Issuu

UNGDOMSARBETE 2/2020

NUORISOTYÖ SUKUPOLVELTA TOISELLE

TEEMANA MIELEKÄS HYVINVOINTI

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TIKTOK NUORISOTYÖSSÄ × TAIDETTA TEKEVÄT NUORET AIKUISET KOHTAAVAT ROSO-TUOTANNOSSA OSALLISTAVAN VALOKUVAUKSEN MENETELMIÄ NUORTEN KAUPUNKITARINOISSA

3. VUOSIKERTA JULKAISIJA / TOIMITUS Suomen Nuorisoseurat

PÄÄTOIMITTAJA Esa Linna

TOIMITUSSIHTEERI Sini Padilha

TOIMITUSKUNTA Iija Filén, Petra Göös, Tomi Kiilakoski, Jarmo Kokkonen, Katja Komonen, Virve Liljeström, Jussi Ronkainen

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA Painoliber Oy, Helsinki

ILMOITUSHINNAT Ks. mediakortti osoitteessa nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

LEHDEN 3/2020 AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ 25.11.2020

LEHDEN 3/2020 ILMESTYMISPÄIVÄ 18.12.2020

TILAUKSET nuorisotyo.nuorisoseurat.fi nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

ISSN 0355-7553

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

Keegan Houser / Unsplash

Nuorisotyö • 2/2020

Pääkirjoitus

Nuorten ja nuorisotyöntekijöiden hyvinvointia etsimässä

uorisotyö-lehden viime numerossa keskityttiin nuoren terveyteen, mutta jätimme sillä kerralla mielenterveysaiheiset jutut vähemmälle. Tällä kerralla keskitymme puolestaan mielen hyvinvointiin laajemmalla skaalalla. Pääosassa on luonnollisesti nuorten mielenterveys, mutta kartoitimme myös kevään jälkeisiä ajatuksia kuntien nuorisotyöntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Vastaajina toimivat kuntien nuorisotyön esimiesasemassa olevat, nimettöminä. Pääkirjoituksen kirjoitushetkellä lähikuukaudet näyttävät lähes yhtä epävarmalta kuin keväällä, sillä koronavirustartunnat ovat lisääntyneet erityisesti nuorten aikuisten kohdalla. Nuorisotilat ja muut nuorisotyön palvelut ovat kuitenkin avattu useammassa kunnassa, toki tietyin rajoituksin. Jos jotain hyvää koronaviruksen lamauttamasta keväästä jää käteen, on yksi tällaisista opeista varmasti kasvokkain tehtävän työn tärkeys. Monet nuoret haluavat tavata toisiaan, jolloin nuorisotyö voi olla tässä tukena tarjoamassa turvallisia tiloja ja palveluja. Kasvokkain tehtävän työn tärkeys ei kuitenkaan vähennä millään tavalla ver-

kossa tehtävän työn tärkeyttä. Kaikki nuoret eivät käy nuorisotiloilla eivätkä kaikki nuoret ole Discordissa, mutta molemmille on tarvetta. Panostetaanko kunnissa tänä syksynä verkkonuorisotyöhön vai odotetaanko seuraavaa kriisiä, jolloin tehdään nopeat hätävarasuunnitelmat ja juhlitaan lopulta TikTokissa sekä Instagramissa tehtyjä videoklippejä, joiden viidestä katsojasta kolme on työkavereita? Ennen kuin kenelläkään nousee puna kasvoille, olen todellakin sitä mieltä, että somevideoiden tekoa pitääkin kokeilla ja kokeiluissa pitää olla lupa myös epäonnistua. Mutta jos nuorisotyössä palataan vain innosta puhkuen aikaan ennen koronavirusta, on turha väittää, että alallamme pyrittäisiin seuraamaan nuorten trendejä ja muuttuvaa yhteiskuntaa. Omien havaintojeni perusteella olen huomannut, että esimerkiksi kirjastot ovat monessa mielessä paremmin ajan hermolla nuorten suhteen tarjoamalla heitä kiinnostavia palveluja. Esimerkiksi Peliviikko on lähtöisin kirjastojen aloitteesta. Kirjastojen onkin ollut pakko muuttua ajan mukana. Nuorisotyö ja yhteiskunta halvaantui osittain maaliskuun loppupuolella.

Tämän lehden ilmestyessä siitä on aikaa puoli vuotta. Puolessa vuodessa olisi hyvin aikaa kehittää omaa tai työyhteisön osaamista, ellei lomautusuhat ole vieneet motivaatiota. Ja varmasti ja ymmärettävästi monella näin on käynyt. Tästä huolimatta – tai ehkäpä juuri sen vuoksi nyt olisi tärkeää kirjata strategioihin nuorisotyön menetelmät, joita voidaan toteuttaa huolimatta siitä, onko maailma kriisissä vai ei.

Esa Linna päätoimittaja esa.linna@jyvaskyla.fi

Nuorisotyö • 2/2020

Sisällys Ajankohtaista 5

Nuorisotyöstä leikkaaminen on väärä arvovalinta

8 Lyhyesti

Puheenvuorot 3

Pääkirjoitus: Nuorten ja nuorisotyöntekijöiden hyvinvointia etsimässä

Nuorisotyötä ja kuratassuja

Someklinikka: Tiesitkö, että videoiden ja podcastien tulee olla saavutettavia 23.9.2020?

Teatterin taianomainen maailma avautuu lasten kautta

Kolumni: Tauti

Teema 6

Nuorten parissa työskentelevien rooli mielenterveyden edistäjinä

Nuorisotyöstä elämäntapa koko perheelle

Nuorisotyön keinoilla kouluhyvinvointia kasvattamassa

Tekemällä tutuksi – kielihäiriöisten nuorten kanssa luonnossa

Ohjaamo Lohja antaa aikaa nuorille – terveydenhoitajan työpanokseen kuuluvat myös mielenterveyspalvelut

Miltä näyttää yksinäisyys, kohtaamattomuus ja eletty kaupunkitila nuorten valokuvaamana?

Hyvää mieltä osaamiskeskuksesta

Kohtaamiskoulutuksesta uusia eväitä nuorten kohtaamiseen

Roso-tuotanto kohtauttaa taidetta tekevät nuoret aikuiset

Soveltamassa TikTok-palvelua nuorisotyössä

Nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Kannessa Ihmisen mieli kaipaa toisinaan levähdyspaikkaa – sellaisen tarjoaa muun muassa luonto.

Kuva Sini Padilha ja Joni Sivonen

Nuorisotyö-lehti verkossa: nuorisotyo.nuorisoseurat.fi Lähetä palautetta: nuorisotyo@nuorisoseurat.fi Nuorisotyön numeron 3/2020 teemana on koulu.

17.8.2020

Nuorisotyöstä leikkaaminen on väärä arvovalinta

©Judit Kemppil

aimme lukea torstaina 13.8. valtiovarainministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotusta järkyttynein mielin. Siinä esitetään nuorisoalalle peräti kolmanneksen leikkausta jo nyt niukkaan rahoitukseen. Leikkausta vuoden 2020 tasoon nähden tulisi peräti 14,5 miljoonaa euroa. Tämän pudotuksen kerrotaan johtuvan ennen kaikkea Veikkauksen tuottojen vähenemisestä. ”Olemme seuranneet koko kevään, miten paikallisissa nuorisoseuroissa on tehty töitä nuorten kulttuuriharrastustoiminnan parissa väsymättä, kun toimintaa on jouduttu viemään verkkoympäristöön kasvokkaisen toiminnan ollessa koronaviruspandemian vuoksi katkolla. Lapset ja nuoret ovat raportoineet etänä kokoontuneissa harrastusryhmissä ympäri Suomen, että harrastamisen henkinen merkitys on vain entisestään korostunut vaikeina aikoina. Turvallisen harrastusyhteisön merkitystä ei voi vähätellä, varsinkaan vaikeina aikoina. Lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat aikuiset tarvitsevat nyt tukea eivätkä lisää huolta tulevasta. Tällainen massiivinen leikkaus resursseista tarkoittaisi myös harrastustoiminnan osallistumismaksujen nousua, toiminnan supistumista sekä harrastamisen eriarvoisuuden kasvua”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt. Ehdotettu budjettileikkaus olisi täystyrmäys koko nuorisoalalle sekä harrastustakuulle, joka on kirjattu Marinin hallitusohjelmaan. Niin nuorisoseuroissa kuin monessa muussakin harrastusjärjestössä on tehty hartiavoimin töitä sen eteen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyisi edes yksi mieluisa harrastus, eikä toimintaan osallistuminen olisi perheen taloudellisesta tilanteesta kiinni. Kulttuurin harrastaminen onkin ollut tähän asti saavutettavaa ja helposti lähestyttävää, ja tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa olisi varsin lyhytnäköistä leikata siitä, mikä tuottaa tutkitusti hyvinvointia. ”Haluamme vakaasti uskoa siihen, että Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ei leikata nuorilta. Se olisi täysin järjenvastaista ja vastuutonta. Järjestöissä toimii myös tuhansia vapaaehtoisia, jotka ovat nuorisoseuroissakin merkittävässä roolissa toiminnan puitteiden mahdollistajina. He tarvitsevat myös tukea mittaamattoman arvokkaaseen työhönsä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Priscilla du Preez

Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseuroissa ympäri Suomen harrasti vuonna 2019 lähes 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta, ja toimintaa mahdollisti toinen 20 000 vapaaehtoista yli tuhannessa viikoittaisessa harrastusryhmässä. Harrastaminen, yhteisöllisyys ja kansalaisyhteiskunnassa toimiminen mahdollistuu nuorille paikallisten seurojen vahvan harrastustoiminnan, eri tapahtumien ja kaiken kaikkiaan monipuolisen tekemisen kautta. Viikoittain nuorisoseuroissa on mahdollista harrastaa esimerkiksi teatteria, tanssia ja musiikkia lukuisissa nuorten lähiympäristössä olevissa eri alojen harrastusryhmissä. Järjestön vaikuttajaryhmän nuoret ovat erityisesti korostaneet nuorisoseuran turvallista ympäristöä tärkeänä tekijänä toiminnassa. Harrastusmaksut ovat olleet kohtuullisia, jotta jokaisella on mahdollisuus harrastaa.

©Joni Sivone

---------------------------------------------------------------------

R a g n i R e ic h a rd t P u h e e n jo h ta ja Suomen Nu o ri so se u ra t

aaksonen A n n in a L ri P ä ä si h te e t ra u se u o ri so Suomen N

Nuorisotyö • 2/2020

Nuorten parissa työskentelevien rooli mielenterveyden edistäjinä Mielenterveys on meillä kaikilla läpi elämämme ja se on erottamaton osa terveyttä, kuten fyysinen terveyskin. Tunnistatko nuorten parissa työtä tekevänä roolisi nuorten mielenterveyden edistäjä? Luultavasti teet jo enemmän kuin ajatteletkaan.

Mitä on mielenterveyden edistäminen?

Luotettava ja turvallinen aikuinen

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan hyvä mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Arjessa kuitenkin puhumme siitä lähinnä sairauksien ja ongelmien kautta. Siksi helposti unohtuu, että mielenterveyttä voi paitsi hoitaa, myös edistää. Mielenterveyden edistäminen on pitkälti mielenterveystaitojen vahvistamista. Niitä ovat esimerkiksi tunnetaidot eli se miten tunnistamme, ilmaisemme ja käsittelemme tunteita. Lisäksi mielenterveyteemme vaikuttaa osallisuus eli kokemus ryhmään kuulumisessta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Oleellista on myös arjen rytmistä huolehtiminen eli esimerkiksi levon, ravinnon ja aktiivisuuden tasapaino. Kyse on siis ihan arkisista asioista.

Nuorisotyön työotteeseen kuuluu kokonaisvaltainen ihmiskäsitys. Tämä tarkoittaa esimerkiksi nuoren näkemistä vahvuuksineen ja heikkouksineen ja yksilönä kohtaamista. Aito näkeminen, kuuleminen ja kohtaaminen mahdollistavat luottamuksen. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on myös ihmisoikeus ja edellytys niin tasapainoiselle kehitykselle kuin hyvälle mielenterveydellekin. Turvallisena ja luotettavana aikuisena nuorisotyöntekijä on erityisen otollisessa asemassa nuoren mielenterveyden edistäjänä. Opettajaan tai vanhempaan verrattuna nuorisotyöntekijä voi näyttäytyä vähemmän auktoriteettina ja enemmän tuttuna aikuisena, jonka kanssa on mahdollista käydä keskusteluja myös haastavammista aiheista. Nuorisotyöntekijä myös usein huomaa muutokset tutun nuoren käytöksessä ja voi ottaa niitä puheeksi matalalla kynnyksellä.

Luotettavuus ja turvallisuus ovat ominaisuuksia, joiden eteen on tehtävä työtä. Pedagogisia näkökulmia, erilaisia ihmiskäsityksiä ja työtä tukevia menetelmiä opitaan koulun penkillä, ja työelämässä teoria opitaan viemään käytäntöön. Ihmisten kanssa tehtävä työ ei koskaan ole mekaanista suorittamista, vaan nuorisotyöntekijän omalla kasvulla, ajattelun kehittymisellä ja itsereflektiolla on valtava merkitys käytännön työhön. Nuorisotyöntekijän arvomaailma ei ole yhdentekevä, koska asenteet näkyvät työssäkin esimerkiksi sen kautta, miten asioita sanoittaa ja miten niihin suhtautuu. Pahaa tarkoittamattakin voi päätyä aiheuttamaan vahinkoa, jos esimerkiksi puhuu stigmatisoivalla tavalla. Välillä tulisi pysähtyä kysymään itseltään, miten todellisuudessa asioista ajattelee. Mitä tunteita sana mielenterveys sinussa herättää? Mitä mielikuvia se luo? Millaisia sanoja käytät, kun puhut mielenterveydestä?

Nuorisotyö • 2/2020

Vinkkejä mielenterveysteeman käsittelyyn nuorten kanssa toimivalle Nuori2020-tapahtumassa Yeesin pisteellä kannustettiin nuorten parissa toimivia pohtimaan omaa rooliaan nuorten mielenterveyden edistäjinä. Mukaan sai ”Mielenterveyden edistäjä” -pinssin.

Esimerkin voimalla Miten nuorisotyöntekijä siis edistää nuorten mielenterveyttä? Tyypillisesti tekemällä perustyötään. Osallisuuden, autonomian ja arjen hallinnan tukeminen ovat jo sinällään mielenterveyden edistämistä. Kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen ja tietoisuus siitä, miten omalla toiminnalla voi tukea hyvän mielenterveyden toteutumista, voivat kuitenkin auttaa oman työotteen kehittämisessä. Tärkeää on myös oman esimerkin voima. Nuorisotyöntekijän työ voi olla raskasta, koska siinä usein joutuu jatkuvasti tekemisiin muiden vaikeiden elämäntilanteiden kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, voimavarojen kerryttäminen ja oman jaksamisen priorisointi on myös nuorille vahva signaali siitä, nämä asiat ovat tärkeitä. ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon” -asenne toimii huonosti tässäkin asiassa.

Koska mielenterveys on erottamaton osa meitä, ei sen edistämistäkään voi ajatella muusta toiminnasta erillisenä. Se on parhaimmillaan osa nuoristotyöntekijän ammattitaitoa ja työotetta, ja näkyy esimerkiksi hänen kyvyssään kohdata, kuulla ja kunnioittaa nuorta. Moni kokee turhaa painetta siitä, että mielenterveydestä puhuakseen tulisi olla psykologian ammattilainen, mutta todellisuudessa suurin merkitys on aidolla kiinnostuksella, empatialla ja halulla ohjata nuori tarvittaessa sopivien palveluiden piiriin. Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry Erika Karstinen oppilaitos ja koulutustoiminnan koordinaattori Oona Hänninen jaksamiskoordinaattori Ville Särkelä projektipäällikkö

1. Käytä sanaa mielenterveys. Monille on helpompaa käyttää korvaavia ilmaisuja kuten mielen hyvinvointi. Mielenterveys kuitenkin on voimavara ja kokoelma taitoja, joita voimme kehittää. Sanan arkinen, positiivinen käyttö poistaa mielenterveyspuheen stigmaa. 2. Kunnioita yksityisyyttä ja anna jokaisen osallistua omalla tavallaan. Mielenterveysasioita ryhmätilanteissa käsiteltäessä on hyvä pysytellä yleisellä tasolla ja huolehtia, että kenellekään ei tule painetta puhua liian henkilökohtaisilta tuntuvista asioista. Jos joku nostaa esiin omia kipeitä kokemuksiaan, kiitä luottamuksesta ja ohjaa keskustelu takaisin yleiselle tasolle. Varmista kuitenkin myöhemmin, voitko auttaa nuorta eteenpäin. 3. Puutu asiattomuuksiin. Osoita esimerkillä, että et hyväksy asiatonta tai halventavaa puhetta. Jos esimerkiksi kuulet diagnoosisanoja käytettävän haukkumatarkoitukseen tai negatiivisia stereotypioita toistettavan, puhu asiasta nuorten kanssa suoraan. Tilanteen tulee olla kaikille turvallinen. Vaikeneminen on hiljaista hyväksyntää, joten aikuisen on aina puututtava tilanteisiin matalalla kynnyksellä. 4. Tarkista tietosi. Meillä kaikilla on tiedostamattomia ennakkoluuloja. Mitä enemmän tiedät mielenterveysasioista, sitä helpompaa sinun on keskustella niistä nojautumatta turhiin stereotypioihin. Mieti esimerkiksi sitä, onko sinulla ennakkokäsityksiä siitä, millainen ihminen voi olla masentunut tai miten mielenterveyspalvelut toimivat.

Nuorisotyö • 2/2020

Lyhyesti Ilmoittautuminen Peliviikolle on alkanut Voit ilmoittaa paikallisen tai verkossa tapahtuvan pelitapahtuman tai pelikulttuuria avaavan tilaisuuden Peliviikon tapahtumakalenteriin. Tapahtuman ei tarvitse sijoittua Peliviikolle 9.–15.11.2020, sillä myös ennen ja jälkeen Peliviikkoa järjestettävät tapahtumat lisätään Peliviikon sivulle. Ilmoittautumislomake löytyy Peliviikon verkkosivuilta: peliviikko.fi. Sivuilla voi ilmoittaa oman ehdotuksen Vuoden pelikasvattajaksi. Vuoden Pelikasvattajan kunnianosoitus annetaan Pe-

liviikolla henkilölle, organisaatiolle, teolle tai ilmiölle, joka on olemassaolollaan, toiminnallaan tai käytöksellään edistänyt positiivista pelikulttuuria, suvaitsevaisuutta ja asiallista käytöstä peleissä, keskustelua digitaalisesta pelaamisesta tai vähentänyt pelaamiseen liittyviä haittoja. Oman ehdotuksen voi jättää niin ikään Peliviikon sivuilla. Lähde: Verke www.verke.org

Nuorisotyö koulussa -verkostotapaaminen siirtyi verkkoon Kanuunan Nuorisotyö koulussa -verkoston tapaaminen järjestetään keskiviikkona 30. syyskuuta alkuperäisistä suunnitelmista poiketen verkkovälitteisesti ja Vantaan sijaan Lahdesta käsin. Luvassa on seitsemän erilaista työpajaa. Jokainen osallistuja voi valita itseään eni-

ten kiinnostavat pajat ja osallistua niihin reaaliaikaisesti. Kaikki pajat tallennetaan, joten jokaiseen pajaan pääsee tutustumaan myöhemmin Kanuunan sivujen kautta osoitteessa www.nuorisokanuuna.fi. Seuraavien Nuorisotyö koulussa -verkostotapaamisten toteutusta joko kasvok-

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimessa vastattiin kesällä ennätysmäärään soittoja Kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimessa on vastattu yli 17 200 soittoon, mikä on kesän soittojen kaikkien aikojen ennätys. Kesän aikana soittoyrityksiä tuli lähes 60 000 eli yli 11 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Yleisimmät syyt soittaa liittyvät pahaan oloon, ihmissuhdeongelmiin ja arjessa selviytymisen haasteisiin. Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä kasvoi kesäkuussa keskimäärin 20 soittoon vuorokaudessa. Vuonna 2019 niitä tuli noin yhdeksän vuorokaudessa. Erityisesti 18–29-vuotiaiden naisten itsetuhoisten soittojen määrä kasvoi. Vuoden 2020 alusta Kriisipuhelimessa on vastattu noin 50 000 soittoon. Vuoden 2019 aikana Kriisipuhelimessa vastattiin

yhteensä noin 56 000 soittoon. Kriisipuhelin siirtyi helmikuussa 2020 ympärivuorokautiseen aukioloon, ja samalla päivystäjien määrää lisättiin. Koronakriisin myötä kriisityön ammattilaisia on siirtynyt kriisikeskusverkostossa puhelinpäivystämiseen ja vapaaehtoiset ovat lisänneet päivystysvuorojaan. Soittoyritysten määrä kasvaa jatkuvasti, eikä kaikkiin soittoihin pystytä vastaamaan. Lähde: MIELI Suomen Mielenterveys ry www.mieli.fi

kain tai verkossa mietitään tapauskohtaisesti ja kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Lisätietoja verkostosta saat Kanuunan kotisivuilta. Lähde: Kanuuna

Lasten ja nuorten keskus luopuu toiminnasta Partaharjulla Lasten ja nuorten keskus ry luopuu toiminnastaan Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä. Liiketoiminta on ollut tappiollista useita vuosia. Lisäksi koronapandemian tuomat tapahtumien peruuntumiset tekivät päätöksestä välttämättömän järjestön hallitukselle. Partaharju on perustettu vuonna 1948 ja paikka on tullut tunnetuksi erityisesti telttaleiritoiminnastaan ja suurleireistään, joihin on osallistunut vuosikymmenien aikana yli 50 000 lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten keskus on edeltäjineen perustanut toimintakeskuksen ja vastannut sen toiminnasta yhdessä Partaharju-säätiön kanssa. Lähde: Lasten ja nuorten keskus www.lastenjanuortenkeskus.fi

Nuorisotyö • 2/2020

NUORI2021 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät järjestetään Jyväskylässä 27.–28.5.2021 Esa Linna

Tapahtuma tarjoaa jopa 2 000 nuorisoalan ammattilaisille, vaikuttajille ja toimijoille paikan verkostoitua, innostua ja kehittää osaamistaan. Tapahtuman tavoite on kehittää alan osaamista sekä mahdollistaa hyväksi todettujen toimintamallien leviäminen valtakunnallisesti. NUORI2021-tapahtumassa nostetaan alan arvostusta ja näkyvyyttä sekä tuodaan nuorisoalalle keskeiset kysymyksen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuori2021-tapahtuma järjestetään Jyväskylän messu- ja tapahtumakeskus Paviljongissa sekä Jyväskylän Veturitalleilla. Tapahtumaan voi ostaa lippuja 27.10.2020 klo 12 alkaen Allianssin sivujen kautta. Tapahtuman järjestää vuosittain Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry. Paikallisena yhteistyökumppanina toimii Jyväskylän kaupungin Nuorisopalvelut. Lisätiedot ja lähde: www.alli.fi/nuori2021

Ensi- ja turvakotien liitto on avannut uuden matalan kynnyksen chatin lapsille ja nuorille Ensi- ja turvakotien liitto on avannut uuden lasten ja nuorten chatin, jossa voi erityisesti keskustella vanhempien eroon liittyvistä kysymyksistä ja väkivallasta kotona. Erityisesti niissä perheissä, joissa haasteita on ollut, tilanteet ovat voineet kärjistyä ja lapset ja nuoret ovat jääneet yksin huolien kanssa. Elokuun lopussa avatussa chatissä vastaavat ero- ja väkivaltatyön ammattilaiset liiton jäsenyhdistyksistä ympäri Suomea. Liit-

to on huolissaan niistä perheistä, joissa vanhemmilla on monia kasaantuneita ongelmia, joita korona-aika vielä syventää. Pelkona on, että kodin vaikeuksista ei uskalleta puhua kenellekään ja ilman järjestöjen matalan kynnyksen apua moni perhe jää ilman apua. Lähde: Ensi- ja turvakotien liitto www.ensijaturvakotienliitto.fi

Osallisuusmenetelmiä nuorisoalalle -verkkokurssi

Aleksi Murtojärvi

Allianssin verkkokoulutustoiminta alkaa syksyllä 2020. Osallisuusmenetelmiä nuorisoalalle -verkkokurssilla voi loppuvuoden ajan käydä kokonaisuuden vapaasti ja maksutta Allianssin verkkokoulutusympäristössä. Osallisuusmenetelmiä nuorisoalalle -verkkokurssilla tutustutaan nuorten osallisuuden vahvistamiseen. Kurssilla opitaan osallisuuden merkityksistä, inspiroidutaan erilaisista menetelmistä ja tutustutaan kaikille saavutettavan

toiminnan tekemiseen. Verkkokurssin tavoite on pohtia, miten osallisuutta voisi tukea omassa työssä tai toiminnassa. Kurssi sisältää tehtäviä, asiantuntijapuheenvuoroja ja konkreettisia esimerkkejä erilaisista menetelmistä. Opittua voi hyödyntää sekä nuorten kanssa, mutta myös muuten työyhteisössä tai vapaaehtoistoiminnassa. Lähde: Allianssi www.alli.fi/palvelut/verkkokoulutukset

Lapsi- ja perhejärjestöjen vetoomus hallitukselle: lasten hyvinvointia on vahvistettava koronakriisin keskellä Lapsi- ja perhejärjestöt vetoavat hallitukseen, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistetaan syksyn talouspäätöksillä. Talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on nyt erityisen keskeistä, jotta lasten ja perheiden kannalta haitalliset päätökset voidaan välttää ja kriisin pitkäaikaiset elämänkaarivaikutukset torjua. Koronakriisin vaikutukset voivat ulottua jopa vuosikymmenien päähän, jos lapsinäkökulma unohdetaan ja leikataan lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista sekä etuuksista talouden tasapainottamiseksi. Vetoomuksessa ovat mukana: Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Vanhempainliitto, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Lähde: Lastensuojelun keskusliitto www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot

Ohjaamo Imatra www.imatra.fi/nuoret Nuorisopalvelut · www.sipoo.fi

LAPPEENRANNAN

NUORISOTOIMI

HYVINVOINTIPALVELUT

WWW.PADASJOKI.FI

Eläköön nuoret! Nuorten Kulma tukee nuoren kehitystä Pielisen Karjalan alueella. Tarkoituksenamme on saada nuoren ääni kuuluviin, ohjata opiskeluun ja työhön liittyvissä asioissa sekä rohkaista jokaista nuorta elämään parasta versiota itsestään.

Toimintamme on tavoitteellista, ennaltaehkäisevää ja kasvatuksellista. Työpajoilla nuoret oppivat niin työelämän taitoja kuin elämään itsenäisesti arjessaan. Etsivässä nuorisotyössä tuemme nuorta löytämään opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikan sekä ohjaamme oikeiden palvelujen pariin. Perusnuorisotyömme tarjoaa nuorille turvallisen, mielekkään ja syrjintävapaan ympäristön opiskella, hengata ja miettiä elämänsä suuntaa itsenäisesti ja yhdessä. Nuorten Kulma on olemassa, että nuoret voisivat elää hyvin.

www.nuortenkulma.ﬁ

sosiaalista nuorisotyötä pääkaupunkiseudulla #kohtaaminenmuuttaamaailmaa www.loistosetlementti.fi

Nuorisotyö • 2/2020

Puheenvuoro

Nuorisotyötä ja kuratassuja Omat nuoruuden haasteet motivoivat auttamaan nuoria, jotta kukaan ei jäisi yksin.

apsuuteni juoksentelin nuokkareiden käytävillä ja pelasin nuorten kanssa biljardia. En ajatellut nuorisotyötä kummemmin urana, vaan elämäntapana, mitä vanhempani elivät. Yhdeksännelle luokalle mennessä eteen ilmestyi yhteishaun paperit, ja jostain se vain tuli: nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkinto. Äitini yritti kovasti toppuutella, mutta hänen jääräpäisyytensä perineenä menin pääsykokeisiin ja kolmen vuoden päästä valmistuin. Olin työelämävalmennuksessa heti valmistumisen jälkeen. 19-vuotias nuori ohjaamassa koulupudokasnuoria tuntui oudolta, mutta samalla myös siltä, mitä halusin tehdä. Omat nuoruuden haasteet motivoivat auttamaan nuoria, jotta kukaan ei jäisi yksin omien ongelmiensa kanssa. Pidän työssäni ongelmanratkomisista ja siitä, että voin olla se turvallinen aikuinen, joka kuuntelee, tukee sekä auttaa nuorta pääsemään eteenpäin. Omaa nuorta ikääni en ole vielä kokenut ongelmaksi, monesti nuorten on jopa helpompi työskennellä minun kanssani, kuin vanhempien nuorisotyöntekijöiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kanssa tietysti aina tulee ihmetystä, kun luulevat minua opiskelijaksi tai työnhakijaksi.

Kiitos saa jatkamaan Usein kysytään, miksi jaksan tätä työtä, vaikka monesti olen väsynyt. Vastaan,

että se kaikki väsymys katoaa, kun nuori sanoo ”kiitos”. Muistan vuosia sitten tulleeni kotiin 10 tunnin työpäivän jälkeen rättiväsyneenä ja mietin, että miten jaksan mennä vielä huomennakin töihin. Olin laittamassa työpuhelinta pois, kun näyttöön ilmestyi viesti nuorelta: ”Kiitos, kun jaksat kuunnella”. Sillä hetkellä tuntui, että olisin taas valmis toiseen samanlaiseen työpäivään.

työssä ei ole vielä niin tuttua, vaikka se sosiaalipuolella onkin jo hyvin paljon käytössä. Vaikka nuorten kanssa tehtävistä ohjauksista en ole koskaan saanut huonoa palautetta, on koiran saaminen ohjauksiin mukaan joskus varsin työlästä. Haluaisin muuttaa ihmisten käsityksen siitä, että koira tai mikä tahansa eläin voi olla oikein käytettynä olla loistava työväline nuorten kanssa.

Oman reitin löytäminen Aluksi koin kovia paineita vanhempieni urien takia. Halusin tehdä nuorisotyössä jotain omaa, jotta minua ei verrattaisi koko ajan vanhempiini. Oman kutsumukseni löysin eläinavusteisuudesta. Aloin jo työelämävalmennuksen aikana käyttämään koiraa apuna nuorten kanssa tehtävässä työssä. Mietin, josko tästä voisi tulla jotain. Vuonna 2016 valmistuin eläintenhoitajaksi myös tavoitteena kehittää omaa nuorisotyötä. Nyt olenkin käynyt jo koira-avusteisen pedagogiikan koulutuksen ja aloitan kouluttautumaan työn ohella ammattimaiseen koira-avusteiseen toimintaan. Tavoitteenani on olla ainakin Pohjois-Karjalan ensimmäinen virallinen nuorisotyössä toimiva koiraohjaaja. Vaikka olen ollut hyvin päättäväinen oman tapani suhteen tehdä nuorisotyötä, olen kahlannut suurimman osan ajasta vastavirtaan. Eläinavusteisuus nuoriso-

Emilia Erola Etsivä nuorisotyöntekijä Nuoriso- ja matkailukeskus Hyvärilä Kuvassa myös vuoden ikäinen Pandakoira, jonka tulevaisuus tulee olemaan nuorisotyössä. Pandan on tarkoitus suorittaa kasvatus- ja kuntoutuskoiran pätevyys noin kolmen vuoden iässä.

Nuorisotyö • 2/2020

Nuorisotyöstä elämäntapa koko perheelle TEKSTI EMILIA EROLA KUVAT UNTO LAAKKONEN

Tein 11 vuotta sitten valinnan hakea opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Muistan äitini sanoneen: ”valitse joku toinen ala, olethan nähnyt millaista tämä työ on”. Sanoin, että sen takiahan minä sinne kouluun hainkin.

anhempani tapasivat vuonna 1978 opiskellessaan nuorisotyön tutkintoa Keski-Suomen Opistossa Suolahdessa. Molemmat valmistuivat keväällä 1980 ja samana syksynä äitini aloitti Joensuussa nuorisotaloisäntänä. Seuraavana keväänä isäni sai yhteiskuntatyöstä paikan Joensuun kaupungilta. Vanhempani jäivät asumaan Joensuuhun, jossa minä ja isoveljenikin synnyimme. Vanhempani ovat vuoden sisään jäämässä eläkkeelle vaikuttavien uriensa jälkeen, ja haluaisin muidenkin arvostavan heidän työtään nuorisomme hyväksi. He ovat tehneet meille hyvän pohjan, jotta me nuoremmat voimme jatkaa heidän aloittamaansa työtään.

Nuorisotyö ei varsinaisesti ollut ykkösprioriteetti

näkin päivänä palvelee lapsia ja nuoria valtakunnallisesti. Projektien ja PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymässä opettamisen jälkeen tapahtui paluu jengityöntehtäviin, jossa pääpaino sovittelutoiminnassa ja nuoriin rikoksentekijöihin liittyvissä tehtävissä. Isäni kiinnostus oli lähinnä sosiologiaan ja sosiaalipolitiikkaan, jotka vanhoissa koulutusrakenteissa olivat vielä mukana kasvatustieteen ohessa. ”Varsinaisesti nuorisotyö ei ollut ykkösprioriteetti, mutta sen kautta pääsi vaikuttamaan edellä mainittuihin sisältöihin.” Sosiologia ja nuorisotyö kulkivat käsi kädessä esimerkiksi autovarkauksiin syyllistyneiden nuorien pajatoiminnassa sekä ehdonalaisvalvojana ja ohjaajana toimiessa. Joensuun kaupungin ja Joensuun kih-

Isäni, Jouni Erola, aloitti yhteiskuntatyössä ja myöhemmin vuonna 1981 jengityössä, joka oli hyvin pitkälle päihde- ja katutyöpainotteista. Hän vaikutti nuoriso-

lakunnan poliisilaitoksen työparikokeilussa isäni pääsi nuorten kuulusteluihin sekä edustamaan nuoria oikeudessa. Työpariin liittyi sosiaalityöntekijä ja kohderyhmänä olivat nuoret rikoksentekijät ja

työhön Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin projektityöntekijänä 90-luvun alussa. Tehtävänä oli lasten- ja nuorten palvelevan puhelimen toiminnan käynnistäminen, joka vielä tä-

muuten oireilevat nuoret. Isäni suoritti myös vaativan lastensuojelun erikoisopinnot vuonna 2000. Vuonna 2002 kenttätyö vaihtui kuitenkin nuorisotoimenjohtajan rooliin.

Joensuun kaupungin nuorisojohtaja Jouni Erola aloitti vuonna 1981 yhteiskuntatyössä ja jengityössä, joka oli tuolloin päihde- ja katutyöpainotteista.

Nuorisotyö • 2/2020

”

Nuoret kaipasivat – ja varmaan kaipaavat tänä päivänäkin – aikuista henkilöä, joka kuuntelee.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa lehtorina toimiva Eeva Saarelma-Laakkonen valmistui Keski-Suomen Opistosta nuorisotyöhön 40 vuotta sitten.

Turvallinen aikuinen nuorten seassa Äitini, Eeva Saarelma-Laakkonen, luonnehti nuorisotyötä 1980-luvulla kehittyväksi, mutta myös muotoja hakevaksi toiminnaksi nuorten kanssa. ”Minultakin kysyttiin aluksi, mitä teet oikeina töinä, kun illat olet meidän kanssa. Se varmaan kertoo sen aikaisesta nuorisotyön arvostuksesta.” Aluksi nuorisotyö oli viihteen järjestämistä nuorille – discot, discomaratonit, yökahvilat, leirit, retket ja avoimien ovien illat nuorisotalolla – nuoria kohdattiin paljon ja toisaalta ei oikeasti kohdattu. ”Monta kertaa mietin alkuaikoina, miksi teen tätä? Mutta huomasin, että nuoret antavat minulle paljon ja minäkin pystyin antamaan heille – olin läsnä ja kuuntelin.” Kun Joensuun kaupunki supisti nuorisotaloverkostoaan, kuten muuallakin Suomessa, ruvettiin nuorisotyössä puhumaan kohdennetusta nuorisotyöstä. Ei tarvinnut olla isoja massoja – pääasia, että kohdattiin yksikin nuori aidosti. ”Minun työnäni oli olla turvallinen aikuinen nuorten seassa, luotettava, rehellisesti omalla persoonalla työtä tekevä ihminen,

sa oli nuorisokeskus Scream, jossa yhteistyössä Pohjois-Karjalan Opisto ja ammattiopisto Niittylahden kanssa järjestettiin toimintaa. Opiskelijat olivat entistä enemmän mukana toiminnassa järjestämällä tapahtumia, kerhoja ja tekivät työssäoppimisia. Tämän kautta äitini päätyi opettajan sijaiseksi ja lopulta kuraattoriksi ja opettamaan Niittylahteen vakituisesti.

Säännöllinen työaika ja hyvä palkka Vuonna 2009 äitini opetti nuorisotyötä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahdessa. Pääsykoepäivänä äiti lähetettiin Viroon viikon opintomatkalle, jotta hän ei pääsisi vaikuttamaan pääsykokeeseeni. Suoritin opintoni kolmessa vuodessa ja valmistuin 2012. Tiesin tarkalleen, mitä nuorisotyö oli, olinhan seurannut sitä jo vuosia sivusta. Kuitenkin nuorelle 19-vuotiaalle nuorisotyöntekijälle ei ollut paljon kysyntää, ja elin nuorisotyön arkea vanhempieni kautta edelleen. Nykyään työskentelen etsivänä nuorisotyöntekijänä, ja nuorisotyö on edelleen puheenaihe yhteisissä kahvihetkissä isän sekä äidin kanssa. Kerroin kirjoittavani vanhemmistani

jonka kanssa nuori voi joskus jättää roolinsa nurkkaan. Nuoret

lehtijutun 40-vuotisten urien kunniaksi, ja kysyin isältäni, mikä

kaipasivat ja varmaan kaipaavat tänä päivänäkin aikuista – henkilöä, joka kuuntelee.” Joensuussa äitini työskenteli monella nuorisotalolla ja huomasi, että nuoret ovat aivan erilaisia eri kaupunginosissa. Viimeisin nuorisotalo, jossa hän työskenteli 2000-luvun alus-

sai hänet jatkamaan nuorisotyötä. Hän vastasi: ”säännöllinen työaika ja hyvä palkka”. Katsoimme toisiamme ja nauroimme. Silti kumpikaan ei osaa vastata siihen, miksi tätä työtä vielä tekee. Se vain on osa meitä.

Nuorisotyö • 2/2020

Nuorisotyön keinoilla kouluhyvinvointia kasvattamassa TEKSTI JA KUVA PETRA GÖÖS

Koulun tehtävänä on paitsi opettaa, mutta myös huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista. Hyvinvointityötä kouluarjessa voidaan tukea nuorisotyön keinoilla. Työmuotoa kehitetään valtakunnallisesti.

erusopetuksen opetussuunnitelman mukaan yksi koulun keskeisistä tehtävistä on luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Samassa suunnitelmassa on mainittu myös nuorisotyö. Verkostopäällikkö Suvi Lappalainen Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuunasta näkee kokonaisvaltaisen kouluhyvinvoinnin edistämisessä aukkoja, joita nuorisotyö voi paikata. ”Nykyisellä rakenteella koulut eivät yksin pysty tätä tehtävää täyttämään. Varsinkin yläkouluissa kouluhyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan opettajien lisäksi muita turvallisia aikuisia ja kasvattajia, joiden työaika ei ole sidottu opetusvelvollisuuteen”, sanoo Lappalainen. Lappalaisen mukaan useat tutkimuk-

kuuluvuuden tunteita, olla rakenteeltaan ja ihmissuhteiltaan eheä sekä ilmapiiriltään turvallinen ja viihtyisä yhteisö. Nuorisotyöllä on paljon annettavaa näihin kaikkiin”, kertoo nuorisotyötä koulussa väitöskirjatutkimuksessaan tarkasteleva Lappalainen.

set osoittavat, että kehittämistä kaivataan erityisesti koulun yhteisöllisyyteen liittyvissä asioissa. Hän pitää huolestuttavana esimerkiksi Oppilaiden hyvinvointi, Pisa 2015 -tutkimuksen arviota siitä, että jopa

dyntää lukuisissa kouluhyvinvointiin liittyvissä yhteyksissä. ”Käytin paljon työaikaani havainnointiin. Tarkkailin ja tein havaintoja luokista sekä oppi- että välituntien aikana. Jos

15 prosenttia suomalaiskoulujen oppilaista kokee olevansa ulkopuolisia ja vieraantuneita suhteessa omaan kouluyhteisöönsä. ”Kouluarkea pitäisi kehittää niin, että se voisi tarjota osallisuuden ja yhteen-

kiusaamista, ongelmia sosiaalisissa suhteissa, ilmapiirissä tai työrauhassa ilmeni, ryhdyin työstämään niitä yhdessä opettajan tai kuraattorin kanssa. Luokkatyöskentelyt olivat välillä todella pitkäkestoi-

Tavoitteena hyvä ja turvallinen olo koulussa Kanuunassa suunnittelijana hiljattain aloittanut Ulla-Riitta Moilanen työskenteli aiemmin lahtelaisessa yläkoulussa kokopäiväisenä koulunuorisotyöntekijänä. Kokemusta nuorisotyön tekemisestä koulukonseptissa hänelle ehti kertyä seitsemän lukuvuoden ajalta. Moilasen mukaan nuorisotyöllistä asiantuntemusta ja menetelmäosaamista voidaan hyö-

sia ja jatkoseurantaa vaativia”, Moilanen kertoo. Koulunuorisotyöntekijänä Moilasen tavoitteena oli se, että kaikilla oppilailla olisi mahdollisimman hyvä ja turvallinen olo koulussa. Mahdollisia ongelmia hän pyrki ennaltaehkäisemään rakentamalla ryhmähenkeä muun muassa erilaisten toiminta-, kokemus- ja teemapäivien sekä oppilaita osallistavien välituntitoimintojen avulla. ”Mahdollistin ja innostin oppilaita järjestämään toinen toisilleen mielekästä tekemistä välitunneille. Toisinaan ryhmät innostuivat suunnittelemaan ja toteuttamaan kokonaisia oppitunteja, joiden aiheet vaihtelivat erilaisuuden hyväksymisestä työrauhan vahvistamiseen.”

Nuorisotyötä koulussa kehitetään valtakunnallisesti Nuorisotyötä koulussa tekevillä on ollut oma vertaiskehittämisverkostonsa vuodesta 2015 saakka. Verkosto on yksi Kanuunan perustamista ja koordinoimista valtakunnallisista verkostoista. Verkosto kokoontui edellisen kerran Lahdessa viime syksynä kahden päivän mittaiseen verkostotapaamiseen, johon osallistui kuutisenkymmentä nuorisotyön ammattilaista

Nuorisotyö • 2/2020

Ulla-Riitta Moilasella on kosolti kokemusta nuorisotyön tekemisestä koulumaailmassa. Nyt Moilasen kokemuksia hyödynnetään valtakunnallisessa kehittämistyössä kahdessa nuorisotyöalan osaamiskeskuksessa.

eri puolilta Suomea. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi syyskuulle suunniteltu tapaaminen on päätetty muuttaa verkkovälitteiseksi. ”Olen ollut aktiivisesti mukana verkoston toiminnassa alusta asti. Verkoston myötä olen päässyt näkemään, miten erilaisilla tavoilla ja resursseilla tätä työ-

tä tehdään eri kunnissa. Korona-aikana olemme vaihtaneet kuulumisia kollegoiden kesken Discordissa Kanuunan serverille luodun Nuorisotyö koulussa -kanavan kautta.” Kanuuna on mukana tänä keväänä toimintansa aloittaneessa Nuoska - Nuorisotyö koulussa ja oppilaitoksissa -osaamis-

keskuksen yhteenliittymässä. Moilasen työpanos kohdistuu Nuoskaan liittyviin tehtäviin. ”Odotan innolla, että pääsen jakamaan kokemuksiani kentältä ja käytännön työstä sekä tarkastelemaan työmuotoa valtakunnallisesti uuden osaamiskeskuksen kautta.”

”Koin hyötyväni siitä, koska siellä saa päivärytmin kuntoon ja uusia kavereita.” • Nuotta-valmennus on • Erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille tarkoitettu maksuton valmennus • Valmennuksen tavoitteena on tukea nuorten sosiaalista vahvistumista, antaa valmiuksia arjenhallintaan sekä vahvistaa terveitä elämäntapoja. • Valmennus on tarkoitettu 13-28-vuotiaille nuorille

Työpajaohjaaja tai etsivä nuorisotyötekijä, varaa ryhmäsi Nuotta-valmennus Piispalasta. Nuotta-koordinaattori Hanna Liimatainen p. 040 1731152, hanna.liimatainen@piispala.fi

Nuorisotyö • 2/2020

Tekemällä tutuksi – kielihäiriöisten nuorten kanssa luonnossa TEKSTI JOHANNES HIETALA JA NUORISOTYÖ-LEHTI KUVA NISHANT ANEYA / PEXELS

Kehityksellinen kielihäiriö koskettaa noin seitsemää prosenttia ikäluokasta. Siinä lapsen kielen kehitys viivästyy tai etenee omia ratojaan muuhun kehitykseen nähden. Diagnoosi on pysyvä. Nuoruusiässä arkikielen ymmärtäminen jo useimmiten luonnistuu, mutta kielihäiriöön liittyvät mahdolliset muut liitännäisoireet voivat edelleen vaikuttaa laaja-alaisesti nuoren elämään.

Nuorisotyö • 2/2020

ielihäiriöön voi liittyä esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa toimimisen ja toiminnanohjauksen haasteita, tarkkaavuuden häiriöitä ja motorista kömpelyyttä. Kaikki nämä voivat yhdessä ja erikseen nostaa nuorten erilaisiin harrasteryhmiin osallistumisen kynnystä ja jopa salvata osallistumisen oven tyystin kiinni, vaikka nuorella itsellään olisikin kaipuu ikätovereiden kanssa harrasteryhmissä tapahtuvaan liikunta- ja muuhun toimintaan.

Pihalla!-hanke tavoittaa kielihäiriöisiä nuoria Aivoliiton hankesuunnittelija Johannes Hietala kertoo tänä vuonna alkaneesta Pihalla!-hankkeesta Nuorisotyö-lehdelle. ”Aivoliiton Pihalla!-hankkeessa (2020– 2022) pyritään tavoittamaan kielihäiriöisiä yläkouluikäisiä nuoria harrastusten ja ystävien, tulevienkin, pariin muodostamalla luontoliikuntaryhmiä. Ryhmissä on ihan ok painella menemään juuri sellaisella verbaalisella ulosannilla sekä sosiaalisilla- ja motorisilla taidoilla, kuin kullakin nuorella sattuu olemaan.” ”Luonnossa toimiminen on ollut jo pitkään tärkeä osa Aivoliiton kielihäiriöisten nuorten kurssi- ja tuettujen lomien toimintaa, ja niiltä kertyneet positiiviset kokemukset olivatkin merkittävässä roolissa Pihalla!-hanketta suunniteltaessa.” ”Nuorten kanssa luontoaktiviteetteja harrastaessa olen lukuisia kertoja huomannut, millainen myönteinen vaikutus fyysisen tekemisen ja raikkaan ulkoilman yhdistelmällä on ollut nuoren olemukseen. Avarassa ympäristössä mukavan tekemisen, kuten patikoinnin, melonnan ja nuotion kohentelun lomassa on käyty mielenkiintoisia ja hyvin henkilökohtaisiakin keskusteluja esimerkiksi itsetuntoon ja minäkuvaan liittyen.”

Vaikeat keskustelut kasvattavat ”Mielekkään fyysisen ja jännittävänkin tekemisen viedessä huomiota itsensä tarkkailusta ja kielellisestä ilmaisusta, on muissa tilanteissa hyvin arkana ja hiljaisena näyttäytynyt nuori saattanutkin yllättää ohjaajan rohkeudellaan. Nuori voi ottaa keskusteluun vaikeitakin omaan elämään ja persoonaan liittyviä asioita. Tällaiset hetket ovat olleet erittäin mieleenpainuvia ja kasvattavia niin nuorelle, kuin keskustelukumppanina toimivalle ohjaajallekin. Itsensä tarkkailun vähenemisen ohessa jutustelun ohessa touhuaminen voi helpottaa myös suun motoriikkaa ja edesauttaa sitäkin kautta positiivisesti kielihäiriöisen nuoren itsensä ilmaisussa.” ”Nuori voi epäillä liikunnallisia tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä kykyjään. Turvallisessa vertaisryhmässä kertyvät positiiviset kokemukset voivat kantaa pitkälle. Parhaassa tapauksessa ne herättelevät kipinää ajattelumallista, jossa nuori omien kykyjensä epäilemisen sijaan omaksuu ’minä pystyn’ -asenteen.”

Ohjaaja joutuu miettimään ohjaamistaan uudelta kantilta ”Kielihäiriöisten nuorten kanssa toimiminen on ollut minulle erittäin palkitsevaa, opettavaistakin. Ohjaajana olen joutunut miettimään sosiaalisia tilanteita ja ohjaamistani aivan uudelta kantilta; esimerkiksi itselleni kiusallinen hiljaisuus päivällis-

pöydässä voi olla juuri sitä, mitä nuoret kaipaavat. Huojennus siitä, että vertaisten parissa ruokaillessa ei ole sosiaalista painetta tavanomaiseen small talkiin, voi saada nuoren lähtemään mukaan toimintaan toisenkin kerran. Aina ei ole tärkeää se mitä tehdään, vaan miten tehdään.” ”Kielihäiriöisten nuorten kanssa toimiessa pyrin varmistamaan, että kulkeminen ja toiminnan laatu sekä muut osallistumiseen vaikuttavat asiat ovat heille mahdollisimman hyvin selvillä. Osallistuminen ei saa jäädä kiinni siitä, että nuori ei hahmota linja-autoaikatauluja tai kännykän Google Mapsia, jolloin hän jää mieluummin kotiin, kuin ottaa hetkellisen ja vaarattoman eksymisen riskin.” ”Lajikokeiluja ja toimintaa ohjeistaessa pyrin olemaan tavallistakin selväsanaisempi ja johdonmukaisempi. Pyrin välttämään kiertoilmaisuja, jotka ohjeita sanasta sanaan kuunteleva nuori voi tulkita väärin. On myös hyvä huomioida, että puhutussa ja kirjallisessa viestinnässä rivien väliin jätetyt asiat voivat pysyä siellä. Oletus ja tieto ovat eri asioita.” ”Tarpeen mukaan käytän ohjaamisessa kuvallista viestintää esimerkiksi suorituspaikoilla, jotta kenenkään ei tarvitse olla ohjaajan odotusten suhteen epätietoinen. Positiivista osallistumiskokemusta tukee mahdollisuus antaa nuorelle tilaa ja aikaa toimia omalla rytmillään ja omilla edellytyksillään – niin fyysisesti kuin muiltakin osin.”

Pihalla!-hanke pähkinänkuoressa Osallistujille maksuttomissa Aivoliiton Pihalla!-ryhmissä kielihäiriöiset nuoret kokeilevat erilaisia luontoliikuntamuotoja, saavat ohjausta ja neuvontaa liikunnan harrastamiseen sekä fyysisestä kunnostaan huolehtimiseen. Ryhmiä toteutetaan Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Hankkeeseen on saatu toiminta-avustusta ensimmäiselle toimintavuodelle opetusja kulttuuriministeriöltä.

Lisätietoja Pihalla!-hankkeesta Johannes Hietala | Hankesuunnittelija | 040 543 7289 | johannes.hietala@aivoliitto.fi

Nuorisotyö • 2/2020

Ohjaamo Lohja antaa aikaa nuorille Terveydenhoitajan työpanokseen kuuluvat myös mielenterveyspalvelut TEKSTI ESA LINNA KUVAT PAULA LEMBERG

Lohjan kaupungin Nuorisokeskus, Nuorisokahvila Dixi ja Ohjaamo sijaitsevat samassa osoitteessa Lohjan keskustassa. Vuoden 2020 loppuun hankkeena toimivan Ohjaamo Lohjan palvelut on suunnattu lohjalaisille tai Lohjalla opiskeleville 13–29-vuotiaille nuorille ja heidän sidosryhmilleen.

hjaamo Lohja kuuluu siihen 26 prosenttiin Suomen Ohjaamoista, jotka tarjoavat mielenterveyspalveluja vähintään kerran viikossa. Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja on paikan päällä vähintään kerran viikossa 36 % Ohjaamoista (lähde: Kohtaamon tilastot 2019). Ohjaamo Lohjan terveydenhoitaja Paula Lemberg on myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Kaksoistutkinnosta on hyötyä Ohjaamo Lohjan työssä. ”Iso osa asiakkaista on kuntouttavaan työtoimintaan meneviä, siellä jo olevia tai työkokeilijoilta. Olemme tehneet pajatoimintamme kanssa sopimuksen, että kaikki aloittavat pajalaiset tulevat terveydenhoitajalle terveystapaamiseen, joka on eräänlainen vapaaehtoinen työhöntulotarkastus”, Paula Lemberg kertoo. ”Koska olen lisäksi psykiatrinen sairaanhoitaja, käymme laaja-alaisemmin mielenterveysasioita läpi kuin tavallises-

sa terveystarkastuksessa. Myös lääkärit ovat kiitelleet sitä, että näissä tarkastuksissa käydään läpi ja kirjataan ylös tärkeitä asioita, joten se helpottaa myös lääkäreiden myöhempää työtä.”

Ahdistuneisuusoireilua näkyvissä enemmän Mielenterveyshäiriöt ovat melko yleisiä nuoruusiässä ja tyypillisimpiä ovat ahdistuneisuushäiriöt sekä masennusoireilu. ”Nuoria ja nuoria aikuisia vaivaa tällä hetkellä erityisesti ahdistuneisuusoireilu, joissa voi olla masennusta rinnalla. Taustalla voi olla jännittämistä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Osalla tilanteeseen liittyy päihteiden käyttöä tai neuropsykiatrisia haasteita”, Paula Lemberg avaa tämän hetken tilannetta Lohjalla. ”Osa nuorista ei ole aiemmin saanut mitään diagnoosia, mutta siinä vaiheessa, kun pitäisi siirtyä opiskeluelämään, tulevat nämä oireet vahvemmin esille. Opiskelukokeiluja voi olla jopa kuudellakin eri alalla, joista mikään ei lähde käyntiin. Siinä vaiheessa ahdistaa ja masentaa, kun elämä junnaa paikallaan.” Lemberg ei ole huomannut nuorten voinnissa erityistä muutosta, mutta he

Nuorisotyö • 2/2020

osaavat hänen mukaansa puhua onneksi nykyään paremmin ja hakeutua hoitoon helpommin. Se voi luoda myös illuusiota siitä, että mielenterveyteen liittyvät vaivat olisivat lisääntyneet. Kevään koronaviruskriisi ei ole haastatteluhetkellä näkynyt erityisesti Ohjaamo Lohjan toiminnassa sekä Lembergin asiakkaiden huolissa. ”Voimme arvioida vasta myöhemmin vaikutuksia heidän kohdallaan, joilla kuntouttava työtoiminta on katkennut koronaviruskriisin vuoksi. Se saattaa siis näkyä jälkijunassa. Koronaviruskriisi ei ole aina-

kaan vienyt vointia eteenpäin heidän kohdallaan, joille.” Koronaviruskriisin myötä myös Lohjalla on löydetty sähköisiä yhteydenottokeinoja, joten tilanteesta on saatu irti myös jotain positiivista. ”Minun vastaanottoni pyöri kuitenkin normaalisti koronan aikana. Hoidimme kuitenkin kaikki varotoimenpiteet ja kysyimme ensimmäisenä ovella, että onko asiakkailla flunssan oireita. Käsienpesusta pidimme heti myös huolta. Hyvin meni koko kevät”, Paula Lemberg kertoo.

Ohjaamolle on Lohjalla tarvetta jatkossakin Paula Lemberg näkee, että Ohjaamosta on Lohjalla ollut todella paljon hyötyä sen matalan kynnyksen palvelun vuoksi. Ohjaamossa kartoitetaan kokonaisvaltaisesti nuorten ja nuorten aikuisten elämäntilannetta, vaikka he tulisivat vain kysymään asuntoa. ”Koen, että tällaiselle palvelulle on Lohjalla tarvetta. Vaikka meillä on psykiatriset sairaanhoitajat terveysasemalla, ovat hekin aika kuormittuneita työn vuoksi”, Lemberg valaisee. Paula Lemberg toivoo tulevaisuudelta, että nuorten mielenterveysongelmiin pystyttäisiin tarttumaan vieläkin varhaisemmassa vaiheessa. Paine erikoissairaanhoitoon on kova ja nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä mielenterveyshäiriöiden perusteella on kasvussa. ”Alakouluikäisillä ja varhaisteineillä on enemmän tarvetta mielenterveyspalveluiden osalta, joten palvelun tulisi olla jalkautuvaa ja helposti lähestyttävää, jotta pystyttäisiin nappaamaan heti kiinni näistä asioista.” Ohjaamojen osalta Paula Lemberg toivoo, että nuorille ja nuorille aikuisille tarjottaisiin tasapuolisia palveluita koko Suomessa. ”Ohjaamohan on mielettömän hyvä konsepti, joten nyt ei ainakaan kannattaisi ruveta keksimään mitään uutta, vaan kehittää Ohjaamoja eteenpäin. Tuntuu, että nuoret ovat tosi hyvin löytäneet Ohjaamot.” Työntekijöille Lemberg toivoisi myös lisää koulutusta. Esimerkkinä hän mainitsee Onni-hankkeen, jossa on luotu muun muassa valtakunnallinen malli ja suositus Ohjaamoiden psykososiaaliselle tuelle. ”Olemme Onni-hankkeen kautta saaneet aivan loistavaa koulutusta esimerkiksi HOT-muutosvalmennusmenetelmästä. Nuoret toivovat useimmiten ns. kättä pidempää eli annetaan konkreettisia vinkkejä omaan toimintaan sekä herätetään

Ohjaamo Lohjan Paula Lemberg toivoo, että nuorten mielenterveysongelmiin pystyttäisiin tarttumaan vieläkin varhaisemmassa vaiheessa.

omaa ajattelua.” Paula Lemberg on huomannut, että nuoret arvostavat sitä, että heille annetaan Ohjaamoissa kunnolla aikaa – sen verran mitä tarvitaan.

Nuorisotyö • 2/2020

Miltä näyttää yksinäisyys, kohtaamattomuus ja eletty kaupunkitila nuorten valokuvaamana? Osallistavan valokuvauksen menetelmät näkyvät nuorten kaupunkitarinoissa.

yväskylän kaupungin nuorisopalvelujen Nuorten taidetyöpaja sekä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran koordinoima Kaikkien kaupunki! -hanke toteuttivat yhteistyössä poikkeustilan keskellä MEIDÄN JKL -valokuvanäyttelyn Jyväskylän kaupunkiympäristöstä. Näyttely on osa Euroopan Kulttuuriympäristöpäiviä. Nuoret valokuvaajat johdattelevat kaupunkitilaa tutkivaan näyttelyyn valokuvien ja tarinoiden kautta. Näyttely on nähtävissä kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa www.meidanjkl.net. Löydät sivuilta lisäksi nuorten ja projektin ohjaajien blogikirjoituksia.

Valokuvaajat Aaron Hirvi

Suvi Honkakoski

Jenna Mäenpää

Veera Lehtinen

Joonas Kokkonen

Veronica Hirvonen

Mari Tamminen

Nuorisotyö • 2/2020

Hyvää mieltä osaamiskeskuksesta TEKSTI KATRI PERÄAHO KUVA AMIR TAHERI / UNSPLASH

Nuorten mielenterveyttä on mahdollista tukea päivittäin. Mielenterveyttä edistävä toiminta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan vaatii sekä omien, että työyhteisön toimintatapojen tarkastelua. Tässä työssä tukena toimii Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus.

Nähdään hyvä nuoressa Mielenterveyden edistäminen on hyvinvoinnin tukemista, jonka tavoitteena on suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja lisääminen. Elämässä tulee väistämättä vastaan vastoinkäymisiä, ahdistusta, riittämättömyyden tunnetta tai mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveydelle olennaista on millaisia suojaavia, jaksamista ja selviämistä vahvistavia tekijöitä elämässä on, jotta kuormitus ei kasva liiaksi. Nuorisotyö on yksi näistä suojaavista elementeistä. Kohdennetussa nuorisotyössä nuori nähdään onnistumisten ja voimavarojen kautta. Palveluissa ymmärretään, mitä haasteita esimerkiksi katkennut opintopolku voi aiheuttaa, samalla nähden nuoren potentiaali. Nuorella on näin mahdollisuus luoda identiteettiään turvallisessa ympäristössä, jossa myös epäonnistumiselle on tilaa. Nuorisotyön yksi mielenterveyttä parhaiten tukevista puolista ovatkin aikuiset jotka huomaavat nuo-

ressa hyvän, rohkaisevat ja uskovat nuoreen eniten silloin, kun nuorella itsellään usko loppuu. Osaamiskeskuksen yhtenä tavoitteena on koulutusten ja materiaalien avulla kannustaa ammattilaisia tarkastelemaan tätä roolia ja löytämään vastaus kysymykseen ”minkälainen mielenterveyden vahvistaja minä olen?”.

Tärkein työväline löytyy peilistä Monen työhuone täyttyy erilaisista työvälineistä, joilla edistetään nuorten hyvinvointia. Mutta kuinka usein tulee tarkasteltua sen kaikista tärkeimmän työvälineen eli oman itsensä tilaa? Nuorisotyössä nuorta ei kohdata valkoisen takin tai virkamerkkien takaa. Itsestään on laitettava peliin enemmän persoonaa kuin useissa muissa ammateissa ja tästä syystä työ vaatii herkästi myös veronsa. Kentältä nousee yhä enenevissä määrin huolta jaksamisesta. Haastetta tuovat

mm. pienet resurssit, rajaamaton työnkuva, työn henkilöityminen ja virka-ajan ulkopuolella työskentely. Nuoren rinnalla kulkeminen ja empatian osoittaminen kuormittuneena on kuitenkin vaikeaa. Tästä syystä on tärkeä säännöllisesti tarkastella oman työn kuormitustekijöitä, pohtia mikä työssä lisää voimavaroja sekä kuulostella, missä jamassa omat mielenterveystaidot ovat. Osaamiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa ja tarvittaessa rakentaa työntekijöiden hyvinvointia tukevia toimintatapoja. Se tarkoittaa vertaisjakamista, koulutuksia ja yhteisiä pohdintoja siitä, miten arjen työn sisälle löydetään aikaa mm. työn reflektoinnille, kuormittavien tilanteiden purulle sekä toiminnan kehittämiselle. Työtä tehdään yhdessä esihenkilöiden ja työyhteisöjen kanssa, jotta kaikki tulevat kuulluksi. Mielen hyvinvointi on kuin happinaamari lentokoneessa. Se tulee pukea en-

Nuorisotyö • 2/2020

sin itselle, ennen kuin auttaa muita. Työyhteisössä olisikin tärkeää kysyä riittävän usein myös sekä itseltä että toisilta, miten voit. Ja mikä tärkeintä, pysähtyä kuuntelemaan myös vastaus.

Yhteistyötä nuorten hyväksi Nuoren aikuisen elämä koostuu monista kohtaamisista, joissa voidaan joko tukea nuoren vahvistumista, voimavaroja ja onnistumisia tai vastavuoroisesti huomaamatta lannistaa ja heikentää itseluottamusta. Kun nuoren taustaa, kuten aiempia haasteita, ei tiedetä, ei välttämättä ymmärretä, miten suuri saavutus tapaamiseen sitoutuminen tai halu hoitaa omia asioita voi nuorelle olla. Eri palveluiden välisen yhteistyön ja säännöllisen vuoropuhelun tukeminen on merkityksellistä nuoren hyvinvoinnille. Osaamiskeskustoiminnalla tätä vahvistetaan mm. mallintamalla monialaisen yhteistyön hyviä käytänteitä sekä kehittämällä sidosryhmätoimintaa. Yhteistyötä tehdään mm. Ohjaamojen kanssa sekä Puolustusvoimien ja siviilipalvelukeskuksen kanssa Aikalisä-toiminnan muodossa. Tukevat, turvalliset ihmissuhteet ovat tärkeä mielenterveyden suojatekijä ja

etenkin elämänhallintaan liittyvien ongelmien ratkaisussa monialaisella, toimivalla yhteistyöllä on merkittävä rooli. Mitä useampi kohtaaminen sisältää kannustavaa, nuoren lähtötilanteen huomioivaa vuorovaikutusta, sitä tehokkaammin saadaan vahvistettua nuoren uskoa itseensä ja kykyihinsä. Myönteiset kokemukset vahvistavat nuoren mielenterveyttä ja lisäävät luottamusta auttamispalveluihin. Onnistuneet vuorovaikutustilanteet tukevat myös yksinäisyyttä tuntevia nuoria. Jo yksi aidosti kohtaava ja kuunteleva aikuinen voi ehkäistä yksinäisyyden tunnetta ja olla merkityksellinen ja tärkeä tuki. Aikuinen voi myös rohkaista nuorta niin, että vertaissuhteidenkin muodostaminen helpottuu. Yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila onkin todennut, että ”kohtaamattomuus kyseenalaistaa olemassaolon, satuttaa ja sairastuttaa, mutta on samalla jotakin sellaista, jonka muuttaminen ei vaadi ihmeitä. Ainoastaan ihmisiä, joilla on uskallusta ja aikaa.” Ja juuri tätähän se nuorisotyö on, eikö? Lue lisää etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tai kerro ideoistasi tai yhteistyötoiveistasi mielen hyvinvoinnin teemoissa: katri.peraaho@mieli.fi.

Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus » Nuorisoalan osaamiskeskukset ovat opetusja kulttuuriministeriön valitsemia toimijoita, jotka kehittävät ja edistävät nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua nuorisolain mukaisesti. » Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus kehittää valtakunnallisesti työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Kehittämistoiminnassa korostetaan monialaista yhteistyötä nuoren päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuoren mielenterveyden tukemiseksi. » Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö muodostavat kokonaisuuden, jossa nuorille tarjotaan yksilöllistä, elämänhallintaa ja toimijuutta vahvistavaa ohjausta jatkopoluille pääsemiseksi.

Osaamiskeskustoimijat » Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry » Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry » MIELI Suomen Mielenterveys ry » Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK – Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Nuorisotyö • 2/2020

Kohtaamiskoulutuksesta uusia eväitä nuorten kohtaamiseen Työntekijän tapaaminen voi olla nuorelle päivän ainoa kontakti toiseen ihmiseen, joten on äärimmäisen merkittävää, miten me työntekijöinä hänet kohtaamme. Turussa kehitetyssä nuoren kohtaamiskoulutuksessa kouluttajina toimivat nuoret itse.

iten me työntekijöinä ja ammatti-

Kohtaamiskoulutuksien rakentamiseen

le tarkoitettu nettipohjainen itsearviointiky-

laisina kohtaamme nuoret asiak-

päädyttiin keväällä 2019 järjestetyissä kah-

sely, jonka pohjalta työntekijä voi arvioida

kaat? Käsi sydämelle, kuka meistä

dessa

joissa

omaa työtapaansa ja kohtaamisen taitoaan.

ei ole joskus nuorta kohdatessaan miettinyt

nuoret ja työntekijät yhdessä innovoivat uu-

Toinen osa on työpajatyöskentelykonsep-

kotiasioita tai työkiireitä tai tehnyt ennak-

sia toimintatapoja nuorten palveluihin. Työ-

ti, jossa nuoret ja ammattilaiset käyvät yh-

ko-oletuksia nuoren ulkoisen olemuksen tai

pajoihin osallistui monipuolisesti eri pal-

teistä keskustelua kohtaamisen teemoista

taustan perusteella? Kaikki edellä mainittu

veluja edustavia työntekijöitä ja yhteensä

nuorten kokemusten pohjalta. Koulutus pi-

on kovin inhimillistä, olemmehan ihmisiä

25 monin tavoin syrjäytymisriskissä olevaa

lotoitiin Turun ammattikorkeakoulun so-

huolinemme ja ennakkoluuloinemme. Sen

nuorta. Yhteiskehittämisessä oleellista on

sionomiopiskelijoiden kanssa marraskuussa

takia on kuitenkin myös erittäin tärkeää py-

kansalaisten mukaan ottaminen jo palvelun

2019. Kokemukset tästä pilotista olivat erin-

sähtyä miettimään omia kohtaamisen taito-

ideointi- ja kehitysvaiheeseen, ei vain arvi-

omaisia niin nuorille kuin opiskelijoille.

ja: ihmissuhdetyön rikkaus on juuri siinä,

oimaan ja uudistamaan jo olemassa olevaa

ettei kukaan tule koskaan valmiiksi, vaan

palvelua (ks. esim. Voorberg ym. 2014; Fox

taidoissa on aina jotain kehitettävää.

ym 2019).

”Olen itse käyttänyt paljon nuorille suunnattuja palveluita ja huomannut, kuinka vaikea niiden seassa on selviytyä.”

yhteiskehittämistyöpajassa,

Nuoret kouluttamaan ja kertomaan omia toiveitaan

”Kuinkakohan moni on yrittänyt saada tilanteeseensa apua, mutta luovuttanut, koska on ollut niin huonoja kokemuksia?”

Työpajoihin osallistuneilla nuorilla oli huonoja kokemuksia eri palveluissa työskente-

Seuraava koulutus oli varattu Turun

levistä ammattilaisista. Kokemuksia oli mm.

kaupungin Nuoret-verkoston työntekijöil-

työntekijöiden kelloon ja tietokoneeseen vil-

le maaliskuulle 2020 ja myös lisää koulu-

kuilusta sekä vähättelevästä asenteesta ja

tuksia oli tilattuina sekä Turkuun että Hel-

ennakko-oletuksista. Idean mukaan nuoret

sinkiin. Nämä koulutukset siirtyivät syksyl-

Turussa kohtaamisen haasteeseen on vas-

voisivat itse lähteä kouluttamaan ammatti-

le 2020 COVID19-tilanteen takia. Koulut-

tattu Turun Kaupunkilähetys ry:n Nuor-

laisia ja kertomaan omia toiveitaan nuorten

tajina toimivat nuoret saavat tilaisuuksista

ten raadin, Turun kaupungin sekä Turun

hyvään kohtaamiseen. Ideaa lähdettiin ke-

palkkion. Mukaan pyydettiin Kaupunkilä-

ammattikorkeakoulun ja Kuntaliiton Co-

hittämään Turun ammattikorkeakoulun so-

hetyksen Nuorten raadin lisäksi myös Auta

SIE-hankkeen yhteistyöllä. Co-creation of

sionomikoulutuksen ja Turun Kaupunkilä-

lasta ry:n Veturoinnin lastensuojelun koke-

Service Innovation in Europe (CoSIE, Ho-

hetyksen yhteistyönä. Kaupunkilähetykses-

musasiantuntijanuoria. Ideana oli laajentaa

rizon 2020) -hankkeen tavoitteena on saa-

tä mukana olivat työntekijä ja nuorista koke-

kokemuskouluttajien määrää, jotta koulu-

da vaikeassa asemassa olevia ihmisryhmiä

musasiantuntijoista koostuva nuorten raati.

tuspyynnöt eivät kuormita nuoria liikaa.

CoSIE-hanke toteutetaan yhteistyönä

mukaan kehittämään palveluja paremmin heille sopiviksi.

Kohtaamiskoulutuksesta muotoutui kak-

Kesällä saimme tiedon, että Kaupun-

siosainen. Ensimmäinen osa on työntekijöil-

kilähetyksen Nuorten raadin kohtaamis-

Nuorisotyö • 2/2020

Mari Hirvonen

Kohtaamiskoulutusta olivat kehittämässä ja toteuttamassa Kaupunkilähetyksen Nuorten raati sekä järjestön työntekijät.

koulutus -pilotti on saanut Itlan (Itsenäi-

sia kohtaamisista on vaikea kiistää millään

Hanna Kirjavainen

syyden juhlavuoden rahaston) innovaatio-

asiantuntijatiedolla, joka ei perustu nuoren

lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

palkinnon. Nuorille palkinto on merkittä-

oman näkemyksen arvostamiseen.

Outi Linnossuo erikoistutkija, Turun yliopisto

vä osoitus siitä, että he ovat luoneet jotain merkittävää ja yhteiskunnallisesti arvokasta. Nuoret kutsuvatkin nykyään ryhmäänsä kokemusvaikuttajiksi.

”On ollut ihanaa, että tässä kehittämistyössä on laitettu asioita oikeasti etenemään eikä vain puhuttu niistä.”

Pieniä voittoja Innovaatioteoreettisessa kirjallisuudessa puhutaan ”small wins” -asioista eli pienistä oivalluksista, joita syntyy kehittämistyössä. Kohtaamiskoulutuksen osalta tällainen pieni voitto oli oivallus siitä, että juuri tässä ideassa on jotain, jolla voi olla merkitystä. Tästä oivalluksesta lähti kumuloitumaan prosessi, joka jatkuu, kasvaa ja kehittyy nuorten aktiivisen toiminnan ansiosta. Kohtaamiskoulutus muuttaa ymmärrystä asiantuntijuudesta. Nuorten kokemuk-

Lisätietoja Koulutuksen tilaamisesta voi keskustella Turun Kaupunkilähetyksen Liisa Loven kanssa osoitteessa tukenasi.fi/yhteys. Koulutuksen hinta on nuorten kokemusasiantuntijoiden palkkiot ja mahdolliset matkakulut. Mikäli koulutuksen tilaaminen ei ole mahdollista, voit tutustua myös CoSIEn osana tehtyyn, Turku AMK:n sosionomiopiskelija Janni Kauppisen opinnäytetyöhön Mikä mua auttais – Kohtaamisopas nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille (2020).

CoSIE -hanke www.cosie.turkuamk.fi Lisätietoja yhteiskehittämisen prosessista www.kuntaliitto.fi/cosie-palvelujenyhteiskehittamista-syrjaytymisenehkaisemiseksi

Tekstin lomassa olevat lainaukset ovat kohtaamiskoulutuksen kehittämisessä mukana olleilta nuorilta ja ne on poimittu Janni Kauppisen opinnäytetyöstä ”Mikä mua auttais – Kohtaamisopas nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille” (Turun Ammattikorkeakoulu 2020).

Lähteet Fox, C., Jalonen, H., Baines, S., Bassi, A., Moretti, V. & Willoughby, M. (2019). Co-creation of Service Innovations in Europe (CoSIE) – White Paper. Reports from Turku University of Applied Sciences 259. Voorberg, W., Bekkers, V. & Tummers, L. (2015). A Systematic Review of Co-Creation and Coproduction. Public Management Review, (17, 9), 1333−1357.

OPISKELE seksuaalikasvatuksen ammattilaiseksi!

Haku vuoden 2021 seksuaalikasvatuskoulutukseen on avoinna.

Nuorisopalvelut Nuorten aikuisten palvelut Etsivä nuorisotyö Nuorten työpajat Nuorten aikuisten harrastustoiminta

Nappaa kiinni! Lue lisää

www.sexpo.fi/koulutuskalenteri

vantaa.fi/vapaa-aika/nuoret

Majoitu edullisesti Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla. Meille voit tulla sellaisena kuin olet!

”Se muisto, mikä mulle leiristä jäi, on jotain sellaista, mitä ei voi selittää, se täytyy kokea itse.” Aito kokemus on enemmän - se on seikkailu

www.nuorisokeskusanjala.fi

www.merimieskirkko.fi facebook.com/merimieskirkko

Nuorisotyö • 2/2020

Someklinikka

Tiesitkö, että videoiden ja podcastien tulee olla saavutettavia 23.9.2020?

U:n saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että videot ja podcastit ovat saavutettavia 23.9.2020 alkaen. Aiemmin julkaistuja videoita direktiivi ei vaadi tekstittämään. Julkista rahoitusta

saavien organisaatioiden on hyvä tiedostaa, että jatkossa julkaisuun käytettävä aika lisääntyy.

Myös somekanavissa julkaistavan sisällön tulee olla saavutettavaa Direktiiviä ei voi kiertää julkaisemalla sisältöjä sosiaalisen median palveluissa. Tämä saattaa olla yllätys monelle, mutta saavutettavuus koskee myös kaikkia näillä kanavilla julkaistuja kuvia, infografiikoita ja taulukoita ja ns. aikasidonnaisia sisältöjä (podcastit, videot (äänellä tai ilman), animaatiot jne.). Aikasidonnainen me-

Tekstivastineena voi tarjota mediatiedoston yhteydestä löytyvää

dia on tekstitettävä ja tekstivastine on tarjottava muun graafisen

tekstidokumenttia. Podcastissa tämä on usein käytännöllistä. Pod-

sisällön yhteydessä.

castin voi julkaista myös YouTubessa, jolloin tekstittämisen apuna

Millainen on videon tai podcastin tekstivastine ja kuinka se tehdään? Video/podcast on tekstitettävä 14 vuorokauden kuluttua julkai-

voi käyttää palvelun omaa tekstitystyökalua.

Suora lähetys – livenä ei, mutta tallenne tulee tekstittää

semisesta. Joissain palveluissa on tekstitystä helpottavia puheen-

Suoraa lähetystä ei tarvitse tekstittää. Tilanne muuttuu, jos se jää

tunnistustyökaluja, mutta näissäkin teksti vaatii editointia ja mui-

tallenteeksi. Tällöin tekstityksen on oltava paikoillaan kahden vii-

den äänten kuvailutulkkausta.

kon kuluessa julkaisusta. Tämä on iso työ, jos striimattava tilai-

Ellei apukeinoja ole käytössä, tekstityksen vaatimaa aikaa voi arvioida nyrkkisäännöllä: Tekstitykseen kuluva aika = [5-10 x videon pituus].

suus kestää tuntikausia. Toki, mikäli tekstitys on kallista tai kohtuuttoman raskasta, organisaatio voi vedota kohtuuttomaan rasitteeseen. Siihen voi kui-

Saavutettava teksti tehdään videon alkuperäiskielellä. Kään-

tenkin vedota vain väliaikaisesti ja jossain vaiheessa tekstitysvaa-

nökset ovat asiakaspalvelua, mutta direktiivi ei edellytä niitä.

de on kuitenkin edessä. Poikkeustapaus on kerrottava organisaa-

Tekstityksen ei tarvitse olla sanasta sanaan. Tärkeää on, että olen-

tion sivuilta löytyvässä saavutettavuusselosteessa.

nainen sisältö kerrotaan. Puhekieleen liittyvien täytesanojen poistaminen tekee tekstistä ymmärrettävämpää ja on sallittua.

Tekstitys hyödyttää kaikkia

Jos videosta ei ilmene, kuka puhuu, se on kerrottava tekstityk-

Saavutettava palvelu huomioi erilaiset käyttäjäryhmät, mutta hyvin

sessä. Mikäli videosta ei selviä, kuka puhuu (esimerkiksi puhuja

usein siitä on hyötyä meille kaikille. Käyttötilanne (melu, valoisuus,

vaihtuu kuvituskuvan aikana), se on kerrottava katsojalle. Myös

sää) aiheuttaa saavutettavuusongelmia. Tällöin vaihtoehtoisilla ta-

olennaiset äänet on kuvailutulkattava, esimerkiksi näin: [aplodit]

voilla esitetty sisältö tekee saavutettavasta sisällöstä saavutettavaa

[huokaus] [kuorolaulua taustalla] [liikenteen melua].

meille kaikille. Kuinka kätevää onkaan katsoa tekstitettyä videota

Ellei infografiikan tai taulukoiden sisältöä kerrota ääniraidalla, näkövammaisille käyttäjille on tarjottava niistä kuvaileva äänivastine.

ruuhkabussissa istuessa! Jarmo Röksä viestintäpäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Nuorisotyö • 2/2020

Puheenvuoro

Teatterin taianomainen maailma avautuu lasten kautta Teatteriopettaja ja näyttelijä Outi Paasivirta kertoo kokemuksistaan lasten teatterin opettajana. Aikuiset voivat ottaa mallia lapsilta heittäytymisestä, improvisoinnista ja yhteishengen luomisesta.

Teatterissa on kyse mielikuvituksen matkasta. On kyse siitä, kun epätodesta tulee totta. On kyse siitä, että unelmat ovat hetkellisesti totta. On kyse siitä, että omasta näkemyksestä tulee totta. On kyse siitä, että oma ääni tulee kuulluksi. Kaikkien ideat ovat erilaisia ja näin ollen jokaisen oma kuvaelma rikastuttaa yhteistä tekemistämme. On kuitenkin hetkiä, jolloin ideoitaan epäilee. Epäröinnin hetkellä lapsi tarvit-

Sini Padilha

n ollut mahtavaa päästä taas teatteriopettajan rooliin ja huomata, että kun näkökulmaa vaihtaa näyttämön toiselle puolelle, oppii itsekin paljon teatterin maailmasta. Näyttelemisen ja teatterin tekemisen ydin on kirkastunut paljon. Kaiken kaikkiaan näyttelemisessä on kyse terveestä itsetunnosta. Tätä ajatusta olen yrittänyt pitää mukana opettaessani.

Laajasalon Luova lava -leirillä lasten ideoimassa Hetki taiteilijana -esityksessä supersankareiden päämajan johtaja paljastaa valeasuihin pukeutuneet viholliset ja käskee sankareita ottamaan heidät kiinni.

see kannustusta. Uskaltaminen vaatii kannustusta. Epäonnistumisen kohdalla lapsi kaipaa tukea. Onnistumisen kohdalla lapsi kaipaa tunnustusta. Ja sitten on se hetki, kun ei tarvitse miettiä mitään ja uskaltaa antaa mennä vaan ja syntyy ihmeitä ja sitä on ollut liikuttavaa saada seurata vierestä. Terveen itsetunnon pohjalle lapsi kaipaa tuen ja peilin omille kokemuksilleen.

Luovuus on luonnollista lapselle Teatterin maailmassa ei ole lapsen mielestä mitään ihmeellistä. Luova toiminta ja mielikuvitus ovat täysin luonnollisia asioita lapsen maailmassa. Lapsi on flow-tilassa aina, kunhan vaan mahdollisuus siihen annetaan. Me aikuiset enemmänkin kamppailemme asian kanssa. Itsekin pähkäilen äänenkäytön, maneereiden, uskottavuuden, tunneilmaisun, rytmin ja komiikan kanssa näyttelijäntyössä ja olen oman pääni sisällä. Lapsi on vapaa ja ilmaisee itseään estottomasti. Totta kai tällainen hahmo voi olla olemassa ja hän voi kävellä takaperin, eikä siinä ole mitään ihmeellistä! On ollut tilanteita, joissa olen yrittänyt ratkaista kohtauksen kulkua aikuisen ot-

Nuorisotyö • 2/2020

teella, rationaalisesti. Pitäisikö tässä kohtaa olla tällainen rekvisiitta, jotta tämä tietty yliluonnollinen asia tulee selväksi? Ei tietenkään lasten mielestä. Sen sisällä kulkee maagista voimaa ja kaikki tietää sen. Joskus mietin, että pitäisikö tässä kohtaa hieman himmata tätä kuoleman teemaa? Lapsen maailmassa asiassa ei ole mitään outoa. On tapahtunut murha hotellissa, kuolema kuuluu asiaan ja nyt pitää löytää hotellimurhaaja! On ihana nähdä, miten pelkästään tilaan tuleminen, jossa teatterikerhoa pidetään, saa mielikuvituksen lentämään. Sisään tullaan jo tietyssä luovassa tilassa valmiina näyttelemään ja aistit auki.

Lapsen improvisoinnin taitoa voi vain kadehtia

Tunnetaitojen kehittyminen on myös todella mielenkiintoista teatterin maailmassa. Alun alkaen tekeminen perustuu toisessa hahmossa olemiseen. Hetkeksi lapsi asettuu toisen asemaan ja miettii toisesta näkökulmasta, miltä maailma näyttää. Tällainen empatian kehittyminen lisää lapsen avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta. Yhteishengen luominen tapahtuu kuin itsestään lapsilla. Kun yhteinen päämäärä on olemassa, antavat kaikki siihen oman panoksensa. Tällöin autetaan toisia tarpeen tullen ja vedetään tarvittaessa raja, jos joku menee äärimmäisyyksiin tai käyttäytyy sopimattomasti. Lapsella on hyvin ennakkoluuloton ja luonnollinen tapa olla ryhmässä. Pelkästään oman edun tavoittelu ei ole lapsenkaan maailmassa luon-

Improvisoinnin taito on aivan älyttömän hienoa lapsella: annetaan vaan aihe ja idea alkaa syntyä itsekseen. Aikuinen olisi tuominnut jo miljoona omaa ideaansa. Lapsen maailmassa kaikki ideat ovat hyviä.

nollinen tila. Siellä kaikille on tilaa. Välillä lapset kaipaavat tukea, apua ja ohjausta, mutta lähtökohtaisesti on kyse siitä, että antaa lapselle mahdollisuuden ja tilan toteuttaa omaa luontoaan. Tätä

kautta teatterin taianomainen maailma syntyy niin lapsella kuin aikuisellakin.

Outi Paasivirta Kirjoittaja on toiminut teatteriopettajana muun muassa Karjalan Nuorissa sekä Nuorisoseurojen Luova lava -toiminnassa. Tällä hetkellä hän työskentelee näyttelijänä lasten ja nuorten kiertueteatterissa, Teatteri Taiminessa sekä Lahden kaupunginteatterilla näyttelijänä dramatisoidussa konsertissa Suomi-filmin siivin.

KEHITY AMMATTILLISESTI! Avoin ammattikorkeakoulu - Väyläopinnoilla kohti AMK-tutkintoa - Yksittäiset opintojaksot - Osaamiskokonaisuudet, kuten ”Kohtaamisen ja ohjaamisen osaaja”, ”Moninaisuuden osaaja”, ”Vapaaehtoistoiminnan johtaminen” ja ”Työyhteisön kehittäminen ja muuttuva työelämä”. - Kurkistuskursseilla voit tutustua maksutta koulutuksiimme.

Bachelor’s Degree in Adventure and Outdoor Education 210 ECTS Application period: 7.-20.1.2021, studyinfo.fi

www.humak.fi

Nuorisotyö • 2/2020

Sami Nyberg

Roso-tuotanto kohtauttaa taidetta tekevät nuoret aikuiset TEKSTI ESA LINNA

oso-tuotanto on Helsingistä käsin valtakunnallisesti toimiva luova yhteisö verkossa, joka on yhdistelmä luovaa yhteisöä, keskustelufoorumia ja verkkomediaa. Roson esiasteena toimi Kukunori ry:n levymerkki ja hanke Mental Beauty Records, joka julkaisi mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten musiikkia. Sekä Mental Beauty Recordsissa että kesäkuussa 2020 lanseeratussa Roso-tuotannossa hankepäälllikkönä toimiva Sampo Riskilä kertoo Roson saaneen alkun-

sa Mental Beauty Recordsista toiminnasta hankitusta kokemuksista ja opeista. ”Huomasimme, että loimme taas yhden norsunluutornin musiikin ja mielenterveystyön kentälle. Eihän sellaista tarvita enää, että porukka lähettää demoja ja joku vastaa, että onko se hyvä vai ei. Porukkaa ja talenttia käytännössä suljettiin ulos.” ”Kokeilimme sitten verkossa pilottina ihmisten kohtauttamista. Joku osasi säveltää, toinen osasi sanoittaa ja joku osasi soittaa. Jengi teki kimpassa musaa, vaikka eivät olleet koskaan tavanneet toi-

siaan. Siitä syntyi verkossa toimiva kulttuuripaja Stage, jonka jälkeen huomasimme, että biisithän tarvitsevat kuvia ja tekstiä oheen. Monet muusikot osaavat piirtää, valokuvata ja kirjoittaa, joten otimme muut taidemuodot mukaan.”

Taide ja tekeminen yhdistää Roso-tuotannon toiminnallisen vertaisuuden yhdistävänä tekijänä ovat Riskilän mukaan kiinnostuksen kohteet eivätkä ongelmat. Tavoitteena on myös se, että mahdollisimman erilaiset ja eri-ikäiset ih-

Nuorisotyö • 2/2020

Roso-tuotanto piti alun perin lanseerata toukokuussa 2020 Moniäänirock-tapahtumassa Jyväskylässä, mutta koronaviruskriisi teki suunnitelmat uusiksi. ”Korona-aikana huomasimme myös kuinka yleinen huolestuneisuus on lisääntynyt ihmisillä itsestään ja läheisistään.” ”Positiivinen lieveilmiö on puolestaan se, että meidän kohderyhmä ja Roso-tuotannon jäsenet ovat aloittaneet tekemään Facebook-livekeikkoja. Meidän intressi on myös viestiä yhteisön jäsenten tekemisistä, joten tiedotamme näistä keikoista aina kun mahdollista.”

Kuka tahansa voi olla asiantuntija Roso-tuotannon kohderyhmänä ovat myös ammattilaiset, sillä nuorilla aikuisilla voi olla paljon enemmän osaamista esimerkiksi verkossa toimimisesta. ”Sosiaali- ja terveysalalla on olemassa paljon erilaisia hierarkioita, mutta tässä toiminnassa kuka tahansa voi olla asiantuntija. Olisi hieno juttu, jos erilaiset ihmiset oppisivat toisiltaan erilaisia taitoja.” Nuorisotyöntekijät ovat niin ikään tervetulleita seuraamaan ja oppimaan Roso-tuotannon toiminnasta. Sampo Riskilä on tyytyväinen, jos joku saa toiminnasta ideoita omaan työhönsä. ”Ideana ja haaveena meillä on ollut toimintatapa, jossa nuorisotilat, kulttuu-

Roso-tuotanto Toiminnan tavoitteena on tukea ja vahvistaa ihmisten voimavaroja sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksia luovan toiminnan kautta. Säännöllistä toimintaa verkossa: työpajoja, tapahtumia, kilpailuja ja sparrausta eri taiteenalojen asiantuntijoiden ja vertaisohjaajien ohjauksessa. Muutaman kerran vuodessa ilmestyvä Roso-lehti on Roson pajoissa syntyneiden tuotantojen näyteikkuna, galleria ja esiintymislava. Roso-tuotannon taustalla on Kukunori ry, joka kehittää uusia yhteiskunnallisia ratkaisuja jokaisen ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kukunori on mielenterveys-, vammais- ja päihdealan kattojärjestö, joka edustaa erityisesti heikompiosaisten, marginalisoitujen kansalaisten hyvinvointia.

Ajankohtaista Roso-tuotanto on mukana kansainvälisessä ja digitaalisessa monitaidefestivaalissa No Labels No Walls + We Are One, joka järjestetään maanantaista lauantaihin 14.–19. syyskuuta 2020. Aleksi Lemola

Koronaviruskriisin vaikutuksia niin hyvässä kuin pahassa

Emmi-Inkeri Rimpilä

miset toimisivat keskenään, jolloin tapahtuu keskinäisen ymmärryksen lisäämistä ja kasvua. ”Tällä hetkellä Roso-tuotanto sisältää kaikki taidelajit. Jos ajattelee mielenterveystyön näkökulmaa, on tärkeää että ihmiset oppivat tuntemaan vahvuuksiaan ja näkyvät ulos osaamisen ja potentiaalin avulla – eikä negatiivisten asioiden tai stigman kautta, joita liitetään mielenterveysongelmiin.” Roso-tuotanto toimii vain verkossa ja toiminta on valtakunnallista. Sampo Riskilä kertoo, että toimintaa on käytännössä kellon ympäri eri verkkoympäristöissä. Twitchissa Roso-tuotannossa striimataan esimerkiksi ohjauksellisia pajoja, joissa opetetaan vaikkapa musiikin miksausta. Slack on puolestaan suljettu yhteisö ja sinne pääsee ilmoittautumalla verkkosivujen kautta. Discordiin voi tulla mukaan kuka vaan. Discordiin voivat toki nuoremmatkin tulla kyselemään ja juttelemaan, jos aihepiiri kiinnostaa. ”Ei meillä portsaria ole”, Sampo Riskilä naurahtaa ja jatkaa: ”Taide ja musiikki ovat ikävapaata hurjastelua, joten siinä voivat toimia yhdessä eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat ihmiset.” ”Verkossa toimiminen tulee jatkumaan entistä vahvempana”, Sampo Riskilä uskoo. ”Digitaalisuus on tullut jäädäkseen tällaiseen työhön eikä paluuta entiseen ole.”

ripajat ja työpajat voisi tehdä yhdessä proggiksia. Oli se sitten musaa, videoita tai taidetta! Isommat joukot voisivat näin tehdä monialaista kulttuurivaihtoa. Sillä ei ole merkitystä, minkä hallintojen alaiset tahot olisivat mukana.” Säveltäjänä ja sanoittajanakin toimineen Emmi-Inkeri Rimpilän maalaus Kohtaaminen.

Haizombi on Roso-tuotannossa mukana olevan Sami Nybergin valokuvateos. Hankepäällikkö Sampo Riskilän mielestä on tärkeää, että mielenterveystyössä näytään ulos osaamisen kautta eikä negatiivisten asioiden.

Janne Lilli

Nuorisotyö • 2/2020

Soveltamassa TikTok-palvelua nuorisotyössä TEKSTI MAARIT HONKONEN-SEPPÄLÄ

Nuorisotyö • 2/2020

Esa Linna

yksyllä 2017 Miro Ruismäki (24) muutti Pohjanmaan lakeuksilta Seinäjoelta Jyväskylään opiskelemaan yhteisöpedagogiksi Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Nyt hän on jo opintojensa loppusuoralla. ”Opinnäytetyö on nyt ajankohtainen ja sen avulla haluan palvella ja kehittää nuorisotyötä. Haluan antaa äänen myös nuorille. Aiheeni on nuorten suosima sosiaalisen median sovellus TikTok. Tarkemmin TikTok mahdollisena nuorisotyön muotona ja selvitys siitä, mikä nuoria siinä kiehtoo”, kertoo Ruismäki.

Seinäjoen riparinuorilta idea oppariaiheeseen

Jyväskylässä digiloikassa ammattilainen apuna Tv- ja videotyön ammattilainen, yhteisöpedagogi ja seksuaalineuvoja Panu Räsänen (37), aloitti maaliskuun puolivälissä Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla digitaalisen nuorisotyön ohjaajana. ”Alun perin tarkoitukseni oli aloittaa työs-

Maarit Honkonen-Seppälä

Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on palvella työelämää niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Soveltava tutkimus sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta, jolla tavoitellaan uuden luomista, on amk-opiskelijalle opintojen ydintä. ”Ollessani talvella töissä Seinäjoen seurakunnan hiihtolomarippileirillä Posiolla, käyttivät nuoret TikTokia hyvin paljon. Sain siitä kipinän oppariaiheeksi. Pyörittelin keväällä teemaa kavereiden ja nuorten kanssa ja luin asiaan liittyvää kirjallisuutta. Kun aihe oli muodostunut päässäni jonkinlaiseen sanalliseen muotoon, kerroin ideastani ohjaajalleni. Yhdessä pohdimme mahdollisia tilaajia työlle. Toukokuussa saimme sovittua, että opparini tilaaja on Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. Työelämäohjaajaksi sain digitaalista nuorisotyötä kehittävän Panu Räsäsen”, kiittää oppariaiheestaan innostunut Miro.

Ammattikorkeakouluissa tehdään myös soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Kehittämiseen ja soveltamiseen osallistuu vuosittain lähes 13 000 kumppaniorganisaatiota. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ja nuorisonohjaaja Panu Räsänen on työelämäohjaaja Humakin Miro Ruismäen opinnäytetyössä.

Yhteisöpedagogi (AMK), opiskelija Miro Ruismäki (vas.) ja digitaalisesta nuorisotyöstä vastaava Panu Räsänen toukokuussa Teams-kokouksessa pohtimassa Miron opinnäytetyön tavoitteita, menetelmiä ja aikatauluja. Lähtökohtaisesti Miroa kiinnosti sosiaalinen media ylipäätään ja TikTok erityisesti.

säni huhtikuun alussa, mutta koronakriisin vuoksi suunnitelmat aikaistuivat muutamalla viikolla. Kevääni on kulunut hyvin pitkälti mahdollistamassa nuorisotyön tekemistä verkkovälitteisesti. Jyväskylässä siirryttiin parissa viikossa muun muassa työpajatoiminnassa, etsivässä nuorisotyössä ja alueellisessa nuorisotyössä pääasiallisesti toimimaan verkossa. Nuorisopalvelut otti pitkän digiloikan ja olen ollut

Miro Ruismäki, jouluna valmistuva yhteisöpedagogi (AMK), haluaa tehdä työtä nuorten kanssa. Opinnäytetyökin on nuorisokulttuuria omimmillaan. ”Olen itse aina ollut kiinnostunut somesta ja sen vaikutuksista sekä siitä, kuinka elämämme pyörii sen ympärillä. Nyt kesän olen saanut syventyä opparini ansiosta TikTokin maailmaan”.

osaltani helpottamassa sen ottamista”, kertoo Räsänen.

Analyyttista pohdintaa digialustojen valinnassa Räsäsen arvion mukaan nuorisotyö on tällä hetkellä murroksessa, jossa työlle tullaan asettamaan myös entistä kovemmat tulostavoitteet rahoituksen saamiseksi. ”Kaikki uudet pelinavaukset, ja ehkä vanhatkin toimintamallit, on tarkasteltava kriittisesti. Kun pohdimme, mitä alustoja alamme käyttää nuorisotyössä koronan sulkiessa nuorisotilat, tuli yhtenä ajatuksena TikTokin hyödyntäminen. En kui-

Nuorisotyö • 2/2020

Kon Karampelas / Unsplash

tenkaan halunnut ottaa sitä käyttöön suin päin ja hypätä syvään päätyyn sokkona. Halusin, että tutustuisimme huolellisesti tähän suht’ uuteen mediaan ja tekisimme laadukkaan suunnitelman, kuinka tätä meille vielä vierasta alustaa aletaan hyödyntämään. Miro tuli juuri oikeaan aikaan mukaan kuvioihin ja on hyvin ajan hermolla aiheensa kanssa. Oli luonnollista tarttua hänen tuomaansa mahdollisuuteen järjestää nuorten kuuleminen opinnäytetyön kautta.”

Vuorovaikutus keskiössä myös digimaailmassa Räsänen toivoo, että kaikessa koronan aiheuttamassa digihötäkässä olisi jokaisen mielessä, että vaikka toimintaympäristö muuttuu digitaaliseksi, ei se tee työstä vielä digitaalista nuorisotyötä. ”Vasta sitten, kun toimintaympäristö muuttuu nuorille vuorovaikutteisiksi oppimisympäristöiksi, voimme puhua diginuorisotyöstä. Kannustankin kaikkia kollegoita ottamaan nuoret rohkeasti mukaan tekemään sisältöjä. Me aikuiset ammattilaiset voimme toimia turvaverkkoina, kannustajina ja opastajina, niin että viestintä muuttuu yksisuuntaisesta monisuuntaiseksi”, innovoi Räsänen. Kirjoittaja on Humakin lehtori, joka on Ruismäen opinnäytetyön ohjaaja Humakissa.

Tarjolla riemua ja oppiakin TikTok on lyhyiden videoiden (max 15 sekuntia) jakamiseen tarkoitettu helppokäyttöinen ja nopeatempoinen sovellus. Se on tällä hetkellä yksi maailman ladatuimmista sovelluksista. Videoissa käyttäjät tanssivat, suorittavat erilaisia haasteita, tekevät piloja, tekevät erilaisia huulisynkka-videoita tai vain juttelevat. Skaala on hyvin laaja. Suurin osa käyttäjistä on nuoria tai nuoria aikuisia.

Ota yhteyttä – siihen lähelle tai valtakunnallisiin opinahjoihin Jos opinnäytetyön tilaaminen kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä suoraan ammattikorkeakouluun, joita on maassamme 24. Opiskelijoita on kaikkiaan yli 145 000. Tehdyt opinnäytetyöt löytyvät Theseus-palvelusta (www.theseus.fi), josta voit käydä lukemassa ammattikorkeakouluopiskelijoiden työn satoa. Theseus on ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoama palvelu.

Verke ja Koordinaatti digitaaliseksi osaamiskeskukseksi Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelman, jossa digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskuksen toteuttajina toimivat Helsingin kaupungin hallinnoima Verke ja Oulun kaupungin hallinnoima Koordinaatti. Osaamiskeskukselle on vuosille 2020-2023 määritelty useita tehtäviä, mutta ydinviesti on ”lisätä nuorisoalan kasvatuksellista osaamista digitalisaatioon liittyen sekä tukea nuorisoalaa kehittämään nuorisotyöllisiä palveluja ja toimintamuotoja, joissa hyödynnetään digitaalista mediaa ja teknologiaa”.

Lisää tietoa www.verke.org ja koordinaatti.fi

Aina on hyvä hetki aloittaa opiskelu

eir a.fi

Eiran aikuislukio on Suomen suurin aikuislukio. Suuri koulu tarjoaa monipuolisia opiskelumahdollisuuksia. Opiskele kohti tutkintoa tai aineopiskelijana. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot.

Ilmoittaudu lukioon JATKUVA ILMOITTAUTUMINEN * Opiskele lukiossa aikuisella meiningillä. Lukioon voit ilmoittautua, kun olet yli 18-vuotias ja olet suorittanut peruskoulun. Ilmoittaudu: eira.fi/ilmoittaudu * Opiskele lukion kurssit tehokkaasti ja joustavasti yhdistellen lähi-, verkko-, omaan tahtiin - ja monimuotokursseja. Tutustu: eira.fi/lukioon * Opiskele omaan tahtiin lukion kurssit etänä verkossa. Lue lisää: eira.fi/verkko-opiskelu * Opiskele yksittäisiä aineita. Kertaa pääsykokeisiin, syvenny kiinnostavaan aiheeseen tai aloita vaikka uuden kielen opiskelu. Tutustu: eira.fi/aineopiskelu

Nuorisotoimi / Ungdomsväsendet Nuorisotoimisto / Ungdomsbyrån Halmstadinkatu / Halmstadsgatan 7 C 10900 Hanko / Hangö Puh. / Tel.: 040 518 9564 Lapsi- ja nuorisokeskus / Barn- och ungdomscentret HYLLIS Esplanadi 77 / Esplanadet 77, 10900 Hanko/Hangö Lappohjan nuorisotalo / Lappvik ungdomsgård Koulukuja 4 / Skolgränd 4, 10820 Lappohja / Lappvik

* Osallistu SAT-valmennuskursseille. Jos tarvitset SAT-pisteitä jatkoopintoja varten, tämä kurssi on sinulle. Matematiikkaa ja englantia. Lue lisää eira./sat

Hae koulutuksiin * Aikuisten peruskoulusta saat hyvät valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään. Tutustu: eira.fi/peruskouluun * High Quality Finnish Courses Intensiiviset suomen kielen kurssit sekä päätoimisesti että työn ohessa opiskeleville. Lue lisää eira.fi/finnishcourses

Laivurinkatu 3 / Iso Roobertinkatu 20-22, Helsinki / eira.fi

LUKIO | PERUSKOULU | AINEOPINNOT | LUVA

Vapaa-aikatoimi www.simo.fi

ROMANO MISSIO RY Vilppulantie 2 C 4 00700 HELSINKI PUH. 09-351 1366 Päiväkummun lastenkoti Hämeenkoskella, Naisten Kulma – Eväitä Arkeen -perhetyöprojekti ja Terne Apre -katunuorisoprojekti Rikostaustaisten naisten tukipiste, Miestyö-projekti. www.romanomissio.fi | toimisto@romanomissio.fi www.romanomissio.fi | toimisto@romanomissio.fi

Kirkon kasvatus ja Perheasiat www.evl.fi

Hei sinä tulevaisuuden työntekijä! Liity helposti netissä jhl.fi/liity

JHL:n opiskelijajäsenyys on päätoimiselle opiskelijalle maksuton.

ehkäisevää päihdetyötä nuorille kouluissa ja oppilaitoksissa www.elamanisankari.fi

Kansainvälisty Suomessa, ota ensiaskel maailmalle! Kokkolassa kansainvälisiä vapaaehtoistyönjaksoja myös Suomessa asuville nuorille

? i k n i n i e m ä k i M

ista acebook F ja a t iespoo gramis ät Insta book.com/nuor id e m ä ace Löyd spoo • f #nuorie

Nuorisokeskus Villa Elbassa koet ikimuistoiset Nuottavalmennukset, leirit, kokoukset, juhlat ja koulutuspäivät. Työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen suurella sydämellä ja pedagogisella työotteella

@Villa_Elba villaelba.fi

Kesätyö: siivooja

Lempimusiikki: electropop

Unelma ammatti: kokki

Perhe: isä, äiti, sisko, mummo Lemmikki: kaksi kania

Pituus: 155cm Silmienväri: sininen

Lempiruoka: makaronilaatikko

Paras asia lomalla: uiminen

Haaveilee: mopon ostamisesta

Lempi televisio-ohjelma: Simpsonit

Harrastus: tietokonepelit

Nuorisotyön ammattilainen, oletko kiinnostunut jatkokoulutuksesta?

Koulu: lukio

Eniten käytetty somekanava: Twitter

Sukupuoli: muu-

Hae opiskelemaan Hämeen ammattikorkeakouluun. Tutustu koulutustarjontaamme hamk.fi/hyostelp Syksyllä alkamassa mm. Seksuaalineuvojakoulutus (20.11.2020) Seksuaalikasvattajakoulutus (27.11.2020) Katso myös avoimen AMKin tarjontamme hamk.fi/avoin

hamk.fi

Ä JA Y K Ä N S OIKEU LUA! U U K S U OIKE

esta ja kohtaamis itiitivisestä järjestö Seta. s n e s n e nuort oikeus teenkaari oaa ihmis Tietoa sa isesta tarj m e k tu in n hyvinvoin Rainbow Rights -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014–2020).

Ota työelämätiedot haltuun

soteosaajaksi.fi • Ilmaisia verkko-

kursseja sote-alan opiskelijoille

• Sopii myös kaikille työntekijöille ja esimiehille, jotka haluavat kerrata työelämätietoa.

Nuorisotyö • 2/2020

Nuorisotyöntekijöiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen TEKSTI IIJA FILÉN JA ESA LINNA KUVA ESA LINNA

uorisotyö-lehti lähetti Kanuunan välityksellä kesäkuussa kyselyn kuntiin nuorisotyöntekijöiden työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Saimme kyselyyn yhteensä kahdeksantoista vastausta. Yli puolet vastaajista toimi yli 100 000 asukkaan kunnissa ja pienissä, alle 30 000 asukkaan kunnissa vain muutamia vastaajia. Kyselyssä erittäin positiivista oli työntekijöiden motivaatio työhönsä. Lähes 75 % vastaajista kertoi työntekijöidensä olevan työhön erittäin motivoituneita ja loputkin 25 % jonkin verran motivoituneita. Nuorisotyö on selkeästi työtä, jota tehdään sydämellä. Sen sijaan 75 % prosenttia vastaajista kertoi viime kevään vaikuttaneen työntekijöiden työmotivaatioon. Nuorisotyö on työtä, jossa kohtaaminen on todella tärkeää. Tunteet ja fiilikset välittyvät sanoja tehokkaammin ilmeiden ja eleiden välityksellä. Pelkkä tietokoneen ruutu ei tuo välttämättä samaa kohtaamisen tunnetta.

Työmotivaation muutokset pääosin negatiivisia Erään vastaajan mukaan osa henkilöstöstä on ollut lomautettuna, ja tämä on tuntunut osan mielestä epätasa-arvoiselta kohtelulta. Turhautumista on myös syntynyt toimintojen siirtämisestä sekä siitä, ettei nuorten kanssa voi työskennellä kasvotusten. Vastauksissa tuli ilmi, että etätyöt eivät sovi kaikille. Haasteita on nähty

sometaidoissa sekä uusien työtapojen haltuun ottamisessa. Työtä on koronaviruskriisin myötä tullut liikaa osalle työntekijöistä. Liialliseksi ovat käyneet myös erään vastaajan mielestä kiireet ja odotukset sekä työn hektisyys ja kuormittavuus. Liika työ on voinut näkyä väsymyksenä. Väliaikaisten työtehtävien luominen ja palveluiden muuttuminen on vaatinut paljon esimiehiltä. Kodin, koulun ja työn yhteensovittaminen on perheissä ollut hankalaa osalla työntekijöistä. Eräs vastaaja kertoi rajoitusten vähenemisen jälkeen työyhteisön alkaneen oireilla: ”näkyy ilmapiirissä, työkäyttäytymisessä; ei koeta yhteenkuuluvuutta, ei saada tarvittavaa tukea työyhteisöstä” . Vastaaja arveli yhdeksi syyksi,, etteivät työntekijät ole tuttuja toisilleen: uusien työntekijöiden tullessa töihin ei ryhmäytymistä ole ehtinyt toteutua työyhteisössä. Muutoksia on näkynyt kuitenkin positiivisessakin mielessä: kevään aikana työn merkittävyys on käynyt selkeämmin esille sekä poikkeustila on antanut erään vastaajan mielestä mahdollisuuden kokeilla uusia ideoita, joista osa jää varmasti käyttöön edelleen kehitettäviksi.

Kysymys: Oletko ollut huolissaan jonkun työntekijäsi työssä jaksamisesta tai työhyvinvoinnista kalenterivuoden 2020 aikana? Useimmat olivat olleet huolissaan työntekijöiden jaksamisesta. Vastauksissa myös

oman esimiehen työssä jaksamisesta oltiin huolissaan, koska pienessä kunnassa on monta työtehtävää. Alku on ollut joissain kunnissa etenkin esimiehille raskas. Toisessa vastauksessa kerrottiin työssä jaksamisen ongelmien olevan osalla työstä johtuvaa ja osalla taas laajempaan kokonaiselämäntilanteeseen liittyvää. Eräs vastaaja kertoi olevan aina huolissaan työntekijöiden jaksamisesta, jonka vuoksi hän kyselee kuulumiset viikoittain ja tarttuu huolen aiheisiin. Toisen vastaajan mukaan taas kaikki olivat selvinneet todella hienosti poikkeustilanteen aikana.

Kysymys: Minkälaista tukea nuorisotyöntekijät saavat työhönsä (esim. työnohjaus, viikkopalaveri)? Työnohjausta oli tarvittaessa tarjolla useammassa kunnassa. Niiden lisäksi etänä toteutettavat viikkopalaverit ovat olleet käytössä runsaasti niin työkavereiden kuin esimiesten kanssa. Työterveyden palveluihin (kuten työpsykologille) oli mahdollisuus useammassa kunnassa. Epäviralliset tapaamiset nähtiin myös hyvänä tukena. Vertaistukea ei kuitenkaan aina omasta kunnasta löydy eräälle vastaajalle, joka korostikin lähikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Useampi vastaaja korosti tukimuotona kahdenkeskisiä, henkilökohtaisia keskusteluja ja muuta esimiehen tukea. Myös valtakunnalliset koulutustilaisuudet ja verkostot antavat tukea työhön.

Nuorisotyö • 2/2020

Vapaat sanat ▶ Korona-aika ei ole muuttanut haasteita pienessä kunnassa varsinaisen nuorisotyön osalta. Haasteena on ollut kunnan yleinen tiedonkulku, kunnassamme eivät esimerkiksi esimiehet järjestäneet virtuaaliaamukahveja, vaikka normaaliaikana meillä kaikilla kunnantalon työntekijöillä on kerran viikossa yhteiset aamukahvit, jossa yhteisistä asioista tiedotetaan ja puhutaan. ▶ Työhyvinvointi lähtee jokaisesta itsestään. Sitä ei voi esimies tai pomo kaataa kenellekään. Yksityiselämän ahdistusta ei pidä kaataa toisten niskaan. Tulee hakeutua tehtäviin, joihin haluaa tai lähteä pois, jos työ ei kiinnosta. Alamme tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja. On vain uskallettava lähteä uudelle polulle. ▶ Nuorisotyöntekijät ovat hankalia johdettavia. Kaikkivoipaisuus ja ”auttamismentaliteetti” on osalla niin voimakas, että oma jaksaminen ja siitä huolehtiminen unohtuu. Myös terveelliset elämäntavat (säännöllinen ja terveellinen syöminen ja liikunta) ovat työaikojen rytmin takia haasteellisia. ▶ Suunnittelemme työnkiertoa, jotta työntekijät tutustuvat toistensa työhön ja nuorisotiloihin. ▶ Luontovalmennus on lisännyt myös työntekijöiden työhyvinvointia

Kysymys: Jos resursseja olisi riittämiin, millaista tukea haluaisit työntekijöille tarjota tai antaa? Useimmissa vastauksissa vastaajat haluaisivat lisätä työnohjausta ja koulutusta esimerkiksi ammatilliseen kasvuun sekä kehittymiseen. Esimiehen läsnäolon lisäämistä ja keskusteluja työryhmi-

ssä haluttiin myös tarjota. Eräässä kunnassa on toivottu työparitoimintaa sekä tukea oman työn suunnitteluun. Eräs vastaaja nostaisi palkkaa kilpailukykyiselle tasolle, tukisi itseohjautuvuutta ja osaamisen vahvistamista – ”mutta kyllä into pitää lähteä itsestä”.

▶ Nuorisotyö muokkautuu ilmiöiden mukaan, joten innovatiiviset kokeilut ovat sallittuja. Arvostan työntekijöideni joustavuutta ja innokkuutta tehdä työtä nuorilähtöisesti. Minun tehtäväni esihenkilönä on pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan sekä toimintaresursseista työntekijöitäni kuunnellen ja yhteistyössä heidän kanssaan. ▶ Korona-aika on tuonut uusia työmuotoja. Toisille se on ollut voimaannuttavaa ja innostavaa. Toiset ovat kokeneet sen raskaaksi.

Nuorisotyö • 2/2020

Kolumni

Tauti 2

000-luvun alussa luin paljon tekstejä, joissa hahmoteltiin globalisaation kriisejä. Niissä ajateltiin, että kun ihmiskunnan sidokset lisääntyvät liikkumisen, talouden ja tiedonvälityksen tihentyessä myös riskien mittakaava nousee. Vaikutukset ovat isompia, järisyttäviä suorastaan. Myös epätoivottavat asiat leviävät ripeästi – sellaiset kuin virukset. Siksi pandemia ei ollut mikään yllätys.

sään tehdä selkoa kriisistä, joka vaikutti yhtäältä terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, tuotantoon, liikkumiseen, talouteen ja vaikkapa vuorovaikutukseen ihmisten välillä. Kriisillä oli ilmeisiä sukupolvivaikutuksia. Nuorten elämä muuttui radikaalisti. Kavereiden tapaaminen hankaloitui tai loppui tykkänään. Nuoruus on ajanjakso, jolloin kavereiden merkitys on keskeinen.

Tätä mahdollisuutta oli pohdittu pitkään. Ei olisi pitänyt yllättää, mutta yllätti. Korona kohtasi yhteiskuntamme huolettomana housut nilkoissa ja antoi tukevan potkun palleaan. Putosimme polvillemme. Koronakriisi oli paitsi terveyden myös ajattelutapojen ja käsitteiden kriisi: länsimaiset yhteiskunnat horjuivat yrittäes-

Tapaamattomuus koski kaikkia meitä, mutta nuoria erityisen paljon. Nuorille on myös tärkeää hakeutua niin sanottuihin kolmansiin tiloihin, kodin ja koulun ulkopuolelle. Nämä tilat suljettiin. Harrastustakuusta ei keväällä 2020 juuri kukaan puhunut. Koulut ja oppilaitokset pantiin säppiin, kuten tietysti nuorisotalotkin.

”

Harrastustakuusta ei keväällä 2020 juuri kukaan puhunut. Elämä koteloitui kotiin.

Elämä koteloitui kotiin. Tällöin kodin toiminnasta tuli keskeinen menestymisen ehto. Paljon jäi sen varaan, miten vanhemmat jaksoivat rakentaa myönteistä kasvatusilmapiiriä, tukea nuoria tai miten heillä oli rahaa ja aikaa huolehtia, että kaikkea tarvittavaa on saatavilla. Sukupolvivaikutuksista ei ehditty puhumaan koronakevään aikana. Nyt syksynä ja alkavana talvena niistä on syytä puhua enemmän. Ehkä siitä tulee suorastaan pitää meteliä.

Rawpixel | CDC (Unsplash) | Fusion Medical Animation (Unsplash)

Nuorisotyö • 2/2020

Nuorisotyö koronan kourissa

Arvo ja arvokkuus

Nuorisotyön toimintaympäristö muuttui äkillisesti. Suomessa kunnilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Pidän koronakevättä paljastavana esimerkkinä siitä, miten kunnat hahmottavat oman toimintansa merkitystä sekä siitä, miten ne ymmärtävät tai ovat ymmärtämättä lapsi- ja nuorisoystävällisyyttä. Esimerkiksi kotikaupunkini Oulu keskeytti palkanmaksun osalta nuorisotyöntekijöitä ja koulunkäynninohjaajia. Tilanteessa, jossa nuorten elämänpiiri muuttui rajusti, jätettiin käyttämättä niiden työntekijöiden panos, joilla on kosketuspinta nuorten elämään ja menetelmäosaamista nuorten kohtaamisen ja tukemiseen. Tätä minun on ollut hankala sulattaa. Toisissa kaupungeissa nuorisotyön

Odotettavissa on kamppailuja siitä, mihin valtioiden talouskriisin jälkeen huvenneet rahat pitäisi käyttää. Siksi on osattava perustella, mistä nuorisotyössä on kysymys, ja on muistettava, ettei viime kädessä ole kysymys nuorisotyön ammattikunnasta, vaan nuorten hyvästä elämästä. Luultavasti joudumme palaamaan nuorisotyön ydinkysymyksiin. Kollegani, professori Tim Corney työskentelee Victorian osavaltiossa Australiassa. Juuri tämä alue on saarivaltion pahimpia koronakeskuksia. Osavaltiossa asuu hieman Suomea enemmän ihmisiä, vajaat kuusi miljoonaa. Siellä on myös vahva nuorisotyön perinne. Siksi löydän paljon yhteistä juteltavaa niin Timin kuin muiden victorialaisten kanssa. Osavaltiossa on laadittu nuorisotyön

osaamista valjastettiin kriisissä tehtävään työhön varsin taitavasti. Vaikkapa Helsingissä nuorisotyön osaaminen kohdennettiin nuorten löytämiseen ja tukemiseen uusin tavoin. Näen tämän yksinkertaisena testinä sille, kuinka paljon päättäjät arvioivat asioita nuorten näkökulmasta. Ollaanko asiakaskeskeisiä ja halutaanko ymmärtää, miten eri ikäryhmät kohtaavat kriisin vai ajatellaanko, että nyt voidaan säästää muutaman killingin verran? Testin tulokset olivat osin rohkaisevia, osin masentavia kunnista riippuen. Johtopäätöksenä tulevaisuutta koskien taitaa olla, että on yhtä aikaa kamppailtava niin nuorten aseman huomioimisen kuin yleensä nuorisotyönkin puolesta.

eettinen ohjeistus, jonka lähtökohdan Corney tiivistää näin: ”Nuorisotyön käytännöllä on perustansa ihmisoikeuksissa, ja nuorisotyöntekijöiden on oltava nuorten ihmisoikeuksien ja kansalaisuuden puolestapuhujia ja mahdollistajia”.

selleen tärkeisiin ihmisiin, kuten kavereihin ja perheisiin. Erityisen hankalan kysymyksestä tekee se, että korona on jo lähtökohtaisesti sukupolvipolitiikkaa. Nuorten on tingittävä mukavuudestaan, jotta vanhemman sukupolven terveys on turvattu. Kevään 2020 olimme kriisimoodissa. Oli tehtävä se, mitä oli tehtävä. Enää emme ole. Siksi ydintehtäviä on keskustella paitsi siitä, mikä on järkevää ja tehokasta myös siitä, mikä on oikein ja mitkä ratkaisut parhaiten kunnioittavat nuorten oikeuksia ja rakentavat heidän hyvää tulevaisuuttaan. Nyt kun olemme siirtymässä koronakriisin reagoinnista kriisin hallintavaiheeseen, tulisi huolellisesti arvioida vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Hölmöimmissä taloustoimenpiteissä arvioidaan vain taloutta. Tässä tarvitaan viisautta ja harkintaa. Nuorten unohtaminen se vasta mahdoton tauti olisi.

”

Nuorten unohtaminen se vasta mahdoton tauti olisi.

Korona-aikana on hankala tehdä selkeitä päätöksiä. Eri oikeushyvät asettuvat vastakkain. Nuorilla on oikeus turvallisuuteen, mutta heillä on myös oikeus osallistua. Yhteiskunnan pitää olla oikeudenmukainen nuorille, mutta sen on myös varmistettava kaikkien terveys. Nuorilla pitää olla mahdollisuus olla yhteydessä it-

Tomi Kiilakoski Erikoistutkija, FT Nuorisotutkimusseura

Rajoja kiinnostavampia ovat niiden ylitykset. Siksi nuorisotutkijana kelpaa olla: lähtökohtaisesti poikkitieteellisellä kentällä voi säntäillä moneen suuntaan. Jos minun olisi pakko mainita joku tieteenala, sanoisin olevani sekä kasvatustieteilijä että filosofi. Minua on kuitenkin kiinnostanut paljon enemmän toimia poikkitieteellisesti aina tutkimastani ilmiöstä riippuen.

Nuorisotyö • 2/2020

Mukana järjestötyötä tekemässä

Alavuden kaupunki Nuorisopalvelut Kuulantie 6 63300 Alavus Puh. 06 2525 1000 www.alavus.fi

Hankasalmen Nuorisopalvelut www.hankasalmi.fi Löydät meidät myös somesta: Nuorten Hankasalmi

Heinolan kaupunki Nuorisopalvelut www.heinola.fi heinolannuoret.blogspot.fi

Eurajoen kunta Nuorisotoimi

Kristiinankaupungin nuorisotoimi Facebook: Kristinestads ungdomsfullmäktige / Kristiinankaupungin nuorisovaltuusto Instagram: youngkristinestad www.kristiinankaupunki.fi

Kustavin vapaa-aikatoimi www.kustavi.fi Löydät meidät myös Instasta!

www.eurajoki.fi/vapaa-aika/nuoriso

Hollolan vapaa-aikapalvelut www.hollola.fi Mynämäen kunta Liikunta- ja nuorisotoimi www.mynamaki.fi/vapaa-aikaja-kulttuuri/nuoret Löydät meidät myös somesta!

Haapajärven kaupunki Nuorisopalvelut www.haapajarvi.fi Joensuun kaupunki Nuorisopalvelut www.nuortenjoensuu.fi Haapaveden kaupunki/ Nuorisotoimi Urheilutie 58 86600 Haapavesi www.haapavesi.fi

Pieksämäen nuorisotoimi www.po1nt.fi Jyväskylän seurakunta Nuorisotyö www.jyvaskylanseurakunta.fi

Nuorisotyö • 2/2020

Mukana järjestötyötä tekemässä

Polvijärven kunta Vapaa-aikatoimi

Riihimäen kaupunki Nuorisopalvelut www.riihimaki.fi/nuoret

Vapaa-aikakoordinaattori puh. 040 104 6204 sirpa.halonen@polvijarvi.fi Nuoriso-ohjaaja Päivi Hyytiäinen puh. 040 104 6208 paivi.hyytiainen@polvijarvi.fi

www.polvijarvi.fi

Tyrnävän kunnan Nuorisotoimi

www.nuortenelämä.fi/tyrnava

Sastamalan kaupunki Nuorisopalvelut www.sastamalannuoret.fi

Pyhäjärven nuorisotoimi Löydät meidät myös Facebookista!

Vetelin kunta Nuoriso- liikuntapalvelu www.veteli.fi STEK.FI

Pälkäneen kunta Nuorisotyö www.palkane.fi

Virtain kaupunki Nuorisotoimi www.virrat.fi Toivakan kunta Vapaa-aikatoimi www.toivakka.fi Ylitornion kunta Vapaa-aikatoimi www.lanuti.fi www.ylitornio.fi

Raision kaupunki Nuorisopalvelut www.raisio.fi/nuoret Tornion kaupunki Nuorisotoimi www.lanuti.fi/tornio

Aurélien – Wild Spot / Unsplash

Ennaltaehkäise lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista houkuttelua Förebygga grooming mot barn och unga Tilaa tai lataa – Beställa eller ladda ned 



Kysy, kohtaa ja kuuntele

Opas seksuaalisen houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyyn nuorisotyössä

Att fråga, bemöta och lyssna

En handbok om att förebygga grooming och sexuellt våld i ungdomsarbetet

Kuuntele ja tutustu – Lyssna på och kolla upp  

Materiaalivinkit – Materialtipps

Webinaareja, podcasteja ja videoita – Webbinarier, podcast och videor

www.koordinaatti.fi/grooming/materiaalit Materiaali on tuotettu osana Groomingin tunnistaminen ja ennaltaehkäisy nuorisotyössä -hanketta. Materialet har producerats som en del av projektet ”Att identifiera och förebygga grooming i ungdomsarbetet”