Nuorisoseurat 4/2016

2016 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

s. 5 Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen s. 11 Uudistettu Nuorisoseuramuseo avasi ovensa s. 12 Ragni Reichardt on Nuorisoseurojen uusi puheenjohtaja

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Voima on paikallisyhteisöissä

20

Ihan pihalla: Kuusi mahdotonta asiaa ennen aamiaista

3

Pääkirjoitus: Kiitos kuluneesta vuodesta ja tekemisen riemua vuoteen 2017

21

Ohjaajan sivu: Lapset ja nuoret pääsevät tapahtumatuottajiksi Suomen juhlavuoden kunniaksi

4

Lennä lennä liitosaapas, linkopallo tai lypsyjakkara!

22

Nuorten palsta: Dääns-leiri 2016!

5

Ragni Reichardt on Nuorisoseurojen uusi puheenjohtaja

22

Leiripäivä Kikatuksen ja Kimaran silmin

6

Jäiden seassa folkataan kuumasti!

23

Puuhanurkka

7

Kolumni: Ei ole mitään pelättävää, paitsi itse pelko?

24

Improvisaatioteatterin oppeja maailmalta

7

Puheenjohtajalta: Yhdessä

25

Megatrendit haastavat harrastustoiminnan

8

Työntekijät tutuksi: Hannu Nipuli

26

Neljä seuraa kisaa Vuoden nuorisoseuran tittelistä!

10

Kalenakolli Repe kavereineen odottaa Sinua ensi kesäkuussa Volttiin!

27

Nuorisoseurojen muistilista vuodenvaihteeseen

11

Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen

27

Yhdistyslakiin muutoksia – toimimattomat yhdistykset poistetaan rekisteristä

12

Nuorisoseuramuseo avattu!

27

Yhteystiedot

14

Lyhyesti

16

Kaustisen Nuorisoseura kulttuuriperinnön vaalijana

17

Teatteri: Koulutusta tositarkoituksella: teattereiden speed dating

18

Teatterin sulatusuunissa

19

Seurantalot: Syntymäpäivät seurantalolla

Alakerta Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Eikä ihmisen ole hyvä olla ilman välittämistä ja pyyteetöntä vuorovaikutusta muiden kanssa.

Nuorisoseuraliike on aina ollut merkittävä yhteisöllisyyden vaalija ja sosiaalisen pääoman kasvattaja. Yhteisöllisyys parhaimmillaan on tunne yhteisestä historiasta, yhdessäolosta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, yhteisvastuusta ja välittämisestä. Tätä kaikkea nuorisoseurat tarjoavat. Juureva ja yhteisöllinen nuorisoliike vastaa tämän päivän aikaamme.

Voimistuvat paikalliset yhteisöt rakentavat vahvan identiteetin ympärilleen.

Tässä on suuri mahdollisuus myös nuorisoseuraliikkeen kaltaiselle toimijalle: kyvystä muunnella fiksusti kansankulttuuria ja tehdä siitä ajassamme kiinnostavaa. Yhtenä esimerkkinä on näppäripedagogiikan nousu ja suosio Keski-Pohjanmaalla.

KANNEN KUVA: AURA PIHA

Voima on paikallisyhteisöissä Kasvaminen sivistyneeksi ja toimeliaaksi aikuiseksi ei tapahdu vain koululuokissa.

Harrastukset, oli kyse sitten teatterista, tanssista tai urheilusta, tarjoavat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja ihmisenä kasvuun. Moni lapsi ja nuori löytää harrastuksen kautta samanhenkisen kaveripiirin.

Myös harrastuksissa toimivien aikuisten merkitys on erittäin tärkeä. Rovaniemeläinen Sirkus Taika-Aika on palkittu vuoden nuorisoseurana. Sen ohjaaja Joni Koivu on aiemmin pohtinut tässä lehdessä, että hänen oma toimintansa on saattanut pelastaa jonkun nuoren elämän. Onnistumisen elämykset ja yhteishenki kantavat monen nuoren pitkälle.

Monille perheille lapsen harrastus on taloudellisesti raskasta. Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan joka kolmas nuori on joutunut luopumaan harrastuksesta sen kalleuden vuoksi. Tunnetusti

tyyriitä lajeja ovat jääkiekko ja ratsastus, mutta joillekin perheille kipuraja tulee vastaan jo paljon aiemmin.

Perheen taloudellinen tilanne ei saa sulkea lasta harrastusten ulkopuolelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle voitaisiin taata yksi lempiharrastus. Myös Suomen Nuorisoseurat on tässä työssä mukana.

Ehdotukset harrastamisen tukemiseksi ovat nyt tervetulleita. Tärkein työ tehdään paikallisesti. Uudistuvien kuntien tehtävissä korostuu juuri tällainen hyvinvoinnin edistäminen.

Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta.

Nuorisoseuraliikkeen historia on sitäkin pidempi ja kietoutuu monin tavoin itsenäisen maan kasvuvaiheisiin. Ytimessä on aina ollut usko yhteisön voimaan. Omiin

arvoihin nojaamalla olette aina löytäneet paikkanne muuttuneessa isänmaassa.

Juha Sipilä Pääministeri

3

Pääkirjoitus

Kiitos kuluneesta vuodesta ja tekemisen riemua vuoteen 2017 Onnistunut toimintavuosi on takanapäin, ja muutaman päivän kuluttua alkaa joulun vietto.

Tähän vuoteen on mahtunut unohtumattomia elämyksiä ja monipuolista toimintaa, uusia avauksia ja nuorisoseuratyön arkista aherrusta.

Kulunut vuosi oli tanssin riemuvuosi ja se näkyi meidän toiminnassamme niin valtakunnallisesti kuin maakunnissakin. Riemuvuosi huipentui Pispalan Sottiisin pääjuhlaan, joka oli elämys vailla vertaa. Pääjuhla oli kuin nuorisoseurajärjestö pienoiskoossa. Se yhdisti eri-ikäiset harrastajat, tanssijat ja muusikot. Se kokosi maakunnat näyttävästi yhteiselle estradille.

Onnistuneen toimintavuoden on mahdollistanut rajat ylittävä yhteistyö, halu tehdä yhdessä sekä tuhannet sitoutuneet ja osaavat vapaaehtoistoimijat eri puolilla Suomea. Meidän järjestömme voima ja rikkaus onkin juuri yhteistyössä. Yhteisöllisyys sekä eri-ikäisten nuorten ja eri sukupolvien yhteinen tekeminen kantavat meitä ajassa.

Ensi vuonna Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuoden teema – Yhdessä – sopii meille mitä parhaiten.

Juhlimme itsenäistä Suomea nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten kautta.

Juhlavuoden aikana lapset ja nuoret toteuttavat sata tapahtumaa eri puolilla Suomea ja me aikuiset olemme taustalla tukemassa ja mahdollistamassa. Tapahtumista kootaan tuhat tarinaa nuorten arjesta ja unelmista. Ne antavat kasvot itsenäiselle Suomelle ja äänen Suomen tulevaisuudelle.

Ennen vuoden vaihdetta hiljennymme joulun viettoon. Se on monessa mielessä taitekohta. Syksyn pimeys taittuu, ja talvipäivän seisauksen jälkeen lähdemme jälleen valoa kohti.

Jouluun päättyy myös ahkera uurastus niin harrastuksissa, työssä kuin oppilaitoksissakin.

Nyt on hyvä hetki rauhoittua ja kerätä voimia ennen uutta toimintavuotta.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja tekemisen riemua vuoteen 2017!

Antti Kalliomaa

pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

Kuva: Johannes Wilenius

1917 miestä. yhdessä. tanssimassa.

Tule kokemaan vuosisadan suurin tanssiteos Lapuan Pesäpallostadionille 5.8.2017 klo 14.00 ja 19.00 MIES! ilmoittaudu mukaan tanssimaan www.miestanssipidot.fi

4

Erikoisimmat harrastukset

Peukalopainia maanantai-iltaisin? Tulitanssia talven pimeydessä?

Harvinaisen kielen opettelua? Trikkausta, bleidausta tai parkouria?

Sarjassa etsitään Nuorisoseurojen erikoisimpia harrastuksia! Ilmianna oma seurasi ja lajisi toimitukselle: aura.piha@nuorisoseurat.fi.

Lennä lennä liitosaapas, linkopallo tai lypsyjakkara!

Teksti: Henna Liiri

Jos nuorisoseuroissa kaikkea pitää kokeilla, JOPA kansantanssia, niin miksei saappaanheittoakin? Kun kerhotoiminta keväällä jää tauolle, Liperissä Honkalammen Nuorisoseuralla tahti vain kiihtyy perinneurheilukisakauden käynnistyessä.

Kansantanssijallekin saappaanheitto tuo uudenlaisen mahdollisuuden osallistua nuorisoseuran toimintaan. Kisojen kautta seuran toimintaan tulee jatkuvasti mukaan uusia henkilöitä lapsista aikuisiin.

Honkalammen Nuorisoseuran perinneurheilutoiminta lähti liikkeelle Jaana Tarkkosen työpaikalla vierailleen Suomen Perinneurheiluliiton (SPeul) järjestämistä saappaanheittokisoista. Yhdessä Pirjo Saukkosen kanssa he järjestivät kokeilumielessä Honkalammen Nuorisoseuran saappaanheittokisat. Kisan jälkeen todettiin, että toimintaa voisi jatkaa ja seuralle hankittiin sekä saappaita että linkopalloja.

Honkalammella kisoihin on ollut osallistujia 1-vuotiaiden sarjasta 85-vuotiaiden sarjaan. Kisat järjestetään yhteistyössä SPeulin kanssa, jotta tulokset saadaan

virallisille rankinglistoille. Näin heittäjien on myös mahdollista seurata omaa kehittymistään lajissa, sillä aina pitää yrittää parantaa!

Honkalammella vuoden todellinen mestari ratkotaan lokakuussa Montun Kunkku -kisoissa, joihin kausi huipentuu. Tavaksi on myös muodostunut, että ohikulkijat pyydetään mukaan kokeilemaan, ja moni onkin jäänyt koukkuun sekä lajiin että nuorisoseuralaiseksi. Erikoinen toiminta on saanut näkyvyyttä myös paikallisessa mediassa.

Perinneurheilu ei ole vakavaa. Sitä tehdään ihan tosissaan, mutta hurtilla huumorilla.

Perinneurheilussa eivät lajit heti lopu. Honkalammella mietitäänkin nyt, mitä kokeiltaisiin seuraavaksi: olisiko vuorossa vaikka lypsyjakkaran heitto?

Innostuitko perinneurheilutoiminnasta?

1. Ota yhteys Perinneurheiluliittoon (SPeul): speul.fi 2. Kokeilkaa, järjestäkää yhdet kisat, kannustakaa toisianne hurjiin heittokaariin!

3. Haastakaa vaikka naapurinuorisoseura kisoihin 4. Jos oikein innostutte, niin lähettäkää osallistuja lajin SM- tai MM-kisoihin 5. Kauden päätteeksi järjestäkää suuret kisat ja jakakaa kiertopalkinto

Jaana Tarkkonen Teksti : Henna Liiri Jaana Tarkkonen on Liperistä, Honkalammen nuorisoseurasta, ja työskentelee kehitysvammaisten ohjaajana. Perheeseen kuuluvat puolison lisäksi kotoa jo poismuuttaneet lapset. Jaana kuvailee itseään aina vapaaehtoistyöstä innostuvaksi ihmiseksi. Jaanan nuorisoseurataival alkoi, kun hänen äitinsä vei hänet tanhuharjoituksiin Hollolan Nuorisoseuraan vuonna 1970. Hollolasta tie vei moneen muuhunkin nuorisoseuraan kansantanssin mukana ja jopa Paukkulaan opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Honkalammelle Jaana tuli vuonna 1992, lupasi olla ohjaajana pari vuotta ja on sillä tiellä edelleen! Tällä hetkellä hän toimii seuran puheenjohtajana ja ohjaajana, on mukana toteuttamassa perinneurheilutoimintaa ja toimii yhteyshenkilönä nuorille, jotka suunnittelevat nuorisoseuran Suomi 100 -tapahtumaa. Jaana kuvaileekin itseään innostajaksi ja motivoijaksi.

Jaana pitää nuorisoseurojen tehtävää kasvattaa hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia hyvänä ja edelleen ajankohtaisena asiana. Nuorisoseuran hän näkee hyvänä paikkana toteuttaa toimintaa ja mahdollisuuksia muille mm. harrastaa. Se on paikka, josta löytyy tekemistä kaikille. Nuorille annetaan vastuuta, heitä innostetaan ja heille mahdollistetaan kasvaminen.

Nuorisoseura on kiva paikka!

Jaana on kokenut monenlaisia huippuhetkiä nuorisoseurassa. Yksi huippuhetki oli Saksan matka lasten ryhmän kanssa. Toisena oli Kalenat heittäytyvän ja toisistaan huolehtivan ryhmän kanssa. Muistuupa mieleen sellainenkin tapaus, kun Jaana unohti tanhureissulla yhden tanssijan huoltoasemalle. Onneksi bussi kääntyi hakemaan Nuorisoseurojen tanssin osaamiskeskuksessa nykyisin työskentelevän Riia Niemelän, ja tarinalle on saatu nauraa monet kerrat tämän jälkeen!

5

Suomen Nuorisoseurojen syysvaltuusto teki isoja päätöksiä marraskuussa

Ragni Reichardt on Nuorisoseurojen uusi puheenjohtaja Vaasalaisen hotellihuoneen kokoustilassa käy kuhina ja kihinä, sillä ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen järjestön hallituksen puheenjohtaja on vaihtumassa. Nuorisoseuralaivaa pitkään ohjannut Esko Ahonen oli ilmoittanut keväällä, ettei enää jatka puheenjohtajana. Syysvaltuusto valitsi uudeksi kapteenikseen Kosken Tl Nuorisoseuran kasvatin Ragni Reichardtin.

Ragni, joka heti pyysi kutsuttavan häntä etunimellä, muutti Virosta Suomeen kymmenvuotiaana ja päätyi saman tien Kosken Tl Nuorisoseuraan tanssimaan. Kansantanssi vei nuoren tytön sydämen ja herätti kiinnostuksen kansanperinteeseen. Hän päätyi opiskelemaan folkloristiikkaa Turun yliopistoon. Nyt hän työskentelee Hyvinkään kaupunginmuseon tutkijana. Ragni oli aivan olennainen voima Nuorisoseuramuseon uuden päänäyttelyn takana (s. 12–13). Työn ja nuorisoseuratoiminnan lisäksi Ragnin elämässä tärkeää on perhe: mies ja kaksi lasta. Lasten kanssa touhuaminen onkin parasta, mitä hän tietää. Perhe retkeilee paljon, hoitaa puutarhaa tai vain istuu alas pikkukakkosen jälkeen ja vaihtaa kuulumisia.

Itseään Ragni kuvailee räväkäksi, mutta helposti lähestyttäväksi persoonaksi, joka osaa myös nauraa itselleen. ”Tykkään, kun ihmiset kokevat, että kanssani on helppo keskustella. Haluan luoda ilmapiirin, jossa vaikeistakin asioista voi puhua. Kaikkien on koettava, että oma mielipide on arvokas ja tärkeä.”

korkealle ja tehdään isosti. Ohjaaja sanoi koko ajan, että ei niin korkealle!” muistelee Ragni. ”Kun tuli kuusijuhla ja minulla ei ollut kansallispukua, sain Virosta lainaksi oman alueeni puvun. Ohjaajan mielestä se oli hieno juttu. Toisin kuin koulussa, minun ei koskaan tarvinnut hävetä nuorisoseuroissa, että olen virolainen. Siitä sai olla ylpeä, se oli rikkaus. Jokainen saa nuorisoseuroissa olla sellainen kuin haluaa.”

Ragni ajaa edelleenkin lähes joka viikko puolitoista tuntia suuntaansa päästäkseen Kosken Tl:n kansantanssiharjoituksiin. ”Vielä 25 vuotta myöhemminkin Taina aina sanoo, että ei saa tehdä hyppyjä niin korkealle!”

Ragni sanoo nauraen.

Hallitukseen uusia jäseniä Myös hallitukseen tuli uusia tekijöitä. Hallitukseen valittiin yksimielisesti vaalivaliokunnan esityksestä Juuso Lökfors (Kuopio), Anni Kelkka (Kotka), Anu-Maaria Tulla (Jyväskylä), Harri Penttilä (Vesilahti) ja varajäseneksi Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Heikki Saarelan erottua kesken kautta hänen tilalleen valittiin Matti Tuomisto (Haapavesi). Ragni Reichardtin noustua puheenjohtajaksi hänen tilalleen valittiin Merja Skyttä (Lappeenranta). Syysvaltuusto pidettiin 19.–20.11. Vaasassa.

Ragnin ensimmäinen nuorisoseuramuisto ”Ensimmäinen tanhukertani oli vuonna 1991 elokuussa.

Tanssittiin punapaulaa. Suomalaiset kansantanssit ovat todella rauhallisia. Kädet täytyy pitää nyrkissä ja vyötäröllä, ja kaiken piti olla matalaprofiilista. Virossa hypitään

Kuvassa: ylärivissä vasemmalta Merja Skyttä, Anni Kelkka, Juuso Lökfors, pääsihteeri Antti Kalliomaa, valtuuston Pj Tuomas Koivuniemi, hallituksen jäsen Heikki Peisa. Edessä Ragni Reichardt ja Esko Ahonen.

6 Duo Systrami. Kuva: Lia Jacobi

Seuraava Folklandia-risteily järjestetään 12.–13.1.2018. Paikkoja voi varata Folklandia-risteilyltä 14.1.2017.

Tarkemmat tiedot www.folklandia.fi.

Jäiden seassa folkataan kuumasti!

Se on kesytön, kiihkeä, haikea ja herkkä. Sieltä kuuluu vihellys, folkki, räppi ja jäälauttojen sihinä. Voit kohdata musiikin uranuurtajia ja tanssin superpuurtajia. Siellä saatat nähdä myös Karjalan poikia ja vähäpukeisia kanteleen soittajia. Folklandia! Jäätävän kuumaa huumaa! 22. kertaa järjestettävä Folklandia-risteily 13.–14.1.2017 tarjoaa kansanmusiikin ja -tanssin huippunimiä seitsemästä eri Euroopan maasta. Risteilylle osallistuu yli 120 esiintyjäkokoonpanoa ja lähes 3000 risteilyvierasta. Folklandian runsaassa ohjelmabuffetissa pistetään parasta pöytään eikä tekijöissä ole säästelty.

Folklandia aloittaa Suomi 100 vuotta -festivaalivuoden. G-duurissa mennään! Kihtinäjärvi Recordsilta tulee Karjalan poikia – Suomi 100 v. -ilottelun, joka soi, laulaa

ja tanssii ilmoille Karjalan poikia -polkan kaikilla mausteilla. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen 2017 teeman mukaisesti ”Kaikki laulaa – Alla sjunger” koko laivan täydeltä viisuista Finlandiaan, ja rekilauluista iskusävelmiin, yksin ja yhdessä.

Laitakaupungin orkesteri & Paleface Suomirapin uranuurtajaa viehättää taiteiden ja yhteiskunnan rajapinnat ja musiikin monet ulottuvuudet.

Niinpä ennakkoluuloton rytmimusiikkiyhtye Laitakaupungin orkesteri on saanut solistikseen Palefacen.

Folklandialle saapuva Siban 40-henkinen Folk Big Band (FBB) lupaa hittien rinnalle uusia kappaleita, ja jopa ensiesityksiä. Laivalla kuullaan myös Timo Alakotilaa ja Kuisma Sistersiä juhlistetaan Desirée Saarela & Triskelin herkkää kansanmusiikkilevyä. Mukana laineilla on myös vähärivisen haitarin huippukaartiin kuuluvien pelimannien Accrowbatics ja Pekko Käppi & K.H.H.L. Lauteille kiipeävät myös Folklandian vastavalitut showcase-yhtyeet; uusi progefolk yhtye FairTrad. ja duo Mammantytöt!

Kansanmusiikin uusia tuulia Virosta ja Ruotsista Virolaisen musiikin kuuma nimi Puuluup sekoittaa folkkiin maailman musiikkia, undergroundia ja poppia.

Võrumaalainen laulaja ja kanteleensoittaja Mari Kalkun puolestaan ammentaa voimaa virolaisista rekilauluista, nykyrunoudesta ja suomalais-ugrilaisesta musiikista.

Duo Systramin kaksoset Klara ja Fanny Källström puolestaan tuovat tuulahduksen dynaamisesta, soljuvasti virtaavasta ruotsalaisesta nykykansanmusiikista.

Hattuja, hameita ja yllätyksiä FairTrad. Kuva: Mika Paananen.

Mammantytöt. Kuva: J-P Piirainen.

Kotimaista tanssiosaamista näyttävät mm. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit. Oulusta kisuavaa kansantanssia tuovat myös Tanssiteatteri Hämy ja Hässäkkä. Kansainvälistä tanssiväriä antaa perinnekansantansseja säkkipillin säestyksellä esittävä Queixume dos Pinos (ESP). Sloveniasta saapuu vauhdikas opiskelijaryhmä Academic Folk dance group Student tuoden mukanaan perinteisen tuoli- ja hattutanssit. Venäjältä tulee lennokas Petersburg Souvenir oman orkesterinsa kanssa.

Kaustisen pelimannit juhlivat Folklandialla on Kaustisen 50. vuotisjuhlien Etkot. Tarjolla on parasta kaustislaista kolmelta mestarilta Konsta Jylhältä, Otto Hotakaiselta ja Wiljami Niittykoskelta.

Eikä siinä vielä kaikki. Katso koko ohjelma www.folklandia.fi.

Laitakaupungin orkesteri & Paleface. Kuva: Tomi Lähdesmäki.

7

Kolumni

Jyri Siimes on entinen järjestöaktiivi, joka itse harrastaa nurkassa jurputtamista ja puskista huutelua.

Ei ole mitään pelättävää, paitsi itse pelko?

Aion palata nyt ajassa aivan hemmetisti taaksepäin. Eräs nykyisin vähän tunnettu, ja vielä vähemmän arvostettu, muinainen kreikkalainen setämies nimeltään Aristoteles, on ajatellut taiteesta paljon. Tosin nykyään varmaan huudettaisiin, että varmasti oli kännissä ja kuka nyt luottaa lakanaan pukeutuneeseen partahipsteriin. Sehän varmaan elää omassa punavihreässä kuplassaan! No, aion olla epätrendikäs ja pohtia.

Ukko Aristoteles kuitenkin omassa teoksessaan Runousoppi pohti sitä, miksi ihminen katsoo tragediaa – murhenäytelmää. Mikä saa meidät seuraamaan sitä, kun ihminen, yhtä kykeneväinen niin hyvään kuin pahaan, vääjäämättä kulkee kohti tuhoaan – seurauksena omista teoistaan. Aristoteles omissa pohdinnoissaan päätteli, että seuratessamme toisen ihmisen kärsimystä, taiteen kautta, koemme pelkoa ja sääliä päähenkilön puolesta.

Lopuksi koemme katarsiksen, eräänlaisen puhdistumisen tästä pelosta. Pääsemme siis kohtaamaan omia pelkojamme ja käsittelemään niitä, yhdessä taiteen tekijöinä ja kokijoina.

Pelosta on rakennettu uskomaton vallankäytön ase ympäristöömme. Nykyinen some-maailma on omiaan pelosta nousevan vihan lietsontaan. Muiden ihmisten demonisoinnista ja raukkamaisesta kasvottomasta huu-

telusta on tullut normi. Se on nyt mahdollista ilman, että joudumme kohtaamaan toista ihmistä. Maailma on myös kuvallistunut, ja tekstin lukeminen tuntuu olevan pelkästään turhaa, aikaa vievää puuhaa, johon enää vain harva lankeaa. Vihasta ja Pelosta on tullut uudet opettajat lapsille ja nuorillemme. Mediamaailma on muuttunut, ja me aikuiset olemme päästäneet Pelon vapaaksi ja Viha seuraa perässä.

Eivätkä Pelko ja Viha ole enää vain kasvottomien huutelijoiden demoneja. Se on nyt arkipäivän poliittista puhetta. Maailman suurin draama päättyi juuri. Pelko ja Viha näyttelivät suurinta roolia niissä puheissa, joilla valta saatiin. Ja on turha sanoa, että se oli vain vaalipuhetta. Ei ollut. Mikään ei ole vain puhetta. Ennemmin tai myöhemmin ajatukset muuttuvat sanoiksi, ja jossain vaiheessa sanat muuttuvat teoiksi. Ne teot voivat olla hirvittäviä, vaikka niiden lähtö olikin tarkoitettu vain sanoiksi.

Vastuu on meillä. Me olemme taiteilijoita. Jokainen meistä, joka työskentelee lasten ja nuorten kanssa, on taiteilija ja tarinan kertoja. Jokainen meistä, joka nousee lavalle – riippumatta tanssiiko vai näytteleekö hän siellä – on taiteilija. Jokainen meistä, joka omalla vapaaehtoisella työllään lasten ja nuorten hyväksi mahdollistaa parempaa tulevaisuutta, on taiteilija. Jokainen lapsi

ja nuori, joka riippumatta miten hän sen tekee, tuo tarinansa meidän eteemme, on taiteilija. Meidän tehtävämme on olla läsnä, kuulla ja kanavoida se pelko ja viha johonkin tuottavaan. Sillä kohdattuna ja käsiteltynä pelko ja viha voi olla myös rakentava voima.

Aristoteles nimittäin myös väittää, epätrendikkäästi tosin, että katarsiksen kokeminen johtaa ihmisen elämänhalun uudistumiseen, palautumiseen ja/tai voimistumiseen. Tämä on meidän tehtävämme. Kohdata pelko ja kääntää sen energia voimaksi. Vaikka Aristoteles Runousopissaan puhuukin teatterista, niin minä ajattelen tätä laajemmin – koko elämän näyttämön taiteena.

detty yhteisvoimin. Yhdessä tekemällä olemme rakentaneet järjestömme sellaiseksi kuin mitä se nykypäivänä on. Meillä on erikokoisia ja -näköisiä seuroja – haja-asutusalueista kasvukeskuksiin – joissa on eri ikäisiä toimijoita. Jokainen seuramme on ainutlaatuinen ja jokainen jäsenemme on tärkeä.

Nuorisoseura on paljon enemmän kuin pelkät puitteet harrastustoiminnalle. Nuorisoseuroissa luodaan turvallinen ja innostava kasvuympäristö meille kaikille.

Meidän rikkautemme on jäsentemme erilaisuudesta kohoava monimuotoisuus.

Puheenjohtajana näen kaikkein tärkeimmäksi sen, että tämä monimuotoisuus säilyy jatkossakin. Tähän en kuitenkaan yksin pysty, vaan siihen tarvitaan meitä kaikkia. Jokainen seura tietää itse millaista tukea tarvitsee toimintansa ylläpitämiseksi, sillä seurat ovat oman jäsenistönsä asiantuntijoita.

Järjestömme on pysynyt aina ajankohtaisena, monipuolisena ja ennen kaikkea jäsenistönsä näköisenä.

Olemme aikojen saatossa käyneet läpi suuria mullistuksia, joista viimeisin oli organisaatiouudistus. Haluan kiittää Esko Ahosta, joka puheenjohtajana luotsasi jär-

jestömme läpi tämän uudistuksen. Järjestömme ei ole koskaan ollut näin dynaaminen ja vahva.

Suomen juhlavuonna näymme ja kuulumme tapahtumissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Yhdessä olemme enemmän, yhdessä olemme upeita! Rauhallista joulua kaikille!

Jyri Siimes

Puheenjohtajalta

Yhdessä Kuluva vuosi on ollut mitä mainioin, ja yhdessä tekeminen on näkynyt toiminnassamme monin tavoin. Tanssin riemuvuoden huipentuminen Pispalan Sottiisissa, alueellisten kasvufoorumeiden käynnistyminen ja yhteistyö yli järjestörajojen kertovat meidän järjestömme vahvuudesta – yhteisöllisyydestä.

Oma vuoteni on ollut työntäyteinen, antoisa ja siihen on mahtunut paljon yhdessä tekemistä. Kevätpuoli oli täynnä harrastamista, järjestötyötä ja tapahtumia. Syksyllä sain kokea aivan uudenlaista iloa ja täyttymystä, kun esikoiseni aloitti koulupolkunsa, kuopuksen vei tanhuharrastus mennessään ja Nuorisoseuramuseon ovet avattiin yleisölle.

Nuorisoseuramuseon uudistamisprosessi on opettanut minulle järjestöstämme paljon. Nuorisoseurat on jo 135 vuoden ajan mahdollistanut sen, että kaikilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta. Me olemme pysyneet ajan hermolla tarjoten jäsenistöllemme aina laadukkaita harrastuksia sekä mahdollisuutta vaikuttaa positiivisesti omaan elinympäristöön.

Tutkiessani nuorisoseuraliikkeen historiaa oivalsin, kuinka vahvasti järjestöämme on rakennettu ja ylläpi-

Ragni Reichardt

Hallituksen puheenjohtaja 2017–2018

8

Työntekijät tutuksi

Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies Teksti: Minna Wallenius

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä mestarikansantanssija on tarinankertoja ja humoristi, joka haluaa saada hymyn ihmisten huulille. Takanaan hänellä on 30 vuoden työura Nuorisoseurajärjestössä – sekä sairaus, joka vei kirjaimellisesti jalat alta.

Eipä tiennyt viisivuotias Hannu-poika, miten merkittävä oli se päivä vuonna -63, kun äiti talutti hänet Rautatienkadulle Lahdessa ja ilmoitti Lahden Tanhuujien Peukaloisiin. Siellä Hannu Nipuli ja pikkuveljensä Keijo aloittivat tanhuharrastuksen Helvi Jukaraisen johdolla. 56 vuotta myöhemmin tuo samainen poika nimettiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla mestarikansantanssijaksi.

Ensimmäinen tanhuesiintyminen meni mestarikansantanssijan tyyliin sopivalla tavalla. ”Esitys oli nimeltään Tonttu ja keijukaiset, jossa tein täydellisen luonneroolin tonttuna”, Hannu veistelee.

Tanssiharrastus piti vuosien ajan Hannua vahvasti imussaan, ja jossain vaiheessa nuoren miehen piti tehdä valintoja eri harrastusten välillä. ”Pelasin siihen aikaan myös jalkapalloa Lahden Reippaissa, ja olisin voinut olla siinä aika hyväkin. Yhtenä kesän jouduin kuitenkin valitsemaan, lähdenkö jalkapallon mukana kesäleirille vai tanhuretkelle ulkomaille – ja valitsin tanhun”, Hannu muistelee.

Valinnan seurauksena Hannu putosi jalkapallojoukkueesta, mutta se ei nuorta miestä haitannut. Tanssiharrastus jatkui kiivaana, ja vuosien varrella Hannu siirtyi aikuistanssijoihin ja ohjaajaksi. Harrastus vei miestä tien päälle. Yhdessä vaiheessa Hannu kävi Lahdesta käsin ohjaamassa Siepakoita Rovaniemellä. Lisäksi hän vei ryhmän kesäisin kolmeksi viikoksi esiintymään eri puolille Eurooppaa – ja käytti tähän kesälomansa useamman vuoden ajan. ”Ei se silloin tuntunut uhraukselta.

Katsoin sen niin tärkeäksi, etten miettinyt lainkaan lähdenkö vai enkö. En, vaikka olihan siinä melkoinen vastuu huolehtia 30 nuoresta tuolla maailmalla.”

”Ystävät, ihmiset, sosiaalisuus. Koen, että nuorisoseuroissa on jotain poikkeuksellista siinä, miten helppo on olla eri ihmisten parissa. Kaikkialla vallitsee hyvä yhdessäolon meininki, jossa ei ole turhaa tärkeilyä. Ihmistä ymmärretään.”

Entä mikä järjestön on pitänyt kiinni ajassa? ”Se, ettei olla sidottu toimintaa liian tiukasti johonkin yhteen toimintoon, kuten kansantanssiin, vaan aina on tehty sitä, mitä ihmiset haluaa. Siinä päätöksessä on ollut viisautta.” ”Toivon vain, että valtiovalta ymmärtää, miten hienoa työtä nuorisoseuroissa tehdään, ja antaa jatkossakin tukensa toiminnalle.”

Elämässä tapahtuu iso käänne

Hannun on pitänyt kiinni järjestössä vuosikymmenien ajan ystävät, ihmiset ja sosiaalisuus.

Kuva: Antti Kalliomaa.

Vuodet nuorisoseuroissa Lahden Tanhuujista alkanut nuorisoseuraura sai luontevaa jatkoa järjestön erilaisissa luottamustehtävissä. Hannu toimi muun muassa piirin puheenjohtajana ja valtuustoedustajana. Harrastuksesta tuli työ vuonna -84, kun Hannu pal-

kattiin oman paikallisseuransa ohjaajaksi.

Parin vuoden päästä hän siirtyi Kalevan nuorten piirin työntekijäksi, ja jo vuonna -89 Hannusta tuli Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on edelleen.

Mikä hänet on pitänyt kiinni järjestössä?

Hannulla oli parinkymmenen vuoden tauko kansantanssista, vaikka toki työnsä puolesta asiaa seurailikin. Ensimmäinen comeback-yritys tanssin pariin oli 90-luvun lopulla, joka kuitenkin katkesi dramaattisella tavalla. Harjoituksissa Hannu huomasi, ettei hallinnut tasapainoaan eikä kehoaan muutenkaan. Hän kävi lääkärissä, mutta tila meni koko ajan huonompaan suuntaan. ”Lopulta kävelin kuin vanha ukko eikä vasen käteni toiminut ollenkaan.”

Koska Hannulla ei ollut kipuja, eivät lääkärit meinanneet saada selville, mistä kiikasti. Puolen vuoden tutkimusten jälkeen syy selvisi lopulta: kolmannen ja neljännen niskanikaman välissä oli pullistuma, joka painoi hermorataa kiinni.

Diagnoosi tehtiin viime hetkellä. ”Kuukautta myöhemmin edessä olisi ollut tilanne, että olisin viettänyt loppuelämäni pyörätuolissa.”

9

Hannu on aina tykännyt olla erilaisissa rooleissa. Viime Kalenoissa hän seikkaili ympäri Lappeenrantaa Red Killinä. Kuva: Jussi Kaijankangas

Hannu nauttii tanssimisen lisäksi toisesta rakkaasta harrastuksestaan, retkeilystä.

Kuva: Keijo Nipuli

Hannu joutui isoon leikkaukseen ja vuoden sairaslomalle. Toipumisaikana Hannu opetteli kävelemään uudelleen. ”Tahkosin kotipihalla 50 metrin matkaa ja hoin itselleni, että nosta jalkaa, rullaa kantapäällä, nosta päkiällä”, Hannu muistelee.

Sisukkuus palkittiin, ja Hannu palasi työelämään – ja elämään muutenkin. ”Vaikka meni siinä aika kauan ennen kuin uskaltauduin uudelleen tanssimaan.”

Ja sen perään vielä toinen Varsinainen comeback kansantanssin pariin tapahtui pari vuotta sitten. Sitä edelsi toinen suuri elämänmuutos – tällä

Huumori ja hyvä fiilis ovat Hannulle tärkeitä. Se välittyi lapsille myös viime kesän Naumin Mysteerileirillä Sysmässä. Kuva: Antti Kalliomaa.

kertaa Hannun omasta tahdosta. Hannu laittoi ruokavalionsa ja liikuntatottumuksensa uuteen uskoon, ja pudotti painoaan vuoden aikana 40 kiloa. ”Minulle tuli herätys, että eihän tää juttu näin voi mennä! Liikunnan aloittaminen oli kyllä sen painoiselle ihan kamalaa, mutta nyt on helppo hymyillä.”

Nyt kun Hannu on saanut energiatasonsa uusille leveleille, hän pääsee nauttimaan kunnolla paitsi tanssista, niin myös toisesta rakkaasta harrastuksestaan, retkeilystä. ”Velipojan kanssa kierrettiin juuri 82 kilometrin mittainen Karhunkierros rinkka selässä.”

Hannu sanookin nauttivansa eniten juuri luonnossa liikkumisesta.

”Mikään ei vedä vertoja sille, kun istutaan nuotiolla ja keitellään nokipannukahvit. Niissä hetkissä on jotain taianomaista.”

Hannu taipuu moneksi Syvimmiltään Hannu on monitoimimies.

Hänet voi nähdä niin johtajana, juhlien seremoniamestarina, talkoissa nikkaroimassa kuin kirjoittamassa runoja ja laulamassa niitä ystäviensä syntymäpäiväjuhlilla. ”Olen aina tykännyt olla erilaisissa rooleissa. En ole kaihtanut ottaa johtajan roolia, mutta tykkään myös olla yksi joukosta. Sottiisissa olin muiden mukana pystyttämässä telttoja.”

Huumori ja hyvä fiilis ovat Hannulle tärkeitä. Moni tuntee hänet tarinankertojana,

joka mielellään höystää juttujaan vitseillä.

Hyvän mielen välittäminen näkyy myös Hannun tekemissä koreografeissa. ”Haluan tuoda esityksiin keveyttä ja iloa. Minusta on hienoa, jos yleisö seuraa näytöstä hymyssä suin.”

Tärkein rooli löytyy kuitenkin kotoa. ”Minusta tuli syyskuussa tuplapappa, ja tärkein haaveeni onkin saada viettää aikaa lastenlasteni kanssa. Kutsumme heitä yökylään ja touhuilemme kaikenlaista.”

Nipulin perheessä onkin tiedossa lämminhenkinen ja perinteinen joulu yhdessä niiden kaikkein tärkeimpien kanssa.

10

Kalenakolli Repe kavereineen odottaa Sinua ensi kesäkuussa Volttiin! ”Miau, kansantanssin taitajat, sirkustaiturit ja teatterin tekijät – onhan päivät kalenterissa ja ohjelmat pian esityskuosissa? Volttiin on enää puoli vuotta aikaa!”, Kalenakolli Repe huolehtii.

VOLTTI 2017 rakentuu kiihtyvää tahtia. Tapahtuman kokonaisohjelma ja osallistumispaketit on juuri julkaistu.

Tapahtuman teema on itsenäisyyden juhlavuotta mukaillen Yhdessä. Kalenakatti Repe on yksi tapahtuman ohjelmaisännistä. Miten teema näkyy tapahtumassa? ”Voltissa on mukana kolme tapahtumaa; kansantanssitapahtuma Kalenat, nuorisosirkusfestivaali Nurtsi sekä lasten teatteritapahtuma Valokeila. Teeman mukaisesti kaikki osallistujat näkevät, kokevat ja tekevät tapahtumaa yhdessä. Työpajoissa osallistujat pääsevät tekemään kissanloikan toiseen harrastusalaan ja yhteiset illanvietot on tehty niin, että kaikki mukanaolevat taiteenalat näkyvät varmasti”, Repe aloittaa.

Ja toden totta, ohjelma näyttää hyvin tasapuoliselta: kansantanssikonserttien, sirkus- ja teatteriesitysten, työpajojen ja discon lisäksi kokoonnutaan kaikkien päivien päätteeksi eri ohjelmaisännän vieraiksi Urheilutalolle. ”Avajaisiltana sirkuskollegani on kutsunut näyttävän sirkusnumeron paikalle. Velmu-katti, joka teatterista vastaa, on puolestaan suunnitellut teatterintäyteisen illan. Lauantai-iltana on minun vuoroni näyttää kaikkien osallistujien kanssa, miten Urheilutalon lattia täyttyy Voltti-tanssin taitajista. Sitä ennen on tanssin yhteisohjelmien esitys.

Valitettavasti en voi vielä paljastaa esityksen nimeä tai yksityiskohtia”, Repe suostuu paljastamaan maanittelun ja rapsuttelun jälkeen ohjelmasisällöstä ja jatkaa: ”Joka ilta on myös illanvietto ja lauantaina oikea disco kaikille osallistujille. Sunnuntaina on sitten haikeat jäähyväiset kavereille päätösjuhlassa, jossa kaikki pääsevät esille”.

Osa Suomi 100 -juhlavuotta Voltti on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden virallista ohjelmaa. Osallistujille se tulee näkymään ohjelmasisällöissä. Lisäksi tapahtumassa näkyy karjalaisuus, ollaanhan Lappeenrannassa. ”Olemme suunnitelleet esimerkiksi työpajoja Karjala-teemalla: Miten tehdään karjalanpiirakka ja mitä onkaan karjalainen sanankäyttö, haastaminen? Entä tiesitkö, että break dancea on tanssittu Karjalassa jo vuosisatoja sitten? Tämän kaiken voit kokea Lappeenrannassa. Sekä tietysti karjalaisen vieraanvaraisuuden”, Repe suitsuttaa.

Voltti 2017 on kesän suurimpia lasten ja nuorten kulttuuritapahtumia. Voltti kokoaa Lappeenrantaan Suomen Nuorisosirkusliiton Nurtsi-nuorisosirkusfestivaalin, Suomen Nuorisoseurojen Kalenat-tanssitapahtuman sekä Suomen Harrastajateatteriliiton Valokeila-lastenteatteritapahtuman. Mukaan odotetaan 1500 lasta ja nuorta, ikähaarukan ollessa taaperoikäisistä parikymppisiin taiteen ja kulttuurin harrastajiin.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2017 16.1.–15.2.

15.2.–31.3.

Huhtikuu 8.–11.6.

Valokeila-teatteritapahtuman katselmushaku käynnissä Ilmoittautuminen tapahtumaan ryhmittäin Ilmoittautuminen työpajoihin Voltti 2017 Lappeenrannassa

Voltti 2017 8.–11.6. kerää Lappeenrantaan 1 500 teatterin, kansantanssin ja sirkuksen taitajaa.

OSALLISTUMISPAKETIT VOLTTIPAKETTI to–su 135 euroa »» Tapahtumapassi, koulumajoitus, ruokailut, tapaturmavakuutus ja työpaja VOLTTIPAKETTI ILMAN MAJOITUSTA JA AAMIAISIA to–su 115 euroa »» Tapahtumapassi, ruokailut (ei aamupalaa), tapaturmavakuutus, työpaja KUPERKEIKKAPAKETTI päiväpassi 40 euroa »» Päiväpassi, kaksi lämmintä ateriaa, päivän ohjelma, vakuutus, työpaja Tarkat pakettien kuvaukset ja alennukset: www.voltti2017.fi Kuvitus: Joni Sivonen

11

Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen Satavuotisjuhlavuonna Suomi täyttyy lasten ja nuorten näköisistä tapahtumista. Ensimmäiset tapahtuma-avustukset jaettiin syksyllä 2016. Avustusta ovat saaneet mallusjokelainen sirkusryhmä Delfiinit, jyväskyläläinen nuorten teatteriproduktio Näkymättömät lapset ja kolmen seinäjokelaisen tokaluokkalaisen näytelmä Tatu ja Patu ja outo unikirja.

Fantasiadraamaa kaikille nuorisoteatterista kiinnostuneille Näkymättömät lapset on fantasiadraama, joka käsittelee yksinäisyyttä, syrjintää ja seksuaalisuuden heräämistä.

Päähenkilö on 13-vuotias Raili, joka tuntee olevansa näkymätön, koska kukaan ei ikinä huomioi häntä.

Näytelmän on käsikirjoittanut Sofia Sarkava, joka toimii myös näytelmän ohjaajana Atte Heikkisen kanssa.

Produktiossa on mukana 12-13 nuorta, ikähaarukalla 13-21 vuotta. ”Tahdomme näyttää maailmalle, että kukaan ei ansaitse olla yksin ja jokaisella meistä täytyy olla edes yksi henkilö, joka näkee meidät,” kuvailee Sofia.

Tuotantoryhmä sai tilat maksutta käyttöönsä, mutta tarvitsi rahaa puvustukseen ja lavastukseen.

8-vuotias ohjaa näytelmän Seinäjoen nuorisokeskuksella

Delfiinit halusivat pomppia ja syödä jätskiä

Jalmari, Ida-Adeliina ja Emil halusivat tehdä näytelmän.

Vauhtikolmikon päästä oikein kupli ideoita ja niin syntyi käsikirjoitus Tatun ja Patun outo unikirja -näytelmää varten. Teatteriproduktiota valmistamaan perustettiin Zuonza-tuotantoryhmä. Nämä oma-aloitteiset, aktiiviset ja luovat oppilaat dramatisoivat esityksensä itse, suunnittelevat puvustuksen ja lavastuksen, ja myös harjoittelevat itsenäisesti. Näytelmä esitetään Seinäjoen Nuorisokeskuksella tammikuussa ja sen pääsevät katsomaan kaikki Kivistön koulun 1. ja 2. luokan oppilaat eli yhteensä 80 koululaista. Tuotantoryhmä tarvitsi rahaa linja-autokuljetuksiin, jotta kaikki koululaiset pääsevät nauttimaan teatterista. Esityksen jälkeen on ”open stage” eli kaikilla oppilailla on mahdollisuus esiintyä.

Delfiinit ovat 8-11 -vuotiaita energisiä sirkusharrastajia. He halusivat järjestää Mallusjoen kylän asukkaille tapahtuman, jossa esiintyvät Mallusjoen nuorisoseuran ryhmät, Delfiinien lisäksi mm. Kirput, Meritähdet ja Meduusat. Tapahtuman teemaksi he valitsivat hassut pellet. Ohjelmassa on yksittäisten lasten sirkusnumeroita ja lopuksi koko ryhmän yhteisesitys. Temppuja nähdään mm. yksipyöräisellä, keloilla, puujaloilla, diaboloilla ja trampoliinilla. Yleisökin halutaan ottaa mukaan joihinkin ohjelmanumeroihin. Tapahtumassa tarjoillaan kylän lapsille jäätelöbaari, josta saa sirkuksen teeman mukaisia jäätelöannoksia. Lapset ovat itse suunnitelleet tapahtuman sisällön ja teeman. Lapset kirjoittivat ja piirsivät paperille toiveensa, joiden perusteella ohjaaja teki avustushakemuksen.

Avustusta teidänkin tapahtumallenne?

Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017. Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100–500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä. Avustusta ei myönnetä olemassa oleviin tapahtumiin, ellei voida osoittaa, että lapset ja nuoret ovat olleet olennaisella tavalla ideoimassa tapahtumaan uutta sisältöä.

Kuvitus: Emmi Uusitalo

12

Nuorisoseuramuseo avattu!

Teksti: Ragni Reichardt ja Sanna Paloniemi Kuvat: Aura Piha

Tavaraa jos jonkinlaista oli aivan joka nurkassa ja laatikossa. Sitä oli kertynyt vuosikymmenten ajan Nuorisoseuramuseoon täysin holtittomasti – jos asia lievästi ilmaistaan. Museon uudistamisella alkoi toden totta olla kiire, koska vanha näyttely oli tullut kaarensa päähän jo aikapäiviä sitten.

Uudistamistyö polkaistiin käyntiin syksyllä 2014. Liikkeelle lähdettiin tavoitteiden asettamisesta. Eli piti määrittää, mitä näyttelyllä halutaan kertoa. Haluttiin, että ihan mitä tahansa ei voinut lykätä museon ovesta sisään ja toivoa, että aika hoitaisi.

Museossakaan mikään ei tule itsestään.

Tätä kutsutaan museopiireissä termeillä kokoelmapoliittinen ohjelma ja museon kokoelmien kartuttamisen strategia.

Mikä on museon tehtävä?

Museon johtokunnan asiantuntijajäsenen Ragni Reichardtin taidokkaalla opastuksella alkoi valjeta, mistä museotoiminnassa onkaan kyse. Se ei olekaan säiliö vanhoille tavaroille ja papereille! Museolla on sivistystoiminnallinen merkitys. Sen tehtävä on kertoa, mistä esiteltävässä asiassa on kyse, mistä se on tullut, mitä se on nyt ja mahdollisesti mihin se on menossa.

Museon ei tarvitse myöskään olla ikävän tylsä paikka, jossa mihinkään ei saa koskea, vaan parhaimmillaan museo tarjoaa tiedon ohella uusia elämyksiä, kokemuksia ja siellä voi vaikka pelata, tanssia tai leikkiä.

Näillä tiedoilla oli koko työryhmän helppo innostua. Asetimme tavoitteeksi, että Nuorisoseuramuseo uudistuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen mennessä kokonaisuudessaan, että uudessa näyttelyssä on mahdollisimman paljon osallistavia toimintoja, ja että työ tehdään perusteellisesti pohjatöitä unohtamatta.

Pohjatyöt haluttiin tehdä kunnolla Alkuvuosi 2015 meni rahoitushakemuksia kirjoittaessa. Museovirasto ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsivät 5500€ kumpikin eli yhteensä 11 000€. Avustukset mahdollistivat osa-aikaisen työntekijän palkkaamisen neljän kuukauden ajaksi. Hänen töihinsä kuului vanha näyttelyn purkaminen, luettelointi, diarisointi ja museon arkistomateriaalien, esineistön ja kirjaston pakkaaminen. Valokuvat jätettiin tietoisesti valtaosin tämän työn ulkopuolelle, koska niiden työstäminen olisi sitonut liikaa resursseja. Päätimme työstää ne museon kokoelmiin itsenäisenä kokonaisuutena myöhemmin.

tään ymmärsimme, että normaali elämä on hetkeksi peruttu – on vain museo.

Jälleen kerran todistettiin, että kovassa paineessa tehokkuus lisääntyy. Ryhmätyön edetessä saavutimme ajatustenlukutason, jolloin ilman suurempia selvityksiä

ryhmä toimii kirkkaana siintävän tavoitteen eteen, tunnistaen toinen toistensa kulloisenkin tehtävän vaiheen, tarjoten, pyytäen ja saaden tarvittaessa apua muilta ja ilman paniikkia. Ja valmista tuli!

Avajaisia vietettiin lauantaina 19.11.2016.

Suunnittelua, kantamista, rakentamista, siivoamista… ja avajaiset!

Keväällä 2016 aloitimme uuden perusnäyttelyn suunnittelun. Käsikirjoittajan rooli lankesi Ragnille ja tuottajan rooli Sannalle. Syksyllä työryhmään liittyivät Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijat Pinja Ketola, Binta Jabbi, Tuomas Haukka ja Santeri Norrbacka. Pinja suunnitteli museon uuden visuaalisen ilmeen. Koko tiimi kantoi tavaraa, esineitä ja kalustoa, rakensi, siivosi ja järjesti... Työtehtäviä oli lukemattomia ja viimeisen kahden viikon aikana viimeis-

”VIIMEISEN KAHDEN VIIKON AIKANA VIIMEISTÄÄN YMMÄRSIMME, ETTÄ NORMAALI ELÄMÄ ON HETKEKSI PERUTTU – ON VAIN MUSEO.”

Avajaisia juhlittiin 19.11.2016.

Nuorisoseuramuseon puuhatiimi poseeraa vuoden 1866 tyyliin. Alkuperäinen kuva on Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhlasta, jossa kansantanssia esitettiin Suomessa estradilla ensi kerran 5.2.1866. Ylh. vas. Pinja, Sanna, Santeri, Binta, edessä Ragni, Tuomas.

Alkuperäinen kuva: Museovirasto / C. A. Hård 1866

13

Astu sisään Nuorisoseuramuseoon Nuorisoseuramuseossa pääsee tutustumaan järjestömme jännittävään ja vaiherikkaaseen 135-vuotiaaseen historiaan.

Miten meistä tuli me?

Seurantalot Nuorisoseurantalot kätkevät seiniensä sisään tanssia, teatteria, urheilua, päätöksentekoa, tuhansia talkootyötunteja – tekemisen riemua.

Tutustu järjestöömme Nuorisoseura-lautapelin kautta. Kuka ehtii ensimmäisenä perustamaan Utsjoelle nuorisoseuran? Heitä noppaa ja astu seikkailuun!

Hyvä ihminen ja isänmaalle kelpo kansalainen – kansansivistystoiminta nuorisoseuroissa

Alkuaikoina nuorisoseuraliikkeen toiminnan painopiste oli aikakauden edistysseuroille ominaisesti kansanvalistustoiminnassa. Lukutuvat, teatteri- ja urheilutoiminta sekä iltamat tarjosivat nuorille toimintamuodot, joiden kautta oli mahdollista kehittää itseään, tulla hyväksi ihmiseksi ja kelvolliseksi kansalaiseksi. Nuorisoseuroissa järjestettiin alkeisopetusta kotiopintojen muodossa ja näistä muodostui pian opintokerhoja.

Istu pulpettiin ja kokeile käyttää helmitaulua. Mitä mahtoi ajatella nuori, joka oppi lukemaan ja kirjoittamaan nuorisoseurantalolla? Millaisia kirjoja nuoret lainasivat seurantalon kirjastosta?

Kurkistus kulisseihin – teatteritoiminta nuorisoseurassa

positiivisesti myös esitysten laatuun.

1960-luvulle tultaessa alettiin kehittää myös lasten ja nuorten teatteritoimintaa.

Astu lavalle ja kokeile näyttelemistä.

Tarjolla on näytelmiä jokaiseen makuun.

Jos et halua näytellä, voit aina laulaa!

Meidän museossa saa esiintyä.

Mens sana in corpore sano – terve sielu terveessä ruumiissa Urheilu oli nivoutunut kansalaiskasvatuksen kanssa yhteen jo nuorisoseuraliikkeen alkuajoista lähtien. Nuorisoseuroissa, vapaapalokunnissa, raittius- ja työväenyhdistyksissä toteutettiin 1880-luvulta alkaen sivistyneistön kasvatusihannetta – ihmisen henkisen ja fyysisen kehityksen sopusointua.

Kokeile kaverin kanssa ihmispyramidia. Meidän museossa saa kilvoitella itsensä kanssa!

Jalalla koreasti – kansantanssitoiminta nuorisoseuroissa Tanssiminen on ollut alusta asti nuorisoseurojen yksi toimintamuodoista.

Ensimmäisen nuorisoseuran – Kauhavan Nuorisoliiton – ohjelmanjulistuksessa seuran tarkoitukseksi määriteltiin: ”edistää kaikin tavoin nuorison sivistystyötä niin hyvin seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastoilla kuin tanssihuveilla, puheilla ja esitelmillä.” Kansantanssi vakiintui osaksi nuorisoseurojen toimintaa ja on nuorisoseurojen suurin harrastusmuoto 2010-luvulla.

QR-koodin takaa löytyy ohjeet Tikkuristi-tanssiin. Laita jalat liikkeelle ja opettele uusi tanssi! Museossamme saa tanssia.

Haluatko kuulla lisää? Jos vastauksesi on kyllä, niin tule Laihialle Nuorisoseuramuseoon!

Näytelmätoiminta saavutti nuorisoseuroissa suuren suosion heti alkuvuosista lähtien. Teatteritoiminta on ollut alusta lähtien nuorisoseuroissa vilkasta ja nuorisoseuroissa saattoi olla parhaimmillaan kuusi näytelmää vuodessa. Tultaessa 1950-luvulle tahti hiljeni vaikuttaen

Suomen Nuorisoseuramuseoyhdistyksen johtokunta: Tuomas Koivuniemi, puheenjohtaja Ragni Reichardt, museoalan asiantuntijuus Sanna Paloniemi, sihteeri Tuula Honkaniemi, Laihian ns Tiina Jaakkola, Nilsiä Ilmari Karhu, Isokyrö Jorma Aro, Seinäjoki

Suomen Nuorisoseuramuseo esittelee nuorisoseuratoimintaa valtakunnallisesti.

Se on toiminut vuodesta 2000 lähtien ja sijaitsee Laihian Nuorisoseurantalolla osoitteessa Alkiontie 6. Vanha nuorisoseurantalo paloi v. 1994 ja uusi valmistui v. 1996. Uuteen taloon suunniteltiin ja rakennettiin myös museotila.

Sukella virtuaalimuseoon!

Nuorisoseuramuseon näyttelyyn voi tutustua mistä maailmankolkasta vain, sillä saatavilla on myös älypuhelimeen ladattava virtuaalinen matkaopas.

Toimi näin: »» Lataa izi.TRAVEL-sovellus ilmaiseksi Play Storesta tai App Storesta. »» Syötä hakukenttään ”Nuorisoseuramuseo” ja astu virtuaalimuseoon. »» Selaile, lue, katsele ja kuuntele – koe järjestömme vaiheet kotisohvaltasi!

Tammikuun lopulla tilattavissa on myös kiertonäyttely postimaksun hinnalla lainaan vaikkapa oman nuorisoseurasi tapahtumaan! Seuraa tiedotusta aiheesta osoitteessa nuorisoseurat.fi.

14

Lyhyesti Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä Mikkelin Kalevankankaalle nousevan suurhallin peruskivi muurattiin 28.11. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa oli mukana juhlallisuuksissa, sillä hän kuuluu suurhallin rakennuttajatahon hallitukseen. Suomen Nuorisoseurat on mukana hankkeessa omistamansa Suomen Nuoriso-opiston kautta. ”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, kommentoi Kalliomaa.

Alkusyksystä käynnistynyt Saimaa Stadiumin rakentaminen kestää keväälle 2018 asti, jolloin rakennuksen on tarkoitus olla käyttövalmiina. Erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva halli tulee täydentämään Kalevankankaan monipuolista liikunta-, urheilu- ja tapahtumatarjontaa. Kalliomaalla on jo visioita siitä, mitä mahdollisuuksia uusi halli tuo nuorisoseurajärjestölle. ”Valmistuttuaan Saimaa Stadiumi avaa nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin.” Kalliomaa hehkuttaa. ”Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Saimaa Stadiumi tarjoaa kaikki palvelut, mitä onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan.” ”Mikkelin monitoimihallissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty koulutuksen ja tutkimustoiminnan tarpeet, yritystoiminnan mahdollisuudet sekä kuntien vastuu kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sanoo muuraamiseen osallistunut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Monitoimihallin rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa osakeyhtiö, jonka muodostavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Rakentamisen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu valtiolta liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta vajaat miljoona euroa.

Hannu Huikuri eläkkeelle Hämeen Nuorisoseurain Liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Hannu Huikuri siirtyi hyvin ansaitulle eläkkeelle viime kesänä. Eläkkeellejäämisjuhlia vietettiin lokakuussa Hannun kotiseurassa Kuorevedellä. Lähes neljäkymmenvuotisen toiminnanjohtajauran tehnyt Huikuri tunnetaan itsekasvatuksen ja nuorisoseura-aatteen puolestapuhujana.

Artturi Leinosen Seuran johtoon Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran puheenjohtajana, nuorisoseuravaikuttajana ja näytelmäkirjailijanakin tunnetun professori Artturi Leinosen elämäntyötä vaaliva Artturi Leinosen Seura sai uuden johdon marraskuussa Seinäjoella.

Puheenjohtajaksi valittiin päätoimittaja-toimitusjohtaja Tuomas Koivuniemi.

Varapuheenjohtajana toimii kansanedustaja Antti Kurvinen ja sihteerinä Maaria Koivula-Talkkari. Kurvinen ja Koivula-Talkkari ovat kummatkin Ylihärmän Nuorisoseuran aktiiveja.

Kaustisen pelimanniilmoittautuminen auki Vuonna 2017 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 50. kerran 10.–16.7.

Samana vuonna Suomi juhlii 100-vuotissyntymäpäiviään. Juhlakulttuurista ammennetaan myös juhlavuoden teema Pidot. Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaalipassi sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta. Esiintyjäryhmät voivat ilmoittautua mukaan juhlien kotisivuilla. Ensimmäinen ilmoittautumiskausi on 1.11.2016–31.1.2017. Toinen, täydentävä ilmoittautumiskausi on 1.2.–30.3.2017. www.kaustinen.net

Hämeestä ja Etelä-Hämeestä aluetoimistot Hämeen Nuorisoseurain Liitto ja Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen Liitto ovat päättäneet syyskokouksissaan liittyä Suomen Nuorisoseurojen aluetoimistoiksi. Yhdistymisellä pyritään entistä paremmin palvelemaan jäsenseuroja ja kehittämään näiden toimintaa alueilla.

Koulutus järjestetään: 27.-28.1.2017 Jyväskylässä Rantasipi Laajavuoressa.

Koulutus sisältää:

Hae mukaan ensimmäiseen Folkvirtaa -ohjaajakoulutukseen!

Folkvirtaa on veteen suunniteltu tanssitunti, joka ammentaa liikekielensä suomalaisesta kansantanssista. Musiikkina käytetään suomalaista kansanmusiikkia.

• Allasaikaa 1,5h • Teoriaa ja kuivaharjoittelua 9h • Ohjaajalisenssi vuodeksi • Lounas molempina päivinä ja päiväkahvit lauantaina

Vesi on elementtinä lempeä, mutta tarjoaa hyvän vastuksen. Vesi mahdollistaa tanssista nauttimisen tunteen kaikille, mutta myös nivelvaivaisille, liikuntarajoitteisille ja ylipainoisille. Veden vastus pakottaa aktivoimaan kehon lihaksia, keskivartalolihakset liikkeen tueksi ja raajojen lihakset saavat lempeän painon auttaen lihasta jäntevöitymään. Keskivartalonlihasten vahvistaminen auttaa myös kuivalla maalla pitämään vartaloa kannatettuna ja näin ollen selkä ja hartiavaivat vähenevät.

Koulutuksen hinta:

Folkvirtaa eroaa muista vesijumpista siksi, että tuokiossa pyritään tanssillisuuteen, liikkeiden virtaavuuteen ilman, että käytäisiin tietoisesti eri lihasryhmiä läpi. Folkvirtaa tarjoaa 30-45min elämyksen vedessä.

80€

Lisätietoja:

Katariina Hiukka katariina@tanssikoulupilke.fi p. 040 585 39 49

Hae mukaan pilottikoulutukseen 12.1. mennessä osoitteeseen katariina@tanssikoulupilke.fi, kerro meille vapaamuotoisesti harrastustaustasi ja miksi sinusta tulisi hyvä pilottiohjaaja Folkvirtaa –konseptiin.

Ilmoitamme pilottikoulutukseen valituille 15.1. mennessä.

Mukaan mahtuu 10 koulutettavaa.

15

Hollo & Martta: Kazakstanilainen tanssi on näyttävää ja puvut koreita Teksti: Petri Görman Kansainvälisten ryhmien kutsuminen festivaaleille Suomeen on

saa, ilmavaa ja näyttävää. Siihen kuuluvat myös erityisen näyttä-

tarkkaa hommaa. Yksi vuoden 2016 Hollo & Martta -festivaalin

vät kansallispuvut.

kansainvälisistä esiintyjistä oli Kapshag Kazakstanista. Festivaalin päällikkö Aimo Hentinen oli valintaansa äärimmäisen tyytyväinen. ”Eksotiikka ja perinteiden erilaisuus olivat nyt voimakkaasti läsnä ja se kiinnosti suurta yleisöä”, Hentinen kuvailee.

Seda Barigova on harrastanut kansantanssia yhdeksän vuotta. ”Tällaisilla festivaaleilla on mukava tavata saman lajin harrastajia eri puolilta maailmaa”, Barigova kertoo. ”Olen viihtynyt hyvin

Pitkäaikainen kokemus on antanut Hentiselle varmuutta ulkomaalaisten vierailijaryhmien valinnassa. Festivaalipäällikkö myöntää, että on vaikea löytää joka vuosi valovoimaisia esiintyjiä, mutta nyt valinta oli täydellinen.

täällä. Oli hauska nähdä, että tänä aamuna maassa oli jo lunta.”

Omirbay Aitmukhametin kansanmusiikkiharrastus on vienyt hänet Bulgariaan ja Turkkiin – ja nyt pohjoiseen Suomeen. ”Olen soittanut dombraa kuusi vuotta tämän tanssiryhmän taustalla. Aloitin soittoharrastuksen jo viisivuotiaana”, Aitmuk-

Kansainväliset yhteydet johtavat kutsuun

hamet kertoo.

”Tapasimme Aimo Hentisen kaksi vuotta sitten Turkissa TRT-fes-

Katse vuodessa 2017

tivaaleilla ja hän ihastui Kapshag-ryhmän esitykseen. Hän kutsui

Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Hollo & Martta -festivaalin tee-

meidät silloin seuraaville lasten ja nuorten Hollo ja Martta -festi-

mana suomalais-ugrilainen kansantanssiperinne.

vaaleille”, ryhmän johtaja Fardeyew Talgat kertoo.

”Tätä teemaa on käsitelty paljon ja monesta eri näkökulmasta.

Kazakstanilaisten kansantanssien taustalla on aina jokin

Se on myös haaste meille”, Hentinen kertoo.

tarina ja sitä yleensä säestetään dombralla, joka on pitkäkau-

Hollo & Martta järjestetään seuraavan kerran 29.10.–5.11.2017.

lainen luuttua muistuttava kielisoitin. Tanssi puolestaan on eloi-

Sitä ennen on myös Hollo & Martta -talvifestivaali 11.–15.01.2017.

Pohjois-Pohjanmaalla juhlittiin 110-vuoden taivalta Teksti ja kuva: Tuomas Koivuniemi

Hanna Poikelan ohjaama Oulunsalon Nuorisoseuran lasten kansantanssiryhmä Kikatus esiintyi Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton 110-vuotisjuhlassa.

Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto juhlisti 110-vuotistaivaltaan lokakuun alussa Oulunsuun Pirtillä.

Sali oli täpötäynnä. Ohjelmassa oli mm. keskusseuran puheenjohtaja Heikki Saarelan avaussanat ja historiakatsaus, Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit Oulusta, liminkalaisen Matti Kamulan runonlausuntaa, kahdenkymmenen nuoren Oulun Tyypit -sekakuoro ja Oulunsalon Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Kikatus. Nuorisoseuraliikkeen kasvatti ja Oulun kaupunginhallituksen puheen-

RAMPPIKUUME tulee taas – hae katselmukseen!

Harrastajateatterikesän kuulumisia Hakevien ryhmien toiveesta ja Jyväskylän Kesän ajankohdan siirtymisestä johtuen myös Harrastajateatterikesä siirtää aikatauluaan. Seuraava tapahtuma järjestetään Jyväskylän kaupunginteatterilla 18.–20.8.2017. Haku festivaalin ohjelmistoon on auki 9.1.–20.2.2017. Ohjelmiston valitsee YTM, käsikirjoittaja, kirjailija ja ohjaaja Anne Prokofjeff. www.harrastajateatterikesa.fi

VALTAKUNNALLISET .. ..

NUORISOTEATTERIPAIVAT .. ..

21. 23.4.2017 KANKAANPAA

PICTURE COURTESY OF TOOKAPIC.COM

I

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestetään 21.–23.4.2017 Kankaanpäässä. 13-20 -vuotiaille teatterinharrastajille suunnattu tapahtuma koostuu koulutuspajoista sekä esityskatselmuksesta.

Katselmukseen valitaan 6–9 esitystä. Katselmusesitykset saavat tapahtumassa palautteen ammattilaisista koostuvalta raadilta.

Haku katselmukseen tapahtuu lähettämällä videoitu esitys esiraadin katsottavaksi.

Esityksen ei tarvitse olla hakuvaiheessa vielä valmis, mutta hakutallenteesta tulee kuitenkin hahmottua esityksen rakenne tai kokonaisuus.

Hakutallenteen voi lähettää postitse tai ladata sähköiseen palveluun, josta se on helposti katsottavissa. Esitystallenteen mukaan liitetään hakulomake täytettynä. Hakulomake löytyy Ramppikuumeen nettisivuilta.

Haku katselmukseen päättyy 24.2.2017!

Työpajailmoittautumiset voi tehdä 6.–31.3.2017.

Lue lisää: www.ramppikuume.net

johtaja Riikka Moilanen välitti vahvan kiitoksen seuran panostuksesta alueen kulttuuri- ja nuorisotyöhön. Moilasen mukaan pohjoispohjalainen nuorisoseuratyö on ollut tärkeässä roolissa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin muun muassa iltapäiväkerhotyössä, kulttuurin ja paikallisen identiteetin säilyttämisessä ja eteenpäin viemisessä.

Keskusseuran juhlan juontajana toimi toiminnanjohtaja Timo Nevanperä.

KANKAANPÄÄN

NUORISOSEURA RY

WWW. RAMPPIKUUME.NET

Kuva: Eija Jokilahti

16

Kaustisen Nuorisoseura kulttuuriperinnön vaalijana "Olisipa Liisi-mummu tämän nähäny" Teksti: Marika Timonen & Päivi Hoppu Kuva: Petri Kivinen

Pispalan Sottiisin pääjuhla järjestettiin kesäkuisena lauantai-iltana Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Samalla juhlittiin 150-vuotiasta esitysmuotoista kansantanssia. Pääjuhlan Riemua! – Hyppyä ja Hypetystä -teoksessa oli mukana toista tuhatta tanssijaa, soittajaa, laulajaa ja näyttelijää – vauvasta vaariin ympäri Suomen maan. Kokonaisuus muodostui tansseista lännestä itään ja etelästä pohjoiseen.

Saatuamme yhteydenoton Kaustisen Nuorisoseuraan koskien mahdollisuuttamme toteuttaa yksi Kansantanssin Riemuvuoden pääjuhlan Riemua! -produktion aluekokonaisuuksista otimme sen vastaan kunnia-asiana. Kokonaisuutemme esittelisi länsisuomalaista tanssiperinnettä Purppurin keinoin.

Aiempaa kokemusta tässä mittakaavassa tehtävästä yhteisohjelmanumerosta meillä ei ollut ja omaan keskipohjalaiseen tyyliimme ensireaktio oli lähes kauhistunut. Mekö muka? Olisiko meistä harrastuspohjalta tekemään onnistunutta ja tarpeeksi tyylikästä kokonaisuutta näin tärkeään juttuun? Pian ajatus kääntyi ymmärrykseksi siitä, että tämä on upea mahdollisuus saada olla mukana näin suuressa ja tärkeässä kokonaisuudessa.

Vieläpä, kun pääsisimme esittelemään omaa rikasta kulttuuriperintöämme.

Kansantanssitaustani on Kaustisen Nuorisoseuran vuonna 1985 perustetussa Ottosten kansantanssitoiminnassa.

Ohjaustyötä minulla on takanani reilut 20 vuotta. Omat juureni kaustislaiseen kansantanssiin ovat kuitenkin paljon kauempana, sillä isovaarini Santeri Isokangas oli vankkumaton Purppurin ihailija, vaalija ja säilyttäjä. Vähitellen koimme sisareni Miian kanssa, että meillä on velvollisuus lähteä viemään omaa perintöämme valtakunnalliselle kansantanssin näyttämölle.

Kun saimme vielä Petri Hopun taustatueksemme, emmehän voineet kieltäytyä.

Haasteena oli miettiä, miten saada esille 10 minuutissa Purppurin henki niin, että kokonaisuus ei olisi vain toinen toisensa perään laitettuja vuoroja, vaan se välittäisi niitä tunnelmia ja sitä henkeä, mikä meidän mielestämme Purppuriin sekä hääperinteeseen liittyy. Olemalla samalla mielenkiintoinen sekä tanssijalle

että katsojalle. Miian ottaessa koreografisen vastuun minä toimin hänen oikeana kätenään.

Projekti tuotti meille useita merkityksellisiä asioita, kuten yhteistyön Ison-Tanhuujien ja Väkitukon kanssa, kulttuuriperinnön siirtäminen Ottosten uusille nuorille sukupolville ja se, että pääsimme esittämään meille rakkainta tanssia muulle kansantanssiväelle ympäri Suomen. Tekijöinä koimme alusta asti, että yhteisohjelman tekeminen on meille ”kerran elämässä” -mahdollisuus ja varsinkin Purppurin tuominen tällaiselle estradille. Pääjuhlan upeat puitteet sekä tunnelma oli jotain sellaista, mikä jää mieliin vielä vuosiksi eteenpäin muiden hienojen kokemusten jo himmetessä.

Oma verenperintö nousi meille sisareni kanssa tässä prosessissa todella tärkeäksi, sillä mummumme oli isänsä Santerin perinnön mukaan Purppurin suuri ihailija.

Purpuri (purppuri) on moniosainen tanssisarja, joka yleistyi Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Sitä tanssittiin erityisesti Länsi-Uudellamaalla, Hämeessä, Satakunnassa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Purpurissa kansanomaiset kontra- eli ryhmätanssit saavuttivat huippunsa. Purpurin osia ovat esim. marssi, fikuleeri, ristaus, ulosajo ja härsy.

Hän kannusti meitä aina sitä tanssimaan ja opettamaan nuoremmille. Kun Morsiustaivhan alla -kokonaisuus alkoi sadan Purppurin tanssijan astellessa Aloitusmarssin tahdissa näyttämölle, olivat omat tuntemukseni häkeltyneet. Siinä hetkessä intohimoisen nuorisoseuralaisen, kaustislaisen ja perinteen vaalijan silmäkulma kyllä kostui ja tuntui, että sukupolvien ketjussa on kuljettu aika pitkä matka. Mieleeni hiipi ajatus: "olisipa Liisi-mummu tämän nähäny".

Marika Timonen

17

Teatteri

Koulutusta tositarkoituksella: Teattereiden speed dating Kuvitus: Emmi Uusitalo

jen teatterin Nuorisoseurao teatteritoimijoiden sj osaamiskeskupaamiset tukena! ta teatteri i/ f . t a r u e s o is www.nuor

Opintokeskus K yhteisöllisestäansalaisfoorumin op apua uuden aloitintoryhmästä tam www.kansalaisfo iseen! orumi.fi

eatteriliitosta, t a j ta s a r r a H an Suomen ntisuunnitelmaja oi in k k r a m a u p a nistämiseen projektin käyisn ointiin organ www.shtl.fi

Teatterilaivalla 1.–2.10.2016 deitattiin teatteriväkeä tositarkoituksella. Tavoitteena oli löytää täydellinen koulutusmatch. Ja johan kipinää iskikin teatteriryhmien kaipuiden ja rakkaudenkipeiden kouluttajien välillä! Ryhmillämme on käytettävissä parhaat tukipalvelut maailmassa, tositarkoituksella koulutusten puolesta. Pyydä sinäkin rohkeasti apua!

Uusia nuorten näytelmiä tarjolla Suomen Nuorisoseurat järjesti vuosina 2015–2016 monivaiheisen WhatsUpp? – nuorten näytelmäkirjoituskilpailun. Kilpailun aiheena oli kohtaaminen, ja sillä haettiin uusia alle 29-vuotiaiden nuorten kirjoittamia tekstejä.

Nyt kilpailun parhaimmisto on nyt kasattu yksiin kansiin.

WhatsUpp? – nuorten näytelmäkirjoituskilpailun näytelmät ovat vapaasti käytettävissä kaikille nuorisoseu-

rojen jäsenteattereille sekä oppilaitoksille vuoden 2017 loppuu. Tämän jälkeen näytelmät avautuvat kaikille teattereille ja näytelmien oikeudet palautuvat kirjoittajille.

Kirjaa voi tilata Nuorisoseurojen Puodista puoti.nuorisoseurat.fi.

kannet.indd 1

15.9.2016 8:17:48

18

Teatterin sulatusuunissa Teksti ja kuvat: Sanna Roininen

Kulttuurituottajaopiskelija Sanna Roininen tekee työharjoittelua Suomen Nuorisoseuroille ja tutustui Teatterilaivaan kameran linssin läpi.

Arvon terminaalin valaistukselle sopivia asetuksia järjestelmäkamerasta. Teatterilaiva 2016 on juuri starttaamassa. Ohitseni vilistää teatteriagentteja, nuorisoseuralaisia sekä näyttelijöitä. Punanenäinen klovnimaskotti Tirehtööri Björn pyörittelee käsissään ilmapallopötköjä ympärillään lapsilauma, jolla on vahvoja visioita ilmapalloeläinten toteutuksesta. ”Varoitan teitä etukäteen siitä, että kaikki eläimet näyttävät sitten koirilta”, Björn huudahtaa.

Matkustajia valuu lähtöselvitykseen, ja odotustilassa teatteriagentit houkuttelevat osallistujia avoimiin improtreeneihin. Joukko hilpeitä teatterin harrastajia

kokoontuu piiriin ja uppoutuu improvisaation maailmaan. Odottelu ei pääse tuskastuttamaan.

Laivan lähdettyä satamasta risteilyohjelman alkamista ei tarvitse kauaa odotella. Teatterilaiva on lastattu toisistaan poikkeavilla esityksillä, jotka herättävät väreilyä katsojan tunneskaalan kaikissa ääripisteissä. Kiertelen pitkin laivaa tunnelmoiden ja kuvaillen vastaantulevia ihmisiä. Olen harrastanut teatteria itsekin vuosia ja tiedän, että teatteri-ihmiset ovat aivan oma lukunsa. He ovat avoimia, välittömiä ja välillä autuaan pihalla. Nauru ja ilo kaikuu pitkin laivan käytäviä.

”TEATTERILAIVAN ESITYKSET HERÄTTÄVÄT VÄREILYÄ KATSOJAN TUNNESKAALAN KAIKISSA ÄÄRIPISTEISSÄ.”

öpajan. yöhön liittyvän ty

näyttelijänt ja Eric Barco veti Näyttelijäopiskeli

Sunnuntain pubivisa keräsi teatterilaivalaiset yhteen.

Sunnuntain teatteriaiheinen Pubivisa virittää teatterilaivalaiset samalle taajuudelle. Yhteenkuuluvuuden tunne on käsin kosketeltavissa. Todellinen loppuilotulitus, Improfinaali, sanoittaa päässäni kelluneet epämääräiset ajatuksen riekaleet yhdeksi oivallukseksi: teatteri on laajempi käsitys kuin laitos, joka tuottaa esityksiä katsojille.

Se on mielentila, tapa suhtautua ympäröivään maailmaan. Taito ymmärtää muita ihmisiä. Taito kokea hetki täysivaltaisesti, jolloin taiteilija on vain suodatin tiedostamattoman ja näkyvän maailman välillä.

19

Seurantalot

Syntymäpäivät seurantalolla Teksti ja kuvat: Pirita Laiho

Mitä tulee mieleen lasten synttäreistä? Melua, meininkiä, sotkua, poppareita pitkin lattioita, iloisia kiljahduksia, lahjapapereita, ongintaa, juoksua, riehakasta touhuamista! Kuka haluaa pitää synttärit kotona tämän kuvauksen jälkeen? Ei hätää, nuorisoseurantalot ovat kuin tehtyjä lasten synttärikutsuille. On tilaa liikkua isossa salissa, kahvioon mahtuu isompikin porukka syömään yhtä aikaa eikä koko ajan tarvitse pelätä, että ahtaudessa jotain menee rikki. Ja mikä parasta, koti säilyy siistinä. Isot tilat on paljon helpompi siivota kuin oma koti.

Seurantalo kuin tehty lastenkutsuja varten Lasten synttärit ovat täynnä jännitystä ja energiaa pursuavia lapsia. Yleensä synttärit kestävät pari tuntia tai valmisteluineen ja siivouksineen enintään neljä. Näin synttärit onnistuvat viikonlopun lisäksi myös arki-iltana, mikäli talolla ei ole muuta toimintaa.

Lasten juhliin kannattaa ottaa koko talo käyttöön.

Mikäli seurantalolta löytyy esimerkiksi puvustoa, jossa on erilaisia hattuja, peruukkeja ja laseja, voi niitä antaa juhlijoiden käyttöön. Tai saliin voi rakentaa pienen temppuradan, jossa ryömitään tuolien alta, heitetään paperista tehtyä lumipalloa sankoon tai yritetään saada aasin häntä paikoilleen. Usein myös musiikki ja tanssiminen ovat lapsista hauskaa, joten pieni disco onnistuu myös helposti seurantalon salissa. Tilaa on kaikille vaikka tanssikilpailuun tai limbokisaan. Lasten suosikki on myös

tuolileikki, jonka voi toteuttaa myös lattialle asetetuilla papereilla. Tehtävänä on tanssia ympäri ja kun musiikki pysähtyy, jokainen rynnistää vapaana olevalle tuolille tai paperille.

Hyvällä säällä myös seuratalon pihalla voi järjestää vaikka minkälaisia leikkejä ja pelejä tai vaikka nurkkajussia talon ympäri.

Muista sopia säännöistä ja siivouksesta Kun vuokraat seurantaloa lasten synttäreille, on vuokraehdot ja siivousjutut hyvä käydä läpi vuokraajan kanssa hyvissä ajoin ennakolta. Lisäksi on hyvä käydä läpi, mihin tiloihin saa mennä ja mitä välineitä voi lainata. Ja tietysti muistuttaa välineiden palauttamisesta samoille paikoille juhlien jälkeen. Välineistä kannattaa ottaa valokuvat ja

laittaa ne vaikka kyseisten kaappien oviin, niin välineet on helpompi palauttaa paikoilleen.

Monninkylän Nuorisoseuralla jopa 100 lastenkutsut vuodessa Monninkylän Nuorisoseurassa Uudellamaalla on jo vuosia vuokrattu taloa lasten synttäreiden käyttöön. Heillä on myös pienimuotoinen tarvikevarasto lasten teemakutsuja varten. On prinsessajuhlia, merirosvoja, autoja, poneja jne. Jo pienellä koristelulla tilasta saa lapsille tosi juhlavan ja kivan. Parhaillaan taloa on vuokrattu synttäreille 100 kertaa vuoden aikana. Siitähän syntyy 1000 erilaista lasten tarinaa omista ja kaverien syntymäpäivistä. Tulevana vuonna myös näillä juhlilla voi osallistua nuorisoseurojen Suomi 100 -hankkeeseen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa. Järjestäkää lasten juhlat seurantalolla ja pyytäkää lapsia kirjoittamaan synttäritarinat!

20

Ohjaajan sivu Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää.

Kuusi mahdotonta asiaa ennen aamiaista ”Mutta koetapa uskoa tätä: Minä olen täsmälleen satayksi vuotta, viisi kuukautta ja yhden päivän vanha”. ”Sitä minä en voi uskoa!” sanoi Alice. ”Etkö?” säälitteli kuningatar. ”Yritä uudestaan: vedä syvään henkeä ja pane silmät kiinni.”

Alice nauroi. “Ei kannata yrittää, ei mahdottomia asioita voi uskoa.”

“Et ole tainnut paljoa harjoitella”, sanoi kuningatar. “Sinun iässäsi minä harjoittelin sitä puoli tuntia joka päivä. Jaa jaa, joskus minun on onnistunut uskoa jopa kuusi mahdotonta asiaa ennen aamiaista.

– Katkelma kirjasta Lewis Carroll: Alice Peilintakamaassa, Wsoy 2010 Viestinnän ihmisten on jatkuvasti keksittävä hauskaa, tunteita herättävää tai mielen-

kiintoista sisältöä – siis lähes mahdottomia asioita! ”Mutta mahtavia aiheitahan on nuorisoseuroissa vaikka millä mitalla!” saatat ajatella. Ja se on totta! Mutta miten niistä kertoa aina uudella, hauskalla tavalla?

Miten keksiä aina uusi näkökulma? Minkälaisen kuvan valitsen ja mistä sen löydän?

Mitkä sanat valitsen, jotta lukijat koukuttuvat? Ja näitä asioita on keksittävä joka päivä monta. Ja on uskottava omiin sanoihinsa, muuten niitä ei pysty viemään eteenpäin Päätän kokeilla Valkoisen kuningattaren taktiikkaa. Vedän syvään henkeä ja suljen silmäni. ”Uskon, että huomenna olen tuotteliaampi, koska ehdin siivota työpöytäni”.

Plaah… ”Uskon, että tästä lehdestä saan paljon palautetta (aura.piha@nuorisoseurat.fi, vink, vink).” Vähän parempi.

”Uskon, että ensi vuonna jäsenseurat oikein kisailevat, kuka saa julkaista oman juttunsa Nuorisoseuralehdessä!”. Lämpenee. Tämähän on kivaa. :) ”Uskon, että viiden vuoden päästä kaikki suomalaiset tietävät nuorisoseuroista!” ”Uskon, että jonain päivänä pääsen kymmenessä minuutissa Rovaniemelle kirjoittamaan lehtijuttua!” ”Uskon, että jonain päivänä paperilehdessä on liikkuvaa kuvaa, niin kuin Harry Potterissa!”

Vaatii selvästi päivittäistä harjoittelua.

Huh, kaamea nälkä. Vihdoin saa aamupalaa.

Aura Piha

Hyvät Hermanskat ja Hermannit kautta maan.

Vuosi on vierähtänyt lopuilleen, talvikin tuli. On korkea aika kutsua teidät

Vuoden 2017 valtakunnallisille H-kiltapäiville H-kiltapäivät pidetään Uudellamaalla Nurmijärven maisemissa 8.–9.4.2017. Kiltakokous ja majoitus tapahtuu Kokoushotelli Kiljavanrannassa. Lauantain iltajuhla pidetään Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinelassa. Sunnuntaina käydään Nurmijärven pääkirkossa, sankarihaudalla ja kiertoajelulla. Tarkempia tietoja tulee ensi vuoden ensimmäisessä Nuorisoseuralehdessä.

Laita päivä kalenteriisi ja muistikoteloon.

Valtakunnallinen H-kiltaneuvosto toivottaa kaikille nuorisoseuralaisille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

21

Ohjaajan sivu

Lapset ja nuoret pääsevät tapahtumatuottajiksi Suomen juhlavuoden kunniaksi 100 tapahtumaa 1000 tarinaa on Suomen Nuorisoseurojen tapa juhlia satavuotiasta Suomea. Lapset ja nuoret pääsevät järjestämään tapahtumia ja kertomaan tarinoita Suomestaan. Tapahtuman sisältö on ryhmän vapaasti valittavissa, se voi olla esimerkiksi tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus.

Tapahtuman on oltava yleisölle avoin. Toteuttamiseen tarvitaan vähintään neljä alle 29-vuotiasta lasta tai nuorta sekä yksi täysi-ikäinen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi kerho-ohjaaja.

Suomen Nuorisoseurat jakaa 100–500 € arvoisia avustuspaketteja tapahtumia järjestäville ryhmille sekä käytännön vinkkejä. Tapahtuma-avustuksia voi hakea osoitteessa www.1000tarinaa.fi. Vuoden 2017 ensimmäinen avustushakuaika on tammikuu ja sen jälkeen kahden kuukauden välein. Viimeinen hakuaika on marraskuu 2017. Avustuspäätökset tehdään hakemusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Tapahtumien järjestämisen lisäksi Suomen Nuorisoseurat kerää tarinoita lapsilta ja nuorilta. Tarinoita kerätään tammikuussa avattavaan nettiportaaliin, jonne niitä voi käydä lähettämässä vapaasti. Tarina voi olla perinteinen kerronnallinen teksti, mutta se voi olla myös esimerkiksi piirros, patsas, kollaasi, runo, laulu, haastatteluvideo tai pienoiselokuva. Tarinat muodostavat kokonaiskuvan siitä, miten lapset ja nuoret kokevat Suomen vuonna 2017.

Radan ensimmäisellä pisteellä heitellään ilmaan ideoita. Villeimmätkin unelmat saa päästää valloilleen. Niiden joukosta valitaan yksi tapahtumaidea, jolle keksitään nimi. Se sekä ryhmän jäsenten nimet kirjataan kartongille.

Toisella pisteellä aletaan pureskella edellisellä pisteellä keksittyä ideaa tarkemmin – kuka tekee mitäkin, mistä tapahtumassa on kyse, missä ja milloin se pidettäisiin? Ideaa tarkennetaan kartongille piirtämällä ja kirjoittamalla.

MilLaisen tapahtuman haluatTe järjestää?

HulLut ideat kehiin!

Nuorisoseurat tarjoaa erilaisia menetelmiä tapahtumien suunnittelun ja tarinoiden keräämisen tueksi.

Katso vinkit ja menetelmät www.1000tarinaa.fi

TuUmasta toimeEn! Mitä sielLä tehdään?

MisSä? MilLoin?

1

2 Hae avustusta!

Tapahtuman suunnittelurata Erityisesti lapsiryhmiä varten suunniteltu tapahtuman suunnittelurata auttaa lapsia hahmottamaan mistä tapahtuman tuottamisessa on kyse. Radan voi toteuttaa joko yhtenä päivänä tai jakaa useammalle kerhokerralle, jolloin yksittäisiin osa-alueisiin voidaan perehtyä huolellisemmin. Rata toimii siis paitsi ideoinnin tukena, myös työkaluna esimerkiksi tuotantosuunnitelman laatimiseen.

Kolmas piste syventää suunnittelua. Mietitään esimerkiksi tapahtuman kustannuksia ja sitä, kuinka paljon Nuorisoseuroilta haetaan avustusta.

Neljännellä pisteellä lapset pääsevät joko tekemään tapahtumajulisteen tai simuloimaan tapahtuman.

Lopuksi kartongille syntynyt tapahtumaidea ripustetaan muiden nähtäville.

Lisää materiaalia tapahtumien ideointia ja suunnittelua varten on saatavilla vuodenvaihteen jälkeen osoitteessa www.1000tarinaa.fi.

3

Tapahtumapäivä

4

5 Miten meni?

Oliko kivaA?

KerRo meilLe tarinasi!

www.1000tarinaa.fi

Hankkeen lasten flyeri toimii aarrekarttana tapahtuman suunnittelulle.

22

Dääns-leiri 2016!

Olen Sonja. Asun Jyväskylässä ja tanssin Ison Tanhuujien Pauha-ryhmässä. Meitä on 10 tyttöä ja meitä ohjaa Paula Kettu. Dääns-leiri oli Kaustisella syys-lokakuussa ja sille osallistui noin 150 lasta ja nuorta. Leiriläisiä ohjasi Tuomas, Teemu, Kaisa ja Eetu. Valitettavasti alun perin yksi ohjaajista, Susku, ei päässyt ja hänen tilalle tuli Eetu, mutta oli Eetukin mukava.

Leiri alkoi perjantaina, jolloin otimme jo parit tanssiaskeleet Eetun ja Tuomaksen johdolla ja opettelimme oman salaisen käsitervehdyksen. Kokoonnuimme kaikki yhdessä urheilutalolle, jossa tutustuimme toisiimme.

Teimme noin 150 ihmisen liukuhihnan eli menimme lattialle makaamaan ja pyörimme. Leiriläinen Ella pyöri kaikkien päältä ja pääsi lopulta loppuun ja se oli hienon näköistä!

Lauantaina oli erilaisia tanssipajoja, muun muassa hip hoppia. Sitä opetti meille oululainen Teemu. Opettelimme rytmejä ja tanssimme vanhojen hip hop -musiikkien tahtiin. Ennen musiikki oli ollut yksinkertaisempaa ja oli parempi päästä rytmiin kiinni. Teemu kertoi hip hopin historiasta. Kovinkaan moni ryhmästäni ei ollut tanssinut hip hoppia, mutta Teemu oli kannustava ja varmasti jokainen oppi jotain.

Lauantaina tanssimme myös Tuomaksen johdolla Lappi-tyylisen musiikin tahtiin, sillä hän on kotoisin Rovaniemeltä. Teimme pieniä tanssipätkiä ja kaikilla oli varmasti hauskaa. Kaisan ohjauksessa tutustuimme paremmin omaan ryhmäämme ja opettelimme toistemme nimiä.

Eetun ohjauksessa tanssittiin ja tehtiin kaikkea kivaa.

Illalla oli disco, jossa tanssittiin ja oltiin kavereitten kanssa sekä tutustuttiin uusiin ihmisiin. Siellä oli tietokilpailu, kuinka hyvin tunnemme Kaustisen. Meidän ryhmä Pauha voitti jämsäläiset yhden pisteen erolla!

Sunnuntaina kokoonnuimme vielä ryhmiin, jossa kasasimme oppimamme liikkeet. Leiri huipentui kaikkien leiriläisten yhteiseen esitykseen Festivaaliareenalla.

Siitä tuli kyllä todella hieno! Yleisöä oli paikalla hyvin kylmästä säästä huolimatta. Sen jälkeen pakkauduimme bussiin ja lähdimme jokainen omaa kotikaupunkia kohti.

Kotimatkalla puhuimme leiristä ja jokaisella oli ollut mukavaa, vaikka vähän väsyttikin. Toivottavasti pian on jo uusi leiri!

Sonja Rinne

Pauha-ryhmästä, Jyväskylä

Leiripäivä Kikatuksen ja Kimaran silmin Teksti: Kikatus, Kimara Koonnut: Jenni Silvennoinen Kuvat: Merja Skyttä Nuorisoseura Rajan Nuorten jo perinteeksi muodostunutta leiripäivää vietettiin 17.9. Asinsaaren leirikeskuksessa Taipalsaarella viileänä, mutta poutaisena lauantaina. Tapahtumaan osallistui eri-ikäisiä tanssijoita ja heidän vanhempiaan, seuran ohjaajia ja johtokunnan jäseniä. Leiripäivä alkoi kymmeneltä yhteisellä kokoontumisella kentälle, missä leikittiin yhteisleikkejä. Ryhmäläiset sekoitettiin joukkueisiin, jotka saivat päättää

joukkueilleen nimet. Nimiä olivat esimerkiksi Tähtöset ja Jäätelöt. Ryhmät kiersivät rasteja, joita ohjaajat pitivät.

Rasteilla muun muassa sanoitettiin uudestaan kansanlaulu Minun kultani kaunis on, leikittiin maa-meri-laivaa, tehtiin oma tanssi, piirrettiin ja kirjoitettiin toiveita tulevasta tekemisestä seurassa ja omassa ryhmässä ja vastattiin tanhuaiheiseen visaan.

Kukin ryhmä sai rastin suorittamisen jälkeen palapelin palan, joista lopuksi koostui kartta. Kartan avulla metsästettiin maittavan ruuan ja pannarin jälkeen aarretta, joka oli Rajan Nuorten logosta tehty heijastin. Lopuksi palattiin vielä kentälle, missä esitettiin omat tanssit ja käytiin oikeat vastaukset tanhuvisaan läpi. Päivä päättyi yhteiseen ponileikkiin ja kiitoksiin. Ensi vuoden leiripäivää odotellen!

23 Taita tästä!

Lippusiima Askartele joulu- tai juhlakoristeeksi lippunauha! Leikkaa oheiset laput irti keltaista pisteviivaa myöten ja taita sinistä pisteviivaa pitkin. Pujota siiman tai nauhan läpi. Liimaa tai nido laput kiinni. Ripusta lippunauha joulukuuseen tai vaikka oviaukkoon koristeeksi.

Värityskuva

Kuva: Joni Sivonen

Taita tästä!

24

Improvisaatioteatterin oppeja maailmalta Teksti: Laura Partanen & Pasi Saarinen Improvisaationäyttelijä ja -ohjaaja Kaisa Kokko on ehtinyt paljon. Viime vuosina teatteri on kuljettanut häntä ympäri maailmaa niin Eurooppaan, Aasiaan kuin Amerikkoihinkin opettamaan, opiskelemaan ja esiintymään. Nyt tie on vienyt juontamaan ensimmäistä Keski-Suomen improliigaa. ”Impro on yhteistyötä aivan huippuunsa hiottuna, toisten tukemista, kuuntelemista ja muiden kanssa jakamista. Improvisaatioteatteri ja sen eri sovellukset voivat mielestäni muuttaa maailmaa ja sen takia opetan sitä muille ja käytän sitä välineenä muissa koulutuksissa, vuorovaikutuksessa ja työyhteisötyössä.”

Viime kesänä jyväskyläläinen Kaisa opiskeli Chicagossa iO’n (The iO Theatre) kesäkoulutuksessa. Mikä motivoi lähtemään maailmalle? ”Suomi on hyvin pieni impromaa ja maailma on pullollaan hyvinkin erityyppisiä improvisaatioteatterin muotoja, joten niitä piti lähteä sinne katsomaan, kokemaan ja ymmärtämään. Maailmalta on aina hyvä palata takaisin, kun on paljon uusia tuomisia Suomen improkentälle.”

Selkeitä eroja improvisaation opettamisessa ja teatterikulttuurissa Suomen ja muiden maiden välillä on kuitenkin hankala nähdä, sillä perusajatus on sama maasta riippumatta. ”Teatterikulttuuri on samalla lailla erilaista eri puolilla maapalloa kuin kulttuurit noin yleensäkin. Kaikki me olemme ihmisiä ja haluamme kertoa tarinoita. Se yhdistää mielestäni suurinta osaa niin improvisaatio- kuin muutakin teatterikulttuuria.”

Pari vinkkiä meille suomalaisille kuitenkin on. ”Suomessa voisi kokemukseni mukaan kiinnittää vielä lisää huomiota kanssanäyttelijöiden tukemiseen ja palautteenantoon. Suomalaiset teatterinharrastajat (ja suomalaiset ylipäänsä) voisivat oppia olemaan reilusti ylpeitä ja kannustavia omasta ja toistensa työstä.”

Nuorisoseurojen maakunnallisia improliigoja Kaisa pitää erittäin tärkeinä. ”Improliiga mahdollistaa eri teattereiden välisen yhteistyön, tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tutustua improvisaatioteatterin maailmaan ja antaa sekä yleisölle että esiintyjille hyvän mielen pitkäksi aikaa!”

Keski-Suomen improliigaa juontava Kaisa Kokko on kurkistanut usean maailmankolkan improvisaatiokulttuuriin.

Improliigaa kisataan KeskiSuomessa Historian ensimmäinen Keski-Suomen improliiga pyörähti käyntiin marraskuussa. Liigassa on mukana kuusi joukkuetta. Alkusarjan ottelut ovat parhaillaan menossa.

Keski-Suomen liigassa on mukana kuusi joukkuetta; Impropaatti, Thö Säälittävät, Jallupappa ja lapset (Venekosken nuorisoseura), Ulkohuoneteatteri, Mieletön Sitruuna ja Epätoivo Iskee. Joukkueet tulevat Jyväskylästä, Hankasalmelta, Lievestuoreelta ja Jämsästä.

Joukkueet on jaettu kahteen lohkoon, joissa kummassakin käydään kolme alkusarjan ottelua. Kukin joukkue pitää oman kotiottelun ja käy kahdessa vierasottelussa.

Alkusarjan pisteet lasketaan yhteen ja kummankin lohkon voittaja pääsee helmikuun neljäntenä päivänä Nuorisoseuragaalassa pidettävään finaaliin.

Improliigan ottelut ovat yleisölle avoimia teatteri-iltoja. Liigaa voi seurata osoitteessa: facebook.com/ksimproliiga.

Joukkueet aloittivat yhteisen improliigataipaleen Muuramen nuorisoseurantalolla.

25

Megatrendit haastavat

harrastustoiminnan Kääntöpiiri pohti lasten ja nuorten harrastusten tulevaisuutta Teksti: Jukka Heinämäki Kuvat: Jussi Kaijankangas Syyskuun alussa Tampereella järjestetty Kääntöpiiri kokoontui yli 50 osaajan voimin keskustelemaan tanssin, teatterin ja lastenkulttuurin ajankohtaisista asioista.

Kolmatta kertaa järjestetty verkostokokoontuminen on vakiinnuttanut asemansa nuorisoseurojen kulttuurisen harrastustoiminnan suunnannäyttäjänä.

Trendeinä teknologia, globaalius ja kestävyys Tutkija Fanny Vilmilä Nuorisotutkimusseurasta viritti kuulijajoukon kertomalla lasten- ja nuortenkulttuurin megatrendeistä ja haastoi osallistujat pohtimaan omien harrastuksiemme vetovoimaisuutta nuorten parissa.

Tämän hetken keskeisinä trendeinä nousivat esiin teknologia, globaalius ja kestävyys. Mielenkiintoista on, että Sitran vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan 89% lapsista ja nuorista kokee harrastavansa jotain. Opetusja kulttuuriministeriön koululaiskyselyn perusteella kiinnostavimmiksi harrastuksiksi nousivat tanssi, kuvataide, soittaminen, valokuvaus ja katukulttuuri (esim. parkour).

Fanny Vilmilän mukaan nuorisotyön näkökulmasta toiminnassa keskeistä on valinnan vapaus, jonka perustana on omien tunteiden tunnistaminen ja itsereflektio (omaehtoisuus). Tärkeää nuorelle on myös kokemus pys-

tymisestä ja osaamisesta, jonka perustana on itsetuntemus ja itseluottamus (kyvykkyys). Vuorovaikutus muiden kanssa ja yhteen kuuluvuuden tunne luovat perustan kyvylle toimia ja tarkastella toimintaa (yhteisöllisyys).

Tanssin verkoston pohti palautteen antamista Tanssin verkoston kokoontumisen keskiössä olivat tanssikatselmusten palautteenanto ja vertaisarvio. Asiaa pohdittiin keväällä järjestettyjen lasten ja nuorten Tanssiralleista saatujen kokemusten pohjalta ja niitä hyödynnetään myös tulevan vuoden aikuisten Tanssimylly-katselmuksissa. Työpajoissa keskusteltiin myös yhteisohjelmien tuottamisesta, saatavuudesta ja kansantanssin materiaaleista. Tapahtumista esillä olivat viime kesän Pispalan Sottiisi ja ensi vuoden Voltti 2017 -tapahtuma.

Teatterin verkosto tapahtumia kehittämässä Teatteriverkoston väki koostui pääosin teatteriagenteista ja nuorisoseurojen työntekijöistä. Yhteensä kolmetoista teatteritoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta henki-

Seuraava Kääntöpiiri 1.–2.9.2017 Tampereella. Sitä ennen painopisteitä pohditaan Nuorisoseurafoorumissa 19.–21.5.2017.

Tule mukaan!

löä oli saapunut paikalle ympäri Suomea aina Kittilästä asti. Teatteriverkostossa käsiteltiin nuorisoseurojen teatteritapahtumia Fanny Vilmilän alustuksen pohjalta. Nuorison megatrendien kautta haettiin teatteritapahtumiin uusia toimintamalleja, jotka tullaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana. Keskusteluissa pohdittiin myös nuorten osallisuutta ja tapahtumien merkityksellisyyttä.

Lastenkulttuurin osaajat koolla ensimmäistä kertaa Kääntöpiirissä kokoontui ensimmäistä kertaa myös lastenkulttuurin asiantuntijaverkosto, johon piiri- ja aluejärjestöt olivat nimenneet lasten kasvatuksen ja harrastustoiminnan tekijöitä ja osaajia. Tapaamisessa pohdittiin lastenkulttuurin käsitettä ja järjestön toimintaa lasten kulttuurisen harrastustoiminnan edistämiseksi. Aktiivisten osallistujien näkemyksen mukaan lastenkulttuurissa on olennaista lapsilähtöisyys, lapsen sisäisen luovuuden ja ennakkoluulottomuuden kunnioittaminen. Aikuisen tehtävänä on toimia mahdollistajana ja tukijana, mesenaattina.

Nuorten oman näkökulman Kääntöpiiriin toivat Tampereen poikateatterin Sällit improvisaatioteatteriin pohjautuvalla kommentoinnillaan.

26

Neljä seuraa kisaa Vuoden nuorisoseuran tittelistä!

Ehdokkaat Vuoden nuorisoseuran loppuotteluun on valittu. Tittelistä kisaa neljä aktiivista, energistä ja nuorisoseuramaista ehdokasta. Kenen sinun mielestäsi pitäisi olla Vuoden nuorisoseura 2017? Äänestä, kommentoi ja tue ehdokastasi Facebookissa!

Ristiinan nuorisoseura ja Tuuva-teatteri

Nuorisoseura Motora

Ristiinan Nuorisoseura on yli 100-vuotias, huippuaktiivinen nuorisoseura Etelä-Savosta. Seuran Tuuva-teatteri on tehnyt mahtavan energistä työtä läpi vuosien, mutta erityisesti kulunut vuosi on ollut virtaa täynnä. Ensi-iltaan tuli kaksi aikuisten esitystä ja yksi lastenesitys. Seurassa käynnistyi lisäksi lasten ja nuorten teatterikerhotoiminta.

Toiminta on kaikille avointa ja jokainen voi esittää omat toiveensa toiminnasta. Lavastukset, puvustukset, esitysten kahvio, kaikki hoidetaan yhdessä talkoovoimin – puheenjohtajaa myöten kaikki ovat suti kädessä ja hymy huulilla. Seuralla on suuri halu tarjota huipputoimintaa omalla paikkakunnallaan, ja rikastuttaa Ristiinan kulttuuritarjontaa. Ristiinan Nuorisoseura on Saimaan Vuoden nuorisoseura 2017. Onko seuralla rahkeita valtakunnallisen tunnustuksen saajaksi?

Nuorisoseura Motorassa ei varmastikaan tule tylsää! Joensuulainen seura huokuu osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja tekemisen ja tanssimisen riemua. Kuluneen vuoden aikana seura on kouluttanut uusia ohjaajia, työllistänyt kansantanssin ja -musiikin ammattilaisia ja matkustellut maailmalla. Toimintaa on laajennettu Hammaslahteen, jossa aloitti kaksi uutta ryhmää. Seura pyörittää kuutta TanssiMix-kerhoa alakoulujen kanssa yhteistyössä. Toiminnassa on tänä syksynä mukana sata uutta lasta ja nuorta ja se on huikea määrä!

Motorassa jokainen saa olla sellainen kuin on, ja kaikki ovat tervetulleita.

Tanssi vahvistaa sosiaalisia taitoja, itsetuntemusta ja oman itsensä hyväksymistä. Tanssiryhmissä jokaisen jäsenen kädenjälki saa näkyä, esimerkiksi koreografioissa tai puvustuksessa. Vaikkei tanssisikaan, niin Motorassa kaikille löytyy mahdollisuus osallistua seuran toimintaan. Motora on yhteisö, johon on hyvä kuulua. Riittääkö tämä Vuoden nuorisoseuran 2017 titteliin?

Tammelan Nuorisoseura Aura Pienestä alusta Tammelan Nuorisoseura Aura on kasvanut satojen jäsenien, kymmenien kerhojen, aktiivisen kesäteatterin ja suurtapahtuman järjestäjäksi.

Seura on perustettu vuonna 1905 ja Auran Pirtti rakennettu 1932. Kesäteatteritoimintaa Rauhaniemessä on ollut vuodesta 1965. Nyt 38 kertaa järjestetyssä Hakkapeliitta-tapahtumassa käy vuosittain noin 10 000 vierailijaa. Auran Pirtillä järjestetään lapsille ja aikuisille useita kerhoja jumpasta näytelmäpiiriin neljänä iltana viikossa.

Kaikki Nuorisoseuran toiminta perustuu valtavaan talkootyövoimaan, josta mahtavin näyttö on vuosittain järjestettävä Hakkapeliitta-tapahtuma. Vuosien saatossa toiminta on muuttunut, mutta alkuaikojen tavoite kasvattaa ”hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia” pätee edelleen. Tammelan Nuorisoseura Aura on Vuoden nuorisoseura vuosimallia 2001, onnistuuko seura uusimaan tunnustuksensa 2017?

Teatteriyhdistys Kulissi Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi tekee teatteria järisyttävällä intohimolla ja suurella sydämellä. Kulississa suuruudenhulluimmatkin ideat löytävät toteuttajansa.

Musiikkiteatteri on Kulissin erikoisalaa. Tunnelmallisessa Latoteatterissa nähtiin tänä vuonna päräyttävä kulttiklassikko Rocky Horror Show ja lapsille Noita Nuppunen ja kadonnut pikkuveli. Toiminta on sataprosenttista yhteistyötä, jossa kaikki ovat osa kokonaisuutta ja jokaisen osuus on tärkeä, sekä lavalla että lavan ulkopuolella. Tekijöitä yhdistää sanoinkuvaamaton palo teatterin tekemiseen, talkootunteja ei edes lasketa.

Kulissi on erityisen tunnettu nuorisoteatteritoiminnasta, josta seura palkittiin Vuoden Nuori Toimija -palkinnolla vuonna 2015. Toiminnassa mukana olevat nuoret kokevat vahvasti, että he pääsevät Kulississa toteuttamaan itseään ja unelmiaan samanhenkisten ja -ikäisten kanssa. Kulissilla rullaa siis vahvasti ja tekemisen riemu on heidän toiminnassaan aivan käsin kosketeltavaa – onko Kulissi Vuoden nuorisoseura 2017?

27

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Nuorisoseurojen muistilista vuodenvaihteeseen

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

estyessä nuorisoseurojen Vuosi kääntyy lopuilleen ja lehden ilm tamia asioita, jotka tulisi syyskokoukset on jo pidetty. Tässä muu tehdä vuoden vaih teessa: tava nuorisoseurarekisteriin »»Muuttuneet toimihenkilöt on ilmoitet ei ole tunnuksia (nuorisoseurarekisteri.fi). Jos seuralla rekisteriin, voi tunnukset tilata Hannulta (hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi). ttuvat, pitää asiasta »»Jos yhdistyksen nimenkirjoittajat muu . Ohjeet, lomakkeet ja tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin osoitteesta www.prh.fi. sähköisen ilmoittamisen linkit löytyvät minen hoidetaan myös »»Toimintatietojen kokoaminen ja ilmoitta ituslomake löytyy nuorisoseurarekisterin kautta. Toimintailmo intailmoitukset tulee seuran perusnäyttösivun alaosasta. Toim jättää rekisteriin 15.2.2017 mennessä. ttelo ajan tasalla »»Muistakaa pitää myös seuran jäsenlue i toimitetaan nuorisoseurarekisterissä. Nuorisoseuraleht euratalouksiin ja rekisterin perusteella kaikkiin nuorisos vat automaattisesti toimintailmoituksen jäsentiedotkin tule in painaluksella, jos jäsenluettelon perusteella yhdellä nap tiedot ovat rekisterissä.

Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 044 522 9595 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Yhdistyslakiin muutoksia – toimimattomat yhdistykset poistetaan rekisteristä Heinäkuun alusta voimaan tulleen yhdistys-

poiston välttämiseksi tehdä vapaamuotoisen

minen yhdistyksen päätöksentekoon helpot-

lain muutoksen myötä Patentti- ja rekiste-

ilmoituksen Patentti- ja rekisterihallitukselle.

tuu. Esimerkiksi jokainen, joka on eronnut

rihallitus voi jatkossa poistaa toimintansa

Aikaa toiminnan jatkumisesta ilmoittamiseen

rekisteriin merkitystä asemastaan tai jonka

lopettaneet yhdistykset yhdistysrekisteristä.

on 12.1.2017 asti.

rekisteriin merkitty tehtävä on lakannut, saa

Toimimattomaksi oletetaan yhdistys, joka ei

Samalla muutettiin yhdistyksen purka-

itse tehdä tästä ilmoituksen yhdistysrekiste-

ole tehnyt rekisteri-ilmoitusta yli 20 vuoteen

mista, päätöksen pätemättömyyttä ja rekis-

riin. Lisäksi toimimattoman yhdistyksen voi

ja jonka toiminnan ei ole syytä olettaa jat-

teri-ilmoituksia koskevia yhdistyslain sään-

nyt purkaa rekisteriviranomaisen päätök-

kuvan. Yhdistysrekisterissä arvioidaan tällä

nöksiä. Yhdistys voi jatkossa toimia kuten

sellä, kun aiemmin siihen tarvittiin käräjäoi-

hetkellä olevan noin 30 000–40 000 kauan

tähänkin asti, mutta uudistus tuo mahdolli-

keuden päätös.

sitten toimintansa lopettanutta yhdistystä ja

suuksia ja vaihtoehtoja päätöksentekoon ja

mukana on myös kymmeniä nuorisoseuroja.

toimintaan. Muun muassa sähköisen rekis-

ton kotisivuilta osoitteesta

Poistomenettelyn kohteena olevan yhdis-

teri-ilmoituksen tekeminen ja etäosallistu-

www.nuorisoseurat.fi/yhdistyslaki.

Lisätietoja ja ohjeita tästä asiasta saat lii-

tyksen toiminnan jatkumisesta voi rekisteri-

JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSSIHTEERI: TOIMITUSKUNTA:

TAITTO: YHTEYSTIEDOT: PAINOPAIKKA:

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savo Puijonsarventie 56, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 044 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 1/2017 ILMESTYY 23.2.2017 AINEISTO 2.2.2017 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

Tapahtumakalenteri Tammikuu 5.–6.1. Nuorten tapahtuma, Imatra 11.–15.1. Hollo ja Martta -talvifestivaali, Hollola 13.–14.1. Folklandia, Helsinki-Tallinna 21.–22.1. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, jakso 2., Lahti 28.1. Nuorisoseurafoorumi, Lappeenranta

Helmikuu 2.–5.2. Talvipäivät, Iisalmi

34. Talvipäivät Iisalmessa 2.–5.2.2017 Perinteiset Iisalmen Talvipäivät kutsuvat tanssijoita, muusikoita ja teatterilaisia Ylä-Savoon helmikuussa. Kurssitarjottimella on upea kattaus: kansantanssia, mandoliininsoittoa, kansanlaulua, teatteri-ilmaisua, show-tanssia ja paljon muuta.

Poimi omasi! Lisäksi luvassa on jameja, kahvittelua, konserttilöylyjä ja riemukasta yhdessä oloa. Lisätietoa: ylasavo.nuorisoseurat.fi tai Kyösti Marin: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi, 0440 186 977.

4.2. Knoppi PRO, Klaukkala 4.2. Nuori Kulttuuri MOVES -aluetapahtuma, Nurmes 4.–5.2. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, jakso 3., Lahti 8.–9.2. Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus (osat 1-2), Lahti 17.–19.2. Knoppi-kouluttajakoulutus, Mikkeli

Knoppi-kouluttajakoulutus 17–19.2.2017 Mikkelissä Kouluttajakoulutus antaa osallistujille valmiuksia kouluttajana toimimiseen ja kurssien järjestämiseen. Kouluttajalta toivotaan pedagogista osaamista ja valmiutta kouluttaa nuoria osallistavilla menetelmillä. Koulutettavien oletetaan hallitsevan perustiedot järjestötoiminnasta.

Kouluttajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajien peruskoulutuksesta nuorisoseurojen aluetoimistoissa ja keskusseuroissa vastaaville kouluttajille ja kurssien järjestäjille, mutta myös muille koulutus antaa hyvät perustiedot kouluttajana toimimisesta. Koulutus on tarkoitettu sekä uusille kouluttajille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille.

Koulutuksen hinta 150 euroa sisältää majoituksen, ruoat ja materiaalit.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen 31.1. mennessä: bit.ly/2gseeGR

18.2. Hygieniapassi-koulutus 25.2. Vauvasirkus-jatkokurssi ohjaajille, Helsinki

Maaliskuu 11.–12.3. Aikuisten teatterileiri, Ruokolahti 11.–12.3. Aikuisten tanssileiri, Ruokolahti 11.–12.3. Elämäkertakirjoittamisen kurssi, Lappeenranta 25.3. Nuorisoseurafoorumi, Uusimaa 26.3. Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla, Rovaniemi Katso tapahtumien tarkemmat tiedot: www.nuorisoseurat.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri