Nuorisotyö 2/2019

UNGDOMSARBETE 2/2019

SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT RIPPIKOULUISSA

TEEMA NUOREN IDENTITEETTI

NUORI RAKENTAA ITSEÄÄN

NUORISOTAKUUTALO × DIGIHYVINVOINTIA KAIKILLE LASTENSUOJELUN MALLIA NEW YORKISTA

KUN NUORISOTYÖ ON SINUN JUTTUSI Humak on Euroopan suurin nuorisotyön korkea-asteen kouluttaja ja vahva hanketoimija.

Opiskele uusia työkaluja palettiisi

AVOIMESSA AMK:ssa

Valitse väyläopinnot (60 op), osaamiskokonaisuuksia tai yksittäiskursseja. Tarjonnassamme ovat mm.

• Työyhteisön kehittäminen • Seikkailukasvatus • Vapaaehtoistoiminnan johtaminen

https://kauppa.humak.fi/

NUORISOTYÖN OSAAJAKSI KEVÄÄN 2020 YHTEISHAUISSA • Yhteisöpedagogi (AMK) - seikkailupainoitteinen, englanninkielinen (8.1.-22.1.)

• Yhteisöpedagogi (AMK) - suomeksi (18.3.-1.4.)

MAISTERITASON JATKO-OPINTOIHIN Syksyn 2019 yhteishaussa (9.-18.9.)

• Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Kevään 2020 yhteishaussa (18.3.-1.4.)

• Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

HUMAK ASIANTUNTIJABLOGIT MM. NUORISOTYÖSTÄ: https://bit.ly/2MI4E5J www.humak.fi

Nuorisotyö • 2/2019

Nuorisotyö • 2/2019

Pääkirjoitus

2. VUOSIKERTA JULKAISIJA / TOIMITUS Suomen Nuorisoseurat

PÄÄTOIMITTAJA Johanna Kuivakangas

TOIMITUSSIHTEERI Aura Piha

TOIMITUSKUNTA

Retkellä itseen

K

uka minä olen? Miten minusta on tul-

kuka on ja millaiseksi itsensä kokee. Sairaus,

lut tällainen? Näitä kysymyksiä ihmi-

läheisen ihmisen menetys, muutto eri paik-

nen pohtii usein läpi elämänsä. Nuo-

kakunnalle, työpaikan vaihtaminen tai lap-

ruudessa kysymykset itsestä ovat vahvas-

sen saaminen muuttavat suhdetta itseen. Ih-

ti pinnassa – ollaanhan kehityksen äärellä.

minen joutuu pohtimaan minuutta uudessa

Vertaisryhmät, koulu ja vanhemmatkin la-

valossa, palaamaan kenties juurilleen.

taavat odotuksia.

Selviytymiskeinot oman identiteetin säi-

Omassa lapsuudessani ja nuoruudessa-

lyttämiseksi ovat moninaiset. Oma tapa-

ni olin se perheen vanhin tytär, joka osasi

ni kirjoittamisen ohella on ollut matkusta-

kyllä virkata ja kutoa ennen kouluunmenoa,

minen ja luonnossa liikkuminen. Matkoil-

vaan ei lukea kuten isoveljeni, jolla oli tie-

la saan etäisyyttä omaan elämääni ja pys-

toa ja teoriaa hanskassa jo ennen kouluikää.

tyn tarkastelemaan itseäni käsivarren mitan

Reippaaksi minua sanottiin. Aloitin lukemi-

päästä. Eri kulttuurit avaavat näkökulmia

sen opettelun myötä päiväkirjan kirjoitta-

omiin toimintatapoihin. Luonto taas asettaa

TAITTO

misen, mikä jatkuu edelleen. Päiväkirja on-

ihmisen mittakaavaan: olemme osa jotain

Joni Sivonen

kin hyvä tapa reflektoida omia kokemuksia

suurempaa kokonaisuutta.

Suvi Lappalainen, Katja Komonen, Virve Liljeström, Tomi Kiilakoski, Jussi Ronkainen, Jarmo Kokkonen, Leena Ruotsalainen, Nazia Asif, Esa Linna

YHTEYSTIEDOT nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA Libris Oy, Helsinki

ILMOITUSHINNAT Ks. mediakortti nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

LEHDEN 3/2019 AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ 4.12.2019 (sisältöaineistot) 10.12.2019 (ilmoitusaineistot)

LEHDEN 3/2019 ILMESTYMISPÄIVÄ 13.1.2020

TILAUKSET nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

ISSN 0355-7553

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

ja tunteita. Vanhoja päiväkirjoja lueskellessa

Oma työ nuorisotyön kentillä, koulutta-

voi myös kokea ahaa-elämyksiä ja toisinaan

jana ja työnohjaajana, on antanut lukuisia

nauraa itselleen hervottomasti.

kohtaamisia. Niissä on auennut keskustelu-

Jenginuoruus jenkkirautojen parissa lei-

väyliä pohtia identiteettiä eri-ikäisten ja eri

masi nuoruuttani ja tutuiksi tulivat pienen

elämänvaiheissa elävien ihmisten kanssa.

tehdaspaikkakunnan poliisit, jotka saattoi-

Nämä kanssakulkijat ovat toimineet peilinä

vat käydä huomauttamassa aamuyöstä, että

myös omalle identiteetille.

tori pysyy kyllä täällä ja olisi aika mennä jo

Retki itseen jatkuu. Tällä hetkellä koen

nukkumaan. Teiniäitiys ja muutto Ruotsiin

syvää kiitollisuutta elämää ja kaikkia kans-

parikymppisenä vaikuttivat varmasti identi-

samatkustajia kohtaan. Ilman Teitä ja heitä

teettiini. Pääsääntöisesti ystäväni koostuivat

en olisi minä!

miehistä ja vanhemmista naisista, millä on varmasti ollut vaikutusta siihen, millainen olen. Suorituskeskeisyys oli elementti, mitä ei voinut välttää, kun yhdisti työn, opiskelun ja perhe-elämän. Ehkä huvittavin muisto noilta ajoilta on toiminen kansalaisopiston englannin opettajana. En ole koskaan ollut mikään kielitaituri. Mitä kuvastaa myöhemmin osallistuminen seminaariin, missä ulkomaalainen vieras piti esitelmää ja päätti osallistaa osallistujia esittämällä kysymyksen, mitä en ymmärtänyt lainkaan. Vastaukseni oli ”something”, mikä kirvoitti naurut yleisössä.

Johanna Kuivakangas

Identiteetti voi ajautua myös kriisiin.

päätoimittaja

Muutokset elämässä voivat vaikuttaa siihen,

johanna.kuivakangas@hotmail.com

3

Nuorisotyö • 2/2019

SISÄLLYS Ihmiset 40

Nuorisotyön alkutaipaleella – Väinö Sinervo, 91, muistelee

Puheenvuorot 3

Pääkirjoitus: Retkellä itseen

11

Puheenvuoro: Kuka minä olen

20

Someklinikka: Kuinka meitä koukutetaan someen

38

Puheenvuoro: Toinen vie – Pitäisikö Suomen lastensuojelun ottaa mallia New Yorkista?

42

Kolumni: Minä olen minä, ainutkertainen

6

Teema 6

Nuori tarvitsee aikuisia identiteettinsä muodostamiseen

12 Ympäristö voi tukea tai painostaa identiteettiään etsivää sateenkaarinuorta 15

Sallittu nuorille miehille – Taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintakokeiluja

21 Kelpaanko mä? – Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten kokemukset rippikoulusta 26

Oppilaitosnuorisotyössä tarvitaan sukupuolisensitiivistä työotetta

28

Kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri – Omaa ajattelua ja maailmankuvaa avartava kokemus

30

”Nuorisotyö on auttanut mua ottamaan vastuuta itestä ja mun teoista”

32

Digihyvinvointia kaikille – Rikotaan sukupuolittuneet näytöt!

36

Ihana, klassinen kesäleiri!

21

Ajankohtaista 5

Sivu 5: Vuoden sateenkaarinuori on Mesi Kissaniitty

10 Lyhyesti 35

Tulevia tapahtumia

30

Kannen kuva Sampo Saikkonen, Aseman Lapset ry

Nuorisotyö-lehti 3/2019 ilmestyy alkuvuodesta 2020!

Nuorisotyö-lehti verkossa: nuorisotyo.nuorisoseurat.fi Lähetä palautetta: nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

4

36

V

uoden sateenkaarinuori -tunnustus myönnetään ansioituneelle sateenkaarinuorelle

kiitoksena jo tehdystä työstä sateenkaarinuorten parissa: sateenkaarinuorten oikeuksien aktiivisesta ajamisesta, sateenkaarinuorten hyvinvoinnin edistämisestä, esimerkillisestä toiminnasta oman yhteisönsä sisällä ja ulkopuolella tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen positiivisesta esiin tuomisesta yhteiskunnassa.

Ennen tunnustuksen saajan valintaa nuorisotoimikunta pyysi ehdotuksia tunnustuksen saajaksi sosiaalisessa mediassa. Ehdotuksia tuli yli viisikymmentä, joiden joukosta yksi ehdokas nousi esille erityisesti hienosta työstään transnuorten oikeuksien puolesta. Nuorisotoimikunnan päätös tunnustuksen myöntämisestä Mesi Kissaniitylle oli iloisen yksimielinen.

14-vuotias Mesi on puhunut eri medioissa

Ihmisoikeusjärjestö Setan nuorisotoimikunta jakoi viidettä kertaa Vuoden sateenkaarinuori -tunnustuksen.

Vuonna 2019 tunnustuksen sai helsinkiläinen Mesi Kissaniitty.

avoimesti omista kokemuksistaan transnuorena sekä tehnyt aktivismia translain kokonaisuudistuksen eteen vaatien myös alaikäisten translasten ja -nuorten oikeuksien takaamista.

Mesiä tunnustuksen saajaksi ehdottaneiden perusteluissa nousi toistuvasti esiin Mesin rohkeus olla oma itsensä. ”Mesi on monelle tärkeä roolimalli, ja hän on toiminnallaan antanut toivoa monelle identiteettinsä kanssa kipuilevalle nuorelle sekä antamissaan mediahaastatteluissa lisännyt valtakunnallisesti tietoa ja näkyvyyttä translasten ja -nuorten olemassaolosta ja tarpeista”, toimikunnasta kerrotaan. ”Mesi on rohkea ja määrätietoinen muutoksenhakija, joka jaksaa uskomattomalla energialla ajaa LHBTIQA-ihmisten oikeuksia. Mesi ei ole jäänyt vain ajatustasolle tahtoessaan muutosta, vaan on ollut aktiivisesti monessa mukana niin mielenosoituksista podcastin tekemiseen kuin omista somepostauksista valtakunnallisten medioiden haastatteluihin”, toimikunta perustelee.

Tunnustus ojennettiin nuorisotoimikunnan varapuheenjohtaja Valo Inkisen toimesta Mesille Lohja Pride -piknikillä 3.8.2019.

Lähde: Seta ry:n tiedote 5.8.

Tunnistatko translipun?

Seta.fi

Translipun on suunnitellut amerikkalainen transnainen Monica Helmes. Vaaleansininen kuvaa "poikalasten väriä", vaaleanpunainen "tyttölasten väriä" ja valkoinen intersukupuolisuutta.

Nuorisotyö • 2/2019

Nuori tarvitsee aikuisia identiteettinsä muodostamiseen TEKSTI VIRVE LILJESTRÖM KUVAT SAMPO SAIKKONEN

Ihmisen käsitys itsestä eli identiteetti kehittyy koko elämän ajan.

Nuori etsii identiteettiään kokeilemalla erilaisia toimintamalleja ja rooleja ja muodostaa käsityksen itsestään muiden ihmisten avulla.

Aikuisia tarvitaan peileiksi ja rajojen asettajiksi.

”Nuori kohtaa monenlaisia kehitystehtä-

sitellä nuorta asiakasta puhtaasti lääketie-

rempaan suuntaan ja kohti turvallisempaa

viä ennen kuin aikuistuu. Hänen on muun

teen näkökulmasta, huomioimatta nuoruu-

tapaa toimia.

muassa päästettävä irti vanhemmistaan,

sikään liittyviä erityispiirteitä.

”Pyrin pitämään toivon näkökulman

opittava säätelemään tunteitaan ja pystyt-

”Itse en halua toimia niin, sillä työssäni

aina mukana. Sillä tavalla toivoa voi saada

tävä liittymään kaveriporukkaan”, nuoriso-

minua kiehtoo juuri sen moninaisuus. Nuo-

valutettua myös nuoreen, joka kokee tilan-

lääkäri Miila Halonen luettelee.

reen vaikuttavat monenlaiset ilmiöt, histo-

teensa täysin toivottomaksi.”

Halonen toimii Väestöliiton nuorisolää-

ria ja kasvuolosuhteet. Minulla aikuisena

kärinä. Hänen työhönsä kuuluu vaikutta-

voi olla nuoren elämään todella suuri vai-

mis- ja kehittämistyötä ja lisäksi jonkin ver-

kuttamisen mahdollisuus”, Miila Halonen

Nuori on keskeneräinen – ja saa ollakin

ran potilastyötä nuorten potilaiden parissa.

sanoo.

”Aikuisten tulisi muistaa, että nuorten ke-

Verkkopalvelussa ja vastaanotolla keskity-

Toisinaan nuori on voinut kokea jo var-

hitys on vielä kesken. Näyttää nuori ulkoi-

tään seksuaaliterveyteen liittyviin aiheisiin.

haisessa vaiheessa järkyttäviä ja traumati-

sesti kuinka aikuiselta tahansa, hän tarvit-

soivia kokemuksia, eikä parantuminen tai

see usein tukea kehitysvaiheiden läpikäymi-

olosuhteiden muuttuminen aina näytä to-

seen”, Halonen sanoo.

Toivon näkökulma Nuoruusikä on erityinen vaihe, eikä nuorta

dennäköiseltä. Kuormittavista olosuhteista

Opiskelupaikan ja ammatin valinta ovat

kannata kohdata lapsena tai aikuisena, vaan

huolimatta yksikin turvallinen aikuinen voi

nuoren elämässä tärkeitä ja samalla suu-

nimenomaan nuorena. Lääkäri voi toki kä-

olla rakentamassa suojaa, ohjaamassa pa-

riakin paineita aiheuttavia tehtäviä. Sekä

6

Nuorisotyö • 2/2019

ammattikouluja että lukiota on viety viime

lisuutta kypsyä, kasvaa ja nähdä hiukan

”Nuori voi sanoa päinvastaista, mut-

vuosina siihen suuntaan, että nuorten on

enemmän maailmaa, ennen kuin esimer-

ta hän on usein hyvinkin riippuvainen van-

tehtävä suuria päätöksiä entistä aikaisem-

kiksi tulevaisuuden ammattiala täytyy olla

hemmistaan. Hän tarvitsee huomiota, rak-

massa vaiheessa ja usein myös lähes ilman

tiedossa.”

kautta ja arvostusta. Aivan niin kuin kaik-

opettajia tai muita aikuisia. Nuoret halu-

Niin kouluissa kuin työelämään siirtyes-

ki ihmiset, nuorikin haluaa kokea, että hä-

taan nopeasti kouluun ja sieltä nopeasti työ-

sä nuoret tarvitsevat aikuisten läsnäoloa.

nestä pidetään sellaisena kuin hän on”, Mii-

elämään.

Tarvitaan opettajia, kuraattoreita, opin-

la Halonen sanoo.

””

”Voimme kertoa nuorille, ettei terve identiteetti rakennu vain suoritusten ja menestyksen varaan.”

to-ohjaajia sekä työpaikoille mentoreita ja

Vanhempien, opettajien, nuorisotyön-

ohjaajia. Mitä aikaisemmin opiskelu, työ-

tekijöiden ja muiden nuoren elämään vai-

harjoittelu tai työ aloitetaan, sitä suurempi

kuttavien aikuisten tulisi sparrata ja tukea

tarve aikuisille on.

nuorta niin, että hankalista kohdista läpi-

Sparraajan tärkeä pesti

meno helpottuisi. ”Nuorisotyöntekijän rooli on tärkeä sik-

Vaikka erilaiset rajojen kokeilemiset kuu-

sikin, että hän voi nähdä nuoren ilman suo-

”Ymmärrys nuorten kehitysvaiheista ei

luvatkin nuoruuteen, ei kaikkea pidä hy-

rituksia ja arvosanoja. Vapaa-ajallaan nuori

ilmeisesti ole välittynyt päättäjille asti. Kun

väksyä. Esimerkiksi kodin säännöistä kiin-

voi rakentaa identiteettiään myös vaikkapa

opiskeluaikoja pyritään lyhentämään, vä-

ni pitäminen voi olla vanhemmalle rankkaa,

harrastuksen tai jonkin ominaisuuden pe-

hennetään merkittävästi nuorten mahdol-

mutta luo nuorelle oikeanlaiset rajat.

rusteella.”

7

Nuorisotyö • 2/2019

””

Nuorisotyöntekijän rooli on tärkeä siksikin, että hän voi nähdä nuoren ilman suorituksia ja arvosanoja.

Mahdollisuuksien tulvaan voi hukkua Yksi aikuisen tärkeistä tehtävistä on mahdollistaa kasvurauha nuorelle. Hektisessä ja miljoonien mahdollisuuksien maailmassa keskeneräisyyden sietäminen ja ajan antaminen itsensä etsimiselle voi tuntua vaikealta. ”Tämän ajan levottomuudessa ja vauhdikkuudessa moni kokee, että on oltava jatkuvasti valmiina tekemään liikkeitä johonkin suuntaan. Voi olla myös vaikea tyytyä vähään, kun on kaikkea tarjolla.”

Niin nuoren kuin aikuisenkin ympärillä on valtava määrä vaatimuksia, odotuksia ja toiveita. Nuoren voi olla vaikea hahmottaa, mitä hänen tulee tavoitella ja täytyykö kaikessa olla paras. ”Me aikuiset voimme kertoa nuorille, ettei maailma rakennu täydellisyyden tavoittelun varaan. Ettei terve identiteetti rakennu vain suoritusten ja menestyksen varaan.

Voimme kannustaa siihen, että monesti vähempikin riittää”, Miila Halonen pohtii.

8

Identiteetti Identiteetti tarkoittaa psykologiassa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Sen perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Identiteetin kehitys ei etene järjestelmällisesti, ja se jatkuu koko elämän ajan.

Kehittymisen edellytyksenä on, että ihminen pääsee kokeilemaan erilaisia asioita, näkemään mahdollisuuksia, pohtimaan monenlaisia ajatusmaailmoja ja valitsemaan niiden väliltä.

Nuoren itsearviointitaito kehittyy vähitellen, ja hänen on luovuttava lapsuuden

minäkäsityksestä, joka perustuu samastumiseen ja normeihin.

Identiteetin muotoutuminen edellyttää muilta saatavaa palautetta ja tulkintaa. Muiden ihmisten näkemykset itsestä joko hyväksytään tai hylätään.

Ryhmiin identifioituminen kasvattaa itsetuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lopulta nuori itsenäistyy ja samankaltaisuuden tarve muuttuu pyrkimykseksi yksilöllisyyteen. Nuori uskaltaa puolustaa omia mielipiteitään ja elää niiden mukaisesti.

Lähteet www.wikipedia.org

KLÄPPI 2019 LAPIN NUORISOTYÖPÄIVÄT

Vapaa-aikatoimi www.simo.fi

9.12. Rovaniemi

Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö, jonka kotipaikka on Kuopio. Tutustu toimintaamme: www.nuortenpalvelu.fi • Nuorten Reviireillä – toiminta

lanuti.fi/KLAPPI2019

Ohjaamo Imatra www.imatra.fi/nuoret

kauppakeskuksissa

• Zemppari – tukihenkilötoiminta • Nuoruus Online – mediakasvatustyö • Etsivä Nettityö – nuorten tukena verkossa

• Jäsentoiminta

50 vuotta työtä nuorten hyväksi – jotta jokaisella olisi joku, joka kuuntelee ja kuulee

Nuorisotoimi / Ungdomsväsendet Nuorisotoimisto / Ungdomsbyrån Halmstadinkatu / Halmstadsgatan 7 C 10900 Hanko / Hangö Puh. / Tel.: 040 518 9564

Nuorisotoimi • www.kuhmoinen.fi

Lapsi- ja nuorisokeskus / Barn- och ungdomscentret HYLLIS Esplanadi 77 / Esplanadet 77, 10900 Hanko/Hangö Lappohjan nuorisotalo / Lappvik ungdomsgård Koulukuja 4 / Skolgränd 4, 10820 Lappohja / Lappvik

pyhtään kunta · nuorisotoimi · www.pyhtaa.fi/nuoriso

Nuorisotyö • 2/2019

Lyhyesti Lapset äänestivät vaaleissa yli 12 000 kertaa – Kiira Kettu nousi ylivoimaiseksi suosikiksi Eurovaalien yhteydessä järjestetyissä valtakunnallisissa lasten vaaleissa annettiin 12 266 ääntä. Lasten vaalit voitti Kiira Kettu, jolta löytyy ratkaisu pulmaan kuin pulmaan.

Porista valtakunnalliseksi laajenneet lasten vaalit innostivat mukaan lähes 50 kuntaa.

Voittajan terveiset vietiin Suomesta myös valituille europarlamen-

Ylivoimaisesti vaalit voittanut Kiira Kettu sai yhteensä 2574 ääntä.

Toiseksi sijoittui Into Ilves 2 150 äänellä.

taarikoille. ”Lasten edustajan terveisillä halutaan muistuttaa poliitikkoja huo-

”Lasten vaalit laajenivat hienosti valtakunnalliseksi tapahtumaksi.

miomaan lasten näkökulmat työssään.”

Olemme positiivisesti yllättyneitä valtavasta äänimäärästä, joka osoittaa, että kiinnostusta ja tarvetta lasten osallisuudelle on”, iloitsee Suomen

Lähde: Suomen Nuorkauppakamarit ry, tiedote 28.5.

Nuorkauppakamarien lasten vaalien projektipäällikkö Elna Jokinen.

Enemmän kuin unelma onnesta – SuomiAreenan avauspäivänä sukellettiin nuorten osallisuuteen Mitä nuorten osallisuus on ja miten se toteu-

533 vastausta. Vastauksissa korostui selväs-

risotyön ja -politiikan ohjelman (vanupo) pää-

tuu Suomessa? Nuoret, päättäjät, osallisuuden

ti se, että nuorilla on paljon sanottavaa, halua

teemaksi otetaan nuorten syrjäytymisen eh-

asiantuntijat ja yleisö pohtivat tätä heti Suo-

ja mielenkiintoa olla mukana itseään koske-

käisy sekä osallisuuden vahvistaminen, joten

miAreenan avauspäivänä.

vien asioiden valmistelussa, vaikuttamisessa ja

toivomme, että keskustelu herättää ajatuk-

”Halusimme lähteä pohtimaan nuorten

päätöksenteossa.” summaa Porin kaupungin

sia siitä, miten eri tahoilla voisimme toteuttaa

osallisuutta mahdollisimman monesta eri nä-

viestintäsuunnittelija ja osallisuusagentti El-

nuorten osallisuutta entistä paremmin” kom-

kökulmasta, ja nuoria itseään osallistaen. Kes-

li-Mari Sulonen.

mentoi Nuoren kirkon vs. viestintäjohtaja Jo-

kustelun pohjustuksena teimme porilaisille

”Aiheemme on ajankohtainen myös uuden

nuorille kyselyn osallisuuden onnistumisista ja

hallitusohjelman myötä. Hallitusohjelmassa

kehittämiskohteista niin Porissa kuin laajem-

linjataan, että tulevan valtakunnallisen nuo-

hanna Pietiläinen.

Lähde: Nuori Kirkko ry, tiedote

minkin Suomessa, ja saimme siihen huimat

Ohjaamojen asiakaspalautetta 749 nuorelta Ohjaamojen asiakaspalautetta kerättiin touko-

halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Sukupuolen

set tuovat esille Ohjaamokäyntien ja palve-

kuussa 26:sta Ohjaamosta. Palaute ohjaamotoi-

”muu tai en halua ilmoittaa” valinneet vastaajat

lutarpeiden moninaisen luonteen. Erityisesti

minnasta oli kautta linjan myönteistä. Vastaajat

antoivat muita heikompia arvioita palvelusta.

mainittiin talouteen ja toimeentuloon liittyvät

antoivat saamastaan ohjauksesta yleiskeskiar-

Asiakaspalautetta koskeva käynti liittyi sel-

syyt hakeutua Ohjaamoon (ml. Kela-asiointi).

voksi 9,2 (asteikolla 4–10) ja yleisesti ottaen vas-

keästi useimmiten työhön tai yrittäjyyteen liit-

Osa nuorista oli tullut tutustumiskäynnille tai

taajat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin.

tyviin asioihin. Kuitenkin lähes kolmannes vas-

vierailulle ihmisten pariin ilman erityistä syytä.

Vastaajien keski-ikä oli 22 vuotta, 51 % oli

taajista (29 %) saapui Ohjaamoon hoitamaan

miehiä, 46 % naisia ja 3 % vastasi muu tai ei

usean eri aihepiirin tiimoilta. Avoimet vastauk-

Lähde: Nuori Kirkko ry, tiedote

Yli 300 nuorta työllistyi Lappeenrannassa kesätyösetelin avulla Yhteensä 327 lappeenrantalaisnuorta työllis-

Kesätyöseteli tarjosi jälleen monelle nuorelle

Nuoret hankkivat itse kesätyöpaikan pai-

tyi tänä kesänä Lappeenrannan kaupungin ja

mahdollisuuden työllistyä ja saada arvokasta

kallisista yhdistyksistä, yrityksistä, säätiöistä

OP Etelä-Karjalan jakamien kesätyösetelei-

työkokemusta”, kertoi Ohjaamo Lappeenran-

ja järjestöistä. Työpaikan varmistuttua nuoret

den avulla. Kaupungin 370-vuotisjuhlavuoden

nan nuorisotyöntekijä Ella Soinin.

hakivat Ohjaamosta kesätyösetelin kesätyö-

kunniaksi seteleitä oli jaossa 370 kappaletta. ”Kesätyösetelit on tarkoitettu 15–17-vuotiaiden nuorten työllistämiseen. Heidän voi olla haastavaa löytää kesätöitä juuri ikänsä takia.

10

”Moni viime vuonna nuoria palkannut

paikkaan tilitettäväksi.

työnantaja tarjosi myös tänä kesänä työpaikkoja nuorille.”

Lähde: Lappeenrannan kaupunki, tiedote 1.7.

Nuorisotyö • 2/2019

Puheenvuoro

Kuka minä olen O

len Inka, täytän syyskuussa vih-

muun muuassa siitä, että eihän tytöt osaa

takia haluan käydä armeijan. Haluan ni-

doin 18 vuotta. Minulla käynnis-

ajaa. Tuonlaiset olettamukset pistävät to-

mittäin tulevaisuudessa työn, mistä voin

tyy lukiossa abivuosi. Odotan ko-

della ärsyttämään.

nauttia. Ajatukseni perheen perustamises-

””

ta muuttuvat vähän väliä. Toisinaan ajatte-

vasti, että valmistun lukiosta, sillä olen lähdössä lukion jälkeen armeijaan. Ajattelen pärjääväni armeijassa, koska koen olevani fyysisesti ja henkisesti tarpeeksi vahva siihen. En hätkähdä pienistä vastoinkäymisistä, ja ongelmista selviää aina tavalla tai toisella. En myöskään stressaannu helposti,

Ajattelen, että maailma muuttuu ja me sen mukana. Tämän takia pysyn avoimena kaiken suhteen ja elän päivän kerrallaan.

koska pyrin aina ajattelemaan positiivisesti. Ikinä ei pidä ottaa elämää liian vakavasti.

Arvostan elämässäni tiivistä perhettä-

Kaverini kuvailevat minua usein ylly-

ni. Perheeseeni kuuluvat äiti, isä, pikkusis-

tyshulluksi. Innostun aina kaikista hulluim-

ko ja koira. Pidän siitä, että vietämme usein

mistakin ideoista ja etenkin ex tempore

viikonloppuja mökillä koko perheellä, sillä

-reissuista. Koen olevani hetkessä eläjä, sil-

arki on usein niin kiireistä emmekä silloin

lä en hirveämmin suunnittele elämääni etu-

kerkeä edes syömään kaikki yhdessä. Myös

käteen. Voisin sanoa, että intohimoni ovat

lähisukuni on minulle tärkeä ja koen saava-

kaikki laitteet, missä on moottori. Tällä het-

ni heiltä henkistä tukea tarvittaessa. On hel-

kellä ajelen mönkijällä. Nautin todella ajaa

pottavaa, että asumme kaikki melko lähellä

sillä, koska siinä tuntee vauhdin niin hyvin.

toisiamme. Ilman perhettäni en olisi tälläi-

Sanonkin aina kaikille, että vauhti on paras

nen kuin nyt olen.

len, että totta kai haluan joskus saada lapsia. Mutta toisinaan taas mielipide muuttuu päinvastaiseksi.

Ajattelen, että maailma muuttuu ja me sen mukana. Ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu. Tämän takia pysyn avoimena kaiken suhteen ja elän päivän kerrallaan.

kaverini. Nyt en millään maltakaan odottaa

Minulla ei ole hirveästi mitään odotuk-

auton ja ajokortin saantia. Lasken mootto-

sia tulevaisuuden suhteen. Olen kuitenkin

riurheilun osaksi harrastuksiani ja kesäisin

päättänyt, että haluan kouluttautua, ennen

Inka Puranen

mut voikin bongata Jyväskylän ja Äänekos-

kuin perustan perheen. Tällä hetkellä unel-

Kirjoittaja on abiturientti Schildin lukiosta

ken mopomiiteissä. Joskus saan palautetta

ma-ammattini on poliisi, ja osittain senkin

Jyväskylästä

Kirkon kasvatus ja Perheasiat www.evl.fi

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ

ROMANO MISSIO RY Vilppulantie 2 C 4 00700 HELSINKI PUH. 09-351 1366 Eväitä Arkeen -perhetyöprojekti ja Terne Apre -katunuorisoprojekti www.romanomissio.fi | toimisto@romanomissio.fi

11

Nuorisotyö • 2/2019

Ympäristö voi tukea tai painostaa identiteettiään etsivää sateenkaarinuorta TEKSTI JA KUVAT PETRA GÖÖS

Identiteettinsä kanssa kamppaileva sateenkaarinuori haluaa tulla hyväksytyksi, kaipaa vertaisia ja tarvitsee sosiaalisesti esteettömiä ympäristöjä, joihin uskaltaa tulla omana itsenään.

S

ateenkaarinuori joutuu pohtimaan

telaisessa nuorisotalossa. Jo parin vuoden

”Ryhmässä nuori kohtaa muita saman-

omaa identiteettiään suhteessa mui-

ajan toimineella ryhmällä on ohjaajapari,

laisia nuoria, mikä vahvistaa ajatusta siitä,

hin ja yhteiskuntaan koko ajan. Suku-

joista toisella on ammatillinen pätevyys ryh-

ettei olekaan ainut. Mukana olevat nuoret

laiset kyselevät pojilta tyttö- ja tytöiltä poi-

män ohjaamiseen ja toinen on Setan vapaa-

jakavat samat kysymykset ja murheet, jot-

kaystävistä. Homottelua voi joutua kuunte-

ehtoinen vertaisryhmäohjaaja. Vertaisryh-

ka saa puhaltaa ulos turvallisesti. Nimitte-

lemaan sekä koulussa että vapaa-ajalla.

mässä nuoren ei tarvitse tuntea olevansa

lyn aiheuttamaan mielipahaan löytyy taa-

poikkeava suhteessa muihin.

tusti vertaistukea”, Ahtila tietää.

”Sateenkaarinuori tekee kovasti töitä tullakseen hyväksytyksi. Hän joutuu taistele-

Sateenkaarinuorten toiminta-aikoina teh-

maan tiensä normin läpi. Kamppailun joh-

dään ihan samoja asioita kuin minä tahansa

dosta osa nousee vastarintaan, joka ilmenee

muunakin iltana nuorisotalolla. Omaa iden-

seksuaali-identiteetin korostamisena, akti-

titeettiään on kuitenkin monin verroin hel-

vismina tai jopa vahingollisena anarkiana.

pompi muodostaa peilaamalla sitä kaltais-

Esimerkiksi maailmalla levinneen Queer

tensa kanssa.

anarchy -toiminnan tavoitteena on aiheut-

”Kun identiteetti ja itsetunto vahvistu-

taa mielipahaa muille”, kertoo Lahden Se-

vat, nuori rohkaistuu ja uskaltaa lähteä te-

tan palveluohjaaja Mikko Ahtila.

kemään sitä, mitä haluaa. Sateenkaariryh-

Ahtilan mukaan kunnallinen nuorisotyö

mä voi näin toimia myös eräänlaisena väli-

on ajan hermolla ja ottaa sateenkaarinuoret

vaiheena matkalla johonkin muuhun, kuten

huomioon nyt entistä paremmin. Muuta-

harrastukseen, johon ei ole aiemmin uskal-

missa kaupungeissa on sateenkaaritiloja ja

tanut mennä mukaan.”

monilla paikkakunnilla toimii sateenkaari-

Sosiaalisesti esteetön nuorisotila

nuorille suunnattuja vertaisryhmiä.

Vertaisryhmä vahvistaa identiteettiä Ahtila on ollut mukana käynnistämässä sateenkaarinuorten vertaisryhmätoimintaa lah-

12

Ahtilan mukaan ympäristö, jossa nuoret Mikko Ahtilan takana roikkuva sateenkaarilippu sai jäädä pysyvästi nuortentilan seinälle teemaillan jälkeen.

elävät, ei juurikaan tarjoa sateenkaarinuorille myönteisiä roolimalleja, vaan homous esitetään stereotyyppisesti kliseiden kautta.

Nuorisotyö • 2/2019

Nuoret innostuivat piirtämään sateenkaari-teemaan sopivia kuvia Pride of Being Yourself -teemaillassa.

Tämä tekee sateenkaarinuorelle identitee-

jaajan ammattitutkinto. Hän tietää, että

tuksilla haluamme edelleen vahvistaa ym-

tin rakentamisesta vielä hankalampaa.

ammattilaisen työkalupakista löytyy mo-

märrystä ihmisoikeuksista”, sanoo Kanuu-

”Muissa Pohjoismaissa moninaisuus nä-

nia toiminnallisia menetelmiä, joita sovel-

nan verkostopäällikkö Suvi Lappalainen.

kyy esimerkiksi mainoskuvissa paremmin

tamalla voi häivyttää sosiaalisia esteitä ja

Lappalaisen mukaan nuorisotyön ken-

kuin Suomessa. Olisikin tärkeää, että kai-

luoda yhdenvertaisia ympäristöjä nuorille.

tällä kuulee vielä silloin tällöin kysyttävän,

kissa nuorisotiloissa moninaisuus näkyisi

Nuorisotyöntekijöiden on vain oltava aktii-

miksi erityisryhmien, kuten sateenkaari-

viestinnässä, kuten seinille kiinnitettävis-

visia asian kanssa.

nuorten, oikeuksia pitäisi edistää.

sä julisteissa ja muissa materiaaleissa, joilla toimintoja markkinoidaan.”

”Esimerkiksi Lahden Nuortentila Triplas-

”Heidänkään kohdalla kyse ei ole erityis-

sa järjestettin Pride of Being Yourself -tee-

oikeuksista, vaan kaikille kuuluvien ihmis-

Ympäristö voi tukea nuorta oman identi-

mailta. Illan aikana syntyi hauskoja piirus-

oikeuksien toteutumisesta. Jos suljemme

teetin löytämisessä olemalla salliva tai vaih-

tuksia ja sen jälkeen sateenkaarilippu sai jää-

minkä tahansa ryhmän niiden ulkopuolel-

toehtoisesti rajoittaa ja luoda paineita ole-

dä seinälle pysyvästi.”

le, emme voi puhua yhtäläisistä oikeuksis-

malla suvaitsematon. Suvaitsevassa ympäristössä ei ole sosiaalisia esteitä, vaan kaikki voivat tulla mukaan sellaisina kuin ovat.

Luvassa lisäkoulutusta ihmisoikeusasioista

ta, vaan joidenkin tiettyjen ryhmien eduista”, Lappalainen toteaa.

Nuorisotyöntekijöiden lisäkoulutustar-

”Sosiaalinen esteettömyys on aidon yh-

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus

peita ihmisoikeusasioissa kartoitettiin ke-

denvertaisuuden toteutumisessa keskeinen

Kanuuna ja Ihmisoikeusliitto järjesti Ihmis-

vään aikana sähköisen kyselylomakkeen ja

palikka. Nuorisotyöntekijöillä tulisikin olla

oikeudet haltuun nuorisotyössä -koulutus-

fokusryhmähaastattelujen avulla. Tarpei-

valmiudet ja osaamista luoda aidosti yh-

kiertueen vuosina 2016–2018. Koulutuk-

siin vastaavaa, maksutonta koulutusta kun-

denvertainen ilmapiiri nuorisotilaan”, sa-

seen osallistui yli 1 400 nuorisotyöntekijää.

tien nuorisotyöntekijöille tullaan tarjoa-

noo Ahtila.

Nyt koulutus on saamassa jatkoa.

maan jo tämän vuoden puolella.

Ahtilalla itsellään on useampia tutkinto-

”Muun muassa ympäristöjen yhdenver-

ja, joista yksi on nuoriso- ja vapaa-ajanoh-

taisuus kuuluu ihmisoikeuksiin. Lisäkoulu-

13

.fi ra

aloittaa opiskelu!

ei

Aina on hyvä hetki

Eiran aikuislukiossa ikä on vain numero eikä keskiarvo ratkaise kouluun pääsyä. Opiskele päätoimisesti tai sovita kurssit joustavasti aikataulujesi mukaan. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot.

• Opiskele lukiossa. Meillä opiskelet myös päivisin.

Ilmoittaudu heti. www.eira.fi/lukioon • Study at Eira High School. Kielitaito kuntoon opiskellen - suomeksi ja englanniksi. www.eira.fi/tohighschool • Perusteet kuntoon peruskoulussa www.eira.fi/peruskouluun • Opi tehokkaasti suomea - High quality Finnish courses in Eira www.eira.fi/suomenkurssit • LUVA – Ovet auki lukio-opintoihin www.eira.fi/luva

E ir a s s a o n v a ra a v a li t a !

Laivurinkatu 3 & Iso Roobertinkatu 20-22 , Helsinki

LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT

IHANAN ILMAISTA JA VALLOITTAVAN VAHVISTAVAA ETSIVIEN JA TYÖPAJOJEN NUORILLE!

AIKUISTEN DIGIKOULUTUS HEOssa!

KEHITÄ DIGIOSAAMISTASI JA AMMATILLISIA VALMIUKSIASI. Päivitä digiosaamistasi, • päätelaitteiden käyttö • verkossa toimiminen • tiedonhaku • ohjelmistojen ja mobiililaitteiden hyödyntäminen työssä ja opiskelussa.

Suoritamme digitaalisia osaamismerkkejä 1–5. Koulutus on osallistujille maksuton. Opistossa on mahdollisuus maksulliseen ruokailuun.

NUORISOKESKUS VILLA ELBA EUROOPPALAINEN EDELLÄKÄVIJÄ

Koulutus sisältää mm.

• Mitä ovat digitaidot?

• Tietoteknisten laitteiden käyttö • Internet ja sähköpostin käyttö • Office-ohjelmien ja muiden perusohjelmien käyttö • Sovellukset tabletissa ja älypuhelimessa • Digikuvaus • Tietoturva • Projektityö

Ota yhteyttä: Koulutuksen koordinaattori, Minna Nikola puh. 050 472 8391 tai minna.nikola@heo.fi

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi

Nuorisotyö • 2/2019

Sallittu nuorille miehille Taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintakokeiluja TEKSTI MARJO KOLEHMAINEN

Y

normeissa on vakiintuneita nuor-

Ilmaislippu omannäköiseen taide- ja kulttuurimatkaan

hteiskunnan

ahtaissa

sukupuoli-

le harrastuksen tarjoaminen: mielekäs tekeminen, kokemukset ja mukava porukka.

ten miesten toiminnaksi miellettyjä

Olen seurannut vajaan vuoden verran toi-

Markkinoinnissa oli mainittu taide- ja kult-

myyttejä. Nuorille miehille sopivaksi tekemi-

mintakokeiluja, joissa on perehdytty syvälli-

tuurikokeilut tai taidelaji. Ryhmiin osallistu-

seksi mielletään fyysiset suoritukset ja ääne-

semmin nuorten miesten sielunmaisemaan

miseen ei edellytetty taito- tai osaamistasoa.

käs mekastaminen, harrastuksina urheilulli-

ja pureuduttu miesmyytin normien rikkomi-

Toiminta on ollut ilmaista. Nuorten ohjau-

set joukkuelajit. Nykyinen miehuuden liik-

seen. Nuorille 15–29-vuotiaille miehille on

tumisessa tehtiin yhteistyötä etsivän nuo-

kumavara on kapea ja pinttynyt rooliodotuk-

tarjottu mahdollisuutta omannäköiseen tai-

risotyön ja muiden nuorten työ- ja opiske-

silla. Mitä siitä seuraa? Kapeakatseinen su-

de- ja kulttuurimatkaan. Toiminnan mark-

luvalmiuksia tukevien palveluiden kanssa.

kupuoliajattelu aiheuttaa yksinäisyyttä, ul-

kinoinnin kärkenä on ollut nuorille miehil-

kopuolelle jäämistä ja koulutuksen keskeytySanna Miettinen

mistä. Pojat rämpivät PISA-tuloksissa pohjamudissa. Mitä pojille on tapahtumassa?

Nuorisotyössä on mahdollisuus ravistella normeja ja vaikuttaa syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin, kuten sosiaalisten taitojen puutteeseen. Nuoret miehet tarvitsevat mahdollisuuksia moninaisempaan, avoimempaan ja vapaampaan ajatteluun. Nuorisotyön kasvatusvastuuseen kuuluu sukupuolinormien purkaminen esimerkiksi harrastustoiminnan kautta. Perinteisissä poikanormeissa nuoret miehet eivät harrasta kulttuuria tai taidelajeja. Yksi keino on edistää ja lisätä nuorten miesten oikeutta ja mahdollisuutta kulttuuri- ja taidelähtöisiin harrastuksiin, joissa mahdollistuu tunteiden ilmaiseminen, tunnistaminen ja itsetutkiskelu.

Slackline on tasapainotaidetta puistokulttuurissa. Laji on hyvin palkitseva ja edistymistä tapahtuu nopeasti. Haastekäyrä kuitenkin pysyy pitkänä ja monipuolisena, kun mukaan otetaan temppuja ja korkeutta.

15

Nuorisotyö • 2/2019

laan rajojen kautta omia piirteitä, persoonaa ja

miehille, jonka toteuttaa Kulttuuriyhdistys

Tutulla aikuisella on ollut iso merkitys nuo-

mieltymyksiä. Kiipeily on yksilösuorittamises-

Väristys ja ohjaajana toimii Sauli Yksjär-

ren rohkaisemiseksi toimintaan. Ryhmäko-

ta huolimatta hyvin yhteisöllinen laji. Lajille

vi. Ryhmälähtöinen teatteri tapahtuu ryh-

keilut on toteutettu Jyväskylässä ja Turussa.

on tyypillistä vahva tsemppikulttuuri.

män ehdoilla, jossa keskiössä on ryhmä ja

Tarinankerrontaa, matalakiipeilyä ja puistokulttuurissa tasapainoilua

Boulderoinnin tapaan släkkäyksessä to-

sen peilaama ajatusmaailma. Parhaimmil-

teutuu harrastajalähtöinen ja mentori–

laan ryhmä voi saada kokemuksia sellaisten

kisälli-tyyppinen kehitysmalli, ryhmätsemp-

roolien näyttelemisestä, jotka auttavat ym-

pi sekä sosiaalisen median mahdollistama

märtämään omaa identiteettiä ja persoo-

suoritusten jakaminen lajin edistämiseksi.

naa. Draamaprosessin avulla voi esimerkik-

Turussa toimi Lounattaren Kerttu Leh-

Ryhmä nuoria miehiä viritti ohjaajansa yh-

si kokeilla toimimista tilanteissa, jotka tun-

don ohjaama larp-ryhmä. Larppauksessa

teisöpedagogiopiskelija Sanna Miettisen

tuvat haastavilta. Tilanteessa voi näytellä

sukellettiin liveroolipelaamiseen. Larppa-

johdolla liinan puistoihin ja syventyi puisto-

roolin turvin itse tai nähdä toisen näyttele-

us tarjosi roolipelaamisen lisäksi mahdol-

kulttuurille tyypilliseen tämän hetken muo-

vän hahmoa, johon samaistuminen tuntuu

lisuuksia tarinankerrontaan ja improvisaa-

tilajiin, släykkäykseen eli tasapainoliinahar-

vaikealta. Toukokuussa nähtiin Linja 0.7s

tionäyttelemiseen. Mukana olevat nuoret

joitteluun tai löysäliinailuun. Släkkäyksen

-esityksen ensi-ilta, joka oli Siperian Her-

miehet saivat kokemusta myös tapahtuma-

yhtymäkohdat ovat vuorikiipeilyssä, mut-

rasmiesteatterin ensimmäisen esitys. Lisää

tuotannosta, taiteellisesta työstä, omien ra-

ta lajin lähin vertailukohta löytyy toisesta

on luvassa.

jojen testauksesta ja uuden yrittämisestä.

temppuilun maailmasta, sirkuksesta. Lajin

A-Men-porukasta heimoutui Katulähe-

Toiminta huipentui ryhmän nuorten luo-

haastekäyrä on pitkä ja laaja-alainen. Nau-

tyksen Nuortentalo Katutason toiminnal-

maan peliin, jonka nimi oli Koira joka hän-

han päällä on avautunut pojille uudenlainen

linen kulttuuriryhmä, joka ei ollut mikään

täänsä puri.

maailma, jonka tutkailu jatkuu omatoimi-

kummajainen, vaan antoi mahdollisuuk-

sesti harrastuksen parissa.

sia miehille vapaampaa ja moninaisempaan

Boulderointi-ryhmä Bouldertehtaalla tarjosi nuorille miehille moniulotteista itsensä

ajatteluun yhdessä tekemisen kautta. Oh-

peilyä ilman varmistusvälineitä. Kiipeilytyy-

Yhteisen matkan veljeyttä ja heimoutta

lin löytäminen on oman identiteetin tutkiske-

Jyväskylässä aloitti syksyllä 2018 ryhmä-

ta. Soveltavien taide- ja kulttuurimenetel-

lua: ensin kokeillaan rajoja ja sitten hahmotel-

muotoinen nuorisoteatteritoiminta nuorille

mien käyttäminen mahdollisti uusien asioi-

kehittämistä. Boulder-kiipeily on matalakii-

jaajat suunnittelivat toiminnan miesten toiveiden, osaamisen ja vahvuuksien pohjal-

Samuli Rinne

Miesten tekemistä mustemaalauksista järjestettiin näyttely Katutasolla.

16

den kokeilemista ja taitojen oppimista. Te-

taneet emotionaalisen yksinäisyyden koke-

ilmaista itseään, niin se jo itsessään auttaa

kemisen kautta itsensä ilmaiseminen on

mukseen. Ryhmät ovat olleet miehille mah-

purkamaan syrjäytymistä, rooliodotuksia ja

ollut miehille helpompaa. Ryhmässä on esi-

dollisuuksien

niiden alle jäämistä.

merkiksi mustemaalattu, tehty neulanreikä-

tunteiden peilaamiselle ja kokemusten syn-

valokuvausta, maalattu seinämaalauksia ja

tymiselle. Useimmat ovat innostuneet jat-

Kirjoittaja Marjo Kolehmainen on Huma-

kokeiltu valotaiteen tekemistä.

kamaan harrastusta. Allekirjoitan Siperian

nistisen ammattikorkeakoulun innovaatio-

Herrasmiesteatterin

palveluiden lehtori, joka on myös Miesten

Jyvälän Setlementin Höntsäillään-ryh-

alusta

vuorovaikutukselle,

ohjaajan

Yksjärven

mällä oli samansuuntainen kokeileva toi-

ajatuksen: jos harrastus luo sellainen tilan,

mintalogiikka, jossa keskiössä oli tekemisen

jossa nuori mies uskaltaa entistä enemmän

vuoro -hankkeen projektipäällikkö.

ohella näkemisen ja kohtaamisen merkitys.

Miesten vuoro 1.9.2018–31.12.2019

Muuttuneet miehet?

Valtaosaa osallistuneista nuorista miehis-

»» Yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetut toimintakokeilut ovat olleet Humanistisen ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikön rahoittamaa Miesten vuoro -hankkeen toimintaa.

tä ei kiinnostanut ns. perinteiset kulttuuriharrastukset, kuten museoissa käyminen.

»» Tavoitteena on ollut edistää nuorten miesten sosiaalisia taitoja, toimijuutta elämässään ja yhteiskunnassa sekä innostaa omaehtoisen taide- ja kulttuurisisältöjen tuottamiseen.

Osallistuneilla miehillä ei ollut ongelma olla ”kulttuuriryhmässä”, kun ovat itse päässeet tekemään ja luomaan uutta. Nuorten mies-

»» Kohderyhmänä ovat olleet 15–29-vuotiaat nuoret miehet, jotka hyötyvät toiminnan tavoitteiden vahvistumisesta elämässään tai ovat esimerkiksi vailla koulutus- ja työpaikkaa tai harrastusta.

ten käsitykset kulttuuriharrastuksista ovat laajentuneet ja pinttyneet käsitykset ovat romuttuneet. Toiminnassa merkitykselli-

www.miestenvuoro.humak.fi

sintä ovat olleet syntyneet ystävyyssuhteet ja hyväksyvä ilmapiiri, mitkä ovat vaikut-

”Parasta oli yhteishenki ja se ettei kukaan jäänyt ulkopuoliseksi.”

Nuotta-nuori 2018

VAPAA-AIKATOIMI WWW.PADASJOKI.FI

”Nuotta auttoi minua pääsemään irti pelosta tutustua uusiin ihmisiin, ja rohkeutta olla enemmän esillä ryhmässä.”

Nuotta-nuori 2018

otta-valmennuksia

Tiedustele vapaita Nu

loppuvuodelle!

Nuotta-valmennukset • Leirit • Retket • Toimintapäivät

Tule leirille Kouvolaan,

Nuorisokeskus Anjalassa järjestät laadukkaat leirit ja tapahtumat ympäri vuoden!

Ostamalla meiltä palvelun tuet suomalaista nuorisotyötä.

Nuorisokeskus Anjala nuorisokeskusanjala@ankkapurha.fi puh. 040 540 0049

www.nuorisokeskusanjala.fi

Vaasan kaupunki • Vasa stad I Nuorisopalvelut • Ungdomsservice Raastuvankatu 30 • Rådhusgatan 30 I Puh • Tfn 040 520 7112 www.vaasa.fi • www.vasa.fi

#sinulleseksuaalikasvattaja Kaiken kattava materiaalipaketti seksuaalikasvatukseen!

Majoitu edullisesti Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla.

Meille voit tulla sellaisena kuin olet!

www.hivpoint.fi

www.merimieskirkko.fi facebook.com/merimieskirkko

4

012344356787941

O...

Alku uudelle.

Netissä opiskelet omaan tahtiin, missä ja milloin vain.

Olemme aina auki!

NETTILUKIO... www.nettilukio.fi

NETTIPERUSKOULU... www.nettiperuskoulu.fi

Nuorisotyö • 2/2019

Someklinikka

”Dopamiinia, dopamiinia ja enemmän dopamiinia”

Kuinka meitä koukutetaan someen S osiaalinen media vie yhä suuremman

nitasoon. Peliriippuvuus ja jatkuva tarve pala-

tulee tykätyin tai onko jossain vieläkin kiinnos-

osan ajastamme. Tilastokeskuksen mu-

ta sosiaaliseen mediaan ovat kolikon kääntö-

tavampi juttu, palaamme palveluun lyhyenkin

kaan 15–24-vuotiaat seuraavat sosiaa-

puolia.

ajan sisällä. Poissa ollessamme viestiäänet ja

lista mediaa käytännössä koko ajan. Nuori viet-

Sean Parker, yksi Facebookin perustajis-

ikonit houkuttelevat takaisin. Mieti, tarkistat-

tää somessa jopa kahdeksan tuntia päivässä.

ta, myönsi viime vuonna, että yhtiön päätavoi-

ko puhelimesi heti, kun kuulet viestiäänen?

Somen jatkuva mukanaolo arjessa alkaa mur-

te ei ole yhdistää ihmisiä, vaan vetää heidän

Entä tsekkaatko somea liikennevaloissa?

tua vasta yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä.

huomionsa pois muualta. Käyttäjiltä halutaan

David Brooksin mukaan somepalvelui-

Käyttöajan kasvattaminen on somepalvelui-

mahdollisimman paljon aikaa ja tietoista huo-

den (esim. Snapchatin snapstreak) tekniikoil-

den liiketoiminnan kasvun kannalta välttämä-

miota. Samalla hän tuli paljastaneeksi, että ai-

la luodaan pakkomielteenomainen kierre, joka

töntä. Mitä enemmän aikaa vietetään palvelus-

vokemia on tuttua koodareillekin: ”Kun joku

pakottaa käyttäjän takaisin. Tuleeko tykkäyk-

sa, sitä enemmän sitä on myytäväksi mainosta-

tykkää tai kommentoi postaustasi, annamme

sistä pakkotykkäyksiä, kun nuori paniikin-

jille. Siksi palvelut suunnitellaan koukuttaviksi

sinulle pienen annoksen dopamiinia”.

omaisesti tykkää aamulla yön aikana saapu-

ja houkuttaviksi.

Vilkkuvaloja, konfetteja ja yllättäviä yllätyksiä

Tykkäysten päättymätön himo

neet postaukset ulosjäämisen pelossa?

Päättymättömän vierityksen keksinyt Aza Raskin on julkisesti pyytänyt anteeksi keksin-

Dopamiini liittyy haluun, himoon ja riippu-

töään, jonka ansiosta voimme skrollata käyttö-

Suunnittelijoille käyttöliittymän koukuttavuus

vuuteen. Se antaa kihelmöivän tuntemuksen

liittymää alemmaksi ja alemmaksi seuraavaa

on vanha asia. Perinteiset hedelmäpelit vilkku-

siitä, miltä tuntuu, kun halu vihdoin täyttyy.

dopamiiniannostamme etsien. Vähentääkseen

valoineen, äänineen ja sattumanvaraisine voit-

Palkinnon sattumanvaraisuus lisää koukutta-

omaa riippuvuuttaan Raskin käyttää kännyk-

toineen vaikuttavat tutkitusti aivojen dopamii-

vuutta. Koska emme tiedä, mistä postauksesta

käänsä mustavalkomoodissa.

Mutta seuraava vaihe on jo täällä. Keinoäly seuraa meitä testaten palvelun huomaamattomien muutosten vaikutusta käyttäytymiseemme. Ne oppivat, mihin väreihin, muotoihin, ikoneihin ja ääniin reagoimme herkimmin ja personoivat käyttökokemuksemme juuri meitä koukuttavammaksi.

Jarmo Röksä viestintäpäällikkö Humanistinen ammattikorkeakoulu Kirjoituksen lähteinä on käytetty The Guardiania, BBC:tä, New York Timesia, TechCrunchia, Viestintäliigaa ja Tilastokeskusta.

20

Nuorisotyö • 2/2019

Kelpaanko mä?

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten kokemukset rippikoulusta KUVAT JUSSI VIERIMAA

Rippikoulu on tärkeä osa suomalaista nuorisokulttuuria.

Pääasiassa nuoret ovat erittäin tyytyväisiä rippikouluun, mutta sukupuolivähemmistöjen kokemuksessa on vielä parantamisen varaa. ”Rippikoulu on ihmiselämän parasta ai-

Viime vuonna ensimmäistä kertaa to-

kuuluvien nuorten kokemukset. Oheiseen

kaa”, totesi eräs nuori muutama vuosi sit-

teutettu valtakunnallinen rippikoulukyse-

taulukkoon on koottu turvallisuuteen, yh-

ten Ylen tv-haastattelussa. Samansuuntai-

ly vahvistaa käsitystä nuorten myönteisistä

teishenkeen ja viihtyvyyteen liittyvien väit-

sia kommentteja kuulee usein nuorilta, jot-

rippikoulukokemuksista. Kouluarvosanoin

tämien tulokset. Tuloksista ilmenee selväs-

ka ovat osallistuneet rippikouluun. Yhteisöl-

mitattuna nuoret, rippikoululaiset ja isoset

ti, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien

lisyys, uudet kaverit, jatkuva kehittäminen,

antoivat rippikoululle arvosanan 9. Vastaa-

nuorten kokemuksissa on merkittäviä ero-

isoset ja turvallinen ilmapiiri ovat muutamia

jia oli melkein 7000. Tämän arvion valossa

ja verrattuna sukupuolienemmistöön kuu-

avaintekijöitä rippikoulun suosioon Suo-

on helppo todeta, että nuoret ovat erittäin

luvien kokemuksissa.

messa. Rippikoululla on vahva asema osa-

tyytyväisiä rippikouluun.

na suomalaista nuorisokulttuuria. Lähes 80

Kun nuorten arvioita rippikoulusta tar-

prosenttia koko 15-vuotiaiden ikäluokasta

kastelee lähemmin, löytyy myös toisenlai-

osallistuu vuosittain rippikouluun.

nen näkökulma: sukupuolivähemmistöön

Samansuuntaisia tuloksia paljastuu myös sateenkaariyhdistys

Malkuksen

syksyllä

2017 toteuttamasta kyselystä, jossa selvitet-

21

Nuorisotyö • 2/2019

tiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin

riittävä ymmärrys sukupuolisensitiivisyy-

itsenään. Käytännössä kysymys on omien ja

kuuluvien kokemuksia rippikoulusta. Tu-

destä. Se ei tarkoita sukupuolierojen häivyt-

toisten rajojen kunnioittamisesta tekojen ja

loksista selvisi esimerkiksi, että 71 % vastaa-

tämistä tai kieltämistä. Kyse on siitä, kuin-

sanojen tasolla.

jista koki, ettei sukupuolten moninaisuutta

ka nuoria kohdataan. Millaisia sanavalinto-

Rippikoulussa leikitään, pelataan ja ol-

huomioitu rippikoulussa millään tavoin ja

ja käytetään? Millaisille asioille nauretaan?

laan usein kosketuksissa toisten kanssa.

42 % rippikouluun osallistuneista koki rip-

Millaisia ratkaisuja tehdään nukkumisten

Koskettaminen, kuten vaikkapa halaus tai

pikoulun ahdistavana. Vastaajien ikähaitari

ja peseytymisten suhteen? Turvallinen il-

kättely, viestittää parhaimmillaan turval-

oli laaja, mutta eri-ikäisten kokemuksissa ei

mapiiri koostuu usein monista näennäisesti

lisuudesta ja välittämisestä, mutta samalla

kyselyn mukaan ollut merkittäviä eroja.

pienistä asioista, joilla on lopulta suuri mer-

kosketus voi aiheuttaa epämukavuuden ko-

kitys. Tavoitteena on, ettei kukaan kokisi

kemuksia. Turvallinen seurakunta -asiakir-

oloaan ulkopuoliseksi.

ja linjaa, että jokaisella on oikeus määritel-

””

lä omat rajansa koskettamisen suhteen. Eri-

Kohti sukupuolisensitiivisyyttä Rippikoulujen kohdalla kirkossa on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty paljon huomiota nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Toissa vuonna ilmestyi Suuri ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017, joka linjaa seurakuntien rippikoulutyötä. Uudes-

”Rippikoulu on ihmiselämän parasta aikaa”, totesi eräs nuori Ylen haastattelussa.

laisten pelien ja leikkien säännöt on oltava riittävän selvät, jotta nuori pystyy itse määrittelemään osallistumisestaan. Työntekijöillä on aina vastuu nuorten kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta.

Turvallinen rippikoulu

sa rippikoulusuunnitelmassa painotetaan,

Toinen merkittävä, seurakuntien toimin-

että rippikoulun tulee olla turvallista kaikil-

taa laajemminkin ohjaava asiakirja on vii-

Edellä kerrotun valossa voi todeta, että rip-

la tasoilla. Tämä tarkoittaa fyysistä, henkis-

me vuonna julkaistu Turvallinen seurakun-

pikoulussa nuorten kokonaisvaltaiseen hy-

tä, hengellistä, seksuaalista, emotionaalista

ta. Yhtenä näkökulmana asiakirjassa käsi-

vinvointiin vaikuttavia tekijöitä on laajas-

ja sosiaalista turvallisuutta.

tellään seksuaalista turvallisuutta. Tavoit-

ti linjattu kirkossa viimeisen parin vuoden

Yksi turvallisen rippikoulun lähtökoh-

teena on, että jokainen ihminen kokisi tu-

aikana. Periaatteet ovat olemassa ja ne ovat

dista on työntekijöiden ja vapaaehtoisten

levansa kohdatuksi ja hyväksytyksi omana

laajasti hyväksytty. Samalla kahden aluksi

22

Nuorisotyö • 2/2019

mainitun kyselyn perusteella voi todeta su-

suhtautuvien sketsien tai puheiden suhteen

kupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuulu-

pitää olla nollatoleranssi. Toinen konkreet-

vien nuorten huomioimisessa rippikoulussa

tinen asia on epäkohtiin puuttuminen. Sekä

olevan vielä tehtävää.

nuoria että työntekijöitä kannustetaan ker-

””

tomaan välittömästi, jos kokee itse tulleen-

On jokaisen rippikoulua ohjaavan työntekijän ja vapaaehtoisen tehtävä tukea nuoren kasvua omaksi itsekseen.

sa väärin kohdelluksi tai huomaa toisia kohdeltavan väärin.

Uuden rippikoulusuunnitelman perusajatuksena on nuorilähtöisyys. Nuori on rippikoulun keskiössä. Kaiken toiminnan, suunnittelun ja toteutuksen tulee palvella nuoren oppimista ja hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Rippikoulun tulevaisuuden

Mitä kirkossa voitaisiin tehdä, jotta rippi-

kannalta on ratkaisevaa, että myös tulevi-

kouluissa sukupuoli- ja seksuaalivähemmis-

na vuosina jokainen nuori voi kokea rippi-

töihin kuuluvien kokemukset olisivat nykyis-

koulun turvalliseksi paikaksi, jossa voi olla

tä paremmat? Kaikki lähtee liikkeelle toisen

omana itsenään.

Jari Pulkkinen

ihmisen hyväksymisestä sellaisena kuin hän on. On jokaisen rippikoulua ohjaavan työn-

Asiantuntija, rippikoulutyö

tekijän ja vapaaehtoisen tehtävä tukea nuo-

Kirkon kasvatus- ja perheasiat

ren kasvua omaksi itsekseen. Ilman ehtoja tai vaatimuksia olla jotain muuta kuin on. Tämä

Lähteet

toteutuu varsin hyvin valtaosassa rippikoulu-

Suuri ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017

ja jo nyt, mutta tehtävää vielä riittää.

www.evl.fi/rks2017

Yksi konkreettinen askel on myös tar-

Turvallinen seurakunta

kastella rippikoulujen iltaohjelmakulttuu-

www.evl.fi/turvallinenseurakunta

ria. Kaikenlaiselle sukupuolten normittami-

Rippikoululaisten itsearviointi

selle ja tai sukupuolisuuteen halventavasti

www.evl.fi/ripariarviointi

Minun oli hyvä olla rippikoulussa

70

Minulla oli rippikoulussa hauskaa

Sain rippikoulussa uusia ystäviä

Ystävyyssuhteeni syventyivät rippikoulun aikana

Rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki

Rippikoulussa sain olla oma itseni

Minun oli turvallista olla rippikoulussa

91 97 91 98

74 76

90

54 69 56

80

68

73

74

Rippikoululaiset (koko Suomi)

Isoset (koko Suomi)

89 92

Muu sukupuoli (rippikoululaiset ja isoset, koko Suomi)

92 96 96 98

Nuoret vastasivat kyselyn väittämiin asteikolla 1–7 (1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä).

Taulukosta ilmenee, kuinka monta prosenttia vastaajista antoi arvosanan 5,6 tai 7.

23

Salut!

Bonjour!

Hello!

Tjena!

Ciao!

Hallo!

Tere! Hei!

Puheenjohtajuuskausi ja EU:n nuoriso-ohjelmat

Suomen puheenjohtajakaudella nostetaan esiin osaavien aikuisten merkitystä Euroopan unionin puheenjohtajan viestikapula siirtyi Romanialta Suomelle heinäkuun alussa. Vuoden toisella puoliskolla kapulaa kiidättää eteenpäin Suomi, ja vuoden vaihtuessa sen nappaa Kroatia. Mutta mitä puheenjohtajuuskausi tuo mukanaan nuorisoalalle ja EU:n nuoriso-ohjelmille?

Puheenjohtajatrion yhteinen tavoite työskentelylle on luoda mahdollisuuksia nuorille. Romania keskittyi kaudellaan nuorten työllisyyteen. Suomella fokuksessa on nuorisotyön osaaminen ja digitaalinen nuorisotyö. Kroatia puolestaan haluaa satsata maaseudun ja haja-asutusalueiden nuoriin.

- Nuorisotyö valikoitui Suomessa teemaksi, jotta pystyisimme tukemaan nuoria heidän elämässään ja kasvussaan, kertoo Henni Axelin, nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Suomessa on kolmetuhatta kunnallista nuorisotyöntekijää. Lisäksi kolmannella sektorilla toimii suuri joukko sekä palkattuja että vapaaehtoisia nuorisotyöntekijöitä. Nuorisotyön koulutusjärjestelmämme on vahva: alaa voi opiskella ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.

Kouluttautua voi myös järjestöissä vapaaehtoistyön kautta.

Näin vahva järjestelmä on Euroopassa poikkeuksellinen.

Tässä valossa on helppo nähdä, miksi Suomi haluaa painottaa nuorisoalan ammatillisen osaamisen merkitystä omalla kaudellaan. Maailma muuttuu koko ajan nuorten ympärillä. Koulutusta tarvitaan, jotta nuorisotyöntekijät osaisivat tukea nuoria parhaalla mahdollisella tavalla uudenlaisten kysymysten äärellä. Nuoret kaipaavat tukea esimerkiksi työelämän muutoksissa, yrittäjyydessä ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Moni nuori tarvitsee rinnalleen myös hyväksyvää ja turvallista aikuista, joka ei kavahda vaikeitakaan aiheita.

Erasmus+ Youth in Action ja Euroopan solidaarisuusjoukot Hakuajat 2019 1.10.2019 klo 13

Toiseksi puheenjohtajakauden teemaksi valikoitui digitaalinen nuorisotyö. Puhutaan diginatiiveista ymmärtämättä, ettei kukaan ole syntynyt digitaidot hallussaan. Digitaidoissa ei ole kyse vain teknisestä osaamisesta, vaan niiden lisäksi tarvitaan esimerkiksi monilukutaitoa. Nuoria pitää kannustaa opettelemaan myös digitaitoja ja heidän kiinnostustaan tulee herätellä.

Kansallinen toimisto osallistuu pj-kauteen kolmella nuorisoalan tapahtumalla EU:n nuoriso-ohjelmien kansallisen toimiston syksyn tapahtumista kolme on valittu osaksi Suomen puheenjohtajakauden oheisohjelmaa.

"Towards a new evidence framework for the next generation of the EU Youth Programmes 2021–2027” – RAY Network meeting 25.–27.9.2019 Helsinki EU:n nuoriso-ohjelmien tutkimuslähtöisestä seurannasta vastaavan verkoston (RAY) tapaaminen, jossa RAY-verkoston

Kuva: Antti-Veikko Salo

Maailmalle.netistä löydät puolueetonta ja kattavaa tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Vastaamme myös nuorten kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyviin kysymyksiin.

Oph.fi i, edu.fi ja cimo.fi Löydät uutiset, tapahtumat ja oph.fsta oph.fi -palvelumme nyt yhdestä osoittee

kumppanit – tällä hetkellä 35 EU:n nuoriso-ohjelmien kansallista toimistoa tutkimuskumppaneineen – keskustelevat ja suunnittelevat EU:n nuoriso-ohjelmien seuraavan sukupolven tutkimus- ja seuranta-agendaa. researchyouth.eu

“Youth work makes room for all” – Business Meeting of Erasmus+ Youth in Action National Agencies 8.–11.10.2019 Helsinki EU:n nuoriso-ohjelmien kansallisten toimistojen työkokous, jossa valmistaudutaan uuden ohjelmakauden 2021–2027 toimeenpanoon. Kokouksessa arvioidaan myös toimistojen vuosina 2016–2019 sosiaalinen inkluusio -kärjellä toteuttamia yhteistyöhankkeita sekä kehitetään ohjelmien ja EU:n nuorisostrategian (2019–2027) välisiä linkkejä.

Tool Fair XIV – #knowhow 4.–8.11.2019 Rovaniemi Tool Fair on Erasmus+ -ohjelman rahoittama kansainvälinen tapahtuma, jonka tavoitteena on edistää nonformaalia oppimista ja eri työkalujen käyttöä kansainvälisessä nuorisotyössä. Tämän järjestyksessä 14. – ja ensimmäistä kertaa Suomessa isännöitävän – Tool Fair -tapahtuman teema on nuorisotyön know-how. Fokuksessa on erityisesti nuorisotyön osaaminen ja koulutus sekä siihen liittyvä tutkimus.

Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin nuorisopalvelujen kanssa. educationaltoolsportal.eu/en/ITF/international-tool-fair-xiv

Opetusnevos Mikko Nupponen Erasmus-ohjelman 30-vuotisjuhlissa elokuussa 2017. Kuva: Satu Haavisto

koskevissa neuvotteluissa.

Nupponen uumoilee, että syksystä tulee työntäyteinen, mutta samalla hän on hyvin kiinnostunut näkemään uuden ohjelman valmistelun hieman erilaisesta näkökulmasta.

– Neuvottelemme asetuksesta, joka luo ohjelmalle laillisen perustan ja raamit. Tehtävänä on yhteensovittaa komission ehdotukset sekä jäsenvaltioiden ja parlamentin näkemykset, kertoo Nupponen.

Suomen pj-kaudella on tavoitteena päästä neuvotteluissa mahdollisimman pitkälle, jottei uuden ohjelman käynnistyminen viivästyisi. Ohjelman kannalta tärkeä taustatyö ei juuri näy ulospäin.

– Onnistumisen mittarina voisi melkein pitää sitä, että mitä vähemmän valmistelusta kuuluu, sitä sujuvammin edetään, Nupponen naurahtaa.

Kansallisen toimiston johtaja asiantuntijaksi ministeriöön Puheenjohtajuuskausi aiheuttaa henkilömuutoksia myös Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimistossa. Toimiston johtaja Mikko Nupponen siirtyy syksyksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön tukemaan ministeriötä uutta ohjelmakautta

Tietoa EU:n nuoriso-ohjelmien tapahtumista ja koulutuksista: oph.fi | tapahtumakalenteri Viestit Nuoriso-tiimille: nuoriso@oph.fi Tilaa nuoriso-ohjelmien koulutusten uutiskirje: uutiskirje.oph.fi Tykkää meistä Facebookissa ja Twitterissä!!

Youth in Action Finland

Nuorisotyö • 2/2019

Oppilaitosnuorisotyössä tarvitaan sukupuolisensitiivistä työotetta TEKSTI ANNA-LIISA HÄNNIKÄINEN-UUTELA JA SANNA-MARI PÖYRY

Oppilaitosnuorisotyölle ja sukupuolisensitiiviselle kohtaamiselle on selkeä tarve.

Tärkeintä työssä on yhteisön tukeminen ja nuoren yksilöllinen kohtaaminen.

Etelä-Savossa Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat tekevät nuorisotyötä toisella asteella.

K

aakkois-Suomen ammattikorkeakou-

la ja kehittää identiteettiään”, koulujeesari

tä tutustua tarpeeksi, jotta voisi antaa yksi-

lu Xamkin nuorisoalan tutkimus- ja

Essi Kervinen täydentää.

löllisempää ohjausta”, Ida-Emilia kuvaa ha-

kehittämiskeskus Juvenian Yhessä!-

”Lukioissa tytöillä on paineita menes-

vaintojaan oppilaitosten arjesta. ”Ajanpuu-

hankkeessa viedään oppilaitosnuorisotyötä

tyä, ja työn määrä kuormittaa, mikä ahdis-

te tai ymmärtämättömyys voi johtaa tytöt-

toiselle asteelle.

taa. Oppilaitosnuorisotyössä puhutaan jak-

telyyn tai ’pojat ovat poikia’ -ajatteluun. On

samisesta avoimesti. Nuoret tarvitsevat kou-

tärkeää huomioida sukupuoli ja sen vai-

lujeesareilta apuvälineitä jaksamisen tueksi

kutukset, mutta sen ei kuuluisi määrittää

arjessa”, Essi kertoo ja jatkaa: ”Toisaalta po-

nuorta tai nuoren tekemisiä”, Ida-Emilia

Oppilaitosnuorisotyötä ja sukupuolisensitiivistä kohtaamista tarvitaan

jat jäävät yksin jaksamisensa kanssa. Tähän

korostaa.

Toisen asteen opiskelijoiden haasteena on

kiinnitämme huomiota. Esimerkiksi läksy-

identiteetin omaksuminen. Sukupuoli-iden-

jen tekemiseen ja kokeisiin harjoittelemi-

titeetti on tärkeä osa henkilökohtaista iden-

seen on koulujeesareiden tukea saatavilla.”

””

titeettiä. Näin ajattelee myös Yhessä!-hankkeen koulujeesari Suvi Peltola. ”Oppilaitosnuorisotyössä on keskeistä

Yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää

On tärkeää huomioida sukupuoli ja sen vaikutukset, mutta sen ei kuuluisi määrittää nuorta tai nuoren tekemisiä.

huomioida eri sukupuolten, mukaan lukien

”Nuorisotyön yksi tärkeimmistä tehtävis-

sukupuolivähemmistöjen, tarpeet ja toiveet.

tä on kuulla nuoria herkällä korvalla ja tu-

Toisen asteen opiskelijoilta näyttää löytyvän

kea löytämään oma tapansa kulkea, kyseen-

Myös Essi painottaa, että oppilaitosnuo-

kiinnostusta osallistua ohjattuun toimin-

alaistaa ja pohtia sekä kasvaa itsensä tun-

risotyössä on irrottauduttava sukupuoleen

taan siinä sukupuolisessa viitekehyksessä,

teviksi aikuisiksi – myös sukupuolisuuden

liittyvistä stereotypioista: ”On toimittava il-

johon he kokevat kuuluvansa”, Suvi kertoo.

ja seksuaalisuuden osalta”, koulujeesari

man ennakko-oletuksia, rohkaisten itseil-

Ida-Emilia Laurikainen selittää.

maisua ja kannustaen ottamaan asioista sel-

”Opiskelijoita tuetaan siinä, että he voivat tuoda sukupuolensa esiin sekä tutkiskel-

26

”Resurssipula vie mahdollisuuksia antaa

vää. Jos opiskeluryhmässä ilmenee asioita,

nuorille heidän tarvitsemansa aika. Ei ehdi-

joita pitäisi käsitellä pienryhmissä esimer-

Nuorisotyö • 2/2019

kiksi sukupuoleen liittyen, koulujeesari toi-

la, vaan oppilaitoksiin tarvitaan myös päte-

ja lukiolain uudistus. Uudistusten keskellä

mii vertaisryhmän ohjaajana”, Essi kertoo.

vöityneitä nuorisotyöntekijöitä.

herää huoli, saavatko nuoret opiskelijat tar-

Yhessä!-hankkeen vertaisryhmätoimin-

”Tarvitaan tiivistä yhteistyötä kouluhen-

ta ei ole ollut sukupuolta alleviivaavaa. Sil-

kilökunnan ja koulujeesareiden välillä”, Suvi

Yhessä!-hankkeessa vastataan huoleen

ti sukupuolisuus on läsnä nuorten esiin nos-

täydentää. ”Nuorisotyöntekijä voi oppilai-

kehittämällä yhteisöllisen oppilaitosnuo-

tamana: ”Yritän pitää työotteeni sukupuoli-

toksissa ottaa selvää henkilökunnan tiedois-

risotyön sisältöjä toisen asteen oppilaitok-

sensitiivisenä aina, etenkin havaitessani sii-

ta, taidoista ja kokemuksista sukupuolisen-

sissa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksä-

hen tarvetta”, Suvi kertoo.

sitiivisyyteen liittyen ja suunnitella koulu-

mäellä. Kevääseen 2020 jatkuvaa hanketta

tusta tai tiedon jakamista yhdessä muun

rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Sukupuolisensitiivinen oppilaitosnuorisotyö edellyttää tekijöitä

henkilökunnan kanssa”, Essi lisää.

vitsemansa tuen.

”Edistämme nuorten vertaistoimintaa,

Lisätietoja koulujeesareiden toiminnas-

kohtaamisen kulttuuria, kokonaiskoulupäi-

ta ja oppilaitosnuorisotyöstä Etelä-Savos-

vän sisältöjä ja järjestöyhteistyötä. Pyrim-

Etelä-Savossa Xamkin yhteisöpedagogiopis-

sa saa Yhessä!-hankkeen projektipäällikkö

me vähentämään nuorten kokemaa yksinäi-

kelijat osallistuvat nuorisotyöhön toisella as-

Anna-Liisa Hännikäinen-Uutelalta.

syyttä sekä vahvistamaan sujuvia siirtymiä

teella. Oppilaitokselta tämä edellyttää koulujeesareiden ohjausta, mutta palkkakuluja

Lue lisää www.xamk.fi/yhessa.

jaajien määrä mahdollistaa oppilaitokselle

Yhessä!-hanke vie oppilaitosnuorisotyötä toiselle asteelle

maksuttoman oppilaitosnuorisotyön. Kaik-

Toisen asteen oppilaitoksissa on käynnissä

kia ammattilaisia ei voi korvata opiskelijoil-

mittavia uudistuksia: ammatillinen reformi

oppilaitokselle ei tule. Lisääntynyt aikuisoh-

koulutuksen ja työelämän välillä. Oppilaitosnuorisotyötä tekevät Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijat eli koulujeesarit” hankkeen projektipäällikkö Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela kertoo.

27

Nuorisotyö • 2/2019

Kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri

omaa ajattelua ja maailmankuvaa avartava kokemus TEKSTI MAARIT PULJU KUVAT MARJO NIITTYMÄKI

P

öydän ympärille on kokoontunut jouk-

ohjaajiensa, Urjalan kunnan Nuorten Ykspa-

Pölkinvuoren kasvimaailman upeisiin puittei-

ko nuoria, jotka pyörittelevät käsissään

jan nuorisoneuvoja Tiina Juutilaisen, etsi-

siin ja auttamaan kasvihuoneen kokoamises-

tuohenpalasia. Alkamassa on tuohityö-

vän nuorisotyöntekijä Markus Lohermaan

sa. Ohjelmassa oli työpäivien ohessa myös sau-

hön perehdyttävä parituntinen tuokio, jonka

sekä nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niit-

nomista, lasihelmien tekoa Nuutajärvellä Lea

aikana nuoret oppivat tekemään tuohesta it-

tymäen kanssa he tutustuivat Urjalaan ja suo-

Swantzin opastuksella, uimista, pyöräretkiä,

selleen sormuksen ja avaimenperän tuliaisek-

malaiseen kulttuuriin.

kesämökkeilyä ja vierailu Tampereelle.

si kotiväelle. Nuoret kuuntelevat tarkkaavaisi-

Ennen tuohityökurssia nuoret olivat jo eh-

na, kun kurssin opettaja Vuokko Viitamäki

tineet kääriä hihansa ja tehneet kunnostustöi-

kertoo tuohen käyttötavoista sekä talteen ke-

tä Urjalankylän museolla, kunnan ulkoilualu-

räämiseen liittyvistä yksityiskohdista. Tuohen

eilla sekä Nuutajärven lasikylän kulttuurihis-

Matkailu avartaa – uudet ystävät ovat leirin sokeri ja suola

käyttö käsitöissä ei ole nuorille ennalta tuttua

toriallisesti arvokkaiden kohteiden ympäris-

Nuoret maailmankansalaiset pohdiskelevat

ja uuden kokeilemisen ilo välittyy nuorten kas-

töissä. Ympäristönhoidollisiin toimenpiteisiin

perinteisten tuohitöiden parissa suomalaisen

voista. Opetuskielenä on englanti, sillä tuohi-

he perehtyivät entisöidessään Varkausvuoren

kulttuurin ja maaseudun erilaisuutta omiin

töitä tekemässä ovat kansainvälisen vapaaeh-

suojeltua niittyä samalla poistaen niittyä val-

eurooppalaisiin suurkaupunkeihinsa verrattu-

toistyöleirin osallistujat.

taavia vieraslajikasveja. Leirin loppupuolella

na. Samalla, kun sormet taivuttelevat tuohes-

osallistujat pääsivät vielä tutustumaan myös

ta sormuksia, keskustelevat nuoret vilkkaas-

Kotikansainvälistymistä kesäisessä Urjalassa

ti omasta identiteetistään ja siitä, miltä tuntuu olla suurkaupungin vilinän sijaan keskellä

Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kan-

kauneinta suomalaista maalaismaisemaa. Mo-

sainvälisten kokemuksien ja kulttuurien tun-

nia on yllättänyt keskiyön auringon valoisuus

temuksen hankkimista omassa kotimaas-

ja se, kuinka rauhallista ja hiljaista täällä on.

sa. Tähän tarjoutui mahdollisuus urjalalaisil-

Varsinkin Tampereelle suuntautuneessa tu-

le nuorille, jotka ohjaajineen toivottivat terve-

tustumisretkessä suurkaupunkien nuorille oli

tulleeksi viisi 17–19-vuotiasta eurooppalaista

ihmetyksen aiheena se, missä kaikki ihmiset

nuorta kansainväliselle vapaaehtoistyöleiril-

oikein ovat. Kuten myös se, miten paljon luon-

le 24.6.–3.7.2019. Urjalan maalaismaisemiin.

toa kaupungissa on. Luonnon kauneus oli lu-

Leiri Pohjantähden alla 2 -nimellä kulke-

monnut heidät, ja kesäinen Suomi tuntuu ek-

valle vapaaehtoistyöleirille osallistui yhteen-

soottiselta ja ihanalta paikalta.

sä yhdeksän nuorta. Osallistujat olivat iältään

Matkailu tunnetusti avartaa, ja juuri sik-

17–24-vuotiaita urjalalaisia ja Allianssin nuo-

si nuoret olivat valinneet Suomen ja Urjalan

risovaihdon kautta tulevia nuoria Espanjasta, Italiasta, Kreikasta ja Ranskasta. Yhdessä

28

Nuutajärvellä vapaaehtoiset kunnostivat kulttuurihistoriallisesti arvokasta lasitehtaan miljöötä.

vapaaehtoistyöleirin matkakohteekseen. Tuohitöiden lomassa nuoret pohdiskelivat suo-

Nuorisotyö • 2/2019

Varkausvuorella Urjalassa nuoret vapaaehtoistyöleiriläiset perehtyivät suojellun niityn entisöintiin.

malaisen yksilökeskeisen ja Keski-Euroopas-

ja päivällinen on sitten pienempi ateria myö-

taa, sillä vapaaehtoistyöleirin aikana kielitai-

sa yleisemmän kulttuurin yhteisöllisyyden eri

hään illalla. Meidän kello viiden päivällinen on

to niin nuorilla kuin ohjaajillakin kehittyy, ja

ilmenemismuotoja, samalla oman eurooppa-

ollut erikoisuus osalle leiriläisille”, kertoo lei-

kulttuurienvälinen vuorovaikutus on antoi-

laisen ja maailmankansalaisen identiteettien-

rille toistamiseen osallistuva Janita Komu.

saa”, nauraa Niittymäki samalla punoen tuo-

sä eroja ja yhtäläisyyksiä summaillen. Leiril-

tuksia sekä solmimaan uusia ystävyyssuhtei-

Vapaaehtoistyöleiri mahdollistaa nuorten osallistamisen ja uudenlaiset roolit

ta. Kuin yhdestä suusta vapaaehtoistyöleirin

Urjalan kunnan nuoriso- ja liikuntaohjaa-

ulkomaalaiset osallistujat kertoivat, että Suo-

ja Marjo Niittymäki kertoi vapaaehtoistyölei-

messa ja leirissä parasta oli ollut ehdottomasti

rin mahdollistavan paikallisille nuorille ma-

saunominen ja uiminen järvessä. Ja sitä herk-

talalla kynnyksellä kansainvälisiä kokemuk-

kua oli luvassa lisää vielä paljon, kun leiriläi-

sia ja mahdollisuuden saada uusia ystäviä

set suuntasivat hyvin ansaitulle viikonloppulo-

leirin aikana. Nuoret osallistettiin leirin ohjel-

malle kesämökille perinteisten kesämökkiakti-

man suunnitteluun ja toteutukseen, ja nuoret

viteettien pariin.

myös osallistuivat aktiivisesti kurssilla tapah-

le osallistuvista nuorista oli hienoa, kun pääsi tapaamaan työleirin aikana samanikäisiä nuoria eri Euroopan maista ja vaihtamaan aja-

Suomalaisista nuorista leirin parasta antia

tuvan englanninkielisen ohjelman kääntämi-

on ollut oman kulttuurin, kotiseudun ja perin-

seen suomeksi ja englanniksi tarpeen mukaan.

teiden esittely ulkomaalaisille vapaaehtoisille.

Tämä olikin Marjo Niittymäen mielestä hie-

Antoisaa ja omaa maailmankuvaa avartavaa

no asia, sillä nuoret ottivat mielellään aktiivi-

olivat hyvät keskustelut ja erilaisten kulttuu-

sen roolin ohjaajien rinnalla. Kun nuoret ovat

risten toimintatapojen oppiminen leirin aika-

mukana leirin suunnittelussa ja ottavat ohjaa-

na. ”Parasta on ollut tutustua uusiin mukaviin

van roolin tarvittavissa paikoissa, mahdollis-

ihmisiin ja huomata hauskoja kulttuurien vä-

taa tämä kaikille luontevan mukanaolon yhtei-

lisiä eroja ihan pikku asioissa, joita ei olisi tul-

sessä ohjelmassa kielitaidosta huolimatta.

lut muuten ehkä ajatelleeksikaan. Suomalaiset

Marjo Niittymäki kannustaa muitakin suo-

ruokailuajat ovat ihan erilaiset kuin esimerkik-

malaisia nuorisotoimen tahoja järjestämään

si Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa ja Italias-

kansainvälisen työleirin toiminta-alueellaan.

sa. Niissä maissa lounas on iso ja tukeva ateria,

”Rohkeasti ja uskaliaasti mukaan lähteminen

joka syödään myöhemmin iltapäivän puolella

hieman heikommallakin kielitaidolla kannat-

hista sormusta sormiensa välissä.

Kansainväliset vapaaehtoisleirit Kansainväliset vapaaehtoisleirit ovat yksi vapaaehtoistyön muoto, ja niiden tavoitteena on tarjota ulkomaalaisille mahdollisuus tutustua Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tehden. Leirien tavoitteena on innostaa ihmisiä toimimaan aktiivisina kansalaisina ja edistää kulttuurienvälistä ymmärrystä.

Allianssin nuorisovaihto järjestää Suomessa vuosittain noin 20 kansainvälistä vapaaehtoisleiriä yhteistyössä kunnallisen nuorisotyön, paikallisten yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Lyhyet vapaaehtoisprojektit ovat erinomainen tapa hankkia työkokemusta ja samalla tutustua eri puolilta maailmaa tuleviin ihmisiin. Vapaaehtoisleirillä asutaan ja vietetään vapaa-aikaa yhdessä kansainvälisten vapaaehtoisten kanssa. Aina ei tarvitse lähteä itse ulkomaille, vaan vapaaehtoistyöleiri on loistava tapa viettää kansainvälistä kesää omalla paikkakunnalla.

Lisätietoja www.nuorisovaihto.fi www.urjala.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/nuoret

29

Nuorisotyö • 2/2019

”Nuorisotyö on auttanut mua ottamaan vastuuta itestä ja mun teoista” TEKSTI EEVA SINISALO-JUHA

V

uodet Humakissa nuorisotyöhön

Nuorisotakuutalon toiminnan piiriin. Artik-

den rakentaminen on näiden nuorten paris-

linkittyvissä tehtävissä ovat syn-

kelin nostot ovat suoria lainauksia nuorten

sa hidasta, mutta mahdollista.

nyttäneet unelman takaisin kentäl-

tarinoista. Niistä välittyy nuorisotyön ee-

le pääsystä ja nuorisotyöosaamisen päivittä-

tos, jossa nuoren ei tarvitse tullessaan tie-

misestä. Nyt se toteutuu OKM:n nuorisoyk-

tää, mihin apua tarvitsee. Tärkeintä on tulla

sikön rahoittamassa Helsingin Nuorisota-

kunnioittaen kohdatuksi ja saada riittävästi

kuutalosta osallisuuteen -hankkeessa, jos-

aikaa rakentaa luottamusta ja rauhoittua.

sa toimin tutkimuspäällikkönä. Olen pääs-

Sen jälkeen on tulevaisuuden työ- tai kou-

syt työskentelemään niiden nuorten parissa,

lutuspolkujen pohdinnan aika. Reiluuden

Rikoksille altistuneet nuoret itse ovat

jotka ovat juhlapuheiden auttamiskohteita.

nimissä on todettava, että tämä ajan mah-

miettineet rikostensa juurisyitä ja niiden

Jokaisella heistä on oma tarinansa ja samal-

dollistaminen on työntekijöille raskasta ja

selättämistä. Tehokkain keino heidän mie-

la heitä yhdistävät monet asiat. Oma poh-

turhauttavaa himmailua. Helpompaa olisi

lestään on, että jo alakoulussa varmistetaan

dintani pyörii paljon sen ympärillä, miten

toimia: antaa neuvoja ja ohjata nuorta elä-

jokaiselle lapselle oma harrastus ja aikui-

heikoimmassa asemassakin olevilla nuorilla

mässään eteenpäin. Tehokkaampaa on kui-

nen, joka välittää. Kun rikoksiin on jo ajau-

on oikeus löytää oma aikuinen toimijuuten-

tenkin nuorilähtöisyys ja oikea-aikaisuuden

duttu, nuorten vertaisryhmässä asioista on

sa. Sitä ei saa ottaa pois, vaan sitä on tuetta-

odottaminen.

puhuttu niiden oikeilla nimillä. Rikosten

va. Nuorisotyön paikka on myös nuorten aikuisten tukena. ”Lämmin ja vastaanottavainen

”Ihmissuhteet ovat muuttuneet ja päihteiden käyttö jäänyt vähemmälle.”

–Nainen, 24

yhteinen käsittely on auttanut heitä häpeän ”Minulle ei ole tapahtunut mitään

kohtaamisessa. Se on laajentanut näköalan

ikävää ollessani kyseisessä palvelussa.”

omaan tulevaisuuteen: vielä on mahdolli-

–Mies, 21

suuksia selättää päihteet ja siirtyä rikoksettomaan elämään.

ilmapiiri, jossa jokainen tulee kohdatuksi tasa-arvoisena ja arvokkaana.” –Nainen, 25

Nuoria yhdistää vakava kokemus kiu-

”Se on vaikuttanut sillee, että ollaan

satuksi joutumisesta. Heistä useat ovat op-

jaksettu kuunnella mitä mulla on

pineet olemaan näkymättömiä ja kuulu-

asiaa.” –Mies, 20

Olen kerännyt erilaisia aineistoja nuoril-

mattomia. He kavahtavat vertaisvuorovai-

ta, työntekijöiltä ja verkostoilta. Osallistuva

kutusta ja pyrkivät hoitamaan kommuni-

havainnointi on antanut perspektiivin Nuo-

koinnin työntekijöiden kautta. Tavoitteena

Voimattomuuden ja turhautumisen tun-

risotakuutalon työhön. Olen ollut osallisena

onkin järjestää tilanteita, joissa nuori al-

teiden ohella olen saanut kokea nuorten

yhtä lailla ahdistuksen ja ilon hetkissä, kuin

tistuu turvalliseen jutusteluun toisen nuo-

kanssa suuria voiton hetkiä. On mahdoton-

nuorten pohdinnoissa tulevaisuudestaan.

ren kanssa. Nuorisotyön perusmenetelmät

ta kuvata tunnetta, kun nuori, joka on kiu-

Tarinallinen arviointi on tuottanut nuorten

ovat Nuorisotakuutalollakin hyviksi havait-

sattu ja kotiinsa linnoittautunut mielenter-

äänen. He ovat kertoneet merkittävimmäs-

tuja, kuten pelaaminen, yhteinen ruoanlait-

veyspotilas, tulee kiittämään siitä, että hä-

tä muutoksesta elämässään, kun ovat tulleet

to ja ruokailu. Osallisuuden ja yhteisöllisyy-

net on kohdattu, häneen on uskottu ja hän

30

Nuorisotyö • 2/2019

on saanut opiskelupaikan omalle alalleen.

myksiin ja oikea-aikaisiin palveluihin. Ai-

todennettu, mutta mikään ei tunnu vaikut-

Noin puolet Nuorisotakuutalon nuorista on

kuisen toimijuuden kehittyminen on mah-

tavan järjestelmään.

tähän mennessä löytänyt itselleen jonkun

dollista.

polun työhön tai koulutukseen. Nuorisota-

”Jokaisella tulisi olla joku, joka uskoo ja

kuutalon avoin ovi on edelleen heidän käy-

”Tämä kyseinen toiminta on hyväksi

tössään, tukemassa uuteen elämään kiinnit-

yhteiskunnalle.” –Mies, 21

kannustaa.” –Mies, 17

tymisessä.

Mielessäni pyörii Suomi kohtaamatto”Mä oon ainakin huomannu sen, et mä

Työni Nuorisotakuutalolla on pakotta-

muuden ja pärjäämisen yhteiskuntana. Jos

oon aikuistunu. Mä osaan hoitaa mun

nut minut kohtaamaan asioita, joita en oli-

omasta takaa ei tukea löydy, se on vain ”voi

omia asioita.” –Nainen, 20

si halunnut nähdä. On vaikeaa ymmärtää,

voi”. Onko alakoululaisen luotettavan aikui-

miten kiusaamista ei muka huomata ja sii-

sen kaipuu ja oman harrastuksen mahdol-

hen ei puututa. Samoin nuoren kohtaamat-

listaminen liikaa pyydetty? Nuoren tarvit-

Nuorisotyön arvo on vahvistunut minul-

tomuus. Nuorelle voi olla tarjolla lukuisia

sema kokemus itsestään, kunnioittaen koh-

le. Nuoren kohtaaminen vain nuorena, kiin-

palveluita, mutta aina lähtökohtana on nuo-

dattuna ihmisenä, vaikuttaa myös olevan

nostuen hänestä ja hänen potentiaalistaan,

ren ongelma. Nuoresta muovautuu vastaan-

liian kova. Haavoittuvassa asemassa ole-

avaa yhteistyön. Kun nuorelle suodaan ai-

otolta toiselle kävelevä ongelmavyyhti, joka

vien nuorten aikuisten palveluissa näyttää

kaa luottamuksen rakentamiseen, osalli-

tulee kohdatuksi ongelmansa perusteella,

olevan nuorisotyön kokoinen aukko.

suuteen ja yhteisöön kiinnittymiseen, voi-

ajanvarauksen puitteissa. Suomalaisessa

daan paneutua nuoren oman elämän kysy-

nuorisotutkimuksessa tämä on jo aiemmin

www.nuorisotakuutalo.fi

Nuorisotakuutalon toimintamalli »» Kohderyhmänä alle 29-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on mielenterveydenhäiriöitä, päihde- ja/tai rikostaustaa, ovat joutuneet kiusatuiksi, kärsivät yksinäisyydestä tai heillä on kehityshäiriöitä »» Toimii osana jo olemassa olevaa paikallista palveluverkostoa »» Nuorisotyön menetelmät ja arvot »» Toimii Raumalla, Helsingissä, Tampereella ja Turussa

Helsingin Nuorisotakuutalo »» Valo-Valmennusyhdistyksen toimintaa »» Eri hankkeisiin linkittyviä ryhmiä: mm. aiemmin hankitun osaamisen opinnollistaminen, perustaitojen oppiminen, tulevaisuuden suunnittelu, rikostaustaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen, tarinoiden kirjoittaminen »» Kotipesä etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle »» Viikoittain ilman ajanvarausta psykologi, opinto-ohjaaja ja työhönvalmentaja

Nuorisotakuutalon etsivät nuorisotyöntekijät Isra Hamdon ja Aila Äijö vankimessuilla kesäkuussa 2019.

»» Päivittäin auki kenelle tahansa alle 29-vuotiaalle nuorelle

31

Nuorisotyö • 2/2019

Digihyvinvointia kaikille

Rikotaan sukupuolittuneet näytöt!

Digitaalinen teknologia sosiaalisen median sovelluksineen on vahvasti juurtunut osaksi arkipäivän elämäämme.

Valveillaoloajastamme varsin suuri osa kuluu ruudun ääressä.

Tilastojen valossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kou-

Huomio nuorten digitaaliseen hyvinvointiin

kuttaa erityisesti lasten ja nuorten sosiaali-

luterveyskyselyn (2019) tulosten perusteel-

Digitaalisen median käytön kasvu tuo mu-

siin suhteisiin, kognitiiviseen kehitykseen ja

la peruskouluikäisistä 24 prosenttia viet-

kanaan monia huolestuttavia kehityskulku-

lisäksi sillä voi olla sekä fyysisiä että psyyk-

tää arkipäivisin ruudun ääressä aikaa neljä

ja. Esimerkiksi:

kisiä terveydellisiä vaikutuksia. Digitekno-

tuntia tai enemmän. Neljä tuntia tai enemmän ruutujen ääressä viettää pojista 26 prosenttia ja tytöistä 22 prosenttia. Neljä tuntia tai enemmän ylittää vähintään kaksinkertaisesti ruutuajalle annetun kahden tunnin suosituksen.

Digitaalisen teknologian ja median käyttö on lasten ja nuorten keskuudessa kasvanut ja on merkittävä kanava sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Myös digitaalisen median merkitys lasten ja nuorten käyttämänä informaatiokanavana on kasvanut (Some ja nuoret 2019).

32

▶▶ altistuminen haitalliselle sisällölle (väkivaltainen tai seksuaalinen materiaali) ▶▶ vaikutukset yksilön hyvinvointiin (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) ▶▶ digitaalinen eriarvoistuminen ▶▶ epäselvyydet siitä, mitä netissä saa tai voi jakaa (kiusaamistarkoituksessa jaetut kuvat tai muu materiaali, jolla mustamaalataan joko yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää) ▶▶ riippuvuus digitaalisesta teknologiasta ja/tai mediasta (esim. peliriippuvuus tai some-addiktio) ▶▶ seksuaalinen häirintä ja digivokottelu

Haitallinen materiaali digimediasta vai-

logian yleistymisen myötä on tullut entistä tärkeämmäksi kiinnittää huomiota digitaaliseen hyvinvointiin.

Mitä on digihyvinvointi?

Digihyvinvointi on kokonaisvaltaista hyvinvointia digitaalisissa ympäristöissä. Se on paljon muutakin kuin vain runsaan ruutuajan aiheuttamaa fyysistä inaktiivisuutta, mikä yleensä ensimmäisenä tulee mieleen digihyvinvoinnista puhuttaessa. Digihyvinvointi pitäisikin ymmärtää tilana, jossa yksilön fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja si-

Nuorisotyö • 2/2019

tuationaalisen olemisen osatekijät ovat harmonisessa tasapainossa keskenään.

Digitaalinen hyvinvointi on varsin uusi ilmiö eikä toistaiseksi ole juurikaan tutkit-

kouluun siirryttäessä sellainen on jo lähes kaikilla.

Digihyvinvointi koostuu paitsi fyysisestä

tua tietoa digitaalisen hyvinvoinnin ja su-

Nuoret käyttävät nettiä monipuolisesti,

hyvinvoinnista, myös turvallisuudesta, elä-

kupuolten segregaation välisestä yhteydes-

ja älypuhelin on lasten ja nuorten kaikkein

mänhallinnasta, kyvykkyydestä kommuni-

tä. Silti sukupuolisensitiivisyys kuitenkin lä-

eniten käyttämä nettipääte. Eniten nuoret

koida ja ilmaista itseään digitaalisen tekno-

päisee kaikki digitaalisen hyvinvoinnin osa-

käyttävät netissä aikaa muiden tuottami-

logian avulla sekä yksilön omasta käsitykses-

alueet. Näkemys pohjautuu eriytyneeseen

en sisältöjen lukemiseen tai katselemiseen,

tä itsestään toimijana digitaalisissa ympäris-

netin ja sosiaalisen median käyttöön suku-

mikä on suosittua kaikissa tutkituissa ikä-

töissä. Digihyvinvointi on siten subjektiivi-

puolten välillä.

luokissa. Suosittua on myös tiedon hake-

nen kokemuksellinen tila, jossa digitaalisissa

minen sekä ajankohtaisten asioiden ja uu-

ympäristöissä oleva yksilö kokee olonsa tur-

Mitä nuoret netissä tekevät?

valliseksi ja jossa hän kykenee toimimaan it-

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen

vaa iän myötä. Yksityisiin nettikeskustelui-

seään tyydyttävällä tavalla. Lisäksi digihyvin-

mukaan älypuhelin on käytetyistä media-

hin osallistuminen on hyvin arkipäiväistä,

voinnin käsitteen avulla voidaan paremmin

laitteista ylivoimaisesti suosituin 9–27-vuo-

ja erityisen vilkasta niihin osallistuminen

hahmottaa yksilöllisiä valmiuksia kohdata di-

tiaiden nuorten joukossa. Koulunsa aloitta-

on teini-iässä. Teini-ikäiset tytöt myös jaka-

gimaailman haittoja ja hyödyntää digimedian

vista älypuhelin on noin 60 prosentilla, ylä-

vat ottamiaan kuvia ja videoita yksityisesti,

tisten seuraaminen, joihin kiinnostus kas-

ja teknologian avaamia mahdollisuuksia.

Rawpixel.com

33

Nuorisotyö • 2/2019

näkyväksi. Lähtökohtaisesti tytöille ja po-

elävät siis vahvasti myös digimaailmassa.

kun taas samanikäisille pojille tyypillistä on

jille sallitaan yhä edelleen eri asioita, mikä

Tytöt kasvavatkin lapsesta saakka enem-

pelien pelaaminen. Sekä kuvien ottaminen

vaikuttaa esimerkiksi yksilön itseilmaisuun

män tarkkailun alaisena. Tytöt myös kasva-

että pelaaminen vähenevät iän myötä.

sekä kykyyn toteuttaa itseään. Sukupuoli-

tetaan säätelyyn ja käyttäytymään kunnolla.

Some ruokkii perinteisiä sukupuolirooleja

sensitiivisuuden päämääränä on siis mur-

Nähdäksemme digitaalinen hyvinvointi

taa stereotypiat, mikä tehdään tunnistamal-

on päämäärä, jossa ihminen voi tasapainoi-

la ja tunnustamalla ne. Pyrkimyksenä on

sesti olla oma itsensä sukupuolestaan riip-

Sosiaalisella medialla on nuorille ja lapsil-

löytää yksilöiden moninaisuus ja yksilölli-

pumatta digitaalisissa ympäristöissä. Ih-

le tärkeä arvonsa informaatiovarantona,

syys sukupuolesta riippumatta. Esimerkik-

misen luontaiset taipumukset ja vahvuu-

kommunikaatiovälineenä, viihdekeskukse-

si Varpu Punnonen (2007) muistuttaa,

det määrittävät ihmisen toimintaa – ei hä-

na, leikki- ja pelipaikkana, julkaisualustana

että hylkäämällä perinteiset rooliodotukset

nen sukupuolensa. Digitaalisesti hyvinvoiva

ja oppimisympäristönä, joka valitettavasti

saamme paljon enemmän mahdollisuuksia

yksilö pystyy hyödyntämään digitaalisuutta

myös ruokkii perinteisiä rooliodotuksia di-

toteuttaa aidosti itseämme ja omia mielen-

elämänhallinnassa, itseilmaisussa, sosiaali-

gimaailmassa.

kiinnon kohteitamme.

sessa vuorovaikutuksessa sekä tiedon han-

Some tuottaa sukupuolille ennakko-odo-

Myös digitaalisen hyvinvoinnin raken-

tuksia siitä, millainen ihmisen kuuluisi olla.

teissa on paljon käytänteitä, jotka tulee tun-

kinnassa turvallisesti ja omaehtoisesti.

Se myös altistaa eri sukupuolia erilaisil-

nistaa ja rikkoa tulevaisuudessa. Yksi tär-

Riina Hämäläinen

le nettimaailman riskeille, joita ovat muun

keimmistä ja viime aikoina eniten esillä ol-

Jarmo Rinne

muassa pornografia, vihasivustot, seksuaa-

leista esimerkeistä on digitaalisen turvalli-

Kirjoittajat työskentelevät Kaakkois-Suomen

linen ahdistelu, henkilötietojen väärinkäyt-

suuden sukupuolittuneisuus. Esimerkiksi

ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus-

tö, kiusaaminen tai ylenpalttiseen laihdut-

Pelastakaa Lapset ry:n tutkimus (2018) tuo

ja kehittämiskeskus Juvenian Digivoimaa – di-

tamiseen kannustavat sivustot. Esimerkik-

esille, että nuoret naiset kokevat tutkitus-

gihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta

si vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mu-

ti enemmän seksuaalista häirintää verkos-

-hankkeessa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Poh-

kaan 8.–9.-luokkalaisista 12 %, lukion 1. ja

sa muiden nuorten tekemänä kuin saman-

janmaan ELY-keskus Euroopan Sosiaalira-

2. vuoden opiskelijoista 11 % ja ammattiin

ikäiset pojat. Reaalimaailman käytännöt

haston rakennerahastosta.

opiskelevista 10 % oli kokenut seksuaalista Freepik.com

häirintää puhelimessa tai internetissä. Vastaajista lähes kaikki olivat tyttöjä.

Käytön eriytyneisyys ilmenee yksinkertaistaen ja hieman kärjistäen siten, että digimaailmassa miehille lahjoitetaan teknisyys ja e-urheilu – naisille lifestyle-bloggaus ja sosiaalinen media. Itsensä muun-sukupuolisiksi kokevat ovat tämän tyttö–poika-asetelman väliinputoajia.

Vaikka Suomi on tutkitusti toiseksi paras valtio maailmassa olla tyttö (Every Last Girl: Free to Live, Free to Learn, Free from Harm. Save the Children Fundin tutkimus 2016), saattaa esimerkiksi e-urheilua harrastava naispelaaja yhä edelleen kuulla lauseen ”Älä sä huora tule pelaamaan”. Se on osoitus, että tarvitaan merkittävää työtä rakenteiden purkamisessa myös verkkoympäristössä.

Lähteet Every Last Girl: Free to Live, Free to Learn, Free from Harm. (Save the Children Fund, 2016) Gui, Marco, Fasoli, Marco & Carradore, Roberto (2017): Digital Well-Being Merikivi, Jani, Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.) (2016). Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta.

Myllyniemi, Sami & Berg, Päivi. 2013. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013.

Sukupuolisensitiivisyys digimaailmassa

Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa. 2018. Pelastakaa Lapset Ry:n selvitys.

Sukupuolisensitiivisyys on lähestymistapa, jossa tuodaan esille eri sukupuoliin liite-

Suomessa asuvien 13–29-vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2019). Luettavissa osoitteessa: www.ebrand.fi/somejanuoret2019

tyt rooliodotukset ja normit, jotka tehdään

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely 2019 ja 2017.

34

Punnonen, Varpu. (2007). Sukupuolisensitiivinen sosiaalinen nuorisotyö.

Nuorisotyö • 2/2019

Tulevia tapahtumia Nuorten rauhanviikko – kestävää rauhaa ei saavuteta ilman nuoria uomen ensimmäinen Nuorten rauhan-

S

Nuorten rauhanviikon osallistujat kannus-

sa aktiivista konfliktia ei ole käynnissä. Rau-

viikko 16.–21.9.2019 innostaa nuoret

tavat Suomea päätöslauselman kunnianhimoi-

hanomaisen ja vakaan yhteiskunnan ylläpitä-

työskentelemään yhdessä rauhanomai-

seen täytäntöönpanoon. Suomen tulisi edis-

minen vaatii aktiivisia ponnisteluja, ja valtioi-

sen tulevaisuuden puolesta. Luvassa on ympä-

tää nuorten asemaa ja osallistumismahdol-

den tuleekin vahvistaa nuorten turvallisuuden

ri Suomen järjestettäviä kouluvierailuja, tem-

lisuuksia niin kansallisesti kuin kansainväli-

tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan otta-

pauksia, tapahtumia ja iltaohjelmaa paneelikes-

sestikin. Järjestäjät kannustavat Suomea pitä-

malla nuoret aidosti mukaan heitä koskevaan

kusteluista jalkapallo-otteluihin. Viikko huipen-

mään päätöslauselmaa aktiivisesti esillä myös

päätöksentekoon. Esimerkiksi toimivat osallis-

tuu kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9. järjes-

EU-puheenjohtajuuskauden aikana.

tamisen tavat – Suomessa vaikkapa nuoriso-

tettävään isoon seminaariin Helsingissä. Luteri-

Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslausel-

valtuustot, nuorten vaikuttajaryhmät ja nuo-

laisen kirkon kasvatuksen teema vuosille 2018–

maa tulisi edistää myös niissä valtioissa, jois-

risodelegaattiohjelmat – tulee ottaa laaja-alai-

2019 on rauha, ja kirkon kasvatustyö on mukana

semmin käyttöön.

mm. nuorten rauhanaterioiden järjestämisessä.

Rauhanviikon ohjelmaa ovat järjestämäs-

Nuorten rauhanviikko muistuttaa siitä, että

sä Suomen YK-nuoret, Helsingin YK-nuoret,

kestävää rauhaa ei voi saavuttaa ilman nuoria.

Jyväskylän YK-yhdistys, Tampereen YK-yh-

Suomella on nyt mahdollisuus olla ensimmäi-

distys, Turun YK-yhdistys, Peace United, Kir-

nen maa, joka tekee kansallisen toimintasuun-

kon Ulkomaanavun Changemaker-nuoriso-

nitelman YK:n turvallisuusneuvoston päätös-

verkosto, Kirkon kasvatus ja perheasiat, Köl-

lauselmalle Nuoret, rauha ja turvallisuus. Tämä

vi-toiminta ja Sadankomitea. Mukana viikol-

päätöslauselma numero 2250 nostaa nimensä

la ovat myös Suomen YK-liitto ja Wider Secu-

mukaisesti esiin nuorten roolin rauhan edistä-

rity Network.

Jarmo Kokkonen

misessä ja konfliktien ehkäisyssä.

Keski-Suomen nuorisotyöpäivät lokakuussa

N

uorisotyön maakunnalliset toimijat kokoontuvat Kes-

järjestöjen työntekijöitä. Tervetulleita ovat myös alueen nuoriso-

ki-Suomen nuorisotyöpäiville 10.–11.10.2019 Laukaan Peu-

alan kouluttajien edustajat ja opiskelijat.

runkaan. Valtakunnallista asiantuntemusta ja keskustelua

Nuorisotyöpäivät järjestetään yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen

nuorisotyöhön liittyvistä teemoista johdattavat muun muassa lap-

aluehallintoviraston, Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Jy-

siasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä yliopistonlehtori Harry

väskylän kaupungin Nuorisopalveluiden kanssa.

Lunabba Helsingin yliopistosta.

Osallistujiksi odotetaan kunnissa nuorten parissa työskenteleviä (nuorisotyö, etsivä nuorisotyö sekä nuorten työpajat) sekä nuoriso-

Lisätietoja Pauliina Lahtinen pauliina.lahtinen@jyvaskyla.fi

35

Nuorisotyö • 2/2019

Ihana, klassinen kesäleiri!

Laukaan vapaa-aikatoimi järjestää kesällä yli kolmekymmentä leiriä TEKSTI JA KUVAT ESA LINNA

V

ajaan 19 000 asukkaan Laukaassa ei

ten asioita tehdään, ennen kuin toimivat yksin

vaksi, uskallamme jatkaa. Toki koulutukset ja

ole nuorisoohjaajia, vaan vapaa-aika-

johtajina.”

perehdytykset ovat tärkeitä ja niihin panoste-

ohjaajia.

Laukaan Vatti taas on pitkäikäinen nimitys

vapaa-aikatoimelle, joka kattaa pitkälle nuo-

Leirin johtajien alaikäraja on 18 vuotta, mutta sen lisäksi toiveissa on joko kasvatusalan koulutus tai sille kouluttautuminen.

taan.”

Oma leirikeskus mahdollistaa paljon

risotyön palvelut. Neljä vapaa-aikaohjaajaa on

”Tänä kesänä meillä on lastentarhanohjaa-

järjestämässä kesäleirejä, joita Laukaan kun-

jiksi, yhteisöpedagogeiksi ja opettajaksi opis-

Laukaan leirit alkavat koulujen päätyttyä ja

nalla on tarjota tänä vuonna käsittämättömät

kelevia. Jos nuori on ollut monta vuotta pe-

päättyvät niiden alkaessa, joten toimintaa riit-

34 kappaletta.

räkkäin ohjaajana täällä, voi päästä myös joh-

tää koko kesäksi. Kunnan omistama Multamä-

tajaksi.”

en leirikeskus on avainasemassa runsaan ja

Nuoret ja nuoret aikuisevat saavat vastuuta johtajina ja ohjaajina

”Leirien ohjaajiksi valitaan puolestaan pääsääntöisesti laukaalaisia nuoria, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita.”

laadukkaan leiritoiminnan järjestämisessä. ”Oma leirikeskus mahtavalla paikalla on todella arvokasta, ja se mahdollistaa monen leirin

”Meillä on 43 tänä keväänä koulutettua leiri-

Alkukesästä yksi vapaa-aikaohjaajista on

työntekijää. Heille on kustannettu EA1-koulu-

yleensä aina paikalla. Kesäkuun aikana ohjaa-

tus, jonka lisäksi he ovat saaneet meidän oman

jat ja johtajat ovat perehtyneet työhön, jolloin

Multamäki sijaitsee yhdeksän kilometrin

leiriohjaajakoulutuksen sekä ranta- ja turval-

he voivat vetää leirit ilman vapaa-aikaohjaa-

päässä Laukaan keskustasta kuvankauniilla

lisuusiltapäivän”, kertoo leiritoiminnasta vas-

jien läsnäoloa.

paikalla järven rannalla.

taava Laukaan vapaa-aikaohjaaja Jenni Pekonen. ”Jos työntekijät tulevat ensimmäistä kertaa

järjestämisen”, Pekonen kehuu ja kertoo kunnan päättäjätason arvostavan sitä yhtä lailla.

Monien kuntien ja kaupunkien nuorisopal-

”Leiriläiset nukkuvat kymmenessä neljän

veluissa voisi jännittää näin nuorten jättämi-

hengen mökissä. Ohjaajille on oma rakennus.

nen vastuuseen leiristä.

Sitten täällä on harrastetila, keittiö, sauna ja

leirinjohtajiksi, heidät pyritään saamaan aluk-

”Laukaassa on pitkät, noin kolmenkymme-

savusauna. Katvela-rakennuksessa on myös

si vapaa-aikaohjaajan vetämille leireille mu-

nen vuoden perinteet, tällaiseen toimintaan.

oma sauna, olohuone, ruokailutila ja majoitus-

kaan ohjaajiksi. Näin he voivat vielä kysyä, mi-

Ja koska toimintatapamme on todettu toimi-

tila. Seikkailukasvatusratakin löytyy.”

36

Nuorisotyö • 2/2019

”Jos johtajalla ei ole ajokorttia ja autoa, niin jollakin ohjaajista täytyy

”Laukaaseen muuttaa jonkin verran uusia perheitä, joten heille pitäi-

nämä olla. Sijainti on sen verran sivussa, Pekonen valaisee.”

si vielä paremmin saada tieto.”

Yhteistyössä järjestöjen kanssa

Teemaleireistä vetovoimaa

Kunta järjestää leirejä yhteistyössä muun muassa järjestöjen kanssa.

Jenni Pekonen on työskennellyt lähes kymmenen vuotta Laukaan va-

Haastatteluhetkellä paikan päällä järjestetään kaksi eri-ikäisten leiriä sa-

paa-aikatoimessa, josta neljä vuotta hän on vastannut leiritoiminnasta.

maan aikaan. Kunnan järjestämä Armotonta menoa -leiri on 7–9-vuoti-

Tässä ajassa ehtii hyvin nähdä, kuinka leirien sisältöjä ja niiden järjestä-

aille kun taas 4H:n Duunileiri on 13–17-vuotiaille suunnattu.

mistä täytyy uudistaa ja kehittää aika ajoin.

”Eri-ikäisten leirit toimivat tosi hyvin yhtä aikaa. Se rauhoittaa pienempiä, kun isommat tulevat vaikka samaan pöytään syömään.”

”Meillä on koulutusta kehitetty ja pidennetty. Esimerkiksi ranta- ja turvallisuuspäivä on uusi juttu. Teemat muuttuvat ja meidän pitää py-

”Nyt meillä on lisäksi kahdet johtajat ja ohjaajat samaan aikaan.

syä ajan hengessä. Tänä vuonna testaamme voltti- ja temppuleiriä. Cool

Näin me pystymme tekemään asioita yhdessä. Kun voimme laittaa kah-

science -tiedeleiri järjestetään myös ensimmäistä kertaa. Siellä tehdään

den leirin tytöt yhtä aikaa saunaan, se helpottaa iltatoimia ja uimaval-

vaikkapa limaa kodin elintarvikkeista”, Jenni Pekonen naurahtaa.

vontaa.”

Jenni Pekonen kertoo yhteistyötä olevan lisäksi Peurunka Golfin ja paikallisen Hiekkalan hevostilan kanssa. Näissä yhteistyötaho järjestää päiväaktiviteetit, jonka jälkeen leiriläiset tulevat yöksi Multamäkeen.

”Mysteerileirissä rakennetaan pakohuoneita. Tämä leiri on aivan täynnä.”

Vapaa-aikaohjaajat ottavat vastaan leiriläisiltä ja ohjaajilta ideoita suunnitellessaan leirien teemoja. ”Tänä vuonna järjestämme ensimmäistä kertaa leirien päätteeksi ta-

Haasteena rakennusten huolto ja markkinointi

pahtuman ohjaajille ja johtajille, jossa kerätään palautteet ja ideat kulu-

Haasteitakin toki leirien järjestämisessä on. Multamäen monet raken-

sista kommelluksista.”

nukset ja tilat vaativat huoltoa, mutta siihenkin on saatu apua työllisyyspalveluiden alaiselta Vatti-pajalta.

neen kesän leireistä. Siellä saa purkaa iloisia asioita ja kertoa mahdolliPekoselle ei leirien määrä ole tärkeintä. ”Tärkeintä ovat laadukkaat, turvalliset ja hyvin suunnitellut leirit.

”Markkinointi on toinen haaste. Tilanne on tällä hetkellä hyvä ja tie-

Niihin tarvitaan koulutetut ja hyvät ohjaajat. Meillä on ollut tarpeeksi

to kulkee puskaradion kautta. Joskus joudutaan kuitenkin perumaan

ohjaajia ja hyvä leirikeskus, jotta olemme voineet järjestää näin monta

pari leiriä kesässä, kun porukkaa ei kaikkiin riitä.”

leiriä.”

37

Nuorisotyö • 2/2019

Puheenvuoro

Toinen tie

Pitäisikö Suomen lastensuojelun ottaa mallia New Yorkista?

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on puolustamisen arvoinen.

Uskon, että yhteisillä päätöksillä, tasa-arvolla ja rahallakin asioita ratkaistaan.

Meillä on vahva lainsäädäntö, sovitut prosessit, valitusoikeus jne.

Uskon meidän maailmaan, pohjoismaiseen ja vauraaseenkin maailmaan.

Suomen malli tilastojen valossa Tässä maailmassa – ja nyt puhun lasten-

Kuntien lasten ja nuorten laitos- ja perhehoi-

2018). Hyvä, että on taho, jolta ostaa, mutta

don kustannukset ovat lähes kolminkertaiset

huono asia on se, että pitää ostaa.

avohuollon palveluihin verrattuna.

Uskon vieläkin pohjoismaiseen malliim-

suojelusta – lapsestasi pidetään huolta poh-

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon

me. Tunnen lastensuojelun alan hyvin. Tör-

joismaisen hyvinvointivaltion periaatteiden

palvelukysyntä oli arviolta 720 miljoonaa

mäsin kuitenkin toisenlaiseen toimintamal-

puitteissa. Tilastojen valossa on myös mah-

euroa vuonna 2016. Tästä palveluostot yksi-

liin ja mahdollisuuteen, kun selvittelin New

dollisuus, että hänet otetaan huostaan.

tyisiltä toimijoilta olivat 470 miljoonaa eu-

Yorkin lastensuojelun toimintaa viime vuo-

roa eli noin kaksi kolmasosaa (Pekka Lith,

den loppupuolella. Siellä tuli mieleeni, että

Eihän tämä maailmanloppu ole ja saat sitten kuitenkin oli paras. Lapsi on turvassa. Tavatakin voit ja ehkä ensi kesänä kotivierailu tms.

Näin se näyttää menevän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa vuoden 2018 raportissaan kaikkien lastensuojelun tunnuslukujen nousseen. Lastensuojeluilmoitusten määrä nousi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja kiireellisten sijoitusten määrä 7 %. Kahdessakymmenessä vuodessa luvut ovat lähes kaksinkertaistuneet. Samalla alan liikevaihto on kuusinkertaistunut, ja ikäluokat samalla pienentyneet. Kynnys toimenpiteisiin on toki madaltunut, kun tiedämme enemmän ja hoidamme enemmän.

Kaikkiaan tämä koskee yli 100 000 lasta.

Lastensuojelun painopiste on pysynyt kriiseissä, ja niitä ratkotaan kalliilla rahalla.

38

covertnine / Pixabay.com

kyllä apua tämän kestämiseen. Näin ehkä

Nuorisotyö • 2/2019

onko tämä meidän mallimme yhtä teho-

Oli siinä toki muutakin. He puhuvat per-

lä ”foster care candidates” eli huostaanoton

kas kuin hissi tai liukumatto. Se kyllä liikut-

heen suojelusta ”keeping families together”,

uhan alla elävistä. Huostaanoton jälkeen

taa, jos sille istahdat tai luiskahdat. Ja koh-

ja hokema on ”no foster care”.

liittovaltion rahaa ei tullut.

ti mitä! Kitaa, joka päättyy huostaanottoon.

New Yorkin mallissa haluttiin suojella perhettä – minkälaista hyvänsä ja siinä sa-

Kotiinviemisiä

malla lasta. Uuden lastensuojelulain nimi-

Olisikohan meillä uskallusta haastaa hiu-

Viikko New Yorkissa laittoi minut epäile-

kin oli Family First (2018). Perheen suoje-

kan enemmän järjestelmää? Nimenomaan

mään toimintamallejamme. Siellä ei voitu

lu tarkoitti: ei huostaanottoja. Jotain muu-

meidän toimijoiden taholta. Tai ainakin olla

ymmärtää tilastojamme.

ta piti keksiä.

enemmän apuna ”asiakkaille”. Senhän me

Mutta – olisiko toinenkin tie?

”What kind of people are you?” Mutisin, että ihan kunnollisia. ”Miksi te otatte huostaan näin paljon lapsia? Meillä on yli 8 miljoonaa asukasta ja kaikki ongelmat. Harlemissa puhutaan yli 50 kieltä. On huumeet ja väkivalta. This all shit!”

””

Miksi te otatte Suomessa huostaan näin paljon lapsia?

Meillä on New Yorkissa yli 8 miljoonaa asukasta ja kaikki ongelmat.

Merkittävintä oli kuitenkin haastaminen. Järjestelmää haastettiin ja haastettiin aina uudestaan erityisesti vertaistuen ihmisten toimesta.

New Yorkissa – havaintoja toisenlaisesta toiminnasta

kaikki tiedämme, että ei tämä nyt kohdallaan ole tai että kyllä jotain pitäisi tehdä.

Itse ajattelen myös, että yksilötasolla on julmaa kieltää vaihtoehdot, jotka voivat olla olemassa, mutta jotka eivät oikein mahdukaan kuvaan.

New Yorkissa tapasin virallista lastensuojelua, kunnallista oikeusaputoimistoa, paria järjestöä ja alan lehden. NYC:issä kaikkien palaverien alussa ja lopussa – ja välissäkin – kuuli sanat ”no foster care”.

Pakostikin jäi mieleen, että jos kaikki hokevat jotain, niin lopulta siihen ehkä uskotaankin.

”Mutta huostaan – sehän vahingoittaa

Toinen havainto oli nähdä lastensuoje-

vielä lisää lasta ja perhettä. Sen jälkeen mi-

lun asiakkaat ”hukattuna resurssina”. David

kään ei ole kuin ennen. Mikään ei palaa en-

Tobis puhui siitä, miten sosiaalisesti syrjäy-

tiselleen. Toki meilläkin on huostaanottoja.

tyneen luokan (paaria) ihmisistä on kasva-

Sadistinen väkivalta ja seksuaalinen hyväk-

nut ja tullut kumppaneita. ”From Pariahs

sikäyttö ovat riittäviä syitä. Jos meillä olisi

to Partners”. Ei tietenkään kaikista, mutta

Seppo Sauro

pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pe-

merkittävän monista.

Sosiaalineuvos

rusta – täällä ei olisi yhtään huostaanottoa!”

Rohkenin tätä kyllä epäillä.

Kolmas havainto oli se, että uskottiin vahvasti ihmisten kykyyn kasvaa varteen-

Seppo on pitkän linjan lastensuojelija, joka

otettavaksi kumppaniksi ja vertaistuen to-

toimi uransa viimeiset kymmenen vuotta Las-

teuttajaksi koulutuksen ja myönteisten tari-

tensuojelun Keskusliitossa toiminnanjohtaja-

noiden avulla. Koulutukseen soveltuvat hei-

na. Lastensuojelija ei karvoistaan eroon pää-

Lastensuojelun Keskusliiton päivillä profes-

dän mielestään suurin piirtein kaikki paitsi

se, ja nyt eläkkeellä Seppo toimii mm. Suomen

sori David Tobis esitti näkemyksiään sii-

ne, joilla on lyhyt pinna (short fuse) tai joil-

Unicefin hallituksessa ja valtion lastensuoje-

tä, miten New Yorkissa liki 50 000 huostaan-

la on vielä oma tarina niin kesken, että juttu

lulaitosten puheenjohtajana. Hänen ohjeensa

ottoa putosi 20 vuodessa 9 000:een. Sain

juuttuu aina siihen.

lastensuojeluun on ajatella asia oman lapsen

Ei huostaanottoja – jotain muuta pitää keksiä

Varsinais-Suomen lapsi- ja perhepalvelujen

Näiden havaintojen takana oli aika pitkäl-

pyynnöstä mahdollisuuden selvittää hiukan

le yhteisesti hyväksytty olettamus huostaan-

enemmän New Yorkin lastensuojelun toi-

oton vaurioittavasta vaikutuksesta. ”Sen jäl-

mintaa ja miten tällaiseen trendiin oli päästy.

keen mikään ei ole kuin ennen”. Huostaan-

Lähteet

otto vaurioittaa kaikkia, pysyvästi.

Raportti: Lupa haastaa / Varsinais-Suomen

Tobiksen väittämän mukaan tämän mah-

tai lapsenlapsen kohdalle. Inhimillisyys ennen kaikkea.

dollisti vertaistuki. Vertaistuella tarkoite-

Rahan ohjaavaan vaikutukseen uskot-

taan lastensuojelun kokeneen, mutta sit-

tiin myös lastensuojelulain linjauksissa. Ra-

From Pariahs to Partners: David Tobis, 2013

temmin siihen koulutetun tukihenkilön, läs-

haa löytyy, niin kauan kun puhutaan termil-

Pekka Lith, asiantuntija-artikkeli, THL 2018

Lape 2018

näoloa kaikissa asioissa.

39

Nuorisotyö • 2/2019

Nuorisotyön alkutaipaleella

Väinö Sinervö, 91, muistelee Alussa oli selkäreppu, sukset ja polkupyörä.

Väinö aloitti nuorisotyön uransa 1950-luvun alkupuolella 5000 asukkaan maalaiskunnassa Pohjois-Karjalassa.

Kunnantoimiston välihuone

Hänen palkkansa maksettiin raittiusmää-

aa hän. Kunnantoimistossa sanottiin: ”Kyl-

”Alkutaipaleella nuorisotoimistosta ei ol-

rärahoista. Ilta jatkui yleisöleikin tai -laulun

läpä sinun kelpaa, kun päivät saat löhöillä

lut tietoakaan”, toteaa Väinö. Kunnantoi-

siivittämänä. Ratkaiseva laadullinen muu-

rannoilla ja kisailla nuorten kanssa luonnon

mistossa sai käyttää välihuoneessa ollutta

tos oli rainakone, jolla saattoi havainnol-

helmassa”.

pöytää. Hän jakoi sen ulosottomiehen kans-

listaa esitystä. ”Se olikin ihmevekotin, joka

sa. Väinö sai luvan käyttää kunnantoimis-

herätti uteliaisuutta ja veti väkeä paikalle”,

Nuoriso-ohjaajaksi

ton puhelinta sekä vapaana olevia kirjoitus-

naurahtaa Väinö.

Nuorena miehenä Väinö haaveili metallialan

koneita. Piipahduksia kunnantoimistoon

Kesäisin Väinö sinkoili leirialueilla ja ui-

osaamisesta, teknikon tai insinöörin uras-

oli yleensä noin 2–3 kertaa viikossa, yleen-

marannoilla. Hän toimi raittius-, nuoriso-

ta. Monien vaiheiden jälkeen hänelle avau-

sä aamupäivisin. Vakiopäivä oli tavallisesti

ja urheiluohjaajana. Monitoimiohjus, tote-

tui nuorisotyön sarka. Väinö opiskeli työn

lauantai.

Reissaava ohjaaja

ohessa alalle ja sai kelpoisuuden nuorisotoimen hommiin. ”Minusta tuli nuoriso-ohjaaja ja olen siitä tosi onnellinen”, sanoo Väinö.

”Työkenttänä olivat koulut, seurantalot ja

”Mikä muu voi olla jalompaa kuin saada aut-

kesällä urheilukentät, uimarannat sekä lei-

taa nuorta kasvussa?” hän jatkaa.

ripaikat”, muistelee Väinö. Lapsia ja nuokaan pulaa. Kouluissa Väinö piti yleensä ns.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja

raittiustunnit, jotka hän höysti leikeillä, lau-

Nuoriso-ohjaajan työn alkutaipaleella Väinön

luilla ja havaintoesityksillä. Joskus hän pää-

luokse tuli kunnia-arvoisa kunnanhallituk-

si koulun keittolaan ruokailemaan, ja sa-

sen puheenjohtaja. Hän kysyi Väinöltä Poh-

tunnaisesti joku ystävällinen opettaja tarjo-

jois-Karjalan murteella: ”Siekös se out se uus

si kahvia. ”Monet näistä kansankynttilöistä

raittiussuarnooja vai mikä raittius- ja nuo-

olivat tietämättään minulle korvaamatto-

risonohjooja sie outkaa?” Väinö nousi, otti

mia mentoreita”, kiittää Väinö opettajia.

asennon ja vastasi: ”Kyllä, minä se olen, se

ria oli runsaasti eikä osanottajista ollut kos-

Raittiudella nuorisotyötä

raittius- ja nuoriso-ohjaaja. Harjoittelen tässä…”. Kunnanhallituksen puheenjohtaja kes-

Iltaisin oli tavallista järjestää nuorille opin-

keytti ja jatkoi: ”Vaj niin. Kuulehan nyt, ei-

tokerhoja tai yleisötilaisuuksia. Yleensä

kös ne papit ouk suarnanneet synnistä niin

Väinö piti välttämättömän raittiuspuheen.

pitkään kuin mua on heitä piällään pitän-

40

Nuorisotyö • 2/2019

nä, mutta sanoppas, onko synnin tekeminen

ten huumeiden käyttö, työttömyys, liiken-

kunnan toivoina. Omasta alkutaipaleestaan

loppunna? Niin että herkii sinäkii tekemästä

neturmat ja syrjäytyminen ovat vaikeita on-

Väinö toteaa, että yhtenä kunnallisen nuo-

tyhjee työtä! Kyllä sinullekkii jostain ihan oi-

gelmia, hän jatkaa ja sanoo lopuksi: ”Voi

risotyö pioneerina tuntui joskus siltä kuin

keeta hommoo löytyy.”

sitä surun ja kärsimyksen määrää ja hintaa,

minut olisi pantu ”penskojen kaitsijaksi”.

minkä siitä maksamme.”

Kaiketi silloin arveltiin, että eivätpähän ne

Kunnanhallituksen

puheenjohtaja

ei

jäänyt kuulemaan Väinön vastausta. ”Mi-

sitten ole kotonaan kiukuttelemassa tai jos-

ti kuohahti”, toteaa hän. ”En hakenut ns. oi-

Nuorisotyön arvostus on lisääntynyt

keisiin töihin, vaan jatkoin arvokasta ja tär-

Ongelmien kääntöpuolena on, että lapsia ja

Väinö Sinervön kirjoitusta vähän editoinut

keää työtä lasten ja nuorten parissa.”

nuoria arvostetaan entistä enemmän kansa-

Leena Ruotsalainen.

nun omanarvontuntoni kuitenkin kummas-

sain muualla pahojaan tekemässä.

Nuorisotyö on vahvistunut Väinö siirtyi 1960-luvun puolivälissä Kotkaan. Hän toimi 28 vuotta Kotkan kaupungin palveluksessa nuorisotoimenjohtajana, josta hän jäi täysin palvelleena vanhuuseläkkeelle vuonna 1991. Työuraa oli takana kunnioitettavat 42 vuotta. ”Tänä aikana lähes kaikki on muuttunut, ehkä eniten minä itse”, toteaa Väinö. ”Olen huomannut, että nuorisotyö on jatkuvasti kovasti edistynyt ja sen asema yhteiskunnassa on vahvistunut”, hän jatkaa.

Väinön mielestä nuorisotyön menetelmät ovat seuranneet aikaansa, nuorisotyöntekijöiden joukko on kasvanut ja erikoistunut sekä koulutustaso on kohonnut. ”Huolestuttavaa on nuorten osuuden väheneminen ja poismuutto kasvukeskuksiin”, toteaa Väinö otsa rypyssä. Samaan aikaan nuor-

Kommentti

Väinö on nuorisotyön sankari Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskuk-

teettömästi tehnyt nuorisotyötä monenlai-

vuotta vaimonsa omaishoitajana ja on sitä

sen Kanuunan nuorisotoimenjohtajat ja

sissa rooleissa. Väinö on aina ollut oikeu-

edelleen.

vastaavat kokoontuivat toukokuun alussa

dentajuinen ja humaani persoona, jolle mi-

Kotkaan. Kolmen päivän rypistyksen yksi

kään inhimillinen ei ole ollut vierasta.

Kotkan nuorisotoimenjohtajan ajasta voisi nostaa monta asiaa. Nostan yhden. Vuon-

helmistä oli Väinön muistelot. Ilman pape-

Olen syvästi iloinen ja liikuttunut, että

na 1971 aikalaiset valtasivat nykyisen nuo-

ria kerrotut ja huumorilla höystetyt tarinat

minulla on ollut mahdollisuus tutustua

risotyön yksikön yhteisötalo Messin, joka

saivat nuorisotyön kerman liikuttumaan

Väinöön. Hän on antanut omalla tyylillään

on rakennettu 1898. Valtaajien strategia oli

kyyneliin. Seminaarin osanottajat osoittivat

ja persoonallaan syvyyttä nuorisotyön his-

loistava: nuorisotila vähentää nuorisorikolli-

kunnioitustaan ja arvostustaan seisaaltaan

toriaan. Arvostan häntä suuresti myös tule-

suutta. Tila saatiin nuorten käyttöön ja

aplodien saattelemana.

vaisuuden näkökulmasta. Väinö seuraa ai-

Väinön tuki valtaukselle oli merkittävä. Suuri kiitos kulttuuriteosta nuoret ja Väinö.

Tiedän, että Väinö ei suostu ottamaan

kaansa ja tuo keskusteluissa esiin omaa nä-

sankarin viittaa harteilleen. Minulle hän on

kemystään tallomatta ketään. Hattu nousee

arjen ja nuorisotyön sankari, joka on pyy-

päästäni, sillä hän on toiminut seitsemän

Leena Ruotsalainen

41

Nuorisotyö • 2/2019

Kolumni

Minä olen minä, ainutkertainen

K

irjailija Samuli Paronen eli elä-

ti puheetkin ovat tekoja. Kasvatuksen tehtä-

vat. Näiden pohjalta rakennetaan oppimi-

män, jossa ulkoapäin katsoen ei ole

vänä on vahvistaa nuoria niin, että he pysty-

sen ja kasvun tiloja, jotka usein perustuvat

paljoa kadehtimista. Hän harhai-

vät toimimaan omana itsenään muiden kes-

ryhmätoiminnalle. Tällä ryhmätoiminnalla

li, ajautui, sinnitteli, kohtasi sodan arvet ja

kellä, niin että heidän teoissaan ja puheis-

on kasvattavia vaikutuksia, vaikka keskeistä

köyhyyden, parisuhdehankaluudetkin. Hän

saan on jotakin ainutlaatuista.

eivät ole niinkään ennaltavalitut lopputulok-

””

set, vaan toiminta, prosessi nuorten kans-

totesi, että elämä oli ollut hänelle kortteeri. Mestariteoksessaan Maailma on sana hän kirjoitti joukon aforismeja, joiden ajattelu on kirkasta kuin kristalli ja kieli selkeää kuin pilvetön kesäilta. Niissä hän puolusti yksilöä, esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Ellei teoissamme ole alati jotakin ainutkertaista, menee jatkuvasti jotakin pieleen”.

Vaikka elämä olisi tilapäinen asunto, on sinne jätettävä merkki siitä, että juuri minä olin täällä – minä, eikä kukaan muu.

sa itsessään. Näin nuorisotyössä on mukana myös ryhmäidentiteetit ja kaverisuhteet, myönteinen keskinäinen rento meininki.

Hyvä nuorisotyö tunnistaa myös sen, millä tavalla nuorten kokemukset ovat yhteiskunnan mahdollistamia ja toisinaan estämiä. Täytyy kiinnittää huomiota siihen, mi-

Vaikka elämä olisi tilapäinen asunto, on

Nuorisotyölle nuoren mahdollisuus olla

ten erilaiset ryhmäsidonnaisuudet vaikutta-

sinne jätettävä merkki siitä, että juuri minä

oma itsensä ja tulla itsekseen on keskeinen

vat identiteetin kehittymiseen. Nuorisotut-

olin täällä – minä, eikä kukaan muu.

lähtökohta. Kysymys on henkilökohtaisesta

kimuksessa on tuotu esiin esimerkiksi, millä

Paronen tunnisti saman peruslähtökoh-

kasvusta, mutta myös sosiaalisesta kasvus-

tavalla sukupuoli vaikuttaa kasvuun, miten

dan, josta olemassaoloa pohtivat filosofit

ta. Kukaan ei kehity tyhjiössä. Identiteetti,

ei-heteroseksuaalinen identiteetti saatetaan

ovat ammentaneet: olemme yhtä aikaa yh-

se millainen minä itse olen, syntyy suhtees-

edelleen tukahduttaa tai miten rasismi vai-

teisöllisiä ja yksilöllisiä. Kiinnitymme yhtei-

sa muihin, heidän tukemanaan ja kantama-

kuttaa siihen, millaisia toimintamahdolli-

seen kulttuuriin ja monessa asiassa käyttäy-

naan, joihinkin asioihin sitoutuen ja toisia

suuksia monikulttuuriset nuoret kohtaavat.

dymme, kuten kaikki muutkin. Kuitenkin

vastustaen.

jokainen meistä tuo oman ripauksensa ai-

Sateenkaarevaa nuoruutta tutkinut Riikka Taavetti on löytänyt erilaisia syrjinnän,

nutlaatuisuutta, juuri minua. Tämän yksi-

Nuori yhteisössään

löllisyyden esiintuominen heijastaa juuri ai-

Nuorisotyössä lähtökohtana on nuori itses-

vahvistumisen kokemuksia. Hänen kitey-

nutkertaisuuttamme. On opittava tulemaan

sään. Nuorisotyö ei voi perustua ulkopuolel-

tyksensä identiteetistä tiivistää tavoitteen

yhteisön jäseneksi, mutta samalla on oltava

ta asetettuihin aikuisvetoisiin määritelmiin.

näin: ”Kaikki nuoret kaipaavat kokemusta

oma itse ja tultava omaksi itseksi. Yksi nuo-

Nuoren pitäisi tulla nähdyksi sellaisena,

hyväksynnästä sellaisena kuin he ovat.” Hei-

risokasvatuksen keskeisiä tehtäviä on kun-

kuin haluaa, ei vaikkapa ongelmanuorena

dän tulisi voida kokea, että he ovat hyviä sel-

nioittaa nuorten näkemystä itsestään ja aut-

tai syrjäytyneenä. Nuorisotyön lähtökohta-

laisena kuin he ovat. Sinä riität eikä sinun

taa heitä kehittymään.

na on kiinnostus juuri siihen, mitä nuori ti-

tarvitse olla toisin.

Oppimisessa on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen elementti. Yhteisö ja minä kie-

lanteeseen tuo. Usein tätä kutsutaan kohtaamisen taidoksi.

ulossulkemisen, hiljentämisen, mutta myös

Kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuus saada tukea toiminnalleen tai identiteetilleen.

toutuvat yhteen. Oma minä tulee näkyväksi

Nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen.

Siksi nuorisotyössä on varsin pitkään tehty

suhteessa siihen ympäristöön, jossa toimi-

Se nojaa siihen, että nuoret haluavat tulla

työtä yhteisöissä. Sen lisäksi, että on autet-

taan. Yksilön on näytettävä oma ainutker-

mukaan toimintaan. Siksi toiminnan pitää

tava nuoria kasvamaan, on myös autettava

taisuutensa muille. Se tapahtuu puheiden

ottaa huomioon ne kiinnostuksen kohteet ja

yhteisöjä kasvamaan. Yhdenvertaisuutta tu-

ja tekojen kautta. Jossakin mielessä tietys-

huolenaiheet, joita nuoret tilanteeseen tuo-

keva nuorisotyö ei ole pelkästään erityisryh-

42

Nuorisotyö • 2/2019

mien, vaan meidän kaikkien kysymys: me

todellisuutteemme omana itsenään. Siksi

rakennamme yhteistä todellisuutta, kaikki

nuorisotyön on myös kampanjoitava ulos-

me, jatkuvasti.

sulkemista ja syrjintää vastaan.

Viime aikoina identiteetistä on tullut po-

Identiteetti on teemana sikäli hankala,

litiikkaa. Erilaiset määrittelyt, kuten suku-

että se yhdistää yksilön, ryhmän, yhteisön

puolen moninaisuus, kulttuurien moninai-

ja laajemmin yhteiskunnankin näkökulmia

suus tai seksuaalisuus, ovat tulleet keskei-

toisiinsa. Nämä ovat tavallaan eri näkökul-

seksi kiistakysymyksiksi. Ne jakavat län-

mia samaan asiaan: miten kasvaa yhteisön

simaalaisia yhteiskuntia. Identiteettipoli-

jäseneksi tavalla, joka vahvistaa positiivista

tiikka jakaa myös suomalaisia. Näen, että

minäkuvaa ja kykyä pärjätä. Siinä tarvitaan

nuorisotyössä tähän voi reagoida vain taval-

työtä, jossa osataan kohdata nuori omana

la, joka nojaa nuorisotyön arvoihin. Lähtö-

itsenään, ymmärretään ryhmätason vaiku-

kohta on selkeä: nuorisotyöllä on oma arvo-

tuksia, lähdetään enemmin vahvuuksista

Erikoistutkija, FT

pohjansa, joka usein paikannetaan demo-

kuin ongelmista, ja jossa tarkastellaan nii-

Nuorisotutkimusseura

kratiaan, ihmisoikeuksiin ja nuoren oikeu-

tä eri kasvuyhteisöjä, joissa nuori toimii –

teen kokea olevansa tervetullut yhteiseen

tämä jos mikä kuulostaa nuorisotyöltä.

Tomi Kiilakoski

Rajoja kiinnostavampia ovat niiden ylitykset. Siksi nuorisotutkijana kelpaa olla: lähtökohtaisesti poikkitieteellisellä kentällä voi säntäillä moneen suuntaan. Jos minun olisi pakko mainita joku tieteenala, sanoisin olevani sekä kasvatustieteilijä että filosofi. Minua on kuitenkin kiinnostanut paljon enemmän toimia poikkitieteellisesti aina tutkimastani ilmiöstä riippuen.

Kesätyö: siivooja

Lempimusiikki: electropop

Unelma ammatti: kokki

Koulu: lukio Perhe: isä, äiti, sisko, mummo Lemmikki: kaksi kania

Pituus: 155cm Silmienväri: sininen

Lempiruoka: makaronilaatikko

Paras asia lomalla: uiminen

Haaveilee: mopon ostamisesta

Lempi televisio-ohjelma: Simpsonit

Harrastus: tietokonepelit

Eniten käytetty somekanava: Twitter

Sukupuoli: muu-

Ä JA Y K Ä N S OIKEU UA! L U U K S OIKEU

ja amisesta stä kohta e is . iv ta e iit S it s usjärjestö orten sen ihmisoike enkaarinu a te a a o s rj a ta to Tie isesta nin tukem hyvinvoin Rainbow Rights -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014–2020).

43

Nuorisotyö • 2/2019

Mukana järjestötyötä tekemässä Alavuden Kaupunki Nuorisopalvelut Kuulantie 6 63300 Alavus Puh. 06 2525 1000 www.alavus.fi

Iisalmen kaupunki

Kolarin Kunta Sivistyslautakunta www.kolari.fi

Joensuun Kaupunki Nuorisopalvelut www.nuortenjoensuu.fi

Kuopion Perusopetus -ja Nuorisopalvelut www.kuopio.fi

Haapaveden Kaupunki Nuorisotoimi Urheilutie 58 86600 Haapavesi www.haapavesi.fi

Kangasniemen Nuorisotoimi www.po1nt.fi/kangasniemi

Petäjäveden kunta Vapaa-aikatoimi www.petajavedennuoret.fi

Heinolan kaupunki Nuorisopalvelut www.heinola.fi heinolannuoret.blogspot.fi

Kannuksen Kaupungin Vapaa-ajan palvelut www.kannus.fi

Pieksämäen kaupunki Nuorisotoimi www.pieksamaki.fi www.po1nt.fi

Eurajoen kunta Nuorisotoimi

www.eurajoki.fi/vapaa-aika/nuoriso

Hollolan Vapaa-aikapalvelut www.hollola.fi

Kansalliskustannus Oy Käy lukemassa Verkkouutiset.fi kuukausilehtemme Nykypäivä www.verkkouutiset.fi

Polvijärven kunta Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikakoordinaattori puh. 040 104 6204 sirpa.halonen@polvijarvi.fi Nuoriso-ohjaaja Päivi Hyytiäinen puh. 040 104 6208 paivi.hyytiainen@polvijarvi.fi

www.polvijarvi.fi

Kolarin Kunta Nuoriso- ja liikuntatoimi www.kolari.fi

44

Nuorisotyö • 2/2019

Mukana järjestötyötä tekemässä Pyhäjärven Kaupunki Nuorisotoimi Juha Aho puh. 044 445 7605 juha.aho@pyhajarvi.fi www.pyhajarvi.fi/nuoriso

Suomen leirikouluyhdistys – Lägerskolföreningen i Finland ry Puh. 050 523 3495 Juha Kuronen www.leirikoulut.info

Varkauden kaupungin nuorisopalvelut www.po1nt.fi/fi/kunnat/varkaus

Pyhärannan Kunta Nuorisopalvelut www.pyharanta.fi

Tammelan kunta Nuorisopalvelut www.tammela.fi

Virtain Kaupunki Nuorisotoimi www.virrat.fi

Riihimäen kaupunki Nuorisopalvelut www.riihimaki.fi/nuoret

Tohmajärven Kunta Nuorisotoimi www.tohmajärvi.fi

Ylitornion Kunta Vapaa-aikatoimi www.lanuti.fi www.ylitornio.fi

Sastamalan Kaupunki Nuorisopalvelut www.sastamalannuoret.fi

Tornion kaupunki Nuorisotoimi www.lanuti.fi/tornio

Ylöjärven Kaupungin Nuorisopalvelut www.ylojarvi.fi/nuoriso @nuortenylojarvi

Suomen Harrastajateatteriliitto SHT www.shtl.fi www.harrastajateatterikesa.fi

Tyrnävän Kunnan nuoriso-ja raittiustoimi www.nuortenelämä.fi/tyrnava

Äänekosken Kaupunki Nuorisopalvelut

Valkeakosken Nuorisotoimi www.valkeakoski.fi www.nuortenkoski.fi

45

ä k i M

? i k n i n i me

sta i k o o b e ac F a j a t s mi poo a s r e i g r a o t u s /n t In m ä o d c i . e k o m bo e c a f Löydä • poo s e i r o u #n

KATSE TULEVAISUUTEEN! Kokeile digitaalista nuorisotyötä ja pysy mukana nuorten digiarjessa.

Lisää tietoa osoitteessa:

netari.fi/kunnille

a! s s u r u T tä ö ty o is r o u n Monipuolista

Turku Game Academy Turku Game Academy on e-urheilutoimintaa, eli kilpailullista tietokonepelaamista. Sitä pyörittävät nuoriso-ohjaajat, joilla on omaa pelitaustaa.

TGA:n tärkeimpiä tavoitteita ovat nuorten terveiden pelitapojen edistäminen ja se, että pelaavat nuoret saavat samanhenkisiä kavereita.

Rock Academy Rock Academy on bänditoiminnan kehittämismalli, joka on levinnyt Turun lisäksi myös useaan muuhun kaupunkiin Suomessa. Koulutusohjelmaan valitut nuoret bändit saavat monipuolisesti opastusta kaikessa mahdollisessa musabisneksen koukeroista soitonopetukseen ja oman osaamisen markkinointiin.

turku.fi/turkurockacademy

turku.fi/nuoret

Leirialueet Turun nuorisopalvelut tekee yhteistyötä monien tahojen, kuten yhdistysten ja seurojen kanssa.

Vuokraamme neljää leirialuettamme myös yhteistyökumppaneidemme käyttöön. Leirialueet sijaitsevat Rymättylän Vienolassa, Taivassalon Tippsundissa ja Sauvon Ahtelassa. Lisäksi Inarissa on Nukkumajoen kämppä.

turku.fi/leirialueet

Nuorisotilat Turun nuorisopalveluilla on 13 alueellista nuorisotilaa, joista yksi on ruotsinkielinen. Lisäksi kauppakeskus Hansassa toimii jo kolmatta vuotta pop up -nuorisotila, jonka tarkoitus on viedä nuorisotyötä sinne, missä nuoret viettävät aikaansa.

Nuorisotiloissa on hyvät puitteet kaverisuhteiden syntymiselle. Nuorisotyön ammattilaiset ovat nuorisotiloissa nuorten saatavilla. Nuoret saavat itse vaikuttaa toimintaan, ja sitä varten on kehitetty mm. osallistuvan budjetoinnin malli OBU. Nuorisotiloissa on myös kansainvälistä toimintaa.

turku.fi/nuoret Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma: turku.fi/vimma

Nuoret

Turun kaupungin nuorisopalvelut

Nuorten työpaja Fendari: turku.fi/fendari

@turunnuoret

Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto: turku.fi/seikkailupuisto