Skip to main content

Nuorisotyö 1/2019

Page 1

UNGDOMSARBETE 1/2019

NUORET OSOITTAVAT MIELTÄÄN

TEEMA: YHTEINEN MAAILMAMME

NUORET HUOLISSAAN ILMASTOSTA

NUORISOBAROMETRI 2018 × KILPAPELAAMISTA MUURAMESSA KIERTOTALOUS TUTUKSI PELAAMALLA


Elokuvalisenssillä voitte esittää leffoja helposti ja kustannustehokkaasti, tekijänoikeudet huomioiden. Miltä kuulostaisi leffakerho? Tai elokuviin pohjautuvat teemaillat? Entä ajankohtainen dokkari tai tositapahtumiin

perustuva tarina ja perään keskustelutilaisuus? Leffa inspiroi ja toimii hienona siltana eri kulttuurien välillä. Tutustu tarkemmin ja tilaa > www.elokuvalisenssi.fi PS. Nähdään NUORI 2019 -nuorisotyöpäivillä, osasto C1!


Nuorisotyö • 1/2019

Nuorisotyö • 1/2019

Pääkirjoitus

2. VUOSIKERTA JULKAISIJA / TOIMITUS Suomen Nuorisoseurat

PÄÄTOIMITTAJA

Tunneilmaston muutos

I

lmastonmuutos, eriarvoistuva yhteiskun-

sa. Voiko tunne jopa pesiytyä johonkin paik-

ta, NEET-nuoret, sote-uudistus, äärinatio-

kaan? Muistot ja tunteet kulkevat käsikädes-

nalismin varjot ja koveneva kilpailuyhteis-

sä: kuvitelkaa muistoa ilman tunnetta.

kunta. Huolireppu pursuaa. Sattumoisin pa-

Nuorten ja aikuistenkin kanssa töitä teh-

lasin vanhan lempiharrastukseni – lukemi-

dessäni koen, että tärkein tehtäväni on koh-

sen – pariin kesken kiireisimmän työrupea-

data ihminen kaikkine tunteineen. Joskus

Aura Piha

man ja kirjoitusrumban.

tilanne saattaa vaatia pikku itkut tai lämpi-

Löysin itseni toisen maailmansodan

män halauksen, toisinaan yhteiset naurun-

TOIMITUSKUNTA

pyörteistä, keskitysleireiltä. Teema on tut-

pyrskähdykset. On myös tilanteita, missä pi-

Suvi Lappalainen, Katja Komonen, Virve Liljeström, Tomi Kiilakoski, Jussi Ronkainen, Jarmo Kokkonen, Leena Ruotsalainen, Nazia Asif, Esa Linna

tu takavuosilta, jolloin ahmin tätä lajityyp-

tää purkaa negatiivisia tunteita ja sadatella

piä oikein urakalla. Jopa niin, että unohdin

tuskaa pihalle. Pettymysten ja vihan tunteil-

vaihtaa raidalliset pyjamahousuni farkkui-

ta kun kukaan meistä ei voi välttyä. Mutta se,

hin kipittäessäni kirjastoon hakemaan lisää

mistä yllätyn nuorten kanssa aina uudestaan

kirjoja. Mutta mikä saa ihmisen ahmimaan

ja uudestaan, on heidän kykynsä sanoittaa

kirjoja kärsimyksestä ja kaltoinkohtelusta?

omat tunteensa ja mielentilansa. Tästä on ly-

Johanna Kuivakangas

TOIMITUSSIHTEERI

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA Libris Oy, Helsinki

ILMOITUSHINNAT Ks. mediakortti nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

LEHDEN 2/2019 AINEISTON JÄTTÖPÄIVÄ 20.6.2019 (sisältöaineistot) 7.8.2019 (ilmoitusaineistot)

LEHDEN 2/2019 ILMESTYMISPÄIVÄ 22.8.2019

TILAUKSET nuorisotyo.nuorisoseurat.fi

ISSN 0355-7553

Uppoutuessani teoksiin muistin, mik-

Henkilökohtainen huolireppuni ei paina

imaissut minut mukaansa. Kun ihmiseltä

kovinkaan raskaasti olkapäitä, kun katselen

viedään kaikki ja jäljelle jää vain kamppailu

nykynuorisoa. Tunteiden tunnistamisessa,

säilyäkö hengissä vai ei, elämän tärkeimmät

tiedostamisessa ja reflektoinnissa on otettu

asiat alkavat kirkastua. Molemmissa kirjoissa

huimia harppauksia parempaan suuntaan,

seikkailevat nuoret, joiden ympäröivä todel-

jos vertaan omaan tai aiempiin sukupolviin.

lisuus romahtaa sodan myötä. Rakastumi-

Kuuluisiko kiitos kasvattajille, somelle vai

sia ja ihastumisia se ei kuitenkaan pysty es-

universaalisti kaikille? Tähän nokkela ny-

tämään. Epävarmuuden ja epäoikeudenmu-

kynuori lataisi osuvan hymiön. Minä tyydyn

kaisen kohtelun keskelläkin eletään hetkes-

väittämään, että meidän ei tarvitse olla huo-

sä, tunnetaan tunteita, kuten pelkoa ja surua,

lissamme tunneilmaston muutoksesta, sil-

mutta kyllä vain: keskitysleireilläkin ihmis-

lä se on menossa selvästi parempaan suun-

ten tunneskaalaan sisältyi myös iloa ja jopa

taan.

kiitollisuutta. Vaikka luottamuksen tunne oli yhteiskunnallisella tasolla hakusessa ellei peräti hukassa, yksittäisten ihmisten välille se saattoi punoutua entistä tiukemmaksi. Kävin kiihkeimmän holokaustikirjallisuuslukuvaiheeni jälkeen Krakovassa. Oli pakko nähdä Auschwitz-Birkenau omin silmin. Valitettavasti en pysty kuvailemaan paikkaa millään tavoin. Lysähdin voimattomana ensimmäiselle puistonpenkille ja makasin siinä, kunnes jaksoin taapertaa bussipysäkille, mistä pääsin takaisin Krakovaan. Se hetki osoitti minulle terävästi, kuinka merkityksellisiä tunteet ovat. Ei ainoastaan

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

hyt matka tunteiden säätelytaitoon.

si tämä tematiikka on kerta toisensa jälkeen

Johanna Kuivakangas

omani vaan yhteisöissä vaeltelevat tunteet,

päätoimittaja

jotka saattavat tarttua ja kietoa otteeseen-

johanna.kuivakangas@hotmail.com

3


Nuorisotyö • 1/2019

SISÄLLYS Ihmiset 39

Nuorisotyö Virossa – Olli Saarela muistelee

49

Vuoden opo on innovaattori, kehittäjä ja ratkaisukeskeinen ajattelija

Puheenvuorot 3

Pääkirjoitus: Tunneilmaston muutos

6

Nuorisobarometri 2018: Nuoret uskovat äänestämiseen ja ostopäätöksiin

8

Puheenvuoro: Nuoret patistavat aikuisia ympäristötoimintaan

17

Someklinikka: Minkä pituinen on hyvä somevideo?

42

Kirja-arvio: Tuhon ja toivon profeetat

47

Puheenvuoro: Zorron aika ei ole ohi

50

Kolumni: Aika kääriä hihat

8

Teema 13

Digivalkun avulla treenataan unta, arkea ja mieltä

14

Leiritoiminnan kurssilla pääsee ylittämään itsensä

18

Muuramessa kilpapelataan nuorisotyön tukemana

21

Tunteiden käsijarru pois päältä Herkkis-korttien avulla

22 Nuorten elinolosuhteet muuttuvat – kuulluksi tuleminen ja läsnäolo säilyvät 25

Haarautuvat kotipolut

31

Kiertotalous tutuksi pelaamalla!

34

Nuorisokasvatuksen muuttuva toimintakenttä

40

Tarinateatterissa maailmanlopun kylässä

45

Kriisi yhdistää voimavarat

18

Ajankohtaista 5

Sivu 5: Nuoret osoittivat mieltään maksuttoman toisen asteen koulutuksen sekä ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta

10 Lyhyesti

31

Kannessa: Nuoret osoittivat mieltään eduskuntatalon edessä 25.2. aloitteen hylkäämistä vastaan. Ks. myös Sivu 5. Kuva: Aura Piha

Nuorisotyö-lehti verkossa: nuorisotyo.nuorisoseurat.fi Lähetä palautetta: nuorisotyo@nuorisoseurat.fi

4

40


Nuorisotyö • 1/2019

Eduskunnan sivistysvaliokunta päätti esittää maksutonta toisen asteen koulutusta vaativan kansalaisaloitteen hylkäämistä. Kansalaisaloite oli nuorten masinoima ja keräsi yli 53 000 allekirjoitusta. Valiokunta esitti hylkäämistä, koska aloitteen tekstissä vaadittiin eduskunnalta toimia, kun niitä olisi pitänyt vaatia hallitukselta. Nuoret osoittivat mieltään eduskuntatalon edessä 25.2. aloitteen hylkäämistä vastaan. “Me ollaan kaikki täällä tänään, koska nuoriso ei ole pilalla, vaan nuoriso on hajalla. Me ollaan hajalla siks, että päättäjät ei kuuntele meitä. Me halutaan muuttaa maailmaa.” –Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen innosti mielenosoittajayleisöä

Kuva: Aura Piha

Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut jyrkästi. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 70 % nuorista kokee melko tai erittäin paljon epävarmuutta ilmastonmuutoksesta. Viime aikoina tämä huoli on johtanut toimiin: 16-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamana nuoret eri puolilla maailmaa haluavat ottaa kantaa vahvemman ilmastopolitiikan puolesta lakkoilemalla. Perjantaina 15.3. järjestettiin globaali koululaisten ilmastolakkopäivä. Lakkoja järjestettiin 120 maassa, Suomessa vajaalla 30 paikkakunnalla. Ilmastolakkoon osallistui arviolta 3 000 nuorta ympäri Suomea. ”Ilmastolakkoon osallistuminen toteuttaa opetussuunnitelmaa. Tavoitteenahan on, että lukio antaa eväitä aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävään elämäntapaan.” –Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen

Kuva: Viljami Rossi

5


Nuorisotyö • 1/2019

Nuorisobarometri 2018 julkaistiin

Nuoret uskovat äänestämiseen ja ostopäätöksiin TEKSTI KIRSI ALASAARI KUVA BEWAKOOF / UNSPLASH.COM

U

usin nuorisobarometri julkaistiin

Nuorisoba-

Yhä useampi nuori kokee ilmastonmuu-

tiistaina 12.3. Barometrissa selvi-

rometrissa kysyttiin myös suhtautumises-

Eurovaalivuotta

ajatellen

tokseen, maailmanpoliittiseen tilanteeseen

tetään nuorten käsityksiä omista

ta Euroopan unioniin. Kaksi kolmesta nuo-

ja kansainväliseen terrorismiin liittyvää

mahdollisuuksistaan vaikuttaa yhteiskun-

resta kokee Euroopan unionin jäsenyydes-

epävarmuutta. Ristiriitaista tai ei, erittäin

nassa. Tuoreen julkaisun mukaan nuorten

tä olleen Suomelle hyötyä, ja unioniin luote-

optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suh-

kiinnostus politiikkaan on kasvanut: poli-

taan aiempaa enemmän. Lisäksi nuoret ko-

tautuvien nuorten määrä on kasvanut vuo-

tiikasta ainakin jonkin verran kiinnostunei-

kevat, että heillä on paljon yhteistä muiden

teen 2016 verrattuna, ja nuoret suhtautuvat

den osuus on suurempi (61 %) ja vastaavas-

eurooppalaisten nuorten kanssa. Noin joka

myös maailman tulevaisuuteen optimisti-

ti kokonaan välinpitämättömien osuus pie-

kolmas nuori kuitenkin ajattelee Euroopan

semmin kuin aikaisemmin.

nempi (8 %) kuin kertaakaan aiemmin yli

yhdentymisen menneen jo liian pitkälle. Valtaosa nuorista on yhä suvaitsevai-

Nuorisobarometri on vuodesta 1994 läh-

Tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina

sempia ja maahanmuuttomyönteisempiä.

tien vuosittain toteutettu 15–29-vuotiaiden

nuoret pitävät vaaleissa ehdolle asettumis-

Joka kolmas nuori haluaisi Suomeen enem-

Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asen-

ta, äänestämistä sekä järjestössä tai nuo-

män ulkomaalaisia. Samalla nuoret kanta-

teita valaiseva tutkimussarja. Se toteute-

risovaltuustossa toimimista. Myös mm. os-

vat huolta globaaliin liikkuvuuteen liittyvis-

taan Valtion nuorisoneuvoston ja Nuoriso-

topäätöksillä vaikuttamiseen uskotaan en-

tä haasteista, ja noin joka viides vastaaja oli-

tutkimusverkoston yhteistyönä. Kaikki ba-

tistä enemmän. Nuorten vaikuttamisen ta-

si valmis laittamaan Suomen rajat ”kiinni”.

rometrijulkaisut löytyvät sivustolta

vat eivät kaikilta osin ole samoja kuin ne,

Itse lähes kaikki haluavat matkustella va-

tietoanuorista.fi.

joiden tehokkuuteen eniten uskotaan.

paasti ja nähdä maailmaa.

20 vuoden aikana.

6


Nuorisotyö • 1/2019

Kommentti

Nuorten kiinnostus politiikkaan on ennätyksellistä – tai sitten ei

N

uorisobarometrin 2018 ilosanoma

Hyvältä siis kuulostaa, mutta vertailua

nuorten lisääntyneestä kiinnostuk-

haittaa yksi kiusallinen seikka: vertailuvuoden

sesta politiikkaa kohtaan otettiin in-

2006 Nuorisobarometrissa eduskuntavaaleis-

nolla vastaan – ainakin jos Helsingin Eurooppa-saliin kokoontuneiden nuorisoalan vaikuttajien ilmeistä voi jotain päätellä. Monessa tiedotusvälineessäkin barometrin myönteiset uutiset nuorten aktiivisuudesta saivat paljon huomiota. Kaikki siis on valtakunnassa hyvin, ja Nuorisobarometreja tuottavan valtion nuorisoneuvoston (paljolti) poliittiset toimijat voivat nukkua yönsä rauhassa vaalien edellä? Itse kiinnitin huomiota vuosien 2018 ja 2012

kuvasti pahentunut, niin että tarkalleen ottaen kyseessä ei ole enää otos, vaan näyte. Nuorisotutkimusverkoston tutkijat ovatkin

sa äänestämisestä ei kysytty yhtään mitään!

huolissaan. Jotta saataisiin tietoa edes jonkun

””

ehkä ”kateissa” olevan nuorison osan ajatuk-

Jos nuorten äänestysaikeet huhtikuussa todella toteutuisivat, oltaisiin nuorten äänestysaktiivisuuden osalta Suomen historian parhaissa luvuissa.

sista, verkostossa viritettiin jo edellisen Nuorisobarometrin aikaan tutkimus, jossa etsivät nuorisotyöntekijät haastattelivat kohtaamiaan nuoria barometrien kysymyksin. Tutkijat analysoivat näin saadun näytteen aineistoa sekä tekivät syventäviä haastatteluja. Alustavat tulokset julkaistiin loppuvuonna 2017 raportissa, jonka valtioneuvoston kanslia tilasi eriarvoisuutta tarkastelleen työryhmän käyttöön.

barometrien haastattelujen tekohetkeen, joka

Vuotta 2006 koskevien lukujen lähteenä

Erillisnäytteen tutkija Anu Gretschel kertoo

on ollut presidentinvaalien aikaan tai välittö-

taulukossa lienee Kari Paakkunaisen toi-

tavoitteena olevan, että vastaava näyte kyettäi-

mästi vaalien jälkeen. Kiinnostus politiikkaan

mittama Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja edus-

siin tulevaisuudessa liittämään jokaisen Nuo-

näkyy molempina vuosina kohonneen, kun lu-

kuntavaalit 2007 -kirja. Sitä varten kerättiin

risobarometrin yhteyteen.

kuja verrataan aiempiin vuosiin. Kaikkien vaa-

syksyllä 2006 aineisto postitse, ei puhelimessa

Kukapa haluaisi pilata yhteistä iloa, mutta

litutkimusten mukaan juuri presidentinvaalit

kuten barometreissa, joten kyselyjä ei voi pitää

edellä kerrotun valossa nuorten suureen po-

mobilisoivat nuoria eniten. Muina vertailuvuosi-

täysin vertailukelpoisina. Anonyymisti pos-

litiikka- ja äänestysintoon kannattaa suhtau-

na haastattelut eivät ole osuneet vaalien lähelle.

tin kautta palautettavassa lomakkeessa nuo-

tua varauksella. Jos epäily osoittautuu turhak-

Nuorten aktiivisuutta myös todistellaan li-

ren kun on helpompi kuin puhelimessa kertoa

si skeptisyydeksi, sitä parempi...

sääntyneillä äänestämisaikeilla eduskuntavaa-

setä- ja tätioletetuille, että ”enpä nyt taida viit-

leissa. Barometrissa 2018 muotoillaan asiaa

siä uurnille”.

näin: ”Vuoden 2006 barometrissa selvitet-

tysaktiivisuuden tasosta kerrokaan, on haas-

Isompi, koko Nuorisobarometrin todistusvoi-

tattelutilanteessa kerrottu äänestysvarmuus

maa nakertava ongelma on se, että ns. kato käy

vahvistumaan päin”. (s. 41).

haastatteluita tehtäessä vuosi vuodelta suu-

Anna Autio

kuin nyt. Vaikka tiedot eivät todellisen äänes-

Kato vaivaa Nuorisobarometria

tiin nuorten äänestysaikeita vastaavalla tavalla

Saman sivun taulukossa näkyy, että ”var-

remmaksi, mikä käy ilmi tilasto-osion alussa.

masti” tai ”luultavasti” seuraavissa eduskunta-

Nuoret kieltäytyvät osallistumasta tai heitä ei

vaaleissa äänestävien yhteinen osuus olisi kas-

tavoiteta. Poimintaan valikoituneista nuorista

vanut vuoden 2006 ja 2018 välisenä aikana

puolelle ei löydy edes puhelinnumeroja – syyn

kuudella prosenttiyksiköllä. Jos nuorten tässä

selvittäminen tähän olisi tutkimuksen arvoi-

barometrikyselyssä ilmaisemat huikeat äänes-

nen asia sekin. Ns. korvaava poiminta tarkoit-

tysaikeet huhtikuussa 2019 todella toteutuisi-

taa sitä, että vastaajiksi kasaantuvat helpoim-

Kirsi Alasaari

vat, oltaisiin jo pelkän nuorten äänestysaktiivi-

min tavoitettavat ja ehkä muita aktiivisemmat

Kirjoittaja on Nuorisobarometrien

suuden osalta Suomen historian parhaissa lu-

nuoret. Katoilmiö on tutkijoiden mukaan jat-

suurkuluttaja jo vuodesta 1994.

vuissa, eli ”back to the sixties”.

7


Nuorisotyö • 1/2019

Puheenvuoro

Nuoret patistavat aikuisia ympäristötoimintaan TEKSTI AURA PIHA KUVA AKI-PEKKA SINIKOSKI

Nuoremmat sukupolvet tulevat tuntemaan ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien ekologisten ja sosiaalisten ongelmien vaikutukset kaikkein eniten. WWF:n Nuorten Tiimi toivoo Suomen olevan edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

W

WF Suomen Nuorten Tiimi on

tiimin toiminta keskittyy kestävään ruo-

ryhmä vapaaehtoisia, jotka ovat

kaan. Kasvissyöjänä teema oli minulle tut-

Mitä ajatuksia sinulla on ilmastonmuutoksesta?

mukana ideoimassa, suunnit-

tu ja tiesin ongelmista ruoantuotannon ym-

Niina: ”Ilmastonmuutos on vakava ongel-

telemassa ja toteuttamassa keskeisiin ym-

pärillä. Halusin osallistua inspiroimaan ih-

ma, joka luo epätasa-arvoa maailmaan. Po-

päristöteemoihin liittyviä projekteja. Tällä

misiä kestävämpiin ruokavalintoihin, jotka

sitiivista on se, että jokainen yksittäinenkin

hetkellä pinnalla on vastuullisemmat ruo-

vaikuttavat ilmastoomme. Oli helppoa ha-

ihminen voi pienillä teoilla vaikuttaa ilmas-

kavalinnat. Tiimi innostaa suomalaisia nuo-

kea tiimiin, sillä tiimin vetäjä Sanna Kos-

tonmuutoksen torjuntaan.”

ria kasvisruoan pariin ja kannustaa nuoria

kinen oli ollut vierailemassa koulussam-

Fanny: ”Ilmastonmuutos on suuri globaali

vähentämään lihan kulutustaan sekä pohti-

me ja olin jo tutustunut hieman WWF:n toi-

ongelma, jonka vaikutukset tulevat vahvasti

maan ruokavalintojensa merkitystä. Niina

mintaan.”

näkymään täällä pohjoisessa, sillä lämpöti-

Jyränen, Fanny Aapio ja Julia Virta-

Julia: ”Näin ilmoituksen somessa ja innos-

la nousee täällä enemmän. Ilmastonmuutos

nen Nuorten Tiimistä vastasivat Nuoriso-

tuin heti! WWF järjestönä on aina ollut it-

myös haastaa entisestään monien köyhien

työ-lehden kysymyksiin.

selleni mieluinen ja halusin ehdottomas-

ihmisten elämää kehittyvissä maissa.

ti pyrkiä mukaan toimintaan. Opintojeni

Mielestäni jokaisen pitäisi osallistua il-

kautta erityisesti ruoantuotanto ympäristö-

mastonmuutoksen torjumiseen edes pienil-

vaikutuksineen kiinnostaa ja halusin pääs-

lä arjen valinnoilla. Kuitenkin oletan, että

Niina: ”Halusin päästä tekemään konk-

tä tekemään jotain konkreettista yhdessä

tällaisesta asiasta välittäminen voi olla vai-

reettisesti työtä ympäristön hyväksi ja

muiden samanhenkisten nuorten kanssa.

keaa, sillä ilmastonmuutos on suhteellisen

WWF:n toiminta oli kiinnostanut minua

WWF:n Nuorten Tiimissä osaamista ja per-

abstrakti ilmiö vielä ja sen ymmärtäminen

pitkään. Nuorten Tiimin toiminta vaikutti

soonia löytyy laidasta laitaan ja se onkin

voi olla haastavaa. Vaikka ilmiön ymmärtäi-

täydelliseltä keinolta vaikuttaa.”

omasta mielestäni yksi suurimmista vah-

si, voi luottamus omiin kykyihin vaikuttaa

Fanny: ”Lähdin mukaan, kun vanha työka-

vuuksistamme – jokaiselle löytyy mieluis-

asiaan olla heikko.”

verini vinkkasi, että on olemassa sellainen

ta väylää toteuttaa itseään ja päästä toimin-

Julia: ”Ilmastonmuutos on paljon esillä ja

juttu kuin WWF Nuorten Tiimi. Luin, että

taan mukaan.”

keskusteluissa, mutta monesti tuntuu, et-

Miksi lähdit mukaan WWF:n Nuorten Tiimiin?

8


Nuorisotyö • 1/2019

teivät sanat oikein etene teoiksi. Itselleni il-

ta ilmastopäästöjen aiheuttajista ja se he-

tulevaisuus, ja jos ilmastonmuutosta ei to-

mastonmuutos on todella tärkeä teema ja

rättää usein kiivaita tunteita, mutta samal-

tisesti torjuta, ei ole takeita hyvän elämän

mielestäni jokaisen kansalaisen tulisi ottaa

la oman syömisensä mukauttaminen saisi

edellytyksille kenellekään.”

vastuuta omassa arjessaan ilmastoystävälli-

aikaan suuria muutoksia. Uskon ja toivon,

semmällä toiminnalla. Toivoisin, että ihmi-

että meidän sukupolvemme olisi tietoisem-

set eivät sysäisi ilmastotekoja muiden vas-

pi ruokavalion ja kulutuskulttuurin vaiku-

Mikä on ollut parasta Nuorten Tiimissä?

tuulle, vaan jokainen itse tekisi edes niitä

tuksista sekä tarttuisi tuumasta toimeen.”

Niina: ”Parasta on ollut huippuporukka ja

pieniä muutoksia elämässään.”

Mitä nuoret tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Mitä toivoisit päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

mielenkiintoiset projektit.” Fanny: ”Parasta on ollut hyvä tiimihenki, yhteiset ideointikokoukset ja WWF:n työntekijöiden tuki.”

Niina: ”Suomen tulisi tehdä selkeämpiä

Julia: ”Ehdottomasti tutustuminen mui-

Fanny: ”Mediassa on näkynyt eri maiden

päätöksiä, jotka kannustaisivat myös yk-

hin tiimiläisiin. Meillä on ihan superjouk-

nuorten osallistuvan mielenosoituksiin, jot-

sittäiset ihmiset toimimaan. Suomella on

ko nuoria ja yhdessä ollaan saatu aikaisek-

ka liittyvät ilmastonmuutokseen. Tuntuu,

kaikki mahdollisuudet toimia ilmaston-

si vaikka mitä kivaa, kuten viime vuonna

että nuoret ovat aika hereillä asiasta ja pyr-

muutoksen torjumisen edelläkävijänä, jo-

Earth Hour tai kestävämpiä elämänvalinto-

kivät tekemään oman osansa. Juuri yhtenä

ten vauraana ja suuren ekologisen jalanjäl-

ja painottava joulukalenteri.”

päivänä kuulin nuoren naisen sanovan kau-

jen omaavana meidän tulisi näyttää mallia

passa äidilleen ’naudat kuormittavat enem-

myös muille valtioille.”

Tutustu Nuorten Tiimin Vaikuta syömäl-

män ilmastoa kuin kanat’. Tämä ilahdutti

Julia: ”Haluaisin, että päättäjät kuulisivat

lä -sivustoon ja tsekkaa vinkit ympäristön

minua todella.”

tavallisten kansalaisten ja nuorten ilmasto-

kannalta vastuullisiin ruokavalintoihin:

Julia: ”Vapaaehtoistoiminta on yksi keino

huolta sekä oikeasti tekisivät tulevaisuuden

www.vaikutasyömällä.fi.

ja tuntuu, että nuoret ovatkin hyvin aktiivi-

kannalta kestävämpiä päätöksiä. Kyseessä

sia toimimaan. Ruoka on yksi suurimmis-

on meidän kaikkien ja tulevien sukupolvien

Tiedustelut tiimin toiminnasta Sanna Koskiselta: sanna.koskinen@wwf.fi

9


Nuorisotyö • 1/2019

Lyhyesti Vuoden opetus -palkinnon saa Pojat lukevat pojille -toiminta Vuoden opetus -palkinnon vuonna 2019 saa Pojat lukevat pojille -toiminta. Kainuulaisen opettajan Anu Vartiaisen kehittämässä mallissa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat pojat käyvät lukemassa alakoululaisille pojille. Hankkeessa on mainiota se, että samalla, kun vanhemmat pojat innostavat pienempiään lukemaan, he nauttivat saamastaan ihailevasta huomiosta lukutuokioiden aikana. ”Kokonaisuus levittää lukemisen iloa ja tuo eri-ikäiset pojat hienosti yhteen. Menetelmä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo tärkeitä itsetuntoa vahvistavia onnistuPublicDomainPictures / Pixabay.com

misen kokemuksia molemmille osapuolille”, raati summaa perusteluissaan. Anu Vartiainen opettaa äidinkieltä ja ruotsia Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipisteessä. Palkinto luovutettiin opetus- ja kasvatusalan suurtapahtuman, Educan, yhteydessä Messukeskuksessa Helsingissä. OAJ:n järjestämä ja Suomen Messusäätiön rahoittama kilpailu nostaa esille pedagogisia oivalluksia ja hyviä arjen käytäntöjä.

Taike kehittää lasten ja nuorten kulttuurin laatua ja saavutettavuutta Taiken lasten- ja nuorten kulttuurin kehit-

kakunnalla. Projektit tavoittivat suoraan tai

kulttuurin toimijaa tai kulttuurikasvatus-

tämisohjelma on edistänyt taiteilijoiden työ-

välillisesti noin 13 000 henkilöä ja tarjosi-

suunnitelmaa. Aluevalinnoilla parannettiin

mahdollisuuksia sekä tuonut lapsille ja nuo-

vat työmahdollisuuksia noin 300 ammatti-

epätasaisesti jakaantuneita lasten- ja nuor-

rille tasapuolisempia mahdollisuuksia har-

taiteilijalle.

ten kulttuurin harrastusmahdollisuuksia.

rastaa taidetta asuinalueesta riippumatta. Vuosina 2016–2017 ohjelmassa toteutet-

Toiminnassa painotettiin erityisesti alueita, joilla ei ole aktiivista lasten- ja nuorten-

[Lähde: Taiteen ja kulttuurin edistämiskeskus]

tiin yhteensä 45 projektia noin 60:lla paik-

EU:lta nuorille ilmaisia junamatkakortteja ja tuplaus Erasmus-ohjelmaan Euroopan komissio ehdottaa Erasmus-oh-

roa Luova Eurooppa -ohjelmaan EU avaa

jelman määrärahojen kaksinkertaistamis-

uusia näkymiä miljoonille ihmisille. Inves-

ta EU:n seuraavalla budjettikaudella. EU:n

toiminen kulttuuriin ja koulutukseen on in-

kunta- ja aluepäättäjien mielestä on kuiten-

vestointi yhteiseen tulevaisuuteemme.”

Rawpixel.com

kin tärkeää varmistaa, että ohjelma tavoit-

DiscoverEU-aloitteesta,

jos-

sa nuorille tarjotaan ilmaisia junamatka-

taustasta ja koulutusmuodosta riippumatta.

kortteja, komitea toteaa, että sen kattavuut-

Euroopan alueiden komitean puheen-

ta voitaisiin parantaa muodostamalla julki-

johtaja Karl-Heinz Lambertz totesi:

sen ja yksityissektorin kumppanuuksia eri-

”Kaksinkertaistamalla

tyisesti liikkuvuus- ja matkailualan toimi-

Erasmus-ohjelman

määrärahat ja investoimalla 2 miljardia eu-

10

Uudesta

taa kaikki ihmisryhmät iästä, sosiaalisesta

joiden kanssa rahoituksen järjestämiseksi.


Nuorisotyö • 1/2019

25 strategista toimenpide-esitystä lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi

Keski-Suomeen nuorisotyöverkosto

Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrasta-

taitojen täydentäjä”, sanoo nuorisoasioista

Keski-Suomen nuorisotyöverkosto -hank-

misen strategia -työryhmä esittää 25 stra-

vastaava ministeri Sampo Terho.

keen tavoitteena on koota kaikkia Keski-Suo-

tegista toimenpidettä lasten ja nuorten

Helmikuussa 2019 julkaistavan Lasten

men kuntia ja niiden alueilla toimivien järjes-

harrastamisen edistämiseksi, muun muas-

ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mu-

töjen sekä muiden nuorisotyön toimijoiden

sa Liikkuva koulu -ohjelman laajennusta,

kaan 89 prosenttia 6–29-vuotiaista lapsis-

osallistava nuorisotyöverkosto. Verkoston

nollatoleranssia kiusaamiselle ja syrjinnäl-

ta ja nuorista vastasi, että heillä on jokin

keskeinen tehtävä on vahvistaa maakunnas-

le harrastuksissa, harrastamisen huomioi-

harrastus.

sa tehtävän nuorisotyön toimijoiden ver-

mista sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä

”Lapsia ja nuoria, joilla ei ole harrastus-

kostoitumista, parantaa työn laatua ja vai-

sekä lapsistrategian hyväksymistä seuraa-

ta, on noin 10 prosenttia. Tähän on puu-

kuttavuutta sekä tukea nuorisotyön kehitys-

valla hallituskaudella.

tuttava. Harrastamisen esteet tulee nos-

tä käynnissä olevassa maakunta- ja sote-uu-

”Harrastamisella voidaan tukea lasten

taa esiin ja purkaa, koska harrastaminen

distuksissa. Lisäksi hankkeella vahvistetaan

ja nuorten yhteisöllisyyttä ja ehkäistä syr-

on oltava aidosti kaikkien lasten ja nuor-

maakunnan nuorisotyöntekijöiden osaamis-

jäytymistä. Nuorten vapaa-ajasta harras-

ten mahdollisuus.”

ta ja yhteisöllisyyttä. Hankkeella vaikutetaan

tuksineen ja kavereineen on muodostunut merkittävä koulussa opittavien tietojen ja

välillisesti myös keskisuomalaisten nuorten [Lähde: OKM]

hyvinvointiin sekä kasvu- ja elinoloihin. Hankkeen työntekijänä on maakunnal-

Lukiolaiset: Penkkaripäivän oltava jatkossakin kaikkialla yhteinen

linen nuorisotyön koordinaattori Pauliina Lahtinen (YTM, yhteisöpedagogi AMK), joka toimii verkoston rakentajana ja ylläpi-

Torstaina 14.2. abiturienttien rekkasaattu-

karit on lukioperinteiden kirkkain jaloki-

täjänä yhdessä perustettavan maakunnal-

eet ja koristellut lakanat valtasivat katuku-

vi”, SLL:n puheenjohtaja Roosa Paju-

lisen ohjausryhmän kanssa. Hanke jatkuu

van, kun vietettiin perinteisiä penkkareita.

nen linjaa.

vuoden 2019 loppuun.

Osa lukioista otti varaslähdön penkkarei-

Kuten muutkin lukuvuoden työajat,

hin järjestämällä päivän jo edellisellä vii-

myös penkkaripäivän ajankohta kuuluu

kolla. Ensi vuoden osalta käyty keskustelu

koulutuksen järjestäjän päätettäväksi. SLL

kertoo, että jatkossa hajaannusta ajankoh-

muistuttaa, että lukiolain mukaan opiske-

dassa voi olla enemmänkin. Suomen Luki-

lijoita tulee kuulla heitä koskevissa pää-

Helsinkiläisen Nordic Sales Crew Oy:n toi-

olaisten Liitto (SLL) on huolissaan perin-

töksissä.

mistolla käy helmikuusta lähtien kuhina.

100 kesätyöpaikkaa nuorilta nuorille

teen rapautumisesta ja vaatii, että jatkos-

“Ei missään nimessä voi olla niin, että

Kasvavan yrityksen tavoitteena on palka-

sakin penkkarit järjestetään lähtökohtai-

ajankohta vain määrätään opiskelijoita

ta tänä vuonna vähintään 100 nuorta kesä-

sesti samana päivänä eri puolilla Suomea.

kuulematta. Opiskelijoilla on oltava aito

työntekijää myynnin tehtäviin eri puolelle

“Kyse ei ole siitä, että näin on aina en-

mahdollisuus vaikuttaa lukuvuoden aika-

Suomea.

nenkin tehty. Kyse on siitä, että lukiope-

tauluihin”, Pajunen muistuttaa.

rinteet luovat yhteisöllisyyttä ja vahvistavat lukiokoulutuksen identiteettiä. Penk-

Nordic Sales Crew hakee kesätyöntekijöitä erilaisiin kasvotusten tapahtuviin ku-

[Lähde: Suomen Lukiolaisten Liitto]

luttajamyynnin tehtäviin. Myyntityötä tehdään perinteisen ständimyynnin lisäksi esi-

Podcastissa asiaa ilmastonmuutoksesta ja arjen valinnoista

merkiksi polkupyörän selästä käsin ja ovel-

Allianssin Kahvitauko-podcastissa jutel-

Vieraina olivat WWF:n ilmastoasian-

laan nuorisoalan ilmiöistä ja nuoriin liitty-

tuntija Mia Rahunen ja LitAdvisorin

kin vielä parikymppisiä kundeja ja siksi on-

vistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Vuo-

tuottaja Hanna Rentola. Kahvit keit-

den ensimmäinen jakso käsitteli ilmaston-

ti Allianssin digitaalisen viestinnän asian-

muutosta ja sitä, miten siihen voidaan arjen

tuntija Vilma Hakala.

valinnoilla vaikuttaa. Kuuntele podcast: soundcloud.com/allianssi/jakso-3-arjen-ilmastoteot

ta ovelle -periaatteella. ”Me yrityksen perustajat olemme itsekin erityisen hienoa päästä tarjoamaan tällainen mahdollisuus niin monelle nuorelle”, sanoo Nordic Sales Crew:n yksi perustajista ja operatiivinen johtaja Paavo Pörsti. ”Ihannehakijamme on opinjanoinen ja ahkera nuori, joka viihtyy ihmisten parissa ja jolla ei hymy hyydy”.

11


Kaipaatko uusia näköaloja työelämään? Nouse paremmalle paikalle ja opiskele ylempi amk-tutkinto. Xamkin Master Schoolissa kouluttaudut oman alasi vahvemmaksi osaajaksi, hankit ammatillisen yhteistyöverkoston ja saat tukea urapolkusi rakentamiseen. Hae 20.3.–3.4.2019. Dataperustaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, Mikkeli Monialainen toimintakyvyn edistäminen, Mikkeli Nuorisokasvatuksen johtaminen ja kehittäminen, Mikkeli Sosiaaliala, hyvinvoinnin edistäminen, Kouvola

LUE LISÄÄ: xamk.fi/hae


Nuorisotyö • 1/2019

Digivalkun avulla treenataan unta, arkea ja mieltä TEKSTI JA KUVA MAARET RUTANEN, LEHTORI, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, HYVINVOINTI

K

eski-Suomessa kehitettiin hyvinvoinnin valmennusmalli toisen asteen opiskelijoiden

hyvinvoinnin

tuke-

miseen. Digivalkun treeneissä tutustutaan tehtävien avulla mm. rentoutumiseen, liikkumiseen, mielen hyvinvointiin ja ruokavalioon. Tavoitteena on auttaa osallistujaa tarkastelemaan hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja motivoitumaan muutosten tekemiseen. Valmennusmallin voi ottaa käyttöön nuorten toimintaympäristöissä Hyvinvoinnin digivalmentaja -sivuston avulla.

Hyvinvointivalmennus Valmennus etenee vaiheittain orientaatios-

Tavoitteiden työstämistä valmennusryhmässä.

ta hyvinvointitreeneihin ja ylläpitovaiheeseen. Näin mahdollistuu oleellisten muu-

Osallistujien arjesta suoriutumista, ko-

toskohteiden löytäminen sekä aikaansaatu-

kemusta toimintojen tärkeydestä ja psyko-

jen muutosten ylläpitäminen. Treenit koh-

logista joustavuutta seurattiin valmennuk-

distuvat nuorten esille tuomiin tarpeisiin,

sen ajan. Nämä kaikki paranivat ryhmäta-

millä osa-alueilla he haluaisivat parantaa

solla tarkasteltuna. Nuoret kokivat valmen-

Hyvinvoinnin digivalmentaja-sivusto tueksi

hyvinvointiaan: uni ja rentoutuminen, liik-

nukseen osallistumisesta ja käytetystä hy-

Malli ja materiaalit ovat avoimesti käytet-

kuminen, arjen hallinta, sosiaalisuus, mie-

vinvointirannekkeesta olleen paljon hyötyä.

tävissä sivustolla www.jamk.fi/digivalkku.

Valmennuksessa hyödynnettiin myös

Sivustolla on esitelty valmennuksen toteut-

len hyvinvointi, ruokavalio sekä päihteet.

ja jatketaan ammatillisissa oppilaitoksissa osana ohjausta ja opetusta.

Koko valmennusprosessin kesto on noin

älypuhelimeen ladattavia hyvinvointisovel-

tamistavat, valmennusryhmien tuloksia ja

3–4 kuukautta. Sitä voi toteuttaa myös ke-

luksia, joiden käytöstä koettiin olleen jon-

vinkkejä digivälineiden hyödyntämiseen.

vyemmin kohdistaen treeniosuudet valit-

kun verran hyötyä.

Hyvinvointitreenit-osiossa on valmiita ko-

tuihin yksittäisiin teemoihin. Treenejä on

konaisuuksia hyvinvoinnin aihealueiden

mahdollista hyödyntää myös yksittäisesti.

Valmentajien kokemukset

Valmennusta voi toteuttaa yksilöllisesti tai

Valmentajan roolina oli tukea, kuunnella ja

ryhmässä, kontaktitapaamisina tai verkossa

auttaa nuorta tekemään suunnitelmia ta-

Valmennusmalli kehitettiin vuosina 2016-

sekä näiden yhdistelminä.

voitteidensa saavuttamiseksi. Valmentajat

2018 Jyväskylän ammattikorkeakoulun

tulivat eri aloilta, eikä heillä ollut hyvinvoin-

koordinoimassa eBoss-hyvinvointivalmen-

tialan koulutusta. Valmentajat kokivat val-

nusta nuorille -hankkeessa Euroopan sosi-

Hankkeessa oli mukana 146 nuorta, jotka

mentamisen mielekkääksi ja hyödylliseksi.

aalirahaston tuella.

laativat valmentajan tuella henkilökohtai-

Oleelliseksi valmennuksessa koettiin sekä

Yhteistyössä: Humanistinen ammattikor-

sen tavoitteen. Osallistujat saavuttivat ta-

henkilökohtaisuus ja yksilöllinen huomioi-

keakoulu, Jyväskylän palvelualan opisto,

voitteensa hyvin valmennuksessa ja hyödyt

minen että yhdessä tekeminen. Toiminto-

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto ja

Osallistujien tulokset

olivat pysyviä puolen vuoden seurannassa.

käsittelyyn.

Keski-Suomen liikunta ry.

13


Nuorisotyö • 1/2019

Leiritoiminnan kurssilla pääsee ylittämään itsensä TEKSTI YHTEISÖPEDAGOGIOPISKELIJAT PINJA KAUHANEN, HENNA UUSISALMI, SARA ÅKERBERG JA PATRIK KOUKONEN

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat suorittivat leiritoiminnan opintojakson Metsäkartanon idyllisissä maisemissa Rautavaaralla, Pohjois-Savossa, joulukuussa 2018.

Leirin suunnittelu

ja siivoukseen asti. Olisiko ollut helpompaa,

olisi aluksi hyvä suunnitelma. Selkeästi tiet-

Melkein heti, kun olimme aloittaneet yhtei-

jos olisimme vain lähteneet leirille opet-

tyihin osa-alueisiin jaetuissa ryhmissä jo-

söpedagogiopinnot, meille annettiin tehtä-

telemaan puhtaasti ohjaamista ja metsäs-

kainen opiskelija pääsi haastamaan itseään

vä. Tehtävänämme oli järjestää leiri itsel-

sä olemista? Yhteisiä pelisääntöjä pohdim-

valitsemallaan uudella osaamisalueella tai

lemme, itseksemme. Osalle tämä tehtävä

me paljon: millaisen teeman haluamme lei-

kartuttamalla osaamistaan jo aikaisemmin

kuulosti hassulta: aivan kuin joku ei olisi

rille ja minkä tyyppisiä ohjenuoria haluam-

hankkimiensa taitojen saralla.

koskaan aikaisemmin järjestänyt leiriä. To-

me yhdessä noudattaa. Yhteisymmärryk-

dellisuudessa kokemusosaamista löytyi ryh-

sessä päätimme, että leirin teeman suhteen

Talviyö teltassa

mästämme kuitenkin monen eritasoista, ja

avainsanoja olisivat arvoitukset ja sometto-

Yksi leirin vaatimuksista oli, että jokainen

onneksemme saimme harjoitella leirin to-

muus. Yhteisiksi tavoitteiksemme nimesim-

opiskelija nukkuu yhden yön teltassa. Tämä

teuttamista osaavassa ympäristössä. Sinä,

me yhteishengen, ryhmänä toimimisen, op-

herätti jonkin verran negatiivisia mielipi-

joka luet tätä, olet jo mahdollisesti järjestä-

pimisen ja heittäytymisen.

teitä, erityisesti vuodenaika tuntui monel-

nyt useampia leirejä nuorisotyön ammatti-

tään Metsäkartanolla Rautavaaralla. Oma-

””

le tämän aktiviteetin osalta hyvin epäotolli-

na majapaikkanamme toimi vähän mat-

laisena tai opiskelet alaa aivan kuten mekin. Voimme kuitenkin nyt kertoa, miten koimme itse oman leirimme järjestämisen. Aluksi saimme kuulla tehtävämme pääpointeista. Saimme tietää, että leiri järjeste-

Leiri onnistuisi, jos pohjalla olisi aluksi hyvä suunnitelma.

selta. Toisaalta ilmassa oli myös innostusta ja muutama ilmaisikin halukkuutensa telttailulle useammankin yön osalta. Teltassa nukkumiseen kuuluivat myös kamiinan

Aloitimme työmme pohtimalla, kuinka

kipinävuorot. Ensimmäisenä yönä koim-

saisimme leiristä mahdollisimman onnis-

me pieniä vaikeuksia kamiinan päällä pitä-

tuneen. Tiesimme, että leirin järjestämiseen

misessä koko yön ajan, jolloin talvi todella-

kan päässä itse päärakennuksesta sijaitse-

tarvitaan monitahoista osaamista ja sitä

kin tuntui talvelta. Toisena yönä tehtävässä

va Metsäkämppä. Aika idyllinen paikka ja

pääsimmekin harjoittelemaan eri osa-alu-

oltiin onnistuttu jo turhankin hyvin, ja vä-

aivan ihana. Uskoisimme osan ryhmäläi-

eisiin erikoistuneissa ryhmissä. Ryhmiksi

hempikin lämpö olisi riittänyt. Talvitelttai-

sistämme jopa vähän järkyttyneen kuulles-

nimettiin johto-, ruoka-, huolto-, ohjelma-,

lu on joka tapauksessa hieno kokemus. Ai-

saan, että joudumme itse tekemään kaiken

tiedotus- ja turvallisuusryhmät ja näille ryh-

kamoinen saavutus varsinkin niiltä, jotka

halkojen hakkuusta saunan lämmitykseen

mänjohtajat. Leiri onnistuisi, jos pohjalla

aluksi koko ajatusta pelkäsivät.

14


Nuorisotyö • 1/2019

””

Leiritoiminnan kurssin aikana oli paljon erimielisyyksiä, mutta yhteisymmärrykseen pääsimme aina ja leirillä opimme toisistamme paljon.

Leiriläiset syömässä retkikeittimellä valmistettua keittoa nuotion ääressä.

Leiriohjelma

tä muille. Lauloimme ja ratkaisimme arvoi-

Leiriä oli sponsoroimassa mikkeliläinen

Leiriin kuului olennaisesti myös aktiviteet-

tuksia, jonka jälkeen lähdimme nukkumaan

K-Supermarket Rokkala, joka tarjosi maus-

teja ulkona ja sisätiloissa. Enimmäkseen

iloisina seuraavaa aamua odottaen.

teita ja muita ruuanlaittotarvikkeita. Kiitos

olimme ulkona, missä itse aktiviteettien

siitä heille!

ohella teimme myös yhteisiä töitä, kuten

Lopputunnelma

halkojen hakkuuta. Uni ainakin tuli iltaisin

Kotiin palasimme kaikki väsyneinä, mutta

hyvin, kun oli koko päivän viettänyt pihal-

iloisina kuluneelta leiriltä. Nyt olemme tii-

la. Yhtenä ohjelmanumerona oli tietovisailu

viimpi ja – voisiko sanoa – toimintakykyi-

eri aihealueittain. Kävimme myös halukkai-

sempi ryhmä. Leiritoiminnan kurssin aika-

den kanssa lähimaastossa kävelemässä sekä

na oli paljon erimielisyyksiä, mutta yhteis-

söimme lounaan retkikeittimillä valmistet-

ymmärrykseen pääsimme aina ja leirillä

tuna. Ohjelmaryhmä oli myös suunnitellut

opimme toisistamme paljon. Olimme ennen

meille oman Amazing Leiri Racen, jonka

leiriä asettaneet ryhmällemme tavoitteet ja

ideointi ja toimintatavat pohjautuvat paljol-

saimme ne myös toteutettua. Yhteishen-

»» Kauniissa luonnonmaisemissa tarjolla myös patikointi- ja retkeilymaastot

ti Amazing Race -TV-ohjelmaan. Tähänkin

kemme on parempi, toimimme paremmin

»» Kokous- ja virkistyspalveluja

toimintaan meidät motivoitiin siten, että jos

yhdessä, opimme paljon ja heittäydyimme

»» Ravintolapalveluja

saisimme koko ryhmänä tietyn määrän pis-

erilaisiin tilanteisiin, joissa aiemmin ei juu-

teitä, saisimme iltapalalla yllätyksen. Illalla

rikaan ole tullut oltua. Huomasimme hen-

vietimmekin sitten aikaa iltaohjelman kera

kilöt, jotka ylittivät itsensä ja jotka antoi-

»» Erilaisia tapahtumia, kuten metsäparkour-kesäleirejä ja kansainvälisiä kesäleirejä

turvekammilla ja aiemmin luvattuna yllä-

vat kaikkensa sen eteen, että leiri onnistuu

www.metsakartano.com

tyksenä olivat letut. Ahkerimmat paistoivat

mutkitta. Lähtisimme leirille koska vain uu-

nuotion ääressä muutamat ja antoivat nii-

destaan näin hyvän porukan kanssa!

METSÄKARTANO »» Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Rautavaaralla, Pohjois-Savossa »» Toimii ympäri vuoden »» Majoitusta ulkona ja sisällä »» Erilaisia aktiviteetteja, kuten melontaa, curlingia ja frisbeegolfia

15


Nuorisotoimi • www.kuhmoinen.fi

sosiaalista nuorisotyötä pääkaupunkiseudulla #kohtaaminenmuuttaamaailmaa www.loistosetlementti.fi

Kangasalan kaupungin Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut www.kangasala.fi

Kemiönsaaren Vapaa-aikatoimi www.kemionsaari.fi

pyhtään kunta · nuorisotoimi · www.pyhtaa.fi/nuoriso

PARAISTEN KAUPUNKI NUORISOTYÖ NUORI.PARAINEN.FI

Ohjaamo Imatra www.imatra.fi/nuoret

LAPPEENRANNAN

NUORISOTOIMI KAIKKI ERILAISIA. KAIKKI SAMANARVOISIA.

KAIKKI ERILAISIA.

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ

KAIKKI SAMANARVOISIA.

KAIKKI ERILAISIA. KAIKKI SAMANARVOISIA.

Kirkon kasvatus ja Perheasiat www.evl.fi


Nuorisotyö • 1/2019

Someklinikka

Minkä pituinen on hyvä somevideo? Nuoret viettävät tunnin päivässä suosikkimediassaan YouTubessa. Video tavoittaa nuoria, mutta mikä on somevideon ihannepituus? Ennen vastausta tarkastellaan hieman tilastoja. Miksi video? Tilastotietoa somevideoista ja nuorista

tarkoitusta ja julkaisukanavaa. Mainoksen

ja kolmen tuoreimman videon keskipituuk-

ja tietoiskun pituutta määrittää 10+20 se-

sia. Videoiden pituus on yli kaksinkertaistu-

YouTubeen ladataan maailmanlaajuises-

kunnin sääntö (ks. kuvio), Instagramissa

nut alkuajoista. Vaikuttaa, että tilaajakun-

ti yli 500 tuntia videota minuutissa. Tubet-

toimii 30 s pitkä video, Facebookissa noin

taa on ensin kasvatettu lyhyemmillä vide-

tajien osuus tästä on suuri: 41 % videoista

minuutti. Katsojamäärä vähenee voimak-

oilla pidentäen videoiden kestoa myöhem-

kuuluu kategoriaan Ihmiset ja blogit.

kaasti 2–6 minuutin välillä, mutta pysyy

min. Ensimmäisten videoiden keskipituus

varsin tasaisena 6–12 minuutin välissä ja

oli 5:47 minuuttia, uusimpien peräti 13:49

tippuu taas sen jälkeen voimakkaasti.

minuuttia.

Dosentti Janne Matikaisen mukaan nuoret seuraavat tubettajia, koska näiden aiheet ovat lähellä nuorten elämää ja heidät

Tämän perusteella voisi suositella, että aloita lyhyemmillä videoilla ja yleisön löy-

sellaisia, joista nuoret eivät mielellään kes-

Tubettajien videoiden keskipituus on 13:49 minuuttia

kustele vanhempiensa kanssa.

Pidempi video toimii, jos aihe kiinnostaa.

minuuttia on myytti.

koetaan vertaisiksi. Käsitellyt aiheet ovat

Demi selvitti kyselyssään (2016) suomalaisten nuorten videokatselun motiiveja.

Tätä tukee someklinikkaa varten tekemäni selvitys suomalaistubettajista.

Suosituinta oli kotimaisten (79 %) ja ulko-

Vertailin (02/2019) kymmenen suosi-

maisten (74 %) tubettajien (74 %) seuraami-

tuimman tubettajan kolmen ensimmäisten

dettyä ne, voit lisätä niiden kestoa. Kaksi Jarmo Röksä viestintäpäällikkö Humanistinen ammattikorkeakoulu

nen, seuraavaksi ajankuluttaminen (72 %), inspiraation (71 %) ja piristyksen (55 %) hakeminen sekä uusien asioiden opettelu (45 %) ja tiedonhankinta (31 %). Sisällöllä, tekijällä ja käyttötarkoituksella on merkitystä, ja löytyäkseen videon täytyy erottua massasta.

Kiinnostus laskee 30 sekunnin, 2–6 minuutin ja 12 minuutin kohdalla Wistia-yritysvideopalvelu selvitti 600 000 videoon ja 1,3 miljardiin latauskertaan pohjaten, että 30 sekunnin jälkeen kolmasosa katsojista on kadonnut, kahden minuutin jälkeen jo 60 %. Yleinen käsitys on, että somevideon maksimipituus olisi kaksi minuuttia. Videon ideaalipituutta pohtiessa kannattaa kuitenkin miettiä sen lopullista käyttö-

17


Nuorisotyö • 1/2019

Muuramessa

kilpapelataan

nuorisotyön tukemana TEKSTI JA KUVAT ESA LINNA

J

yväskylän kupeessa sijaitseva 10 000

Tämänhetkisiä toimintoja ovat Lanit-tapah-

asukkaan Muuramen kunta on monel-

tumat sekä 15–20-vuotiaiden e-sports-pien-

la Pelikeskusta ovat hyödyntäneet nuorten

la tapaa aktiivinen pitäjä. Kunnan nuo-

ryhmä. Pelikeskus on osa nuorisopalvelui-

oma MuureS (Muuramen eSports) -ryhmä,

risotyön aktiivisuudesta kertoo e-sports-toi-

den perustyötä ja sitä hyödynnetään esimer-

nuorisovaltuusto, etsivä nuorisotyö sekä

mintaan suunnatun Pelikeskuksen kehittä-

kiksi normaaleissa nuorisotilailloissa”, ker-

paikallinen yläkoulu. Pelikeskusta on käy-

minen nuorisokeskuksen yhteyteen. Pelikes-

too viime vuonna toteutetun, aluehallin-

tetty myös kunnan työntekijöiden pelikult-

kuksessa on nuorille käytössä muun muassa

taviraston rahoituksella tuetun hankkeen

tuurin kouluttamiseen.

kymmenen tehokasta pelitietokonetta mak-

isä Jari Solismaa. Solismaa on Pelikes-

”Pelikeskus suunniteltiin yhdessä nuor-

suttomaan verkkopelaamiseen.

kus-toiminnan lisäksi etsivänä nuorisotyön-

ten kanssa. Keskuksen luomisen yhteydessä

tekijänä Muuramen nuorisopalveluissa.

Muurameen perustettiin oma MuureS-ryh-

”Muuramen kunnan nuorisopalvelut järjestää Pelikeskuksessa jatkuvaa toimintaa.

18

Muuramen

nuorisopalveluiden

ohel-

mä. Ryhmän tavoitteena on ollut järjestää ja


Nuorisotyö • 1/2019

kehittää Muurameen pelaamiseen

Ikärajat ovat Solismaan ja Viini-

liittyvää toimintaa”, Solismaa va-

kaisen mukaan suurin haaste pe-

laisee.

litoiminnassa. Nuorilla voi olla

Jari Solismaa ja nuoriso-oh-

erilaiset säännöt kotonaan pe-

jaaja Heikki Viinikainen

lien ikärajoissa, mutta kunnal-

ovat molemmat pitkän linjan

lisessa organisaatiossa ikära-

pelaajia vapaa-ajallaan. Tar-

joja noudatetaan ja valvotaan.

vitseeko pelitoiminnan ohjaa-

Isolle näytölle pelejä toistetta-

jan olla alan harrastaja?

essa haasteet erityisesti koros-

”Ei tarvitse. Olen minäkin jär-

tuvat, sillä tilassa voi olla samaan

jestänyt vaikka minkälaista toi-

aikaan monenikäistä nuorta.

mintaa, mistä en ole ymmärtänyt

Kilpapelaaminen luo myös joukkuehenkeä

juurikaan. Kyllä ne nuoret ovat kertoneet, jos olen tehnyt jotain väärin”, Solismaa kertoo nauraen ja jatkaa:

Esportsiin kuuluu olennaisena osana kil-

”Tokihan se auttaa, jos työntekijällä on

paileminen. Sekä nuoret että työntekijät nä-

ymmärrystä alaan. Jos teen nuorten kanssa

”Olen tyytyväinen jo siihen, minkälai-

kevät kilpapelaamisessa myös hyviä puolia.

jotain sellaista, mihin jaan kiinnostuksen,

nen tila tämä on sekä siihen, minkälainen

”Haluamme työntekijöinä tukea kilpa-

on työnteko huomattavasti helpompaa.”

se tulee olemaan tulevaisuudessa. Toimin-

pelaamista. Jos porukka haluaa perustaa

Pelikeskuksen vakiokasvoja ovat muu-

nan pitää olla täällä sopivan vapaata, ettei

tiimin, niin me työntekijät olemme muka-

ramelaiset nuoret Lauri Wetterstrand

koko ajan valvota ja ohjata tekemään sitä

na valmentajina. Pelikasvatuksemme ei ole

ja Wiljami Salonen. He ovat tyytyväisiä

sun tätä”, Wetterstrand muotoilee.

ongelmalähtöistä, mutta toki näemme ja

Pelikeskukseen ja ovat kehittämässä itsekin sen toimintaa.

”Täällä saa pelata mitä vaan, kunhan ikärajoja noudatetaan”, Wiljami Salonen lisää.

tunnistamme mahdolliset ongelmat”, Heikki Viinikainen kiteyttää.

19


Fyysisesti samassa tilassa kilpapelaami-

MuureS-ryhmässä. Salosella itsellään on

men Pelikeskus on koko ajan valmiudessa

nen on sekä Lauri Wetterstrandin että Wil-

kilpailullista taustaa Counter-Strike: Glo-

vaikkapa laneihin ja muihin tapahtumiin,

jami Salosen mielestä tärkeää.

bal Offensive-, Rainbow Six Siege- sekä

joten sitä voi kutsua matalan kynnyksen pelitilaksi.

”Vastustajan näkeminen samassa tilassa

PlayerUnknown’s Battlegrounds -peleistä.

luo enemmän halua voittaa, mutta myös ar-

”Me haluamme MuureSissa antaa mah-

Omien koneiden tuominen tilaan on

vostamaan häntä paremmin. Samalla puo-

dollisuuksia niille, jotka haluavat kilpailla,

myös mahdollista. Wiljami Salonen on ollut

lella olevan kanssa pelaaminen samassa ti-

tulla paremmaksi ja päästä jopa ammatti-

erityisen tyytyväinen Pelikeskukseen, erito-

lassa luo taas oikeaa joukkuefiilistä.”

laistasolle e-sportsissa. Samaan aikaan tär-

ten helposta mahdollisuudesta lanien jär-

keää on luoda mahdollisuuksia niille jotka

jestämiseen.

Paikalliselle pelitoiminnalle on tarvetta

haluavat pelailla vain kasuaalisti”, Salonen selvittää ryhmän ideologiaa.

”Pelaamiseen liittyvään toimintaan on pal-

”Me neuvomme ja kannustamme nuoria

jon kysyntää Muuramessa. Näin ollen sitä

pelaajia sekä kerromme, millä tavoin he voi-

on tarpeellista järjestää myös paikallisesti”,

sivat parantaa taitojaan”, Salonen jatkaa.

Jari Solismaa kertoo. Wiljami Salonen on mukana myös paikallista

e-sports-toimintaa

kehittävässä

”Kuka tahansa voi tulla tänne pelaamaan, vaikka ei olisi omaa konettakaan”, Salonen painottaa. ”Lauri, Wiljami ja muut nuoret ovat todella aktiivisia niin Pelikeskuksen toiminnassa

Paikallinen pelitoiminta on tärkeää

kuin muutenkin. Se ei ole mikään itsestään-

muuramelaisille nuorille, vaikka Jyväskylä

selvyys. Työntekijänä sitä on pakko arvos-

sijaitsee noin 15 kilometrin päässä. Muura-

taa”, Heikki Viinikainen kehuu nuoria.

Millaisia mediataitoja nuoret tarvitsevat? Onko nuorten sometus julkista vai yksityistä? Onko teknologia neutraalia? Mikä ihmeen digihyvinvointi? Tutustu uuteen nuorisoalan tietopakettiin ja poimi vinkit työhösi!

Medianuoruus – opas aikuisille Lataa maksuton julkaisu verkossa:

mediakasvatus.fi/medianuoruus


Nuorisotyö • 1/2019

Tunteiden käsijarru pois päältä Herkkis-korttien avulla TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVA TIINA HONKONEN

T

alvinen tiistai-iltapäivä Han-

kuormittumista

ahdistunei-

vapauttavaa tehdä sensuroimat-

sin uusin silmin”, pohtivat nuoret.

kasalmella ja koolla on pai-

suutta. Nuoret miettivät, miksi

tomat kortit”, kuvaavat nuoret ja

”Enää en pidä itseäni niin outona

kallisen Taitotuvan nuor-

uudet paikat saattavat jännittää

jatkavat sloganilla, mikä on tallen-

mitä aiemmin”, lisää yksi nuoris-

ten ryhmä ja työpajaohjaaja Jaa-

tai tulee tunne, että nyt on pak-

nettu myös kortteihin: ”kaikki tiet

ta.

na Suhonen. Taitotupa on Han-

ko päästä pois. Tunteita sanoitet-

johtavat vitutukseen.” Ahdistuk-

kasalmen kunnan nuorisotoimen

tiin. Kuvat kortteihin ovat nuor-

sen purkaminen oli terapeuttis-

alaisuudessa vuodesta 1997 toimi-

ten itsensä ottamia. Alussa oli pal-

ta. Kun nuoret lähtivät tekemään

nut nuorten työpaja, joka painottuu

jon luontokuvia, mutta lopulliseen

”Herkkis-kortteja”,

kielenkäyttö

Elämäntapamököttäjä, normipäivä ja sopivasti hömppää

it-osaamiseen, kuten digipainoko-

korttipakkaan sisällytettiin moni-

muuttui. ”Nyt ei enää angstipuoli

”Pakottamalla näitä kortteja ei ole

neen tulosteisiin. Ryhmä on juu-

nainen kuva-arsenaali.

ruleta”, toteavat nuoret.

synnytetty. Yhdessäolo, huumori

ri saanut valmiiksi Herkiltä Herkil-

ja

Kun v-sanasta tuli historiaa

Herkiltä herkille -korttien val-

ja hömppä ovat olleet avain kort-

mistaminen on avannut nuorille

tien syntyyn. Korttien tekoon ei

mahdollisuuden keskustella tun-

liittynyt suorittamisen tunnetta,

Lätinäkorttien syntyä edelsi tilan-

teista ja pohtia jokapäiväisiä ti-

vaan keskustelut vaikkapa jokai-

ne, missä ohjaaja käytti nuorten

lanteita, missä oman tilan tarve

sen omista vahvuuksista ovat ol-

Tiistaisin Taitotuvalla on nuorten

kanssa kortteja ja tuli käyttäneek-

ja omien tunteiden hyväksyminen

leet tärkeitä ja innostavia”, kerto-

ryhmäpäivä. Ohjaaja Tiina Hon-

si ”tätimäisiä” sanoja. Yksi nuoris-

ovat vahvistaneet myös ryhmä-

vat nuoret.

konen on nuorille tuttu jo edel-

ta kysyi: ”Voisiko vain kysyä, että

henkeä. Kuuntelemalla toisiaan

Normipäivä ja elämäntapamö-

lisen korttiprosessin ajalta, jol-

vituttaako?”. Lätinäkorttien työ-

nuoret ovat alkaneet myös ym-

köttäjä -sanat löytyvät korttipa-

loin nuoret työstivät Lätinäkortit.

nimi olikin ”Vituttaako-kortit” ja

märtää paremmin omaa ja tois-

kasta. Niihin kiteytyy nuorten jo-

Nämä kortit ovat löytäneet tiensä

niiden tekemisen aikana vee-sa-

tensa käytöstä. ”Ihmisiä ja sosi-

kapäiväistä elämää ja sisäpiirin

ammattilaisten käyttöön sosiaali-

nat lentelivät tiheään tahtiin. ”Oli

aalisia tilanteita katselee nykyi-

huumoria. Kun tunteiden käsi-

le -kortit.

Mistä korttipakka sai alkunsa?

ja terveydenhuollon avo- ja laitos-

jarru ei ole enää päällä, erilaisten

kuntoutuksessa sekä nuorten mie-

kynnysten ylittämisestä on tullut

lenterveyspalveluissa. Lätinäkort-

helpompaa. Miksi tunteista pu-

tiprosessin loppumetreillä nuoret

hutaan niin vähän esimerkiksi pe-

innostuivat testaamaan erityis-

ruskoulussa, kyselevät nuoret ja

herkkyyttään. Kaikki saivat pistei-

vertailevat kokemuksiaan koulu-

tä. ”Me taidetaan olla herkkiä poi-

ajoista.

kia”, totesivat ryhmän miespuo-

Mitä korttien tekoprosessi on

liset jäsenet, jolloin yksi nuorista

opettanut? ”Pitää olla armollinen

heitti ilmoille ajatuksen: ”Pitäisi-

itselle, vähempikin suorittaminen

kö meidän tehdä seuraavaksi Her-

riittää, älä elä elämääsi muita var-

kiltä herkille -kortit!”

ten, kuuntele itseäsi”, tulee vas-

Tästä käynnistyi ideointi, mis-

taus välittömästi nuorten suusta.

sä keskityttiin päivittäisiin asioi-

Entä onko jotain, mitä nuoret toi-

hin, mutta myös pohdittiin ais-

voisivat aikuisilta? ”On hyvä an-

tiyliherkkyyttä ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä pulmia, kuten

Herkiltä herkille -korttien valmistaminen on avannut nuorille mahdollisuuden keskustella tunteista.

taa vapaus ja mahdollisuus tehdä omia juttuja, kuuntele nuorta!”

21


Nuorisotyö • 1/2019

Nuorten elinolosuhteet muuttuvat – kuulluksi tuleminen ja läsnäolo pysyvät

N

uoruus on ihmisen elämässä mer-

na, tullaan lapsen roolista tasavertaisek-

on tärkeä rooli nuoren tukemisessa. Nuo-

kityksellistä aikaa. Nuorisotyönte-

si niin omien vanhempien kuin sukulaisten

risotyöntekijä voi olla ainoa henkilö, joka

kijällä on erityinen mahdollisuus

ja muiden yhteisössä olevien kanssa. Kehi-

kohtaa nuoren hänen omilla ehdoillaan.

tukea nuorta tässä kasvun ja kehittymisen

tystehtävän saavuttaminen vaatii oman na-

Kouluympäristö vaatii kurinalaista suoritta-

vaiheessa. Nuorisotyöntekijä voi olla nuo-

han luomista tietyllä tavalla uudelleen. Tä-

mista, mutta esim. nuorisotilalla nuori saa

ren peili, luotettava aikuinen, tulevaisuu-

män kehitystehtävän saavuttamiseksi nuo-

itse määritellä hyvin pitkälle kiinnostuksen

teen johdattaja ja toivon sekä merkityksen

ri tarvitsee kuitenkin muita ihmisiä. Ystävät

ja tekemisen kohteitaan.

luoja. Osaamiskeskus Vahvistamo on luotu

ja vertaiset tarjoavat esimerkkiä kamppail-

Nuorten elämän olosuhteet muuttuvat

vahvistamaan nuorisotyöntekijöiden osaa-

lessaan samalla oman kasvun kanssa. Ai-

yhteiskunnan muutosten mukana. Digita-

mista mielenterveyden ja ehkäisevän päih-

kuisten tehtävänä on tarjota oman esimer-

lisoituminen on tuonut oman muutoksen-

detyön teemoissa, jotta tulevaisuuden nuo-

kin lisäksi kuvaa ympärillä olevasta maail-

sa nuortenkin arkeen, ja väestön hyvinvoin-

rilla olisi mahdollisimman hyvä tuki edellä

masta ja vastata nuoren hämmennykseen

nin ja terveyserojen polarisoituminen on

mainituissa teemoissa.

siitä, minkälainen maailma on, mikä siinä

selkeästi nähtävissä perheiden ja nuorten

on merkityksellistä ja auttaa nuorta selvit-

elämässä. Kohdatessaan nuoria tänä päivä-

tämään, mikä voisi olla hänen oma paikkan-

nä tulee nuorisotyöntekijän pystyä huomi-

sa tässä yhteisössä ja yhteiskunnassa.

oimaan erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Nuoruuden kehitystehtävä Nuoruus on ihmisen kasvussa merkityksellistä aikaa. Lapsuudessa vaille jäänyt, voi

Nuoren ympärillä on usein laaja turva-

Nuorisotyöntekijän erityisosaamista onkin

nuoruudessa luoda uusia myönteisiä tari-

verkko erilaisia aikuisia, mutta mitä vähem-

ihmisen kohtaaminen, toisen asemaan aset-

noita itsestään ja ympäristöstään. Sano-

män tätä turvaverkkoa on, sitä merkityksel-

tuminen ja nuoren maailman sekä kulttuu-

taankin, että nuoruus on uusi mahdollisuus.

lisempiä ovat ne aikuiset, jotka nuoren elä-

rin ymmärtäminen.

Nuoruudessa luodaan kuva itsestä aikuise-

mässä ovat mukana. Nuorisotyöntekijällä

22


Nuorisotyö • 1/2019

Päihteiden käyttö ja mielenterveys

Mielenterveyden edistämisen kannalta

seura ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja

keskeistä on, että nuori löytää paikan osa-

Nuorten Mielenterveysseura Yeesi ry. Ope-

Kautta aikojen ihmiset ovat hakeneet helpo-

na jotakin yhteisöä ja tuntee kuuluvansa jo-

tus- ja kulttuuriministeriö pitää merkityk-

tusta elämäänsä erilaisista päihteistä. Päih-

honkin. On tärkeää, että nuorella on vaiku-

sellisenä nuorisotyöntekijän roolia nuorten

teiden käytön aloittamisella tai kokeilul-

tusmahdollisuus omaan elämäänsä ja tule-

elämässä ja nuorisotyöntekijöiden mahdol-

la on monia syitä: kokeilun- ja porukkaan

vaisuuteensa. On myös erittäin tärkeää, että

lisuutta vaikuttaa nuorten mielenterveyden

kuulumisenhalu, ahdistuksen tai turhautu-

nuoren motivaatio ja rohkeus elää, uskaltaa

edistämiseen ja päihdehaittojen ehkäisyyn.

misen purkaminen tai jännityksen hakemi-

ja kokeilla säilyy nuoruuden lävitse. Tule-

Siitä kertoo se, että OKM on rahoittanut

nen elämään. Päihteiden käytöllä saatetaan

vaisuus tulee nähdä houkuttelevana ja ym-

Vahvistamon toimintaa nuorten sosiaalisen

nuoruudessa osoittaa omaa ”aikuisuutta”,

pärillä oleva yhteisö ja yhteiskunta salliva-

vahvistamisen nimissä.

”rohkeutta” tai ”kelpaamista”. Päihteiden

na, hyväksyvänä, tasa-arvoisena ja oikeu-

Vahvistamo on nuorisotyöntekijöitä var-

käyttö nuoruudessa ei välttämättä ole ko-

denmukaisena. Toivon luominen, mahdolli-

ten! Tule mukaan verkostoihimme, koulu-

vin suunnitelmallista, vaan tapahtuu olo-

suus vaikuttaa omaan elämään sekä omien

tuksiimme ja työpajoihimme!

suhteiden ja impulssiherkkyyden ohjaama-

vahvuuksien löytäminen ovat mielentervey-

na. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuorta ei

den edellytyksiä.

Marika Vartiainen

kategorisoida nuoruudessa päihteiden käyt-

Jokaisella nuorisotyöntekijällä on oma

Verkostokoordinaattori

täjäksi, mutta ei myöskään ”vaikeaksi ta-

roolinsa, paikkansa ja tapansa tehdä työtä.

Vahvistamo

paukseksi” niin kuin ei muuhunkaan liian

Yksi asia kuitenkin nuorisotyöntekijöitä yh-

ahtaaseen marginaaliin kuuluvaksi. Nuo-

distänee: kiinnostus yksilön elämään ja kas-

Lisätietoa

ruudessa tulee sallia vapaus valita: kokeil-

vun tukemiseen sekä halu luoda luottamuk-

www.vahvistamo.fi

la, erehtyä ja kokeilla uudestaan. Näiden

sellinen ja arvostava suhde nuoreen. Mikä

www.facebook.com/Vahvistamo

kokeilujen sekä erehdysten jälkeen on tär-

olisikaan sen inhimillisempi rooli kuin tu-

www.instagram.com/vahvistamo

keää, että aikuiset näyttävät uskonsa nuo-

kea kasvavaa ihmistä vaikeuksien, haastei-

reen ja hänen mahdollisuuksiinsa saavut-

den ja hämmennyksen keskellä sekä tarjota

taa kaikenlaisia tulevaisuuksia. Tärkeää on,

oma osaamisensa toisen kasvun tueksi.

että nuorta ei jätetä itsensä löytämisen prosessissa yksin, vaan häntä tuetaan kasvussa

Vahvistamon toiminta

omaksi itsekseen. Tämä vaatii kasvattajalta

Vahvistamo on nuorisoalan osaamiskeskus,

myös hyvää itsetuntemusta ja omien asen-

jonka asiantuntijuutta on mielenterveyden

teiden havaitsemista, jotta hän pystyy tuke-

edistäminen sekä päihde- ja pelihaittojen eh-

maan nuorta hänen omissa vahvuuksissaan

käisy. Vahvistamon taustalla on kolme asian-

ja ehdoillaan.

tuntijajärjestöä: Suomen Mielenterveys-

Roungroat / Rawpixel.com

23


Loimaan Seutukunnallinen Nuorisotoimi

Vaasan kaupunki • Vasa stad I Nuorisopalvelut • Ungdomsservice Raastuvankatu 30 • Rådhusgatan 30 I Puh • Tfn 040 520 7112 www.vaasa.fi • www.vasa.fi

Vapaa-aikatoimi www.simo.fi

MUONION KUNTA • NUORISOTOIMI • WWW.MUONIO.FI

Nuorisotoimi / Ungdomsväsendet Nuorisotoimisto / Ungdomsbyrån Halmstadinkatu / Halmstadsgatan 7 C 10900 Hanko / Hangö Puh. / Tel.: 040 518 9564 Lapsi- ja nuorisokeskus / Barn- och ungdomscentret HYLLIS Esplanadi 77 / Esplanadet 77, 10900 Hanko/Hangö Lappohjan nuorisotalo / Lappvik ungdomsgård Koulukuja 4 / Skolgränd 4, 10820 Lappohja / Lappvik

Nuorisopalvelut · www.sipoo.fi

Loimaa – Koski – Marttila - Oripää


Nuorisotyö • 1/2019

Haarautuvat kotipolut TEKSTI KIRSI ALASAARI

Aikuistuvia nuoria tuetaan itsenäisen elämän alkutaipaleella, mutta myös itsenäistymisen reunaehtoihin halutaan vaikuttaa pääkaupunkiseudun Nuorten turvatalojen yhteydessä toimivan Kotipolun työssä.

S

uomessa nuoret muuttavat vanhem-

tu, että niiden asiakaskuntaan oli ilmaantu-

Tulijoiden tilanteet ovat hyvin vaihte-

piensa luota keskimäärin hieman alle

nut nuoria aikuisia, kun alkuperäinen ajatus

levia. Viime vuonna näistä nuorista lähes

22-vuotiaina, kun muissa EU-mais-

1990-luvulta asti toimineilla turvataloilla on

puolet asui vielä huoltajansa kanssa, 15 %

sa keskiarvo on 26 vuotta. Oikein tai vää-

ollut työskennellä lähinnä 13–19-vuotiaiden

omillaan ja 23 % oli vailla minkäänlaista

rin, mutta Suomessa arvostetaan varhaista

kanssa.

asuntoa. Joku nuori on syvällä pikavippive-

itsenäistymistä ja pärjäämistä. Pääkaupun-

Hanketta suunniteltaessa kuitenkin ta-

loissa, luottotiedot ovat jo menneet ja asun-

kiseudulla nuorten mahdollisuus toteut-

juttiin, että jokin kymmenpaikkainen yö-

nonsaanti on siksi vaikeaa. Jos tähän liittyy

taa näitä vahvoja kulttuurisia odotuksia on

maja ei ratkaisisi satoja nuoria koskettavaa

vielä syviä päihde- tai mielenterveysongel-

vaikeampaa kuin muualla Suomessa. Asu-

asunnottomuutta pääkaupunkiseudulla.

mia, joudutaan miettimään, onko Kotipol-

minen on kallista, ja lisäksi myös muualta

Toiminta päätettiin kohdentaa nuorten

ku tälle nuorelle edes oikea palvelu. Toisella

maasta virtaa nuoria pääkaupunkiseudulle

kanssa tehtävään yksilölliseen työhön, jota

taas on työ- tai opiskelupaikka, mutta ei mi-

kilpailemaan nuorille sopivista asunnoista.

tehtäisiin niin pitkään, että he saavat oman

tään käsitystä siitä, miten päästä kiinni it-

Vanhempiensa kanssa asuvien 20–29 -vuo-

asunnon ja myös pidettyä sen. Rahaa tähän

senäiseen asumiseen. Asiaa ei helpota, että

tiaiden osuus nuorista pääkaupunkiseudul-

haettiin ja saatiin STEA:lta (Sosiaali- ja ter-

esimerkiksi opiskelija-asuntojonossa muil-

la onkin kasvanut. Todennäköisesti myös

veysjärjestöjen avustuskeskus).

ta paikkakunnilta tulleet ovat etusijalla pää-

nuorten varsinainen asunnottomuus on ai-

kaupunkiseudulta kotoisin oleviin nuoriin

nakin Helsingissä lisääntynyt, vaikka ver-

Nuorten tuen tarve vaihtelee

tailukelpoisia tietoja aivan viime vuosilta ei

Kolmivuotisen

ensimmäinen

Kotipolussa on myös havaittu, että mo-

ole saatavissa tilastointitapojen muututtua.

vuosi on takana. Pääkaupunkiseudun kol-

net yksinään maahan tulleet turvapaikan-

”Kotipolku-hanke sai alkunsa useam-

men Nuorten turvatalon yhteydessä viime

hakijanuoret putoavat 18 vuotta täytettyään

man toimijan yhteisestä ajatuksesta perus-

huhtikuusta lähtien toimineen Kotipolun

tukijärjestelmien väliin ”harmaalle alueel-

taa asunnottomille tai epämääräisissä pai-

kohderyhmänä ovat 18–24-vuotiaat. Nuo-

le”, varsinkin, jos he muuttavat omin päin

koissa hengaaville nuorille yömaja”, sel-

ria tulee hankkeeseen Espoon, Vantaan ja

pääkaupunkiin kuten usein tapahtuu. Myös

vittää hankkeen projektipäällikkö Miki

Helsingin turvatalojen kriisimajoituksen

heitä pyritään mahdollisuuksien mukaan

Mielonen Suomen Punaisesta Rististä

kautta, mutta myös sosiaali- ja terveyspal-

auttamaan asunnon löytämisessä, vaikka

(SPR). Punaista Ristiä pidettiin sopivana ta-

velujen tai etsivän nuorisotyön kautta. Li-

tehtävä oikeastaan kuuluisi lastensuojelun

hona edistämään ideaa, koska se pitää yllä

säksi vanhemmat, lähiyhteisöt ja nuoret itse

jälkihuollolle. Muualta tulevat nuoret – oli-

viidellä paikkakunnalla toimivia Nuorten

ottavat työntekijöihin suoraan yhteyttä.

vatpa he maahanmuuttajia tai kantasuoma-

turvataloja, joissa myös nuorten itsenäistymiseen ja asumiseen liittyvät ongelmat nousevat vahvasti esiin. Varsinkin pääkaupunkiseudun Nuorten turvataloilla oli huomat-

hankkeen

Projektia ei ole tarvinnut suuremmin mainostaa.

verrattuna.

laisia – voivat tarvita tukea myös sosiaalisten suhteiden solmimiseen.

”Nuoria tulee niin paljon kuin voidaan ottaa vastaan”, Mielonen kuvaa.

25


Nuorisotyö • 1/2019

Projektityöntekijä Hanna Haverinen ja Kotipolkua vetävä Miki Mielonen tukevat nuoria aikuisia itsenäisen elämän alkuvaiheissa. Heidän työpisteensä sijaitsee SPR:n Nuorten turvatalolla Helsingin Uudenmaankadulla. (Kuva: Kirsi Alasaari)

Kaikkia autetaan – ainakin jotenkin

sitä tilannetta... ymmärtää, että nyt asioiden pitää muuttua.”

Kotipolun selkeä tavoite on, että osa autetuista nuorista voisi myöhemmin toimia ver-

”Sitten kun asunto löytyy, riippuen sopi-

taistukena heille, jotka ovat aloittelemassa

Kotipolun palvelulupaus on se, että jokai-

muksesta sen (asumis)toimijan kanssa, me

asiakkuuttaan. Tähän vaiheeseen ei ole vie-

sen yhteyttä ottavan nuoren kanssa neuvo-

pysytään rinnalla riittävän pitkään, että nuo-

lä ihan päästy. Nuorille etsitään lisäksi aikui-

tellaan ja mietitään yhdessä jatkoa. Aikaa ei

ri saa pidettyä asunnon”, Mielonen kuvailee.

sia tukikummeja; useita koulutuksia on jär-

etsitä kolmen kuukauden päästä vaan en-

””

jestetty, lisää on tulossa ja ensimmäiset va-

simmäinen tapaaminen järjestyy yleensä nopeasti. ”Tärkeää on kuitenkin huomata, että me ei olla mikään asuntoautomaatti, vaikka jotkut nuoret niin luulee”, Mielonen huomauttaa. Aloittaessaan työskentelyn Kotipolun kanssa nuoren pitää sitoutua laittamaan asioitaan kuntoon. Kun hän sitten vähitellen löytää asunnon, edellytykset pärjätä itsenäisessä elämässä ovat jo parantuneet.

Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana hankkeessa oli mukana noin 60 nuorta, joista 23:lle löytyi asunto. Keskimäärin nuoren kanssa työskennellään 10 kuukautta.

Ensimmäisten yhdeksän kuukauden ai-

paaehtoiset tukikummit ovat jo aloittaneet. Hankkeessa halutaan myös vaikuttaa nuorten aikuisten itsenäistymisen reunaehtoihin. Yksi väline tähän on yhdessä Y-Säätiön kanssa viime syksynä ensimmäisen kerran järjestetty Itsenäistymispäivä, jonne kutsuttiin nuoria, päättäjiä ja nuorten kanssa toimivia keskustelemaan siitä, miten itsenäistymisen edellytyksiä voidaan parantaa. Tapahtuma uusitaan tulevana syksynä.

”Esimerkiksi Y-Säätiöllä on tietty määrä

kana hankkeessa oli mukana noin 60 nuor-

tukiasuntoja, joihin me voidaan ohjata nuo-

ta, joista 23:lle löytyi asunto. Keskimäärin

Tasapuolinen ja dialoginen työote

ria. Sieltä voi saada asunnon vaikka luotto-

nuoren kanssa työskennellään 10 kuukaut-

Miki Mielonen itse tuli Kotipolkuun mu-

tiedot olisivat menneet, kunhan nuori sitou-

ta, ja aluksi tapaamisia on esimerkiksi ker-

kaan sen käynnistyessä viime vuoden huh-

tuu ajatukseen, että hän aktiivisesti korjaa

ran viikossa. Myös nuoren perheeseen pide-

tikuussa. Aiemmin hän työskenteli Helsin-

tään yhteyttä, mikäli mahdollista.

gin kaupungin palveluksessa, pääasiassa

26


Nuorisotyö • 1/2019

alueellisessa nuorisotyössä, mutta vuodet

taa, se vaikuttaa hänen mukaansa työottee-

lusta myös siten, että työntekijät eivät auto-

2015-2017 hän veti nuorisoasumiseen liitty-

seen. Lähestymistapa on dialoginen; tarkoi-

maattisesti asetu ”nuoren puolelle” – eivät

nyttä Oman muotoinen koti -toimintaa.

tus Kotipolussa on, että nuori oppii itse löy-

oikeastaan kenenkään puolelle. Nuoriso-

tämään vastauksia ja vahvistuu hoitamaan

työn piiristä tulevalle tämä voi olla aluksi

omia asioitaan.

pieni yllätys.

Tuoreena kansalaisjärjestötoimijana Mielonen havainnoi herkästi eroja, joita SPR:n kaltaisen kansalaisjärjestön työssä on ver-

Mielonen näkee, että työ SPR:n Nuorten

”Kun nuori ottaa yhteyttä, niin totta kai

rattuna kunnalliseen nuorisotyöhön. Kun ei

turvataloissa ja Kotipolussa niiden yhtey-

me jeesataan häntä, mutta yhtä hyvin jeesa-

ole viranomaisvastuuta eikä myöskään val-

dessä eroaa perinteisestä nuorisotyöajatte-

taan perhettä, vanhempia tai lähiyhteisöä, jos nuorella ja perheellä esimerkiksi on kränää.” ”Me ollaan tasapuolisesti kaikkien puo-

PublicDomainPictures / Pixabay.com

lella, sanotaan että te viime kädessä päätätte, miten teidän elämä menee.” Kirjoittaja Kirsi Alasaari on vapaa toimittaja. www.facebook.com/turvatalo www.punainenristi.fi/kotipolku Instagram: @kotipolku_spr Twitter: @turvatalo #itsenäistymispäivä

Askeleita polulla ”Tapaamiset Kotipolun työntekijöiden

”Juuri Kela-asiat on tuntuneet tosi

masennukseen. Miksi, sitä hän ei tiedä.

kanssa ovat olleet mulle tosi tärkeitä, kos-

sekavilta ja melkein ylivoimaisilta yk-

Joitain oireita Iineksellä oli ehkä jo pe-

ka en itse osaisi tehdä mitään”, kertoo

sikseen tehtäväksi”, hän kertoo. Äiti-

ruskouluaikana, mutta äkilliset uudet

juuri 19 vuotta täyttänyt Iines. Hän liioit-

kään ei ollut niissä oikein kartalla. Myös

vaatimukset ja sopeutuminen isompaan

telee. Monet kodin askareet ovat ihan tut-

sähkösopimuksen solmiminen, kotiva-

kouluyksikköön ilmeisesti saivat nuoren

tuja Iinekselle, joka ennen muuttoaan ny-

kuutus ja muut muuttamiseen liittyneet

naisen sairastumaan. Lukio-opinnot tys-

kyiseen asuntoon asui äitinsä kanssa. Äiti

asiat tuottivat ujolle nuorelle päänvai-

säsivät, ja sen jälkeiset pari vuotta meni-

oli usein työmatkoilla, ja Iines yksin koto-

vaa. Tapaamisissa Kotipolun työntekijän

vät terapiassa ja hitaassa toipumisessa,

na, joten kotitöitä oli pakkokin oppia te-

kanssa on puhuttu lisäksi raha-asioista

joka jatkuu vielä.

kemään.

ja kodinhoidon käytännöistä, vaikkapa

Terveys, unihäiriöt ja jaksaminen

siitä, että pesukoneen nukkasihti täytyy

koulussa tuottavat Iinekselle yhä huol-

aika ajoin puhdistaa.

ta, mutta uudet opinnot, nyt media-alan

Omaan kotiin muuttaminen alkoi tuntua luontevalta viime syksynä, kun Iines aloitti uudelleen toisen asteen opin-

Iines ei ehkä ole Kotipolun tyypilli-

ammatillisessa koulutuksessa, tuntuvat

not. Hän koki tarvitsevansa silloin apua

sin asiakas, asunnottomuus ei ole hän-

etenkin Kelan kanssa asiointiin kuten

tä uhannut ja nykyinen vuokra-asunto-

”Tämä ala on se, jolle haluan, sitä mitä

opinto- ja asumistuen hakuun. Hän kuu-

kin järjestyi nopeasti lähiomaisen avulla.

haluan tehdä”, herkkäilmeinen nuori

li sukulaiseltaan Kotipolusta. Miten hän

Hetkittäin uhkaavaa yksinäisyyden tun-

nainen sanoo äänessään varmuutta.

lopulta tapasi hankkeen työntekijän, sitä

netta torjuu nyt Iineksen kämppiksenä

hän ei tarkkaan muista. Itse hän ei Koti-

kehräävä kissa. Tavallista enemmän tu-

(Haastateltavan nimi on jutussa muu-

polkuun kuitenkaan soittanut, sillä Iines

kea itsenäisen elämän alkuvaiheeseen Ii-

tettu).

nyt vain ei puhu tuntemattomien kanssa

nes on tarvinnut, koska hän vajosi pari

puhelimessa.

vuotta sitten, heti lukion aloitettuaan,

hänestä oikealta suunnalta elämässä.

27


Salut!

Bonjour!

Hello! Tjena! Ciao! Hallo!

Tere! Hei!

Kevättä kohti

EU:n nuoriso-ohjelmat Demokratia ja minä, mikä pari! Euroopan Nuorisoviikolla 29.4.–5.5.2019 liputetaan demokratian ja nuorten osallistumisen puolesta. Kuluvasta keväästä puhutaan politiikan superkeväänä, sillä Suomessa järjestetään huhti-toukokuussa sekä eduskuntavaalit että Europarlamenttivaalit. Superkevääseen sopivasti myös 29.4.–5.5.2019 järjestettävän Euroopan nuorisoviikon teemaksi valikoitui Demokratia ja minä. Euroopan nuorisoviikolla nostetaan esiin nuoret vaikuttajina ja eurooppalaisen demokratian vahvistajina. Äänestämisen rinnalla tuodaan esille erilaisia vaikuttamisen muotoja ja kanavia. Tavoitteena on näyttää, miten järjestötyössä, vapaaehtoisena ja nuorisotyössä toteutuvat erilaiset demokratian ja vaikuttamisen muodot.

Brysseli kokoaa yhteen nuorisoalan aktiiveja Nuorisoviikon päätapahtuma järjestetään 29.–30.4., ja se kokoaa 800 nuorta ja nuorten parissa toimivaa Brysseliin. Päätapahtumaan lähtee Suomea ja suomalaista nuorisotyötä edustamaan 5 aktiivista vaikuttajaa, joista osa on hyödyntänyt Euroopan solidaarisuusjoukot tai Erasmus+ -ohjelmaa

demokraattisessa kansalaistoiminnassa. Päätapahtumaa isännöi koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaava komissaari Tibor Navracsics.

Mukaan Euroopan nuorisoviikolle? Brysselin hulinoiden lisäksi nuorisoviikkoa juhlitaan eri puolilla Eurooppaa järjestettävissä alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa. Tiedot nuorisoviikon tapahtumista julkaistaan Euroopan nuorisoportaalissa osoitteessa youthweek.eu. Nuorisoportaalissa voit myös ilmoittaa oman tapahtumasi Euroopan nuorisoviikolle! Näin tapahtuma pääsee osaksi teemaviikon eurooppalaista toteutusta ja se saa eurooppalaista lisäarvoa ja näkyvyyttä. Tai mikset osallistuisi nuorten kanssa jonkin muun tahon järjestämään tapahtumaan? Seuraa nuorisoviikon tapahtumia sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #Youthweek #DemocracyandMe!

Lisätietoja • • •

Erasmus+ Youth in Action ja Euroopan solidaarisuusjoukot Hakuajat 2019 30.4.2019 klo 13 1.10.2019 klo 13

Kati Inkinen, kati.inkinen@oph.fi, puhelin 0295 338 508 Euroopan nuorisoportaalin sivut: youthweek.eu Opetushallituksen verkkopalvelussa: cimo.fi/ohjelmat/ erasmusplus/nuorisotoimialalle/nuorisoviikko2019

Maailmalle.netistä löydät puolueetonta ja kattavaa tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Vastaamme myös nuorten kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyviin kysymyksiin.


Kansainvälisyys kannattaa!

Kuvitus: Kaisa Leka

Nährään Turuus! Hyppää ratsun selkään ja lähde laukalle kohti unelmiasi! Tapaat meidät heppoinemme Nuori2019 – valtakunnallisilla nuorisotyöpäivillä Turun Logomossa 27.3.–28.3.2019. Tule messuosastolle A4 pohtimaan minkälaisia mahdollisuuksia EU:n nuoriso-ohjelmat, Erasmus+ Youth in Action ja Euroopan solidaarisuusjoukot, voivat tarjota sinulle ja organisaatiollesi!

EUROOPAN NUORISOVIIKKO EUROOPAN NUORISOVIIKKO

Tietoa EU:n nuoriso-ohjelmien tapahtumista ja koulutuksista: www.cimo.fi | tapahtumat Viestit Nuoriso-tiimille osoitteeseen nuoriso@oph.fi Tykkää meistä Facebookissa ja Twitterissä!! Youth in Action Finland


KESÄDUUNARI-INFO TOUKO-ELOKUU

0800 179 279

Maksuton Kesäduunari-info palvelee jälleen toukokuusta alkaen. Pidä kiinni oikeuksistasi myös kesätöissä!

www.kesaduunari.fi kesaduunari

AIKUISTEN DIGIKOULUTUS HEOssa! KEHITÄ DIGIOSAAMISTASI JA AMMATILLISIA VALMIUKSIASI. Päivitä digiosaamistasi, • päätelaitteiden käyttö • verkossa toimiminen • tiedonhaku • ohjelmistojen ja mobiililaitteiden hyödyntäminen työssä ja opiskelussa.

Koulutus sisältää mm. • Mitä ovat digitaidot? • Tietoteknisten laitteiden käyttö • Internet ja sähköpostin käyttö • Office-ohjelmien ja muiden perusohjelmien käyttö • Sovellukset tabletissa ja älypuhelimessa Opiskele koko kurssi tai osia siitä. • Digikuvaus Koulutus on osallistujille maksuton. • Tietoturva Opistossa on mahdollisuus • Projektityö maksulliseen ruokailuun.

WWW.PAM.FI/LIITY

Ota yhteyttä: Koulutuksen koordinaattori, Minna Nikola puh. 050 472 8391 tai minna.nikola@heo.fi

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi


Nuorisotyö • 1/2019

Kiertotalous tutuksi pelaamalla! TEKSTI AURA PIHA KUVAT JOONAS LUMPEINEN

Kestävä tulevaisuus vaatii monien asioiden miettimistä uudella tavalla. Kiertotalous on yksi avain, joka tarjoaa meille uudenlaisen mallin liiketoimintaan ja kuluttamiseen.

K

iertotalous- ja yrittäjyyspeli Circu-

nenlaisiin tilanteisiin: nuorille ja aikuisille,

la avaa myönteisiä tulevaisuuden

opetukseen tai vapaa-aikaan.

Circula sopii osaksi lukion, ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulun

mahdollisuuksia ja valmentaa nuo-

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja

opintoja, mutta myös vapaa-ajan toimin-

ria toimimaan vastuullisesti jo nyt. Peli an-

siirtyminen kiertotalouteen merkitsevät uu-

taan. Se on helppo liittää osaksi laajempaa

taa nuorelle toivoa hyvästä tulevaisuudes-

denlaista ajattelua. Oppiminen mahdollis-

oppimiskokonaisuutta, esimerkiksi yrittä-

ta, malleja kestävään ja mukavaan kulutta-

tuu parhaiten oman kokemisen ja ajattele-

jyyskasvatukseen, omalle ammattialalle tai

miseen sekä itsetuntemusta ja omien vah-

misen sekä yhdessä tekemisen ja vuorovai-

lukion teemaopintoihin.

vuuksien arvostamista.

kutuksen kautta. Circulassa tutustutaan kiertotalouteen

Pelin kulku

Circula innostaa kiertotalousyrittäjyyteen

luovan tiimityön kautta. Pelillinen lähesty-

Circula muodostuu ennakkotehtävistä, pe-

mistapa toimii parhaiten, kun tavoitteet ja

liä edeltävästä Kiertotalouskävelystä, Cir-

Pelillinen oppiminen uudistaa ajatteluam-

ohjaaminen sovitetaan pelaajien mukaan.

cula-pelistä ja oppimisen jatkumosta. Pelin

me kokemisen, vuorovaikutuksen ja ideoin-

Pelinjohtaja – opettaja tai muu ryhmänoh-

lähtökohtia ovat pelaajien omat voimavarat

nin kautta. Circula Kiertotalous- ja yrittä-

jaaja – tukee tiimien ja koko ryhmän yhteis-

– taidot ja persoonallisuus – sekä ylijäämä-

jyyspeli sopii monenlaisille oppijoille ja mo-

työtä ja oppimista.

31


Nuorisotyö • 1/2019

resurssit, jotka voivat olla materiaaleja, ta-

yritysten kanssa. Lopuksi tiimit pitchaavat

ryhmällenne sopivia ylijäämäresursseja ja

yritysideansa.

tulostaa kortteja itse.

varaa tai tiloja. Esimerkiksi tyhjä teollisuus-

Tavoitteena on, että osallistujat saavat

halli, vankilan vanhat huonekalut tai käytet-

myönteisiä tulevaisuusvisioita ja toiminta-

tyä messumattoa.

mahdollisuuksia ja oppivat ymmärtämään

Pelissä yritystiimit ideoivat kiertotalou-

kiertotaloutta käytännön tasolla. He tunnis-

den mukaista liiketoimintaa omien voima-

tavat ja oppivat arvostamaan sekä omia että

varojensa ja saatavilla olevien resurssien

tiimin jäsenten vahvuuksia ja taitoja. Lisäk-

pohjalta. Jokainen tiimi kehittää omaa yri-

si he saavat liikeideoiden kehittämiseen ja

tysideaansa, mutta pelin yllätykset ohjaavat

yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia.

tiimit tekemään myös yhteistyötä muiden

””

”Mun mielestä tämmösen hauskanpidon yhteydessä oppiminen on paljon parempi, ku jos vaan istuu jossain ja kuuntelee.”

Keksi itse lisää twistejä Syklin pikkujouluissa Circulaa pelattiin joulutwistillä. Resursseina löytyi muun muassa pari tokallista lonkkavikaisia poroja, 10 000 väriviallista mustaa pukinpartaa ja vähän käytetty seimi. Niistä syntyi hulvattomia liikeideoita! Voit keksiä juuri teidän kohde-

Mitä on kiertotalous? Maailmantalous on pitkään perustunut uu-

tö ja kierrätettävyys mahdollisimman help-

siutumattomiin luonnonvaroihin. Kulutuk-

poja, se luo pohjaa toimivalle kiertotalou-

semme tänä päivänä perustuu lineaariseen

delle. Jo suunnittelussa voidaan huomioida

tuotantotapaan: louhitaan materiaalit, ja-

kiertotalouden mukaisten uusioraaka-ainei-

lostetaan tuote, heitetään pois jätteeksi ja

den käytön.

ostetaan uusi. Kiertotaloudessa pyritään sulkemaan ja pidentämään näitä materiaalien virtauksia. Kiertotalous ei ole kierrätystä, vaikka on se sitäkin. Kiertotalous on nimensä mukaisesti talousmalli, ei hyväntekeväisyyttä. Kiertotaloudessa etsitään oikeasti tuottavan liiketoiminnan paikkoja, mutta kestävyyden ehdoin. Kiertotalouden mahdollistaminen lähtee suunnittelusta. Kun tuotteet suunnitellaan valmiiksi niin, että niiden käyttöikä on mahdollisimman pitkä, materiaalit hyviä ja kestäviä ja korjattavuus, uusiokäyt-

””

”Kiertotalous pidentää maapallon elinikää.”

32

Kiertotaloudessa on viisi liiketalousmallia: 1.  Resurssitehokkuus tarkoittaa, että materiaaleja ja energiaa käytetään järkevästi ja tehokkaasti. Kierrätys on yksi osa resurssitehokkuutta. Joskus useampi yritys toimii yhdessä niin, että yhden yrityksen ylijäämämateriaali sopii toisen yrityksen raaka-aineeksi. 2.  Tuotteen elinkaaren pidentäminen vähentää tarvetta uusien tuotteiden valmistukselle. Tämä onnistuu korjaamalla, kunnostamalla, päivittämällä ja uudelleenmyynnillä. 3.  Kiertotaloudessa pyritään siihen, että uusiutumattomia energianlähteitä ja materiaaleja, kuten öljyä ja muovia, ei enää käytettäisi. Energiaa tuotettaisiin esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalla. Materiaalit tehtäisiin uusiutuvista luonnonvaroista, kuten puusta tai levistä.

4.  Uusi liiketalouskonsepti on ”tuote palveluna”. Siinä tuote on kyllä asiakkaalla käytössä, mutta se säilyy yrityksen omistuksessa. Yritys lupaa huolehtia siitä, että tuote toimii jatkuvasti parhaalla mahdollisella tavalla. Yritys vastaa tuotteen kunnossapidosta ja korjauskustannuksista. Siksi yrityksen kannattaa valmistaa vain laadukkaita ja kestäviä tuotteita.

””

”Ilman kiertotaloutta liiketaloudessa tulisi enemmän jätettä ja hiilidioksidipäästöjä.”

5.  Kaikkea ei tarvitse omistaa itse! Jakamisalustat ovat digitaalisia palveluita, joiden avulla voimme vuokrata ja lainata muille omia, vajaakäytöllä olevia tavaroitamme.


Nuorisotyö • 1/2019

Perhon opiskelijat Circulaa testaamassa Perhon liiketalousalan opiskelijat testasivat Circulaa kestävän kehityksen oppitunnillaan. Pelin jälkeen tehdyssä kyselyssä opiskelijat kiittelivät pelin oppituntiin tuomaa toiminnallisuutta. Opiskelijat kokivat, että heidän tietämyksensä kiertotaloudesta ja yrittäjyydestä oli kasvanut selvästi. Opiskelijat keksivät myös peliin omia kehitysideoita. Toisille peli oli monimutkainen tai raskas, ja he toivoivat siitä kevyempää versiota. Alkuun toivottiin myös lisää actionia. Circulaa on jatkuvasti kehitetty pelaajilta tulleiden kommenttien pohjalta. Ensimmäinen tiimi oli suunnitellut EcoCabin-nimisen yrityksen. Se rakentaa mökkejä uusioraaka-aineista, kuten kuormalavoista. Sisustus tehdään mm. ylijäämänah-

jen kautta jättää tähän maailmaan jotain po-

gia Oy tuottaa energiaa ekologisesti. Yritys

Vastuullisuus on tulevaisuuden ammattitaito

ostaa sahanpuruja sahatehtailta ja kotitalo-

Sen lisäksi, että teemme valintoja kuluttaji-

lukea lisää osoitteessa www.kadenjalki.fi.

uksilta ja kuljettaa ne sähköautoilla lämpö-

na, vaikutamme jokainen maailmaan myös

laitoksille. Kolmas tiimi kehitteli yritystä ni-

työmme kautta. Vastuullisuus on jo nyt osa

Tilaa Circula-peli!

meltä GoFood, joka kerää ja jakaa hävikki-

monen edelläkävijäyrityksen arvoja, ja tu-

ruokaa armeijan ylijäämäpolkupyörillä.

levaisuudessa se tulee olemaan uusi normi.

Tällä hetkellä on meneillään Circula-pelin yhteistilaus. Se on helppo ja edullinen tapa hankkia laadukas peli painotuotteena. Lähetä tilauksesi 31.3. mennessä! www.kadenjalki.fi/circula

kapaloista tuunaamalla. Sahanpuru ener-

Circulasta inspiraatio oikeaan yritykseen Kuopiolaiset Veeti Koivistoinen ja Jou-

Se tarkoittaa, että nuorten työelämätaitoihin kuuluu olennaisena osana ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun sisäistäminen omassa ammatissaan.

ni Ikäheimo, kolmannen vuoden kok-

Toiminnallamme ja valinnoillamme on

kiopiskelijat, pelasivat Circulaa keväällä

tietyn suuruinen jalanjälki, joka kuvaa kuor-

2018 Nuori Yrittäjyys -leirillä. Pelin päät-

mitustamme ympäristöön: hiilijalanjälki,

teeksi nuoret miehet huomasivat käsissään

vesijalanjälki, ekologinen jalanjälki. Tämän

olevan oikean liikeidean siemenen ja perus-

lisäksi voimme työmme ja arkemme valinto-

sitiivista: ekologisen kädenjäljen. Tästä voit

Voit tiedustella myös mahdollisuutta pelipajaan. Lisätietoja Circulasta, kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta: Heli-Maija Nevala, koulutuspäällikkö, Suomen ympäristöopisto Sykli, heli-maija.nevala@sykli.fi, 050 330 0297

tivat sitä varten NY-yrityksen. ”Ruvettiin puhumaan kaljasta ja siitä tuli sitten idea, että ruvetaan kehittämään alkoholitonta erikoisolutta”, kertoo Veeti. ”Meitä kannustettiin todella paljon, huomattiin, että tässä on uniikki idea”. ”Firman nimi on Kirjakerho Brewing NY. Sitä ollaan tässä vajaa vuosi pyöritelty kokkitöiden ohella”, Jouni sanoo. ”Tuo nimi tulee siitä, että me käytetään meidän tuotteissa uusioetikettejä vanhoista kirjoista. Meidän jokaisella pullolla on oma tarina. Ja kirjan kansia voi käyttää pakkauksiin,” pojat avaavat kiertotalousideaansa. Katso video Circulan pelaamisesta Youtubessa: bit.ly/circulavideo

33


Nuorisotyö • 1/2019

Nuorisokasvatuksen muuttuva toimintakenttä Mihin yhteisöpedagogeja tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa? Laajan Delfoikyselyn mukaan tulevaisuudessa ammattialojen raja-aidat kaatuvat, digitaaliset palvelut tulevat luontevaksi osaksi nuorisotyötä ja ammattilaiselta vaaditaan yhä luovempaa ja yrittäjämäisempää otetta. Kasvokkain kohtaamisen tärkeys ei kuitenkaan katoa. Tulevaisuudentutkimus apuna nuorisokasvatuksen kehittämisessä

kiä ja asioita kiitettävän monelta kantilta va-

monialaisia toimenpiteitä. Perinteisesti yh-

laisevia.

teisöpedagogin ennaltaehkäisevän työnku-

Kyselymme panelisteina oli asiantunti-

van lisäksi korostui myös voimavaraista-

Mihin yhteisöpedagogeja tarvitaan? Millai-

joina henkilöitä, joiden näkökulma nuori-

van, jopa kuntouttavan työotteen merkitys.

sissa toimintaympäristöissä yksilöiden ja

so- ja yhteisötyöhön vaihteli; tutkijoita, hal-

Asiantuntijat arvioivat monikulttuurisen

yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamista teh-

linnon edustajia, järjestöaktivisteja, virka-

osaamisen korostuvan. Samoin taiteellisten

dään 2036? Millaista osaamista yksilöiden

miehiä, nuorisotyötekijöitä, lastensuojelun

ja kulttuuristen menetelmien hallinta sekä

ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistaminen

edustajia jne. Paneeliin kutsuttiin kaikkiaan

luova työote ovat tulevaisuuden työtapoja.

edellyttää vuonna 2036?

61 asiantuntijaa.

Nuorisokasvatuksen yhteisöllisiä työmuo-

Näihin kysymyksiin haettiin vastausta

toja tultaneen soveltamaan entistä enem-

teutetussa kyselyssä. Verkkosovellus eDel-

Polarisaatio tulee näkymään yhä enemmän

phi.org:iin tehtyyn kyselylomakkeeseen kir-

Syrjäytyneiden nuorten määrä on ollut jat-

ryhmien kanssa tehtävässä työssä.

jattiin 17 väittämää, jotka liittyivät yhteisö-

kuvasti kasvava, noin 20 % ikäluokasta syr-

pedagogikoulutukseen, nuoriso- ja järjestö-

jäytyessä. Nuorten polarisaation voidaan en-

työn kentän tulevaisuuden tilaan ja työssä

nakoida syvenevän toisen asteen koulutusre-

tarvittavaan osaamiseen. Väittämien koh-

formin, ylisukupolvisen huono-osaisuuden,

dalla kyselyn asiantuntijavastaajia – pane-

työelämän hektisyyden sekä palvelujärjestel-

listeja – pyydettiin arvioimaan väittämään

mien toimimattomuuden takia. Myös nuor-

liittyvän asiantilan todennäköisyyttä sekä

ten väkivaltainen radikalisoituminen tulee

””

toivottavuutta. Samalla toivottiin peruste-

tulevaisuudessa olemaan todellinen uhka.

syksyn 2018 aikana Delfoi-menetelmällä to-

luja näkemyksille.

män myös jalkautuvassa yhteisötyössä esimerkiksi asuinalueilla, samoin kuin eri ikä-

”Painopiste tullee tulevaisuudessa olemaan yhteisöissä, kohtaamisissa, ohjauksessa ja erilaisten menetelmien hyödyntämisessä yhteisökasvatuksessa.” –Panelistikommentti

nelistien vastausten kommentoinnin. Tämä

Kohtaamisen ja ohjaamisen taitoja tarvitaan tulevaisuudessakin

liset työmuodot tulevat luomaan uudenlai-

aikaansaa hedelmällistä keskustelua ja jois-

Vastaajien mukaan syrjäytymisen ehkäisys-

sia osallistumisen ja vaikuttamisen paikko-

sain tapauksissa kommenttiketjut olivat pit-

sä tarvitaan entistä kokonaisvaltaisempia ja

ja ja siten edistämään yhteisöllisyyttä ja hy-

eDelphi.org-kysely

mahdollistaa

sekä

omien vastausten perustelun että toisten pa-

34

Teknologinen kehitys ja uudet digitaa-


Nuorisotyö • 1/2019

Vait McRight / Pixabay.com

vinvointia. Syrjäseuduilla ja maaseutualu-

ammattialarajat ylittävän professiokehityk-

ta nuorisotyön historiallisista painolasteista

eilla digitaalisuus tulee olemaan myös kei-

sen suuntaa pitäisi vastaajien mielestä myös

ja ammatillisista traditioista ja vastata roh-

no taata nuorisotyön palveluiden saatavuus

edelleen tukea.

keammin erilaisten – ja eri-ikäisten – kohde-

ja saavutettavuus. Olennaista on, että digi-

””

ryhmien tarpeisiin. Luovaa työotetta ja eri-

taalisuutta ei nähdä erillisenä työmuotona, vaan se on osa kaikkea nuorten kanssa tehtävää työtä. Kommenteissa tuli selkeästi esille se, että verkossa tehtävän ohjaus- ja kohtaamistyön lisäksi myös kasvokkain ja jalkautuen tehtävälle työlle koetaan jatkos-

“Nuorisotyöllä on tehtävänsä eri sektoreilla, alakohtaisten siilojen sijaan tehtäviä hoidetaan vahvasti alarajat ylittäen eri-ikäisten ihmisten parhaaksi.”

sakin olevan paljon tarvetta.

Kunnallinen nuorisotyö murroksessa

–Panelistikommentti

laisten (esim. taiteellisten ja yhteisöllisten) menetelmien rohkeaa kokeilua suositeltiin. Erityisenä haasteena nostettiin esiin työnantajien tietämättömyys yhteisöpedagogien osaamisesta erityisesti lastensuojelukentällä. Kaakkois-Suomen

ammattikorkeakou-

lussa, Xamkissa (aikaisemmin Mikkelin ammattikorkeakoulu) on nuoriso- ja järjestötyön ammattilaisia, yhteisöpedagogeja, koulutettu jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

koskettaa yhä vahvemmin myös nuorisotyö-

Nuorisotyön koulutusta tulee kehittää

tä. Toisaalta digitaalisten ratkaisujen avul-

Kaikkinensa tarvitaan ammattialojen ra-

palkinnon. Tulevaisuustutkimuksen tulok-

la nuorisotyö voi olla saavutettavissa myös

jat ylittävää ja eri ihmisryhmät huomioi-

sia hyödynnetään yhteisöpedagogikoulutuk-

syrjäseuduilla ja pienissä taajamissa. Kun-

vaa kokeilukulttuuria. Työsuhteiden pirs-

sen kehittämisessä ja opetussisältöjen suun-

nallisen nuorisotyön jalansija nuorisotyön

taloituminen freelancer-tyyppisiksi, samoin

nittelussa.

muotona näyttää sen sijaan horjuvan tai ai-

kuin toimintaympäristöjen moninaistumi-

nakin nuorisotyön katsottiin saavan uusia

nen esimerkiksi jalkautuvan asuinaluetyön

Katja Komonen

toteuttamistapoja, jotka eivät ole enää si-

myötä, edellyttävät esimerkiksi hallinnolli-

YTT, yliopettaja, yhteisöpedagogikoulutus

doksissa kuntaan niiden toteuttajana. Esille

sen osaamisen, yrittäjyysosaamisen ja sisäi-

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

nousi useammassa yhteydessä nuorisotyön-

sen yrittäjyyden nykyistä vahvempaa koros-

Jaakko Pitkänen

tekijöiden yrittäjämäinen toiminta eli itse

tamista koulutuksessa.

Palveluiden keskittyminen kasvukeskuksiin

itsensä työllistäminen.

Alan

ammattikorkeakoulutukselle

Koulutus on ollut laadukasta, ja se on saanut vuonna 2010 koulutuksen laatuyksikkö-

KM, lehtori, yhteisöpedagogikoulutus on

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Nuorisotyön viimeaikaisen työnkuvan

edelleen tarvetta, joskin koulutuksen profii-

Sari Tuuva-Hongisto

kehityksen todettiin vieneen sitä jo nyt vah-

lia tulisi kirkastaa ja sisältöjä kehittää edel-

FT, TKI-asiantuntija

vasti eri sektoreille ja uusiin toimintaympä-

leen. Yhteisöpedagogikoulutukselta perään-

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

ristöihin kuten koulumaailmaan. Tällaisen

kuulutettiin rohkeutta irtautua mahdollisis-

Juvenia

35


IHANAN ILMAISTA JA VALLOITTAVAN VAHVISTAVAA ETSIVIEN JA TYÖPAJOJEN NUORILLE!

TÄYDEN PALVELUN LEIRIKESKUS SUOMENLINNASSA! TARJOAMME: Majoitustilat 39:lle hengelle 2-10 hengen huoneissa Kokous-/toimintatilan 40:lle hengelle Ateria- ja ohjelmapalveluita toiveidenne mukaisesti Kokonaisuuden yhdellä tarjouksella Nuorisojärjestöille edulliset hinnat ilman arvonlisäveroa

MEILLÄ JÄRJESTÄT VAIVATTA LEIRIT, KOKOUKSET JA KEHITTÄMISPÄIVÄT!

NUORISOKESKUS VILLA ELBA EUROOPPALAINEN EDELLÄKÄVIJÄ

HOSTEL SUOMENLINNA

www.hostelhelsinki.fi ryhmat@suokki.fi Suomenlinna C9 045 343 8488 00190 Helsinki

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on Suomen monipuolisin eri alojen ammattilaisia ja opiskelijoita yhdistävä ammattiliitto.

jhl.fi

TYÖTÄ LÄHELLÄ

IHMISTÄ

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii

Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Tutustu lähi- ja perushoitajan työhön ja SuPerin toimintaan: www.superliitto.fi superliitto


VAIKUTA!

Nuorten näköistä vaikuttamista ja yhteiskunnallista osallistumista

#sinulleseksuaalikasvattaja Kaiken kattava materiaalipaketti seksuaalikasvatukseen!

NUORI2019-messuilla löydät

meidät Fingon osastolta ja to 28.3. klo 10:30 Move2-lavalta.

www.hivpoint.fi

Tilaa ilmainen Vaikuta! -työpaja tai menetelmäopas:

www.taksvarkki.fi

Kesätyö: siivooja

OPISKELE

seksuaalikasvatuksen ammattilaiseksi!

Lempimusiikki: electropop

Unelma ammatti: kokki

Perhe: isä, äiti, sisko, mummo Lemmikki: kaksi kania

Pituus: 155cm Silmienväri: sininen

Lempiruoka: makaronilaatikko

Paras asia lomalla: uiminen

Haaveilee: mopon ostamisesta

Lempi televisio-ohjelma: Simpsonit

Harrastus: tietokonepelit

Haku vuoden 2020 seksuaalikasvatuskoulutukseen on avoinna.

Koulu: lukio

Eniten käytetty somekanava: Twitter

Sukupuoli: muu-

Ä JA Y K Ä N S OIKEU UA! L U U K S OIKEU

Lue lisää

www.sexpo.fi/koulutus

ja amisesta estä kohta tö Seta. is iv iit it s n e eusjärjes nuorten s a ihmisoik teenkaari sta tarjoa Tietoa sa e is m e k nin tu hyvinvoin Rainbow Rights -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014–2020).


NUORILLE TERVEYDESTÄ JA TUPAKKATUOTTEISTA:

”Parasta oli yhteishenki ja se ettei kukaan jäänyt ulkopuoliseksi.” Nuotta-nuori 2018

”Nuotta auttoi minua pääsemään irti pelosta tutustua uusiin ihmisiin, ja rohkeutta olla enemmän esillä ryhmässä.” Nuotta-nuori 2018

NikEdu.fi-sivustolta saat tietoa nuorten tupakkatuotteiden käytöstä ja vinkkejä siihen, miten käsitellä aihetta nuorten kanssa. Voit myös tilata nuorisoalan työntekijöille suunnatun maksuttoman koulutuksen paikkakunnallesi! Koulutus räätälöidään tarpeidenne mukaan. Ota yhteyttä: nikedu@cancer.fi.

Nuotta-valmennukset • Leirit • Retket • Toimintapäivät

Tule leirille Kouvolaan,

Nuorisokeskus Anjalassa järjestät laadukkaat leirit ja tapahtumat ympäri vuoden! Ostamalla meiltä palvelun tuet suomalaista nuorisotyötä! Nuorisokeskus Anjala nuorisokeskusanjala@ankkapurha.fi puh. 040 540 0049

www.nuorisokeskusanjala.fi

Fressis.fi on nuorille suunnattu palvelu, joka jakaa tietoa terveydestä ja kannustaa terveellisiin elintapoihin sekä hyviin valintoihin omassa arjessa.

Majoitu edullisesti Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla. Meille voit tulla sellaisena kuin olet!

RÖÖKIKROPPA.FI Röökikroppa.fi-sivustolta näet miten nikotiini ja tupakkatuotteet vaikuttavat elimistöön ja mitä hyötyjä lopettamisesta on! Uusi, entistä monipuolisempi sivusto avataan maaliskuussa 2019.

www.merimieskirkko.fi facebook.com/merimieskirkko


Nuorisotyö • 1/2019

Nuorisotyö Virossa Olli Saarela muistelee

Nuorisotyössä pitää löytää aina oikeat henkilöt. Nuorisoasiainneuvos Olli Saarela on oiva esimerkki avainhenkilöstä Suomen ja Viron välisen yhteistyön edistämisessä.

V

iron nuorisotyö alkoi välittömästi it-

sä ja vahvuutensa. Lisäksi on hyvä muistaa,

Viron ja Suomen suhteet ovat olleet tii-

senäisyyden palauttamisen jälkeen.

että kun tunnet toisen, vierastat vähem-

viit ja synnyttäneet monia elinikäisiä ystä-

Samaan aikaan käynnistyi myös

män. Siksi leirit, yhdessä harrastaminen ja

vyyksiä. Näin on käynyt myös Ollin (Saare-

maidemme välinen yhteistyö nuorisotyös-

kansainvälinen yhteistyö ovat nuorisotyön

la) ja Toivon (Sikk) kohdalla. Vuosittai-

sä. Laadittiin käytännöllisiä toimenpideoh-

ydintä.

set tapaamiset ja kyläilyt toistensa kodeissa

jelmia sisältävät yhteistyöpöytäkirjat. Suomi oli solminut kulttuurinvaihtosopimuk-

Tärkeä hetki & tässä ja nyt

sen jo 1939 Viron kanssa. Virossa käynnistyi

Helmikuun 22. päivänä 2006 Viron pre-

kertovat hienosta perinnöstä, joka voi syntyä ammatillisen ja kiinteän yhteistyön sivutuotteena rikastuttamaan elämää.

myös nuorisotyön koulutus. Vaasan läänin

sidentti Arnold Ryytel ojensi Olli Saare-

”Kun aamuisin kävelen Ruoholahden

ja Pärnun maakunnan yhteistyö nuoriso-

lalle Maarianmaan Ritarikunnan IV:n luo-

rantaan, katselen merelle, olen näkevinäni

työssä käynnistyi vilkkaasti, samoin Turun

kan ristin merkkinä ansiokkaasta maidem-

Tallinnan valot. Tunnen meren yhdistävän

kaupungilla ja Kloogarannan leirikeskuksel-

me välisen nuorisotyön edistämisestä. Len-

meidät. Toivon, että yhteisöllisyys voittaa

la on ollut tiivistä yhteistyötä. Helsingin Kä-

nart Meri oli perustanut Maarianmaan

yksilökeskeisyyden.”

pylän Suomalaisen yhteiskoulun leirikoulut

ristin ritarikunnan vuonna 1995 Viron itse-

ovat vieneet tuhansia nuoria meren yli tu-

näisyyden kunniaksi. Sen tarkoitus on pal-

tustumaan Viron kulttuuriin ja historiaan.

kita ulkomaisia henkilöitä, jotka ovat toimi-

Tekstin on laatinut Olli Saarelan haastatte-

neet Viron valtion hyväksi. Samana vuonna

luun ja muistiinpanoihin pohjautuen Nuo-

ensimmäisen luokan risti myönnettiin Bill

risotyölehden

Clintonille ansiostaan Viron liittymisestä

Kuivakangas.

Virolainen nuorisotyöntekijä ja nuoret Virolainen nuorisotyöntekijä on julmettu

Olli Saarela

päätoimittaja

Johanna

NATO:on.

saunoja, hyvällä itsetunnolla varustettu ja ammatillisesti lahjakas erityisesti kulttuurisessa nuorisotyössä. Hän on aina valmis tarttumaan uusiin haasteisiin. Virolaisen nuorisotyön taustalla on historia; Neuvosto-Eestissä 70 % nuorista oli mukana nuorisotyössä. Sosialismissa nuorisotyö oli tärkeää kasvatustyötä, mutta uudistushalu on ollut valtava. Vuosituhannen alussa he digitalisoivat lähes kaiken. Nuorten tapaamisilla on merkittävä rooli nuorisotyössä. Kurt Hahnin elämyspedagogiikka on innoittanut myös Viron nuorisotyötä. Sen kulmakiviä on: ei ole vapaamatkustajia – kaikki ovat samassa veneessä, jokaisen tulee löytää oma erityisyyten-

39


Nuorisotyö • 1/2019

Tarinateatterissa maailmanlopunkylässä TEKSTI JOHANNA KUIVAKANGAS KUVITUS KEVIN KIIROJA

Yhteisöllisyys, mitä se on ja mistä ainesosista se koostuu? Tämä juttu valottaa yhteisiin kokemuksiin, historiaan ja tunteisiin perustuvia näkökulmia eteläisen naapurimaamme elämässä. Seuraavan tarinan näyttämönä toimii pieni kylä lähellä Venäjän rajaa, josta virolainen kuskimme käyttää nimitystä ”maailmanlopunkylä”.

A

jamme pitkin mutkittelevia, kapene-

näjää. He huomaavat meidät, huikkaavat ter-

mänkymmentä. Yksi lapsi äitinsä kanssa istuu

via teitä. Osa on kunnostettu EU:n

vehdyksen ja pyytävät teatterilaisia siirtymään

etupenkissä. Tytär videoi, kun jokainen näyt-

rahoin, toiset ovat tietöiden alla par-

sisätiloihin.

telijä nousee vuorollaan kertomaan kuka on.

haillaan, mutta loppumatkasta tie poukkoilee

Sisällä on pirtinpöydät ja penkit, jotka rai-

Ohjaaja kääntyy katsomaan seinää, missä va-

kapeana ja mutkittelevana. Tuolla näkyy suo.

vataan nopeasti sivuun ja asetellaan katso-

lokuvat ovat. ”Mitä tässä tapahtuu”, hän ky-

Sitten metsää. Tässä avautuu peltoaukea, jossa

moksi. Tuvan seinällä kulkee valokuvista tehty

syy osoittaen yhtä kuvaa. Yleisössä oleva mies

jököttävät tummat murheellisen näköiset re-

tarina, kylän historia. Teatterilaiset kiinnittä-

ryhtyy kertomaan, että tuo kuva on ajalta en-

hupaalit. Lähestymme kylää. Sinapinkeltaisia

vät esiripun, avaavat matka-askit, pystyttävät

nen sotia. Hän muistaa ”erään suutarin…” Toi-

taloja, jotka ovat kadottaneet kivijalkansa ai-

valospotit. Näyttämö on valmis.

nen kyläläinen jatkaa tarinaa, muistelee, kuin-

kaa sitten maan sisään. Matka pysähtyy ulko-

Esittelykierroksella kuulen pienen palan

ka ”heilläkin kotona...” Näyttelijät asettuvat

rakennusta muistuttavan talon pihaan. Pihalla

jokaisen paikalla olevan tarinaa. Moni kertoo

rooleihin ja aloittavat, ja pian kyläläiset katso-

seisoo kaksi vanhaa miestä, jotka puhuvat ve-

ikänsä, ja katsomossa se harvoin on alle seitse-

vat omaa tarinaansa näyttämöllä.

40


Nuorisotyö • 1/2019

”Millaista oli hyvä aika tässä kylässä?” ky-

va mummo puristaa huulensa yhteen. Katsoo

kylässä on aina laulettu. Muistatteko, kysyy, ja

syy ohjaaja. Syntyy paljon puhetta. Kun oli

eteen näkemättä mitään. Sodat. Uhka. Epävar-

alkaa samassa laulamaan. Ja vielä, voitaisiinko

rauhallista, käytiin kalassa, istuttiin venees-

muus. Tuliko sotilaita? Kyllä, mutta meidän

laulaa yksi laulu. Tämä on se laulu, mitä lau-

sä mato-ongella. Oli hauskaa olla nuori. Tyt-

kylässä oli vain hyviä saksalaisia, muistaa ta-

loin aina silloin, kun ajattelin, että en enää jak-

tären äiti haluaa ystävät ja poikakaverit laval-

kana istuva mies. Eivätkä venäläisetkään pa-

sa. Lauletaan vielä. Ja laulun loputtuakin, he

le. Kisailu ja parinvalinta ovat täydessä vauh-

hoja olleet, eivät he, jotka tulivat meidän ky-

ottavat kertosäkeen vielä uudestaan.

dissa. Huiveja ja hattuja vaihdellaan, yleisöstä

lään. Pahinta oli se, kun Pronssisoturi vietiin

Esitys on ohi. Pöydät laitetaan takaisin.

joku osoittaa, tuo voisi sopia esittämään hän-

pois. Se häpeä. Isänikin taisteli. Hänet häpäis-

Tarjottimilla on hedelmälohkoja ja vihannek-

tä nuorena.

tiin. Huoneeseen laskeutuu tiivis, tukahdutta-

sia. Vanha nainen kaataa kuppiini teetä, hy-

va hiljaisuus.

myilee ystävällisesti. Kohta avaamme oven ja

Mikä on ollut vaikeaa? Hiljaisuus. Äskeinen nauru ja riehakkuus muuttuvat raskaaksi

Äkkiä mies, joka kertoi isästään, ehdottaa,

ja ilma on työlästä hengittää. Vieressäni istu-

että laulettaisiin yhdessä. Niitä lauluja, joita

astumme tähtikirkkaaseen yöhön.

41


Nuorisotyö • 1/2019

Kirja-arvio Värri, Veli-Matti: Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere, Vastapaino 2018. Pihkala, Panu: Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Helsinki, Kirjapaja 2017.

Tuhon ja toivon profeetat

J

oskus kirjoja kannattaa lukea rinnak-

si. Ympäristökriisi on meidän kaikkien yhtei-

masta tarkasteltuna tarpeellisia vaiheita. Ne

kain. Erilaiset kirjat saman teeman

nen virtahepomme jokaisessa olohuoneessa.

voivat olla aineksia kestävämpään elämään.

äärellä muodostavat erityisen mie-

Kumpikaan teos ei päästä lukijaansa hel-

Toivo, josta Pihkala puhuu, liittyy läheises-

lenkiintoisen ja samalla haastavan yhtälön.

polla. Värrin monipolviset filosofiset poh-

ti rohkeuteen, luottamukseen ja sitkeyteen.

Seuraava pohdinta ei tee täyttä oikeutta kä-

dinnat ovat lukijalle haasteellisia. Kirjan lo-

Jokainen nuorten kanssa työskentele-

sittelyssä oleville teoksille, mutta toivotta-

pussa palataan konkreetille tasolle, kun kri-

vä tietää, että nuoret suhtautuvat pessimis-

vasti riittää vakuuttamaan lukijan siitä, että

tiikkiä saavat elinikäinen oppiminen, yli-

tisesti maailman ja ympäristön tulevaisuu-

näihin kirjoihin kannattaa itse tarttua.

opisto-opetus ja koulujen digiloikat. Pihka-

teen. Samalla nuoret ovat kuitenkin aiem-

TT Panu Pihkalan teos Päin helvet-

la kirjoittaa kansantajuisemmin, toisaalta

paa luottavaisempia omiin mahdollisuuk-

tiä? Ympäristöahdistus ja toivo on ensim-

myös hänellä on paljon teemoja ja näkökul-

siinsa löytää hyvinvointia. Ne nuoret, jotka

mäinen suomenkielinen teos ympäristöah-

mia. Kirjan jäsennys on kuitenkin selkeä.

löytävät todellisia keinoja vaikuttaa asioi-

distuksesta. Kirja auttaa ymmärtämään ym-

Pihkala vie lukijansa ensin ympäristöah-

hin oman itsensä ympärillä ja erilaisissa yh-

päristökysymysten aiheuttamia reaktioita ja

distuksen tunteisiin, ilmiöihin ja teorioihin.

teisöissä, ovat myös niitä nuoria, jotka ovat

tarjoaa välineitä tunteiden käsittelyyn. Pih-

Ihmismielen syövereihin mennään syväl-

saaneet kokea osallisuutta ja sitä kautta voi-

kala työskentelee tutkijatohtorina Helsin-

le ja suoraan. Kirjan toisessa osassa tartu-

maantumista.

gin yliopiston teologisessa tiedekunnassa,

taan siihen toivoon, jolla syvistä syövereis-

Luontoyhteys vahvistaa kykyä toivoon.

erityisalanaan ympäristökysymykset. Hän

tä voidaan nousta ylös. Monet niistä tun-

Pihkala listaa asioita ja tapoja, joiden avul-

sai ev.lut. kirkon ympäristökasvatuspalkin-

teista ja ilmiöistä, joihin pureudutaan en-

la voimme lisätä voimavarojamme: omien

non vuonna 2018.

simmäisessä osassa, ovat toisesta näkökul-

luontopaikkojen löytäminen, ympäristö-

Veli-Matti Värri on filosofi ja kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa. Hänen kirjansa Kasvatus ekokriisin aikakaudella on ensimmäinen suomenkielinen kirja, jossa analysoidaan ilmastonmuutosta filosofisesti kasvatuksen näkökulmasta. Värrin teos on vahva maailmankatsomuksellinen puheenvuoro ja suunnattu erityisesti kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Professorin mukaan kasvatuksen, talouden ja politiikan käänne on välttämätön. Meiltä puuttuu selkeä ja yhtenäinen moraalihorisontti ekokatastrofin torjumiseen. Kirjoittajilla on yhteinen lähtökohta: ympäristötuhot ovat niin suuri uhka sekä psyykelle että yhteisöjen tämänhetkiselle elämäntavalle, että yksilöt ja yhteisöt ajautuvat erilaisiin torjuntareaktioihin. Seurauksena on kieltotila, jossa ihmiset samaan aikaan tietävät ja käyttäytyvät aivan kuin eivät tietäi-

42


Nuorisotyö • 1/2019

herkkyyden harjoittaminen, lähiympäris-

nestystarina. Ihminen on esimerkiksi voit-

yllä toivoa. Emme voi koskaan lähteä siitä,

tön tutkimusmatkailu ja kohtaamiset ei-in-

tanut monia tauteja ja luonut paljon yh-

että peli on menetetty. Tähän peliin kasvat-

himillisen luonnon kanssa. Hän myös muis-

teistä hyvää. Samalla on kuitenkin ajaudut-

taja löytää monia aineksia molemmista kä-

tuttaa leikkivän ihmisen merkityksestä:

tu todellisuuskäsitykseen, jossa luonto näh-

sillä olevista kirjoista.

saamme paljon hyvää, jos kykenemme leik-

dään yksinomaan ihmisen resurssina. Enää

kimään luonnon maailmassa ja suhtautu-

ihminen ei voi olla hyvän elämän keskipiste

maan luontoon leikkivän ihmisen lumoutu-

ja omistaja. Hyvän elämän ideaaliin täytyy

miskyvyllä. Kasvattajalla on kaikki mahdol-

mahtua myös luonto ja muut eliölajit.

lisuudet vahvistaa pelien ja leikkien kaut-

Jatkossa kasvatusta ohjaavien perusar-

ta lapsissa ja nuorissa myönteistä luontoon

vojen tulee olla siinä, että maailmamme elin-

liittyvää yhteistoimintaa.

olosuhteet pystytään säilyttämään mahdol-

Ihmisen ja luonnon väliin on Veli-Matti

lisimman rikkaana. Värriä ja Pihkalaa yh-

Värrin mukaan jäänyt este, jota hän kutsuu

distää näkemys siitä, että viisautta ekologi-

teknologiseksi maailmankuvaksi. Sen mu-

seen kasvattamiseen on jo olemassa ja sitä

kaan ihminen ja luonto ovat toisistaan eril-

pystytään tekemään arkisissa käytännöissä,

lisiä. Ihmisen suhde muuhun luontoon pe-

kunhan vain riittävän monilla on tietoisuus

rustuu hallintaan ja omistamiseen. Tämä

ympäristön pelastamisen ensisijaisuudesta.

saatetaan tiedostaa, mutta samalla usko-

Kasvattajan tehtävässä on aina sisäänra-

taan, että tulevaisuuden teknologia ratkai-

kennettuna tietty jännite. Lapsille ja nuoril-

Jarmo Kokkonen

see ongelmamme.

le on rehellisesti ja totuudenmukaisesti ker-

Kirkon kasvatus ja perheasiat

Värri muistuttaa, että viime vuosisatoina

rottava millainen maailma on. Samaan ai-

-yksikön johtaja

teknologinen maailmankuva on ollut me-

kaan on luovuttamattoman tärkeää pitää

43


Tule tutustumaan nuori2019-messuosastollemme

Outward Bound Finland ry

on kasvatuksellinen koulutusorganisaatio, joka edistää elämyspedagogiikan, seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen käyttöä Suomessa.

Tuemme nuorten kasvua

Autamme löytämään omia voimavaroja ja opetamme kunnioittamaan omaa elinympäristöä, luontoa ja muita ihmisiä. Luonto toimii oppimisympäristönämme.

Koulutamme kasvatusalan ammattilaisia Kasvatusalan nykyiset ja tulevat ammattilaiset tekevät yhtä maailman tärkeimmistä töistä. Tämän vuoksi yksi tärkeimmistä tehtävistämme on tukea heitä siinä.

Toimintamme on kaikille avointa

Kamalat äidit® tarjoaa vertaistukea murrosikäisten lasten äideille www.kamalataidit.fi

Autamme ihmisiä kokemaan turvallisesti henkistä kasvua edistäviä elämyksiä ja koulutamme alan menetelmien käyttöä. Tutustu avoimiin kurssija koulutustoimintaamme tai tilaa oma kurssi yhteisöllesi. “Outward Bound -kurssit valmistavat tämän päivän ihmisiä, sekä nuoria että aikuisia, itsenäistä ja vastuullista elämän matkaa varten.” www.outwardbound.fi Askonkatu 13, 15100 Lahti

Voimasiskot™ tukee kaikkia naisia elämän ainutkertaisissa hetkissä www.voimasiskot.fi

Tunturikeimiö on mukava lomanvietto- ja leiripaikka

kaikille Lapissa

www.tunturikeimio.fi

www.ywca.fi

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry www.kokoomusopiskelijat.fi


Nuorisotyö • 1/2019

Kriisi yhdistää voimavarat TEKSTI PETRA GÖÖS KUVA JOHANNA KALLIOMAA

Kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät kehittävät yhdessä toimintoja tehostetun nuorisotyön ja valmiussuunnittelun ympärille. Molemmat ammattikunnat ovat edustettuina valtakunnallisessa Valmiusverkostossa, jonka tavoitteena on saada nuorisotyön valmiussuunnittelu kattamaan koko maan.

N

uorisotyön valmiussuunnitelmassa on kyse tehostetusta nuorisotyöstä, joka aktivoituu paikkakun-

nan nuoria koskettavan kriisitilanteen, kuten auto-onnettomuuden tai väkivaltatilanteen johdosta. ”Viranomaistaho huolehtii lakisääteisistä tehtävistään, jotka kohdentuvat kriisin ytimessä oleviin henkilöihin. Nuorisotyön valmiussuunnitelman kohderyhmää ovat ne nuoret, jotka ovat ydinryhmän ulkopuolella, mutta reagoivat tapahtuneeseen välillisesti, yhteisönä ja sosiaalisessa mediassa. Kyse on niistä nuorista, jotka esimerkiksi yksittäin ja ryhminä vievät kynttilöitä kolaripaikalle”, kertoo Valmiusverkostoon kuuluva Sirpa Syrjä Kirkkohallituksesta.

Valmiusverkosto kokoontui Jyväskylässä tammikuun alussa. Seuraava verkostotapaaminen järjestetään Torniossa lokakuussa.

Ammattikunnat täydentävät toisiaan

milla aukioloajoilla, heille tarjotaan mah-

jotka osoittivat nuorisotyöntekijöiden roo-

dollisuutta keskustella yksin tai ryhmässä

lin tärkeäksi akuutissa kriisityössä.

Torniossa seurakunnan ja kunnan nuorisotyö

ja yhteisöllisen surun kokemiselle järjeste-

täydentävät toisiaan kriisitilanteessa. Seura-

tään tila.

”Valmiussuunnittelutoiminta on kunnissa tapahtuvaa toimintaa, josta usein juu-

kunnan nuorisotyöntekijät ovat tavoitettavis-

”Toimimme samojen nuorten kanssa, jo-

ri nuorisopalvelut ottaa päävastuuta toi-

sa ympäri vuorokauden ja heillä on valmiudet

ten pienellä paikkakunnalla on hyvä yhdis-

mien yhteistyössä paikallisen seurakunnan

keskustella tarvittaessa hengellisistäkin kysy-

tää voimavarat. Myös jatkotyöstö on hel-

ja muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa.

myksistä. Kunnan nuorisotyöntekijät puoles-

pompaa, kun töitä on tehty yhdessä tilan-

Tästä syystä on hyvä, että Valmiusverkostoa

taan kohtaavat enemmän nuoria talotyössä,

teen ollessa päällä”, Tornion seurakunnan

koordinoi kunnallisen nuorisotyön osaa-

joten lähestyminen on helpompaa.

nuoriso-ohjaaja Katja Konttajärvi kertoo.

miskeskus”, tuumii Syrjä.

tävät, miten poikkeustilanteessa toimitaan,

Tieto kaikkien käytettävissä

paasti käytettävissä ja saatavilla Kanuunan

eikä aikaa kulu siihen, että selvitellään, mitä

Valmiusverkoston koordinaatio siirtyi osaa-

verkkosivuilta. Tavoitteena on saada val-

pitäisi tehdä ja kuka tekee mitäkin”, sanoo

miskeskus Kanuunalle vuoden alussa, kun

miussuunnitelma jokaisen paikkakunnan

nuoriso-ohjaaja Armi Nitovuori Tornion

Allianssin ja Suomen Mielenterveysseuran

nuorisotyöhön.

nuorisotoimesta.

yhteinen Nuorisotyön kriisivalmiuden ke-

”Iloa tuottaa aina uuden kunnan tai kau-

Kriisitilanteessa nuorisotyöntekijät ovat

hittämishanke päättyi. Hankkeen taustalla

pungin verkostoyhteistyönä valmistunut

nuorten saavutettavissa normaalia laajem-

olivat Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat,

suunnitelma”, Syrjä sanoo.

”Suunnitelma on tärkeä, jotta kaikki tie-

Valmiusverkostossa tuotettu tieto on va-

45


Nuorisotyรถ โ ข 1/2019

KUVITUS KEVIN KIIROJA

46


Nuorisotyö • 1/2019 Puheenvuoro

orron aika ei ole ohi O

len työskennellyt sorrettujen paris-

vat olla kovin merkittäviä yksilön elämän kan-

vastapainoksi zorroja mustissa viitoissaan –

sa, olen seurannut sortoa sivusta

nalta, mutta viranomaisen näkökulmasta vain

yksilöitä, jotka puolustavat niitä, keiden ääni

ja kohdannut itse sitä, kenties olen

yksi päätös muiden joukossa, kenties kyseessä

on sortunut tai voimat vähissä tukiverkostojen

joskus itsekin sortunut siihen. Sorto on epäoi-

on vain yksittäistapaus tai ihmisryhmä, mikä

viidakossa seikkailusta.

keudenmukaisuutta, puolueellisuutta, riistoa

ei lähtökohtaisesti herätä sympatiaa.

ja alistamista. Vahvemman osapuolen ylivaltaa ja hallintaa.

”Olet kuin vanhempasi. Jos et ryhdistäy-

Kirjoitan asiasta, koska se asia vaivaa mi-

dy, niin samanlaiseksi juopoksi päädyt”. Ihan-

nua. Olen kerta toisensa jälkeen tyrmistynyt

ko todella viranomainen halusi viestin olevan

Ennen sorto näyttäytyi orjuuttamisena, ro-

siitä, kuinka ihmisiä kohdellaan tahoilla, joi-

tämä 14-vuotiaalle? Olen edelleen kovin pa-

tusortona ja suoranaisena hallitsemisena. Edel-

den ensisijaisesti tulisi olla ihmisen elämän tu-

hoillani tämän nuoren puolesta, joka joutui

leen näitä ilmiöitä näkyy, mutta puhun nyt hie-

kena. Sosiaalityöntekijä toteaa nuorelle, että

kuulemaan tällaista lannistavaa puhetta viran-

novaraisemmasta ja arkipäiväisestä sorron

muistutat alkoholistivanhempiasi tai entiselle

omaiselta.

muodosta. Edelleen kyse on vahvemman osa-

päihteidenkäyttäjälle, ettei usko tämän muu-

Tai sairas pitkäaikaistyötön, joka joutui

puolen ylivallasta. Olen työskennellyt lasten-

tokseen pysyvyyteen. Lääkäri toteaa nuorelle

kuulemaan mitätöivän kommentin, että kaikil-

suojelussa eri tehtävissä, etsivässä nuorisotyös-

potilaalle, ettet ole masentunut, kun meikkaat.

la on rajoitteita. Tai narkomaanien ja alkoho-

sä sekä yksilö- ja ryhmävalmentajana. Olen ha-

Seuraukset näistä kokemuksista voivat olla

listien haukkuminen ihmisroskaksi. En halua

vainnut, kuinka asiakkaaseen nähden asian-

yksilön elämän kannalta merkittävät. Viran-

uskoa, että päättävässä asemassa oleva halu-

tuntijaroolissa oleva käyttäytyy joskus sortajan

omaiskammo, ulkopuolisuus, kyynisyys ja la-

aisi näin rajusti mitätöidä toisen kokemuksen

määritelmän mukaan. Epäkunnioittavaa käy-

maantuminen voivat olla seurauksia huonoista

tai mitätöidä yhdellä sanalla ihmisarvon. Ti-

töstä, ei luoteta asiakkaan sanaan, järkeen tai

kohtaamisista. Nämä voivat aiheuttaa sen, että

lanteissa, joissa olet tekemisissä toisen ihmisen

mitätöidään kokemus. Ei kohdella ylipäätään

ihminen jättää hakematta apua tai tukea, vaik-

kanssa: hengitä, pysähdy, kunnioita toisen elä-

täysivaltaisena ja oman elämänsä asiantuntija-

ka sitä kipeästi tarvitsisi. Vanhempi tarvitsi-

mää ja kokemusta. Jokainen ihminen on ihan

na. Tehdään tulkintoja, ei kuunnella, ei kohdata.

si tukea kuormittavassa elämänvaiheessa las-

oikeasti arvokas.

Olen havainnut, että nykyajan sortaja on

ten ja kodin hoitoon, mutta mielessä kummit-

hienovarainen. Hän varoo tekemästä virhei-

televat nuorena kuullut lohkaisut siitä, kuinka

tä ja pyrkii toimimaan lakien ja asetusten mu-

ei tule kuitenkaan pärjäämään paremmin kuin

kaan. Kenties tästä se ongelma syntyykin. Ei

omat vanhempansa. Tai ei uskalla hakea muu-

uskalleta kohdata ja kuulla yksilön tarinaa. Ko-

ta apua, koska ei voi uskoa, että pöydän toisel-

kemuksen ohittaminen, mitätöinti tai poisselit-

la puolella kohtaisi ihminen ihmisen.

täminen ovat pahimpia. Niitä vastaan on vai-

Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Vas-

kea puolustautua. Jos asiantuntija-asemassa

tuuseen kuuluu kaikilla se, että tekee työn-

oleva viranomainen tekee virheen, se selitetään

sä mahdollisimman hyvin ja oikein. Tämä on

pois tai paetaan yleistysten taakse. Ei pahoitel-

mahdollista vain, jos kuuntelet ja kohtaat. Ky-

la, koska ei ole tarvetta pahoitella. Raadollises-

syt avoimia kysymyksiä, tarkennat ja selität,

ti ilmaistuna: eihän vallassa olevan tarvitse pe-

kuinka asiat etenevät ja mihin päätökset pe-

rustella tai pahoitella käytöstään alamaisilleen.

rustuvat. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mut-

Syitä sortamiseen voi olla monia, useimmat

ta yrittämällä ja hetkeksi asian ääreen pysäh-

kovin inhimillisiä. Myötätuntouupumus, kiire,

tymällä pääsee pitkälle. Ymmärrän, ettei aina

stressi ja järjestelmän jäykkyys. Uskon edel-

jaksa tai kiinnosta.

Kyse on inhimillisyydestä. Kohtaamisesta. Humanismista.

Eeva-Kaisa Salminen

leen vakaasti, että useimmat haluavat toisil-

Toivon kaikkia teitä ammattilaisia pysähty-

Oppimisvalmentaja

le ihmiselle hyvää. Valta voi kuitenkin turrut-

mään hetkeksi asian ääreen ja pohtimaan sitä,

Silta-Valmennusyhdistys ry

taa. Viranomaisella on yllättävän paljon valtaa

kuinka omat voimavarat, asenteet ja arvot nä-

Yhteisöpedagogi YAMK-opiskelija

päättää asioista. Nämä asiat ja päätökset voi-

kyvät ihmistyössä. Aikamme vaatii sortajien

Työkokemus sorrettujen parissa 11 vuotta.

47


YHTEISÖPEDAGOGISTA ON MONEKSI Yhteishaku 20.3. – 3.4.2019

Kuva: Hyvinvoinnin välitystoimisto, Humak

Opiskelitpa kampuksilla tai verkossa, tutkintoa tai avoimen AMK:n opintoja, Humakissa kouluttaudut yhteiskuntaa kehittäviin ammatteihin. AMK-tutkinnot Yhteisöpedagogi (AMK), järjestö- ja nuorisotyö päivätoteutus: Jyväskylä, Kuopio, Nurmijärvi, Turku

Yhteisöpedagogi (AMK), järjestö- ja nuorisotyö verkkopainotteisena: Helsinki, Ylivieska

Yhteisöpedagogi (AMK), työyhteisön kehittäjä monimuoto: Helsinki

Bachelor of Humanities, Community Educator, Adventure and Outdoor Education full-time studies: Nurmijärvi

Ylempi AMK-tutkinto Yhteisöpedagogi (ylempi AMK) monimuoto: Helsinki

Muita opintoja Kulttuurituottaja (AMK)

päivätoteutuksena tai monimuotona kokonaan verkossa – hakea voi jo toiseen asteen jälkeen

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) haussa syksyllä 2019

Tulkki (AMK)

päivätoteutuksena tai monimuotona Viittomakielen tulkkaus Puhevammaisten tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus

www.humak.fi/opiskelijaksi/yhteishaku www.humak.fi

NUORI2019-osallistuja! Nähdään Humakin ständillä

Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen nuorisokasvatusjärjestö, jonka kotipaikka on Kuopio. Tutustu toimintaamme: www.nuortenpalvelu.fi • Nuorten Reviireillä – toiminta kauppakeskuksissa

• Zemppari – tukihenkilötoiminta • Nuoruus Online – mediakasvatustyö • Etsivä Nettityö – nuorten tukena verkossa • Jäsentoiminta

50 vuotta työtä nuorten hyväksi – jotta jokaisella olisi joku, joka kuuntelee ja kuulee


Nuorisotyö • 1/2019

Vuoden opo on innovaattori, kehittäjä ja ratkaisukeskeinen ajattelija KUVA VIIVI ALA-LÖYTTY

T

l. Kosken kunnan oppi-

”Haluan olla kannustaja ohjat-

laanohjauksen lehtori Tii-

tavilleni. Olen erittäin ylpeä kaik-

na Uuttu on valittu vuo-

kien opinto-ohjaajien työstä”, hän

den 2019 opinto-ohjaajaksi. Uut-

lisää.

tu on työskennellyt lähes 22 vuot-

Uuttu on ollut alkuunpanijana

ta opona, joista 15 vuotta Kosken

koulunsa monissa nykyisissä käy-

seudun yläasteen sekä Kosken lu-

tännöissä, kuten uusintakoepäi-

kion opinto-ohjaajana.

vässä ja päivä lukiolaisena -päi-

Palkinnon pitkäjänteisestä työs-

vässä. Yhteistyössä Tl. Kosken ja

tä oppilaiden ja työyhteisön hyväk-

Marttilan kuntien yrittäjien kans-

si hän sai 8.2. valtakunnallisilla

sa Uuttu on järjestänyt mm. Eväi-

opopäivillä Turussa.

tä isoksi -iltoja, joissa on kuultu

Valintaraadin mielestä Uu-

eri yrittäjien puheenvuoroja.

tun asenne opon perustyöhön

Vuoden opo on myös aktiivi-

on kohdillaan, ja hän on pysty-

nen oman osaamisensa kehittäjä:

nyt säilyttämään hienosti positii-

”Vaikka työssä pitää priorisoi-

visen asenteen työssään sekä vie-

da paljon asioita, niin koen, että

lä nauttimaan siitä.

aikaa täytyy käyttää myös koulut-

”Tiina-opo oli heti kiinnostunut opinnoistani ja tulevaisuu-

tautumiseen ja oman osaamisen päivittämiseen”, kertoo Uuttu.

den suunnitelmistani, vaikka tu-

Vuoden opo -palkinto julkis-

lin pieneen lukioomme toisel-

tettiin valtakunnallisilla opopäi-

ta paikkakunnalta ja uutena op-

villä Turussa jo 28. kerran. Valin-

pilaana”, toteaa Uutun ohjaama

taraadissa ovat mukana Suomen

abiturientti.

opinto-ohjaajat ry, Suomen Am-

Vuoden opon Tiina Uutun mielestä oppilaiden tulee saada

mattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Talous ja Nuoret TAT ry.

ohjausta ajan tasalla olevilla välineillä ja menetelmillä, ja nykytek-

[Lähde: SAK]

niikan pitää olla luontevana osana ohjaustyötä.

49


Nuorisotyö • 1/2019

Kolumni

Aika kääriä hihat

M

eillä on kiire, ja me tiedämme

on luotava yhteiskunta, jossa nuoret voivat

kautta ovat esimerkkejä siitä, miten luon-

sen. Elämämme perusta, luon-

elää hyvin tavalla, joka ei jatkuvasti naker-

to on keskeinen osa joidenkin nuorisotyön

to, ympäristö, on tärväytymässä

ra elämäntapamme perustaa. Värri käyt-

muotojen peruskehystä. Luonto voi olla

hyvää tahtia. Emme vain ajattele sitä kovin

tää vertauskuvana elämäntapamme kestä-

myös läsnä erilaisissa kestävän kehityksen

mielellämme. Ikävät asiat on helppo unoh-

mättömyydelle ydinonkaloita. Tiedämme

hankkeissa.

taa.

tuottavamme jätettä – me tuotamme, sinä

Miten tahansa nuorisotyötä määrittele-

ilmastonmuutospa-

ja minä, sillä me tarvitsemme sähköä, jota

kään, toistuva elementti nuorisotyössä on

neeli IPPC arvioi vuoden 2018 lokakuun

ydinvoimalat kehittävät – ja kätkemme jät-

tekemällä oppiminen, kokemuksellinen op-

raportissaan, että maapallon lämpötila on

teen onkaloon. Toivomme, ettei tulevaisuu-

piminen ja nuorten omakohtainen suhde

noussut esiteolliselta ajalta noin asteen ver-

dessa tapahdu mitään dramaattista, sillä

toimintaan. Siksi nuorisotyöllä voisi ajatel-

ran. Paneeli pitää todennäköisenä, että il-

moska on tuhansia vuosia vaarallista.

la olevan erityisen sijan uuden kestävän elä-

Hallitustenvälinen

masto lämpenee vähintään 1,5 asteen verran

Kiinnostavasti Värri toteaa, että koko

mäntavan oppimisessa, osana niitä toimin-

esiteollisesta ajasta vuoteen 2050 mennessä.

elämäntapamme on onkalossa. Hänen kiel-

toja, jotka voisivat viedä pois elämäntapam-

Tällä taas on merkittäviä seuraamuksia tule-

tämättä raskaassa käsitteistössään olemme

me onkaloista.

ville sukupolville. Kulutusjuhlat ovat käyn-

onkalometafysiikan vankeja: siirrämme on-

nissä, ja tulevat sukupolvet maksavat viulut.

gelmat näkymättömiin, piilotamme ne ja

Ilmastonmuutos on mitä suurimmissa

toivomme, että asiat jollakin tapaa ratkea-

määrin sukupolvipoliittinen kysymys. Sik-

vat. Olemme onkalossa, ja meidän on pääs-

si ei ole yllättävää, että nuorilta kysyttäes-

tävä sieltä pois. Tämä taas vaatii uudenlais-

sä ilmastonmuutos on suurin tulevaisuuden

ta ajattelua ja uudenlaista toimintaa.

””

Kasvatuksella on kaksi puolta: on tuettava yksilöitä ja kehitettäviä niitä ympäristöjä ja yhteisöjä, joissa nuori elää nyt ja joissa hän elää tulevaisuudessa.

turvattomuutta tai epävarmuutta aiheutta-

Uudenlaisen, kestävän elämäntavan ja

va asia. Vuoden 2019 Nuorisobarometrissa

yhteiskunnan luominen on tulevaisuuden

kaksi kolmannesta nuorista nosti ilmaston-

kasvatushaaste. Pidän päivänselvänä, että

muutoksen huolenaiheeksi. Tämä teki sii-

nuorisotyössäkin on tulevaisuudessa tehtä-

tä suurimman huolenaiheen. Miten me ai-

vä paljon enemmän, jotta pystyisimme ker-

Tähän nähden on yllättävää, kuinka vä-

kuisyhteiskuntana reagoimme tähän nuo-

tomaan muunkinlaista kuin kuluttajuuden

hän voi löytää esimerkkejä siitä, miten nuo-

ren huoleen?

tarinaa.

risotyössä muutetaan toden teolla maail-

””

Kulutusjuhlat ovat käynnissä, ja tulevat sukupolvet maksavat viulut.

Ympäristö nuorisotyössä

maa kestävään elämäntapaan. Suomalainen nuorisotyö on ollut vahvasti yhteiskuntaha-

Nuorisotyössä on läpi historiansa ollut eri-

kuista. Radikaalin nuorisotyön ajatus ei ole

laisia tapoja elää yhdessä luonnon kanssa.

rantautunut maahamme järin voimakkaas-

Luontoa on käytetty toimintaympäristönä.

ti. Ja jos olemassa oleva yhteiskuntajärjes-

Kesäleirit mahdollistavat ja ovat mahdollis-

tys perustuu kuluttamiselle ja resurssien

Ensimmäinen askel vastaukseen on, et-

taneet monelle nuorelle kosketuksen luon-

haaskaamiselle, on yhteiskuntaan johdatta-

tei näpertely taida riittää. Kasvatusajatte-

toon ja tätä kautta kokemuksia siitä, miltä

minen myös kuluttajaksi kasvattamista.

lija Veli-Matti Värri on uudessa kirjas-

luonnossa oleminen tuntuu. Luonto on ol-

Puhtaita papereita ei voi antaa nuoriso-

saan Kasvatus ekokriisin aikakautena esit-

lut olennainen osa nuorisotyön pohdittua

tutkimukselle tai nuorisopolitiikalle. Meillä

tänyt, että kestävän elämäntavan rakenta-

kehystä. Partioliikkeen tapa tukea nuorten

on maassamme laaja verkosto osaamiskes-

minen on seuraava iso kasvatuksen tarina.

toimintaa luontoaktiviteettien välityksellä

kuksia, mutta yksikään niistä ei työstä kes-

Siihen nuorisotyönkin pitäisi osallistua. Ku-

tai Avartin seikkailukasvatukselliset teemat

tävän kehityksen kysymyksiä – eli juuri sitä

lutusyhteiskuntaan johdattamiseen sijaan

ja itsensä ylittäminen luontokokemusten

asiaa, joka nuorille eniten aiheuttaa turvat-

50


Nuorisotyö • 1/2019

tomuutta ja jonka kasvatusajattelijat nosta-

töongelmia. Tarvitaan laajempia päätöksiä,

vat keskeiseksi haasteeksi. Tutkimuksia ei

sääntöjä, valvontaa ja lakeja. Pelkkä kulutta-

järin paljoa löydä ympäristöteemoista. Ja

ja-aktivismi ja lompakolla vaikuttaminen ei

niin edelleen. Tehtävää riittää kaikille.

riitä poistamaan ongelmia.

Australialainen kasvatusajattelija Ste-

Todellinen

ympäristötoiminta,

joka

phen Kemmis on kuvannut kasvatusta ta-

vie ulos onkalosta, yhdistää osallisuustyö-

valla, joka on helppo soveltaa nuorisotyö-

tä, vaikuttamista, merkityksellisyyden ko-

hön: tavoitteena on, että nuori voi elää hy-

kemuksia, perinteistä ympäristökasvatus-

vin maailmassa, joka on elämisen arvoinen.

ta, innostamista, toimintaa, nuorisopoli-

Näin kasvatuksella on aina kaksi puolta: on

tiikkaa. Se tekee siitä hankalan – sellaisen

tuettava yksilöitä ja kehitettävä niitä ympä-

asian, johon vaaditaan yhteistyötä. Tomi Kiilakoski

ristöjä ja yhteisöjä, joissa nuori elää nyt ja

Nuorisotyötä tarvitaan, kun tulevaisuu-

joissa hän elää tulevaisuudessa. Tämä tekee

teen kasvetaan. Mutta on tehtävä enemmän

Erikoistutkija, FT

ympäristökasvatuksen haasteelliseksi. Ei rii-

– ja toisin. On käärittävä hihat. Minä aina-

Nuorisotutkimusseura

tä, että tuetaan nuoria toimijana. Yksilön va-

kin aion tehdä osuuteni tutkijana. Entä te?

paaehtoiset valinnat eivät poista ympäris-

Kääritäänkö hihat yhdessä?

Rajoja kiinnostavampia ovat niiden ylitykset. Siksi nuorisotutkijana kelpaa olla: lähtökohtaisesti poikkitieteellisellä kentällä voi säntäillä moneen suuntaan. Jos minun olisi pakko mainita joku tieteenala, sanoisin olevani sekä kasvatustieteilijä että filosofi. Minua on kuitenkin kiinnostanut paljon enemmän toimia poikkitieteellisesti, aina tutkimastani ilmiöstä riippuen.

MAKSUTTOMIA TYÖVÄLINEITÄ AMMATTILAISILLE Rikosuhripäivystyksen materiaalipaketit helpottavat vaikeiden asioiden puheeksiottoa nuorten kanssa Keskustelun avulla nuoret oppivat tunnistamaan rikoksia, niihin liittyviä ilmiöitä ja pystyvät sanoittamaan vaikeita tapahtumia. Helppokäyttöiset materiaalipaketit pohjautuvat videoihin ja sisältävät myös muuta sähköistä materiaalia. Ne tarjoavat ammattilaiselle monipuolisia työkaluja ja erilaisia käsittelytapoja. Aineistoa voi käyttää sähköisesti tai tulostettuna. Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon • Verkossa tapahtuvia rikoksia ja niiden puheeksi ottamisen tärkeys • Mitä on seurusteluväkivalta? – Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta • Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys • Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys • Väkivallasta perheessä saa puhua – Mitä tarkoittaa avun saaminen? • Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset? • Ennakoivan puhumisen merkitys ja nuoren rikoksen uhrin tukeminen (Huoltajille)

TUTUSTU JA TILAA

Verkossa tapahtuvia rikoksia ja niiden puheeksi ottamisen tärkeys

UUTUUS

➜ riku.fi/materiaalipaketit

riku.fi

Toimintaa tukee:

51


Nuorisotyö • 1/2019

Mukana järjestötyötä tekemässä

Alavuden Kaupunki Nuorisopalvelut www.alavus.fi

Joensuun Kaupunki Nuorisopalvelut www.nuortenjoensuu.fi

Kuopion Perusopetus -ja Nuorisopalvelut www.kuopio.fi

Eurajoen kunta Nuorisotoimi

Kannuksen kaupungin vapaa-ajan palvelut www.kannus.fi

Nurmijärven Seurakunta www.korppu.net

Kansalliskustannus Oy Käy lukemassa Verkkouutiset.fi kuukausilehtemme Nykypäivä www.verkkouutiset.fi

Oripään Kunta Nuoriso-ja Liikuntatoimi www.oripaa.fi

www.eurajoki.fi/vapaa-aika/nuoriso

Haapaveden kaupunki Nuorisotoimi www.haapavesi.fi

Heinolan kaupunki Nuorisopalvelut www.heinola.fi heinolannuoret.blogspot.fi

Kolarin Kunta Nuoriso- ja liikuntatoimi www.kolari.fi

Kristiinankaupungin Nuorisotoimi Facebook: Kristinestads ungdomsfullmäktige – Kristiinankaupungin nuorisovaltuusto Instagram: youngkristinestad www.kristiinankaupunki.fi

52

Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry jo vuodesta 1943 www.onl.fi


Nuorisotyö • 1/2019

Mukana järjestötyötä tekemässä

Petäjäveden kunta Vapaa-aikatoimi Nuorisotalo Feenix Instagram: nuoriso.orja www.petajavedennuoret.fi

Pyhärannan Kunta Nuorisopalvelut www.pyharanta.fi

Tornion kaupunki Nuorisotoimi www.lanuti.fi/tornio

Pieksämäen kaupunki Nuorisotoimi www.pieksamaki.fi www.po1nt.fi

Raision kaupunki Nuorisopalvelut www.raisio.fi/nuoret

Tyrnävän kunta Raittiustoimi www.nuortenelama.fi AIKUINEN JA LÄSNÄ

Pietarsaaren kaupunki Nuorisotoimi www.pietarsaari.fi www.jakobstad.fi

Riihimäen kaupunki Nuorisopalvelut www.riihimaki.fi/nuoret

Valkeakosken Nuorisotoimi www.valkeakoski.fi www.nuortenkoski.fi

Sastamalan Kaupunki Nuorisopalvelut www.sastamalannuoret.fi

Virtain kaupunki Nuorisotoimi www.virrat.fi

Polvijärven kunta Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikasihteeri Sirpa Halonen puh. 040 104 6204 sirpa.halonen@polvijarvi.fi Nuoriso-ohjaaja Päivi Hyytiäinen puh. 040 104 6208 paivi.hyytiainen@polvijarvi.fi

www.polvijarvi.fi

Tammelan kunta Nuorisopalvelut www.tammela.fi

53


Nuorisotyö • 1/2019

ä k i M

? i k n i n i me

sta i k o o b e ac F a j a t s mi poo a s r e i g r a o t u s /n t In m ä o d c i . e k o m ebo c a f Löydä • o spo e i r o u n #

54


JYTY ON ROHKEA TYÖELÄMÄN PELINAVAAJA JOS KAIKKI HUOLEHTISIVAT VAIN OMISTA ASIOISTAAN, MAAILMA OLISI YKSINÄINEN PAIKKA. MINÄ, MINÄ JA MINÄ. SIINÄ MONEN IHMISEN TÄRKEYSJÄRJESTYS. HEIDÄN MIELESTÄÄN JOKAINEN PITÄKÖÖN HUOLEN OMISTA ASIOISTAAN. ONNEKSI ON MYÖS HEITÄ, JOTKA TARPEEN TULLEN HUOLEHTIVAT TOISTENKIN ASIOISTA. HEITÄ, JOTKA USKOVAT PAITSI ITSEENSÄ MYÖS MUIHIN. KEITÄ HE SITTEN OVAT? NUORISO- JA JÄRJESTÖTYÖN AMMATTILAISIA. HYVÄN TYÖN TEKIJÖITÄ.

Me Jytyssä haluamme varmistaa, että jokaisella nuorisotyön toimijalla on vaadittava osaaminen sekä turvallinen työympäristö. Maailma muuttuu ja nuorisoalan osaajien tulee pysyä tässä muutoksessa mukana - sen takia on tärkeää, että alan toimijat kokoontuvat yhteen kouluttautumisen ja verkostoitumisen äärelle.

Tarjoamme apua ja turvaa silloin, kun sitä tarvitset ja lisäksi ennakoimme ja ehkäisemme ikäviä tilanteita työpaikoilla ja työssä. Tarkemmat tiedot Jytyn tarjoamista jäseneduista ja -palveluista sekä liittymislomakkeen löydät nettisivuiltamme.

LUE LISÄÄ: WWWJYTYLIITTOFI Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.

/jytyliitto

/jyty_ry

/jyty_ry

/jytyvideot

/JytyTuubi


a! s s u r u T tä ö ty o is r o u n Monipuolista

Turku Game Academy Turku Game Academy on e-urheilutoimintaa, eli kilpailullista tietokonepelaamista. Sitä pyörittävät nuoriso-ohjaajat, joilla on omaa pelitaustaa. TGA:n tärkeimpiä tavoitteita ovat nuorten terveiden pelitapojen edistäminen ja se, että pelaavat nuoret saavat samanhenkisiä kavereita.

Rock Academy Rock Academy on bänditoiminnan kehittämismalli, joka on levinnyt Turun lisäksi myös useaan muuhun kaupunkiin Suomessa. Koulutusohjelmaan valitut nuoret bändit saavat monipuolisesti opastusta kaikessa mahdollisessa musabisneksen koukeroista soitonopetukseen ja oman osaamisen markkinointiin.

turku.fi/turkurockacademy

turku.fi/nuoret

Leirialueet Turun nuorisopalvelut tekee yhteistyötä monien tahojen, kuten yhdistysten ja seurojen kanssa. Vuokraamme neljää leirialuettamme myös yhteistyökumppaneidemme käyttöön. Leirialueet sijaitsevat Rymättylän Vienolassa, Taivassalon Tippsundissa ja Sauvon Ahtelassa. Lisäksi Inarissa on Nukkumajoen kämppä.

turku.fi/leirialueet

Nuorisotilat Turun nuorisopalveluilla on 13 alueellista nuorisotilaa, joista yksi on ruotsinkielinen. Lisäksi kauppakeskus Hansassa toimii jo kolmatta vuotta pop up -nuorisotila, jonka tarkoitus on viedä nuorisotyötä sinne, missä nuoret viettävät aikaansa. Nuorisotiloissa on hyvät puitteet kaverisuhteiden syntymiselle. Nuorisotyön ammattilaiset ovat nuorisotiloissa nuorten saatavilla. Nuoret saavat itse vaikuttaa toimintaan, ja sitä varten on kehitetty mm. osallistuvan budjetoinnin malli OBU. Nuorisotiloissa on myös kansainvälistä toimintaa.

turku.fi/nuoret Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma: turku.fi/vimma

Nuoret

Turun kaupungin nuorisopalvelut

Nuorten työpaja Fendari: turku.fi/fendari

@turunnuoret

Lastenkulttuurikeskus Seikkailupuisto: turku.fi/seikkailupuisto


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Nuorisotyö 1/2019 by Suomen Nuorisoseurat - Issuu