Nuorisoseurat 4/2021

2021 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Moninaisuudessa on voimaa Moninaisuus rikastuttaa toimintaa

s. 4–5

Folklandia seilaa taas tammikuussa

s. 12

Nuorisoseurantalot taipuvat moneen

s. 20–21

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Antirasismi haastaa nuorisotyöntekijää

15 Pyrkijä vuonna 1981

3

Pääkirjoitus: Joulu on kiitoksen aikaa

16 Mikä ihmeen improliiga?

4 Ohjaajien moninaisuus työyhteisössä on rikkaus sekä työntekijöille että lapsille

17 Teatteritoiminta moninaistuu 18

6 Järjestöuutisia

Nuoret vaikuttajat saivat osaamismerkit

19

6

Muistokirjoitus: Ulla Laine 1945–2021

Nuori Kulttuuri monistuu livenä ja kokoaa diginä

20

7

Puheenjohtajalta: Uusi strategia on innostava ja eteenpäin katsova

Nuorisoseurantalo taipuu moneksi

8

Miten uusi strategia ja arvot muuttuvat konkreettisiksi teoiksi?

21

Erikoisremontti: Vesilahden nuorisoseurantalon ikkunaremontti paransi energiatehokkuutta

22

Avartti tuo nuorelle itsevarmuutta ja tulevaisuuden taitoja

23

Puuhanurkka: Luova lava ja ristikko

10 Nuorisoseurasta toiseen: Sami Sivosen nuorisoseuratie on usean seuran summa 11

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula: Ajattelen isosti, toimin paikallisesti

12 Folkloren talvitaivaan kirkkain tähti Folklandia tuikkii taas 7.–8.1.2022 13

Tanssimanian jatkot tanssittiin suorassa televisiolähetyksessä

13

Haapa ja Metsän lapsi vievät Pispalan Sottiisin 2022 takaisin luontoon

14

Tiesitkö, että...?

25 Kansalaisfoorumi: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksissa

– verkkomateriaali kouluttajille ja ohjaajille 26 Kolumni: Statuksen vanki 26 H-kilta: Muista kysyä niin kauan kuin voit 27

15 Tasavallan presidentin tervehdys

4

8

7

10 Alakerta

N

24 Lyhyesti

27 Yhteystiedot

11

14

12

25

17

26

Antirasismi haastaa nuorisotyöntekijää ko tunnustaa nuorisotyön käytänteisiin sisään rakennetun epätasa-arvon ja oman osuutemme epätasa-arvon ylläpitäjinä? Antirasistisessa työssä olemme nyt kehityksen haastavassa murrosvaiheessa, jossa totuttuja valtarakenteita ja käytänteitä haastetaan ja hyvää tarkoittavia, mutta epätasa-arvoa ylläpitäviä valkonormatiivisia toimintatapoja kyseenalaistetaan uudella tavalla.

Uskallanko katsoa peiliin ja tarkastella, miten rakenteet, käytänteet ja toimintatavat ylläpitävät etuoikeuksiani? Mitä asioita otan itsestäänselvyytenä? Olenko sinut etuoikeuksieni tunnistamisesta syntyvän epämukavuuden kanssa vai selitänkö sitä pois omalle kohdalleni sattuneiden epäoikeudenmukaisuuksien kautta?

Antirasistisessa työssä tarvitaan kykyä itsereflektioon ja epämiellyttävien

tunteiden käsittelyyn. Kun tänä päivänä tarkastelen työotettani ja tapaa, jolla 15 vuotta sitten koordinoin Euroopan Neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjaa, on päällimmäiset tunteeni häpeä ja syyllisyys. Kenen ehdolla silloin työtäni tein ja keitä ymmärtämättömyyttäni vaiensin ja suljin ulos?

Nuorisotyössä, ja erityisesti antirasistisessa nuorisotyössä, puhumme pitkäkestoisista prosesseista ja niissä usein ”miten” on vähintään yhtä tärkeää kuin ”mitä”. Ketkä päättävät toiminnan agendan ja tavat, ketkä ovat kohteita ja tekijöitä? Kenellä on valtaa päättää resursseista? Ilman yhdenvertaista osallisuutta ei voi syntyä kestäviä positiivisia yhteiskunnallisia muutoksia ja vallan uudelleenjako tarkoittaa myös sitä, että se, jolla valta perinteisesti on ollut,

on valmis jakamaan valtaa uudelleen ja tekemään toisin kuin on totuttu. Se on helpommin sanottu kuin tehty!

Anna Juhola

uorisotyöllä ja -toiminnalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden toteutumista kuitenkin usein tarkastellaan enemmistön näkökulmasta. Miten kuulemme ja tavoitamme ne nuoret, joille nuorisotoiminta tuntuu turvattomalta ja muunlaisille nuorille kuin itselle suunnatulta?

Olen tehnyt nuorisotyötä ammatikseni yli 20 vuotta ja tullut johtopäätökseen, että nuorisotyössä tarvittava keskeinen taito on kyky kuunnella. Toiseksi tärkeintä on kyky sietää ilmiöiden monimutkaisuutta ja hallitsemattomuutta sekä työtapojen, prosessien ja ihmisten epätäydellisyyttä.

Nuorten parissa toimiessamme olemme osa jatkuvaa muutosta ja uuden oppimisen äärellä. Osaammeko kuitenkaan tunnistaa ja uskallamme-

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa: ERITYISEN ihana festivaali

Riikka Jalonen Toiminnanjohtaja Rauhankasvatusinstituutti ry

33

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Annina Laaksonen

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Hannu Ala-Sankola Riikka Järvinen Elina Kaakinen Jaana Kari Riina Kylmälahti Ville Laitinen Joonas Pokkinen Pasi Saarinen

Joulukuu on kiitoksen aikaa T

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa toimitus@nuorisoseurat.fi

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakausmedia ry:n jäsen.

Nuorisoseurat-lehti siirtyy ensi vuonna verkkolehdeksi ja sen ensimmäinen numero ilmestyy helmikuun lopussa.

KANNEN KUVA Miida Isaksson

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

ämä vuosi on kiitänyt vauhdilla eteenpäin, ja olemme jälleen saapuneet joulukuuhun. Pimeänä vuodenaikana tekee mieli polttaa kynttilöitä, juoda glögiä ja katsoa taaksepäin kulunutta vuotta. Se on ollut monella tavalla erilainen kuin mitä vuosi sitten kuvittelin.

Tähän vuoteen on mahtunut useamman vuoden edestä asioita. Olemme juhlineet upean nuorisoseuraliikkeen 140-vuotista taivalta Suomen vanhimpana nuorisotyötä tekevänä järjestöperheenä. Toiveistamme huolimatta emme ole juurikaan juhlineet sitä kasvotusten, vaikka onneksi kesällä kakkukahveja juotiinkin yli sadassa nuorisoseurassa yli 5000 ihmisen voimin. Kakkukahveista seuraavat kasvokkaiset tapahtumat ovat olleet vasta syksyllä, joskin esimerkiksi Nuorisoseurakokous jouduttiin järjestämään etäyhteyksin.

140-vuotisjuhlavuonna on tapahtunut toki paljon positiivisia asioita. Kuntavaaliteemamme saivat hyvin huomiota, onnistuimme nostamaan esiin paikallisten nuorisoseurojen korona-ahdinkoa niin alueellisissa kuin paikallisissa medioissa ja saimme myös onnittelukirjeen juhlavuotemme suojelijalta, tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Juhlavuoden virtuaaliset tapahtumat ovat tavoittaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja etäyhteyksinkin on voitu nauttia yhteisöllisyyden ja yhteishengen tuomasta lämmöstä.

Olemme koonneet tähän vuoden viimeiseen lehteen juttuja muun muassa uudesta strategiastamme sekä järjestömme uudesta arvosta eli moninaisuudesta. Tunnetut nuorisoseuralaiset -juttusarjassa haastattelemme valtiosihteeri Maria Kaisa Aulaa. Nuorisoseurasta toiseen -juttusarjassa kuulemme teatterin moniosaaja Sami Sivosen ajatuksia. Teatteripalstalla tutustutaan improliigatoimintaan ja seurantalopalstalla pääsemme kurkistamaan erään taiteilijakollektiivin kokemuksiin residenssiviikonlopusta eräällä nuorisoseurantalolla. Tanssin palstalla päästään sukeltamaan livetapahtumien maailmaan. Pian seilataan Folklandialla kahden vuoden (korona)tauon jälkeen. Onpa lehdessä myös ristisanatehtäväkin sanataituri Arvi Uotisen tehtailemana. Luvassa on tymäkkä lukupaketti vuoden pimeimpiin päiviin.

Epävarmuus on varjostanut koko vuotta, mutta loppusuoralla ollaan. Kaikki nuorisoseuralaiset – oli kyse sitten vapaaehtoisista tai työntekijöistä – ovat uurastaneet alati muuttuvissa olosuhteissa läpi vuoden. Haluan omalta osaltani kiittää teistä jokaista tästä vuodesta. Olkoon ensi vuosi entistä ehompi ja toivottavasti myös helpompi, mutta sitä ennen levätkäämme ja nauttikaamme joululoman tuomasta tauosta ja rauhasta.

Ensi vuonna Nuorisoseurat-lehti siirtyy verkkolehdeksi. Sen tavoitteena on löytää entistä enemmän lukijoita lehtemme pariin. Verkkolehden sivustolta voi myös tulostaa lehden luettavaksi paperisena.

Toivotan jokaiselle ihanaa joulun aikaa sekä levollista uutta vuotta tämän löytämäni runon voimin: ”Joulu ei tule raatamalla, pakolla tai paiskomalla Joulu tulee kuiskimalla, hopeahippuja huiskimalla, posken nukkaa nuuskimalla.”

Annina Laaksonen Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

4

Ohjaajien moninaisuus työyhteisössä on rikkaus sekä työntekijöille että lapsille Teksti ja kuvat Riikka Järvinen

J

yväskylän Normaalikoulun koululaisten iltapäiväkerhon eli Jälkkärin ohjaajien taustojen kirjo on moninainen: joukkoon kuuluu ohjaajia niin käsi- ja taideteollisuuden, logistiikan, kauneusalan, puutarha-alan, ravitsemusterapian kuin opetuksenkin aloilta. Ohjaajilta löytyy myös venäjän, englannin, ruotsin ja arabian kielen osaamista.

Vuosia vastuuohjaajana jälkkärissä toiminut Leila Kinnunen ja tänä syksynä aloittanut Anette Katainen kertovat moninaisuuden tulleen vuosien mittaan yhä enemmän osaksi toiminnan ohjaajatiimiä ja näkyvän vahvasti tälläkin hetkellä. Ammattitaustojen lisäksi ohjaajien omista harrastuksista löytyy paljon tietoa ja taitoa, josta on hyötyä ohjaamisessa. ”Meillä on omien harrastusten kautta mm. kädentaidon taitajia, kirjallisuustietoa, origamitaitaja, muusikko, harrastajanäyttelijä, lavastaja, loistava kotileipuri, jalkapallon harrastaja ja mustan vyön judoka”, Kinnunen listaa.

Moninaisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen Monet taidot ovat hyödyksi hektisessä ja vauhdikkaassa lasten ohjaustyössä.

Myös kielellinen moninaisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen. Jälkkärissä muutaman kuukauden työskennellyt venäläislähtöinen Diana Sykiäinen kertoo venäjän kielen taitonsa merkityksistä erityisesti äidinkieleltään puhuviin venäjänkielisiin lapsiin ja lasten vanhempiin. ”Lapselle ja vanhemmalle voi olla todella merkityksellistä, että he voivat kertoa kokemuksesta tai saada tietoa omalla äidinkielellä. Lapsille varsinkin, jos suomi ei ole äidinkieli. He tulevat kuulluksi ja pystyvät ilmaisemaan itseään oman, tutuimman kielen kautta”, Sykiäinen kertoo mahdollisuuden käyttää omaa äidinkieltä luovan osallisuutta ja turvallisuutta lapsille, mikä on tärkeää niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin.

Jälkkäriohjaajana muutaman kuukauden työskennellyt Jenni Kuittinen kertoo työssään kohtaamiensa lasten olevan mahtavia ja keksivän luovia ratkaisuja kiperiinkin haasteisiin.

Jälkkärissä elokuussa aloittanut Shahd Asad on käynyt peruskoulun Syyriassa, josta hän on saapunut Turkin kautta Suomeen kaksi vuotta sitten. Koulunkäynnin ohjaajan tutkintoa suorittava Asad suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua jälkkärissä,

jonka työyhteisöön on ollut helppoa tulla. Shahd kokee olevansa tasavertainen osa työyhteisöä muiden kanssa ja tekee samaa työtä muiden ohjaajien kanssa.

Sekä Diana Sykiäinen että Shahd Asad kertovat kouluympäristön eroa-

van lasten iltapäivätoiminnasta: lapset saavat olla vapaammin ja ohjaajien tehtävä on pitää huolta, että leikkiminen, läksyjen teko ja muu toiminta on turvallista ja valvottua. Ohjaajien moninaisuus on hyödyksi myös siksi, että koska lapset ovat iltapäivätoiminnas-

5

sa viettämässä vapaa-aikaa, niin heidän on mahdollisuus nähdä ja kuulla erilaisten ihmisten taustoista.

Erilaisuus tulee tutuksi arjessa Yksi moniin lasten kysymyksiin vastaileva jälkkäriohjaaja on Jenni Kuittinen, joka liikkuu pyörätuolilla. Merkonomin ja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan ammattitutkinnot suorittanut Kuittinen kuvaa töihin tuloa ihanaksi, koska mikään päivä ei ole samanlainen ja muuttuvia tilanteita on paljon.

Vauhdikkaan ja monipuolisen ohjaustyön ohessa Kuittinen on myös ehtinyt herättää keskustelua saavutettavuusja esteettömyyskysymyksistä. Koululla on hyvät mahdollisuudet kulkea esteettömästi, mutta korjattavaakin on, sillä esimerkiksi kaikista painavista ovista ei ole ollut mahdollista kulkea pyörätuolin kanssa. Jälkkärissä asiaan on tartuttu, ja koulu on ottanut kehitysehdotuksia vastaan. Kuittinen kertoo lasten kannalta olevan hyvä asia, että koululla näkyy pyörätuolilla kulkeva ohjaaja, sillä se tekee erilaisuutta tutuksi arjessa. ”Lapset on ihania ja tosi hyvin ottanut mut vastaan. Mä ite jännitin tosi paljon sitä, että mitenhän ne lapset suhtautuu kun kulkee pyörätuolilla.

Parin viikon työssäolon jälkeen nehän sit jo työnteli mua täällä ympäriinsä ja ulkoa auttavat sisälle, ja avaavat ovia ja kaikkea tämmöstä.”

Lapset ovat myös kyselleet paljon Kuittisen arjesta pyörätuolin kanssa. Kuittinen kertookin lapsilla olevan paljon hauskoja ja luovia omia visioita asioista, kuten miten uiminen, pukeutuminen tai muut arjen asiat onnistuvat pyörätuolin kanssa.

Diana Sykiäinen (vas.) ja Anette Katajainen kertovat Jälkkärin osallistuvan mielellään koulun teemaviikkoihin. Perjantaina 5.11.2021 teemana oli pukeutua mustaan.

Työtä suurella sydämellä Vuosia vastuuohjaajana Jälkkärissä toiminut Leila Kinnunen kertoo moninaisen työyhteisön yhteneväisyyksistä: ”meitä ohjaajia yhdistää suurelta osin se, että haluamme tehdä tätä työtä suurella sydämellä, antaa pientä iloa lasten päivään.”

Ohjaajat haluavat antaa ja jakaa omaa ammattitaitoa ja osaamista monipuolisesti niin lapsille kuin muille työ-

yhteisön jäsenille oman koulutuksen ja elämän- ja työkokemuksen kautta.

Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -työllistämishankkeen hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa. Hanke on työllistänyt palkkatuella sekä työkokeilun ja oppisopimuskoulutuksen avulla useita kymmeniä työnhakijoita eri tehtäviin kulttuurisen nuorisotyön parissa ja järjestökentällä.

Hankkeen avulla on tehty työllistämistoimintaa ohjausalan pariin Jyväskylän Normaalikoulun Jälkkäriin eli koululaisten iltapäivätoimintaan vuosien ajan. Lapsia on iltapäivätoiminnassa mukana noin 85 jakautuen 1. luokkalaisten ja 2. luokkalaisten jälkkäreihin. Ohjaajia on yhteensä noin 12 ja lisäksi molemmissa ryhmissä on mukana kaksi tai kolme opiskelijaa tai työkokeilijaa.

Nuorisoseurojen valtuutetut:

”Moninainen osallistujajoukko rikastuttaa keskustelua”

S

uomen Nuorisoseurojen valtuutettujen kesken virisi aktiivinen keskustelu moninaisuudesta syyskokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa. Moninaisuus valittiin neljänneksi arvoksi nuorisoseurakokouksessa syyskuussa. Muut, tutut arvot ovat yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys.

Nuorisoseurojen varavaltuutettu, pitkän linjan nuorisoseuralainen Sinikka Putkonen Helsingistä totesi, että jo useampi vuosikymmen sit-

ten nuorisoseura-aate oli hyvä toiminta-alusta lähteä rakentamaan Helsinkiin toimintaa perustamalla uusi nuorisoseura – juuri nuorisoseura oli ja on edelleen mahdollisuus moninaiselle toiminnalle, joka avaa ovia hyvinkin erilaiselle osallistujajoukolle. Toisaalta moninaistuva jäsenkunta rikastaa yhteisöjen toimintaa.

Useampi valtuutettu tunnisti koulutusten tarpeen. Uuden arvon juurtuminen osaksi toimintaa vaatii tie-

don lisäämistä: ohjaajakoulutusten lisäksi koulutusta kaivattiin myös muille seuratoimijoille sekä esimerkiksi järjestön luottamustehtävissä toimiville.

Lisäksi erilaiset oppaat ja tukimateriaalit koettiin tarpeellisiksi. Järjestön oma yhdenvertaisuusosaaja-osaamismerkki on julkaistu ja sen voi saada yhdenvertaisuuskoulutuksen käytyään.

Valtuustotyöpajassa todettiin myös, että moninainen osallistujajoukko rikastuttaa keskustelua. Keskustelua

varteen tulee olla selkeät pelisäännöt ja mm. termeistä ja käytännöistä halutaan oppia yhdessä lisää. Järjestössä opetellaankin rakentavaa keskustelukulttuuria tulevien vuosien aikana osana Yleisradion luotsaamaa Hyvin sanottu -kampanjaa, jossa Nuorisoseurat on mukana. Kampanjan aikana on nuorisoseuratoimijoiden kanssa järjestetty jo useampia Erätauko-dialogikeskusteluja ja niitä pidetään myös tulevaisuudessa.

6

Annina Laaksonen

Järjestöuutisia

Nuorisoseurojen hallitukseen valittiin uusia jäseniä

S

uomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi syyskokouksessaan marraskuussa järjestön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2022–23 Maaria Koivula-Talkkarin Ylihärmästä, Jyri Siimeksen Tampereelta, Elsa Weckströmin Klaukkalasta ja varajäseneksi Taneli Arosaran Joensuusta. He ovat kaikki uusia kasvoja hallituksessa. Hallitukseen valittiin myös Lauri Haltsonen, joka oli erovuoroinen hallituksen jäsen, joten hän jatkaa toiselle kaksivuotiskaudelleen. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.

Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2022 puheenjohtaja Ragni Reichardt Koski Tl:stä ja varsinaisina jäseninä Sanni Antinniemi Pertunmaal-

ta, Hannu Harmaala Lahdesta, Juha Heikkola Jyväskylästä ja Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Mikko Kärkkäinen Kuopiosta.

Valtuuston syyskokous järjestettiin hybridimuotoisena eli osa valtuutetuista oli paikan päällä Helsingissä ja osa etänä Teamsin välityksellä. Kokouksessa käytiin aktiivista keskustelua esimerkiksi järjestön hiljattain hyväksytyn strategian ja kolmivuotisohjelman muuttamisesta konkreettiseksi toiminnaksi sekä järjestön kestävän kehityksen ohjelmasta. Kokous hyväksyi vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja talousarvion vilkkaan keskustelun jälkeen.

Muistokirjoitus

Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Taneli Arosara, 18, Kontiolahdelta ja Elsa Weckström, 18, Klaukkalasta.

Ulla Laine 1945–2021

Kiertävä Kalevan Nuorten ohjaajakouluttaja ja nuorisoseurakasvattaja

U

lla Laine kuoli 76-vuotiaana Hyvinkäällä 1.11.2021 nopeasti edenneen vakavan sairauden uuvuttamana. Hän oli syntynyt Iisalmessa 14.1.1945.

Ulla tiesi jo nuorena, että hänen elämänsä tulisi kulumaan lasten ja nuorten parissa ja heidän hyväkseen.

Hän valmistuikin nuoriso-ohjaajaksi Suomen Nuoriso-opistosta Mikkelistä 1960-luvulla. Ullan äiti, Sirkka Laine, oli ollut mukana, kun nuorisoseurajärjestössä oli alettu perustaa Kalevan Nuorten Liittoa hoitamaan ja keskittymään erityisesti lasten ja varhaisnuorten toimintaan. Nuorisoseuroissa lasten ja varhaisnuorten kerhoista puhuttiin kalevan nuorten kerhoina, ja niille piti saada osaavia ja päteviä ohjaajia järjestön sisältä. Siitä työstä Ulla piti. Hän kiersi Suomea kouluttamassa kerho-ohjaajia.

Kun Uudellemaalle perustettiin oma Kalevan Nuorten piirijärjestö, Ulla oli sitä perustamassa ja saikin sitten hoidettavakseen Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin toiminnanohjaajan ja -johtajan tehtävän yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Ohjaajakoulutus oli kaiken aikaa keskeinen osa Ullan toimintaa. Hänellä oli myös koko ajan elävä ote nuorisoon, sillä hän ei jäänyt työpöydän taakse pohtimaan ja suunnittelemaan, vaan myös ohjasi itse muun muassa kansantanssi- ja musiikkiryhmä Kopposta, teki nuorisoryhmien

kanssa hiihtolomien aikaan hiihtoretkiä Lappiin Pyhätunturille, missä sijaitsi järjestön oma retkeilymaja sekä Keski-Eurooppaan lasketteluretkiä. Ohjaajakoulutukseen kuului myös leiri- ja retkivalmennus. Joka syksyiset retkeilypäivät Varsinais-Suomen piirin kanssa olivat odotettu tapahtuma, sillä ohjelmaan kuului luonnossa samoilu, retkitaidot, laavulla yöpyminen, tikkupullien leipominen ja paistaminen, nuotiolaulut ja kummitusjutut. Luonnon kuunteleminen ja kunnioittaminen olivat asioita, joita Ulla piti esillä. Hän ei saarnannut eikä opettanut sormi pystyssä, vaan kertoi tarinoi-

ta ja näytti, että katsokaas vaikka miten tuokin kuusenoksa aivan kurkottaa saadakseen otteen tuosta toisesta kuusesta. Tarinoita Ullalla riitti.

Ullalla oli myös taiteellinen ura. Hän teki kenttäkoreografioita muun muassa Sata-Häme soi ja Kesäkatrilli -tapahtumiin sekä Kesälysteihin Ouluun. Tampereen Pispalan Sottiisi -tapahtuman yhteydessä TV2 tallensi Ullan ja työryhmän suunnitteleman ja ohjaaman Työ ja ilonpito -esityksen 90-luvun alussa. Hänen toinen uransa liittyi myös Lappiin ja Pyhätunturin maisemiin, jossa hän usean vuoden ajan pyöritti työttömien nuorten taidetyöpajaa. Kuruteatteri syntyi ja sinne Noitarumpu-tapahtuma.

Eläkkeelle jäätyään Ulla tapasi ystäviään, matkusti perheensä kanssa, hoiti kotieläimiä ja tarkasteli oman asuntonsa ympäristön oravien ja lintujen puuhastelua.

Ullalla oli paljon ystäviä myös Keski-Euroopassa Kopposen matkojen sekä Uudenmaan piirin kansainvälisen toiminnan ansiosta.

Ulla oli dynamo, joka antoi virtaa muille. Nyt se dynamo antaa virtaa toisessa ulottuvuudessa. Kiitos virrasta, jota olet antanut.

Esko Vilkman

Kirjoittaja on Ulla Laineen ystävä ja nuorisoseurakasvatti.

7

Toimintailmoitus vuoden 2021 toiminnasta Vuoden 2021 toimintatiedot palautetaan Nuorisoseurarekisteriin. Toimintailmoitus löytyy yhdistyksen etusivulla olevasta otsikkopalkista. Rekisteri poimii toimintailmoitukseen automaattisesti sinne syötettyjä tietoja esimerkiksi jäsenistöstä ja toimintaryhmistä.

Seurojen pitää jättää toimintailmoitus 15.2.2022 mennessä. Järjestämme Jäsenrekisteri-webinaarin keskiviikkona 19.1.2022 klo 17–19. Webinaarissa käymme läpi lomakkeen täyttämisen ja siihen tehdyt ohjeet sekä vastaamme seurojen kysymyksiin rekisteristä yleisemminkin. Tarkemmat tiedot webinaarista julkaistaan vuoden viimeisessä sähköpostitiedote Nuorisoseurapostissa.

Rekisterin etusivun ilmoitustaululla ja liiton kotisivuilla julkaistaan tarkemmat ohjeet toimintailmoituksen täyttämiseen. Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä omaan keskusseuraan, aluetoimistoon tai rekisterin yhteyshenkilöihin. nuorisoseurat.fi/nuorisoseurarekisteri

Nuorisoseurojen muistilista vuodenvaihteeseen

KElly Sikkema / Unsplash

» Muuttuneet toimihenkilöt on ilmoitettava nuorisoseurarekisteriin (nuorisoseurarekisteri.fi). » Jos yhdistyksen nimenkirjoittajat muuttuvat, pitää asiasta tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Ohjeet, lomakkeet ja sähköisen ilmoittamisen linkit löytyvät osoitteesta www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/rekisteroidylle_yhdistykselle.html » Toimintatietojen kokoaminen ja ilmoittaminen hoidetaan myös nuorisoseurarekisterin kautta. Toimintailmoitukset tulee jättää rekisteriin 15.2.2022 mennessä. » Muistakaa pitää myös seuran jäsenluettelo ajan tasalla nuorisoseurarekisterissä. Toimintailmoituksen jäsentiedot tulevat automaattisesti jäsenluettelon perusteella yhdellä napin painalluksella, jos tiedot ovat rekisterissä.

Puheenjohtajalta

Uusi strategia on innostava ja eteenpäin katsova S

monipuolisesti tulevaisuuden mahdollisuudet, uhkia unohtamatta.

Merkityksellistä strategian toteutumisen kannalta on sen jalkauttaminen koko järjestöön. Ensimmäisen kolmivuotisohjelman painopisteet ovat mielestäni hyvin valittu. Ne ovat vahvasti linjassa meidän arvojen ja uuden strategian kanssa. On tärkeää, että jokainen nuorisoseura osallistuu tähän yhteiseen tavoitteeseen. Meidän vahvuuksiamme ovat osaavat ohjaajat, korvaamattomat vapaaehtoistyöntekijät ja työhönsä vahvasti sitoutuneet ja innostavat liiton ja keskusseurojen työntekijät. Yhdessä tehden voimme edetä kohti visiotamme tekemisen riemusta nauttien. Minusta on hyvä, että strategiassamme on määritelty mittarit, joiden avulla voimme mitata toimiemme vaikuttavuutta ja onnistumisia.

Erityisen tyytyväinen olen meidän arvoihimme. Niiden takana on helppoa yl-

peänä seistä. Niistä näkee, mikä meille on tärkeää ja millä perusteella teemme valintamme toiminnassamme. Mielestäni on tärkeää, että moninaisuus otettiin meidän arvoihimme mukaan, sillä ilman aitoa moninaisuuden tunnustamista eivät muutkaan arvot voi toteutua. Moninaisuus arvona korostaa meidän monipuolista ja kaikki mukaan ottavaa toimintaa.

On tärkeää, että jokainen toimintaan mukaan tuleva voi kokea olonsa tervetulleeksi yhteisöön juuri omana itsenään.

Tarjoamme turvallisen tilan oppia ja kehittyä kaikenikäisille.

Minulle merkityksellistä on, että olemme julistautuneet kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Olemme valmiita ennaltaehkäisemään ja puuttumaan kiusaamisen tai syrjinnän ilmiöihin. Uutena mukaan tulleet turvallisemman tilan pelisäännöt ja toiminnot ovat erityisen tärkeitä. Niistä voimme

saada oppia niin monelle muullekin elämän osa-alueelle.

Uusia tuulia innolla odottaen!

Emma Hynynen

trategia käsitteenä voi herättää monenlaisia mielikuvia ja ajatuksia. Joillekin se on ylemmän johdon tuottamaa kaukaista sanahelinää, joillekin motivaation lähde. Parhaimmillaan strategia on innostava, eteenpäin vievä ja toimintaan sitouttava. Minusta hyvän strategian tunnistaa siitä, että jokainen toimintaan osallistuva voi kokea strategian omakseen ja tavoiteltavaksi tilaksi. Meidän tapauksessamme ajattelen, että se on juuri sitä. Yhdessä laadittu näyttää ja tuntuu yhteiseltä.

Uusi strategiamme on tässä ajassa vahvasti kiinni, mutta samanaikaisesti eteenpäin katsova ja innostava. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että sen kirjoittamisvaiheessa otettiin monet eri ihmiset mukaan suunnitteluun. Strategiatyöryhmä teki hienoa työtä ja vielä nuorisoseurakokouksessa kaikilla osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida tehtyä työtä. Strategiatyössä tunnistettiin

Anu Hynynen Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja.

8

Jussi kaijankangas

Miten uusi strategia ja arvot muuttuvat konkreettisiksi teoiksi?

N

uorisoseurakokous järjestettiin 9.–10.10. ja se hyväksyi uuden strategiamme sekä sitä toteuttavan ensimmäisen kolmivuotisohjelman vuosille 2022–2024. Kokouksessa tehtiin vielä muutamia muutosesityksiä kumpaankin, mutta lopputulos näyttää seuraavanlaiselta: Visiomme on, että Nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja.

Toiminta-ajatuksenamme on mahdollistaa osallistumisen ja onnistumisen kokemuksia. Moninaisella nuorisoseurapolulla on turvallista oppia, kasvaa ja harrastaa.

Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys.

Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa tekemiseen ja osallistua omalla panoksellaan.

Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. Arvostamme moninaisuutta, ja jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Meidän toiminnassamme kaikilla on hyvä ja turvallista olla. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset. Yhteisömme ovat mukaan ottavia ja turvallisia.

Strategia tähtää siihen, että Nuorisoseurajärjestö tunnetaan monipuolisista harrastusmahdollisuuksista, luovuudesta, harrastamisen hyvinvointivaikutuksista, osaavista ohjaajista ja vapaaehtoisista, hyvinvoivien jäsenseurojen merkittävästä roolista omassa paikallisyhteisössään, kulttuuriperinnön kannattelusta, yhteisöllisyydestä ja ylisukupolvisesta toiminnasta sekä näkyvästä yhteiskunnallisen keskus-

telun käymisestä. Olemme myös Suomen suurin yhteisöllisten tapahtumien järjestäjä sekä merkittävän nuorisoalan oppilaitoksen eli Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan ylläpitäjä.

Haluamme olla tulevaisuuteen katsova nykyaikainen kansanliike ja kasvattaa mukana olevien ihmisten määrää. Haluamme, että toiminta tavoittaa yhä moninaisemman joukon ihmisiä, joita arvomme ja toimintamme puhuttelevat. Toiminta on erityisen houkuttelevaa nuorille, mutta arvostamme myös pitkän linjan nuorisoseuralaisuutta. Itsekasvatus ja yhteisöllinen kulttuurityö ovat toimintamme ytimessä ja osaltaan lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Kestävän kehityksen ohjelmamme ja ilmastoystävälliset valinnat kehittyvät strategian edetessä.

Kriittiset menestystekijämme ovat vankka arvopohja: hyvinvoivat jäsenseurat, laadukas harrastustoiminta, nuorisoseurantalot, yhteisölliset tapahtumat, ihmislähtöinen, rohkea kehittäminen ja kokeilu, selkeä nuorisoseurapolku, vakaa ja tasapainoinen talous, nouseva tunnettuus sekä ympäristövastuullisuus. Olemme valtakunnallisesti merkittävä toimija, jonka vahvuus on paikallisessa toiminnassa.

Ensimmäisessä kolmivuotisohjelmassa vuosille 2022–2024 keskitytään erityisesti yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja kohtaamisten mahdollistamiseen, hyvinvointiin laadukkaan toiminnan kautta sekä järjestömme tunnettavuuden kasvattamiseen.

Koko strategian ja kolmivuotisohjelman löydät osoitteesta nuorisoseurat.fi/strategia-ja-arvot

9

Pyysimme muutamilta nuorisoseuralaisilta kommentteja strategiaan ja kolmivuotisohjelmaan

”Nuorisoseuratyön tärkein tehtävä mielestäni on tukea nuorten kasvua kansalaisina. Siitä strategiassa on monta hyvää mainintaa. Myös se, että nuorille ja heidän perheilleen vahvistuu oikeus tasa-arvoiseen kasvuun kehittyvän ja monipuolistuvan yhteiskunnan jäseninä ja toimijoina on hyvin esillä. Kulttuurisen nuorisotyön vahvistaminen paikallisesti ja valtakunnallisesti kuuluu mielestäni järjestön strategisiin tehtäviin. Näistä on asiakirjassa hyviä mainintoja.”

– Kauppi Virkkala, Kaustinen Liiton hallituksen entinen puheenjohtaja ja kunniajäsen

”Toivon todella, että arvot tuodaan aktiivisesti osaksi harrastustoimintaa, jolloin jokainen sitoutuu toteuttamaan niitä, eikä strategia jää vain muodollisuudeksi.

Mielestäni nuorisoseurojen harrastustoimintaan liittyvän pitäisi saada helposti ja konkreettisesti informaatiota siitä, millaiseen toimintaan hän ottaa osaa ja millaisia arvoja yhteisössä kannatetaan.

Lisäksi ohjaajien lisäkoulutus on aina hyväksi, jotta heidän itsevarmuutensa ja pätevyytensä ohjaajana kasvavat. Näin on myös helpompi puuttua ryhmässä esiintyviin epäkohtiin, kun ohjaajalla on tarpeeksi työkaluja käytettävissään. Ohjaajan toiminta on yksi ryhmäja harrastustoiminnan kulmakivistä, ja heidän toimintaansa täytyy pystyä tukemaan systemaattisesti.”

”On yhä vaikeampi saada ihmisiä sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan. Samojen ongelmien ympärillä painivat tosin muutkin järjestöt. Nuorisoseuroissa harrastustoiminta on keskittynyt isoimpiin seuroihin yleensä kaupungeissa, mikä on toisaalta hyväkin asia, jos sillä saadaan pidettyä harrastajamäärä mielekkäänä. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin miettiä uusia keinoja tukea pienimpien paikallisseurojen toimintaa. Seurat voivat olla alueellisesti merkittäviä kylillään, ja on ihan hyväksyttävä tavoite pyrkiä pitämään seurantalo kunnossa ja järjestää silloin tällöin jotain. Aktiivitoimijoiden määrä on usein pieni, jolloin on tärkeää tarjota työkaluja toiminnan pyörittämiseen. Nykyisin ei monesti haluta sitoutua vuosien harrastamiseen, jolloin erilaiset projektit ja kurssimuotoinen toiminta ja ehkä yhä enemmän pop-up -toiminta on sitä, mihin kannattaa panostaa nykyistä enemmän. Keskusseurojen ja aluetoimistojen rooli korostuu toiminnan mahdollistajina ja innovaattoreina. On hyvä, että strategian tasolla on haluttu miettiä sitä, miten voitaisiin nykyistä paremmin tukea toimintaa paikallisseuroissa.”

– Sohvi Vanhatalo, Ruokolahti Nuoret Vaikuttajat -ryhmän jäsen

– Jani Rönkkö, Iisalmi Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton puheenjohtaja

Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa samana seuraavan kolmivuotiskauden

S

uomen Nuorisoseurat valitsi Nuorisoseurakokouksessa syyskuussa uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anu Hynynen Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajana Petra Mäkeläinen Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä.

”Kiitämme luottamuksesta ja odotamme innolla ja ilolla, että pääsemme tekemään töitä uuden valtuuston kanssa”, Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen toteavat.

Valtuuston valittiin 40 varsinaista jäsentä ja heille 40 henkilökohtaista varajäsentä. Uuden valtuus-

ton kokoonpano kokonaisuudessa löytyy osoitteesta nuorisoseurat.fi/organisaatio.

Nuorisoseurakokous pidettiin etäkokouksena Teamssovelluksen kautta 9.–10.10.

10

Nuorisoseurasta toiseen

Sami Sivosen nuorisoseuratie on usean seuran summa

”Talkooväki on jokaisen seuran pohja” Teksti Pasi Saarinen Kuva Jussi Kaijankangas

”M

Toivon, että yhteistyö lähiseurojen ja miksei myös kaukaisempienkin seurojen kanssa toisi toimintaan uutta intoa ja uskoa tulevaan.

ie olen Sami, 36-vuotias teatterin tekijä, nuorisoseuralainen ja teatteriagentti. Asun perheeni kanssa Luumäellä ja työskentelen freelancer-ohjaajana muun muassa Saimaan Nuorisoseuroissa”, kertoo Sami Sivonen, jolla on kokemusta useasta erilaisesta seurasta ympäri Suomen.

Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan?

Olen ollut ujo koko lapsuuteni, mutta esiintyminen kiinnosti valtavasti.

Koulun ilmaisutaidon tuntien kautta sain kerättyä rohkeutta ja tammikuussa 2002 liityin Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatteriin. Se aloitti aivan uuden ajanjakson elämässäni, ja Jorma Piispasen ohjauksessa rohkaistun entisestään. Vuoden aikana pääsin osaksi nuorisoseuran johtokuntatoimintaa, joka avasi tien Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton (nyk. Saimaan Nuorisoseurat) teatteritoimikuntaan ja lopulta johtokuntaan. Muutaman vuoden päästä minut valittiin Kalevan Nuorten valtuustoon, ja silloin viimein sain jonkinlaisen käsityksen, miten monimuotoisesti ja intohimoisesti joka puolella Suomea nuorisoseuratoimintaa tehdään.

Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut?

Harrastin teatteria Vuoksenniskan Nuorisoseurassa, jossa tein kaikkea mahdollista seuran hyväksi. Aholan Nuorisoseuran kanssa on pitkät perinteet yhteistyöstä. Lemin Nuorisoseura on muodostunut rakkaaksi yhteisöksi, johon pidän yhteyttä myös töiden ulkopuolella. Suomenniemen Nuorisoseuralla on myös oma paikka sydämessäni. Asuessani Pirkkalassa kävimme Lauran kanssa Kansalaisfoorumin järjestämän Perheteatteri-kurssin, jolloin liityimme Sottiisi Fun Clubiin.

Ja keväällä 2021 muutettuamme Luu-

Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa?

Teatterityöni kautta olen päässyt näkemään ja osallistumaan monien seurojen toimintaan. Oli seura mikä tahansa, niin talkooväki on sen pohja. Vakavaraisetkaan seurat eivät pääse kehittymään, ellei sieltä löydy ihmisiä toteuttamaan vanhaa ja uutta. Huolestuttava piirre on myös seuran henkilöityminen. Aktiivisen nuorisoseuralaisen jäädessä pois toiminnasta olisi hyvä, että tietoa ja taitoa olisi jaettu jo hyvissä ajoin. On kohtuutonta, että muutama henkilö kannattelee seuran asioita ja pahimmillaan saattaa päättää asioista muiden yli.

Sami Sivonen käsikirjoitti Lasten Kalenoiden vuoden 2015 juonellisen kokonaisuuden ja oli mukana myös itse tapahtumassa.

mäelle, liityimme koko perhe Kangasvarren Nuorisoseuran jäseniksi. Olen myös kokenut kunniatehtäväksi auttaa ja edustaa nuorisoseuroja teatteriagenttina viime vuosien aikana.

Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?

Kokkolaan muutin opiskelemaan, mutta side Vuoksenniskan Nuorisoseuraan oli vahva ja se kesti toisaalla asumisen. Oli mukavaa tutustua Keski-Pohjanmaan paikallisseuroihin ohjaamisen kautta. Tampereelle muuttaessa jatkoin luottamustehtävääni teatteriagenttina niin Saimaalla kuin Hämeessä, mutta työn ja perheen lisäk-

si aikaa ei jäänyt paikallisen nuorisoseuran löytymiselle. Jäsenyys Sottiisi Fun Clubissa jäi harmillisen lyhytaikaiseksi muutettuamme pois Tampereelta. Nuorisoseura voisi olla todella hyvä keino uuden asukkaan tutustua lähialueen ihmisiin.

Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa?

Paikallisuus on mielestäni ollut yhtä lailla hyvä asia kuin myös rajoittava tekijä. On suuri etu, että paikallistoimijoita on monilta eri osa-alueilta, jolloin apua ja tukea on saatavilla melko vaivattomasti, oli sitten kyse materiaaleista tai osaamisesta. Samalla tämä ajatus saattaa luoda harhan, ettei lähellä olevilla seuroilla olisi mitään annettavaa.

Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat?

Tämä onkin perustavanlaatuinen kysymys. Teatterin tekeminen on oma intohimoni, ja sitä olen saanut toteuttaa erityisesti nuorisoseurojen kautta.

Heiltä olen myös saanut ymmärryksen yhteistyöstä, yhdessä olemisesta ja tekemisestä sekä perinteiden arvostamisesta. Ilman nuorisoseuroja ja niitä upeita ihmisiä, joita olen vuosien mittaan tavannut, en olisi tällainen kuin olen. Joten on mahdotonta luetella niitä kaikkia.

Tämän lehden teemana on moninaisuus. Mitä se merkitsee sinulle?

Se ympäröi meitä. Luonnossa, arjessa, elämässä. Ihminen nähdään ja kohdataan ihmisenä, ja kaikki olemme arvokkaita. On ollut aikoja, jolloin moninaisuutta ei nähty hyvänä asiana.

Toivon, että tuo aika olisi jo ohi. Ja jokainen meistä voi vaikuttaa siihen.

11

Tunnetut nuorisoseuralaiset

Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula:

Ajattelen isosti, toimin paikallisesti Teksti Pia Matilainen

M

aria Kaisa Aula ei ole omien sanojensa mukaan nuorisoseura-aktiivi, vaan enemmänkin henkinen tukija ja nuorisoseurahengen puolesta puhuja. ”Kävin aikoinaan kotiseudulla Tervolassa Kalevan Nuorten kerhossa, mutta lapsuuden ja nuoruuden ydinharrastus se ei ollut. Aikuisena olen ollut jo monta kymmentä vuotta Tervolan Nuorisoseuran jäsen ja käyn heidän tapahtumissaan ja kesäteatteriesityksissään aina, kun se on mahdollista. Olen aina arvostanut nuorisoseuran toimintaa paikallisen yhteis- ja kotiseutuhengen vahvistajana ja ylläpitäjänä”, kertoo nyt Viitasaarella asuva Aula, joka on ollut muun muassa nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja ja Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Nyt hän toimii valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä.

Harrastuksena vaikuttaminen ”Äitini oli nuorisoseuraihminen henkeen ja vereen: entisten iltamien palkittu puhuja ja runon lausuja eli olen kasvanut tässä ilmapiirissä. Lisäksi minulla on paljon ystäviä, tuttavia ja sukulaisia, jotka ovat todella aktiivisia nuorisoseuralaisia. Koen, että olen yhdistynyt aina nuorisoseuraan samanhenkisten ihmisten kautta. Nuorisoseurayhteisössä on jokaisella isot

mahdollisuudet, jotka pitää löytää ja saada kasvamaan. Pienemmilläkin paikkakunnilla ohjaajat tekevät tinkimätöntä työtä nuorten kanssa. On hyvä, että löytyy ohjaavia vanhempia, joilla on sydämen palo ja kyky työskennellä nuorten ja lasten kanssa, summaa Aula nuorisoseuralaisuuttaan. ”Nykyisin olen etänuorisoseuralainen eli käyn erilaisissa tapahtumissa ja seuraan asioita. Harrastan myös kuorolaulua, ja olen nyt vuoden verran käynyt myös yksinlaulutunneilla. Ja puutarhanhoitoa, erityisesti kukkapenkkejä. Luen myös paljon, sillä minusta on kiinnostavaa pysyä ajan hermolla”, Aula kertoo.

Pienen mietinnän jälkeen hän kertoo harrastavansa myös vaikuttamista ja maailmanparantamista.

Hän on Viitasaarella kaupunginvaltuustossa, kirkkovaltuustossa ja puheenjohtajana kyläseurassa. Hänen mottonsa onkin asiassa kuin asiassa: ajattelen isosti, toimin paikallisesti.

Enemmän leikkiä, vähemmän suorittamista Maria Kaisa Aula katsoo, että nuorisoseuroissa olisi myös tulevaisuudessa tärkeätä vaalia leikinomaisuutta, vapaamuotoisuutta ja moninaisuutta. ”Lapsen elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suo-

rittamista, koska usein nykypäivänä harrastaminenkin näyttäytyy suorittamisena: siinä on joku tavoite tai valmentaudutaan jonnekin. Harrastaminen on muuttunut paljon omasta lapsuudestani; silloin oli paljon yleiskerhoja, missä tehtiin, mitä milloinkin. Sellaisessakin on hyvät puolensa. Toki omalle erikoistumisellekin on paikkansa ja se on nuorille tärkeää, mutta riittävän paljon pitäisi olla yhteisen kohtaamisen ja tekemisen paikkoja. Tätä pitäisi arvostaa enemmän.”, Aula summaa terveisensä nuorisoseurassa harrastaville nuorille ja nuorten toiminnan mahdollistaville henkilöille.

Aulan mielestä yksi moninaisuuden kulmakivi on, että nuorilla ja lapsilla on oikeus olla oma itsensä. Ja tätä pitää arvostaa. ”Meillä ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä asioista, mutta pitää kyetä erilaisten näkemysten välillä vuoropuheluun ja hakemaan yhteistä hyvää. Moninaisuus on myös vuorovaikutusta, että rohjetaan keskustella asioista avoimesti, tuoda erilaisia näkemyksiäkin esille, perustella niitä ja mahdollisesti päätyä johonkin uuteen näkökulmaan asiassa.”

Kulttuuri, sivistys ja nuorisotyö ovat aina olleet Maria Kaisa Aulan sydäntä lähellä olevia asioita.

12

Liput: imt.fi/folklandia

Folkloren talvitaivaan kirkkain tähti Folklandia tuikkii taas 7.–8.1.2022 Teksti Elina Kaakinen Kuvat Mikko Malmivaara

K

ansanmusiikki- ja kansantanssiristeily Folklandia järjestetään 7.–8.1.2022 Silja Europalla.

Folklandian ohjelmisto koostuu folkin tähtiartisteista ja kiinnostavimmista kokoonpanoista. Festivaalille osallistuu lähes 100 esiintyjäkokoonpanoa ja yli 2 000 risteilijää.

Ohjelmistossa eturivin folk-artisteja Yksi Folklandian kiinnostavimpia artisteja on kansanmuusikko, säveltäjä ja laulaja Vilma Jää. Monipuolisena kansanmuusikkona tunnettu Jää laulaa synkistä aiheista, kuten vihasta, surusta ja kostosta. Vuosisatoja vanhat tarinat kohtaavat elektroniset biitit artistin tuoreessa soolomusiikissa.

Syksyllä levyn julkaissut ALDA houkuttelee juurevalla pohjoismaisella energialla, kiehtovilla harmonioilla ja leikkisillä melodioilla. Pitkään valmisteltu albumi on kokoelma tanssittavaa, energistä ja rönsyilevää uutta instrumentaalimusiikkia, joka sulattaa kyynelkanavat, herättää kohmeesta ja pistää tanssimaan.

Ruotsalaisen Northern Resonancen musiikki värähtelee kuulijan sieluun saakka. Juhlallinen, resonoiva äänimaisema luodaan kolmen viulun liitolla. Viola d’amore, hardangerviulu ja avainviulu vievät perinteisen, pohjoismaisen polkka-, valssi- ja marssimusiikin

uuteen nosteeseen räjähtävillä rytmeillä ja villin vapaalla improvisaatiolla.

Siepakat on kansantanssi- ja musiikkiryhmä Rovaniemeltä. Siepakoiden tekemisessä näkyy palo yhdessä tekemiseen ja kokemiseen kansantanssin- ja musiikin kautta. Perinteitä kunnioittaen Siepakat tekevät tällä hetkellä paljon uutta omaleimaista kansantanssia ja -musiikkia yhdessä bändinsä Hehkun kanssa.

Valtikka vaihtuu ja muita klassikoita Tanssimaniassa 2021 julkistettiin tuleva Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye 2022, joka on PRO Turun Kansantanssin Ystävistä. Folklandialla ryhmä nähdään legendaarisessa konsertissa, jossa valtikka vaihtuu eli tällä hetkellä hallitseva kansantanssiyhtye Kimurantti Rajan Nuorista ja PRO paiskaavat tanssillisesti kättä.

Gaalaillan säihkettä Folklandia-festivaalien ensimmäiseen iltaan tuo Eläköön Folk! -tilaisuus, jossa palkitaan vuoden 2021 folkin merkittäviä tekijöitä.

Keskiyön huutokatrilli taas on Folklandian klassikko. Huutokatrillia tanssitaan parin kanssa ”huutajan” eli vetäjän ohjeiden mukaan. Toinen vähintään yhtä odotettu ohjelmanumero on nopeustanssi Tikkuristin SM-kilpailut.

Folklandialla otetaan käyttöön koronapassi Koronapassi tarkastetaan kaikilta laivaan tulijoilta Helsingin Länsisatamassa ennen Folklandia-risteilyä.

Koronapassin voi ladata itselleen Omakanta-palvelusta. Koronapassia ei edellytetä alle 16-vuotiailta. Risteilyllä suositellaan myös kasvomaskin käyttöä laivan yleisissä tiloissa liikuttaessa. Laivalla on useita käsienpesu- sekä desifiointipisteitä ja Silja Europalla huolehditaan julkisten pintojen, kuten esimerkiksi ostoskorien säännöllisestä puhdistamisesta ja desinfioinnista.

Tapahtumalle laaditaan myös erillinen terveysturvallisuussuunnitelma, jossa määritellään tarkemmat toimenpiteet osa-alueittain. Näin mahdollistamme turvallisen ja vastuullisen risteilyn kaikille.

Tervetuloa folkin aallonharjalle!

Tutustu koko ohjelmistoon osoitteessa folklandia.fi.

Energisessä ALDAssa musisoivat kansanmuusikot Veera Kuisma, Timo Alakotila ja Elias Frigård.

Vilma Jää julkaisi marraskuun alussa debyyttisinglensä Saatanan saalistaja.

13

Tanssimanian jatkot tanssittiin suorassa televisiolähetyksessä Teksti Elina Kaakinen

S

uomen Nuorisoseurojen kansantanssin ja kansanmusiikin koulutusja konserttitapahtuma Tanssimania järjestettiin Tampereella 24.–25.9. Kansantanssikonsertteja pystyi nauttimaan paikan päällä Tullikamarin Pakkahuoneella tai striimi-suoratoistona verkon välityksellä. Koulutukset ovat aina Tanssimanian merkittävä ohjelmaosuus ja tällä kertaa tanssiväki kouluttautui striimatuissa työpajoissa muun muassa swing-tanssien ja kehonhuollon parissa.

Suora lähetys vaatii paljon yhteistyöltä Tapahtumassa koettiin syyskuussa jotain täysin uutta, kun Tanssimania pääsi osaksi Ylen lähettämää Let’s lauantai -ohjelmaa. Let’s lauantai lähetettiin suorana Yle TV2:lla Tanssimanian varsinaisten konserttien päätyt-

tyä. Ohjelmassa nähtiin otoksia molempien festivaalipäivien konserteista sekä Tanssimanian jatkot. ”Ohjelmaan etsittiin erilaisia, erikokoisia ja erityylisiä tapahtumia ympäri Suomea, jotka tapahtuisivat juuri 25.9., jolloin tv-ohjelma tehtiin.

Tanssimania valikoitu monien vaihtoehtojen joukosta ja tilansa puolesta. Tv-tuotanto vaatii melko paljon tilaa ja muita teknisiä fasiliteetteja toteutuakseen”, Ylen tuotantopäällikkö Katariina Ahmajärvi kertoo. ”Yhteistyö Tanssimanian, Tullikamarin ja Ylen kesken sujui todella hyvin. Vaikka aikataulu oli kiireinen ja vallitseva korona-tilanne vaati kaikkia laatimaan useampia varasuunnitelmia, oli suunnittelussa koko ajan hyvä ja rakentava henki. Ammattilaisten kans-

sa on aina hienoa päästä tekemään töitä!”, Ahmajärvi kehuu.

Myös tuotannon ohjaaja Mirkka Tuominen kiittää yhteistyötä: ”Karonkka-osuudet, jotka tulivat suorana illan lähetyksessä juontojen taustalla, oli hienosti organisoitu ja aikataulutettu.”

Korona-aikana erityisjärjestelyitä Korona-aikana televisiotuotannot tehdään erityisjärjestelyin: ”Kaikki juontajien kanssa ilman maskeja nähdyt vieraat pikatestattiin samana päivänä tuotannon hankkimilla testeillä ja näin pystyttiin luomaan koronakupla ja toimimaan terveysturvallisesti”, Mirkka Tuominen kuvailee.

Suora televisiolähetys vaatii muutenkin melkoisesti ennakkojärjestelyjä. ”Kävimme tutustumassa Tullika-

marin tilaan ennakkotutkimusreissulla pari viikkoa aiemmin. Monikamerataltioita suunnitellaan ja harjoitellaan yleensä hyvin tarkasti tämän tyyppisissä esityksissä.”

Riemukas tunnelma ja tanssin ilo ”Kansantanssi toi juurevan ja monipuolisen osansa ohjelman varsin sekalaiseen tapahtumasekoitukseen. Kansantanssi on selvästi paljon monipuolisempaa, mitä omakaan mielikuvani siitä oli ennen tuotantoa. Saimme nauttia todella hienoista esityksistä niitä tallentaessamme. Riemukas tunnelma ja tanssin ilo välittyi juontojen karonkassa tanssijoista katsojalle”, ohjaaja Mirkka Tuominen summaa.

Tanssimania Tampereella seuraavan kerran syyskuussa 2023.

Haapa ja Metsän lapsi vievät Pispalan Sottiisin 2022 takaisin luontoon Pispalan Sottiisin 2022 aikuisten yhteisohjelma on Riina Hosion ja Elias Martikaisen koreografioima ja suunnittelema Haapa-teos. Sen myötä tanssijat pääsevät pohtimaan omaa luontosuhdettaan ja tanssin luontoa. Lapset ja nuoret sukeltavat draamalliseen seikkailuun Metsän lapsi -yhteisohjelmateoksen kautta Pispalan Sottiisissa 15.–19.6.2022 Tampereella.

Molempien yhteisohjelmien aineistot löytyvät Tanssinriemu.fi-sivustolta.

H

aapan ohjaaja, koreografi Riina Hosio kertoo teoksesta näin: ”Miksi itiöt ehkä pelottavat? Miten tanssialustan vaihtuminen näkyy tanssissa? Miltä tuntuu olla osa tuulessa huojuvaa massaa? Kenen kanssa tanssit?

Haapa on puulaji, joka leviää juurakoiden ja rönsyjen avulla. Jos näet jossain ryppään useita haapoja, olet todennäköisesti yhden ison haavan äärellä, sillä haapa lisääntyy rönsyinä. Pinnan päälle kasvava haapapöheikkö onkin oikeasti yksi iso ja monilatvainen puu. Löydän tästä monenlaisia yhtymäkohtia yhteisön ja yhteisöllisyyden kanssa.

Ensi kesän Pispalan Sottiisin aikuisten yhteisohjelma on nimeltään Haa-

pa, yllä kerrotun symboliikan innoittamana. Yhteisohjelma rakentuu useista kohtauksista, joista jokainen tutkailee jotain luontosuhteen ilmentymisen kanavaa.

Jokaisella meistä on oma luontosuhteemme, joka on monisyinen ja monitahoinen asia. Omaa luontosuhdettaan voi tarkastella reippaasti kysymysten kautta: Mitä luonto merkitsee Sinulle?

Onko ihminen Sinusta osa luontoa vai ovatko ihminen ja luonto erillisiä asioita? Mitä ajattelet puutarhanhoidosta, miten luontosuhteesi voisi näkyä siinä?

Oikeiden vastausten etsiminen ei ole oleellista, vaan tavoitteena on synnyttää joko yhteistä tai yksityistä keskustelua ja sen kautta virittää mieli luontosuhdeteeman ympärille.

Tutkailun mielentilaan ryhmät pääsevät kiinni kevyen taustamateriaalin ja sitä taustoittavien tehtävien avulla, jotka kuuluvat ryhmille jaettaviin tanssiohjeisiin. Taustamateriaaliin tutustumisen tarkoitus on yhtäältä syventää harjoitusjakson ja toisaalta myös esityksen aikana syntyviä kokemuksia ja elämyksiä. Toivottavasti kesäkuussa ulkotilassa esitettävä Haapa mahdollistaa tanssijoille ajatuksia herättävän harjoitusprosessin sekä esiintyjille ja katsojille aistikkaan tanssielämyksen.

Tuttuun tapaan ohjevideoiden kautta jaettava tanssimateriaali koostuu perinteisestä, sovelletusta ja uudesta koreografisesta materiaalista. Tanssit asettuvat osaksi maisemaa ja kohtaukset tanssitaan ulkoilmassa, ympäristöstä

Melli

vaikuttuen. Teoksessa kuullaan juurevaa ja tanssittavaa musiikkia Rällä -yhtyeeltä. Yhdessä koreografisen matkakumppanini Elias Martikaisen kanssa kutsun kaikki aikuiset kansantanssin harrastajat yhteiselle matkalle tanssin luontoon!”

14

Tiesitkö että…

1881

Kalevan Nuorten Liitto oli lasten ja varhaisnuorten kasvatus- ja kulttuurijärjestö, jonka toiminnat yhdistettiin osaksi Suomen Nuorisoseuroja loppuvuodesta 2012.

Leireistä suurin osanottajamäärä on saavutettu 1988 Viikinkileirillä Ahvenanmaalla, jonne saapui 1454 leiriläistä, iältään 7–14-vuotiaita, ympäri Suomea.

Leirillä on oma radioasema, joka lähettää leiriläisten ohjelmaa pari tuntia päivässä. Ohjelmassa on discoiltoja, jotka pidetään suuressa sirkusteltassa leirin keskellä.

1980-luvulla saavutetaan kesäleiriläisten määrässä huippu.

Repukka-leirillä Saarijärvellä 1983 on ollut 950 leiriläistä.

Huomataan, että leikkiperinne ei leiriläisiä enää kiinnosta, punonta- ja tuohityöt kylläkin.

Iltamia järjestettiin jo heti 1880-luvulla ja se oli ensimmäinen toiminnan muoto nuorisoseuroissa kokousten ohessa.

Lapuan Nuorisoseura kielsi vuonna 1896 jäseniä käymästä ”lavahypyissä” eli tansseissa. Koska kieltoa rikottiin, erotettiin seurasta samana vuonna 80 jäsentä.

Ensimmäinen Pispalan Sottiisi -tapahtuma järjestettiin 1970.

Kalevan Nuorten leirillä 1963 painotettiin erityisesti yhteiskunnallista kasvatusta ja tietämystä. Leirille muodostettiin itsehallinto. Leiriläiset valitsivat kunnallisvaaleilla valtuuston.

Ohjaajat pysyttelivät taka-alalla ja antoivat apua vain tarvittaessa.

Suurten suvijuhlien keskeisiksi ohjelmanumeroiksi kehittyi 1940-luvun puolivälistä lähtien kansantanssin yhteisesitykset.

1897 Tampereella nuorisososeurakokouksen yhteydessä pidettiin urheilukilpailut kokoukseen osallistujille.

Kilpailut alkoivat kolmannen kokouspäivän aamulla klo 6.30 Pyynikin urheilukentällä.

Vuonna 1905 nuorisoseuroja oli 526, joista kahdella kolmasosalla oli oma kirjasto, ja seurantaloja jo 131.

1900-luvun alussa kahvia kovin vastustettiin nuorisoseurajuomana, ja tarjottiin maitoa ja marjamehuja tilalle.

Tämä johtui kotimaisuuden puutteesta ja pelosta varojen siirtymisestä ulkomaille.

1920-luvulla perustettiin Nuorisoseuraopisto Uudellekirkolle. Myöhemmin opisto muuttaa Mikkeliin ja tunnetaan nykyisin Suomen Nuoriso-opisto Paukkulana.

1900-luvun alun kesäjuhlissa ohjelmistossa oli vanhoja kansanomaisia urheilumuotoja, kuten leskisillä juoksua, kävyn heittoa, pyörän lyöntiä, väkikartun vetoa, kissanhäntää köydellä tai kapulalla, kilpaammuntaa ja vastaavaa.

Järjestön pääsihteeri Yrjö Vasama pitää nuorisoseuralaisen käsikirjassa vuonna 1956 kansantanhujen liikunnallista arvoa huomattavana, mutta katsoi niiden samalla opettavan kaunista käyttäytymistä ja siroa liikehdintää.

Suomen Nuorison liiton ensimmäiset valtakunnalliset näytelmäkilpailut pidettiin Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 15.–16.11.1948.

15

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Hyvät kuulijat, Suomen vanhin nuorisoalan toimija, Nuorisoseurat, juhlii tänä vuonna 140vuotisjuhlavuottaan. Jo ennen Suomen itsenäistymistä alkaneessa toiminnassa on tänä päivänä mukana 40 000 jäsentä eri puolilla Suomea. Tapahtumissa vierailee vuosittain jopa puoli miljoonaa suomalaista.

Nuorisoseuraliike on perustamisestaan lähtien tehnyt arvokasta työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Monipuolinen toiminta on tavoittanut eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia yhteisten harrastusten ja tapahtumien pariin. Tämä on vahvistanut yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden kokemusta.

Nuorisoseuraliikkeen työ on sosiaalisen vastuun kantamista ja lähimmäisestä välittämistä.

On tärkeää, että lapset ja nuoret voivat tuntea kuuluvansa osaksi yhteisöä. Yhdessä toimimisen kautta opitaan löytämään omia vahvuuksia ja paikka yhteisössä. Meille jokaiselle on tärkeää voida tuntea olevansa osallinen ympäröivään yhteiskuntaan.

Juhlavuoden tapahtumia on ollut runsaasti ja ne ovat tavoittaneet laajan yleisön. Haluan lämpimästi onnitella Suomen Nuorisoseuroja 140-vuotisjuhlavuodesta. Samalla kiitän kaikkia toiminnassa mukana olleita ja toivotan teille paljon menestystä jatkoon!

Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Suomen Nuorisoseurat ry:n 140 vuotisjuhlavuoden suojelija

Pyrkijä vuonna 1981

”Oli kiva nukkua lattialla” Suomen Nuorison Lehti Nuorisoseurajärjestön jäsenlehti * n:o 6 elokuu 1981 92. vuosikerta Julkaisija: Suomen Nuorison Liitto ISSN 0358-2922 TOIMITUS: Päätoimittaja Pertti Kettunen Vastaava toimittaja Allan Ruotsala Toimittaja Riitta Eerola Ulkoasutoimittaja Juha Korhonen Vakinaiset avustajat: Merja Aulaskari (nuoret yli 12-v.) ja Eeva-Liisa Hovi (lapset alle 12-v.)

KONTTORI: Talousjohtaja: Virpi Virkkunen Kassa: Liisa Puromäki Osoiteasiat: Hilkka Malmi Ilmoitukset: Veikko Saarinen Osoite: Simonkatu 12 A 6, 00100 Helsinki 10 ● Puhelin (90)694 3011 ● Postisiirtotili n:o 6140–5 ● Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Ilmestyy 10 numeroa vuodessa Tilaushinta 20 mk/vuosikerta ● Kirjapaino: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy, Kokkola 1981

100-vuotissyntymäpäiväjuhla on nyt sitten pidetty ja Helsinki nähty ja koettu. Jokaiselle jäi varmasti muistoja – jollekin uusi ystävä, toiselle superlonpatja, kolmannelle rypistynyt 10 matkan kortti takin taskuun. Neljä päivää juhlien jälkeen uskalsin udella 11-vuotiailta Katilta ja Susalta mielipiteitä näistä historiallisista päivistä. Tytöt arkailivat hetken, mutta sitten alkoi jo tuttuun tapaan juttua irrota naurunkiherryksen säestyksellä: • Oli kivaa nukkua lattialla pitkästä aikaa.

• Oli inhottavaa kun piti herätä aikaisin ja harjoituksissa sai seistä ainakin puol tuntia.

• Pääjuhlassa väristiin jo kuuden aikaan, oli kylmä.

• Stadionilla olis ollu hauskaa, jos olisi nähnyt kuviot.

• Kaupungilla oli hauska kävellä. Ratikka nyki aina kun oltiin seisomassa. Leenasta oli hauskaa kun se oli eka kertaa ratikassa.

• Lintsillä kiljuttiin kauheesti maailmanpyörässä.

• Kuvataidekammarissa sai sotata sormiväreillä ja vesiväreillä. Kun jotain 4-vuotiaat parit tanhus lasten lysteissä, ne vaan pyöri ympyrää, kun piti heiluttaa jalkoja.

• Jäähallissa oli kauhee möly siellä kopissa enneku ruvettiin tanhuamaan.

• Kulkueessa laulettiin ja kurkku tuli kuivaks. Mulla oli niin kuuma että meinasin pyörtyä kesken kaiken.

• Jäähallissa oli hauskaa kun siellä esiinty niitä ulkomaalaisia. Tsekkoslovakialaisilla oli kauniita kansallispukuja ja niitten ohjelmassa oli jännät karnevaalit. Ulkomaalaiset tanssi hyvin.

• Juhlilla oli kuitenkin kivaa. Kati ja Susa voivat olla mukana vielä 150-vuotisjuhlilla. Meistä kaikista riippuu, millainen järjestömme ja juhlamme silloin on. Juhlavuosi jatkuu joka tapauksessa oppien ja iloiten edelleen.

–Eeva-Liisa

16

Mikä ihmeen improliiga?

Teksti Pasi Saarinen

Uniikkia toimintaa Moni muistaa improvisaation 1990-luvun Nyhjää tyhjästä -ohjelmasta tai vastaavista viihdeformaateista, joissa ammattinäyttelijät loistavat taidoillaan. Perimmäiseltä ajatukseltaan improvisaatiossa on kuitenkin kyse jostain aivan muusta, sillä kaikki osaavat

Otto-Pekka Keramaa

V

uonna 2003 toisistaan tietämättä kahden maakunnan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan, alueella käynnistettiin ensimmäiset improliigat, leikinomaiseen kisailuun pohjaavat improvisaatiokilpailut.

Improvisointi kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä, ilman aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa tai harjoittelua.

Mutta mistä puhutaan, kun puhutaan improliigasta, Joensuussa toimintaa käynnistänyt teatteri-ilmaisun ohjaaja Tero Sarkkinen? ”Improliigaotteluissa on vastakkain 2–3 joukkuetta, jotka pelaavat 3–4 erän mittaisia otteluita. Jokaisessa erässä jokainen joukkue pelaa yhden impron.

Erän lopuksi tuomarit (yleensä kolme henkilöä) pisteyttävät suoritukset, ja eniten pisteitä saanut joukkue voittaa erän ja eniten erävoittoja saanut joukkue voittaa ottelun. Käytössä on ollut myös yleisöäänet, jotka lisätään tuomareiden pisteisiin. Jos ottelun lopuksi pisteet ovat tasan, pelataan jatkoaika. Pidemmän matkan kulkevissa liigoissa on runkosarjan lopuksi pelattu playoffit, jotka ovat huipentuneet suureen finaaliin.”

Vuoteen 2021 mennessä maakunnallisia imroliigoja on nuorisoseurojen järjestämänä kisattu kuudessa eri maakunnassa, ja tämän lisäksi improkisat ovat kuuluneet olennaisena osana Teatterilaivan ohjelmaan.

Jokaisen improliigaottelun erän lopuksi tuomarit pisteyttävät suoritukset, ja eniten pisteitä saanut joukkue voittaa erän.

Eniten erävoittoja saanut joukkue voittaa ottelun. Keski-Suomen Improliigan finaalin tuomareina vuonna 2017 toimivat Mikko Maasalo, Antti-Jussi Saramo ja Ragni Reichardt.

improvisoida ja maailman parhaat improajatkin tulevatkin useasti ammattinäyttelijäkentän ulkopuolelta.

Improliiga on maailmalaajuisestikin varsin uniikki konsepti, koska vastaavaa, urheilusta johdettua kilpailuun pohjaavaa improliigaa, ei ole olemassa missään päin maailmaa. ”On olemassa joitain viikonlopputurnauksia, mutta liigan kaltaista ei ole missään”, Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa improvisaation erilaisia gameshow-formaatteja tutkinut Sarkkinen ihmettelee. ”Tällä hetkellä improvisaatio on kuin lumilautailu 1980-luvulla. Lajia harrastetaan ja osa on tehnyt sitä enemmän tai vähemmän työkseen; improvisaa-

Tähän mennessä maakunnallisia imroliigoja on kisattu kuudessa eri maakunnassa nuorisoseurojen järjestämänä. Lisäksi se on kuulunut olennaisena osana Teatterilaivan ohjelmaan.

tion ympärillä on ollut erilaista kisailua, mutta voittajaformaattia kukaan ei ole vielä luonut.

Vaikka Improliiga pyörii urheilun, taiteen ja viihteen rajapinnoilla, erottuu se urheilusta siinä, että improliiga loppupeleissä enemmänkin leikkii urheilua kuin on sitä. Improon ei kuulu viholliset tai vastustajat, vaan pikemminkin yhteisöllisyys. ”Liigaan osallistuminen tuottaa vaikeuksia taatusti erityisesti niille, jotka eivät pysty häviämään Kimble-ottelua paiskomatta peliä tappion hetkellä seinään.

Tasapaino urheilun ja impron välillä ei ole helppoa, mutta se on mahdollista saada liigassa niin, että molempien parhaat puolet pääsee esiin.”

Valtakunnallinen liiga?

Sarkkinen haaveilee tulevaisuuden Improliigasta, joka voisi pyöriä kuten eri palloilusarjat. Olisi mestaruussarja, valtakunnallinen l-divisioona ja maakunnallisia sarjoja, joista joka vuosi joukkueita nousee sarjaporrasta ylemmäksi tai tippuu alemmaksi. ”Ajatellaanpa teatteria, jonka fanit käyvät katsomassa kaikki teatterin esitykset! He pukeutuvat teatterin väreihin ja huutavat ja kannustavat aina, kun suosikkinäyttelijä tulee esiin. He ottavat banderolleilla kantaa teatterin toimintaan ja hoilaavat pubissa teatterinsa kannustuslauluja.”

Tämä on suomalaisia koukuttavassa penkkiurheilussa arkea, kuten kaikki spekulointikin ja tilastot.

Miksei se improliigan kautta tulisi myös penkkikulttuurinkin puolelle?

Nähtäväksi jää, kääntyykö nuorisoseurojen maakunnalliset improliigat valtakunnalliseksi liigaksi.

Varmaa on ainakin se, että nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi paljon sijaa improvisaation hyväksyvään, toisia kunnioittavaan ja kuuntelemiseen perustuvaan ilmapiiriin.

17

Teatteritoiminta moninaistuu Teksti Pasi Saarinen Kuva Eija Jokilahti

T

eatterin juuret ulottuvat niin kauas kuin ihmiskunta muistaa. Elävöitetyillä tarinoilla on siirretty perimätietoa sukupolvilta toisille ennen kirjoitustaidon yleistymistä, ja erilaisilla rituaaleilla on kiitetty, lahjottu ja yritetty lepytellä jumalia joka puolella maailmaa.

Nykyisin meillä Suomessa eniten tunnistamamme teatterin muoto on lähtöisin antiikin Kreikasta. Siinä katsojat katsovat näyttelijöiden esittämän näytelmän, joka pohjautuu antiikin filosofin, Aristoteleen (384–322 eaa.) luomaan runousoppiin. Tarinalla on päähenkilö, joka ajautuu onnesta onnettomuuteen. Tarinan varrella kohdataan käännekohtia, jotka muuttavat päähenkilön toiminnan suuntaa, kunnes ennen loppua koemme katharsiksen eli puhdistumisen ennen tarinan loppuun saattamista.

Länsimainen ajattelumme pohjaa hyvin vahvasti tähän draaman muotoon, mikä saattaa haluamattammekin

rajata ajatteluamme totuttuun muottiin. Meitä ympäröivän elokuvateollisuuden käsikirjoittaja-armeijat esimerkiksi laskevat sekunnilleen Aristoteleen runousopin mukaisen puolen tunnin alun, jonka aikana henkilöt on esitelty, ristiriita saatettu tietoisuuteen ja niin sanottu ”vääntö” voi alkaa. Samaa dramaturgiaa saatamme huomata ympärillämme jokapäiväisessä arjessamme, jos näin oikeat lasit päässä tulkitsemme.

Perinteet vs. uudet teknologiat?

Teatterin vahvuus on samaan aikaan sen perinteessä ja toisaalta sen uudistumismahdollisuuksissa. Tänä päivänä jokaiselle teatteria harrastavalle ihmiselle lienee selvää, mikä on ohjaajan rooli, vaikka ohjaajan ammatti sellaisena kuin me sen tunnistamme, on vasta reilut sata vuotta vanha. Ennen Vsevolod Meyrholdin luomaa ohjaajan ammattia näytelmät olivat hyvin pitkäl-

ti kirjailijoiden tuotosten kuvittamista, ja nykyaikainen alatekstin esiinohjaaminen puuttui täysin.

Korona-aikana nuoret teatterin harrastajat ovat ottaneet uusia teknologioita mukaan mahdollistaakseen hienon harrastuksen myös pandemia-aikoina. Imatran IRTI-teatterilla on tehty esitys, joka toteutettiin kokonaisuudessaan Discord-sovelluksessa, ja esityksiä on harjoiteltu etänä eri puolella Suomea. Eihän tästä ole kuin reilut kymmenisen vuotta, kun senaikaisen kollegani kanssa lämmittelimme esityksen Facebookin chatissa, ja pidimme sitä täysin absurdina, olosuhteiden pakosta käyttöön otettuna, mahdottomana työmuotona.

Maailma muuttuu (Eskoseni) ja niin muuttuu teatterikin, vaan pohjimmiltaan hyvin hitaasti. Ehkä se tarinankerronta, ihmiseltä ihmiselle tai jollekin suuremmalle voimalle tarkoitettu fyysinen ja verbaalinen elostelu, tarve sa-

noa sekä tulla nähdyksi ja kuulluksi, luo teatterille pohjaa, jonka ei tarvitsekaan muuttua. Ehkä se kuitenkin löytää aina kuhunkin aikakauteen sopivat muodot. Ehkä teknologian hyödyntäminen on tulevaisuudessa yhtä itsestään selvää kuin ohjaajien käyttö tänä päivänä. Ehkä improliigat ovat moderneina iltamina tämän vuosikymmenen hittituote.

Länsimaista ajatteluamme onkin sitten haastavampi muuttaa. Vai mitä sanoisitte, arvoisat teatterin harrastajat siitä, että tekisimme aasialaiseen tapaan elämässämme vain yhtä teatteriroolia. Olisiko neljänkymmenen vuoden ja 4 800 esityskerran jälkeen fiilis, että jes, tänään oli hyvä veto!?

Teatterin vahvuus on samaan aikaan sen perinteessä ja toisaalta sen uudistumismahdollisuuksissa; korona-aikana nuoret teatterin harrastajat ovat ottaneet haltuun uusia teknologioita nopeasti mahdollistaakseen harrastuksen jatkumisen.

18

Nuoret vaikuttajat saivat osaamismerkit Teksti ja kuva Riina Kylmälahti

S

uomen Nuorisoseurojen nuorille myönnettiin Vaikuttaja nuorisoseurassa -osaamismerkit nuorisoseurojen harrastustoiminnan mahdollistamisen ja tukemisen kunniaksi Suomen Nuorisoseurojen uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 20.11. Päivä on myös kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä.

Nuorisoseuran vaikuttaja on määritellyt itselleen kiinnostavat toimintasisällöt esimerkiksi harrastustoiminnassa, järjestötoiminnassa ja/tai tapahtumissa. Toimintaan on sisältynyt päätösten tekoon osallistumista, viestintää sekä hyvinvoinnin ja harrastamisen merkityksellisyyden näkyväksi tekemistä. Vaikuttajalle on karttunut nuorisoseuratoiminnasta esiintymiskokemusta eri tilanteissa, esimerkiksi kokouksissa. Nuorisoseurojen vaikuttaja toimii yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistaen. Hänellä on intoa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseuratoiminta lisää osaamista vaikuttamisesta sekä vahvistaa itseluottamusta ja viestintä- sekä vuorovaikutustaitoja niin omassa harrastustoiminnassa, järjestön yhteisössä kuin valtakunnallisissa tehtävissäkin.

Vaikuttaja Nuorisoseurassa on osallistunut paikalliseen, alueelliseen sekä valtakunnalliseen toimintaan. Vaikuttaja on toiminut vuorovaikutuksessa järjestön päätöksen tekijöiden kanssa, esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen hallituksen tai valtuuston jäsenten kanssa.

Toiminnan kautta on syntynyt kokemus kuulluksi tulemisesta, ryhmässä toimimisesta ja yhteisestä onnistumisesta.

Nuoret vaikuttajat -toiminnalle on tehty jatkosuunnitelmia ja tavoitteena on luoda alueellisia vaikuttajanuorten ryhmiä. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä sähköpostilla riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi.

Mikä osaamismerkki on?

Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa

VAIKUTTAJA NUORISOSEUROISSA

Nuoret saivat Vaikuttaja nuorisoseurassa -osaamismerkit Nuorisoseurojen syysvaltuuston kokouksessa marraskuussa. Merkin saamisen edellytyksenä on muun muassa päätöksen tekoon osallistumista, viestintää sekä hyvinvoinnin ja harrastamisen merkityksellisyyden näkyväksi tekemistä.

kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi ansioluettelossa työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä.

Osaamismerkki kertoo osaamisesta, jota on hankittu esimerkiksi harrastustoiminnasta. Merkkejä myöntävät usein erilaiset oppilaitokset, järjestöt sekä yritykset ja niiden käyttö yleistyy jatkuvasti. Merkkejä voi kerätä itselleen monesta eri teemasta. Ilmoitus merkin hyväk-

nuorisoseurat.fi/osaamismerkit-ja-osaamisen-tunnistaminen

symisestä tulee merkkihakemuksen yhteydessä ilmoitettuun sähköpostiin, joka ohjaa rekisteröitymään Open Badge Passport -palveluun.

Nuorisoseurat julkaisee omia osaamismerkkejä ja lisäksi teemme yhteistyötä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa.

Lapsen oikeuksien päivä Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Lapsen oikeuksien viikko on Lapsen oikeuksien päivän yhteydessä vietettävä teemaviikko, jonka tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Viikkoa vietettiin vuonna 2021 15.–21.11. ja vuoden teema on lapsen oikeus hyvään kohteluun. www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko

19

Nuori Kulttuuri monistuu livenä ja kokoaa diginä Teksti Ville Laitinen

N

uori Kulttuuri uudistuu vuodelle 2022. Nenäpäivää yhtenä inspiraatiolähteenä käyttävä vuoden päätapahtuma kantaa nimeä Nuori Kulttuuri On Air, joka huipentuu äitienpäivänaattona lauantaina 7.5. Se on toteutusmuodoltaan täysin uudenlainen ja inspiraationsa lähteen mukaan myös osallistava ja pedagoginen. Mukaan haetaan helmikuussa 2022 videohaulla.

Tapahtumavuosi koostuu neljästä elementistä: videohaku ja -katselmus, digistage, satelliittitapahtumat sekä live-lähetys. Tapahtuma on tarkoitettu 13–20-vuotiaille.

kuudelle eri paikkakunnalle nousee oma persoonallinen monitaidetapahtuma – satelliitti, lauantaina 7.5. Tapahtumat kohtaavat toisensa päivän huipentavassa live-lähetyksessä Tampere-talosta. Lähetys vierailee kaikilla paikkakunnilla livenä ja välittää tunnelmia ympäri Suomen.

Satelliittitapahtumat ovat ensi vuonna Inarissa, Rovaniemellä, Oulussa, Mikkelissä, Tampereella sekä Helsingissä (pääkaupunkiseutu). Jokainen saa koota omannäköisensä tapahtuman, joka henkii oman kaupungin ja alueen kulttuuritrendejä.

Videohausta löytyviä teoksia saattaa Videokatselmuksesta maailmalle satelliittitapahtumien tuotanto bongata Samalla Nuori Kulttuuri heittää haasteen myös omaan tapahtumaansa.

Suomen kulttuuria harrastavalle nuorisolle. Tapahtumat muuttuvat toiminnan al- Live-lähetys huipentaa Nuori la monitaiteisiksi. Mukaan voi siis hakea Kulttuuri -vuoden millä tahansa taiteenlajilla. Nuori Kulttuu- Lauantai-illan live-lähetys kokoaa yhteen ri haastaakin kaikki kulttuuria harrastavat kulttuurista nuorisotyötä konkreettisesti nuoret videoimaan omat teoksensa riippu- toteuttavan tapahtuman. Viihdyttäväksi ja matta siitä, mitä tyylilajia se edustaa. juhlalliseksi rakentuva puolitoistatuntinen Tässä vaiheessa voidaan kuulla kysymys- kertoo myös tarinoita kulttuuriharrastamitulva: Miten videoida teos, joka ei ole esit- sen takaa. Lähetyksessä nähtävät insertit sytävässä muodossa? Vastaus on selkeä, mut- ventävät kulttuuriharrastuksen eri puolia ja ta samalla paljon tilaa jättävä. Vain mieli- viihdyttämisen lisäksi luovat kokonaiskukuvitus on rajana, kunhan teos on 2–20 vaa nuorten harrastamisesta ja harrastusminuutin aikahaarukassa ja kuvattu vaa- ten toteuttamisesta. Lähetyksessä nähdään kakuvalla. luonnollisesti myös nuorten itsensä toteutHaku videokatselmukseen alkaa 1.2.2022. tamia teoksia.

Katselmuksessa on paikkoja 300 ensimmäi”Odotamme suurella innolla toukoselle teokselle, joten helmikuun alussa kan- kuun tapahtumakokonaisuutta! Satelliitnattaa olla nopea. tien valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja Videokatselmukseen osallistuvat saavat tällainen monipaikkainen, yhteinen tapahoikeuden hakea kansainvälistä matka-avus- tumakokonaisuus haastaa hyvällä tapaa toitusta. mijoita ajattelemaan nuorten kanssa tehtäKaikki 300 teosta päätyvät helmikuun lo- vää toimintaa hieman uudesta kulmasta”, pussa Digistagelle. Ne tulevat kaikkien näh- iloitsee toiminnasta vastaava toimialajohtäväksi pitkälle toukokuuhun saakka. Nuo- taja Pasi Saarinen ja kiittelee myös Nuori ri Kulttuuri haluaa jatkaa vuoden 2021 hy- Kulttuurin rohkeutta uudistua. viä kokemuksia Digistagesta ja antaa näky”Digitaaliset välineet ovat meillä hyvämisen paikkoja yhtä festivaalia useammal- nä apuna toteuttaa Nuori Kulttuurin pele nuorelle harrastajalle. Digistagella toteu- rusajatusta mahdollistaa kulttuurisiin hartetaan yleisöäänestys, jonka suosituin esitys rastuksiin osallistuminen mahdollisimman palkitaan Tampereen live-lähetyksessä. monelle nuorelle.”

Nuori Kulttuurin On Airin rakentumisPersoonallisuudesta voimaa ta voi seurata parhaiten ottamalla Nuori Nuoret kulttuurin harrastajat eivät ko- Kulttuurin sosiaalisen median kanavat seukoonnu yhteen samassa kaupungissa vaan rantaan.

20

Nuorisoseurantalo taipuu moneksi Teksti Johanna Hurme

Merkkien saajat 9.9.–9.12.2021 HOPEINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ

Koiranen Terhi Puro Päivi Viskari Ilpo

Talolle saapuessa en tiedä, mitä odotin, en tiennyt oikein alkuunkaan, minkälainen paikka se tulisi olemaan tai minne tarkalleen oikeastaan edes olin matkalla, vaikka etukäteisinfoa oli kyllä saatavilla runsain mitoin. Johonkin betonimöhkäleeseen, tasoitetulla, asfaltoidulla, parkkipaikoitetulla pihalla?

Tikkanen Anita

K

Aalto Raimo Hyrkäs Pekka Löytty Eila Palomäki Terhi

un astuimme sisälle taloon ja etenkin sen saliin, jonka kauniit puupinnat ja lava (etenkin näin musiikki- ja teatteri-ihmiselle) alkoivat heti tuoda mieleen vanhoja tanssisaliklassikoita, iskelmää, 60–70-luvun kevyempää rockia ja kesäteatteria, improvisaatioesityksiä ja pienoisnäytelmiä. Aloin heti nähdä tilan teknisiä mahdollisuuksia ja vetovoimaa, sillä tällaista tilaa teemaan sopivalle näytelmälle tai muulle kulttuuritapahtumalle saa nykyään aidosti oikeasti metsästää.

Näin ???-kollektiivin äänisuunnittelija ja näyttelijä Santtu Käkönen kuvaili Lakomäen nuorisoseurantalon ensikosketusta. Nuorisoseurantalo taipuu moneksi, sillä heinäkuussa Lakomäen seudun nuorisoseuran talo kääntyi tanssin residenssipaikaksi, kun ???-kollektiivi vuokrasi talon produktion suunnittelua ja toteutusta varten.

Kollektiivi koostuu eri taiteenlajien ammattilaisista. Siinä on mukana Johanna Hurme, Pihla Jaala, Santtu Käkönen, Inka Malinen, Noora Nieminen, Jani Salonen ja Ella Valkola. Kollektiivissa toimitaan yhdessä innostuksen, osaamisen ja halujen pohjalta vapaassa prosessissa. ”Alun perin tarkoituksena oli olla koko viikko nuorisoseurantalolla rakentamassa produktiota kevääksi 2021. Aikataulullisista syistä johtuen päätimme kuitenkin, ettemme lähde nyt työstämään niin isoa produktiota, vaan toteutimme viikonlopun aikana videoteoksen. Elämyshän tämä oli. Viikonlopusta jäi mieleen aamupala, kun istumme ulkona, jokainen syö, mitä syö ja tuntuu siltä, että voi olla juuri niin kuin haluaa ja miltä tuntuu ja kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu sellaisenaan”, Johanna Hurme ja Ella Valkola pohtivat.

Majoitusmahdollisuudet olivat loistavat isommallekin porukalle! Ehdoton lisä on se, että tila mahdollistaa myös viikon tuotosten yleisön eteen tuomisen.

Siis prosessi saadaan synnytettyä tilaan heti! Myös tapahtumat, musiikin, tanssin, yhdessä olemisen ja jopa jonkinlaisten tarjottavien puitteissa ovat mahdollisia tilassa”, Pihla ideoi taloa.

Puitteet lomaan ja työskentelyyn Lähellä oleva Pyhä-Häkin kansallispuisto innoitti yhdistämään suon mystiikkaa tanssiin ja musiikkiin.

Nuorisoseurantalon puitteet ja sijainti mahdollistivat loman ja työskentelyn yhdistämisen tavalla, mikä ei olisi ollut muuten mahdollista. Kollektiivin jäsenet pohtivat, että voisivat tulla kesätalkkariksi talolle tai vaikkapa vuokrata nuorisoseurojen jäsenistölle omien työpaikkojen tyhy-päiviin. ”Herätti ihmetystä ja pohdintoja siitä, kuinka paljon hienoja tiloja jää hyödyntämättä sijainnin ja tiedon puutteen vuoksi. Koemme, että jokin teos sopisi aivan mainiosti tilaan, oli se sitten videoteos, livestriimi tai yleisölle paikan päällä esitettävä. Olisi mahtavaa nähdä tämä ja muutkin vastaavat nuorisoseurojen tilat laajemminkin käytössä. Myös useampien tekijöiden yhteinen kulttuuri-ilta, mikä sisältäisi monia eri teoskokonaisuuksia sopisi hienosti taloon. Taloa ylläpitävän tahon vieraanvaraisuus näkyi ja tuntui, ja olo oli huomioonotettu kaikin puolin”, Inka lähti suunnittelemaan talolle elämää.

HOPEINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ

Martikkalan Nuorisoseura HOPEINEN ANSIOMERKKI

Kauhajoen Järvikylän Nuorisoseura Martikkalan Nuorisoseura Luvian Nuorisoseura Kauhajoen Järvikylän Nuorisoseura KUPARINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ

Haapakorpi Toni Helminen Markus

Martikkalan Nuorisoseura Luvian Nuorisoseura

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ

Seppälä Tuuli

Luvian Nuorisoseura KUPARINEN ANSIOMERKKI

Ahonen Suvi Heino Taija Häyrinen Paula Istolahti Asko Kankala Saara Kautto Siiri Keski-Orvola Paavo Kilpinen Sini Kujanpää Taisto Luokkakallio Niko Mankinen Anu Parviainen Pekka Raita Tiina Rinta-Filppula Antti Ristimäki Jari Rönkkö Jani Seppänen Satu Tenovirta Antti Tuomi Eija Wallberg Tytti

Rauhoittava, harmoninen ympäristö Kollektiivi oli todella vaikuttunut paikasta, sillä nuorisoseurantalo antoi rauhoittavan harmonisen ympäristön, jossa historia huokui jokaisessa hirressä ja kakluunissa. Pihla Jaalan mielestä talo tilana auttoi palaamaan itsensä ja itselle olennaisten asioiden äärelle sekä tilaa pohtia omia juuria ja sitä, missä nyt on – taiteellisesti ja ihmisenä. Talo myös inspiroi pohtimaan, miten erilaiset tilat voivat tuoda luovaan prosessiin sytykkeitä. ”Taloa voisi hyödyntää residenssinä, tilana, jossa palataan olennaisten asioiden äärelle: ihmiset, yhdessä tekeminen ja oleminen, luonto ja luovuus/taide.

Haparaisten Nuorisoseura Kauhajoen Järvikylän Nuorisoseura Haparaisten Nuorisoseura

Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Kauhajoen Järvikylän Nuorisoseura Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Martikkalan Nuorisoseura Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat Suomen Nuorisoseurat KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI

Rintanen Yrjö Wahlman Salla

Luvian Nuorisoseura Luvian Nuorisoseura H-ARVO

Kollektiivi oli todella vaikuttunut Lakomäen nuorisoseurantalosta, mikä inspiroi pohtimaan, miten erilaiset tilat voivat tuoda luovaan prosessiin sytykkeitä.

Mäenpää Esko Mykkänen Eija Raittila Vesa Rintanen Yrjö Salonen Erkki

Ylistaron Ylipään Nuorisoseura Martikkalan Nuorisoseura Kuoreveden Nuorisoseura Nysä Luvian Nuorisoseura Martikkalan Nuorisoseura

21

Erikoisremontti

Vesilahden nuorisoseurantalon ikkunaremontti paransi energiatehokkuutta Teksti Hannu Ala-Sankola Kuvat Satu Pirinen ja Anni Hanhiniemi

V

esilahden Nuorisoseurantalon energiatehokkuus parani kerta heitolla, kun seura päätti uudistaa vanhat ikkunat. ”Talon alkuperäiset ikkunat eivät olleet kovin tiiviit, joten seuran johtokunnassa päätimme, että aloitamme ikkunaremontin”, kertoo Nuorisoseuran puheenjohtaja Riina Laine. Vaihtoehtoina oli uusien ikkunoiden hankkiminen tai nykyisten entistäminen. ”Koska kyseessä on vanha, historiallinen ja suojeltukin kohde ikkunoiden uusiminen unohdettiin ja päädyttiin entistystyöhön. Työ päätettiin tehdä osissa, sillä talossa on paljon ikkunoita”, Laine jatkaa.

Hankkeen aluksi seura selvitti yrityksiä, jotka hoitavat entisöintitöitä.

Yhteistyökumppaniksi valikoitui Entisöinti Oksa Tampereelta. He kävivät paikan päällä tekemässä kartoituksen entisöintitarpeesta ja laativat aikataulun. Aikataulussa oli pakko huomioida myös talon käyttö. ”Tarkoitus oli, että muun muassa vuokraustoiminta pystyttäisiin hoitamaan koko remontin ajan, koska vuokratulot ovat talon ylläpitoa ajatellen elinehto”, Laine toteaa.

Talon käyttö ei keskeytynyt Ensimmäisessä vaiheessa entistettiin pukuhuoneen ikkunat sekä yleisövessojen ja eteisen ikkunat. Entisöinti tapahtui urakoitsijan omissa tiloissa. Toisessa vaiheessa oli tarkoitus entistää juhlasalin korkeat ikkunat. ”Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukaisen mukaan ikkunat eivät kuitenkaan olekaan se suurin lämmönhukkaaja salissa, vaan salin korkea ja puutteellisesti eristetty katto ja puuttuvat tuulenohjainlevyt. Salin ikkunat ovat myös hyvin suuritöiset, joten olemme toistaiseksi päättäneet siirtää niiden entistämisen tulevaisuuteen”, Riina Laine sanoo.

Viimeisimpänä on entistetty talon kahvion ikkunat. Aikatauluongelmis-

ta johtuen ikkunoiden entistäjä vaihtui, ja työ toteutettiin talossa paikan päällä. Työstä huolehti rakennusrestauroija Mari Savolainen henkilökuntansa kanssa. Kaikki entistäminen on pyritty tekemään niin, ettei talon käyttö ja vuokraustoiminta kärsinyt. Haasteena oli, että hiljaisin aika töiden toteuttamiseen on talvella, jolloin taas talon lämmitys on kaikkein kalleinta.

Ikkunat ovat nyt tiiviit Hankkeeseen on käytetty nuorisoseuran teatterilla, tapahtumilla ja vuokrauksilla saatua rahaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Avustuksen kriteerinä on ollut nimenomaan ikkunoiden entistäminen. Projektit ovat vaatineet niin paljon erikoisosaamista, että talkootyötä ei juurikaan ole voitu hyödyntää. Hankkeen eri vaiheissa asiantuntijoina ovat olleet rakennusrestauroija Satu Pirinen, perinnerakennusmestari Anne Uosukainen, konservaattori Niina Mäntylä ja rakennusrestauroija Mari Savolainen. ”Kaikki tilat, joissa ikkunat on uusittu ovat käyttömukavuudeltaan parantuneet. Tiloissa on lämpimämpi, eikä ikkunoista vedä. Ja tietysti uudistunut ulkonäkö miellyttää silmää. Olemme tyytyväisiä tähän mennessä tehtyyn entisöintiin. Onnistuneet työt rohkaisevat jatkamaan projekteja myös tulevaisuudessa”, Riina Laine ja seuran varapuheenjohtaja ja kiinteistövastaava Vesa Aalto toteavat.

Halkeama pokassa.

Halkeama korjattuna.

Maalit poistettu pinnasta.

Kohde: Vesilahden nuorisoseurantalo, Vesilahti, Pirkanmaa Ikkunoiden korjaus Talon rakennusvuosi: 1948 Talon henkilökapasiteetti: 300 Pokien lakkaus.

22

Avartti tuo nuorelle itsevarmuutta ja tulevaisuuden taitoja Teksti ja kuva Riina Kylmälahti

A

vartti on kansainvälinen nuorille suunnattu ohjelma, joka innostaa etsimään omat vahvuudet ja kannustaa löytämään oman polun. Avartti on kokemuksia, onnistumisia ja hauskaa tekemistä porukalla.

Avartti-ohjelma perustuu kokemukselliseen oppimiseen ja se koostuu neljästä osiosta: Taito, Liikunta, Vapaaehtoistoiminta ja Seikkailu. Jokainen Avartti-ohjelma on kuitenkin omannäköinen, ja se muodostuu yksilöllisesti omien mielenkiinnonkohteiden mukaisesti. Tavoitteellisen harrastamisen kautta nuori löytää omat kykynsä, kerryttää itsevarmuutta ja oppii tulevaisuuden taitoja.

Miten mahdollistaa nuorelle vapaaehtoistoimintaa omassa seurassa?

Avartti-ohjelma voi tukea nuorten pitkäjänteistä sitoutumista yhdistysten vapaaehtoistoimintaan. Yhdistykset voivat pohtia etukäteen, millaisiin tehtäviin toivoisivat nuorten osallistuvan. Nuorille voidaan tarjota erilaisia mahdollisuuksia, joista he voivat valita mieleisensä. Nuoret voivat myös ideoida uusia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä, jotka tukevat yhdistysten toimintaa. Tällä tavoin voidaan lisätä nuorten osallisuutta arjessa sekä toiminnan suunnittelussa.

neet ympäristö/taideprojekteja tai toimineet vaikuttajaverkostoissa. Käytännössä kaikki muiden ihmisten, eläinten tai ympäristön hyväksi tehty toiminta voi olla Avartin vapaaehtoistoimintaa. Avartti tukee nuoren oman polun löytämistä, tämän vuoksi nuori vaikuttaa itse siihen, millaista vapaaehtoistehtäviä hän ohjelmassa tekee. Nuorisoseurojen toiminnassa voi hankkia Avartti-toiminnan saavutuksia monin eri tavoin.

Avartti on kansanvälinen nuorten harrastusohjelma, jonka tavoitteena on haastaa, rohkaista ja vahvistaa 14–24-vuotiaita nuoria tarttua maailmaan. Nuoret sekä organisaatiot, jotka haluavat lisätä nuorten non-formaalia oppimista sekä harrastamisen kautta tapahtuvan oppimisen tunnistamista ovat tervetulleita Avartin pariin.

Avartti haastaa yli miljoonaa nuorta, yli 130 maassa, löytämään omat unelmansa ja saavuttamaan tavoitteensa.

Nuorisoseuran Avartti-osallistujalle on valmistunut digitaalinen osaamismerkki. Sen voi suorittaa osallistumalla nuorisoseuran järjestämään ohjattuun Avartti-ryhmän toimintaan vähintään kuuden kuukauden ajan.

Millaisia vapaaehtoistehtäviä aiemmin on esimerkiksi tehty?

Nuoret ovat toimineet esimerkiksi ohjaustehtävissä, päivittäneet somekanavia, järjestäneet tapahtumia, teh-

Nuorisoseurojen Avartti-ohjaajat osallistuivat seikkailukoulutukseen Mikkelissä marraskuussa 2021.

Lisätietoa Avartti-säätiön ohjelmakoordinaattori Suvi Viljanen www.avartti.fi Suomen Nuorisoseurojen harrastustoiminnan suunnittelija Riina Kylmälahti riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi

Nuorisoseurojen kouluttajille järjestetään yhteinen koulutus 4.–6.2.2022

N

uorisoseurat strategia 2030 tavoitteiden mukaan järjestö tukee luovuutta. Eri kulttuurimuotojen, kuten tanssin, teatterin ja sirkuksen sekä yhteisöllisen liikunnan harrastaminen on toiminnan keskiössä. Osaavat ohjaajat ja vapaaehtoiset luovat laadukasta harrastustoimintaa ja turvallisia yhteisöjä.

Kouluttajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajien koulutuksesta vastaaville kouluttajille sekä kurssien järjestäjille ja mentoreille. Keväällä järjestettävä koulutus sopii sekä uusille osallistujille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille. Koulutuksessa on myös oma osio vaikuttajanuorten toiminnan mentoreille. Nuorisoseurojen kouluttajana toimivilta

toivotaan pedagogista osaamista ja valmiutta kouluttaa nuoria osallistavilla menetelmillä.

Kouluttajakoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikkialla Suomessa nuorisoseurojen koulutuksessa olevat saavat samansisältöisen koulutuksen asuinpaikasta riippumatta. Siinä perehdytään eri lajien opetussuunnitelmiin, koulutusmateriaaleihin sekä muun muassa uuteen strategiaan ja arvoihin. Koulutuksen laajaa antia on myös muiden tapaaminen ja toinen toisiltaan vertaisoppiminen, mikä kehittää kouluttajien pedagogisia taitoja.

Lisätietoja kotisivujen tapahtumakalenterista osoitteessa www.nuorisoseurat.fi.

Nuorisoseurojen kouluttajille järjestetään helmikuussa yhteinen koulutus, joka sopii sekä uusille osallistujille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille.

23

LUOVA LAVA -TOIMINNAN TEEMA VUONNA 2022 ON UNELMIEN PLANEETTA Luova lava –toiminnan Unelmien planeetta teemavuoden Planeettalupauksessa on viisi arjen ilmastotekoa. Lupauksen voi tehdä harrastusryhmän tai leiriporukan kanssa. Siihen voi myös lisätä ryhmän omia kohtia tai muuttaa kohtia omaan toimintaan sopivaksi. Kyseessä voi olla helpostikin arjessa muutettava asia, jonka jokainen osallistuja lupaa pitää.

Unelmien planeetta – Luova lava toimintaan osallistuvan Planeettalupaus vuodelle 2022 1. Kulkeminen: kuljen jalan ja pyörällä mahdollisimman paljon ja teen leirimatkat yhdessä ystävien kanssa.

2. Tarvikkeet: korjaan rikki menneen leikkivälineen tai tavaran ennemmin kuin hommaan uuden.

3. Ruokailu: syön mahdollisimman paljon kotimetsien marjoja ja kotimaisia kasviksia. Teemme Luova lava -leirille ruokalistan, joka on leiriläisille mieluisa. Syön sen, minkä lautaselleni otan.

4. Siisteys: kerään roskat leiripaikan läheisyydestä ja lajittelen kerätyt roskat asianmukaisesti. Toimitamme ne myös kierrätykseen asianmukaisesti.

5. Kierrätys: hyödynnämme toiminnassa kierrätystarvikkeita sekä askartelumateriaaleja ja teemme luontotaidetta hetkeksi iloa tuottamaan. Emme jätä luontoon pysyviä rakennelmia: Hetki Taiteilijana esityksessä käytämme jo olemassa olevaa rekvisiittaa, jota voidaan myös tarvittaessa lainata.

RISTIKKO Ristikko Arvi Uotinen Ulkoasu Joni Sivonen Lähetä kuva täytetystä ristikosta 31.12.2021 mennessä osoitteeseen: info@nuorisoseurat.fi Vastanneiden kesken arvomme kaksi 50 euron lahjakorttia verkkokauppa Puotiin.

Ristikon laatija Arvi Uotinen on Salahmin Nuorisoseuran puheenjohtaja.

Hän on kotoisin Salahmilta, Vieremältä.

LOOSI

ROI

SAARI VÄLIMERESSÄ

MA

Luova lava -toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Osallistujien oma luovuus ja osallisuus ovat keskeistä toiminnassa. Luova lava on matalan kynnyksen taidetoimintaa – osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta. Luova lava -toimintaa voi järjestää jokainen nuorisoseura halutessaan.

Vuosittain Luova lava -toimintaan valitaan teema, joka tänä vuonna oli Jännittävät Juuret. Teema juhlistaa nuorisoseurojen 140-vuotista toimintaa. Vuoden aikana järjestettiin työpajoja ja harrastustoimintaa sekä 70 leiriä, joille osallistui yli 900 leiriläistä. Leirit työllistivät noin 150 ohjaajaa Luova lava -toiminnan toteutukseen.

VALLAN NURMI-

LATTIA-

AIV-

KUUSESTA AISTI ORJUUTTAVIA

EIFFEL

“AJON KOHDE”

S

OU K K

TASAVALTA AASIASSA KELTTILÄINEN KIELI

PROST

SOLUJEN OSIA

LIMBO JOKO-

L KO

ISOISÄ

KIRVEISSÄ KAIN

KITTI

POIKKIPUU HAULIKKOAMMUNTAA

23.6.

MIKRO-

ALE

KORONA RETKELLE MUKAAN

TELEVISIOHELSINGIN SARJAN KAUPPA- KAUPUNGINOSA NEUVOS

IDÄN KANSA

-KEKO

ILME

4.3.

POHJANUOTAT

KORTTIPELI

TIEN TUKKONA LAINE KIOVA

ISMAIL

SEITI “LAPSELLA”

VON TRIER

TURHAPURO

ALUERADIO

LIIKKUVA MITTAYKSIKKÖ DOUGLAS ALMILA MYYMÄLÄ HELENA SUOLAJÄRVI -ARVO

TYÖ KIVENNÄISAINEITA

RUOHOT

ENNEN VALAISIMIKSI JA KATTEEKSI

UNKARILAINEN KAUPUNKI KUKAN OSIA

LEX PALMÉN

HISTORIAN TUTKIJA

ELI

24

Lyhyesti

Nuoret taiteilijat Tatu Aspelund ja Emmi Astikainen saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot Liisa Turunen

Tanssija Tatu Aspelund Siepakoista Rovaniemeltä ja teatteriaktiivi ja ohjaaja Emmi Astikainen Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterista Imatralta vastaanottivat nuorten taiteilijoiden kuvataidetta tunnustuspalkintoina Paavo Väyryseltä. Ne jaettiin Suomen Nuorisoseurojen syysvaltuuston kokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa. Palkinto jaettiin 11. kerran.

Petri Kekkonen

Joulu kuulostaa kulkuselta.

Joulu tuntuu pumpulilta.

Joulu maistuu piparilta tai namuselta tai mantelilta.

Emmi Astikainen Turun Taideakatemian esityksessä Onnellinen.

Emmi opiskelee teatteri-ilmaisun ohjaajaksi 20-vuotias Emmi Astikainen on Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatterin kasvatti. Hänellä on laaja nuorisoseuratausta. Hän on toiminut myös Knoppi-ohjaajana, Luova Lava -ohjaajana sekä ohjannut IRTI-teatterissa eri-ikäisiä lapsia ja nuoria.

Hänen ensimmäinen oma kesäteatteriohjauksensa oli Imatralla kesällä 2021. Lisäksi hän on myös Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen. Hän opiskelee toista vuotta Turussa teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. ”Olen hyvin otettu palkinnon saamisesta. Olen saanut harrastaa teatteria aktiivisesti pienestä pitäen ja olen nyt yksi niistä harvoista, jotka pääsevät opiskelemaan taidetta sekä tekemään tätä myös joku kaunis päivä työkseen. Teatteri on juuri minun taidemuotoni, ja siksi olen hyvin otettu tunnustuksesta. Tuntuu, että olen oikeiden asioiden äärellä.

Tämä antaa myös ponnistusta jatkaa omaa uraansa teatterin saralla”, Emmi kertoo.

Tunnustusta nuorille taiteilijoille

Tatu Aspelund opiskelee tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa.

Nuorisoseurojen somejoulukalenteri on startannut.

Jouluun saakka avaamme joka päivä luukuun, jossa tunnelmoimme, kerromme tarinoita, tiedotamme, makustelemme tai jaamme hyvää mieltä ja ehkäpä jonkun jouluisen vinkinkin tai reseptin.

Tule mukaan seuraamaan meitä: Facebookissa: www.fb.com/nuorisoseurat Instagramissa: @nuorisoseurat #nsjoulukalenteri

Tatu on taitava moniosaaja Nyt 22-vuotias Tatu Aspelund on aloittanut tanssiharrastuksen Rimpparemmissä Rovaniemellä ja siirtynyt sieltä Siepakoihin. Tatu on opiskellut tanssijaksi Lapin urheiluopistolla ja tällä hetkellä hän opiskelee tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa. Siepakoissa hän on ohjannut kahta lastenryhmää. Tällä hetkellä hän tanssii Siepakoiden Edustuksessa ja soittaa kansanmusiikkiyhtye Hehkussa.

Tatu on monipuolinen: hän on taitava tanssija ja osaa myös laulaa, soittaa ja säveltää. Oma ryhmä ja seura ovat hänelle tärkeitä; hän huolehtii kaikista ryhmän jäsenistä. Hän on esiintynyt oman seuransa mukana kotimaisilla ja ulkomaisilla festareilla. ”Palkinnon voittaminen oli mahtava yllätys harmaan marraskuun keskellä. Tuntuu hyvältä, kun saan tehdä sitä, mistä nautin ja se otetaan huomioon näin”, Aspelund kiittelee kuullessaan palkinnosta.

Somejoulukalenterin matka on alkanut

Paavo Väyrynen halusi ohjata 50-vuotispäiviensä onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen. Aiheiksi valikoitui Väyrysen oma intohimo teatteri ja mukaan otettiin myös nuorisoseurojen toinen merkittävä harrastuslaji: kansantanssi.

Väyrysen rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi.

Rahaston palkinnoilla halutaan tukea myös nuoria kuvataiteilijoita. Tänä vuonna taidepalkintoina annetaan Helmi Kuirinlahden Suoja-maalaus sekä Svante Gullichsenin valokuvateos Ukko-Koli.

Joulu näyttää tähtöseltä.

Joulu näyttää kynttilältä.

Joulu tuoksuu vihreältä tai punaiselta tai ruskealta.

Avustushakemukset Karjalaisen Nuorisoseuratyön Tukisäätiölle Karjalaisen Nuorisoseuratyön Tukisäätiö sr tukee sekä nykyisten karjalaisten että luovutetulta alueelta siirtyneiden nuorisoseurojen ja muiden vastaavien yhteisöjen harrastustoimintaa.

Säätiön sihteeriltä Kristiina Piilolalta (piilolakr@gmail.com) saa kaavakkeen avustushakemuksen tekemistä varten.

Vuotta 2022 koskevat avustushakemukset on toimitettava sihteerille 15.2.2022 mennessä sähköpostitse.

Säätiö käsittelee avustusanomuksia vuosikokouksessaan helmi-maaliskuussa.

–Karjalaisen Nuorisoseuratyön Tukisäätiön hallitus

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä.

Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Freepik

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksissa Verkkomateriaali kouluttajille ja ohjaajille

K

ansalaisfoorumi on tuottanut ohjaajille ja kouluttajille suunnatun verkkomateriaalin yhdessä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon asiantuntijan, rauhankasvattaja Hanna Niittymäen kanssa. Itseopiskeltavan verkkomateriaalin avulla halutaan antaa vinkkejä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamiseen koulutuksissa ja ryhmissä.

Lait velvoittavat kouluttajia ja ohjaajia toteuttamaan yhdenvertaisuutta Materiaalissa on kolme osiota, joissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamista katsellaan eri vinkkeleistä. Ensimmäisessä osassa on napakka tietopaketti syrjinnänvastaisesta lainsäädännöstä. Osiossa kerrotaan yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain pykälistä, jotka koskevat myös kouluttajia ja ohjaajia. Pykäliä on avattu esimerkkien avulla. Osiossa voi oppia esimerkiksi, mitä on positiivinen erityiskohtelu, ja millainen on sukupuolitietoinen kouluttaja.

Kuka minä olen? Kuka sinä olet?

Syrjinnän tai epätasa-arvoisen kohtelun kohteeksi voi joutua kuka tahansa erilaisissa tilanteissa. Jot-

ta voi tunnistaa kanssaihmisten kohtaamaa syrjintää ja häirintää, on hyvä tunnistaa omat kokemukset, ja myös kokemuksen puute syrjinnästä. Materiaalin toisessa osiossa paneudutaan identiteettiin, ennakkoluuloihin ja etuoikeuksiin. Keinoina käytetään muun muassa oman identiteetin pohtimista ja omien etuoikeuksien tunnistamista. Osiossa voi tehdä Teflon-testin ja vastata etuoikeuskyselyyn.

Huomionarvoista on, että etuoikeuksien näkyväksi tekemisellä ei ole tarkoitus syyllistää ketään etuoikeutetusta asemasta, vaan lisätä tietoisuutta epätasa-arvoisuudesta. On selvää, että jokainen tekee parhaansa toimiakseen yhdenvertaisuutta tukevalla tavalla. Tiedon hankkiminen ja asioiden tuumailu ja tiedostaminen voivat auttaa meitä kaikkia toimimaan vieläkin paremmin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen puolesta.

Materiaalin toisessa osiossa viritellään ajatuksia tunnistamaan, kuinka syrjintä voi olla moniperustaista. Osiossa muistutetaan kouluttajan vastuusta

syrjimättömän tilan synnyttämisessä ja annetaan välineitä dialogisuuteen, pelisääntöihin, turvallisen tilan luomiseen ja empatiataitoihin.

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa luodaan yhteisöissä Materiaalin kolmannessa osiossa tuodaan huomion kohteeksi hyvin toimivan toimintakulttuurin rakentaminen. Osiossa paneudutaan yhteisönäkökulmaan ja opitaan, kuinka yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisia normeja voidaan purkaa. Häirinnän ja syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen saadaan vinkkejä. Osiossa voi myös tehdä syrjimättömyystestin.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo koulutuksissa -materiaali koostuu tekstistä ja aiheita syventävistä videoista. Siinä on myös lisämateriaalivinkkejä, kuten podcast- ja videovinkkauksia.

Anna Kirstinä

Kansalaisfoorumi

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo koulutuksissa -materiaali on kaikkien vapaasti ladattavissa osoitteesta: peda.net/kansalaisfoorumi/yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-koulutuksissa

26

Kolumni

M

oninaisuus on noussut nuorisoseurojen keskeisiin arvoihin osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden rinnalle, ja vaikka se monilla tavoilla onkin jo aiemmin ollut osana toimintaa, on tämä historiallisesti merkittävä hetki nuorisoseurojen 140-vuotisessa historiassa. Osittain juuri tästä syystä pääsihteerimme Annina Laaksonen yllättikin minut kysyessään minua kirjoittamaan juttua, tarjoten ainoaksi suuntaviivaksi moninaisuuden käsitteen.

Minä olen hieman alta kaksikymppinen teatterin parissa touhuava tamperelainen, jonka kokemus nuorisoseuroista on rikas, mutta varsittain nuori, mikäli vertaamme moniin lapsuudesta asti toiminnassa mukana olleisiin. Minä koen siis edustavani moninaisuutta harrastustaustani kautta, mikä hieman saakin minut pohtimaan; olenko oikea ihminen puhumaan moninaisuudesta? Olen valkoinen syntyperältäni suomalainen cis-mies, minkä myötä kokemukseni tästä maailmasta ja sen epäkohdista on varsin suppea ja

H-kilta

M

eillä on valtakunnallisen H-Killan puitteissa käynnissä pienimuotoinen hanke suuresta asiasta: omasta historiastamme. Maisa Selimäki, vuoden 2021 Hermanska, on koonnut tietoja valtakunnallisen H-killan toiminnasta, ja se tulee valmiiksi, sitten kun tulee.

Törmäsin itse historian tekemisen riemuihin kirjoittaessani entisen kotipitäjäni Kälviän partiohistoriikkia.

Kälviällä partio on ollut melkein yhtä kauan kuin nuorisoseurakin, 110 vuotta, ja poikasena olin siinä muun muassa lippukunnan johtajana. Lähtökohtaisesti siis tehtäväni piti olla yksinkertainen: muistelen menneitä, kokoan papereista mitä, oikeasti on tapahtunut ja työstän ne sitten kirjaksi. Niin helppoa se ei tietenkään ollut, mutta hauskaa. Oli huikeaa matkustaa menneisyyteen, kaivaa vanhoja kavereita, tapahtumia, valokuvia ja muistoja. Työtä tehdessä valkeni, miten tärkeää on koko ajan koota talteen elettyä elämää.

Statuksen vanki perustuu pelkästään seksuaalivähemmistö-statukseeni. Siksi en aio käyttää näitä loppuja rivejä puolesta puhumiseen tai loukkaantumiseen, vaan korostan ihmisten aitoa kuuntelemista osana moninaisuuden toteuttamista.

Haluan sen sijaan puhua ”statuksesta”, jota käytin puhuessani omasta seksuaali-identiteetistä. Wikipedia määrittelee statuksen seuraavasti kolmelta kantilta: 1. asian tila 2. yhteiskunnallinen asema 3. (näyttämötaide) henkilöhahmon kokema omanarvontunto

Lisätäkseni arkikokemuksen kohdasta kolme ja jatkaakseni tämän kappaleen loppuun asti totean, että teatterinharrastajana status merkitsee minulle erityisesti vuorovaikutuksessa koettua tunnetta omasta asemasta suhteessa muihin.

Keskustelin nuorisoseurojen syysvaltuuston kokouksessa erään varavaltuutetun kanssa, minkä myötä tajusin, että en ole mukana toiminnassa vain sen

takia, että minulla on halua ajaa tiettyjä arvoja, vaan sen takia, että koen sen olevan pakollista. Elämme yhteiskunnassa, jossa jokainen transihminen on transaktivisti ja jossa jokainen liikuntavammainen kutsutaan esteelliseen kokoustilaan puhumaan kaupungin linjauksista ramppeja koskien. Se on väärin.

Tämän vuoksi todellisen moninaisuuden saavuttaminen, kuunteleminen ja menneistä virheistä oppiminen, on avainasemassa tulevaisuuden nuorisoseurojen muodostamisessa. Histo-

rian oikealla puolella seisomisesta ei nykyhetkessä vielä juurikaan auta sinua saamaan ystäviä, mutta entä jos voisimme laittaa kynän kiertoon? Yhdessä tehty kulttuurillinen nuorisotyö, harrastaminen ja kansallinen sekä kansainvälinen vaikuttaminen on se, mitä me nuorisoseuroissa teemme. Tämän ihanteen toteutumisesta olemme kaikki yhteisesti vastuussa. Uskaltakaamme siis kysyä, jaksakaamme kuunnella ja keskustelkaamme toisiamme kunnioittaen.

Altti Kiuru Kirjoittaja on nuorisoseurojen valtuuston jäsen ja osa Nuoret Vaikuttajat -ryhmää.

Hänen kotiseuransa on Sottiisi Fun Club.

Muista kysyä niin kauan kuin voit Jos olisin nuorena tajunnut, millaisen tiedon aarreaitan kanssa olin päivittäin tekemisissä, olisin nyt moninkertainen tietokirjailija tai ainakin arvostettu tiedon tallentaja. Mutta kun en ymmärtänyt kysyä silloin, kun olisin voinut.

Ikäpolveni, 1940-luvulla syntyneet, ovat eläneet ihmisten kanssa, jotka ovat syntyneet 1800-luvulla ja sen jälkeen.

Siis sellaisten kanssa, jotka ovat kokeneet suuriruhtinaskunnan kauden, nälänhädän Suomessa, Bobrikovin salamurhan, Venäjän vallankumouksen, Suomen itsenäisyysjulistuksen, vapaussodan, sotien ajat ja vielä jälleenrakennuksen vuodet. Heille elävää elämää olivat Bismarck, Aleksis Kivi, Mannerheim, Sibelius, Snellman, Sillanpää, Kekkonen... He ovat eläneet ajan, jolloin sosiaalitointa hoiti kirkon edessä oleva puuäijä, huutolaislapsia kaupattiin talosta toiseen, kaupustelijat myivät kankaita ja koruja ja kouluun me-

nivät vain valistuneimpien vanhempien tai poikkeuksellisen lahjakkaat lapset.

Mitä me teimme tuon tiedon ja muistojen ja elämän aarrearkun äärellä? Ei meitä kiinnostanut, kun piti itse oppia tästä ja nyt ja suunnitella tulevaa. Vasta sitten, kun oman elämän ehtookellot alkavat kalkattaa, innostumme kaivelemaan menneitä, oman suvun historiaa ja sitä, miten kaikki oikein on tapahtunut.

Tutkia kannattaa, tietysti, varttuneellakin iällä, mutta kaikki olisi helpompaa, jos sen olisi aloittanut ajoissa; vaikkapa 20-vuotiaana.

Mikä siis on tarinan opetus? Kysykää niin kauan kuin voitte niiltä, jotka muistavat. Kirjoittakaa ylös, mitä kuulitte. Kerätkää valokuvia ja pankaa niiden taakse kuvissa olevien nimet ja aika ja paikka.

Joku kaunis päivä se, joka jaksoi kysellä, kerätä ja kuunnella, huomaa olevansa aarrearkun päällä.

Kun siis Selimäen Maisa kyselee vanhoilta, millaista elämä oli Paasikiven aikaan, niin kannattaa vastata. Ei niistä ajoista omakohtaisesti osaa kertoa kuin ne, jotka silloin ovat eläneet.

Ja hei – kirjoittakaa nuorisoseuranne historiat kansiin. Niistä voi tulla myös huikeita kotiseututeoksia.

Heikki Tuomi-Nikula Ukko-Hermanni

27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa shtl.fi.

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry

ERITYISEN ihana festivaali Teksti Mari Saarinen kuvat Jutta Taipale

H

elsingin Iiris-keskukselle perjantaina 19.11. moni hieraisi silmiään astuessaan sisään pääovista.

Käytävän oli täyttänyt upea ilmapallokuja. Ala-aulaan oli myös ilmestynyt värikäs keidas rantatuoleineen ja palmuineen. Erityisen värikkäät koristelut olivat tietysti rakennettu lauantaina 20.11. vietettävää ihan ensimmäistä kertaa järjestettävää ERITYINEN-teatterifestivaalia varten.

ERITYINEN-teatterifestivaali on uusi Suomen Harrastajateatteriliiton järjestämä erityisryhmien ja erityistä tukea tarvitsevien teatterinharrastajien tapahtuma. Tapahtumassa nähtiin neljä hienoa esitystä, joista välittyi suuri teatterin tekemisen ilo ja palo. Mukana esiintymässä olivat Helsingin työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteistyökurssi Tunneteatteri, Riihimäen Nuorisoteatterin Kultahatut, Hämeenlinnan Miniteatteri sekä teatteriryhmä Vautsi Helsingistä. Kannustamassa tietysti oli myös iso joukko muita upeita erityisiä. Esitysten lisäksi tapahtumassa nähtiin uusia ja vanhoja tuttuja ja puuhattiin monenlaista aina kasvomaalauksista aistihuoneeseen ja illan mahtaviin päätösbileisiin, joissa saippuakuplakone pauhasi, eikä tanssilattia joutunut tanssijoita odottelemaan. ”ERITYINEN-festivaalin tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa eri tavoin vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien teatteriryhmien tunnettavuutta ja lisätä tietoisuutta saavutettavasta teatterista”, kertoo Sanna Saarela, Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja. ”Ja toki tarjota tekijöille itselleen mahdollisuus nauttia yhteisöllisyydestä ja tavata uusia ihmisiä”, Saarela jatkaa.

Festivaalia järjestävät Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa yhteistyössä Autismisäätiö, ammattiopisto Live, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Narrin näyttämö, Helsingin työväenopisto, Tunneteatteri, Kehitysvammatuki 57, Riihimäen Nuorisoteatteri ja Kansalaisfoorumi.

Illan päätteeksi lähdettiin kotiin väsyneinä ja onnellisina. ”Erityisen parasta oli kaikki”, kuului useamman suusta, kun vilkuteltiin jäähyväiset pääovella ilmapallojen keskellä. Toivottavasti taas pian tavataan!

Lisätietoa

Toiminnanjohtaja Sanna Saarela sanna.saarela@shtl.fi 0500 928 984

shtl.fi / info@shtl.fi

Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Pohjanmaa Keskuskatu 11 B 16, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Suomi Pirita Laiho 040 558 7870 pirita.laiho@nuorisoseurat.fi Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Johanna Lindstam 044 491 9299 johanna.lindstam@nuorisoseurat.fi Rautienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti www.nuorisoseurat.fi/etela-suomi

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 040 418 7412 tervonen.timo@gmail.com

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Ailasmaa 044 059 1913 Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lounais-suomi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 050 342 2054 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 050 539 3333 katja.partanen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

ONNITTELEMME 140-VUOTIASTA NUORISEURALIIKETTÄ

PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ www.iprint.fi

Turvallinen valinta IT-kumppaniksesi

www.tibio.fi

www.kpedu.fi/kansanopisto