Nuorisoseurat 4/2019

2019 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Aaro Harju ja Jaakko Rantala:

Sivistyksen ja osallisuuden puolestapuhujat

s. 4–5

Joulu näkyy seuroissa

s. 8–9

Nuorisoseurat kasvatti Antti Kalliomaan johtajuuteen

s. 16–17

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Lapsen oikeus harrastaa

18 Vaikuttavaa!

3

Pääkirjoitus: Osallisuutta etsimässä

4

Osallisuus ja sivistys – kansalaistoimintaan kätketyt aarteet

19

Merin ensimmäinen työkokemus: Unohtumaton kesä Luova lava -toiminnassa

20

Näin onnistumme!

Mitä lapsi päättäisi kokouksessa?

6 Järjestöuutisia 7

Puheenjohtajalta: Yksikään ihminen ei ole saari

22

8

Joulun viettoa nuorisoseuroissa

23 Puuhanurkka

10

Leipää ja kulttuuria -hanke saa tekijän ja työn kohtaamaan

24

12

Sottiisia, humppaa, polkettia ja tangoa – kansanomaisen paritanssin puhuri pyyhkäisee läpi Suomen

25 Kansalaisfoorumi tiedottaa: Lavarunossa jokainen tulee kuulluksi

14

Mistä on SottiisiMoves tehty?

26

Kekkoset olivat ensimmäiset Hermannit

14

Movesin aluetapahtumat tuovat tanssin iloa Loviisasta Inariin

27

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

15

Folklandia 2020 – Väkevää folkkia voodoorockista runonlauluun

27 Yhteystiedot

16

Antti Kalliomaa: Nuorisoseurat kasvatti johtajuuteen

28 Tapahtumakalenteri

4 6

10 8 Alakerta

L

12

26 Kolumni: Julkisen palkitsemisen merkityksestä

15

20

16

19

25

Lapsen oikeus harrastaa myös tulla ammatti tai elinikäinen rakkaus. Nykykielellä ilmaistuna harrastus edistää osallisuutta eli lapsen kokemusta siitä, että hän on merkityksellinen osa sosiaalista todellisuutta.

Mahdollisuus harrastaa ei ole vain elämän suolaa, vaan myös lapsen oikeus.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka täytti juuri 30 vuotta, takaa jokaiselle lapselle oikeuden leikkiin ja vapaa-aikaan sekä kulttuuri- ja taide-elämään. Sopimus velvoittaa valtioita tarjoamaan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet virkistykseen ja vapaa-ajan toimintoihin. Sopimus on meillä saatettu voimaan lailla. Sopimuksen nojalla jokaisella meillä on siis velvollisuus tukea lasten yhdenvertaista mahdollisuutta kehittyä ja harrastaa.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat yhä jyrkkää eriarvoisuutta lasten harrastusmahdollisuuksissa. Asuinpaikka, varallisuus ja perhetilanne vaikuttavat siihen, miten lapsen oikeus harrastaa toteutuu. Nuorisobarometri on osoittanut, että peräti kolmannes nuorista vastaajista on joutunut keskeyttämään har-

rastuksen rahan puutteen vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely taas osoitti, että merkittävä osa lapsista haluaisi kokeilla eri lajeja, mutta vain osalla on ollut tähän mahdollisuus. Esimerkiksi ratsastuksesta oli kiinnostunut 46 prosenttia tytöistä, mutta vain yksi prosentti oli voinut kokeilla tätä koulussa ja 20 prosenttia koulun ulkopuolella. Juuri ratsastuksen kaltainen kallis harrastus on esimerkki lajista, joka kiinnostaa monia, mutta johon vain harvalla on taloudellinen mahdollisuus. Kuitenkin helpostikin järjestettävää lajia, kuten tanssia, oli koulussa saanut kokeilla vain 8 prosenttia nuorista, vaikka 40 prosenttia koki kiinnostusta lajiin. Harrastustakuutyöryhmä ehdottikin, että kouluissa toteutettaisiin harrastusviikko eri lajien kokeilemiseksi.

Jotta harrastustakuusta tulisi totta, tarvitaan kuntien ryhtiliikkeen lisäksi aktiivisten harrastusseurojen ja -järjestöjen sitoutunutta työtä. Myös harrastustakuutyöryhmä nosti kansalaistoiminnan ministeriön tärkeimmäksi sidosryh-

mäksi. Tämä lasten ja nuorten hyväksi tehty työ ansaitsee kaiken tuen ja tunnustuksen niin valtiolta kuin kunnilta.

Hanna-Kaisa Hämäläinen

asten harrastukset ovat herättäneet runsaasti julkista keskustelua, poliittista mielenkiintoa ja tutkimusta.

Viime hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti työryhmän niin kutsutun harrastustakuun kehittämiseksi. Ansiokkaassa raportissa esitetään useita keinoja harrastusmahdollisuuksien tuomiseksi kaikkien lasten ulottuville. Lasten toiveiden kuunteleminen, harrastustoiminnan kytkeminen koulupäivään ja erilaiset tuet vähävaraisille perheille olivat ehdotusten joukossa. Nuorisotutkimusverkoston tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että kahdessa kolmesta kunnasta harrastustakuu ei toteudu.

Miksi harrastaminen sitten on niin tärkeää? Jokainen tietää, että harrastus voi merkittävästi parantaa lapsen itsetuntoa, herättää henkiin uusia vahvuuksia, tutustuttaa uusiin ystäviin ja laajentaa lapsen maailmankuvaa. Vaatimatonkin ”höntsäily” auttaa irrottautumaan arjen murheista ja antaa uutta potkua sen kiireisiin. Harrastuksesta voi

14

Tunnustusten saajat 1.9.–15.12.2019

Elina Pekkarinen lapsiasiainvaltuutettuna varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Valtuutettu arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa.

3

Teija Nikkari

Pääkirjoitus

Osallisuutta etsimässä O

sallisuuden yksi tärkeä elementti on ihmisten mahdollisuus vaikuttaa omassa yhteisössään. Tärkeää on myös muodollisen vaikuttamismahdollisuuden lisäksi tunne siitä, että voi oikeasti vaikuttaa asioihin.

Kansalaisjärjestöissä olemme tottuneet ajattelemaan, että vaikuttamismahdollisuus on sisäänrakennettu järjestelmiimme yhdistyslain ja yhdistysten sääntöjen myötä. Muodollisen vaikuttamismadollisuuden osalta näin varmasti onkin. Tätä vaikutusmahdollisuutta yhdistysten jäsenet käyttävät yhdistysten kokouksissa (kevät-, syys- ja vuosikokouksissa), joissa päätetään toiminnan kannalta merkittävimmistä asioista. Näitä ovat muun muassa toimintasuunnitelmasta, talousarviosta, tili- ja vastuuvapaudesta sekä hallitusvalinnoista päättäminen. Aidon osallisuuden toteutumisesta näissä kokouksissa voidaan olla varmaankin montaa mieltä. Yksi syy epäilykseeni asian suhteen on se, että varsinkin paikallistasolla jäsenten osallistuminen kokouksiin on laimeaa. Toinen on se, että asiat tuodaan kokouksiin yleensä hyvin pitkälle valmisteltuina eikä niihin koeta voitavan vaikuttaa enää varsinaisessa kokouksessa.

Liiton valtuusto kokoontui marraskuun lopulla Tampereella päättämään sille säännöissä määrätyn toimivallan puitteissa ensi vuoden toiminnasta ja henkilövalinnoista. Ennen varsinaista kokousta valtuusto piti seminaa-

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA

TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

rin, jossa aiheena oli merkittävä organisaation johtamiseen ja toimihenkilöiden työnjakoon liittyvä asia. Osallisuuden näkökulmasta valtuusto pääsi vaikuttamaan tähän asiaan jo valmistelujen aikaisessa vaiheessa. Valtuutetuille oli tehty kysely aiheesta, ja he pääsivät seminaarissa pohtimaan asian käytännöllisiä ja periaatteellisia kysymyksiä sekä mahdollisuuksia ja haasteita. Lopuksi vielä seminaarissa otettiin kantaa siihen, jatketaanko asian valmistelua. Valtuutettujen kannan mukaisesti jatketaan. Valtuutettujen seminaarissa antamien ohjeiden ja linjausten mukaisesti.

Nuorimpien nuorisoseuralaisten osalta nämä virallisen osallisuuden järjestelmät eivät voi aina edes teoriassa eikä varsinkaan käytännössä toteutua. Nuorisoseurojen mallisäännöissä on jo jonkun aikaa ollut hallitukselle osoitettuna tehtävänä huolehtia siitä, että seuran alle 15-vuotiaat jäsenet tulevat kuulluksi seuran toimintaa suunniteltaessa. Liiton kotisivujen työkalupakissa on runsaasti erilaista materiaalia tämän velvoitteen toteuttamisen tueksi. Hallitus voisi aloittaa asian pohtimisen miettimällä, missä askelmalla seura on Nuorisoseurojen osallisuusportailla. Nämäkin löytyvät tuolta työkalupakista.

Suomen Nuorisoseurat ry Hannu Ala-Sankola Pia Matilainen Nazia Asif, Riina Kylmälahti, Henna Liiri, Riia Niemelä, Minna Pasi, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa I-print ISSN 2341-6246 (painettu)

Hannu Ala-Sankola vs. pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 1/2020 ILMESTYY 21.2.2020 LEHDEN 1/2020 ENNAKKOON SOVITUT AINEISTOT OSOITTEESEEN TOIMITUS@NUORISOSEURAT.FI 24.1.2020 MENNESSÄ.

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA RIINA KYLMÄLAHTI Kuvassa Emma ja Eemeli Kemiläinen Luova lava -leirin leivontapäivässä Nuorisoseurantalo Keljon Tapiolassa Jyväskylässä.

4 Aaro Harju (vas.) ja Jaakko Rantala sekä Kansalaisfoorumin pääsihteerinä ja rehtorina helmikuussa 2019 aloittanut Anneliina Wevelsiep. (Kuva: Riitta Liski)

Osallisuus ja sivistys Kansalaistoimintaan kätketyt aarteet

Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju ja opintojohtaja Jaakko Rantala jäivät tänä vuonna hyvin ansaitulle eläkkeelle tehtyään pitkät rupeamat Kansalaisfoorumin johdossa.

Mikä on konkareiden testamentti Suomen Nuorisoseuroille?

J

aakko Rantala ja Aaro Harju ovat koko uransa edistäneet vahvasti osallisuutta ja sivistystä Suomessa. Miten Kansalaisfoorumin uusi pääsihteeri Anneliina Wevelsiep aikoo edistää työssään näitä tärkeitä teemoja?

Mitkä ovat mielestänne olleet tärkeimpiä saavutuksia ja toisaalta haasteita osallisuuden vahvistamisessa ja sivistyksen mahdollistamisessa viime vuosikymmeninä?

Aaro ja Jaakko: Kansalaisfoorumin jäsenjärjestöjen, erityisesti yli satavuotiaan nuorisoseuraliikkeen, rooli muuttui merkittävästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Toiminnan yhteiskunnallinen ulottuvuus heikkeni, ja painopiste siirtyi laadukkaiden kulttuuristen harrastusten mahdollistamiseen.

Taiteen tekemistä ei onneksi nähty

”pelkkänä harrastamisena” vaan kulttuuriseksi nuorisotyöksi nimetty toimintaote pitää sisällään vahvan kasvatuksellisen elementin.

Edellä kuvatun kehityskulun myötä oli luontevaa, että Kansalaisfoorumi profiloitui 2000-luvulle tultaessa nimenomaan kulttuurisen sivistystyön tekijänä. Mielsimme tehtäväksemme mm. erilaisten ohjaajakoulutusten kautta tukea korkealaatuista harrastamista, mutta sitäkin enemmän halusimme oman sivistystehtävämme velvoittamana korostaa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä kasvamisen teemoja.

Entä mitkä ovat mielestänne huomisen keskeiset tehtävät osallisuuden ja sivistyksen saralla?

Aaro ja Jaakko: Sivistystyön näkökulmasta Kansalaisfoorumin ja sen jäsen-

järjestöjen suurin tulevaisuuden haaste on toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen. Niin Kansalaisfoorumi kuin sen jäsenjärjestöt ovatkin tarttuneet mm. erilaisten projektien myötä koko yhteiskuntaa koskeviin teemoihin. Tällaisia teemoja ovat olleet mm. kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus, demokratian vahvistaminen, maahanmuuttajien kotoutuminen jne.

Erityisellä ilolla olemme tervehtineet Vapaa sivistystyö muutoksen tekijänä -yhteishanketta, johon myös Kansalaisfoorumi osallistuu. Koulutuksen johtotähtenä on vastata tulevaisuuden ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin ekososiaalisen sivistyksen keinoin. Koulutuksen suunnittelijat ovat oivaltaneet hienosti, että välttämättömät muutokset ihmisten maailmankuvassa ja käyttäytymisessä edellyttävät julistusten si-

jaan yhteisöissä tapahtuvaa yhdessä oppimista. Yhdistykset ovat parhaimmillaan juuri tällaisia muutokseen tähtäävän oppimisen paikkoja.

Välttämättömät muutokset ihmisten maailmankuvassa ja käyttäytymisessä edellyttävät julistusten sijaan yhteisöissä tapahtuvaa yhdessä oppimista.

Myös nuorisoseuroilla on oivallinen mahdollisuus toimia ajan ilmiöitä koskevan kriittisen keskustelun foorumeina. Kun hyvässä seurassa tapahtuvan harrastamisen ohella pohditaan sitä, millaista maailmaa halutaan olla rakentamassa ja minkälaisilla keinoilla, voivat nuorisoseurat toimia yhteiskunnallisena ja kulttuurisena muutosvoimana.

Rawpixel

5

Mitä järjestöt ja erityisesti Suomen Nuorisoseurat voivat tehdä osallisuuden ja sivistyksen vahvistamiseksi?

Aaro ja Jaakko: Tulevaisuudessa toivoisimme ainakin seuraavien teemojen pysyvän yhteisen huomion ja kehittämisen keskiössä. Yksi tällainen teema on sivistystyön perinteeseen ja myös nuorisoseura-aatteeseen vahvasti liittyvä itsekasvatuksen idea. Se on käsitteenä selkeästi jotain enemmän kuin tänä päivänä muodinmukainen itsensä johtaminen tai brändääminen. Sivistystyön näkökulmasta itsekasvatuksen päämäärät löytyvät laajemmista ihmisenä ja ihmiseksi kasvamisen sekä ihmisyyden edistämisen ihanteista. Tässä mielessä itsekasvatus ei ole vain yksittäisen ihmisen oma ’projekti’. Yhden ihmisen onnistuessa ylittämään itsensä jollain elämänalueella hyötyjänä on koko yhteisö.

Samalla tavalla yhden ihmisen tietoisesti tekemät valinnat edistävät koko yhteisön ja viime kädessä koko ihmiskunnan hyvinvointia.

Yhden ihmisen onnistuessa ylittämään itsensä jollain elämänalueella hyötyjänä on koko yhteisö.

Kansalaisfoorumin ja sen jäsenjärjestöjen suurin tulevaisuuden haaste on toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen.

Toinen teemoista on yhteisöllinen oppiminen. Aitoon dialogiin ja kriittiseen yhdessä ajattelemiseen sisältyy voimaa, jolla voidaan siirtää vuoria. Yhteisöllinen oppiminen on nuorisoseuralaisille tutun opintokerhotoiminnan tärkeimpiä pedagogisia kulmakiviä. Vaikuttavimmillaan tämä erilaisten näkökulmien yhteen törmäyttämiseen perustuva oppiminen on kysymyksissä, joihin ei ole olemassa ainoita oikeita vastauksia. Yhä monimutkaisemmaksi muuttunut maailma, jossa tällä hetkellä elämme, on täynnä juuri tällaisia kysymyksiä. Niinpä toivommekin, että Kansalaisfoorumi ja sen jäsenjärjestöt pitävät yllä ja kehittävät edelleen perinteikästä opintokerhotoimintaa arvokkaana yhteisöllisen oppimisen muotona.

Kolmanneksi aktiivisena kansalaisena kasvamisen toivoisi olevan keskiössä niin Kansalaisfoorumin kuin sen jäsenjärjestöjen ajattelussa ja toiminnassa.

Kansalaisten omaehtoinen aktiivisuus näkyy laajassa vapaaehtoistoiminnassa, monipuolisessa yhdistystoiminnassa ja muotoaan muuttavassa yhteisöllisyydessä. Aktiivinen kansalaisuus on ollut perustana sille, että Suomi on kukoistava kansalaisyhteiskunta ja toimiva demokratia. Ilman aktiivista kansalaisuutta ei ole Suomea sellaisena kuin sen tunnemme ja sellaisena kuin haluamme sen kehittyvän. Kansalaisfoorumi ja sen jäsen-

järjestöt ovat avaintoimijoita aktiivisen kansalaisuuden ylläpitämisessä koulutuksen, ohjauksen ja toiminnan kautta.” ”Neljäntenä on järjestötoiminnan ja -johtamisen jatkuva kehittäminen. Ihmisten ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat, joten myös järjestötoiminnan täytyy uudistua, jotta se kiinnostaa ihmisiä ja vastaa heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa. Yhdistystoiminnalla on Suomessa vahvat juuret ja se on yleisesti hyväksyttyä ja arvostettua. Tältä pohjalta on helppo jatkaa yhdistystoiminnan kehittämistä vastaamaan ajan haasteisiin.

Tämä on varmasti jatkossakin mieluisa haaste Kansalaisfoorumille ja sen jäsenjärjestöille. Kansalaisfoorumi on tuottanut hyvää aineistoa kaikista edellä mainituista teemoista. Niitä kannattaa hyödyntää, ja uutta syntyy varmasti jatkossakin pätevän henkilökunnan toimesta.

Miten Kansalaisfoorumi jatkaa osallisuuden ja sivistyksen edistäjänä?

Anneliina: On hienoa jatkaa Aaron ja Jaakon, vapaan sivistystyön tärkeiden ajattelijoiden ja kehittäjien, työtä. Kansalaisfoorumi toteuttaa ja tukee kulttuurista sivistystyötä, johon itse sisällytän myös ihmisenä kasvamisen sekä yhteisöissä ja yhteiskunnassa toimimisen teemat. Näen myös ekososiaalisen sivistyksen kaiken toimintamme perustana: tehtävämme on tukea uudistavaa oppimista, jossa tavoitteena on elämänlaatu ja kestävä arki.

Yhteisölliselle oppimiselle, dialogisuudelle ja taidelähtöisyydelle on tilausta tässä ajassa, ja näitä me tuemme ja edistämme. Nämä ovat avaimet myös uudistavaan oppimiseen.

Tehtävämme on tukea uudistavaa oppimista, jossa tavoitteena on elämänlaatu ja kestävä arki.

Järjestötoiminnan ja -johtamisen kehittäminen on jatkossakin keskiössä.

Ensi vuonna tuemme järjestö- ja seuratoimijoita mm. varainhankinnassa sekä kestävän kehityksen edistämisessä omassa seurassa.

Hyödynnämme vertaisuuteen ja yhteistoimintaan liittyvää otetta myös yhdistystoiminnan Pöllyttämössä.

Kansalaisfoorumin tulee olla myös erilaisia järjestöjä ja ihmisiä yhteen saattava: yhteistyössä on voimaa edelleen.

Samoin vapaan sivistystyön ja järjestötoiminnan yhteiskunnallisen tärkeyden ja vaikuttavuuden osoittaminen onnistuu parhaiten yhdessä. Ja niin onnistuu myös tulevaisuuden tekeminen, ja sehän tehdään tänään.

6

Järjestöuutisia

Uusia jäseniä liiton hallitukseen

Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa siirtyi uusiin tehtäviin Järjestöstä uusiin tehtäviin siirtynyt pääsihteeri Antti Kalliomaa oli tapaamassa nuorisoseurakenttäväkeä valtuuston kokouksen yhteydessä marraskuun lopulla Tampereella. Vuodesta 2004 nuorisoseurajärjestössä työskennelleen Kalliomaan jäähyväispuhe herätti kuulijoissa haikeutta. Nuorisoseuraväki kiitti pääsih-

teeriä ansiokkaasta työstä järjestössä ja toivotti onnea uusiin tehtäviin. Lisää Antin tuntemuksia voit lukea tästä lehdestä sivuilta 16–17.

Uuden pääsihteerin rekrytointiprosessista hallitus päättää joulukuussa. Voit seurata tiedotusta asiasta kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Kulttuurisen Nuorisotyön tunnustuspalkinto Ylä-Savoon Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton järjestämälle Kultturelli-tapahtumalle. Kultturelli on avoin katselmus kaikille 7–16-vuotiaille lapsille ja nuorille, ja siihen voi osallistua joko yksilönä tai joukkueena. Lapset ja nuoret saavat tapahtumassa esiintymisen ja onnistumisen kokemuksia sekä palautetta esiintymisestään tapahtuman raadilta.

Kultturelli järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja parhaimmillaan siihen on osallistunut yli 400 osanottajaa. Viime vuosina osanottajamäärä on vakiintunut noin 300 osallistujaan. Kultturel-

li on paljon enemmän kuin katselmus. Tapahtuma synnyttää ja ylläpitää maakunnassa lasten ja nuorten kulttuurista harrastustoimintaa.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.

Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.

Suomen Nuorisoseurojen hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudeksi 2020–21 valittiin » Lauri Haltsonen, Vuoksenniskan Nuorisoseura (Saimaa) » Jaana Inkiläinen, Klaukkalan Nuorisoseura (Uusimaa) » Annamari Martinviita, Nuorisoseura Vilikas (Pohjois-Pohjanmaa) » Matti Tuomisto, Ainalin Nuorisoseura (Pohjois-Pohjanmaa) Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vuodeksi 2020 eronneen Emma Laitisen tilalle: » Sanni Antinniemi, Pertunmaan Nuorisoseura (Saimaa) Hallituksen varajäseneksi 2020–2021: » Janne Tiikkainen, Salahmin Nuorisoseura (Ylä-Savo) Hallituksessa jatkavat Harri Penttilä, Juha Heikkola, Hannu Harmaala, varajäsenä Mikko Kärkkäinen ja puheenjohtajana Ragni Reichardt.

Hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt (keskellä) yhdessä hallitukseen uutena valitun Lauri Haltsosen ja hallituksessa jatkavan Jaana Inkiläisen kanssa. Kuva Teija Nikkari.

Henkilöstövaihdoksia Lounais-Suomen aluetoimistolla Uusi Nuorisoseurat Lounais-Suomi aloittaa 1.1.2020 toimintansa uudella kokoonpanolla. Karoliina Hursti palaa vanhempainvapaalta Porin toimistolle ja Hämeen toiminnanohjaajan vanhempainvapaan sijaisena Tampereen toimistolla puolestaan aloittaa Tiina Koskinen. Tiina on työskennellyt aiemmin Sottiisin tapahtumatuotannossa.

Ketä siellä Nuori Kulttuuri -toimistolla häärää?

Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon vastaanottivat Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liiton puheenjohtaja Anu Hynynen sekä maakunnan aktiivit Jani Rönkkö ja Satu Seppänen. Kuva Jukka Heinämäki.

Oletteko hakeneet Kansalaisfoorumin yhteisöllisen opintoryhmän kehittämisavustusta?

Opintokeskus Kansalaisfoorumi on sitoutunut tukemaan nuorisoseuroissa toteutettavaa kehittämistyötä. Kehittämistyön lähtökohdaksi kannattaa ottaa Tekemisen Riemua! 2019–2021-ohjelma. Miten teidän nuorisoseuranne lähtisi ensi vuonna avaamaan ovia uusia jäsenille tai kehittämään vapaaehtoisten rekrytointia ja johtamista nuorisoseurassanne?

Yhteisöllisen opintoryhmän työskentely on tavoitteellista ja toimintaa kehittävää. Tärkeintä on,

että opitte teille uusia tietoja tai taitoja. Toiminta on yhteisöllistä, kun kaikki ryhmän jäsenet ottavat vastuuta ja toimivat yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätietoja www.kansalaisfoorumi.fi koulutussuunnittelija Pekka Kinnunen pekka.kinnunen@kansalaisfoorumi.fi

Suomen Nuorisoseurojen Nuori Kulttuuri -toimisto sijaitsee Nuorisoseurojen Keski-Suomen aluetoimiston yhteydessä, juuri avatuissa uusissa tiloissa Jyväskylässä, osoitteessa Sepänkatu 14 C. Valtakunnallisen SottiisiMovesin tuotannosta Nuori Kulttuurin osalta vastaa tuottaja Jussi Kaijankangas. Aluetapahtumia koordinoivat tänä talvena suunnittelija Johanna Hurme sekä tuottaja Ville Laitinen. Toimintaa johtaa ja kansainvälisiä asioita koordinoi toimialajohtaja Pasi Saarinen.

Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, joka mahdollistaa lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia ja kulttuurisia harrastusmahdollisuuksia.

Nuori Kulttuuri -toimistoon saa olla yhteyksissä kaikissa kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvissä asioissa. www.nuorikulttuuri.fi

7

Uusi Nuorisoseurarekisteri käytössä Uuden Nuorisoseurarekisterin ensimmäisessä vaiheessa, joulukuun puolivälissä, otettiin käyttöön jäsenrekisterin perustoiminnot sekä tapahtumat ja toimintaryhmät. Ensi vuoden alkupuolella saadaan käyttöön myös jäsenportaali, joka toimii sähköisenä jäsenkorttina ja jota kautta jäsenet pääsevät tarkastamaan ja muokkaamaan tietojaan. Lisäksi rekisteriin tulee liittymä Procountor-kirjanpito-ohjelmaan, mikä on mahdollista ottaa käyttöön jäsenetuhintaan. Lisätiedot ja hinnat julkaistaan myöhemmin.

Uuden rekisterin käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia. Vanhan rekisterin tunnukset eivät enää uudessa rekisterissä toimi. Ohjeet uusien tunnuksien hakemiseen löydät kotisivuiltamme.

Tulorekisteriin helpotuksia pienille toimijoille ensi vuonna Tulorekisteriin ilmoittamista helpotetaan pienille toimijoille vuonna 2020. Hallitus esittää muutoksia, jotka keventävät pienyrittäjien, järjestöjen ja vapaaehtoisten hallinnollista taakkaa.

Esityksen mukaan tulojen ilmoittamisen määräaika pitenee, kun on kyse

Lisätiedot nuorisoseurat.fi/nuorisoseurarekisteri tai Ville Koskinen, 0400 207 769 ville.koskinen@nuorisoseurat.fi

Nuorisoseurafoorumi kokoontuu toukokuussa Mikkelissä Nuorisoseurafoorumi järjestetään Mikkelissä Suomen Nuoriso-opistolla 16.–17.5.2020.

Hae puhujaksi Nuorisoseurafoorumiin 15.1. mennessä.

Nuorisoseurafoorumi kokoaa nuorisoseuraväen jälleen eri puolilta Suomea saamaan uusia ideoita ja näkemään ystäviä. Foorumissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden nuorisoseuralaisten kanssa ja saa virikkeitä seuran toimintaan. Tämän vuoden ohjelma rakentuu vertaisoppimiselle, ja toukokuussa laitamme jakoon parhaat käytännöt ja osaamisen – puhujina Nuorisoseurafoorumissa voi olla kuka tahansa nuorisoseuralainen, joka on halunnut jakaa osaamistaan tai nuorisoseuransa onnistumisen salaisuuden. Nuorisoseurat valitsee puhujat hakemusten perusteella.

Onko sinulla osaamista, jota haluaisit jakaa toisille nuorisoseuralaisille?

Onko teidän nuorisoseurassanne jokin onnistuminen, jonka olisitte valmiit jakamaan?

Miten sinä auttaisit toisia nuorisoseuralaisia edistämään osallisuutta, yhteisöllisyyttä tai yhdenvertaisuutta?

Hae puhujaksi yksin tai yhdessä 15.1. mennessä!

Lisätietoja www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi

» luontoiseduista » palkkaennakoista » verovapaasta kustannusten korvaamisesta » rekisteröidyn yhdistyksen maksamista enintään 200 euron kertasuorituksista.

Lisätietoja www.vero.fi/tulorekisteri

Nuorisoseurojen muistilista vuodenvaihteeseen Vuosi kääntyy lopuilleen ja lehden ilmestyessä nuorisoseurojen syyskokoukset on jo pidetty. Tässä muutamia asioita, jotka tulisi tehdä vuoden vaihteessa: » Muuttuneet toimihenkilöt on ilmoitettava uuteen nuorisoseurarekisteriin (nuorisoseurarekisteri.fi). » Jos yhdistyksen nimenkirjoittajat muuttuvat, pitää asiasta tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin.

Ohjeet, lomakkeet ja sähköisen ilmoittamisen linkit löytyvät osoitteesta www.prh.fi. » Toimintatietojen kokoaminen ja ilmoittaminen hoidetaan myös nuorisoseurarekisterin kautta.

Toimintailmoitukset tehdään rekisteriin 15.2.2020 mennessä.

Puheenjohtajalta

Yksikään ihminen ei ole saari

K

ello on jo paljon, kun avaan tietokoneeni kirjoittaakseni tämän kolumnin. Niinhän siinä usein käy, ettei päivässä tahdo tunnit aina riittää. Ja usein mielekkäät asiat, kuten kolumnien kirjoittaminen tai jäsenrekisterin testaaminen löytävät aikansa vasta illan pimetessä.

Kulunut vuosi on ollut varsin tapahtumarikas ja antoisa meille kaikille. Haluaisin eritysesti nostaa esiin kesäkuisen lasten ja nuorten Kalenat-tapahtuman. Tapahtuman konsepti oli jo hyväksi havaittu ja moneen kertaan testattu, osallistujilleen tuttu ja turvallinen. Lappeenrannan kaupunki täyttyi hetkessä ilosta, riemusta, tanssista, laulusta ja yhdessäolosta. Osallisuus läpileikkasi tapahtuman niin vertikaalisti kuin horisontaalisti. Ryhmät olivat harjoitelleet koko kevään yhteistansseja ja

omia esityksiään. Itse tapahtumassa jokainen lapsi, nuori ja aikuinen, roolistaan riippumatta, tunsi olevansa osa suurempaa kokonaisuutta, joka hengittää samaan tahtiin. Talkoolaiset ja ohjaajat saivat tuplasti iloa osallistumalla tapahtumaan ja kaupan päälle vielä lasten ilon ja riemun. Kaiken huipuksi saimme ihan uusia ystäviä Karjalaisesta Nuorisoliitosta! Kaikki huipentui Kalenoiden päätöskonserttiin Lappeenrannan jäähallissa, jossa edes kuumuus eikä pieni staattinen sähkö voinut latistaa tunnelmaa.

Osallisuus on yksi meidän arvoistamme. Sen kautta voimme tuntea merkityksellisyyttä. Osallisuus on kuin ankkuri, se kiinnittää meidät osaksi ryhmää tai yhteisöä ja sen avulla tunnemme kuuluvamme osaksi suurempaa kokonaisuutta. Osallisuus on myös mei-

dän tärkein moottori ja se tekee meistä ikiliikkujia. Osallisuus saa meidät iltaisin avaamaan vielä tietokoneen ja tekemään ”ihan muutaman pikku jutun” ennen nukkumaanmenoa, se pitää meidät uteliaina ja avoimina erilaisille tapahtumille ja se saa meidät fyysisestikin liikkumaan tanssien, hyppien, höntsäillen tai juosten (erityisesti johtokunnan kokoukseen).

Halusin vielä toivotta teille kaikille hyvää loppuvuotta John Donnen sanoin:

Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään jokainen on pala mannermaata, kokonaisuuden osa.

Ragni Reichardt Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja

8

Joulun viettoa nuorisoseuroissa Koonnut Riia Niemelä

N

uorisoseuroissa ympäri Suomen herätään loppuvuoden pimeydessä viettämään joulua monin eri tavoin. Seuroissa, joissa esittävä taide on tärkeä osa toimintaa, pääsevät harrastajat näyttämään syyskauden aikana opittua omissa joulunäytöksissään.

Joissakin seuroissa kokoonnutaan yhteisen puuron äärelle, toisissa

järjestetään koko kylää tai maakuntaa yhdistäviä ja herättäviä tapahtumia, kuten myyjäisiä, performansseja tai installaatioita. Yhtä kaikki: joulun tunnelmasta, perinteistä ja sanomasta voi ammentaa ideoita moneen lähtöön. Kurkista, millaisia joulunviettotapoja löytyy Kerkkoon, Porin, Koveron, Lavian ja Keski-Suomen seuroista.

Kerkkoon joulumarkkinoilla autettiin tonttua pakopelihuoneessa Teksti Siiri Suoniemi ja Riia Niemelä

yhdessä isompien kanssa. Siiri kertoo, että ”yhdessä tekeminen on meidän seuran juttu, ja joulumarkkinat tuovat yhteen kylän lämpimän hengen.

Varainhankinta on vain sivutuote ta-

pahtumalle.” Siirin mukaan yksi tärkeä vetonaula on myös tarjolla oleva joulupuuro: moni kertoo tulevansa tapahtumaan lähitilan maitoon keitetyn puuron perässä.

luvat myös tiedotus ja kyläläisten informointi, sillä teoksella on myös yhteisölliset tavoitteensa. Kyläläisiä kutsutaan mukaan talkoisiin, seuraamaan maamerkin rakentumista, hiljentymään joulun ajan palveluksiin tai tapaamaan ystäviä ja muita kyläläisiä.

Kovero on Pohjois-Karjalan vanhimpia kyliä, ja ortodoksiuskonnol-

la on ollut Koverossa poikkeuksellisen vahva jalansija tiettävästi keskiajalta saakka. Jouluseimen tärkeiksi elementeiksi nousivatkin ortodoksisuus ja karjalaisuus, jotka sitovat työn tiukasti juuri koverolaiseen maaperään. Seimen rakentumista voi seurata Koveron Nuorisoseuran Facebook-sivulta.

niemi

ta ja ohjeiden suunnittelua. Näin pelin tarina lähti käyntiin: joulupukin rekeä korjaava tonttu on ollut koelennolla Siperian yllä. Sankan sumun laskeuduttua tonttu törmää puuhun ja kuormassa olleet lahjat leviävät pitkin metsiä. Lasten tehtävänä on auttaa tonttu ulos tästä sotkusta, ennen kuin joulupukki saa tietää tapahtuneesta. ”Suunnittelussa oli hauskaa laittaa mielikuvitus lentämään ja miettiä toteutuksia niin, että se olisi elämys kävijöilleen”, Siiri kertoo. Peli sopi kaikenikäisille 4-vuotiaasta ylöspäin. Tehtäviä muokattiin lasten iän mukaan, jotta haastetta löytyisi kaikille.

Joulumarkkinoilla on iso merkitys seuran kasvatustyössä. Harrastajille jaetaan pienestä pitäen pieniä talkootehtäviä, joita pääsee harjoittelemaan

Siiri Suo

Kerkkoon perinteiset joulumarkkinat järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran sunnuntaina 24.11. Kerkkoon nuorisoseurantalolla Toivolassa.

Markkinat ovat koko perheen tapahtuma, jota paikalliset osaavat jo odottaa joulun alla.

Lasten ohjelma on perinteisesti sisältänyt jonkinlaisen erilaisia tehtäviä sisältävän tonttupolun. Tänä vuonna päätettiin tehdä jotain uutta: seuran aktiivitoimija Siiri Suoniemi oli itse juuri käynyt pakopelissä ja ajatteli, että se olisi jännittävä kokemus myös lapsille ja sen voisi rakentaa talon näyttämölle.

Siiri vastasi pakopelin organisoinnista ja seuran aktiiviset nuoret olivat apuna opastamassa lapsia pelin aikana. Peli vaati paljon ennakkojärjestelyjä: erityisesti rekvisiitan hankkimis-

Koverossa luodaan karjalainen jouluseimi ideointi on tehty seuran edustajien ja ammattilaisten kanssa yhteistyönä.

Kokonaisuuden rakentaminen toteutetaan talkoovoimin Pyhän Herman Alaskalaisen tsasounan pihaan Koveroon. Kokonaisuus rakennetaan realistisessa koossa, ja materiaaleina käytetään ekologisia, luonnonläheisiä materiaaleja kuten heinää, villaa ja puuta sekä mahdollisuuksien mukaan erinäisiä hukkapaloja.

Jouluseimi on toiminnallinen: kuvaelma elää ja täydentyy ortodoksisen kirkkokalenterin mukaan. Seimen ensimmäiset osat, lasta odottava Jumalan äiti ja Joosef ovat paikoillaan joulun ajan paaston ensimmäisestä päivästä, 15.11. lähtien. Seimi valmistuu jouluyönä, jolloin Jeesus-lapsi syntyy.

Nuorisoseuran vastuualueeseen kuu-

Päivi-Elina

Karjalainen jouluseimi on Koveron Nuorisoseuran vuonna 2019 käynnistämä yhteistyöhanke Joensuun ortodoksisen seurakunnan sekä paikallisten kädentaitajien, tekstiiliyrittäjien Hannele Rusilan sekä kuvataiteilija Outi Piiroisen kanssa. Idean keksivät seura-aktiivit Päivi-Elina Huttunen ja Merja Kuukkanen. Hanketta on ollut tukemassa Joensuun kaupungin kulttuuritoimi.

Hankkeen sieluna toimii Isä Vesa, joka on ohjannut työn asiasisällön oikeaoppiseksi. Kuvataiteilija vastaa hahmosuunnittelusta ja -toteutuksesta sekä kokonaisuuden yhtenevästä visuaalisesta ilmeestä. Tekstiilitaitajan käsissä hahmot saavat karjalaistyyliset, lämpimät vaatteet. Suurilinjaiset suunnitelmat ja

Huttunen

Teksti Koveron Nuorisoseura

9

Porin Nuorisoseuran joulujuhla yhdistää kaikenikäisiä Teksti Jaakko Viitala ja Riia Niemelä

tiin ohjelma, varattiin tila, mainostettiin, suunniteltiin ohjelman kulku ja jaettiin järjestelyvastuut. Ennen tapahtumaa järjesteltiin tila ja lopuksi siivottiin yhdessä.

Joulujuhla on paikka kaikkien ryhmäläisten kohtaamiselle. Samalla tapahtuma toimii seuralle näyteikkunana ja varainhankintana. Tapahtuma yhdistää lapsia ja nuoria sekä vanhempia ja isovanhempia.

Jaakko Vii tala

Vasta 60 vuotta täyttänyt Porin Nuorisoseura järjesti jo perinteeksi muodostuneen joulujuhlan 25.11. Tapahtuma antoi seuran kaikille ryhmille mahdollisuuden päästä esittämään harjoittelemaansa ohjelmistoa isolle yleisölle. Estradilla nähtiin niin alle kouluikäisten lastentanssiryhmä kuin isompien streetdance- ja showtanssiryhmät.

Järjestelyistä vastasivat seuran ryhmien ohjaajat. Ennakkoon harjoitel-

Pikkujoulutanssit Nysällä – arvaa missä ensi vuonna!

Teksti Paula Kettu

Leppoisassa tunnelmassa esiintyi ryhmiä ISOn Tanhuujista, Jämsän Tanhuujista ja ohjelmassa oli myös videotervehdys. Tanssimusiikista vastasi Vapaa pääsy -yhtye. Paritanssilähettiläät Eetu Laitinen ja Paula Kettu johdattelivat tanssikansaa paritanssin pyörteisiin. Paikallista väriä saatiin mukaan tänä vuonna tonttunäytelmän muodossa. Nysällä toimiva nuorten ilmaisutaidon ryhmä oli valmistellut ohjaajansa Inkeri Ojalan johdolla näytelmän Aavetonttu.

Pikkujoulutansseista on sanottu, että tapahtuma on oivallinen paikka esiintyä ja nähdä muiden esityksiä sekä tavata muita ryhmiä ja tanssia uusien ihmis-

ten kanssa. Tapahtuma on kohtaamispaikka, jota ohjaajat ja tanssijat muistelevat lämmöllä. Parasta pikkujoulu-

tansseissa on yhteen hiileen puhaltaminen, maukas riisipuuro ja ennen kaikkea suuri määrä tanssin riemua!

Heli Pelkonen

Keski-Suomessa järjestettiin perjantaina 22.11. viidennet Pikkujoulutanssit.

Tänä vuonna kansantanssijat kohtasivat Kuoreveden Nysällä. Konseptiin kuuluu tanssin harrastajien yhteen kokoaminen vuosittain vaihtuvassa nuorisoseurassa. Ydinajatuksena on kutsua ihmiset tanssimaan yhdessä elävän musiikin tahtiin ja tarjota ryhmille tilaisuus esiintyä ja viedä kansantanssia sellaisiinkin seuroihin, jossa ei vielä ole omia ryhmiä. Tapahtuma on vieraillut jo Jämsässä, Saarijärvellä, Keuruulla sekä Jyväskylässä. Esitykset, elävä tanssimusiikki ja esiintyjille ja lipun ostaneille tarjottava joulupuuro ovat asioita, joista ei luovuta!

Huuhkajavuoren kesäteatteri herää kesken talviunien Mietteet ulkona toteutettavasta talvinäytelmästä ei jättänyt rauhaan. Loppukesästä Eija otti aiheen puheeksi nuorisoseurassa. Ajatus sai kannatusta ja innokkaita näyttelijöitäkin löytyi heti joukko. Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan. Kansalaisopiston kirjoittajapiiristä löytyi käsikirjoittaja näytelmälle. Marjo Huuhka kirjoitti tekstin ja antoi sen teatterin muokattavaksi sopivaan muotoon. Yhdessä Ilona Lampilahden kanssa Eija muokkasi tekstiä niin, että jokaiselle mukana olijalle saatiin luotua roolihahmo.

Pimeään syksyyn on tuonut valoa touhukkaat ja iloiset harjoitukset. Met-

Ilona L am

”Olen jo muutaman vuoden ajan haaveillut joulunäytelmästä Huuhkajanvuoren kesäteatterissa. Joulun aikaan Huuhku viettää talviuntaan, siellä ei ole muuta toimintaa”, joulunäytelmän ohjaaja Eija Tuomi Lavian Nuorisoseurasta kertoo. Eijan mukaan perimmäisen sytykkeen joulunäytelmälle antoi kuitenkin hänen poikansa esikoulun pihalla vietetty joulujuhla: ”maassa oli lunta, tuuli kovaa ja pakkasta reippaasti yli 20 astetta. Hienojen hepenien sijaan kaikki olivat lämpimästi pukeutuneita – paimenillakin oli toppahaalarit saunatakkien alla.

Tunnelma oli lämmin ja siitä jäi hieno ja unohtumaton muisto.”

pilahti

Teksti Eija Tuomi

sän taikaa joulun aikaan -näytelmässä odotellaan joulua. Vaikka joulu onkin esityspäivinä jo takana, on uusi joulu jälleen edessä, enää 360 päivän päässä. Säät ja ennusteet ovat vaihtelevia, mutta oli sitten paukkuva pakkanen tai vesisade, kynttilälyhdyt syttyvät illan

hämärtyessä. Yleisön kannattaakin laittaa lämmintä ylleen, kun tulevat katsomaan, miten metsässä odotellaan joulua ja millaista metsän taikaa joulun aikaan on ilmassa. Esitykset ovat 28. ja 29.12. klo 17.

10

Anni Leikas on yksi monista nuorista, jotka ovat työskennelleet pukuvuokraamo Kostyymissa Lahdessa. Anni aloitti pukuvuokraamossa työkokeilulla, josta siirtyi oppisopimuskoulutukseen.

Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke tekee tiivistä yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Kuva: Sinikka Irri

Leipää ja kulttuuria -hanke saa tekijän ja työn kohtaamaan Teksti Sinikka Irri, Riikka Järvinen, Heikki Hagman

Mistä saada työlle tekijä? Ja vastaavasti mistä saada töitä? Näiden kysymysten parissa pyöritään Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria -hankkeessa. Se tarjoaa työnantajille apua etsiä sopiva työntekijä ja tukee työntekijää tarvittaessa työsuhteen aikana. Parhaimmillaan erilaiset työntekijät antavat uusia näkökulmia myös työnantajille ja päivittävät heidän tietojaan ja taitojaan.

N

uorisoseurojen Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeet Keski-Suomessa ja Etelä-Hämeessä työllistävät henkilöitä alueen nuorisoseuroihin ja muihin kulttuurin ja luovien alojen parissa toimiviin yhdistyksiin ja yrityksiin. Asiakkaiden on mahdollista päästä työkokeilun avulla tutustumaan erilaisiin työtehtäviin ilman aikaisempaa kokemusta kyseisiltä aloilta. Työkokeilun avulla asiakkaan onkin helppo kartoittaa itselleen sopivaa alaa tai päästä näyttämään työnantajalle osaamisensa. Palkkatuen avulla asiakas puolestaan pääsee palaamaan tuetusti työelämään ja tämän jälkeen sijoittuminen avoimille työmarkkinoille on helpompaa.

Nuorisoseurojen ja kolmannen sektorin toimijoiden vahvuus on kohdata asiakkaat yksilöllisesti, joustavasti ja et-

sien kullekin asiakkaalle sopivat polut työllistymisen edistämiseksi – painopisteenä työkokeilu ja palkkatukityö.

Työnantajat puolestaan hyötyvät siitä, että työlle löytyy tekijä ja hanke toimii tukena ja rinnalla kulkijana sekä työnantajalle että -tekijälle.

Yrittäjän ajatuksia työllistämistoiminnasta Etelä-Hämeen Leipää ja kulttuuria -hanke on tehnyt yhteistyötä muun muassa Kiva Kombo -yrityksen kanssa Lahdessa.

Yrittäjä Mari Huhtalalla on ollut lukuisia työkokeilijoita ja opiskelijoita liikkeessään työskentelemässä viime vuosina. Kiva Kombon valikoimiin hän suunnittelee mm. nahkalaukkuja, nahkakukkaroita sekä kierrätysfarkuista valmistettuja sisustustavaroita. Liike sijaitsee

aivan Lahden keskustassa, kivenheiton päässä Matkakeskuksesta.

Työntekijöiden tehtävät jakaantuvat joko tuotanto- tai markkinointija myyntityöhön työntekijän valmiuksien mukaisesti. Tuotantotyöhön kuuluu materiaalien leikkaus-, esivalmistelu-, kokoonpano-, ompelu- ja viimeistelytöitä. Markkinointityöhön saattaa kuulua esimerkiksi Kiva Kombon nettisivujen päivitystä ja valokuvien ottamista eri tuotteista. Tuotantotyö on kädentaitoja vaativaa hommaa, jossa on hyvä jaksaa tehdä samanlaisia työvaiheita lukuisia kertoja. Aiempi kokemus juuri esimerkiksi nahkatuotteiden parista ei ole välttämätöntä. Kädentaitoja sinänsä sekä ahkeraa asennetta tarvitaan kylläkin huomattavasti.

Parhaimmillaan työntekijät voivat toteuttaa omaa osaamistaan varsin yksilöllisesti. Esimerkkinä voisi käyttää työntekijää, joka osasi oma-aloitteisesti päivittää yrityksen nettikauppasivustoa. Toisena esimerkkinä mainittakoon työntekijä, joka koristeli maalaustaidollaan liikkeen edessä sijaitsevaa sähkökaappia ohikulkijoiden ihmetykseksi ja ihastukseksi.

Työnantajan kannalta Mari toivoisi TE-palveluilta enemmän tukea yrittäjille. Hänen mukaansa tähän tarkoitukseen voisi olla oma palveluhenkilönsä.

Vähemmän mukavana puolena hän mainitsee byrokratian ja erilaisten sopimusten kanssa työskentelyn. Parhaimmillaan eri työntekijöiden kanssa toimiminen antaa Marillekin uutta opittavaa. Erityisesti opiskelijoiden kanssa hän mainitsee omienkin tietojensa päivittyvän.

11

Kiva Kombon yrittäjä Mari Huhtalan liikkeessä apukäsille on tarvetta. Kädentaidot ja ahkera asenne ovat työnteon edellytys. Kuva: Mari Huhtala

Palkkatukityö mahdollistaa kulttuuriperinnön kokoamisen maaseudulla Keski-Suomessa Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke tukee nuorisoseuroja ja muita yhdistyksiä työnantajuudessa ja työnhakijaa työn tekemisessä. Äänekosken Konginkankaalla työllistämistoiminta mahdollistaa Konginkankaalta maailmalle -projektin kokoamiseen.

Pohjoisessa Keski-Suomessa Äänekoskella on jo marraskuun alussa lunta maassa. Astun konginkankaalaiseen puiseen omakotitaloon, jossa minut ottaa vastaan Kömin kilta ry:n tiedottaja, emerita-yliopettaja Marjatta Huhta. Minut johdatetaan huoneeseen, jonka pöydällä on vanhoja lehtileikkeitä, valokuvia ja tarinoita Konginkankaalta maailmalle, kuten Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin lähteneiltä asukkailta.

Heti saapuessani keskustelu alkaa pulputa ja kuulen kertomuksia muun muassa oman purjelaivan rakentaneesta, maailman ympäri matkanneesta purjehtijasta Alex Hytösestä, Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista ja työläisistä. Nämä tarinat Kömin kilta haluaa tuoda yleisön nähtäville ja kuultaviksi.

Tarinat liittyvät Konginkankaalta maailmalle -projektiin, joka tutkii ulkosuomalaisten konginkankaalaisten ja paluumuuttajien elämiä ja tarinoita. Hankkeessa julkaistaan kirja ja aiheesta järjestetään museonäyttely sekä seminaari kesällä 2020 Konginkankaan Kyläpäivien yhteydessä.

Varsinainen idea projektiin syntyi jo 30 vuotta sitten. Hauduttelun jälkeen tarinat ovat viimein tulossa näkyviksi ja kuulluiksi, kun työlle on saatu tekijä.

Julkaisun kokoamisessa ja tapahtumien järjestelyiden parissa työskentelee tuotantoassistentti Miia Vasama, joka on parhaillaan palkkatukityössä Kömin kilta ry:llä. Vasama palkattiin Kömin kilta ry:lle Nuorisoseurojen Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa -työllistämishankkeen kautta.

Yhteistyö alkoi kesällä 2019, kun Kömin kilta kuuli mahdollisuudesta rekrytoida työntekijä yhdistykseen palkkatuen avulla. Leipää ja kulttuuria -hankkeen työhönvalmentaja avusti työpaikkailmoituksen tekemisessä, työntekijän rekrytoinnissa, palkkatuki- ja kuntalisähakemusten teossa ja tukee työntekijää tarvittaessa työsuhteen aikana. ”Tämä palkkatukimahdollisuuden ja motivoituneen työntekijän Miian löytyminen hankkeenne kautta oli meille lottovoitto. Materiaalia kuten kuvia, äänitteitä ja tekstiä on valtavasti, yli 90:ltä entiseltä konginkankaalaiselta ja tarvitsimme jonkun niitä kokoamaan”, kertoo Marjatta Huhta.

Tietojenkäsittelyssä taitavan ja aiheesta kiinnostuneen Vasaman tekemä työ on yhdistykselle hyvin arvokasta.

Palkkatukityön löytyminen on tuonut myös Vasamalle rahallisen toimeentulon lisäksi rytmiä ja sisältöä elämään, samoin uusia ihmisiä ja kokemuksia. Vasama kertoo tekemästään työstä innol-

Konginkankaalaislähtöinen maailmanympäripurjehtija Alex Hytönen kiersi maailman kolmeen kertaan itse rakentamallaan purjeveneellä, 11,5-metrisellä Jääkarhulla (Polar Bear) vuosina 1978–1993. Yläkerrassa saattoi pelata shakkia. Kuva: Marjatta Huhta

Kömin killan tiedottaja Marjatta Huhta (vas.) ja tuotantoassistentti Miia Vasama (oik.) esittelevät Konginkankaalta maailmalle lähteneiden tarinoita. Kuva: Riikka Järvinen

la, ja entisten konginkankaalaisten tarinoihin uppoutuminen vie mukanaan. ”Itkin liikutuksesta täällä jo ensimmäisenä päivänä kuunnellessani nauhalta koskettavaa sotalapsen tarinaa”.

Työnantaja toivoisi, että palkkatuettu työntekijä voitaisiin jollakin keinoin palkata yhdistykselle töihin puolen vuoden palkkatukijakson jälkeenkin. ”Jatkuvuutta tähän palkkatuen käyttöön palkkaamisessa toivoisimme ehdottomasti. Rahoituksen suhteen on ovia raollaan ja meillä

olisi jo ideoita evakkojen tarinoista, joita haluaisimme tuoda näkyviin tulevaisuudessa”, toteaa Huhta.

Projektin päätapahtumana järjestetään Juuret Keski-Suomessa -tapahtuma perjantaista sunnuntaihin 26.–28.6.2020 Konginkankaan Kyläpäivien yhteydessä.

Paikalle odotetaan runsasta joukkoa ulkomailla asuvia keskisuomalaisia. Myös aineistosta julkaistu kirja julkaistaan kesällä 2020.

12

Tanssi, musiikki, parikontakti – kaikki mukana jokaisessa kansanomaisen paritanssin hetkessä.

Siiri Suoniemi ja Jutta Wrangén kerenskiä tulkitsemassa.

Sottiisia, humppaa, polkettia ja tangoa – kansanomaisen paritanssin puhuri pyyhkäisee läpi Suomen Koonnut Joonas Pokkinen Kuvat Jukka Heinämäki

Kansantanssin käsite maustuu uusilla tunteilla ja tyyleillä, kun kansanomainen paritanssi nousee tämän toimintavuoden tähdeksi nuorisoseuroissa. Ensimmäinen tähtäin on ensi kesän SottiisiMovesissa, mutta tanssi on asia, joka ei ala tai pääty tiettyyn pisteeseen. Anna paritanssin koskettaa, sillä se on tulossa lähelle sinua, kun Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät ovat jalkautuneet kiertämään ympäri Suomen.

P

ispalan Sottiisin paritanssilähettiläät ottivat kansanomaisen paritanssin tutkittavaksi yhdessä SottiisiMovesin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa. Tuloksena syntyi Saa tanssia! -paritanssityöpajojen malli, jossa matka paritanssiin aloitetaan alkeista; mikä on tanssijan suhde painovoimaan tai entäpä musiikkiin? Lähettiläät kiertävät laajasti ympäri Suomen, ja paritanssityöpajoissa lähdetään aina liikkeelle perusteista ilman ennakkotaitovaatimuksia. Paritanssipajat räätälöidään pajakohtaisesti vastaamaan mahdollisimman hyvin pajan osallistujien tarpeita.

”Kansanomainen paritanssi on osa meidän historiaamme ja perinnettämme. Se on myös laaja valikoima erilaisia tansseja, joita tanssitaan erilaisiin musiikin lajeihin. Se haastaa meitä kuuntelemaan eri rytmejä ja tempoja sekä tulkitsemaan musiikkia”, paritanssilähettiläs Lotta Terävä kuvaa lähettiläiden työn tärkeyttä.

Kansanomaisen paritanssin ominaispiirre on musiikin ja tanssin erityinen suhde toisiinsa. Suhde on ainutlaatuinen verrattuna mihinkään muuhun tanssilajiin. Se myös elää ajassa ja paikassa, eikä sitä voi sellaisenaan tallentaa tai museoida.

Miltä paritanssi sitten näyttää? Entä mitä variaatioita hamboon voisi kokeilla? Entä millaisia kaavatansseja ilmiön liepeillä on? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät, näet ja kuulet vastauksen tanssinriemu.fi-palvelusta, jonne Nuorisoseurat ja Pispalan Sottiisi ovat koonneet yhdessä Petri Kauppisen johdolla kansanomaisten paritanssien sähköisen tietopankin siemenen.

Kansanomainen paritanssi on osa meidän elävää perintöämme Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperin-

nön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä.

Aineetonta kulttuuriperintöä voi suojella parhaiten välittämällä sitä eteenpäin. Elävä perintö – tai aineeton kulttuuriperintö – on termi, jota käytetään meidän kaikkien yhteisestä perinteestämme. Perinne ja perintö elävät

13

Pispalan Sottiisin kansanomaisen paritanssin lähettiläät. Eturivissä vasemmalta Hanna Poikela, Eetu Laitinen, Paula Kettu, Riina Hosio, Lotta Terävä, Bela Gázdag sekä Oulun kuvausviikonlopun haitaristi Anne-Mari Kanniainen.

Takarivissä Maiju Laurila, Siiri Suoniemi, Jutta Wrangén, viulisti Osmo Hakosalo, SottiisiMovesin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen ja viulisti Aale Luusua.

ajassa. Niitä suojellaan kansainvälisesti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksella.

Sopimusta voidaan kuvailla aineellisen kulttuuriperinnön sisarsopimuksena. Aineellisesta kulttuuriperinnöstä on puhuttu jo pitkään, ja esimerkiksi Verla tai Suomenlinna ovat yleisesti tunnettuja aineellisen kulttuuriperinnön kohteita.

Suomessa työ aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi on aloitettu muutama vuosi sitten, ja ensimmäisenä kansainvälisen sopimuksen piiriin on Suomi ehdottanut kansallista saunaperinnettä. Rinnalleen muutaman vuoden kuluttua se saanee kaustislaisen viulunsoiton perinteen. Onko seuraavalla vuosikymmenellä suomalaisen kansanomaisen paritanssiperinteen vuoro?

Paritanssipajoissa tutkitaan tanssin ja musiikin yhteyttä Tanssin ja musiikin välisen suhteen kokemuksellisuutta tuodaan paritanssipajojen kautta mahdollisimman laajalle, sillä paritanssilähettiläiden pariksi tanssipajoihin on tavoitteena saada myös muusikko mukaan. Miten musiikin ja tanssijan suhde elää, kun tanssiparien lisäksi vuorovaikutuksessa on mukana muusikko?

Kysymys on mielenkiintoinen eikä sitä juuri voi avata muutoin kuin kokemalla se itse – tanssien tai soittaen.

”Paritanssin vietäväksi kannattaa heittäytyä, koska paritanssissa kaksi kehoa keskustelee jatkuvasti toistensa kanssa. Se avaa mielen kuuntelemaan toista kehoa ja herkistymään kosketukselle. Paritanssi opettaa meille suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä siitä, että jokainen keho ja ihminen on erilainen. Jokaisen ihmisen kanssa tanssiminen tuntuu myös erilaiselta ja opettaa yhä uudelleen huomioimaan ja keskittymään toiseen ihmiseen”, Lotta jatkaa.

Aivan uudesta asiasta paritanssin pajojen ja klubien järjestämisestä ei ole kyse. Ainakin Helsingin Nordic Dance -tanssi-illoissa on tutkittu paritanssien maailmaa jo parin vuoden ajan. Toiminta on laajenemassa Ouluun. Lähtölaukaus oululaiseen paritanssi-imuun otettiin syksyllä kansanomaisten paritanssien leirillä ja Oulun Nordic Dance –illat ovat ottaneet jo ensimmäiset askeleensa.

Kutsu kansanomaiseen paritanssiin on nyt esitetty sekä rutinoituneille kansantanssijoille että aloitteleville tanssinharrastajille – sekä niille, jotka eivät vielä tiedä haluavansa tanssia harrastaa.

Kansanomaista paritanssia pidetään elävänä Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön edistämiseksi ja suojelemiseksi myönnetyn apurahan turvin.

Tule mukaan Saa tanssia! -pajaan tai tilaa paja omaan seuraasi Kansanomaisten paritanssien pajat ovat lähteneet jo kesällä kiertämään Suomea. Suunnitellut paritanssipajat löydät verkkosivuiltamme osoitteesta nuorisoseurat.fi/tanssi.

Oma paja seuralle? Tanssilähettiläät liikkuvat ympäri Suomen ja myös seurat tai ryhmät voivat tilata paritanssilähettilään luoksensa.

Paritanssipaja torilla tai seurantalolla – pajoja on paketoitu erikokoisiksi, alkaen neljän opetustunnin pajasta. Kysy rohkeasti lisää!

Paritanssipajat nuorisoseuroilla tuottaa Riia Niemelä (riia.niemela@nuorisoseurat.fi).

Paritanssipajoissa on mukana myös Kansalaisfoorumi.

”Paritanssi opettaa meille suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä siitä, että jokainen keho ja ihminen on erilainen.” – Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläs Lotta Terävä.

14

Mistä on SottiisiMoves tehty?

T

listujille läsnäolon ja hetkessä elämisen kokemuksen, sillä myös yleisö otetaan mukaan teoksen toteutukseen. Saa tans-

sia! -teoksen taiteellisena johtajana toimii tanssitaiteilija Petri Kauppinen ja musiikin tuottaa Taideyliopiston SibeliCarita Berg

ampereella järjestettävä SottiisiMoves 10.–14.6.2020 on tehty tanssista, musiikista ja riemukkaista syntymäpäiväjuhlista. SottiisiMoves on kesäinen tapahtumaviikko, joka tarjoaa 10 000 täyteläistä minuuttia iloa ja elämyksiä.

Festivaali levittäytyy ympäri Tamperetta Laikun lavalta Pispalaan ja Viikinsaaresta Särkänniemeen. Festivaalille osallistuu noin 2 500 eri-ikäistä tanssijaa ja sinne odotetaan noin 20 000 kävijää.

Pispalan Sottiisi ja Nuorison taidetapahtuma järjestettiin kumpikin ensimmäisen kerran 1970, ja ne täyttävät tulevana vuonna 50 vuotta. SottiisiMoves 2020 on kaikille tanssista ja folkista kiinnostuneille avoin tanssin ja musiikin juhla, jossa erilaiset tyylit ja tekijät kohtaavat.

Saa tanssia!

Kulttuuritalo Laikussa järjestettävään Juhlanäyttelyyn kootaan arkistojen aarteita ja muistoja Pispalan Sottiisin ja Nuori Kulttuurin toiminnasta vuosien varrelta. Festivaaliviikko huipentuu Pyynikin palloiluhallilla 13.6.2020 vietettäviin 50-vuotisjuhlakekkereihin, jonne tuotetaan paritanssiproduktio Saa tanssia! Tanssiteos tarjoaa katsojille ja osal-

SottiisiMoves 2020 Moves, Nuori kulttuuri -toiminnan päätapahtuma, tuo Tampereelle yli sata lasten ja nuorten tanssiryhmää, jotka tarjoavat katsojille laajan kattauksen eri tanssilajien esityksiä ympäri Suomea. Ryhmien esitykset ovat kaikille avoimia – anna tanssin valloittaa!

Pispalan Sottiisi kutsuu kansantanssin ja kansanmusiikin tekijät Tampereelle. Suomalaisten tanssijoiden ja soittajien oheenmaustetta tuovat tapahtuman ulkomaiset vieraat. Folklandialla julkistettava Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye on vahvasti mukana menossa.

Tanssiralliin osallistuu iso osa suomalaisista lasten ja nuorten kansantanssiryhmistä.

Esitykset tarjoavat katsojille kansantanssia nuorten osaajien tulkitsemana ja ryhmille keikkakokemuksen isossa tapahtumassa sekä palautetteen ammattilaisraadilta.

Kevään 2020 Moves-aluetapahtumat ovat nähtävillä lehden takasivulla.

Oikaisu: Kauppisesta Kivinen Lehden edelliseen numeroon oli jäänyt harmittava virhe: sivun 15 jutussa osaava talkoolainen -koulutuksen kouluttajana Kalenoissa Lappeenrannassa ei ollut Petri Kivinen vaan Petri Kauppinen. Toimitus pahoittelee virhettä!

us-Akatemian kansanmusiikin koulutusohjelman maisteriopiskelijoista koostuva ryhmä Anne-Mari Kivimäen johdolla. Produktioon on kiinnitetty 10 tanssin ammattiopettajaa, jotka valmistavat teoksen syksyn ja talven aikana eri puolilla Suomea järjestettävissä työpajoissa.

SottiisiMovesin Saa tanssia! -teeman mukaisesti ympäri kaupunkia kiertävät paritanssilähettiläät järjestävät pop up -tanssipajoja, joihin kuka tahansa voi osallistua. Festivaaliohjelmassa on koko perheelle suunnattuja tanssikonsertteja ja nuorten tanssikatselmuksia, karnevaaliriehaa ja festivaalikulkue. Tavoitteena on, että jokainen osanottaja kokee olevansa tärkeä osa yhteistä tarinaa ja pieni palanen historian helminauhassa.

Tapahtumakokonaisuuden järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurat. Käytännön toteutuksesta vastaavat Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereella ja Nuori Kulttuuri -toimisto Jyväskylästä.

Ota juhlamieli mukaan ja antaudu tanssiin!

SottiisiMoves = Kansainvälinen Pispalan Sottiisi ja valtakunnallinen Moves tanssin katselmus yhdessä.

Movesin aluetapahtumat tuovat

tanssin iloa Loviisasta Inariin Teksti Ville Laitinen Kuva Elina Vazquez

N

uori Kulttuuri -vuosi 2020 täyttyy tanssin ilosta, sillä vuoden alussa pyörähtävät käyntiin Moves-aluetapahtumat ympäri Suomea. Moves on tanssikatselmus, jossa tanssilaji ja tyylisuunta on vapaa. Nuori Kulttuuri rohkaisee kaikkia nuoria harrastajia aluetapahtumiinsa kokemaan tanssin ja yhdessäolon riemua. Tapahtumiin kuuluu oleellisena osana koulutuksellinen ja kehittävä toiminta, sillä kaikki osallistujaryhmät saavat ammattiraadilta palautteen esityksestään. Raati valitsee reilut 100 ryhmää SottiisiMovesin vuoden 2020 valtakunnalliseen katselmukseen.

Movesin alue- ja/tai valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuneet ryhmät ovat hakukelpoisia myös Nuori Kulttuurin vuoden mittaan jakamiin kansainvälisiin matka-avustuksiin. Move-

sin aluetapahtumia järjestetään 21 paikkakunnalla Loviisasta Inariin pääosin yhteistyössä kuntien kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kanssa.

Nuori Kulttuuri Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.

Se on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista ja innostaa 10–20-vuotiaita nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

15

Silja Europa

10.–11.1.2020 Viimeiset paikat: ikaalistenmatkatoimisto.fi/folklandia

Väkevää folkkia voodoorockista runonlauluun Teksti Maarit Saarelainen Kuva Jukka Heinämäki

25.

kertaa 10.–11.1.2020 järjestettävän kansanmusiikin ja kansantanssitapahtuma Folklandian ohjelmatarjotin on kukkuroillaan eikä tekijöissä ole säästelty. Kymmenellä esiintymislavalla voi sukeltaa slaavilaisesta folkista afrobeatiin ja voodoorockista suomalaiseen runonlauluun. 22 tunnin pituiselle Folklandia-risteilylle osallistuu 140 eri esiintyjäkokoonpanoa kuudesta eri maasta. Luvassa on villiä energiaa ja hypnoottisia rytmejä.

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuoden 2020 teema on Tanssiin kutsu. Eikä suotta, sillä Oamk Dancen opiskelijat ja Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät tanssittavat yleisöä pop up -tanssipajoissa koko risteilyn ajan elävän musiikin tahtiin.

Slaavilaista folkkia ja protestilauluja

Ensimmäistä kertaa Folklandialla nähdään Iva Nova, neljän venäläisen naisen kokoonpano, jonka musiikissa yhdistyy slaavilainen folk sekä moderni rock ja jazz. Ruotsalainen Kolonien-bändi tuo perinteisen folkmusiikin 2000-luvulle yhdistäen siihen vivahteita popista ja reggaesta. Yhtyeen musiikki on yhteiskunnallisesti kantaaottavaa ja se on alun perin syntynyt jäsentensä yhteisestä taustasta Ruotsin Vihreässä liikkeessä.

Afrobeat funkia ja elektrofolkkia Kitaristi Janne Halosen ja beniniläisen lyömäsoittaja-laulaja Noël Saizonoun luotsaama kahdeksanhenkinen afrobeat ja funk -yhtye Helsinki-Cotonou En-

semble on jo käsite. Benin International Musical määrittelee HCE:n musiikin urbaaniksi voodoojuurirockiksi. Elektrofolkyhtye Okra Playground puolestaan yhdistää musiikissaan traditionaaliset instrumentit moderneihin äänimaisemiin ja vahvoihin lauluharmonioihin.

Yhtyeen musiikki ponnistaa suomalaisesta kansanperinteestä kurkottaen elektroon ja poprockiin.

Folklandialla on bändien ja tanssiryhmien lisäksi myös duoja ja sooloja. Sooloesiintyjistä kuullaan mm. Etnogaalassa 2020 kansainvälistyjäksi ehdolla olevaa Maija Kauhasta, jonka sydäntä riipaisevat tarinat ja rouhea kantele luovat ainutlaatuisen soundimaailman.

Yli 40 tanssiryhmän joukosta nousee ensiesityksensä Folklandialla saava Ki-

puna Kollektiivin Siina Ounaslehdon koreografioima, livemusiikin siivittämä, tanssiteos Öin ja päivin. Toinen Kipuna Kollektiivin teos Sinua rakastan yhdistää teatteria, tanssia ja musiikkia ja kertoo Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemien laulujen kautta Eevin ja Artsin tarinan.

Koko esiintyjäkattaus löytyy osoitteesta www.folklandia.fi.

Folklandia-risteiltyn taustajärjestäjinä toimivat kansanmusiikin ja kansantanssialojen tärkeimmät kotimaiset järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Käytännön järjestelyistä vastaa Suomen Nuorisoseurojen tapahtumatoimisto Pispalan Sottiisi Tampereelta.

16

Antti uskaltaa myös heittäytyä: hän seikkaili Lappeenrannassa Kalenoissa kesäkuussa 2015 maailmanmatkaaja Mihail Stroganoffina (oik.) vieressään Green Corn (Pasi Saarinen), Sole Senoritakin (Riina Kylmälahti) ja Red Killä (Hannu Nipuli). Kuva: Jussi Kaijankangas

Antti Kalliomaa siirtyi järjestötyöstä yritysmaailmaan

Nuorisoseurat kasvatti johtajuuteen Teksti Minna Wallenius

Antti Kalliomaan 15 vuoden työuraan Suomen Nuorisoseuroissa mahtuu paljon.

Matka Kalevan Nuorten piirityöntekijästä pääsihteeriksi on ollut muutoksia täynnä, mutta kaikkeen Antti on tarttunut rohkeasti ja suurella innolla. Nyt häntä odottavat uudet haasteet Mikkelissä.

A

ntti Kalliomaata jännittää: hän on juuri hypännyt uusiin ja suuriin saappaisiin, Saimaa Stadiumin sekä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin yhteiseksi toimitusjohtajaksi. Taakse on jäänyt 15 vuoden ura nuorisoseurajärjestössä lukuisine eri tehtävineen, viimeisimpänä Nuorisoseurojen pääsihteerin työ. Jännityksen lisäksi Antti tuntee suurta innostusta, mutta myös haikeutta. ”Odotan, että pääsen kokeilemaan työssä ja opinnoissa saatuja oppeja uudenlaisessa ympäristössä sekä ratkomaan uudenlaisia haasteita. Toisaalta työ nuorisoseuroissa on tähän saakka pitkälti määrittänyt identiteettiäni. Täällä olen kasvanut johtajaksi ja johtajana.”

Järjestöjohtajuudessa on universaalia oppia johtajuudesta Kalliomaa aloitti työnsä nuorisoseuroissa vuonna 2004 piirityöntekijänä, ja on siirtynyt vähitellen tehtävästä toiseen.

Noihin vuosiin mahtuu muun muassa Nuorisoseurojen suuri organisaatiouudistus, jonka myötä nuorisoseurojen työntekijämäärä on kasvanut yhdeksästä hengestä viiteenkymmeneen.

Jossain vaiheessa Antista alkoi tuntua, että hän tarvitsisi uutta osaamista, jotta hän voisi edelleen kehittyä johtajana ja että hänellä olisi jatkossakin annettavaa nuorisoseuroille. Niin hän jäi opintovapaalle ja lähti opiskelemaan urheilujohtamista ja brändien hallintaa, jotta saisi

lisää paukkuja viedä järjestöä eteenpäin.

Opintojen myötä Antin silmät avautuivat sille, miten paljon järjestöjohtamiseen liittyy asioita, jotka pätevät missä tahansa muuallakin. ”Olen tietenkin oppinut uutta, mutta myös ymmärtänyt, miten paljon järjestötyö opettaa hyvää johtajuutta, leadershippiä.”

Kalliomaa oli palaamassa opintovapaalta takaisin vuodenvaihteessa ja oli jo valmistautunut henkisesti seuraavaan strategiaprosessiin ja juhlavuoden suunnitteluun, kun yksi avoinna oleva työpaikka rupesi puhuttelemaan häntä. ”Olen ollut Saimaa Stadiumin hallituksessa vuodesta 2015 lähtien ja tiesin, että toimitusjohtajan paikka on avoin-

na. Sitten kun mukaan tuli myös Mikaelin toimitusjohtajuus, niin ajatus ei enää antanut rauhaa. Musiikki, kulttuuri ja hyvinvointi ovat niin lähellä sydäntäni, ja näitä kaikkia pääsen tulevassa työssäni edistämään.”

Rohkea loikka epämukavuusalueelle Ja kun kipinä syttyy sisällä, on sitä kuunneltava. Näin opetti jo mummo Anttia, kun tämä oli pieni poika. ”Mummo sanoi, että oo vahva ja rehellinen itsellesi. En lapsena ymmärtänyt, mitä mummo sillä tarkoitti, mutta nyt se tuntuu tärkeältä elämänohjeelta.”

Tärkeä oli myös työkaverin lähettämä sitaatti Santeri Alkiolta vuodelta

17

1914: ”Itsekasvatuksen ensimmäinen ja tärkein momentti on itsensä velvoittaminen. Kaiken uudistumisen täytyy lähteä itsestä.” Tämän viestin Antti sai, kun tieto uudesta työpaikasta oli kiirinyt maakuntiin. Antille se oli tärkeä rohkaisu ja vahvistus sille, että oli tehnyt oikean valinnan. ”Uudessa kiehtoo se, että joudun astumaan oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, kun saan johdettavakseni kaksi isoa taloa ja mukaan tulee myös kaupallinen aspekti. Nyt minun on pakko oppia uutta.”

Eikä Antti mene sieltä, missä aita on matalin. Yritysmaailman lainalaisuuksiin kuuluu muun muassa se, että mikäli toimitusjohtajaan ja hänen tekemään tulokseen ei olla tyytyväisiä, hänet voidaan irtisanoa.

Uusi työ tarkoittaa myös uutta kaupunkia, jossa Antti tulee jatkossa asumaan osan viikosta. Se, miten perhe sopeutuu uuteen tilanteeseen, onkin Antin päällimmäisin huoli. Hän uskoo kuitenkin, että avoimella keskustelulla saadaan tämäkin asia hoidettua, ja hyvän työtilanteen voi nähdä positiivisena ongelmana. Myönteistä asennetta ja rohkeutta Kalliomaalta ei siis ainakaan puutu.

Esimies-Antti toivoo, että hänet muistettaisiin sellaisena johtajana, joka rakensi paikkoja työkavereilleen. Kannustavana ja rakentavana esimiehenä. Joukkuepelin rakentajana. ”Vaikeissakin tilanteissa olen koittanut toimia niin kuin toivoisin, että minua itseäni olisi kohdeltu. Ymmärrän, ettei kaikki ehkä ole kokeneet aina sitä samalla tavalla. Olen kuitenkin ollut itselleni rehellinen.”

Työ nuorisoseuroissa jää taakse haikein, mutta levollisin mielin. Antti tuntee tehneensä sen, minkä on pystynyt. ”Uskon, että siinä ajassa tarvittiin sellaista johtajuutta, mitä minulla on ollut. Olen koettanut rakentaa yhtenäistä nuorisoseuraa. Nyt on jonkun muun aika viedä järjestöä eteenpäin – seuraavalle levelille.”

Pelinrakentaja, joka toimi lähellä nuorisoseurakenttää Pääsihteerinä Antti on halunnut olla johtaja, joka on lähellä nuorisoseurakenttää. Hänet on nähty vuosien aikana lukuisissa paikallisseurojen tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. ”Jos minut on kutsuttu johonkin tilaisuuteen eikä minulla ole ollut mitään päällekkäisyyttä, niin aina olen mennyt. Nuorisoseurat on kuitenkin kansanliike, joka saa oikeutuksensa paikallistoimijoista.” ”Olen todella kiitollinen siitä, mitä olen saanut kokea. Toivon, että nuorisoseurajärjestö näkee, miten valtavan hienoa työtä se tekee. Se järjestää upeita tapahtumia ja on täynnä upeita ihmisiä. Järjestölle on tilausta, ja sen työ on arvokasta.”

Antti on kiertänyt lukuisia tilaisuuksia vuosien varrella. Maaliskuussa 2016 hän puhui valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Rutalahden nuorisoseuratalolla Keski-Suomessa.

Antti ja Hannu Nipuli kävivät tuulettamassa kansallispukujaan Suovolan Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlissa Asikkalassa heinäkuussa 2018.

Dávid Botond

Ilon, värin ja rytmin kansainväliset lähettiläät kohtasivat

XVI Hollo ja Martta -festivaali oli menestys

H

ollo ja Martta -folklorefestivaali on Hollolassa ja muualla Päijät-Hämeessä järjestettävä, viikon kestävä kansantanssin ja -musiikin kansainvälinen festivaali. Se esitteli loka-marraskuun vaihteessa laajan kansainvälisen tanssikirjon lisäksi myös runsaan otoksen kotimaista kansantanssia ja -musiikkia 78 tilaisuudessa. Festivaali takasi osaltaan tanssitaiteen tasavertaista saavutettavuutta. Hollo ja Martta Festivaali on hyväksytty jäseneksi kansainvälisten CIOFF® –

festivaalien joukkoon. Ensimmäisen kerran Hollo ja Martta festivaali järjestettiin vuonna 2003.

Unkarilaisesta Alba Regia Dance Ensemblessa tanssivat Livia Nagy ja Láqszló Szabó kertovat, että varsinkin koulukonsertit olivat heille onnistuneita kokemuksia: ”hymy on paras palaute tanssijalle - Laulavat Babuskat ja Ballet Folklorico Jalisciensen ihmiset olivat aina iloisia ja kannustavia”. Meksikolaiset Samantha Medina ja Jacob Ayala tunnustivat: ”ehkä

Teatterilaivalle avoin esityshaku

T

eatterilaiva järjestetään seuraavan kerran 11.–12.9.2020. Syksyiselle harrastajateatterifestivaalille avataan avoin esityshaku tammikuun alkupuolella.

Festivaalille haetaan maksimikaan tunnin mittaisia esityksiä, joiden voidaan ajatella sopivan Silja Europan näyttämölle tai muuhun laivaympäristöön. Hakijana voi olla mikä tahansa harrastajateatteriryhmä.

Haku Teatterilaivan esitysohjelmistoon kestää helmikuun puoliväliin. Valinnat tehdään helmikuun loppupuolella. www.teatterilaiva.fi

näemme vielä uudestaan tulevaisuudessa, sillä tämä oli hyvin organisoitu festivaali, jonka yleisilme oli positiivinen”.

Festivaalille osallistui kahdeksan kansainvälistä ryhmää Itävallasta, Intiasta, Venäjän Udmurtiasta, Venäjältä Pietarista, Slovakiasta, Unkarista, Portugalista ja USA:sta/Meksikosta. kansainvälisiä osanottajia oli yhteensä 161 ja kotimaisia 1 240 henkeä. Tapahtuman aikana tehtiin 2 223 talkootyötuntia.

18

Vaikuttavaa!

Teksti ja kuvat Henna Liiri-Turunen ja Riina Kylmälahti

Nuorisoseurojen nuorten vaikuttajaryhmä kokoontui vuoden viimeiseen kokoontumiseen Suomen Nuoriso-opistolle Paukkulaan Mikkeliin. Teemoina viikonlopun tapaamisessa olivat vaikuttaminen nuorisoseurajärjestössä ja nuorten osallisuus järjestötoimintaan.

Tässä ryhmän pohdintoja vaikuttamisesta vinkiksi kaikille nuorisoseuratoimijoille!

Miten nuoret edustavat järjestön nuorisotoimintaa?

Nuorien luomat esitykset, mielipiteet ja osallistumiset edustavat omaa näkökantaansa. Nuoria pitäisi ottaa rohkeasti mukaan järjestämään nuorisoseurojen toimintaa.

Nuorten järjestämät tapahtumat vastaavat nuorten mielenkiinnonkohteita ja tarpeita.

Miten kannustetaan ottamaan nuoria mukaan toimintaan?

Nuoriin pitäisi luottaa heihin koskevissa asioissa. Monipuolistamalla toimintaa ja lisäämällä tietoa mahdollisuuksista voisi kannustaa nuoria mukaan. Nuorisoseurojen nuoret vaikuttajat ja heidän ulospäin luoma materiaali kannustaa seuroja luottamaan nuoriin ja varmasti herättävät paikallisissa seuroissa pohdintaa nuorien mukaan ottamisesta.

Mistä haluaisitte kiittää seuranne aikuisia ajatellen omaa vaikuttajapolkuanne?

Haluamme kiittää seuramme aikuisia tuesta, ovien avaamisesta sekä positiivisesta painostuksesta. He tekevät vaikuttamisesta mahdollista.

Mitä toivoisitte heiltä lasten ja nuorten näkökulmasta?

Toivomme rohkaisua harrastuksen aloittamiseen ja sen jatkamiseen sekä edistämiseen. Toivomme myös tukea meidän valintoihimme. Toivomme myös tietoa kaikenlaisista mahdollisuuksista.

Miten neuvoisitte seuraa, jossa nuoria ei ole tai niitä haluttaisiin lisää?

Harrastajat pitää napata toimintaan mukaan jo pienestä pitäen, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan! Nuorille tulisi myös kertoa enemmän Nuorisoseurojen toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Nuorisoseura-nuorten tulisi tartuttaa nuorisoseuraa myös muihin.

Mikä on Nuorisoseurojen nuorten vaikuttajaryhmä?

Nuorten vaikuttajaryhmässä on parikymmentä nuorta eri puolilta Suomea. Ryhmä aloitti toimintansa toukokuussa 2019. Tavoitteena on antaa ryhmän jäsenille eväitä luottamushenkilönä toimimiseen, päätöksenteon rakenteiden hahmottamiseen ja tuloksekkaaseen vaikuttamiseen niin omassa nuorisoseurassa kuin maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Jos olet 15–25-vuotias nuori ja haluaisit mukaan, ota yhteyttä liittoon!

Mikä nuorten rooli tai tehtävä on nuorisoseurassa?

Nuorten rooli on pitää toiminta elossa ja uudistaa seuran toimintamalleja, ”uutta verta”. Nuoret voivat toimia sekä harrastajina että ohjaajina. Lisäksi he voivat toimia luottamustoimissa omassa seurassa ja valtakunnallisella tasolla.

Mitä nuoret tuovat nuorisoseuraan?

Toiminnan tarvetta sekä sen jatkuvuutta, uusia tuulia, monipuolisuutta, ideoita, harrastajia, iloa, nuoria vaikuttajia, rahaa ja näkyvyyttä. Nuoret voivat keksiä nykyaikaisemman tavan toimia esimerkiksi johtokunnan kokouskäytännöissä.

Millainen olisi päiväsi nuorisoseurajohtajana?

Jos olisin nuorisoseurajohtaja, kävisin ahkerasti tutustumassa oman seuran harrasteryhmiin, että näkisin puutteet, ja asiat, joihin pitää kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, unohtamatta kaikkea positiivista. Lisäksi kävisin tutustumassa muihin nuorisoseuroihin, jotta voisin kehittää seuramme toimintaa vielä paremmaksi.

Voisin päivän aikana jakaa aluetoimistoille kartoitustehtävän, jossa kartoitetaan nuorten osallistamista paikallisesti nuorisoseuroissa. Nuorisoseurajohtajana minulla olisi valtakunnallinen kattava verkosto, jonka kautta kuulen valtakunnallisesti kaikkien nuorisoseurojen mielipiteen. Niiden avulla pystyisin tekemään johtopäätöksiä ja tarttua toimeen asian suhteen.

19

Meri Reyesin (oik.) mielestä oli ihanaa tehdä juttuja lasten kanssa, opastaa ja auttaa heitä.

Hän suositteleekin apuohjaajan kesätyötä kaikille niille, jotka ovat reippaita, heit­täytyviä, kannustavia ja jotka pitävät lapsista.

Merin ensimmäinen työkokemus:

Unohtumaton kesä Luova Lava-toiminnassa Teksti Meri Reyes Kuva Pirita Laiho

E

nsimmäinen kesätyöni yhdeksännellä luokalla on ikimuistoinen.

Viime kesäkuussa pääsin ihka ensimmäiseen kesätyöpaikkaani Luova Lava -kesäleirille apuohjaajaksi. Leireillä tehdään kaikkea luovaa kuten tanssitaan, musisoidaan, esitetään ja piirretään. Työt alkoivat heti kesäloman alkaessa Laajasalon nuorisotalolla. Kahden kesätyöviikon lisäksi työhön kuului pari ohjaajakoulutuskertaa sekä yhteistapaamisia kaikkien leirien työntekijöiden kanssa.

Odotin töiden alkamista jännityksellä ja innolla, ja onneksi leiriviikot olivat jopa odotukset ylittäviä. Leiriläiset, alakouluikäiset lapset, olivat ihania ja molemmilla viikoilla oli hyvä meininki!

Tämän mahdollistivat leiriläisten lisäksi myös ihanat työkaverini eli kokeneet ohjaajat, jotka kannustivat ja auttoivat pääsemään työn makuun.

Meininki oli katossa Ensimmäinen leiriviikko oli villimpi.

Aluksi kukaan ei juurikaan kuunnellut,

ja lapset rupesivat säätämään omiaan.

Meillä oli ensimmäisenä päivänä kaksi pajaa ja tuntui, etteivät lapset jaksaneet millään keskittyä. He kuitenkin rauhoittuivat ja saivat tehdyksi sen mitä pitikin.

Viikkoon kuului myös paljon ulkoilua, retki Tullisaareen ja lasten oma leikki ”Kolmas maailmansota”, josta he paljon innostuivat. Lapsista huokui innostus, ja meininki oli katossa. Viikon mittaan koin sekä turhautumista, iloa, naurua ja stressiä, mutta kaikkea sopivissa määrin. Oli ihanaa tehdä juttuja lasten kanssa, opastaa ja auttaa heitä.

Molempien viikkojen päätteeksi valmisteltiin lyhyt esitys, joka esitettiin vanhemmille ja muille Luova Lava -leireille. Olihan siinä projektia. Aloimme työstämään ensimmäisellä viikolla pienissä ryhmissä erillisiä kohtauksia, jotka liitimme lopulta yhteen. Teemana oli ”Unelmien supersankari”. Lapset olivat kovin innoissaan, ja vaikka säätämistä oli enemmän kuin liikaa, lopulta esityksestä tuli todella hyvä. Tunsin itse-

ni jopa ylpeäksi sitä katsoessani. Esityksen jälkeen jaettiin leiridiplomit ja hyvästeltiin lapset. Muutama lapsi jäi vielä seuraavalle viikolle, mutta muut hyvästeltiin sitten kunnolla. Ikävä kyllä jäi, sillä jotkut henkilöt näin viimeistä kertaa ainakin vähään aikaan. Olin ehtinyt jo kiintyä viikossa lapsiin.

Lopulta esityksestä tuli todella hyvä, ja tunsin itseni ylpeäksi sitä katsoessani.

Lampaat valloittivat sydämet Seuraava viikko alkoi...hyvin erilaisesti.

Viikko alkoi paljon hiljaisemmin, rauhallisemmin ja pienemmällä lapsimäärällä kuin edellinen, jolla oli ollut kymmenisen lasta enemmän. Voin sanoa, että rauhallisuus tuli aikaisena shokkina, kun edellinen viikko oli ollut niin villi. Haittapuoli rauhallisuudessa oli kenties se, että lapsilla kesti kauemmin tottua ohjaajiin ja muihin leiriläisiin.

Viikon kohokohta oli ehdottomasti retki lähisaareemme eli Vartiosaareen.

Pääsimme etsimään lampaita niiden aitauksesta, joka oli muuten täynnä pitkää heinää. Tämän jälkeen saimme silittää niitä. Lampaat valloittivat kaikkien sydämet. Retken lisäksi ulkoilimme paljon, mutta tälle porukalle kelpasi edellistä paremmin muun muassa piirtely.

Toisenkin ryhmän esitys oli hieno, se oli vain todella erilainen kuin ensimmäinen. Teema oli vieläkin sama. Esityksen jälkeen hyvästeltiin tuttuun tapaan kaikki leiriläiset, ja sama haikeus täytti jälleen sydämen.

Kesätyöstäni jäi kuitenkin todella hyvä fiilis ja opin paljon uutta. Työpaikka avasi myös mahdollisuuden hankkia hygieniapassin ilmaiseksi, joka oli todella hienoa.

Suosittelen apuohjaajan kesätyötä kaikille niille, jotka ovat reippaita, heittäytyviä, kannustavia ja jotka pitävät lapsista. Kuluneet kaksi viikkoa olivat yksiä elämäni ikimuistoisimmista!

20

Näin onnistumme!

Teksti Henna Liiri-Turunen ja Maarit Saarelainen Kuva Jaana Mentula Kartta Joni Sivonen

Ensimmäisessä valtakunnallisessa seurakäyntipäivässä jaettiin onnistumisia ympäri Suomen.

Oma käsikirjoittaja ja ohjaaja virittivät teatterin kukoistukseen Savitaipaleella

Savitaipaleella sijaitsevan Välijoen Nuorisoseura Riennon onnistumisten takaa löytyy monipuolisuus ja rohkeus tarttua uusiin asioihin. Teatteritoiminta alkoi uudelleen vuonna 2008 yhteisöteatterilla. Sen jälkeen seura on tehnyt kesäteatteria, improvisaatioteatteria, teatteria paikallishistoriasta ja tarinateatteria. Lisäksi on tehty yksi lastennäytelmä ”Urmaksen uskomaton uni”, joka otti kantaa paikalliseen vesiensuojeluun.

Näytelmä oli alusta loppuun omaa tuotantoa eli aktiivisten teatterintekijöiden yhteinen voimainponnistus. ”Tärkeä asia teatteritoiminnan viriämiseen on ollut se, että meillä on oma käsikirjoittaja ja ohjaaja, jotka

mahdollistivat paikallishistorialliset esitykset. Silloin seuramme tekikin katsojaennätykset!”, sihteeri Salla Vanamo kertoo. ”Olemme vuosien varrella kouluttautuneet niin lavastuksessa, laulussa kuin tuotannossa. Riento on toiminut myös pelkkänä tuottajana eri tahoille. Mottomme on aina ollut: tehdään ensin ja katsotaan sitten, miten se olisi kannattanut tehdä.” ”Ja miksi tätä kaikkea sitten teemme? Siksi, että tärkeä seurantalo Männistö säilyisi edelleen kaikkien kyläläisten käytettävissä ja yhteisenä kohtaamispaikkana sekä liikuntatilana.”

Oulu

Kauhava Savitaipaleella sijaitsevan Välijoen Nuorisoseura Rien­non lastennäytelmä ”Urmaksen uskomaton uni” otti kantaa paikalliseen vesiensuojeluun. Näytelmä oli alusta loppuun omaa tuotantoa. Seuran onnistumisten takaa löytyy monipuolisuus ja rohkeus tarttua uusiin asioihin.

Klaukkalassa pääsee tekemään Yksi syksyn onnistumisista oli seuran järjestälähes mitä tahansa mä Roinelan syyskirppis. Myyntikojuja oli lähes 30,

Aktiivisessa Klaukkalan Nuorisoseurassa on tällä hetkellä 350 jäsentä ja siellä pääsee tekemään melkein mitä tahansa. Vuonna 2022 seura täyttää 100 vuotta.

Tavoitteellista ja ilontäyteistä harrastustoimintaa järjestetään muun muassa kuudessa kansantanssin, seitsemässä sirkuksen ja seitsemässä teatteriryhmässä. Ohjaajia ja apuohjaajia koulutetaan seuran harrastajista.

Pääpaikka ja toimintakeskus on Klaukkalan keskustassa sijaitsevassa seurantalo Roinela, jonka takapihalla järjestetään pikniktyyppistä kesäteatteria sekä erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Toimintaa löytyy siis kaikenikäisille.

ja houkuttimena toimi herkullinen buffee, pehmoleluonginta ja mukava meininki. Onginnassa yhdistyivät sekä ilon tuottaminen lapsille että lelujen kierrätys. Koko tapahtuman tuotto menee nuorisoseuratalo Roinelan toimintaan.

Kauhavalla ainutlaatuista

yhteistyötä teattereiden kesken Kauhavalla harrastajateatteritoiminta on todella vahvaa, ja alueella on vahva kunnioitus kaikkien teattereiden tekemää toimintaa

Karvia

Kintaus

Luhalahti

Klaukkala

21

kohtaan. Näytöksiä onkin jaettu vuoden eri aikoihin, niin etteivät ne kilpaile keskenään. Harrastajateattereiden näyttelijät liikkuvat myös aktiivisesti eri teattereissa ja saavat näin uutta osaamista ja kokemusta toisilta lavoilta. Harrastajateattereiden yhteisöllisyyttä lisää Kansalaisopiston tuottama yhteinen teatterigaala. Teatteritoiminta edellyttää paljon talkootyötä eli kökkää, ja tässäkin teatterit ovat tehneet yhteistyötä ja vaihtaneet kökkäporukkaa mm. kahvioihin.

Yhteisessä käytössä ovat olleet myös verkkokauppa ja korttimaksupääte. Nuorisoseuroilla ollut myös yhteinen työharjoittelija, joka on vastannut erilaisista tuotantotehtävistä.

Ylihärmän Nuorisoseuralla on koko perheen teatteri, ja tuotanto paisuu vuosi vuodelta. Nuorisoseuran järjestämä Luova lava -leiri innostaa uusia näyttelijöitä mukaan toimintaan. Härmänkylän Nuorisoseuralla puolestaan on toteutettu yli 40 vuoden ajan kesäteatteritoimintaa.

kallisten yrittäjien kanssa. Nuorisoseurantalolta hyvä kierre on lähtenyt pyörimään ja talo toimii edelleen yhteisen haaveilun paikkana. Tältä talolta ponnistetaan vaikka maailmalle asti!

Värtsilässä esiinnytään usein täysille katsomoille

Värtsilän Nuorisoseura on Suomen itäisin nuorisoseura aivan rajan pinnassa Tohmajärven Värtsilässä. Värtsilän kylän keskus on vanha kunnantalo, jossa järjestetään monenlaista toimintaa. Teatteritoimintaa seurassa on järjestetty vuodesta 1998 ja kesäteatteri toimii tunnelmallisella vanhan kunnan navetan vintillä, jossa on esiinnytty usein täysille katsomoille. Värtsilässä on totuttu tekemään yhteistyötä mm. Värtsilän Pitäjäyhdistyksen kanssa. Värtsilän kesäteatterin toimintaan palkataan nuoria kesätyöntekijöitä, paljon rakennetaan talkoovoimin ja investointeja tehdään harkitusti, mutta säännöllisesti. Kesäteatterin markkinointia on tehty maakunnan Teatterikesä -lehdessä sekä painateKarvialla on seuralähtöinen Willi tuilla postikorteilla, joissa esitystiedot.

viikko

Seurakäyntipäivänä kunnassa valmistauduttiin marraskuussa lähestyvään kymmenpäiväiseen Williin viikkoon, joka on nuorisoseuralähtöinen koko kunnan yhteinen kulttuuriviikko. Viikon yhteydessä järjestetään poikkitaiteellinen tilateatterikatselmus ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa Satakunnan Improliiga.

Karviassa toimii kaksi nuorisoseuran teatteria, joissa kummassakin harjoitellaan näytelmää talvikaudelle. Näytelmäryhmissä esiintyjien ikähaitari on laaja, ja toiminta kantaa sukupolvelta toiselle. Pohjois-Satakunta on muutenkin vahvaa harrastajateatterialuetta ja alueella odotellaan keväällä järjestettävää valtakunnallista nuorisoteatteritapahtumaa Ramppikuumetta Kankaanpäässä.

Kintauden Nuorisoseura on aktiivinen ja vahvasti eteenpäin katsova nuorisoseura, joka tunnetaan legendaarisesta kahviostaan ja jossa toiminta kehittyy tekijöiden ja toiveiden kautta koko ajan. Seuran erikoisuutena ovat peli-illat nuorille. Peli-iltojen kautta on saatu innostettua nuoria myös mm. KNoppi-ohjaajakoulutukseen. Nuorisoseuran toimintaan kuuluvat myös hyvinvointipäivät, kirppariviikot pöytäpaikoilla nuorisoseurantalolla ja Halloween-discon järjestäminen. Kohta 100-vuotiaan Kintauden nuorisoseurantalon ylläpitoon on saatu varoja myös talolla pidetyistä huutokaupoista.

Talo kunnostettiin talkoilla Luhalahdessa

Tuovilanlahti

Värtsilä

Luhalahdessa, Hämeessä, on tehty aikamoinen nousu.

Seuran toiminta hiipui vuosituhannen alussa, ja yhdistykselle luovutettu vanha kansakoulukin alkoi rapistua. Kun paikallislehdessä ilmoitettiin, että nuorisoseura olisi myymässä talon yksityiselle omistajalle, virisi talon pelastamiseksi kylällä liike, ja talo saatiinkin takaisin seuratoiminnan käyttöön. Nuorisoseura on kunnostanut taloa nyt aktiivisesti talkoilla ja saaduilla avustuksilla. Varainhankintaa on tehty järjestämällä erilaisia tapahtumia muun muassa rallitapahtuma. Luhalahden kylällä ollaan erittäin tyytyväisiä nuorisoseuraan ja siihen, että talo säilyi kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana.

Välijoki

Tuovilanlahden kesäkahvila työllistää nuoria

Seurakäyntipäivän aikaan Tuovilanlahdella juhlittiin – kylä oli juuri palkittu Vuoden Kylä -tittelillä. Tuovilanlahden nuorisoseurantalolla onkin monenlaista toimintaa liikunnasta, tapahtumiin, pitopalveluun, juhliin sekä museotoimintaan. Kesä on erityisesti aktiivista aikaa kylällä, ja nuorisoseura palkkaa yhdeksän nuorta ylläpitämään kesäkahvilaa Suomen ainoalla vuonolla. Erityisen luonnon omaavan aktiivisen kylän matkailua on kehitetty myös yhteistyössä pai-

Kintauden erikoisuutena ovat peli- illat nuorille

Nuorisoseurojen yhteistyö tiivistyy omaan yhdistykseen Oulussa

Oulussa yhteistyötä nuorisoseurojen välillä tehdään aktiivisesti ja yhteistyö tiivistyy sitä varten perustetussa yhdistyksessä, Nuorisoseurojen Oulun Aluejärjestössä. Yhdistys tekee yhteistyötä myös kaupungin kanssa.

Eka kerta ikinä – valtakunnallinen seurakäyntipäivä verkossa Hullu idea järjestää valtakunnallinen seurakäynti toteutui lauantaina 5.10.2019 ensimmäistä kertaa. Valtakunnallisena seurakäyntipäivänä oli samanaikaisesti käynnissä yhdeksän seurakäyntiä eri puolilla Suomea.

Pidimme Teams-alustalla yhteisen Näin onnistumme!

-osuuden, jossa kukin seura pääsi esittelemään vuorollaan omaa onnistumistaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun toimme verkon kautta yhteen nuorisoseuralaisia ympäri Suomea.

Tällä tavoin teimme näkyväksi onnistumisia seuratoimijoiden itsensä kertomana, ja jakamalla onnistumisia innostimme myös ideoiden monistamiseen muualle Suomeen. Yhteinen osuus toi yhteen nuorisoseuralaisia, jotka eivät muutoin ehkä edes tienneet toisiaan. Kokemus vahvisti myös yhteistä nuorisoseuralaisuutta ja loi kuvaa yksittäisestä nuorisoseurasta osana laajempaa nuorisoseuraperhettä. Nyt nämä onnistumiset jaetaan myös muille nuorisoseuralaisille!

22

Mitä lapsi päättäisi kokouksessa?

Teksti Pirita Laiho Kuvat Sini Padilha Piirros Emmi Uusitalo Tausta Joni Sivonen

Oletko ollut nuorisoseuran kokouksessa mukana, jossa on lapsia tai nuoria?

Koetko lapset häiritsevinä, ovatko he kokouksen jäänsärkijöitä vai kysytkö heidän mielipidettään?

M

onta kertaa on käynyt niin, että joku kysyy, voiko lapsen tuoda mukaan kokoukseen. Kokous koetaan tärkeäksi aikuisten asiaksi ja lapset häiritseviksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan kokouksessa suunnitellaan lasten tapahtumaa tai sitä, miten nuoria saataisiin mukaan toimintaan. Päätetään, että kysytään heidän mielipidettään tms. Ja sitten lapsille tehdään erillinen kysely sen sijaan, että lapset pääsisivät oikeaan kokoukseen sanomaan mielipiteensä.

Lapsi haluaa osallistua ja hänen mielipiteensä on tärkeä. Aikuisen malli kokouksessa on lapsesta mielenkiintoinen, ja lapsi tuntee kuuluvansa yhteisöön, jos myös hänen mielipidettään kysytään ja häntä kuunnellaan. Toki lapselle pitää asettaa kysymykset oikein ja tarpeeksi konkreettisiksi. Myös aikakäsitys on lapsella hiukan erilainen kuin aikuisella. Mutta lapselta voi kysyä, minkälainen on kiva tapahtuma/toiminta,

mitä tykkäisit tehdä tai mitä tarjottavaa tapahtumassa olisi, millaiset koristeet olisivat hienot ja mitä haluaisit itse tehdä. Lasta voi myös pyytää piirtämään unelmien tapahtuman tai nuorisoseuran, millainen se olisi.

Etelä-Suomen aluefoorumiin osallistui lokakuussa parikymmentä aikuista ja kolme nuorta iältään 11–13-vuotta. Nuoret vastasivat täsmälleen samoihin kolmivuotisohjelman kysymyksiin kuin aikuisetkin.

He pohtivat yhdessä, mikä olisi heidän näkökulmastaan tärkeää nuorisoseurapolulla, ja vastaukseksi tuli mm. retkiä kiipeilypuistoon, sisäaktiviteettipuistoon ja yö seurantalolla, eli yhteisöllistä tekemistä toisten kanssa. Näistä vastauksista voisi hyvinkin koostaa toimintasuunnitelmapohjaa seuraavalle vuodelle. Toki lasten ja nuorten kärsivällisyys ja mielenkiinto herpaantuu nopeammin, eikä ole tarkoituksenmukaista istua tuntitolkulla vain kuuntelemassa.

Jos kokous kestää pitkään ja aiheena on vaikka talousarvio, silloin kannattaa varata lapsille ja nuorille puuhapussi mukaan. Yleensä nuorilla on jo omat puhelimet ja älylaitteet mukana, mutta jos seurantalolla on mielenkiintoista tekemistä, lapsi saattaa haluta mukaan, onhan seurantalo lapsesta jännä paikka.

Seurantalolta voisi löytyä kokouksia varten NS-puuhapussi. Mitä kannattasi varata puuhapussiin?

Sieltä voisi löytyä värityskirjoja, satukirjoja, palapeli, plusplus-palikoita tai legoja, rakennuspalikoita, askarreltavia kirppupohjia, värityskuvia, muistipelikortit, erilaisia huiveja ja palloja, Rubikin kuutio, ongelmanratkaisupelejä tai vaikka kokousbingo. Ihan peruspaperi ja värityskynät riittävät usein ensihätään mielenkiinnon kohteeksi.

Iloisia kokouksia koko perheen voimin!

Kannustettu osallistuminen Nuoria koulutetaan ja heille tarjotaan todellisia työkaluja osallistumiseen.

Todellinen osallistuminen Nuoret ja aikuiset tekevät aidosti yhdessä asioita ilman aikuisen auktoriteetti asemaa.

Tuettu osallistuminen Nuoret voivat osallistua, ja aikuiset auttavat heitä ollen tietyssä auktoriteettiasemassa nuoriin nähden.

Valikoitu osallistuminen Aikuiset päättävät, mihin nuoret voivat osallistua tai sanoa mielipiteensä.

Tikapuita pitkin (osallisuus)taivaaseen Osallisuuteen kasvaminen alkaa pienestä pitäen. Kotiosallisuus on usein ensimmäinen askel yhteisiin asioihin osallistumisessa. Mitä syödään tänään, mennäänkö illalla puistoon vai pihalle. Vaikka aikuiset tuskailevat kokousruuhkaa ja -rumbaa, saattaa lapsesta tilanne olla paljon mielenkiintoisempi kuin aikuiset ajattelevatkaan. Myös päätöksentekoon kannattaa osallistua ja tutustua mahdollisimman varhain. Värityskirjan vieressä vietetty kokousilta madaltaa kynnystä myös myöhemmin osallistua päätöksentekoon. Osallisuuteen kasvetaan ja siihen täytyy opettaa, luonnostaan harva sen osaa.

Näennäisosallistuminen Aikuiset kysyvät nuorilta, mutta mielipiteitä ei kuunnella.

Osallistumattomuus Aikuiset päättävät ja toimivat ilman nuoria.

23

NUORISOSEURASOPPAA Teksti Riina Kylmälahti

Kokkailu on mukavaa ja yhdessä kokkailu vielä mukavampaa. Nuorisoseuroissa harrastetaan monenlaista kokkailua ja herkutellaan yhdessä valmiista tuotoksista. Kokkailu on suosittua myös Nuorisoseurojen iltapäivätoiminnassa.

Vuoden 2020 alussa ilmestyvässä Nuorisoseurasoppaa-kokkivihossa on ohjeita koko toimintavuodeksi niin koululaisten kuin isompienkin keittiömestareiden iloksi. Tässä maistiaisia vihkosen sivuilta kokeiltavaksi kotikeittiössä.

PIPARIT Ainekset * 2 dl siirappia * 2 dl sokeria i margariinia * 250 g voita ta * 3 tl kanelia * 1 tl neilikkaa maa * 2 tl kardemum kumaustetta * 1 rkl piparkak a * 1 kananmun daa * 2 tl ruokasoo äjauhoja * n. 10 dl vehn rutteita risiä sokerikuor vä i er : un lu te is * Kor ja nonparelleja

Tee näin

ini ja mausteet. sokeri, margari , pi ap ir si a ut 1. Kieha nmuna. n seokseen kana ee es ne ty äh jä 2. Lisää ja sooda. koon vehnäjauho 3. Siivilöi jouk si.

Sekoita tasaisek rimuottien ä taikinasta pipa hd te n ki it vo en 4. Ja sitt reita. i muotoisia pipa avulla haluamas uuttia. teessa 5–10 min 5. Paista 200 as 6. Koristele!

LIHAPIIRAKKA J HERKKUSIENISAA IIJAN LAATTI Herkkusienisa laati n ainekset

* 1 prk Sauvo n sienikuutio * 1 prk smetan a * 1 pieni sipu li * mustapippu ria * suolaa

Tee näin 1. Avaa sienip urkki ja valuta sienet lävikös 2. Pilko sipu sä. li pieniksi pal oiksi.

3. Sekoita va rovasti sienet, sipuli ja smetan 4. Maistele m a keskenään. akuja ja lisää suolaa sekä hip mustapippuri pusellinen a.

Tarjoilu 1. Halkaise li hapiirakka ja laita lautaselle puolikkaat. L molemmat ämmitä mikro ssa pakkaukse mukaan. n ohjeen 2. Laita sienis alaattia toiselle puolikkaalle ja piirakka. sulje 3. Nauti!

Osta puodista nuorisoseurojen herkullisia reseptejä!

12e sis. toimituskulut ja ojen kerh tkiin i k k he ko etta rkku aohj öjen he l a p i is äl 32 v en yhte muid

puoti.nuorisoseurat.fi

24

Tunnustusten saajat (1.9.–15.12.2019) KULTAINEN ANSIOMERKKI Lehtinen Anja

Karjalan Nuoret

Salminen Taina

Kosken Tl Nuorisoseura

Skyttä Merja

Suomen Nuorisoseurat

Toivonen Mika

Kosken Tl Nuorisoseura

KULTAINEN TUNNUSTUSMERKKI Heino Elina

Aitomäen Nuorisoseura

Holopainen Anja

Karjalan Nuoret

Riikola Anja

Kempeleen Nuorisoseura

Riikola Risto

Kempeleen Nuorisoseura

Riuttamäki Margit

Huhtamon Nuorisoseura

Syrjälä Maarit

Huhtamon Nuorisoseura

Tarkkanen Jussi

Karjalan Nuoret

Uusitalo Kari

Äystön Nuorisoseura

Vahela Soile

Suomen Nuorisoseurat

Valkama Aila

Karjalan Nuoret

HOPEINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ

Kannelin Marja-Leena Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi Salminen Matti

Kosken Tl Nuorisoseura

Sibenberg Kalevi

Karjalan Nuoret

Tamminen Leena

Kosken Tl Nuorisoseura

Tausa Anja

Kosken Tl Nuorisoseura

HOPEINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ Barrionuevo Outi

Karjalan Nuoret

Haapoja Anu

Karjalan Nuoret

Juvani Paavo

Kempeleen Nuorisoseura

Mäkinen Raija

Karjalan Nuoret

Närjänen Liisa

Karjalan Nuoret

Olenius Lauri

Valkealan kk:n Nuorisoseura

Rauvola Jaana

Kosken Tl Nuorisoseura

Riiki Jani

Suomen Nuorisoseurat

Saarinen Ari

Huhtamon Nuorisoseura

Tenkanen Martti

Huhtamon Nuorisoseura

Tuomisto Matti

Suomen Nuorisoseurat

Turkko Ari

Huhtamon Nuorisoseura

Vaarna Ensio

Karjalan Nuoret

Juuse Marja-Liisa

Kosken Tl Nuorisoseura

Järvenpää Pertti

Karjalan Nuoret

Kari Vesa

Karjalan Nuoret

Leposaari Anne

Kosken Tl Nuorisoseura

Pitkänen Arto

Huhtamon Nuorisoseura

Rasanen Tauno

Karjalan Nuoret

Salminen Tiina

Kosken Tl Nuorisoseura

Siivonen Juhani

Karjalan Nuoret

Urmas Arja

Kosken Tl Nuorisoseura

HOPEINEN TUNNUSTUSMERKKI

Aromaa Auri

Karjalan Nuoret

Hölttä Jenna

Karjalan Nuoret

Ilves Wilma

Karjalan Nuoret

Kenttä Tapio

Karjalan Nuoret

Saari Elmiina

Kosken Tl Nuorisoseura

Salminen Tiina

Kosken Tl Nuorisoseura

Sintonen Iida

Kosken Tl Nuorisoseura

Tuori Linnea

Karjalan Nuoret

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI Anttila Juha

Karjalan Nuoret

Eskolin Tarja

Kosken Tl Nuorisoseura

Gröhn Kerttu

Karjalan Nuoret

Gröhn Saga

Karjalan Nuoret

Harjunpää Johanna

Karjalan Nuoret

Heikkilä Olivia

Karjalan Nuoret

Heinonen Milja

Karjalan Nuoret

Hyytiäinen Reijo

Karjalan Nuoret

Juuse Eveliina

Kosken Tl Nuorisoseura

Jyrkinen Venla

Karjalan Nuoret

Alikärri Kristiina

Kosken Tl Nuorisoseura

Mahilainen Tarja

Kosken Tl Nuorisoseura

Anttila Juha

Kosken Tl Nuorisoseura

Oja Silja

Karjalan Nuoret

Holopainen Pentti

Karjalan Nuoret

Pajunen Hertta

Karjalan Nuoret

Jaakkola Sirpa

Kosken Tl Nuorisoseura

Rantalaiho Alma

Karjalan Nuoret

Laaksonen Outi

Kosken Tl Nuorisoseura

Salomaa Reijo

Hammaslahden Nuorisoseura

Nyman Hannele

Karjalan Nuoret

Sinijärvi Lia

Karjalan Nuoret

Tuppurainen Tuija

Karjalan Nuoret

Uusitupa Suvi

Kosken Tl Nuorisoseura

Vensu Edla

Karjalan Nuoret

KUPARINEN ANSIOMERKKI LEHVILLÄ Anttila Jyrki

HOPEINEN ANSIOMERKKI

KUPARINEN TUNNUSTUSMERKKI LEHVILLÄ

H-ARVO

Kosken Tl Nuorisoseura

Ervasti-Piirainen Hannele Kempeleen Nuorisoseura

Ahonen Eija

Runnin Nuorisoseura

Kilpeläinen Aulis

Hammaslahden Nuorisoseura

Anttila Juha

Kosken Tl Nuorisoseura

Raatikainen Veikko

Hammaslahden Nuorisoseura

Huttunen Heikki

Runnin Nuorisoseura

Vainio Elina

Kosken Tl Nuorisoseura

Juntunen Pentti

Sonkajärven kk:n Nuorisoseura

Jäppinen Ensio

Runnin Nuorisoseura

Hirvonen Sini

Karjalan Nuoret

Hurme Urpu

Karjalan Nuoret

Inkiläinen Jaana

Suomen Nuorisoseurat

Jalli Heikki

Kosken Tl Nuorisoseura

Jalli Marja

Kosken Tl Nuorisoseura

Jokinen Jenni-Maria

Kosken Tl Nuorisoseura

Kakkonen Petri

Juvani Aino

Kempeleen Nuorisoseura

Kangasperko Pauliina Huhtamon Nuorisoseura

Juvani Jouko

Kempeleen Nuorisoseura

Lindholm Veera

Kosken Tl Nuorisoseura

Juvani Sinikka

Kempeleen Nuorisoseura

Naatula Tommi

Huhtamon Nuorisoseura

Kilpeläinen Mia

Karjalan Nuoret

Pohjanrinne Marko

Kempeleen Nuorisoseura

Lakkonen Mari

Huhtamon Nuorisoseura

Schroderus Tanja

Kosken Tl Nuorisoseura

Naumi Tero

Kosken Tl Nuorisoseura

Suominen Ritva

Huhtamon Nuorisoseura

Neuvonen Timo

Karjalan Nuoret

Toivonen Minna

Kosken Tl Nuorisoseura

Pettersson Terhi

Kosken Tl Nuorisoseura

Vensu Marianne

Karjalan Nuoret

Pihlava Voitto

Huhtamon Nuorisoseura

KUPARINEN ANSIOMERKKI Hammaslahden Nuorisoseura

Kettunen Sakari Vieremän-Niemisten Nuorisoseura Louhimo Marjo-Riitta Kangasalan Nuorisoseura Mikkola Arto

Kangasalan Nuorisoseura

Mikkola Ritva

Kangasalan Nuorisoseura

Nousiainen Jukka

Runnin Nuorisoseura

Poikonen Marja-Leena Pörsänmäen Nuorisoseura Selänne Marja

Karjalan Nuoret

Selänne Pentti

Karjalan Nuoret

Ylöjärven Nuorisoseura jakaa hyvää mieltä ja kirjastokasseja

Y

löjärven Nuorisoseura ry on ottanut tosissaan Nuorisoseurojen kolmivuotissuunnitelman näkyväksi tekemisen. Satu Rajalan ehdotus avoimesta, matalakynnyksisistä kokoontumista otettiin käyttöön. Nykyään seuralla pyörii käsityökahvila, jonne voi tulla juttelemaan mieltä askarruttavista asioista oman käsityön kanssa tai ilman.

Kirjastokassit syntyivät Maire Vaittisen neuvolakassi-ideasta. Jokainen ylöjärveläi-

nen eskarilainen saa kirjastokassin. Kierrätyskankaista valmistetuissa kasseissa on tasku kirjastokortille ja käsin kirjoitettu runokortti, jossa seura toivottaa kaikille lukemisen riemua. ”Kun kankaista jäi pieniä paloja, teimme niistä kirjastokasseja pienimmille kirjastonkäyttäjille. Palaute on ollut ihanan positiivista. Etenkin lapset ovat olleet tohkeissaan

kasseja valitessaan. Haluamme kassien kautta kannustaa lukemaan yksin tai yhdessä perheen kanssa. Tekeminen on ollut yhteisöllistä, lasten hyväksi tehtävää työtä, johon kaikki voivat osallistua.”, Vaittinen kertoo.

Kasseja on tehty parin vuoden aikana yli 1000 kappaletta ja niitä on jaettu tapahtumissa, päiväkodeissa, erityislasten pienluokassa ja kirjaston satutunneilla.

Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä.

Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää kansalaisfoorumi.fi.

25

Marko Junttila

LAVARUNOSSA JOKAINEN TULEE KUULLUKSI J

ymmärretyksi ja sitä kautta myös hyväk-

nyt aloittelija. Jokainen on tervetullut esittä-

LAVARUNOUSTYÖPAJOJA USEILLA PAIKKAKUNNILLA

sytyksi. Jokainen haluaa myös tuntea olevan-

mään asiansa, ja kaikilla on lupa tulla kuul-

Kansalaisfoorumi järjestää Harri Hertellin

sa tärkeä ja arvokas osa jotakin yhteisöä. Yh-

luksi sekä kannustetuksi. Lavarunoudelle

kanssa tulevana vuonna lavarunoustyöpajo-

teisöllisyyttä ja kannustamista voit kokea suu-

ominainen kannustava ilmapiiri suorastaan

ja eri puolilla Suomea. Osallistuminen työ-

reen suosioon Suomessa nousseen lavarunou-

juhlii ihmisyyttä: meistä jokaisella on jotakin

pajoihin ei edellytä aiempaa esiintymiskoke-

den parissa.

arvokasta sanottavaa, ja toistemme tukemina

musta, mutta olisi hyvä, jos osallistujalla olisi

me myös uskallamme sanoa sen.

jo hieman kokemusta runojen kirjoittamises-

okaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi,

ensimmäistä kertaa mikin varteen löytä-

Lavarunouteen, eli julkisessa tilassa itse esitettyyn ja itse kirjoitettuun – usein henkilökoh-

Usein lavarunoilijat ammentavat tarinan-

ta. Joillakin paikkakunnilla työpajojen yhtey-

taisista kokemuksista ammentavaan – ilmaisu-

sa kaikkein kiinnostavimmasta ja uskotta-

teen on myös järjestetty open mic -tilaisuus,

kulttuuriin, kuuluvat oleellisesti open mic -ta-

vimmasta materiaalista, eli omasta elämäs-

jolloin käsitellyn materiaalin esittämiseen

pahtumat. Näissä tilaisuuksissa kuka tahansa

tään. Monesti runot ovatkin tarinallisia teks-

tarjoutuu tuoreeltaan luonteva mahdollisuus.

saa tulla jakamaan omia ajatuksiaan kieleen, il-

tejä, joissa esitetään kertomuksen myötä eri-

Työpajojen vetäjä, Harri Hertell, on hel-

maisutapaan tai osaamistasoon katsomatta.

laisia kannanottoja, mutta joukossa on myös

sinkiläinen runoilija, spoken word -artisti, dj

paljon lyriikkaa, joka sekoittaa kiehtovalla ta-

sekä kulttuurituottaja. Harri on kirjoittanut

valla omaa elettyä elämää ja fiktiota. Kun ih-

viisi runoteosta, ja hänen teoksiaan on kään-

minen uskaltaa kertoa omista kokemuksista

netty useille kielille. Harri esiintyy aktiivises-

ja ajatuksistaan, lopputulos on joka tapauk-

ti ja työstää usein samaan aikaan uutta spo-

sessa aina vaikuttava.

ken word -materiaalia. Työpajojen oppima-

KANNUSTAVA ILMAPIIRI MADALTAA ESIINTYMISEN KYNNYSTÄ Lavarunolavoilla ei arvoteta sitä, onko ru-

teriaalina käytetään Harrin toimittamaa tietokirjaa, Lavaruno-opasta, jossa käsitellään laajasti suomalaista lavarunokulttuuria.

LAVARUNOUSTYÖPAJAT KEVÄÄLLÄ 2020 Työpajassa käsitellään lavarunouden syntyä, kehitystä ja tyylilajeja.

Tuttavallista suhdetta esiintymiseen haetaan kirjoittamalla lavarunoja sekä harjoittelemalla niiden esittämistä kannustavassa ilmapiirissä.

24.–25.1. Turku 8.–9.2. Jyväskylä 6.–7.3. Lahti 20.–21.3. Pori LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET kansalaisfoorumi.fi/koulutukset

noaan esittävä henkilö kokenut konkari vai

KANSALAISFOORUMILTA TUKEA KOULUTUKSEEN

K

ansalaisfoorumi tukee koulutusta, jota

on vuonna 2020 enintään 22 € / opintotunti,

Ohjeita tuen hakemiseen löytyy sekä Kansa-

nuorisoseurat järjestävät. Tuen piirissä

mutta ei kuitenkaan yli 50 % koulutuskuluista.

laisfoorumin kotisivuilta (kansalaisfoorumi.fi)

ovat kurssit ja opintoryhmät. Tukimuodot ovat

Kansalaisfoorumi voi tukea myös luento-

että itse verkkopalvelusta (skaftuki.fi). Käytön

koulutusten suunnittelun ja organisoinnin neu-

tilaisuuksia. Luentotuessa sovelletaan pää-

vonta, taloudellinen tuki ja kouluttajavinkit.

osin kurssitoiminnan käytäntöjä.

alkuun pääsee ohjevideoiden avulla.

Jos sinulla on kysyttävää Kansalaisfooru-

KURSSITUKI MAHDOLLISTAA PALKATUN OHJAAJAN

OPINTORYHMÄSTÄ BUUSTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

ASIOINTI HOITUU UUDISTUVASSA VERKKOPALVELUSSA

Paikallisten yhdistysten säännöllisesti ko-

Toiminnan kehittämisen apuvälineenä voi

Kansalaisfoorumin uudistunut verkkopalvelu

neuvonta

koontuvat harrastusryhmät voivat toimia

käyttää yhteisöllistä opintoryhmää. Aina kun

Skaftuki korvaa aiemmin käytössä olleen Skaf-

tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi

kurssimuotoisesti. Lisäksi voidaan järjestää

yhdistyksessä ilmenee tarve uuden tiedon tai

Net-verkkopalvelun. Skaftuki-palvelu on auen-

puh. 045 657 7358

erillisiä viikonloppu- tai iltakursseja. Kurssi-

taidon haltuun ottamiseen, voi kustannuksiin

nut joulukuun 2019 alussa. Palvelu on helppo-

tuella voidaan korvata esimerkiksi ammatti-

hakea opintoryhmätukea. Tuen hakuaika

käyttöinen ja toimii myös mobiililaitteilla.

taitoisesta ohjaajasta syntyviä kuluja. Tuki on

on tammikuusta lokakuuhun.

Skaftuessa asiointiin tarvitaan käyttäjätun-

min tuesta, ota yhteyttä!

Kurssi- ja luentotuki sekä Skaftuki-

Opintoryhmätuki ja Skaftukineuvonta

opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää

Opintoryhmä toimii vertaisuusperiaat-

nus. Jokainen tukea hakeva yhdistys valtuuttaa

pekka.kinnunen@kansalaisfoorumi.fi

vapaan sivistystyön rahoitusta aikuisten op-

teella, mutta ulkopuolisia asiantuntijoitakin

nimeltä henkilön hoitamaan koulutustuen ha-

puh. 040 563 2783

pimiseen.

voi käyttää. Opintoryhmä on kurssia jousta-

kemiseen ja selvityksiin liittyviä asioita.

Kurssituki vuodelle 2020 on haus-

vampi sekä toteutusmuodoltaan että kulu-

Skafnet-käyttäjätunnuksen haltijoiden ei

Vuoden 2019 kurssi- ja opintoryhmäsel-

sa juuri nyt. Hakuaikaa on joulukuu, ja sen

rakenteeltaan. Opintoryhmän enimmäistuki

kuitenkaan tarvitse hakea Skaftukitunnuksia,

vitykset tehdään vielä SkafNetissä, mutta

aikana tulevat hakemukset käsitellään mah-

vähintään 30 tunnin kehittämis- ja oppimis-

vaan heille on lähetetty Skaftuki-verkkopal-

2020 tuki haetaan ja selvitykset tehdään

dollisimman pian tammikuussa. Kurssituki

projektiin on 500 €.

velun käyttäjätunnukset joulukuun alussa.

jo Skaftuki-verkkopalvelun kautta.

26

Kolumni

Julkisen palkitsemisen merkityksestä K

äsi pystyyn siltä, joka on joskus saanut julkisen kiitoksen tai tunnustuksen tehdystä työstä eikä kiitos ole tuntunut missään. Ei hymynkaretta, ylpeyttä, kiitollisuutta, saati paloa jatkaa työn parissa eteenpäin entistä innokkaammin? Ei näy käsiä – tämä tulkittakoon julkisten tunnustusten hyväksi.

Hollywood jakaa Oscareita, Suomi jakaa Jussi-patsaita. Kevätjuhlissa jaetaan stipendejä ja urheilukisoissa mitaleita. Esikoulussa ja hammaslääkärissä reippaimmat palkitaan tarroilla, ja kesäleiriltä lähtiessä kaikille jaetaan diplomit.

Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain niin yksittäisiä toimijoita kuin kokonaisia seuroja, ja tunnustusten saajia pääsevät ehdottamaan seurat ja seuralaiset itse. Lisäksi kukin seura voi hakea aktiivisille jäsenilleen erilaisia ansio- ja tunnusmerkkejä kiitokseksi tehdystä työstä.

Julkinen tunnustus annetaan juhlavin

seremonioin, fanfaarein, hymyin ja aplodein, ja siitä kiitetään toisinaan pitkinkin puheenvuoroin.

Monen nuorisoseuralaisen uran takana on vuosikausia vapaaehtoista työtä.

Julkinen tunnustus kertoo saajalleen siitä, että tehty työ on huomattu ja sitä on arvostettu.

Sain hiljattain tietää, että eräs minulle ja kotiseuralleni merkittävä henkilö aiotaan palkita kultaisella ansiomerkillä. Palkitsemisseremonian päivä on jo sovittu, ja tämän lehden julkaisupäivänä ansiomerkki on todennäköisesti jo myönnetty. Tällä hetkellä toivon, että pääsen olemaan läsnä tunnustuksen luovuttamishetkellä tarkkailemassa minkälaisia, tunteita tilanne herättää, halaamassa, myötäelämässä ja osoittamassa kunnioitusta.

Ylpeys, ilo ja yllätys, ehkä myös nöyryys, vaatimattomuus ja hämmennys.

Oli kyseessä sitten suuremman tai pienemmän tunnustuksen paikka, sen tunteellinen vastaanottohetki ei unohdu koskaan, ja siitä voi muistuttaa konkreettinen kunniakirja, merkki tai muu lahja.

Palkitseminen tutkitusti lisää motivaatiota ja näin ollen sitouttaa toimintaan parhaalla mahdollisella tavalla. Uskallan myös väittää, että kiitetty henkilö jakaa kiitosta eteenpäin ja muistaa huomioida seuransa tulevat kiitettävät niin epävirallisesti työn touhussa kuin virallisesti mahdollisilla julkisilla tunnustuksilla. Kovin montaa tärkeämpää asiaa kuin kannustaminen, sitoutuminen ja motivaatio en osaa nuorisoseuratoimintaan liittää.

Monen nuorisoseuralaisen uran takana on vuosikausia vapaaehtoista työtä.

Tehty työ ja motivoitunut harrastaja kertovat seuralle siitä, että kohdalle on osunut oikea kultakimpale, joka ansaitsee tulla huomioiduksi.

Kiitollisena saaduista tunnustuksista ja kanssaseuralaisten julkiseen muistamiseen kannustaen (ja mitä mainiointa joulua toivottaen),

Marja Pylkäs Kirjoittaja on peruskoulun kieltenopettaja ja harrastajateatteri- ja nuorisoseuraaktiivi Jyväskylästä.

Kekkoset olivat ensimmäiset Hermannit Teksti Maisa Selimäki Kuva Valo Aatrokoski

P

residentti Urho Kekkosesta tuli maan ensimmäinen Hermanni ja hänen puolisostaan Sylvistä ensimmäinen Hermanska.

Mutta miten kaikki alkoikaan?

Suomen Nuorison Liiton ja maakunnallisten keskusseurojen johdossa käytiin 1950-luvun alkuvuosina keskustelua järjestön talouden parantamisesta ja saamisesta aikaisempaa vakaammalle pohjalle, jotta laajentunut toiminta voitaisiin hoitaa sen tarvetta vastaavasti.

Heräsi ajatus luoda erityinen taho, joka vapauttaisi liiton ja keskusseurojen työntekijät varojen hankinnasta varsinaisen toiminnan tehtäviin. Selvitettiin seniorijärjestön perustamista, mikä olisi nuorisoseuratyön niin henkisenä kuin aineellisenakin tukena.

Nuorison Tuki -säätiö päätyi vuoden 1964 loppupuolella varainhankinnan osalta siihen, että ”jäsenet muodostaisivat säätiön tukirenkaan, jolla olisi oma nimi, kertahintainen jäsenmaksu ja tunnuksena oma merkki, diplomi tai jokin muu vastaava tunniste”. Tukijäsenillä olisi tiivis yhteys nuorisojärjestöön. Nimiehdokkaista Hermanni-nimeä pidettiin sopivana, kansanomaisena ja huumoripitoisena. Onhan vuosi-

H-kiltalaiset kautta maan kokoontuvat edelleen kerran vuodessa perinteisille Kiltapäiville.

Tässä tämän vuoden osallistujia Lapinlahdella Väärnin pappilan pihassa kuuntelemassa kohteen alkuesittelyä.

tuhannen (1800–1900) vaihteen aikoihin toimineen Helsingin Hermannin Nuorisoseuran puheenjohtaja Aleksander Salavan lausahdus: ”Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan” tunnettu kautta maan.

Arvonimiasiaa perusteltiin niin, että ”kaikkialla on paljon nuorisoseuratyön

ystäviä ja veteraaneja, jotka ovat aikanaan saaneet nuorisoseuralta paljon, ja jotka haluaisivat osoittaa kiitollisuuttaan nuorisoseuratyötä kohtaan. Myöntämällä H-arvonimen nuorisoseurajärjestö puolestaan voisi muistaa näitä ystäviään ja vanhemman polven nuorisoseuralaisia”.

Taiteilija Antero Ahon suunnittelema H-rintamerkki rekisteröitiin myöhemmin hermannitoiminnan käyttöön.

Arvonimeen liittyvän diplomin suunnitteli ja kustansi Mainosyhtymä Oy. Ensimmäiset Hermannin ja Hermanskan arvonimet luovutettiin silloiselle tasavallan presidentti Urho Kekkoselle ja rouva Sylvi Kekkoselle vuoden 1966 alussa.

Hermannit ja Hermanskat toimivat edelleenkin kautta maan omissa maakunnissaan ja omissa nuorisoseuroissaan erilaisissa tehtävissä. Heillä on erittäin paljon ajan tuomaa tietoa ja taitoa käytettäväksi oman seuran ja koko järjestön hyväksi. Järjestön entisen pääsihteerin Juhani Yli-Rantalan mielipide vuodelta 1989 pitää paikkansa vieläkin: ”Hermannit ja Hermanskat sekä järjestön veteraanit yleisemminkin ovat sellainen henkinen ja taloudellinen voimavara, jota järjestön ei kannata jättää käyttämättä. Ellei aktiivisesti toimivina jäseninä niin seurojen tukijäseninä ja asiantuntijoina, jolloin heidän kokemustaan ja tietojaan sekä useinkin tarvittavaa arvovaltaa voitaisiin käyttää hyväksi”.

27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot Eija Jokilahti

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa Vuoden 2020 palkintojen hakuajat ovat käynnissä 1.11.2019–15.1.2020 Palkintoja voi hakea sähköisellä lomakkeella kirjautumalla shtl.fi -sivuston jäsenintraan jäsentunnuksilla.

Kantaesityspalkinto 1000 € Kilpailuun voivat osallistua seuraavaksi vuonna 2019 kantaesitetyt näytelmät (ei dramatisointi eikä käännös muusta kielestä), jotka on kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa. Palkinto myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Palkinnon saajan valitsee näyttelijä ja ohjaaja Eija-Irmeli Lahti.

Vuoden harrastajateatteri 1000 € Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Teatterin toimintaa tulee tarkastella erityi-

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Taava Hakala valitsee vuoden 2020 harrastajateatterikesän ohjelmiston

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Jyväskylän kaupunginteatterilla 21.–23.8.2020 järjestettävän Harrastajateatterikesän hakuaika on käynnissä 15.2.– 15.3.2020. Tapahtumaan haetaan esitystallenteella hakuaikana. Ohjelmiston valitsee vuodelle 2020 ohjaaja Taava Hakala. www.harrastajateatterikesa.fi

Toimisto joulutauolla 20.12.2019–6.1.2020 Suomen Harrastajateatteriliitto kiittää kuluneesta teatterivuodesta jäseniään, asiakkaitaan ja yhteistyötahojaan.

Nautinnollista vuodenvaihdetta kaikille!

HUOM! Koulutuskalenteria päivitetään jatkuvasti. Tarkistathan aina ajankohtaisimman tiedon verkkosivuiltamme.

Koulutus Paikka Teatterin tyylilajit 16 h Raahe Näyttelijäntyö I 10 h Helsinki Improvisaatio IV 16 h Raahe Näyttelijäntyö I (jatko) 12 h Kempele Wordpress-perusteet WWW Ohjaajantyön perusteet 16 h Helsinki Improvisaatio I 10 h Helsinki Koulutusviikonloppu Lappajärvi Näyttelijäntyö II 10 h Helsinki Improvisaatio II 10 h Helsinki Psykodraama ilmaisun syventäjänä 16 h Helsinki Puvustus 12 h Lahti Näyttelijäntyö III 10 h Helsinki Naamioteatterin perusteet 10 h Helsinki Näyttelijäntyö IV 10 h Helsinki Näyttelijäntyö II 10 h Kempele Improvisaatio III 10 h Helsinki Nuorisoteatterin ohjaaminen 16 h Helsinki

Häme Keskustori 4, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

sesti palkinnonjakovuotta edeltävän vuoden ajalta (2019).

Valinnasta vastaa Suomen Harrastajateatteriliiton hallituksen jäsenistä koostuva työryhmä.

Koulutuskalenteri Aika 18.–19.1.

1.–2.2.

1.–2.2.

8.–9.2.

8.2.

15.–16.2.

15.–16.2.

7.–8.3.

7.–8.3.

14.–15.3.

28.–29.3.

28.–29.3.

4.–5.4.

18.–19.4.

2.–3.5.

16.–17.5.

16.–17.5.

16.–17.5.

Etelä-Pohjanmaa Kalevankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kouluttaja(t) Elina Kilkku Anna Ranta Kaisa Kokko Marko Pohjanrinne Raisa Laukkanen Elina Kilkku Reeta Annala Useita kouluttajia Anna Ranta Kaisa Kokko Päivi Rahmel Hanna Kaitila Anna Ranta Suvi Salomaa Anna Ranta Marko Pohjanrinne Kaisa Kokko Jenni Bergius

Ilmoittautuminen mennessä 18.12.2019 15.1.

8.1.

21.1.

27.1.

28.1.

28.1.

9.2.

19.2.

28.1.

2.3.

12.3.

15.3.

1.4.

15.4.

28.4.

28.4.

28.4.

Hinta 105 € 75 € 105 € 85 € 0€ 105 € 75 € ** 75 € 75 € 149 € 85 € 75 € 75 € 75 € 85 € 75 € 105 €

1h = oppitunti, á 45min Ilmoittauduthan kurssille ajoissa, kurssit toteutetaan kurssikohtaisella minimiosallistujamäärällä. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkosivujemme ilmoittautumisen kautta. Ilmoittautumiset ovat sitovia ja ne voi peruuttaa kuluitta ilmoittautumisajan päättymiseen saakka.

Lähes kaikki kurssit ovat myös tilattavissa omalle paikkakunnalle. www.shtl.fi / sht@shtl.fi / 050 544 7397 Merja / 050 468 2138 Mari / 050 917 0062 Minna

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 jaakko.viitala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAMMIKUU

MAALISKUU

10.–11.1. Folklandia, M/S Silja Europa 14.–16.1. Nuori2020 - valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön

päivät, Tampere 17.1.

Nuorisoseurojen iltapäivätoimijoiden tapaaminen, Oulu 25.–26.1. KNopppi II -koulutus, Lahti 25.–26.1. Saa tanssia! -kansanomaisten paritanssien työpaja,

Rovaniemi 30.1.–2.2. 37. Talvipäivät, Iisalmi

7.3.–5.4. Kansantanssin ohjaajakoulutus nuorille, Rovaniemi 7.3.–5.4. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, Tarttila 14.3.

Saimaan Improliiga, Mikkeli 14.–15.3. Kansantanssileiri, Mikkeli 14.–15.3. Teatterileiri, Mikkeli 21.3.

Saa tanssia! -kansanomaisten paritanssien työpaja,

Asikkala 21.3.

Alueellinen nuorisoseurafoorumi, Lahti 24.3.

Nuorisoseurapäivä, Ilmajoki 28.–29.3. Kalkkareitten kulttuurikeikka, Noormarkku

HELMIKUU 1.2.

8.2.

8.2.

8.2.

15.2.

15.2.

Saimaan Nuorisoseurafoorumi, Luumäki Saa tanssia! -kansanomaisten paritanssien työpaja, Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki Improkurssi ja improliigan suunnittelu, Munkkivuoren nuorisotalo, Helsinki Järjestökoulutus uusille ja vanhoille nuorisoseuralaisille, Pohjois-Karjala ”Maakunnat kohtaavat” -visailutapahtuma, Piippola Saa tanssia! -kansanomaisten paritanssien työpaja, Asikkala

HUHTIKUU 4.–5.4. Valtakunnalliset H-kiltapäivät, Rovaniemi 4.–5.4. KNoppi-ohjaajakoulutuksen valtakunnallinen

kokoontuminen, Helsinki 24.–26.4. Ramppikuume, Kankaanpää

MOVES-ALUETAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2020 1.2. Etelä-Pohjanmaa (Lappajärvi, Hotelli Kivitippu) | 8.–9.2. Keski-Suomi (Jämsänkoski, J+J teatteri) | 8.2. Satakunta (Eurajoki, Luvian yhtenäiskoulu) | 15.–16.2. Pirkanmaa (Kangasala, Pitkäjärven liikuntahalli | 15.–16.2. Kanta-Häme (Humppila, Uusi päiväkoti) | 7.3. Keski-Pohjanmaa (Pietarsaari, Schaumansali) | 7.–8.3. Etelä-Savo (Mikkeli) | 7.–8.3. Uusimaa (Hyvinkään kaupungintalo, Studio Donner) | 14.3. Kainuu (Kajaani, Kaukametsän Sali) | 14.3. Pohjois-Savo (Iisalmen kulttuurikeskus) | 21.3. Etelä-Karjala & Kymenlaakso (Lappeenranta-sali) | 21.3. Päijät-Häme (Hollola, Salpahalli) | 21.3. Pohjois-Pohjanmaa (Siikajoki, Komppalinna) | 21.3. Lappi (Tornio) | 21.–23.3. Varsinais-Suomi (Kaarina-talo) | 22.–23.2. Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) | 28.3. Pohjois-Karjala (Lieksan kulttuurikeskus) | 4.4. Uusimaa (Karkkila) | 4.4. Pohjanmaa (Oulainen) | 4.–5.4. Uusimaa (Loviisan liikuntahalli) | 15.–16.4. Lappi (Saamelaisnuorten taidetapahtuma, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos ja Vasotokka)

37. TALVIPÄIVÄT 2020 30.1.–2.2. IISALMESSA

OHEISTAPAHTUMIA

KURSSIT

Pe 31.1.

1. Kansantanssi, aikuiset: Jukka Saari 2. Kansantanssi, juniorit: Anni Koponen ja Eetu Laitinen 3. Pelimannit: Jarmo Romppainen 4. Soittotupa: Antti Järvelä 5. Ukulelen soittokurssi: Antti Janka-Murros & Antti Raekallio 6. Lasten kansanmusiikki: Anna Janka-Murros & Riitta Hynynen 7. Kansanmusiikki, nuoret: Tiina Viitala & Petri Makkonen 8. Afrotanssi: Arnold Zhiwalala 9. Lasten luovailmaisu: Sisko Niskanen 10. Teatteri-ilmaisu: Santeri Niskanen 11. Laulamisen riemua: Katja Aminoff 12. Saat tanssia –paritanssikurssi: Siiri Suoniemi 13. Piirakantekokurssi: Evakkonaiset

To 30.1.

klo 18 Runon- ja musiikin ilta, kulttuurikeskus klo 18–21 Kurssit alkavat klo 20–01 TuloJamit, Irish Pub

La 1.2.

klo 9–16 Kurssit jatkuvat klo 18.15 Alkulämpimät klo 19– ”Lauantailöylyt” konsertti, mm. Iso Ilo klo 20– Jälkilöylyt, mm. Tallari

Su 2.2.

klo 9–14 Kurssit jatkuvat klo 10 Kansanlaulukirkko klo 14 Talvipäivien PäätösSoitto Huipentuma kurssien tuotoksia Ilmoittaudu kursseille 24.1.2020 mennessä!

Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon: Puh. 0440-186 977 tai kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Katso Talvipäivien info:

yla-savo.nuorisoseurat.fi

Nathan Fertig / Unsplash

TAPAHTUMAKALENTERI