Skip to main content

Nuorisoseurat 4/2020

Page 1

2020 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Me vaikutamme! Nuoret vaikuttajat sparraavat hallitusta

s. 4–5

Strategia suuntaa katseen tulevaisuuteen 140-vuotisjuhlavuonna

s. 8–9

Riina Tanskasen Tympeät tytöt ottaa kantaa

s. 14–15


2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito

3 Pääkirjoitus: Yhteisöön kuuluminen on yksi merkittävimmistä vaikutuksista 4

Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa

6 Järjestöuutisia

18

Jyväskylän Jälkkärissä työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa

19

Höntsä-opas antaa potkua matalan kynnyksen harrastustoimintaan

20

Onnea Sirkus Taika-Aika! – Lapsenpäivä-palkinto lasten taideharrastuksen eteen tehdystä työstä Pyörällä päästään – Uudet pyörät ovat innostaneet kokeilemaan uusia reittejä Kuhmoisissa

7

Puheenjohtajalta: Vaikuttavuus on myös vastuullisuutta

21

8

Hyvä järjestöstrategia vaikuttaa arjen toimintaan

22

Mitä tapahtuikaan, kun möröt valtasivat netin?

9

Nuorisoseuraliike juhlii 140-vuotissynttäreitään ensi vuonna

10

Nuori Kulttuuri Roots innostaa, rikastuttaa ja kehittää

23

Puuhanurkka: Anna röllimeiningin tarttua – kivipeikot tupsahtavat kaikkien iloksi

12

SottiisiMoves 2020 Stream otti digiloikan kotisohvalle

13

Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo & Martta -festivaalille

14

Tyttö, joka toteutti unelmansa

24 Lyhyesti

16 Kunnianhimoinen tiimityö toi Teatteri Ulpulle RAMPPIKUUME- kiertopalkinnon 17

Teatteritoimintaa poikkeusaikana: vaikka kaikki muu lähtee, niin Kallava ja TeatteriTorstai pysyy

4

8

Alakerta

N

uorisoalan järjestöt tekevät tärkeää työtään jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Tällä hetkellä näitä järjestöjä haastavat muun muassa erilaiset muutokset toimintaympäristöissä. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään pitkään, ja muutokset rahoituskentällä kannustavat miettimään palvelutuotantoa uusin silmin. Jäsenyyskäsitys on murroksessa, erityisesti nuoret haluat sitoutua itselle mielekkääseen toimintaan projektiluontoisesti, mutta vuosikymmenten jäsenyydellä samassa järjestössä ei nähdä arvoa. Tämä ilmiö on todennettavissa läpi järjestökentän, mutta erityisesti nuorisopuolella ilmiön vaikutukset ovat jo selvästi näkyvissä. Pienten ja suurten järjestöjen haasteet ovat erilaisia,

14

26 Kolumni: Myötävaikuttamisen taito 26 H-kilta: Elinkautisten nuorisoseura 27

Suomen harrastajateatteriliitto tiedottaa: SPOTTI – Lasten ja nuorten teatteripäivät tulevat taas!

27 Yhteystiedot

16

12

9

25 Kansalaisfoorumi: Harrasta ja opi verkossa

13

18

15

19 20

Vaikuttavuusarviointi on tulevaisuuden taito mutta niitä on kaikilla. Järjestöjen voima on niiden taitavissa ja sitoutuneissa työntekijöissä ja vapaaehtoisissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti keväällä 2020 kuusi nuorisoalan osaamiskeskusta, jotka toimivat vuoteen 2023 saakka. Jokaiselle osaamiskeskukselle määriteltiin omat painopisteet. Yksi näistä kuudesta on osaamiskeskus Kentauri, jonka tehtävänä on kartoittaa nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuvaa ja vaikuttavuutta sekä syventyä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymyksiin. Itse saan keskittyä Kentaurissa tämän syksyn aikana vaikuttavuusarvioinnin tilannekuvan selvittämiseen: minkälaista vaikuttavuusarviointiosaamista nuorisoalan järjestöissä työskentelevillä ih-

misillä on? Mitä taitoja he kaipaisivat lisää? Selvityksen pohjalta käynnistämme erilaisten koulutusten sarjan. Vaikuttavuusosaamisen merkitys on tulevaisuudessa koko ajan suurempi. Kentaurin muodostavat Partio, Opintokeskus Sivis, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Talous ja nuoret TAT. Meille on tärkeää kuulla, mitä nuorisojärjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja nuoret ajattelevat erilaisista teemoista. Toivotamme kaikki nuorisoalan järjestöt mukaan toimintaamme!

Raisa Omaheimo Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Opintokeskus Siviksessä sekä osaamiskeskus Kentaurissa. Twitter: @Kentauri_fi raisa.omaheimo@kentauri.fi


33

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Annina Laaksonen

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Hannu Ala-Sankola, Riina Kylmälahti, Riia Niemelä, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT

Yhteisöön kuuluminen on yksi merkittävimmistä vaikutuksista V

Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Nro 1/2021 ilmestyy 11.2.2021.

Lehden 1/2021 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 15.1.2021 mennessä.

KANNEN KUVA Riina Kylmälahti

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

uoden 2020 viimeinen kuukausi on käsillä. Vuosi on ollut kaikkea muuta kuin ennalta-arvattava. Vielä tammikuussa en ollut kuullutkaan sanoista lockdown, sosiaalinen etäisyys tai viruslinko. Nyt ne ovat valitettavasti arkipäivää, eikä näiden sanojen täyttämälle arjelle ole vielä tiedossa tarkkaa loppumispäivää. Poikkeusajassa olemme myös entistä tietoisempia siitä, miten merkittävää yhdessä tekeminen vaikkapa omassa nuorisoseurassa on. Läpi vuosien kaiken nuorisoseuratoiminnan ytimessä on ollut yhdessä tekeminen, yhteisön voima ja toinen toisiltamme oppiminen. Se on myös toiminnassamme kaikkein vaikuttavinta. Kysyimme jäsenille suunnatussa strategiakyselyssämme loka-marraskuussa strategiaan liittyvien palautteiden ja toiveiden lisäksi ihmisten ajatuksia nuorisoseurassa harrastamisen vaikutuksista omaan elämään. Vastaukset olivat sydäntälämmittäviä: vastaajista reilusti yli puolet oli täysin samaa mieltä väittämistä, että omassa nuorisoseurassa toimiminen on itselle tärkeää ja että toiminta on tuonut merkitystä omaan elämään. Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”toiminta on lisännyt hyvinvointiani” oli kolme neljästä. Lähes puolet koki olevansa täysin samaa mieltä siitä, että nuorisoseuratoiminta on vahvistanut erilaisten ihmisten keskinäistä ymmärrystä. Puolet vastanneista oli myös täysin samaa mieltä siitä, että on tullut nuorisoseurassa hyväksytyksi sellaisena kuin on ja että nuorisoseuratoiminta on vahvistanut yhteisöllisyyttä. Nämä vaikuttavat luvut kertovat siitä kaikesta hyvästä, mitä nuorisoseuratoiminnassa tekeminen tuo elämäämme. Niitä voidaan kutsua myös hyvinvointivaikutuksiksi. Vaikutuksilla tarkoitetaan kaikkea sitä hyvää, jota tässä yhteydessä saamme toiminnasta: uusia taitoja, uusia ystäviä, vähennämme yksinäisyyden kokemusta, koemme yhteenkuuluvuutta, edistämme yhteiskuntarauhaa ja niin edelleen. Numeroiden takana on joukko ihmisiä, jotka ovat saaneet paljon sisältöä elämäänsä toiminnan kautta. Se on myös yhteiskunnallisesti merkittävää, jolloin voidaan puhua vaikuttavuudesta. Tässä vuoden viimeisessä Nuorisoseurat-lehdessä käsitellään vaikuttavuutta monesta näkökulmasta. Olemme järjestönä uudistamassa strategiaamme, jolloin on myös hyvä pysähtyä sen äärelle, mikä on olennaista: mitä hienot arvomme tarkoittavat tänä

päivänä, mistä tiedämme, milloin onnistumme tekemisessämme ja ennen kaikkea: miten strategia koskettaa kaikkia paikallisseuroja. Järjestöjen rahoituspohja on myös sellaisessa käännekohdassa, jossa meidän on mietittävä uusia tekemisen tapoja ja pystyttävä näyttämään, miksi juuri meidän järjestössämme kannattaa harrastaa, toimia vapaaehtoisena tai työskennellä. Vuonna 2021 me täytämme 140 vuotta. Se tekee meistä Suomen vanhimman valtakunnallisen nuorisoalan järjestön. Olemme olleet vaikuttavia ja ajan hermolla koko historiamme ajan ja olemme olleet mukana rakentamassa yhteiskuntaamme. Suurin vaikuttavuuden lähde ovat kaikki paikallisseuramme kaikessa tekemisen moninaisuudessaan. Saamme rinta rottingilla olla ylpeitä siitä, mitä olemme olleet ja mitä olemme nyt ja tulevaisuudessa. Me olemme nuorisoseuralaisia ja kutsumme muutkin mukaan tekemään ja toimimaan yhdessä kanssamme.

Annina Laaksonen Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat


4

Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa Teksti Riina Kylmälahti ja Henna Liiri-Turunen Kuvat Annina Laaksonen ja Riina Kylmälahti

N

uoret Vaikuttajat on valtakunnallinen Suomen Nuorisoseurojen kokoama ryhmä vaikuttamisesta kiinnostuneista nuorisoseuroissa toimivista nuorista. Riikka Kumpula Sodankylän Jutaringistä on yksi mukanaolevista nuorista. Hän kertoo, että: ”Olen vasta hiljattain oivaltanut olleeni 4-vuotiaasta asti osa valtakunnallista yhteisöä, ja se tuntuu hienolta. Meillä on mahtava ryhmä ja olemme saaneet paljon tilaa toimia tässä järjestössä – kiitos!” Lahden Tanhuujia edustava Mariia Pelttari Riihimäeltä on osallistunut kaikkiin vaikuttajanuorten tapaamisiin. ”Hankkeen avulla ollaan toteutettu meidän yhteisiä unelmia ja se on tuonut sisältöä elämään, johonkin kuuluvuuden tunnetta ja mielenrauhaa muu-

ten niin levottomassa nykymaailman menossa ja ulkoisissa paineissa! Yhteisön kautta on löytynyt paljon työkaluja ja mahdollisuuksia, kuten Höntsä-toiminta, jota nyt ollaan käynnistämässä Lahdessa osana Harrastamisen Suomen mallia. Nuorisoseurojen vaikuttajaryhmän toiminta on erittäin tärkeää työtä. Toimihenkilöt ovat vetäneet ryhmää hyvin ja luoneet sille turvallisen ilmapiirin”, kiittää Mariia.

Valtuustossa oppimassa vaikuttamistaitoja Marraskuussa pidettiin Suomen Nuorisoseurojen valtuuston sääntömääräinen syyskokous etäyhteyksin. Kokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet erovuoroisten tilalle, hyväksyi

toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2021 ja nimesi edustajat Suomen Nuoriso-opiston kannatusyhdistyksen kokouksiin. Kokousväelle julkaistiin myös Nuorisoseurat 140 vuotta -juhlavideo. Paikalla olivat valtuutettujen lisäksi myös Nuoret Vaikuttajat. Osallistuminen valtuustoviikonloppuun ja kokouksen seuraaminen avaavat nuorille sitä, mistä päätetään ja miten se tapahtuu. ”Toivomme, että tämä madaltaa myös kynnystä nuorilla hakeutua ehdolle uuteen valtuustoon, joka valitaan ensi vuoden lokakuun Nuorisoseurakokouksessa Lahdessa. Nuoret kykenevät toimimaan järjestömme vaikuttajina siinä missä vanhemmatkin. Olemme myös harjoitelleet vaikuttamistaitoja tässä turvallisessa ryhmässä.”,

kuvaa ryhmän toinen ohjaaja Henna Liiri-Turunen. ”Tämä on huippu opettavaista ja avartavaa seurattavaa!”, kommentoi Nuoret Vaikuttajat -ydintiimin jäsen Sara Hänninen Tarvasjoelta.

Hallituskummeina uutta nostetta ja näkökulmaa Nuoret Vaikuttajat pääsivät tapaamaan myös Suomen Nuorisoseurojen hallitusta. Nuoret osallistuivat perjantaina hallituksen kokoukseen etäyhteydellä ja esittelivät hallitukselle hankkeen toimintaa. Lisäksi nuoret tekivät hallitukselle aloitteen juhlavuoden kampanjasta ja yhdessä suunniteltiin myös hallituskummitoimintaa. ”Nuorisoseurojen tulevaisuus on valoisa! Näin ajattelimme hallituksessa, kun pääsim-


5

me tutustumaan nuoriin vaikuttajiin. Meidän tuleva vaikuttajasukupolvi tuo meille aivan uutta nostetta ja näkökulmaa, jonka avulla pystymme tuottamaan parempaa toimintaa nuorisoseuralaisille. Tämän toteutumiseen ei tarvitse odottaa edes pitkälle tulevaisuuteen, sillä nuoret vaikuttajat sparraavat meitä hallituslaisia ensi vuodesta alkaen. Nuoret vaikuttajat ovat fiksuja, taitavia ja vievät meidän järjestömme paremman kehityksen tielle”, kommentoi hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt. Viikonlopun ohjelmassa oli myös Nuori Kulttuuri suunnittelija Johanna Hurmeen vetämä työpaja, jossa vietiin eteenpäin keväällä Poriin Nuori Kulttuuri Festival -tapahtuman osana toteutuvan Nuori Kulttuuri Talks -osuuksien valmistelua. Nuori Kulttuuri Talks lisää ja kehittää avointa keskustelukulttuuria nuorten, harrastajien, aikuisten, rahoittajien ja päättä-

jien välillä nimenomaan kulttuuristen harrastusten ja nuorten taidetoiminnan merkityksestä. ”Minut valtaa joka kerta tapahtumasta puhuessa suunnaton ylpeyden tunne siitä, että todella saadaan olla mukana tällaisessa. Tapahtumasta tulee jotain aivan mieletöntä! Uskon projektin antavan itselleni, verkostollemme ja kaikille Suomen nuorille paljon.”, kertoo Sara Hänninen. Ryhmän toinen ohjaaja Riina Kylmälahti kertoo vaikuttajanuorten toiminnasta, joka toteutetaan Erasmus+ projektina: ”Nuoret vaikuttajat 2020– 2021 -projekti vahvistaa osallisuutta, vaikuttamiseen liittyvää osaamis-

ta sekä intoa kansalaistoimintaan. Tämän kautta lisäämme tietoa vaikuttamismahdollisuuksista niin nuorisoseurajärjestössä kuin yhteiskunnassa. Toiminnot myös lisäävät nuorten itseluottamusta vahvistamalla erilaisia taitoja ja tarjoamalla kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Projekti sisältää sparrauksia ja asiantuntijavierailuja, vai-

kuttamisen keinoihin tutustumista sekä päättäjien tapaamisia. Toiminta rakentuu yhdessä tekemisen sekä tekemisen kautta oppimisen periaatteelle, jossa kaikki jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan yhteiseen käyttöön. Nuoret vaikuttajat ovat timanttinen ryhmä ja omalla toiminnallaan he innostavat myös muita aktiivisuuteen!”

Nuoret vaikuttajat

Nykyinen Nuoret Vaikuttajat -ryhmä jatkaa ensi syksyn Nuorisoseurakokoukseen, jossa valitaan uusi ryhmä seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Jos sinua tai tuntemaasi nuorta kiinnostaisi ryhmään mukaantulo, niin seuraa ilmoitteluamme!

Nuoret Vaikuttajat 2020-2021 on Suomen Nuorisoseurat ry:n toteuttama Erasmus+ Youth in Action -hanke. www.nuorisoseurat.fi/nuoretvaikuttajat


6

Järjestöuutisia

Nuorisoseurakokous Lahdessa 8.–10.10.2021

Elli Myöhänen valittiin uutena hallitukseen Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi syyskokouksessaan marraskuussa järjestön puheenjohtajaksi Ragni Reichardtin. Koski TL:ssä asuva Reichardt jatkaa puheenjohtajana kolmannelle kaudelleen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2021–22 kokous valitsi Hannu Harmaalan Lahdesta, Sanni Antinniemen Pertunmaalta, Juha Heikkolan Jyväskylästä ja Elli Myöhäsen (kuvassa) Rovaniemeltä. Lisäksi varajäseneksi valittiin Mikko Kärkkäinen Kuopiosta. Kaikki muut paitsi Myöhänen olivat erovuoroisia hallituksen jäseniä, joten näin ollen he jatkavat toiselle kaksivuotiskaudelleen. Valituista hallituksen jäsenistä Harmaala, Antinniemi ja Myöhänen ovat alle 29-vuotiaita. ”Nuorisoseurahistoriani on pitkä, oman kansantanssiharrastuksen kautta toiminta on tullut tutuksi jo nuorena, ja nyt aikuisena olen herännyt mukaan luottamustoimiin ja ’taustalle’ mukaan. Olen innolla mukana kehittämässä jotain näin arvokasta, laajaa ja vaikuttavaa toimintaa. Mukava tuoda myös tuulahdus Lappia hallitustyöskentelyyn”, kertoo uutena hallituksen jäsenenä aloittava Myöhänen.

Liiton valtuusto päätti syyskokouksessaan ensi vuoden toimintasuunnitelmasta. Vuosi on nuorisoseuraliikkeen 140. toimintavuosi ja siksi myös erityisen juhlinnan arvoinen. Yksi juhlavuoden päätapahtumista on joka kolmas vuosi järjestettävä Nuorisoseurakokous, joka on järjestön ylin päättävä elin. Nuorisoseurakokous järjestetään Lahdessa 8.–10.10.2021.

Sini Padilha

Nuorisoseurakokouksessa tehdään päätöksiä, valintoja ja pitemmän aikavälin linjauksia. Kokoukseen on jokaisella nuorisoseuralla oikeus lähettää omat edustajansa. Nuorisoseurakokouksessa on tarjolla myös yhdessäoloa, elämyksiä ja koulutusta. Kokousohjelman lisäksi tarjolla on hieno kattaus ohjeisohjelmaa – koulutusta, kulttuuria, illanviettoa ja muuta toimintaa. Merkitkää seuroissa kokouksen ajankohta kalentereihinne jo nyt. Nuorisoseuralehdessä 1/2021 kerromme lisää kokouksen ohjelmasta ja osallistujapaketeista.

Vuonna 2018 Nuorisoseurakokous järjestettiin Joensuussa.

Nuorisoseurarekisteri tutuksi Nuorisoseurarekisterissä on varsinaisen jäsenrekisterin lisäksi monia hyödyllisiä ominaisuuksia ja toimintoja. Esittelemme niitä jatkossa täällä Nuorisoseurat-lehdessä. Uuden rekisterin myötä tapahtumahallinta tuli myös kaikkien jäsenseurojen käyttöön. Tapahtumahallinnassa seurat voivat hallinnoida järjestämiään tapahtumia ja se löytyy rekisterin oikean reunan valikosta kuvakkeella ”Tapahtumat”. Tapahtumatiedot voidaan julkaista koko järjestön tapahtumakalenterissa, joka löytyy liiton kotisivuilta www.nuorisoseurat.fi > Ajankohtaista > Tapahtumaka-

lenteri. Tämä onnistuu määrittämällä tapahtumalle julkaisupäivä tapahtumaa luotaessa. Tapahtumaan voidaan ottaa ilmoittautumisia vastaan rekisterin kautta ja jos tapahtuma on maksullinen, voidaan se myös laskuttaa rekisterin kautta. Jos halutaan, että osallistujat maksavat pääsylipun tai osallistumismaksun ennakkoon, on silloin paras tapa käyttää Nuorisoseurojen verkkokauppa Puotia. Puodista löydät lisätietoja osoitteesta nuorisoseurat.fi/puodin-lippukauppa. Tapahtumahallinnan käytöstä on tehty liiton kotisivujen rekisterisivuille useita ohjevideoita. Ohjevideot löytyvät osoitteesta nuorisoseurat.fi/nuorisoseurarekisteri.

Katso-tunnisteiden käyttö loppuu 31.12.2020 Viranomaispalvelujen sähköiseen asiointiin käytetty Katso-tunniste ja -tunnistautuminen päättyy tämän vuoden lopussa. Katso-palvelun korvaavat Suomi.fi-tunnistus ja Suomi.fi-valtuudet. Vuodenvaihteen jälkeen Katso-tunnisteella ei ole enää mahdollista tunnistautua eivätkä Katso-palvelussa olevat roolit ja valtuudet ole enää voimassa. Tilalle tulevat Suomi.fi-valtuudet pitää hakea erillisellä hakemuksella. Koska suurimmalla osalla nuorisoseuroista on säännöissä määrätty, että yhdistyksen nimen kirjoittaa useampi kuin yksi henkilö, pitää hakemus tehdä ns. virkailijavaltuuttamispalvelussa. Yhdistykset saattavat tarvita näitä valtuutuksia mm. palkka-, vero- ja palkkatukiasioiden sähköiseen hoitamiseen.

Kun valtuudet on saatu hakemuksella kuntoon, kirjaudutaan eri palveluihin vahvoilla henkilökohtaisilla tunnistusvälineillä kuten verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella, poliisin myöntämällä henkilökortilla tai Digi- ja väestötietoviraston myöntämällä toimikortilla. Lisätietoja virkailijavaltuuttamispalvelusta, mm. vaiheittaiset, ohjeet löydät osoitteesta www.suomi.fi/valtuudet/hakemuksella-valtuuttaminen.

Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2021 Matti Tuomisto Haapavedeltä, Annamari Martinviita Oulusta, Jaana Inkiläinen Nurmijärveltä sekä Lauri Haltsonen Imatralta. Varajäsenenä jatkaa Janne Tiikkainen Vieremältä. Kokouksessa muistettiin myös hallitusuransa jättävää Harri Penttilää Vesilahdelta. Penttilälle myönnettiin järjestön kultainen ansiomerkki pitkäjänteisestä ja omistautuneesta hallitustyöskentelystä. Hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt kuvaili liikuttuneena Penttilän ansioita erittäin merkittäviksi, sillä Penttilä ehti istua hallituksessa yhteensä kuusi vuotta, joista viimeiset kaksi toisena varapuheenjohtajana. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous oli alun perin tarkoitus järjestää Seinäjoella 21.– 22.11.2020. Koronapandemiatilanteesta johtuen valtuuston kokous siirrettiin toteutettavaksi virtuaalisesti. Kokouksessa lanseerattiin nuorisoseurojen ensi vuonna juhlittavan 140-juhlavuoden visuaalinen ilme ja tapahtuma- ja viestintäkokonaisuus sekä työstettiin järjestön tulevaa strategiaa.


7

Valtakunnallinen seurakäyntipäivä toi kymmenen seuraa yhteen Valtakunnallinen seurakäyntipäivä toteutettiin 3.10.2020 kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla maata. Keskusseurojen ja liiton aluetoimistojen työntekijät jalkautuivat omiin maakuntiinsa, joista oltiin Teams-yhteydellä yhteydessä toisten kanssa. Seurat kertoivat omasta toiminnastaan ja erityisesti siitä, miten korona on vaikuttanut seurojen toimintaan ja talouteen ja siitä, minkälaisia keinoja seuroissa on kehitetty tilanteesta selviämiseen. Seurat ovat hakeneet erilaisia avustuksia opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä paikallisilta rahastoilta ja säätiöiltä. He ovat toteuttaneet erilaisten etätoimintojen lisäksi turvallista lähitoimintaa huomioiden eri ohjeistukset. Monet ovat myös luvanneet, että perutut harrastuskerrat toteutetaan myöhemmin ilman lisäkorvauksia. Seurantaloilla on tehty sellaisia kunnostus- ja ylläpitotöitä, joita on vaikea tehdä silloin, kun talo on ahkerassa käytössä.

Seurakäyntipäivään osallistuneet seurat » Jalasjärven Keskikylän Nuorisoseura, Kurikka, Etelä-Pohjanmaa » Kivilahden Nuorisoseura, Ilomantsi, Pohjois-Karjala » Kuopion seudun Nuorisoseura, Kuopio, Pohjois-Savo » Nihattulan Nuorisoseura, Rauma, Satakunta » Peltovuoman Nuorisoseura, Enontekiö, Lappi » Pornaisten pohjoinen Nuorisoseura, Pornainen, Uusimaa » Putkilahden Nuorisoseura, Jyväskylä, Keski-Suomi » Tirvan Nuorisoseura, Kouvola, Kymi » Vahannan Nuorisoseura, Ylöjärvi, Häme » Villähteen Nuorisoseura, Lahti, Etelä-Häme

Puheenjohtajalta

Vaikuttavuus on myös vastuullisuutta T

vaikuttavuutemme mittareina. Olemme raportoineet ministeriöön lukuina, kuinka paljon osallistujia meillä on eri toiminnoissa. Jäsenmäärä kun ei vaikuttavuuden näkökulmasta itsessään vielä kerro koko totuutta järjestöstämme. Toimintaan ja tapahtumiin tulee mukaan lisäksi myös satunnaisia osallistujia, järjestömme kannattajia sekä jäseniemme tukijoukkoja. Harrastajamääriin voidaankin surutta lisätä myös sivuosuman saaneet mummit, vaarit ja naapurit. Vaikuttavuutta voidaan mitata myös vastuullisuudella. SottiisiMovesin ja Ramppikuumeen siirtyminen sähköiseksi tapahtumaksi oli suuri pettymys monelle. Samoin Teatterilaivan peruuntuminen. Meidän järjestömme suola kun on ollut suuret tapahtumat, joissa pääsee itse esiintymään tai nauttimaan muiden esityksistä. Meidän tapahtumistamme on päässyt nauttimaan turvallisesti kotisohval-

ta. Livestriimaukset ja lähetykset ovat tavoittaneet suuren määrän katsojia, siis huomattavasti enemmän kuin mitä livetapahtumaan olisi mahtunut. SottiisiMovesissa monet olivat striimauksen ajaksi virittäneet itsensä myös WhatsAppin taajuudelle, jossa sitten oman ryhmän tai ystävien kanssa vaihdetiin ajatuksia konserteista. Ensi vuosi mennään vielä varmasti ainakin osittain koronan ehdoilla. Järjestönä se on suuri haaste. Uskon, että kaikkia tapahtumia ei pystytä järjestämään, mutta se antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet pienille paikallisseuran tapahtumille. Se on meille siten myös mahdollisuus. Tapahtumanälkäisenä aion ainakin itse kiertää mahdollisimman monen kotiseutuni tapahtuman. Sanotaan, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tätä toivon todella kovasti. Ehkä jo ensi vuoden marraskuussa voin käpertyä sohvan nurkkaan muistele-

maan kesän tapahtumia sekä kohtaamisia uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Antti Yrjönen

aas on se aika vuodesta, kun voi käpertyä sohvan nurkkaan teekupin kanssa ja muistella - sateen ropistessa ikkunaan - kesän tapahtumia ja kohtaamisia ystävien kanssa. Paitsi, että ei voi! Korona teki järjestöarjestamme vähintäänkin haastavaa. Tapahtumiamme on peruttu, siirretty ja ne ovat löytäneet uusia olomuotoja livelähetyksinä ja striimauksina. Lisäksi harrastustoimintamme on saanut uusia muotoja, ja etäyhteyksien voimalla olemme pystyneet jatkamaan yhdessäoloa, vaikkakin fyysisesti yksin. Meidän järjestömme vahvuudeksi on osoittautunut ketteryys. Olemme pystyneet hyvin nopealla aikataululla reagoimaan jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Ja ennen kaikkea osallistujat ovat pystyneet mukautumaan näihin muutoksiin. Tapahtumat ja viikoittainen harrastustoiminta ovat perinteisesti toimineet

Ragni Reichardt Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja


8

Hyvä järjestöstrategia vaikuttaa arjen toimintaan Teksti Heikki Vuojakoski

O

len nähnyt oman urani aikana monenlaisia järjestöstrategioita ja strategiaprosesseja. Ylipäätään strategioista voisi sanoa, että on olemassa strategioita, jotka ovat hyvin kirjoitettuja ja ne toimivat arjessa erinomaisesti. On olemassa myös strategioita, jotka ovat erinomaisesti kirjoitettuja, mutta ne eivät ”haittaa” mitenkään tekemistä. Toisaalta on olemassa strategioita, joita hädin tuskin on kirjoitettu, mutta ne toimivat erinomaisesti. Valitettavasti löytyy myös organisaatioita, joilla ei ole tavoitteita tai käsitystä tulevasta ja toimintakin näyttää ulkopuolisesta sattumanvaraiselta puuhastelulta.

Strategian tulee vastata ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin

Strategiaprosessi on hyvä tilaisuus keskustella organisaation eri tasoilla.

vat itselleen strategian? Usein sen tekemiseen menee tuhottomasti aikaa, jäsenistö tai työntekijät kokevat sen pakolliseksi ylätason jaaritteluksi, jossa menestyvät hienosti ja monimutkaisesti puhuvat tai kirjoittavat henkilöt. Miksi kuitenkin järjestöt laativat itselleen strategian, kun sen laatiminen on usein varsin vaivalloista? Järjestön strategia on suunnitelma siitä, miten selvitään tulevaisuudessa. Jos uskoo, ettei maailmassa mikään muutu ja kaikki jatkuu kuitenkin kuten ennen, niin strategialla ei ole merkitystä. Valitettavasti maailma ja järjestöjä ympäröivä yhteiskunta on nyt erityisen suuressa muutoksessa. Tässä jotakin muutoksia: koronaepidemia, julkisen rahoituksen muutos, nuorten ja lasten määrän merkittävä lasku, kaupungistuminen, vapaa-ajan muutos, ilmastonmuutos jne. Järjestön strategia on keskeinen väline tässä pelissä pärjäämiseksi. Miten nuorisoseurajärjestö vastaa näihin haasteisiin? Strategia on toki enemmän kuin suunnitelma tulevaisuudesta. Järjestössä strategia määrittelee identiteetin (mikä olemme, keitä varten ja miksi olemme olemassa). Jos ei tiedä kuka on ja mitä tahtoo, niin yleensä käy huonosti.

Hyvä strategia on konkreettinen (tiedetään, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa), mitattavissa oleva (tiedetään, ollaanko onnistuttu), innostava (herättää toteuttajissaan halun ja motivaation yhteiseen päämäärään), realistinen (mahdollinen toteuttaa) sekä jotenkin ajallisesti määriteltävissä oleva (mihin mennessä?). Tässä on jokaiselle strategian tekijälle haastetta kerrakseen. Oman kokemukseni mukaan järjestöjen strategioiden helmasynti on konkretian puute. Kun olen käynyt keskusteluja järjestöjen työntekijöiden kanssa, olen havainnut, ettei strategia ”häiritse” tai vaikuta heidän tekemiseensä. Sama koskee paikallisseuroja. Se johtuu usein kahdesta syystä: ollaan erimielisiä valinnoista, jolloin tehdään liian monta kompromissia, ettei oikeasti päätetä mistään. Ei uskalleta tehdä rajaavia ratkaisuja tulevaisuuden suhteen. Toinen ongelma liittyy siihen, että järjestöissä loppuu energia, kun strategia on saatu kirjoitettua. Hyvä strategian testikysymys on: mikä muuttui? Jos tähän pystyy organisaation eri puolilla olevat henkilöt vastaamaan samansuuntaisesti, niin on päästy todella pitkälle.

Strategia ohjaa toimintaa ja Miksi ylipäätään organisaatiot laati- resursseja

Tärkeintä on toteutus Jaan itse strategiatyöskentelyn kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on strategiointi, jossa olisi hyvä irtaantua todellisuudesta. Silloin olisi hyvä selvittää seuraavia kysymyksiä: Mikä voisi olla mahdollista? Onko olemassa joitakin sellaisia mahdollisuuksia, joita emme ole ymmärtäneet? Mitä muut tekevät? Mitä muissa maissa tehdään? Mitä menestyjät tekevät? Tämä vaihe on sopiva kaikille organisaation propellipäille. Toinen vaihe strategiatyöskentelyssä on strategian laadinta, jolloin analysoidaan, rajataan ja tehdään päätöksiä eli laaditaan varsinainen strategia. Tähän asti järjestöissä vielä usein jaksetaan hyvin. Viimeinen ja tylsin vaihe on strategian toteuttaminen. Se on kovin arkipäiväistä työtä: miten päätökset vaikuttavat hallituksen työskentelyyn, organisaation osaamiseen niin palkatussa väessä kuin luottamusjohdossa. Tarvitaanko uusia osaajia strategian toteuttamiseen? On löydettävä, miten paikallisseurat löytävät itsensä strategiasta ja mietittävä, miten strategiasta viestitään jne. Strategiaprosessit ovat erinomaisia tilaisuuksia keskusteluttaa organisaatiossa eri tasoilla toimivia ihmisiä heidän unelmistaan, toiveistaan, ongelmistaan ja käytännön toteutuksesta. Stra-

tegiaprosessi herättää yhteisen todellisuuden ja tavoitteet. Kirjoitukseni saattaa tuntua osin kyyniseltä. Olen kuitenkin itse kokenut usein sen, että hyvä strategia helpottaa johtamista, tuottaa odottamattomiakin tuloksia, innostaa ja motivoi ihmisiä uuteen tai he löytävät vanhasta jotain uutta ja arvokasta. Onnea nuoriseurojen strategiaprosessille. Uskaltakaa tehdä valintoja!

Heikki Vuojakoski Kirjoittaja on Nuorten Akatemian toimitusjohtaja ja toiminut järjestöjen johtotehtävissä yli 30 vuotta. Hän on ollut opiskeluaikana rahastonhoitajana Paukkulan Nuorisoseurassa sekä vapaaehtoisena kansantanssi- ja kulttuuritapahtumissa.


9

Nuorisoseuraliikkeen strategiatyö etenee Syksyn 2020 aikana olemme järjestäneet strategiatyöpajoja aluefoorumeissa, eri harrastusalojen kokoontumisissa sekä keränneet palautetta ja ajatuksia tulevaisuuden strategiaa varten myös jäsenkyselyn avulla. Se lähetettiin jäsenrekisterin kautta kaikille 18 vuotta täyttäneille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisterissä. Työpajojen sekä jäsenkyselyn tavoitteena oli kerätä palautetta nykyisestä strategiastamme sekä kuulla ideoita tulevaisuutta ajatellen. Ensisijaisen tärkeäksi tavoitteeksi otettiin jo varhaisessa vaiheessa se, että strategia olisi koko jäsenistön näköinen.

Kesäkuussa nimetty strategiatyöryhmä on myös järjestäytynyt. Ensimmäisessä kokouksessaan syyskuun lopussa oli vuorossa niin sanottu yhteiskunta-analyysi, jossa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: minkälaisessa yhteiskunnassa toimimme, miten meidän pitäisi reagoida yhteiskunnan tarpeeseen sekä mikä erottaa meidät muista toimijoista. Tätä analyysia tehtiin tulevaisuuden megatrendien valossa, koska ne vääjäämättä vaikuttavat meidän, kuten kaikkien muidenkin, toimintaan tulevaisuudessa. Toisessa kokouksessaan strategiatyöryhmä käsitteli jäsenistön ja eri sidosryhmien ajatuksia, joita

aiemmin mainituissa työpajoissa ja jäsenkyselyssä kartoitettiin. Aineiston perusteella pystyttiin tunnistamaan kaikissa eri työpajoissa ja jäsenkyselyssä esiin nousseet yhtäläisyydet sekä poimittiin myös esiin nousseita kuriositeetteja eli asioita tai ideoita, jotka nousivat esiin yllättävällä tavalla. Pian jäsenistö pääsee myös kommentoimaan strategialuonnosta, sillä haluamme pitää prosessin osallistavana pitkin vuotta. Olemme päivittämässä myös omaa strategiaamme, ja lopullisesta esityksestä päätetään Nuorisoseurakokouksessa lokakuussa 2021.

Nuorisoseuraliike juhlii 140-vuotissynttäreitään ensi vuonna Teksti Annina Laaksonen Kuva Juhani kandell

N

uorisoseuraliike täyttää ensi vuonna huikeat 140 vuotta. Juhlavuosi tekee näkyväksi historian, mutta korostaa nuorisoseurojen vahvuutta tässä päivässä ja katsoo myös tulevaisuuteen. Se tuo esille kaikilla tasoilla tehtävää nuorisoseuratoimintaa ja toiminnan koko kirjon. Juhlavuoden suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Yksi juhlavuoden päätapahtumista on lapsille ja nuorille suunnattu Kalenat 10.–13.6.2021 Lappeenrannassa. Kauhavan Nuorisoyhtiön eli historian ensimmäisen nuorisoseuran perustamispäivänä 24.6. on tavoitteena toteuttaa Suomen suurimmat kakkukahvit samanaikaisesti mahdollisimman monessa paikassa. Kaikkien nuorisoseuralaisten osalta päätapahtuma on lokakuun toisena viikonloppuna Lahdessa järjestettävä Nuorisoseurakokous, jonka yhteydessä järjestetään kulttuuriohjelmaa sekä Tulevaisuusfoorumi, jossa keskustellaan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuskuvista. Juhlavuoden avaus toteutetaan virtuaalisesti perjantaina 8.1. Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on Eläköön Folk! Tampereella 20.2. Folklandia-risteilyn siirryttyä vuoteen 2022 koronapandemiasta johtuen. Muita vuoden merkittäviä tapahtumia ovat mm. NuoriTalks!-keskustelutapahtuma Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaalin yhteydessä 21.–23.5. Porissa sekä juhlavuoden seminaari syyskuussa 2021 Helsin-

teri. Jäsenseurat voivat lisätä kalenteriin omat tapahtumansa. Viestimme paikallistapahtumista myös valtakunnallisesti. Lisäksi juhlavuonna Suomea kiertää pop-up-nuorisoseuramuseo Santeri, joka vierailee eri paikkakunnilla ympäri vuoden. Voit ottaa meihin yhteyttä, mikäli haluat museon omalle paikkakunnallesi! Puotiin on tulossa myyntiin juhlavuoden tuotteita kuten vesipulloja, termosmukeja ja essuja.

gissä. Kaikkien tapahtumien osalta ollaan valmiudessa järjestää tapahtuma joko hybriditoteutuksella (osittain kasvokkaisena, osittain etäyhteyksin) tai kokonaan virtuaalisena koronapandemiasta riippuen. Olemme myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – rakentavan keskustelukulttuu-

rin hankkeessa juhlavuoden yhteiskunnallisella ohjelmalla. Toiveenamme on, että jokaisessa nuorisoseurassa kaikki tapahtumat ovat osa juhlavuotta seurojen niin halutessa. Verkkosivuille avataan joulukuun puolivälissä juhlavuoden oma sivusto, jossa on myös juhlavuoden tapahtumakalen-

Lanseeraamme juhlavuoden varainhankintakampanjan, jonka tuotto käytetään ennen kaikkea paikallisten seurojen ja harrastajien hyväksi. Juhlavuoden logo juhlistaa 140-vuotista taivaltamme. Siitä tunnistaa myös juhlavuoden tapahtumat. Jäsenseurat voivat käyttää sitä oman logonsa rinnalla. Graafinen ohjeistus juhlavuoteen toimitetaan kaikille jäsenseuroille joulukuun aikana. Juhlavuoden slogan kertoo siitä, mikä on meille erittäin tärkeää: yhteisöllisyys. Siitä kertoo tunnuslause ”yhdessä tekemisen riemua jo 140 vuotta”.


10

Annina Airola

Nuori Kulttuuri Roots innostaa, rikastuttaa ja kehittää Teksti Pasi Saarinen

V

iimeisten vuosikymmenien aikana Nuori Kulttuuri -toiminnan keskiössä ovat olleet valtakunnalliset sekä alueelliset tapahtumat. Valtakunnalliset tapahtumat ovat viimeisinä vuosina kasvaneet hienoiksi ja tärkeiksi kohtaamisen paikoiksi, mutta samalla alueelliset tapahtumat ovat jääneet paikka paikoin vähemmälle huomiolle, ja paikallisista tapahtumista on luovuttu kokonaan. Uuden Nuori Kulttuuri -strategian mukaisesti toiminnan kehittämisessä huomioidaan jatkossa myös paikallinen toiminta. Paikallisen toiminnan kehittäminen tehdään yhdessä arjen nuorisotyön toimijoiden kanssa. Nuori Kulttuuri -toimisto sanoittaa ja mallintaa eri puolella Suomea tehtäviä malleja, mutta ei tarjoa ylhäältä annettuna yhtä oikeaa tapaa toteuttaa pai-

kallista Nuori Kulttuuri -toimintaa eli Roots-toimintaa. Kehittämisen avaimena ovat vuonna 2020 pilotoidut Nuori Kulttuuri -kokeilut. Vuoden 2020 toiminta-avustuksessa kansainvälisiä avustuksia jäi koronapandemian takia jakamatta, joten käyttötarkoituksenmuutoksen kautta kulttuurisen nuorisotyön toimijoille jaettiin pieniä avustuksia yhteensä 23 toimijalle. Nämä kokeilut ovat kulttuurisen nuorisotyön uudenlaisia pilotteja, joiden kautta paikallista kokeilukulttuuria lähdetään edistämään. Toiminta tarjoaa nuorisotyöntekijöille sekä kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville tahoille mahdollisuuden kokeilla ja kehittää omaa paikallista kulttuurista nuorisotyötä. Paikallisen toiminnan loppukäyttäjänä eli

varsinaisena kohderyhmänä ovat paikalliset lapset ja nuoret.

Matala kynnys osallistua Nuori Kulttuurin rooli paikallisen kulttuurisen nuorisotyön kehittämisessä on toimia välittäjänä ja keskustelukumppanina, oikeiden asioiden mahdollistajana. Paikallisen toiminnan pitkän tähtäimen tavoite on, että jokainen Suomen kunta löytäisi omaan toimintaympäristöönsä sopivan tavan tehdä kulttuurista nuorisotyötä. Paikallinen Nuori Kulttuuri -toiminta lisää tunnettuutta, mutta ennen kaikkea se tarjoaa nuorille matalan kynnyksen osallistua kulttuuriseen harrastustoimintaan. Nuori Kulttuuri Roots on kulttuurisen nuorisotyön kehittymisalusta, johon on mahdollista lähteä mukaan hyvin matalalla kynnyksellä. Mukaan toi-

mintaan voi hakeutua ensi vuoden helmikuusta alkaen lähettämällä kehitysideansa Nuori Kulttuurin nettisivuille tulevan hakukaavakkeen avulla, jonka jälkeen idean toteuttamista lähdetään konkretisoimaan Nuori Kulttuuri -toimiston ja -verkoston toimesta. Nuori Kulttuuri Roots -toiminnasta syntyy paljon hiljaista tietoa, joka kootaan digitaaliselle verkkoalustalle Nuori Kulttuuri Handbookiin. Digitaalisuutta hyödynnetään myös toiminnan yhteydessä luomalla nopeita keskustelualustoja, missä tekijät kohtaavat ja saavat vertaistukea tapahtumien ja toiminnan toteuttamiseen, kehittämiseen ja uudelleen ideointiin. Viereiseltä sivulta löydät syksyn 2020 pilotit, joista löytyy laajempaa tietoa Nuori Kulttuurin nettisivuilta.


11

Taina Päätalo

Syksyn 2020 pilotit IRTI goes etä -teatteriteos digitaaliselle alustalle, Vuoksenniskan Nuorisoseura Discord-alustalle luotu koko illan teatteriteos. Pieni Kulttuuriteko Vuorelassa, Siilinjärven kunta Graffiti nuorisotalon pääoven läheiseen betoniseinään. Graffitipaja, Utsjoen kunta Graffititaiteilijan vetämä työpaja: maalauksia nuorisotilan seinille sekä yhden kuntalaisen pakettiautoon. Tila Yllättää, Kehittyvä Eurooppa ry Monitaiteisen ja -tieteisen tapahtuman tavoitteena oli toteuttaa niin monta nuorten ideaa kuin mahdollista. Nuorisotoimikunta, Klaukkalan Nuorisoseura Uudenlaisen nuorisotoimikunnan perustaminen, jotta pystytään tukemaan nuorten osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia sekä luoda uusia väyliä alueen nuorille tulla mukaan nuorisoseuran toimintaan, vaikka tavoitteelliset ja harrastusaloihin sidotut harrastukset eivät olisi se oma juttu. Nuoret kulttuurin lähteenä -leiri, Vieremän kunta Monitaiteinen leirisarja: esitystaidetta, ympäristötaidetta ja bänditoimintaa. Monitaidealainen treenirinki, Sodankylän Tanssi Monitaiteinen treenirinki tanssinopettaja Maiju Tiuraniemen johdolla. Poikateatteri 2020-luvulle, Mikkelin poikateatteri Jos poikateatteri perustettaisiin TÄNÄÄN, mihin tarpeeseen se perustettaisiin? Lyhytelokuvapaja, Riihimäen Nuorisoteatteri Yhteistyössä Hyrian kanssa toteutettava lyhytelokuvatyöpaja. DAM-U-monitaiteenlajinen teos, Hurja Piruetti DAM-U-projekti koostuu sanoista dans, musik och ungdomar.

Taideohjaaja, artenomi Merja Mäkiharju-Rantanen valmistelee vahatekniikan taidekokeilua Elämyksiä ja Taidetta Nuorille -leirille.

Teknoten tanhuten – teknomusiikkia kansantanssiteoksessa, Turun Kansantanssin Ystävät Miten kansantanssi taipuu eri musiikkilajeihin? Ilmajoogaa kansantanssijoille, Nuorisoseura Motora Kansantanssia harrastaville nuorille maksuton ilmajoogakurssi. Esittävän taiteen lavoilta esitysvideoon, Pieksämäen Uusi Nuorisoteatteri Nuoret ideoivat, kuvakäsikirjoittavat ja kuvaavat ensi kevään esitykseen tulevat videot.

Break a Leg -sirkusharrastusta pojille, EteläKarjalan Estradi Break a Leg -projektilla pyritään vahvistamaan ja tukemaan nuorten, sirkusta harrastavien poikien asemaa omassa harrastusyhteisössään. Raudanmaa elää -graffitipajoja, Raudanmaan Nuorisoseura Nuorille tarjotaan uudenlainen taidekokemus, jossa he saavat tehdä näkyväksi itselleen tärkeitä asioita Raudanmaalla.

Haaveesta todeksi -nykytanssi & kansantanssiteos, Nuorisoseura Nuori Iisalmi Nykytanssia ja kansantanssia yhdistävä teos, joka esitettiin Yhdessä eteenpäin -yhteiskonsertissa.

Sanatonta liikettä teatterin tekemiseen, Kulttuuriyhdistys Väristys Nuorten ryhmä toteuttaa ohjaajan kanssa yhteisöllisesti tanssi-/liikeilmaisua sisältävän esityksen, joka esitetään yleisölle teoksen valmistuttua.

Luosto soi! Etkot – kamarimusiikkityöpajoja, Kuusikko Soi Tapahtumassa kuvataan ja näytetään, mitä kamarimusiikki tarkoittaa käytännössä ja miten se rakentuu. Tavoitteena on kannustaa nuoria musiikin harrastamiseen.

Sähköinen sirkustervehdys, Rautavaaran Nuorisosirkusyhdistys Sähköinen sirkustervehdys -hankkeessa tehdään nuorten sirkustaiteesta audiovisuaalinen, aikaan ja paikkaan sitomaton tervehdys, jonka voi lähettää tietokoneen välityksellä mihin tahansa.

Annina Airola

Back to the Stone Age -bändi-illat, KeskiPohjanmaan Nuorisoseura Hankkeessa järjestetään kaksi nuorisoa kokoavaa bändi-iltaa, jotka vetävät alueen nuoret saman katon alle. Keskipohjalaisilla nuorilla on useilla paikkakunnilla omaehtoista bänditoimintaa ohjattujen musiikkiharrastusten ulkopuolella. Toiminta on useimmiten kunnianhimoista ja laadukasta, ja musiikki suurimmaksi osaksi täysin omaa tuotantoa. Folk&Street, ISOn tanhuujat Folk&Street on samalla kertaa oppimisprosessi, tanssikoreografia sekä musiikkivideo. Prikka-ryhmä harjoittelee tanssikoreografian, jossa yhdistyvät kansantanssin askelikot sekä breikki -tanssilajiin. Elämyksiä ja Taidetta nuorille, Liedon 4H -yhdistys Projektin tuloksena toteutettava virtuaalinen taidenäyttely tuo esille nuorten omaa kulttuuria. Nuorten ensimmäiseksi tuunauskohteeksi Raudanmaalla on valikoitunut nuorisoseuran jääkiekkokaukalo. Jääkiekkokaukalo on aktiivisessa käytössä: sään salliessa kaukalossa luistellaan ja pelataan kiekkoa, sulan aikaan kaukaloa käytetään agilitykenttänä ja keppihevosten esteratsastukseen.

Maailmanparannusbiisi, Laulusaari Tmi Yhdessä nuorten kanssa tehtävä maailmanparannusbiisi sanoitetaan, sävelletään, sovitetaan, äänitetään, esitetään, taltioidaan ja julkaistaan YouTubessa.


12

Jukka Heinämäki

SottiisiMoves 2020 Stream otti digiloikan kotisohvalle Teksti Maarit Saarelainen

S

ottiisiMoves 2020 siirrettiin alun perin kesäkuulta lokakuun puoliväliin. Keväältä oli peruttu Suomen Kansanmusiikkiliiton Samuelin Poloneesi, joka tuli mukaan SottiisiMoves 2020 -tapahtumaan lokakuulle. Lopulta koko festivaali siirrettiin verkkoon striimattavaksi tapahtumaksi vain viikkoa ennen suunniteltua tapahtumaa. Pari vuotta valmistelluista Pispalan Sottiisin ja Nuori Kulttuuri -toiminnan yhteisistä 50-vuotissynttärijuhlista haluttiin antaa maistiaisia yleisöl-

le.  Pispalan Sottiisi, Nuori Kulttuuri ja Samuelin Poloneesi päättivät ottaa kunnon digiloikan ja polkaisivat viikossa käyntiin SottiisiMoves 2020 Stream -tapahtuman. Käytännössä se tarkoitti sitä, että SottiisiMoves 2020 muokattiin vielä kerran uudestaan, tällä kertaa suoratoiston muotoon. Livestriimauksiin nostettiin tapahtuman tärkeimpiä tanssillisia ja musiikillisia elementtejä, kuten syntymäpäiväjuhlat, Saa tanssia! -osio ja tietysti olennaisina osina tapahtumaan

kuuluvat Moves- ja Tanssirallikatselmukset. Tampere-talolta ja Kulttuuritalo Laikusta striimattiin 16.–18.10.2020 välisenä aikana kuusi erillistä tapahtumaa. Ne kuvattiin ilman yleisöä koronapandemian vaatimin turvavälein ja hygieniakäytänteitä kunnioittaen. Näin yleisö pääsi nauttimaan tallenteista turvallisesti kotisohvillaan omissa porukoissa fiilistellen.

SottiisiMovesin tanssikatselmuksiin 70 tallennetta Kun SottiisiMoves 2020 päätettiin siirtää verkkoon, tarjottiin tapahtumaan valituille Moves- ja Tanssiralliryhmille nopealla aikataululla mahdollisuus palautteen saamiseen videokatselmuksen muodossa. Lähes 70 katselmuksiin ilmoittautunutta ryhmää toimitti järjestäjille tallenteen määräaikaan mennessä. Tapah-

tuman kymmenhenkinen ammattilaisraati kokoontui Tampere-taloon. Erityis-ja turvajärjestelyin toteutetuissa olosuhteissa raadit katsoivat ryhmien esitystallenteet viikonlopun aikana ja antoivat niistä kirjallisen palautteen. ”Ryhmät tekivät viikossa todellisia ihmeitä kuvatessaan videoita! Osa oli uhrannut syyslomiaan, että saisivat videot kasaan. Tämä kertoo siitä, että tällaiselle toiminnalle todella on tarvetta”, iloitsi tuottaja Jussi Kaijankangas. ”Oli hienoa, että näinä haastavina aikoina pystyimme tarjoamaan tapahtumaan ilmoittautuneille ryhmille mahdollisuuden pätevän ammattilaispalautteen saamiseen, kertoo Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaava Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen. Katselmusten palkinnot, kunniakirjat ja sarjanimeämiset julkistettiin SottiisiMoves 2020 sunnuntain striimauksessa 18.10.2020. Ne löytyvät osoitteesta: www.sottiisimoves2020.fi.

Susanna Kivisen koreografia Toisilleen avaa katsojalle kurkistusaukon erään tytön mielenmaailmoihin. Teos kertoo tarpeesta tarttua kiinni, päästä syliin, olla turvassa ja yhtyä toiseen ihmiseen, se ponnistaa vahvasti liikkeestä, fyysisyydestä ja luottaa sen ilmaisuvoimaan. Kuvassa Vuoden Kansantanssiyhteye Kimurantin Karoliina Skyttä ja Rasmus Turunen. SottiisiMovesin avajais-streamissa esiintyneet ryhmät tanssivat yleisön sijaan kameroille.


13

”Tanssi on antanut elämääni melkein kaiken” Teksti Riina Hosio Kuva Carita Berg

T

amperelainen 12-vuotias Maija Tynkkynen on harrastanut tanssia jo seitsemän vuotta. Tanssilajeina ovat nykytanssi, jazz-tanssi ja baletti. Maija oli myös SottiisiMoves 2020 -tapahtuman kasvot. Mitä kaikkea tanssi antaa sinun elämääsi? ”Melkein kaiken. Jos mulla ei olis treenejä, niin en tiedä, mitä tekisin. Makaisin sohvalla ja vaan olisin. Tanssista saan joukkueen kautta kaikki parhaat kaverit ja ystäviä myös eri kaupungeista ja eri paikoista. Tanssi on mulle myös keino olla oma itteni, jos esimerkiksi joku asia kiukuttaa, saan purkaa sen tanssiin.” Maija osallistui SottiisiMoves 2020 Moves -katselmukseen. Dancefina Academyn Duo Maija Tynkkysen ja Olivia Ahlforsin teos Dear World Leaders palkittiin kunniakirjalla. ”Se kertoo ilmastonmuutoksesta. Siinä on ruotsalaisen aktivistin Greta Thunbergin ensimmäinen puhe, jonka hän on pitänyt. Ilmastonmuutos on meille tärkeä

aihe. Silloin, kun aloitimme tekemään sitä, se oli joidenkin mielestä vähän raju. Se oli tärkeä juttu tehä.” Kuinka tärkeää esiintyjälle on saada palautetta esityksestään, ja millaista palautetta haluat saada tulevaisuudessa? ”Palaute on mun mielestä tosi tärkeetä, koska haluan kehittyä tanssijana. Treeneissä me saadaan valmentajalta päivittäin rakentavaa ja positiivista palautetta. Tärkeintä on, kun joku ventovieras tulee esityksen jälkeen sanomaan, että nyt oli tosi hieno esitys. Ne on aina sellaisia ihania hetkiä ja tärkee juttu.”

Voiko tanssilla muuttaa maailmaa? ”Mun mielestä ehottomasti. Tanssilla voi saada näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Joitain ihmisiä voi vaikka koskettaa joku mun esitys. Sitten se kosketus saa aikaan sen, että sitä ihmistä alkaa kiehtomaan se esityksessä käsitelty asia, ja sen jälkeen se alkaa tehdä asialle jotain.” Riina Hosio haastatteli tanssija Maija Tynkkystä SottiisiMoves Stream 2020 -tapahtumassa 17.10. Tampere-talossa. Tekstin litteroi ja muokkasi Maarit Saarelainen.

Onko sinun mielestäsi jotain teemaa tai aihetta, mitä ei voi tanssin kautta käsitellä? ”Ei, ei oikeestaan. Joskus esitysten teemat tajuaa vasta jälkikäteen, kun esitys on jo ohi, ai tästäkö tässä olikin kyse. Lopulta kaikki ne teemat on oivaltanut.”

Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo & Martta -festivaalille S

tumista. Sitä kautta luodaan yleisölle lisää kohtaamisen paikkoja hienolla seurantalolla.” Hollolan Nuorisoseura on toteuttanut Hollo & Martta Hollolan kansainvälinen CIOFF® kansantanssi- ja musiikkifestivaalin vuosittain loka-marraskuun vaihteessa Hollolassa ja ympäri Etelä-Suomea. Tapahtuman sosiaalinen luonne tuottaa laajasti iloa ympäristölleen; konserttitarjonta ulotetaan päiväkoDavid Botond

uomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Hollolan Nuorisoseuran Hollo & Martta -festivaalille. Palkinto myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen virtuaalisen syysvaltuuston yhteydessä lauantaina 21.11.2020. Klassinen kysymys Hollo & Martta -festivaalin primusmoottorille Aimo Hentiselle, joka saapuu metsänraivaustöistä puhelimen ääreen. Miltä nyt tuntuu? ”Hyvältä tuntuu! 17. festivaali oli valtavan ponnistelun tulos. Suuri kiitos kuuluu kaikille niille lukuisille sitoutuneille ihmisille, joita ilman tämä ei olisi onnistunut. Yhteisössä todellakin on voimaa. Mielestäni aina pitää löytää uusia tapoja tehdä, ja virtuaalisuus oli nyt se tärkein uusi asia. Sitä haluamme kehittää jatkossakin aina vain laadukkaampaan suuntaan. Tämän vuoden virtuaalisesti järjestetyn festivaalin lähetyksille tuli huimat 60 000 katselukertaa ympäri maailmaa. Festivaalia laajennetaan tulevaisuudessa, niin että ympäri vuoden päästään nauttimaan erilaisista Hollo & Martta -tapah-

ti-ikäisistä vanhuksiin, ja työpajat jalkautuvat laajasti alueen kouluihin ja hoivakoteihin. ”Hollo & Martta -festivaali on Hollolan Nuorisoseuran pitkän ja ansiokkaan kulttuurikasvatustyön kruununkivi. Yhä laajenevalla festivaalilla on suuri merkitys niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

Kulttuurisen nuorisotyön palkinto Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.


14

Tyttö, joka toteutti unelmansa Teksti Minna Wallenius Kuvat Samu Kuoppa

Olipa kerran tyttö, joka 7-vuotiaana ilmoitti kuvataidekoulun opettajalle, että hänestä tulee isona taiteilija ja häntä tulee opettaa sen mukaisesti. Sama tyttö on vuosien varrella nähty viilettävän tukka putkella paikoissa, joissa on tarvittu rohkeutta sanoa tai tehdä jotakin tärkeää. Nyt hän on 22-vuotias ja elää unelmaansa. Hän piirtää ja maalaa ja puhuu erityisesti naisten asemasta. Ja hän on ehdottomasti tyttö, jolta jokainen voi oppia jotakin tärkeää.


15

R

iina Tanskasen luomat Tympeät tytöt nousi tänä vuonna ilmiöksi, joka kiinnostaa jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. Se on suomalaisella taidekentällä erittäin harvinaista. Samalla 22-vuotiaasta kirjallisuustieteen opiskelijasta kuoriutui ammattilaistaiteilija. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että Riina on itsekin hieman hämillään siitä, onko tapahtunut edes totta.

Teatterissa sai olla vähän kummallinen Riina syntyi Imatralla, jossa hänen lapsuuteensa ja nuoruuteensa kuuluivat teatteri ja kuvataide. Teatteria hän harrasti Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterissa, jonne meni mukaan 11-vuotiaana. Teatteri tuntui alun alkaenkin mukavalta, ja vähitellen teatterin parissa kului yhä enemmän aikaa. ”Olin koko ajan mukana jossain näytelmässä, ja saatoin olla teatterilla viisikin päivää viikossa.” Teatteri oli paikka, jossa sai olla oma itsensä ja kanavoida omaa luovuuttaan. Tärkeää oli myös se, että teatterissa sai kasvaa samanhenkisten ihmisten kanssa. ”Minulla on aina ollut vähän sellainen kummajaisolo – etten oikein kuulu mihinkään. Toisaalta teatteri on iso paikka eikä haittaa, jos siellä on vähän kummallinen. On ihan ok, että tekee asiat omalla tavallaan.” Paikallisessa nuorisoseurassa Riinaa ja muita nuoria kannustettiin osallistumaan erilaisiin tapahtumiin myös muualla Suomessa. Itselleen ominaisesti Riina keräsi koko potin: hän kiersi Kalenoissa esiintyjänä ja talkoolaisena ja teki muun muassa viestintää. Hän osallistui lastenkulttuuritapahtuma Volttiin, oli valokuvaamassa Tanssimaniaa ja Folklandiaa sekä teki Pispalan Sottiisille somekampanjaa. Myös kuvataide tuli jo lapsena vahvasti mukaan harrastuksiin: Riina harrasti ja harjoitti kuvataidetta työväenopistolla 12 vuoden ajan. Ja ensimmäisenä päivänä kuvataidekoulussa opettaja todella sai kuulla, että mukaan tuli nyt ihminen, josta tulisi vielä taiteilija. Ja että opetuksen tulisi olla sen mukaista. Vuosien ajan vastaus oli sama, kun kysyttiin, mikä Riinasta tulee isona. Vaikka taiteilijuus on aina ollut Riinan suuri haave, alkoi varmuus taiteilijaksi ryhtymisestä myöhemmin horjua. Järki alkoi pistää ajatusta vastaan, kun kaikki ympärillä tuntuivat laulavan samaa laulua siitä, ettei taiteella voi elää. Että se on liian vaikeaa ja harvinaista.

”Ajattelin, etten ole tarpeeksi hyvä”, Riina tunnustaa.

Tympeät tytöt muutti kaiken Kaikki kuitenkin muuttui tämän vuoden keväällä, hetkessä. Riina avasi huhtikuussa Tympeät tytöt -Instagram-tilin, jolle hän alkoi julkaista tekemiään piirroksia ja maalauksia tytöistä, joilla oli paljon sanottavaa yhteiskunnasta tyttöjen näkökulmasta. Muutamassa kuukaudessa Tympeät tytöt oli kerännyt pari tuhatta innokasta seuraajaa, ja kun Riina piti kesällä ensimmäisen oman taidenäyttelynsä, kirjoitti Helsingin Sanomien kulttuurisivut hänestä suuren jutun. Siitä lähti liikkeelle lumipalloefekti, joka on poikinut sarjakuvayhteistyön Ylen kanssa, kustannussopimuksen kirjasta, haastatteluita tasa-arvosta ja naisten asemasta Me Naisiin ja Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmaan sekä puhumispyyntöjä lukuisiin tilaisuuksiin. Ja samalla Tympeät tytöt -instatili on kerännyt yli 20 000 seuraajaa, mikä on suomalaiselle taidetilille järjettömän suuri määrä. Vertailun vuoksi: Kaj Stenvallilla on 1 500 ja Miina Äkkijyrkällä 2 300 seuraajaa. Valtavasta suosiosta seurasi se, että Riinan iso unelma kävi yhtäkkiä toteen: hän on taiteilija ja elää myymällä taidettaan. Miten tähän sitten päästiin? Menestysresepti ei todellakaan ollut valmiina, mutta aineksia oli riittävästi kasassa. Ensinnäkin Riinalla oli tietenkin vahva pohja taiteen tekemisestä. Toisena oleellisena asiana oli synnynnäinen sisäinen palo tehdä ja toteuttaa.

”Intohimo jotakin asiaa kohtaan on ainutlaatuista. Se on jotain sellaista, mitä ei voi harjoitella, mutta se kantaa.” Lisäksi Riina tunsi somemaailman hyvin: hän oli tehnyt sinne töitä ja tiesi siten ymmärtävänsä kanavaa. Siihen asti hän oli kuitenkin tuottanut sisältöä aina jollekin muulle, muita ihmisiä varten. Oli aika tehdä jotain muuta. ”Ajattelin, että voisin elää elämääni itseäni varten enkä muiden ehdoilla.” Lopulta ainoa asia, jonka Riina keväällä tietoisesti teki toisin oli se, että hän alkoi antaa aikaa taiteen tekemiselle. ”Sallin itseni käyttää tunteja siihen, että maalaan tai piirrän. Siellä mä piirsin meidän makuuhuoneessa joka päivä. Ja koska olen melkoinen täydellisyyden tavoittelija, niin päätin myös julkaista töitäni instassa nopealla tahdilla, etten voinut jäädä viimeistelemään töitäni liian pitkäksi aikaa.”

Vaikuttaminen lähtee sisäisestä palosta Riinan taide on vahvasti kantaaottavaa. Vaikuttaminen onkin aina ollut Riinalle tärkeää. ”Lapsena olin suorastaan kauhukakara. En nähnyt mitään esteitä jonkin asian tekemiselle, vaan menin vaan ja toteutin. Kävelin vaikka kaupungin hallitukseen, jos mulla oli asiaa.” Sisäinen palo vaikuttaa on näkynyt erilaisina tekoina: milloin Riina on ollut kommentoimassa lukion uutta opetussuunnitelmaa, milloin pistänyt pystyyn kantaaottaviin sisältöihin keskittyvän verkkomedian. Tai järjestänyt laski-

Riina istuu toisinaan tuntikausia maalaamassa kotonaan. Riina toteutti ensimmäisen oman taidenäyttelynsä Kulttuuritalo Anniksella Porissa kesällä 2020.

aisriehan vastaanottokeskuksen lapsille talvella 2015 – tilanteessa, jossa Suomeen saapui ennätysmäärä pakolaisia, mutta yleinen ilmapiiri pakolaisten vastaanottamiseen oli nihkeä. ”Olen kokeillut erilaisia keinoja vaikuttaa, politiikkaakin vähän. Minun tapani rakentaa parempaa maailmaa on kuitenkin omanlainen.” Tympeät tytöt ottaa reilusti ja rohkeasti kantaa erityisesti naisiin kohdistuviin ahtaisiin rakenteisiin. Normien tasolla naisten asemassa ollaan jäljessä: vaikka yhteiskunnassa on lakeja, ettei naista saa lyödä ja jokaisella on oikeus omaan kehoon, niin edelleen parisuhdeväkivalta tai seksuaalinen häirintä on arkea yhteiskunnassamme. ”Oon lukenut 1900-luvun feminististä kirjallisuutta, ja esimerkiksi 50-luvulta löytyy paljon kuvauksia, joissa naiset miettivät, millaisia odotuksia yhteiskunta asettaa ja millaisia paineita naiset kokevat. Ja ne ovat yllättävän samanlaisia vielä nykyäänkin!” Tytöt puhuvat asioista, joista ei ole puhuttu tarpeeksi tai ainakaan ymmärrettävällä tavalla. ”Feministiseen kieleen kuuluu usein, että puhutaan rakenteista ja konstruktioista, mutta vaikeat käsitteet voivat kääntyä itseään vastaan. Tympeissä tytöissä tuon isoja ja haastavia asioita esiin kuvina ja samaistuttavina teksteinä.”

Uutta unelmaa kohti? Nyt, kun Tympeät tytöt on selkeästi onnistunut projekti, Riinalta kysytään usein, että mitäs seuraavaksi. Riinaa kysymys ärsyttää. ”Ja mitä se kertoo meidän yhteiskunnasta, kun kaikkeen suhtaudutaan siten, että ”kun tämä projekti on suoritettu, sitten syöksytään seuraavaan”, Riina kysyy. ”Mähän elän nyt unelmaani. Haluan kuulostella rauhassa, mihin tämä vie. Sitä ei tarvitse vielä tietää. Aion mennä siihen suuntaan, mikä tuntuu hyvältä.” Unelman eläminen on kuitenkin erikoista. Toisaalta Riina on pökertyä kaikesta siitä, mitä hän nyt saa tehdä ja kokea – kuten julkaista kirjan. Ja toisaalta arki on hämmentävän arkista: hän istuu edelleen tuntikausia heidän makuuhuoneessaan maalaamassa. Ja vaikka Riina ei halua muuttaa nykytilannetta, niin on hänellä yksi haavekuva, jossa hän haluaisi itsensä tulevaisuudessa nähdä. ”Haaveilen asuvani pienessä, vähän ränsistyneessä huvilassa ja saavuttaneeni sisäisen rauhan.”


16

Kunnianhimoinen tiimityö toi Teatteri Ulpulle RAMPPIKUUMEkiertopalkinnon Teksti Karoliina Hursti Kuva Maiju Junko

R

amppikuumeen kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin sai Teatteri Ulpu esityksellään Kämppis. Raati kehui ryhmän kunnianhimoista tiimityötä: esitys oli ehyt ja tasapainoinen itse rakennettu kokonaisuus, josta nousi esiin hauskuus, lämpö ja läheisyys. Virtuaalinen RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestettiin 11.–13.9.2020 ensimmäistä kertaa verkossa. Tapahtumaa ei voitu koronapandemian vuoksi järjestää tavallisesti huhtikuussa Kankaanpäässä. Ramppikuume järjestettiin jo 23. kerran. Ramppikuumeen esityskatselmukseen osallistui yhteensä viisi esiraadin keväällä valitsemaa esitystä, joista neljä esitettiin tallenteella ja yksi livestriimauksella. Katselmuksessa jaettiin yksi kiertopalkinto sekä stipendejä ja kunniamainintoja. Raadin jäseninä olivat ohjaaja, kirjailija ja näytelmäkirjailija Elina Kilkku, näyttelijä Arttu Soilumo sekä

tanssija-näyttelijä-näyttämötaistelija Arvo Jean-Michael Saarinen. Raati kokoontui viikonlopuksi Kankaanpäähän ja katsoi esitykset Kankaanpää-salista. Tapahtumassa nuoret myös kouluttautuivat perjantai-illan työpajoissa, jotka toteutettiin myös verkossa. Pajoina olivat improvisaatio ja status näyttelijäntyössä. Tapahtuman järjestäminen verkkoalustoilla oli uusi avaus, joka onnistui hyvin. Teknisiltä ongelmitta vältyttiin lähes täysin, ja tapahtuma innosti myös katsojia katsomaan esityksiä ja osallistumaan myös esitysten jälkilöylyihin eli löylytykseen. Monet ryhmät olivat kokoontuneet omille teattereilleen katsomaan esityksiä yhdessä, ja tunnelma tapahtumassa oli Ramppikuumeelle ominaisen kannustava. Teatteri Ulpun nuoret saivat Ramppikuume-kiertopalkinnon esityksellä Kämppis. Ramppipysti luovutettiin työryhmälle tapahtuman jälkeen.

TULOKSET Kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi: Teatteri Ulpu – Kämppis. Muita stipendejä saivat Sällit kielellisestä ilotulituksesta ja omaleimaisesta huumorista (300 €) sekä Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatteri näyttelijäntyön tarkkuudesta ja kokonaisvaltaisuudesta sekä katsomoon asti vyöryvästä ilmaisun voimasta (300 €). Kunniamaininnat saivat Oulun Taidekoulu – Babuškateatteri esityksestä, joka osoitti, että näyttämöllä voi tapahtua ihan mitä tahansa sekä Nutturlan Makasiiniteatteri selkeästi esiin piirtyvästä ajattelusta ja kunnianhimoisen näytelmätekstin haltuunotosta.

Ramppikuume tulee jälleen huhtikuussa! Ramppikuumetta vietetään seuraavan kerran 23.–25.4.2021! Tapahtuma tarjoaa jälleen 13–20-vuotiaille nuorille ja heidän ohjaajilleen monipuolista koulutusta sekä mahdollisuuden päästä näyttämään oma nuorisoteatteriesityksensä muille! Katselmushaku kevään tapahtumaan on auki 24.2. asti! Lue hakuohjeet osoitteesta www.ramppikuume.net. www.ramppikuume

.net


17

Teatteritoimintaa poikkeusaikana

Vaikka kaikki muu lähtee, niin Kallava ja TeatteriTorstai pysyy Teksti Pasi Saarinen Kuvat Paula Martiskainen

T

uo kirottu korona vei maaliskuussa monen nuoren harrastuksen tauolle. Kokoontumiskiellon myötä osa toimijoista keksi kuitenkin luovia ratkaisuja ja keinoja selättää rajoitukset. Kuopiolainen nuorisoteatteri TeatteriTorstai oli yksi ryhmistä, joka jatkoi toimintaansa verkossa ja sen lukuisilla alustoilla. Ryhmä kokoontui säännöllisesti torstaisin, teki ohjaajien antamia harjoituksia, käsikirjoitti, suunnitteli ja räjäytti WhatsAppin keskustelukulttuurin uusille urille. TeatteriTorstai on syntynyt Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimiston aloitteesta kasata lukuisia

kaupungin teatteritoimijoita samaan paikkaan samoihin aikoihin. Torstaisin Kulttuuritalo 44 täyttyy monista toimijoista, mikä mahdollistaa saumattomat yhteistyöt. Poikkeuksellisena keväänä TeatteriTorstain porukat valmistivat yhdessä Kulttuuriareena 44:n väen kanssa myös lyhytelokuvan. Projekti saatiin valmiiksi, ja elokuva julkaistiin kesäkuussa ennen kesälomia.

”On tuntunut kivalta, kun edes teatteri järjestetään kaiken muun kivan peruunnuttua”, iloitsee Teatteritorstain toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Sinna Karppi. Elokuussa ryhmäläiset jatkoivat nuorisoteatterifestivaali Kallavan valmisteluja. Tänä vuonna jo 21. kerran järjestetty Kallava on viime vuosina suuntautunut yhä enemmän nuorisoteatterifestivaaliksi. Pelkän nuorten esityskatsel-

Kallava-festivaali on viime vuosina kehittynyt yhä enemmän nuorisoteatterifestivaaliksi, jossa nuoret tekevät tapahtumaa alusta loppuun saakka. Kuvassa Atte Homanen ja Aura Kemppainen.

TeatteriTorstai oli yksi ryhmistä, joka jatkoi toimintaansa verkossa ja sen lukuisilla alustoilla. Kallavassa he esittivät itse käsikirjoittamansa Turvapaikka 44 -näytelmän.

muksen sijaan nuoret osallistuvat nykyisin myös tapahtuman järjestelyihin alusta loppuun.

Keväällä kaksi näytelmää ja elokuva ”Teatterilaiset tekivät ihan kaiken itse avustushakemuksista loppusiivoukseen ja siinä välissä käsikirjoittivat ja esittivät Turvapaikka 44 -näytelmän”, avaa tuotantoprosessia Pohjois-Savon aluetoimiston toiminnanjohtaja Jussi Salmi. ”Nyt kun festari on takana, aletaan valmistella kevään esityskautta ja tulossa on ainakin kaksi perinteisempää näytelmää ja yksi elokuva”, Salmi jatkaa. Teatterin toiminnan ylläpitäminen on ollut voimaannuttavaa paitsi toimintaan osallistuneille nuorille myös toimintaa järjestäville tahoille. Toimintaa nuorisoseurojen puolesta on mahdollistamassa myös teatteriagentit Tero Sarkkinen ja Johanna Metelinen sekä Kuopion kaupungin Kulttuuriareena 44:n ohjaajat Ulla Vuori ja Janne Kuitu, jotka molemmat pitävät rakennettua mallia hyvänä tapana toteuttaa kulttuurista nuorisotyötä. ”TeatteriTorstai on voimaannuttavaa ja osallistavaa kulttuurin tekemistä”, summaa laajan kokemuksen kulttuurisesta nuorisotyöstä omaava Vuori. ”Kun muut hommat lähtee pois kuvioista, niin TeatteriTorstai on ja pysyy”, hehkuttaa puolestaan pitkän teatterihistorian omaava Kuitu.


18

Jyväskylän Jälkkärissä työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa Teksti Tiina Kämäräinen Kuva Arianna Pajun albumi

Moniosaajuus työyhteisössä on rikkaus ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Arjessa tulee esiin tilanteita, joiden ratkaiseminen ei yksin onnistu. Tällöin työyhteisön yhteinen pohdinta, vuorovaikutus ja asiantuntijuuden jakaminen auttavat tilanteen ratkaisemisessa. Jokaisella on omat vahvuusalueensa, eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea.

K

eski-Suomen Nuorisoseurojen aluetoimisto järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1.- ja 2.-luokkalaisille lapsille Jyväskylän Normaalikoululla. Jälkkäriksi nimetyssä toiminnassa koululaisten kanssa työskentelee noin 14 ohjaajan tiimi. Koulutukseltaan ja työkokemukseltaan ohjaajat tulevat hyvin erilaisista taustoista. Ohjaaja saa tunnustuksen osaamiselleen, kun hän voi käyttää omia vahvuuksiaan työssä. Onnistumisten kautta hänestä voi löytyä ihan uutta rohkeutta rikkoa omia rajojaan. Onnistumisen riemu heijastuu myös työyhteisön muuhun toimintaan, yleiseen viihtymiseen ja omaan henkiseen jaksamiseen. Jokaista työntekijää rohkaistaan käyttämään omia vahvuuksiaan. ”Koemme suurena rikkautena, jos ohjaajilta löytyy omia erityistaitoja, koska silloin voimme työtiimin kanssa yhdessä suunnitella lapsille monipuolista ja mielenkiintoista toimintaa koko päiväksi” vastuuohjaajat Leila Kinnunen ja Sari Pakkanen kertovat.

Onnistuminen kannustaa Onnistumisen kokemus työssä on yksilöllistä, mutta vastuuohjaajana työskentelevä Otto-Pekka Keramaa pohtii sen kumpuavan siitä, että ohjaaja voi tuoda jotain itsestään työhönsä. Jotain, jossa kokee olevansa hyvä ja jossa on kotonaan. ”Nuoruudessani koin, että en omannut mitään sen kummempia erityislahjoja. En soittanut, en piirtänyt, en ollut lahjakas edes urheilemaan. Istuin jälki-istunnossa huonosta käsialasta ja sain käsitöistäni heikkoja arvosanoja. Työelämässä aloin kuitenkin huomata, että jotkin asiat olivat minulle luonnollisia. Tykkäsin kirjoittaa, eläytyä, keksiä maailmoja. Aloin pitämään omia, hullunkurisiakin kerhojani, joissa selvitettiin arvoituksia tai seikkailtiin pöytäroolipelin myyttisissä maailmoissa”, Keramaa kertoo. Se, että saa tehdä työnsä lomassa jotain omannäköistä, jossa tuntee olevansa omalla tontillaan, tuo itsevarmuutta muuhunkin työhön ja kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön. ”Olemme jokai-

nen tärkeä osa porukkaa, joka luo lapselle turvallisen ja mukavan iltapäivän. Positiivinen kokemus, onnistuminen, on tuonut uudenlaista itsevarmuutta ja mielekkyyttä työhön”, Keramaa jatkaa.

Italialaistwistiä yhteisöön Italialaislähtöinen, uskonnonopettaja ja taiteilija Arianna Paju on työskennellyt Jälkkärissä reilun vuoden ajan ja asunut Suomessa viisi vuotta. Iltapäiväohjaajan työ on ollut hänelle uusi kokemus, ja Arianna kokee, että on ollut hienoa tutustua erilaiseen kouluympäristöön, kuin missä hän on Italiassa toiminut. Jälkkärin työssään Arianna on päässyt opettamaan taidetta lapsille ja piirtämään lasten kanssa. Taiteen opettamisessa hienointa hänen mielestään on päästä herättelemään lasten mielikuvitusta. ”Lapset rakastavat piirtämistä, joten heidän huomionsa on erittäin helppo saada”, Arianna kertoo. Ariannan lämminhenkisyys, taiteellisuus ja lasten yksilöllinen huomioiminen on näkynyt Jälkkä-

rissä, kun hän on piirtänyt lapsille erilaisia värityskuvia, kasvomaalauksia tai lasten kasvokuvia. Hän on tuonut työyhteisöön kansainvälisen tuulahduksen italialaisella twistillä höystettynä eli lämminhenkisyyttä, perhekeskeisyyttä, iloisuutta, erittäin suuren joustavuuden toimia erilaisissa työtehtävissä ja suuren kunnioituksen toisia ihmisiä kohtaan.

Iltapäivätoiminta Koululaisten iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa. Nuorisoseurat ja piirijärjestöt toimivat koulujen iltapäivätoiminnan palvelun tuottajina Helsingissä, Rovaniemellä, Koski Tl:ssä, Oulussa ja Jyväskylässä Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus osallistua erilaisiin teemallisiin kerhoihin, tehdä läksyjä, lepäillä, leikkiä ja pelailla muiden lasten kanssa.

Italialaislähtöinen, nyt iltapäiväohjaajana työskentelevä Arianna Paju rakastaa muun muassa surrealismia ja maalaakin itse usein surrealistisia maisemia.


19

Höntsä-opas antaa potkua matalan kynnyksen harrastustoimintaan Teksti Judit Kemppilä Kuvat Meeri Lehto

H

öntsä – Silta eteenpäin! -hankkeessa aletaan lähestyä loppusuoraa. Ympyrä sulkeutuu ja helmikuussa 2018 startannut hanke päättyy helmikuussa 2021. Sitä ennen on hankkeen loppuseminaari, jossa tarkastellaan kuljettua matkaa ja sen aikana saavutettuja virstanpylväitä. Vaikka hankeaika päättyykin, jää silti monia asioita elämään. Yksi näistä on syyskuussa julkaistu Höntsä-opas, jonka tarkoituksena on kannustaa höntsätoiminnan järjestämiseen; avata sen monipuolista merkitystä sekä antaa käytännön vinkkejä

ja malleja toteutukseen. Se on suunnattu sekä päättäjille, nuoria ohjaaville, erilaisille harrasteseuroille että itse nuorille. Sivustoa päivitetään vielä loppuhankkeen aikana ja siihen saa antaa myös kehittämisideoita. Filosofi Frank Martelan mukaan omaehtoisuuden toteutumisen edellytyksenä on valinnan- ja toiminnanvapaus. Omaehtoisessa toiminnassa motivaatio lähtee yksilön sisältä eikä ole ulkoa ohjattua. Heta Mularin 2019 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että omaehtoiselle toiminnalle on tilausta, sillä osa nuorista kokee

ympäröivän yhteiskunnan asettavan heille paljon odotuksia ja suorituspaineita. Opiskelun ja työn lisäksi pitäisi kilpailla myös harrastustoiminnassa. Kuten koko kuluneen hankkeen, on Höntsä-oppaankin tarkoitus edistää harrastamista, jossa nuoret ovat aktiivisia toimijoita ja päätöksentekijöitä. Samalla painotetaan toimintaa, jossa johtotähtenä ei ole kilpailu tai huippusuoritukset, vaan yhdessä tekeminen ja yhdenvertaisuus. Höntsä-mallin mukaista toimintaa järjestämällä ja fasilitoimalla on mahdollista toteuttaa myös harrastustakuuta, liikkuva opiskelu -ohjelmaa tai alueellisia kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelmia. Lisäksi oppaaseen tulee oma osionsa höntsätoiminnan käynnistämiseen paikallisseurassa. Tästä materiaalista julkaistaan lehtinen, jota jaetaan ensi kevättalvesta lähtien seurakäynneillä. Hankkeessa on kehitetty kolme ohjaajakoulutusta, joiden kohderyhmänä ovat vertaisnuoret, kokeneemmat harrasteohjaajat sekä ammattilaiset, jotka toimivat nuorten parissa esimerkiksi oppilaitoksissa tai työpajoilla. Koulutusmateriaalit ovat rahoittajan, Euroopan Sosiaalirahaston, periaatteiden mukaan Höntsä-oppaassa kaikkien saatavilla. Mikäli DIY-kouluttamisen sijaan on ulkopuolisen kouluttajan tilaaminen mielekkäämpi ajatus, voi koulutuksia tiedustella Nuorisoseurojen harrastustoiminnan suunnittelijalta Riina Kylmälahdelta. Höntsä-opas sisältää myös harjoitepankin, josta voi löytää vaihtoehtoisia tehtäviä toiminnalliseen kouluttamiseen tai harrastustoiminnan sisällöksi. Hankkeen loppuseminaari järjestetään verkkomuotoisena 27.1.2021. Siihen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki nuorista ja harrastamisesta kiinnostuneet. Loppuseminaariin voi ilmoittautua osoitteessa www.hontsa.metropolia.fi.

Palautteita hankkeen koulutuksista ”Harjoitukset olivat myös hyvää pohdiskelua ja auttoivat omien ominaisuuksien havainnollistamisessa.” ”Oli tosi kiva koulutus! Sisältö monipuolinen ja mielekäs. Sisällöstä tehty koulutettaville aktiivinen!” ”Upea kurssi täynnä nonformaalia opetusta ja osallistavaa työotetta. Inspiroitunut ja innostunut fiilis tulevaa opetuskautta kohtaan.”

Lue lisää www.hontsaopas.fi


20

Onnea Sirkus Taika-Aika!

Lapsenpäivä-palkinto lasten taideharrastuksen eteen tehdystä työstä Teksti Maarit Saarelainen kuvat Taika-Ajan arkisto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö

S

uomen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt Sirkus Taika-Ajalle 10 000 euron Lapsenpäivä-palkinnon lasten taideharrastuksen ja -kasvatuksen eteen tehdystä työstä. Vuodesta 1999 lähtien jaettu palkinto luovutettiin Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020. ”Sirkus Taika-Aika taitaa lasten innostamisen, mistä kertoo harrastajien määrän kasvu. Toimijan ansiosta lapset voivat harrastaa sirkusta ja nähdä esityksiä myös Pohjois-Suomessa. Suomen mallin myötä sirkus ja monet muut lasten toiveharrastukset viedään kouluihin lasten luo. Tämä tulee lisäämään merkittävästi harrastusten tarjontaa koko maassa. Edellytämme lasten kuulemista heidän harrastustoiveistaan. Voin ilolla todeta, että Suomen mallilla vahvistamme YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutusta maassamme sekä lasten kuulemisella että yhtäläisiä harrastusmahdollisuuksia lisäämällä.” kertoo Annika Saarikko palkintoperusteissa. Nuorisoseurojen sirkuskoulu Sirkus Taika-Aika toimii Rovaniemellä. Sen taiteen perusopetuksissa ja harrastusryhmissä on lapsia ja nuoria reilut 350 ja aikuisia 100 henkeä. Lisäksi sirkusta viedään Kemiin, Tervolaan, Ranualle, Pelloon ja Meltaukseen, joissa harrastajia on yhteensä noin 120–130 henkeä. Sirkus Taika-Aika on perustettu vuonna 2003 ja se on maamme suurimpia sirkuskouluja. Se on kuulunut tämän vuoden alusta lähtien taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaviin sirkuskouluihin.

Nöyrä ylpeys omasta ja koko tiimin puolesta Sirkus Taika-Ajan toiminnanjohtaja Joni Koivu summaa ajatuksia palkinnon myöntämisen jälkeen. ”Palkinto tuli tosiaan melkoisena yllätyksenä! Samaan aikaan, kun olo

toivoisimme itsellemme, olemme pyrkineet tuottamaan toiminnassamme muille mukana oleville. On erittäin hienoa, että tämä visiomme lasten- ja nuorten kulttuurin parissa tunnistetaan ja tunnustetaan ihan kansallisella huipputasolla. Olo on otettu, nöyrä ja kiitollinen.”

Ilo, riemu, innostava asenne ja ammattitaito

Palkinto tuli Sirkus Taika-Ajalle täytenä yllätyksenä: ”Olo on otettu, nöyrä ja kiitollinen”.

Tiede ja kulttuuriministeri Annika Saarikko summaa palkintoperusteluissaan, että Sirkus TaikaAika taitaa lasten innostamisen, mistä kertoo harrastajien määrän kasvu.

oli osittain ”puulla päähän lyöty”, tuli lämmin onnellisuuden tunne. Pitkään mukana olleena ja paljon toiminnan vaiheita nähneenä tunnustus lämmitti mieltä ja toi herkistyen tipan silmä-

kulmaan. Terve nöyrä ylpeys omasta ja koko tiimin puolesta nousi myös esiin. ”Yhtenä Taika-Ajan ydintiimiläisenä tiedän, että olemme uskoneet omannäköiseen tekemiseen ja tekemisen hyvään laatuun. Siihen hyvään, mitä itse

Taika-Ajan hallituksen vetovastuussa oleva Ari Kurvinen on Koivun kanssa samaa mieltä. ”Sirkuksen toimintaa 11 vuotta hallituksen vetovastuussa toimineena on mukava huomata, miten toiminta on kehittynyt vuosi vuodelta ammattimaisemmaksi ja määrätietoisemmaksi silti mukautuen maailman tilanteisiin kriittisissä tilanteissa.” ”On myös ilahduttavaa nähdä se ilo ja riemu (terve punoitus) harrastajien kasvoilla joka kerta Aikuisryhmissä itse käydessä tai omaa jälkikasvua treeneihin viedessä tai hakiessa. Ohjaajat ja operatiivista toimintaa hoitavat henkilöt kuitenkin mahdollistavat tämän kaiken omalla innostavalla asenteellaan sekä ammattitaidollaan, ja hallituksen tehtävä on tukea ja ruokkia tätä luovaa tekemistä omalla toiminnallaan, ideoillaan ja verkostoillaan. Tämä yhteistyö onkin toiminut vuosien saatossa saumattomasti luoden erinomaisen kasvupohjan toiminnalle. Nämä yllämainitut asiat mielestäni ovat mahdollistaneet tämän palkinnon saamisen pitkäjänteisen ja määrätietoisen toiminnan kehittämisen kautta, yhteistyössä!” 10 000 euron suuruinen palkinto on merkittävä taloudellisesti, mutta korona-ajan keskellä se tuo varmasti myös henkistä jaksamista. Suomen Nuorisoseurat onnittelee Sirkus Taika-Aikaa merkityksellisestä ja tärkeästä lasten ja nuorten eteen tehdystä työstä.


21

Uudet pyörät ovat innostaneet kokeilemaan uusia reittejä Kuhmoisissa

Ansku Nurminen

Paula Häyrinen

K

Marjatta Mattila (oik.), Paula Häyrinen, Aleksi Pohjoisvirta ja Aleksi Nummelin pysähtyivät Säynätjärven taukopaikalle paistamaan makkaraa.

uhmoisten Nuorisoseura tempaisi koko perheen pyöräilytapahtuman elokuun viimeisenä sunnuntaina Kuhmoisten koulukeskuksen pihapiirissä. Samalla esiteltiin seuran hankkimat maastopyörät, joita pyöräilystä innostuneiden on mahdollista vuokrata käyttöönsä. Tapahtumassa oli mahdollisuus testata omaa ajotaitoaan ja pyörän hallintaa tehtäväradalla. Lisäksi paikalla oli muun muassa pyörähuoltopiste, tuote-esittelyjä, arpajaiset sekä buffetti. Päivän huipentumana lähdettiin yhteiselle pyörälenkille, joka suuntautui Säynätjärven taukopaikalle Patavedelle. Pyöräilyä vähemmän harrastaneille oli suunniteltu lyhyempi, yhteispituudeltaan noin 10 kilometrin, lenkki pääosin pyöräteitä ja metsäteitä pitkin. Kokeneemmat pyöräilijät polkaisivat parinkymmenen kilometrin lenkin kodalle Kuhmoisten Kuhmuroiden maastopyöräreittiä seuraillen. Pyöräilytapahtumassa julkistettiin virallisesti maastopyörät, jotka Kuhmoisten Nuorisoseura on ostanut Pyörällä päästään -hankkeessa. Nuorisoseura ryhtyi hankkeeseen tukeakseen perheiden pyöräilyharrastusta ja virittääkseen seuraan uudenlaista toimintaa. Ajatuksena on ollut, että maastopyörä ja läskipyörä ovat aikuisten käytössä ja kolmas, pienempi, on lastenpyörä. Pyöräilemään on mahdollista mennä koko perheen

Anna Karhila, KUhmoisten Sanomat

Pyörällä päästään!

voimin, vaikkei kaikilla olisikaan omaa pyörää. Kuhmoisissa vierailevat matkailijat voivat myös vuokrata seuralta pyörät käyttöönsä. ”Pyöriin on nyt syksyn aikana otettu tuntumaa muutamassa fillarimiitissä eli yhteislenkeillä, joita on tehty maastoon. Vuokraustoiminnan toivotaan vilkastuvan heti keväällä, kun saadaan tietoa leviämään tästä vuokrausmahdollisuudesta. Seurassa olemme innoissamme uudesta toiminnasta”, kertoo seuran puheenjohtaja Paula Häyrinen. Seura on saanut rahoitusta pyörien hankintaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader Vesuri -ryhmän Ideasta investoinniksi -teemahankkeen kautta. Hankkeella tuetaan maaseudun yhdistysten pieniä yleishyödyllisiä investointihankkeita. Maastopyörien hankinnan toivotaan tuovan uusia jäseniä nuorisoseuraan. Tavoitteena on myös kehittää yhteistyötä muiden yhdistysten, kunnan ja joidenkin yrittäjien kanssa. Kuhmoisissa on upeat maastot ja kymmeniä kilometrejä merkittyjä reittejä aina kirkonkylältä Isojärven kansallispuistoon saakka.

Lisätietoja hankkeesta ja maastopyörien vuokrauksesta Puheenjohtaja Paula Häyrinen puh. 040 5258 642 Sihteeri Annariikka Nurminen puh. 040 0737 653


22

Mitä tapahtuikaan, kun möröt valtasivat netin? Teksti Minna Pasi Kuvat Jukka Rämä, Jaakko Pasi, Freepik, Pikisuperstar

T

avalliseen tapaan Tirvan Nuorisoseurojen perinteisten mörköiltamien valmistautuminen alkoi kotoa. Jokainen osallistuja oli metsästänyt kuumeisesti iltamiin pukua, jolla voisi osallistua pukukilpailuun. Kun koltut ja kaavut oli puettu päälle, iltamaväki poikkeuksellisesti kokoontuikin Tirvan Seuralan sijaan tietokoneruutujen äärelle kotisohville. Teams-linkin avauduttua Draculan sihteeri toivotti kaikki tervetulleeksi Draculan linnan jännittävään tunnelmaan. Linnan kauhuäänimaisemassa kuului kettinkien kalinaa ja kaukaista aaveiden huhuilua. Osallistujat saivat haasteen piirtää tunnelmia Mörköiltamista. Seuraavaksi Draculan kokki esitteli karmaisevaa herkkua, Ötökkäpizzaa. Iltamaväelle selvisi myös se, että lepakkokarkit ovat Draculan herkkua. Valmista sinäkin oma Ötökkäpizza. Draculan puutarhuri innosti iltamaväen kertomaan kauhutarinaa, jonka kulkuun jokainen osallistuja halutessaan pääsi osallistumaan. Tee sinäkin oma kauhutarinasi alkaen:

Oli synkkä ja myrskyinen yö… Mukaansa tempaavimmaksi hetkeksi muodostui Halloweenista kertova Kahoot-visailu, johon iltamaväki osallistui puhelimien kautta. Jännitys tiivistyi, kun Draculan sihteeri kertoi itse Draculan saapuneen paikalle, ja kaikki osallistujat näkivät Draculan pitkäsormiset kädet vilahtavan kameran edessä. Transylvanian Draculankoulun oppilas näytti, kuinka hämähäkki askarrellaan helposti kävyistä ja oksista. Askartele sinäkin oma hämähäkkisi kävystä, kahdeksasta tikusta ja paperisilmistä.

Pukukilpailun äänestys chatissa Iltamat huipentuivat pukukilpailuun, johon jokainen sai sähköpostitse lähettää kuvan omasta puvustaan. Mörkötunnelmaisia pukuja äänestettiin Teamsin chatissa kuvia peukuttamalla. Lisäksi kameroiden välityksellä esiteltiin illan aikana syntyneitä karmaisevia piirus-

tuksia, joista myös tykkäiltiin chatissa. Voittajien julkistuksen jälkeen iltamat Teamsin välityksellä päättyivät, ja Draculan linnan ovet sulkeutuivat. Jälkikäteen Draculan linnan väki kokoontui vielä pohtimaan iltamien onnistumista. Parhaiten iltamat toimivat alakouluikäisille, jotka malttoivat osallistua aktiivisesti ruudun ääressä tunninpituiseen tapahtumaan. Alle kouluikäisiä motivoi toiminnallisuus, kahoot ja piirtäminen. Spontaanisti pienemmiltä osallistujilta syntyi tapahtumaan myös soittoesitys. Teams toimi alustana tapahtumalle oikein hyvin. Osallistujatkin olivat tapahtumaan tyytyväisiä. Olisi ollut sääli, jos iltamat olisi poikkeuksellisen tilanteen takia jouduttu kokonaan perumaan. Jos iltamia jatkossakin järjestetään netin välityksellä, toiveena on lisätä musiikkia ja tanssimista. Perinteisiin Mörköiltamiin jytäily ja tanssiminen ovat kuuluneet aina. Ehkä seuraavan kerran Mörköiltamissa onkin kilpailu: kuka keksii parhaan tanssiliikkeen?

Halloween- eli Ötökkäpizza Pohja 1,5 dl vettä 20 g hiivaa 1 tl suolaa tilkka öljyä noin 3,5 dl vehnä-/hiivaleipäjauhoja

Täyte

tomaattisosetta kinkkusuikaleita sipulia silputtuna paprikaa silputtuna rrrrr-reilusti valkosipulia ananasta oreganoa/basilikaa juustoraastetta myös pinnalle paprikaa ja sipulirenkaita Ja eikun syömään...

Henkilöt tapahtuman takana Draculan sihteeri Päivi Korhonen, Tirvan Nuorisoseuran puheenjohtaja

Draculan kokki Lea Tylli, johtokunnan jäsen

Draculan puutarhuri Riina Ahonen, johtokunnan jäsen

Transylvanian Draculakoulun oppilas Eino Pasi

Mörköiltamien osallistuja Minna Pasi

Tirvan NS

Mörköiltamat 6.11.2020 Tervetuloa!

Ohjelma ø Tervetuloa-toivotus (Päivi, Draculan sihteeri) Dracula vilkuttaa juhlaväelle illan kuluessa… ø Piirustuskilpailu -> Kauhuäänimaisema (tykkäykset chat) ø Karmaiseva Halloween-herkku (Lea, Draculan kokki) ø Kauhutarina hrrrrrrrrrr… (Riina, Draculan puutarhuri) ø Kahoot-visailu à la Halloween (Päivi) ø Jäätävä askartelu (Eino, Transylvanian Draculakoulun oppilas) ø Pukukilpailu/kamerakuva + äänestys chat + FB

Transylvanian postilaitos jakaa palkinnon voittajille postilaatikkoon.


23

Anna röllimeiningin tarttua

Kivipeikot tupsahtavat kaikkien iloksi Teksti ja kuvat Otto-Pekka Keramaa Kivet Ila Silakka Piirrokset Veera Pokki

”Aikojen alussa, kun maailma oli nuori – kivipeikoista vanhin, Mount Ernesti, kutsui kaikki maailman peikot koolle. Yhdessä, he muovasivat maailmaan laaksoja, jokien uomia, kumpareita ja kuoppia. Vuosia kului, kun kivipeikot ahmivat kiviä ja multaa, mutta lopulta Mount Ernesti katsoi, että työ oli valmis. Hän komensi kivipeikot päiväunille, joka peikkojen kalenterissa tarkoittaa tuhansia vuosia. Vielä tänäkin päivänä, voit löytää ulkoa uinuvan, sammalen peittämän peikon.” Jyväskylän Normaalikoulun 1. Jälkkärin syksyyn kuului yhteisen teoksen tekeminen, ja teemaksi valikoitu ”kivipeikot”. Peikot muodostuivat graafisen suunnittelijan maalaamista kivistä, jotka skannattiin ja sitten leikattiin paperilta. Jokainen peikkopajaan osallistuva sai palan pahvia, isomman isolle peikolle tai pienemmän pienelle puttipeikolle. Pahville sitten leikattiin ja liimattiin haluamaansa järjestykseen peikolle raajat, pään ja mahan. Joillakin peikoilla oli häntä, toiset koos-

tuivat vain yhdestä kivestä. Joillakin oli yksi silmä, kun taas toisilla useita. Vanhalla, kenties viisaalla peikolla saattoi nähdä jopa pitkän liehuvan parran tai villit hiukset. Kun kivet oli liimattu pahviin, peikko leikattiin ääriviivoja myöten irti, jolloin siihen saattoi liimata askartelusilmät, villasta hiukset tai parran sekä muita yksityiskohtia esimerkiksi kreppipaperista. Peikkohan tarvitsee tietysti nimen! Viimeiseksi – peikon taakse laitettiin maalarinteipillä nimi. Monenlaista nimeä olikin – Mölly, Viisastelija, Tahvo, Avengers, Sieni, Mustikka, Pipari, Lenni ja Tupsu. Lopulta kivipeikot asetettiin Jälkkäritilaan ”peikkometsään” asumaan, jonka suojassa saavat asustaa – lapsien ja aikuisten ilona.

Materiaalit Paperille maalattuja tai piirrettyjä kiviä, pahvia, askartelusilmiä, villaa tai vanua, kreppipaperia, liimaa, saksia ja ripaus röllimeininkiä.


24

Lyhyesti Nuorilta kavaltanut tuomittiin yli 200 000 euron korvauksiin Lapin käräjäoikeus tuomitsi Rovaniemellä Lapin Nuorison Liitossa toimineen taloussihteerin kavalluksesta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen ja maksamaan erilaisia korvauksia sekä kavaltamiaan rahoja takaisin yli 200 000 euroa. Tuomio tuli kirjanpitorikoksesta sekä kolmesta törkeästä kavalluksesta. Lapin nuorisoseuraväkeä järkyttänyt rikos paljastui vuonna 2016, kun osoittautui, että taloushallinnossa työskennellyt kirjanpitäjä oli usean vuoden ajan kavaltanut hallitsemiltaan tileiltä rahaa omiin tarkoituksiinsa. Kavallus ei koskenut vain Lapin nuorisoseuraväkeä, sillä palvelussa olivat mukana muun muassa Jutarinki, Siepakat, Saarenkylän Nuorisoseura, Rimpparemmi ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto. Kavallukset tehtiin vuosien 2010–2016 aikana niin ammattimaisesti, ettei sitä huomattu edes tilintarkastusten yhteydessä. Henkilö peitteli tekojaan muun muassa väärennöksillä. Asian paljastuttua hän kertoi tekonsa syyksi taloudellisen ahdingon, johon hän oli muun muassa kulutusluottojen vuoksi perheensä saattanut. Useita nuorisoyhdistyksiä koskenut kavallus aiheutti pahimmat tuhot Lapin Nuorison Liitolle. Yhdistys, joka on perinteisesti kuulunut nuorisoseurajärjestön suurimpiin, ajautui kavaltajan vuoksi konkurssiin ja joutui lopettamaan toimintansa. Itsenäinen Lapin alueen nuorisoseuratoiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen alaiseksi toiminnaksi. Lapin käräjäoikeuden päätöksen mukaan mies tuomittiin maksamaan korvauksia yli 200 000 euroa kärsineille yhdistyksille, niistä valtaosan eli yli 170 000 euroa Lapin Nuorison Liitolle.

Oikaisu

Merja Skyttä

Viime lehden (Nuorisoseurat 3/2020) SottiisiMovesista kertovaan juttuun oli harmillisesti valikoitunut väärä kuva. Pahoittelemme tapahtunutta. Tässä uusi kuva lappeenrantalaisesta, Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Kimurantista. Kuva on SottiisiMoves 2020 Stream -tapahtumasta, joka toteutettiin onnistuneesti 16.–18.10.2020 virtuaalisesti.

KUPARINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ

Merkkien saajat 4.9.–10.12.2020

Antinniemi Sanni

Pertunmaan Nuorisoseura

Haltsonen Emmy

Vuoksenniskan Nuorisoseura

Lindström Sini

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Sorsa Milla

Nuorisoseura Harmonikka

KULTAINEN ANSIOMERKKI Penttilä Harri

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ

Suomen Nuorisoseurat

Anttila Ossi

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Hokkanen Ville

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Koirakiven Nuorisoseura

Kalpio Kirsi

Nuorisoseura Harmonikka

Nuorisoseura Harmonikka

Kauppinen Sanni

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Koskela Sonja

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Laasonen Emma

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Lautala Julia

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Nurkka Iida

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Nurmi Aino

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Rehula Olga

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Rehula Paula

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Skyttä Karoliina

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Skyttä Oskari

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Turunen Rasmus

Nuorisoseura Rajan Nuoret

KULTAINEN TUNNUSTUSMERKKI Eskola Auli Mielonen Irma

HOPEINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ Argillander Ritva

Pertunmaan Nuorisoseura

Koivumäki Jarmo

Ristiinan Nuorisoseura

Pokkinen Joonas

Lemin Nuorisoseura

Siekkeli Arja

Tirvan Nuorisoseura

Turtiainen Teijo

Moinsalmen Nuorisoseura

HOPEINEN ANSIOMERKKI Argillander Rauno Pertunmaan Nuorisoseura

Venäläinen Birgitta Nuorisoseura Rajan Nuoret

Auvinen Maarit

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Väliketo Vilma

Haltsonen Lauri

Vuoksenniskan Nuorisoseura

Harmaala Hannu

Suomen Nuorisoseurat

Heikkola Juha

Suomen Nuorisoseurat

H-ARVO

Kärkkäinen Mikko Suomen Nuorisoseurat Sivonen Sami

Nuorisoseura Rajan Nuoret

Saimaan Nuorisoseurat

HOPEINEN TUNNUSTUSMERKKI

Haakana Antero

Töysän Nuorisoseura

Hiltunen Kaisa

Vänninmäen Nuorisoseura

Huikko Paula

Särkisalmen Nuorisoseura

Niskanen Antti

Runnin Nuorisoseura

Niskanen Mika

Runnin Nuorisoseura

Kivelä Anne

Liakan Nuorisoseura

Niskanen Sari

Runnin Nuorisoseura

Räisänen Sirpa

Nuorisoseura Harmonikka

Simola Juha

Juornaankylän Nuorisoseura

Sorsa Markku

Nuorisoseura Harmonikka

Valta Antti

Martikkalan Nuorisoseura

TALVIPÄIVÄT 18.–21.2.2021 IISALMESSA KURSSIT JA KOULUTTAJAT:

OHEISTAPAHTUMAT:

1. Kansantanssi: (aikuiset) Jukka Saari 2. Kansantanssi: (juniorit) Anni Koponen & Elssa Antikainen 3. Pelimannit: Antti Janka-Murros 4. Soittotupa: Antti Järvelä 5. Kanteleensoitto: Tiina Viitala 6. Harmonikansoitto: Petri Makkonen 7. Teatteri-ilmaisu: Santeri Niskanen 8. Laulamisen riemua: Soila Sariola (Rajaton yhtye) 9. Seuratanssin alkeet: Kaisa Silaskivi 10. Runonlausunta: Marja-Leena Kettunen & Pertti Heiskanen 11. Luova lava lapsille 7–10v: Maiju Laurila 12. Piirakan&sultsinan teko: Evakkonaiset

Torstai 18.2. klo 18 Runon ja musiikin ilta, kulttuurikeskus Perjantai 19.2. klo 18 Avajaiset, Edvin Laineen koulu klo 18.30–21 Kurssit alkavat Lauantai 20.2. klo 9–16 Kurssit jatkuvat klo 18 ”Lauantailöylyt”, Alkulämpimät. klo 19 ”Lauantailöylyt” Konsertti (Värttinä) klo 20 Jälkilöylyt Sunnuntai 21.2. klo 9–14 Kurssit jatkuvat klo 10 Kansanlaulukirkko klo 14 Talvipäivien PäätösSoitto

Ilmoittaudu mukaan kursseille 12.2.2021 mennessä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi • Tiedustelut: puh. 0440 186 977 Katso Talvipäivät info: www.yla-savo.nuorisoseurat.fi


25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä. Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Rawpixel

Harrasta ja opi verkossa Verkkokoulutus on hyvä tapa kerätä porukkaa yhteen koronarajoitteista huolimatta. Verkkokoulutuksessa sisältö, pedagogiikka ja tekniikka kulkevat käsi kädessä. Ensimmäistä omaa kurssia suunnitellessasi pääset näillä vinkeillä alkuun.

1) Älä pelkää tekniikkaa

4) Valitse oppimisalusta(t)

Varmasti käytät jo yhtä näistä: älypuhelin, tabletti tai tietokone. Verkkokoulutuksen pystyy toteuttamaan millä tahansa näistä laitteista. Verkkotapaamisiin ja oppimiseen tarkoitettujen sovellusten opettelu on yhtä helppoa kuin muidenkin sovellusten. Lähde rohkeasti kokeilemaan!

Yleisimmät käytössä olevat kokous- ja tapaamisalustat ovat Zoom ja Teams. Lisäksi on lukuisia sovelluksia, esimerkiksi miro, padlet, mentimeter ja kahoot, joiden avulla on helppo elävöittää koulutusta, tehdä ryhmätöitä, toteuttaa äänestyksiä ja kyselyitä sekä tuoda kuvia yhteiselle alustalle. Alustoilla on maksullisia lisätoimintoja, mutta ilmaisilla perustoiminnoilla järjestät helposti laadukkaan koulutuksen.

2) Pohdi oman alasi erityispiirteitä Matkiminen on sallittua! Googlaa ja liity someryhmiin, joissa voit kysellä ja tutkia, minkälaisia verkkoprojekteja on kokeiltu alallasi. Mieti, mitkä osa-alueet ovat helpoiten vietävissä verkkoon ja lähde niistä liikkeelle.

3) Selkiytä oppimistavoite Selkeä oppimistavoite helpottaa teknisen alustan valintaa. Mieti, voisiko tavoite olla jokin muu kuin lähikoulutuksessa. Lähiopetusta ei kannata viedä sellaisenaan verkkoon. Verkkokoulutuksessa voi oppimistavoitteen saavuttamiseksi käyttää ääntä, kuvaa, liikettä, tekstiä sekä yhteisöllistä ja yksilötason työskentelyä.

5) Opettele, harjoittele, testaa Varaa aikaa teknisen alustan testailuun. Voit kokeilla yhteyksiä ja toimintoja aluksi kaverin kanssa. Jaa koulutukseen osallistujille selkokieliset ohjeet siitä, miten he pääsevät tapaamiseen. Varaa ensimmäisen tapaamiskerran alkuun aikaa tekniikan testailuun. Kerro osallistujille, että opettelet vielä itsekin uutta. Jaa osallistujille puhelinnumerosi, johon he voivat soittaa, jos eivät pääse liittymään verkkotapaamiseen. Tee suunnitelma siltä varalta, että tekniikka pet-

tää totaalisesti. Varasuunnitelma voi pitää sisällään esim. sähköpostilla lähetettävää materiaalia.

6) Pedagogiikka ja vuorovaikutus Mieti minkälainen vuorovaikutus tukee oppimista. Miten toteutuvat muun muassa nähdyksi ja kuulluksi tuleminen, suunvuoron saanti ja myötäeläminen? Anna tilaa tutustumiselle, ryhmäytymiselle ja kuulumisten vaihtamiselle. Vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden kokemukseen verkossa vaikuttavat seuraavat asiat: » Milloin kamerat ja mikrofonit ovat päällä? » Jaetaanko osallistujia pienempiin ryhmiin vai ollaanko koko ajan yhdessä samassa virtuaalisessa tilassa? » Sisältyykö aikatauluun vapaata keskustelua, ryhmätöitä, parityöskentelyä? » Miten pyydetään puheenvuoroa ja esitetään kysymyksiä? Tee vuorovaikutuksen säännöistä selkeä ohjeistus ja kerro se osallistujille koulutuksen aluksi.

7) Kehitä ja ole utelias Kerralla ei tarvitse saada tehtyä maailman parasta verkkokurssia. Pikkuhiljaa perehdyt uusiin teknisiin ja pedagogisiin mahdollisuuksiin ja löydät aivan uusia näkökulmia oppimiseen ja yhteisölliseen toimintaan! Esimerkkejä toiminnasta, joka soveltuu helposti verkkoon vietäväksi: toiminnan ja tapahtumien suunnittelu, varainhankinnan kehittäminen, johtokunnan työn tehostaminen verkon avulla, eri harrastusryhmien verkkosessiot osana koko toimintaa, seurantalon markkinoinnin kehittäminen, vapaaehtoistyön organisointi.

Verkkokeiju avuksi! Meiltä voit pyytää ilmaisen verkko-osaajan neuvomaan henkilökohtaisesti verkkokoulutuksen toteutuksessa. Varaa verkkokeiju avuksesi: tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi Puhelin: 045 657 7358


26

Kolumni

Myötävaikuttamisen taito K

uinka paljon olenkaan jossitellut elämäni aikana. Jos olisin syntynyt toisessa maassa tai toisessa kaupungissa. Jos olisin kiinnostunut voimistelusta tanssin sijaan. Jos olisinkin lopettanut tanssin samaan aikaan, kun paras kaverini lopetti. Jos kaikki nämä olisivat tapahtuneet, en olisi se sama ihminen, joka olen tällä hetkellä. Kaikki tähän asti tapahtuneet asiat, omasta tahdosta tai sattumasta, ovat vaikuttaneet minuuteeni ja siihen, miten ajattelen ja toimin tänä päivänä. Kuitenkin koen, että yksi suurimmista vaikutuksista on sillä, että olen saanut harrastaa tanssia ihanissa ryhmissä innostavien ja kannustavien ohjaajien siipien suojissa. Vaikka sitä ei usein ajattelekaan, ryhmän ohjaajalla on suuri merkitys siihen, millainen ryhmästä ja sen yksilöistä muodostuu. Jyväskylässä pitkäaikaisin ohjaajamme on syy siihen, miksi tanssiryh-

mästämme on muovautunut niin tiivis ryhmä. Hän on myötävaikuttanut suuresti niiden vuosien aikana siihen, millaisiksi yksilöiksi olemme kasvaneet. Tietysti lyhytaikaiset ohjaajat ovat olleet myös osa tätä kasvua, mutta koen silti Jussin olleen suuri yksittäinen vaikuttaja meihin kaikkiin. Huomaamatta, ohjaaja on myös vaikuttanut siihen kuvaan, joka meille on syntynyt toisistamme, kansantanssista sekä nuorisoseuroista. Koen Jussin olleen myös yksi suurimpia myötävaikuttajia siihen, miksi olen kiinnostunut seuran johtokunnan ja nuorisoseurojen toiminnasta. Varsinkin lapsena ryhmän ohjaajalla on suuri vaikutus siihen, miten harrastus koetaan. Ohjaaja vaikuttaa siihen, mihin tapahtumiin lähdetään esiintymään, mitä esitetään ja mitä tapahtumassa koetaan. Muistan ensimmäisiä kertojani Tampereella Pispalan Sottiisissa. Koko

tapahtuma ja konsepti oli minulle täysin vieras. Silloinen ohjaajamme kertoi ennen tapahtumaan lähtöä ryhmälle, mitä Sottiisissa kannattaisi käydä katsomassa ja kuuntelemassa. Samanlaisen ohjeistuksen ryhmäni on saanut myös aikanaan ensimmäiselle Folklandialle lähdettäessä. Huomaan, että yhä tänä päivänäkin nautin tapahtumissa samanlaisista konserteista ja asioista, kuin mihin silloin aikanaan minua opastettiin. Huomaamatta siis sain ohjaajan vaikutuksen myötä omaan elämääni palan siitä, mistä hän tapahtumissa nauttii. Koska koen, että ohjaajillani on ollut elämässäni suuri vaikutus siihen, kuka nykyään olen, haluankin antaa teille kaikille suuren kiitoksen siitä, mitä olette minulle antaneet. Kiitos Jussi, Kata, Paula, Hanna, Riina, Eetu, Bela sekä muut matkalleni osuneet ohjaajat, joita näiden vuosien aikana on kertynyt paljon.

Maiju Partanen Kirjoittaja on Jyväskylästä kotoisin oleva kansantanssin harrastaja yli 20 vuoden ajalta. Kotiseuransa ISOn Tanhuujien lisäksi hän tanssii Karjalan Nuorissa Helsingissä.

H-kilta

Elinkautisten nuorisoseura K

un kuulee lausahduksen ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan”, niin siitähän ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle. Toivotuksessa kumisee yhdessä tekeminen, aate ja historiakin tavalla, joka on myös nykyaikaa. Maisteri Aleksanteri Salava perusti nuorisoseuran Hermannin kaupunginosaan Helsingissä noin sata vuotta sitten. Salavan toivotus kutsua nuorisoa mukaan seuran toimintaan jäi elämään: siitä tuli lentävä lause, joka kuultiin muun muassa Aku Louhimiehen elokuvassa Tuntematon sotilas. Sama nuorisoseura on antanut sittemmin arvonimen järjestömme tukijoille ja ansioituneille nuorisoseuraveteraaneille. Suomen Nuorison Tuki -säätiössä syntyi ajatus tukirenkaan avulla varojen keruusta nuorisoseuratyöhön. Syntyi idea Hermanni/Hermanska-arvonimen perustamisesta 1965. Arvonimiä myytiin toiminnan tukemisesta kiinnostuneille. Presidentti Urho Kekkosesta tehtiin ensimmäinen Hermanni ja Sylvi Kekkosesta ensimmäinen Hermanska. Näyttävät kärkihahmot takasivat sen, että varsinkin alkuvuosina arvonimet menivät hyvin kaupaksi, ja rahaakin kertyi. Alkuperäinen idea Hermanneista rahasampona on vuosien myötä hiipunut. Arvonimi on kuitenkin edelleen korkeassa kurssissa, ja nykyisin sen saajiksi valikoituvat pääasiassa ansioituneet nuorisoseuravete-

raanit. Arvonimi on hieno palkitsemis- ja syntymäpäivälahja. Hermanni/Hermanska-toiminnasta onkin tullut oivallinen kanava järjestömme senioreille. He ovat voineet antaa seurojen ja piirin hallinnossa vastuuta nuoremmille ja toimia silti edelleen taustatukena ja paljon myös käytännön töissä. Seniorit voivat toimia seuroissa kuten ennenkin, mutta maakuntiin syntyi heitä varten erityisiä Hermanni-kiltoja. Niiden tehtävänä on jäsenten keskinäinen yhteydenpito sekä piirin ja seurojen toiminnan tukeminen. H-kiltojen kattojärjestöksi synnytettiin valtakunnallinen H-kilta, jossa eri puolil-

Kiltaneuvoston kokouksessa eturivin kaksikkoa, Marja-Liisa Selinmäkeä ja Paavo Vuorenojaa muistettiin syntymäpäivänään. Heistä Vuorenojan takaa luettuina Aila Sookari, Jorma Rantakömi, Jarmo Frantti, Heikki Tuomi-Nikula (seisomassa), Aulis Kopsala, Pekka Taattola ja Juha Kukkohovi.

ta maata kokoontuu kymmenen jäsentä Ukko-Hermanniksi nimetyn puheenjohtajansa johdolla. Valtakunnallisen H-killan vuoden kohokohtana ovat Kiltapäivät ja vuoden Hermanniksi valitun palkitseminen yhdessä pääjärjestön kanssa. Kuluva pandemian täyttämä vuosi on pysäyttänyt valtakunnallisen H-killan toiminnan lähes tyystin. Kiltapäivät on ollut pakko siirtää ensi vuodelle. Vaikka suuria kokouksia ei voida järjestää, toiminta maakunnissa ja seuroissa jatkuu ohjeet ja turvavälit huomioiden. Nyt on hyvä hetki pistää vaikkapa osoitetiedot kuntoon: keitä kaikkia H-kiltoihin voi kuulua ja myös selvittää, missä ”kadonneet” Hermannit/Hermanskat ovat. Nyt, jos koskaan, tarvitaan yhteydenpitoa. Sen tiedämme, että meitä on tuhansia kaikkialla Suomessa. H-kilta haluaa olla nuorioseuraveteraaneille paikka, jossa harrastusta voi jatkaa varttuneemmallakin iällä hyvässä seurassa. Tätä kautta voi edelleen olla vaikuttajana arvokkaassa työssä. Valtakunnallinen toiminta tuo osanottajille rikastuttavia ulottuvuuksia. H-kilta onkin oikea paikka nuorisoseurasenioreiden temmellyskentäksi teemalla: kerran nuorisoseuralainen, aina nuorisoseuralainen.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni


27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

SPOTTI – Lasten ja nuorten teatteripäivät tulevat taas! S

POTTI on ilontäyteinen lasten ja nuorten tapahtuma, jossa koko Riihimäen kaupunki vallataan teatterihulinalla 8.–9.5.2021. Ohjelmassa on upeiden esitysten lisäksi muun muassa avajaiset, disco sekä päätösjuhla. Tapahtumassa on tarjolla esitysten lisäksi myös erilaisia hauskoja teatteriaiheisia työpajoja. Tapahtuman suojelijana on näyttelijä Kiti Kokkonen. Raatiin astuvat näyttelijä Jenni Kokander, ohjaa-

ja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Niina Lahtinen, taikuri Jarmo Luttinen ja stand up -koomikko sekä teatteriopettaja Heikki Vilja. Tapahtuman esiintyjähaku on käynnissä 31.1.2021 saakka. Tervetuloa mukaan! Lisätietoa osoitteesta shtl.fi/spotti.

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Keskuskatu 11 B 16, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.lounais-suomi.nuorisoseurat.fi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Tulossa vuonna 2021 Vuoden harrastajateatteria 2021 haetaan 15.1.2021 saakka. Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Palkinto on arvoltaan 1000 euroa. Lisätietoa osoitteessa shtl.fi/vuoden-harrastajateatteri. Vuoden kantaesityspalkinto on myös haettavissa 15.1.2021 saakka. Kilpailuun voivat poikkeuksellisesti tällä kertaa osallistua sekä vuonna 2019 että 2020 SHT:n jäsenteatterissa kantaesitetyt näytelmät. Palkinnon arvo on 1 000 euroa ja palkinnon saajan valitsee draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä.

Harrastajateatterikesä Jyväskylässä 20.–22.8.2021 Ajankohtainen koulutustarjonta löytyy osoitteesta www.shtl.fi Uutta! Tulossa syksyllä 2021 Erityinen-teatterifestivaali erityisryhmille. Seuraa tiedotustamme!

SHT:n toimisto on suljettuna joulutauolla 22.12.2020–6.1.2021. Ihanaa joulun aikaa toivottavat

Sanna, Minna, Sari ja Mari www.shtl.fi / sht@shtl.fi

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo


TAPAHTUMAKALENTERI JOULUKUU 16.12.

Ohjaajien olohuone webinaari: Itsenäinen vai yksinäinen työ, työkalut ohjaajan työhön, Teams

TAMMIKUU 12.1. 15.–17.1. 17.1. 21.–22.1. 29.–31.1. 30.–31.1.

Webinaari: Moninainen työkuva – Nuorisoseuran ja ohjaajan sujuva yhteistyö, Teams Nuorisoseurojen kouluttajakoulutus, Paukkula, Mikkeli Järjestyksenvalvojan kertauskurssi, Lemin Nuorisoseurantalo Tapiola Nuorisoseurojen iltapäivätoimijoiden tapaaminen, Oulu Järjestyksenvalvojan peruskurssin 1. viikonloppu, Lemin Nuorisoseurantalo Tapiola Knoppi-koulutus Etelä-Suomi 2. jakso, Lahti

HELMIKUU 6.2. 6.2. 18.–21.2. 20.2. 24.2. 26.–28.2.

Saimaan Nuorisoseurafoorumi, Holiday Club Saimaa Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille, Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki Talvipäivät, Iisalmi Eläköön Folk!, Tampere Lounais-Suomen seurakahvit, Teams Järjestyksenvalvojan peruskurssin 2. viikonloppu, Lemin Nuorisoseurantalo Tapiola

MAALISKUU 6.3. Lounais-Suomen aluefoorumi 12.–13.3. Valtakunnallinen teatteritoimijoiden tapaaminen, Mikkeli/verkko 13.3. Saimaan Improliiga, Artium-sali, Paukkula, Mikkeli 13.–14.3. Kansantanssileiri ja teatterileiri, Paukkula, Mikkeli 18.3. Ohjaajawebinaari 20.3. Pohjois-Karjalan Nuorisoseurafoorumi 27.–28.3. Kalkkareitten Kulttuurikeikka, Pori

me Noudatam a ss tapahtumi ia olev voimassa sviranomai iä. määräyks t Muutokse ia. mahdollis

HUHTIKUU 14.4. 16.–18.4. 23.–25.4. 23.–25.4.

Ylä-Savon Nuorisoseurojen aluefoorumi Nuorisoseurojen ohjaajapäivät ja KNOPPI 3. jakso, Meriharjun luontotalo, Helsinki RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät, Kankaanpää Tanssimylly-katselmus, Tampere

Nyt kestomaskit raikkaissa Nuorisoseuraväreissä – nappaa omasi Puodista! Huom! rajoitettu erä – toimi nopeasti! Pussissa kolme iloisen väristä, pestävää ja uudelleen käytettävää maskia, jotka ovat 100 % puuvillaa. Maskit voi pestä 60 asteessa tai keittää 5 minuuttia. Kaikki maskit voi pestä/keittää samassa, niistä ei lähde väriä. Kangas on kutistettu. Kuminauhan voit säätää itsellesi sopivaksi ja piilottaa solmun vaikka kujaan. Valmistus Pukuvuokraamo Kostyymi, Lahti.

Hinta: 18 € (sis. kolme eriväristä maskia ja toimituskulun) puoti.nuorisoseurat.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Nuorisoseurat 4/2020 by Suomen Nuorisoseurat - Issuu