Nuorisoseurat 1/2017

2017 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

PJ Ragni Reichardt on uuden ajan johtaja Seurakäynti on tärkeä kohtaamisen paikka Haastattelussa Vuoden Ohjaajat

s. 12

s. 4

s. 8–9

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Viisi kiloa karkkia ja slide-kitara

19

Seurantalot: Haminankylän Nuorisoseura on ahkeroinut seurantalonsa kuntoon

3

Pääkirjoitus: Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa

20

Ihan Pihalla: Viestinnällisiä haasteita

4

Seurakäynti on digiaikanakin tärkeä kohtaamisen paikka

20

Ridasjärven Nuorisoseura toimii ilon kautta

5

Erikoisimmat harrastukset: Kun kädet toimivat silminä – sokkonakin voi tehdä kuvataidetta

21

Ohjaajan sivu

22

Nuorten palsta: H-Moilaset: Matkalla Putoukseen?

6

Järjestöuutisia

23

Puuhanurkka

7

Puheenjohtajalta: Hyvää alkanutta vuotta sinulle, hyvä nuorisoseuralainen

24

Kesäkuussa heitetään yhdessä Voltteja neljä päivää ja kolme yötä!

8

Työntekijät tutuksi: Ragni Reichardt

25

Näytelmästä kasvoi lasten luova tapahtuma 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustuksella

10

Ilmiö nimeltä Folklandia

26

Kolumni: Unohdettuja vai amputoituja haaveita

11

Kaikki laulaa – Alla sjunger

27

Nuorisoseurat marssii digiin

11

Moves kerää tanssijat yhteen

27

Yhteystiedot

12

Vuoden ohjaajat liputtavat yhteisöllisyyden ja itsensä hyväksymisen puolesta

14

Lyhyesti

16

Tanssi: Tänä vuonna Koko Suomi tanssii

17

Teatteri: Teatteriagentit matkalla uudelle toimintakaudelle

18

Kapua osallisuuden portaita

Alakerta Elän superkevättä. Kotonani treenaavat ylppäreihinsä valmistautuva esikoinen ja yhteishakuaan pyörittelevä kuopus. Eilen kompastuin eteisessä muovisäkkiin, jossa oli penkkarikarkkeja. Makkarakeittoa keitellessä ja urapolkujen valinnan vaikeutta kompatessa on tullut mietittyä, minkälaisia eväitä näiden sällien reppuihin on vuosien varrella antanut. Onko heillä niitä monipuolisia ja joustavia taitoja, joita maailmamme heiltä pian vaatii?

Lastenkulttuurikeskukset ympäri maan näkevät paljon vaivaa sen eteen, että taide ja kulttuuri tulisivat lapsia ja nuoria vastaan arjessa, helposti ja ilman kynnyksiä. Keskeinen toimintaa ohjaava arvo on saavutettavuus. Suuri osa toiminnasta tapahtuukin yhteistyössä koulujen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa; työpajoja ja taiteilijoita kouluissa ja päi-

KANNEN KUVA: JOHANNES WILENIUS

LIITTEEN KANSIKUVA: TIMO TAULO

Viisi kiloa karkkia ja slide-kitara väkodeissa. Onnistuneimmat työtavat on jalostettu kirjalliseen muotoon menetelmäoppaiksi: bändisoittoa, ympäristötaidetta, kansanmusiikkia, lyhytleffaa, kalligrafiaa ja paljon muutakin. Oppaat antavat kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville uusia näkökulmia kerhotyöhön, projekteihin ja tapahtumiin, ja kaikki oppaat ovat vapaasti ladattavissa verkkosivustoltamme.

Toinen lastenkulttuurikeskusten tärkeä työsarka on kulttuurikasvatussuunnitelmien synnyttäminen kuntiin. Suunnitelma antaa raamit kasvatussektorin ja kulttuurin yhteistyölle. Tyypillistä on, että jokaiselle vuosiluokalle on oma, usein taiteenalaan linkittyvä kokonaisuutensa.

Yhtenä vuonna opetellaan kirjaston käyttöä, toisena mennään teatteriin. Näin varmistetaan, että kaikki pääsevät kulttuurin kokijoiksi ja tekijöiksi. Oma kuopukseni

koki eskarilaisena niin mieleenpainuvan museokierroksen, että muukin perhe vietiin aikamatkalle Han-keisarien Kiinaan Tampereen Vapriikissa.

Kulttuurin antamat vahvuudet ovat tärkeä henkinen voimavara. Taidosta ilmaista ja ymmärtää omia ajatuksiaan ja tunteitaan on hyötyä ja iloa kaikessa, myös suurien elämänmuutosten keskellä.

Lapsena saatu aito kosketus kulttuuriin on maaperä, josta on hyvä ponnistaa.

Sipulinpilkkojan käsi pysähtyy, kun mouheva slide-kitara räjähtää kodin äänimaisemaan. Yläkerrasta jytisee Bruce Springsteenin varhainen hitti, ja nuorukainen vetää lauluosuudetkin mukiin mennen. Kemian kirja on jätetty hetkeksi tauolle, ja ajatukset saavat ihan toisenlaista pureskeltavaa. Eväät ovat tasapainossa, uskoisin.

Saara Vesikansa Toiminnanjohtaja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto saara.vesikansa@lastenkulttuuri.fi www.lastenkulttuuri.fi www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi

3

Pääkirjoitus

Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa Yhteinen harrastus hyvässä seurassa on mitä parhain hyvinvoinnin lähde. Harrastukset ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille, sillä ne tarjoavat onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat itseluottamusta.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harrastaa. Suomessa on lähes kaksisataatuhatta lasta ja nuorta, joilla ei ole harrastusta.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen perusti viime syksynä työryhmän pohtimaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Hallituksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.

Olen saanut osallistua työryhmän työskentelyyn nuorisoseurojen edustajana ja huomannut, että kuljemme monessa asiassa tien näyttäjänä. Me nuorisoseuralaiset voimme olla ylpeitä omasta järjestöstämme ja kaikesta siitä monipuolisesta toiminnasta, jota nuorisoseurat tarjoavat ympäri Suomea.

Toimintamme on kaikille avointa, turvallista ja kasvattavaa. Nuorisoseuroissa eri-ikäiset toi-

mivat yhdessä. Toimintamme myös kehittyy ja elää ajassa. Nuorisoseuralaiset ovat avoimia uusille ideoille ja uusille toimijoille.

Työryhmän raportti luovutetaan maaliskuussa ministerille, ja se sisältää konkreettisia ehdotuksia harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ongelmaa ei ole tarkoitus ratkaista vain valtiovallan ja viranomaisten toimenpiteillä.

Mukaan tarvitaan myös meitä harrastustoiminnan järjestäjiä.

Suurena valtakunnallisena toimijana meillä on vastuu siitä, että olemme mukana toteuttamassa yhteistä harrastustakuuta*). Tähän meitä velvoittaa myös toiminta-ajatuksemme ja arvomme.

Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että nuorisoseura olisi jatkossa yhä useammalle lapselle ja nuorelle paikka, jossa voi turvallisten aikuisten tukemana kasvaa ja kokeilla siipiään. Siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Antti Kalliomaa pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

*) Suomen Nuorisoseurojen valtuusto esitti harrastustakuun luomista valtuuston kevätkokouksessa vuonna 2015.

Kuva: Johannes Wilenius

HEI! Juuri sinä, nuorisoseuraaktiivi-aikuinen! Ois kiva, jos järkkäisit meille leirin!

Netissä uudet matskut, käy kattoo: www.luovalavalapsille.fi Luova lava lapsille -leirit ovat 8-12 -vuotiaille suunnattuja päiväleirejä, joiden sisältönä ovat erilaiset taiteet, kuten musiikki, tanssi ja teatteri. Luova lava -leirit ovat oivallinen tapa saada toimintaa seurallenne. Nuorisoseurat tarjoaa: valmiit sisällöt, markkinointimateriaaleja, ohjaajien koulutusta, leiri-t-paidat, edullisen ryhmävakuutuksen, neuvontaa ja tukea.

4

Seurakäynti on digiaikanakin tärkeä kohtaamisen paikka Teksti: Aura Piha Kuva: Iiris Järveläinen

Vaikka nykyaikaiset digitaaliset viestintävälineet ovat näppäriä, ei mikään korvaa kasvotusten kohtaamista.

Seurakäynnit ovat sekä seuroille että työntekijöille yksi vuorovaikutuksen tärkeimmistä kulmakivistä. Toisaalta digi ja live eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä: kun on tavannut kasvotusten seurakäynnillä, on helpompi jatkossa ottaa yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa.

Vierailu Lappilinnassa Eräänä hyisenä tammikuun perjantai-iltana Etelä-Hämeen toiminnanjohtaja Hannu Nipuli ja toiminnanohjaaja AnneMari Kuronen hurauttivat Lahdesta Lappilan Nuorisoseuran Lappilinnalle. Heidät otti lämpimästi vastaan seuran puheenjohtaja Marja-Terttu Aaltonen ja johtokunnan jäsenet Ari Dufva, Tuomas Nummela ja Aili Väkiparta. ”Seurakäynnit ovat tärkeitä, koska saa uutta perspektiiviä ja ideoita toimintaan”, sanoo Tuomas, joka oli seurakäynnillä mukana ensimmäistä kertaa. ”Saa tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu ja virikkeitä omaan suunnitteluun,” komppaa Marja-Terttu. Hän on ollut seurakäynneillä mukana aina vuodesta 2005 lähtien.

Seurakäyntien konkari ”Varovaisesti arvellen olen tehnyt elämäni aikana ainakin 450 seurakäyntiä,” laskeskelee Hannu. Onhan sitä toki työvuosiakin kertynyt, sillä hän on ollut Etelä-Hämeen Nuorisoseuroissa töissä kolmekymmentä vuotta. ”Muutamina vuosina olemme kiertäneet melkein kaikki seurat, jolloin yhden vuoden aikana käyntejä on tullut liki 70”.

Luulisi, että tuollaisen määrän jälkeen seurakäynnit kyllästyttäisivät, mutta Hannu on täysin eri mieltä. ”Seurakäynnit ovat TOSI TÄRKEITÄ! Ne ovat työni parasta antia. Monesti tuntuu siltä kuin kotiin menisi!” hän hehkuttaa. ”On hienoa saada luonteva yhteys seuratoimijoihin. Näin kynnys madaltuu ja seuratoimijoiden on helpompi olla piiriin yhteydessä, ja toisin päin,” Hannu selittää. ”On tärkeää kuunnella seuroja ja ymmärtää niiden lähtökohdat. Yksikään seura ei ole samanlainen, vaan kaikilla on omat erityispiirteensä.”

Mitä seurakäynnillä sitten oikein tehdään?

Jokainen seura ja seurakäynti on omanlaisensa, ja aiheet voivatkin vaihdella seurantalon lämmitysjärjestelmästä parhaaseen kahvakuulan painoon. Mutta perusajatus on sama: puhutaan, kuunnellaan ja seurustellaan. Tutustutaan ihmisiin, seurantaloon ja toimintaan. ”Seurakäynnillä puhuimme muun muassa koulutuksista ja tapahtumista, ja pohdittiin uusia toimintamahdollisuuksia,” kertoo Anne-Mari. Hänellä on kertynyt kokemusta noin 30 seurakäynnin verran.

Lappilan nuorisoseuralaisten puheesta paistaa innostus ja halu kehittää seuran toimintaa. He ovat erityisen nälkäisiä saamaan uusia ideoita ja virikkeitä. Hannu ja Anne-Mari ovat hyvin perillä siitä, mitä kaikkea nuorisoseurat järjestävät ympäri Suomen. Niistä on hyvä poimia Lappilaan sopivia ehdotuksia. ”On tärkeää kertoa muiden tapahtumista, jotta muut seurat pystyvät ideoimaan niistä,” sanoo Tuomas. Ja niin juuri Lappilan nuorisoseuralaiset tekevätkin.

He kiinnostuvat Luova lava -leirin järjestämisestä, mutta kehittävät ideaa eteenpäin: leirillähän voisi yöpyä sisällä talon salissa ihan vaikka telttoineen! ”Nuorille ja lapsille voisi olla aika jännittävää viettää yö seurantalolla leireillen.”

Lappilaiset innostuivat myös haaste-mölkystä ja sopivat tutustumiskäynnistä Etelä-Hämeen toimistolle ja pukuvuokraamo Kostyymiin.

Lappilan Nuorisoseuran aktiivit lähettävät terveisiä!

Ari: Ideoiden jakaminen on tärkeää!

Marja-Terttu: Rohkeasti mukaan seuran toimintaan!

Tuomas: Olkaa aktiivisia omissa seuroissanne ja seurarajojen yli!

Aili: Tervetuloa Lappilaan, tulkaa tutustumaan Lappilinnaan!

Tilaa seurakäynti!

Kaipaako teidän seuranne apua toiminnan pyörittämisessä tai virikkeitä sen kehittämiseen?

Kaipaatteko uusia ideoita tai sparrausta olemassa oleviin suunnitelmiin? Tai haluatteko näyttää muille nuorisoseuroille toimintaanne? Nuorisoseurat palvelee Suomen joka kolkassa! Katso lisää: www.nuorisoseurat.fi/seurakaynti

5

Erikoisimmat harrastukset

Kun kädet toimivat silminä sokkonakin voi tehdä kuvataidetta Teksti ja kuvat: Aura Piha

Nuorisoseurojen toimistossa Tikkurilassa Tuike Merisaaren tunnistaa innokkaasta keskustelusta ja positiivisuudesta – sekä valkoisen kepin rauhallisesta laahaamisesta toimiston lattiaa vasten. Tuike on sokko. Jos pitäisi arvata sokean ihmisen lempiharrastus, ei ensimmäisenä tulisi mieleen maalaaminen. Mutta kun katselee Näkövammaiset Kulttuurin Ystävät -yhdistyksen järjestämää maalauspiiriä, ei asia enää ollenkaan yllätä.

Kalliolaisissa kerhotiloissa on koolla tusinan verran ihmisiä ja neljä opaskoiraa. Maalaamaan ei suinkaan ruveta suin päin, vaan ensin esittäydytään, vaihdetaan kuulumisia ja kahvitellaan. Päivän teema on jättää hyvästit vuodelle 2016 ja katsoa tulevaan vuoteen. Kuulumiskierroksella ei vältetä arkojakaan aiheita. ”Kesällä oli ahdistusta, mutta nyt tuntuu, että elämä kantaa,” Tuike aloittaa. ”Syksyllä alkoivat työt ja se on ollut mahtava juttu. Olin töissä joulun välipäivät. Tätä vuotta odotan toiveikkaana.”

Koska näkövammaisten kuvataideharrastus on minulle täysin tuntematon juttu, Tuike selittää alkeista lähtien, miten homma toimii. ”Maalauspiirissä käytän akryylivärejä ja maalaan canvakselle. Olen kirjoittanut jokaiseen maalipurkkiin pistekirjoituksella, mitä väriä missäkin on. Kaikkein luontevinta on maalata sormilla,” Tuike kertoo.

Maalaaminen on aina miellyttänyt Tuikea. Vuonna 2007 hän osallistui vuonna näkövammaisille suunnatulle maalauskurssille Ateneumissa. Kurssia veti Maarit Hedman, Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut kuvataiteilija, joka sokeutui sairauden myötä kolmekymmenvuotiaana. Vuodesta 2014 Maarit on vetänyt maalauspiiriä Näky ry:ssä kerran viikossa. ”Maarit on tosi hyvä opettaja!” Tuike sanoo ja koko huone yhtyy tähän mielipiteeseen. ”Sokko opettaja ymmärtää eri tavalla.”

Maarit on niin hyvä opettaja, että maalauskerhossa on mukana myös täysin näkeviä. Kahden tunnin aikana minulle ei vieläkään ole selvinnyt, ketkä kaikki ovat näkeviä, ketkä sokkoja ja ketkä jotain siltä väliltä, ja se on jännittävää.

Niinpä hämmennyn, kun vieressäni istuva nainen pyytää

kertomaan, onko hänen tuubissaan hopeaa vai keltaista maalia.

Maarit muistaa värit, mutta Tuike ei ole koskaan nähnyt niitä. ”Teen taidetta intuition varassa. Minulla on hyvä muotohahmotus ja väri-intuitio. Kun aloitin maalauskerhossa, värit konkretisoituivat. Esimerkiksi lämpimät värit yhdistyivät lämpimiin asioihin, kylmät kylmiin. Sininen on toiveikkuutta.

Keltainen on kesän väri. Valkoinen on valoisia asioita.”

Tuike valitsee tämän päivän ensimmäiseen teokseensa sinisen. Hän kastaa sormet maaliin. Kädet lähtevät vaeltamaan pitkin kanvasta rauhallisin vedoin, välillä pyörivin, välillä suorin liikkein. ”En suunnittele töitäni etukäteen, vaan usein ne ovat tajunnanvirtaa. Pääsen sellaiseen tunnetilaan, joka on kuin kupla.”

Kotona Tuike ei pysty harrastamaan akryylimaalausta. ”Akryylimaalaus on sotkuista. Saattaa tiputtaa maalia, eikä sitä näe sitten siivota, jolloin maalia voi levitä joka paikkaan ilman että huomaa!” Tuike selittää. Onneksi kotona voi harrastaa vesimaalausta.

Mistä sokko tietää, että hänen teoksensa on valmis? ”Silloin kun tuntee antaneensa kaikkensa. Kun se tietty tunne tai olotila loppuu, silloin tietää maalauksen olevan valmis.”

Kerhon lopuksi Venla, Maaritin avustaja, kuvailee osallistujien työt: miltä teokset näyttävät näkevän silmin. ”Yleensä hänellä on ihan samat ajatukset kuin minulla teosta maalatessani,” Tuike iloitsee.

6

Järjestöuutisia Uusi jäsenetu nuorisoseuralaisille

Opi soittamaan Rockway:n avulla!

Onko soittimesi jäänyt pölyttymään huoneen nurkkaan?

Ota soittaminen haltuun avaamalla rockway.fi ja voit aloittaa heti. Rockway.fi on suomalainen soitonopetuksen verkkopalvelu, jonka suurimmat oppiaineet ovat kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet ja laulu. Tuhansien oppituntien ja satojen kurssien joukosta löytyy hyödyllistä ja hauskaa materiaalia kaikentasoisille musiikinharrastajille.

Nuorisoseurojen jäsenetu: 2vk ilmainen ja sen jälkeen 19,90 €/kk, tai 1kk ilmainen ja sen jälkeen 39,90 €/3kk.

Palvelun normaali hinta on 29,90 €/kk. Tilaus on jatkuva ja seuraava tilausjakso veloitetaan automaattisesti luottokortilta kokeilujakson päätyttyä. Ei sitoutumispakkoa, tilauksen voi peruuttaa koska vain ennen seuraavaa laskutuspäivää.

Tutustu nuorisoseuralaisen etuun: www.rockway.fi/nuorisoseurat

Uusi mobiilijäsenkortti tulossa Nuorisoseurojen jäsenrekisterissä oleville jäsenille tullaan maaliskuussa toimittamaan uudet mobiilijäsenkortit.

Nämä kortit ovat voimassa kaksi vuotta. Jotta kortit voidaan toimittaa jäsenille, pitää nuorisoseuran jäsenrekisterin tiedot olla ajan tasalla. Kortit toimitetaan rekisterin perusteella henkilöille, joilla on voimassa oleva jäsenyys jossakin nuorisoseurassa sekä rekisteriin tallennettu puhelinnumero, johon latauslinkki toimitetaan. Mobiilikortin käyttöönotto edellyttää siis matkapuhelinta ja dataliittymää. Jos kännykkäsi ei tue sähköistä jäsenkorttia, sinulla ei ole kännykkää tai jostakin muusta syystä haluat paperisen pdf-tiedostona sähköpostiin toimitettavan jäsenkortin, sen tilaaminen on yhä edelleen mahdollista. Pdf-muotoisen tulostettavan jäsenkortin voi pyytää oman seuran jäsenrekisterin ylläpitäjältä.

Jotta jäsen saa mobiilijäsenkortin tai vaihtoehtoisesti sähköpostilla toimitettavan ja tulostettavan pdf-jäsenkortin, pitää seuran jäsenrekisteri olla ajan tasalla. Mobiilikorttia varten rekisterissä pitää olla seuraavat tiedot: »» voimassa oleva jäsenyys »» matkapuhelinnumero-kentässä tulee olla yksi matkapuhelinnumero Joissakin tapauksissa on lapsijäsenten osalta reksiterissä tallennettu huoltajan numero lapsen puhelinnumeroksi. Jos näin on, kortin latauslinkki menee tuohon huoltajan numeroon, eikä korttia tai linkkiä voi siirtää toiseen numeroon. Näissä tapauksissa kannatta tallentaa lapsen numero matkapuhelinnumero-kenttään ja laittaa huoltajan numero esimerkiksi kotipuhelinnumero-kenttään.

Mobiilijäsenkortti toimii normaalin jäsenkortin tapaan jäsenyyden tunnistamisen välineenä. Lisäksi siinä on erilaisia viestintäominaisuuksia, jolla voidaan viestiä asioita suoraan jäsenille. Jäsenkortilla saat myös käyttöön erilaisia jäsenetuja.

Tietokoneohjelmia edullisesti tai maksutta nuorisoseuroille Nuorisoseurat ympäri Suomen voivat nyt saada ohjelmistolahjoituksia hyvin edullisesti tai jopa maksutta. Ohjelmistolahjoituksia tarjoaa yhdeksän yritystä: Adobe, Autodesk, Cleverreach, Google, Microsoft, Symantec ja Tableau. Ohjelmistot välittää TechSoup Suomi -niminen palvelu. Maksuttoman rekisteröitymisen jälkeen sivuilta voi tilata muun muassa uusimmat Office-paketit ja Windows-käyttöjärjestelmät sekä yli sata muuta tuotetta.

TechSoup Suomi on Allianssi ry:n koordinoima, voittoa tavoittelematon palvelu kaikille suomalaisille järjestöille ja säätiöille. Palvelun tarkoitus on mahdollistaa laadukkaiden IT-työkalujen hankkiminen ilman suurta IT-budjettia.

Lue lisää verkkosivuiltamme nuorisoseurat.fi/ohjelmistot tai TechSoupin sivuilta www.techsoup.fi.

Hallituksen varapuheenjohtajat valittiin Hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Harri Penttilä (Vesilahden Nuorisoseura) ja 2. varapuheenjohtajaksi Anni Kelkka (Nuorisoseura Motora).

Harri Penttilä on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja aktiivinen kunnallispoliitikko. Ammatiltaan hän on maanviljelijä ja päivätyönä hän hoitaa 75 lehmää, jotka lypsävät luomumaitoa. Iltaisin hän harrastaa musiikkia, teatteria ja luottamustehtäviä – eli hän harrastaa nuorisoseuroja. Penttilän tavoitteena on olla mukana mahdollistamassa nuorille vaikuttamisen paikkoja ja kannustaa heitä vastuun ottoon.

Anni Kelkalla on myös nuoresta iästään huolimatta pitkä kokemus nuorisoseurojen päättävillä paikoilla. Hän aloitti seuransa johtokunnan nuorisojäsenenä ennen kuin oli täysi-ikäinen ja varsinaisena jäsenenä sen jälkeen. Valtakunnallisella tasolla hän on vaikuttanut aktiivisesti jo 22-vuotiaasta asti. Kelkka tanssii Motoran Livakoissa Joensuussa, mutta työskentelee Kotkassa luokanopettajana. Lisäksi hän harrastaa intohimoisesti geokätköilyä.

Aika päivittää strategia Vuonna 2018 järjestetään taas Nuorisoseurakokous. Siellä hyväksytään seuraava kolmivuotisohjelma. Hallitus totesi, että nykyinen strategia on myös tarkoituksenmukaisinta päivittää samassa kokouksessa, minkä vuoksi hallitus käynnistää sekä ohjelmatyön että strategiatyön.

Etelä-Hämeestä aluetoimisto Etelä-Hämeen alueen nuorisoseuratoiminta siirtyi 1.1.2017 alkaen Suomen Nuorisoseurat ry:n alaiseksi toiminnaksi eli aluetoimistoksi. Samalla Etelä-Hämeen 11 työntekijää siirtyivät liiton työntekijöiksi. Suomen Nuorisoseurojen valtuusto hyväksyi aluetoimiston perustamisen marraskuussa.

Liittymisen taustalla on tavoite parantaa alueen seurojen palvelua ja tiivistää yhteistyötä.

Aluetoimiston perustamisen yhteydessä Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry lahjoitti koko omaisuutensa Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Lahjoituksen edellytyksenä on, että omaisuus siirretään omakatteiseen sidottuun rahastoon, josta omaisuuden tuotto käytetään Etelä-Hämeen aluetoimiston ylläpitämiseen.

Hämeestä aluetoimisto Hämeeseen on aiempien päätösten mukaisesti perustettu liiton ylläpitämä aluetoimisto ja alueen nuorisoseuratoiminta siirtyi 1.1.2017 alkaen Suomen Nuorisoseurat ry:n alaiseksi toiminnaksi.

Hämeen aluetoimistossa ei ole työntekijää keskusseuran toiminnanjohtajan jäätyä eläkkeelle.

Häme nähdään potentiaalisena toiminta-alueena, jossa on nuorisoseurojen kulttuuriselle nuorisotyölle hyvät edellytykset. Toiminnan kehittäminen vaatii jatkossa kuitenkin erityistoimenpiteitä ja lisäresursseja, sillä rahoitus ei mahdollista kokopäiväistä työntekijää Hämeeseen. Tällä hetkellä seuroja palvelee ympäröivien alueiden toiminnanjohtajat, Iija Filén Uudeltamaalta ja Karoliina Hursti Satakunnasta.

7

Yhdessä

Nuorisoseurafoorumi 19.–21.5. Mikkelissä

Nuorisoseurojen muistilista keväälle Tässä muutamia asioita, jotka tulisi tehdä alkuvuodesta:

Tule Mikkeliin hakemaan uusia tuulia seuratoimintaan ja kertomaan ajatuksesi nuorisoseuraliikkeen tulevaisuuden rakentamiseksi.

Foorumissa pureudumme yhdessä muun muassa seuraaviin teemoihin:

»» Jos yhdistyksen nimenkirjoittajat muuttuvat, pitää asiasta tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Ohjeet, lomakkeet ja sähköisen ilmoittamisen linkit löytyvät osoitteesta www.prh.fi.

»» Seurantalo kuntoon - millaisella korjausavustushakemuksella pärjään haussa?

»» Muistakaa pitää myös seuran jäsenluettelo ajan tasalla nuorisoseurarekisterissä.

Nuorisoseuralehti ja mobiilijäsenkortti toimitetaan rekisterin perusteella.

Mobiilijäsenkorttia varten jäsenen tiedoissa tulee olla puhelinnumero ”Matkapuhelin” -kentässä.

»» Rahoitusta seuralle - olisiko seuran toiminnassa hankkeen tai apurahan paikka? »» Harrastustoiminnan viimeisimmät vinkit - eväitä oman seuran toimintaan »» Nuorisoseuraliikkeen suunta – yhteinen näkemys järjestön tulevaisuudesta

»» Seurantalon korjaussuunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Seurantalojen peruskorjausavustus vuodelle 2018 tulee haettavaksi syyskuun loppuun mennessä. Hyvällä korjaussuunnitelmalla ja hakemuksella seura parantaa mahdollisuuksiaan saada avustusta.

»» Kokouskäytänteet tutuiksi - Improteatteri Irrottelijoiden vuosikokous Nuorisoseurafoorumi järjestetään yhdessä Suomen Nuoriso-opiston kanssa. Hinnat ja lisätiedot: www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi ja Facebookissa: bit.ly/NSfoorumi Foorumi on osa Nuorisoseurojen Yhdessäkolmivuotisohjelmaa.

Lisätietoja www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset ja www.seurantalot.fi/tietoa-toimijoille Kuva: Joni Sivonen

Puheenjohtajalta

Hyvää alkanutta vuotta sinulle, hyvä nuorisoseuralainen Suomen 100-vuotisjuhlat ovat pyörähtäneet käyntiin ja meillä on tiedossa ennenäkemättömän upea vuosi. Kerranhan sitä vaan 100 vuotta täytetään.

Juhlavuoden humun keskellä on myös hyvä pysähtyä pohtimaan, miten nuorisoseuralaisuus voi nykyajassa.

Pysähdyin itse tämän kysymyksen äärelle toissailtana hampaita pestessäni. Katsoin peilikuvaani ja sieltä tuijotti takaisin eräs nuorisoseuralainen, kysyen tätä samaa asiaa, miten me voidaan.

Siinä hetken toisiamme tuijoteltuamme, päätin aloittaa siitä mistä kaikki alkoikin 136 vuotta sitten. Nuorisoseura-aate syntyi vastaamaan sen aikakauden yhteiskunnallisiin ongelmiin. Perustettiin seuroja, joissa nuorisoa ohjattiin oikealle polulle valistustoiminnan avulla sekä tarjottiin luonnetta kehittäviä harrastuksia. Lisäksi seuratoiminta kasvatti jäseniään vastuunkantoon ja yhteisistä asioista huolehtimiseen, jonka seurauksena alamaisista kasvoi pikkuhiljaa kansalaisia.

Niin ja pakkohan minun oli tälle nuorisoseuralaiselle valistaa, missä tilassa nuorisoseuraliike oli sata vuotta sitten. Nuorisoseuralaisuus oli silloin kehittynyt valtakunnalliseksi liikkeeksi ja sen yksiköistä oli kehittynyt itsensäkehittämislaitoksia, jossa nuoriso hankki itselleen

henkistä pääomaa kirjallisuuden, kurssien ja muun toiminnan avulla. Jos minulta kysytään, niin melko hyvässä jamassa oltiin silloin.

Peilikuvan nuorisoseuralainen nyökkäsi hyväksyvästi ja esitti jatkokysymyksen: Entä sitten nykypäivänä? Tarjoammeko me jäsenillemme sellaista toimintaa, jossa voimme kasvaa aatteemme mukaisesti hyväksi ihmiseksi ja isänmaalle kelvoksi kansalaiseksi?

Vastasin hänelle, että kun tarkastelen tätä omasta näkövinkkelistäni, niin kyllä. Toimintamme on sekä laadukasta että monipuolista. Tarjoamme jäsenistöllemme harrastusmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja tilaa henkiselle kasvulle. Kerhotoimintamme, tapahtumamme ja uudet toimintamuodot vahvistavat nuorisoseuralaisuuden perustaa. Samalla tarjoamme turvallisen ympäristön lapsille ja nuorille toteuttaa itseään ja kasvattaa juuret järjestöömme. Laadukkaaseen harrastustoimintaan pääsevät osalliseksi myös aikuiset. Meillä itsensä kehittäminen ei suinkaan siis lopu aikuisuuteen tultaessa, vaan jatkuu läpi elämän. Ja tämä tekee meistä järjestönä ainutlaatuisen ja vahvan.

Hymyssä suin totesin peilikuvan kriittiselle nuorisoseuralaiselle, että minun näkemykseni on tosin vain yksi

40 000:sta. Kerrontani taisi kuitenkin olla vakuuttava, sillä hän hymyili minulle takaisin.

Haastankin kaikki jäsenemme pohtimaan, millaisena te ja peilikuvanne koette nuorisoseuralaisuuden ja aatteemme nyt, Suomen täyttäessä sata vuotta.

Ragni Reichardt Hallituksen puheenjohtaja

8

Työntekijät tutuksi Suomen Nuorisoseurat sai Ragni Reichardtista uuden aikakauden johtajan

”Mikään ei tuota niin paljon iloa kuin toimiminen yhteisen hyvän eteen” Teksti: Minna Wallenius

Erään hyvinkääläisen perheenäidin arkiaamu alkaa seuraavasti. Herättyään hän kipittää alakertaan ja antaa kissoille ruuan, napsauttaa kahvinkeittimen päälle, nauttii aamukahvit rauhassa, jumppaa kropan hereille ja ainakin kerran viikossa lähtee aamulenkille.

Vasta sen jälkeen hän herättelee lapset, Alexanderin 7 v. ja Amandan 4 v., ja suuntaa koulun ja perhepäivähoidon kautta töihinsä Hyvinkään kaupunginmuseolle. ”Mulla täytyy olla oma aika, että päivä lähtee hyvin käyntiin”, valaisee Ragni Reichardt, 35.

Kyseessä on vasta valittu Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja, joten en malta olla kysymättä, miltä nyt tuntuu? ”En vielä ihan usko tätä todeksi. Tämä on yksi elämäni mahtavimmista asioista.”

Lapsuus Virossa oli yhteisöllistä aikaa Ragni on koulutukseltaan filosofian maisteri ja työskentelee Hyvinkään kaupunginmuseolla sisällöntuottajana. ”Minulla on työpaikkojen suhteen ollut onni myötä, ja olen päässyt synnyttämään uutta näkökulmaa. Olen myös äärimmäisen kiitollinen Suomelle, että olen saanut kouluttautua haluamaani ammattiin.”

Ragni oli 10-vuotias, kun hän muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa Virosta Suomeen. Hän muistelee elämäänsä Neuvosto-Virossa lämmöllä. ”Meillä oli iso perhe, ja muutenkin yhteisöllisyyttä oli paljon. Virossa eli tuohon aikaan voimakas kyläkulttuuri: koko kylä kasvatti lapsia ja toisista pidettiin huolta.”

Taustalla leijui kuitenkin epämääräinen uhka. Ragnin perhe asui lähellä lentotukikohtaa, ja lentokoneista saatettiin

Ragni toivoo, että tulevaisuudessa nuorisoseurojen ei tarvitsisi erikseen tuoda esille, miten upea järjestö on kyseessä. Hän haluaa, että nuorisoseurat näkyisi kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja yhdessäoloa edistävänä järjestönä. Kuva: Johannes Wilenius.

pudottaa lentolehtisiä, joissa neuvottiin, miten kaasunaamari puetaan päälle. Elettiin laulavan vallankumouksen aikaa, joka lapsille näyttäytyi pelottavana, vaikka aikuiset suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti. ”Äitini on inkeriläinen, joten hän pääsi paluumuuttajan statuksella Suomeen, ja

niin me muutimme Suomeen ja Koskelle vuonna 1991.”

Nuorisoseura kasvatti suomalaiseen kulttuuriin Ragnin ensimmäisiä muistikuvia Suomesta oli uuden luokkakaverin, Elinan, toivotus: ”Tu-le tan-huun, siel-lä on mu-ka-vaa”, jonka Elina esitti kuuluvalla

äänellä ja selkeästi artikuloiden. Ja niin Ragni meni tanhuun, ja hänestä ja Elinasta tuli läheiset ystävät. Kosken Nuorisoseuroista muodostui yksi tärkeimmistä paikoista, joka auttoi Ragnia kotoutumaan Suomeen. ”Nuorisoseuroissa ei haitannut, että oli erilainen. En kokenut oloani ulkopuoliseksi. Nuorisoseurassa ei tarjottu valmista ajatusmallia eikä pidetty tyhmänä, kun kysyin, miksi jokin asia Suomessa tehdään tietyllä tavalla. Yhdessä mietimme kysymyksiin vastauksia, ja kun menimme esiintymään, ohjaaja piti hienona sitä, että tulin omassa virolaisessa kansallispuvussani. Erilaisuus nähtiin rikkautena.”

Ragni näkeekin maahanmuuttajissa nuorisoseuroille yhden suuren mahdollisuuden ja tavoitteen tulevaisuuttakin ajatellen. ”Pitäisi luoda uusia sellaisia uusia toimintamalleja, joilla voisi tutustua puolin ja toisin. Yhdessä tehdessä on luontevaa tutustua ihmisiin ja tapoihin. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurat järjestävät kulttuuri-iltoja, joissa voi tulla tutustumaan muualta tulleiden kulttuuriin. Näen, että nuorisoseuroissa ollaan edistysmielisiä ja halutaan tarjota hyvää omaan yhteisöön. Toiminnassa vallitsee hyvä henki, solidaarisuus ja auttamisen halu”, Ragni tiivistää.

Askel askeleelta kohti puheenjohtajuutta Ragni sanoo saaneensa nuorisoseuroista myös työelämätaitoja. ”Erityisesti kuuntelemisen taidon!

Niin, ja vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot. Meitä oli Kosken Nuorisoseurassa 2000-luvun taitteessa tosi kirjava porukka ihmisiä: opiskelijoita, yrittäjiä ja kotiäitejä, ja aina pystyttiin sopimaan yhteisistä asioista.

9

Kosken Tl Nuorisoseuran m:t-ryhmäläiset ovat olleet Ragnin sielunsiskoja vuodesta 2000.

Vuonna 2009 he esittivät Jutta Wrangenin Synnytyspolkan Luostarinmäen käsityöläismuseolla.

Ragni odotti tuolloin esikoistaan. Kuva: Aapo Reichardt.

Kuva: Johannes Wilenius.

”Olen luontaisesti vastuunkantaja, mutta piirre on edelleen vahvistunut nuorisoseuroissa. Olen saanut askel askeleelta lisää vastuuta, ja minua on kannustettu eteenpäin. Edelleen opin koko ajan uutta.”

Ragni onkin ollut monessa mukana.

Kosken Nuorisoseuroissa hän on ollut niin ohjaajana kuin johtokunnan jäsenenä, myöhemmin piirin johtokunnassa ja Kalevan Nuorten valtuustossa. Kun Kalevan Nuorten Liiton toimintaa ruvettiin yhdistämään Suomen Nuorisoseurojen toimintaan, Ragni tuumi, että nuorisoseuratoiminta oli hänen osaltaan tässä. ”Ajattelin, että mä oon niin vanha, ettei mua tarvita enää mihinkään. Kuopion syysvaltuustossa vuonna 2011 jättäydyinkin sitten pois. Olin silloin 29-vuotias”, Ragni muistelee.

Tanhua hän ei sentään malttanut jättää, vaan sunnuntai oli – ja on edelleen – äidin omaa aikaa, jolloin hän otti auton alleen, ja ajeli Hyvinkäältä Koskelle

omiin tanhuharjoituksiinsa. Pari vuotta meni tällaisella hiljaiselolla, kunnes Ragnin nuorimmainen lapsi täytti vuoden, ja Ragni ajatteli, että nyt hänellä olisi niin paljon aikaa, että voisi tehdä jotain uutta.

Hän haki ja pääsi Suomen Nuorisoseurojen hallitukseen vuonna 2014. Vuodet 2015-2016 hän toimi hallituksen varapuheenjohtajana.

Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan Puheenjohtajuus tuntuukin loogiselta jatkumolta, mutta Ragnista itsestään se ei ole tuntunut siltä. ”Jälkikäteen tämä tietenkin näyttäytyy loogisena, mutta elän aina niin hetkessä, etten välttämättä tajua koko kuviota”, hän nauraa.

Hän ei olekaan ehtinyt muodostamaan julkisuuskuvaansa. Ragnilla on kuitenkin kaksi esikuvaa, joita hän kuvailee siten,

Ragni johdattamassa sinistä kansaa Lasten Kalenoissa 2015. Kuva: Jussi Kaijankangas.

että paljastaa jotain oleellista itsestäänkin. Ragni ihailee Pekka Haavistoa, koska tämä on tehnyt itselleen sennäköisen elämän kuin Ragni haluaisi – toimiessaan maailman rauhan ja ympäristön puolesta.

Toinen esikuva, oman seuran Taina Salminen, on puolestaan saanut ihmiset toimimaan yhdessä. Taina on tehnyt yhteisen hyvän eteen paljon, tarttumalla itse toimeen.

Mikä Ragnia sitten motivoi yhteisten asioiden hoitamiseen? ”Tarvitsemme muutosta, että asiat olisivat paremmin. Ja maailmasta tulee parempi, kun siitä tehdään sellainen.”

Samasta syystä Ragni on ehdolla myös kevään kuntavaaleissa. Puoluevalinta, Vihreät, on ollut hänelle selvä jo yläasteelta lähtien. ”Haluan, että yhteiskunta on tasa-arvoinen. On huolestuttavaa, miten paljon raha määrittää sitä, mikä ihmisestä voi tulla. Suomessakin. Haluan toimia niiden

puolesta, jotka eivät pysty pitämään kiinni omista oikeuksistaan.”

Erityisesti lasten ja luonnon hyvinvointi on hänelle sydämen asioita. ”Lasten kärsimys on kamalaa, ja haluaisinkin, että konfliktialueilta saataisiin siviilit mahdollisimman nopeasti pois. Lisäksi minua huolettaa maailman tila: ylikulutus, ilmastonmuutos ja arktiksen sulaminen.

Toivoisin, että ihmiset katsoisivat ympärilleen ja ottaisivat huomioon toistensa tarpeet sekä ympäristön hyvinvoinnin.”

Voimaa kaikkeen tekemiseen hän saa paitsi lapsista, niin myös tanhusta, talkoista, urheilusta sekä hyvästä ruuasta, ystävistä ja rakkaudesta. Vaikka päivä olisi ollut raskas ja kiireinen, niin Ragni pyrkii kuitenkin päättämään päivän aina positiiviseen vireeseen. ”Pyrin siihen, että ilta päättyy iloiseen asiaan. Olkoon se sitten jakso lempiohjelmaa, Modernia perhettä tai kappaleen verran Kirkkoisä Augustinuksen tunnustusten lukemista.”

10

Ilmiö nimeltä Teksti: Maarit Saarelainen Kuva: Petri Kivinen

Laivan uumenista kuuluu vihellystä, folkkia, räppiä ja jäälauttojen sihinää.

Folklandia-risteily aloitti 100-vuotiaan Suomen festivaalivuoden, ja G-duurissa mentiin. 22. kertaa järjestetty Folklandia tarjosi jälleen jäätävän kuumaa folkkia, rikkoi genrerajoja ja laittoi energiat liikkeelle.

Folklandialla nähtiin kansanmusiikin ja -tanssin huippunimiä seitsemästä eri Euroopan maasta. Risteilylle osallistui 135 esiintyjäkokoonpanoa ja kattauk-

sessa tarjottiin ohjelmaa peräti 90 tuntia. Keskiyöllä tanssittiin Huutokatrillia ja keskipäivällä kisattiin Tikkuristin Suomenmestaruudesta. M/S Silja Europa raikui viisuista Finlandiaan ja kiimalauluista kuorolauluun vuoden 2017 teeman mukaisesti.

Folklandia-risteily on ilmiö, jota ei voi selittää eikä analysoida, se täytyy kokea.

Folklandialla aika pysähtyy ja tiivistyy.

Se yllättää aina. Folkandia tarjoaa jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinistä.

Sen ohjelmasta löytyy pieniä musiikin ja tanssin helmiä, hiottuja ammattitaitoisia kokonaisuuksia ja valtavia tunnemyllerryksiä. Folklandia on kohtaamisia tuiki tuntemattomien kanssa, se on ystävyyden juhlaa, se on riemua ja aina enemmän kuin osiensa summa. Folklandia on yhteisöllinen hetki, jossa tunnet olevasi tärkeä osa kokonaisuutta. Musiikin, tanssin ja laulun aikaansaama noste kohottaa tunnelman ohitse tavanomaisen, jonnekin kauas, arjen yläpuolelle.

Folklandia Gaalan palkinnot ja tunnustukset 13.1.2017 Vuoden Wäinö 2016 Mestarikansantanssija, Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Nipuli, Lahti Vuoden Nuori Pelimanni 2017 Arvid Lundén, Kangasala Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2017 yhtye Gájanas, Inari Vuoden 2016 Tanssiteko Pispalan Sottiisin pääjuhla, Riemua!, Tampere

Vuoden 2016 kansanmusiikkilevyt Kiharakolmion Jubilee ja Enkelin Pappilan hääyö Vuoden ohjaajat Sami Sivonen Imatralta ja Anne Mehtonen Tampereelta Tikkuristin SM-kisat Folklandia-risteilyllä kisattiin jälleen 14.1. Tikkuristin Suomenmestaruudesta. Tämän vuoden mestaruuden voitti Patrik Meling Porvoosta numeron 42 lenkkareilla.

Toiseksi tikutti Jessica Westerholm Kirkkonummelta ja kolmanneksi tuli Sampo Pöyri Tuusulasta.

Folklandia 2017 pähkinänkuoressa »» Folklandia-risteily, 22. kerta, M/S Silja Europa, Helsinki– Tallinna–Helsinki »» Kansantanssin ja -musiikin suurin valtakunnallinen talvitapahtuma »» Laivassa 2800 risteilijää »» 135 esiintyjäryhmää, joista 82 musiikkiryhmiä ja 49 tanssiryhmiä »» 1038 esiintyjää (491 tanssijaa, 547 pelimannia) »» 3667 minuuttia ohjelmaa »» 10 esiintymispaikkaa »» 103 työntekijää ja talkoolaista »» 1 Etkot Musiikkitalon klubi, Helsinki »» 1 FolkForum Huutokonttori, Helsinki »» 1 Jatkot, Ravintola Kaisaniemi, Helsinki »» Vuoden teema ”Kaikki laulaa – Alla Sjunger” »» Taustajärjestäjiä 46 »» Vastaava järjestäjä Suomen Nuorisoseurat / Pispalan Sottiisi »» Seuraava Folklandia-risteily järjestetään 12.–13.1.2018.

11

Kaikki laulaa

Alla sjunger Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) juhlistaa 100-vuotiaan Suomen ”Yhdessä” -teemaa laululla. Laulu kuuluu kaikille, se luo yhteishenkeä, herättää tunteita ja muistoja. Laululla on myös parantava voima.

Folklandia-risteilyllä teemaa jo avattiin ja laulu raikui laivan saleissa ja käytävillä, yksin ja yhdessä. KEK kannustaakin kaikkia tapahtumia huomioimaan teeman vuoden 2017 toiminnan suunnittelussa.

100 kansanlaulua -kampanja KEK kokoaa vuoden aikana Youtube-kanavalle kansanlaulusoittolistoja, joista tehdään nostoina Facebookiin 100 kansanlaulua -kampanja. Soittolistoja voi käyttää myöhemmin vaikka opetuksessa. Niihin linkitetään valmiiksi YouTubessa olevaa materiaalia ja lisäksi ladataan uusia kansanlauluvideoita. Tällä hetkellä Youtube-kanavalta löytyy jo esimakua kansanlaulusoittolistoista. Listoja kuratoivat alan ammattilaiset.

Tee video Haastamme sinut tekemään videon 100 kansanlaulua -kampanjaan. Video voi olla isosi tai pienesti tehty, yksin

@nuorikulttuuri

tai porukalla. Sen voi kuvata kotona tai studiossa, lavasteita tai säestystä ei tarvita, mutta niitä toki saa olla.

YouTubesta löytyy paljon kansanlauluja. Suurin osa niistä on kuitenkin kopioitu levyltä. 100 kansanlaulua -kampanja haluaa nostaa esiin myös lauluesitysten kirjoa, jossa esittäjät näkyvät videolla. Video voi olla esimerkiksi kansantanssiesityksestä, jota säestetään laululla tai olohuoneen sohvalta kuvattu spontaani improlaulu.

Eli, löytyykö takataskustasi: runolaulu, rekilaulu, balladi, mustalaislaulu, polskalaulu, itkuvirsi, joiku, kehtolaulu, piiri- tai leikkilaulu, karjankutsu, improvisaatio, oma laulu, joku muu, mikä, jota voisi kuvata sanalla kansanlaulu?

Tarkemmat ohjeet 100 kansanlaulua -kampanjaan löytyvät nettisivuiltamme: kansanmusiikki.fi/kaikkilaulaa facebook.com/Kansanmusiikki.fi YouTube-kanava: http://bit.ly/2jXbkLt Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) #kaikkilaulaa #100kansanlaulua #KEK

Moves kerää tanssijat yhteen Vuoden 2017 päätapahtuma järjestetään Rovaniemellä

Valtakunnallisen Nuori kulttuuri -toiminnan lajina on tänä vuonna tanssi. Kevään mittaan ympäri Suomea jokaisella 13-20 -vuotiaalla nuorella on mahdollisuus osallistua oman alueensa tanssitapahtumiin. Movesin alueellisista tapahtumista valitaan edustajat toukokuussa Rovaniemellä pidettävään päätapahtumaan.

Movesin tapahtumat on tarkoitettu kannustamaan nuoria tanssiharrastuksessaan. Aluetapahtumiin ei ole osallistumismaksua ja niihin voivat osallistua kaikki ryhmät tanssilajiin katsomatta. Nuori kulttuuri -toiminnan arvojen mukaan Moves-tapahtumaan ovat tervetulleita aivan kaikki, myös vähemmän aikaa tanssia harrastaneet nuoret. Käy katsastamassa alueesi tapahtuman ajankohta osoitteesta www.nuorikulttuuri.fi/tapahtumat.

Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Rovaniemellä 26.-28.5.2017. Tapahtumassa tullaan näkemään noin 150 tanssiesitystä ja siihen odotetaan noin 1500 nuorta. Luvassa on siis ainutlaatuinen nuorten tanssitapahtuma!

Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.

Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta sekä etnisestä, kielellisestä tai sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta.

Kuva: Petri Kivinen

Kuva: Petri Kivinen

12

Vuoden ohjaajat liputtavat yhteisöllisyyden ja itsensä hyväksymisen puolesta Teksti: Aura Piha

Tiedätkö sellaisen ihmisen, jonka sydän tuntuu olevan aivan jättimäisen suuri ja täynnä kultaa? Jonka positiivinen energia täyttää koko salin sillä hetkellä, kun tämä astuu kynnyksen yli? Joita kuvaillessa mitkään superlatiivit eivät tunnu riittävän?

Sellaisia ihmisiä ovat teatteriohjaaja Sami Sivonen Imatralta ja tanssiohjaaja Anne Mehtonen Tampereelta. ”Olen häkeltynyt”, toteaa Sami. ”Olen nähnyt, kuinka todella – siis todella – taitavat ja ahkerat tekijät ovat saaneet palkinnon aiemmin. Koen itseni kiitolliseksi, että olen saanut kasvaa tähän ammattiin nuorisoseuraliikkeen syleilyssä.” ”Hyvältä tuntuu! Olen hyvin otettu tällaisesta huomiosta”, komppaa Anne.

Ujosta nuoresta teatterialan ammattilaiseksi Samin teatteri- ja nuorisoseuraura alkoi vuonna 2002 Vuoksenniskan nuorisoseurassa. Nuori mies oli kiinnostunut esiintymisestä, haki mukaan IRTI-Teatterin

produktioon ja pääsi mukaan. Seuraavana syksynä hänet houkuteltiin mukaan johtokuntaan ja alueelliseen teatteritoimintaan.

Harrastuksesta tuli aikanaan ammatti. ”Hankala ajatella, mitä minusta olisi tullut ilman nuorisoseuroja”, Sami kommentoi.

Se, että Sami päätyi teatterin pariin, ei ollut itsestään selvää. ”Ujous vaivasi minua pitkään lapsena, vaikka esiintymisinto oli kova.” Yläasteikäisenä Sami ehti kerran jo aloittaa teatteriharrastuksen, mutta silloin se ei oikein napannut. Lukioikäisenä toisella yrittämällä se oli sitten menoa. ”Sitten kun lopulta pääsin näyttämölle, aloin purkaa sitä vimmaa sisältä. Aika pitkäksi aikaa sitä riittikin.”

Välittömästi harrastuksen aloittamisen jälkeen, alkoi tie myös ohjaajaksi. Ollessaan muiden ohjattavana ja seuratessaan muiden ohjaajien työskentelyä, alkoivat omat mielipiteet nousta pintaan. Eikö tämä pitäisi olla nopeampi kohtaus? Voisiko tuon repliikin sanoa toisella tavalla?

Lukion ilmaisutaidon kursseilla Sami pääsi ohjaamaan kanssaopiskelijoita ja armeijakesänä hänelle tarjottiin mahdolli-

suutta ohjata kokonainen kesäteatteriesitys. Armeijasta käsin kun ei voinut muuten olla oikein projektissa mukana. ”En päässyt (edes) ensi-iltaan Vekaranjärveltä, mutta koin suurta ylpeyttä työryhmää kohtaan lukiessani ensimmäistä arviota. Parin näytelmän vuositahdilla tässä nyt on menty.”

Teatteriohjaamisessa parasta Samin mielestä ovat näyttelijän ja yleisön reaktiot. ”Asioita hiotaan ja harjoitellaan sitä pientä hetkeä varten, jolloin näyttämöllä tapahtuu jotain. Hetkessä se häviää, mutta me kaikki olemme sitä todistaneet. Se on toistettavissa, mutta lopputulos on aina ainutlaatuinen.”

Kuva: Kaija Lankia

13

Ohjaaja päätyi tanssin pariin siskon jalanjäljissä Anne Mehtonen on väsymätön, herttainen 24-vuotias lastentarhanopettaja Tampereelta.

Musiikki on Annella veressä, sillä tanssin lisäksi hän harrastaa kuorolaulua. Isosisko on ollut Annelle tärkeä suunnannäyttäjä, jota Anne seurasi ensin Pääkaupungin karjalaisiin nuoriin ja sitten Tampereen Nuorisoseuraan.

Anne aloitti tanssiharrastuksen lukioikäisenä. Isosiskon esimerkin mukaisesti hän olisi halunnut aloittaa jo paljon aikaisemmin, mutta kotipaikkakunnalla Vihdissä ei ollut sopivaa ryhmää. Kun Anne pääsi Helsinkiin

lukioon, hän pääsi vihdoin mukaan tanssimaan Pääkaupungin karjalaisten nuorten Kaputtajiin.

Siskon kautta avautui myös Annen tie ohjaajaksi. ”Siskoni ohjasi alle kouluikäisten tanssiryhmää, joten pääsin hänen ohjaajaparikseen.

Vähitellen perustimme lisää ryhmiä eri puolille kaupunkia ja ohjasimme yhdessä ja erikseen.

Aiemmin olin ohjannut jo monta vuotta jumppaa alle kouluikäisille, mutta tanssi tuntui enemmän omalta lajilta”, Anne kertoo.

Tampereelle muutettuaan Anne seurasi jälleen siskoaan, tällä kertaa Tampereen Nuorisoseuran Vinkkareihin. ”Sitä kautta päädyin mukaan myös kaikkeen muuhun seuratyöhön kuuluvaan, kuten talkoiluun ja tapahtumien järjestämiseen, ja lopulta myös johtokuntaan.”

Anne Mehtosen (vas.) Vinkkarit-ryhmä Tanssimyllyssä 2015. Kuva: Petri Kivinen

Mietteitä ohjaajuudesta Mitä ohjaaminen nuorisoseuroissa on sinulle antanut?

Sami: Ystäviä ja lämpöä. Ajatuksen, että meistä kaikista löytyy kaikki tarpeellinen, ja että ihminen tarvitsee muita samanhenkisiä ihmisiä ympärilleen. Parhaimmillaan nuorisoseurantaloista tai teattereista tulee ihmisille koti, siellä on hyvä ja turvallista olla.

Anne: Ohjaaminen on antanut mahdollisuuden kehittää omia taitoja toimia lasten kanssa, suunnitella yksittäisiä tunteja ja kokonaisia kausia sekä harjoitella koreografioiden tekemistä ja opettamista. Ennen kaikkea ohjaaminen tuo viikottaista iloa ja onnistumisen kokemuksia.

Lasten into ja kehittyminen on palkitsevinta toiminnassa.

Mitä haluaisit ohjaajana antaa ryhmäläisillesi?

Sami: Rohkeutta hyväksyä itsensä. Minulla siihen meni reippaat 20 vuotta, mutta ne kokemukset ovat vahvistaneet tunnetta, että minä riitän juuri tällaisena.

Anne: Haluaisin tarjota lapsille kokemuksen siitä, mitä kaikkea voi harjoittelemalla saavuttaa ja millaista yhteenkuuluvuutta ryhmässä toimiminen luo.

Millainen on hyvä ohjaaja?

Sami: Kuunteleva, tilaa antava ja herkkä reagoimaan.

Itse koen vahvan empatiakyvyn auttavan suunnattomasti

ohjaamisessa. Harrastajan, joka tulee pitkän työpäivän jälkeen harjoituksiin, täytyy itse saada siitä jotain. Välillä unohdetaan inhimillisyys ja keskitytään liikaa päämäärään, kun pitäisi aistia ryhmän tilaa.

Anne: Hyvällä ohjaajalla on näkemys siitä missä tilanteessa ollaan nyt, mikä on haluttu lopputulos ja miten sen voi saavuttaa. Hän osaa ottaa huomioon erilaiset oppimistyylit ja -tahdit sekä kannustaa jokaista. Hyvä ohjaaja luo ryhmään hyvän yhteishengen, jolloin jokainen kokee voivansa tulla harjoituksiin hyvällä ja turvallisella mielellä. Ohjaajana oleminen on välillä rankkaa.

Mistä saat energiaa?

Sami: Harrastajat eivät varmasti tiedä, kuinka palkitsevaa on katsoa heidän tekemistään. Lapset ja nuoret yllättävät minua joka kerta ideoillaan ja näkökulmillaan, vaikka melu onkin välillä korvia huumaavaa. Aikuisista taas saa paljon irti, kun heidät saa houkuteltua siihen mukavuusalueen reunamille, silloin alkaa tapahtua. Työtä jaksaa myös tehdä, kun tietää että kotoa saa tukea. Reissuhommaa tehdessä on päiviä, jolloin toivoisi vain päästä kotisohvan nurkkaan.

Anne: Ohjaamiseen antaa voimia kaikki muu seuratoiminta. Etenkin Vinkkareiden treenit, illanvietot ja keik-

kamatkat piristävät aina mieltä. Saa viettää aikaa kivojen ihmisten kanssa, joita yhdistää innostus tanssiin. Tämä tunnustus lämmittää toki sekin mieltä, etenkin kun sen takana ovat oman seuran toimijat. Sottiisin yhteydessä on ollut kannustava ele kukittaa ohjaajat pääohjelman päätteeksi.

Mikä olisi paras tapa pitää huolta, palkita ja kannustaa ohjaajia?

Sami: Aplodit ovat näyttelijän mannaa. Mutta helposti unohdetaan se iso työ, mitä on tehty näyttämöharjoitusten ulkopuolella. Talkookahvi, -sauna ja -makkarat ovat se tärkeä osa tätä yhteisöllisyyttä. Yhteiset talkoohetket ovat ihania, toiminta mahdollistaa kohtaamisen, jollaisia tuskin tapahtuisi. Nuorisoseurojen ohjaajahuoltoon panostetaan, mikä on hienoa.

Anne: Koulutuksissa käydessä on aina kiinnostava päästä keskustelemaan muiden ohjaajien kanssa. Tällöin saa vertaistukea ja ideoita omienkin ryhmien toimintaa ajatellen. Olisi mukava päästä enemmänkin tapaamaan ryhmien ohjaajia. Viime vuosina näyttäisi onneksi tapahtuneen aktivoitumista, joten koulutuksissa on tavannut ohjaajia itselle vieraammistakin seuroista ympäri Suomea.

Liput myynnissä maaliskuun alusta www.teatterilaiva.fi Kuva: Kemin Kuvaamo / kuvankäsittely: Uupi Tirronen

14

Lyhyesti Kuvat: Freepik.com

Ilmoita kesätapahtumasi Nuorisoseuralehdessä ilmaiseksi!

Nuorisoseurojen kesä on tapahtumia täynnä! On kesäteatteria, kirpparia, kyläpäivää ja tanssiesitystä. Seuraavassa Nuorisoseuralehdessä (2/2017), joka ilmestyy toukokuussa, julkaistaan taas kesätapahtumaliite. Jäsenseurat voivat ilmoittaa tapahtumansa liitteeseen maksutta. »» Lisää tapahtuma Nuorisoseurarekisteriin 30.4. mennessä. »» Ilmoita päivämäärä, paikka, kellonaika, hinta, ja mistä saa lisätietoa (verkkosivu, sähköpostiosoite, puhelinnumero). Jos kyseessä on pitkään kestävä tapahtuma (esimerkiksi teatteriesityskausi), ilmoita rekisteriin vain yksi tapahtuma ja lisää tarkemmat esitysajat kuvaukseen. »» Jos seurallasi on kysyttävää rekisteristä tai teillä ei ole tunnuksia sinne, olkaa yhteydessä Hannu Ala-Sankolaan (hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi tai 0400 842 838). »» Jos haluatte lähettää kuvan tapahtuman liitteeksi, lähettäkää se Aura Pihalle (aura.piha@nuorisoseurat.fi).

Suunnitelkaa kuva niin, että se toimii myös pienikokoisena, eli ei liikaa pientä tekstiä. »» Tapahtuman saama tila riippuu tapahtumien määrästä. »» Liitteessä julkaistaan tapahtumat, joiden ajankohta on välillä 18.5.-7.9.

Tanssimyllystä tanhuenergiaa koko vuodeksi!

30 mahtavaa, erilaista ja eri-ikäisistä tanssijoista ja muusikoista koostuvaa ryhmää nähdään tämän kevään Tanssimyllyssä 31.3.–2.4. Sorin Sirkuksessa Tampereella!

Tanssimyllyssä kansantanssiryhmät esiintyvät, saavat palautetta tanssin ja musiikin ammattilaisista koostuvasta raadilta ja pääsevät mukaan kevään kuumimpiin geimeihin.

Tapahtumassa riittää pureskeltavaa myös katsojana!

Mitkä ovat tämän vuoden tanhutrendejä, mikä puhuttelee, koskettaa tai riemastuttaa? Miltä näyttää kansan-

tanssi nyt ja mihin suuntaan se on matkalla? Ajatuksen vaihtoa ja kuhinaa konserttien väliajoilla ja tapahtuman ohjatuissa keskustelutilaisuuksissa varmasti riittää.

Tapahtumaan osallistuminen käy kätevimmin ostamalla Tanssimylly-passin, joka sisältää vapaapääsyn kaikkiin viiteen konserttiin. Passin hinta on 35 €. Yksittäisen konserttilipun hinta on 12 €. Passilla voi varata myös edullisia majoitus- ja ruokailupaketteja. Lue lisää tapahtumasta nuorisoseurat.fi/tanssimylly.

Kuva: Petri Kivinen

Osallistu kevään mahtavimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!

Y OF TOOKAPIC.COM PICTURE COURTES

I

ALLIS.ET .. .

VALTAKUNN ERIPAIVA. .T. .

TT A TE SO RI NUO AA 7 KANKAANP 21. 23.4.201

KANKAANPÄÄN

RY NUORISOSEURA

T

PIKUUME.NE

WWW. RAMP

Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 21.–23.4.2017. Tapahtuma koostuu esityskatselmuksesta ja työpajoista.

Haku esityskatselmukseen päättyi 24.2., ja hakeneet saavat tiedot valinnoista maaliskuun puolessa välissä.

Tapahtumaan voit osallistua myös ilman esitystä!

Osallistujana pääset osallistumaan työpajoihin, katsomaan ikätovereidesi esityksiä ja osallistumaan oheisohjelmaan kuten lauantain illanviettoon.

Ramppikuumeessa osallistujat pääsevät kouluttautumaan alan ammattilaisten ohjauksessa. Tänä vuonna työpajoissa on tarjolla muun muassa akrobatiaa, stand upia, rytmiikkaa ja näyttelijäntyötä. Tutustu työpajatarjontaan tarkemmin Ramppikuumeen verkkosivuilla.

Ilmoittautuminen työpajoihin ja tapahtumaan on auki 6.–31.3.2017.

Tutustu työpajatarjontaan ja lue lisää tapahtumasta ja ilmoittautumisesta osoitteesta www.ramppikuume.net.

15

Valtakunnallinen lentopalloturnaus NS-Pateri, 8.–9.4. Oulussa Kerää joukkue kasaan ja tule mittelemään Nuorisoseurojen lentopallomestaruudesta!

Tämän vuoden mestari ratkaistaan viikonloppuna 8.–9.4. Oulun Linnanmaan liikuntahallissa.

Katso tarkemmat ohjeet sarjoista, ilmoittautumisesta, majoituksesta ja maksamisesta:

Nuorisovaihto Saksaan Suomen Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimisto järjestää yhteistyössä Schreberjugend Berlinin kanssa nuorisovaihtoleirin Saksaan, Berliiniin. Leiri on suunnattu 14–18 -vuotiaille kansainvälisyydestä kiinnostuneille nuorille. Leirin hinta on 500 €, johon sisältyy lennot, muut matkat, täysihoito Saksassa sekä ohjelma. Leiri tapahtuu 22.7.–2.8., ja leirille odotetaan lähtevän n. 14 suomalaista nuorta sekä 2 suomalaista ohjaajaa.

Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä: otto.keramaa@nuorisoseurat.fi tai 050 449 1502

www.nuorisoseurat.fi/lentisturnaus-2017

Mallusjoelle suurspektaakkeli Mallusjoen Näyttämö juhlii 40-vuotista taivaltaan näyttävästi huhtikuussa 2017. Viulunsoittaja Katolla -musikaali on ryhmän pitkäaikainen haave ja nyt juhlavuoden kunniaksi suurspektaakkeli valmistuu suuren harrastajajoukon voimin hienon ammattilaisjoukon ohjauksessa.

Mallusjoen kyläteatterihanke on saanut hankeavustusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja se on ehdottomasti ainut laatuaan.

Esityspäivämäärät 1.4.(ensi-ilta)–30.4.2017 Taiteellinen työryhmä Ohjaus: Väinö Weckström Musiikin ohjaus- ja sovitus: Ilmari Myllynen ja Taito Hoffren Koreografia: Jukka Saari Lavastus: Tapani Kokko Puvustus: Paula Susitaival Valo- ja äänisuunnittelu: Sami Ahonen Suomennos: Esko Elstelä

NUORI2017 Tampereella järjestetään 27.–29.3. nuoriso- ja kasvatusalan ammattilaisille tarkoitettu suurtapahtuma, jonka osallistujiksi odotetaan 2500 kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijää.

Tapahtuman ohjelmassa on alustuksia, luentoja ja keskustelutilaisuuksia alan ajankohtaisista asioista. Tähtiesiintyjien joukossa ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen sekä muusikko Karri Miettinen eli Paleface. Nuorisoseuroilla on tapahtumassa oma lasten ja nuorten osallisuuden edistämistä käsittelevä ohjelmaosuus sekä

messuosasto. Lisäksi Nuorisoseurat on mukana Erityisnuoret ja digiajan osallisuus yhteishankkeen ohjelmaosuudessa. Kaikille suurtapahtuman osallistujille jaettavassa kangaskassissa Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto näyttäytyvät hyvästä ohjaajasta kertovalla kuvalla.

NUORI2017-tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasiat, Valtakunnallinen työpajayhdistys ja Nuorisotutkimusseura.

Kuva: Mikko Palomäki

Nyt on aika ilmoittautua Barnlekiin Barnlek on lasten ja nuorten kansantanssifestivaali, joka kiertää kolmen vuoden välein eri Pohjoismaassa. Tähän mennessä kenties eksoottisin Barnlek järjestetään ensi kesänä, 5.-10.7.2017 Klaksvikissa Färsaarilla. Tapahtuman ilmoittautuminen on käynnissä ja päättyy helmikuun lopussa.

Tapahtumaan osallistutaan ryhmittäin ja se on suunnattu 8-16 -vuotiaille.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.kansantanssi.com/barnlek-2017 Seuraavat yhteispohjoismaiset tapahtumat: Nordlek 2018 Ruotsi, Nordring 2019 Norja, Barnlek 2020 Ruotsi.

Lahden Harrastajateatteri ry esittää 2017

Kerho-ohjelma, kevät 2017 Kevään 2017 kerho-ohjelmassa on ohjeita ja vinkkejä 16 erilaisen kerhoillan toteuttamiseksi.

Esimerkkejä on sekä kuvataiteen, sirkuksen, kädentaitojen että tanssin saralta. Ohjaaja voi toteuttaa niiden pohjalta kokonaisia teemoitettuja kerho-iltoja tai ottaa käyttöön kerhoiltoihin parhaiten sopivia osia. Mukana on myös Nuorisoseurojen itsenäisyyden juhlavuoden hankkeeseen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa teemoitettuja ohjeita. Kerho-ohjelman ideat on koottu kesällä 2016 Luova lava lapsille -leireiltä ja niiden koostamisen ovat tehneet Stadin nuorisoseurojen toiminnanohjaaja Pirita Laiho ja tuottajaharjoittelija Sanna Roininen.

Kerho-ohjelman voi ladata maksutta osoitteesta www.nuorisoseurat.fi > Ohjaajalle > Ohjaajan työkalupakki.

farssi

Kekkonen Dramatisointi ja ohjaus:

JORMA KAKKO

Perustuu

tulee!

Lahden Pikkuteatteri, Loviisankatu 8 pe 10.3. klo 19.00 la 11.3. klo 18.00 su 12.3. klo 14.00

PIA PESOSEN novellikokoelmaan

la 18.3. klo 18.00 su 19.3. klo 14.00 la 25.3. klo 18.00

Liput: 10 euroa, vain käteismaksu!

Ennakkovaraukset: lahdenharrastajateatteri@luukku.com tai 044 344 7558 / Päivi

Käsikirjoitus:

ELIAS KOSKIMIES

Vastaanottokomitea:

PUKUVUOKRAAMO

www.lahdenharrastajateatteri.com

16

Tänä vuonna Koko Suomi tanssii

kaikki nuorisoseurat haastetaan mukaan!

Koko Suomi tanssii -hankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman moni suomalainen tanssimaan vuonna 2017. Tanssitaiteilija Petri Kauppinen on yksi kuuden tanssilajin koreografeista. Hän kertoo, miksi on tärkeää saada suomalaiset tanssimaan ja miten humppa saa hymyn huulille.

Mistä Koko Suomi Tanssii -hankkeessa on kyse ja mistä se on saanut alkunsa?

Koko Suomi Tanssii kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden päähankkeisiin ja sitä isännöi Tanssin Tiedotuskeskus. Olen ollut alusta asti ideoimassa tanssihaastetta ja nyt on mahtava nähdä, kuinka tämä ”oma hengentuote” leviää ympäriinsä. Tavoitteemme on saada mahdollisimman moni suomalainen tanssimaan vuoden aikana jollain tapaa.

Tärkeintä on tavoittaa kaikki ne, joille tanssi ei kuulu liikkumisreserviin. Sisällöllinen agenda on tehdä tanssia tunnetuksi ja samalla kannustaa ihmisiä suvaitsevaisuuteen sekä lähimmäisen keholliseen kunnioittamiseen.

Miten tanssihaasteeseen osallistutaan?

Vieraillaan esim. www.suomitanssii.fi -sivustolla ja tutustutaan kaikkiin kuuteen eri tanssinlajiin (baletti, katutanssi, kansan- ja paritanssi, nykytanssi, showtanssi tai oma tanssi). Näistä valitaan itselle tai yhteisölle mieluinen tanssinlaji ja opetellaan koreografia opetusvideolta.

Toinen vaihtoehto on tilata tanssihaasteopettaja, joita on ympäri valtakunnan. Opettajien yhteystiedot löytyvät sivustolta. Tanssi kuvataan, otos laitetaan sosiaaliseen mediaan ja mukaan haastetaan lisää ihmisiä.

Mitä annettavaa tanssihaasteella on kansantanssiväelle ja nuorisoseuroille?

Tanssihaasteen tarkoituksena on yhdistää tanssiväkeä tanssinlajista riippumatta. Tanssihaaste onkin erinomai-

nen näyteikkuna kansantanssille. Mitä enemmän meidän alan tanssijoita, ryhmiä, seuroja ja kaikkea väkeä osallistuu tanssihaasteeseen, sitä enemmän olemme läsnä ja tarpeellisia maamme tanssikentässä. Tärkeintä on saada tähän mukaan kaikki nuorisoseuralaiset johtokunnista, teatteri-, urheilu-, sirkus- ja muuhun väkeen.

Miksi juuri humppa pari- ja kansantanssiksi?

Humppa saa hymyn huulille. Olemme ehtineet opettaa tanssia jo tuhansille ihmisille ja pääsääntöisesti kaikki lähtevät eteenpäin hyvillä mielillä. Humppa henkii juuri sellaista reippautta ja kehollista kykyvoimaa, jota tähän aikaan tarvitaan. Jos tanssikin haastaa somen ja ruutujen ääreen, on vastapainona tarjottava kunnolla liikettä niveliin. Lisäksi humppa lukeutuu vahvasti tämän päivän kansantansseihin ja ehkäpä tämä projekti myös hälventää ennakkoluuloja kansantanssia kohtaan.

Mikä on parasta tanssissa?

Kokonaisvaltaisuus. Tanssiessa keho, mieli ja tunteet saavat myllertää sellaisella tasolla, joka on ainutlaatuista mihinkään muuhun ilmaisumuotoon verrattuna. Tanssi on parhaimmillaan voimallisin tapa kommunikoida. Liikkeen vietävänä sodat sammuvat, rakkaus puhkeaa kukkaan ja horisonttiin heijastuu uskoa ihmisyyteen ja toivoa paremmasta huomisesta.

Yhteensä 26 tanssihaaste-opettajaa eri puolilla Suomea opettavat pari- ja kansantanssia. Nuorisoseuroista tuttuja tanssinopettajia haasteessa ovat: Riina Hosio, Uusimaa Paula Kettu, Keski-Suomi Riia Niemelä, Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso Saara Mikkola-Ylitolva, Uusimaa Eevi Miettinen, Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso Karoliina Siimes, Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso Jutta Wrángen, Pirkanmaa, Häme ja Kymenlaakso Tanssihaasteeseen voit osallistua harjoittelemalla tanssihaaste-tanssin ja kuvaamalla sen, järjestämällä tanssit tai lahjoittamalla tanssihaaste-opetuksen haluamallesi taholle. Käy tutustumassa tanssihaasteeseen ja tanssihaaste-opettajiin www. suomitanssii.fi. Sitten vaan rohkeasti osallistumaan!

Tämä onni on omistettu sinulle! Nuorisoseurojen työntekijät osallistuivat tanssihaasteeseen nykytanssilla. Koskettava koreografia oli Panu Varstalan käsialaa ja herkkä Onni-kappale Chisun tekemä.

Katso video: youtube.com/NStuubi. Nuorisoseurat haastoivat mukaan Paukkulan, joka vastasi omalla videollaan.

17

Agenttitulevaisuus

näyttää valoisalta Teksti: Pasi Saarinen

Kun Nuorisoseurojen valtakunnallisella teatterikentällä tapahtuu, taustalla on aina loistava iskujoukko: Teatteriagentit.

Agenttiverkosto luotiin muutama vuosi sitten kehittämään ja tukemaan nuorisoseurojen teatteripalveluita. Konkreettisimmillaan agenttien toiminta on näkynyt nuorisoseurojen teatteritapahtumissa sekä WhatsUpp?-näytelmäkirjoituskilpailussa. ”Teatteriagentit tarkottaa mulle omaa ammatillista tukiverkostoa, henkireikää ja työyhteisöä, ja myös hyviä ystäviä, joiden kanssa on saanu jakaa muitaki kuin teatteriin liittyviä juttuja. Vuoden kohokohtia on kyllä Ramppikuume ja Teatterilaiva, kaks upeaa tapahtumaa, joissa on ihana olla mukana ja nähhä tyytyväisiä ja onnellisia ihmisiä ympärillä”. Näin tuumii agenttihommista Lapin agentti Tiina Puljujärvi.

Tiina edustaa agenteista sitä puolta, jolla ei aikaisemmin ollut nuorisoseurataustaa. ”Agenttitehtävän myötä olen saanut laajennettua oman alueen verkostopiiriä ja toimin nyt Kähkösen Paulan teatterintekijöiden työryhmässä. Siellä saadaan pähkäillä tätä Lapin tilannetta ja kehitellä uusia kuvioita.”

Pitkän linjan nuorisoseurataustaa agenteista edustaa puolestaan Teatteri Ulpun Kati Pipinen. ”Agenttitulevaisuus näyttää valoisalta! Nyt kun paremmin tunnemme toisiamme, vahvuuksiamme ja heikkouksiamme, voimme niiden mukaan myös luoda uusia toimintamuotoja. Koen, että teatteritoiminta tulee jatkossa olemaan

avoimempaa eri teattereiden agenttitoiminnan myötä.”

välillä

Agentti palveluksessanne!

Teatteriagenttiverkosto kattaa lähes koko maan. Se on osa teatterin osaamiskeskusta, jonka tehtävä on kehittää nuorisoseurojen teatteritoimintaa ja -palveluita.

Osaamiskeskuksen toimesta soitetaan tämän vuoden aikana jokaiseen nuorisoseurojen teatteriin ja kysytään palvelutarpeita. Silloin kannattaa olla kärppänä luurissa heittelemässä toiveita! ”Agenttihommissa saa hyvän kuvan koko Suomen teattereiden tilasta. Saa ajatuksia ja hyviä käytäntöjä viemisiksi kotiseudulle. Homma on monipuolista, strategioiden tekemistä ja kädet savessa meininkiä rintarinnan. Parasta on kuitenkin, että saa olla tällaisessa porukassa, jossa henki on hyvä. Agenttitapaamiset eivät ole ikinä tuntuneet työltä”, luonnehtii Pohjois-Karjalan agentti Tero Sarkkinen. Hänellä on pitkä tausta kulttuurisesta nuorisotyöstä teatteritoiminnassa.

Kuva: Sanna Roininen

synny itsestään, vaan tällaiset verkostot on omiaan rakentamaan sitä.”

Uusia agentteja Viime vuoden lopulla agenttitoimintaan haettiin mukaan uusia agentteja ja tiensä verkostoon löysivät Johanna Hakkarainen Kuopiosta ja Tanja Hietakangas Klaukkalasta. Ramppikuumeen kotipaikasta Kankaanpäästä kotoisin oleva ja nykyisin Kuopiossa asuva Hakkarainen odottaa innolla tulevia hommia ja toivoo toimenkuvansa rakentuvan alueen teattereiden toiveista. ”Kivaa päästä mukaan tämmöiseen verkostoon. Tämä aika, vaikka se korostaa yhteisöllisyyttä, niin jotenkin porukat vaan tuntuu kuitenkin helposti tekevän itsekseen niitä juttuja. Yhteisöllisyys ei

Riemullinen tulevaisuus Teatteriagenttitoiminta on polkaistu mallikkaasti käyntiin ja edessä avautuu riemullinen ja yllätyksellinen teatteritoimintaa tukeva tulevaisuus. Agenttitoimintaa läheltä seurannut Nuorisoseurojen Pohjois-Savon toiminnanjohtaja ja Kallava-teatterifestivaalin tuottaja Jussi Salmi maalailee tulevaisuuden pohjaa näin: ”Mieleen on jäänyt alkuajoilta lukuisat matkat ja niillä kuullut huimat tarinat, käymättä jääneet kebab-ravintolat, asenne, kylmägeeli, ammattitaito, autosuunnistus ja absoluuttinen suvaitsevaisuus.”

WHO YOU GONNA CALL? Agenttiverkoston ja Teatterin osaamiskeskuksen pääjehu on Pasi Saarinen.

Ota rohkeasti yhteyttä: pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, 050 408 0366

SILJA MUSTONEN KUUSAMO

MERJA DANSO KUUSAMO

KATI PIPINEN ULVILA

JOHANNA HAKKARAINEN KUOPIO

TIINA PULJUJÄRVI KITTILÄ

TANJA HIETAKANGAS KLAUKKALA

TERO SARKKINEN JOENSUU

TARJA HILTUNEN PORVOO

SAMI SIVONEN PIRKKALA

MATTI KIVINEN KUOPIO

ANUMAARIA TULLA JYVÄSKYLÄ

18

Kapua osallisuuden portaita Nuorisoseurojen yksi kolmesta arvosta on osallisuus. Mutta mitä se oikein tarkoittaa? Riittääkö, että kysytään mielipidettä? Riittääkö, että lapset saavat valita lautasliinojen värin? Osallisuuden portaita voi käyttää koko seuran tasolla, ryhmässä, kaveriporukassa tai vaikka perheen sisällä.

Osallisuusportaat on tarkoitettu kaikkien nuorisoseuralaisten käyttöön. Portaissa ei ole itseisarvona olla aina ylimmällä askelmalla, vaan ylipäätään huomioida ja havaita osallisuuden toteutuminen koko toiminnassa.

Aidossa lasten ja nuorten sekä aikuisten yhteistyössä asioita tehdään tai niistä päätetään yhdessä. On kuitenkin huomioitava, että kaikilla on oltava tiedot ja taidot päätöksentekoon tai suunnitteluun.

Seuran toiminnassa osallisuusportaita kannattaa käyttää toiminnan havainnointiin. Ovatko nuoret oikeasti

tasavertaisina osallistujina esimerkiksi johtokunnan kokouksissa ja onko heillä tarvittava tietotaito päätöksentekoon? Pitäisikö nuoria johtokuntalaisia kouluttaa, jotta kokouskiemurat olisivat myös heille selviä?

Onko lapsille aidosti tarjottu mahdollisuus osallistua kevättapahtuman suunnitteluun vai onko heiltä kysytty vain mielipide aikuisten valmiiksi päättämiin asioihin?

Onko lapsilla toisaalta valmiuksia suunnitella tapahtumaa, jos esimerkiksi tapahtuman realistinen budjetti ei

ole heillä tiedossa? Tai olisiko esimerkiksi piirtäminen paras tapa kuulla kaikista pienimpiä lapsia, jotka eivät välttämättä vielä osaa kirjoittaa?

Nuorisoseurojen osallisuusportaiden rakentaminen lähti käytännön tarpeesta. Jotta osallisuutta voidaan havainnoida tai siitä voidaan puhua, tarvitaan malli siitä puhumiseen. Taustana portaiden rakentamisessa toimivat jo olemassa olevat Arnsteinin (1969), Hartin (1992) ja Horellin (1994) klassiset porrasmallit.

Nuorisoseurojen osallisuusportaat Kannustettu osallistuminen Nuoria koulutetaan ja heille tarjotaan todellisia työkaluja osallistumiseen.

Todellinen osallistuminen Nuoret ja aikuiset tekevät aidosti yhdessä asioita ilman aikuisen auktoriteetti asemaa.

Tuettu osallistuminen Nuoret voivat osallistua, ja aikuiset auttavat heitä ollen tietyssä auktoriteettiasemassa nuoriin nähden.

Valikoitu osallistuminen Aikuiset päättävät, mihin nuoret voivat osallistua tai sanoa mielipiteensä.

Näennäisosallistuminen Aikuiset kysyvät nuorilta, mutta mielipiteitä ei kuunnella.

Osallistumattomuus

”Mitä osallisuus

minulle merkitsee?”

Turvaa, kuuntelemista, mahdollisuutta, luottamusta, tasavertaisuutta, vuoropuhelua, yhdessäoloa, päätöksenteko, kuulumista, vaikuttamista, inessä oloa, mukanaoloa, dialogia, ihmisyyttä

Aikuiset päättävät ja toimivat ilman nuoria

Kuva: Emmi Uusitalo

19

Seurantalot

Haminankylän Nuorisoseura on ahkeroinut seurantalonsa kuntoon Kun mitataan rakkautta satavuotiaaseen

tusta seura hankki arpajaisilla, kirpputoreilla,

seurantaloon, ei viisi vuotta tai tuhannet

kannatusjäsenmaksuilla ja lahjoituksilla.

Projektin 1. vaihe: peruskorjaus, 2012-2014 »» Talon ulkokuoren ja ikkunanpokien kunnostus ja maalaus

talkootunnit paina mitään. Hausjärveläinen

”Seuran mittakaavassa hankkeet olivat

Haminankylän Nuorisoseura ahkeroi vuo-

taloudellisesti ja ajallisesti vaativat, mutta

desta 2012 oman seurantalon Kotipirtin kun-

samalla mielenkiintoiset. Ammattini ja koke-

»» Talon liittäminen vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon

nostamisessa. Remontti saatiin onnelliseen

mukseni kautta saatoin tuoda projektien

»» Turvallisemman tieliittymän teko

päätökseen vuoden 2016 lopulla.

johtoon osaamiseni,” kommentoi Markku

»» Pihavalaistuksen asentaminen

Juhola,

Haminankylän

Nuorisoseuran

»» Peltikaton, syöksytorvien ja kattoturvatuotteiden asennus

Projektin 2. vaihe: parannuksia, 2015-2016

Remontointia perinteitä kunnioittaen

puheenjohtaja.

Kun satavuotiaan talon remontti halutaan

Seuran jäsenet, kesäasukkaat, entiset kylä-

tehdä kunnolla, lista kaikista parannuksista

asukkaat ja jopa lähikylien asukkaat lähti-

on pitkä. Kunnostus jaettiinkin kahteen eri

vät mukaan Haminankylän talkoisiin. Oman

»» Jätekatoksen rakentaminen

projektiin. Ensiksi taloa peruskorjattiin ja

aikansa antamisen lisäksi joukosta löytyi

»» Päätykolmioiden laudoitus

sitten remontoitiin entistä turvallisemmaksi

arvokasta ammattiosaamista: rakennusin-

»» Pihan käytettävyyden parantaminen ja sadevesiviemäröinti

ja käytettävyydeltään paremmaksi. Alusta

sinööri auttoi piirustuksissa ja kotitalousopet-

lähtien kiinnitettiin suurta huomiota hyvään,

taja keittiön suunnittelussa. Oli sähkömiehiä

»» Viihtyisyyden parantaminen hankkimalla uudet verhot, dataprojektori ja valkokangas

kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen suun-

ja rakennusalan ammattilaisia työkaluineen,

nitteluun.

muonittajia ja yleismiehiä. Porukassa tuntui

Talkoot lähentävät

Lähtökohta kunnostukselle oli hyvä. Talo

ilolla tekemisen meininki, mikä näkyi vah-

on vankka hirsitalo, joka on rakennettu kui-

vana sitoutumisena. Talkootunteja kertyi

valle mäelle, eikä mitään suurempia raken-

2 363, eikä mukaan ole laskettu suunnittelua.

teellisia vaurioita ollut. Aikaisemmat kunnostukset eivät myöskään olleet pilanneet taloa. Esimerkiksi sisäpuolinen hirsirakenne on edelleen näkyvissä ilman minkäänlaisia levytyksiä.

Seurantaloa ei ylläpidetä seinien vuoksi Talo tarjoaa nyt kyläläisille ja muille käyttäjille

Kaikki kunnostukset tehtiin vanhoja perin-

kodikkaan ja turvallisen kokoontumis- ja juh-

teitä kunnioittaen. Yli 90 vuotta vanhat ikku-

latilan pitkälle tulevaisuuteen. Monet, jotka

nanpokat kunnostettiin ja keittiökalusteet

eivät olleet aikaisemmin käyneet talolla,

teetätettiin paikallisella puusepällä umpi-

antoivat ihastunutta palautetta sen lämmin-

puusta vanhojen mallien ja värien mukai-

henkisestä tunnelmasta. Talon käyttö onkin

sesti. Myös uusi katto on perinteinen kone-

remontin jälkeen lisääntynyt, kun viesti

saumapeltikatto jalkaränneineen.

hyvästä juhlapaikasta leviää. Yksi merkkipäi-

Mistä rahat?

vän viettäjä jopa halusi ohjata hänelle anne-

»» Keittiön uusiminen sähköineen, kylmäsäilytystilojen lisääminen »» Esteettömyyden parantaminen inva- ja kynnysluiskineen »» Peltikaton ja syöksytorvien pinnoitus

Seurantalot esillä itsenäisyyden juhlavuotena Seurantalot ja niiden tapahtumat ovat vahvasti esillä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Seurantalot ovat osa Suomen Kotiseutuliiton juhlavuoden ohjelmakokonaisuutta, joka kulkee nimellä Rakkaudesta kotiseutuun.

Seurantalojen tarinat ja tähtihetket -yläotsikon alla tarkastellaan, millaisia

talot ovat tänään, ja nostetaan esille tarinoita ja henkilöitä niiden taustalla.

Keväällä julkaistaan myös valokuvateos yhdessä arkkitehti ja valokuvaaja Tuomas Uusheimon kanssa.

Seurantaloja ja muuta ohjelmaa voi seurata jo nyt Facebookissa Rakkaudesta kotiseutuun -sivulla.

Teatterikorkeakoulu etsii seurantaloilta esiintymispaikkoja iltamakiertueelle Suomi 100 000 vuotta on nuorten ja valo-

Hurme, joka tunnetaan mm. soolonäytök-

Hankkeeseen ryhdyttäessä omat varat olivat

”Onnistunut lopputulos on antanut hyvän

voimaisten näyttelijäopiskelijoiden taido-

sestään Puupää.

lähes olemattomat, mutta halut pitää talo

mielen itselleni hankkeen vetäjän roolissa ja

kas ja monipuolinen teatteriesitys, joka

hyvässä kunnossa oli sitäkin suurempi. Pro-

uskoakseni kaikille tekijöille,” Juhola kiittelee.

on rakennettu perinteisten iltamien muo-

jektien kustannukset olivat yhteensä lähes

tut lahjavarat talon hyväksi.

90 000 €. Ensimmäiseen hankkeeseen saatiin

Markku Juhola

Leader-rahoitusta ja toiseen Kotiseutuliiton avustusta, yhteensä 50 000 €. Omaa rahoi-

toon. Saadaan kuvaelman kautta näkymä

Esiintymispaikkoja etsitään – hae mukaan!

Kiertue

toteutetaan

loka-marras-

maassamme 50 000–150 000 vuotta sitten

kuussa, viikkojen 42–47 aikana ympäri

Haminankylän Nuorisoseuran

todennäköisesti asuneista neandertalin-

Suomen. Osaksi kiertuetta voi hakea

puheenjohtaja

ihmisistä. Katsastetaan teatterin, laulun

täyttämällä

ja runon kautta kansalliskirjallisuutemme

www.lyyti.in/Iltamat 31.3.2017 men-

ydinteoksia Aleksis Kivestä Minna Canthin

nessä. Saapuneiden hakemusten perus-

kautta Rosa Liksomiin. Muistetaan, että

teella valitaan esiintymispaikat ja teh-

Suomi on elävä osa maailmaa ja avaruutta.

dään kiertueaikataulut.

osoitteessa

Hyväntuulinen ja kaikenikäisille sovel-

Esitys on tilaajalle maksuton, ja mikäli

tuva kokonaisuus kestää väliaikoineen pari

vastaanottava yhdistys haluaa järjestää

tuntia. Puhvetti tarjoaa virvokkeita, ja väli-

esimerkiksi väliaikatarjoilun, niin se on

ajan jälkeen päästään pääasiaan eli pide-

täysin mahdollista. Erillinen näyttämö olisi

tään tanssit!

hyvä, muttei pakollinen. Esityksen toteut-

Iltamaohjelman on koonnut ja ohjannut kirjailija, ohjaaja ja kansantaiteilija Juha Kuva: Markku Juhola

kaavakkeen

taminen vaatii ainoastaan sähköä.

20

Ohjaajan sivu Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää.

Viestinnällisiä haasteita Ohjaaja saapuu treenisalille intoa puhkuen, hän on suunnitellut loistavat treenit. Ovella odottaa lappu: treenisali on kiinni hiihtoloman takia. Pihkura! Miten sitä ei tästä tiennyt? Ohjaaja selaa sähköpostinsa, tekstarinsa, whatsappinsa, facebook-viestinsä ja telegramminsa, muttei löydä asiasta mitään tietoa. Soitetaanpas Puheenjohtajalle. ”Tästä keskusteltiin ohjaajapalaverissa viime viikolla”, Puheenjohtaja sanoo.

Ohjaaja ei ollut päässyt paikalle. Sihteerin piti olla yhteydessä, mutta kai unohti.

Facebookin perusteella hän on nyt Jamaikalla. ”Kaikkihan sen tietää, että nyt on hiihtoloma”. Kai sitä tietäisi, jos olisi kouluikäisiä lapsia.

Facebookista puheen ollen, seuran viimeisin postaus muutaman kuukauden takaa on video humpan tahtiin lumessa

kieriskelevästä kissasta. Hauskahan se on.

Mutta hiihtolomasta ei halaistua sanaa.

Sen sijaan syyslomasta oli postannut sekä Puheenjohtaja että Sihteeri, tosin eri tiedoilla. Kommenteissa hämmentyneisiin kysymyksiin ei oltu vastattu. Verkkosivuilla on vielä vähemmän elämää, siellä mainostetaan vuoden 2015 keppihevoskilpailuja.

Paikalle valuu muutamia treenaajia.

Osa tiesi siitä, että treenit oli peruttu, osa ei. ”Villen äiti oli kuullu kahvakuulatunnilla, et treenejä ei oo, mut iskä oli jutellu Sannan kanssa, ja se sano, et treenit on”.

Kuulostaako tutulta? Kanavien ja viestien nopeatempoisessa maailmassa ei ole ihme, että mennään ristiin ja tulee väärinkäsityksiä. Muutamalla yksinkertaisella kikalla saat kuitenkin hommaa järkeistettyä.

»» Päättäkää sisäisen viestinnän kohderyhmä(t). Esimerkiksi ohjaajat ja luottamushenkilöt. »» Päättäkää sisäisen viestinnän yksi kanava. Suosittelen sähköpostia.

Lisänä voidaan ottaa Whatsapp, jos se toimii kaikilla. Muistakaa päättää, kuka pitää huolta, että kaikki tarvittavat henkilöt ovat listalla tai ryhmässä. »» Päättäkää ulkoisen viestinnän kohderyhmä(t). Esimerkiksi treenaajat, treenaajien vanhemmat, potentiaaliset treenaajat ja heidän vanhempansa. »» Päättäkää jokaiselle kohderyhmälle yksi kanava.

Suosittelen taas treenaajien vanhemmille sähköpostia, treenaajille sähköpostia,

Facebookia tai Whatsappia, potentiaalisille verkkosivuja ja Facebookia. »» Sosiaalinen media. Valitkaa sellaiset kanavat, joita päivitysvastuussa olevat käyttävät muutenkin osana arkeaan, jolloin sitä tulee oikeasti käytettyä ja päivitettyä.

Meillä oli viestinnällisiä haasteita.

– Romeo ja Julia

Aura Piha Tiedottaja

Ridasjärven nuorisoseura toimii ilon kautta Teksti: Kati Saarinen Sana ”johtakuntatyöskentely” ei voittaisi Vuoden iloisin sana -kilpailua. Ilman toimivaa ja jaksavaa johtokuntaa seurassa ei kuitenkaan tapahtuisi mitään – ei jännittävää eikä tylsää. Johtokunnalle kuuluu pakollisia paperihommia, mutta viime kädessä johtokunta myös päättää, mihin kaikkeen kivaan seuran resurssit käytetään.

Ridasjärvi on noin 400 asukkaan kylä Hyvinkäällä. Sen nuorisoseura sai uuden johtokunnan vuodelle 2016. Entinen puheenjohtaja jäi pois tehtävästä, ja uutta verta kaivattiin hallitukseen. Nyt seuraa sekä Päivölän taloa pyöritetään yhdeksän ihmisen voimin. Johtokunnan jäsenille on jo vuoden aikana muodostunut yhteinen päämäärä: Päivölään halutaan toimintaa ja tapahtumia, joista olisi kaikille kyläläisille mahdollisimman paljon iloa.

Haaveena talon ympärivuotinen käyttö Päivölän taloa on vuokrattu juhlakäyttöön kesäaikaan, ja vuokraustoimintaa halutaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Monivuotisena haaveena on ollut remontti, joka sallisi talon käytön ympäri vuoden ilman, että lämmityskulut nousevat kohtuuttomiksi. Seura on hakenut remonttiin avustusta, ja nyt jännitetään päätöstä. Jos

kaikki menee kuten on suunniteltu, päästään remontin makuun tänä vuonna.

Tapahtumia ja toimintaa kylälle Nuorisoseura järjesti viime vuonna kaksi suurempaa tapahtumaa: kesätapahtuma ja Rockimpaa joulua -joulujuhla. Kummassakin tapahtumassa saatiin paljon kyläläisiä liikkeelle sekä järjestämään että nauttimaan.

Kesäkuussa järjestettiin kesätapahtuma, joka oli kyläläisten ideoima. Tapahtuma oli ilmainen ja kaikille avoin. Vieraita kävi yli kaksisataa. Ulkona oli näytillä metsästyskoiria, vasikoita, traktoreita ja Hyvinkään VPK:n kalustoa. Oli mahdollisuus päästä ponin tai hevoskärryn kyytiin, testata ilmakivääriammuntaa ja kiertää luontopolkua. Sää ei tapahtumaa suosinut, vaan vettä satoi kaatamalla, mutta se ei intoa lannistanut järjestäjiltä eikä vierailta. Nuorisoseura myi aidosta tilamaidosta valmistettuja muurinpohjalettuja ja peuramakkaraa grillistä. Sisällä Päivölässä oli paikallisen taiteilijan taidenäyttely. ”Kyllä maalla on mukavaa kun puuhataan ja vietetään aikaa yhdessä!! Yhteisöllisyys luo puitteet toisistaan välittämiseen ja turvallisen ympäristön lasten kasvulle.

” kommentoi yksi vieras Päivölän Facebook-seinällä.

Joulukuussa järjestettiin koko perheen Rockimpaa joulua -tapahtuma, jota varten Päivölä koristeltiin kauniiksi ja paikallinen yrittäjä lahjoitti seuralle ihanan, ison joulukuusen. Tapahtumassa esiintymässä ollut yhtye Rooster Court oli muokannut tuttuja perinteisiä joululauluja uuteen rokimpaan muotoon.

Tunnelma oli ihastuttava, ihmiset viih-

”OLI MUKAVA TAPAHTUMA JA PIENEMMÄLLE POJALLEMME TULI ITKU, KUN PITI LÄHTEÄ KOTIIN – OLI NIIN HAUSKAA! LUONTOPOLKUKIN KIERRETTIIN KAHTEEN KERTAAN, VAIKKA SATOI VÄLILLÄ KAATAMALLA. ”

tyivät ja toivoivat, että tapahtumasta tulisi perinne.

Uuden johtokunnan ensimmäinen toimintavuosi ylitti odotukset. Aktiivinen ja kekseliäs porukka takaa, ettei tapahtumia tarvitse järjestää yksin. Tavoitteena on saada paljon aktiivisia jäseniä lisää, jotta pystyttäisiin järjestämään tasaisesti monipuolista toimintaa ympäri vuoden.

Yli satavuotias Päivölä on kuitenkin tarkoitettu elämää varten.

21

Mikä yhdistää Nuorisoseuroja ja Nuoriso-opisto Paukkulaa? No tietysti ohjaajuuden osaaminen! Kumpikin taho järjestää toisiaan tukevia, eri pituisia ja tasokkaita koulutuksia monien alojen ohjaajille. Ohjaajien ominaisuudet koottiin Nuorisoseurojen työntekijöiltä ja Knoppi-koulutuksen osallistujilta. Hyvä ohjaaja valittiin teemaksi yhteistyölle Nuori 2017 -tapahtumaan.

Kerää harrastuksestasi opintopisteet kotiin Harrastustoiminnassa hankittua osaamista voi suoraan hyödyntää ammatillisissa opinnoissa, jos se tukee tutkinnon osan tai sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Nuorisoseuratoiminnassa kartutettua osaamista voidaan tunnistaa esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkintoon. Suomen Nuoriso-opistossa eli Paukkulassa opiskelijan osaamisen tunnistamisen käytännöt ovat vakiintuneet. ”Osaamista tunnistetaan vapaasti valittaviin tutkinnonosiin, johon se vie-

dään työkokemuksen kautta hankittuna osaamisena. Opiskelijalla pitää olla työtodistus, jossa ilmenee tehdyt työtunnit, työn sisällön kuvaus ja vastuut”, opiston vararehtori Mirka Lähdeniemi kuvailee.

Tehtävän vastuullisuus vaikuttaa osaamispisteiden määrään kasvattavasti. Mitä tarkemmin työtodistuksessa on kuvattu työtehtävät sisältöineen, sitä helpompi osaamista on arvioida.

Opiskelijat voivat hyödyntää esimerkiksi suoritettuja koulutuksia (esimerkiksi ohjaajakoulutuksia tai isoskoulutusta),

kun on itse kouluttanut muita tai tehnyt tukioppilastoimintaa. Lähdeniemen mukaan seuratoiminta antaa hyvän lähtökohdan tutkinnon suorittamiseen. ”Opiskelija tulee meille hakemaan puuttuvaa osaamistaan. Sitä osaamista, mitä hänellä jo on karttunut, ei tarvitse uudelleen tehdä.”

Opiskelijan omalla vastuulla on hakea osaamisen tunnistamista ja pyytää sitä. ”Kullekin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja siinä yhteydessä nämä kaikki käydään ryhmä-

ohjaajan kanssa läpi – mitä osaamista kukin haluaa itseltään tunnistaa”, Lähdeniemi kannustaa. ”Paukkulassa osaamista on tunnistettu esimerkiksi kansainvälisestä nuorisotyöstä, projektityöstä, ohjaajuudesta ja ryhmädynamiikasta sekä tietysti ohjauksen menetelmistä. Suoritetut ensiapukurssit ja hygieniaosaaminen hyväksytään myös.”

22

Nuorten palsta

H-Moilaset: Matkalla Putoukseen?

Kun astun sisään Rovaniemen kulttuuritalo Wiljamin teatterin ovesta, tulee H-Moilasten ohjaaja Merja Mettiäinen iloisesti tervehtimään ja toivottamaan minut tervetulleeksi.

Istahdan narahtavalle penkille katsomon keskiosaan, ja jään seuraamaan sivusta, mitä teatteriharjoituksissa oikein tapahtuu.

Odottaessaan harjoitusten alkamista ja puuttuvia teatterilaisia, aloittavat paikallaolijat kiihkeän keskustelun kuolemaan liittyen. Jutun kulkemisesta huomaa, kuinka hyvä ryhmähenki heillä on. Ilmoille heitetään toinen toistaan fiksumpia kommentteja.

Viimeisten nuorten saavuttua paikalle, aloitetaan lämmittelyharjoitukset. Kaikki asettuvat rinkiin lavalle. Yksi heistä menee ringin keskelle esittämään ihan mitä tahansa.

“Olen puu”, sanoo ensimmäinen keskellä. Seuraava tulee sitten jatkamaan tarinaa esittämällä jotain toisen hahmoon liittyvää. “Olen puusta tippunut lapsi”, jatkaa toinen. Sivustakatsojana oli hankalaa pidätellä naurua, kun lavalle ilmestyi mm. liikkuva oksennus ja yli-innokas sukka.

Lämmittelyharjoitusten jälkeen on tilaisuuteni haastatella nuoria. Kaksi vapaaehtoista haastateltavaa istuvat kanssani lavan reunalle. Muut jakautuvat pieniin ryhmiin työstämään omia näytelmiään. Teatterinuoret Iina, 18, ja Joanna, 16, kertovat molemmat olleensa aina kiinnostuneita teatterista. He kuvailevat teatteriharrastustaan haus-

kanpidoksi mukavien tyyppien kanssa ja hyväksi tavaksi ilmaista itseään. H-Moilasista tytöt ovat saaneet uusia kavereita, kokemuksia, stressinlievitystä sekä erilaisia tapoja tutkia itseään ja omia ajatuksiaan.

”SIVUSTAKATSOJANA OLI HANKALAA PIDÄTELLÄ NAURUA, KUN LAVALLE ILMESTYI MM. LIIKKUVA OKSENNUS JA YLI-INNOKAS SUKKA.” Joanna aloitti teatteriharrastuksen syksyllä 2016.

“Täällä on aina hauskaa, vaikka olisi ollut muuten huono päivä”, hän summaa. Iina puolestaan on harrastanut teatteria jo kuusi vuotta. Hänelle H-Moilaset on paikka, jossa saa olla täysin oma itsensä, ja vielä vähän ‘pöljempikin’.

Hänen mukaansa teatterin viehätys piilee siinä, että siellä voi toimia impulsiivisesti, mutta keskittyä myös isompiin projekteihin.

Joanna pitää siitä, ettei harrastuksesta tarvitse kokea paineita. Vaikka hän itse liittyi porukkaan vasta puolisen vuotta sitten, ei hän koe tarpeelliseksi olla yhtä hyvä kuin esimerkiksi Iina, jolla on useita vuosia teatterikokemusta takana. “Täällä on kaikilla hyvä yhteishenki. Ei puhuta

pahaa, vaan annetaan rakentavaa kritiikkiä. Puhutaan suoraan, eikä olla ilkeitä toisille. Meillä on täällä hyvä porukka”, jatkaa Iina. Ryhmän hyvä yhteishenki paistoikin myös minulle jo ihan alkumetreillä. Voi, kun jokaisella nuorella olisi tällainen porukka.

Joannan mielessä kytee ajatus myös urasta näyttelijänä. Hänen mielestään olisi mahtavaa, jos saisi tehdä ammatikseen jotain sellaista, joka on yhtä hauskaa kuin teatteriharrastus. Myös Iina haaveilee esiintymisestä isommalla lavalla, mutta ei varsinaisesti ole miettinyt haluavansa näyttelijäksi. Kuka tietää, ehkä H-Moilasten joukosta löytyy tulevaisuuden näyttelijälupaukset?

Pinja-Pauliina Parkkinen Kirjoittaja on rovaniemeläinen lukiolainen ja innokas reissaaja. Sisustamisesta ja kokkaamisesta kiinnostunut nuori nainen haaveilee muuttavansa tulevaisuudessa ulkomaille.

Mikä H-Moilaset? »» Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimiston nuorisoteatteri 16–19 -vuotiaille, osana Young Art -teatteritoimintaa. Nyt menossa 15. toimintavuosi. »» Toiminta alkaa syksyllä koulujen alkaessa ja päättyy toukokuussa lasten ja nuorten teatteritapahtumaviikonloppuun. »» Vuosittain mukana n. 20 nuorta. »» Harrastus kehittää oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta; nuoret tekevät kaiken itse.

»» Ryhmässä toimiminen kehittää nuorten esiintymistaitoja, rohkaisee itseilmaisuun ja edistää nuorten kansalaisvaikuttamisen taitoja. »» Ohjelmisto tuotetaan ryhmän omana toimintana ja se lähtee nuorten omista mielenkiinnon kohteista. Vuoden kuluessa valmistetaan 1–2 tuotantoa. Ammattiohjaaja toimii ryhmän vetäjänä. »» Ryhmä tekee yhteistyötä Rovaniemen kaupunginteatterin, Lapin ylioppilasteatterin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. »» Harjoitukset: torstaisin klo 16–18 Rovaniemellä Wiljamissa.

ya-teatterikoulu.blogspot.fi

23

MUISTA YSTÄVÄÄ: KIRJOITA KIRJE! Milloin viimeksi kirjoitit kirjeen? Kirjeitä on mukava saada, koska silloin tuntuu, että ystävä on oikeasti ajatellut sinua. Kirjeen ei tarvitse olla pitkä. Voit lisätä kuoreen valokuvia, tarrakuvia ja piirroksia.

Kuvat: Freepik.com

1. Valitse kaunis paperi tai koristele tavallinen valkoinen paperi tarroilla tai piirroksilla.

2. Kirjoita ystävällesi kauniita sanoja. Kerro, mitä sinulle kuuluu.

ASKARTELE NAAMIAISNAAMARI Voit käyttää naamiaisnaamarin teossa paperia ja kyniä tai tehdä tietokoneella tulostettavan naamarin. Mieti haluatko, että naamari on hauska, kammottava, iloinen, pelottava tai jotain muuta.

3. Lupaa tehdä ystäväsi kanssa jotain mukavaa, jotain sellaista mistä hän pitää. Lähtekää yhdessä vaikka leffaan, kävelylle tai tanssitreeneihin.

4. Laita kirje kivaan kuoreen.

5. Liimaa kuoreen postimerkki. Vuoden 2016 kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin jylhä metsämaisema.

1. Piirrä haluamasi mallinen naamari. Väritä ja koristele se. Halutessasi voit leikata tällä sivulla olevan naamarin ja liimata sen pahville.

6. Vie kirje postiin.

2. Tulosta tai leikkaa naamari reunoja myöten.

Kynä, kirjepaperia, kuori ja postimerkki.

Tarvikkeet

3. Tee naamarin molempiin reunoihin rei’ittäjällä reiät.

Pujota kuminauha tai naru. Kokeile itsellesi. Katso peilistä. Jos näyttää hyvältä anna lahjaksi ystävälle.

Tarvikkeet Paksua paperia tai ohutta kartonkia. Rei’ittäjä. Ohutta kuminauhaa tai narua. Kyniä, tusseja, kiillettä, paperiliimaa. Jos teet tietokoneella tarvitset lisäksi tulostimen.

Voit myös käyttää alla olevaa naamiota mallina tai leikata sen suoraan irti valmiiksi naamioksi.

ruary Feb 14 - 6 201

24

Kesäkuussa heitetään yhdessä Voltteja neljä päivää ja kolme yötä!

Tule nauttimaan kesän kohokohdasta, kun ennennäkemätön Voltti 2017 -tapahtuma valtaa Lappeenrannan 8.–11.6.2017.

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Nuorisoseurojen Kalenat, Harrastajateatteriliiton Valokeila ja Nuorisosirkusliitto Nurtsi järjestävät yhdessä ainutkertaisen Voltti-tapahtuman, joka kokoaa 1 500 eriikäistä lasta ja nuorta nauttimaan YHDESSÄ tekemisestä. Voltti tarjoaa neljä huikeaa festaripäivää; konsertteja, tanssia, teatteria ja sirkusta. Illat vietetään yhdessä juhlien, diskoten ja esiintyen.

Tapahtuma alkaa torstaina Avajaisparaatilla ja Avajaisilla. Koko viikonloppu on täynnä sirkusesityksiä, teatteriesityksiä ja kansantanssikonsertteja Urheilutalolla, kaupunginteatterilla, Lappeenranta-salissa ja Taidekoulu Estradilla. Tapahtumassa seikkailevat myös Voltti-kissat: Velmu-katti, Kalenakolli Repe ja Kissa Kippura, jotka kannustavat kokeilemaan uusia asioita ja löytämään uusia ystäviä.

Lähde Lappeenrantaan seurakseni mun…

Voltti 2017 on koko perheen tapahtuma.

Kaupunki kuhisee elämää ja silmänruokaa on sekä kaduilla että toreilla. Kannattaa käydä kurkistamassa Marian aukiolla, Satamatorilla ja Kehruuhuoneella.

TYÖPAJAT (tanssi, teatteri, sirkus) Työpajat ovat olennainen osa Voltti tapahtumaa ja jokainen volttilainen pääsee osallistumaan vähintään yhteen työpajaan. Työpajailmoittautuminen alkaa huhtikuussa.

TEATTERIPAJAT Näyttämötaistelu, Tuliteatteri, Liiketeatteri, Teatteri-ilmaisu, Sanataide

TANSSIPAJAT Suomalainen kansantanssi, Capoeira, Street Dance & Hip hop, Show Dance, Latinalaisrytmit

SIRKUSPAJAT Parkour, Diapolo, Käsillä seisonta, Pari-akrobatia, Kehonhuolto

UDU ILMOITTA .2017 15.2.–31.3 KANSSA RYHMÄSI ESSA: OSOITTE .FI LTTI2017 WWW.VO

POP UP – ilmoittautuminen paikan päällä Eikä tässä tietenkään kaikki. Viikonloppuna (pe–la) Voltti-tapahtumassa on myös POP UP -pajoja mm. Piirakan paisto- ja Parkour -pajat, joihin voi ilmoittautua tapahtumassa paikan päällä. Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä järjestetään Tarinapajoja mm. kaikille avoin Karjalainen kammari kauppakeskus IsoKristiinassa.

OSANOTTAJAPAKETIT Ryhmille on saatavilla osallistumispaketteja eri majoitusvaihtoehdolla. Osallistumispaketit hintatietoineen löydät Voltin kotisivuilta.

Lisätiedot voltti2017.fi/osallistumispaketit-ja-ilmoittautuminen

VOLTTITURISTIKSI LAPPEENRANTAAN? Lappeenranta on kesäkaupunki parhaasta päästä ja vielä paremmaksi sen tekee Voltti.

Volttituristeille on omat erikoishinnat Sokos Hotel Lappeessa – lähde nauttimaan Voltin esityksistä!

Perhevaraus (30.4. saakka) Standard-huoneet: 98 € / 1hh, 118 € / 2hh, 20 € / lisävuode Liput esityksiin ennen tapahtumaa Voltin verkkosivuilta tai tapahtumapäivinä esityspaikkojen ovelta.

Yleisölle avoimet ohjelmat ja hotellin varaamisohjeet: www.voltti2017.fi/yleisolle

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 2017 16.1.–15.3.

Valokeila-teatteritapahtuman katselmushaku käynnissä

15.2.–31.3.

Ilmoittautuminen ryhmittäin

Huhtikuu

Ilmoittautuminen työpajoihin

”Voltin työpajoissa voit halutessasi tehdä kissaloikan ja kokeilla jotain mitä et ole ennen tehnyt. Miau!”

25

Näytelmästä kasvoi lasten luova tapahtuma 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -avustuksella Teksti ja kuvat: Sanna Paloniemi

Syksystä 2016 Suomen Nuorisoseurat on jakanut tapahtuma-avustuksia lapsille ja nuorille. Nyt rahoitetut tapahtumat alkavat värittää satavuotiasta Suomea. Seinäjoen Kivistön koulun tokaluokkalaiset Jalmari Kivimäki, Emil Vainionpää ja Ida-Adeliina Hemminki saivat rahaa näytelmän tekemiseen. Tapahtuman kutsuminen pelkäksi näytelmäksi on kuitenkin aliarviointia. Kolmikko toi esityksensä Nuorisokeskuksen saliin ja kutsui kaikki koulun 1.- ja 2.-luokkalaiset katsomaan. Tapahtumassa oli myös open stage -osio, jossa kaikki halukkaat lapset pääsivät esiintymään.

Kävin katsomassa alueemme ensimmäisen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeen lasten itse suunnitteleman näytelmän Tatun ja Patun outo unikirja.

Tapahtumassa olivat mukana Kivistön koulun 1A ja B -luokat opettajineen sekä lasten lähipiiriä. Kaikki oppilaat saivat esittää itse suunnittelemiaan esityksiä.

Saimme seurata mm. näytelmiä, taikatemppuja, stand uppia, tansseja, musiikkiesityksiä ja tarinan kerrontaa.

Illan pääesitys oli Tatun ja Patun outo unikirja. Esityksen alussa Tatua esittävä Jalmari kertoo, että puhelimet on suljettava – koskee myös opettajia. Kerrassaan mainio tilanteen haltuunotto, ajattelen.

Jotain jännittävää on tulossa ja yleisön on syytä keskittyä seuraamaan.

Näytelmä alkaa siitä, kun Tatun ja Patun serkku Satu tulee yökylään. Satu on kovin nälkäinen, mutta haluaa vain Piltti-ruokaa. Onneksi sitä viimein löytyy.

Tatukin syö iltapalaa, mutta saa valitettavasti vatsavaivoja.

Tatu ja Patu laittavat Satun nukkumaan.

Iltasaduksi Tatu lukee Tatun ja Patun outoa unikirjaa ja esittelee hyvien unilelujen ominaisuuksia tieteelliseen tyyliin. Esitelmä ei saa Satua nukkumaan ja Tatun esitelmöidessä Satu lähtee omille teilleen – Tatun ja Patun näkökulmasta katsottuna hän katoaa. Tosin tässä vaiheessa tämä seikka jää heiltä huomaamatta.

Tatu päätyy huonekalukauppaan testaamaan sänkyjä. Meille tutut sänkyjen ominaisuudet saavat uusia ulottuvuuksia.

Vai oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että vesisängyn sisältö olisikin marjahyytelöä?

Hyh, sanoo Tatu tästä.

Sitten Tatu ja Patu huomaavat viimein Satun kadonneen. Vaikka siinähän Satu jo onkin, ihan heidän nenänsä alla. Tarina päättyy onnellisesti ja serkut sopivat, milloin Satu voi seuraavan kerran tulla yökylään.

Näytelmä oli erittäin hyvin laadittu.

Käsikirjoitus pohjautuu Aino Havukaisen

ja Sami Toivosen teokseen Tatun ja Patun outo unikirja, mutta ryhmä on dramatisoinut sitä itse.

Haastattelen lopuksi Tatua esittävää Jalmari Kivimäkeä. Hän kertoo, että idea näytelmän tekemiseen tuli siitä, että he olivat ensin tehneet toisen Tatu ja Patu -näytelmän Emilin kanssa ja tähän toiseen Ida-Adeliina tuli mukaan. ”Olemme harjoitelleet viime syksystä lähtien. Harjoittelimme viikoittain toistemme kotona”, Jalmari kertoo. Näytelmästä huomaa, että takana on säännöllistä harjoittelua. Ryhmän yhteistyö näytti katsojan silmin toimivan saumattomasti. ”Meillä on ollut hauskaa tätä tehdessä!

Hauskin kohtaus mielestäni on huonekalukauppakohtaus ja jännittävin kohtaus se, kun Satu katoaa,” Jalmari sanoo.

Haastattelijana minua kiinnostaa, onko tässä pysyvä näyttelijäkaarti vai aikovatko he kasvattaa ryhmän kokoa. ”Kyllä meidän porukka on tässä. Tarpeen mukaan

voimme ottaa mukaan lisää näyttelijöitä.

Mutta, koska tunnemme jo toistemme tavat toimia, olemme ajatelleet jatkaa tällä porukalla,” Jalmari Kivimäki perustelee.

Poistuessani tapahtumasta muihin töihini ajattelen, että tulevaisuus on hyvä, kun se on näiden lasten käsissä.

Tatun ja Patun outo unikirja Rooleissa: Jalmari Kivimäki (Tatu), Emil Vainionpää (Patu, Satun äiti, sänkykauppias) ja Ida-Adeliina Hemminki (Satu).

Ohjaus: Jalmari Kivimäki.

Puvustus, lavastus, tarpeisto: Jalmari Kivimäki, Emil Vainionpää ja Ida-Adeliina Hemminki.

Tuotanto: Zuonza TM. Yhteistyössä: Suomen Nuorisoseurat/ 100 tapahtumaa 1000 tarinaa, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ja Kivistön koulun vanhempainyhdistys.

SUOMI VUONNA 2017: 100 TAPAHTUMAA, 1000 TARINAA 100 tapahtumaa

1000 tarinaa

»» Nuorisoseurat tukee lasten ja nuorten itsensä suunnittelemia ja järjestämiä tapahtumia 100–500 euron avustuksilla. »» Tatu & Patu ja Outo Unikirja sai Nuorisoseuroilta tukea 270 €. »» Yhteensä Nuorisoseurat on tähän mennessä jakanut avustuksia 3670 € yhdelletoista tapahtumalle. »» Järjestäkää tekin tapahtuma! Lue lisää: 1000tarinaa.fi/hae

»» Nuorisoseurat kerää tuhat tarinaa lasten ja nuorten satavuotiaasta Suomesta. »» Millainen on sinun Suomesi vuonna 2017? Mistä unelmoit? Mitä haluaisit muuttaa? Mitkä ovat sinun arkesi iloja tai huippuhetkiä? »» Tarina voi olla valokuva, videoklippi, kirjoitus, runo, animaatio, biisi, musiikkivideo, kertomus, äänite, mitä vain! »» Lähetä oma tarinasi: 1000tarinaa.fi/tarinasi

www.1000tarinaa.fi

26

Kolumni

Jyri Siimes on entinen järjestöaktiivi, joka itse harrastaa nurkassa jurputtamista ja puskista huutelua.

Unohdettuja vai amputoituja haaveita Olen ollut onnekas viime viikolla. Sain kokeilla toisen työpaikkani elämänkatsomustiedon opettajan kanssa yhteisopetusta aiheesta toiseus. Soveltava teatteri ja katsomusoppiaine kohtasivat mukavasti, ja pienillä teatterillisilla keinoilla opiskelijat ja myös me opettajat saimme kokea mitä on olla toiseutettu; näkymätön, kuulumaton ja olematon. Viallinen ja väärä ihminen – väärässä paikassa ja ajassa. Keskustelu tunneilla oli polveilevaa, ja sain jälleen huomata suomalaisten lukiolaisten tarkkanäköisyyden ja älyn.

Kuitenkin aistin ilmassa toivottomuuden ja kyynisyyden pohjavirettä.

Omalla kohdallani koskettavimmaksi keskusteluksi muodostui se, mitä tapahtuu ihmiselle, kun hän menettää kyvyn unelmoida – nähdä vaihtoehtoja. Tämä on eri asia kuin se, että unelma osoittautuu mahdottomaksi tai se, että ihmisen kasvaessa myös unelmat muuttuvat. Nyt on kyse siitä lamaannuksesta, joka iskee,

kun ihminen kadottaa kokonaan kyvyn unelmoida. Iskee toivottomuus, jota hetkelliset nopean nautinnonhakuiset hetket täydentävät. Kaikki on tässä – tällä hetkellä – ja tulevaisuutta ei ole.

Ihminen ei koskaan voi täysin asettua toisen ihmisen asemaan; tuntea ja tietää, miksi hän tuntee niin kuin tuntee, mutta me voimme yrittää. Tässä kuvittelu astuu esiin, se antaa mahdollisuuden lähestyä toista. Kohdatessamme toista ymmärrämme ehkä jotain itsestämme ja suhteestamme maailmaan. Yksittäinen taide-elämys, niin kokijana kuin tekijänä, antaa meille mahdollisuuden asettua toisen asemaan. Tämä kohtaaminen antaa mahdollisuuden yhdessä unelmointiin.

Tällä hetkellä koen, että joka puolelle on isketty toivottomuuden leima. Poliittiset johtajamme, niin täällä meillä kuin maailmallakin, tuntuvat puheissaan toistavan vain pelon ja vihan retoriikkaa, joka iskee kuin kirurgin veitsi unelmiin ja haa-

lle lehja Hermanskoille sekä kaikille mui Hyvää vuotta 2017 Hermanneille den lukijoille! tuinen kein huomaamatta ja yhteinen vuo Vuosi 2016 vierähti taas ohitse mel pienen harppauksen päässä. tapahtumamme H-kiltapäivät ovat maisehuhtikuun 8.-9. päivä Nurmijärven Kiltapäiviä vietetään tänä vuonna toran(Ko assa rann kokoushotelli Kiljavan missa. Kokous ja majoitukset ovat Seussa. nela Roi lo kkalan Nuorisoseuranta nantie 49). Iltamat juhlitaan Klau ossa, kirk rven mijä Nur tain jumalanpalvelus raavana aamuna on palmusunnun uu jatk ka Mat t. audalla ja kirkkokahvi jonka jälkeen ovat käynti sankarih atettu jo , ei järvenä – kas, se kun on kuiv tana kun n tutustumalla Nurmijärvee aan, rant avan Kilj isin jäi. Reitti päättyy taka vuosikymmeniä sitten, vain nimi jossa syödään lähtölounas.

LLISILLE TERVETULOA VALTAKUNNA H-KILTAPÄIVILLE 17!

NURMIJÄRVELLE 8.–9.4.20

Ilmoittautuminen i, .2017 mennessä: Maisa Selimäk Lisätietoja ja ilmoittautumiset 13.3 on maksetaksu mism llistu Osa m. il.co gma 040 589 4899 tai maisa.selimaki@ 0 1599 32, aan H-killan tilille: Fi66 5300 172 tava 13.3.2017 mennessä Uudenm viitenumero 20173001. ituksista!

Ilmoitathan mahdollisista ruokarajo Osallistumismaksut en huoneessa 140 €. Lisämaksu yhden heng Osallistumismaksu 2 hengen huo 100 €. neesta 30 €. Ilman majoittumista kokousma- ja lähtölounaan, kokouskahvit, Maksu sisältää: majoituksen, tulo ntaina, ja laua iin iltam set etuk kulj ällisen), teriaalin, iltamalipun (sisältää päiv toajelun. sunnuntain kirkkomatkan ja kier

veisiin. Suorasta valehtelusta on tullut se todellinen mielikuvituksen taidonnäyte.

Kuviteltu ja haaveiltu maailma ei ole sama kuin valheen maailma. Haaveilussa ihminen antaa itsellensä mahdollisuuden parempaan. Valehdellulla maailmalla tai vaihtoehtoisten tosiasioiden maailmalla, on tuhoava ja lamaannuttava tietoinen tarkoitus. Haaveilematonta kansaa on helppo hallita.

Jos ajattelen, mikä olisi taas meidän kulttuurisen nuorisotyön kentän ihmisten työ tässä, niin vastaus on ilmeinen.

Herättää haaveet uudelleen, auttaa muistamaan jo unohtuneet ja estää se, etteivät pelon ja vihan puukot enää amputoi haaveita ja unelmia pois ihmisistä. Toivon päättäjiltämme nyt viisautta ja harkintaa.

Unelmoimaton kansakunta on toivoton – taide ja kulttuuri luovat ajatuksia ja mahdollisen kollektiivisen haaveilun. Sitä kautta ihmiset voivat kohdata ja koettaa ymmärtää toisiaan. Me emme tarvitse

mitään yhtä suurta kansallista unelmaa, jonka kaikki allekirjoittavat – siihen pyrkivät vain totalitaariset hallinnot. Mutta meidän täytyy kaikkien – etenkin niiden, joiden unelmat on amputoitu ja ovat vajonneet toivottomuuteen – oppia haaveilemaan. Vaikka kylmä ekonomi sanoisikin, että tuo haaveilu ei tuota mitään.

Jyri Siimes

Ohjelma La. 8.4.

11:00

13:00

18:00

Su. 9.4.

Ilmoittautuminen, majoittuminen ja lounas Kiltakokous ja kokouskahvit Iltamat

Aamiainen Lähtö kirkkoon ja 9:00 kiertoajeluille

8:00

14:00

Lähtölounas

Saapuminen Tampeaan hakea Riihimäen asemalta. Juna Tampereen suunnalta tulevat void imäelle 10:07. reelta lähtee klo 9:07 ja saapuu Riih tä. järjestää kyyti Nummelan liittymäs Porin suunnalta tuleville voidaan tä. järjestää kyyti Muijalan liittymäs Turun suunnalta tuleville voidaan man paljon kansallispukuisia Her

isim Toivomme näkevämme mahdoll ja Hermanskoja!

manneja

Tapaamista odotellen, i, Uudenmaan H-kilta Valo Aatrokoski & Maisa Selimäk

Kortti: Freepik.com

27 Yhteystiedot

Nuorisoseurat marssii digiin Digiin siirtyminen ei ole loikka, vaan se on määrätietoinen ja periksi antamaton marssi. Ei digiin suin päin hypätä, vaan sen eteen on tehtävä jatkuvaa, pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä. Nuorisoseurat on lähtenyt mukaan, pieni askel kerrallaan.

Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisten teknologioiden yleistymistä arjessamme.

Se viittaa ennen kaikkea tapaan siirtää tietoa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asioimme yhä enemmän internetin kautta, missä ja milloin meitä huvittaa.

Toisin tämän päivän hypetys antaisi ymmärtää, digitalisaatio on alkanut jo aikoja sitten. Se alkoi jo 1970-luvulla kotitietokoneiden käyttöönotosta ja sai lisää vauhtia, kun kymmenen vuotta myöhemmin tietoverkot mahdollistivat tehokkaamman tiedon siirron. Nyt digi soluttautuu kaikkiin arjen toimintoihimme.

Nuorisoseuroilla on jo käytössä paljonkin digitaalisia palveluja ja teknologioita. Lisäksi olemme lähteneet jännittävään lisätyn todellisuuden maailmaan (AR, augmented reality).

Näe maailma uusin silmin Lisätyssä todellisuudessa katsotaan nimensä mukaisesti olemassa olevaa ympäröivää maailmaa, mutta siihen on

sovelluksen ja ruudun avulla lisätty jotakin. Kuuluisin tämänhetkinen AR-sovellus on Pokemon Go -peli, jossa älypuhelimen näytön kautta näkee ympäristössään taskumonstereita ja niiden treenisaleja.

Nuorisoseuratkin halusi saada pienen maistiaisen siitä, mitä tämä tulevaisuuden suunta tuo tullessaan. 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeen esitteessä on lisättyä todellisuutta. Tämänkin lehden takakannesta löytyvä puhelin herää skannatessa eloon! Tätä varten käyttäjän on ladattava maksuton Arilyn-sovellus älylaitteen sovelluskaupasta. Avaa ohjelma ja suuntaa laitteesi kamera niin, että sini-oranssi puhelin näkyy ruudulla.

Kokeile heti ja katso mitä tapahtuu!

Museo löytyy älypuhelimestasi Vaikka täysin rinnoin voin suositella käyntiä Laihialla sijaitsevassa Nuorisoseuramuseossa, ymmärrän, ettei se kaikille ole mahdollista. Niinpä museo tulee taskuusi. Pääset kokemaan Nuorisoseurojen historian ja nykyajan lataamalla izi.

TRAVEL-nimisen sovelluksen maksutta ja etsimällä sieltä nimellä Nuorisoseuramuseo. Pääset katselemaan ja kuuntelemaan osia järjestömme näyttelystä.

Verkkokauppa palvelee 24/7 Kaupan siirtyminen verkkoon on yksi suurimmista digitalisaation askelista.

Myös Nuorisoseuroilla on verkkokauppa.

Sen tarjontaan kuuluvat erilaiset Nuorisoseura-tuotteet sekä liput tapahtumiimme. puoti.nuorisoseurat.fi

Mobiilijäsenkortti tuo edut taskuusi Mobiilijäsenkortti on nuorisoseuralaisen etukortti älypuhelimessasi. Mobiilijäsenkortin avulla saat alennusta esimerkiksi tapahtumissa, majoituksesta (HI Hostelling ja Holiday Club) tai viimeisimpänä Rockway-musiikkiopetuksesta.

Eikö sinulla ole mobiilijäsenkorttia?

Toimi näin: Tsekkaa ensin, että sinulla on voimassa oleva jäsenyys nuorisoseurassasi. Sen jälkeen pyydä, että nuorisoseurasi jäsenrekisterivastaava (tai sihteeri) lähettää sinulle jäsenkortin Nuorisoseurarekisterin kautta.

Lue lisää: nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/mobiilijasenkortti

Ajattelemme helposti, että sana digitaalinen tarkoittaa sähköistä elektroniikkaa. Todellisuudessa se tapa siirtää tietoa. Digitaalinen tieto esitetään täsmällisinä arvoina, esimerkiksi 1 ja 0. Digitaalisen vastakohdassa, analogisessa menetelmässä, tieto voi saada mitä vain arvoja, esimerkiksi minkä vain numeron äärettömistä vaihtoehdoista arvojen 1 ja 0 välillä. Näin esimerkiksi helmitaulu tai morsekoodi ovat digitaalisia järjestelmiä!

Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa Häme Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere 045 633 6944 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame Kainuu Harjukatu 25, 87150 Kajaani 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa Närhitie 2, 84100 Ylivieska 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Papinkatu 5, 80110 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Savo Puijonsarventie 56, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Tausta: Harryarts – Freepik.com

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 0440 587 470 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

TIESITKÖ?

JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSSIHTEERI: TOIMITUSKUNTA:

TAITTO: YHTEYSTIEDOT: PAINOPAIKKA:

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 044 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 2/2017 ILMESTYY 18.5.2017 AINEISTO 21.4.2017 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

#SuomiSoittaa uskallatko vastata?

Lataa Arilyn-sovellus ja näe mainos uusin silmin!

1. Avaa Play Store (Android) tai App Store (iPhone).

2. Kirjoita hakukenttään “Arilyn” ja hae. Asenna.

3. Avaa Arilyn ja skannaa älylaitteen kameralla tätä ilmoitusta. Liikuta laitetta kauemmas tai lähemmäs, kunnes näet Arilyn-logon ilmestyvän. Jos animaatio ei lähde heti itsestään käyntiin, paina Arilyn-logoa tai mahdollisesti ilmestyvää Play-kuvaketta.

Tänä vuonna Suomi on satavuotias.

Lähde mukaan täyttämään juhlavuosi nuorten tapahtumilla ja tarinoilla.

Vuonna 2017 sinä päätät, mitä tehdään synttäreiden kunniaksi.

Tehdään vuodesta 2017 ikimuistoinen!

www.1000tarinaa.fi