoutumista ja hetkeen tarttumista. Juuri

maa. Näin siis silloin, kun aikuinen on ym-

niitä taitoja, joita me aikuiset käymme kurs-

märtänyt nuorten halun ja tarpeen viet-

Tekstiin on napattu ajatuksia Sirpa Ta-

seilla harjoittelemassa.

tää aikaa yhdessä muiden nuorten kanssa,

nin ja Noora Pyyryn artikkelista Nuor-

myös julkisissa tiloissa.

ten hengailu julkisessa kaupunkitilassa,

Nuorten hengailua katsotaan toisinaan karsaasti järjestyshäiriöiden vuoksi. Joukos-

Vapaa-ajan merkitys tulee todennäköi-

joka on julkaistu teoksessa Nuorisotyötä

sa tyhmyyskin tiivistyy, muttei kaikkia nuo-

sesti entisestään korostumaan tulevaisuu-

asemilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa.

ria tulisi leimata muutamien huonon käy-

dessa. Kun tämän päivän teini-ikäiset ovat

Askelmerkkejä löytävään nuorisotyöhön

töksen vuoksi. Juuri ne huonosti käyttäyty-

työelämässä, ei työaikaa välttämättä määri-

(Aseman Lapset ry 2017).

Nuorisotyö • 1/2018

Pojat, kirjat ja lukeminen Mitä tapahtui maagiselle tarinankaipuulle? Kirjat eivät kulu enää nykynuorten käsissä, varsinkaan poikien. Miksi lukeminen ei kiinnosta? Jyväskyläläinen kirjailija ja Jyväskylän lukion lehtori Pasi Jääskeläinen pohtii lukemisen merkitystä pelaamisen lävistämässä todellisuudessa. TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVA STOCKSNAP

uppi höyryävää teetä, muutama pala

miaan selaavat nuoret. Aloitan keskustelun

vaiheessa tuli Potter-buumi ja näytti het-

suklaata käden ulottuvilla, hyvää mu-

Pasi Jääskeläisen kanssa.

ken sille, että lukeminen olisi nousukiidos-

siikkia taustalla ja kirjaa ahmimaan.

sa. Nämä Tylypahkan nuoret olivat kuiten-

Ai ei kuulosta teinipojan unelmalta? Nuor-

Tylypahkasta Tubetukseen

ten ja varsinkin poikien lukuinto on kateis-

”Työssäni lukion opettajana näkee vain ka-

nen ja jatkaa: ”Draamallisuus, elokuvat ja

sa. Päätin ottaa selvää, mistä on kyse. Kä-

pean otoksen nuorista, mutta meno on

tarinat ovat kadonneet. Tilalle on tullut tu-

vellessäni Jyväskylä Lyseon lukion ovesta

muuttunut. Alkuvaiheessa opiskelijat luki-

betus, pelien välitön palkintomaailma, mis-

sisään, minua tervehtii tuttu näky: puheli-

vat enemmän kuin itse ehdin lukea. Jossain

sä hävittäjälentäjyys tai jokin muu kyberto-

kin ohimenevä ilmiö”, kuvailee Jääskeläi-

dellisuuden missio voi olla korkein tavoite. Olemme kyllä päässeet irti peräkammariudesta, vieraan pelosta, mutta samalla tilalle on tullut pirstaloituminen ja pinnallisuus.” Jääskeläisen mukaan lukuinnokkuuden rapautumisella on selkeä yhteys kieleen, kirjoitustaitoon ja tiedon omaksumiseen. Hän kertoo esimerkin pojasta, joka ei pystynyt tuottamaan ymmärrettäviä lauseita. Jääskeläinen kysyi pojalta, kauanko tämä oli asunut Suomessa ja poikaa vastasi: aina. Ilmiö näkyy äidinkielen tunneilla, missä oman äidinkielen osaaminen on huteraa. Osittain ongelma on myös äidinkieleen liittyvissä mielikuvissa. Kyse on oppiaineesta, jota oletetaan kaikkien osaavan. Toisinpäin nähtynä, äidinkielestä ei voi antaa huonoa numeroa. Riittääkö seiskaan siististi kamPublicDomainPictures

mattu tukka ja hillitty käytös tunnilla? Tai

Nuorisotyö • 1/2018

pitääkö opettajan pyydellä anteeksi, jos ei

mielihyvää tuottavien aktiviteettien rinnal-

mykset, tunnekokemukset ovat liian hidasta

ole tarjolla kiinnostavaa luettavaa?

la ja jää usein toiseksi.

maailmaa useille digitaalisen yhteiskunnan

Hitaus on historiaa?

monta vuotta kestävä ajanjakso, jolloin en

Nuoria ympäröivän maailman vaatimukset

lukenut. En ehtinyt, oli kiire, paljon opetus-

Suomalaisten tyttöjen ja poikien ero lu-

kovenevat. Kilpailu koulutus- ja työpaikois-

ta ja esseiden lukemista. Jos oli aikaa, pe-

kutaidossa on Pisa-tutkimusten mukaan

ta käy kuumana. Moni uupuu jo alle kolmi-

lasin. Kirjailijana sitä miettii myös, että lu-

suurempi Suomessa kuin missään muussa

kymppisenä. Nuoret elävät valtavan tietotul-

keminen vie aikaa omalta kirjoittamiselta”,

OECD-maassa. Poikien kohdalla kiinnosta-

van keskellä. Miten he ottavat sen vastaan?

Jääskeläinen toteaa.

van kirjallisuuden löytäminen on tärkeää.

”En demonisoisi pelejä. Itsellänikin oli

Olisiko lukutaidolle käyttöä?

kasvateille. Pitäisikö puhuakin kirjallisen kulttuurin kriisistä lukemisen sijaan?

”Tarvitaan ohuita kirjoja, ettei mene kah-

Mikä neuvoksi?

laamiseksi. Pitäisi myös kirjoittaa poikia

da, niin lukukykyä kyllä tarvitaan. Usein

Lukemisella tarkoitetaan edelleen kirjalli-

kiinnostavista aiheista ja huomioida, että

kursseilla tulee tunne, ettei haluta tehdä töi-

suuden, kirjojen, lukemista. Käytännössä

monilla pojilla on villieläimen keskittymis-

tä, opiskella ja oppia, vaan odotetaan vain

netti on täynnä tekstiä, tietoräjähdys on ollut

kyky”, naurahtaa Jääskeläinen ja lisää: ”Lo-

että kurssi päättyy ja kurssisuoritus rapsah-

melkoinen ja nuoriso lukee jatkuvasti. Voisi

pulta jokainen tekee itse päätöksen, mut-

taa ikään kuin itsestään rekisteriin”, kuvai-

varmaan todeta, että tässä mielessä meillä on

ta toivoisin lukemiseen nykyistä vahvem-

lee Jääskeläinen. Lukeminen on hidasta. Se

lukenein nuoriso. Kyse on kulttuurin muu-

paa hypetystä ja myönteistä sosiaalista pai-

kilpailee pelien ja lyhytkestoisten nopeasti

toksesta. Kirjallisuuden kautta aukeavat elä-

netta.”

”Jos informaatioyhteiskunta ei romah-

KUKA? Pasi Jääskeläinen, 51 Ammatti: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Jyväskylän Lyseon lukiossa & kirjailija nimellä Pasi Ilmari Jääskeläinen

Tuotanto ▶▶ Missä junat kääntyvät (Porttikirjat 2000)

▶▶ Harjukaupungin eläintarha (Atena 2008)

▶▶ Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena 2006)

▶▶ Sielut kulkevat sateessa (Atena 2010)

▶▶ Taivaalta pudonnut eläintarha (Atena 2008)

▶▶ Väärän kissan päivä (Atena 2017)

Harrastukset: Metsissä harhailu, kirjoituspuuhat, lukeminen, Netflix Motto: ”Kaikista erehdyksistä suurin on mallikelpoinen elämä ilman virheitä ja harharetkiä.”

Nuorisotyö • 1/2018

imi Elina Rouhiainen on tänä

vuonna

nuortenkirjallisuudessa

kaikkien huulilla. Elokuussa 2017

ilmestyi urbaanin Väki-fantasiatrilogian ensimmäinen osa Muistojenlukija. Teos sai positiivisen vastaanoton niin lukijoilta kuin arviointiraadeilta. ”Jännitin vastaanottoa, sillä kirjassa on paljon tunteita herättäviä teemoja. En kuitenkaan ole saanut juuri yhtään negatiivista palautetta”, Rouhiainen iloitsee. Tammikuussa Muistojenlukija voitti Topelius-palkinnon, joka myönnetään ansiokkaalle nuortenkirjalle. Tunnustus on merkittävä – raati on kertonut kahlaavansa kolmen vuoden aikana läpi yli tuhat nuortenkirjaa. Palkinnon on aikanaan voittanut muun muassa Tove Jansson. ”Henkilöhahmojen kuvaus on vahvaa, uskottavaa ja monisyistä. Sujuvasti etenevä ja erinomaisesti kirjoitettu urbaani fantasiateos vangitsee lukijan mukaansa ja jättää vahvan muistijäljen”, perustelee Topelius-raati valintaansa. Lisäksi Muistojenlukija sijoittui toiseksi suomalaisten bloggareiden parhaiden kirjojen äänestyksessä ja kisaa viiden muun ehdokkaan kanssa Tulenkantaja-vientikirjallisuuspalkinnosta. Rouhiaisen ensimmäinen sarja Susiraja

Nuortenkirjailija Elina Rouhiainen rakastaa merta, metroa ja monikulttuurisuutta

ilmestyi vuosina 2012-2015. Hän kokee kehittyneensä kirjoittajana kielellisesti ja rakenteellisesti muutaman vuoden takaisesta. ”Ehkä merkittävin asia on kuitenkin se, että itseluottamukseni on kasvanut.” Uudessa Väki-sarjassa nivoutuvat yhteen realismi, fantasia ja nykyeurooppalainen kiertolaisuus. ”Väki lähti siitä, kun oivalsin, että aikaisemmin irrallisina pitämäni ideat ovatkin samaa tarinaa. Yksi ideoista liittyi päähenkilö Kiurun kykyyn nähdä muiden ihmisten muistot lintuina. Toinen tärkeä elementti oli sana väki. Kävin ensimmäistä kertaa kiropraktikolla ja hän kysyi minulta, tiesinkö mitä sana väki tarkoittaa. Kun vastasin kiel-

TEKSTI AURA PIHA KUVA LAURI NEVANLINNA

tävästi, hän käski minun ottaa selvää. Kolmas idea oli syntynyt jo vuosia aikaisemmin ollessani vaihdossa Dublinissa. Silloin Euroopassa puhuttiin paljon romanikerjäläi-

Nuorisotyö • 1/2018

sistä. Eräs romanialainen tuttuni yritti se-

jailija ei tietoisesti ylläpidä kosketuspin-

”Vielä muutama vuosi sitten elettiin vah-

littää tilannetta sanomalla: You have to un-

taa nuoruuteen, vaan sanoo nuoruuden ja

vaa dystopiabuumia nuortenkirjallisuudes-

derstand, they are not like us. Se jäi mielee-

nuorten juttujen yksinkertaisesti kiinnosta-

sa”, Rouhiainen kertoo. ”Aika paljon suosi-

ni kummittelemaan”, Rouhiainen kertoo.

van häntä. Hän lukee nuortenkirjoja ja seu-

tuissa kirjoissa käsitellään nyt realistisia on-

Muistojenlukija sijoittuu vahvasti Hel-

raa nuorten suosiossa olevia sarjoja ja so-

gelmia: rasismia, mielenterveyttä, sukupuo-

sinkiin, erityisesti Vuosaareen. Rouhiainen

metilejä. Eniten viestejä tulee yläkouluikäi-

li-identiteetin löytämistä ja niin edelleen.”

kertookin rakastavansa Vuosaarta: merta,

siltä, jotka haluavat haastatella häntä kirjai-

luontoa, monikulttuurisuutta ja mukavia

lijaesitelmää varten.

ihmisiä – metrolla ajelua!

”Muistan todella hyvin omat yläaste- ja

Nykyään Rouhiainen on täysipäiväinen kirjailija. Vapaa-ajallaan hän käy karatessa, lukee, ulkoilee ja joogaa.

Rouhiainen kirjoittaa lanua eli lasten ja

lukioaikani, mistä on paljon hyötyä. Uskon,

”Karate on hyvää vastapainoa kirjoitta-

nuorten kirjoja. Hänen lukijakuntansa ikä-

että tietyt kokemukset pysyvät hyvin sa-

miselle, sillä siellä ei voi hautautua oman

jakauma on laaja, noin 11-vuotiaista aikui-

manlaisina, vaikka nuorisokulttuurit muut-

päänsä sisään ja ajatella kirjajuttuja.”

siin. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä kir-

tuvatkin koko ajan”, hän sanoo.

Kolme kysymystä Elina Rouhiaiselle: Jos olisit fantasiahahmo, mikä olisit? Olisin varmasti hobitti, vaikka pituuteni takia se varmasti tulekaan monille ensimmäisenä mieleen. Pidän yksinkertaisista jutuista, kuten kirjoista ja ruuasta. Välillä tulee kuitenkin myös sekaannuttua seikkailuun. Jos

olisit

musiikki-instrumentti,

mikä olisit? Ensimmäisenä tulee mieleen banjo. Ei yhtä cool kuin kitara, mutta omalla tavallaan herkkä ja veikeä. Jos olisit työkalu, mikä olisit? Jakoavain. Olen aika sopeutuvainen.

Kommentti Kun sain käsiini Muistojenlukijan, ensimmäinen ajatukseni oli, että onpa kaunis! Digin tulosta huolimatta kovakantinen kirja ja tarinaan taidokkaasti yhdistetty kansikuva tekevät esineestä enemmän kuin osiensa summan. Tarinaa lukiessa syttyi sama kipinä, jonka muistan kokeneeni nuorena, kun ahmin nuorten fantasiakirjoja. Luin kirjaa taskulampun valossa peiton alla. Monessa kohdassa huomasin sanovani, että ”kyllä, juuri tuollaista se oli!” Rouhiaisen taidokkaasti rakennetut henkilöhahmot kuljettavat tarinaa luontevasti ja juonenkäänteet koukuttavat. Erilaisuuden ja yhteenkuuluvuuden teemat lyövät saumattomasti kättä. Ja ensirakkaus, se on aina yhtä ihanaa!

Aura Piha tiedottaja Suomen Nuorisoseurat

Nuorisotyö • 1/2018

Kärppänä paikalla harrastuksena jääkiekkokannattajuus Huivin väriä ei vaihdeta. Se on selvää Mikkelissä yhteisöpedagogiksi opiskelevalle Kalle Kvickille. Hän viittaa tällä intohimoonsa Oulun Kärppiin. Kvick koordinoi harrastuksenaan Kärppien virallisen kannattajayhdistyksen ottelumatkoja ympäri Suomea. Kilometrejä kertyy kymmeniätuhansia ja monenkirjavasta bussikokoonpanosta on tullut hänen oma yhteisönsä. TEKSTI LAURA HOKKANEN KUVAT KALLE KVICKIN VALOKUVA-ARKISTO

Isä, poika ja pyhät Kärpät

reiden mainoskampanjalta, eikä Kalle halua

Elettiin 2000-luvun alkua, kun Kalle

kytkeytyä ”vihollisleiriin”, vaikka Mikkelis-

Kvick meni isänsä kanssa Oulun Kärp-

sä asuukin. Puhumme siis kannattajuudes-

pien otteluun Raksilan jäähalliin. Siitä läh-

ta, mistä on paljon sanottavaa ja paljon jo

ti liikkeelle elämänmittainen harrastus.

tähän mennessä koettua.

Kalle tuntee kasvaneensa Kärppien mukanäki katsomossa rinnakkaisluokan pojan,

Liikkeellä olo on tarttumista elämään

jonka kanssa lähdettiin mukaan myös en-

Kallella on perinnöllinen sairaus, joka kan-

simmäiselle kannattajapelireissulle. Sillä

taa nimeä ykköstyypin neurofibromatoosi.

na koko nuoruutensa. Yläasteen alussa hän

tiellä ollaan edelleen, mutta nykyisin Kalle

”Ei kannata säikähtää googletuksen tu-

organisoi harrastuksenaan Oulun Kärppä-

loksena eteentulevia kuvia: niissä usein ku-

kannattajien pelimatkoja ympäri Suomea.

vataan ihmisiä, joilla on hurjannäköisiä

Mukanaolovuosiakin lasketaan SM-finaali-

kasvaimia kaikkialla kehossa”, Kalle kiireh-

tulosten mukaisesti: ”kulta, kulta, pronssi,

tii varoittamaan.

tappio…” Kallen innostunut puhe Kärpistä, mat-

Kyseessä on iho- ja hermokudosoireyhtymä, joka voi ilmetä kantajassaan monen-

koista ja sattumuksista bussiyhteisön si-

laisina

sällä täyttää hyvin Kaarina Nikusen väi-

kasvaimiin.

muutoksina

oppimisvaikeuksista

töskirjassaan määrittelemät faniuden ele-

”Tässä sairaudessa on 50 % korkeampi

mentit, erityisesti tunneulottuvuuden, ak-

mahdollisuus syöpädiagnoosiin. Minulla on

tiivisen toiminnan, sosiaalisuuden ja siitä

ollut tähän mennessä pari isompaa operaa-

syntyvän kollektiivisen identiteetin. Tosin

tiota. Koko ajan on oltava varuillaan, mutta

Kalle muistuttaa, että jääkiekossa ei puhu-

piruja on turha maalailla seinille. Tämä sai-

ta faniudesta vaan kannattajuudesta. Hei-

raus on tuonut ennen kaikkea perspektiiviä

moudestakin varmasti voisi puhua, mutta

elämään”, Kalle pohtii sairauden merkitystä

se kalskahtaa tällä hetkellä Mikkelin Juku-

arkielämässään.

Nuorisotyö • 1/2018

ABC-asemien myyjien ja baarien ovimiesten kanssa toisinaan sattuvissa häiriötilanteissa. ”Olen oppinut todella paljon asioiden järjestämisestä ja pitkästä pinnasta. Juuri viime viikolla etsin perjantai-iltana puuttuvaa bussikuskia aamuyöllä käynnistyvälle ottelumatkalle. Osaan puhua viranomaisten kanssa ja kohdata kannattajia kehitysvammaisista varsin nuoriin ihmisiin ja sitten taas etupenkin iäkkäämmistä reissaajista takapenkin ’kolttostelijoihin’.” Yksi huipentumakohdista tapahtui vuonna 2015 oululaisen urheiluravintola Kentän hautajaisissa. Kärpät oli voittanut juuri mestaruuden, ja baarissa syötiin ja juotiin hyvällä porukalla. Paikalle asteli myös Kärppä-joukkuetta. Yhtäkkiä Kärppä-pelaaja Ari Vallin kysyi Kallen kiinnostusta ottaa ’poika’ syliin. Tunteet olivat pinnassa. Kaikki kolmen viikon aikana tiiviisti vedetyt kannatusmatkat ja lääkärikäynneillä tehdyt operoinnit olivat vaatineet tiukkaa puristusta, mutta ’poika’ sylissä kaikki oli vähintäänkin sen arvoista. ”Bussissa istutaan samalla porukalla kymmeniä tuhansia kilometrejä ja se vaatii Tällä hetkellä Kallen tilanne on niin hyvä

on toimia Kärppä-promoottorina eli vasta-

välillä sumplimista ja ongelmanratkaisutai-

kuin diagnoosin saaneella voi olla. Pariin

ta bussimatkoista, niiden markkinoinnis-

toja. Siellä takana on kuitenkin jotain pal-

vuoteen ei ole ollut mitään suurempia vas-

ta, tauotuksista, sometuksesta, lipuista ja

jon syvempää: harrastus, elämäntapa, hen-

toinkäymisiä tai operointeja. Tauti on kui-

”bussi-isännän” velvollisuuksista. Se tar-

kireikä. Ennen kaikkea läheiset ystävät, joi-

tenkin muuttanut pysyvästi asenteen elä-

koittaa, että viime kädessä Kallen vastuulla

den kanssa voi puhua kaikesta, ja he hyväk-

mään. Kliseistä tai ei – carpe diem – het-

on etsiä kissojen ja koirien kanssa myös ka-

syvät minut juuri tällaisena”, kiteyttää Kalle

keen tarttuminen, on ainoa mahdollisuus

donneita kannattajia tai käydä neuvonpitoja

harrastuksensa ydintä.

elää täyttä elämää sairauden kanssa. ”Tietysti mietin välillä, olisinko rohkeampi ilman taudin tuomia arpia. Olen joutunut puremaan hampaita yhteen yläasteella, kun kaikki eivät ole ymmärtäneet erilaisuuttani. Samalla olen päättänyt, etten homehdu nurkkiin. Mitä nopeammin palaan normaaliarkeen leikkausten jälkeen, sitä parempi.” Ja näin Kalle on myös toiminut – joskus 50 niittiä kehossaan.

Poika kotiin Kalle asettui aikanaan ehdolle Kärppien kannattajayhdistyksen hallitukseen, koska kaipasi tuoreempaa näkökulmaa toimintaan. Nyt jokaisella hallituksen jäsenellä on omat vastuualueet. Kallen tehtävänä

Salut!

Bonjour!

Hello! Tjena! Ciao! Hallo!

Tere! Hei!

Youth in Action

Mahdollisuuksia joista ei voi kieltäytyä Sataedun oikea naru Kiireiset pienet nuorisotoimet innostuivat Erasmus+ -ohjelman vapaaehtoispalvelusta, kun ammattioppilaitos hoiti byrokratian niiden puolesta. Jo nyt on kumma, kun ei minkään kunnan nuorisotoimi tartu vapaaehtoispalveluun tai muihin loistaviin kansainvälistymisideoihin! ihmetteli Riitta Hirsikoski. Katvealue kartalla Satakunnan pikkukuntien kohdalla häiritsi Sataedun opiskelijapalveluiden projektipäällikköä. Tilanne ei parantunut, vaikka nuorisotyöntekijöiden perustama, kunta- ja maakuntarajojen yli toimiva kansainvälisyystiimi kuinka levitti tietoa. Vaan kun Hirsikoski lähti tutustumaan pienten kuntien nuorisotyöntekijöiden arkeen, vastaus selvisi heti. - Jos kunnassa on yksi ihminen vastaamassa kaikesta nuorisotoiminnasta, ei ole yhtään ihme, jos tuo yksi ihminen ei kiinnostu. Kansainvälisen työn kehittäminen jää arkityön varjoon, sitä ei yksinkertaisesti ehdi tehdä, Hirsikoski toteaa. Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu teki tarjouksen, johon tarttui heti neljä kuntaa: me hoidamme puolestanne hankebyrokratian, mentoroinnin ja vapaaehtoisten majoittamisen. Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan ja Huittisten tuli ainoastaan löytää nuorille vapaaehtoisille työtehtävät, ja sitoutua vapaaehtoisten ohjaamiseen kymmeneksi kuukaudeksi.

Espanjalaisten ja ranskalaisten vapaaehtoisten palvelujakso Satakunnassa oli sellainen menestys, että osa kunnista on nyt itse akkreditoitunut saamaan lisää vapaaehtoisia nuorisotoimiinsa. Sataedun apua ei enää tarvita, soihtu on siirtynyt uusille kantajille. - Tämä ei kyllä olisi lähtenyt käyntiin meillä Harjavallassa ilman Sataedun apua! Ne vaatimukset vastaanottavalle taholle tuntuivat niin isoilta, ennen kuin saimme kokemusta. Opettelu vie aikaa, ja sitä ei tässä työssä ole, kuvailee Harjavallan kunnan nuorisotyöntekijä Kirsi Mäkinen. - Mutta nyt kun näimme, mitä se vaatii, perustimme työryhmän ottamaan vastuun jatkosta. Tämä vuosi menee rahoitusta hakiessa, mutta toivottavasti jo ensi vuonna meillä on jälleen kaksi vapaaehtoista nuorisotoimessa. Rima on vain aika korkealla, niin hyvin ensimmäinen kerta meni! Nuorisotyömme sai niin paljon uutta potkua, ja kohtaamiset espanjalaisten kanssa vaikuttivat todella monen nuoren omaan ajatteluun, Mäkinen jatkaa.

’Ulkomaalaisiin ei kauhean usein törmää’ Kansainvälisen nuorisotoiminnan kartan valkeat alueet hyötyisivät vapaaehtoispalvelusta luultavasti kaikkein eniten. Ulkomaalaisia tapaa Harjavallassakin niin harvoin, että monen ensimmäinen ajatus vapaaehtoisnuorista oli 'apua'. Mitä he täällä tekevät, ja kuka heille puhuu? No, vaikka kuka. Espanjalainen Antonio Hermoso Yuste löysi juttuseuraa lähtemällä mukaan etsivään nuorisotyöhön. Nuorten työttömien työpajalla hän opetti huonekalujen hiomista ja maalausta, veti taideprojekteja ja valmisti ruokaa. Beatriz Cresbo työskenteli nuorisotalolla ja kesäleireillä sekä veti kansainvälisyyskerhoa kirjastolla. Siihen osallistui muun muassa nyt 15-vuotias harjavaltalainen Sanni Rantala. - Kansainvälisyyskerhossa oli tosi kivaa, pelattiin pelejä, tutustuttiin ihmisiin ja opittiin muiden maiden tilanteesta ja kulttuurista. Ulkomaalaisiin ei Harjavallassa kauhean usein törmää. Olisi hyvä asia, jos tällainen kansainvälisyyskerho

Erasmus+ Youth in Action Hakuajat 2018 26.4.2018 klo 13 4.10.2018 klo 13

Maailmalle.netistä löydät puolueetonta ja kattavaa tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Vastaamme myös nuorten kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyviin kysymyksiin.

Kansainvälisyys kannattaa!

Hirsikoski sai kokeilusta muutenkin runsaasti onnistumisen iloa. Sataedu teki jotakin tärkeää jäsenkuntiensa kaikkien nuorten hyväksi. - Yhteisöt ovat meillä tiiviitä ja joskus jo kymmenen kilometrin välimatka kotoa Kokemäelle kouluun voi olla henkisesti pitkä. Nuorten kiinnostus ulkomaalaisten kohtaamista ja kansainvälisyyttä kohtaan lisääntyi Erasmus+ -ohjelman vapaaehtoispalvelun myötä. Nämä kohtaamiset voivat tuoda kansainvälisyyden osaksi paikallisten nuorten omaa urasuunnitelmaa. olisi joka kunnassa. Sataeduun yhteishaussa hakeva Rantala on nyt kiinnostunut oppimaan espanjaa ja japania. - Olisi myös kiva mennä itsekin jonnekin ulkomaille. Vaikka tuollaisiin vapaaehtoistöihin. Rantalaa hiukan säälitti se, etteivät vapaaehtoiset suomen kielen taidottomina ymmärtäneet, mitä heidän ympärillään puhuttiin. Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan jääneet yksin lomaaikoinakaan, sillä heihin tutustuneilta tuli kutsuja jos jonnekin. Suomalaisten nuorisotyöntekijöiden korvissa satakuntalaisnuorten hyvä passiivinen englannin kielen taito roihahti vapaaehtoisten tuomasta kipinästä aktiiviseksi ja parani. Sanni Rantala tosin toteaa, ettei asia ihan niin yksinkertainen ole, että vapaaehtoiset vain opettaisivat suomalaisnuorille englantia. - Pikemminkin minä sain opettaa heille englannin kielen sanoja, hän huomauttaa. Niinhän sitä sanotaan, että parhaiten oppii opettamalla!

Onnistumisen iloa, koskettamisen tuntua Usein nuorisotyö nostetaan esille, kun jotain puuttuu tai nuoret käyttäytyvät huonosti. Vapaaehtoisjakson aikana nuorisotyöstä tuli Satakunnassa näkyvä ja myönteinen puheenaihe.

Eikä sisäiseen mullistukseen välttämättä tarvita niin isoja päätöksiä. - Monelle vapaaehtoisten kohtaaminen itsessään oli peiliin katsomisen paikka. Olenko todella tällainen, vastaanko kaukaa tulleelle näin? Ja herättäähän se ajatuksia, kun saa kuulla ranskalaisilta ja espanjalaisilta, miten paljon enemmän vapauksia ja mahdollisuuksia suomalaisilla nuorilla on kuin heillä, Hirsikoski pohtii. Mikä tahansa useita kuntia palveleva oppilaitos voisi hänestä ryhtyä aktivoimaan ja auttamaan kuntia kansainväliseen nuorisotoimintaan. Tarvitaan vain verkosto ihmisiä, jotka haluavat samaa. - Ei tarvitse olla mestari heti. Me sovimme, että opettelemme yhdessä. Teksti: Natalia Kisnanen Kuvat: Antti-Veikko Salo Lisää kokoemustarinoita Erasmus+ Youth in Action -ohjelmasta löydät verkkosivuiltamme: cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus/nuorisotoimialalle/kokemuksia

•

Tietoa Erasmus+ Youth in Action -tapahtumista ja koulutuksista: www.cimo.fi | tapahtumat Viestit Youth in Action -tiimille osoitteeseen nuoriso@oph.fi Tykkää meistä Facebookissa ja Twitterissä!! Youth in Action Finland

. ra

ORILLE NMUUTTAJANU A H A A M A IT O USTA • KESÄLUKI • OPINTO-OHJA • S2-OPETUSTA

aloittaa opiskelu!

iin! m l e n u n i i m Uskoa o

Aina on hyvä hetki

Eiran aikuislukiossa ikä on vain numero eikä keskiarvo ratkaise kouluun pääsyä. Opiskele päätoimisesti tai sovita kurssit joustavasti aikataulujesi mukaan. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot. • Opiskele lukiossa. Meillä opiskelet myös päivisin. Ilmoittaudu heti. www.eira.fi/lukioon • Study at Eira High School. Kielitaito kuntoon opiskellen - suomeksi ja englanniksi. www.eira.fi/tohighschool • Perusteet kuntoon peruskoulussa www.eira.fi/peruskouluun • Opi tehokkaasti suomea - High quality Finnish courses in Eira www.eira.fi/suomenkurssit • LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin www.eira.fi/luva

E ir a s s a o n v a ra a v a li t a !

kio.fi www.kesalu

Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 , Helsinki

LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT

Nuorisotyö • 1/2018

Suomen nuorisokeskukset juhlivat 25-vuotiasta keskusyhdistystään Nuoren aikuisen ikään ehtinyt keskusyhdistys tuo valtakunnalliset nuorisokeskukset yhteen Suomessa on yhdeksän nuorisokeskusta, jotka tarjoavat erinomaiset puitteet nuorisoryhmien toiminnalle luonnonkauniissa ympäristössä. TEKSTI SANNA SPISAK

uorisokeskusten

palvelutehtävä

määräytyy nuorisolaissa. Valtakunnallisilla

hön keskukset saavat tukea muun muassa opetusja kulttuuriministeriöstä.

Nuorisokeskukset ovat innostava kohtaamispaikka erilaisten ryhmien toiminnalle.

nuorisokeskuksilla

”Keskusten pääasiallisena ympärivuo-

Keskusten palveluiden kautta toimin-

on yleishyödyllinen yhteiskunnallinen teh-

tisena tehtävänä on tarjota nuorille ohjat-

ta-avustukset ohjautuvat suoraan lapsille,

tävä tukea nuorten kasvua ja kehitystä tar-

tua seikkailu-, luonto-, ympäristö-, kult-

nuorille ja kasvattajille.

joamalla luonnonläheinen, monipuolinen,

tuuri- tai leiritoimintaa. Nuorisokeskusten

”Kaikissa keskuksissa asiakkaat kohtaa

toiminnallinen ja turvallinen ympäristö

nuorisotyö edistää myös nuorten kansain-

nuorisokeskusarvoihin ja -pedagogiikkaan

sekä myönteinen ilmapiiri elämykselliseen

välistymistä ja kestävää kehitystä”, kertoo

yhdessäoloon ja osallisuuteen. Tähän työ-

Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Pietilä.

Nuorisotyö • 1/2018

sitoutunut ohjaajien joukko. Meillä koko talo on sitoutunut kasva-

yhteistä arviointi- ja seurantajärjestelmää sekä valvoo nuorisolain

tuskumppanuuteen”, Eija Pietilä jatkaa.

alaisten valtakunnallisten nuorisokeskusten yleistä ja yhteistä etua

Nuorisokeskusten luonnonläheinen, elämyksellinen ja turvalli-

monin eri tavoin. Nuorisokeskusten yhteinen yhdistys hitsaa koko

nen, juuri lasten ja nuorten näkökulmasta rakennettu toimintaym-

Suomen kattavaa keskusverkostoa yhteen kannustamalla keskusten

päristö luo monia mahdollisuuksia.

väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen jakamiseen.

”Muutaman päivän leiri poissa omista arjen ympyröistä virkis-

”Järjestämme tarpeiden mukaan nuorisokeskusten henkilökun-

tää, ryhmäyttää ja avaa mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteette-

nalle koulutuksia ja tuemme monipuolisesti keskusten asiantunti-

ja ja haastaa itseään”, kuvailee yhdistyksen nuorisotyön asiantunti-

joita. Parhaillaan kehitämme keskusverkoston yhteistä laatujärjes-

ja Heli Eischer.

telmää”, Eischer kertoo. ”Edunvalvojatahona teemme aloitteita, lausuntoja ja esityk-

ETYK:istä Suomen kartalle

siä viranomaistahoille. Koordinoimme myös sidosryhmätoimintaa

Lähtösykäys valtakunnalliselle nuorisokeskustoiminnalle saatiin vuo-

ja viestimme laajasti nuorisokeskusten ajankohtaisista asioista ja

den 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK)

avustusten käyttötavoista”, Eija Pietilä tarkentaa.

huippukokouksessa Helsingissä. Tällöin tarkoituksena oli raottaa rautaesirippua ja liennyttää poliittisen lännen ja sosialistimaiden välisiä

Kohtaamisia ja kumppanuutta

jännitteitä. Suomi ehdotti valtakunnallista nuorisokeskusverkostoa

Suomen nuorisokeskusyhdistys ry viettää 25. toimintavuottaan

ratkaisuksi nuorten liikkuvuuden edistämiseksi ja kansainvälistymis-

vuonna 2018. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan president-

mahdollisuuksien turvaamiseksi.

ti Sauli Niinistö.

Vuonna 1982 perustettiin ensimmäiset neljä nuorisokeskusta,

”Meille on arvokasta, että tasavallan presidentti kunnioittaa työ-

Ahtela, Hyvärilä, Oivanki ja Piispala. Nuorisokeskusverkosto kasvoi

tämme olemalla juhlavuotemme suojelija ja osoittaa täten lasten ja

vuosien mittaan tasaisesti. 25 vuotta sitten seitsemännen nuoriso-

nuorten hyvinvoinnin eteen tehdyn työmme tärkeyden”, toteaa Pie-

keskuksen käynnistäessä toimintansa tarve yhteiseen edunvalvojata-

tilä.

hoon konkretisoitui Suomen nuorisokeskusyhdistyksen muodossa.

Juhlavuonna SNK ry muistuttaa ponnekkaasti valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa tehtävän nuorisotyön tärkeydestä mm. järjestä-

25-vuotias yhdistys hitsaa keskusverkoston yhteen

mällä avoimet ovet kaikkiin verkoston nuorisokeskuksiin, kokoamalla nuorisotyön vaikuttajia yhteen yhdenvertaisuus- ja hyvinvointitee-

Tänä päivänä Suomen nuorisokeskusyhdistys kehittää yhteistyös-

mojen seminaareihin sekä järjestämällä koulutusta moninaisuuden ja

sä nuorisokeskusten kanssa keskusten pedagogista toimintaa ja

tasavertaisuuden toteutumisesta nuorisotyön kentällä.

Suomen nuorisokeskusyhdistys on nuorisolaissa mainittu valtakunnallisten nuorisokeskusten yhteistyötä, palveluita ja kehittämistä koordinoiva taho. SNK ry:tä rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö veikkausvoittovaroista. Erityistehtävänä SNK ry koordinoi ja kehittää myös suomalaista seikkailukasvatusta ja ylläpitää seikkailukasvatusverkostoa. Yhdistys on toiminut OKM:n nuorisoyksikön palvelu- ja kehittämiskeskuksena vuosina 2010–

2017. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Aikatalossa. Nuorisokeskusten maanlaajuinen verkosto kattaa yhdeksän keskusta ympäri Suomen. Pohjoisin nuorisokeskus on Inarissa, eteläisin Kouvolassa, Anjalassa. Nuorisokeskuksissa on vuoden aikana keskimäärin yli 200000 nuorisokäyttöpäivää ja noin 165 000 yöpymisvuorokautta. Nuorisokeskusten käytöstä nuorisokäyttöä on yli 80% kaikesta toiminnasta.

Nuorisotyö • 1/2018

Kommentti

Jesaria ja muuta verkostoitumista Kaikenmoista on tullut nuorisotyössä touhut-

taloa vastapäätä. Markku oli kätevä käsistään,

nen SNK alkunsa sai. Selkeä yhdistyksen am-

tua. Käynnistettiinpä yhden nuorisokeskuksen

kuinkas käsityönopettaja muuten. Harmittaa,

matillistumisen merkki oli, kun sain lopulta

suunnittelu muun ohessa. Mitään täällä Inarin

ettei valokuvattu. Osasto rakennettiin leik-

lähteä tilintarkastajan pestistä, kun toiminta

nuorisotyössä ei ole keksitty itse, hyviä on oltu

kaa, liimaa, naulaa, jeesusteippaa -metodilla

annettiin ammattifirman hoitoon.

apinoimaan. Mitään ei myöskään ole tehty yk-

neljästä aineksesta: 12-sivuinen moniväriesi-

Lähtökohdat yhdistyksessä ovat nyt toiset,

sin, aina on haettu kaverit jostain. Tällä kertaa

te, nuorisokeskusviivotin ja kaksi A3 monivä-

on työntekijöitä ja oma toimisto kaiken yti-

kaverit haettiin kahdeksasta muusta nuoriso-

rijulistetta. Minä leikkelin ja Markku rakensi.

messä Ateneumin takana – siellä missä edun-

keskuksesta.

Sivutuotteena uskottiin kovasti omaan asiaan.

valvonnan on syytä ollakin. On vaikea kuvitella

Pakko on paras verkostoija. Muistikuvat

Oma huippuni yhteistyössä oli, kun minus-

valtakunnallisia nuorisokeskuksia ilman heitä

ovat osin jo haalenneet, mutta luulen Kari

ta tehtiin keskusyhdistyksen toinen tilintar-

yhdistävää järjestöä. Tekemistä on yhä: koko

Hietaharjun olleen aloitteellinen nuorisokes-

kastaja. Toinen tarkastaja oli ammattilainen

keskustoiminnan historian ajan on tapailtu

kusten järjestäytymisessä. Piispalan nuoriso-

Rautavaaralta ja minä olin se yksinkertainen,

ajatusta keskuksista nuorisotyön alueellisina

keskuksen johtoon tullessaan hänellä oli ko-

jonka tehtävänä oli hallinnon oikeellisuuden

kehittämiskeskuksina. Siinä riittää työmaata.

kemusta urheiluopistojen yhteistyöstä. Hä-

tarkastelu. Se oli muutaman vuoden ajan oi-

Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat kanta-

nen mielestään nuorisokeskuksilla oli opitta-

vallinen näköalapaikka, jossa näki yhteistyön

neet pitkään, ja lähivuosien haasteet nuorisotoi-

vaa siitä.

tiivistymisen. Palkkiotakin sain: ainakin ker-

mialalla edellyttävät yhteisen työn jatkamista.

Paljon puhutti yhteismarkkinointi. Ilmassa oli melkoista pioneerihenkeä, kun rakente-

ran yövyin Oivangissa perheen kanssa Koillismaan rastipäivien aikaan.

lin Oivangin nuorisokeskuksen silloisen johta-

Paljon on vettä virrannut Kettujokea alas

jan Markku Kolvangin kanssa messuosastoa

kohti Juutuaa ja Inarinjärveä siitä, kun nykyi-

Seppo Körkkö nuorisosihteeri Inari

VR:n edesmenneille makasiineille eduskunta-

Otetaan Pipliasta selvää!

Majoitu edullisesti Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla. Meille voit tulla sellaisena kuin olet!

Rippiraamattujen herättelevät liiteosat

NYT Raamattu on tärkeä osa MUKANA rippikoulua ja koulujen MYÖS KATEKISMUS uskonnonopetusta. Pipliaseuran rippiraamatut sopivat hyvin työkirjaksi ja lukukirjaksi sekä rippikouluun että uskontotunneille. www.piplia.fi

www.pipliakauppa.fi

myynti@piplia.fi

www.merimieskirkko.fi facebook.com/merimieskirkko 29

Nuorisotyö • 1/2018

”Harrastustoiminnan avulla tuetaan opiskelijan itsenäistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan” Ammattiopisto Luovissa on harrastustoiminnan avulla lisätty opiskelijoiden viihtyvyyttä, opiskelumotivaatiota, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Samalla opiskelijat ovat omaksuneet tietoja ja taitoja, jotka ovat tukeneet heitä uravalinnoissaan. TEKSTI MAIJA-SISKO KAUPPILA & MIKKO VARESMAA

KUVA PIXABAY / STEFAN_SCHRANZ

uovissa osa opiskelijoista asuu oppi-

vaellukset ovat samalla opettaneet nuoria

”Luovissa toteutettu harrastustoimin-

laitosten asuntoloissa. Harrastustoi-

toimimaan ryhmässä ottaen vastuuta toisis-

ta aktivoi mukavasti niitä opiskelijoita, jot-

minta soveltuu hyvin asuntolan ilta-

taan. Opiskelijat tekevät vapaaehtoistyötä

ka jumittuvat helposti asuntolaan, pelimaa-

toimintoihin ja luo puitteet mielekkäälle te-

ilmaan tai tv:n äärelle. Koetaan samanhen-

kemiselle vapaa-aikana.

kisyyttä, ryhmään kuulumisen tunnetta ja ehkä eri tavalla hyväksytyksi tulemista”,

”Opiskelijan säännöllinen harrastami-

summaa Kurikka.

nen rytmittää mukavasti viikkoa, tuo struktuuria vapaa-ajalle ja helpottaa

”Ennen olin paljon tietoteknisil-

arjen hallintaa”, toteaa Luovin Ala-

lä laitteilla. Nyt olen huomannut,

vuden yksikön ohjaaja Sirpa Ku-

että se ei tee hyvää ja siksi halusin

rikka.

vähentää sitä. Nyt haluan teh-

”Harrastuksista saadut on-

dä myös sellaisia asioita, mit-

nistumisen kokemukset ja ys-

kä tekevät ihmiselle hyvää –

tävät auttavat nuorta luotta-

liikkua luonnossa ja urheilla

maan itseensä ja vahvistavat

viikoittain ja käydä erilaisissa

itsetuntoa.

Samalla

paikoissa” tähdentää opiskeli-

tuetaan

ja Liisa Uski.

opiskelijan itsenäistymistä ja kiinnittymistä ympäröivään yh-

Avartti harrastamisen viitekehyksenä

teiskuntaan”, Kurikka sanoo. Harrastustoiminta edistää nuorten hyvinvointia, uusien tietojen ja taitojen omaksumista sekä vaikuttaa myönteisesti

Useat Luovin opiskelijat ovat olleet mukana

opiskelumotivaatioon.

Avartti-ohjelmassa. Avartti on 14-24 -vuo-

Asuntolan kerhotoiminnassa nuoret voi-

tiaiden kansainvälinen harrastusohjelma,

vat harrastaa esimerkiksi tietotekniikkaa,

tukioppilastoiminnassa, kerhotoimintojen

jossa yhdistyvät liikunta, luonnon arvosta-

kuvataiteita, kädentaitoja, sählyä, kuntosa-

ohjaamisessa sekä aputehtävissä koulun ra-

minen, taidot ja vapaaehtoistoiminta elä-

lia ja uintia. Harrastustoiminnan kautta on

vintolassa ja laitossiivouksessa. Nämä lisää-

myspedagogiikan viitekehyksessä. Maail-

myös edistetty opiskelijoiden kiinnostusta

vät heidän yhteisöllisyyttään ja osallisuut-

malla ohjelma tunnetaan nimellä The In-

luontoliikuntaan. Monet luonnossa tehdyt

taan oppilaitosyhteisössä.

ternational Award for Young People. Vuo-

Nuorisotyö • 1/2018

sittain Avarttiin osallistuu 1,4 miljoonaa

tu harrastustoiminta tavoittaa opiskelijoita

lijoita. Näillä tapaamisilla tehdään aina jo-

nuorta 130 maassa. Ohjelman tavoitteena

kymmenessä Luovin yksikössä.

tain mukavaa yhdessä ja nautitaan vapaa-

on tukea nuorten kasvua yhteiskunnan jäse-

muotoisesta toiminnasta”, sanoo ohjaaja

vuun sekä tietojen ja taitojen kehittymiseen.

Harrastustoiminnasta lisäarvoa työyhteisölle

Avarttia toteutetaan kuntien, seurakuntien,

Työskentely erityisoppilaitoksessa vaatii

Maija-Sisko Kauppila toimii lehtorina

järjestöjen, oppilaitosten, vastaanottokes-

työyhteisöltä vuorovaikutustaitoja ja mene-

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu

kusten ja ryhmäkotien nuorisotyömuotona.

telmällistä osaamista kohdata erilaisuutta

XAMK:issa.

niksi vaikuttamalla nuorten itsetunnon kas-

Timo Salo Luovin Oulun yksiköstä.

Luovin ja Avartin yhteistyö alkoi yli

ja toimia ryhmien kanssa. Avartin toteutta-

Mikko Varesmaa on Avartti-säätiön

kymmenen vuotta sitten ammattiopisto Li-

misen myötä Luovissa on kehitetty elämys-

asiamies.

perin yksikössä. Tuolloin oli tarve saada

pedagogisten työmenetelmien osaamista

opiskelijoiden arkielämäntaitojen ohjaa-

sekä lisätty vapaa-ajalla järjestettyjen kurs-

miseen työmenetelmä, joka palvelisi moni-

sien sisällön tavoitteellisuutta. Avartti on

puolisesti myös nuoren opiskelutavoittei-

työmenetelmä, joka antaa moniammatilli-

den saavuttamista. Avartti nähtiin keinoksi

seen yhteistyöhön yhteisen viitekehyksen

▶▶ Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos

edistää nuorten ja heidän lähiverkostonsa

ja lisää kasvatustyön johdonmukaisuutta.

▶▶ vuosittain 2 000 opiskelijaa

oppimisprosessia, joka vaati sitoutumista

Nuorten harrastamisen mahdollistamisessa

suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen yh-

on hyödynnetty laajasti eri henkilöstöryh-

▶▶ ammatillista erityisopetusta ja aikuiskoulutusta yli 20 paikkakunnalla

teiseen toimintaan. Harrastuksien kautta

mien osaamista.

▶▶ osa Hengitysliittoa

Ammattiopisto Luovi

voitiin tehdä näkyväksi nuorten osaamista

Nuorten harrastustoiminta on tuonut

ja kiinnostuksen kohteita, joista oli hyötyä

Luovin henkilökunnalle vaihtelua arkeen.

▶▶ Avartti-toiminnassa mukana yli 10 vuotta: www.avartti.fi

jatko-opintojen ja työllistymisen suunnitte-

”Avartin kautta tapaamme myös säännölli-

▶▶ www.luovi.fi

lussa. Nykyään Avartin puitteissa toteutet-

sesti muiden yksiköiden ohjaajia ja opiske-

Nuorisotyö • 1/2018

Liikuttaako nuorisotyö? Onko nuorisotyöllä sijaa urheiluseuratoiminnassa? Liikuntaa ja nuorisotyötä on historian saatossa yhdistänyt vankka pyrkimys nuorten hyvän elämän edistämiseen, vaikka keinoissa onkin aina ollut eroja. Nuorisotyön näkökulmasta on kyse siitä, millä tavoin liikunta- ja nuorisopolitiikan rajapinnat ymmärretään arkisessa nuorisotoiminnassa. Vuosikymmenten keskustelut ovat luoneet yhteistä pohjaa, mutta käytännön seura- ja nuorisotyössä yhteisen juonen löytäminen ei ole suinkaan helppoa. Millä tavoin ammatillinen nuorisotyö ja pitkälti vapaaehtoistoiminnan varaan pohjautuva urheiluseuratyö voivat kohdata? Onko nuorisotyöllä sijaa urheiluseuratoiminnassa? TEKSTI PEKKA PENTTINEN

uorten elämässä urheiluseuratoi-

seurat usein myöhemmin kaipaavat eri teh-

Yleisellä tasolla urheiluseuratoiminnas-

minta on tai sen tulisi olla kilpai-

täviin. Sulkeistaminen ja pudokkuus ovat il-

sa tiedostetaan lähtökohtaisesti liikunnan

lullisen toiminnan lisäksi myös so-

miönä tuttuja myös koululiikunnassa, jon-

merkitys lasten ja nuorten liikunnallisuu-

siokulttuurisen innostamisen kenttä. Perin-

ka hyvät tavoitteet ovat aiheuttaneet lap-

den kehittämisen lisäksi myös siinä, että

teisesti tuo kenttä on painottunut vahvasti

sille ja nuorille elinikäisiä traumoja tai vas-

seurat voivat tarjota monipuolisen kasvun

lajikohtaiseen kilpaurheiluun, mikä on osal-

tenmielisyyttä liikkumista kohtaan myön-

tilan toimintaan osallistuville. Usein asia sa-

taan sulkeistanut kentän vähemmän kilpai-

teisten elämyksellisten kokemusten sijaan.

nallistetaan seuran toimintasuunnitelmissa

lullisin motiivein urheilusta kiinnostuneil-

Mikkelissä toimivan salibandyseura Hatsi-

ja toimintatapojen kuvauksessa. Esimerkik-

ta nuorilta tai johtanut toimintaan jo osal-

nan johtokunnan jäsen Anu Haapala nä-

si Hatsinan kotisivut kertovat seuran tarjo-

listuneiden putoamiseen harrastuksen pa-

keekin, että tältä osin nuorisotyön menetel-

avan ”hyvän kasvuympäristön, joka omalta

rista. Näin urheiluseuratoiminnan ulkopuo-

mät voisivat tuoda ohjaajille ja valmentajil-

osaltaan tukee lasten ja nuorten kokonais-

lelle on jäänyt joukko sellaisia nuoria, joita

le paljon työkaluja.

valtaista kasvua sekä kehitystä”. Urheilu-

Nuorisotyö • 1/2018

seuratoiminta on siten tässä merkityksessä

käynnistää mahdollisuus matalan kynnyk-

kohtaista kasvua tukevia elämyksiä suori-

selvästi suoritusurheilua laajempi toimin-

sen yhteisöllisyyttä tukevaan salibandyhar-

tuspanotteisen toiminnan lisäksi. Haapala

taympäristö, mikä on varmuudella usealle

rastukseen. Tästä esimerkkinä seura to-

korostaakin salibandyseuran toiminnassa

perheelle varsin suuri syy kannustaa lapsia

teuttaa tulevana keväänä kiertueen Mikke-

monipuolisuutta, jossa miellyttävä harras-

ja nuoria seuratoiminnan pariin.

lin nuorisotiloilla tarjoten nuorille mahdol-

teympäristö tarjoaisi yhteisön viedä liikun-

Parhaimmillaan urheiluseuratoiminnas-

lisuuden aloittaa uusi osallisuutta tukeva

nallista harrastusta eteenpäin seuratoimin-

sa on kyse siitä, millä tavoin osallistuminen

harrastus pedagogisesti ohjatussa ympäris-

nan muissa rooleissa, kuten ohjaajana, tuo-

toimintaan tuottaa sosiaalisia vaikutuksia,

tössä.

marina, tapahtumatuottajana, viestintävas-

kuten sosiaalista pääomaa, suojaa syrjäy-

””

tymiseltä, sosiaalista toimintakykyä ja monipuolista itseymmärrystä, joka liittää yksilön tavoitteellisesti toimivaan ryhmään sekä voimauttaa ja osallistaa häntä toimijana. Nämä liikuntatutkimuksessa esille nostetut asiat näyttävät olevan varsin lähellä sosiaalipedagogisesti suuntautuneita nuorisotyön tavoitteita, vaikka urheiluseuratoiminta varsin harvoin mielletään millään muotoa nuorisotyöksi. Haapala näkeekin lasten

Parhaimmillaan urheiluseuratoimintaan osallistuminen tuottaa sosiaalista pääomaa ja toimintakykyä, monipuolistaa itseymmärrystä ja suojaa syrjäytymiseltä.

taavana tai markkinoijana. Tältä osin urheiluseuratyön yhtymäkohta nuorisotyöhön on mitä vahvin, vaikka sitä ei urheiluseuratoimijoiden parissa useinkaan havaita. Yhteys on nähtävissä myös tätä laajemmin nuorisopolitiikan ja liikuntapolitiikan leikkauspinnassa sekä tavassa, miten tuo leikkaus määritellään esimerkiksi osallisuutena ja nuorten elinolojen tukena. Näin ollen kysymys siitä, mitä nuorisotyö voi tarjota urheiluseuratoimin-

nalle muuttuu pikemminkin kysymykseksi

ja sen kehittämiseen keskeisenä tavoittee-

näin tullut tilanteeseen, jossa konkreettinen

siitä, mitä nuorisotyöllistä toimintaa urhei-

na, millä tavoin perinteiset seurat pysyvät

yhteenkuuluvuus, osallisuuden kokeminen

luseuroissa tarvitaan. Nämä yhtymäkohdat

merkittävinä ja yleisesti terveyttä ja hyvin-

tai osallistuminen on jouduttu ainakin osin

sekä Haapala että Vilhunen tiivistävät val-

vointia edistävinä toimijoina.

määrittelemään uudella tapaa yksilöllisen

mennuksen nuorisotyöllisen kaksoisroolin

ja nuorten osallistamisen seuratoimintaan

Perinteinen

urheiluseuratoiminta

Urheilun ja liikkumisen motiiveita mää-

suorituspainotteisuuden sijaan. Kyse on ta-

tunnistamiseen. Kyse on yhteisöllisyyden

ritellään niin liikunnan arjessa kuin liikun-

vasta, jolla liikkuvat henkilöt ymmärtävät

piirteiden tukemisesta vahvan kasvatusroo-

tapolitiikassakin kolmen tekijän eli koke-

ja merkityksellistävät liikunnan osana osal-

lin ja pedagogisen osaamisen avulla, vaikka

muksellisuuden, terveyden sekä liikunnal-

listumistaan urheiluseuratoimintaan. Täs-

kyse onkin pääasiassa vapaaehtoistoiminta-

lisen suorituksen avulla. Elämysyhteiskun-

tä johtuen urheiluseurojen tarjoamat palve-

na tapahtuvasta seuratyöstä.

nassa liikunnallinen suoritus on saanut

lut arvottuvat lapsiperheiden näkökulmasta

rinnalleen yksilöllisen ja sosiaalisen koke-

usein niin, millä tavoin seura kykenee tuot-

Pekka Penttinen on Kaakkois-Suomen

muksen ulottuvuuden, johon suoritusur-

tamaan kasvattavia kokemuksia ja henkilö-

ammattikorkeakoulun lehtori.

heiluun painottuneet urheiluseurat ovat Johanna Hoppu/Suomen Nuorisoseurat

vastanneet varsin vaihtelevasti. Siinä missä Olympiakomitean ja lajiliittojen sinettiseuratoiminta pyrkii tarjoamaan lapsille ja nuorille erilaisia kokemuksellisia väyliä yhteisöllisen liikkumisen pariin, on sen vastapainona hyvinkin kilpailullisesti orientoituneita seuratoimijoita. Myös lajien toimintatapojen välillä on suuria eroja. Kilpailullisuuden vastapainona voidaankin nähdä syntyneen yhteisöllisyyttä ja vertaiskuulumista korostavia vaihtoehtolajeja, kuten skeittaus, bleidaus tai parkour, jotka ovat osaltaan lisänneet liikunnan kirjoa ja kasvattaneet kuilua suoritusurheiluun. Hatsinassa

junioripäällikkönä

työskentele-

vä yhteisöpedagogi Elisa Vilhunen kertoo myös seurassa havahdutun tarpeeseen

Nuorisotyö • 1/2018

Vammaiset nuoret liikuntaharrastuksissa Vammaisten nuorten mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa yhdessä muiden nuorten kanssa samoin kuin vammaisten osallisuudesta liikuntayhteisöissä on toistaiseksi varsin vähän tutkimustietoa. Tutkittua tietoa kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan etsiä uusia keinoja vammaisten nuorten liikunnan lisäämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen erilaisissa liikuntapalveluissa ja liikuntaharrastuksissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa aiheeseen on paneuduttu erillisellä tutkimushankkeella. TEKSTI KATJA KOMONEN & SUSAN ERIKSSON

aikkien lasten ja nuorten mahdollisuu-

Erityisesti kustannukset harrastamista estä-

suus, voivat estää lapsen tai nuoren osallistu-

desta mielekkääseen harrastustoimin-

vänä tekijänä ovat nousseet toistuvasti otsi-

misen harrastustoimintaan.

taan on vallinnut yksimielinen tahto-

koihin. Perheiden taloudellinen tilanne on

tila yhteiskunnallisessa keskustelussa. Har-

noussut keskeiseksi harrastamiseen vaikutta-

rastaminen voidaan nähdä niin itseisarvona,

vaksi keskustelunaiheeksi. Vuoden 2017 Nuo-

Vammaisten nuorten liikuntakulttuurit näkyväksi

osallistumisen ja osallisuuden ilmentäjänä

risobarometrin tietojen mukaan 39 prosent-

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja

kuin syrjäytymisen ehkäisijänä. Valtakunnal-

tia nuorista on jättänyt harrastuksen aloitta-

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä vuosina

lisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmas-

matta rahanpuutteen vuoksi. 28 prosenttia on

2015–2018 opetusja kulttuuriministeriön ra-

sa vuosille 2017–2019 asetetaan tavoitteek-

puolestaan keskeyttänyt harrastuksen rahan-

hoittama tutkimushanke vammaisen nuoren

si, että jokaisella lapsella ja nuorella on mah-

puutteen vuoksi.

asemasta liikunnallisissa nuorisokulttuureis-

dollisuus harrastaa mielekkäästi ja matalalla kynnyksellä.

Harrastaminen ei ole kuitenkaan ainoas-

sa. Hankkeessa on tutkittu vammaisten nuor-

taan kustannuskysymys. Mahdollisuudet har-

ten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa yhdes-

Tutkimusten mukaan jopa 90 prosentil-

rastaa eriytyvät myös iän, sukupuolen, asuin-

sä ja muiden nuorten kanssa. Tutkimuksen mu-

la lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Sa-

kunnan tai etnisen taustan perusteella. Myös

kaan harrastamisen mielekkyyteen vaikuttavat

malla on kuitenkin myös keskusteltu harras-

erilaiset toimintarajoitteet, kuten vammai-

tekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin muilla-

tamisen esteistä ja eriarvoistavista tekijöitä.

kin nuorilla. Liikuntaharrastus tuo hauskuutta

Jussi Kaijankangas/Suomen Nuorisoseurat

elämään, kunto kasvaa ja ystäväpiiri laajenee. Vammaisten nuorten keskenään muodostamat liikuntayhteisöt jäävät kuitenkin usein eristyksiin muista nuorten liikunnallisista yhteisöistä. Pelkästään käsitteellisellä tasolla tapahtuva liikunnallisen toiminnan erottelu ”vammaisurheiluun” tai ”vammaisliikuntaan” luo sosiaalista erillisyyttä vammaisten nuorten ja muiden nuorten välille. Samalla on havaittu, että vammaisten nuorten mahdollisuudet harrastaa ovat pitkälti sidoksissa institutionaalisiin toimijoihin lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun saralla, kuten seuroihin ja järjestöihin ja niiden

600 lasta ja nuorta harjoittelemassa Kalena-tanssia Lasten Kalenoissa Lappeenrannassa.

tarjoamiin mahdollisuuksiin. Myös perheissä

Nuorisotyö • 1/2018

Pexels

harjoittelua, kun valmentajat luovat uusia ja

vaikutetaan paljon nuoren harrastamiseen tai

ti niistä johtuviin puutteisiin liikuntamahdol-

harrastamattomuuteen. Omaehtoinen liikun-

lisuuksien tarjonnassa. (Eriksson 2017.) Mil-

erilaisia, kaikkia pelaajia motivoivia ja haasta-

nan harrastaminen kiinnostuksen mukaan il-

lamaari Hämäläisen ja Katja Luukkosen

via harjoitteita.

man institutionaalista riippuvuutta olisi mo-

vammaisten nuorten osallistumismahdolli-

nen nuoren toiveena, mutta esteitä asettaa

suuksia käsittelevässä opinnäytetyössä nähtiin

usein kokemus vamman tuottamista rajoit-

lisäksi, että vanhemmat saattavat jättää kerto-

Eriksson, S. 2017: Vammaisten nuorten

teista, jotka saattavat vaikuttaa myös uskal-

matta vammasta erityisesti silloin, kun vamma

liikunta – yhdenvertaisuuden mahdollisuu-

lukseen osallistua.

liittyy esimerkiksi autismin kirjon häiriöihin.

det ja esteet. Liikunta & Tiede 54. 4/17. 42-45.

Seuratoimijat tarvitsevat lisää tietoa toimintansa tueksi

Lähteet

Vammaisten nuorten osallistumismahdol-

Hämäläinen, M. & Luukkonen, K. 2017. ”Se

lisuuksien lisäämiseksi olisi tärkeää levittää

oli selkeesti että mukaan vaan”. Vammais-

vammaisuutta koskevaa tietoa ennakkoluulo-

ten nuorten osallistuminen liikuntaseurojen

jen vähentämiseksi lasten ja nuorten harrastus-

joukkuetoimintaan. Ylemmän ammattikor-

Osallistumisen pelko liittyy mahdollisiin kiel-

toimintaa järjestävissä seuroissa ja järjestöissä

keakoulututkinnon opinnäytetyö. Järjestö- ja

teisiin asenteisiin vammaisia henkilöitä koh-

samoin kuin kouluissa ja oppilaitoksissa: nuori

nuorisotyö.

taan. Urheiluseuroissa ja -järjestöissä suh-

päätyy seuratoiminnan pariin usein erityisopet-

taudutaankin usein varovaisesti vammaisiin

tajan tai kouluterveydenhoitajan suosituksesta.

nuoriin esimerkiksi siksi, ettei esimerkiksi lii-

Lisäksi tulisi luoda mahdollisuuksia kaik-

Katja Komonen työskentelee Kaakkois-Suo-

kunnanohjaajilla koeta olevan riittävästi vam-

kien nuorten keskinäiselle ”törmäyttämiselle”

men ammattikorkeakoulussa yhteisöpedago-

maisuuteen liittyvää asiantuntemusta ja nuor-

nuorten liikunnallisissa yhteisöissä niin, että

gikoulutuksen yliopettajana.

ten avustamiseen liittyvää osaamista. Vam-

nuorten erilaisuudesta tulisi hyväksyttäväm-

Susan Eriksson työskentelee Kaakkois-Suo-

maisten nuorten kohtaamat esteet liikunnan

pää. Tämä korostaa sekajoukkueiden tarpeel-

men ammattikorkeakoulussa nuorisoalan tut-

harrastamiselle kytkeytyvät siten tietämättö-

lisuutta – vammaisen nuoren liittyminen jouk-

kimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa tutki-

myyteen ja asenteellisiin syihin sekä pitkäl-

kueeseen voi myös monipuolistaa joukkueen

jana.

Kirjoittajat

Nuorisotyö • 1/2018

Viihdeliikunta luo Superparkit ovat suosittuja aktiviteettipuistoja, jotka pyrkivät tekemään lasten ja nuorten liikkumisesta hauskaa. Niissä nuoret liikkuvat ja hengaavat omaehtoisesti, valvottuina, mutta ilman aikuisohjausta. Tuore tutkimus selvitti, mitä Superparkit merkitsevät nuorille. TEKSTI VELI LIIKANEN KUVAT SUPERPARK / AKI RASK

uorten liikunta ja sen puute ovat

le maata rakentamat sisäaktiviteettipuistot

Myös nuorisotyöllinen näkökulma oli

olleet julkisen keskustelun kes-

ovat muutaman vuoden aikana saaneet var-

läsnä, sillä nuorisotyönohjaajaksi ja so-

toaiheita. Moni nuori lopettaa ak-

sin suuren suosion. Superparkit ovat levin-

sionomiksi kouluttautunut Sutinen on työs-

tiivisen urheiluseuraharrastamisen yläkou-

neet jo ulkomaillekin Kiinaan perustettujen

kennellyt nuorisotyössä. Nuorisokulttuuri

luiässä, kun treenimäärät kasvavat ja muut

puistojen myötä.

ja nuorten aktivointi kiinnostivat.

vapaa-ajanviettotavat alkavat kiinnostaa

Yksi Superparkin perustajista, kehitysjoh-

”Ajattelen puistoja ehkä enemmän ajan-

yhä enemmän. Viime vuosina useat nuori-

taja Taneli Sutinen kertoo, että alusta asti

viettopaikkoina ja kohtaamispaikkoina kuin

so- ja liikuntatutkijat ovat peräänkuulutta-

ajatuksena on ollut lasten ja nuorten liikut-

puhtaasti harrastuspaikkana. Superparkeis-

neet nuorten omien kokemuksien kuuntele-

taminen viihteellisesti, hauskanpidon avulla.

sa syntyy yhteisöjä ja tapahtuu järkevää so-

mista liikkumista koskevassa keskustelussa.

”Alusta asti etsimme elementtejä, jotka

siaalista kanssakäymistä,” Sutinen sanoo.

Tärkeää on myös monipuolisuus nuorille

kiinnostaisivat nuoria. Halusimme tarjota

Näiden tavoitteiden toteutumista selvi-

tarjotuissa liikuntamahdollisuuksissa. Yksi

hengailulajeja ja paikan, johon sekä tyttöjen

tettiin viime vuonna, kun Kaakkois-Suo-

uudentyyppisten liikuntapaikkojen raken-

että poikien on helppo tulla ilman valtavan

men ammattikorkeakoulu teki tutkimuksen

tajista on SuperPark Oy, jonka eri puolil-

suurta lajitaustaa”, Sutinen sanoo.

Superparkissa aikaansa viettävistä nuorista.

Nuorisotyö • 1/2018

sosiaalista liikettä Tutkimuspäällikkö Arto Pesola tutki akti-

tä puistoissa liikkumisessa on hauskuus,

tai kiusaamista. Nuorten mielestä puistois-

viteettien fyysisiä vaikutuksia ja tutkija Veli

liikuntamuotojen monipuolisuus ja omien

sa käymistä jarruttavia tekijöitä ovat lähin-

Liikanen sosiaalista elämää puistoissa.

taitojen kartuttaminen. Nuorille Superpar-

nä rahan, ajan ja kulkuyhteyksien puute, eivät yhteisöön liittyvät seikat.

Tulokset kertovat, että Superparkissa

kit ovat sosiaalista toimintaa, jossa koetaan

liikkuminen on fyysisesti tehokasta. Puisto-

elämyksiä ja opitaan toisilta nuorilta. Hy-

jen ”viihteelliset” aktiviteetit, trampoliinit,

vin harva viettää aikaa Superparkissa yk-

scoottirampit, parkour-radat ja pelit ovat

sin. Oppiminen puistossa tapahtuu ilman

omiaan tukemaan terveysliikuntasuositus-

aikuisohjausta, nuorten kesken.

ten saavuttamista. Tämän tunnistivat myös tutkimuksessa haastatellut nuoret, mutta terveys tai kunnon kohottaminen ei ollut heille Superparkin pääasia.

Hauskuushan se on, että kavereiden kanssa yhdessä tehdään juttuja. Et, ei väliä et onks kaveri huonompi vai parempi, jos on vaan hauskaa. Niin se on pääasia.

Esimerkiksi meillä on yksi kaveri, joka osaa tosi hyvin temppuja, niin sit se aina opettaa meille niitä kaikkii. (12-vuotias tyttö kertoo, miten Superparkissa opitaan)

Kuka vaan. Jos sä oot kiinnostunut, jos sä tykkäät siit, niin oikeesti anna mennä, koska ei siihen oo mitään, et sun pitää olla tämmönen tai sun pitää olla tämmönen. (14-vuotias tyttö kertoo, kuka Superparkissa voi harrastaa) Superparkissa

harrastavien

nuorten

kommentit kertovat myös, että henkilökunnalla on puistoissa tärkeä rooli ilmapii-

Jotain yhteisöstä kertoo myös se, että

rin ja yhteisön taustalla. Taneli Sutinen ker-

tutkimukseen osallistuneet nuoret korosti-

too, että Superpark pyrkii jatkuvasti kehit-

vat voimakkaasti Superparkissa harrasta-

tämään toimintaansa niin, että henkilökun-

(15-vuotias poika kertoo, mikä

misen avointa luonnetta. Nuoret näkevät,

nalla on hyvät valmiudet nuorten kohtaa-

Superparkissa on tärkeintä)

että puistoaktiviteetit sopivat kaikille suku-

miseen ja auttamiseen haastavimmissakin

puolesta, kielestä, vammoista tai aiemmas-

tilanteissa. Henkilökuntaa on koulutettu ly-

Verkkokyselyssä ja haastatteluissa ää-

ta kokemuksesta riippumatta. Hyvin har-

neen päässeille nuorille kaikkein tärkein-

va kertoi kohdanneensa puistossa syrjintää

Nuorisotyö • 1/2018

hytkursseilla yhteistyössä esimerkiksi Aseman Lasten kanssa. Työntekijöissä on paljon nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi tai liikunnanohjaajiksi kouluttautuneita. ”Kyllä se lasketaan vahvuudeksi, jos on koulutusta tai työkokemusta nuorisotyön puolelta.” Sutinen toivottaa yhteistyön tervetulleeksi nuorisoalan toimijoiden kanssa ja lupaa Superparkin voivan tarjota näkemystä eri tilanteisiin. ”Olemme löytäneet tähän työhön oman tyylimme, joka puhuttelee aika isoa osaa nuorista. Näin saadaan nuoret positiivisten asioiden pariin.” Veli Liikanen työskentelee nuorisotutkijana Juveniassa, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Hän on tutkinut sekä liikunnan vaihtoehtolajeja että vammaisten

Superpark Sisäaktiviteettipuistoja pystyttävällä SuperPark Oy:llä on Suomessa kaksitoista Superparkia eri paikkakunnilla. Ensimmäinen puisto perustettiin Vuokattiin. Maksulliset puistot tarjoavat monenlaisia liikunnallisia aktiviteetteja skeittauksesta trampoliineihin ja ilmavolttiradoista erilaisiin peleihin. Tämä artikkeli perustuu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimukseen, jota SuperPark Oy on rahoittanut.

nuorten liikuntaharrastuksia.

Nuorisokeskus Anjala Ankkapurhantie 15, 46910 Anjala nuorisokeskusanjala@ankkapurha.fi puh. 040 540 0049 www.nuorisokeskusanjala.fi

Leirit • Retket • Toimintapäivät • Valmennukset Tule leirille Kouvolaan! Anjalassa järjestät leirit ja tapahtumat ympäri vuoden. Toiminnalliset ohjelmamme painottuvat luontoon, historiaan, kulttuuriin ja seikkailuun. Yhdessä tehden ryhmähenki paranee!

Laadukkaat leiripalvelut nuorisotyön tueksi!

Leirille Lappiin!

Varaa parhaat ajankohdat:

www.tunturikeimio.fi p. 0500 209 630 Muonio

Nuorisotyö • 1/2018

LogBookilla kehitetään koko Suomen nuorisotyötä TEKSTI SUVI LAPPALAINEN

aupunkimaisen nuorisotyön kehit-

solmineet

kumppanuussopi-

käyttää. Tilastointi ei tunnu turhalta! Tiedot

tämisverkosto Kanuuna kartoitti ja

muksen LogBook-yhteistyöstä. Kaikki Suo-

ovat kaikille avoimia eli ns. nettiauditointi

testasi vuonna 2017 eri vaihtoehto-

men nuorisotoimet saavat halutessaan Log-

ja ”parastaminen” on mahdollista.

ja sähköiselle nuorisotyön dokumentoinnil-

Bookin käyttöönsä maksutta sitoutumalla

le ja tilastoinnille. LogBook erottui joukos-

käyttöehtoihin.

strategisen

LogBook toimii selaimessa ja sitä voi käyttää myös mobiililaitteilla. Monenlai-

ta selvästi kunnalliselle nuorisotyölle sopi-

Parasta LogBookissa on helppokäyttöi-

nen toiminta taipuu dokumentoitavaksi.

vimpana vaihtoehtona. LogBook pohjautuu

syys ja joustavuus. Testauksen aikana on

LogBookilla ei kerätä tietoa yksilöistä vaan

ruotsalaisen KEKSin kehittämään Loggbok-

huomattu, että työkalu edistää suunnitel-

nuorisotyöstä. Yksilötyön numeroita voi-

keniin, jota edelleen kehitettiin ja testattiin

mallisuutta ja kannustaa pohtimaan työn si-

daan kuitenkin liittää LogBookiin ja ra-

kansainvälisessä

sältöjä. Tiedonvaihto ja vertailu kunnan si-

portoida yhdessä muun toiminnan kans-

Erasmus+

-hankkeessa

2015–2016. Ruot-

sa. LogBookilla ke-

sin lisäksi mukana

rätään

hankkeessa

olivat

sen tiedon lisäk-

Irlanti, Romania ja

si myös laadullista

Viro.

tietoa ns. päiväkir-

määrälli-

Lap-

ja-osiolla. Nuoriso-

peenrannan, Tam-

palvelut tukevat ja

pereen,

tekevät paljon yh-

Oulun,

Helsin-

gin ja Taipalsaa-

teistyötä

ren

jen ja nuortenryh-

nuorisopalve-

luissa

järjestö-

osassa

mien kanssa. Ra-

syksys-

joitetuilla tunnuk-

tä 2017 lähtien pi-

silla ryhmät voivat

lotoitu LogBookia.

kerätä tietoa omas-

Vuoden 2018 alus-

yksiköitä

toiminnastaan

LogBookiin ja myös

sa Kanuunasta on tullut Kunnallisen nuorisotyön osaamiskes-

sällä ja kuntien välillä helpottuu, kun käy-

kumppaneiden toiminta tulee näkyviin ja

kus ja yhtenä Kanuunan osaamiskeskusteh-

tössä on lähes reaaliaikaista tietoa nuoriso-

raportoitavaksi selkeämmin ja helpommin.

tävänä on sähköisen dokumentoinnin työ-

työstä. Nuorisonohjaaja Riitta Autiomäki

Kanuunan sisällä toimii kuntien omista

kalun käyttöönotto ja kehittäminen kunti-

Lappeenrannan

kuu-

osaajista koottu Digiryhmä, joka Kanuunan

en nuorisotoimissa. Työkaluun ollaan tyyty-

luu testiryhmään. Riitan mielestä paras-

työntekijöiden kanssa vastaa digitalisaatioon

väisiä, ja LogBook on tarkoitus ottaa käyt-

ta on se, että jokainen sessio tulee mietittyä

liittyvistä koulutuksista ja kehittämisestä. Tu-

töön kaikissa suuremmissa kaupungeissa

ja lopuksi reflektoitua yhdessä työporukan

kena kehittämistyössä toimii LogBook-testi-

ja mahdollisimman monessa pienessä kun-

kanssa. Tilastot ovat visuaalisia ja helppolu-

ryhmä ja vastuukäyttäjä/mentoriverkosto.

nassa vuonna 2018. Kanuuna ja KEKS ovat

kuisia ja koko ohjelma on helppo ja nopea

Lisätietoja: suvi.lappalainen@lahti.fi.

nuorisopalveluista

Nuorisotyö • 1/2018

Jälkikirjoitus

Polarisaation pedagoginen paradoksi Jälkikirjoitus on kolumnisarja, jonka juuret ovat syksyllä 2017 ilmestyneessä Tommi Hoikkala & Johanna Kuivakangas (toim.): ”Kenen nuorisotyö?” –teoksessa, jossa on 34 kirjoittajan 23 artikkelia. Ne käsittelevät monipuolisesti nuorisotyön kenttiä ja sen mahdollisuuksia. Jälkikirjoitus jäi uupumaan kirjan toimittamisen tuoksinassa. Kiire, kesä, laiskuus, väsymys, takarajat. Asioita jäi kuitenkin auki ja sanottamatta, joten harrastan niitä näissä kolumneissa. Kirjoituksilla on tietysti itsenäisyytensä, eikä niiden lukeminen edellytä tuon teoksen tankkaamista. Suosittelen kuitenkin.

so osa nuorista on reunalla. Me-säätiön las-

tossa, milloin STEA:ssa ja muissa rahapelitoi-

sin vain nuorten vapaa-ajalle. Tai jos se asettuu

kelmien mukaan Suomessa on 69 000 syr-

minnan tuotoissa.

vapaa-ajalle, niin tenhoavin nuorisotyön muo-

jäytynyttä alle 30-vuotiasta. Yhtä hyvin voi-

Alan opetusta ja koulutusta antavat toimi-

to ei ole kenties enää tilatyö, vaan pyrky seinät-

si muotoilla, että meillä on 69 000 syrjäytet-

jat muodostavat oman kenttänsä, kuten myös

tömiin maisemiin on selvä. Nuorisotyö menee

tyä nuorta. He ovat siis koulutuksen, työelä-

hallinnolliset toimijat järjestelmän eri saroil-

instituutioihin – kouluihin, kirjastoihin, puoli-

män ja usein myös harrastusten ulkopuolel-

la. Tutkimus tsekkailee tapahtumia ja rapor-

julkisiin tiloihin, ABC-asemille, kauppakeskuk-

la. Osa heistä kärsii mielenterveysongelmista.

toi havainnoimiaan ilmiöitä lukuisissa julkai-

siin, raiteille, jopa lentokentälle. Valmius mo-

Mirja Määttä on muotoillut aikuistumi-

suissaan; tutkimuksella pitäisi olla hyvä kos-

nialayhteistyöhön on nuorisoalan toimijoiden

sen sumput osuvasti kirjoittaessaan: ”Nuor-

ketus toimialan kaikille eri kentille. Sama

ilmiselvä moodi. Ehkä nuorisoala elää murros-

ten aikuisten arkea on kuvattu pirstoutu-

koskee koulutuksen järjestäjiä. Nuorisopoli-

taan?

neeksi yhdistelmäksi erilaisia työssäolo-,

tiikka on ohjelmapolitiikkaa. Tuo tarkoittaa

koulutus- ja työttömyysjaksoja. Tämä tuot-

tiedolla johtamista, ja on luonteeltaan yhteis-

taa nuorten elämään erilaisia statussiirtymiä

kunnallista sääntelyä. Ennen puhuttiin nor-

ja usein myös katkoja toimeentuloon. Jul-

miohjauksesta. Jos kolumnissa voisi viita-

kisessa keskustelussa nuorten siirtymäkit-

ta, tässä kohtaa tulisi viite ja linkki OKM:n

kat sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuo-

nettisivuille kohtaan ”Valtakunnallisen nuo-

lisuus ovat jatkuvan huolipuheen ja tarkaste-

risotyön ja -politiikan ohjelma 2017–2019”.

””

lun alla, ja yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi on

Myös nuorisolaki on suhteellisen tuore pa-

nähty nuorten ohjauksen vahvistaminen.” Ai-

ketti, mutta se on ”vain” puitelaki. (Erityises-

kuistuminen kulkee pitkien siirtymien kautta

ti voisi puhua uusista ”nuorisoalan osaamis-

– onpa nuori reunalla tai ei.

keskuksista”.)

Nuorisotyö ei enää asetu vain nuorten vapaa-ajalle. Nuorisotyö menee instituutioihin – kouluihin, kirjastoihin, ABC-asemille, kauppakeskuksiin, raiteille, jopa lentokentälle.

Kenttien kokonaisuus, niiden moninainen ja vilkas hyörinä, milloin kirkkaampi, milloin

Minulla on tapana ajatella, että nuoriso-

Sitten ovat kentät, kuten nuorisotakuun vi-

sumeampi logiikka eivät pelaa tyhjiössä. Tä-

työ koostuu kaikesta siitä, mitä sen eri ken-

rittämät toiminnot, ohjaamot, toisaalla toimi-

män säheltävän kokonaisuuden puitteeksi eh-

tillä tehdään. Näitä kenttiä ovat kaupunkien

vat työpajat sekä etsivä nuorisotyö. Ne ovat

dotan Suomen näkemistä jälkiteollisena pal-

ja kuntien nuorisotyö, seurakuntien homme-

merkinneet kehitystä, jonka tuloksena nuo-

veluja tuottavana ja teknologiaan satsaavana

lit, järjestöjen kansalaistoiminta ja palvelu-

risotyö on ollut valmis menemään oman työn-

kilpailuyhteiskuntana, joka sykkii globaalin

tuotanto. Kaikkia läpäisee hankkeiden maa-

sä reunoille. Liike nuorisotyön kentillä on

järjestelmän ja erityisesti talouden vaateiden

ilma – jossain myös projektihelvetiksi kut-

murtanut ehkäisevän ja korjaavan työn kahti-

mukaisesti. Tällainen kehystys ei ole millään

suttu. Avit ja Elyt jakavat rahoituksia, joiden

ajakoa. On myös tapahtunut institutionaalisia

tavoin lempparini, koska se oikeuttaa inhimil-

lähteet ovat milloin Euroopan Sosiaalirahas-

siirtymiä niin, että nuorisotyö ei enää asetu yk-

lisen toiminnan palauttamisen talouteen ja

Nuorisotyö • 1/2018

globaalin kapitalismin finanssiekonomiaan

huolimatta menestyksen teologiaan, ja työtön-

niukoista taivasosuuksien työpaikoista? Duu-

ja sieltä kumpuaviin imperatiiveihin eli vaa-

kin näkee itsensä oman työttömyyden syyksi.

nia ei kaikesta valmentamisesta ja ohjaa-

Meillä on kuitenkin kysymys. Kaikki ei-

misesta huolimatta riitä kaikille. Onko jaet-

Suomesta puhuttiin vielä 2000-luvun alus-

vät sovi yliteknologiseen työprosessiin. Ujot.

tua kittiä – nuorisotyön ammatti-identiteet-

sa koulutukseen ja sivistykseen satsaavana

Yksinäiset ja sosiaalisesti vetäytyvät nuoret.

tiä – joka yhdistäisi nuorisotyön eri kenttien

koulutusvaltiona. Nyt on perusteltua puhua kil-

Koulutusjärjestelmä sopeutuu huonosti poik-

ihmisten näkyä, kasvun maisemaa? Ja mitä

pailuvaltiosta. Työelämä paineistuu ja teknolo-

keaviin oppimistyyleihin. Logosentrisyys jyl-

nuorten kasvu silloin oikein tarkoittaa?

gisoituu, työ silppuuntuu, epävarmuus koittaa

lää edelleen. Toiminnalliset pedagogiikat

myös niille, jotka luulevat pysyvänsä ponnis-

houkuttaisivat varmasti myös muita kuin ki-

tuksitta kasautuvan työuran putkessa. Teko-

nesteettisiä nuoria.

teisiin.

Mitä tämä työelämäpaasaus sitten tarkoit-

ja. Kaikissa koulutuksissa korostetaan yrittä-

taa nuorisotyön kannalta? Sitä, että toimiala

jämäisiä eetosvalmiuksia, joustavuutta, stres-

on kohdannut polarisaatiokysymyksen pe-

sin sietoa, vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja,

dagogisen paradoksin. Perinteinen tapa hah-

datan käyttötaitoja. Vanhoja ammatteja ka-

mottaa nuorisotyö universaalisti kaikille nuo-

toaa ja uusia syntyy. Kun kaikki hajoaa, sinun

ruusikäluokkien ihmisille suunnattuna toi-

on oltava valmis työllistämään itseäsi. Varas-

mintona ja erityisesti nuorten vapaa-ajal-

tomies – mikä olisi nimikkeen sukupuolineut-

la asettuvana kohtaamistyönä on liikkeessä.

raali-ilmaus, varastohenkilö, ei vaan varastoi-

Onko nuorisoalan työn paino sen taipues-

ja – tarvitsee työstään selvitäkseen Excelin tau-

sa reunoilleen työmarkkinakansalaisuudes-

lukko-ohjelman monimutkaisimman version

sa ja työmarkkinavalmiuksien sparraamises-

Tommi Hoikkala

ja nopean taidon käyttää sitä varastokolossien

sa niin, että hankepajojen hyvien käytäntöjen

tutkimusprofessori, VTT, dos.

trukkibaanoilla. Enemmistö uskoo kaikesta

läpi kulkeneet nuoret kykenevät kilpailemaan

Nuorisotutkimusseura

Marja Astikainen

älysovellukset uhkaavat jopa juristien duune-

KEHITÄ KANSSAMME

Valtakunnallinen Humak on nuorisotyön suurin kouluttaja ja kehittäjä Suomessa. Onko sinulla hankeidea tai kehittämistarpeita? Ota yhteys innovaatiopalvelut@humak.fi

KEHITTYVÄÄ YHTEISÖPEDAGOGIIKKAA Nuorisotyöalan tutkinnot

- Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) - Yhteisöpedagogi (AMK) – päiväopintoina tai digikampuksella - Bachelor of Adventure and Outdoor Education Hakuaika keväisin maaliskuussa

Avoin AMK

Nuorisotyön, järjestötyön ja työyhteisön kehittämisen kaikille avoimet opinnot ja väyläopinnot (ilmoittautuminen alkaa 1.8.)

Seikkailukasvatus I ja II

– ilmoittautuminen tammi-/helmikuussa

www.humak.fi

Outward Bound Finland ry

on kasvatuksellinen koulutusorganisaatio, joka edistää elämyspedagogiikan, seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen käyttöä Suomessa.

Tuemme nuorten kasvua

Autamme löytämään omia voimavaroja ja opetamme kunnioittamaan omaa elinympäristöä, luontoa ja muita ihmisiä. Luonto toimii oppimisympäristönämme.

Koulutamme kasvatusalan ammattilaisia Kasvatusalan nykyiset ja tulevat ammattilaiset tekevät yhtä maailman tärkeimmistä töistä. Tämän vuoksi yksi tärkeimmistä tehtävistämme on tukea heitä siinä.

Toimintamme on kaikille avointa

Autamme ihmisiä kokemaan turvallisesti henkistä kasvua edistäviä elämyksiä ja koulutamme alan menetelmien käyttöä. Tutustu avoimiin kurssija koulutustoimintaamme tai tilaa oma kurssi yhteisöllesi. “Outward Bound -kurssit valmistavat tämän päivän ihmisiä, sekä nuoria että aikuisia, itsenäistä ja vastuullista elämän matkaa varten.” www.outwardbound.fi Askonkatu 13, 15100 Lahti

Nuorisotyö • 1/2018

”Jos nuorisotyö on talo, sen vahvuus ja kauneus perustuvat siihen, millaiselle pohjalle ja millaisin piirustuksin talo rakennetaan. Nuorisotyön tekijän vahvuus on sidoksissa siihen, kuinka vahvassa ympäristössä hänen on mahdollista toimia.”

Nuorisotyön talon perustat TEKSTI TOMI KIILAKOSKI KUVITUS EMMI UUSITALO/SUOMEN NUORISOSEURAT

Nuorisotyö • 1/2018

ina, kun tapaan eurooppalaisia kol-

miksi monet keskustelut eurooppalaisten

Kommentoidessaan tutkimussuunnitel-

legoitani, huomaan, ettei minun tee

työkaverieni kanssa tuppaavat aina nostat-

maa Nuorisotyö-lehdestäkin tuttu professo-

mieli valittaa, etteikö suomalaista

tamaan kulmakarvojani.

ri Howard Williamson kehotti kansan-

nuorisotyötä arvostettaisi. Tai etteikö tun-

tajuistamaan kysymyksenasettelua, mikä ei

nistettaisi. Vertailu muihin maihin kääntyy

Käytännön arkkitehtuuri

usein Suomen eduksi.

Kun lähtee katsomaan, mitä kaikkea nuo-

jalta vertailun lähtökohdaksi muotoutuivat seuraavat kysymykset:

ollut lainkaan hullumpi idea. Tämän poh-

Viimeksi näin kävi muutama viikko sitten

risotyössä oikein on, törmää heti määritte-

helmikuussa, jolloin olimme Bonnissa, Sak-

lyongelmiin. Siihen varmasti kuuluu joukko

sassa, pohtimassa, millaista osaamista nuo-

nuorisotyöntekijöitä. Jonkun pitää maksaa

risotyöntekijät tarvitsevat. Italialaiset kolle-

heille palkka. Heillä on koulutus. On nuo-

Tekemiset: Mitä tukirakenteita nuoriso-

gani kertoivat, että nuorisotyö taistelee Ita-

risolaki, nuorisopolitiikkaa sääteleviä asia-

työllä on ja millä tavalla nuorisotyö voi olla

liassa tunnustuksesta. Saapasmaassa ei ole

kirjoja, strategioita ja yhteistyösopimuk-

sellainen uravalinta, että sitä tekemällä pys-

edes olemassa käsitettä ”nuorisotyö” eikä

sia. Omat asiantuntevat, veikeät virkamie-

tyy elättämään itsensä?

sen johdannaisia ”nuorisotyöntekijä”, jos-

het ministeriössään Meritullinkadulla. On

Suhteet: miten nuorisotyö tunnistetaan,

tain ”nuorisotyöllisestä otteesta” puhumat-

XAMK, jolla on kummallinen lyhenne, mut-

miten sitä tuetaan ja järjestetään, miten se

takaan. Siksi italialaisten on hankala ku-

ta laadukasta koulutusta, tutkimusta ja ke-

suhtautuu nuoriin, muihin ammattikuntiin

vailla, mitä nuorisotyöntekijät tekevät. Hei-

hittämistyötä. Oulun poikien talo, sen kävi-

ja laajempaan yleisöön?

dän mukaansa tyypillinen ammattinimike

jät, tilat, tekijät, tukirakenteet, Vuolle Setle-

Kun kysymykset oli saatu valmiiksi, oli

nuorisotyötä tekevillä on operatore. Sen voi

mentti sen taustalla. Ammattiyhdistyksiä.

aika siirtyä katsomaan, mitä kansainvälinen

suomentaa vaikka operaattoriksi, käyttäjäk-

Tutkimuksia. Koulutustilaisuuksia. Nuo-

vertailu nuorisotyön arkkitehtuureista eri

si tai järjestäjäksi. Termi paikantaa nuoriso-

risotila Silta Hyvinkäällä ja Hypecon-ta-

maissa paljastaisi.

työntekijän käytännön työntekijäksi, joka lä-

pahtuma samassa pitäjässä kesäkuussa Vil-

hinnä toteuttaa muiden suunnitelmia. Suo-

la-tehtaalla. Nuorisotyö-lehti.

rittavan portaan tsuppari.

””

Ei tee mieli valittaa, etteikö suomalaista nuorisotyötä arvostettaisi.

Sanomiset: miten nuorisotyötä tunnistetaan, miten siitä puhutaan ja väitellään?

Vahva perusta

Vaikka mitä.

Missään tutkimuksessa ei saada sanottua

Kukaan ei voi luetella kaikkea ja jos voi-

kaikkea. Tutkimusta rajaa aina se, mitä tut-

si, harva jaksaisi kuunnella. Täytyy jollakin

kimuksen aineisto kertoo. Kun yrittää pen-

tavalla luokitella, mitä kaikkea nuorisotyön

koa nuorisotyötä eurooppalaisittain, tör-

rakenteissa on. Otin omaan vertailuuni läh-

mää aina siihen, mitä oikeastaan saadaan

tökohdaksi teorian, jossa käytäntöjen vah-

vertailtua. Osa asioista on niin sidoksissa

vuutta ajatellaan arkkitehtuurin kautta. Ky-

kansalliseen ympäristöön, ettei sitä oikein

Ero maahamme on selkeä. Nuorisotyön-

seessä on tietysti kielikuva, mutta hyvä sel-

pysty vertaamaan jonkun muun maan toi-

tekijä tai nuoriso-ohjaaja kertoo oman, eri-

lainen. Jos nuorisotyö on talo, sen vahvuus

mintaan. Selkeänä esimerkkinä on vaikka-

tyisen ammattialan. Ja ovat Suomen raken-

ja kauneus on sidoksissa siihen, millaiselle

pa nuorisotyön koulutus ammattikorkea-

teet nuorisotyössä muutenkin vahvoja kan-

pohjalle ja millaisin piirustuksin talo raken-

kouluissa. Meille Suomessa tämä alkaa olla

sainvälisesti vertaillen.

netaan. Ajatuksen on kehittänyt australia-

itsestään selvää, mutta monessa muussa

lainen professori Stephen Kemmis.

maassa tällaista järjestelmää ei ole.

Olen pitkään pohtinut, miten näitä rakenteita kuvaisi. Vuoden 2017 lopulla mi-

Kemmis ajattelee, että yksittäisen työn-

Toinen hankaluus on se, että useimmi-

nulle tarjoutui tilaisuus tutkia lähemmin

tekijän vahvuus on sidoksissa siihen, kuin-

ten asiat ovat saatavilla vain kansallisilla

sitä, millaisia ammatillisia oppimispolku-

ka vahvassa ympäristössä hänen on mah-

kielillä. Tutkijan on aika hankala lukea puo-

ja eri Euroopan maissa on tarjolla. Euroo-

dollista toimia. Vastaavasti työntekijän op-

laksi tai moldovan kielellä. Onneksi aineisto

pan neuvoston ja Euroopan Unionin yhteis-

pimispolkuun vaikuttaa se, millainen käy-

oli toimitettu englanniksi.

työelin Partnership oli kerännyt materiaalia

täntö hänen ympärillään on. Käytännön

Ajattelin, että sanomisiin voidaan laittaa

42 eri Euroopan maasta. Mikä parasta, sain

Kemmis ajattelee olevan ihmisten yhteis-

ainakin se, onko valtiolla nuorisolakia tai

käyttööni tutkijanelikon David Cairns,

toimintaa, joka perustuu yhteiseen sosiaali-

jotakin muuta politiikkajutskaa, jossa mää-

James O’Donovan, Madalena Sousa

seen pohjaan. Siihen vaikuttaa kolme ulot-

riteltäisiin nuorisotyötä. Lisäksi katsoin,

ja Vesselina Valcheva tutkimuksen, jos-

tuvuutta, joita Kemmis kutsuu sanomisik-

onko olemassa jonkinlaista laadunvarmis-

sa tämä aineisto oli järjestetty. Aineiston

si, tekemisiksi ja suhteiksi. Jos nuorisotyö-

tusjärjestelmää tai kompetenssilistausta.

penkominen auttoi itseäni hahmottamaan,

tä ajatellaan ammatillisena käytäntönä, sitä

Tekemistä katsoin sen mukaan, onko maas-

miksi suomalainen nuorisotyö on niin vah-

voi hahmottaa näiden kolmen ulottuvuuden

vaa kuin on – ja sitä kautta opetti minulle,

kautta.

Nuorisotyö • 1/2018

sa nuorisotyön koulutusta joko ammatilli-

Kuten useimmat huomaavat, Suomes-

risotyöstä sanallistamisessa, työssä oppimi-

sen koulutuksen tai korkea-asteen tasolla,

sa on näistä kahdeksasta ulottuvuudesta

sessa, moniammatillisessa työssä tai yhdis-

tukeeko valtio nuorisotyöntekijöiden kou-

seitsemän – meiltä puuttuu kompetenssi-

tystoiminnassa.

lutuksen ulkopuolista koulutusta sekä sen,

kuvaus, emmekä me sellaista isommin tai-

Voi tietysti olla, että jos vahvuutta vertaa

onko maassa mahdollista tehdä pitkäkestoi-

da kaivatakaan. 41 tarkastellusta maasta

suomalaisiin asianajajiin, saattaa nuoriso-

nen ja jollakin tapaa säällisesti palkattu ura

joko seitsemän tai kahdeksan kohtaa täyt-

työ näyttää vähän heikommalta. Verrattaes-

nuorisotyössä. Suhteita katsoin sen kaut-

tivät vain ranskankielinen Belgia, Englanti,

sa muihin Euroopan nuorisotyön arkkiteh-

ta, onko maassa olemassa jonkinlaista nuo-

Irlanti, Ranska, Saksa, Slovakia, Valko-Ve-

tuurien on kuitenkin hankala olla puhumat-

risotyöntekijöiden yhdistystä, jonka paris-

näjä ja Wales. Kutsuin tätä luokkaa niiksi

ta vahvuudesta.

sa nuorisotyöntekijät voisivat jutella keske-

maiksi, joissa on vahva arkkitehtuuri. Täl-

nään ja oppia toisiltaan. Moni tärkeä asia jäi

laisia maita oli yhdeksän. Vertailun vuok-

Tomi Kiilakoski on erikoistutkija Nuo-

katsomatta sen takia, ettei siitä ollut tietoa.

si: sellaisia maita, jotka täyttivät ainoastaan

risotutkimusverkostossa, joka kuluttaa työ-

Nämä kahdeksan kohtaa kuitenkin auttoi-

kaksi kohtaa tai vähemmän yllä kuvatuista,

aikansa tutkien nuorisotyötä ja osallisuutta.

vat jo pitkälle.

oli kaikkiaan kolmetoista. Tämä kertookin

””

Suomalainen nuorisotyö näyttää eurooppalaisella mittapuulla vahvalta, koska se ON vahvaa.

jo varsin paljon siitä, miksi meidän suoma-

Lisälukemista

laisten nuorisotyö näyttää eurooppalaisel-

Kiilakoski, Tomi (2018) Diversity of prac-

la mittapuulla vahvalta. Kas, tässä on seli-

tice architectures in Europe. pjp-eu.coe.int/

tys: se näyttää vahvalta, koska se on vahvaa.

documents/1017981/10059673/Kiilakoski_

Vahvaa se on, koska sitä tukevat vahvat ra-

YW_Practice_Architectures.pdf/668ee1ae-

kenteet koulutuksessa, rahoituksessa, nuo-

42da-19d1-29ed-8158695c6913

JHL ON SUOMEN SUURIN AMMATTILIITTO

NUORISOALAN AMMATTILAISILLE!

PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ.

JHL:n opiskelijajäsenyys on päätoimiselle opiskelijalle maksuton.

www.pam.fi /liity

JHL on mukana Allianssi-risteilyllä 11.-12.4.2018

Liity helposti netissä jhl.fi/liity

@pamliitto 91x134_Nuorisotyö2018.indd 1

7.3.2018 14:14:15

Tiedätkö mitä teet ensi syksynä? Varmista opiskelupaikkasi ja hae meille! ●Kieli- ja kansainvälisyyslinja ●Kirjoittaja- ja viestintälinja ●Runolinja ● Autismikirjon erityislinja Tsekkaa lisätiedot netistä ja ota yhteyttä!

Jamilahti sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella 2,5 km Haminan keskustasta.

nettiturvakoti.fi

Sinulla on oikeus elää turvallista elämää. Hae apua!

an Apua perheväk ival ta hisuh teisiin – turval li suut ta lä

KLÄPPI 2018 LAPIN NUORISOTYÖPÄIVÄT

LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ

IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Superilaisia on yli 90 000. Tutustu lähi- ja perushoitajan työhön sekä SuPerin toimintaan: www.superliitto.fi

2.–3.10. Sodankylä lanuti.fi/KLAPPI2018

superliitto

Nuorisotyö • 1/2018

Mukana järjestötyötä tekemässä

Alavuden Kaupunki Nuorisopalvelut www.alavus.fi

Kangasalan Kaupungin Kulttuuri ja Vapaaaikapalvelut www.kangasala.fi

Kristiinankaupungin Nuorisotoimi www.kristiinankaupunki.fi

Askolan Kunta Vapaa-aikatoimi www.askola.fi

Kangasniemen Nuorisotoimi www.po1nt.fi/kangasniemi

Kuopion Ev.Lut. Seurakuntayhtymä www.kuopionseurakunnat.fi

Haapajärven kaupunki Nuorisopalvelut www.haapajarvi.fi

Kansalliskustannus Oy Käy lukemassa Verkkouutiset.fi kuukausilehtemme Nykypäivä www.verkkouutiset.fi

Lapuan Kaupunki Nuorisopalvelut www.lapua.fi

Joensuun Kaupunki Nuorisopalvelut www.nuortenjoensuu.fi

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry www.kokoomusopiskelijat.fi

Liedon Kunta Nuorisotoimi www.lieto.fi

Joutsan kunnan Vapaa-aikatoimi www.joutsa.fi

Kolarin Kunta Sivistyslautakunta www.kolari.fi

Muonion Kunnan Nuorisotoimi www.muonio.fi

Nuorisotyö • 1/2018

Mukana järjestötyötä tekemässä

Nurmijärven kunta Sivistystoimi Nuorisopalvelut www.nurmijarvi.fi/nuoret

Pyhäjärven Kaupunki Nuorisotoimi Juha Aho puh. 044 445 7605 juha.aho@pyhajarvi.fi www.pyhajarvi.fi/nuoriso

Nurmijärven Seurakunta www.korppu.net

Pälkäneen kunta Nuorisotyö www.palkane.fi

Toivakan Kunta Vapaa-aikatoimi www.toivakka.fi

Petäjäveden Kunta Nuorisotalo Feenix Instagram: nuoriso.orja

Raision kaupunki Nuorisopalvelut www.raisio.fi/nuoret

Tyrnävän Kunta Raittiustoimi www.nuortenelama.fi AIKUINEN JA LÄSNÄ

Pieksämäen kaupunki Nuorisotoimi www.pieksamaki.fi www.po1nt.fi

Riihimäen kaupungin Nuorisopalvelut www.riihimaki.fi/nuoret

Valkeakosken Nuorisotoimi www.valkeakoski.fi www.nuortenkoski.fi

Tohmajärven Kunta Nuorisotoimi www.tohmajarvi.fi

Polvijärven Kunta Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Sirpa Halonen puh. 040 104 6204 sirpa.halonen@polvijarvi.fi Nuoriso-ohjaaja Päivi Hyytiäinen puh. 040 104 6208 paivi.hyytiainen@polvijarvi.fi

Sastamalan Kaupunki Nuorisopalvelut www.sastamalannuoret.fi