Issuu

UNGDOMSARBETE 3/2018

NUORI YSILLÄ

TEEMA: KOULUTUS

REHTORIN MATKASSA

KOULUJEESARIT TUOVAT YHTEISÖLLISYYTTÄ × NUORISOTYÖN VOIMAHAHMO ON POISSA JOPOLLA KOULUPUDOKKAAT KIINNI

Nuorisotyö • 3/2018

Pääkirjoitus

1. VUOSIKERTA JULKAISIJA / TOIMITUS Suomen Nuorisoseurat

PÄÄTOIMITTAJA Johanna Kuivakangas

TOIMITUSSIHTEERI Aura Piha

TOIMITUSKUNTA Suvi Lappalainen, Katja Komonen, Virve Liljeström, Tomi Kiilakoski, Jussi Ronkainen, Jarmo Kokkonen, Leena Ruotsalainen, Nazia Asif, Esa Linna

Koulutus – palikoita ja tiilenpäitä? ”Olen ajatellut hakea töitä.” ”Kiinnostavaa, mitä haluaisit tehdä?”

valmistuvat ajallaan, koska kevein kantamuksin on helpompi keskittyä itse asiaan.

”Siirrellä palikoita, tosin maisterin tutkinto

Nuoruus on ainutlaatuinen ajanjakso elämäs-

voi muodostua esteeksi. Toivottavasti työnan-

sä. Siihen sisältyy kehitystehtäviä, joita ei hoide-

taja ymmärtää, kun sanon, että olin silloin nuo-

ta suorittamalla, vaan elämällä. Ihmetteleminen,

ri ja hölmö.”

kokeileminen ja omien arvojen muotoutuminen

Kävin ystäväni kanssa keskustelua työelä-

edellyttävät aikaa ja tilaa. Oikeus virheisiin on

mästä ja törmäsimme siinä koulutuksen on-

myös tärkeää. Kuinka usein olette kuulleet lausu-

gelmaan. Ystäväni kuuluu pullamössösukupol-

man ”sattuma ohjasi lopulta oikealle tielle” tai ”il-

veen, jolle korkeakoulutus on ollut itsestään-

man mokia en olisi tämä ihminen”. Aikuinen voi

selvyys. Kaikille se ei kuitenkaan tarkoita au-

olla parhaimmillaan se ihminen, joka pysyy rin-

tuaaksitekevää asiaa. Koulutuksen arvostus

nalla ilman, että tietää nuoren puolesta.

TAITTO

loistaa Suomessa kirkkaasti. Siitä huolimatta

Palataan takaisin palikoihin. Ystäväni tus-

Joni Sivonen

monen kohdalla koulutuksen, työn ja elämän

kin on ainoa ihminen tässä maassa, joka ha-

keskellä voi nähdä between jobs -ajattelua, va-

luaisi työn, missä voisi jättää aivot narikkaan.

paa-ajan kasvavaa arvostusta ja elämyshakui-

Elämässä on niin paljon muitakin asioita kuin

suutta, mutta myös entistä nuorempien työuu-

opiskelu, työ tai ura. Ja sitten ovat he, joille kor-

pumusta ja koulutuksesta kieltäytymistä. Voisi-

keakoulututkinto ei takaa mitään, koska työelä-

kin kysyä, kenen arvoja toteutamme koulutuk-

mä ei enää olekaan kiinnostunut heidän osaa-

sessa ja työelämässä – omiammeko?

misestaan. Tuliko jälleenrakennuksen suku-

YHTEYSTIEDOT nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA Libris Oy, Helsinki

ILMOITUSHINNAT Ks. mediakortti nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

LEHDEN 1/2019 AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ 20.2.2019

LEHDEN 1/2019 ILMESTYMISPÄIVÄ 26.3.2019

TILAUKSET nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

ISSN 0355-7553

Törmään turhan usein tilanteisiin, joissa

polvi hyvää tarkoittavassa hengessä hyvinvoin-

opiskelija tai työntekijä on jätetty oman onnen-

tiyhteiskuntaa luodessaan laatineeksi koulu-

sa nojaan. Opinnot jäävät roikkumaan, tehtävä-

tuspakon ja livauttaneeksi lastensa reppuihin

kuorma töissä kasvaa, uni katkeilee ja pitäisi eh-

suorituskeskeisyyden tiiliskivet? Ja näitä tiilen-

tiä kuntoillakin. Vaatimusten viima ja riittämät-

päitä nyt sitten luetaan. Mistä tiedämme, mitä

tömyyden tuulet muodostavat ristiaallokon, joka

tulevaisuudessa tarvitsemme?

keikuttaa kulkijan venettä. Kännykkä kädessä sukkuloiva nuori tai aikuinen on kyllä tiedon ja sosiaalisten verkostojen äärellä, mutta yksinpärjäämisen eetos elää kulttuurissamme vahvana. Tulee mieleeni opinnäytetöitään urakoivat opiskelijat. Tapaamme pienen vertaisryhmän voimin kahvilassa. Vaihdetaan kuulumiset. Tarina polveilee, suunvuorot vaihtuvat, puhutaan jaksamisesta, tulevaisuudesta, motivaatiosta, kerrotaan hauskoja sattumuksia ja reflektoidaan omaa tekemisen tapaa. Puolentoista tunnin kuluttua teemme lähtöä, jolloin eräs opiskelijoista toteaa, että reppu tuntuu nyt keveämmälle. Te teitte sen itse, ryhmänä, olit-

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

Johanna Kuivakangas

te toistenne parhaat ohjaajat, totean totuuden-

päätoimittaja

mukaisesti. Luotan siihen, että opinnäytetyöt

johanna.kuivakangas@hotmail.com

Nuorisotyö • 3/2018

Sisällys Ihmiset 10

Nuorisotyön voimahahmo Seppo Körkkö on poissa

Rehtori Jukka Määtän matkassa nuorisotyön aitiopaikalle

Puheenvuorot 3

Pääkirjoitus: Koulutus – palikoita ja tiilenpäitä?

Syrjäkylännuorten koulutusvalintojen mahdollisuuksien maantiede

Puheenvuoro: Nuori ysillä

Koulujeesarit tuovat yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä

Kirja-arvio: Mikko Piispa – Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Jälkikirjoitus: Sanat ja asiat

Teema 6

Nuorisotyö on elinvoiman liike

Someklinikka: Missä somessa ne nuoret luuraa?

Nuoria kohdataan sydämellä ja ammattitaidolla

Jokainen on joskus sekasin

Jopolla matka taittuu mutkaisellakin tiellä

Huvijuht vastaa Virossa koulunuorisotyöstä

Ohjaamot monen tulen välissä

Jyväskylä Rock Academyssa nuorisotyö ja musiikin tekeminen kulkevat käsi kädessä

Nuori Taide – uusi foorumi nuorten visuaaliselle taiteelle ja tekemiselle

Voice Crack -yhtyeen kolmen suora

42 Kasvua, kasvatusta ja kehitystä – vapaaehtoistoimintaa Nuorisoseuroissa

Ajankohtaista 9 Lyhyesti 22

NUOTTI-valmennus tukee tulevaisuuden suunnitelmien kanssa kamppailevaa nuorta

Kannessa: Munkkivuoren nuorisotyöntekijät valmistautuvat jouluun. Lue heidän kuulumisiaan viereiseltä sivulta. Kuva: Amanda Rannanjärvi

Nuorisotyö-lehti verkossa: nuorisotyo.nuorisoseurat.fi Lähetä palautetta: nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

Nuorisotyö • 3/2018

TEKSTI MIIA, II DA & TIMI T KUVA OREN U KKIV N U LON M ISOTA T R O U N JÄ TEKI TYÖN

ISOTYÖNTEKIJÄT ORISOTALON NUOR MUNKKIVUOREN NU ILLE KUULUU. KERTOVAT, MITÄ HE

ietämme nuorisotalolla tällä viikolla lapsen oikeuksien viikkoa*. Nutalla toimii lapsista ja nuorista koostuva talotoimikunta, joka on suunnitellut toimintaa maanantaista perjantaihin. Luvassa on mm. pieni näytelmä aiheesta, toivekerho sekä Kahoot-tietovisa. Osa toiminnasta tapahtuu yhteistyössä samoissa tiloissa toimivan iltapäivätoiminnan lasten kanssa. Viime viikolla nutalla pidettiin talokokous, johon osallistui yhteensä 40 lasta. Lapsia infottiin nuorisotalon tapahtumista, aukioloaikojen poikkeuksista ja uusi johtava nuoriso-ohjaajamme, Iida esitteli itsensä. Kokouksessa puhuttiin yhdessä lasten kanssa jo pitkään jatkuneesta haasteesta: kovasta äänenvoimakkuudesta. Lapsilta pyydettiin ideoita, miten liian kovaa melutasoa voisi ehkäistä. Saimme hyviä ehdotuksia, joiden pohjalta sovittiin yhteisistä pelisäännöistä liian kovan äänen ehkäisemiseksi. Muutoin keskustelut pyörivät usein tavallisesti nuoria ja lapsia mietityttävien aiheiden parissa, kuten kaverisuhteiden, harrastusten, koulun ja tietokonepelien. Muutama viikko takaperin järjestimme yönutan, jonka aiheeksi lapset olivat valinneet kauhun. Aiheen valintaan vaikutti luultavasti samalle ajankohdalle osunut halloween, joka istui teemaan mukavasti. Yönutaan sisältyi mm. murhamysteeri, noidanpolku, taikajuomapaja sekä kummitusbussi. Askartelimme yhdessä lasten kanssa halloween- ja kauhuaiheisia koristeita ja nuorisotalo sai olla yli viikon ajan pelottavassa somistuksessa. Halloweenin kunniaksi nuorisotalolla järjestettiin myös yhteinen disko iltapäivätoiminnan kanssa.

Nutalle ei vielä näy joulun lähestyminen, mutta me ohjaajat sen sijaan odotamme jo kovasti joulua ja olemme suunnitelleet jo ohjelmaa joulukuulle: luvassa on ainakin joulupaja sekä nutan pikkujoulut. Nuorisotalolla riittää koko ajan vilskettä, sillä kävijöitä avoimen nuorisotalon puolella on keskimäärin päivän aikana n. 50. Jos mukaan lasketaan iltapäivätoiminnan lapset ja samoissa tiloissa toimivat harrastustoiminnan osallistujat, saattaa nutalla olla samanaikaisesti jopa 100

lasta ja nuorta. Siksi on mielestämme tärkeää, että lasten kanssa keskustellaan ja lapsia kuunnellaan sellaisissa aiheissa kuten tilojen jakaminen muiden lasten kanssa, muiden huomioiminen sekä tai liian kova melutaso. Munkkivuoren nuorisotalo Kameleonttia Helsingissä pyörittää Stadin Nuorisoseurat. *Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään vuosittain marraskuussa, tänä vuonna 19.–23.11.2018.

Nuorisotyö • 3/2018

Nuorisotyö on elinvoiman liike TEKSTI SINIKKA HAAPANEN KUVAT EERO NERELLI-ANTELL

”Ihanan kannustavia ja tuoreita näkökulmia, ei ollut samaa vanhaa saarnaa.” – Opiskelijapalaute

iten työn elinvoima näkyy nuo-

taa tietoisuutta nuorisotyön merkityksistä,

mällä on vahva imu, siinä yhdistyvät am-

risotyön tarinassa? Onko nuoriso-

vaikuttavuudesta, arvoista ja työn luomas-

mattitaito ja käytännölliset konkreettiset ti-

työpuhe muuttunut, sisältääkö se

ta identiteetistä. Opiskelijat olivat orientoi-

lanteet. Opiskelijoiden mielikuvat nuoriso-

rohkeuden luoda muutosta ja oivaltaa uutta?

tuneet vierailuun kokoamalla kysymyksiä,

työstä muodostuvat pääosin opiskeluai-

joista he halusivat keskustella.

kana. Usein mielikuvat herättävät pelkoa.

Millaisilla merkityksillä nuorisotyön opiskelijat valmistautuvat työelämään?

Tarinoiden pohjalta nostettiin esiin niin

Miten selviytyä vaikeista tilanteista ja kuin-

Millaista on nuorisotyö työnä, millaisel-

nuorisotyön haasteita kuin myös onnistu-

ka jaksan, kun työn kuormittuvuus lisään-

la asenteella ja työotteella työ kantaa myös

misen kokemuksia. Tarinallisella menetel-

tyy? Miten luodaan suhde nuoreen ja koh-

tekijäänsä?

dataan ihminen? Kuinka selviän työn byrokratiasta ja työyhteisön haasteista?

Nuorisotyö on dynaaminen liike eetoksen, nykyhetken ja tulevaisuuden yhteyksissä

Kasvokkain kohtaaminen sukupolvien kesken on vaikuttavaa

Nuorisotyön seniorit toteuttivat pi-

Onko nuorisotyö ollut oman aika-

lottihankkeen ”Sukupolvien yh-

kautensa antama toimeksianto vai

teyksien kehittäminen nuoriso-

onko työssä merkityksiä, jotka

työssä” yhteistyönä nuorisoalan

kantavat yhä edelleen?

oppilaitosten kanssa. Hankkee-

Seniorimentorit kuvasivat ta-

seen osallistui kuusi oppilaitosta,

rinoiden konkreettisia kokemuk-

joista neljä oli toisen asteen oppi-

sia työelämän kaarelta, ja poruk-

laitoksia ja kaksi ammattikorkea-

ka loi yhdessä visioita nuorisotyön

koulua. Opiskelijoita oli mukana 142,

tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista.

ja seniorimentoreita lähti matkaan kah-

Opiskelijat olivat kiinnostuneita aidois-

deksan. Lähtökohtana oli sukupolvien koh-

ta tilanteista, niistä haastavista kokemuk-

taaminen!

sista, joiden edessä on voimaton ja pelkää

Dialogi on luovaa yhteyttä, havahtumista näkemään muutoksen voima Tavoitteena oli luoda rikastavaa dialogia opiskelijoiden ja nuorisotyön senioreiden välillä. Dialogin myötä tahdottiin vahvis-

””

Opetelkaa teorianne hyvin, mutta laittakaa se syrjään silloin, kun kosketatte elävän sielun ihmettä. –Jung

epäonnistumista. He halusivat kuulla myös onnistumisen tarinoita, joissa työn ilo väreilee, luovuus virtaa ja yhteinen onnistumisen tunne vahvistaa eteenpäin. Mentorit ja opiskelijat tutkivat yhdessä, millaista osaamista työ edellyttää tekijältään. Opiskelijat olivat kiinnostuneita työn

Nuorisotyö • 3/2018

””

Kun tietopuolisen tehokkuuden riittämättömyys oivalletaan, aletaan korostaa kokemuksellista tietoa ja välittää kokemuksia luoden ja kertoen niistä kaikkine sävyineen.” –Inkeri Sava

eetoksesta, miten nuorisotyön on syntynyt,

tukseksi nousi motivaation vahvistaminen

ja mihin nuoruuden haasteisiin se on vas-

opiskeluun. Oppilaitosten osalta täyden 5

tannut.

pistettä sai lisäarvon tuominen opetukseen.

Nuorisotyöntekijän identiteetin muutos

Anti oppilaitokselle koettiin tärkeäksi (4,3

ja tehtävien moninaistuminen herätti pal-

pistettä) ja niveltyminen opetussuunnitel-

jon keskustelua.

maan hyväksi (4,2 pistettä).

Pureeko kokemuspääoma tämän päivän koulutuksessa?

myönteinen. Niin opiskelijoiden kuin oppi-

Opiskelijat ja oppilaitokset arvioivat koulu-

vat, rikastavat yhteydet sukupolvien välille,

tustilanteita asteikolla 1–5, jonka lisäksi sai

koska se motivoi opiskelijoita ja tuo lisäar-

antaa vapaamuotoista palautetta. Opiskeli-

voa opetuksen sisältöön.

joiden arvioinnin kohteina olivat mm. ope-

Arvioinnin pohjalta hankkeen viesti oli laitosten osalta on selkeä tarve luoda toimi-

tuksen sisältö, sisällön soveltaminen työelä-

Hankkeen antia

mään ja vierailun vaikuttaminen opiskelu-

”Kokemustietoon liittyvän lisäarvon tarve ja

motivaatioon.

merkitys on tärkeää erityisesti sen vuoksi,

▶▶ Nuorisotyö tulee nähdä yhä tietoisemmin elinvoiman liikkeenä, joka rakentuu eetoksen, nykyhetken ja tulevaisuuden yhteyteen. ▶▶ Kokemuspääoma puree, sen antia tulee lisätä ja luoda osallistavia dialogisia metodeja sen välittymiseen. ▶▶ Nuorisotyö toteutuu moniammatillisissa verkostoissa, jolloin joustavuus, laaja-alaisuus ja osallisuus ovat työn luonteen ominaisuuksia. Lähtökohtana tulee nähdä iso kuva maailmasta, samoin kokonaisvaltainen ihmiskäsitys. Nuorisotyöntekijän identiteetti muokkautuu näistä lähtökohdista. ▶▶ Niin työntekijän kuin työn kantavaksi tekijäksi nousee työn merkityksellisyys, sen tulevaisuuteen suuntautuminen ja toivoa luova luonne.

Oppilaitokset arvioivat lisäksi opetussi-

että nuorisotyön kokemushistoriaa ei ole tal-

Kiitos opiskelijat ja oppilaitokset! Luodaan

sällön niveltymistä opetussuunnitelmaan ja

tioitu opetuskäyttöä varten. Videoita opetus-

yhteyksistä välillämme toimiva traditio.

opetuksen lisäarvoa opetuksessa.

käyttöön tarvitaan.” (–Oppilaitospalaute).

Arvioinnista tehdyn yhteenvedon pohjalta opiskelijapalautteen parhaimmaksi vaiku-

Hanke nosti esiin mm. seuraavia kehittä-

Terveisin, Nuorisotyön senioritiimi

misen kohteita:

REILUSTI ENEMMÄN

Arvoa. Yhdessä. Kirkon kasvatus ja Perheasiat www.evl.fi

Lahjoita joulukorttirahasi Humakin varainkeruukampanjaan. OKM tuplaa vuoden 2018 aikana lahjoitetun summan, joten yhdessä olemme reilusti enemmän. Lahjoitukset osoitteessa

reilusti.humak.fi

tai tilille Ålandsbanken Abp FI07 6601 0001 0843 91 Humanistisen ammattikorkeakoulun varainkeruukampanja. Rahankeräyslupa RA/2018/351.

pyhtään kunta · nuorisotoimi · www.pyhtaa.fi/nuoriso

Hae opiskelijaksi Humakiin

Korkeakoulujen yhteishaku 20.3. – 3.3.2019

Yhteisöpedagogi (AMK), päivätoteutus

Ohjaamo Imatra www.imatra.fi/nuoret

Jyväskylä, Kuopio, Nurmijärvi, Turku

Yhteisöpedagogi (AMK), monimuoto verkkopainoitteiset ryhmät Helsinki ja Helsinki/Ylivieska

Työyhteisön kehittäjä (yhteisöpedagogi AMK) monimuotototeutus Helsinki

Bachelor of Humanities, Community Educator, Adventure and Outdoor Education, päivätoteutus Nurmijärvi

Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) monimuotototeutus Helsinki

Muut koulutukset: Tulkki (AMK),

Kuopio ja Helsinki

Kulttuurituottaja (AMK),

Jyväskylä ja Kauniainen sekä kokonaan verkossa toteutettava monimuotototeutus (hakukohde Helsinki).

www.humak.fi

Nuorisotyö • 3/2018

Lyhyesti NUORI2019 kutsuu Turkuun maaliskuussa Valtakunnalliset nuorisotyöpäivät järjeste-

kattauksen nuorisoalan toimijoille oleellisia

osaavia nuorten parissa toimivia ammatti-

tään Turussa 27.–28.3.2019. Tapahtuma-

ja ajankohtaisia aiheita.

laisia ja vapaaehtoisia, aktiivisia kansainvä-

paikkana toimii maailmanluokan puitteet

Vuoden 2019 teemana on yhteistyö.

lisiä, valtakunnallisia ja paikallisia yhteis-

tarjoava, Turun tapahtumien keskipiste,

Tulevaisuuden hyvinvoiva yhteiskunta vaa-

työverkostoja sekä yhdessä työstettyjä rat-

Logomo. Valtakunnalliset nuorisotyöpäivät

tii yhdessä nuorten puolesta vaikuttavan

kaisuja nuoria koskettaviin haasteisiin.

tulevat pitämään sisällään monipuolisen

ja yhteen hiileen puhaltavan nuorisoalan,

Lasten ja nuorten oma joulurauhanjulistus Joulu on kaikkien juhla, mutta erityisellä tavalla se on lasten suu-

Perinne alkoi Anjalasta

ri juhla. Suomen nuorisokeskukset juhlivat 25-vuotiasta keskusyh-

Nuorisokeskus Anjala aloitti joulurauhan julistamisen perinteen

distystään julistamalla lasten ja nuorten joulurauhan 28.11. Julis-

vuonna 2014. Tapahtuma laajeni tänä vuonna valtakunnalliseksi,

tus pohjautuu lasten ja nuorten ajatuksiin joulusta ja joulurauhas-

kun Nuorisokeskus Anjala haastoi mukaan muut Suomen nuoriso-

ta. Lapset ja nuoret odottavat joulultaan ennen kaikkea kiireetöntä

keskukset. Usealla paikkakunnalla julistetaan yhtä aikaa lasten ja

yhdessäoloa perheen, läheisten, sukulaisten ja kavereiden kanssa.

nuorten joulurauha ensimmäistä kertaa.

Lasten oikeuksien viikolla otettiin lapsi mukaan töihin Lasten oikeuksien viikkoa juhlittiin 19.–23.11. Tämän vuoden Lap-

Lapsi mukaan töihin

sen oikeuksien viikon teemana oli osallisuus. Lapsen oikeus osal-

Lapsen oikeuksien viikon perjantaina 23.11. lapset pääsivät näke-

lisuuteen on yksi Lapsen oikeuksien sopimuksen tärkeimmistä ar-

mään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja

tikloista. Sopimuksen 12 artikla tunnetaan usein ”osallisuusartikla-

mitä työn teko on. Lapsi mukaan töihin -päivä tarjoaa työpaikoille

na”. Se takaa jokaiselle lapselle, joka kykenee muodostamaan näke-

mahdollisuuden nostaa esiin lasten ääntä ja osallisuutta sekä saada

myksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa

hyödynnettyä lasten ja nuorten raikkaita ajatuksia.

asioissa ja oikeuden saada oman näkemyksensä huomioon otetuksi. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.

(pezibear / Pixabay.com)

toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua! 9

Nuorisotyö • 3/2018

Seppo Körkkö in memoriam

Nuorisotyön voimahahmo on poissa TEKSTI KIRSI ALASAARI

Pohjoisesta kantautui 17.9.2018 suruviesti. Inarin kunnan nuorisosihteerinä vuodesta 1981 lähtien työskennellyt Seppo Körkkö oli menehtynyt äkillisesti.

osionomiksi Tampereen yliopiston

sa edelläkävijän rooli. Esimerkiksi monia-

Nuorisovaltuuston puheenjohtajana vuosi-

koulutusohjelmasta vuonna 1980

laista ja moniammatillista yhteistyötä teh-

na 2011–2013 toiminut Sunna Kokkonen.

valmistunut Seppo Körkkö oli

tiin Inarissa jo silloin, kun muualla maassa

merkittävä nuorisotyön kehittäjä ja vaikut-

vasta ihmeteltiin, mitä sanat tarkoittavat.

Kuntien nuoret keräsivät adressiin parissa päivässä tuhansia nimiä ja matkusti-

taja paitsi omassa kunnassaan, myös koko

Seppo Körkkö myös kannusti nuoriaan

vat Seppo tukenaan Helsinkiin, jossa nuo-

Lapissa, Barentsin alueella ja valtakunnal-

pitämään ääntä niin, että se kuuluu Helsin-

ret luovuttivat adressin opetusministerille

lisestikin.

ja pohjoisen kansanedustajille. Nuorten ak-

Kuten Sepon ”entisten nuorten” kir-

tiivisuudella olikin osansa siinä, että koulu-

joittamasta toisesta muistokirjoituksesta

tuspaikkojen leikkauksia tehtiin pohjoises-

käy ilmi, on vaikea löytää sellaista yhteis-

sa alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän.

kunnan nuorille suuntaamaa toimin-

Ulos kuplista

toa, jota ei löytyisi myös 6 900 asukkaan Inarista. Tästä on pitkälti kiit-

Seppo pyrki itsekin vaikuttamaan ja

täminen aktiivista nuorisosihtee-

toi esiin urbanisoituvalle Suomelle

riä, joka jaksoi taistella nuortensa

nuoriaan ”luovuttamaan” joutuvien

ja nuorisotyön puolesta pienen, jos-

alueiden nuorisotyön ääntä. Hänen

kin pinta-alaltaan Suomen suurim-

tavoitteensa oli vähintään kahden-

man, kunnan usein haastavissa olo-

lainen: toisaalta edes osittaisen alu-

suhteissa.

eellisen yhdenvertaisuuden saavutta-

Eräänlaista taiteilijan lahjakkuutta

minen ja toisaalta sen esiintuominen,

nuorisosihteeriltä vaati myös Inarin mo-

että nuoret tarvitsevat nuorisotyöllistä

nikulttuurisuus, puhutaanhan siellä valta-

tukea myös lähtemiseen. Periferia-aluei(Te r o Tito ff)

kielen ohella myös kolmea eri saamenkieltä ja tästä syntyy monenlaisia jännitteitäkin

den nuoret, kaikista hyvistä pyrkimyksistä huolimatta, joutuvat usein muuttamaan

kunnassa. Nuorisotyössä en tällaisia jän-

kiin aina Arkadianmäelle asti – ja onnistui-

koulutuksen perässä kotoaan (liian) nuori-

nitteitä itse koskaan havainnut inarilaisia

kin tässä usein.

na, joten on tärkeää valmentaa heitä tähän

pohjoisessa tai etelässä tavatessani – saa-

”Kun ammattikoulupaikkoja Lapissa aiot-

ja tukea heitä jo ennalta. Viime vuosina hän

melaisnuoret ja heidän kulttuurinsa olivat

tiin vuonna 2012 vähentää, Seppo ehdotti

myös oli mukana edistämässä näihin aihe-

esillä tasavertaisesti muiden kanssa. Inarin

meille, että laatisimme adressin yhdessä tor-

piireihin liittyvää tutkimustyötä.

nuorisotyöllä oli monessa muussakin asias-

niolaisten nuorten kanssa”, muistelee Inarin

Nuorisotyö • 3/2018

Seppo Körkkö in memoriam Kaltaisteni etelän ihmisten varalle Sepolla taisi olla eräänlainen piiloagenda mietittynä: pohjoisen nuorten elinolosuhteet eivät ainakaan allekirjoittaneelle olisi koskaan valjenneet niin konkreettisina, ellei Seppo olisi niitä keskusteluissamme sitkeästi tuonut esiin, tarvittaessa vaikka sitten rautalangasta vääntäen. Seppo rikkoikin tarmokkaasti maansisäisiä kuplia. Hän ymmärsi, että on tärkeää luoda tilaisuuksia, joissa täysin eri puolella Suomea asuvat nuoret ja nuorisotyöntekijät tutustuvat toisiinsa, näkevät ja kokevat toistensa erilaisen elin- ja työympäristön, kulttuurin ja elämän. Nuorisosihteeri tiimeineen muun muassa innovoi maansisäisen nuorisovaihdon konseptia, yhdessä Lahden nuorisotoimen kanssa. Yhteistyötä Inari teki paljon myös Jyväskylän, Helsingin ja Espoon nuorisotoimien kanssa.

Inarissa tehty nuorisotyö saavutti valtakunnallista tunnustusta mm. Nuorisotyön tunnustuspalkinnon muodossa; vuonna 2004 se myönnettiin Inarin kunnan viestintäpajalle ja Seppo Körkkö oli totta kai mukana sitä noutamassa. Palkinnon myönsi ja jakoi kulttuuriministeri Tanja Karpela. (Anna Autio)

Seppo Körkkö ja Nuorisotyö-lehti

lassa valmistelemasta ja huonosti perustele-

senä hän ei ehtinyt tehdä, sillä eläköitymi-

Seppo Körköllä oli sormensa pelissä käytän-

masta päätöksestä pikalakkauttaa Nuoriso-

nen olisi tapahtunut vasta tämän vuoden lo-

nössä kaikessa siinä, mitä nuorisoalalla ta-

työ-lehti vuoden 2018 alkuun. Seppo aloit-

pussa. Hänen tarkoituksensa oli myös vielä

pahtui Lapin maakunnassa tai nuorisoyh-

ti aiheesta julkisen keskustelun Facebookis-

vetää yhteen työuransa antia mm. käymäl-

teistyössä Barentsin alueella. Ideoinnin, or-

sa ja blogissaan. Nopeasti keskustelu räjähti

lä läpi satoja blogi- ja muita kirjoituksiaan,

ganisoinnin ja toiminnan lisäksi Seppo ehti

alalla ennennäkemättömän vilkkaaksi; lä-

jotka olivat syntyneet neljällä vuosikymme-

myös tiedottamaan tästä kaikesta omassa

hes kaikissa siinä käytetyissä puheenvuo-

nellä. Tästä suunnitelmasta puhuimme pu-

Selvä Keli -ohjelmassaan Radio Inarin aal-

roissa Nuorisotyötä pidettiin edelleen erit-

helimessa vielä muutamaa päivää ennen hä-

loilla ja samannimisessä blogissaan.

täin tarpeellisena mediana – sen muodos-

nen kuolemaansa.

Näiden kiireiden ohella Seppo oli vuo-

ta riippumatta. Allianssi ei lakkautuspää-

Menetys nuorisoalalle on valtava, ja ikä-

desta 2012 lähtien mukana alan valtakun-

töstään perunut, mutta paljolti juuri Sepon

vä Sepon yhteistyökumppaneilla ja muilla

nallisen julkaisun Nuorisotyö-lehden toimi-

aloittaman keskustelun seurauksena leh-

hänet tunteneilla on suuri. Päällimmäisin

tusneuvostossa ja tuotti lehden lähes joka

ti löysi taakseen uusia voimia ja uuden kus-

tunne itselläni tätä kirjoittaessani on kui-

numeroon juttuja pohjoisen nuorisotyös-

tantajan seuraaviksi vuosiksi.

tenkin ennen muuta kiitollisuus – kiitol-

tä, kirjoittaen niitä aktiivisesti myös itse. Ja

Seppo oli tekijä ja mahdollistaja, mutta

lisuus siitä, että sain työni kautta tutustua

kirjoitti Seppo lehteen muustakin kuin La-

myös ajattelija ja keskustelija. Pitkä työko-

niin kannustavaan, innostavaan, viisaaseen

pista, vaikkapa Lahden ja Jyväskylän nuo-

kemus yhdistyneenä tiedonhaluun ja aktii-

ja hienoon ihmiseen kuin Seppo ”Sköö”

risotyön kuulumisista. Tutkittua tietoa täs-

viseen kannanottamiseen teki hänestä vii-

Körkköön!

tä ei ole, mutta Seppo oli luultavasti myös

me vuosina yhden nuorisoalan keskeisim-

Nuorisotyö-lehden pitkäaikaisin avustaja,

mistä äänistä.

Kirjoittaja on Seppo Körkön

Kuolema yllätti Sepon juuri kun hän oli

yhteistyökumppani, joka työskenteli

pitkän pohdinnan ja pienen henkisen kipui-

Nuorisotyö-lehden toimitussihteerinä

Ei siis ihme, että viime syksynä erityises-

lunkin jälkeen päättänyt siirtyä eläkkeelle.

vuosina 1994–2017.

ti juuri hän kimmastui Allianssin johdon sa-

Ensimmäistäkään kalastusreissua eläkeläi-

sillä hänen ensimmäiset juttunsa lehdessä ilmestyivät jo 1980-luvun lopulla!

Nuorisotyö • 3/2018

Seppo Körkkö in memoriam

Kaikkien nuorten Seppo

ikkuinen Inarin kunta on nuoriso-

teesta, vaan oli vilpittömästi ja tinkimättä

Kun astui Sepon toimistoon, tuntui kuin

työn suurvalta, jolla on verkostoja

nuorten puolella. Hän uskoi meihin jokai-

kävelisi kotiovesta sisään. Hän ehti aina

ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kun-

seen ja iloitsi kaikkien onnistumisista, pie-

vaihtamaan kuulumisia, missä menikin pit-

nassa toimii aktiivinen nuorisovaltuusto, et-

nistäkin. Joitakin Seppo kannusti ottamaan

kä ja kiireetön tovi. Läpi käytiin menneitä,

sivää nuorisotyötä, useita nuorisotiloja sekä

vastaan kansainvälisen järjestön johtopaik-

nykyisiä ja tulevia, toiveita ja pelkoja. Sep-

nuoria työllistävä ja kouluttava Viestintä-

koja, joitakin hän tsemppasi saapumaan ke-

po oli viisas keskustelija ja kuuntelija. Hän

paja. Näistä suurin kiitos kuuluu edesmen-

sätöihin viestintäpajalle, vaikka vähän myö-

pohti sanomisiaan tarkkaan ja pohti asiaa

neelle nuorisosihteeri Seppo Körkölle. Se-

hässäkin. Hän suhtautui ymmärtäen myös

useasta näkökulmasta asettuen kaikkien

polla oli loppuun asti sammumaton palo

kohtaamiimme vastoinkäymisiin. Toisin

osapuolten saappaisiin. Näistä ominaisuuk-

tehdä töitä nuorten eteen – kirjoittipa hän

kuin vanhemmat useimmiten, Seppo ei tuo-

sista moni virkamies ja poliitikko voisi ottaa

vapaa-ajallaankin blogia nuorisotyön kuu-

minnut: ei silloinkaan, kun siivosimme ta-

oppia. Seppo osasi keskustella asiallisesti ja

lumisista.

louspapereilla oksennusta hostellin koko-

tuoda näkemyksensä esiin provosoimatta ja

Me Inarin kunnassa kasvaneet nuoret

lattiamatolta lapasesta lähteneellä opinto-

syyllistämättä, mikä näkyy hyvin hänen blo-

emme tunteneet häntä kuitenkaan kunnian-

matkalla. Moni inarilaisnuori, me mukaan

gikirjoituksissaan.

himoisena nuorisosihteerinä, vaan Seppona

lukien, pysyi yhteyksissä Sepon kanssa vie-

Seppo oli kävelevä tietopankki. Sepol-

– yhtenä elämämme tärkeimmistä tukipila-

lä muutettuaan opintojen tai töiden perässä

ta neuvoa kysyvä ei joutunut koskaan tyy-

reista. Hän ei tehnyt työtään virkavelvoit-

paikkakunnalta.

tymään olankohautukseen. Tiedoista ja taidoistaan huolimatta hän halusi kuitenkin,

(Tero Titoff)

että nuoret ajattelevat itse omilla aivoillaan. Esimerkiksi meille nuorisovaltuuston jäsenille hän pyrki tarjoamaan puolueetonta tietoa ja työkalut omaan ajatteluun ja mielipiteen muodostamiseen. Seppo oli parantumaton idealisti ja kehitteli jatkuvasti uusia hankkeita tai paranteli vanhoja. Verkostot olivat Sepolle yksi nuorisotyön kulmakivistä. Hän teki yhteistyötä alan osaajien kanssa ympäri Suomea ja Eurooppaa. Yhteistyö mahdollisti monenlaisia tapahtumia, kuten Rajarockin, jossa nuoret muusikot Norjasta, Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä tutustuivat toisiinsa keikkailun merkeissä. Olemme päässeet Sepon ansiosta esimerkiksi jututtamaan ministeriä eduskunnan käytävällä ja rakentamaan leijoja hiekkarannalla Italiassa. Sepon rohkea, myönteinen ja ennakkoluuloton asenne jää elämään meissä hänen kasvateissaan. Sunna Kokkonen ja Jaakko Joentakanen Entisiä Inarin nuorisovaltuutettuja, nykyisiä yhteiskunta-alan opiskelijoita

Nuorisotyö • 3/2018

Mielipide

Syrjäkylänuorten koulutusvalintojen mahdollisuuksien maantiede

yrjäkylänuorten tulevaisuutta leimaa

tettavaa ja laadukasta koulutusta on vahva pe-

neljä tai viisikin tuntia. Kouluun kuljetaan lä-

lähtemisen pakko. Koulutus- ja työ-

rusopetuksen osalta, mutta sen jälkeen eriyttä-

hiverkostojen tuella: kyytejä järjestellään van-

mahdollisuudet ovat kaukana. Täs-

minen on lain osalta sallitumpaa. Peruskoulua

hempien, isovanhempien ja naapurien avul-

tä huolimatta nuoret haluavat hahmottaa tu-

syrjäkylänuoret käyvät yleensä lähimmässä

la. Toisaalta asuntolat mahdollistavat nuor-

levaisuutensa mielellään pienellä paikkakun-

taajamassa, minne heille on järjestetty ilmai-

ten kouluttautumista, ja syrjäseutujen nuoril-

nalla, ja opintoja suunnitellaan useimmiten

nen koulukyyti osana perusopetusta. Perus-

le asuntolat ovat myös yksi tärkeä peruste kou-

omassa kotimaakunnassa sijaitseviin oppilai-

koulun jälkeen nuorten tilanne muuttuu. Toi-

lutuspaikan valinnassa.

toksiin. Nuoret sijoittavat mielellään tulevai-

sen ja kolmannen asteen koulutustarjonta on

Koulutusvalintoja mietittäessä syrjäkylis-

suutensa lähelle, eikä suuriin kaupunkeihin

yhä kasvukeskuksiin keskittyvämpää. Se, että

sä mietitään paljon myös etäisyyksiä ja ko-

ole välitöntä hinkua.

jotakin on tarjolla samalla paikkakunnalla, ei

toa pois muuttamista. Koulutusvalinnan sisäl-

Suomessa kaikilla oppilailla asuinpaikas-

välttämättä tarkoita syrjäkylissä asuville nuo-

lä tehdään valintoja asuinpaikasta ja kulkemi-

ta riippumatta tulee olla oikeus laadukkaaseen

rille sitä, että se olisi helposti saavutettavissa

sesta kodin ja koulutuspaikan välillä. Kauka-

koulutukseen (Valtioneuvoston lapsi- ja nuo-

silloin, kun julkinen liikenne on käytännössä

na keskuksista asuville nuorille koulutusmah-

risopolitiikan kehittämisohjelma 2012–2015).

lakkautettu eivätkä järjestetyt koulukyydityk-

dollisuuksien miettiminen on aina tietynlaista

Pohjoismaiseen hyvinvointiin nojaavan koulu-

set ole heidän ulottuvillaan.

mahdollisuuksien maantieteen miettimistä.

Toisen asteen koulutukseen osallistumi-

lut mahdollisuuksien tasa-arvo: kaikille nuo-

nen tarkoittaa kaukana keskuksista asuville

rille on pyritty takaamaan tasa-arvoiset kou-

nuorille käytännössä kotoa pois muuttamis-

lutusmahdollisuudet

suku-

ta. Ammatillista koulutusta ei ole tarjolla lä-

puolesta ja asuinpaikasta riippumatta. Viime

hellä, ja siksi monet nuorista valitsevat luki-

vuosien keskittämisen seurauksena ammatil-

on, jotta voivat jatkaa samaa turvalliseksi ko-

lisen koulutuksen oppilaitoksia on lakkautettu

ettua koulutietä peruskoulun päätyttyä. Kou-

ja koulutusalatarjontaa on karsittu oleellises-

lumatkat muuttuvat peruskoulun jälkeen kui-

ti, varsinkin syrjäisiltä seuduilta. Syrjäkylissä

tenkin merkittävästi hankalammiksi, koska

asuville nuorille tämä on tarkoittanut koulu-

nuoret jäävät koulukyyditysten ulkopuolelle ja

tusmahdollisuuksien karkaamista yhä kauem-

asuvat yleensä myös julkisten liikenneyhteyk-

mas heidän kotiseudultaan.

sien ulottumattomissa. Lukiolaisten ja ammat-

perhetaustasta,

(Varpu Heiskanen)

tuspolitiikan tärkeimpänä lähtökohtana on ol-

Välimatkat asettavat syrjäkylien nuoret

tikoululaisten muutenkin pitkiin koulupäiviin

Sari Tuuva-Hongisto

heikkoon asemaan suhteessa koulunkäynti-

saattaa kuulua useiden tuntien odotusaikoja.

Tutkimus-, kehitys ja innovaatioasiantuntija,

mahdollisuuksiin. Vaatimus järjestää saavu-

Koulumatkoihin saattaa kulua päivässä jopa

XAMK/Juvenia

Nuorisotyö • 3/2018

Puheenvuoro

Nuori ysillä O

len

jyväskyläläinen

15-vuotias

joskus ihan miten sattuu. Olen mieluummin

neuvomassa miten tehdä oikein, vaan pi-

nuori ja käyn peruskoulun vii-

luovempi ihminen eli tykkään tehdä esitel-

tää itse miettiä miten toimii oikein. Päivä-

meistä luokkaa. Olen pienestä pi-

miä todella paljon, koska ne voi tehdä omal-

ni kuluvat nykyään nopeammin, tekemistä

täen haaveillut monesta työstä. Tämän het-

la tyylillä. Esitelmiin voi kirjoittaa ja piirtää

ja koulujuttujakin on enemmän kuin ennen.

kinen haaveammattini on toimittaja tai jo-

samalla, kun hakee tietoa aiheesta. Mieles-

Tulevaisuus minua ei oikeastaan pelo-

kin eläimiin liittyvä työ. Olen kuvannut pal-

täni peruskoulussa voisi olla enemmän ryh-

ta, koska annan vain päivien mennä eteen-

jon puhelimellani videoita, ja eläimet ovat

mätöitä eikä koko ajan pelkästään tehtävien

päin ja katson mitä tapahtuu. Kuitenkin on

aina olleet lähellä sydäntä. En ole lukuihmi-

tekoa. Äidinkielessä haluaisin tehdä enem-

aika hassua miettiä, että muutamien vuo-

nen eli en tähtää lukioon missään tapauk-

män tarinoita, koska tarinoiden kirjoitta-

sien päästä minulla on oma koti ja työ. Tu-

sessa. On vaikeaa miettiä mitä tekisi perus-

minen on ihan parasta. Kahdeksalta alka-

levaisuudessa haluaisin hienon kodin, työn

koulun jälkeen, jos ei halua lukioon eikä oi-

vat aamut voisi kokonaan poistaa, koska vä-

josta pidän ja ennen kaikkea söpön koiran.

kein mikään kiinnosta. Olen koko yläkoulun

syttää herätä niin aikaisin eikä tunnilla jak-

ajan miettinyt, minne sitä menisi. Olen poh-

sa kuunnella ja keskittyä.

minne haluaa mennä ysiluokan jälkeen, kan-

tinut eniten media-alaa ja 10-luokkaa, mut-

””

nattaa muistaa, että sen ei tarvitse olla lopul-

ta lopullista valintaa en ole vielä tehnyt. Peruskoulu on ollut aina minulle aika tylsää ja vaikeaa, vaikka numeroni ovat ihan hyvää tasoa ja keskiarvoni on yli kasin. Koulupäivistä tekee erityisen mukavan kaverit ja tylsän taas vaikeat aineet. Minulle vaikeita aineita ovat esimerkiksi matematiikka ja

Jos ei tiedä, mitä haluaa ysiluokan jälkeen, sen ei tarvitse olla lopullinen päätös elämässä. Maailma muuttuu.

englanti, sillä aina tulee uutta opittavaa tun-

Nyt kun olen ysiluokalla, olen huoman-

neilla. Kivoja aineita ovat kuvis, biologia ja

nut että pitää olla itsenäisempi ja vastuul-

liikunta, koska näissä aineissa pärjään hy-

lisempi. Aina ei koulussa edes kierretä kat-

vin ja tunnit ovat hauskoja. Minä en ole to-

somaan onko läksyjä tehty, mutta asioita

dellakaan lukuihminen eli en koskaan jaksa

ei opi, jos läksyt jättää tekemättä. Koulus-

lukea kokeisiin kunnolla ja ne menevätkin

sa saatetaan tehdä esseitä. Aina ei ole joku

Nuorisotyöllä on tehtävä – me koulutamme tekijät! Opiskele kirkollisessa yhteisöpedagogikoulutuksessa, valmistut kirkon nuorisotyönohjaajaksi ja yhteisöpedagogiksi (AMK). Tulevaisuudessa voit työskennellä kasvatuksen ammattilaisena erilaisissa tehtävissä.

Lue lisää: centria.fi/yhteisopedagogi

centriaamk

Centria ammattikorkeakoulu #centriayhteisöpedagogi

Muille nuorille annan vinkin: Jos ei tiedä

linen päätös elämässä. Maailma muuttuu.

Sara Puranen

Nuorisotyö • 3/2018

Someklinikka

Missä somessa ne nuoret luuraa?

Kaksi vinkkiä nuorille suuntautuvaan someviestintään Mitä somepalvelua nuoret käyttävät? Miten nuorille pitäisi viestiä? Toimiiko lehtimainoskampanja? Et paini asian kanssa yksin. Työssäni Humakin viestintäpäällikkönä pohdin usein näitä kysymyksiä ja sitä, mikä on toimivin tapa tavoittaa nuoret.

1. Ota selvää, missä kanavissa nuoret ovat ja mene sinne visuaalisuus edellä Seuraa aktiivisesti sosiaalisen median trendejä ja mieti, miten muutokset vaikuttavat omaan työhösi.

2. Perinteinen markkinointiviestintään painottuva tavoittamistapa ei toimi. Sisällön täytyy innostaa, puhutella, kannustaa jakamiseen, löytyä ja olla vuorovaikutteista.

Pyri vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Yhä useammalta työpaikalta löytyy WhatsApp-palautepuhelin, jossa henkilöstö päivystää vuorollaan. Verkkosivujen vuorovaikutusta parannetaan ottamalla käyttöön chat-palvelu, joka parantaa asiakaspalvelua ja syven-

Nuori käyttää sosiaalista mediaa keskimää-

Tiedottamisen ja mainonnan sijaan mieti kei-

tää tietämystä siitä, mitä kävijät oikeasti etsi-

rin 15 tuntia viikossa. Tärkein syy olla somessa

noja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Mahdol-

vät sivuilta.

on kavereiden kanssa hengailu. Aktiivisimmin

lista sisällön helppo löytyminen. YouTube on

Nuorten kanssa toimii avoin, nuorten eh-

sitä käytetään kello 18–21 välisenä aikana äly-

maailman toiseksi käytetyin hakukone ja Ins-

doilla ja vuorovaikutuksessa toteutettu vies-

puhelimella kotona.

tagramissa kuvasi ovat pitkään löydettävissä.

tintä oikeilla valituilla kanavilla.

Oulun kaupungin teettämän valtakunnal-

Käytä aihetunnisteita (hashtageja) Instas-

lisen kyselyn mukaan vuonna 2016 nuorten

sa. Tee laadukas YouTube-videon otsikko, ku-

Jarmo Röksä

(13–29-vuotiaat) suosituimmat kanavat oli-

vausteksti ja metatiedot. Mieti myös, voisiko

viestintäpäällikkö, Humanistinen

vat WhatsApp (88 %), YouTube (85 %), Face-

hakukonemarkkinointi tehostaa näkyvyyttäsi

ammattikorkeakoulu

book (81 %), Instagram (72 %), Spotify (66 %)

tärkeimmissä asioissa.

ja Snapchat (60 %). Nuorimmilla ikäluokilla (13–17-v.) Facebookin käyttöaste on vain 62 %. Nuorten Facebook-käyttö vähenee. Sen ei pitäisi olla ensisijainen (tai ainoa) viestintäkanava. Mikäli haluat tavoittaa nuoren mainonnalla, huomaat, ettei se ole edes mahdollista monilla em. palveluissa. Sponsoroitua näkyvyyttä voi ostaa Facebookin lisäksi toistaiseksi vain Instagramissa ja YouTubessa. Visuaalisen viestinnän merkitys nuoren tavoittamisessa kasvaa ja sisällön tekemiseen kuluu aiempaa enemmän aikaa. Viestijän on laitettava itsensä peliin myös persoonana.

Nuorisotyö • 3/2018

Nuoria kohdataan sydämellä ja ammattitaidolla TEKSTI VIRVE LILJESTRÖM KUVAT HAASTATELTAVIEN ALBUMIT

Hitaat onnistumiset ja nuorten valtava potentiaali motivoivat nuorisotyön ammattilaisia pitkäjänteiseen työhön. Miksi sinä teet nuorisotyötä? Tämä kysymys avasi mielenkiintoisia keskusteluja viiden eri puolilla Suomea työskentelevän nuorisotyön ammattilaisen kanssa. Nuoret eivät jätä kylmäksi, olipa työ heidän kanssaan lapsuuden haave tai puolivahingossa valittu ammatti.

Pekka Järvinen, erityisnuorisotyöntekijä, Kerava Nuorisotyössä 15 vuotta ”Ajattelen niin, että nuorisotyö valitsi minut

sissa asioissa, löytää itse oman punaisen lan-

eikä päinvastoin. Minusta piti tulla liikunnan-

kansa ja vastauksia kysymyksiinsä. Tämä on

opettaja, mutta päädyin opiskelemaan nuori-

usein pitkäkestoisen ja periksiantamattoman

so- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Nuorisotyöstä on

työn tulosta. Toisinaan joutuu myös hakkaa-

silti ajan myötä tullut jollain tasolla kutsumu-

maan päätä seinään, kun tuntuu, että asiat ei-

sammatti. Työurani alussa työskentelin enem-

vät etene.

män toiminta edellä, ja nyt toimitaan ihminen edellä, jolloin tekeminen on työkaluna.

Nuorisotyön mahdottomuus on juuri siinä, että tulisi saada haluton tekemään mielestään

Minua auttavat jaksamaan työkaverit, hir-

tarpeetonta. Tulisi saada nuori etsimään vas-

tehinen huumori sekä hitaat onnistumiset

tauksia ja ymmärtämään, mikä hänelle on hy-

nuorten kanssa. Se, kun nuori onnistuu arki-

väksi, ilman tuputtamista.”

Jenni Maansaari, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, Kittilä Nuorisotyössä 10 vuotta ”Työni on paljon monipuolisempaa kuin ku-

ja työni merkitykselliseksi, kun huomaan saa-

vittelin opintojen alkaessa. Pienellä paikka-

neeni nuoren luottamuksen.

kunnalla tämä vielä korostuu, kun tekijöitä on

Välillä tulee voimattomuuden tunne, kun

vähän. Toisaalta toiminta-alue on laaja, sillä

aika ei vaan riitä. Nuorilla on niin suuri aikui-

alueeseemme kuuluu myös 32 sivukylää.

sen nälkä, että nuorisotyöntekijä ei aina riitä

Omasta nuoruudestani muistan nuoriso-

sen tyydyttämiseen. Nuorisotyötä tarvitaan,

työntekijät ainoina aikuisina, jotka puhuivat

jotta kulkeminen elämän polulla olisi hivenen

nuorten kieltä, olivat aina nuorten puolella ja

helpompaa.”

ajan tasalla. Nykyisin tunnen itseni tärkeäksi

Nuorisotyö • 3/2018

Jussi Maasola, erityisnuorisotyönohjaaja, Jyväskylä Nuorisotyössä 23 vuotta ”En voi sanoa, että nuorisotyö olisi ollut mi-

tarve kokoontua yhteen ja kohdata aikuisia,

nulle kutsumusammatti, mutta tämä työ on

jotka kuuntelevat heitä. Toisaalta he ovat vii-

imaissut mukaansa ja siitä on tullut elämänta-

saampia kuin koskaan, toisaalta monia lieveil-

pa. Kyllähän tässä täytyy olla jonkinlainen in-

möitä on nyt kuten aiemminkin.

tohimo tehdä hyvää.

Joskus kun tapaan kaupungilla tutun nuo-

Pidän työni monipuolisuudesta, ja hyvät

ren esimerkiksi työntämässä lastenvaunuja,

työkaverit auttavat jaksamaan. Työlle vasta-

ja hänellä menee hyvin, koen työni tärkeäksi.

painoa saan harrastuksista eli musiikista ja kä-

Toisinaan nuori kiittää menneistä tai kertoo

sillä tekemisestä.

jostain tilanteesta, joka on ollut hänelle eri-

Mielestäni nuoret eivät ole paljon muuttu-

tyisen merkityksellinen. Sellainen pitää mie-

neet vuosien varrella. Heillä on edelleen kova

len virkeänä.”

Miia Nivala, nuoriso-ohjaaja, Tampere Nuorisotyössä 22 vuotta ”Työskentely lasten ja nuorten parissa on

voittuvassa iässä, ja heidän kanssaan työs-

minulle intohimo. Ohjasin ensimmäistä ker-

kentelevän on ymmärrettävä jotain esimer-

hoani jo 9-vuotiaana. Nykyisessä työssäni

kiksi heidän kehitysvaiheistaan.

pyrin saamaan lasten ja nuorten äänen kuu-

Nuorisotyöntekijät ovat nuorten puolel-

luviin ja antamaan heille vaikutusmahdolli-

la ja puhuvat heistä kauniisti. Nuorisotyössä

suuksia. Joka kerta kun näen lapsia ja nuo-

on mahdollista nähdä nuorten vahvuuksia ja

ria, yllätyn siitä, kuinka paljon heissä on po-

vaikeuksia eri tavalla kuin vaikkapa koulussa.

tentiaalia. Kohtaamiset ovat antoisia, he

Aikoinaan sovimme kuraattorin kanssa, että

ovat päivänpaisteeni.

listaamme nuoria, joista meillä on jostain

Näen erityisen tärkeänä sen, että kutsu-

syystä huoli. Kun vertasimme listojamme,

muksen rinnalla on oltava myös ammattitai-

niissä oli täysin eri nimet. Olimme siis näh-

toa ja teoriatietoa. Lapset ja nuoret ovat haa-

neet samat nuoret aika eri näkökulmista.”

Nina Valkonen, etsivä nuorisotyöntekijä, Mikkeli Nuorisotyössä 8 vuotta ”Sanoin 9-luokkalaisena, että minusta tu-

kasvanut taito huomata se hetki, kun nuori on

lee nuorisotyöntekijä. Olin vilkas nuori, enkä

valmis ottamaan apua tai neuvoja vastaan. Pa-

viettänyt aikaani nuorisotiloilla, vaan milloin

rasta tässä työssä on nuorten kohtaaminen, eri-

missäkin kavereiden kanssa. Silloin olisi ollut

tyisesti silloin kun osataan olla paikalla juuri

kiva, että joku aikuinen olisi tullut kyselemään

tuolla oikealla hetkellä ja tuntosarvet herkillä.

kuulumisia sinne missä olimme. Nyt etsivänä

Haasteita työhön tuo nuorten aikuisten hi-

nuorisotyöntekijänä teen itse juuri niin eli voi

das palveluihin pääsy. Kun nuori tulee mei-

sanoa, että olen kutsumusammatissani.

dän luoksemme ja kertoo olevansa valmis esi-

Minulle on ollut paljon hyötyä siitä, että

merkiksi hakeutumaan hoitoon, voi jono ky-

muistan, millaista oli olla 14-vuotias Ninni. Kun

seiseen paikkaan olla useita kuukausia. Täl-

kohtaan nuoren, mietin, miten olisin itse tuohon

löin tuntee itsensä melko keinottomaksi, kun

aikaan halunnut tulla kohdatuksi vastaavassa ti-

näkee, että nuori tarvitsisi apua eikä itse pys-

lanteessa. Aikuisiän ja kokemuksen myötä on

ty sitä antamaan.”

Nuorisotyö • 3/2018

Jokainen on joskus Sekasin-chat sai alkunsa 2016, kun Yle, Mielenterveysseura ja muut sosiaalialan järjestöt kampanjoivat Ylen missiohankkeeseen liittyen yhdessä mielenterveysasioista nuorille. Sekasin-chat on Suomen Mielenterveysseuran koordinoima valtakunnallinen keskustelupalvelu. Kylkeen on myös luotu Discordkeskustelupalsta ja nuorten keskuudessa suosituksi noussut Sekasin-draamasarja.

Duunissa Sekasin-chatissa TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVA EMILIA VESA

itä tehdä, jos ahdistaa eikä jak-

ryhdytään käsittelemään, mikä ahdistaa.

teistyötä. Silloin otetaan yhteyttä poliisiin,

sa? Sekasin-chatin kesätyönteki-

On tilanteita, missä voi olla akuutti avun-

hätäkeskukseen tai lastensuojeluun. Mutta

jänä ja sijaisena töitä tekevä Lot-

tarve kuten itsemurha, paniikkikohtaus tai

nuorten kanssa käydään myös kevyempiä

ta Liimatainen kertoo työstään nuorten

väkivalta, jolloin tarvitaan viranomaisyh-

keskusteluja ja aiheet vaihtelevat. Jokainen

kanssa.

keskustelu on uusi ja omanlainen.”

Nuoret voivat keskustella chatissa vai-

Liimataisen mukaan tärkeintä työssä on

keista elämäntilanteista, kriiseistä tai mie-

kuitenkin kuunteleminen. Sekasin-chatis-

lenterveyden haasteista anonyymisti. Työn-

sä ei yritetä mestaroida tai ratkaista nuoren

tekijät ja laaja vapaaehtoisten joukko käy

elämän solmukohtia, vaan tärkeintä on olla

keskusteluja nuorten kanssa päivittäin. Hel-

nuorelle se ihminen, joka kuuntelee ja oh-

sinkiläinen Lotta Liimatainen on yksi Seka-

jaa tarvittaessa eteenpäin. Idea on kohda-

sin-chatin työntekijöistä. Millaista työ on ja

ta hetkessä. Akuutissa itsemurhatilantees-

millaisia asioita Sekasin-chatissa käsitel-

sa tai paniikkikohtauksessa parhaassa ta-

lään?

pauksessa asia ratkeaa juttelemalla ja nuo-

Hetkessä ja läsnä

ri rauhoittuu. Toisinaan pelkkä puhuminen auttaa, asiat asettuvat mittakaavaan ja nuo-

”Työpäivä alkaa aina tiimin eli Pasilassa

ri poistuu linjoilta helpottuneena. Joskus

vuorossa olevien työntekijöiden ja ympä-

joudutaan kutsumaan apua. On myös kes-

ri Suomea olevien vapaaehtoisten päivys-

kusteluja, joista nuori poistuu, eikä työnte-

täjien tervehtimisellä. Tiimi on tärkeä myös

kijä koskaan saa tietää, mitä sitten tapah-

silloin, jos tarvitsee tukea tai haluaa purkaa

tui.

mieleen jääneitä asioita. Nuoria on aina jo-

”Joskus nuoret kysyvät, pitäisikö teidän

nossa odottamassa. Avaan yleensä keskus-

palkata lisää työntekijöitä, koska jonot ovat

telun kysymällä ’mikä sut on tänään tänne

niin pitkät. Tämä kertoo kyllä työn tärkey-

tuonut’. Siitä lähdetään liikkeelle”, kuvaa

destä ja saa pohtimaan keskustelujen mer-

Liimatainen työpäivän aloitusta ja jatkaa:

kitystä”, pohtii Liimatainen. Miltä tällainen

”Yleensä päästään nopeasti asiaan. Nuori

työ tuntuu työntekijästä ja kuinka se vaikut-

voi sanoa esimerkiksi, että ahdistaa ja sitten

taa omaan jaksamiseen?

Nuorisotyö • 3/2018

Aina ei tarvitse jaksaa

nut rajaamista: tiedostan omat rajani nykyi-

pa kyse sitten vanhemmasta, päättäjästä tai

”Työhön kuuluu se, että ajoittain on riit-

sin entistä paremmin. Tämä työ on lisännyt

urheilijasta: aikuisetkin uupuvat ja on oikein

tämätön olo. Toki on myös onnistumisen

myös itsetuntemusta”, toteaa Liimatainen.

näyttää, että tarvitsee apua. Kaikki tarvitsevat

tunteita. Tärkeintä on kuitenkin kohtaami-

Työn vastapainoksi Liimatainen vetäytyy

joskus apua. Kuvitelma, että olen yksin on-

nen. Joka vuorossa opin uutta. Työssä jou-

omiin oloihinsa ja haluaa olla välillä yksin,

gelmieni kanssa, on harha. Vaikka olisi vai-

tuu kohtaamaan omat tunteet, mutta myös

mutta joskus paras tapa voimautua on yh-

keaa ottaa uupuminen puheeksi, se on kui-

asettamaan itsensä sivuun. Itse olen ollut

dessäolo ystävien kanssa.

tenkin askel parempaan suuntaan ja samalla

aina kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä,

Mielenterveyden ja muiden ongelmien kä-

kohti avoimempaa keskustelukulttuuria. Vai-

mitä heidän mielessä liikkuu. Olen 26-vuo-

sittely on avain hälventämään stigmaa ja hä-

keudet voivat olla myös yhdistävä tekijä, mis-

tias ja elän yhteiskunnallisessa mielessä sa-

peää, mikä edelleen näyttäisi liittyvän jaksa-

tä kumpuaa luottamuksen tunne. Myös huu-

manlaisessa todellisuudessa kuin kohtaa-

misen ja erityisesti jaksamattomuuden kysy-

mori, kepeys ja nauru kuuluvat tähän työ-

mani nuoret. Tunnistan ulkoapäin tulevat

myksiin. ”On hyvä sanoa, ettei jaksa. Ei ku-

hön, vaikka ollaankin usein isojen ja vakavien

paineet ja odotukset. Tämä työ on opetta-

kaan jaksa aina. Kuka tahansa voi uupua, oli-

asioiden äärellä”, kiteyttää Liimatainen.

Elämänmakuisia tarinoita syrjäytymisestä TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVA YLEN KUVAPALVELU / JANINA DARIA WITKOWSKI

ävelen hämärtyvässä illassa Konepaja Brunoon Helsingissä, missä on alkamassa Sekasin-sarjan toisen tuo-

tantokauden ensi-iltanäytös.

Esitettävänä elämä Narikassa tapaan nuoret näyttelijät Aino Ojalan ja Samuli Hokkasen. ”Syrjäytymisestä puhutaan liian vähän. Aihe on vaikea erityisesti heille, ketä se koskettaa. Tämä on ajankohtainen ja tärkeä sarja tär-

Ohjaaja Teemu Nikki ja tuottaja Jani

keistä asioista”, he toteavat. Molemmat

Pösö jatkavat: ”Työskentely on ollut haus-

haaveilevat näyttelijän urasta.

kaa. Vaikka ollaan tekemässä sarjaa traa-

Mikä on se viesti, joka sarjan kautta ha-

gisista tarinoista, täytyy huomioida, että me

lutaan kertoa päättäjille, kasvattajille, van-

kerromme niistä, emme elä niitä.”

hemmille tai nuorisotyöntekijöille?

tymiseen. Sarjassa Ojala ja Hokkanen teke-

Sarjan sanoma

tymisessä ei ole kyse tilastoista tai nume-

vät roolityönsä yläkouluikäisinä kaveruksi-

Sekasin-sarjan ensimmäisen tuotantokau-

roista, vaan aina ihmisestä. Matalan kyn-

na. Mutta millaista on ollut sarjan tekemi-

den menestys yllätti tekijätkin. Erityisesti

nyksen palveluja tarvitaan. Siitä hyvä esi-

nen?

Ensimmäisellä tuotantokaudella Sekasin-sarjassa oltiin suljetulla osastolla, toinen tuotantokausi keskittyy nuorten syrjäy-

isoa käännöstä siinä kohdassa, kun elämä voi kiepsahtaa väärille urille.

”Asioista pitäisi uskaltaa puhua. Syrjäy-

nuoret ovat löytäneet sarjan. Toisella tuotan-

merkki on Sekasin-chat”, Nikki ja Pösö

”Jokainen kuvauspäivä on ollut huippu.

tokaudella, joka alkoi marraskuussa, mie-

kommentoivat ja täräyttävät lopuksi vaka-

Työryhmässä on hyvä henki, rento meinin-

lenterveysongelmista kärsivät nuoret pää-

van asiallisesti, joskin hilpeästi: ”Tärkeintä

ki ja kaikesta on voinut puhua. Totta kai ku-

sevät pois laitoksesta ja opettelevat elämään

on keskusteluyhteyden säilyttäminen – että

vauspäivän jälkeen saattoi jäädä pohtimaan

yhteiskunnassa. Näyttelijäkaarti on täyden-

puhukaa, saatana!”

roolihahmon tuntoja. Jos on koko päivän

tynyt nuorilla näyttelijöillä ja koulu on myös

Sali pimenee ja esitys alkaa. Sarjan jäl-

kantanut surua tai vihaa, niin kyllähän se

vahvasti esillä. Erityisesti 8–9-luokkalaisten

keen kävelen ulos – on pilkkopimeää ja kyl-

vaikuttaa omaan mieleenkin. Mutta sitten

poikien elämä nivelvaiheena nousee kanta-

mä. Mutta sarjan valo, lämpö ja huumori

niitä on purettu yhdessä keskustelemalla”,

vaksi teemaksi. Siis se ikävaihe, kun pitäisi

lämmittävät mieltä. Jos tämä ei herätä kes-

kiittelevät Ojala ja Hokkanen työryhmää.

jo tietää mitä tekee isona. Ei tarvita mitään

kustelua, niin mikä sitten?

Nuorisotyö • 3/2018

Jopolla matka taittuu tiellä KUVA SEPPÄLÄN KOULUKUVAT

Tutustuimme Pirkkalan Suupanniityn koulupudokkuutta ehkäisevään JOPO (Joustava perusopetus) -toimintaan. Haastattelimme opettajaa, ohjaajaa sekä oppilaita.

uoret toivat esiin, miten monella

Osa nuorista kertoi odottaneensa jo seit-

JOPO-luokan nuorilla on halu tehdä, ke-

heistä koulumotivaatio oli heiken-

semännestä luokasta asti mahdollisuutta

hittyä ja oppia itsestään omaa tulevaisuut-

tynyt syystä tai toisesta jo heti ylä-

päästä JOPO-luokalle. Haastattelussa nuo-

taan varten. Työpaikkaopinnoissa he ovat

koulun alussa. Luokassa oli esimerkiksi ol-

ret kertoivat kokevansa korkeaa opiskelu-

päässeet kokeilemaan eri aloja ja toimin-

lut rauhatonta, vaikea keskittyä tai opetta-

motivaatiota, ”motia”. Tähän on vaikutta-

nallisuuden kautta ovat voineet löytää omaa

jan kanssa ei mennyt kemiat yksiin. Opiske-

nut oppilaiden mukaan se, että opettajat

identiteettiään tai osaamistaan tullakseen

lu oli tylsää ja niiden puitteissa koulu oli al-

eivät alati vaihdu ja että yhteistyö heidän

varmemmaksi omasta alavalinnastaan.

kanut mennä huonosti ja lintsaamisia tulla.

kanssaan toimii hyvin.

”Kaverit ympärillä sähläs”, kiteytti eräs oppilas.

”Oli kivaa, sai tehdä kaikkea.”

”Motivaatiota saa lisää, kun on kaksi sa-

Nuoret ovat saaneet korotettua nume-

maa opea, jotka ei vaihdu ja tulee toimeen

roitaan, mikä auttaa jatko-opintoihin haet-

niiden kans.”

taessa. Vanhemmat ovat aktiivisesti muka-

Nuorisotyö • 3/2018

keesta tuli hyvä numero.” Ennen kaikkea

Moniammatillisella yhteistyöllä tavoitteeseen

keutus toimia laillistettuina ammattihenki-

nuoret kertoivat kokevansa, että JOPO-luo-

JOPO-toiminta on hyvä esimerkki osallis-

löinä, esimerkiksi juuri JOPO-luokan ohjaa-

kalla aikuisilla on heille aikaa ja heidät koh-

tavasta ja voimauttavasta kasvatus- ja sosi-

jina tai koulukuraattoreina, nuori kohdaten

dataan yksilöllisesti. Sen tärkeys korostui

aalialan yhteistyöstä. Siinä usean alan am-

ja hänet kuullen. SOTE-uudistuksen raken-

nuorten itsensä sanoittamana: ”Saa hel-

mattilaiset toimivat verkostona nuoren par-

tamisen aikaan nämä toivottavasti huomioi-

pommin apua, kun niillä on aikaa enemmän

haaksi, vanhempien tärkeää osuutta unoh-

daan ylisektorisen toiminnan mahdollistami-

ja oppii paremmin.” ”Opettajat ymmärtää

tamatta. Tällaista rajapinnoilla toimimista

sella sekä riittävillä resursseilla. Tarvitsemme

paremmin, tulee läheisemmäksi kuin isossa

kannattaa lisätä. JOPO-toiminnan elemen-

kaikkia tekijöitä, jotta kohtaaminen ja nuoren

luokassa.” Kohdatuksi tulemista he eivät ol-

tit ovat hyväksi todettuja varhaisen tuen

kokonaisvaltainen kasvu on mahdollista.

leet kokeneet samoin yleisessä, normaalis-

keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

na JOPO:ssa. ”Soitettiin juuri isälle, kun ko-

Sosionomeilla on asiantuntijuutta ja oi-

”Parasta nyt on luokkahenki, kaikki on yh-

sa luokassa. ”Luokka oli ristiriitainen: po-

JOPO-luokan nuoret sanoittivat toimin-

jat riehui, tytöt opiskeli – opettajan mukaan

nan tärkeimmiksi asioiksi tekemisen, koh-

kaikki pojat oli riehujia”. ”Oli tunteja, kun

taamisen ja vuorovaikutuksen sekä aikuisen

opettaja ei sanonut mulle mitään.”

saatavuuden. Kuulluksi ja nähdyksi tulemi-

Tampereen ammattikorkeakoulunopiskelijat

””

nen on tärkeää kaikille ihmisille ikään ja su-

Katja Iso-Kukkula, Anne-Mari Jokela,

kupuoleen katsomatta. Aito kohtaaminen,

Kati Kenttälä, Satu Rantanen,

läsnäolo ja tuki nuoren yksilöllisen tarpeen

Heidi Salonen

mukaan sekä rinnalla kulkeminen ovat kes-

yliopettaja Outi Wallin

Motivaatiota saa lisää, kun on kaksi opea, jotka ei vaihdu ja tulee toimeen niiden kans.

dessä.”

kiössä, työskenneltäessä nuoren kanssa tämän elämän murrosvaiheessa.

MAKSUTTOMIA TYÖVÄLINEITÄ AMMATTILAISILLE Rikosuhripäivystyksen materiaalipaketit helpottavat vaikeiden asioiden puheeksiottoa nuorten kanssa Keskustelun avulla nuoret oppivat tunnistamaan rikoksia, niihin liittyviä ilmiöitä ja pystyvät sanoittamaan vaikeita tapahtumia. Helppokäyttöiset materiaalipaketit pohjautuvat videoihin ja sisältävät myös muuta sähköistä materiaalia. Ne tarjoavat ammattilaiselle monipuolisia työkaluja ja erilaisia käsittelytapoja. Aineistoa voi käyttää sähköisesti tai tulostettuna. Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon • Verkossa tapahtuvia rikoksia ja niiden puheeksi ottamisen tärkeys • Mitä on seurusteluväkivalta? – Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta • Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys • Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys • Väkivallasta perheessä saa puhua – Mitä tarkoittaa avun saaminen? • Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset? • Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen (Huoltajille)

TUTUSTU JA TILAA

Verkossa tapahtuvia rikoksia ja niiden puheeksi ottamisen tärkeys

UUTUUS

➜ riku.fi/materiaalipaketit

riku.fi

Toimintaa tukee:

Nuorisotyö • 3/2018

NUOTTI-valmennus tukee tulevaisuuden suunnitelmien kanssa kamppailevaa nuorta

elan NUOTTI-valmennus on aivan

avulla nuori oppii tunnistamaan omia vah-

uusi kuntoutuspalvelu nuorille, joil-

vuuksiaan ja taitojaan sekä pääsee pohti-

Millaisen nuoren voi ohjata NUOTTI-valmennukseen?

le opiskelu- tai työpaikan löytäminen

maan, millaiset opiskelupaikat tai ammatit

NUOTTI-valmennus on tarkoitettu 16–29-

voisivat kiinnostaa häntä tulevaisuudessa.

vuotiaille nuorille, joilla ei ole työ- tai opis-

ja tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa. 16–29-vuotiaat nuoret ovat voineet ha-

”Tärkeintä on, että nuori motivoituu itse

kelupaikkaa tai joiden opiskelu on vaarassa

kea henkilökohtaiseen valmennukseen ke-

suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Valmen-

viivästyä tai keskeytyä. Valmennukseen ote-

säkuusta 2018 alkaen. Lokakuun loppuun

tajan rooli on olla tukena ja kannustajana”,

taan nuoria, joiden toimintakyky on heiken-

mennessä Kelassa on myönnetty NUOT-

Rouvinen kertoo.

tynyt tavalla, joka rajoittaa tulevaisuuden

TI-valmennus 590 nuorelle. Alustava pa-

Valmentaja tutustuu nuoreen ja tämän

laute nuorilta ja valmentajilta on ollut po-

arkeen. Tapaamiset järjestetään paikois-

sitiivista.

sa, joissa nuori muutenkin viettää aikaan-

suunnittelua, opiskelemaan ja työelämään pääsyä tai opintojen jatkamista.

toutusta on myönnetty vain nuorille, joil-

Miten nuoren voi ohjata NUOTTI-valmennukseen?

la on ollut diagnosoitavissa oleva sairaus

Nuoren kanssa työskentelevä henkilö voi

Aikaisemmin Kelan ammatillista kun-

ja lääkärin lausunto. NUOTTI-valmen-

keskustella nuoren kanssa NUOTTI-val-

nukseen voi kuitenkin hakea, vaik-

mennuksesta ja pohtia yhdessä nuo-

ka toimintakyvyn heikentymisen

ren kanssa, voisiko NUOTTI-val-

taustalla ei olisi sairautta.

mennus tarjota nuorelle sopivaa (Stefan Stefanchik / Pexels.com)

”Nuoren toimintakyky voi olla heikentynyt ilman diagnosoitua sairautta. Monella voi olla ongelmia arjen hallinnassa tai monia keskeytyneitä opintoja. Nyt pystymme tarjoamaan heille kuntoutuksen

tukea. Nuori tai esimerkiksi hänen kanssaan työskentelevä nuorisotyöntekijä voi soittaa Kelan valtakunnallisen kuntoutuksen

palvelunumeroon

020 692 205. Sieltä soitto-

keinoin uudenlaista apua ja tu-

pyyntö ohjataan nuoren asuin-

kea”, Kelan projektipäällikkö Jo-

alueen NUOTTI-valmennuksesta

hanna Rouvinen kertoo.

vastaavalle etuuskäsittelijälle, joka ottaa nuoreen yhteyttä puhelimitse.

Mitä NUOTTI-valmennus pitää sisällään?

Nuori voi hakea valmennusta puhelimessa suullisesti.

NUOTTI-valmennus sisältää tapaamisia

Kirjallista hakemusta tai lääkärinlau-

henkilökohtaisen valmentajan kanssa. Ta-

sa, eikä nuoren tarvitse matkustaa valmen-

suntoa ei tarvita. Lääkärinlausuntoa tai lo-

paamisten sisältö suunnitellaan nuoren

tajan luokse tapaamisiin. Tarvittaessa val-

makkeita ei tarvita.

elämäntilanteen ja toiveiden mukaan. Val-

mentaja lähtee nuoren mukaan esimerkik-

mennuksessa edetään nuorelle sopivan tah-

si TE-toimistoon, lääkäriin tai Ohjaamoon.

din mukaan, eikä tavoitteena ole välttämät-

Henkilökohtaiset valmentajat ovat kou-

tä se, että nuori jo valmennuksen aikana

lutukseltaan esimerkiksi sosionomeja tai

löytää opiskelu- tai työpaikan. Valmentajan

yhteisöpedagogeja.

Lisätietoa NUOTTI-valmennuksesta löytää osoitteesta kela.fi/nuottivalmennus.

Nuorisotyö • 3/2018

Koulujeesarit tuovat yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä Lähiopetustunnit ja opettajien kasvatusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Yksinäisyys ja pahoinvointi ovat hiipineet opiskelijoiden arkeen. Yhessä-hanke etsii ratkaisuja kouluviihtyvyyteen vertaistoiminta-mallista. Opetusmaailman muutoksen tuulet

min oman onnensa nojaan – yksin yhteisössä.

Koulujeesarit vertaistukena

Samalla ihmetellään huonoa koulussa viihty-

Yhessä!-hankkeessa etsitään ratkaisuja opiske-

Perusopetuksessa otettiin käyttöön 2017 uusi

mistä, yksinäisyyttä ja yhteisön ulkopuolisuut-

lijoiden kouluviihtyvyyden kehittämiseen. Kes-

opetussuunnitelma. Toisen asteen ammatillis-

ta, masentuneisuutta sekä lisääntyvää kiusaa-

kiös-sä on yhteisöllinen, vertaistoimintamalliin

ten oppilaitosten reformi lanseerattiin 2018.

mista ja päihteiden käytön lisääntymistä.

pohjautuva oppilaitosnuorisotyö, jossa toimi-

Uusi lukiolaki astuu voimaan 2019. Uudistuk-

Ratkaisuksi tarjotaan psykologisen ammat-

joina ovat yhteisöpedagogiopiskelijat – koulu-

silla on väistämätön yhteys opettajan ammatin

titaidon ja oppilashuoltohenkilöstön vahvista-

jeesarit. Hankkeessa on kartoitettu oppilaitos-

muutokseen ja opiskelijoiden arkeen. Lähiope-

mista. On selvää, että näitä yksilöllisiä autta-

ten tarpeita ja opiskelijoiden toiveita. Näiden

tuksen määrä olennaisesti vähentyy toisella as-

mismuotoja tarvitaan. Niitä on syytä edelleen

pohjalta oppilaitoksiin on syntymässä erityi-

teella, ja opiskelijat joutuvat kantamaan yhä

vahvistaa, mutta ne eivät ratkaise yhteisölli-

nen, osallistujalähtöinen nuorisotyön malli.

enenevässä määrin vastuuta opintojensa edis-

syyden puuttumisen ongelmaa. Vaikka yksi-

Sisällöt suunnitellaan yhteistyössä oppilai-

tymisestä. Viimeisimmän kouluterveyskyselyn

löllisiä auttamismuotoja lisättäisiin, yhteisölli-

tosten kanssa. Jokaisessa oppilaitoksessa työs-

tulokset osoittavat, että nopeat, suuret muu-

syyden ja vertaisryhmäauttamisen sekä toisis-

kentelee koulujeesareina kaksi yhteisöpedago-

tokset voivat johtaa lisääntyneeseen nuorten

ta välittämisen puuttuminen johtavat heikom-

giopiskelijaa. Oppilaitoksissa lisätään nuor-

pahoinvointiin ja syrjäytymisriskiin.

pien syrjäytymiseen.

ten omaehtoista vertaisryhmätoimintaa, jonka

Uudistukset ovat yhteydessä myös siihen,

Yhteisöllisyyden puuttuminen on kasvava

avulla parannetaan opiskelijoiden kouluviih-

että koulu on menettämässä tosiasialliset kas-

ongelma. Enää ei ole olemassa monen sukupol-

tyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä. Toiminnan

vatusmahdollisuutensa ja siitä on tullut ope-

ven perheyhteisöjä tai tiiviitä kyläyhteisöjä, jot-

omaehtoisuus vahvistaa nuorten osallisuut-

tusteknokratia. Opettajan ammatin ydin ja pe-

ka antaisivat mallin tulevan sukupolven kasva-

ta. Hankkeessa etsitään keinoja kohdata myös

ruskoulun keskeinen tehtävä ovat alkaneet hä-

tukselle ja kehitykselle. Erilaiset someyhteisöt

haastavimmin tavoitettavat opiskelijat yhteis-

märtyä. Kaikilla kouluasteilla opettajat ovat

eivät riitä. Niistä puuttuu todellinen kasvotus-

työssä jeesareiden, kuntien nuorisotyön ja pai-

menettäneet kasvattajan arvovaltaansa, eivät-

ten tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen, yk-

kallisten järjestöjen kanssa.

kä juuri voi vaikuttaa opiskelijoiden käyttäyty-

silöt ovat aina loppujen lopuksi fyysisesti yksin.

miseen koulussa. Suomalaisen koulun ja ope-

Yhteisökasvatuksen lisääminen tarjoaisi

tuksen teoreettinen perusta tulee tuskin muut-

mahdollisuuden yhteisöllisyyden saavuttami-

tumaan, koska koulujärjestelmämme on kan-

seen. Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön mot-

sainvälisessä vertailussa edelleen maailman

tona voisi olla seikkailupedagogiikan kehittä-

huippua. Opiskelijoiden huono koulussa viih-

jän, Kurt Hahnin motto ”rajoituksissa on vah-

tyminen ja opettajien ahdinko tuntuvat olevan

vuutesi”: yhteisöllisellä oppilaitosnuorisotyöl-

toissijaisia.

lä rikotaan rajoja ja voitetaan esteitä matkalla

Yksilö vai yhteisö? Opetus- ja kasvatusalan ajattelua ohjaa edelleen lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta. Opiskelijoiden ongelmat ja käyttäytyminen pyritään kohtaamaan ja käsittelemään yksilöperusteisesti. Yhteisvastuun tunne ja toisista välittäminen ja huolehtiminen ovat hämärtyneet. Yksilö jätetään aiempaa helpom-

kohti vastuuntuntoista aikuisuutta.

YHESSÄ!-HANKE Hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittä-miskeskus Juvenia. Mukana Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan lyseon lukiot, Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla. Lisätietoa www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela Projektipäällikkö, KT Yhessä! – Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa -hanke Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia

Salut!

Bonjour!

Hello! Tjena! Ciao! Hallo!

Tere! Hei!

Erasmus+

Virtuaalivaihdot puhkovat kuplia Miksi olemme eri mieltä

parantaa nuorten digitaalisten oppivälineiden käyttötaitoa ja tuoda Erasmus+ yhä useamman nuoren ulottuville.

25 000 nuorta 43 maasta tutustuu pian toisiinsa ja toistensa kulttuureihin Euroopan komission käynnistämässä virtuaalivaihdossa. Siinä voi vaikka oivaltaa, miten on tullut päätyneeksi ajattelemaan niin kuin ajattelee.

Kaikki virtuaalivaihdot toteutetaan osana korkeakouluopintoja tai nuorisohankkeita. Yliopistojen ja korkeakoulujen lisäksi mukaan voivat hakeutua nuorisoalan toimijat.

Margherita Postogna ei ollut tullut ajatelleeksi, että ulkomaalaisia edes kiinnostaisi puhua hänen kanssaan. Mainonta-alalle tähtäävä opiskelija oli tottunut italialaiseen kouluputkeen, jossa tehdään niin kuin vanhemmat sukupolvet sanovat. Harvoinpa ne kehottavat kansainvälistymään.

Suosittuja virtuaalivaihdon teemoja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelu, media, nuorten vaikutusmahdollisuudet, uskonto, maahanmuutto ja sukupuoliroolit. Jotta jutut eivät jää pintatasolle, loukkaa ketään tai jämähdä junnaamaan paikoilleen, apulainen saattaa olla paikallaan. Sellainen kuin Soliyan Katja Riikonen, virtuaalivaihdon asiantuntija ja fasilitaattori virtuaalihuoneessa, virtuaalivaihdon tapahtumapaikassa. - Olen keskustelun turvaaja. Tehtäväni on varmistaa, että ryhmässä kaikkien äänet pääsevät kuuluville turvallisesti ja kunnioittavasti. Pidän yllä ilmapiiriä, jossa uskaltaa sanoa eriäviäkin mielipiteitä, fasilitaattori Riikonen kuvailee. - Syvempi keskustelu ja mielipiteen artikulointi vieraalla kielellä onnistuvat harvoin ihan omin päin. Ja virtuaalivaihdossa on opetuksellinen elementti mukana.

Nuoret kaikkialla maailmassa käyttävät ahkerasti sosiaalista mediaa, mutta helposti vain itsensä kaltaisten nuorten kanssa. Kukin omassa kuplassaan. Virtuaalivaihto, yliopiston järjestämä ohjattu tutustuminen toisien maiden nuoriin, vaikutti 20-vuotiaan Postognan elämään aivan kuin mieleen olisi auennut valtava tuuletusikkuna täynnä uusia maisemia.

Vaihtomahdollisuus yhä usemmalle Euroopan komissio on niin vaikuttunut virtuaalivaihdon mahdollisuuksista, että se on päättänyt kannustaa virtuaalivaihtoon 25 000 nuorta seuraavan kahden vuoden aikana. Päämääränä on kulttuurien välisen vuoropuhelun lisäksi

Erasmus+ Youth in Action ja Euroopan solidaarisuusjoukot Hakuajat 2019 5.2.2019 klo 13 30.4.2019 klo 13 1.10.2019 klo 13

Mitä ovat Erasmus+ -virtuaalivaihdot? Erasmus+ Virtual Exchange on pilottiprojekti, joka mahdollistaa Euroopassa ja Välimeren eteläpuolisissa maissa asuville 18–30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden kulttuurien väliseen oppimiseen verkkoympäristössä. Tarjolla on fasilitoutuja vuoropuheluja, koulutusta virtuaalivaihtojen kehittämiseen tai jonkin asian puolesta puhumiseen sekä avoimia verkkokursseja. Lisätietoja: europa.eu/youth/erasmusvirtual

Maailmalle.netistä löydät puolueetonta ja kattavaa tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Vastaamme myös nuorten kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyviin kysymyksiin.

Kansainvälisyys kannattaa!

Jokainen on suurlähettiläs - Aloitimme puhumalla keskustelun ja vuoropuhelun eroista. Se voi kuulostaa hölmöltä, mutta ne ovat eri asia. Vuoropuhelussa kunnioitetaan keskustelukumppania ja yritetään päästä hänen mielipiteittensä juurille. Pelkkä keskustelu voi johtaa ylireagointeihin, selittää Margherita Postogna. Eipäs-juupas-jumien purkaminen kuuluu fasilitaattorien työnkuvaan. Vankkojen, vakaumuksellisten mielipiteiden ja tunteiden noustessa esiin fasilitaattori johdattaa pohtimaan, miksi jotkut ovat aivan päinvastaista mieltä. Mistä kaikesta mielipide ja siihen liittyvät tunteet kumpuavat ja rakentuvat? - Parasta on, kun keskustelija ei pelkästään oivalla, mistä toisen erilaisuus tulee, vaan kun sama prosessi tapahtuu vielä hänelle itselleenkin: mistä minun mielipiteeni johtuu, Katja Riikonen sanoo. Fasilitaattori tuntee aivan erityistä työssä onnistumisen iloa myös silloin, kun opiskelijoiden asenne virtuaalivaihtoa kohtaan kääntyy 180 astetta ympäri. - Kun prosessista innostuvatkin ne, jotka ensimmäisessä ryhmätapaamisessa kertovat olevansa mukana vain siksi, että professori tai opettaja pakotti, Riikonen sanoo.

Prosessissa löytää itsensä Aika ajoin Katja Riikonen edelleen ravistuu työssään tajuamaan, ettei vieläkään ole tullut ajatelleeksi kaikkea. Vaikkapa sitä, miten vaikeaa olisi olla lesbonuori perinteisessä arabikulttuurissa. Margherita Postogna jäi puolestaan pohtimaan amerikkalaisen ikätoverinsa sanoja: - Hän kertoi, kuinka USA:ssa ihmisiä arvotetaan ihonvärinsä tai uskontonsa mukaan. Hän kysyi, miksi joitakin etnisiä ryhmiä kohtaan on helpompi ilmaista vihaa kuin joitakin toisia? Siinä onkin mietittävää meistä jokaiselle.

Postognalle parasta virtuaalivaihdossa oli lopulta tunne kuulluksi ja kunnioitetuksi tulemisesta. Siitä, että toisia todella kiinnosti, mitä hänellä oli sanottavanaan. Sellainen auttaa oman tien löytämisessä, ja Postognalle se myös opetti, ettei hän olekaan ujo. Hänen mielestään virtuaalivaihtoon pitäisi laittaa jo yläasteikäiset. - Siinä iässä ihmiset alkavat muodostaa ennakkoluuloja toisiaan kohtaan. Minä laittaisin heidät jakamaan ideansa ja mielipiteensä tuntemattomien ikätovereitten kanssa netissä. Sellainen kokemus voisi vähentää koulukiusaamistakin! Jos virtuaalivaihtoon mukaan lähteminen kutkuttaa, lisätietoa voi pyytää antamalla yhteystietonsa osoitteessa: europa.eu/youth/erasmusvirtual Fasilitaattoreitakin tarvitaan lisää. Erityisesti nuorisotyöntekijöille suunnatusta koulutuksesta kerrotaan myös verkossa samalla sivulla. Teksti: Natalia Kisnanen Kuvat: Tuukka Järventausta

Tietoa Erasmus+ Youth in Action -tapahtumista ja koulutuksista: www.cimo.fi | tapahtumat Viestit Youth in Action -tiimille osoitteeseen nuoriso@oph.fi Tykkää meistä Facebookissa ja Twitterissä!! Youth in Action Finland

Nuorisotyö • 3/2018

Rehtori Jukka Määtän matkassa nuorisotyön aitiopaikalle TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS

Urapolku ei ole aina suoraviivainen, ei edes koulutuksen asiantuntijalla.

loitamme tapaamisen Jukka Mää-

Polku rehtoriksi

ammattiopistossa opettajana ja vapaa-ajan-

tän kysymyksellä: mikä maa? Si-

”Ei tullut metsänhoitajaa kuten vielä lu-

ohjaajana. Nuorisotyö kiinnosti ja hakeu-

jaitsee Euroopassa ja sillä on eril-

kioikäisenä haaveilin, vaan siirryin met-

duin opiskelemaan järjestö- ja nuorisotyö-

linen nuorisolaki. Nuorisotyön koulutus-

sän kasvatuksen ideoista ihmisten kasvun

tä Alkio-opistolle.”

ta järjestetään toisella asteella sekä korkea-

ja kasvatuksen pariin”, naurahtaa Määttä

kouluissa ylemmän ja alemman tutkinnon

ja jatkaa: ”Lukion ja armeijan jälkeen olin

Tehtyään

kasvatustieteen

perusopin-

not Avoimessa yliopistossa Määttä päätti

tasolla. Nuorisotyöllä on maassa pitkät pe-

hakeutua Jyväskylän yliopistoon opiskele-

rinteet, legitiimi asema ja vakiintuneet am-

maan kasvatus- ja yhteiskuntatieteitä. Ke-

mattinimikkeet. EU:n puheenjohtajuuskau-

sätöitä oli tuolloin 1990-luvun lama-aikaan

si on kohta alkamassa. Osun oikeaan, ky-

huonosti tarjolla nuorille. Keravan nuoriso-

seessä on Suomi.

vankilaan etsittiin nuorten vankien ohjaa-

”Nuorisotyöllä ei ole missään Euroo-

jaa ja vanginvartijaa. Hän tarttui tilaisuu-

passa yhtä vahvaa asemaa. Sen merkityk-

teen ja haki paikkaa. Kasvatustieteitä opis-

sen ymmärtäminen yhtenä suomalaisen

kellut nuori mies erottui edukseen joukosta

yhteiskunnan ja koulutuksen valttikortti-

ja niinpä hän työskenteli kolme pitkää kesää

na on tärkeää. Koulutuksessa tulisi huomi-

nuorten vankien ohjaustehtävissä.

oida jatkossa myös koulutusviennin ja ko-

”Olen kysynyt itseltäni, tuliko minusta

kemustenvaihdon ulottuvuudet. Nuoriso-

kokemuksen myötä kyynikko vai realisti?”,

työ on yhteisöpedagogikoulutuksen kivijal-

pohtii Määttä ja kuvailee työtä mielenkiin-

ka. Tämä on hyvä pitää mielessä. Haluaisin

toiseksi, mikä avasi silmät nuorten miesten

nuorisotyön vielä näkyvämmin järjestö- ja

moninaisille kysymyksille, sillä työssä kuuli

nuorisotyön koulutuksen osaksi”, toteaa

synkkiä tarinoita ja näki lohduttomia kohta-

Määttä.

loita. ”Olihan se eräänlainen pikkurikollisten

Määttä valittiin Humakin rehtoriksi/toi-

korkeakoulu”, Määttä hymähtää ja viittaa

mitusjohtajaksi kuluvan vuoden elokuun

havainnollaan vertaisryhmän merkitykseen.

alussa. Hän on seurannut ammattikorkeaHumakissa hän on toiminut vuodesta 1999

Sillanrakennusta ja verkostoja

saakka mm. koulutusjohtajana, kehittämis-

Määttä väitteli 2007 aiheesta Nuorten nais-

johtajana, yliopettajana ja lehtorina. Miten

ten ja miesten asepalvelus opintoja työu-

Määttä päätyi tähän?

ralla. Nuorten nivelvaihe ja nuoren aikuisen

koulujen kehitystä alusta asti eri rooleissa.

Nuorisotyö • 3/2018

urakysymykset nivoutuivat osaksi varusmies-

heen kanssa Joensuun seudulle”, Määttä ker-

kasvatustyötä ja toiminta tulisi olla mahdol-

koulutuksen arviointitutkimusta. Väitöstut-

too. Rehtorin tehtävien myötä Määttä asuu

lisimman lähellä nuorta itseään. Kun ajat-

kimuksesta muodostui sisällöllinen silta yh-

osan viikoista Helsingissä.

telen jälkeenpäin opintojani ja työhistoriaa-

teisöpedagogiikan ja nuorisotyön teemoihin.

”Olen saanut seurata viime vuosina nuo-

ni, niin kiinnostuksen kohteille löytyy yksi

Määttä oli jo tuolloin kiinnostunut myös am-

risotyön kehittymistä koulutustoimijan nä-

yhteinen nimittäjä. Koko työhistoriani ajan

mattikorkeakoulujen kehittämisestä. Koulu-

kökulmasta, mutta myös järjestötoimin-

olen työskennellyt jollakin tavalla nuorten

tuksen kysymykset ovat olleet hänen intres-

nassa 4H:n kautta. Aikoinaan kerholaise-

aikuisten parissa: nuoriso-ohjaajana, tutki-

seissään jo ennen Humakissa aloittamista,

na, myöhemmin paikallisyhdistyksen halli-

jana, kehittäjänä, kouluttajana sekä järjes-

sillä ennen ammattikorkeakoulu-uraa Määt-

tuksessa ja nyt toista kautta 4H-liiton hal-

tötoimijana. Niin on myös nyt, koska suurin

tä työskenteli Koulutuksen tutkimuslaitok-

lituksen jäsenenä. Olen päässyt näkemään

osa Humakin opiskelijoista on nuoria aikui-

sella Jyväskylän yliopistossa sekä Opetus-

järjestön vaikean muutosvaiheen ja sen jäl-

sia”, summaa Määttä.

hallituksessa. Nykyisen työn kannalta mer-

keisen uuden rakentamisen. Nuorisotyö on

kittävä työkokemus oli nimenomaan arvi-

KUKA?

ointitutkijan tehtävä Jyväskylän yliopiston

Rehtorin tehtävän Määttä otti vastaan luottavaisin mielin. Hän tuntee henkilöstönsä hyvin ja luottaa heidän osaamiseen-

koulutuksen tutkimuslaitoksella 1990-luvul-

Jukka Määttä

sa. Määttä tunnetaan työyhteisössä rauhal-

la. Siellä kului yhteensä seitsemän vuotta eri-

Ikä: 52

lisena, reiluna ja huumorintajuisena miehe-

laisten koulutusten arviointitutkimusten parissa. Tuona aikana tutustuin akateemisen yhteisön toimintaperiaatteisiin, tutkimusryhmätyöskentelyyn sekä myös ammattikorkeakoulujen alkuvaiheen tavoitteisiin, ideoihin ja kokeiluihin. ”Kaikkiaan Jyväskylässä tuli vietettyä 14 vuotta, sen jälkeen muutimme per-

Työ: Humakin rehtori/toimitusjohtaja 1.8.2018 alkaen Kotipaikka: Kontiolahti Harrastukset: Luonnossa liikkuminen eri muodoissaan Motto: Vanhan isäni työnkasvatuksen periaate: ”Jos tämä helppoa olisi, niin joku muu tämän tekisi”

nä. Metsä on pysynyt Määtän mukana harrastuksen muodossa. Liikun luonnossa niin paljon kuin vain ehdin. Sieltä saan voimavaroja kiireiseen arkeen. Se on minulle rauhan ja rentoutumisen paikka. Vielä pari sanaa nuorisosta, johon Määtällä on selkeä näkemys: ”Jokaisen pitää löytää oma polku!”

LAPPEENRANNAN

NUORISOTOIMI

Nuorisotoimi / Ungdomsväsendet Nuorisotoimisto / Ungdomsbyrån Halmstadinkatu / Halmstadsgatan 7 C 10900 Hanko / Hangö Puh. / Tel.: 040 518 9564 Lapsi- ja nuorisokeskus / Barn- och ungdomscentret HYLLIS Esplanadi 77 / Esplanadet 77, 10900 Hanko/Hangö Lappohjan nuorisotalo / Lappvik ungdomsgård Koulukuja 4 / Skolgränd 4, 10820 Lappohja / Lappvik

Nuorisotyö • 3/2018

Huvijuht vastaa Virossa koulunuorisotyöstä TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVAT ANTS LEPPOJA

ätlin Merisalu on uuden Paiden lu-

tunneilla kohtaan nuoria ja juttelemme kai-

rilta tulee myös projekti- ja hankeideoita.

kion tuore nuorisotyön koordinaat-

kesta. Nuoret kertovat ideoistaan ja minun

Tehtäviini kuuluu jalostaa ne hankesuun-

tori. Vaikka nuorisotyön merkitys ja

tehtävänäni on koota nuorten ajatuksis-

nitelmiksi ja hakea niille rahoitusta”, Meri-

rooli on vahva virolaisissa kouluissa, koor-

ta kooste, jonka käsittelemme henkilökun-

salu kertoo.

dinaattorin tehtävä on uusi, eikä tällä ni-

nan palaverissa keskiviikkoaamuisin. Nuo-

mikkeellä toimi muita työntekijöitä Viros-

Merisalu nostaa nonformaalin oppimisen keskeiseksi osa-alueeksi työssään.

sa. Millaista hänen työnsä on?

”Voin käyttää erilaisia metodeja ja jutel-

Merisalu on valmistunut Tarton yli-

la nuorten kanssa avoimesti. Usein pu-

opiston Viljandin kulttuuriakatemias-

humme opiskelusta, siihen liittyvistä

ta vapaa-ajanohjaajaksi 2014 ja teh-

paineista, perheestä ja vapaa-ajas-

nyt koulunuorisotyötä – ”huvi-

ta”, kuvailee Merisalu ja jatkaa:

juht” kuten nuorisotyöntekijää

”Paiden lukiolla ei ole historiaa,

virolaisissa kouluissa kutsu-

eikä vakiintuneesta toiminta-

taan – sekä toiminut nuo-

kulttuurista tulevia oletuk-

risotyön kentällä eri teh-

sia siitä, miten ”pitäisi”

tävissä. Tällä hetkel-

toimia. Uusien toimin-

lä hän opiskelee Tal-

tamallien käyttöönot-

linnan nuorisotyön

yliopistossa

to on tässä tilanteessa

maisterioh-

helppoa. Tavoitteemme on

jelmassa. Merisalu on myös

rakentaa nuorilähtöistä toi-

tanssinopettaja.

mintakulttuuria, jossa yhtei-

Ensimmäiset opiskelijat aloit-

söllisyys, osallisuus ja avoimuus

tivat opiskelunsa Paiden lukiossa

ovat keskeisiä elementtejä. Opin

syyskuun alussa 2018. Silloin aloitti

joka päivä uutta ja teen työtä, jota ra-

työnsä myös Merisalu. Jo viidentenä päi-

kastan.”

vänä nuoret tulivat esittämään hänelle, että haluavat perustaa oppilaskunnan ja vahvistaa näin osallistumismahdollisuuksiaan lukiossa ja yhteiskunnassa. Pienessä Paiden kunnassa sellaista ei ole aiemmin ollut. Merisalun normaali arkipäivä lukiossa alkaa hyvien huomenien toivotuksella ulko-ovella, kun opiskelijat saapuvat kouluun. ”Osallistun joka päivä muutamille oppitunneille, jotta tiedän, missä mennään. Väli-

””

Tavoitteemme on rakentaa nuorilähtöistä toimintakulttuuria, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja avoimuus ovat keskeisiä elementtejä.

Nuorisotyö • 3/2018

Mikä on elämän tarkoitus? TEKSTI JA KUVAT JOHANNA KUIVAKANGAS

iljandin lukioon on kokoontunut

Lopulta saavumme pihapiiriin, jos-

lä nuoret kyselevät, mitä teen, miten tu-

20 nuorta 12 eri lukiosta ympäri

sa seisoo talo. Pellolla käyskentelee lam-

lin valinneeksi koulutuspolkuni, mitä

Viroa. Alkamassa on kolmipäi-

paita. Talossa asui Mart Saar (1882–

harrastan ja miten puran stressiä. On-

väinen seminaari, jonka teemana on ky-

1963), yksinlaulun virolainen mestari.

neksi olen ottanut päiväkirjani mukaan

symys ”Mikä on elämän tarkoitus?”. Oh-

Hänen kotitalonsa toimii nykyisin mu-

ja näytän siitä, millainen on oma tapani

jelmassa on keskusteluja, metsäretki, yh-

seona. Sisällä on flyygeli, jonka ääreen

kirjoittaa, piirrellä to-do-kaavioita ja jä-

dessäoloa ja elokuvien katselua.

yksi nuorista istahtaa ja alkaa soittaa.

sennellä tunteitani.

Nuorten ystävällisyys ja avoimuus

Hiljennymme kuuntelemaan. Bussimat-

Tämän jälkeen nuoret pohtivat pie-

lämmittää mieltä. Osallistun metsäret-

ka takaisin sujuu nopeasti, osa nuoris-

nissä ryhmissä omaa elämäänsä, tule-

keen. Köröttelemme puolen tunnin mat-

ta torkkuu ja joku rapistelee vielä eväs-

vaisuuttaan ja toiveitaan. Keskustelu käy

kan bussilla lähtöpaikalle. Jokainen on

pussiaan.

vilkkaana. Musiikki, liikunta, oma koti,

saanut koululla eväät reppuun. Aloi-

Lukiossa ohjelma jatkuu. Alkaa kes-

matkustaminen, opiskelupaikan löyty-

tamme retken kävelemällä polkua pitkin

kusteluosuus, jossa virittäydymme poh-

metsän läpi. Ilma on kolea ja harmitte-

timaan elämää ja sen tarkoitusta. Virit-

Lopulta yksi nuorista toteaa: ”Open

len mielessäni, etten ottanut lämpimäm-

telen mattoja ja tyynyjä piirimuodostel-

eyes, open mind and the most impor-

piä vaatteita mukaan.

maksi lattialle. Kuulen käytävästä kita-

tant: open heart.” Ei lisättävää.

minen. Toiveita on monia.

Metsän jälkeen saavumme suon lai-

ransoittoa ja laulua. Yksi nuorista esiin-

Seminaarin jälkeen saan nuorilta

taan, josta alkavat pitkospuut. Suota

tyy ja saa raikuvat huudot ja taputukset.

viestejä: ”Tämä oli elämäni paras viikon-

on silmänkantamattomiin, siellä täällä

Nuoret asettuvat piiriin. Kysyn, mitä ha-

loppu. Se sai minut ajattelemaan elä-

on suolampia. Pysähdymme levähdys-

luaisitte kuulla. ”Kerro oma elämäntari-

mänarvoja ja tarjosi uuden ikkunan kat-

paikalle. Juttelemme ja ihmettelemme

nasi”, vastaavat nuoret. Kerron, ja välil-

sella maailmaa. Metsäretki tyhjensi mie-

luonnon kauneutta. Eräs nuorista huomaa, että olen viluinen. Hän avaa toppatakkinsa, jonka on solminut vyötäisilleen ja ojentaa sen minulle: ”Ota tämä, en tarvitse sitä.” Kiitän ja jatkamme matkaa. Pysähtelemme välillä ja pohdimme elämää. Kuulen monia tarinoita nuorten lapsuudesta, perheistä, harrastuksista ja kotipaikoista.

len ja avasi mahdollisuuden keskittyä to-

””

Nuoret asettuvat piiriin. Kysyn, mitä haluaisitte kuulla. ”Kerro oma elämäntarinasi”, vastaavat nuoret.

dellisiin asioihin, kuten luontoon ja yhteisöön ympärilläni.” Toinen nuori totesi: ”En löytänyt elämän tarkoitusta, mutta tuntui vapauttavalta puhua omista ajatuksistani ja pohtia elämää yhdessä muiden kanssa ilman ennakkoasenteita tai odotuksia siitä, mitä elämän pitäisi olla.”

1. RIIPPUMATON

1.1 Tarjottava tieto on kattavaa, antaa yleiskuvan saatavilla olevista vaihtoehdoista ja perustuu moniarvoisiin ja luotettaviin lähteisiin.

1.2 tieto on on kattavaa, riippumatonta 1.1 Tarjottava Tarjottava tieto ant kaikista uskonnollisista, poliittisista, yleiskuvan saatavilla olevista vaihto aatteellisista ja kaupallisista vaikutteista. perustuu moniarvoisiin ja luotettaviin lähteisiin.

1.3 Rahoituslähteet eivät vaikuta näiden periaatteiden soveltamiseen nuorten tietoja neuvontapalveluissa.

RAHOIT

2. SAAVUTETTAVA

3. KATTAVA

2.1 Yhdenvertainen mahdollisuus käyttää nuorten tietoja neuvontapalveluita tulee varmistaa kaikille.

3.1 Nuorten tietoja neuvontapalvelut ovat avoimia kaikille nuorille ilman minkäänlaista syrjintää.

4. TARVEPERUSTEINEN 4.1 Nuorten tietoja neuvontapalvelut perustuvat nuorten tarpeisiin.

4.4 Nuorten tietoja neuvontatyössä tulee olla riittävästi henkilöstöresursseja, jotta yksilöllinen tuki ja palvelut voidaan varmistaa.

2.2 Nuorten tietoja neuvontapalvelut ovat helposti saavutettavia, kiinnostavia ja näkyviä nuorille.

3.2 Nuorten tietoja neuvontapalvelut ovat maksuttomia kaikille nuorille.

4.2 Tarjolla oleva tieto kattaa kaikki nuorille merkittävät aiheet.

2.3 Nuorille suunnattu tieto on ymmärrettävää heille.

3.3 Nuorten tietoja neuvontapalvelut pyrkivät tavoittamaan kaikki nuoret tavoilla, jotka ovat vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia eri ryhmille sekä erilaisiin tiedontarpeisiin.

4.3 Jokaista nuorta on kunnioitettava yksilönä ja kaikki vastaukset on yksilöitävä siten, että ne ovat vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia.

5.2 Nuorten tietoja neuvontapalvelut tukevat nuorten media- ja informaatiolukutaitoja, jotta he osaavat toimia turvallisesti ja vastuullisesti.

5. VAHVISTAVA 5.1 Nuorten tietoja neuvontapalvelut vahvistavat nuoria sosiaalisesti ja edistävät heidän itsenäisyyttään.

5.3 Nuorten tietoja neuvontapalvelut edistävät nuorten aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta.

6.3 Nuoria kannustetaan antamaan palautetta osana nuorten tietoja neuvontapalveluiden jatkuvaa kehittämistä.

7.3 Kaikki tuotettu tai jaettu tieto on täsmällistä, kattavaa, ajantasaista ja luotettavaa.

8.3 Nuorten tietoja neuvontapalvelut toimivat yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa nuorten tiedontarpeiden ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistamiseksi, asiantuntijuuden jakamiseksi sekä nuorille suunnatun tiedon näkyvyyden lisäämiseksi.

9.1 Nuorten tietoja neuvontapalvelut ovat innovatiivisia valitessaan strategioita, menetelmiä ja työkaluja nuorten tavoittamiseksi.

6. OSALLISTAVA

7. EETTINEN

8. AMMATILLINEN

6.1 Nuoret osallistuvat nuorille suunnatun tiedon tuottamiseen, levittämiseen ja arviointiin kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa.

7.1 Nuorten tietoja neuvontapalvelut kunnioittavat nuorten oikeutta yksityisyyteen, luottamuksellisuuteen ja nimettömyyteen. Palvelut tarjoavat nuorille turvallisen ympäristön.

8.1 Nuorten tietoja neuvontapalveluita tarjoavat koulutetut työntekijät ammatillisella otteella.

8.4 Nuorten tietoja neuvontatyöntekijät tekevät yhteistyötä paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla sekä jakavat hyviä käytäntöjä ja osaamista.

8.5 Nuorten tietoja neuvontatyöntekijöiden tehtävänä on varmistaa, että nuorilla on riittävät tiedot ja taidot heille suunnattujen digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen.

9.2 Nuorten tietoja neuvontatyöntekijät ovat tietoisia uudenlaisesta työmuotoon liittyvästä kehityksestä ja olennaisista laeista, ja he pitävät itsensä ajan tasalla nuorten trendeistä.

9.3 Nuorten tietoja neuvontatyöntekijät toimivat aktiivisesti ja ennakoivasti median ja tiedon kentällä varmistaen, että nuorille suunnattu laadukas tieto on näkyvää.

6.2 Nuorten tietoja neuvontapalvelut tarjoavat mahdollisuuksia nuorten vertaistoiminnalle.

7.2 Tiedon valintakriteerit tehdään näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Tiedon tuottaja ja tarkoitus ovat selkeät ja näkyvät.

8.2 Nuorten tietoja neuvontatyöntekijöillä on media- ja informaatiolukutaitoja.

9. ENNAKOIVA

www.koordinaatti.f i www.eryica.org

Nuorisotyö • 3/2018

Ohjaamot monen tulen välissä TEKSTI JA KUVAT LEENA RUOTSALAINEN

”Keskinkertaisuuden aika on ohi”, sanoi Henkka Hyppönen, yrittäjä ja tietokirjailija Ohjaamopäivillä marraskuun puolivälissä Helsingissä. Ohjaamoita voidaan kuvailla monella tapaa, mutta keskinkertaisuus ei taida kuulua niihin.

aneelikeskustelussa Ohjaamoita heh-

miseen ja toisten arvostukseen? Annetaan-

kentely vaatii jatkuvia kokeiluja ja nuorten

kutettiin muun muassa näin: moni-

ko nuorille oikeasti tilaa vaikuttaa?

mukaan ottamista – kyseenalaistamista ja it-

naisuus on Ohjaamojen vahvuus, arki

Välillä meinaa usko loppua ja ahdistus is-

on yhteistä riippumatta ammatillisesta taus-

keä. Systeemin logiikka ja yhdenmukaista-

tasta, henkilöstöllä on mahdollisuus vaikut-

misen paine iskevät vanhojen rakenteiden

Ohjaamopäivillä joku kuvasi Ohjaamoi-

taa ja yhteistyöskentely on jokapäiväistä.

raoista hyydyttämään innokkaat muutok-

ta varpusparveksi, ja toisen mielestä niissä

sentekijät. Uutuudenviehätyksen painues-

mättää aina joku asia. Mahtavaa! Eikö kri-

sa omaan koloonsa on riskinä vaipua kes-

tiikki pidäkin hereillä? Siinä vaiheessa, kun

kinkertaisuuden pauloihin. Kehittäminen

mikään ei pidä hereillä, on riski menettää

Monialaisesta yhteistyöstä on puhuttu run-

loppuu, työ rutinoituu, yhdessä tekeminen

mahdollisuus jatkuvan olemassaolon tah-

saasti ainakin kaksi vuosikymmentä. Oh-

unohtuu ja into laantuu. Ohjaamoissa työs-

donilmaisuun.

Monialaisen yhteistyön pitkä tarina

jaamo-konsepti löysi ”markkinaraon”. Vihdoinkin joku taho, joka tarjoaa nuorille yhden luukun palvelua. Ohjaamoille voi nostaa hattua ja aallottaa. Monialainen yhdessä tekeminen on todentunut niissä. Kyseessä ei ole ollut helppo tehtävä, ja haasteita on ollut lähes koko ajan. Yhteisen työotteen, uudenlaisen työkulttuurin, nuorilähtöisyyden ja erilaisten systeemirajojen ylittäminen on vaatinut rohkeutta kaikilta toimijoilta. Vastaan on tullut valta- ja arvovaltajännitteitä: mikä taho sanoo viimeisen sanan? Perinteisesti viimeisen sanan sanoo ”joku” suurin, jolla on eniten rahaa tai jolla on ideologinen ketunhäntä kainalossa. Ohjaamot haastavat nämä edelliset ”jotkut” dialogiin ja yhteisen tahtotilan löytämiseen. Uskaltavatko ”jotkut” muutokseen, yhteiseen teke-

sekritiikkiä. ”Fataalivirhe on kiinnittyä vanhoihin pohjiin”, sanoi Henkka Hyppönen.

Nuorisotyö • 3/2018

Ohjaamopäivillä ilmassa oli varovaisuut-

malliin siirtyminen yhdenmukaistaisi työ-

tä jalkautumiseen, uusien työmuotojen ke-

ta keskusteluissa Ohjaamojen roolista so-

otteen ja toimintatavat. Riski muuttua vir-

hittämiseen ja yhteisen tekemisen toteutta-

tessa ja maakunnissa. Useimmat päätös-

kakoneistomassaksi on suuri. Siis olkaam-

miseen.

kirstun päällä istuvista puhuvat kieli keskel-

me paikallisia, läheisiä sekä nuorten tar-

Ymmärrän hyvin, että tilanne TE-toimis-

lä suuta. Mitä pelätään? Nyt tarvitaan sel-

peista ja toiveista lähteviä aktiivisia ja roh-

toissa on hankala, mutta muutos ei tapah-

keitä kannanottoja.

keita toimijoita!

du, ellei sitä tehdä. Yhteistyö ja yhteinen te-

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskuksen kuhina

Voisiko jopa ajatella, että sote-kuntayh-

keminen ei ole pikkuasia, sillä viidesosa Oh-

tymien perustamien on iloinen asia? Kun-

jaamojen henkilöstöstä on TE-toimiston

nissa olisi mahdollisuus panostaa kaikkia

työntekijöitä.

Toisenlainen tunnelma oli kunnallisen nuo-

nuoria ja asukkaita koskevaan hyvinvointiin

Miten Ohjaamo voi toimia moninaisen ja

risotyön osaamiskeskuksen Kanuunan se-

ja kannustaa osallistumaan itseään ja ym-

hämähäkkimäisen ameebamaisessa viran-

minaarissa Jyväskylässä marraskuun alku-

päristöään koskeviin asioihin. Kunnat ovat

omaisverkostossa? Miten Ohjaamo voi säi-

päivinä. Nuorisotoimenjohtajat ja esimie-

tähän asti joutuneet kiristelemään itseään

lyttää ei-viranomaisen työotteen? Useim-

het tuulettivat kriittisesti itseään ja ympä-

kaikilla tasoilla korjaavaan työhön, budjetin

mat lakisääteiset, toki tärkeät toimijat, ke-

röivää muutosmyllytystä. Lähtökohtaisesti

ylityksiin ja jatkuvaan keskusteluun sotesta.

räävät nuorista tietoa. On alkukartoitusta,

asenne on ymmärrettävää. Yli puolet Oh-

Nyt olisi kuntien tilanne toinen, ja mukana

asiakassuunnitelmaa ja erilaisia suljettu-

jaamojen henkilöstöstä on kuntien palkka-

tulisi suuri mahdollisuus tehdä toisin ja kat-

ja nuorista koottuja tietoja. Erilaissa järjes-

listoilla ja monissa kunnissa nuorisotoimet

soa toisin silmin.

telmissä on tietoa ähkyksi asti. Välillä syn-

ovat aktiivisia toimijoita.

tyy tunnelma, että olemme syyniyhteiskun-

Ohjaamojen olisi löydettävä yhteinen tahto.

Ohjaamojen vakinaistamisen haasteet

Maakunnalliset sote-kuntayhtymät ovat jo

Työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt

aina ihmisistä ja inhimillisyydestä. Huk-

kohta koko valtakunnassa, vaikka hallitus ja

Ohjaamojen vakinaistamiseen rahoituksen

kuuko ihminen systeemin syövereihin?

eduskunta pähkivät omaa linjaustaan autta-

viideksi vuodeksi. Käytäntö rahoituksen to-

Miten Ohjaamo voi ja saa pitää ainut-

mattomasti myöhässä.

Rakenteellisten myllytysten aallokossa

ta, johon olemme itse luoneet tarkkailun, valvonnan ja kontrollin systeemin. Kyse on

teuttamisessa eri puolilla maata on kirja-

laatuisen toimintatapansa? Ohjaamopäivil-

Ohjaamojen paikka on kunnissa, jonne

vaa. Rahoitus on osin suunnattu paikkaa-

lä määriteltiin Ohjaamojen askelmerkit tu-

jää keskeisesti ennaltaehkäisevä työ. Kun-

man alueellisten ja paikallisten TE-toimis-

levaan: helppo tulla, yksi ovi, monialainen

nissa ne ovat lähellä nuoria ja niillä on kas-

tojen asiantuntijoiden normityötä. Useam-

palvelu nopeasti ja tarpeen mukaan, nuori

vot. Ne kytkeytyvät paikallisiin tarpeisiin ja

malla TE-toimiston asiantuntijalla on niin

elämänsä asiantuntijana ja jatkuva kehittä-

toimintaympäristöön. Sote- ja maakunta-

suuri määrä (kone)asiakkaita, ettei aika rii-

minen. Miten huolehdimme, että nämä askelmerkit toteutuvat?

Yksi ovi, monta palvelua Suomen noin 60 vakinaistettua Ohjaamoa tarjoavat tietoa, tukea ja yksilöllistä ohjausta muun muassa koulutus-, harrastus- ja työllistymisasioissa alle 30-vuotiaille.

Nuorisotyö • 3/2018 Elias Suhonen ja Niklas Lindeman Face The Legacy .-yhtyeensä kanssa Tanssisali Lutakon lavalla. (Esa Linna)

Jyväskylä Rock Academyssa

nuorisotyö ja musiikin tekeminen kulkevat käsi kädessä TEKSTI ESA LINNA

yväskylä Rock Academy -toiminnassa

rustetut tilat ja laitteet sekä kahden vastaa-

nuorten ja nuorten aikuisten yhtyeille

van ohjaajan muusikkotausta.

”Nuorten elämäntilanteet saattavat muuttua toiminnan aikana ja pyrimme tukemaan

ja artisteille tarjotaan ammattimais-

”Todella mahtavaa, että saimme juurru-

heitä vaikeissakin elämänvaiheissa. Tärkein-

ta ja kattavaa valmennusta. Omien ohjaa-

tettua hankeen nuorisopalvelujen omaan

tä on yhdessä tekeminen ja hyvä yhteishen-

jien lisäksi nuoria opastavat kotimaiset ja

musiikkitoimintaan. Siitä suuri kiitos mei-

ki, joka jo sinällään on sitä parasta nuoriso-

ulkomaiset musiikin ammattilaiset. Yhtyeil-

dän johdolle”, kehaisee Jyväskylä Rock Aca-

työtä!”

le tärkeitä ovat myös heille tuotetut ensim-

demya luotsaava, muusikkonakin kunnos-

mäiset viralliset julkaisut ja musiikkivideot.

tautunut nuorisonohjaaja Seppo Pohjo-

Vuonna 2016 Rock Academy Finland

lainen (Timo Rautiainen & Trio Niskalau-

Sinkkuja, musiikkivideoita, keikkoja ja klinikoita

kaus).

Suomen huippumuusikot saapuvat edelleen

-hankkeen päättyessä Jyväskylän kaupunki päätti jatkaa Jyväskylä Rock Academya

Pohjolaisen mukaan toiminnassa paino-

omalla rahoituksella. Toiminnan jatkamis-

tetaan myös nuorisotyöllistä puolta, vaikka

ta helpottivat Jyväskylän Veturitalleille pe-

sitä ei mukana oleville muusikonaluille korostetakaan.

vetämään avoimia ja maksuttomia klinikoita, joihin on kaikenikäisillä vapaa pääsy. Äänitykset, miksaukset ja masteroinnit hoitaa tällä hetkellä Teemu Liekkala,

Nuorisotyö • 3/2018

Jyväskylä Rock Academy ponnahduslautana nuorisotyöhön

ovat olleet suurimmaksi osaksi positiivisia:

Kahdessakin

Academy

videoiden teko, studiotyöskentely, tapahtu-

paikallinen markkinointiviestintäyritys. Nyt

-bändissä (Borrelioosi ja Face The Legacy)

mien järjestäminen ja ennen kaikkea uusiin

videot toteutetaan Veturitallien mediatoi-

soittava Elias Suhonen on ajautunut Ve-

ihmisiin tutustuminen – ja sitä kautta uusien

minnan puitteissa ja siihen tarkoitetulla lait-

turitallien asiakkaasta työntekijäksi. Nuo-

kavereiden saaminen”, Lindeman luettelee.

teistolla. Bändit voivat toteuttaa videot halu-

risotyötä oppisopimuksella opiskeleva ki-

Face the Legacy ponkaisi kovaan seu-

tessaan myös omin voimin. Tee se itse -hen-

taristi on myös Jyväskylä Rock Academyssa

raan marraskuun lopulla, kun yhtye pää-

ki elää vahvana, mutta videot pyritään to-

vahvasti mukana.

si Iso-Britannian suurimman rocklehden

joka on tuttu esimerkiksi Red Eleven -yhtyeestä. Liekkala äänittää bändit Veturitalleilla ja miksaa kappaleet omassa studiossa. Musiikkivideot toteutti hankkeen aikana

teuttamaan mahdollisimman laadukkaana. Veturitallien

Kiskoklubeilla

Jyväskylä

Rock

”Jyväskylä Rock Academy -toiminta on

”Omat kokemukset Rock Academyssa maksuttomat klinikat, keikkailu, musiikki-

Classic Rockin viikkoäänestykseen – ja voit-

vierailee

edistänyt omaa harrastuneisuuttani ja in-

nousevia nuorten ja nuorten aikuisten yh-

nostanut tekemään musiikkia. Toiminnan

tyeitä ympäri Suomea. Jyväskylä Rock Aca-

kautta aloitin myös vapaaehtoisena,” Suho-

demy -bändeille järjestetäänkin esiintymi-

nen kertoo. ”Vapaaehtoistyön kautta innos-

”Muusikot hoi, tää on erittäin siisti hom-

set Kiskoklubien yhteydessä.

tuin nuorisotyöstä ja hakeuduin Jyväskylän

ma, kannattaa hakea ensi kaudelle mukaan!”

”Veturitallien Kiskoklubit ovat Rock Academy -bändeille ensimmäinen kosketus

Veturitalleille työkokeiluun, jonka jälkeen pääsin oppisopimuskoulutukseen.”

keikkailuun. Bändit pääsevät soittamaan

Face the Legacyn laulajakitaristi Niklas

isolla stagella ammattimiksaajan kanssa.

Lindeman on niin ikään tuttu kasvo Vetu-

Tämä on tärkeä osa Rock Academy -toi-

ritalleilla ja Jyväskylä Rock Academy -toi-

mintaa klinikoiden ja treenaamisen ohella”,

minnassa.

Pohjolainen kertoo.

ti sen! Elias ja Niklas muistuttavat haastattelun lopuksi nuoria muusikonalkuja:

Jyväskylä Rock Academy Jyväskylä Rock Academy julkaisee tällä hetkellä Wrath of Persecutionin, Juicy Pandan, Face The Legacyn ja DJ Shakan musiikkia. veturitallit.jyvaskyla.fi/toiminta/ rockacademy

Kaikki alkoi Turusta

ock Academy -toiminta on saanut al-

seen tarvitaan ohjaajilta paitsi erityisosaa-

suus on pakollista.” Kaikissa kaupungeissa

kunsa Turusta, jossa Turun nuoriso-

mista myös kontakteja.

ei tietenkään nuorten palveluilla ole omaa

palvelujen Tomi Arvas pyöritte-

”Musiikin ja musiikkibisneksen tunte-

studiota, mutta paikkakunnilta löytyy kui-

li vuonna 2011 monessa musiikkiliemessä

mus ja kontaktit ovat avainasemassa! Toi-

tenkin lähes poikkeuksetta alan toimijoita,

keitetyn Mark Bertenyin kanssa ajatusta

minta on osaltaan tekniikan ehdoilla tapah-

joiden kanssa yhteistyö poistaa omien tilo-

nuorten bändien ammattimaisesta valmen-

tuvaa, joten esimerkiksi äänitysmahdolli-

jen puutteita. Pitää kuitenkin muistaa, että

nuksesta.

toiminta on nuorisotyötä, joten nuorisotyöl-

”Kaupungin tarjoaman musiikkitoimin-

linen asenne on ensiarvoisen tärkeää, Tomi

nan sisältö ei oikein vienyt bändejä mihin-

Arvas muistuttaa.

kään. Meillä oli pitkä historia musiikkialal-

”Palava kiinnostus musiikkiin ja sen

la ja aika selkeä näkemys siitä, mitä kaikkea

kaikkiin ilmenemismuotoihin on se ase, jol-

bändit tarvitsisivat, jotta homma rullaisi pa-

la toiminnasta tulee riittävän uskottavaa

remmin,” Arvas kertoo.

nuorten näkökulmasta,” Arvas kiteyttää.

”Pääpaino oli palautteessa, jonka bän-

Rock Academy Finland vol. 2

dit saavat studiolla tapahtuvan esituotannon kautta. Jatkuva palaute on meidän toiminnan ydin. Tässä vertaamme toimintaa junioriurheiluun, jossa aikuiset opettavat ja antavat sitä palautetta koko ajan – tämä oli puuttunut bänditoiminnasta.” Rock Academy -toiminta on pohjimmiltaan nuorisotyötä, mutta sen toteuttami-

Turku Rock Academyn isähahmot Mark Bertenyi ja Tomi Arvas. (Anssi Ikonen)

Turku on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen Rock Academy Finland vol. 2 -hankkeeseen, jossa uusina kaupunkeina toiminta käynnistetään Rovaniemellä, Kemissä, Raahessa, Kuopiossa ja Kouvolassa. Toiminta käynnistyy uusissa kaupungeissa vuoden 2019 alussa.

Nuorisotyö • 3/2018

Ole luova. Ole visuaalinen. Ole sinä.

NUORITAIDE.FI @NUORITAIDE Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö. 36

NUORITAIDE

Nuorisotyö • 3/2018 Nuorisotyö • 3/2018

Nuori Taide uusi foorumi nuorten visuaaliselle taiteelle ja tekemiselle

uomessa on avautunut uusi valta-

toa museossa joka kolmas vuosi järjes-

kunnallinen foorumi nuorille vi-

tettävästä nuorten uutta taidetta esittele-

suaalisen taiteen ja ilmaisun har-

västä Generation-näyttelystä ja rohkaisee

rastajille ja tekijöille. Nuori Taide nostaa

nuoria tarjoamaan teoksiaan siihen. Nuo-

nuoret esille taiteen tekijöinä ja tarjoaa

ri Taide järjestää näyttelyn taiteilijoille ti-

heille mahdollisuuksia esitellä teoksiaan

loja työstää teoksiaan ammattilaisten oh-

ja tekemistään. Toisaalta sen alla kehite-

jauksessa ja tuottaa ohjelmaa näyttelyn ai-

tään matalan kynnyksen toimintaa niil-

kana.

le nuorille, jotka ovat vailla harrastuksia.

Nuori Taidetta hallinnoi ja ylläpitää

Kohderyhmä on 13–29-vuotiaat, vaihdel-

Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö

len eri toimintamuodoissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituk-

Nuori Taiteen alla järjestetään valta-

sella. Säätiön kotipaikassa kulttuurikes-

kunnallisia tapahtumia sekä alueellisia ja

kus Villa Artussa Hyvinkäällä on hienot

paikallisia työpajoja. Niissä pitkälti yksi-

puitteet Nuori Taide -toiminnalle, mut-

löpainotteisen taide- ja ilmaisumuodon

ta toimintaa järjestetään tasapuolisesti eri

harrastajat tapaavat toisiaan sekä innos-

puolella Suomea sekä verkkoympäristös-

tavat muita harrastuksen pariin. Toimin-

sä:

ta tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia

Nuori Taide on rinnakkaistoimintaa

toinen toisiltaan ja kokeilla uusia asioi-

Nuorisoseurat ry:n hallinnoimalle Nuori

ta sekä työskennellä taiteen ja visuaalisen

Kulttuuri -toiminnalle, jonka Moves (tans-

alan ammattilaisten kanssa. Nuori Tai-

si), Sounds (musiikki) ja Teatris (teatteri)

de tukee myös nuorten kanssa työsken-

-taidetapahtumiin osallistuu vuosittain tu-

televiä aikuisia järjestämällä koulutuksia.

hansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen am-

Sen tavoitteena on luoda yhteyksiä nuor-

mattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppi-

ten kanssa eri aloilla toimivien tahojen,

laitosten edustajia. Nuori Taiteen ensim-

kuten nuorisotyön sekä kulttuuri- ja taide-

mäinen valtakunnallinen tapahtuma jär-

kentän välille.

jestetään Teatris-tapahtuman yhteydessä

Foorumin toivotaan täyttyvän nuorten sekä nuorisotyön ja visuaalisen kulttuuri-

Jyväskylässä 25.5.2019.

alan ammattilaisten ideoista ja toiminnas-

Lisätietoa

ta. Toiminta perustuu ja se kehittyy yhteis-

Tuottaja Päivi Venäläinen

työssä heidän kanssaan. Nuori Taide kut-

p. 050 308 3625

suu kumppanikseen niin yksittäisiä nuoria

paivi.venalainen@artcentre.fi

ja taiteilijoita kuin paikallisia tai valtakun-

www.nuoritaide.fi

nallisia organisaatioita ja toimijoita.

Instagram:@nuoritaide

Nuori Taide tekee jo yhteistyötä Amos

Facebook: nuoritaide

Rex -taidemuseon kanssa. Se levittää tie-

Nuorisotyö • 3/2018

(Voice Crack)

Voice Crack

-yhtyeen kolmen suora TEKSTI NAZIA ASIF

Loviisalainen nuorten bändi istahti miettimään, mitä heille on merkinnyt osallistuminen Nuori Kulttuuri -toimintaan.

uori Kulttuurin tällä erää viimei-

diä. Miten tavoitteet bändin mielestä saa-

nen taiteellinen johtaja Anna

vutettiin?

Voice Crackillä on kokemusta myös vuoden 2015 Sounds-kierroksesta. Silloin bän-

Kuoppamäki määritteli Sounds

”Aluefestari oli erittäin mukava koke-

di esitti vain covereita. Vuonna 2018 keikat

-aluefestareiden alkaessa kauden tavoitteita

mus. Oli hauskaa päästä soittamaan uu-

muodostuvat omasta tuotannosta. ”Edelli-

sanoen: ”Soundsin tämän vuoden teemalla,

sia biisejämme hyvissä puitteissa, yleisön

sen Soundsin aikoihin soitimme covereita,

oma ääni, haluamme erityisesti tukea mu-

eteen. Porvoo oli myös lähellä kotipaikka-

joten koimme mielenkiintoisena tilaisuute-

siikkia harrastavien nuorten oman ilmaisu-

kuntaamme Loviisaa, joten kamatkin saim-

na päästä esittämään omia biisejämme raa-

voiman ja äänen esille tuomista ympäröi-

me roudattua helposti. Ja valtakunnallinen

din eteen. Nuori Kulttuuri -konsepti toimii

vässä musiikkikulttuurissa. Oma ääni voi

oli erittäin hieno kokemus sekin. Pääsimme

ja on kannustava. On hienoa, kun nuoria

tarkoittaa omia biisejä, sävellyksiä tai so-

näkemään monia loistavia bändejä ja viettä-

huomioidaan ja annetaan mahdollisuuksia

vituksia, tai omaa näkökulmaa jo olemassa

mään aikaa bändin kesken musiikin äärellä.

päästä esiintymään. Voimme kuvitella sen

olevaan musiikkiin.”

Bändin yhteishenki tiivistyi viikonlopun ai-

olevan monille tärkeä kokemus. Meille se

kana entisestään.”

ainakin oli!”

Tätä pohjaa vasten on mielenkiintoista haastatella loviisalaista Voice Crack -bän-

Nuorisotyö • 3/2018

Väinö Honkanen, Severi Häyhä,

tamme ja yhtyeestämme ja oppia heiltä. Ja

Haastattelu on mielenkiintoista lopet-

Valtteri Tuominen ja Eveliina Valan-

esiintymispuitteet itse katselmussetissä oli-

taa yleiseen kysymykseen Nuori Kulttuuris-

der muodostavat nykyisen Voice Crack:n.

vat loistavat! Esiintyminen valtakunnalli-

ta. ”Emme tiedä kovin tarkkaan sen toimin-

Bändi on toiminut vuodesta 2014 ja tehnyt

sessa tapahtumassa antoi meille mahdol-

nasta, paitsi näiden musiikkitapahtumien

yhden omakustannelevyn.

lisuuden esitellä musiikkiamme sellaisel-

osalta. Ilmeisesti järjestätte myös teatteriin

le yleisölle, joka ei ollut sitä ennen kuullut.”

ja tanssiin liittyen vastaavanlaisia, mikä on

Bändi on keikkaillut viimeisen neljän vuoden aikana aina, kun on ollut mahdollista.

Voice Crackin tie ei ole vielä loppuun asti

hieno juttu!”, vastaa Voice Crack.

”Mikkelin Soundsista, viime keväältä,

kuljettu Nuori Kulttuurin kanssa. He ovat

Siinä on loistohaaste! Kuinka tehdään

mieleen painui torilla esittämämme open

työstäneet omaa materiaaliaan eteenpäin ja

Nuori Kulttuuri -brändistä kaikkien nuor-

stage -keikka, jota jäi katsomaan moni ih-

tulossa on työskentelyjakso tuottaja Jukka

ten tuntema? Ja festareista kulttuurisen

minen ja tuli jopa kertomaan palautetta.

Immosen sparraamana Oma ääni -stipen-

nuorisotyön peruskauraa?

Myös raadin palaute jäi mieleen, oli hienoa

din myötä.

kuulla ammattilaisten mielipiteitä musiikis-

Nuoret mukana luomassa suuntaviivoja

(Sakari Korpikallio)

uori Kulttuurilla on meneillään Teatris-vuosi. Jännityksellä katsotaan, kuinka aluefestarikartta täydentyy ympäri Suomea. Aluefestarit ovat toiminnan ydin: ne ovat nuoria lähel-

lä ja kaikilla on mahdollisuus osallistua ilman ennakkokarsintaa. Nuori Kulttuurin Teatris-tapahtumaa ei tehdä nuorille, vaan nuorten kanssa. Lokakuussa aloitti Jyväskylässä työskentelyn seitsemän nuoren tiimi festarikokonaisuuden kimpussa. Nuori Kulttuuri luopui tänä vuonna taiteellisista johtajista ja tilalle tuli nuorten tuottajatiimi, johtoryhmä, joka luo valtakunnalliselle Teatris-festarille suuntaviivoja. Tällä tavoin pyritään tuomaan nuorten osallisuus keskiöön. ”Mitäs te haluatte festareilla tapahtuvan?” kysyivät ohjaajat ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Liekö hyvin lämmitelty kroppa toiminut sytykkeenä: ohjaajat saivat, jos nyt eivät ihan miljoona vastausta, niin melkein. Sellainen raikas puhuri nuorten puheessa oli. Nuorten tiimin kanssa työskentely on puolin ja toisin antamista. Nuoret kertovat suoria toiveita ryhmän ohjaajille. Toisaalta ryhmän ohjaajat avaavat festivaalituotannon reunaehtoja. Opetellaan yhdessä tuottamaan. Osallisuuden haasteena aikuisille on se, että oma mieli pysyy yhtä taipuisana kuin jengillä, jonka kanssa työskentelee. Tärkeää ei ole antaa nuorille suoria vastauksia, vaan houkutella ne yhdessä esiin. Mietitääs hetki, kuinka me saadaan tämä idea toimimaan? Ja mitäs me ideoitiin? Ensi keväänä nuorten tiimiä tullaan ainakin näkemään ympäri Suomea. He haluavat tavata muita nuoria ja nähdä heidän esityksiään. Nuorten mielestä olisi hienoa päästä kertomaan kasvokkain, kuinka upeita esityksiä he ovat saaneet nähdä. Niin, että jokaiselle ryhmälle jää sellainen fiilis, että todellakin kannatti lähteä esiintymään Teatris-aluefestareille. Tässähän oli vasta yksi idea? Kyllä, mutta ne muut me taidetaan vielä jättää yllätykseksi!

TEATTERIFESTARIT Nuorille ympäri Suomen: Hyvinkää 23.2. Oulu 23.2. Pyhäjoki 16.3. Tampere 16.3. Kankaanpää 23.3. Lieto 23.–24.3. Sipoo 23.–24.3. Lahti 30.3. Forssa 6.4. Kouvola 6.4. Kuopio 6.4. Kouvola 6.4. Äänekoski 6.4. Iisalmi 7.4. Valtakunnallinen festari Jyväskylässä 24.–26.5.

Varmistuneet aluefestarit löydät osoitteesta www.nuorikulttuuri.fi

VALTAKUNNALLINEN TEATTERIFESTARI

Nuorisotyö • 3/2018

Kirja-arvio Mikko Piispa: Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Saako olla Y-sukupolvea? Olkaa hyvä! TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS

illenniaalit vai diginatiivit, hedo-

den kokemuksiin vai aikakauden ja yhteis-

nistinen, malttamaton, itsekäs,

kunnallisten määrittämiin reunaehtoihin?

hitaasti aikuistuva, kansainvä-

Piispan kirjassa käytetään monenlaisia ke-

linen…1980-luvulla syntyneistä käytetään

hyksiä ja kuten hän alkulehdillä kirjoittaa:

lukuisia määritelmiä. Mikko Piispan Yh-

”Sukupolvitulkinnat voivat kuitenkin toden

deksän sanaa Y-sukupolvesta sisältää her-

totta olla vieraita jopa niille, joiden todelli-

kullisen kattauksen tähän sukupolveen nos-

suutta ne pyrkivät kuvaamaan.”

tamalla pöydälle yhdeksän sanaa, joista

Kokonaisuutena kirja avaa ajankuvan,

muodostuu kirjan alaluvut: yksilöllisyys, yl-

missä sukupolvisopimuksen käsite tulee

täkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä,

vahvasti näkyväksi. Eri sukupolvien rinnak-

9/11, MM95, kannabis ja tulevaisuus.

kainen ja yhteenpelaava, oikeudenmukai-

Ennen pureutumista 80-luvulla synty-

nen sekä luottamukseen perustuva tila, joka

neisiin sukelletaan kuitenkin sukupolvitut-

mahdollistaa avoimen keskustelun ja yh-

kimukseen. Mihin sukupolveen kuulut? -ky-

dessä rakentamisen tunteen yhteiskunnas-

symys ei ole itsestäänselvyys, löytyy erilaisia

sa. Ymmärtääksemme paremmin eri suku-

määritelmiä ja tutkimustietoa, jota Piispa

polvien taustoja, kasvuprosesseja ja arvo-

auliisti ja kiinnostavalla tavalla lukijalleen

maailman kivijalkoja, tarvitsemme Piispan

tarjoilee. Perustuvatko sukupolvet yksilöi-

teosten kaltaisia selontekoja.

UNGD OMSA RBET 2/201 E 8

Osallistu E SARBET

UNGDOM 1/2018

NUO RISO TYÖ LÄH LIIKKETEE ELLE

TEEM A: MU NUO UTOKSET RISO TYÖ SSÄ

LIIKK

UVA NU

NU MUU ORI TOKS TUIS EN KEES SA

ORISO TYÖ SEKS × NU UAAL ORISO IKASV TYÖ ATUS KAUP × DIGI NUOR PAKESK UKSIS ISOTY SA Ö

ORISOONKO NU SIJAA TYÖLLÄ URASE URHEILU ASSA? TOIMINN

UNTA ×

DE × LIIK

KI × TAI

MUSIIK

-lehden tekemiseen!

TON OHJELMA AIKA ON OMATT KORVAA KASTA VO MAN AR

A: SARBETE TEEM GDOM UNTA MINEN 18 HARRAS 3/20

INEN ×

LUKEM

HENGAI

»» Kerro, mikä oli lehden paras juttu! »» Lähetä palautetta! »» Tarjoa juttuideaa! RI NUO Ä YSILL

MA: TEE TUS LU KOU

O ON

M AHAH

IM N VO OTYÖ ORIS KIINNI × NU KAAT YTTÄ LISY UDOK ISÖL ULUP YHTE A KO OVAT JOPOLL

TU RIT

UJEE KOUL

IN TOR REH ASSA K MAT

POIS

Lähetä toimituskunnalle viesti osoitteeseen nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

Nuorisotyö • 3/2018

Kasvua, kasvatusta ja kehittymistä

Vapaaehtoistoimintaa Nuorisoseuroissa Vapaaehtoistyöllä voi olla merkittävä vaikutus ihmisen elämänpolkuun. Suomen Nuorisoseurat haastatteli jäseniään vapaaehtoistyön tekemisestä. Järjestön vt. kehitysjohtaja ja Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Henna Liiri peilaa tuloksia omaan polkuunsa. Vapaaehtoisten haastattelututkimuksella tietoa nykytilasta ja kehityspisteistä

syyksi tehdä vapaaehtoistyötä nuorisoseuras-

Vapaaehtoistyö osana elämäntarinaa

sa. Yhteisöllisyys onkin yksi nuorisoseurojen

Nuorisoseura näyttäytyi monelle merkittävänä

arvoista. Hyvässä porukassa on hyvä meininki

osana omaa elämää ja elämäntarinaa, ja vapaa-

ja tekemisen riemua!

ehtoisena toimimisen koettiin tukevan omaa

rukka nousevat vastauksissa tärkeimmäksi

Suomen Nuorisoseurat toteutti haastattelu-

Toiseksi tärkeimpänä seikkana nousi oman

arvomaailmaa. Kohtaan työssäni paljon nuo-

tutkimuksen järjestössä toimiville vapaaehtoi-

toiminnan hyödyllisyys, hyvän tekeminen ja

risoseuralaisia ja vaikutun tai usein jopa liiku-

sille keväällä 2018. Yliopistoharjoittelija Joo-

auttaminen. Useammassa haastattelussa nou-

tun siitä, miten suuri merkitys järjestöllä mo-

nas Pitkänen haastatteli 51 nuorisoseura-

see esiin ajatus siitä, että haluaa olla anta-

nen elämäntarinaan on ollutkaan. Esimerkik-

laista ympäri Suomea. Haastateltavat olivat

massa takaisin siitä, mitä itse on saanut ko-

si viime syyskuussa järjestön liittokokoukses-

eri-ikäisiä, eri sukupuolen edustajia, järjestön

kea. Tämä ajatus on ollut myös itselläni erit-

sa Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Sari

eri tasoilla ja hyvin erilaisissa vapaaehtoisteh-

täin voimakkaana toimiessani aiemmin vapaa-

Kaasinen esiintyi yleisölle kanteleensa kanssa

tävissä toimivia, ja heillä oli vaihtelevasti ko-

ehtoisena. Parhaimmillaan järjestö onkin kuin

ja avasi kappaleiden lomassa omia kokemuksi-

kemusta nuorisoseuratoiminnasta. Haastatte-

positiivinen kierre, jota on vaikea pysäyttää.

aan Rääkkylän Rasivaaran Nuorisoseurasta ja

lukysymykset jakaantuivat kahteen teemaan:

Nuorisoseuralaisuus määrittyy haastatte-

henkilökohtaisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä

luissa yhdessä tekemiseksi, koko perheen ja

järjestötoimintaan ja käytännön kysymyksiin.

Värttinän alkuvaiheiden tapahtumista. Nuorisoseurojen vapaaehtoiseksi tullaan

eri-ikäisten matalan kynnyksen järjestötoi-

useimmiten

Itselleni Nuorisoseurat on erittäin merkit-

minnaksi, joka ei ole kilpailua, vaan kasvua,

kautta – ”joku pyysi minut mukaan”. Nuoriso-

tävä järjestö. Tulin mukaan toimintaan 7-vuo-

kasvatusta ja kehittymistä yksilönä ja yhteisö-

seurat on kasvatusjärjestö, ja moni onkin kas-

tiaana, kasvoin vapaaehtoiseksi, ohjaajaksi ja

nä hyvässä hengessä. Nuorisoseura nähdään

vanut vapaaehtoiseksi perheen tai harrastuk-

luottamushenkilöksi. Muutettuani opiskele-

paikkana, jossa pääsee tekemään asioita ja to-

sen saattelemana. Vapaaehtoistyö näyttäytyy

maan Joensuuhun nuorisoseuratoiminta jat-

teuttamaan itseään, oppimaan ja kehittymään.

tällöin hyvin luontevana jatkumona ja osana

kui, ja se juurrutti minut vahvasti Pohjois-Kar-

Nuorisoseurojen yhteiskunnallisesta mer-

omaa elämää. Tulevaisuuden vastuunkanta-

jalaan. Harrastuksesta tuli minulle vähitellen

kityksestä tärkeimmäksi nousi lasten ja nuor-

jat todennäköisesti temmeltävät nuorisoseuran

työ ja toiminnanjohtajana olen toiminut Poh-

ten hyvinvoinnin eteen tehty työ. Nuorisoseu-

harrastusryhmissä jo tällä hetkellä. Kysymyk-

jois-Karjalassa nyt yli seitsemän vuoden ajan.

ralaisten katsottiin pärjäävän hyvin elämäs-

seksi ehkä nouseekin se, miten järjestö saattaa

sä ja nuorisoseuran antavan monenlaisia val-

nuo temmeltäjät vapaaehtoistoiminnan tielle.

Nuorisoseurassa, hyvässä seurassa

henkilökohtaisen

rekrytoinnin

miuksia elämään. Nuorisoseurajärjestön op-

Kun mietin omaa nuorisoseurahistoriaa-

pi-isä Santeri Alkio toi liikkeeseen ajatuksen

ni, kaikkiin käännekohtiin liittyy joku henkilö,

Kaikki haastateltavat kertoivat vapaaehtois-

läpi elämän kulkevasta itsekasvatuksesta, ja

joka on pyytänyt minut mukaan. Yksi mieleen

työn nuorisoseurajärjestössä palkitsevan. Yh-

parempaa ihmisyyttä kohti pyritään edelleen

painunut hetki on, kun harjoituksissa ohjaaja-

teisöllisyys, ystävät, sosiaalisuus ja hyvä po-

nuorisoseuroissa.

Nuorisotyö • 3/2018

toa osata johtaa niin, että vastuu jakaantuu oikean kokoisissa paloissa oikeaan aikaan. Tätä minäkin tavoittelen, joskus jopa onnistunkin! Suurin osa koki saavansa tarpeeksi kiitosta tekemästään vapaaehtoistyöstä järjestössämme. Aineistossa oli kuitenkin mainintoja myös siitä, että kiitollisuus oli pääteltävissä esimerkiksi tyytyväisistä tapahtuman osallistujista tai muuten aistittavissa. Kiitoksen sanoittaminen on toki ennen kaikkea meidän johtajien tehtävä, mutta meistä jokainen voi sen sanoa. Usein näillä pienillä sanoilla on suurempi merkitys kuin kuvittelemmekaan. Avataan siis rohkeasti suumme ja annetaan kiitoksen tulla, eikö?

Suomen Nuorisoseurojen vapaaehtoisia ja työntekijöitä syyskokouksen vietossa Mikkelissä. (Judit Kemppilä)

vä hoidettavana, eikä silloin, kun tämä pala ka-

kasvattiseurani johtokuntaan ja suostuin. Olin

kusta on kaikilla samankokoinen.

tuolloin lukiolainen ja juuri päättänyt kauteni

Esiin nousi kuitenkin, että usein nuoriso-

paikallisessa nuorisovaltuustossa. Tuosta het-

seurassa tekemistä on enemmän kuin teki-

kestä alkoi oma tieni luottamushenkilönä jär-

jöitä. Toisaalta nuoret toivoivat myös saavan-

jestössä.

sa enemmän vastuuta. Lisäksi raha ja joistain

Jokaisen panos on merkityksellinen

(Amanda Rannanjärvi)

ni ja alueen työntekijä pyysivät minut mukaan

vaativista tehtävistä korvauksen maksaminen mietitytti. Haastateltavat myös priorisoi-

Henna Liiri

vat omaa toimintaansa: ensin tulee oman seu-

Vt. kehitysjohtaja

Miltei kaikki kokivat olevansa merkittäviä toi-

ran toiminta, sitten vasta alueen ja liiton yhtei-

Suomen Nuorisoseurat

mijoita järjestössä ja ymmärsivät oman toi-

nen toiminta.

mintansa merkityksen kokonaisuudelle. Suu-

Monessa järjestössä tehtävää riittäisi enem-

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kult-

rin osa oli myös tyytyväinen omaan rooliinsa ja

mänkin kuin on tekijöitä. Puhutaan niistä eri-

tuurisen nuorisotyön toimija. Järjestössä toi-

koki, että voi vaikuttaa siihen. Koettiin myös,

tyisen vastuunkantajista, joita tarvitaan nuo-

mii lähes 700 nuorisoseuraa ja niissä 40 000

että vapaaehtoistoiminta on sopiva osa elä-

risoseurakoneenkin käynnistämiseksi. Nämä

jäsentä. Yli puoli miljoonaa henkilöä osallis-

mää, mutta osalla tämä tuotti ongelmia vähin-

henkilöt eivät ilmesty tyhjästä, heidät on kas-

tuu nuorisoseurojen järjestämiin tapahtu-

tään ajoittain, ja jotkut olivat tehneet vapaaeh-

vatettava. Kaikkien meidän vapaaehtoistoi-

miin vuosittain, ja järjestö ylläpitää 600 nuo-

toistyötä myös muun elämän kustannuksella.

minnan johtajien tehtävänä on osata nähdä po-

risoseurantaloa. Järjestön arvoja ovat osalli-

Tässä ollaan varmasti vapaaehtoistoimin-

tentiaali kohtaamissamme henkilöissä ja antaa

suus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.

nan johtamisen kysymysten ytimessä. Nuo-

sille mahdollisuuksia puhjeta kukkaan. On tai-

risoseurat on kansalaisjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tähän nuorisoseurakoneeseen kuuluu monenlaisia eri osia, joita kaikkia tarvitaan, jotta kone voi toimia. Haastateltavista suurin osa koki vastuiden jakautuvan nuorisoseurassa suhteellisen tasaisesti, vaikkakin todettiin, että aina on niitä, jotka kantavat suuremman vastuun ja ovat myös valmiita siihen. Toisaalta silloin ollaan

Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen Nuorisoseurat on tuottanut vapaaehtoisten korttipakan, jossa tehdään näkyväksi erilaisia vapaaehtoistehtäviä nuorisoseuroissa. Lue lisää ja osta vaikka omaksi: Puoti.nuorisoseurat.fi > Julkaisut

pikemminkin ideaalitilanteessa, kun jokaisella on hänelle itselleen sopivan kokoinen tehtä-

Nuorisotyö • 3/2018

Mukana järjestötyötä tekemässä

Alavuden Kaupunki Nuorisopalvelut www.alavus.fi

Kansalliskustannus Oy Käy lukemassa Verkkouutiset.fi kuukausilehtemme Nykypäivä www.verkkouutiset.fi

Haapajärven kaupunki Nuorisopalvelut www.haapajarvi.fi

Kristiinankaupungin Nuorisotoimi Facebook: Kristinestads ungdomsfullmäktige – Kristiinankaupungin nuorisovaltuusto Instagram: youngkristinestad www.kristiinankaupunki.fi

Nurmijärven kunta Sivistystoimi Nuorisopalvelut www.nurmijarvi.fi/nuoret

Heinolan kaupunki Nuorisopalvelut www.heinola.fi heinolannuoret.blogspot.fi

Kuhmoisten Kunta Nuorisotoimi www.kuhmoinen.fi

Nurmijärven Seurakunta www.korppu.net

Joensuun Kaupunki Nuorisopalvelut www.nuortenjoensuu.fi

Kuopion Perusopetus -ja Nuorisopalvelut www.kuopio.fi

Oripään Kunta Nuoriso-ja Liikuntatoimi www.oripaa.fi

Nuorisotyö • 3/2018

Mukana järjestötyötä tekemässä

Pyhäjärven Kaupunki Nuorisotoimi Juha Aho puh. 044 445 7605 juha.aho@pyhajarvi.fi www.pyhajarvi.fi/nuoriso

Petäjäveden kunta/ Nuorten palvelut Innostu. Sitoudu. Onnistu. www.petajavedennuoret.fi

Riihimäen kaupunki Nuorisopalvelut www.riihimaki.fi/nuoret

Tammelan kunta Nuorisopalvelut www.tammela.fi

Pieksämäen kaupunki Nuorisotoimi www.pieksamaki.fi www.po1nt.fi

Rauman kaupungin nuorisopalvelut www.nuortenrauma.fi

Tohmajärven Kunta Nuorisotoimi www.tohmajarvi.fi

Sastamalan Kaupunki Nuorisopalvelut www.sastamalannuoret.fi

Ylitornion Kunta Vapaa-aikatoimi www.lanuti.fi www.ylitornio.fi

Polvijärven kunta Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Sirpa Halonen puh. 040 104 6204 sirpa.halonen@polvijarvi.fi Nuoriso-ohjaaja Päivi Hyytiäinen puh. 040 104 6208 paivi.hyytiainen@polvijarvi.fi

www.polvijarvi.fi

Nuorisotyö • 3/2018

Jälkikirjoitus

Sanat ja asiat

ana neet-nuori ärsyttää. Se on korvan-

män ja työmarkkinoiden rakenteellisia ongel-

nuorten kohdalla, koska aikuistumisen sisältö

nut nuoria koskevassa hallintopuhees-

mia koetetaan fixata yksilöön kohdistuvin toi-

on liittyä normiyhteiskuntaan.

sa termin syrjäytyneet. Syrjäytyneis-

min. Ei mahdu päähäni, miten työvoiman tar-

Väitän, että moni työn ja palkkatyöpärjää-

tä puhuttiin, koska Euroopan Unioni vaihtoi

jontaan liittyvin toimin saadaan duuneja – siis

misen ulkopuolelle joutuva häpeää tilannet-

köyhyyskäsitteen syrjäytymiseen vuonna 1997.

työpaikkoja – lisätyksi.

taan. Suomi on edelleen työyhteiskunta. Suo-

Paavo Lipposen hallitus otti sen käyttöön Suomessa.

Kuviohan menee niin kuten Ulla Nordin sitaatissa on ilmaistu. Syrjässä olevien määrä

Neet on esineellistävä, kategorisoiva ja lei-

laskee, kun talouskehitys on myönteinen.

mi on kova mesta epäonnistujille. Mikä sitten on toimenpide-ehdotukseni? Ensin kulttuurinen taso: leppoistetaan hieman

maava nimike hyvin moninaiselle joukolle

En väheksy mainittuja kohdennetun työn

normatiivista työetiikkaamme ja tingitään

eri-ikäisiä nuoria. Mutta voiko sitä välttää, jos

neuvokkaita toimia ja työmuotoja. Ne ovat tär-

kuumottavista tuottavuusvaateista. Toisek-

on nuorisotyössä duunissa?

keitä ja tuottavat onnistuessaan osallistujilleen

si hitsaisin työmarkkinat ja neuvokkaat koh-

”minäpystyvyyttä” ja ”resilienssiä” sekä palaut-

dennetut pedagogiikat hieman uudella taval-

tavat särkynyttä luottamusta elämään yleensä

la toisiinsa. Sitä varten tarvitaan toimivat vä-

ja omiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla.

lityömarkkinat. Ne mahdollistaisivat työttömi-

Jotkut nuoret ovat syrjällä. Monet heistä on syrjäytetty sinne. Me-säätiön Ulla Nord kertoi 28.9.2018 näin:

Tahtoisin silti pohtia suomalaista työyh-

en oman sosiaalisen yritystoiminnan ja uuden

”Tänään meillä on tilastojen mukaan 60

teiskuntaa. Sen työprosessit ovat teknologi-

191 syrjässä olevaa nuorta. Luku on vähenty-

sesti väkeviä. Osaamisvaateet ovat isot – di-

Esimerkkejä sekä hyviä käytäntöjä on jo.

nyt lähes 6000 hengellä ja tämä johtuu ennen

gitaalisten taitojen lisäksi pitää olla menesty-

Otetaan vaikka hollantilainen säätiöpohjainen

kaikkea myönteisestä talouskehityksestä ja

jän identiteettivalmiudet ja timanttiset itsensä

OMIJ-konserni, joka pyörittää yhteistyössä

nuorten työttömyys on laskenut upeasti 15 %

pätevänä esittämistaidot, sosiaalisista viestin-

koulutuksen toimijoiden kanssa lähikauppoja,

vuodessa.”

täkyvyistä puhumattakaan. Päästäkseen teke-

kahviloita, ravintoloita ja muita palveluja.

Myös nuorisoala on viilannut palvelujärjestelmäänsä tämän ongelman taklaamiseksi.

mään onnistuneen sopparin työmarkkinoilla on lisäksi oltava tutkinto ja työkokemusta.

yrittäjyyden pannuakatemiat.

Miten rakentaa Suomeen syrjässä olevien nuorten pyörittämä vastaava mylly? Sen talous

On etsivät nuorisotyöt, Ohjaamot, työpajat ja

Enää ei riitä, että osaa tehdä käsillään jotain

pyörisi liiketaloudellisen voiton, pedagogisen

muut kohdennetun työn toimet sekä neuvok-

riittävän hyvin ja että asenne on suomalaisen

toimijan saaman julkisen rahoituksen sekä op-

kaat työmuodot ja uudet pedagogiikat. Ne ko-

perinteisen työeetoksen mukainen. Ujot. Yksi-

pilaiden työllistämistukien yhdistelmän tur-

hentavat eittämättömästi toimenpidesubjek-

näiset ja sosiaalisesti vetäytyvät nuoret. Mah-

vin. Se voisi olla tekemällä oppimisen malli.

tien – siis palveluja käyttävien nuorten työ-

tuvatko he ylivirittyneeseen tehotalouteen?

markkinataitoja ja vaikka työnhakukykyjä.

Pointtini on, että jotain kannattaisi yrittää

Sparrattuina he voivat osallistua entistä pa-

tehdä nimenomaan tuolle ylivirittyneelle teho-

remmin kilpailuun niukoista työpaikoista.

taloudelle. Eikö jopa ole ihan tervettä olla syrjässä ekologisesti kestämättömiltä menestyk-

(Maija Astikainen)

Olen ammatiltani tutkija. Tutkijan perustoiminto on ihmetellä.

sen kilparadoilta?

Siksi ihmettelen, että toimenpiteemme

Edellinen kappale voi olla kurjuuden ro-

ovat niin vahvasti yksilöön suuntautuneita. So-

mantisointia. Syrjäisyys on usein tila, joka

siologina on helppo heittää, että työjärjestel-

ruokkii yksinäisyyttä, etenkin aikuistuvien

Jälkikirjoitus on kolumnisarja, jonka juuret ovat syksyllä 2017 ilmestyneessä Tommi Hoikkalan ja Johanna Kuivakankaan (toim.) Kenen nuorisotyö? -teoksessa, joka

Tommi Hoikkala

sisältää 23 artikkelia 34 kirjoittajalta. Ne käsittelevät monipuolisesti nuorisotyön

tutkimusprofessori, VTT, dos.

kenttiä ja sen mahdollisuuksia. Jälkikirjoitus jäi uupumaan kirjan toimittamisen

Nuorisotutkimusseura

tuoksinassa, joten lisään sen näiden kolumnien muodossa.

Nuorisotyö • 3/2018

Niin, ette sitten

muistaneet

kysyä nuorilta? ORGANISAATIO – TUTUSTU JA HYÖDYNNÄ OSOITTEESSA NUORTENIDEAT.FI

Nuorilla on oikeus vaikuttaa! Nuortenideat.ﬁ-vaikuttamispalvelun avulla tavoitat oman alueesi nuoret ja innostat heitä ottamaan kantaa yhteisiin asioihin sekä kertomaan omia ideoitaan ja mielipiteitään. Kaksikielinen, maksuton palvelu on osa oikeusministeriön demokratiapalveluita verkossa.

KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO 180

OSP

Nuoriso- ja en yhteisöohjauks osaamisala

Tutkinnosta yleinen hakukelpoisuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin! Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Opinahjontie 1 44101 ÄÄNEKOSKI puh. 040 198 5761 tanja.kuitunen@poke.ﬁ www.poke.ﬁ

Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111 60800 ILMAJOKI puh. 06 425 6000 toimisto@epopisto.ﬁ www.epopisto.ﬁ Facebook/Instagram/Twitter: epopisto

Riveria Joensuun koulutusyksikkö Niittylahdentie 297 82220 NIITTYLAHTI puh. 013 244 3000 hakuneuvonta@riveria.ﬁ www.riveria.ﬁ Facebook: Riveria Instagram: Riverialainen

Gradia Jämsä

Koulutie 19 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. 040 341 5111 www.gradia.ﬁ

Haapaveden Opisto Vanhatie 45 86600 HAAPAVESI puh. 040 868 2290 opisto@haapop.ﬁ www.haapop.ﬁ

Kankaanpään Opisto

Opistonkatu 5 38700 KANKAANPÄÄ puh. 044 772 9238 kankaanpaan.opisto@kopisto.ﬁ www.kankaanpaaopisto.ﬁ Facebook: KankaanpaanOpisto

Kanneljärven Opisto Karstuntie 537 08450 LOHJA puh. 019 357 811 opisto@kannelopisto.ﬁ www.kannelopisto.ﬁ

Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto

Opistontie 1 68300 KÄLVIÄ puh. 044 7250 725 info.ammattiopisto@kpedu.ﬁ www.kpedu.ﬁ

Keuda

Sarviniitynkatu 9, 04200 KERAVA Keskikatu 3, 04200 KERAVA puh. 040 174 5579 hakupalvelut@keuda.ﬁ www.keuda.ﬁ

Koulutuskeskus Salpaus

Svinhufvudinkatu 17 15110 LAHTI puh. 050 538 2379 / Krista Virtanen krista.virtanen@salpaus.ﬁ www.salpaus.ﬁ Instagram: nuvatsalpauksesta

Santasport Lapin Urheiluopisto

Hiihtomajantie 2 96400 ROVANIEMI puh. 020 798 4205 education@santasport.ﬁ www.santasport.ﬁ

Peräpohjolan Opisto

Kivirannantie 13-15 95410 TORNIO puh. 040 744 5260 koulutus@ppopisto.ﬁ www.ppopisto.ﬁ Facebook: Peräpohjolan Opisto Instagram: ppo_opisto

Seurakuntaopisto Jaakkiman kampus

Opistontie 21 56100 RUOKOLAHTI puh. 044 258 2464 opintotoimisto.jaakkima@ seurakuntaopisto.ﬁ

Seurakuntaopisto Järvenpään kampus

Järvenpääntie 640 04400 JÄRVENPÄÄ puh. 044 358 9035 opintotoimisto.jarvenpaa@ seurakuntaopisto.ﬁ

Seurakuntaopisto Pieksämäen kampus

Huvilakatu 31 76130 PIEKSÄMÄKI puh. 040 351 3909 opintotoimisto.pieksamaki@ seurakuntaopisto.ﬁ www.seurakuntaopisto.ﬁ Facebook/Instagram: seurakuntaopisto

Suomen Nuoriso-opisto

Paukkulantie 22 50170 MIKKELI puh. 040 357 7735 www.paukkula.ﬁ Facebook/Instagram: paukkula

Olemme mukana toisen asteen yhteishaussa 19.2.-12.3.2019

www.opintopolku.ﬁ

Lisäksi jatkuva haku suoraan oppilaitoksiin!