Nuorisoseurat 2/2017

2017 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Vuoden nuorisoseura: Pieni kooltaan, suuri teoiltaan ja valtava vaikutuksiltaan s. 4 Vuoden nuorisoseuralaisen muotokuva s. 12 TanhuFitness-liikkeillä kesäkuntoon!

s. 8–9

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Kuka omistaa tulevaisuuden, jonka nuoret elävät?

19

Heitetäänkö yhdessä Voltti?

3

Pääkirjoitus: Kesä on täynnä tekemisen riemua!

20

Neljä keinoa varainhankintaan

4

TanhuFitness-liikkeillä kesäkuntoon!

21

Ohjaajan koulutuspolku Nuorisoseuroissa

5

Kuuminta hottia – ukulele

22

Tyttöjen ilta Julkulan nuorisotalolla 31.3.–1.4.2017

6

Järjestöuutisia

22

RääkkyLAN kerää pelaajia kuuden kunnan alueelta

7

Puheenjohtajalta: Harrastus on arjen valopilkku

23

Puuhanurkka

8

Vuoden nuorisoseura: Pieni kooltaan, suuri teoiltaan ja valtava vaikutuksiltaan

24

Lyhyesti

10 11 12

26 Uuteen nousuun! – Kasvufoorumit kokoavat avaintoimijat yhteen 27 Mallusjoen viulunsoittaja oli suurmenestys 27 Vuoden nuorisoseuralaisen muotokuva

14

Villit karkit saivat 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustusta

14

1000 tarinaa Mun Suomesta

16

Tanssimylly Tampereella ihastutti ja puhutti

17

Kaikkien aikojen Moves!

18

Tervetuloa Nuorisoseuraan!

Ramppikuume-pysti Vaskivuoren lukion nuorille Vuoden Hermanska on Liisa Hautamäki Oulusta Yhteystiedot

KANNEN KUVA: AKRASEENA HUMINA

LIITTEEN KANSIKUVA: ANNA HUOTARI

Kuka omistaa tulevaisuuden, jonka nuoret elävät?

Alakerta

kansainvälisessä ympäristössä. Esimerkiksi

YouTubessa, Instagramissa ja Snapcha-

tulevaisuus kuuluu kaikille. Kokemamme

mämme valinnat ja päätökset tulevat vai-

Yhdysvaltojen Piilaaksossa kehitetään jatku-

tissä nuoret käyvät jatkuvaa keskustelua

nopea murroskausi vaikuttaa jo nyt mediaan

kuttamaan

ennennä-

vasti innovaatioita, jotka muokkaavat mei-

laajasti eri aiheista. YouTubea katsoo 99 %

ja työelämään, mutta myös nuorten koulu-

kemättömällä tavalla. Ei ole vaikea nähdä,

dän jokaisen arkea. Osa uusista keksinnöistä

suomalaisista

15-17-vuotiaista

tukseen ja oppimiseen. Jotta saamme nuoret

kuinka ympärillämme oleva maailma muut-

astelee elämäämme huomaamatta. Parem-

nuorista 70 % katsoo sisältöä maailman suu-

samoihin tulevaisuuskeskusteluihin kans-

tuu nopeammin kuin koskaan ennen. Näistä

mat kännykkäsovellukset valokuvaamiseen

rimmalta videoiden jakoalustalta päivittäin.

samme, on meidän mietittävä missä ja miten

muutoksista ja tulevaisuudesta puhuttaessa

eivät meitä enää paljoa hetkauta. Osa inno-

Vaikka pääosin videoista haetaan piristystä ja

tulevaisuudesta puhumme.

usein unohdetaan, ketkä luomamme tule-

vaatioista kuitenkin ravistelee arkeamme

huumoria, sieltä haetaan myös inspiraatiota,

Jutun lähteinä on käytetty Sitran julkaise-

vaisuuden tulevat kuluttamaan. Tänään syn-

radikaalimmin. Itseohjaavat autot valtaavat

opetusvideoita ja vinkkejä erilaisiin elämänti-

maa trendilistaa ja Töttöröö Networkin selvi-

tyvä lapsi tekee 18-vuotiaana valintoja hyvin

pian katukuvaa, kone oppii ihmistä parem-

lanteisiin. Kaikki tämä tapahtuu ajasta ja pai-

tystä YouTuben vaikuttavuudesta.

erilaisessa maailmassa kuin me teemme nyt.

min ja robotti auttaa arjen askareissa. Hur-

kasta riippumatta, suoraan nuorelta nuorelle.

Kuka päättää millaisessa maailmassa nuori

jimmat yrittävät viedä ihmisen Marsiin tai

Nuoret siis puuttuvat katsomosta, kun

elää vuonna 2035?

pidentää elinikäämme huomattavasti. Kehi-

kerron teknologian eksponentiaalisesta kas-

tys on nopeaa ja sen suunta määrätään Pii-

vusta pimeässä seminaaritilassa. Mutta kun

laakson kaltaisissa keskittymissä.

suomalainen tubettaja pitää ”miitin” kauppa-

tulevaisuuteemme

Maailma muuttuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin

nuorista.

viimeisen kolmensadan vuoden aikana.

Puhuessani tulevaisuuden trendeistä eri

keskuksessa, on nuoria paikalla tungokseen

Kuulostaako tieteiskirjallisuudesta napatulta

tilaisuuksissa olen pannut merkille epäkoh-

asti. Lisäksi 10 000 nuorta seuraa puheen-

fraasilta? Sitä se ei ole. Moni kysyy väitteen

dan koskien yleisöä. Liian usein puhumme

vuoroa livenä verkosta. Ja nuorethan puhu-

kuultuaan, pitävätkö luvut täysin paikkansa.

tulevaisuudesta ilman niitä, jotka tulevat

vat tulevaisuudesta, mutta eivät oudoilla

Minusta se on yhdentekevää. Maailma

elämään

tulevaisuutta.

asiantuntijatermeillä, joilla me nokittelemme

ympärillämme muuttuu nopeammin kuin

Alle 18-vuotiaat ovat harvoin ainakaan niissä

toisiamme tietämyksessämme. Nuori puhuu

koskaan. Paljon tärkeämpi jatkokysymys

tulevaisuutta

keskusteluissa,

konkretian kautta. Tubettaja kokeilee videolla

onkin: kuka määrää nopeasti muuttuvan

joissa itse olen mukana. Ei kuitenkaan tule

virtuaalilaseja tai juttelee robotin kanssa siinä

tulevaisuuden suunnan?

rakentamaamme koskevissa

vetää suoraa johtopäätöstä siihen, etteivätkö

missä asiantuntijan slidella virtuaalitodelli-

Tällä hetkellä suuntaa näyttävät ne, jotka

nuoret puhuisi tulevaisuudesta. Päinvastoin!

suus on vain termi muiden termien joukossa.

ymmärtävät parhaiten teknologian kehitystä

Haluatko nähdä tulevaisuuteen, josta nuoret

ja osaavat toimia keskinäisriippuvaisessa

puhuvat? Kirjoita selaimeen YouTube.

Kuka siis omistaa nopeasti muuttuvan tulevaisuuden? En tiedä, mutta toivon, että

Kuva: Miikka Pirinen

Elämme murroskautta, jonka aikana teke-

Kalle Nieminen Asiantuntija Sitra

3

Pääkirjoitus

Kesä on täynnä tekemisen riemua!

Kevät on jo pitkällä, vaikka kevään vehreys ja lämpö ovat vielä antaneet odottaa. Kevätnäytökset, -kokoukset ja seurojen kevätjuhlat ovat takana, ja odotuksia täynnä oleva kesä edessä.

Moni meistä kaipaa jo auringon ja lämmön lisäksi myös lukuisia kesätapahtumia, joissa pääsemme kohtaamaan ystäviä ja kokemaan yhdessä tekemisen riemua.

Onneksi tuleva kesä on täynnä toinen toistaan hienompia nuorisoseuratapahtumia.

Vuoden päätapahtuma Voltti2017 kokoaa Lappeenrantaan yli 1000 lasta ja nuorta tanssin, sirkuksen ja teatterin pariin. Luvassa on ikimuistoinen ja rajoja ylittävä tapahtuma, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuorisosirkusliiton ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Lappeenrantaan kannattaa lähteä kauempaakin, sillä tämäkin lastenkulttuuritapahtuma tarjoaa takuuvarmasti iloa ja viihdettä yleisölle vauvasta vaariin.

Myös lukuisat paikallisten seurojen tapahtumat rikastuttavat satavuotiaan Suomen kesää.

Ympäri maata järjestetään tuhansia tapahtumia, jotka kokoavat lähialueen ihmiset yhteen.

Harva tietää, että nuorisoseurajärjestö on yksi maamme suurimmista tapahtumajärjestäjistä.

Nuorisoseuratapahtumissa tilastoitiin viime vuonna yli 900 000 osallistumiskertaa. Se on huima määrä, joka kertoo paitsi toiminnan ja tapahtumien vetovoimasta myös talkootyön ja vapaaehtoistoiminnan määrästä. Vapaaehtoisilla talkoolaisilla onkin erittäin suuri merkitys tapahtumien toteutumisen ja onnistumisen kannalta.

Olemme koonneet tähän lehteen ja liitteeseen esimerkkejä nuorisoseurojen monipuolisesta toiminnasta sekä vinkkejä kesän tapahtumista. Toiminnan takana on valtava määrä vapaaehtoistyötä, talkoita ja osaamista. Kiitos kaikille nuorisoseuralaisille ja yhteistyökumppaneille aktiivisesta ja onnistuneesta kevätkaudesta sekä kesän tapahtumista.

Hauskaa ja aurinkoista kesää. Tapahtumissa tavataan!

Antti Kalliomaa pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

Kuva: Johannes Wilenius

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA

TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 3/2017 ILMESTYY 7.9.2017 AINEISTO 11.8.2017 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote

4

Teksti: Riia Niemelä Kuvat: Aura Piha

Seuraavilla TanhuFitness-liikkeillä saat takuuvarmasti punaiset posket, hien virtaamaan ja vastaantulijat hymyilemään. Mitään erikoisvälineitä tai musiikkia ei tähän treeniin tarvita. Toista kutakin liikettä 5-10 liikkeen sarjoissa ja kun liikkeet tulevat tutuiksi toista sarjaa useamman kerran. Yhdistä liikkeet vaikkapa iloiseen puistohölkyttelyyn tai uimaretkeen!

Hevosmiehen hikijumppa

Kartsukyljet kirkuu Tuntumaa vinoihin vatsalihaksiin ja liikkuvuutta kylkiin ja käsiin Seiso lantionlevyisessä asennossa. Vie vasen jalka sivulle kanta edellä, samanaikaisesti vie vasen käsi kämmen edellä vasemmalle alaviistoon ja oikea käsi kohti taivasta. Toista sama oikealla jalalla. Kokeile tehdä sama liikesarja erilaisilla nopeuksilla.

Voimaa jalkojen lihaksiin ja keskivartaloon Seiso hyvässä ryhdissä. Potkaise oikea jalka koukun kautta ilmaan. Kuinka korkealle pystyt potkaisemaan ilman, että ylävartalo kallistuu? Kokeile samaa vasemmalla jalalla. Voit tehostaa liikettä lisäämällä tukijalalle kaksi kinkkausta (vrt. kantapolkka). Kokeile samaa polkan tahtiin ja eri suuntiin!

MenuetChi

Löydä keskittyminen ja tasapaino Seiso lantionlevyisessä asennossa, ota katse kohti kaukaisuutta ja hengitä muutaman kerran syvään. Sisäänhengityksellä astu oikealla jalalla etuviistoon samalla joustaen polvista. Nouse päkiälle ja anna käsien nousta sivuille.

Uloshengityksellä palaa aloitusasentoon. Toista sama vasemmalla jalalla.

Lämmittelyä liinapolskalla

Puistouhittelut

Jalkojen lihakset ja pakaralihakset paukkumaan Astu askel eteenpäin ja kyykisty, vie samanaikaisesti vastakkainen käsi eteen nyrkkiin. Sitten vedä jalka takaisin ja suorita sama liike toisella jalalla. Polven kuuluu olla 90 asteen kulmassa suoraan varpaiden yläpuolella (liian lyhyt askel aiheuttaa ylimääräistä painetta polvelle). Takajalan polvi taipuu lähes maahan asti. Jalan vaihdon voi tehdä myös hypyllä, jolloin liike on vielä tehokkaampi.

Tulta käsien, hartioiden ja yläselän lihaksiin Ota huivi oikeaan käteen ja vie huivi sivulle olkapäiden korkeudelle. Juokse eteenpäin kevyesti juosten. Vie huivia vuoroin ylös ja vuoroin sivulle. Toista kymmenen kertaa ja vaihda sitten huivi toiseen käteen. Varo, etteivät hartiat nouse korviin harjoituksen aikana.

Karjalasta kiitos kajahtaa Tanhunaisen taidonnäyte Keskivartalon lihakset palamaan Käy istumaan maahan, vie kädet sivuille maahan ja jalkapohjat maahan. Vie lantio ilmaan, ajattele napaa kohti selkärankaa.

Vie ristikkäinen käsi ja jalka ilmaan. Älä anna keskivartalon tai lantion tipahtaa kohti maata. Kokeile toisin päin. Kuinka nopeasti ja kuinka monta kertaa pystyt tekemään?

Liikkuvuutta selkään ja takareisiin Seiso lantionlevyisessä asennossa, ota katse kohti kaukaisuutta ja hengitä muutaman kerran syvään. Hengitä sisään ja uloshengityksellä rullaa selkää nikama nikamalta kohti maata.

Anna pään roikkua rentona selän jatkeena. Pysähdy alas sisäänhengityksen ajaksi ja rullaa nikama nikamalta selkä takaisin ylös.

Katso myös ohjevideot! www.nuorisoseurat.fi/tanhufitness

5

Erikoisimmat harrastukset

Kuuminta hottia: Ukulele Teksti: Jussi Kaijankangas

Ukulelea soittaen pääsee mukavasti sisään musiikin maailmaan. Pienen koon ja helpposoittoisuuden ansiosta ukulele sopii hyvin niin lasten, nuorten kuin myös aikuistenkin soittimeksi. Soitin itsessään on rakenteeltaan nelikielinen kitara. Ukuleleja valmistetaan viittä eri kokoa: sopraano-, konsertti-, tenori-, baritoni- ja bassoukulele. Yleisimmät ukulelet aloittavalle soittajalle ovat sopraano- tai konserttikokoinen.

Ukulele tunnetaan havaijilaisena soittimena, mutta sen juuret löytyvät Portugalille kuuluvalta Madeiran saarelta. Madeiralainen soitin cavaquinho kulkeutui Havaijille. Silloinen kuningas tykästyi kovasti soittimeen ja suurena musiikin ystävänä nimesi havaijilaisversion soittimesta kansallissoittimeksi.

Ukulelen voi virittää C-duuriin niin, että kielet ovat alhaalta ylös G-C-E-A, mutta ukulelen voi myös virittää esim. D-duuriin, jolloin se toimii varsin mainiosti yhdessä 5-kielisen kanteleen kanssa.

Ukulelen soittoharrastuksen alkuun pääset helposti hankkimalla soittimen edulliseen hintaan. Esim. verkkokaupat myyvät soitinta n. 30 eurosta ylöspäin. Samalla kannattaa ostaa ehdottomasti myös viritin, jotta soittimen vire pysyy hallinnassa. YouTubesta löydät hyvin aloitteleville sopivia ohjeistuksia ja opetusvideoita. Mekin tempaisimme ja teimme opetusvideon Nuorisoseuralaisille tuttuun Kalevan Nuorten lauluun. Käy tsekkaamassa se oheisesta linkistä. Voit soittaa mukana sivulta löytyvien sointujen kanssa.

myös allekirjoittanut sai kipinän omalle soitolleen.

Samoihin aikoihin myös Päivi Hoppu innostui ukulelen soitosta. Niinpä aloimmekin soitella yhdessä aina perjantaisin työpäivän päätteeksi Pispalan Sottiisin toimistolla. Jotta tavoitetta olisi tarpeeksi, niin ensimmäinen keikkakin sovittiin jo heti ensimmäisten treenien päätteeksi. Seuraaviin treeneihin saatiin Eevi Miettinen mukaan ja tähtäimeksi otettiin Folklandian esiintymislava, ja joulupyhien ajan hiottiin keikkasetti kuntoon, ja laulajaksi saatiin Petri Hoppu. Laivalla pidettyjen kenraaliharjoitusten yhteydessä joukko täydentyi vielä Riia Niemelän kanteleella. Tällä kokoonpanolla vallattiin Folklandian Pelimannin penkki.

Yhdessä soittaminen onkin osoittautunut varsin mukavaksi tavaksi harrastaa musiikkia, ja Uke-Kamut ovatkin kokoontuneet soittamaan epäsäännöllisen säännöllisesti.

Soittaminen on ainakin itselläni ollut ikuinen haave, ja nyt vähän varttuneemmalla iällä on ollut mukava aloittaa harrastus, jolla voi säestää vaikkapa jälkikasvun unilauluja. Kokemusta soittamisesta ei tarvita, aloittaa voi koska vain. Ahkerasti harjoittelemalla pääsee alkuun ja joukossa on aina mukavampi harjoitella ja jakaa vinkkejä toisille.

Vasemmalta alkaen Petri Hoppu, Jussi Kaijankangas, Päivi Hoppu, Eevi Miettinen ja Riia Niemelä. Kuva: Sari Ortju

Linkkivinkkejä bit.ly/KN-uke Katso Kalevan Nuorten laulu ukuleleversiona.

Uke-Kamut ja vastuu jää kuulijalle Ukulele on saanut liikettä aikaan myös hitaissa hämäläisissä. Kevättalvella 2016 Tampereelle perustettiin Tampereen Ukuleleorkesteri. Yhtye oli jo ennen ensimmäistä virallista kokoontumistaan Suomen suurin ukuleleyhtye. Ryhmän taustahahmona toiminut Outi Koivuniemi järjesti samaan aikaan Tampereen kirjastoissa tutustumishetkiä ukulelen pariin. Tästä innostuneena

www.yousician.com Suomalaisjuuret omaava musiikin opetusohjelma.

Yhtenä neljästä soittimesta ukulele.

Kalevan Nuorten Laulu Säv. Jorma Panula Sanat: Ester Ahokainen

www.rockway.fi/nuorisoseurat Videopohjaisen opetussarjan kautta etenevää opiskelua. Linkistä nuorisoseurajäsenelle alennushintaan.

C G7 Käynti on kepeä Kalevan Nuorten.

C G7 Nousu on notkea rinteillä vuorten.

C F C Vuorilta tuuletkin voimansa saa.

CGC Jäntevät huipulle ponnistaa.

www.youtube.com/user/cynthialinmusic Cynthian Lin on tehnyt satoja Ukulele-opetusvideoita YouTubeen ilmaiseksi katsottavaksi. www.aviador.fi/kauppa/suuri-ukulelekirja Arto Julkunen ja Markus Rantanen ovat juuri julkaisseet Suuri Ukulele -kirjan, joka on suunnattu erityisesti soittoharrastustaan aloitteleville.

6

Järjestöuutisia

Seuratoiminnan tukeen paukkuja Nuorisoseurajärjestön organisaatio on uudistunut monella tavalla viimeisten vuosien aikana. Liitot ovat yhdistyneet, piirijärjestöjä on purettu ja alueellisia toimintoja on siirretty liiton ylläpitämien aluetoimistojen vastuulle. Näiden rakenteellisten uudistusten lisäksi on uudistettu toimintatapoja ja työnjakoa. Hallinnollisen työn kevennyttyä on toimihenkilöiden työpanosta suunnattu entistä enemmän paikallisseurojen kanssa tehtävään harrastustoiminnan ja tärkeimpien harrastusalojen kehittämiseen. Tätä kehittämistyötä on tehty tanssin, tapahtumien, teatterin ja lastenkulttuurin osaamiskeskuksissa ja -verkostoissa. Nyt myös järjestöllinen kehittämistyö on päätetty organisoida samalla tavalla seuratoiminnan tuen osaamiskeskukseksi.

Seuratoiminnan tuki on: »» kansalaistoimintaa (osallisuuden lisääminen, jäsenten ja seurojen kuuleminen, yhteisen nuorisoseuralaisuuden edistäminen yms.) »» koulutusta (luottamushenkilökoulutus, työnantajana toimimisen koulutus, järjestyksenvalvojakoulutus yms.) »» viestintää (seurojen viestinnän tukeminen, viestinnän koulutus, verkkosivut ja some yms.) »» tapahtumia (Nuorisoseurakokous, Nuorisoseurafoorumi, alueelliset nuorisoseurojen tapaamiset yms.) »» kehittämistä (työllisyyshankkeet, seuratoiminnan työkalujen kehittäminen, uusien toimintamuotojen kehittäminen yms.)

Ensimmäisinä asioina verkosto on ottanut työlistalleen seuratoiminnan tukimateriaalin ja palveluiden näkyväksi tekemisen sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämisohjelman laatimisen.

Verkostoon kuuluvat seuraavat järjestömme työntekijät: Antti Kalliomaa, pääsihteeri Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja Iija Filén, toiminnanjohtaja Uusimaa ja Häme Henna Liiri, toiminnanjohtaja Pohjois-Karjala Kyösti Marin, toiminnanjohtaja Ylä-Savo Timo Nevanperä, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaa Jussi Salmi, toiminnanjohtaja Pohjois-Savo Jarmo Tupasela, toiminnanpohtaja Keski-Suomi Aimo Walamies, työllisyyshankkeen projektikoordinaattori Keski-Suomi

Katsaus vuoteen 2016 – Nuorisoseurat numeroina ”Vuosi 2016 oli upea”, aloittaa puheenjohtaja Ragni Reichardt Nuorisoseurojen Vuosikertomuksen 2016. Sottiisin Riemua! –pääjuhla, uudistunut Nuorisoseuramuseo ja tuhansia tunteja harrastusten ohjaamista ja seurantalojen kunnostamista. Lue koko vuosikertomus osoitteessa www.issuu.com/nuorisoseurat.

Ryhmien jakautuminen harrastusaloittain

Harrastukset ikäluokittain

Piirrokset: Akraseena Humina

7

Toimisto lomailee!

Nuorisoseurojen toimistot ovat kiinni seuraavina aikoina kesällä: Nuorisoseurat valtakunnallinen toimisto: 17.–28.7.

Etelä-Hämeen aluetoimisto: 24.–28.7.

Keski-Suomen aluetoimisto: 3.–28.7.

Lapin aluetoimisto: 10.7.–11.8.

Pohjois-Karjalan aluetoimisto: 10.7.–4.8.

Satakunnan aluetoimisto: 19.–25.6. ja 17.7.–12.8.

Sottiisin tapahtumatoimisto: 1.–31.7.

Uudenmaan aluetoimisto: 26.6.–4.8.

Kesän merkkihakemukset toukokuun aikana Tunnustus- ja ansiomerkit ovat mukava tapa muistaa ansioitunutta jäsentä. Muistathan tehdä kesän aikana annettavien merkkien hakemukset toukokuun loppuun mennessä. nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/ansiomerkit

Uusien työntekijöiden esittely

Katri Mäkisalo Olen Katri Mäkisalo ja aloitin 1.3. projekti-

Tähän mennessä olemme koostaneet

nuorisoseuratoimijoille sekä työpajatoi-

koordinaattorina Nuorisoseura 2.0 – Moni-

yhteistyössä muiden nuorisoseuratoimi-

mintaa ja kesätapahtumaa kohderyhmälle.

kulttuurisen nuorisoseuratoiminnan kehit-

joiden kanssa nuorisoseuramateriaaleja

Vapaa-aikanani, jolloin en aherra hank-

tämishankkeessa Pohjois-Karjalassa. Itse

käännettäväksi muutamalle eri kielelle.

keen parissa, minut löytää yleensä kuorot-

olen taustoiltani nuorisoseuralainen, joten

Työtehtäviini kuuluu myös osallistuminen

reeneistä, tanhutunnilta, lavatansseista,

nuorisoseuroilla työskentely on äärimmäi-

erilaisiin tapahtumiin, joissa on mahdolli-

korvesta retkeilemästä tai saunan lauteilta.

sen innostavaa ja kiinnostavaa. Työtehtä-

suus kohdata erityisesti monikulttuurista

Odotan innolla kaikkia kohtaamisia,

viini kuuluu hankkeen toimintojen koordi-

väestöä ja tuoda tutuksi nuorisoseuratoi-

joita hankkeen kautta mahdollistuu. Toi-

nointi, organisointi ja toteuttaminen.

mintaa. Lisäksi valmistelen koulutuksia

vottavasti törmäillään!

Olen Tuomas Männistö. Toimin Etelä-Poh-

kulttuuritapahtumien järjestäminen sekä

turvapaikanhakijoille

janmaan

helmikuussa

vuoropuhelun lisääminen kulttuurien ja

Ylihärmän

Kauhavalla.

hankkeessa tulen liikkumaan ja näkymään

2017 käynnistämässä Kotiseutu kotoisaksi

alueen toimijoiden välillä. Oma urani maa-

Samana syksynä alkoi myös yhteinen taipa-

Etelä-Pohjanmaan alueella, mutta haastan

-hankkeessa projektikoordinaattorina. Teh-

han muuttaneiden parissa alkoi vuoden

leeni nuorisoseuratoiminnan kanssa, kun

kaikki Suomen nuorisoseuratoimijat vuo-

täviini kuuluvat toimintaryhmien perus-

2015 syksyllä, kun yhdessä Etelä-Pohjan-

aloitin työskentelyn Suomen Nuorisoseu-

ropuheluun kulttuurien välillä. Jokainen

taminen ja niiden ohjaaminen, erilaisten

maan Nuorisoseuran kanssa järjestimme

ramuseon näyttelyn uudistamiseen täh-

meistä voi mahdollistaa arjen kohtaamisia.

Tuomas Männistö Nuorisoseuran

hätämajoitusta

Nuorisoseuralla

täävässä hankkeessa. Meneillään olevassa

Puheenjohtajalta

Harrastus on arjen valopilkku Siirrymme esikoisen kanssa kentän laidalle, eikä ketään näytä haittaavaan pieni vesisade. Poikani juoksee kentälle ja heittää ylävitoset valmentajan kanssa. Ja voi sitä riemun määrää, kun harkkamatsissa pääsee mokkeksi.

Viikolla olohuoneemme muuttuu tanssiareenaksi, jalkapallokentäksi tai sirkusareenaksi. Jalkapallovalmentaja oli kehottanut esikoistani treenaamaan nopeutta ja vetämään vähintään sata vetoa päivässä. Kuopus on taas lähdössä kansantanssiluokitteluun, joten treenaamme Takko-Mattia ja Lanttia. Näin me sitten tehdään, joka ilta!

Ohjaajat ja valmentajat miettivät vielä kaiken lisäksi kaikki reissutkin valmiiksi. Minun osuuteni on huolehtia siitä, että lapsellani on harrastusmatkoilla kaikki tarvittava mukana. Siinä minulla on apunani lista, jonka ihana ohjaaja on laatinut. Aika mahtava homma!

Upeat ja mahtavat ohjaajat edistävät työllään niin harrastajan kuin koko perheen hyvinvointia. Harrastuspäivät meidän kiireisessä arjessa ovat kuin keitaita, niistä saa energiaa koko viikoksi. Sinne viedään iloisia lapsia ja sieltä haetaan vieläkin iloisempia lapsia.

Ilman osaavia ohjaajia meillä ei olisi toimintaakaan.

Ilman toimintaa minun ja monen muunkin elämä kolisisi

tyhjyyttään. Arjessa ei olisi virvoittavia keitaita, eikä vuodenkiertoon tulisi ainuttakaan suurtapahtumaa. Se olisi aika surullista.

Kiitos teille ohjaajat tekemästänne upeasta työstä! Loihditte arkeemme elämyksiä, kokemuksia ja valopilkkuja.

Ragni Reichardt Hallituksen puheenjohtaja Kuva: Johannes Wilenius

Elämäni on tällä hetkellä lievästi sanottuna hektistä.

Ruuhkavuodet ovat totta totisesti tehneet elämästäni melko toiminnantäyteisen. Tulen varmasti joskus parinkymmenen vuoden kuluttua muistelemaan tätä aikaa lämmöllä ja suurella kaipauksellakin, ovathan nämä myös elämäni parhaat vuodet!

Kuulostaako tutulta? Aamulla herätys klo 6.00, kissoille ruokaa, pikainen jumppatuokio, kahvi, lasten herättäminen, aamupala ja sitten hoitopaikan kautta juoksujalkaa rautatieasemalle. Työpäivät ovat kiireisiä, koska töitä on paljon ja aikaa sekä tekijöitä on vähän.

Peruna kerrallaan, muistutan itselleni, kun työpino kasvaa. Kymmenen vuoden kuluttua nämäkin työkiireet varmasti helpottavat.

Istuessani junassa kotimatkallani ilmeeni kirkastuu.

Tänään on harrastuspäivä. Esikoisella on jalkapalloa ja kuopuksella tanhua.

Nautimme perheen kanssa ”autoaterian” ja suuntaamme iloisina kohti treenejä. Kuopukseni hymy valaisee koko huoneen, kun tanhuohjaaja avaa salin oven. ”Moikka, miten viikko on mennyt?”, kysyy ohjaaja ja nelivuotiaani kertoo silmät loistaen kuulumisiaan.

8

Vuoden nuorisoseura Vuoden nuorisoseuraksi valittu Ristiinan Nuorisoseura tekee merkittävää työtä alueellaan

Pieni kooltaan, suuri teoiltaan ja valtava vaikutuksiltaan Teksti: Minna Wallenius

Vuoden nuorisoseuraksi valitun Ristiinan Nuorisoseura ei ole suuren suuri. Jos tuijottaa pelkkää jäsenmäärää, ei luvut päätä huimaa: seurassa on reilut 50 jäsentä. Jos sitä vastoin tarkastelee, mitä tällä porukalla on saatu aikaan, saattaa heikompaa alkaa huimata.

Vuoden nuorisoseuraksi valitun Ristiinan Nuorisoseuran tärkein toimintamuoto on teatteri. Tuuva Teatteri pyörittää niin kesäteatteria, lasten- ja nuortenteatteriryhmiä kuin aikuisten talviteatteriakin. Lasten teatteri sai alkunsa Etelä-Savon Tekemisen riemua -hankkeesta, mutta on jatkanut sen jälkeen toimintaansa. Parhaillaan tekeillä on näytös Prinsessa kadoksissa, jota ohjaa seuran varapuheenjohtaja Jarmo Koivumäki. Talviteatteri sai puolestaan alkunsa, kun kepeän kesäteatterin rinnalle haluttiin vakavampaa draamaa.

Lisäksi seura tuottaa teatterivierailuita elävöittämään Ristiinan kulttuuritarjontaa. Näytöksissä on nähty muun muassa Mikkelin teatterin Mielensäpahoittaja sekä Ilkka Heiskasen, Ismo Kotron ja Ilkka Korhosen Muina miehinä.

Juhlavuoden suurproggis uudistetulla kesäteatterialueella Satavuotisen Suomen kunniaksi kesäteatterissa nähdään tulevana kesänä jotakin tavallisuudesta poikkeavaa: kolme lähekkäin toimivaa nuorisoseuraa, Ristiina, Pertunmaa ja Suomenniemi, yhdistävät voimansa ja toteuttavat kunnianhimoisen Tukkijoella-esityksen. Mukana on näyttelijöiden, talkoolaisten, ammattilaisohjaajan ja puvustajan lisäksi ensimmäistä kertaa lavastusmestari sekä kokonainen orkesteri huolehtimassa musiikista! ”Eihän tämä halpaa ole, mutta tällaisesta saatava henkinen pääoma ei ole rahalla mitattavissa”, painottaa Ristiinan nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen. ”Upeaa on se, että kun kolme nuorisoseuraa löi hynttyyt yhteen, niin voimme ylipäätään toteuttaa tällaisia suurproggiksia.”

Eikä esitystä tarvitse tehdä missä tahansa puitteissa: Ristiinan Nuorisoseura on juuri saanut valmiiksi jättimäisen uudistusprojektin Linnankorvan kesäteatterialueella, joten esityksellä on upeat tilat. Katsomo uudistettiin, kun Ristiinan kunta liittyi Mikkeliin, ja seura sai vuokrata Linnankorven alueen kesäteatteritoiminnalleen. Höljäkän Nuorisoseurasta löytyi museoalueen miljööseen sopivan katsomon piirustukset ja niin homma lähti käyntiin. Projektin suuruutta kuvaa sen rahoitus: Ristiinan aluejohtokunta myönsi 30 000 euron avustuksen katsomoon, ja loput on katettu omarahoitusosuudella, josta osa on ollut lainaa. Syksyllä näyttämön taakse valmistuivat näyttelijöiden sosiaalitilat ja uudet lippuluukut. ”Meillä on vahva halu taata jäsenistölle mielekkäät harjoitustilat ja se, että katsojia tulee näytöksiin. Olemme huolehtineet myös siitä, että katsomoon pääsee pyörätuolilla helposti.”

kailu pitopöydässä sekä istumapaikalla varustettu teatterilippu. ”Ihmiset voivat ensin nauttia rauhassa ruuan ja tulla sen jälkeen katsomaan teatteria”, Tanja kuvailee.

Vastaavantyyppinen yhteistyökuvio on Mikkelin Sokos hotelli Vaakunan kanssa: hotelli tarjoaa ostattavaksi teatteripakettia, johon kuuluu yöpyminen sekä teatterilippu.

”Verkostoituminen on tän päivän juttu, jonka avulla projekteja saadaan eteenpäin. Lisäksi toiminnalle saadaan enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta uusia jäseniä.”

Uusi katsomo poiki myös uudenlaisen yhteistyömuodon, kun Yhtenäiskoulu piti kevätjuhlansa viime keväänä Linnankorvan näyttämöllä.

Ammattimaista menoa yhteistyökuvioissa Valtavankokoisen hankkeen läpivieminen ei olisi reilun 50 hengen seuralta mahdollista ilman yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Kesäteatterin ympärille on luotu varsinainen yhteistyövyyhti, johon tuntuu kytkeytyvän koko Ristiina.

Käsiohjelmassa on usean paikallisen yrityksen mainokset, paikallinen valokuvaamo KuvaMatti ottaa julistekuvat, työpaja Tarina on valmistanut katsomoalueen uudet puuvessat teatteriesitysten pääsylippuja vastaan ja Kahvila-Ravintola Saimaa tarjoilee kesällä Tukkijätkä-burgereita mainostaen samalla tulevaa esitystä.

Samoin ravintola Wanhasta Peltolasta voi varata teatteripaketin, johon kuuluu ruo-

Rakkausreseptin lapsinäyttelijöitä. Kuvassa Asko Kiljunen, Veeti Maaranen, Aada Maaranen ja Janna Taivalantti. Kuvasta puuttuu yksi ”Ryttysen veljeksistä”, Antti Puustinen.

Pölhö Kustaan pitopöytä Peltolassa • Teatterimenu • 16.7.–6.8.2017 maanantai–torstai -Ristiinan Herrasväen sillivati-Muikkuja punasipulimarinadissa-Vihersalaattia ja kartanon kastiketta-Peltolan pikkumamman hyrskytyskurkut-Juustosalaattia ja mansikkakastiketta (vl)-Ruisleipää ja kirnuvoita (vl)-Mausteiset makkarat ja Peltolan sinappia-Marinoituja kesäkasviksia-Peltoyrteillä maustettua possua ja omenaista kastiketta (l)-Perunaa Ristiinan pelloilta-Mustikkavispipuuroa ja vaniljakastiketta (vl)Menu noutopöydästä klo 16.30. Noutopöytä toteutuu jos ruokailijoita on vähintään 20 hlöä. Varaa siis paikkasi ajoissa!

Teatteripaketin hinta: aikuiset 42 € ja lapset (4–12 v.) 23 €.

Hintaan sisältyy Teatterilippu Tukkijoella-musikaaliin ja menu noutopöydästä

”Haaveena on, että Linnankorven näyttämöstä muodostuu koko kylän yhteinen juttu, johon ihmisillä olisi helppo tulla mukaan tekemään itseään kiinnostavia asioita.”

Jokainen on tärkeä Ristiinan Nuorisoseura kehittää toimintaansa jatkuvasti. Jatkossa lapsille ja nuorille on tulossa yhä enemmän omaa toimintaa. Nuorisoseura oli mukana tekemässä kiusaamisen Duudsonien vetämää vastaista kampanjaa, joka pidettiin Ristiinan Yhtenäiskoululla. ”Viestinä oli, että hyväksymme ihmiset sellaisena kuin he ovat. Kaikilla on jotain rajoitteita, mutta jokainen pystyy kasvamaan ihmisenä. Tärkeää on se, että toiminnassa mukana oleva nuori uskaltaa puhua ja näyttää tunteensa.”

Sama henki näkyy jokaviikkoisessa toiminnassa. Tavoitteena on, että teatteriryhmiin on kiva tulla, ja että niistä lähdetään eteenpäin voimaantuneina ja täynnä energiaa. ”Maailmassa on muutenkin liikaa pahaa.”

Tanja painottaa moneen kertaan, että ”tämä ei ole yhden naisen nuorisoseura”, vaan hallituksessa ja muutenkin mukana on useita ihmisiä, joilla kaikilla on ideoita ja paljon annettavaa seuralleen. Kaikesta huokuu hyvä yhteisen tekemisen meininki. ”Meillä on hirmu hyvä porukka tekemässä. Keväällä tupsahtelee mukaan lapsia ja ruvetaan valmistelemaan talkoilla uutta kesäteatterikautta. Se on sellaista perheiden yhteistä tekemistä. Haluan,

että meidät koetaan vetovoimaiseksi ja yhteisölliseksi seuraksi, jossa on runsaasti tekemisen iloa ja perheiden yhteistä tekemistä”, tiivistää Tanja ajatuksensa.

Seuralla on puheenjohtajalleen valtava henkilökohtainen merkitys Tanja Puustinen-Kiljunen muutti Ristiinaan vuonna 1999, ja päätyi muutama vuosi sen jälkeen tekemään Pitkäjärveläiset-kesäteatteria. Hän jäi heti ensimmäisestä kerrasta koukkuun ja on tehnyt teatteria siitä lähtien. Yksi merkittävimmistä rooleista Tanjalle on ollut pääosa näytelmässä Liian paksu perhoseksi, joka oli ollut iso haave jo pitkään ennen toteutumistaan. Toinen iso hetki oli, kun hän kirjoitti itse käsikirjoituksen näytelmään Miehen tuoksu, ja se valittiin esitettäväksi kesäteatteriin. Sen jälkeen hänen tekstejään on kysytty myös muihin kesäteattereihin. ”Ilman Ristiinan Nuorisoseuraa en olisi koskaan päässyt siihen asemaan, että uskaltaisin tarjota saati saisin omia tekstejäni eteenpäin”, hän sanoo kiitollisena.

Niin tärkeää kuin teatterin tekeminen Tanjalle onkin, on nuorisoseurassa tapahtunut hänelle vielä merkittävimpikin asia.

14 vuotta sitten, kun Tanja oli eronnut entisestä miehestään ja meni lastensa kanssa kesäteatterin talkoisiin mukaan, ei kukaan udellut syitä tai juoruillut, vaan kaikki tarjosivat tukeaan. ”Se oli minun matkani romukopasta takaisin ihmisyyteen”, Tanja huokaa.

9 Linnankorvan näyttämön uusi upea katsomo, jonka ympäristö muuntuu kesällä 2017 ajan hengen mukaan ”tukkilaiseksi”. Korsukahvila palvelee väliajalla ja harmonikkamusiikki virittelee tunnelmaan jo ennen kesäteatteriesityksen alkua.

10

Kasvufoorumit kokoavat avaintoimijat yhteen Teksti: Henna Liiri Kuvitus: Akraseena Humina Olen viime lokakuusta alkaen kiertänyt

joissa jäsenkentän kanssa käytäisiin keskus-

yhteensä 11 alueellisessa kasvufoorumissa

telua järjestömme nykytilasta sekä ennen

ympäri Suomea. Matka on ollut huikea! Olen

kaikkea käynnistettäisiin työ, joka takaisi sen,

saanut tavata avaintoimijoita paikallisista

että nuorisoseura olisi tulevaisuudessakin

nuorisoseuroista ympäri Suomea ja käydä

tarjoamassa elämyksiä meille ja myös tule-

mielenkiintoisia keskusteluja kentän kanssa.

ville sukupolville. Kasvufoorumeissa olemme

Minut on otettu lämmöllä vastaan ja yhdessä

pohtineet nuorisoseurajärjestön kasvunpaik-

olemme kehittäneet toimintaa vahva tulevai-

koja ja luoneet pohjaa järjestön kasvuprojek-

suuden usko sisällämme. Erityisen vaikutta-

tille. Ensimmäiset askeleet kohti parempaa

vaa minulle on ollut kohdata voimakas nuo-

tulevaisuutta on siis otettu.

risoseuralaisuus ja luottamus toimintamme merkitykseen niin yksilölle, yhteisölle kuin laajemminkin yhteiskunnalle. Olemme kokeneet monia huippuhetkiä toimiessamme nuorisoseurassa, ja kasvufoorumeissa välittyi vahva halu tarjota näitä huippuhetkiä myös toisille.

Kasvufoorumeihin osallistuneet nuorisoseuralaiset ottivat vastuulleen innostajana ja kasvun moottorina toimimisen omassa nuorisoseurassaan. Meitä jokaista tarvitaan, kiitos panoksestasi!

Nuorisoseurakokouksessa 2015 esitettiin ponsi, jossa vaadittiin nuorisoseurajärjestöltä toimia jäsenmäärän laskun pysäyttämiseksi ja suunnan kääntämiseksi ylöspäin. Oli siis peiliin katsomisen paikka, tällaista suuntaa emme halunneet. Oli käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimiin. Erilaisten vaiheiden jälkeen päädyttiin siihen, että ympäri Suomea järjestettäisiin alueellisia kasvufoorumeja,

Nuorisoseurojen välisessä yhteistyössä nähtiin avaimia uuteen nousuun.

Päätettiin kokeilla mm. osaamisen vaihtoa, toiminnan viemistä toisille seurantaloille, tilojen yhteiskäyttöä käyttöasteen lisäämiseksi, yhteistä ohjaajan työllistämistä, yhteismarkkinointia tai yhteisten tapahtumien järjestämistä.

Nuorisoseurojen näkyvyys myös keskustelutti. Monen toiminnan takana on

nuorisoseura, mutta liian usein tapahtuman osallistuja tai harrastaja ei hahmota osallistuvansa nuorisoseuran toimintaan.

Järjestön tulee tukea ja paikallisen sekä alueellisen tason toteuttaa viestintää, joka rakentaa yhtenäistä ja yhteistä nuorisoseuralaisuutta.

Tavarataloon mahtuu monenlaista!

Nuorisoseuraa voi ajatella tavaratalona, joka pitää sisällään monenlaisia asioita.

Emme ole erikoisliike, josta haetaan vain yhtä asiaa. Toiminnan rikkaus nähdään vahvuutena ja tällainen asetelma antaa meille myös mahdollisuuden olla rohkeita – voimme kokeilla uusia toimintamuotoja tai uudenlaisia avauksia. Voimme myös epäonnistua kokeiluissamme ja jatkaa kokemusta rikkaampana matkaamme!

suuri merkitys yhteisöön kiinnittymisessä uusille tulokkaille – ovet ovat auki kaikille!

Esiin nousi myös toiminnan päivittäminen ja vanhojen toimintamuotojen uudelleen kokeilu. Järjestömme pitkään historiaan mahtuu monta menestystarinaa ja aina pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Mitä voimme oppia menneisyydeltä ja miten nämä menestystarinat tuodaan tähän päivään?

Kasvu tehdään – yhdessä. Minä olen mukana, tule sinäkin! Kiitos kaikille osallistujille!

Tähän mennessä järjestettyihin 11 kasvuseminaariin on osallistunut huhtikuun alkuun mennessä yli 150 nuorisoseuralaista, ja yli 90 paikallista nuorisoseuraa on ollut mukana kehittämässä oman nuorisoseuransa ja alu-

Nuorisoseuraan ovat kaikki tervetulleita! Kasvufoorumeissa keskusteltiin paljon alle kouluikäisten toimintaan panostamisesta ja tästä alkavan harrastuspolun turvaamisesta. Toisaalta keskusteltiin myös matalan kynnyksen toiminnasta, johon voi tulla mukaan milloin vain.

Nuorisoseuratoiminnalla nähtiin myös

eensa toimintaa uuteen nousuun. Loput alueet tullaan kiertämään vielä tämän vuoden aikana. Kasvufoorumien vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Henna Liiri.

11

EU-rahalla unelmista totta:

Mallusjoen Viulunsoittaja oli suurmenestys ”Olen ollut kohta kuukauden tauotta puhelimessa!” Näin naurahtaa Mallusjoen Nuorisoseuran tuottaja Henna Keihäs. Puheliaana Hennan on pitänyt Mallusjoen Näyttämön 40-vuotisjuhlaesitykseksi toteutettu musikaali Viulunsoittaja katolla.

Musikaalia esitettiin kevään mittaan täysille saleille.

Suurmusikaalin tekeminen on ollut etelähämäläisen seuran pitkäaikainen haave, ja sitä yritettiin jo saada jaloille jo 90-luvun alussa, mutta silloin projekti kaatui. ”Musikaalin tekeminen jäi hampaankoloon odottamaan sopivaa hetkeä. Viime keväänä työryhmä pyöritteli seuraavan näytelmän tekemistä ja Viulunsoittaja tuli

vaihtoehtona mieleen”, kertoo Mallusjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Aleksi Kyrö.

Musikaalin tekemisen tiedettiin olevan työläs prosessi. Puheenjohtaja Kyrö kertoo ajatuksen projektin hankkeistamisesta syntyneen heinäkuussa perinteisillä Mallusjoen Takinkääntöviikoilla. ”ETPÄHÄ ry:n toiminnanjohtaja kertoi, että EU:n Leader-rahoitusta on mahdollista saada myös kulttuurihankkeisiin. Seura tarttui ideaan saman tien, haki ja sai rahoitusta paikallisen Leader-ryhmän avulla.” ”Paljon oli sumplimista rahoituksen suhteen esimerkiksi kilpailutukseen liittyen, joten prosessi vei kyllä pal-

jon selvittelyaikaa. Meidän projektissamme taiteellinen toiminta oli palkattua, joten siitä tulee myös oma määränsä byrokratiaa. Mutta onneksi meillä on palkattuna tuottaja, jonka avulla suuri paperityön määrä on saatu hoidettua. Hakuprosessi oli varsin intensiivinen.”

Kun istuu katsojana ensi-illassa ja kokee sen tekemisen riemun, jota monikymmenpäinen joukko esityksessä toteuttaa, ei voi kuin todeta, että työläs prosessi on kannattanut.

Haaveilla on kummallinen tapa toteutua. Ennemmin tai myöhemmin.

Kuva: Heidi Laaksonen

Kuva: Heidi Laaksonen

Kuva: Terhi Ahonen

Ota kesällä suunnaksi Nuorisoseuramuseo Laihialla! a n a v e l u t a Tervetulo lulle meidän i a r e i v ä n kesä ! e mm oo se u m n a a om

Haluatko tilata Nuorisoseuramuseon kiertävän roll-up -näyttelyn nuorisoseurasi kesätapahtumaan, kotikuntasi kirjastoon? Se hoituu postimaksun hintaan.

Tilaukset ja varaukset 19.6. mennessä sanna.paloniemi@nuorisoseurat.fi.

n

aa

uk

Kuva: Emmi Uusitalo

m n se k eo u ! : i us m sy t i u m op pää rail at.f ura r is ta ään svie seu ose 14 sis mu iso ris – 9 n uo or pi n e so nu .fi/n isi ain k a t @ j i ar lm ra ja m a I to nie seu e nn i i o t o o al ris sä Av Li a.p uo n n . n a sa ma n ja oh p a el et

12

Vuoden nuorisoseuralaisen muotokuva Teksti: Minna Wallenius

Vuoden nuorisoseuralaisesta voisi hahmotella muotokuvaa: jalat piirtyvät kansantanssista, kädet ovat kiinni talkootyössä, pää tulevaisuuden suunnittelussa ja päättämisessä.

Pisimmälle näkyy kuitenkin sydämessä oleva aito halu jakaa tekemisen riemua nuorille.

Jos Siepakoitten puheenjohtajalta, Anitta Ylitörmäseltä olisi vuosi sitten kysytty, millainen mielikuva hänelle syntyy vuoden nuorisoseuralaisesta, niin hän olisi kuvaillut jotakuinkin seuraavasti: ahkera, toisten eteen uhrautuva, ei aseta itseään ykköseksi, vaan ottaa muut huomioon. Pyyteetön. Ja ennen kaikkea osallistuva. Entäs nyt, kun valinta osui omalle kohdalle? ”No, kyllä tuo kuvaus minhun ossuu, pakko kai se on myöntää”, Anitta tuumii. ”En halua olla mikhän etäinen johtaja, vaan läsnäoleva ja osallistuva seuralainen.”

Haastavinta suurten talkoitten pyörittämisessä on saada tarvittava talkoolaisporukka kasaan. Esimerkiksi Arctic Lapland Rallyyn tarvitaan vuosittain noin 50 talkoolaista. ”Kun viime vuonna kaksi viikkoa ennen tapahtumaa oli koossa 12 talkoolaista, meinasi tulla vatsahaava. Mutta niin vain siitä lopulta selviydyttiin!”

Anitta panostaa siihen, mitä ihmisille sanoo ja laittaa itsensä likoon. Talkoot alkavat siitä, että Anitta kirjoittaa sähköpostin 160 hengelle ja tarttuu puhelimeen. ”Nykyisin ossaan vettää oikeasta narusta”, hän nauraa. ”Kerron, miksi talkoita tehdään, ja sen, että olen luvannut hoitaa tehtävän kunnialla, ja että tarvitsen teidän apuanne. Ja kyllähän se hyvältä tuntuu, kun pyytää apua ja saa sitä.”

Kepeät jalat parketilla Kipinä kansantanssiin syntyi Anittassa jo pikkutyttönä: Kittilässä, pienellä Könkhän kylällä, kun ei paljon muita harrastusmahdollisuuksia ollut aikoinaan tarjolla. Varsinaisesti kansantanssi imaisi mukaansa siinä vaiheessa, kun Anitta toi omia lapsia tanssimaan. ”Siellä me vanhemmat istuthin Saaren koulun pukuhuonhessa oottamassa, kun lapset harjoitteli”, Anitta muistelee.

Ja sieltä Anitta vähitellen maaniteltiin mukaan nuorisoseuran toimintaan. ”Aluksi olin arka osallistumaan mihinkhän, mutta kun pyyntöjä tuli, niin vähitellen lähdin mukaan toimintaan.”

Lopulta vanhemmat eivät tyytyneet pelkästään mahdollistamaan harrastusta lapsilleen: he perustivat 12 vuotta sitten oman tanssiryhmän, Fossiilit, jonka mottona oli ”pipo ei kiristä ja hauskaa pitää olla”. Tarkoituksena oli opetella kansantanssin peruskuviot, mutta niinhän siinä kävi, että viime luokittelussa ryhmä rankattiin Taito+ -luokkaan. ”Täytyy sitä haastetta vähän löytyä!

Ja sen verran kunnianhimoa – sillä ei me haluta huonoimpia olla”, Anitta nauraa.

Kädet täynnä talkootyötä Siepakoissa toimii yhdeksän tanssi- ja viisi musiikkiryhmää, ja seurassa on yhteensä

Katse tulevaisuudessa

Vuoden nuorisoseuralaisen Anittan sydämessä on aito halu jakaa tekemisen riemua nuorille.

Kuva: Samu Rötkönen

yli 200 jäsentä. Ryhmät esiintyvät ulkomailla useita kertoja vuosittain. Ja kun tämä kaikki halutaan tehdä laadukkaasti, tarvitaan siihen rahaa. ”Haluamme tarjota Siepakoille ammattitaitoiset tanssin- ja musiikinopettajat, ja kuitenkin pitää kausimaksut sopivalla tasolla. Tarvitsemme talkoita kattamaan kuluja.”

Siepakat tekevätkin vuosittain merkittävää talkootyötä – yli 20 000 euron

arvosta. Mukana on niin Arctic Lapland Rallyn järjestyksen valvontaa, lipunmyyntiä ja liikenteenohjausta kuin hotellien ikkunoiden pesua tai Lapin Safareitten avustamista elämysten tarjoamisessa kansainvälisille matkailijoille. ”Mie olen se, jolle talkooehdotukset tuodaan, ja joka niihin lähtemisen puntaroin. Jos jätämme tarjouksen ja se menee läpi, niin sen jälkeen työ viedään kunnialla maaliin saakka.”

Vaikka yhdistyksen pyörittäminen on täynnä tekemistä, niin Anitta pitää katseen tiukasti tulevaisuudessa. Siepakoiden hallitus kokoontuu kerran kuussa, ja he ovat pohtineet muun muassa tulevaisuuden uhkakuvia ja mahdollisuuksia.

Uhkakuviin kuuluu se, ettei kansantanssi lukeudu trendikkäimpien harrastusten joukkoon, joten se, että harrastajamäärät säilyvät, vaatii seuralta jatkuvaa panostusta. ”Pitää löytää se juttu, mikä tästä tekee vetovoimaista. Itse uskon, että hyvä henki – se, että olemme kuin yhtä suurta perhettä, ammattitaitoinen opetus ja se, että toiminta on tavoitteellista, tekee tästä vetovoimaisen harrastuksen.”

Ja tärkeässä roolissa ovat myös yhteiset reissut, joilla hyvää yhteishenkeä luodaan. Kun Siepakat lähtevät esiintymään, se tehdään näyttävästi. ”Kun lähdemme Rovaniemeltä johonkin, niin isolla porukalla mennään! Meitä on linja-autollinen tai välillä kaksikin.

Haluamme näkyä positiivisesti.”

13

Vapaaehtoistyöstä annettava Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuspalkinnon sai tänä vuonna Siepakoiden Anitta Ylitörmänen (vas.) Sirkus Taika-Ajan Nuorisoseurajuhlassa Rovaniemellä olivat mukana myös puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen ja taloudenhoitaja Marko Taivalantti Ristiinan Nuorisoseurasta. Kuva: Samu Rötkönen

Eivätkä esiintymisreissut ole rajoittuneet kotimaan matkailuun. Siepakat ovat reissanneet muun muassa Meksikossa, Kiinassa ja Koreassa. ”Koen, että Siepakoissa toimiessa olen etuoikeutettu, sillä eihän tavallinen rovaniemeläinen kotisairaanhoitaja lähe tuosta noin vaan matkalle Koreaan.”

Ei niin, vaan järjestää itse matkan ja ottaa mukaan 40 nuorta, joiden turvallisuudesta huolehtii! Mistä semmoiseen löytyy rohkeus? ”Tässä on niin hyvä juttu, mitä sinne ulkomaille lähetään viemään, että se ajaa eteenpäin. Pakko uskoa siihen, mitä tekee

tai muuten koko touhulta lähtee pohja pois ja tekeminen lässähtää.”

Sydämessä yhteisöllisyys Ja vaikka tämä on juttu vuoden nuorisoseuralaisesta, niin muotokuva ei piirry ilman muita ihmisiä. Anitta kuvaa jokaisessa käänteessä, miten mikäkin asia tehtiin yhdessä ja miten paljon ihmiset hänelle merkitsevät. Osallistuminen ja yhteisöllisyys ovat Anittalle tärkeitä arvoja. ”Ihmisen täytyy olla osa jotakin tai hänestä tulee kuin ajelehtiva kaarnapuu.

Varsinkin nuorten onnistuminen ja menestyminen tuntuu Anittasta hyvältä.”

Ylitörmäset ovat yksi kuudesta Siepakka-perheestä, jotka rakensivat yhdessä alusta lähtien yhteisen mökin Luostolle. Nyt mökki toimii kaikkien kuuden perheen yhteisenä rauhan tyyssijana.

”Kun Siepakoitten edustusryhmä tanssi itsensä Mestaruus-sarjaan, niin syvän meinas pakahtua ylpeyestä. Oma suoritus ei ikinä jännitä yhtä paljon.

Haluan, että nuoret kokevat onnistumisen riemua ja iloa.”

Erityisen palkitsevaksi Anitta kokee sen, että on saanut olla mukana omien lasten harrastuksessa – tai että kansantanssista on muodostunut koko perheen yhteinen harrastus. Ylitörmäset ovatkin varsinainen Siepakka-perhe: Anitta on toiminut nyt 10 vuotta Siepakoiden puheenjohtajana, ja sitä ennen hänen miehensä

hoiti tehtävää viiden vuoden ajan. Ja kun Siepakat lähtevät reissuun, niin matkanjohtajana toimii Anitta ja yhtenä kuskeista on aviomies Pertti. Ja mukana on aina ollut joku neljästä Ylitörmästen lapsista – edelleen perheen 17-vuotias poika on aktiivisesti mukana.

Vaikka omien rakkaiden mukana oleminen onkin tärkeää, niin reissuissa ei kuitenkaan ole ”sinun lapsia ja minun lapsia, vaan meän lapsia”. Siepakat on yhteisö, jossa aikuiset katsovat kaikkien perään. ”Koen, että minulla on neljä omaa lasta ja 150 Siepakka-lasta”, Anitta kiteyttää.

Anitta saa voimaa Siepakoiden reissuista, koiran kanssa lenkkeilystä, työstään vanhusten parissa sekä puolisostaan Pertistä, jonka kanssa he suunnittelevat ja tekevät erilaisia hankkeita toinen toistaa tukien.

14

Lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea

Villit karkit saivat 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustusta Teksti ja kuvat: Elina Kukkonen hankittiin tasapainopallo. ”Eka vähän tärisytti sillain, että ’nytten mä kaadun’”, 7-8 -vuotiaat tikkukaramellit pohtivat, mutta lisäävät yhteen ääneen homman olevan hauskaa. Pallo nähdään myös muiden ryhmien esityksissä.

Suomi 100 -juhlavuoden hanke on myös kerholaisille tuttu. Karkkiteeman lisäksi sirkuslaiset ovat saaneet suunnitella omia temppuja ja puvustusta. Tapahtumaan järjestetään myös Karkkitehtuuria- ja 1000 tarinaa -työpajat, joissa rakennellaan karkeilla ja kerätään Suomi-tarinoita jättimäiseen karkkipurkkiin, josta ne lähetetään hankkeen sivustolle kaikkien luettavaksi.

Mutta mitä nyt tapahtuu? Pienet sirkustelijat vilistävät ympäri salia, tasapainoilevat eri välineillä, pomppivat

jumppapallolla, hyppivät esteitä ja keinuvat jumpparenkaissa. Sirkusaakkoset ovat karanneet pussistaan! Aikuislapsi -ryhmän ohjelmanumerossa on huomioitu näiden tunnettujen namujen erikoisuus – lopussa pienet villiintyneet karkit muodostavat kehoillaan kirjaimia, joista muodostuu teksti: ”Ihanaa lomaa!”

Sirkuskerholaiset ovat saaneet itse suunnitella Villit Karkit -esityksen puvustuksen. Kuvassa lakupussin sisällä Tiia Eloranta ja Tuuli Hjelth.

Nallekarkki (Suvi) on saanut mariannen (Elsa) kiinni. Kuvassa Suvi Suonio ja Elsa Kainulainen.

Parkkojan koulun salissa käy keskiviikkoiltana kuhina.

Tikkarinauha on ihan solmussa, lakut pomppivat silmissä ja nallekarkki jahtaa mariannea, kunnes ne alkavat tehdä yhdessä kuperkeikkoja.

Kyseessä ei ole käsistä karannut karkkipäivä, vaan Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran sirkuskerhon Villit Karkit -kevätnäytöksen toiseksi viimeiset harjoitukset.

Mistä karkkiteema keksittiin? ”Se on kaikkien lasten herkku. Isommat lapset saivat itse päättää aiheen ja hahmot. Pienempiä vähän avitettiin suunnittelussa”, ohjaaja Johanna kertoo.

Villit Karkit sai avustuksen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa -hankkeesta, jolla esitykseen

Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa 1000 tarinaa -hanke »» rahoittaa lasten ja nuorten itse suunnittelemia tapahtumia ja kerää tarinoita Suomesta »» on osa Suomi 100 -juhlavuotta »» on myöntänyt avustusta jo 22 eri tapahtumalle, joita on järjestetty aina Rovaniemeltä Helsinkiin ja Seinäjoelta Joensuuhun

Tikkukaramellit tekevät kuperkeikkoja. Taustalla on hankkeen avustuksella hankittu tasapainopallo. Kuvassa Elli Nurmi, Aada Haikonen ja Martta Kainulainen.

Vieraile sivustolla www.1000tarinaa.fi ja hae avustusta tapahtumallesi, selaa muiden tarinoita ja lähetä omasi!

15

1000 tarinaa Mun Suomesta Kevään aikana on kerätty jo pitkälle yli sata tarinaa lapsilta ja nuorilta ympäri Suomea. Tarinoita on tehty niin ilosta, harrastuksista kuin lemmikeistäkin. Monet nostavat yhdenvertaisuuden esille ja sen, että kaikilla olisi kavereita. Yhteistä tarinoiden tekemisessä on ollut se, että lapsi ja nuori haluaa tulla kuulluksi ja haluaa kertoa

oman tarinansa. Vaikeinta ainakin itselleni on ollut se, etten lähden johdattelemaan tarinaa haluamaani suuntaan, vaan aidosti hyväksyn sen, mitä lapsi haluaa tarinallaan sanoa ja mitä haluaa jättää sanomatta. Jokainen alle 29-vuotias voi käydä kertomassa oman tarinansa.

Pienet tarvitsevat vielä aikuisen apua, mutta mikä olisi-

Saimi 10 v. Porvoosta

inainen ja sitä elee. Se on harv ist ta Se e. m är Mä Plushie on lohikä gends -pelissä. agon Mania Le Dr on Se a. ad on vaikea sa reiden kanssa. pelaan sitä kave

Oona 16 v. Imatralta

remmaksi a p a tt u a k n ie Tapahtum

on i vuonna 2017 n e m o Su n u in M oinen ja palv r -a sa ta , n e aurinkoin ävä ahtumia sisält p ta ia is a il r e jon että Suomessa , in is a lu a H s. kokonaisuu ttuja uorille suunna n n ä m m e n e olisi arrastusmahh ja ja o k ik illä ajanviettopa oilla että pien is ä k e s a si k u ini dollisu un arjen iloih in M . a ill n n u k paikka äyminen sekä k a ill r e tt a te t kuuluva en kanssa vie id e r e v a k ja perheen lu on tärkeä e sk pi o s ö y M . t tetty aika tkiini kuuluva e h pu ip u H i. n osa arkea en leirit sekä rt o u n ja n e st erilaiset la en . siellä ohjaamin

kaan kivempaa lomapuuhaa, kuin jutella lapsen kanssa nurmikolla maaten unelmista ja tulevaisuudesta, toiveista ja arjesta. Millaista on just nyt!

Pirita Laiho

Alla muutamia poimintoja tarinoista osoitteesta www.1000tarinaa.fi.

Milja 17 v. Rovaniemeltä Kertoo kahden tytö n nä

kemyksestä, mink äla

ista on elämä Rova niemellä.

Tarmo 4 v. Kotkasta Poliisi on ottanut rosvoja kiinni.

Rosvot ovat ryöstäneet pankke ja. Ja ne on ampuneet ihmisiäkin. Poliisiauto ajoi juuri pihaan. Rosvo on nyt van kilassa. Poliisiautossa valvotaan häntä tarkasti . Toinen poliisi vakoilee seinän taka na varasta.

Poliisiauto meni rikki. Sitten lisää poliiseja tuli paljon paljon paikalle .

Ylhäällä on poliisimerkkejä. Poliisipäällikkö (erillisellä paperilla) huusi kaikki maailman poliisit paikalle , jopa kaikki sotapoliisit. Poliisipäälliköllä on sininen hattu, kova p, o, l, i, en muista noita kirjaimia (c, e) c, e. Ja sillä on sininen takki, ja myöskin siniset hihat. Sillä on myöskin vähän ujo naama .

Kaikki poliisit tulee paikalle, jos joku poliisi tulee. Ja minä olen se poliisipäällikkö, vaikka olenkin erilainen.

16

Tanssi

Tanssimylly Tampereella

ihastutti ja puhutti

Kuluvan vuoden kansantanssitrendit on nyt katsastettu. Tanssimyllyn arviointiraadit olivat vaikuttuneita kansantanssin korkeasta tasosta sekä esiintyjien ja yleisön ennennäkemättömästä vuorovaikutuksesta. Raadin mielestä tapahtuma oli ”ylisukupolvinen sosiaalinen kokemus”.

Suomen Nuorisoseurojen kahden vuoden välein järjestettävä yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien katselmus – Tanssi-

mylly – on kansantanssijoiden yhteinen tapahtuma, johon myös yleisö pääsee osallistumaan. Tanssimylly viihdytti ja kiihdytti sekä tanssiryhmiä että tapahtumaa seurannutta yleisöä viikonloppuna 31.3.–2.4. Sorin Sirkuksella Tampereella.

Katso tarkemmat tulokset verkkosivuilta: www.nuorisoseurat.fi/tanssimylly

Tanssinopettajaksi opiskelevien ajatuksia Tanssimyllystä Teksti: Maarit Saarelainen ja OAMK:n opiskelijat Kuvat: Petri Kivinen ”Oli mukava nähdä tuttuja askelikkoja ja selkeitä kuvioita, ehkä niin sanotusti perinteisempää tanssimista ja tämä ei ole synonyymi tylsän tai vanhanaikaisen kanssa!”, kommentoi Béla Gazdag, tanssinopettajaopiskelija Oulun ammattikorkeakoulussa.

Tanssimyllyssä nähtiin hyvin paljon tuttua ja perinteistä kansantanssia, mutta myös tuoreet mausteet saanutta kansantanssia. Esityksistä keskusteltiin ja ne liikuttivat, naurattivat ja puhuttivat yleisöä. Tärkeimpänä tapahtumasta jäi positiivinen viesti kentältä: kansantanssin taso on korkea. Erityisen positiivista tapahtumassa oli huikea sukupolvien ylittävä yhteisöllisyys. Jokainen oli tervetullut ja kaikkia kannustettiin. Vaikka esitykset saivat luokituksen, oli jokainen esitys tärkeä ja arvokas.

Luokittelutapahtuman rooli on tärkeä. Festivaaleissa ja tapahtumissa pääsee näkemään usein tasokkaita ryhmiä ja hyviä esityksiä, mutta Tanssimyllyyn jokainen ryhmä voi tuoda mitä haluaa, kaikki ilmoittautuneet pääsevät mukaan. Oamkilaisia puhututtivat myös luokittelukriteerit. Ovatko luokitusten kriteerit nykyisessä muodossa tasapuolisia ja tarkoituksenmukaisia? Mikä

on koreografian merkitys ja minkälaista osaamista, taitoa ja taitavuutta haluamme luokitella? Nykypäivän kansantanssi seuraa aikaansa ja koreografioissa näkyy vaikutteita myös muista lajeista, kuten nykytanssista.

Tätä opiskelijat pitävät hyvänä asiana.

Tärkeä osa kulttuuriperinnettä monissa kulttuureissa on myös laulun, musiikin ja tanssin yhteys. Näin on myös suomalaisessa perinteessä. Tänä vuonna hyvin monilla ryhmillä oli laulua osana esitettävää kokonaisuutta. ”Se oli hienoa ja toivottavasti laulaminen kuuluu osaksi myös kansantanssiryhmien arkea. Laulaminen kun on voimakkaasti hävinnyt muuten ihmisten arjesta mm. teknologiahyödykkeiden ja muiden ajanviettotapojen myötä”, sanoo Maiju Laurila opiskelijoista.

Meidän tulee saada suuri yleisö kiinnostumaan tanssiperinteestämme ja saada heidät näkemään mitä kansantanssi nykypäivänä on. Se on paljon muutakin kuin perinteiset askelikot ja vanhat tanssimme. Se on taidetta, taitoa, osaamista ja perinnettä, jota me tanssinopettajaopiskelijat osaltamme haluamme viedä eteenpäin.

Fossiileiden lämminhenkinen tunnelma upposi suoraan sydämeen.

Katrilli sai kiitosta kokonaisvaltaisesta kehonkäytöstä.

Meillä on Suomessa aivan upeaa kansantanssia. Oamkin opiskelijat ovat vahvasti sen kannalla, että luokittelutapahtumaa, kuten muitakin kansantanssitapahtumia, tulisi mainostaa nykyistä voimakkaammin. Opiskelijat vasemmalta oikealle: Maiju Laurila, Béla Gazdag, Anita Valkama, Siina Toimela, Anni Koponen, Siiri Suoniemi, Lotta Terävä, Sanni Parkkinen, Elias Martikainen, Emma Kantelinen, Eetu Laitinen, Samu Kotilainen ja Timo Salonen.

Kimurantti teoksessa Öitsit.

17

Ja eikun keikalle!

Teksti: Anne Yliniemi Kuva: Petri Kivinen Kun ISOn Tanhuujien aikuisten alkeisryhmä Alku sukelsi kansantanssin syvään päähän, Sorin Sirkuksen tanssiestradi on kauniin sininen ja utuinen. Nouseva katsomo täynnä ihmisiä. Kohta mekin esiinnymme tuolla. Takana on muutama kuukausi harjoittelua ja hiljalleen me aluksi toisillemme tuntemattomat, eri-ikäiset kansantanssin kutsun kuulleet olemme alkaneet hioutua yhteen. Siinä ohessa olemme oppineet muutaman askelikonkin. Miten paljon opeteltavaa onkaan – karjalainen puolijuoksu, polkka, diagonaali, vastuu ja katse ylös!

Onneksi vielä on läpimenoharjoitukset ennen esiintymistä. Vähän sieltä täältä kasaan raavitut esiintymisvaatteet päälle, tummaa kulmiin, punaa huuliin ja lämmittely. Lavalla katsomme paikat ja sitten jo soi: ”Kolme kanaa kaakattaa”, kaunokaiset kuiskii. Ohjaajamme Paulan

usko ei horju: ”Näyttää oikeasti hyvältä!

Hyvin se menee! Muistakaa vaan nauttia tanssista.”

Viimein odottelun jälkeen on meidän vuoromme. Edellämme esiintyneet Kärrin tanssijat nostavat meille peukalot pystyyn lavalta tullessaan. Lämmin kannustus mestaritason konkareilta keltanokille. Asetumme paikoillemme ja heittäydymme katrillin vietäviksi. Ristaimet menevät hiukan vinksin, vonksin ja yleisö pidättelee henkeään seuratessaan, kuinka meidän käy kuvioiden kiemuroissa. Kun päästään humppaan, saamme jo rytmikkäät taputukset, jotka kantavat meidät kuusiminuuttisen loppuun saakka. Huikea fiilis! Tanssimyllyn kautta aikain ensimmäinen Riemua!-sarjan esitys on siinä. ”Tanssi kuuluu kaikille. Kiitos, kun tulitte!” sanoo raadin jäsen Hannu Kella

myöhemmin palautetilaisuudessa. Kiitos, kun saimme tulla ja kiitos kaikki Tanssimyllyyn osallistuneet, kun empi-

Alku osallistui ensimmäistä kertaa Tanssimyllyyn.

Kaikkien aikojen Moves!

Kuvat: Nuori Kulttuuri Moves 2017 -Facebook-sivu / Sari Rehell Kevään aikana Nuori Kulttuuri Moves -tanssin aluetapahtumissa on esiintynyt ennätysmäärä nuoria taiteilijoita. Lavoille on noussut lähes 5 000 nuorta 570 tanssiesityksessä!

Syitä suosioon on monia. Eri tanssilajien kohtaaminen ja tapahtumien vahva koulutuksellinen luonne inspiroivat. Yhteisöllisyyttä ja nuorten kohtaamista lisäävät oheisohjelmat lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tai se, että tapahtumiin pääsee mukaan ilman osallistumismaksuja, vain ilmoittautumalla.

Hyvinkäällä pidetyssä Keski-Uudenmaan aluetapahtumassa raati kiteytti: ”Olen onnellinen näiden nuorten puolesta, kun heille on tämmöinen paikka, missä he pääsevät esiintymään ja näyttämään taitojaan. Ihanaa nähdä nuoria, jotka ovat vapaita lavalla; iloisia lavalla.”

Taide liikuttaa

”Aina ihmissuhteet eivät kestä. Ystävyys katkeaa, rakkaus sammuu. Silloin täytyy vain jatkaa eteenpäin, vaikka sattuu.” Siikajokisten tyttöjen tanssiesitys kertoi ihmissuhteiden päättymisestä. Monissa kevään Moves-tapahtuman esityksissä on tanssien tuotu tunteita toisten nähtäväksi. Mielenterveysongelmista saatu leima, suoritus- ja kilpailuyhteiskunnan armottomuus, luovuuden tuhoava kilpailu, mutta myös ystävyys, kasvu ja erilaisuudesta oppiminen ovat aiheina saaneet sekä yleisön, raadin että muut tanssijat eläytymään esityksiin.

Valtakunnallinen Moves

Vuoden 2017 valtakunnallinen tapahtuma pidetään Rovaniemellä 26.–28.5.2017. Rovaniemelle saapuu viikonlopuksi 1 600 nuorta ja ohjelmassa on lähes 150 tanssiesitystä, jotka aluetapahtumien raadit ovat valinneet alueiden edustajiksi valtakunnalliseen tapahtumaan. Varsinaisten katselmuspaikkojen lisäksi tanssia tullaan näkemään Rovaniemen kaduilla oheisohjelmana aamusta iltaan. Mukana on myös Koko Suomi tanssii -työpajoja sekä upea lauantain iltaohjelma.

Kannattaa siis ehdottomasti suunnata toukokuussa Rovaniemelle – ART MOVES! rovaniemi.fi/moves facebook.com/moves2017/ @moves2017rovaniemi #nuorikulttuuri #artmoves #moves2017

mättä otitte meidät uudeksi jäseneksi kansantanssiperheeseen. Nähdään taas keikalla!

18

Tervetuloa

Nuorisoseuraan!

Nuorisoseurojen ovi on avoinna kaikille. Tämä on hyvää ja tärkeää, mutta ei tarpeeksi, sillä avoin ovi on vain passiivinen. Nuorisoseurat on kuitenkin enemmän, se on aktiivinen kansalaistoimija. Emme pelkästään pidä ovea avoinna, vaan edistämme kaikenlaisista taustoista tulevia löytämään ovelle ja astumaan sisään. Tai tuemme heitä, vaikkeivät haluaisikaan astua ovesta sisään.

Kotiseutu kotoisaksi Etelä-Pohjanmaalla maahan muuttaneiden määrä on kasvanut hitaasti, mutta tasaisesti. Vuodenvaihteessa 2015–2016 maakunnassa asui noin 5 000 Suomen ulkopuolella syntynyttä. Vuoden 2015 syksyllä maakuntaan saapui ensimmäistä kertaa myös turvapaikanhakijoita, kun alueelle avattiin ensimmäiset vastaanottokeskukset. Samalla monet alueen toimijat, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura mukaan lukien, alkoivat suunnitella ja toteuttaa kotouttavaa toimintaa.

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kotiseutu kotoisaksi -hanke käynnistyi helmikuussa 2017. Tavoitteena on edistää maahan muuttaneiden kotoutumista, kielenoppimista ja sosiaalisten verkostojen syntymistä Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Hanketta rahoittaa Maaseuturahasto.

Kotouttaminen tai kotoutumisen edistäminen on laissa määritelty viranomaisten tehtäväksi, mutta myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä on korostettu. Nuorisoseurat on luonteva toimija myös kotouttamisen parissa. Kotouttaminen on jokaisen tehtävä ja parhaiten sitä toteutetaan paikallisyhteisöissä.

Nuorisoseuroissa on tänä vuonna käynnistynyt kaksi hanketta, joiden kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat tai turvapaikanhakijat. Etelä-Pohjanmaan Kotiseutu kotoisaksi keskittyy enemmän kotouttavaan toimintaan, kun taas Nuorisoseura 2.0 Pohjois-Karjalassa haluaa auttaa paikallisseuroja tekemään toiminnastaan monikulttuurisempaa ja madaltamaan osallistumisen kynnystä.

Kotoutuminen on vaikeaa, ellemme ole yhteisöjemme asukkaina valmiita kotouttamaan uusia naapureitamme. Toisinaan asiat tapahtuvat luontevasti kaduilla ja kujilla, kohdatessamme maahan muuttaneen ja avatessamme keskustelun. Toisinaan tarvitaan kädestä pitäen ohjausta ja vahvoja kumppanuusverkostoja, jotta voimme tukea uusien naapureidemme osallisuutta. Usein tarvitaan myös rohkaisevaa esimerkkiä aktiivisilta yhteisöjemme jäseniltä, jotta myös muut kuin aktiivit rikkoisivat rajoja, antaisivat tilaa uteliaisuudelleen ja tulisivat kanssamme kohtaamaan maahan muuttaneita. Verkostoissa on voimaa ja osaamista kohtaamisten mahdollistamiseen.

Nuorisoseura 2.0 – monimuotoisempaa nuorisoseuratoimintaa kehittämässä Myös Pohjois-Karjalassa pyörähti vuoden alussa käyntiin uusi hanke, Nuorisoseura 2.0. -hankkeessa pohditaan, kuinka monikulttuurisuus näkyy nuorisoseuroissa ja kuinka voisimme olla tekemässä, tukemassa ja kehittämässä entistä monimuotoisempaa nuorisoseuratoimin-

Luova lava lapsille -leiri Rääkkylässä kesällä 2016. Kuvat: Henna Liiri.

Vuoden 2016 lopussa Suomessa asui vakinaisesti noin 250 000 muun maan kansalaista. Heistä viidesosa on virolaisia ja reilu kymmenesosa venäläisiä. Ruotsalaisia, thaimaalaisia, kiinalaisia, irakilaisia ja somalialaisia on noin 3 prosenttia kutakin. Tämän lisäksi Suomeen saapui viimeisen vuoden aikana 32 000 turvapaikanhakijaa.

taa. Kynnys toimintaan mukaan tulemiselle on asetettu matalalle, mutta voisiko sitä vielä madaltaa tai poistaa kynnyksen kokonaan?

Nuorisoseura 2.0 tarjoaa välineitä ja tukea, joiden avulla kehittää paikallisten nuorisoseurojen toiminnasta entistä monikulttuurisempaa ja monimuotoisempaa.

Nuorisoseuramateriaaleja käännetään esimerkiksi venäjän ja arabian kielille, jotta toiminnastamme voisi olla helpompi kertoa. Materiaalit tulevat kaikkien nuorisoseuratoimijoiden käytettäviksi ja hyödynnettäviksi.

Hankkeeseen liittyy myös koulutus- ja työpajatoimintaa alueen nuorisoseuratoimijoille ja -ohjaajille. Työpajatoiminnan ja näytetuntien kautta erilaiset ryhmät pääsevät tutustumaan alueen nuorisoseuratoimintaan. Lisäksi järjestetään koko perheelle suunnattu Riemua-kulttuuritapahtuma 19.8. Joensuussa.

Haastamme jokaisen nuorisoseuratoimijan pohtimaan monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta omassa seurassaan ja miettimään, kuinka oman seuran toiminnasta voisi saada vielä entistä monimuotoisempaa ja mukaansa tempaavampaa.

19

Kesän huipputapahtuma Voltti 2017 alkaa muutaman viikon päästä. Nuorisoseurojen Kalenat, Nuorisosirkusliiton Nurtsi ja Harrastajateatteriliiton Valokeila ovat kutsuneet kesän alussa 8.–11.6. harrastajansa Lappeenrantaan nauttimaan yhteisestä festivaalista. Volttiin on ilmoittautunut lähes 1 000 lasta ja nuorta eri puolilta maata. Osallistujista suurin osa on 10-14 -vuotiaita, mutta mukana on myös alle kouluikäisiä sekä 16-18 -vuotiaita. Tapahtuman osallistujamäärää kasvattavat myös järjestelyistä vastaavat talkoolaiset ja työntekijät sekä eri tilaisuuksia seuraamaan tuleva yleisö. Voltin nuoret osallistujat näyttävät viikonlopun aikana parasta osaamistaan. Heidän taitojaan ja esittämisen iloa kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.

Vauhdikasta katsottavaa ja esittämisen iloa Voltti-viikonloppu on täynnä erilaisia tilaisuuksia, esityksiä ja konsertteja. Tapahtumapaikkoina ovat Urheilutalo, kaupunginteatteri ja Lappeenranta-sali. Silmät kannattaa pitää auki myös Marian aukiolla, Satamatorilla, Kehruuhuoneella ja Isossa Kristiinassa, sillä Voltti-tapahtumia on ympäri kaupunkia.

Volttilaiset valtaavat Lappeenrannan torstaina 8.6. iloisella kulkueellaan. Tanssi-, musiikki- ja sirkusesityksistä pääsee nauttimaan ilmaistapahtumissa kaupungin keskustassa sekä perjantaina 9.6. että lauantaina 10.6.

Yllätysesiintyjiin voi törmätä Iso-Kristiinan Karjalaisessa Kammarissa, jossa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden

merkeissä kuullaan karjalaisen murteen taitajia, kootaan tarinoita Suomesta ja pohditaan nykypäivän karjalaisuutta.

Lasten ja nuorten ryhmien tanssitaitoja voi ihastella kansantanssikonsertissa perjantaina ja sunnuntaina sekä juhlakonsertissa lauantaina. Silloin Urheilutalon lattian täyttävät satojen nuorten tanssijoiden harjoittelemat koreografiat, jotka muodostavat juonellisen kokonaisuuden. Luvassa on ainakin torihumua, superseikkailua, talven taikaa ja kaupungin vilinää. Tasapainoilua, ilma-akrobatiaa ja muita sirkustemppuja voi seurata sirkuskatselmuksessa, joka valtaa kaupunginteatterin ja Lappeenranta-salin perjantaista sunnuntaihin. Volttiin tulevat lapsiteatteriryhmät keskittyvät lähinnä kehittämään ja hiomaan omaa osaamistaan työpajoissa.

Tilaisuuskohtaiset ohjelmat tarkentuvat hyvää vauhtia ja viimeisimmät tiedot löytyvät Voltin kotisivulta www.voltti.fi.

Kissat kertovat miksi he tulevat Volttiin

Kuva: Mari Haiko

20

Neljä keinoa varainhankintaan Järjestöt ympäri Suomen kamppailevat saman kysymyksen kanssa: mistä saisimme varoja seuran toimintaan?

Kuinka korkeaksi voimmekaan laittaa jäsenmaksun, jotta ihmiset edelleen tulisivat jäseneksi tai kuinka alhaiseksi voimme laittaa jäsenmaksun, jotta saamme edelleen kaikki kulut katettua. Jos pelkkä jäsenmaksu ei riitä menoihin, täytyy ryhtyä varainhankintaan. Esittelyssä on neljä ideaa, jotka jäsenseuramme ovat toteuttaneet onnistuneesti.

Kirjavat ja Tanhu on syvältä -kangaskassit Tuote: Kangaskassi ”Tanhu on elämäntapa, se tulee syvältä sydämestä <3” Hinta: 15 €. Kasseja myydään kaikissa Kirjavien konserteissa ja eri tanssitapahtumissa, esim. Voltissa. Niitä voi kysyä myös suoraan tanssijoilta tai sähköpostitse kirjavat@gmail.com.

Varainhankinnan kohde: mm. Vuoden kansantanssiyhtyevuoden kuluja, Kirjavien 20-vuotisjuhlakonsertti, keikkamatkat ulkomaille. ”Idea tuli, kun meidät valittiin Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeeksi. Halusimme keksiä hauskan tuotteen sitä juhlistamaan. Päädyimme kangaskassiin, mutta siinä piti olla muutakin kuin ryhmän logo, jotta siitä tulisi ulkopuolisillekin kiinnostava hankinta. Eräs tanssija keksi idean TANHU ON elämäntapa, se tulee SYVÄLTÄ sydämestä <3 -tekstiin näkemästään samantyylisestä englanninkielisestä postikortista.” ”Kasseja tilatessa täytyy kerralla maksaa iso summa hankintakuluja, mutta sen jälkeen niistä tulee pikkuhiljaa voittoa. Tuotteena se on siitä helppo, että myymisessä ei ole kiire, koska kassi pysyy aina ajankohtaisena. Myö tilataan just kolmatta erää, joten vaikuttaa siltä, että muillekin tanhu on elämäntapa!”

Suvi Puranen, Kirjavien tanssija Kuva: Sini Hirvonen

Karjalan Nuoret ja lakut Tuote: 500 g Kouvolan lakritsipaketti, jossa kuvia omista ryhmistä Hinta: 9 €, josta seura sai itselleen 4,50 € Varainhankinnan kohde: Lastenryhmien matka Lappeenrantaan Voltti-tapahtumaan ”Tilaaminen oli helppoa. Lähetettiin kuvat Kouvolan lakritsin graafikolle, joka suunnitteli paketin. Kysyimme suullisen arvion, montako pakettia perheet myisivät. Ennakkoon kirjallisesti sitoutuminen olisi voinut helpottaa organisointia. Toisaalta myynti-into kasvaa, kun pääsee hypistelemään pakettia.” ”Toimivaa oli erityisesti se, että paketissa oli oman ryhmän kuva. Tilasimme ensin 120 pakettia, ne menivät ensimmäisenä iltana tunnissa, joten tilasimme 150 lisää. Jouduimme jännittämään, jääkö niitä sittenkin käteen, ja loppuvaiheessa uudestaan riittääkö sittenkään kaikille halukkaille!”

Sini Hirvonen, Karjalan Nuorten puheenjohtaja

Joutsan Nuorisoseura ja nimikkotuolit Tuote: Nimikkotuoli Joutsan nuorisoseurantalolla toimivalle kunnankinolle. Lahjoittaja saa tuolin takaselkänojaan nimilaatan ja kutsun tuolien ”ensi-iltaan”.

Hinta: 50 € ”Talossamme on toiminut yli 30 vuotta elokuvateatteri ja tuoleista on aina kuulunut napinaa. Yhdistimme tuolien uusimisen kattoremontin yhteydessä tehtävään investointihankkeeseen.” ”Laitoimme lehteen ilmoituksen ja lisäksi paikallinen toimittaja teki jutun. Tuoli oli nähtävissä talolla. Nyt olemme myyneet kaikki 80 tuolia, jotkut jäivät ilman. Pääosa lahjoittajista on paikallisia yksityishenkilöitä: aktiivisia elokuvissa kävijöitä tai kannattajia. Yhteistyökumppanimme ja muutama yritys osti useamman tuolin. Tuoleja ostettiin myös lahjaksi.”

Maisa Peltoniemi, Joutsan nuorisoseuran sihteeri

Nuorisoseuralehden mainos Tuote: Mainostila Nuorisoseuralehdessä Hinta: ilmoituskoon mukaan 250 €–1975 €. Seura saa rahasta puolet itselleen.

Myymällä mainoksen voi saada kerralla ison potin seuran käyttöön, jos tärppää sopivasti. Kaikki Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurat voivat myydä mainoksia Nuorisoseuralehteen. Esimerkiksi Nuorisoseura Motora tienasi melkein 1000 € myymällä kaksi suurta Motonetin mainosta lehtiin 2/2016 ja 3/2016.

21

isensa Osaam n e n ta ä vOitet ilö. h istä ta nhenk i e a t v h a y iden eniä nnan än jäs tOimi ssä mu kerhO eistyö a ryhm t ja ja h h y la vOi s O l ä u a t ta sek raam vOO ja s arras u u i h e e s m n n O a , je u jen Olk telee seurO seurO jaajap OrisO n kuun uOrisO jen Oh n On nu O an, hä u r a ja u u t a t i. e n s s n i ja Oh risO rake tOim laisek a. nuO pOlku matti ukaan t s s m u m i s a t a u k a n l u t a n kOu Oulut innOs iminn . Ohjaaja Oteutettavista k tautua OhjaustO kOhti t ssa t kOulu n kan myös tahOje

Koulutus 13 vuotta täyttäneille nuorille antaa perusvalmiudet lasten ja nuorten ryhmien ohjaamiseen. Koulutuksen laajuus vastaa 1,5 opintopistettä. Aikuisille tarkoitettu KNoppi Pro kehittää ryhmän ohjaamiseen sekä nuorten ohjaajien tukemiseen tarvittavia valmiuksia. www.nuorisoseurat.fi/ohjaajalle/knoppi

Kansantanssin ohjaajakoulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Harrastajateatteriohjaajille koulutusta tarjoavat Suomen Harrastajateatteriliitto ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi. Sirkusohjaajakoulutusta järjestää Suomen Nuorisosirkusliitto ja Nuorisoseurat vauvasirkuksen ohjaaja- ja virikekoulutuksia. www.nuorisoseurat.fi/ohjaajalle, www.shtl.fi, www.kansalaisfoorumi.fi, www.snsl.fi

Ohjaajien virkistäytymistä, verkostoitumista sekä kokemusten jakamista varten alueilla ja tapahtumissa järjestetään Ohjaajien olohuone -tilaisuuksia. Kaikille ohjaajille tarkoitettujen tilaisuuksien ohjelmassa on keskustelua ohjaamisen ajankohtaisista asioista sekä yhteistä tekemistä ja rentoutumista. www.nuorisoseurat.fi/yhteystiedot/alueet

Toimintamalleihin tai uusiin aineistoihin liittyvissä koulutuksissa saadaan perustiedot toimintamallin mukaisen toiminnan järjestämisestä esim. Tempoa Tenaviin – vanhempi-lapsi-toiminta tai tutustutaan uuteen aineistoon, kuten Piilometsän tanssit tai Täpinää tassuihin. www.nuorisoseurat.fi/ohjaajalle

Suomen Nuoriso-opistossa voi suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan ammatillisen perustutkinnon (180 op). Opisto järjestää myös jatko-opintoihin valmentavia lukuvuoden kestäviä (40 ov) ohjaustoiminnan ja liikunnanohjauksen peruskursseja. www.paukkula.fi

22

Nuorten palsta

Tyttöjen-ilta Julkulan Nuorisotalolla 31.3–1.4.2017 Teksti ja kuva: Tatu Parviainen Järjestimme tyttöjen-illan Julkulan nuorisotalolla, koska ideaboksiimme oli tullut paljon pyyntöjä tytöiltä, että he haluaisivat viettää yön nuokkarilla.

Leikimme erilaisia leikkejä, joiden tarkoituksena on pitää hauskaa ja saada osallistujat toisillensa tutuiksi muun muassa erilaisilla tutustumisleikeillä.

Sen jälkeen kun kopla oli tullut toisilleen tutuksi, aloitimme iltapalan valmistelun yhdessä. Luvassa oli pizzantekoa. Kokkailimme ryhmissä kolme erilaista pizzaa, joiden täytteisiin osallistujat saivat itse vaikuttaa.

Illan edetessä pidemmälle lauleskeltiin yhdessä hieman Singstaria ja pelailtiin salissa jaffapalloa, joka on hieman verrattavissa polttopalloon.

Yön saapuessa katseltiin sitten porukalla elokuva ja osallistujille tarjoiltiin pientä naposteltavaa. Elokuvan

jälkeen porukan kanssa vielä touhuiltiin hieman salissa jaffapallon merkeissä, koska virtaa vielä riitti. Tämän jälkeen tuli hiljaisuuden aika, ja tytöt kasasivat omat makuupussinsa niille määritettyihin paikkoihin ja päästiin yönlepoon.

Aamulla porukan herätessä tarjoiltiin tytöille hieman aamupalaa jogurtin, hedelmien ja mehun merkeissä ja leikittiin viimehetken leikit ennen lopettelua.

Sen jälkeen olikin aika pakkailla kamat ja hyvästellä, sekä uudet että vanhat ystävät. Ohjaajat kyselivät myös hieman fiiliksiä osallistujilta ja palautehan oli erinomaista.

Suurimmassa osassa palautteessa todettiin, että ”Kaikki muu oli kivaa paitsi nukkuminen!”, koska tytöt olisivat jaksaneet pelata ja leikkiä vaikka koko yön.

RääkkyLAN kerää pelaajia kuuden kunnan alueelta

Kuva: Tommi Sallinen

Rasivaaran nuorisoseurantalolla Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä valot sammuvat, ja tietokoneiden näytöt valaisevat salia. On aika kolmansien lanien.

Tapahtumaa on järjestetty yhdessä Rasivaaran Nuorisoseuran, Rääkkylän 4Hyhdistyksen, Rasivaaran kyläyhdistyksen ja Valopiuha eli Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan kanssa. ”Ensimmäiset lanit pidettiin tammikuussa 2016, toisen kerran saman vuoden lokakuussa ja viimeisin eli kolmas kerta oli nyt maaliskuussa. Kymmenisen vuotta sitten on pidetty kyllä pienempiä laneja, mutta nämä ovat ymmärtääkseni olleet melko pienen sisäpiirin juttu. Tilausta tapahtumalle on. Moni toivoisi seuraavia laneja jo mahdollisimman pian, ja itse olisin kyllä valmis kokeilemaan tapahtumaa kesälläkin. Kesällä on kuitenkin sen verran muuta toimintaa järjestöillä, ettei talkoolaiset taida ehtiä”, sanoo Rasivaaran Nuorisoseuran sihteeri ja tapahtuman puuhamies Tommi Sallinen.

Tapahtuman yhteyteen on pyritty tekemään jonkinlainen kaikille avoin tilaisuus,

jossa yleisöllä on ollut mahdollisuus tutustua lanikulttuuriin ja muuta ohjelmaa. Toisella kerralla paikalla oli PahaLapsi-tubettaja ja viimeksi tapahtuman yhteyteen järjestettiin tilaisuus, jossa esiteltiin mm. nykyteknologian mahdollisuuksia. ”Ensimmäisellä kerralla varsinaisia pelaajia oli noin 25. Toisella kerralla pelaajia oli 29 ja kolmannella 31, joten hienoista kasvua on ollut koko ajan”, sanoo Tommi.

Osa toivoisi tapahtumasta myös kahden yön mittaista, mutta olemme tulleet siihen tulokseen, että pelaajien nukkumisen (tai siis nukkumattomuuden) takia tämä ei kannata. ”Tai sitten pitäisi nukuttaa porukka pakolla jossain vaiheessa muutamiksi tunneiksi”, Tommi toteaa.

Rasivaaran Nuorisoseura on saanut lanien myötä julkisuutta ja näkyvyyttä varsinkin lähialueilla. Tapahtumaan osallistutaan yli kuntarajojen. Rääkkylästä, Kiteeltä, Tohmajärveltä, Liperistä, Kesälahdesta ja jopa Etelä-Karjalan puolelta Parikkalasta.

23

KORISTELUIDEA: VALMIISTA RUUKUSTA OMAN NÄKÖINEN Kuva: Pirita Laiho

VÄRITYSKUVA Kuva: Joni Sivonen

Keväisin on tapana muistaa ohjaajia, opettajia ja koulunsa päättäviä. Miksei itsellekin olisi kiva tehdä jotain kivaa kesäkoristetta. Valmiiden ruukkujen koristelu on hauskaa puuhaa ja vaikka kyseessä on valmis ruukku, niin itse koristeltuna se on persoonallinen lahja tai koriste niin itselle kuin vaikka opettajalle.

Ruukkuja voi koristella monella tavalla. Maalaamalla askartelumaalilla tai liimaamalla siihen kuumaliimalla erilaisia asioita kuten luonnosta löytyviä materiaaleja, erilaisia nappeja, nauhoja tai kankaan palasia miksei mosaiikinpalasiakin. Ruukun pohjaväriä voi muuttaa maalaamalla/spreijaamalla ensin haluamansa väriseksi ja kun maali on kuivunut, niin siihen voi liimata lähes mitä tahansa kevyttä. Kuvassa ruukkuihin on liimattu simpukankuoria, jotka on ensin hyvin pesty ja kuivattu. Nämä ruukut lähtivät päiväkotiin henkilökunnalle kiitokseksi istutetun kesäkukan kera. Tässä koristelussa ovat auttaneet alle kouluikäiset, mutta kuumaliimaa on käyttänyt aikuinen.

KUKKASEPPELE Kuva: Seija Helenius

Mikä onkaan iloisempi päähine kesällä kuin kukkaseppele. Kukkaseppeleeseen sopivat kaikki luonnonkukat, heinät ja vaikka yrttikasvit. Kukat kannattaa kerätä aamusta, näin ne säilyvät parempina pitkin päivää. Kukkia voi myös säilyttää maljakossa, jos ei heti kerkeä seppelettä tekemään. Kukkia kannattaa varata paljon. Keväällä seppeleen voi solmia vaikka keltaisista voikukista.

Kukkaseppeleen sidontaohje: Laita kaksi kukanvartta ristiin ja kierrä päällimmäisen kukan varsi alemman ympäri niin, että varsi tulee kukkien välistä takaisin eteen. Tässä kohtaa voit miettiä, kuinka yhteen kukat haluat, eli haluatko tiukan kukkaseppeleen vai löysän, jossa kukat enemmän rönsyilevät. Laita varret yhteen ja ota nipuksi käteesi. Liitä uusi kukka seppeleeseen, ja laita se päällimmäiseksi ristiin seppeleen alun kukkavarsien kanssa. Kierrä sen varsi jälleen takakautta uuden kukan ja reunimmaisen seppeleessä olevan kukan välistä takaisin nippuun. Jatka kukkien liittämistä kuvaillulla tavalla, kunnes seppele yltää pääsi ympäri. Seppeleen päiden yhdistämiseen voit käyttää esimerkiksi heiniä tai lankaa. Katkaise ylimääräiset varret pois vasta päiden kiinnityksen jälkeen.

24

Lyhyesti Tanssimania värittää syksyä Tampereella 28.9.–1.10.2017 Suomen Nuorisoseurojen Tanssimania nostaa esille vuoden tuoreimmat ja mielenkiintoisimmat tanssiteokset.

Uuden kansantanssin ja -musiikin tapahtuma tarjoaa koulutusta, konsertteja, kohtaamisia ja elämyksiä. Tanhujalostamo-seminaarissa pohditaan ilmiöitä. Se on nimensä mukaan tanssin perinnelaboratorio, jossa tarkastellaan tanssia uusista näkökulmista. Tanhujalostamon tämän vuoden erityisteemana on sananvapaus.

Ohjelmasta löytyy mm.: Anne-Mari Kivimäen Suistamo – Perinnelaboratorion teos: ”Ma´ilmanlopun maanitus”, joka nähdään Tampere-talossa 30.9. Esityksessä ovat mukana Tanssiteatteri Minimi, Tanssiteatteri Tsuumi, Suistamon Sähkö, Pekko Käppi, Ville Rauhala, Eero Grundström, Risto Ylihärsilä, Timo Saari ja Reetta-Kaisa Iles.

Tarkemmat ohjelmatiedot päivittyvät kevään aikana nettisivuille tanssimania.nuorisoseurat.fi.

Kissakulman nuorisoseura täytti sata vuotta Kotimaani ompi Suomi.

Teksti: Tuula Kindberg Kaunis instrumentaaliesitys kajahti Torpalla, Kissakulman nuorisoseurantalolla. Mikäpä sen parempi aloitus juhlalle, jossa nuorisoseura täyttää sata vuotta samana vuonna kuin maamme itsenäisyys.

Kissakulman Nuorisoseuran toiminta on alkujaan lähtenyt liikkeelle ompeluseurasta, jonka keräämin varoin kylälle hankittiin paloruisku vuonna 1912. Siitä innostuneena, kun yhteistoimintaan oli totuttu, perustettiin kirjastoseura vuonna 1914. Kolme vuotta myöhemmin päätettiin rekisteröityä Nuorisoseuraksi. Kokoukseen 20.1.1917 osallistui 33 henkilöä. Nyt yhteishenki on jatkunut jo neljän tai jopa viiden sukupolven aikana. Torppa on sijainnut nykyisellä paikallaan 85 vuotta. Sen ylläpito on merkittävä osa seuran toimintaa.

Vuosijuhlassa palkittiin seuran pitkäaikainen rahastonhoitaja, kunniajäsen ja toiminnan tukipylväs Anni Liehu Nuorisoseurojen kultaisella ansiomerkillä.

Seurantalolla-kuvateos avaa ovet seurantalojen maailmaan

Kuva: Hanna Koikkalainen

Kääntöpiiri pyörähtää taas myötäpäivään Tampereella 1.–2.9.2017 Millaiseksi muodostuvat Nuorisoseurojen kansantanssin ja teatterin toiminnan suuntaviivat ja tulevaisuuden näkymät? Se selviää kun tanssijat ja teatterilaiset kokoontuu syksyllä yhteen 1.–2.9.2017 Tampereen Monitoimitalolla. Tavoitteena on käsitellä tanssi- ja teatteritoimijoiden ajankohtaisia asioita osanottajien toiveiden pohjalta. Viikonlopun aikana on lajikohtaista ryhmätyöskentelyä ja alustuksia sekä yhteinen illanvietto.

Alueiden valitsemille edustajille korvataan matkat julkisten kulkuneuvojen mukaan ja tarjotaan majoitus tapahtuman aikana. Tarkempi ohjelma rakentuu kesän aikana.

Pysykää kuulolla.

”Me haluamme vaikuttaa!”

Yllä olevat ajatukset on poimittu eräässä ERNODhankkeen mediavaikuttamistyöpajassa eli mediaklubissa tuotetusta äänikollaasista. Kollaasissa nuoret tuovat esiin asioita, joihin haluaisivat vaikuttaa. ”Esimerkiksi erilaiset tabletlaitteilla tehdyt kuva-, ääni- ja videokollaasit ovat toimineet hyvin erityisryhmien nuorten kanssa”, hankkeessa mediavaikuttamisen menetelmiä pilotoinut, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Virva Korpinen kuvailee. Jokaisen työn takana on sama vaikuttamisen kysymys – ”Mihin toivoisin muutosta?”.

Tutustu nuorten video- ja kuvakollaaseihin: nuorisoseurat.fi/me-haluamme-vaikuttaa-aanikollaasi

Seurantalot kuuluvat suomalaiseen maisemaan – myös mielenmaisemaan. Kunnianosoituksena satavuotiaalle Suomelle ja sen aktiivisille kansalaisille Suomen Kotiseutuliitto julkaisee Tuomas Uusheimon Seurantalolla-valokuvateoksen.

Suomessa on yli 2 500 yhdistysten ja seurojen talkootyönä rakentamaa taloa, seurantaloa. Valokuvaaja ja arkkitehti Tuomas Uusheimo on seitsemän vuoden ajan valokuvannut seurantaloja ympäri Suomea. Hänen kuvissaan näkyvät rakennukset ja tilat mutta myös kaikkien niiden ihmisten jälki, jotka ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana eläneet, iloinneet, surreet, suunnitelleet ja toimineet tiloissa.

Kirjaa voi tilata osoitteesta www.maahenki.fi.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Seurantalojen korjausavustusten haku avautuu elokuussa Muistathan, että heti kesälomien jälkeen elokuussa avautuu seurantalojen korjausavustusten haku. Haku on avoinna 30.9. saakka. www.kotiseutuliitto.fi > Seurantalot > Avustuksen hakeminen

25

LÄHDE MUKAAN NUORISOSEUROJEN SYYSMATKALLE BERLIINIIN 13.10–15.10.2017 Matka on avoin kaikille halukkaille!

Paikkoja 30:lle nopeimmalle!

Lähtö: Perjantai 13.10.2017 klo 07.00 Paluu: Sunnuntai 15.10.2017 klo 19.10

Harrastajateatterifestivaali Teatterilaiva seilataan tänä vuonna syyskuun puolessa välissä. Perjantaina 15.9. starttaava risteily on mainio alusta lähteä päättämään kesäkausi tai aloittamaan syyskausi. Lähde yksin, kaksin tai kerää koko teatteri mukaan syksyn hienoimpaan teatteritapahtumaan.

Luvassa on joukko laadukkaita esityksiä, työpajoja, keskusteluja ja kohtaamisia. Olet sitten teatterinharrastaja katsojan ominaisuudessa, tuotantopuolella hääräävä aktiivi tai valokeilojen paisteesta nauttiva näyttelijä, tämä festivaali on juuri sinua varten.

Lisätietoja ohjelmasta ja linkit lipunmyyntiin osoitteesta www.teatterilaiva.fi.

Kuva: Kemin Kuvaamo / kuvankäsittely: Uupi Tirronen

HOTELLI NH Hotel Kurfürstendamm Berlin /

hotel

HINTA 370 € / hlö (sis. lennot, majoitus 2 hengen huoneessa, aamiaiset, lentokenttäkuljetukset, kaupunkikierros). Lisämaksusta yhden hengen huone 75 €/2 yötä.

ENNAKKOMAKSU 150 €/hlö. Varmistaa paikkasi ja maksa ennakkomaksu ilmoittautuessasi: Maksun saaja: Suomen Nuorisoseurat Tilinumero: FI73 5780 5520 0382 45 Viite: 4534569

ILMOITTAUTUMINEN 31.7.2017 mennessä: etelahame.nuorisoseurat.fi/syysmatka-berliiniin2017 HUOM! Ilmoittautuessa nimien tulee olla kuten passissa! Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi tai virallinen kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti ei käy).

LISÄTIETOJA MATKASTA Pirita Laiho, 040 558 7870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi tai Hannu Nipuli 050 468 6388, hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi

Kemin Kaupunginteatterin Kimmo Hirvenmäki tuo Teatterilaivalle monologin Miljoona hyvää syytä. Laivalla nähdään myös muun muassa Kuusamon Näyttämön tuottama ja Sakari Siikaluoman esittämä Munamonologi (kirjoittanut Kari Hotakainen), sekä vaasalaisen Intopiukeet -ryhmän pitkä improvisaatioesitys.

Jutajaiset – hetki pohjoiselle folkille 30.6.–2.7.2017 Rovaniemellä Kaupunkifestivaali tuo enemmän elämyksiä

Kohtaamisia ja pohjoista kansanperinnettä siirtämässä

Arktisen alueen svengaavin kulttuurin ja folkin tapahtuma Jutajaiset palaa Rovaniemen kesään muuttuneella konseptilla näkyen ympäri kaupunkia ravintoloissa, saleissa ja yhteistyökumppaneiden paikoissa. Festivaali on uudistunut kolmipäiväiseksi kaupunkifestivaaliksi, jossa tuodaan esille erityisesti pohjoista folkkia, annetaan nuorille esiintymisareenoita ja pidetään huolta uskollisista kävijöistä tutuilla pelimanni-, musiikki- ja tanssiesityksillä. Ohjelmistossa on teatteria, tanssia, musiikkia, sirkusta, ruokaa ja kansanperinnettä.

Samaan aikaan järjestetään myös harmonikkaleiri, harmonikan mestarikurssi ja Luova lava -kesäleirit, joihin tulee osallistujia ympäri Suomea. Kursseille ja leireille voi vielä ilmoittautua.

Jutajaisiin toteutetaan sunnuntaiksi 2.7.2017 yhteisöllinen, matalan kynnyksen perhetapahtuma kulttuuritalo Korundin eri tiloihin. Päivän teemana on kansanperinne ja esittävä taide lasten silmin ja siihen tutustuminen uusilla, kivoilla menetelmillä. Perhepäivässä osallistujat pääsevät kuuntelemaan ja laulamaan mukana Loiskis-orkesterin konsertissa, jossa soi suomalaisia vanhoja ja uusia lastenlauluja perinteisten ja uusien soitinten säestyksellä. Myös sirkusesityksiä ja tanssiesityksiä on mukana päivän ohjelmassa. Esitysten lisäksi lapset ja vanhemmat pääsevät osallistumaan helppoihin pajoihin, joissa opetellaan mm. letitystekniikoita, uusia kuvataidemenetelmiä Suomi100-teemalla, pirtanauhan tekoa sekä opetellaan mm. rakentamaan simppeleistä

materiaaleista soittimia. Perhepäivän päätteeksi osallistujat voivat osallistua Konttisen puistossa tanssipiknikille ja katsoa kesäteatteri Konttisen uuden perhekomedian Hölmöläisten kyläsirkus. Tässä päivässä nostetaan hattua omalle kansanperinteelle!

Olet lämpimästi tervetullut - kohdataan Rovaniemellä!

Tutustu festivaaliin www.jutajaiset.fi www.jutajaiset.fi/kurssitjaleirit facebook @jutajaiset instagram #jutajaiset Liput myynnissä: lipputoimisto.fi Järjestäjä: Lapin aluetoimisto, Suomen Nuorisoseurat

26

Ramppi-pystin napannut Vaskivuoren lukio päätöstilaisuudessa.

Ramppikuume-pysti Vaskivuoren lukion nuorille Teksti: Karoliina Hursti Kuva: Sakari Korpikallio

RAMPPIKUUME – Valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä vietettiin jälleen Kankaanpäässä 21.-23.4. Yhden viikonlopun aikana Kankaanpää täyttyi nuorista teatterinharrastajista sekä heidän ohjaajistaan. Talkoolaiset, työntekijät ja muu henkilökunta mukaan luettuna tapahtuman osallistujamäärä kohosi reippaasti yli kahdensadan. Ramppikuume järjestettiin tänä keväänä jo 21. kerran.

Ramppikuumeen kiertopalkinto jaettiin tänä vuonna Vaskivuoren lukion esitykselle Häräntappoase. Raati - näyttelijä Helena Rängman, ohjaaja-kouluttaja Pia Koponen ja esiintyjä-kirjoittaja Juuso Kekkonen - piti esitystä ehjänä kokonaisuutena, jossa näyttelijät työskentelivät taitavasti ja hyvänä ensemblenä.

Vaskivuoren lukiossa tehdään perinteisesti vuosittain näytelmäproduktio, johon halukkaat voivat hakea. Häräntappoaseen ryhmä on siis muodostunut ikään kuin sattuman kaupalla. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijoista muodostuneesta näyttelijäjoukosta suurin osa oli teatterin näyttämöllä ensikertalaisia.

– Päästäkseen näytelmäproduktioon on kuitenkin käytävä kaksi lukion teatterikurssia, valottaa Ida Laitila.

Tekstiksi oli koulun puolesta valittu AnnaLeena Härkösen romaaniin perustuva Härän-

tappoase jo ennen kuin ohjaaja tai näyttelijät oli rekrytoitu. Esitykseksi haluttiin tunnettu suomalainen teksti Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Esityksen dramatisoi ja ohjasi näyttelijä Antti Laukkarinen. Päätös hakea Ramppikuumeeseen tuli myös koulun puolelta.

Esiintyminen tapahtumassa jäi kaikkien mieleen positiivisena kokemuksena.

– Itseäni jännitti todella paljon ja ihan tärisin, mutta samalla ajattelin, että on supersiistiä esiintyä siellä. Jäi fiilis, että se oli meidän paras esitys, Rosa Niiranen muistelee.

– Koko viikonloppu oli todella siisti, ja henkilökohtaisesti sain siitä paljon irti, varsinkin työpajasta. Koko viikonloppu tulee varmasti jäämään mieleen pitkäksi aikaa. Periaatteessa tapahtuma oli myös koko produktion huipentuma, koska kyseessä oli näytelmän viimeinen esitys, Yolanda Correa sanoo.

Raatia Vaskivuoren porukka kuvaa rennoksi.

– Tilanne oli erilainen kuin olin odottanut, koska raati tykkäsi meistä niin paljon. Enemmän olisi voinut olla myös rakentavaa palautetta ja kehitysehdotuksia, naurahtaa Pauli Vaara ja saa muut yhtymään mielipiteeseen.

Osaa teatterikärpänen puraisi niin, että teatteriharrastus jatkuu todennäköisesti jossain muodossa.

– Kaikki ovet ovat kuitenkin avoinna, toteaa Rosa Niiranen.

TULOKSET Kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi Häräntappoase, Vaskivuoren lukio. Raati piti esitystä ehjänä kokonaisuutena, jossa näyttelijät työskentelivät taitavasti ja hyvänä ensemblenä.

Suomen Nuorisoseurojen nuoren teatterintekijän stipendi jaettiin kahdelle ansioituneelle nuorelle; Akseli Saariselle (Tampereen yhteiskoulun lukio) ja Alessar Mousellille (Drama Fever, Porvoo). Stipendit jaettiin molemmille rohkeasta ja ansioituneesta näyttelijäntyöstä.

Muita stipendejä saivat Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi ry ansiokkaasta ryhmätyöskentelystä sekä Teatteri Ulpun Aada-esityksen hupparijengi hyvästä ideasta ja toteutuksesta.

Kunniamaininnan hyvästä näyttelijäntyöstä saivat Jaakko Vähäsantanen (Teatteri Ulpu), Alli Vepsä (Teatteri Ulpu), Pirita Janhonen (Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi) sekä Mimmi Mertaniemi (Tykin Piilostelijat). Kunniamaininnan äänisuunnittelusta ja hyvästä toteutuksesta saivat Elias Hjelm ja Sauli Norja (Vaskivuoren lukio) sekä Ossi Suutarla (Tykin Piilostelijat). Kunniamaininnan livemusiikista sai Elisa Tahkola (Teatteriryhmä 9 sävyä). Lisäksi raati jakoi jokeripalkinnon kittiläläiselle MUKI:inmenevät-ryhmälle, joka oli saapunut tapahtumaan Kittilästä asti ilman omaa esitystä.

Varjoraadin palkinto Tykin Piilostelijat: PIILOSILLA

27 Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Vuoden Hermanska on Liisa Hautamäki Oulusta

Paukkulan kasvatti ja Oulunsuun Pirtin pelastaja Teksti: Aura Piha Kuva: Antti Kalliomaa Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt järjestön ”elämäntyö-oscarin” eli Vuoden Hermanska -tunnustuksen Liisa Hautamäelle Oulunsuun nuorisoseurasta. ”Synnyin pienessä kylässä Etelä-Pohjanmaalla. Se oli sota-aikaa, eikä ollut paljon harrastuksia. Koulutkin suljettiin. Äitini oli nuorisoseurassa aktiivi-ihminen.

Minä kuuluin nuorisoseuran lausuntakuoroon ja esiintymiskerhoon, ja ne pystyivät jatkamaan, koska olivat niin pieniä juttuja. Oli nuorisoseura ja kirjasto, kaksi tosi tärkeää juttua mulle.” Näin alkoi Vuoden Hermanskaksi valitun Liisa Hautamäen nuorisoseurataival. Äitinsä jalanjäljissä hänestäkin tuli nuorisoseura-aktiivi.

Alle parikymppisenä Liisa oli puoli vuotta Ruotsissa lastenkodissa töissä.

Kokemus vaikutti olennaisesti nuoren naisen myöhempiin askeleisiin. Liisa haki Suomen Nuoriso-opisto Paukkulaan opiskelemaan nuorisotyöntekijäksi. ”Se oli yksi elämäni ihanimpia kausia. Siellä oli niin lämmin ja hyvä tunnelma. Siihen kurssiin oli sattunut paljon ihmisiä, jotka arvostivat yhteisöllisyyttä. Tapaamme vieläkin, viimeksi viime vuonna.”

Opintojen jälkeen Liisalle tarjottiin työpaikkaa kunnan nuorisosihteerinä, mutta Ruotsissa syttynyttä lastenhoitokipinää ei voinut unohtaa. Ensimmäinen työpaikka oli Oulun joulumerkkikodissa. ”Tapasin

Oulussa sellaisen ruskeasilmäisen keskipohjalaisen miehen, jonka kanssa sen verran synkkasi, että lyötiin hynttyyt yhteen ja ruvettiin talosille. Rupesimme rakentamaan omakotitaloa Kastelliin ja kuinka ollakaan, satuttiin lähelle Oulunsuun Pirttiä. Minustahan tuli piankin pirttiläinen.” Oulunsuun nuorisoseuralla Liisa ohjasi Kalevan Nuoria, kansantanssia ja lausuntakuoroa, toimi johtokunnassa ja puheenjohtajanakin.

70-luvulla nuorisoseura oli menettää komean talonsa ja isot tonttinsa huonon taloudellisen tilanteen takia. ”Jonkin aikaa annettiin tekohengitystä, että saatiin sähkölasku taas maksettua. Ei se pitemmän päälle auttanut. Grynderi oli jo piirustustensa kanssa odottamassa, että pääsisi sinne ihanalle mäelle rakentamaan”, Liisa kertoo. Ikuisena optimistina Liisa ehdotti, että kokeillaan kutsua ympäristön asukkaat neuvonpitoon. ”Muistan sen hyvin.

Oli syksyinen, kolea ilta. Talo oli silloin jo kylmillään. Mieheni toi rakennustyömaalta öljylämmittimen, joka oli siinä lattialla. Se haisi hirveästi. Odotettiin, että tuleeko ketään. Pullat oli leivottu ja kahvit keitetty. Tulihan niitä! Entisiä pirttiläisiä ja lähistön asukkaita. Syntyi oikein voimakas ajatus, että Pirtistä ei luovuta.”

Asiat lähtivät isosti liikkeelle. Rakennusliikkeet lähtivät haastamaan toisiaan.

Remontti varten saatiin kaikki maksutta: eristys, ikkunat, maalit, arkkitehtipiirustukset, sähköt, putket ja työvoima. ”Se oli aivan uskomatonta. Lyhyessä ajassa saatiin remontti valmiiksi. Ei tänä päivänä enää kukaan lahjoittaisi niin paljon. Kun Pirtti oli tyhjä, pojankoltiaiset kivittivät aina ikkunat rikki. Kun taloa ruvettiin remontoimaan, he olivat aina kyselemässä, mitä hekin voisivat tehdä.”

Nykyään Liisa toimii aktiivisesti Hermanni-killassa. Hän on toiminut killan puhemiehenä lähes 15 vuotta. Hän käy edelleen melko usein Pirtillä, sillä ”siellä on niin hyvä henki ja sinne on helppo mennä”. Vuoden Hermanska -arvonimen saatuaan hän järjesti Pirtillä kahvitarjoilun ystävilleen, entisille pirttiläisille ja yhteistyökumppaneille.

Nuorisoseuralaisuus ei Liisan mukaan ole vuosikymmenien saatossa paljoa muuttunut. Edelleen tehdään kasvatustyötä, päämääränä hyvä ihminen ja kunnon kansalainen. Toimintamuodot, kansantanssi ja teatteri, ovat edelleen samat. ”Mutta tanhut ovat kyllä muuttuneet. Koiviston polskaa en ole nähnyt pitkään aikaan. Nykyään tehdään enemmän koreografioita itse. Ja kauniita ne ovat, kuten nyt näki tuolla Supikkaassa. Se oli kyllä ihanaa!”

Hermannit ja Hermanskat kokoontuivat Nurmijärvellä Jokakeväiset H-kiltapäivät kokosivat puolen sataa Hermannia ja Hermanskaa Sääksjärven rannalle huhtikuussa. Kaukaisimmat osallistujat matkasivat Ylä-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta asti, läheisimmät ”melkein nurkalta” Nurmijärven Röykästä.

Ukko-Hermannin tehtäviä hoitamaan valittiin edelleen Jorma Aro Seinäjoelta.

H-kiltaneuvoston kokoonpano pysyi lähes ennallaan, ainoana muutoksena Pohjois-Pohjanmaan edustajaksi Hannu Tarvaksen tilalle tuli Juha Kukkohovi.

Vuoden Hermanskan valinta julkistettiin,

ja H-käädyt ripustettiin oululaisen Liisa Hautamäen kaulaan.

Iltajuhla vietettiin Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinelassa. Ohjelmassa oli taidokasta sirkusta ja taikuutta, pienempien ja isompien nuorten tanssia, ja maalaisoravan ja kaupunkilaisoravan vierailu.

Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 045 633 6944 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savo Puijonsarventie 56, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 044 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAPAHTUMAKALENTERI Kesä 2017

Toukokuu 13.–21.5. Keskipisteen Kuhinat, Siikalatva 19.5.

Nuorisoseurafoorumi, Mikkeli

20.–21.5. Luova lava lapsille -leiri, Kauhajoki 21.5.

Valtuuston kevätkokous,Mikkeli

Kesäkuu 4.6.

Leiriohjaajakoulutus, Sysmä

5.–9.6.

Luova lava lapsille -leiri

5.–9.6.

Luontoleiri lapsille -leiri, Helsinki

8.–11.6.

VOLTTI 2017

»» Helsinki »» Jyväskylä »» Kuopio »» Paukkula, Mikkeli »» Härmänkylän nuorisoseura Onnela »» Vahannan nuorisoseura

12.–16.6. Luontoleiri lapsille -leiri, Helsinki 12.–16.6. Luova lava lapsille -leiri

»» Helsinki »» Pori »» Lahti »» Jyväskylä »» Paukkula, Mikkeli »» Ylistaron Kainaston nuorisoseura »» Vahannan nuorisoseura

19.–22.6. Luova lava lapsille -leiri

»» Jyväskylä »» Rovaniemi »» Paukkula, Mikkeli »» Ulvilan nuorisoseura

26.–30.6

Luova lava lapsille -leiri

»» Joensuu »» Paukkula, Mikkeli »» Ulvilan nuorisoseura (29.6. asti)

26.–30.6. Europeade, Turku 27.–30.6. Naumin salapoliisit, Naumin leirikeskus, Sysmä 27.–30.6. Seikkailumatka Helsingissä päiväleiri, Helsinki 30.6.–2.7. Jutajaiset, Rovaniemi

Heinäkuu 5.–10.7.

BARNLEK - lasten ja nuorten kansantanssifestivaali, Färsaaret

10.–16.7. Kaustinen Folk Music Festival, Kaustinen

Elokuu 1.–4.8.

Seikkailumatka Helsingissä –päiväleiri, Helsinki

5.8.

Miestanssipidot, Lapua

12.8.

Mölkyn avoimet Suomenmestaruuskisat, Lahti

Syyskuu 1.–2.9.

Kääntöpiiri, Tampere

15.9.

KNoppi Itä-Suomi jakso I, Joensuu

28.9.–1.10. Tanssimania, Tampere