Nuorisoseurat 4/2018

2018 • 4

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Joensuu isännöi huikean Nuorisoseurakokouksen

s. 4–5

Ragni ratissa ainakin seuraavat kaksi vuotta

s. 13

Kalenat: ”sun ei tarvii olla jotain mahtuakses tiettyyn muottiin”

s. 12, 22

2

Tarinamme tulevat seuraavista paikoista:

Sisällysluettelo 2 Alakerta: Teatteri, rakkaani 3 Pääkirjoitus: Polulla ja sen varrella 4 Nuorisoseurakokous Joensuussa: yhteisöllinen ilmapiiri antoi tilaa jokaiselle 6 Millaisia ajatuksia nuorisoseurakokous ja uusi kolmevuotisohjelma herätti?

7 Tekemisen riemua – nuorisoseuratoiminnan pääperiaatteet vuosina 2019–2021 8 Järjestöuutisia 9 Puheenjohtajalta: Yhdistysaktiivi – uskalla pyytää apua!

10 Jokaisen osaaminen maustaa monimuotoista toimintaa 13 Syysvaltuusto Paukkulassa palkitsi vapaaehtoisia ja valitsi uusia jäseniä hallitukseen 14 Meeri Härmä – pelimannina festareilla ja työelämään tutustumassa Kostyymissa 15 Compañía Kaari & Roni Martin Folklandialle!

16 Nuori Kulttuurin Teatris-tuotannossa johtohahmoina nuoret 17 TeatteriTorstai tarjoaa nallekarkkeja ja perhe-elämää 17 Kallava Teatterifestivaali oli täynnä rentoa meininkiä, yhteisöllisyyttä ja naurua 18 Miksi kannattaa aloittaa ohjaaminen?

19 Puuhanurkka: Virittäydy joulutunnelmaan!

20 Lyhyesti 21 Kansalaisfoorumi tukee koulutusta 21 Kouta toi virtaa 22 Kolumni: Nuorisoseura 2030 22 Iisalmen talvipäivät 23 Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa 23 Yhteystiedot 24 Tapahtumakalenteri

Alakerta

4

-vuotiaana tein serkkujeni kanssa paperinukkenäytelmiä mummolan olohuoneessa. 6-vuotiaana kävin ensimmäistä kertaa teatterissa ja ihmettelin, kuinka Mimmi Lehmäksi ja Varikseksi sonnustautuneet näyttelijät rakensivat tyhjyyttä huokailevaan huoneeseen seikkailun. Teatterin lava oli maaginen paikka, jossa pystyi tapahtumaan mitä tahansa. 13-vuotiaana astuin sinne itse.

Ensimmäinen produktioni kesäteatterissa antoi minulle avaimen oveen, jota en ollut aikaisemmin uskaltanut avata. Olin epävarma, ja uuteen tilanteeseen tottuminen vaati aikaa. Tutustuin kuitenkin pian ihmisiin, joita kutsun tänäkin päivänä läheisimmiksi ystävikseni. Ensimmäinen teatterivuosi opetti minulle paljon käytännön asioita niin liikkumisesta kuin hyvästä äänenkäytöstä. Uskallan väittää jokaisen tähänastisen ohjaajani sanoneen jossain vai-

20

21

8

22 17 16

4–7 20

13 8

18

12

14

19

Teatteri, rakkaani heessa produktiota, että teatterissa on vaikea puhua liian kovaa ja että hän lupaisi huomauttaa äänenkäytöstä, jos se sattuisi olemaan liian voimakasta. Uskokaa tai älkää, yhdenkään heistä ei ole vielä tarvinnut tehdä sitä.

Olen pohtinut ystävieni kanssa sitä, mikä ylläpitää heidän intohimoaan teatterin tekemiseen. Monet ovat maininneet mahdollisuudet ja ainutlaatuiset kokemukset, joita eivät olisi voineet saada mistään muualta. Teatterissa opimme kuuntelemaan, kommunikoimaan, ajattelemaan, tarttumaan riskeihin ja olemaan läsnä joka tilanteessa.

Elokuvan voi katsoa tänä päivänä missä tahansa. Meillä on älypuhelimissamme sovelluksia, joissa kannamme mukanamme kymmeniä elokuvia, jotka voimme laittaa pyörimään vaikka bussimatkalla mummon luokse. Voit katsoa sen useasti ja se on aina saman-

lainen. Jokainen kohtaus on samanlainen, jokainen äänenpaino on samanlainen, jokaisen henkilön reaktio on samanlainen. Entä teatteri sitten? Jos katsot näytelmän kymmenen kertaa, sen tarjoama kokemus on joka kerta erilainen. Jokainen näytös, jokainen tulkinta ja pienikin yksityiskohta on joka kerta ainutlaatuinen. Poimimme sieltä itsellemme tärkeät asiat ja tulkitsemme ne omalla tavallamme.

Haluan rohkaista juuri sinua käymään teatterissa. Tilanne, jossa päätyy vanhempien tai ystävien raahaamana katsomaan jotain vasten tahtoaan, on varmasti tuttu monille. Valitse siis näytelmä, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta juuri sinun mielestäsi ja käsittelee sellaista aihetta, joka sinua kiehtoo. Vaikka sinulla ei olisi hajuakaan mistä näytelmä kertoo, saatat inspiroitua siitä enemmän kuin uskoisitkaan.

Emilia Puustinen Kirjoittaja on 17-vuotias lukiolainen, joka on mukana Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin toiminnassa ja Teatris-nuorten tuottajatiimissä.

3

Pääkirjoitus

Polulla ja sen varrella M

uistan, kun sain 17-vuotiaana ensimmäistä kertaa nuorisoseurantalon avaimet päästäkseni ohjaamaan teatterikerhoa iltaisin. Vastuu kasvattaa, mutta olihan se pelottavaa! Sitä ennen oli kuitenkin tapahtunut jo paljon alustavaa työtä: oli annettu puherooli näytelmästä, pyydetty kerhonohjauskoulutukseen, otettu apuohjaajaksi ja taputeltu selkään, että hyvin meni. Väitän, että ilman tätä alustavaa työtä en olisi niitä avaimia saanut, saati uskaltanut ottaa vastaan.

Tällä hetkellä työskentelen samassa paikassa Jyväskylän seudun Nuorisoseura ry:llä hankekoordinaattorina. Työskentelen ESR-rahoitteisessa Virkku-hankkeessa, jonka motto on Virkeyttä ja työllistymisen tukemista kulttuurin keinoin. Hankkeen tavoitteena on tukea nuorten ja nuorten aikuisten työllistymistä luovin keinoin luoville aloille. Luovuus on meille laaja käsite niin keinojen kuin työkentänkin suhteen – sanokaapa, että missä ei tarvittaisi luovuutta?

Virkku sopii nuorisoseurojen toimintaan kuin nenä päähän. Olemme Suomen suurin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Virkku-tiimin toiminta perustuu vahvasti nuorisoseurojen arvoihin: osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Etenkin vertaistoiminta on tiimin toiminnassa läsnä päivittäin, sillä olin itsekin hankkeen kohderyhmää vielä tämän vuoden alussa.

Kehitämme toimintaamme tiimiläisten kanssa entistä yhdenvertaisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan, jossa kaikilla on mieluisaa tekemistä ja rooli ryhmän jäsenenä.

Tiimissä ei ole vain yksi vetäjä, minä, joka

suunnittelisi ja toteuttaisi kaiken, vaan jokainen tiimiläinen on vastuussa paitsi osallistumisestaan niin myös toiminnan sisällöistä, hallinnosta ja viestinnästä. Kuten nykyään usein työelämässäkin ollaan vastuussa monesta asiasta yhtä aikaa. Vastuun ottaminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään.

Syyskuun Nuorisoseurakokouksessa (josta voit muuten lukea tarkemmin tämän lehden sivuilta) hyväksytty kolmevuotisstrategia sisältää lupauksen nuorisoseurapolulla tukemisesta. Mitä se tarkoittaa? Nuorisoseurojen toimintaan otetaan mukaan kaikenlaiset ja kaikenikäiset ihmiset, ja ihan jokaisella heistä on tärkeä rooli. Polkuja on monenlaisia ja ne alkavat eri vaiheista. Annamme tilaa olla harrastaja, ohjaaja, talkoolainen tai valtakunnan tason järjestöaktiivi. Nuorisoseurapolulla on kuitenkin hyvä pyrkiä kulkemaan eteenpäin, harrastajasta ohjaajaksi ja niin edelleen, koska vierivä kivi ei sammaloidu. Sitä varten polun varrelle tarvitaan eteenpäin työntäjiä, tien tasoittajia ja suunnan ohjaajia. Ettei vieri täysiä metsään.

Avaimista vastaaminen ei ollut suinkaan lopulta se pelottavin vastuu, vaan monet lisäaskelmatkin olen saanut ottaa polun varrella päivystävien ihmisten rullatessa minua eteenpäin. On hienoa olla nyt itse se polun varrella päivystävä – ja ennen kaikkea rinnalla vierivä.

Anna Leino (joulukuuhun 2018 asti Huotari) Kirjoittaja on 26-vuotias hankekoordinaattori ja järjestöaktiivi Jyväskylästä.

Tämän lehden ovat toimittaneet pääasiassa nuoret.

Tunnistat nuorten jutut ja kuvat Nuorten kynä -leimasta.

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA

TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa Pia Matilainen Anna Leino, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen, Hannu-Ala-Sankola Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa I-print ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 1/2019 ILMESTYY 21.2.2019 LEHDEN 1/2019 AINEISTO OSOITTEESEEN PIA.MATILAINEN@NUORISOSEURAT.FI 31.1. MENNESSÄ.

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA SINI PADILHA

4

Nuorisoseurakokous Joensuussa

Yhteisöllinen ilmapiiri antoi tilaa jokaiselle Teksti Anna Leino ja Inka Somerla Kuvat Sini Padilha

N

uorisoseurakokous 2018 järjestettiin 28.–30.9. viikonloppuna Joensuussa. Joka kolmas vuosi pidettävä Nuorisoseurakokous eli varsinainen liittokokous on Nuorisoseurajärjestön ylin päättävä taho. Kokouksessa valitaan valtuusto ja valtuuston puheenjohtaja, kerrotaan menneestä toiminnasta ja taloudesta sekä päätetään tulevan kolmen vuoden toiminnasta. Kullakin liiton varsinaisena jäsenenä olevalla nuorisoseuralla on kokouksessa edustusoikeus, ja tälläkin kertaa kokoukseen osallistui ihmisiä ympäri Suomen.

Nuorisoseura-aate näkyi kokouksen järjestelyissä aina kimppabussikuljetuksista yhteisölliseen ja osallistavaan oheisohjelmaan viikonlopun aikana. Nuorisoseurakokous on ollut Joensuussa viimeksi useita kymmeniä vuosia sitten, ja Pohjois-Karjalan aluetoimiston työntekijät ja nuorisoseura-aktiivit olivat panostaneet kokouksen puitteisiin upeasti! Paikallisuus näkyi kokouksen ohjelmassa: lauantai-illan Kar-

jalaisissa pidoissa esiintyi Nuorisoseura Motoran Pelmakat Rälläkkä-yhtyeen kanssa, ja olipa aamun työpajoissakin vaihtoehtona mennä leipomaan karjalanpiirakoita.

Pitkin viikonloppua näkyvillä oli nuorisoseurojen vahva taide- ja kulttuuritoiminta osallistavalla tyylillä: live-karaokesta, Rälläkän säestämistä illallistansseista ja teatterillista heittäytymistä vaativista Minun Joensuuni -kilpailun haastetehtävistä saatiin vaihtelua ja elävyyttä kokousviikonloppuun. Myös liikuntaan kannustettiin laskemalla portaiden nousuja viidennessä kerroksessa olleeseen kokoussaliin, ja osallistuneet (lue: kaikki) palkittiin yhdenvertaisesti Nuorisoseurojen heijastimilla.

Lapset ja nuoret näkyivät osana kokousviikonloppua. Kokouksen aluksi palkittiin kaksi nuorta taiteilijaa Nuorisoseurojen hallinnoiman Paavo Väyrysen rahaston palkinnoilla. Tänä vuonna taidelahjoituksin palkittiin Klaukkalan nuorisoseuran teatteriharrastaja Mikko Hyypiö ja Oulun ammattikorkeakoulus-

ta tanssinopettajaksi valmistunut Siina Ounaslehto. Samana viikonloppuna Joensuussa järjestetyn 13–17-vuotiaiden Dääns-leirin 150-päinen tanssijajoukko viihdytti kokousväkeä lauantain iltajuhlassa nuorta energiaa pursuavalla tanssiesityksellä. Sari Kaasinen & Otawa -yhtyeen Tämä kylä -kappaleeseen tehdyssä koreografiassa ihastuttavana yksityiskohtana oli kaikkien leirille osallistuneiden ryhmien soolot omille kotikylilleen ympäri Suomea. Joensuun tuore kulttuurijohtaja Sari Kaasinen edusti juhlassa musiikkiesityksellään sekä kertomalla omasta historiastaan Rasivaaran Nuorisoseurassa.

Kokouksessa valittiin uusi valtuusto vuosille 2018–2021 sekä valtuustolle uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Äänet jakaantuivat kumpaakin valittaessa tasaisesti ehdolla olleiden nuorisoseuralaisen kesken. Valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anu Hynynen Ylä-Savosta, Ulmalan nuorisoseurasta ja vara-

puheenjohtajaksi Petra Mäkeläinen Hämeestä, Sottiisi Fun Clubista.

Kokousosallistujien keski-ikä oli allekirjoittaneiden mielestä aiempiin nuorisoseurakokouksiin verrattuna lähempänä nuorisolain nuoren määritelmää eli alle 30 vuoden rajaa. Sylivauvojen ja taaperoiden lisäksi kokouksessa oli muitakin alaikäisiä nuoria osallistujina. Vähentyneet hierarkkiset kokousrakenteet, kokouksessa toimineet yhdenvertaisuusagentit sekä toiminnallinen ja yhteisöllinen ilmapiiri antoivat tilaa kullekin olla oma itsensä ja osallistua haluamallaan tavalla viikonlopun aikana. Nuorisoseurakokouksen ilmapiiri oli osoitus koko järjestön aidosta halusta toteuttaa seuraaville kolmelle vuodelle valittuja toiminnan pääperiaatteita, jotka ovat madaltaa osallistumisen kynnystä, tukea paikallisten seurojen toimintaa ja kehittää vapaaehtoistoiminnan käytänteitä.

5

Nuorisoseurakokous 2018 – julkilausuma Joensuussa 30.9.2018

Suomen Nuorisoseurat haastaa perustamaan matalan kynnyksen harrastusryhmiä

S

uomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija, jonka kulttuurinen harrastustoimintamme tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Joensuussa viikonloppuna järjestetty Nuoriseurakokous lupaa toiminnan pääperiaatteissaan vuosille 2019–2021 avata ovet kaikille. Tämä takaa tasa-arvoista harrastustoimintaa asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Ovien auki pitäminen tarkoittaa, että harrastustoiminta kuuluu kaikille, ja että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut mukaan. Harrastusten parissa yhdistyvät itsensä kehittäminen, omat unelmat ja omien vahvuuksien löytäminen vuorovaikutuksessa eri-ikäisten kanssa. Lasten ja nuorten harrastukset ovat usein kalliita, kilpailullisia ja keskittyneet kasvukeskuksiin. Suomen Nuorisoseurat lupaa yhdessä paikallisseurojen kanssa järjestää laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa kaikenikäisille.

Suomen Nuorisoseurat haastaa muutkin järjestöt järjestämään tulevan vuoden aikana matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

Lisäksi järjestö lupaa kolmevuotistavoitteissaan tukea seurojen, harrastusryhmien ja toimijoiden kehityspolkuja. Jokaiselle toimijalla on oltava mahdollisuus löytää oma polkunsa ja edetä sillä. Nuorisoseurajärjestö kehittää erilaisia mahdollisuuksia osallistumiseen.

Vapaaehtoistoiminta on kasvun tukemista. Nuorisoseurat haluaa nostaa erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi. Kolmas lupaus onkin tukea vapaaehtoistoimintaa kehittämällä yhdessä paikallisseurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä ja keinoja uusien vapaaehtoistoimijoiden löytämiseen.

Nuorisoseurat on ollut syrjinnästä vapaa alue jo vuosikymmenten ajan. Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Nuorisoseurojen arvoja, joita toteutetaan kaikessa järjestön toiminnassa. Nuorisoseurat tarjoavat kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua.

Nuorisoseurakokous

N

uorisoseurakokous eli Nuorisoseurojen liittokokous järjestettiin Joensuussa 28.– 30.9.2019. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin ja se pidetään joka kolmas vuosi. Kokouksessa on edustusoikeus kaikilla liiton varsinaisena jäsenenä olevilla yhdistyksillä. Joensuussa valittiin uusi valtuusto vuosille 2018–2021, käytiin läpi toiminta ja talouskertomukset sekä hyväksyttiin uusi kolmevuotiset toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Joensuun liittokokouksessa Nuorisoseurat nosti toiminnan painopisteiksi harrastamisen matalan kynnyksen, paikallisten seurojen ja harrastusryhmien tukemisen sekä nuorisoseurojen va-

Valtuuston jäsenet

paaehtoistoiminnan näkyvyyden ja palkittavuuden.

Valtuusto Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja syyskokoukseen syys-joulukuussa. Valtuuston kevätkokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Syyskokouksessa hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtuuston kokouksien yhteydessä on järjestetty myös valtuustoseminaarit, joissa valtuusto linjaa toiminnan kehittämistä pidemmällä aikajänteellä.

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto 2018–2021 nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous-valitsi-valtuuston-ja-sen-puheenjohtajat

6

Millaisia ajatuksia nuorisoseurakokous ja uusi kolmevuotisohjelma herätti?

Kuvat Sini Padilha

N

ideoista toteutetaan erilaisia tapahtumia. Annan nuorille vastuuta ja kokemuksen osallisuudesta.”

“Uusi kolmevuotisohjelma on helposti mukaan otettava ja toimintaa tukeva. Raha-avustuksien ideointiin ja hakemuksiin voisin tarvita lisätietoa ja apua.”

nan ulkopuolelta. Nähdään hyvänä koulutusten lisääminen, joka madaltaisi mahdollisuutta liittyä mm. johtokuntaan, kun kokoustekniikka olisi jo hallussa.”

Klaukkalan Nuorisoseura, puheenjohtaja Ensimmäistä kertaa nuorisoseurakokouksessa

Juha Heikkola ja Siiri Kautto

Pornaisten pohjoinen Nuorisoseura, johtokunnan jäseniä

“Kokouksesta jäi todella hyvät fiilikset. Hyvät työpajat, idearikkaita kokoushetkiä, ja oheistoiminta oli hauskaa ja monipuolista. Se oli myös todella hyvä verkostoitumistilaisuus uudelle puheenjohtajalle.”

“Kolmevuotisohjelma on mielestäni erittäin osuva meidän seurallemme. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on meille erittäin tärkeä, että saamme paljon ihmisiä mukaan toimintaan ja tapahtumiin. Myös tapahtumien suunnitteluun olisi hyvä löytää uusia tuulia, joten rohkaisemme jäseniä ja muita paikallisia ehdottamaan uusia tapahtumia. Myös harrastusalojen ja seurojen ylittävä yhteistyö olisi mahtava saada kasvamaan.”

“Vapaaehtoistoiminnan kasvu ja kehitys on avainasemassa muiden kolmevuotisohjelman osioiden kehityksen kannalta.”

Juha oli kokouksessa toista kertaa: “kehitys on huimaa 3 vuoden takaisesta. Nyt oli sellainen olo, että uskaltaa puhua. Turha pönötys on jäänyt pois.”

Ensikertalaiselle Siirille jäi hyvä fiilis: “kokous oli nuorellekin selkeä ja mielenkiintoinen. Ja viikonloppu oli muutenkin tosi lämminhenkinen!! ” “Pidämme ovet auki seurassamme jatkossakin. Pyrimme ottamaan vastuullisiinkin tehtäviin mahdollisimman tuoreita kavereita.” ”Esimerkiksi näyttelijöille ensi-illassa kerromme lyhyesti Kulissin roolista nuorisoseurana. Mainostamme mahdollisuutta osallistua yhdistyksen kokouksiin ja johtokuntatoimintaan. Kannustamme lähtemään NS-tapahtumiin.” ”Tarjoamme vapaaehtoisille talkooeväät. Pidämme hyvää talkoohenkeä yllä. Muistamme kiittää talkoolaisia tehdystä työstä.”

uorisoseurakokouksen jälkeen kokoukseen osallistuneilta nuorilta kysyttiin näkemyksiä uudesta kolmevuotisohjelmasta ja miten ohjelmaa voisi käyttää oman seuran toiminnan kehittämisessä.

Mikko Hyypiö

Suvi Rahikainen Nuorisoseura Rajan Nuoret, ohjaaja ja johtokunnan jäsen “Seuramme johtokunnan jäsenenä ja erityisesti tiedotusvastaavana voin olla vaikuttamassa seuramme avoimeen tiedotukseen. Tiedottamalla voimme avata ovia uusille jäsenille ja pitää toiminnan läpinäkyvänä seuran jäsenille.”

“Ohjaajana pidän huolta, että jokainen harrastaja kokee olevansa tervetullut seuraan. Yritän saada vanhempia/huoltajia mukaan ensin lapsen esiintymisten tai tapahtumien kautta, ja pikkuhiljaa myös talkootyöhön ja luottamustehtäviin. Ohjaajana voin olla myös mukana kasvattamassa tulevaisuuden talkoohenkisiä nuorisoseuralaisia! Tämä tapahtuu seurassamme tiiviissä yhteistyössä isompien harrastajien kanssa esimerkin kautta.”

Tatu Parviainen Kuopion seudun Nuorisoseura, ohjaaja 2. Nuorisoseurakokous “Hyvät fiilikset jäi kokouksesta, hauska tapahtuma. Päädyin myös valtuustoon.”

“Omassa seurassani toimin ohjaajana sekä suunnittelen ja toteutan myös tapahtumia. Uuden kolmevuotisohjelman otan käyttöön nuorten ryhmäni kanssa. Toimin tukena ja apuna tapahtumapolulla, jossa nuorten

Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi

Julia Lautala Nuorisoseura Rajan Nuoret, johtokunnan jäsen

Jesse Pihkanen Sottiisi Fun Club, varapuheenjohtaja

Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseura, teatteriohjaaja ja johtokunnan jäsen “Kokouksesta jäi hyvä fiilikset, sillä olemme saaneet Joonas Pokkiselta hyvät pohjustukset vuosien aikana. Kokoukseen oli siis helppo tulla.”

“Uuden kolmevuotisohjelman toimenpiteinä voisi olla seuraavia asioita seuroissamme: tuodaan nuorisoseuran ulkopuolelta Knoppi-koulutuksen avulla seuraan uusia ohjaajia, saadaan uusia jäseniä lapsista esim. koulukäynneillä, yritetään saada ryhmiä nuorisoseuran alaisuuteen ja tarjotaan eri harrasteryhmille siihen mahdollisuutta. Yritetään saada johtokuntaan jäseniä myös harrastetoimin-

Kriska Vaalio ja Hanna-Maija Perttola

”Odotimme puuduttavampaa kokousta, mutta se olikin sujuva ja hauska! Oli kivaa!”

“Pidämme ovet auki kaikille: avoimet ovet päivä, avoimet ovet myös esim. kerhoon / kerhoihin, jolloin näkee toimintaa. Lisäksi tutustumiskerrat.” ”Haluamme kaikkien vapaaehtoisten tietävän, että pienelläkin työllä ja panoksella on suuri merkitys ja se on tärkeää.”

“Voitaisiin lisätä viestintään enemmän näkyvyyttä vapaaehtoisten työstä, esimerkiksi esitellä somessa eri vapaaehtoisten työnkuvaa (mm. järkkärit, buffettimyyjät, rakentajat kesäteatterilla). ”Näkymättömät” vapaaehtoiset näkyviin!

Emma Laitinen ja Sami Nikkari Hollolan Nuorisoseura, Emma on johtokunnan jäsen, Sami aktiivinen talkoolainen ”Tykättiin kokouksen hengestä.

Kiva päästä näkemään, miten päätöksiä tehdään nuorisoseuroissa. Hienoa nähdä paljon nuoria kokouksessa. Karjalanpiirakkapaja oli erityisen antoisa, hyvä ohjeistus. Loistava nähdä, kuinka hyvin organisoitua ja järjestäytynyttä nuorisoseurojen johtaminen on.”

“Hollolan Nuorisoseurassa Hollo & Martta -festivaalin yhteydessä järjestetään koululaiskonsertteja, joiden yhteydessä nuorisoseuratoimintaa pystytään mainostamaan.”

“Nuorisoseuratoiminnassa vähävaraiset perheet voisivat tulevaisuudessa harrastaa kansantanssia. Lasten harrastusmaksuja pystytään konkreettisesti pienentämään seuran varainkeruutalkoilla, joten perhe pääsee yhdessä tekemään ja osallistumaan vapaaehtoistyöhön.”

“Olemassa olevien kansantanssiryhmiemme toimintaa jatketaan, ja ryhmän toimintaa pyritään pitämään eteenpäin vievänä. Kun nuoret tulevat siihen ikään, että haluavat itse alkaa ohjaamaan, tuemme ja kannustamme heitä osallistumaan koulutuksiin.”

“Vapaaehtoistoimintaan, kuten opastyöskentelyyn festivaaleilla, ovat kaikki tervetulleita ja pyrimme kouluttamaan kaikki halukkaat oppaiksi osallistumaan vapaaehtoistyöhön.”

7

Tekemisen riemua – nuorisoseuratoiminnan pääperiaatteet vuosina 2019–2021

O

lemme yhdessä päättäneet, että lapset ja nuoret ovat kaiken nuorisoseuratoiminnan keskiössä, ja toimintamme on kaikille avointa. Haluamme, että kulttuurinen harrastustoimintamme on arvostettua ja meidät tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Haluamme, että nuorisoseuratyö on tunnettua ja arvostettua.

Yhteisenä visionamme on, että Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

Teemme järjestön kaikilla tasoilla työtä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Paikalliset nuorisoseurat ja harrastustoiminta sekä toiminnan mahdollistavat vapaaehtoistoimijat – luottamushenkilöt, ohjaajat ja talkoolaiset – ovat tässä kuitenkin avainasemassa.

Valtakunnallisen järjestön tehtävänä on olla tukena ja mahdollisuuksien luojana nuorisoseurapolun eri vaiheissa. Parhaiten tämä onnistuu yhdessä toinen toiselta oppien niin, että hyvät käytänteet ja oppimisen kokemukset jaetaan ja tuodaan yhteiseksi hyväksi.

Jussi Kaijankangas

TUEMME VAPAAEHTOISTOIMINTAA

Nuorisoseuratoiminta kuuluu kaikille ja jokainen - lapsi, nuori ja aikuinen - on tervetullut nuorisoseuraan.

Harrastukset ovat keskeinen osa meidän kaikkien elämää. Harrastuksissa yhdistyvät itsensä kehittäminen, unelmat ja omien vahvuuksien löytäminen sekä eri-ikäisten vuorovaikutus. Nuorisoseurassa harrastaminen voi olla kulttuuria tai liikuntaa, se voi olla ohjattua tai omatoimista, se voi tapahtua ryhmässä, itsekseen tai koko perhe yhdessä, olla rentoa tai tavoitteellista. Se voi olla myös vapaaehtoistoimintaa, talkoita ja tapahtumien sekä leirien järjestämistä tai erilaisten projektien tekemistä.

Lupaamme pitää ovet auki kaikille ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa, että jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen mieluinen nuorisoseuraharrastus. Kannustamme toinen toisiamme tunnistamaan osallistumisen esteitä ja luomme uusia tapoja tulla mukaan harrastamaan.

Nuorisoseuroissa toimii tuhansia vapaaehtoisia kymmenissä erilaisissa tehtävissä.

Meillä pienikin teko on merkityksellinen, ja jokainen vapaaehtoinen on tärkeä osa yhteistä järjestöämme, sillä toimintamme jatkuu ja kehittyy vain vapaaehtoistoimijoiden ansiosta.

Lupaamme tukea vapaaehtoisia heidän tehtävissään ja auttaa seuroja ja ryhmiä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Kehitämme yhdessä paikallisten seurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistoimintaa, löytää uusia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja madallamme kynnystä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Nostamme yhdessä erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi tekemisen paikoiksi.

TUEMME NUORISOSEURAPOLULLA Paikallinen nuorisoseura mahdollistaa monipuolisen toiminnan jäsenten ja osallistujien toiveiden mukaan. Yhdessä toimiminen muodostaa erilaisia nuorisoseurapolkuja. Ne voivat olla henkilökohtaisia kasvutarinoita, harrastusryhmän reittejä seurantalolta kansainvälisille festivaaleille tai koko seuran kehityspolkuja kohti hyvinvoivaa lähiyhteisöä.

Lupaamme olla paikallisten seurojen ja harrastusryhmien tukena toiminnan eri vaiheissa ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa sen, että jokainen toimintaan mukaan tuleva löytää itselleen mieleisen nuorisoseurapolun.

Vuosina 2019-2021 liiton toiminnan pääperiaatteina on madaltaa osallistumisen kynnystä, tukea paikallisten seurojen toimintaa ja kehittää vapaaehtoistoiminnan käytänteitä.

Riku Suonio

PIDÄMME OVET AUKI KAIKILLE

8

Järjestöuutisia

Vapaaehtoisten korttipakka jaossa Vapaaehtoisten korttipakka on oiva työväline vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.

Sen avulla voi havainnollistaa erilaisia vapaaehtoistehtäviä, niiden jakautumista sekä kehittää tehtäväsisältöjä ja omaa toimintaa. Paketti sisältää 52-osaisen korttipakan lisäksi esimerkkejä korttipakan käytölle sekä sen syntytarinan. Korttipakka on Nuorisoseurojen seuratoiminnan tuen osaamiskeskuksen tuottama materiaali.

Jokaiselle nuorisoseuralle jaetaan korttipakka jäsenpalveluna seurakäynnin yhteydessä! Voit tilata pakan myös Puodista hintaan 14 euroa: www.puoti.nuorisoseurat.fi.

Vuosille 2017–2018 Nuorisoseurojen seuratoiminnan tuki -verkostolle asetettiin erityiseksi painopisteeksi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen järjestössä. Verkoston Skype-kokouksessa syntyi ajatus korttipakasta, jonka avulla tehtäisiin paitsi näkyväksi erilaisia tapoja olla mukana nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminnassa, saataisiin myös toiminnallinen väline vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen järjestössä.

Keväällä 2018 kerättiin järjestön työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä sekä nuorisoseurojen vapaaehtoistehtäviä ja näiden tehtäväkuvauksia että ilmiantoja näitä tehtäviä oikeasti ympäri Suomea tekevistä henkilöistä.

Näiden tietojen pohjalta toteutettiin vapaaehtoisten haastattelut huhti-toukokuussa 2018. Haastattelututkimuksessa haastateltiin 51 eri-ikäistä nuorisoseuralaista ympäri Suomea. Haastattelut toteutti puhelinhaastatteluina yliopistoharjoittelija Joonas Pitkänen. Aineisto on Nuorisoseurojen hallussa, ja sitä voidaan käyttää myös tutkimustarkoituksessa myöhemmin. Aineisto on myös järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä avainasemassa.

Haastattelujen pohjalta täydennettiin korttipakkojen tietoja ja tehtäväkuvauksia. Korttipakat kokosi toimin-

nanjohtaja Henna Liiri ja niiden visuaalisesta ilmeestä vastaa Emmi Uusitalo. Taittoon osallistui myös Sini-Kadrin Padilha. Pakasta ehtiin myös vapaasti tulostettava ja askarreltava versio.

Korttipakkojen käyttöohjeessa on useita erilaisia harjoitteita, joita korttipakalla voi toteuttaa. Päivitämme listaa koko ajan.

Kiitämme kaikkia vapaaehtoisten korttipakan tekoon oman panoksensa antaneita, tämä oli hieno osoitus yhteisömme voimasta!

Lisätietoja: Henna Liiri henna.liiri@nuorisoseurat.fi tai 044 207 3072

Riina Kylmälahti harrastustoimen tuen suunnittelijaksi Riina on valittu Nuorisoseurojen harrastustoimen tuen suunnittelijaksi. Hän työskenteli ennen tätä Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa III –hankkeen projektipäällikkönä ja koordinoi nuorisoseurojen valtakunnallista työllistämisverkostoa. Ennen projektipäällikön tehtävää hän toimi Kalevan Nuorten Keski-Suomen piirin toiminnanohjaajana.

Riina on koulutukseltaan sosionomi ja hän on suorittanut sosiaalikasvattajan tutkinnon. Hän on lisäksi suorittanut mm. kasvatustieteiden ja ilmaisukasvatuksen perusopinnot Jyväskylän yliopistossa, näyttömestaritutkinnon Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

Tällä hetkellä hän opiskelee johtamisen ja esimiestyön

korkeakouludiplomia Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Pääsihteeri Antti Kalliomaa opintovapaalle Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa on opintovapaalla vuoden 2019 loppuun. Opintovapaan aikana Antin tehtäviä vs. pääsihteerinä hoitaa toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola ja Hannun tehtäviä Pohjois-Karjalan aluetoimiston toiminnanjohtaja Henna Liiri. Hennaa aluetoimistolla sijaistaa toiminnanohjaajana Katri Mäkisalo.

Hannu Ala-Sankolan vastuulla on johtaminen, hallinto, henkilöstöasiat, talous, sidosryhmät ja viestinnän johtaminen.

Henna Liirin vastuulla on sijaisjärjestelyn ajan seuratoiminnan tukiverkoston johtaminen, järjestöasiat ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.

Elle Syväjärvi toiminnanohjaajaksi Lappiin Bures! Mu namma lea Elle ja mun lean Suomá Nuoraidsearvi ođđa bárgi dáppe Dávvis.

Hei! Olen Elle Syväjärvi ja olen Lapin aluetoimiston uusi toiminnanohjaaja.

Valmistuin Lapin yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi tänä keväänä. Pääaineena opiskelin aikuiskasvatusta, sivuaineina kasvatuspsykologiaa, hallintotieteitä sekä erityispedagogiikkaa.

Olen ollut lapsesta asti mukana erilaisissa seuratoiminnoissa sekä urheilijan että talkoolaisen rooleissa. Nykyisen työni ohella myös vapaa-aikani menee paljolti seuratyön parissa, sillä olen aktiivisesti mukana paikallisessa salibandyseurassa.

Nuorisoseuroilla työkuvaani kuuluu Lapin alueen nuorisoseuratyön koordinointi, yhteistyö muiden Lapin alueen jäsenyhdistysten kanssa, avustusten haku ja raportointi ja kotisivujen että sosiaalisen median päivitys ja ylläpito. Ole yhteydessä minuun, jos jokin Lapin alueen nuorisoseura-asia sinua mietityttää!

Jaakko Viitala Satakunnan toiminnanohjaajan äitiysloman sijaiseksi Jaakko on 36-vuotias pitkän linjan nuorisoseuralainen Karvialta. Hän on ollut jäsenenä Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnassa 2010 alkaen ja omaa laajaa kokemusta työ- ja luottamustehtävistä erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Koulutukseltaan Jaakko on kasvatustieteiden maisteri. ”Ajauduin vanhempieni mukana Karvian Nuorisoseuran näytelmätoimintaa 1988. Muutamaa vuotta myöhemmin aloitin trumpetin soiton Karvian Soittokunnassa. Perheeseeni kuuluvat yrittäjävaimo, lukiolaispoika ja kohta kuusivuotias tyttö.”

9

Nuorisoseurojen muistilista vuodenvaihteeseen Vuosi kääntyy lopuilleen ja lehden ilmestyessä nuorisoseurojen syyskokoukset on jo pidetty.

Tässä muutamia asioita, jotka tulisi tehdä vuoden vaihteessa: »» Muuttuneet toimihenkilöt on ilmoitettava nuorisoseurarekisteriin (nuorisoseurarekisteri. fi). Jos seuralla ei ole tunnuksia rekisteriin, voi tunnukset tilata keskusseurasta tai aluetoimistosta tai liiton toimistolta (hannu.alasankola@nuorisoseurat.fi) »» Jos yhdistyksen nimenkirjoittajat muuttuvat, pitää asiasta tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Ohjeet, lomakkeet ja sähköisen ilmoittamisen linkit löytyvät osoitteesta www.prh.fi. »» Toimintatietojen kokoaminen ja ilmoittaminen hoidetaan myös nuorisoseurarekisterin kautta.

Toimintailmoituslomake löytyy seuran perusnäyttösivun alaosasta. Toimintailmoitukset tulee jättää rekisteriin 15.2.2018 mennessä. »» Muistakaa pitää myös seuran jäsenluettelo ajan tasalla nuorisoseurarekisterissä.

Nuorisoseuralehti toimitetaan rekisterin perusteella kaikkiin nuorisoseuratalouksiin ja toimintailmoituksen jäsentiedotkin tulevat automaattisesti jäsenluettelon perusteella yhdellä napin painaluksella, jos tiedot ovat rekisterissä.

Nuorisoseurarekisteriä uusitaan Jäsenhallintajärjestelmämme Nuorisoseurarekisteri korvataan uudella ensi vuoden aikana. Hallitus päättää uuden järjestelmän toimittajasta vielä tämän vuoden aikana.

Uusi jäsenhallintajärjestelmä tuo tullessaan erilaisia, uusia toimintoja ja ennen kaikkea parempaa käytettävyyttä. Tiedotamme koko projektin ajan aktiivisesti uutiskirjeissä ja Nuorisoseuralehdessä seurojen

toimihenkilöille ja jäsenistölle muutoksista ja uuden järjestelmän käyttöönotosta.

Vanha järjestelmä pysyy käytössä niin kauan kuin on tarpeen seurojen toimintojen turvaamiseksi. Käyttäkää siis nykyistä Nuorisoseurarekisteriä totuttuun tapaan. Tiedot siirretään vanhasta järjestelmästä uuteen jossakin vaiheessa ja tästä tiedotetaan erikseen.

Erikseen ja hyvissä ajoin tiedotetaan myös siitä ajankohdasta, jolloin nykyisen järjestelmän käyttö päättyy.

Tulorekisteri käyttöön vuoden alusta Kansallinen tulorekisteri otetaan Suomessa käyttöön 1.1.2019. Tulorekisteri koskee kaikenlaisia yhdistyksiä, jotka maksavat palkkoja tai verovapaita kustannusten korvauksia kuten matkakorvauksia tai päivärahoja.

Palkkatietoilmoitus on annettava viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Vuosi-ilmoitus annetaan viimeisen kerran vuodelta 2018 eli jatkossa maksut ilmoitetaan ainoastaan tulorekisteriin.

Myös verovapaat kustannusten korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin. Verovapaista kustannusten korvauksista ilmoitetaan kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset. Majoittumiskorvauksia ja kuittia vastaan maksettuja matkalippuja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Matkakustannusten korvaukset on ilmoitettava, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisi.

Yhdistyksen tulee huolehtia siitä, että ilmoituksia hoitavalle henkilölle on määritelty tarvittavat val-

tuutukset yhdistyksen hallituksen toimesta. Yhdistyksen osalta valtuutus tehdään yleensä Katso-palvelussa. Tietojen siirtäminen palkkahallinnon järjestelmästä tulorekisteriin saattaa vaatia erillisen varmenteen.

Tarvittaessa varmenne haetaan tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta.

Palkka.fi -palvelu tarjoaa pienille yhdistyksille helpon tavan hoitaa palkanmaksu. Ohjelma muodostaa ilmoitukset palkoista automaattisesti ja lähettää tarvittavat tiedot tulorekisteriin. Palkka.fi käyttäjien ei tarvitse hakea omaa tulorekisterin varmennepalvelun julkaisemaa varmennetta, vaan palvelu käyttää Verohallinnon varmennetta. Palvelu on käyttäjälle maksuton.

Lue tarkemmin osoitteesta www.vero.fi/tulorekisteri.

Puheenjohtajalta

Yhdistysaktiivi – uskalla pyytää apua!

O

len kasvanut nuorisoseuralaiseksi ihaillen aikuisia, jotka ovat antaneet kaikkensa yhteisen edun eteen yhdistystoiminnassa. Samaa mallia olen koittanut toteuttaa myös omassa yhdistystoiminnassani huonolla menestyksellä. Nykypäivän vaatimukset ammattitasoisesta ohjauksesta ja kilpailuasetelma useiden toimijoiden kanssa on todella ankara. Jokainen yhdistyksen hallituksessa ja johtokunnassa istunut tietää, että tekijöitä ja resursseja on vaikea löytää.

Tänä syksynä olen kokenut pysähtymisen, kun vietin hoitojakson psykiatrisella osastolla, sain masennus- ja ahdistuslääkkeet sekä aloitin terapian. Jälkeenpäin katsottuna viimeisten vuosien suorittamisessa ei ole enää ollut mitään järkeä, sillä ylikierroksilla mennessä luulee pystyvänsä kaikkeen, mutta todellisuudessa ei saa juuri mitään aikaiseksi. Asioiden suunnittelu ja toteutus on

vaikeaa. Kaikkein vaikeinta on luottaa muihin ja uskaltaa jakaa vastuuta. Tuntuu, että muut eivät tee tätä yhtä tosissaan, joten teen tämän yksin.

Me yhdistysaktiivit teemme tärkeää työtä ja meidän kuuluu olla ylpeitä siitä. Kuitenkin pitää muistaa, että yhdistys – ”harrastus” – käy työstä. Lenkkeily ja käsityöt ovat rentouttavia harrastuksia, mutta yhdistystoiminta käy aika-ajoin ihan kokopäivätyöstä. Siispä yhdistysaktiivi, uskalla jakaa vastuuta ja pyytää apua. Pysähdy aina välillä miettimään, missä menee omat rajat.

Mikä todella on itselle tärkeää. Uskaltakaa myös hallituksissa ja johtokunnissa tehdä rohkeita päätöksiä ja esimerkiksi ottaa muita yhdistyksiä mukaan järjestämään sitä meidän nuorisoseuran tapahtumaa. Yhteistyössä on aina voimaa, vaikka joskus on vaikea luottaa muihin.

Nuorisoseurojen aatteellisessa keskiössä on lasten ja nuorten tukeminen

sekä kunnon kansalaisiksi kasvaminen.

Näytetään me aikuiset kunnon kansalaisen esimerkkiä ja pidetään huolta itsestämme ja toisistamme. Nuorisoseurakokouksessa Joensuussa nuorisoseuratoiminnan yhdeksi pääperiaatteeksi vuosille 2019-2021 asetettiin seuratoiminnan tukeminen. Nuorisoseura mahdollistuu vain laajan vapaaehtoistoimijajoukon ansiosta, joten pidetään ovet auki kaikille, tuetaan toisiamme ja uskalletaan pyytää apua yhdistyksen jäseniltä, keskusseuroista, aluetoimistoista ja liitosta.

Apua saa, kun sitä uskaltaa pyytää.

Voimia talveen ja muistakaa ottaa aikaa itsellenne!

Jani Riiki Kirjoittaja on 23-vuotias Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 2. nuorin jäsen, Ylä-Savon keskusseuran johtokunnan jäsen ja Ulmalan nuorisoseuran puheenjohtaja

10

Jussi Kaijankangas

Jokaisen osaaminen maustaa monimuotoista toimintaa Teksti Pirita Laiho

N

uorisoseurojen toimintaa on yhtä monenlaista kuin on nuorisoseurojakin. Monimuotoisuus on rikkaus, ja jokainen tuo omalla osaamisellaan mahtavan mausteen toimintaan. Kolmen vuoden aikana seurojen kerhotoiminta on himpun verran kasvanut,

mutta väitän, että kaikkea toimintaa ei ole merkattu nuorisoseurarekisterin toimintailmoituksiin, josta luvut vuosittain kerätään. Luulen, että sellainen vapaaehtoisesti tehty toiminta, esimerkiksi nuorisoseurantalon oven auki pitäminen ja vapaamuotoinen toiminta, kuten

Harrastusryhmät 2017 Kansantanssi

perhekahvila, sähly, peli-illat tms. on jäänyt merkkaamatta. Tässä voidaankin pohtia, millaista on kerhotoiminta, harrastustoiminta tai toiminta, jolla ei ole merkittyä vetäjää, onko niillä eroa. Kaikella toiminnalla on paikka ja merkitys nuorisoseuralle ja myös koko järjestöl-

le, kun toiminta on kirjattu toimintailmoitukseen.

Nuorisoseurojen harrastusryhmät jakautuivat vuonna 2017 kaikenikäisten kesken alla olevan mukaisesti.

Muu

Musiikki

Monitaide

10 %

6%

3%

173

Sirkus

Muu tanssi 92

1%

Teatteri 165 Liikunta 268

Kansantanssi

19 %

Muu 126 Musiikki 53 Monitaide 33 Sirkus 13

Liikunta

Muu tanssi

29 %

10 %

Teatteri

18 %

11

Harrastusmäärät ovat nousseet kolmen vuoden aikana, ei paljon, mutta nousseet kuitenkin toimintatietolomakkeiden mukaan, tosin nousua näyttää tulleen nuorten ja aikuisten ryhmissä, kun taas lasten ryhmiä on vähemmän.

Ryhmien määrät 2015–2017 2015

2016

2017

805

307 333

310 310 303 106 124 110

0–6-v. ryhmiä yhteensä Nuorisoseurakokouksessa syyskuussa kerhotoiminnan työpajassa pohdittiin juurikin, mikä merkitys seuralle on ryhmämuotoisesta toiminnasta, miksi sitä kannattaa järjestää ja mitä se edellyttää.

Seuratoiminta on kuin puu. Jos juuria ja runkoa ei ole mietitty, ei puu pysy pystyssä eikä se pysty kasvamaan. Kerhotoiminnan osalta rungon vahvuutta katsottiin hyötyjen ja edellytysten näkökulmasta.

Hyötyjä on monia, miksi seuran kannattaa mahdollistaa kerhotoimintaa.

Toiminta on kansalaiskasvatusta ja se aktivoi toimimaan ja miettimään. Toiminnan kautta seuraan tulee uusia jäseniä ja aktiiveja. Toiminta on usein kivaa yhdessä, ja sitä pystytään harrastamaan eri-ikäisten kanssa. Lisäksi suurena arvona nähtiin lähiharrastusmahdollisuuksien tarjoaminen ja yhdenvertaisuus.

Edellytyksinä toiminnan järjestämiseen nähtiin yhteistyö muiden kanssa, toimintaan sitoutuminen, ohjaajat, vetäjät ja vastuuhenkilöt, toimivat tilat ja viestintä sekä kulkeminen toimintaan.

Kun näitä asioita on seurassa mietitty, voidaan pohtia puun oksia. Tässä tehtävässä meillä oli pohdinnassa viisi eri oksaa: toimintaideat, tapahtumat, markkinointi, yhteistyö ja ohjaajat.

Toimintaideoiden kohdalla nousi esiin se, ettei kerhotoiminnan tarvitse olla aina kerran viikossa tapahtuvaa toimintaa, vaan se voi olla myös projektitoimintaa, lyhyitä neljän kerran kerhoja tai pop up -toimintaa, ja vastuuta suunnittelusta ja toteutuksesta voi antaa nuorille.

Tapahtumien kohdalla painotettiin yhteistyötä muiden kanssa, muiden tapahtumiin osallistumista ja, että tapah-

876 923

391

82 109 119

7–18-v. ryhmiä yhteensä

19–29-v. ryhmiä yhteensä

tumat on suunniteltu ajoissa ja hyvin.

Toistuvia tapahtumia kannatettiin tunnettavuuden takia, esim. lastenviikon pop up -pajat. Erilaisiin messuihin kannattaa miettiä toiminnallinen piste, jossa on joku nopea tekeminen ja josta saa jonkin muiston mukaan. Myös yllättävät uudet yhteistyöideat kannattaa miettiä esim. raveihin oma lähtö, jossa unkarinvihreä loimi voittajalle.

Yli 30-v. ryhmiä yhteensä

Markkinointiin tuli myös paljon vinkkejä ja tässä onkin hyvä muistuttaa, että jokaiselle seuralle on tehty oma nuorisoseuralogo, joka löytyy nuorisoseurojen työkalupakista. Samasta paikasta löytyy myös valmiit mainospohjat. Kannustettiin markkinoimaan niin facebookissa kuin ilmoitustauluillakin ja näytetunteja kannattaa käydä pitämässä kouluilla, jopa niin, että harrastajat itse ohjaavat tai ovat mukana näytetunnilla kertomas-

Seuratoiminta on kuin puu. Jos juuria ja runkoa ei ole mietitty, ei puu pysy pystyssä eikä se pysty kasvamaan. (Pirita Laiho)

Kaikki ryhmät yhteensä sa omasta harrastuksestaan. Kaverikerrat ovat myös osoittautuneet mukaviksi yhteisiksi toimintamuodoiksi, keväällä esimerkiksi ystävänpäiväviikolla.

Yhteistyön kohdalla painotettiin, että pyydä rohkeasti mukaan, älä oleta, ettei toinen ole kiinnostunut. Oppilaitosyhteistyö on toimivaa niillä paikkakunnilla, joissa on lähellä oppilaitos ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kuten koulu, kirjasto, nuorisotoimi ja muut yhdistykset. Yhteistyössä perusasiana on luotto toiseen ihmiseen ja hänen työpanokseensa.

Ohjaajat ovat usein toiminnan mahdollistajia ja ohjaajan puute estää toiminnan käynnistymisen. Todettiin, että ohjaaminen tarvitsee tuekseen joko ohjaajaparin tai ohjaajavastaavan seurasta.

Ohjaajille on tarjolla koulutusta, johon ohjaajia kannattaa lähettää seuran kustannuksella niin oppimisen kuin vertaistuenkin takia. Voidaan pohtia myös, tarvitaanko kaikkeen toimintaan ohjaajaa vai voisiko mukana olla toiminnan vetäjä tai mahdollistaja.

Harrastustoimintaa, kerhotoimintaa tai ylipäätään toimintaa kehittäessä kannattaa pohtia isosti ja laajasti asioita, ei pelkästään sitä, mitä on ollut tai miten ennen on tehty. Nuorisoseuratalot ovat upeita toiminnan paikkoja, mutta löytyy myös muita tiloja, kuten metsä- ja eräkerholle lähimetsä ja keppihevoskerholle mikä tahansa kenttä tai iso tila. Toimintaa suunnitellessa kannattaa kaikkien ideoiden antaa lentää ja mitä suurempi ja eri-ikäisistä koostuva porukka, sen varmemmin syntyy myös jotain, joka toteutuu.

Iloa ja ideoita vuoden 2019 nuorisoseuratoimintaan!

Lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma

12

www.kalenat.fi

13

Syysvaltuusto Paukkulassa palkitsi vapaaehtoisia ja valitsi uusia jäseniä hallitukseen Teksti Judit Kemppilä

S

uomen Nuorisoseurojen valtuuston kokous 24.–25.11 pidettiin Suomen Nuoriso-opisto Paukkulassa, Mikkelissä. Kokouksen avasi valtuuston varapuheenjohtaja Petra Mäkeläinen, joka alkupuheenvuorossaan kehui Nuorisoseurojen kolmevuotiskauden kolmea lupausta: ”Mikäli täytämme näitä lupauksia, niin oma osuutemme

yhteiskuntavastuusta on hyvin hoidettu” hän totesi.

Nuorisoseurojen valtuuston kokouksen aluksi palkittiin useita vapaaehtoisia. Hallitustyöskentelystä myönnettiin hopeinen ansiomerkki Harri Penttilälle ja Juuso Lökforsille. Hopeisen ansiomerkin lehvillä saivat Ragni Reichardt, Tanja Kilpiö ja Anumaaria

Tulla. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Anni Kelkalle.

Kokouksessa valittiin myös uusia hallituksen jäseniä. Hallituksessa tuttuina kasvoina jatkavat puheenjohtaja Ragni Reichardt sekä Harri Penttilä. Uutta verta hallituksen työskentelyyn tuovat Emma Laitinen, Hannu Harmaala, Juha Heikkola sekä varajäsen Mikko

Kärkkäinen. Nuorisoseuralehti haastatteli vastavalittuja, uusia hallituksen jäseniä lyhyellä kysymyspatteristolla.

1. Oma nuorisoseurapolku?

2. Ammatti ja harrastukset?

3. Mikä on saanut sinut viimeksi hymyilemään?

4. Mitä uutta uskot tuovasi hallituksen työskentelyyn?

(Juhana Suhonen)

(Judit Kemppilä)

Mikko Kärkkäinen, 45, Kuopion seudun Nuorisoseura Hannu Harmaala, 25, Hollolan Nuorisoseura 1. Hollolan nuorisoseurassa seitsemän vuotiaasta asti. Ensin Kallet ja Kaisat -ryhmässä ja myöhemmin Hannat ja Heikit -ryhmässä. Ryhmien mukana kiertänyt maailmaa erinäisillä tanssifestivaaleilla mm. Taiwan, Venäjä muutaman kerran, Ruotsi, Viro, Tanska, Saksa, Unkari, Romania, Belgia, Canaria, Puola, Tsekki, Slovakia, Yhdysvallat. Viimeiset kaksi vuotta olen ollut myös tanssiteatteri Huuman ja Lahden Tanhuujien jäsen. Hollolan Nuorisoseuran johtokunnan jäsen olen ollut vuodesta 2015 ja seuran varapuheenjohtaja vuodesta 2016. Koko tämän ajan olen ollut myös Hollo & Martta kansantanssifestivaalin järjestäjäorganisaatiossa.

2. Ammattina liikenne- eli autokoulunopettaja.

3. Tanssikaverit.

4. Tuoreita näkemyksiä, toivottavasti nykyaikaisia toimintatapoja ja tehokasta kommunikointia keskusjärjestön sekä jäsenseurojen välillä.

Juha Heikkola, 31, Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissi

Emma Laitinen, 20, Siepakat 1. Olen ollut Saarenkylän nuorisoseuran jäsen Siepakoiden kautta, nykyään Siepakat ry:n jäsen.

2. Opiskelen tällä hetkellä tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa ja tanssinopettajan työtä tuleekin tehtyä opiskelun ohessa. Harrastuksena kulkee edelleen mukana tanssi Siepakoiden edustusryhmässä sekä Kipuna Kollektiivin Öhkä-ryhmässä.

Lisäksi vietän aikaa kavereiden kanssa yhdessä hengaillen ja saunoen.

3. Mahtava ruokapöytäkeskustelu koulussa!

4. Uskon tuovani työskentelyyn lisää raikasta näkökulmaa näin yhtenä hallituksen nuorimmista jäsenistä. Innostus ja intohimo tanssiin tuo myös uusia ideoita asioiden kehittämiseksi.

1. Aloitin Kulissilla syksyllä 2009 osallistumalla Suruttomat-näytelmän harjoituksiin. Alkuun olin mukana eri talkoissa: lavastus, rakennus, puvustus, kevät- ja syystalkoot jne. Muutaman vuoden harrastuksen jälkeen tulin valituksi johtokuntaan ja myöhemmin johtokunnan puheenjohtajaksi. Nuorisoseurakokouksessa vuonna 2015 tulin valituksi valtuuston jäseneksi ja nyt 2018 valtuuston varajäseneksi. Ja tosiaan nyt syysvaltuustossa 2018 hallituksen jäseneksi.

2. Sähkösuunnittelija. Harrastuksina, kuntosali, lenkkeily 3. Puoliso oli ostanut eilen mutakakkua, kun tulin töistä kotiin, oli aika mukavaa juoda kahvit siinä työpäivän jälkeen rakkaan kanssa.

4. En vielä tässä vaiheessa osaa eritellä mitään tiettyjä asioita, hieman vielä tuntematonta on tuo hallitustyöskentely minulle.

1. Vauvasta lähtien olen ollut vanhempien mukana Kuopion tanhuujien toiminnassa. Kun opin kävelemään, aloitin saman tien kansantanssin. Vuosia kestäneen tanssiharrastuksen myötä alkoi kiinnostus osallistua myös muuhun järjestötoimintaan. Olen toiminut hallituksen jäsenenä ja erilaisissa luottamustehtävissä useammassa alueen nuorisoseurassa. Näiden lisäksi työn kautta olen toiminut rakennusliiton paikallisyhdistyksen hallituksessa ja työpaikan työsuojeluvaltuutettuna ja luottamusmiehenä.

Kesäisin minut voi löytää touhuamassa talkoohommissa Kuopion Ilveskasinon tanssilavalta. Syy siihen, että olen ollut näin monessa tehtävässä mukana ja olen edelleen mukana, on se, että pidän tärkeänä nuorisotyön kehittämistä ja tykkään vaikuttaa asioihin ja viihdyn ihmisten parissa.

2. Bitumieristäjä “kattokassinen".

Harrastukset: ympäri vuoden kalastus, veneily, mökkeily ja matkustelu.

3. Tyttären vouhottaminen.

4. Savolaisia ideoita, ajatuksia ja visioita.

14

Meeri Härmä – pelimannina festareilla ja työelämään tutustumassa Kostyymissa Teksti Meeri Härmä

M

ä olen pienestä pitäen ollut ns. musikaalinen ihminen. Lauloin niin paljon, että se alkoi olla rasittavaa kanssaeläjille, kävin satubaletissa ja yritin epätoivoisesti soittaa äidin vanhaa nokkahuilua. Siksi siis äitini ehdottaessa soittoharrastusta Wellamolla olin innoissani. Täytettiin yhdessä lomake, johon piti laittaa mm. mitä soitinta haluaisin soittaa. Vaihtoehtoina oli tyypillisiä soittimia, kuten kitara ja piano, mutta huomioni kiinnittyi enemmän viuluun. Se oli jotain erilaista, sitä en ollut kuullut kenenkään soittavan toisin kuin pianoa tai kannelta. Toiseksi vaihtoehdoksi tuli sello, josta en edes silloin tiennyt mitään.

Ei musta kyllä jälkeenpäin katsottuna viulistia olisi tullut vääntämälläkään, se ei tuntuisi oikealta soittimelta mulle. Onneksi pääsykokeessa kerrottiin, että viulisteja on paljon enemmän kuin olisi tarpeen ja sellistejä aivan liian vähän, joten mut otettiin selloon.

Kolmas luokka on kuitenkin verrattain myöhäinen aika aloittaa, ottaen huomioon, että miltei kaikki tuntemani soittajat ovat aloittaneet ennen kahdeksatta ikävuottaan. Kuitenkin, aloitin soittamisen, kävin teoriatunneilla, kehityin ja pian sain Elina Noralta kutsun Nastolan Pikkupelimanneihin.

Hymy pärjäsi mokalle Ensimmäisistä harjoituksista lähtien se oli mulle hyvä ympäristö. En tuntenut

ketään, en tiennyt biisejä saatikka osannut sanoja ja silti, tulin autoon puolentoista tunnin ajan ahtaassa kopissa olleena ja siitä erittäin onnellisena tyttönä. Ensimmäisellä keikallani olin eturivissä mua paljon lyhyempien ja kokeneempien soittajien vieressä laulamassa ja soittamassa lauluja, joita en ollut edes kuullut, mutta olin onnellinen virheistäni. Ajan mukana opin kyllä kappaleiden sanat, mutta ilmapiiri säilyi: oli ok, jos mokasi, kunhan hymyili lopussa.

Hollo & Martta -festivaalit tulivat kuvaan vasta myöhemmin. Niihin harjoiteltiin muutama kappale, käytiin soittamassa ne Lahden kaupunginteatterilla ja illalla mentiin Hollolan Kukonkoivuun laulamaan omia biisejä.

Muistiin on jäänyt valtavat suosionosoitukset, jotka sieltä aina sai, laulun kaikuminen takaseinästä ja euforia lavalta poistuessa. Ne olivat aina yksi vuoden kohokohtia ja niistä tuli vielä enemmän merkittävä, kun mun rooli pelimanneissa vaihtui.

kuhiljaa soitto alkoi tuntua omalta.

Vuoden 2017 Hollo & Martta oli ensimmäinen esiintyminen, johon mut laitettiin soittamaan ja se jännitti todella paljon, mutta kyllä se loppujen lopuksi meni ihan hyvin ja se kokemus kasvatti mun itseluottamusta valtavasti.

Vuosi kului ja mä soitin bassoa aina paremmin ja varmemmin. Hollo &

Martta -festivaalit olivat taas tulossa ja meille annettiin harjoiteltavaksi samaa nimeä kantava kappale, joka ilmoitettiin äänitettäväksi ja julkaistavaksi singlenä festivaalien yhteydessä. Totta kai mä olin innoissani - onhan se mahtava ja harvinainen tilaisuus päästä levyttämään 15 vuoden iässä ammattimaisilla välineillä. Hannu Kella, joka on

Sellosta bassoon Meille tarvittiin kontrabasisti. Mä olin soittanut muutaman kerran sähköbassoa enkä kyllä kovin hyvin tai paljoa, mutta koska mulla oli parhaat edellytykset siirtyä nykyisestä soittimesta bassoon ja sello ei ollut koskaan muutenkaan oikein erottunut taustalta, mut valittiin. Ensimmäiset kerrat olivat lähinnä totuttelua ja opettelua, mutta pik-

Satapäinen lasten ja nuorten orkesteri esitti Hannu Kellan säveltämän Hollo & Martta -laulun.

(Dániel Bálint)

Meeri on innoissaan – Hollo&Martta -laulu julkaistiin myös singlenä. (Riikka Turkki)

15

ollut ohjaamassa soittoa festareilla ja sävelsi kyseisen kappaleen, oli myös mukana äänityksissä ja yllättyi kun basisti osasi kerrankin soittaa tahdissa. Itse en kyllä luokittele taitojani loistaviksi, mutta sanoisin, että olen vuodessa edistynyt paljon – ellei se kuulostaisi niin itsekehuiselta.

Ilmapiiri katossa

Hollo & Martta Tänä vuonna jo 15. kerran järjestettävä Hollo & Martta -festivaali on vuoden välein Hollolassa ja muualla Päijät-Hämeessä järjestettävä kansantanssin ja -musiikin kansainvälinen festivaali. Viikon kestävä festivaali esittelee loka¬-marraskuun vaihteessa kansainvälisen nuorten tanssi- ja musiikkikirjon lisäksi myös runsaan otoksen kotimaista kansantanssia ja -musiikkia. Festivaalin mer-

kittävin osa esityksistä ja konserteista suunnataan koululaisille, lapsille, nuorille ja erityisryhmille.

Festivaalin päätöskonsertissa sai tänä vuonna onnistuneesti kantaesityksensä muusikko Hannu Kellan säveltämä Hollo & Martta -laulu, jonka esitti satapäinen lasten sekä nuorten orkesteri. Kella kertoo, että sävellys ja sanoitus on hänen tapansa kunnioittaa kotikuntaa ja sen historiaa.

(Dániel Bálint)

Tämän vuoden festivaalit olivat ensimmäiset, joilla osasin oikeasti soittaa kontrabassoa. Totta kai mukana oli toinen basisti ja ihan hyvä niin, koska vaikka kuinka hyvä olisin suhteutettuna olosuhteisiin, en voisi mitenkään korvata yli 10 vuoden kokemusta vuoden soitollani. Joka tapauksessa festivaalit menivät loistavasti, mulla oli todella kivaa ja iloinen tapahtuma toi kaivattua piristystä pimeän syksyn keskelle. Mä pääsin myös tanssimaan ensimmäistä kertaa kansantanssijoiden kanssa Kukonkoivussa festivaalien loppujameissa. Askeltakaan en ollut ennen tanhua tans-

sinut, mutta onneksi tanssiparini oli hieman kokeneempi ja antoi virheet anteeksi. Ilmapiiri oli katossa koko pitkän illan aina Pikkupelimannien oman esityksen ensimmäisistä tahdeista viimeisiin hyvästeihin asti.

Hollo & Martta -single on myytävänä mm. mun tämän vuoden TETeli työelämään tutustumispaikassa pukuvuokraamo Kostyymissä Lahdessa, jonka johdosta päädyin edes kirjoittamaan tämän koko jutun. Itse TET-jakso oli mun aiempien kokemuksien perusteella erittäin kiva, opin paljon ja pääsin tekemään monia asioita, joita en ajatellut tulevan eteen pukuvuokraamossa. Mä myös näin, ettei kulissien takana kaikki suju kuin rasvattu, mutta ratkaisu löytyy aina. Saatan olla hieman puolueellinen, mutta suosittelen lämpimästi käymään Rautatienkatu kolmosessa, jos etsit naamiaisasuja, kansallispukuja tai pilailupuodin tuotteita; ilmapiiri on ihana, ja työntekijät osaavat asiansa hyvin.

Compañía Kaari & Roni Martin Folklandialle!

Malva & Priks. Ensi kertaa risteilyllä nähdään myös yksi Viron suosituimmista folkbändeistä, nelihenkinen perinnemusiikkiyhtye Rüüt, jonka musiikkia luonnehditaan mystiseksi, taidokkaaksi ja harmoniseksi.

Kotimaisesta musiikkikattauksesta löytyvät nykykansanmusiikin virtuooseista koostuva Frigg, joka tunnetaan energisistä live-esiintymisistään sekä svengaava Sväng, joka on asettanut uudet standardit huuliharppumusiikille. Mukana upeassa musiikkitarjonnassa on myös Pauanne-yhtye, jonka käyttämät soittimet ovat olleet uskomusten mukaan syntisiä. Nyt yhtye esittää modernia kansanmusiikkia, jossa traditio taipuu nykyihmisten taajuudelle. Folklandialla hurmaa myös nousukiidossa oleva duo mammantytöt! kimaltavalla perinteentulkinnallaan ja vahvalla duosoitollaan tarjoten kuulijoille ”cool Finnish folkkia”.

Etnogaala 2019 -ehdokkaita on Folklandia-risteilyllä useasta sarjasta, kuten Kaari Martin ja Hanna Poikela Vuoden tanssintekijäksi, mammantytöt! ja Pauanne Vuoden tulokkaaksi sekä Sväng Vuoden artistiksi ja Vuoden kansainvälistyjäksi. www.folklandia.fi www.etnogaala.fi

(Kansikuva: Joni Sivonen Originaali: Toomas Dettenborn)

H

ileisen kuumaa huumaa on jälleen tarjolla, kun folkloren suurin talvitapahtuma avaa 24. kerran Suomen festivaalivuoden. Nyt mennään maailmalle ja sfääreihin. Nuorisoseurojen Folklandia-risteilyllä on 134 kansanmusiikin ja -tanssin huippunimistä koostuvaa esiintyjäkokoonpanoa 10 eri maasta. Folklandian ohjelmasta löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia artisteja. Perinnettä hyödynnetään monin tavoin ja genrerajoja rikotaan ilolla.

Ensimmäistä kertaa Folklandialla nähdään palkittu nykyflamencoryhmä Compañía Kaari & Roni Martin. Hevostrilogian eri teoksista rakentuvaan Kaari Martinin soolokokonaisuuteen sisältyvät Roni Martinin Pentti Saarikosken teksteihin sävelletyt Hullun miehen hevonen ja Kaksipäinen hevonen. Trilogian täydentää Frou Frou, hevoseni teoksesta Anna Karenina.

Koreografi Hanna Poikelan uutuusteos Kyllikki vie matkalle suomalaisen naisen ruumiin historiaan ja seksuaalisuuteen. Tässä tanssiteoksessa Impivaaran neidot käyvät vuoropuhelua Y-sukupolven naisten kanssa.

Viron 100-vuotisjuhlat jatkuvat Folklandialla huippumuusikkojen kanssa: Duo Tuulikki Bartosik & Timo Alakotila, Eva Väljaots, MandoTrio ja Duo

16

Nuori Kulttuurin Teatristuotannossa johtohahmoina nuoret Teksti Nazia Asif

T

äytän ensi keväänä 40 ja väkisin pukkaa vanhojen muistelu päälle.

Oliko noin 25 vuotta sitten meidän kylällä ryhmää, joka olisi opetellut tuottamaan tapahtumia? Entäs, kysyttiinkö nuorilta, mitä haluaisitte tapahtuvan?

Sen muistan, että kerran viikossa oppilaskunta möi munkkeja välitunnilla. Ja ne olivat kyllä hyviä!

Näistä munkinmakuisista muisteloista on hauska hypätä haastattelemaan Nuori Kulttuurin Teatris -tuottajatiimiä vuonna 2018. Ohjaan tiimiä yhdessä Kulttuuriklubi Siperian koordinaattori Anumaaria Tullan kanssa Jyväskylässä. Tiimin yksi työnimistä on ollut johtoryhmä. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden yksi uudistus on ollut se, että Nuori Kulttuurin taiteellisten johtajien saappaisiin on hypännyt joukko nuoria, jotka navigoivat Nuori Kulttuurin tuottajien kanssa festivaalituotannon parissa.

Mutta, mitä sanovat tuottajatiimissä työskentelevät nuoret uudesta pestistä? Yhdeksän hengen keskisuomalaisesta tiimistä haastateltavina ovat Amanda Rekonen, Arja Sulkunen ja Helena Gråsten. ”Nuorten näkökulma ja kanta on kannattavaa saada esille silloin, kun heistä puhutaan.” Amanda toteaa ja jatkaa: ”Teatris-festarissa on kyse nuorten tekemistä teatteriesityksistä, joten ketkä olisivat parempia tuomaan festareille tuoretta ja nuorekasta näkökulmaa kuin nuoret itse? ”. Arja komppaa tiimitoveria: ”itse nuorena haluaisin vaikuttaa Teatris -festarin kohdennettuun markkinointiin niin, että myös nuoret, joilla teatterikokemusta ei ole paljoa tai lainkaan, kiinnostuisivat tapahtumasta ja että sellaisetkin henkilöt pääsisivät seuraamaan esityksiä”. ”Mua itseäni ilahdutti kovasti ajatus siitä, että otetaan nuoret mukaan suunnittelemaan tapahtumaa nuorille. Täl-

Nuori Kulttuurin valtakunnallinen Teatris -festari kokoaa nuoria ympäri Suomen esiintymään, oppimaan ja hengailemaan yhdessä.

Nuori Kulttuuri -festarit tarjoavat paljon tekemisen paikkoja nuorille. Viime kevään SOUNDS -festareilla nuorten tiedottajaryhmä hoiti viestintää.

laisen ison tapahtuman tuottamisessa mukana oleminen on varmasti kaikille meistä tosi hieno asia”, Helena summaa ajatusta tiimistä ja lisää: ”mä lähdin mukaan, koska mua on alkanut viimeisen puolentoista vuoden aikana kiinnostaa tuottaminen, ja tämä ryhmä tuntui turvalliselle paikalle lähteä sitä kokeilemaan”.

Mikä saa nuoret kiinnostumaan ja innostumaan tällaisesta hommasta?

Arja aloittaa toteamalla, että haluaisi oppia tapahtuman tuottamisen käytännöistä ja teatterista lisää: ”eniten kiinnostaa, miten suuri tapahtuma saadaan kasaan”. Amanda lisää: ”jokaisen uuden ryhmän kanssa toimimisesta saa aina uutta kokemusta ihmisten kanssa tekemisestä ja tällaisen suuren tapahtuman järjestäminen opettaa runsaasti erilaisten pienten asioiden yhdistämistä yhdeksi suureksi asiaksi”. Kolmikon kanssa jutellessa selväksi tulee, että asioiden organisointi, aikataulutus ja ohjelmaan vaikut-

taminen kiinnostavat. ”Homman järjestäminen siihen kuntoon, että jokainen nuori, joka haluaa tulla, viihtyy ja nauttii olostaan. Kenelläkään ei olisi ikävä fiilis tai tylsää”, Amanda fiilistelee Teatriksen järjestämistä.

Tuntuu superhienolta päästä työskentelemään näiden nuorten kanssa! Innostus on tarttuvaa ja on mahtavaa päästä kuulemaan, mitä tämän ajan nuoret ajattelevat asioista. Voi vain toivoa, että kaikilla elämän alueilla lasten ja nuorten kuuleminen otetaan osaksi käytäntöjä. Vaikka olemme ryhmän kanssa vasta alkutaipaleella, veikkaan, että matkasta tulee upea. ”Meillä on tukijoukkoina toisemme, tiimin ohjaajat, tapahtuman päätuottajat ja muu työryhmä”, Helena kiteyttää.

Kirjoittaja on Nuori Kulttuuri -tuottaja ja Teatris-nuorten tuottajatiimin toinen vetäjä

17

TeatteriTorstai tarjoaa nallekarkkeja ja perhe-elämää Teksti Pinja Sissonen ja Tepi Kraemer

T

eatteriTorstai eli TeaTo on nuorten teatteri, joka pitää harjoituksensa Kulttuuriareena 44:ssä Kuopiossa. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden kokea, miltä näytelmän tekeminen tuntuu. Jokainen meistä osallistuu tavallaan. Meistä on moneen, on näyttelijöitä, kirjoittajia, maskeerauksesta innostuneita, olemme lahjakkaita eri tavoilla.

Kun ovet avataan noin kello 17, monet meistä tulevat viettämään aikaa yhdessä nelineloseen, ennen kuin harjoitukset alkavat. Meille on alkanut syntyä yhteishenkeä, ja se on hyvä asia.

Tällä hetkellä työstämme kahta eri esitystä, nallekarkkeja ja Devising-tyylillä tehtyä perhe aiheista esitystä.

Nallekarkit on kirjoittanut Iida-Sofia Luusua. Varsinkin hahmo Santtu sai ryhmäläisissä erilaisia positiivisia tun-

teita pintaan. Nallekarkkien harjoitukset loppuvat hiukan aiemmin kuin "perheen", joten osa Nallekarkeista jää seuraamaan muiden harjoituksia. On todella mukavaa, että meille nuorille on järjestetty ilmainen harrastus, jonne on kiva tulla. Kiitos Johanna ja Tero!

Kirjoittajat 14-vuotias Pinja ja 15-vuotias Tepi ovat molemmat mukana TeatteriTorstai-ryhmässä.

TeatteriTorstai on syyskuussa 2018 perustettu 13–17-vuotiaiden maksuton nuorten teatteri, joka kokoontuu torstai-iltaisin Kulttuuriareena 44:n tiloissa Kuopiossa.

Torstai on paikka, missä saa turvallisesti ilmaista, luoda ja loistaa kaikissa teatterin tehtävissä. Eli se on paikka näyttelijöille, kitaravirtuooseille, kirjoittelijoille, pukujen väkertäjille, tanssijoille, valotyypeille, freestyle räppääjille, tubettajille...

Teatterin ohjaajina toimivat Tero Sarkkinen ja Johanna Metelinen.

Teatteria hallinnoi Pohjois-Savon nuorisoseurat.

Kallava Teatterifestivaali oli täynnä rentoa meininkiä, yhteisöllisyyttä ja naurua Teksti Aliisa Tammi ja Kia Kaunisto

K

ävin Kallava-teatterifestivaaleilla katsomassa yksinteatterikisaa. Paikalla oli toistakymmentä henkilöä katsomassa ja seitsemän esiintyjää. Juonto ja ohjelman kulku oli sulavaa ja rentoa. Tuli yhdessä tekemisen tunne.

Ensimmäisten neljän esityksen jälkeen oli tauko, joka kesti noin 20 minuuttia.

Tauko oli hyvä mietiskelypaussi. Olin itse tuolloin kahviossa talkoolaisena, ja tauko oli oikein rauhallinen. Esitykset jatkuivat ja seurasi loput esiintymiset. Minusta oli hauska kuulla myös esityksen jälkeen jokaisen tekijän omia mietteitä esityksen teon vaiheista ja sen lähtökohdista. Kaikki esitykset olivat monologeja. Ne olivat hienoja, ja vaivaa oli selvästi nähty.

Lopuksi saimme äänestyslaput ja pääsimme äänestämään voittajasta. Oli hienoa, kun yleisö pääsi päättämään. Yleisön päätöksellä voittajaksi tulikin Amelia Tarvainen ja tuomareiden päätöksellä toiseksi tuli Siiri Pöllänen ja kolmanneksi Edith Polon. Mielestäni tuo Kallavan yksinteatterikilpailu oli kokonaisuutena hyvin on-

nistunut. En itse päässyt seuraamaan teatterifestivaali Kallavan muita tapahtumia, mutta näin päällisin puolin ja omasta kokemuksestani tapahtuma oli onnistunut.

Tapahtuman rentous ja yhteisöllisyys oli tarttuvaa, ja oli kuin olisi omassa olohuoneessa esityksiä katsonut.

Improliiga viihdytti Improliiga taas oli täynnä naurua ja upeita esityksiä. Juuri tästä syystä se oli niin viihdyttävä, ja siellä oli paljon ammattitaitoista porukkaa. Jokainen improliigassa otteleva joukkue oli omalla tavallaan taidokas, ja esityksiä oli erittäin mukavaa katsoa. Näyttelijät heittäytyivät mahtavasti rooleihinsa ja erilaisiin tilanteisiin.

En usko yleisössä olleen yhtäkään katsojaa, joka ei olisi saanut nauraa sydämensä kyllyydestä noiden kahden päivän aikana.

Itse kävin katsomassa improliigaa lauantaina, mutta en valitettavasti päässyt paikalle sunnuntaina. Kuulin kuitenkin, että uudet tuomarit olivat olleet totuudenmukaisia, ja esitykset hienoja.

Lauantaina meno oli kyllä todella kova, ja yleisö oli innolla mukana meiningissä. Kaikki sujui todella hyvin ainakin yleisöstä käsin katsoen. Taustamusiikki oli kaunista, esitykset hauskoja, illan juontaja ja tuomarit ihanan iloisia ja yleisö hyvällä tuulella.

Kunpa vain liiga olisi kestänyt pidempään! Koko päivä nimittäin pelastui esitykset nähtyäni!

Kallava Teatterifestivaali on järjestetty Kuopiossa vuodesta 2000 alkaen. Nuorisoseurojen valtakunnallisena teatterikatselmuksena alkanut tapahtuma on tänä päivänä maakunnan harrastajien ja ammattilaisten esiintymisareena, joka on suuntautumassa entistä enemmän lasten- ja nuorten teatteriin.

Viikonloppuna saatiin nähdä muun muassa pariskunnan IKEA-reissu, bussionnettomuus, sosiaaliviranomaisten keskeyttämä aamupala, taivaan portit ja vaikka mitä muuta!

Kirjoittajat 14-vuotias Aliisa ja 15-vuotias Kia ovat molemmat mukana Teatteri-Torstai-ryhmässä.

18

Miksi kannattaa aloittaa ohjaaminen?

Teksti Sini Mäenpää Kuvat Elisa Juhala

H

arjoitukset loppuvat. Lapset lähtevät ulos ovesta, osa hyvästelee ja moikkaa: ”Nähdään ensi viikolla!”

Jää hyvä mieli, kun onnistuneet harjoitukset ovat ohi. Voimme todeta toisen ohjaajan kanssa, että saimmepa me taas paljon aikaan. Olen nyt neljä vuotta ohjannut eri-ikäisten lasten kansantanssiryhmiä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. Kaikki lähti siitä, kun minua pyydettiin ohjaajakaveriksi pienten lapsiryhmään. Hetkeäkään en ole tätä päätöstä katunut.

Päätökseni myötä olen oppinut puhumaan ihmisten edessä. Luokan edessä puhumista tai itsensä esittelemistä ei enää tarvitse jännittää, kun itselle se on jo arkipäivää. Ei tarvinnut myöskään jännittää työelämään tutustumispaikan saantia. Hakiessani päiväkotiin hyödyin ohjaajana toimimisestani, sillä minullahan oli jo kokemusta lapsista. Monet arvostavat vapaehtoistyötä lasten parissa, ja se voi avata uusia mahdollisuuksia elämään.

Minua kannustettiin lähtemään ohjaajakoulutukseen pari vuotta sitten. Uuden

aloittaminen pelottaa aina, ja niin se minuakin silloin pelotti. Pyysin kaveriksi toisen seurastamme. Toisen kanssa lähteminen on aina helpompaa, kun tietää, että saa olla siellä yhdessä. Pian siellä kuitenkin tutustuu uusiin ihmisiin. Koulutuksista ja eri tapahtumista löytää uusia kavereita, joiden kanssa voi jakaa ajatuksia omasta harrastuksesta ja yleisesti ohjaamisesta. Vieläkin muistelen niitä hetkiä, mitä on tullut koettua eri tapahtumissa ja koulutuksissa.

Kaikesta ei saa luopua Kiireiden keskellä lasten kanssa tekeminen auttaa jaksamaan arjen keskellä. Kuultuaan jonkun sanovan: en halua lopettaa koskaan tätä harrastusta, saa itselleen hyvän olon tunteen. Sen huomaaminen, että toinen oppii sinun ansiostasi, on aika mahtavaa. Joku muu ajattelun aihe koulutöiden keskellä auttaa jaksamaan. Huonoina päivinä muiden ilo ja hauskuus piristävät omaakin päivää. Illalla palattuaan takaisin kou-

lukirjan ääreen voi nähdä asiat uudessa valossa. Kamalakin päivä voi muuttua hyväksi. Olen huomannut, että kaikesta ei saa luopua. Ylioppilaskirjoitusten lähestyessä olen miettinyt ohjaamisen lopettamista, mutta koulutöiden lisäksi täytyy olla jokin vastapaino kaikelle.

Minulle ohjaaminen on juuri sitä.

Asioille löytyy kyllä paikkansa Minä en voi ikinä kiittää tarpeeksi siitä, kun minua kannustettiin ohjaamaan ja kouluttautumaan. Olen myös huomannut, että ohjaamisenkin kautta voi kehittää omaa osaamista lajissa. Mieluummin voisin karsia omista harjoituksista kuin ohjaamisesta. Tästä olen myös oppinut, että mitä oikeasti haluaa, ehtii sen tehdä. Asioille löytyy kyllä paikkansa arjessa. Aina ei tarvitse aloittaa yksin, vastuuta saa ja joskus täytyy jakaa. Ohjaaminen on uusi tapa kehittää omaa osaamistaan.

Kirjoittaja, Sini Mäenpää, on 17-vuotias kansantanssin ohjaaja Jokioisilta. Hän on harrastanut kansantanssia 12 vuotta ja ohjannut 4 vuotta Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomissa.

19

20

Lyhyesti

DÄÄNS-leirin saldo: tanssia, yhdessäoloa ja uusia tyyppejä Teksti Motoran Liipukat

Osallistuimme valtakunnalliselle DÄÄNS-leirille, joka järjestettiin Joensuussa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Leirille osallistui noin 100 lasta ja nuorta ympäri Suomea. Paikallisryhmänä jaoimme Joensuu-tietoamme muille tanssijoille, järjestimme iltaohjelmaa ja osallistuimme talkoisiin ennen leirin alkua järjestelemällä luokat nukkumiskuntoon ja liimaamalla opasteita ympäri majoituskoulua.

Saimme leirillä ensiluokkaista opetusta vierailevilta tanssinopettajilta, opimme paljon uutta paritanssista sekä karjalaisista tansseista Tiina Lindbladin, Riina Hosion sekä Elias Martikaisen johdolla. Pääsimme astumaan myös nykytanssin maailmaan Cat-Peoplen Anna Kiuru-Kosken opetuksessa. Tanssitunnit olivat

monipuolisia ja leirin aikana opimmekin paljon uutta ja pääsimme vahvistamaan vanhojakin taitoja. Mikä olisi parempaa kuin viikonloppu, jolloin saa vain tanssia, viettää aikaa yhdessä ja tutustua uusiin tyyppeihin?

Leirin aikana valmistelimme myös kaikkien tanssijoiden kesken yhteisen esityksen, jonka esitimme hotelli Kimmelissä Nuorisoseurakokouksen illanvietossa.

Meillä oli huippu viikonloppu yhdessä muiden osallistujien kanssa. Olemme olleet Däänsissä jo monesti aiemminkin ja aina on ollut yhtä hauskaa. Leirin jälkeen fiilis oli väsynyt, mutta onnellinen eikä naurulta vältytty, kun laittelimme pulpetteja takaisin paikoilleen leiriläisten jäljiltä.

Jutajaiset 2018 – Nuoret kansallispukuperinteen sanansaattajina!

Teksti Eveliina Ollila Kuvat Aura Piha

Viime vuosina kovassa nosteessa olleet kansallispuvut ovat alkaneet kiinnostaa myös nuoria. Paljon on puhuttu siitä, miten ja missä pukuja voi käyttää ja nuorilla onkin ollut tärkeä rooli olla tuomassa rohkeasti esille kekseliäitä oivalluksia kansallispukujen yhdistelemisestä arkiseen pukeutumiseen. Usein näitä ideoita on saanut ihastella sosiaalisissa medioissa #kansallispukukuuluukaikille tunnisteella.

Jutajaisissa nuorten taidonnäytteenä syntyi upea Kansallispukunäyttely, joka toi uusia näkemyksiä kansallispukujen modernisoimisesta ja varioinnista alkuperäisten Lapin alueen kansallispukujen rinnalle. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Lapin Yliopiston kanssa.

Uusien näkökulmien luominen on tärkeää. Niiden avulla yhä useammat kiinnostuvat tutustumaan kansanperinteeseen ja näin myös alkuperäiset puvut saavat ansaitsemansa huomion ja tulevat tunnetuiksi myös nuorten keskuudessa. Mikäpä sen parempi tapa tutustua perinteeseen kuin pukea isovanhemmalta peritty upea kansallispuku ylleen.

Lapin Yliopiston vaatetussuunnittelun opiskelijoita Kansallispukunäyttelyn avajaisissa. (Aura Piha)

Teatterilaiva 2018 – huikea kokemus Teksti Atte Asikainen

Teatterilaivalla oleminen oli aivan mieletön kokemus! Nyt kun on ollut teatteriin jollakin tavoin yhteydessä jo jopa kuusi vuotta, on aina välillä sattunut kuulemaan hauskoja ja jopa villejä tarinoita teatterilaivalla olevasta menosta. Joten oli aivan huikeaa päästä itsekin kokeilemaan millaista siellä olisi olla.

Aika lailla ensimmäinen päivä teatterilaivalla meni oman esityksen valmisteluun ja esityksen jälkeisestä tunnelmasta laskeutumiseen. Teatterilaivalla esiintyminen oli huikea kokemus, sillä suurin osa katsojista olivat itsekin aktiivisia

teatterin tekijöitä erilaisten harrastajateattereiden ja muiden kautta. Siksi esityksen jälkeinen palautekin oli rakentavaa ja sitä oli hauska kerrata itselleen vielä myöhemminkin.

Esityksen jälkeen alkoi minun vuoroni luoda uusia tarinoita, joita itse voisin teatteriporukalle kertoa Suomeen palattua. Vaikka tarinat eivät saavuttaneet samanlaista hurjuustasoa kuin kuulemani tarinat, risteilyn loppu meni hauskaa pitäen ja uusia elämyksiä kokien.

21

KANSALAISFOORUMI TUKEE KOULUTUSTA Kansalaisfoorumi jakaa avustuksia koul,utustilaisuuk-

asiantuntijoita voi toki käyttää satunnaisina vieraili-

to on varsin helppokäyttöinen ja Kansalaisfoorumin

siin, joita Nuorisoseurat järjestävät. Tuen piirissä ovat

joina. Opintoryhmä on kurssia joustavampi sekä toteu-

SkafNet-tiimi neuvoo tarvittaessa sekä puhelimitse

kurssit ja opintoryhmät. Tuki on opetushallituksen

tusmuodoltaan että kulurakenteeltaan. Opintoryhmän

että sähköpostilla. Kansalaisfoorumin kotisivuilta että

myöntämää aikuiskoulutusrahoitusta.

enimmäistuki yhteen kehittämisprojektiin on 500 €.

SkatNet.fi-palvelusta löytyvät tarkemmat ohjeet tuen

KURSSITUKI MAHDOLLISTAA PALKATUN OHJAAJAN

LUENTOTILAISUUSKIN VOI SAADA TUKEA

Paikallisilla yhdistyksillä on paljon koulutusta, sillä

Kansalaisfoorumi voi tukea myös 1–2 tunnin mittai-

lähes kaikki säännöllisesti kokoontuvat harrastusryh-

sia luentotilaisuuksia. Luentotilaisuus on monesti jär-

mät voivat toimia kurssimuotoisesti. Lisäksi on erillisiä

jestelyiltään kevyempi hoitaa kuin kurssi, joten sitä voi

viikonloppu- tai iltakursseja ja myös joillakin leireillä

käyttää vaikka kiinnostuksen tunnusteluun uutta aihe-

on paljon ohjattua taitojen kehittämistä. Tästä syystä

piiriä kohtaan. Tässä tuessa sovelletaan pääosin kurs-

kurssitukea haetaankin joka vuosi enemmän kuin sitä

sitoiminnan käytäntöjä, joskin tuntituki on korkeampi.

valtionapuna käytettäväksi saadaan.

Luentotuen hakemisessa pääsee parhaiten alkuun ot-

Kurssitukea haetaan aina joulukuun aikana seuraavalle vuodelle. Koulutustoiminnan talousarviot voidaan yhdistyksissä tarkentaa tammikuun lopulla, sitten kun kurssitukitunneista saadaan tieto.

Kurssituki on vuonna 2019 enintään 22 € opetustuntia kohden, mutta ei koskaan yli 50 % koulutuskuluista.

Varsinkin seuraavan syyskauden tarkka ennakointi jo edellisen vuoden lopulla on toki hankalaa.

Tukipäätöksiä voidaankin yleensä tilanteen mukaan muuttaa jonkin verran. Näiltä osin Kansalaisfoorumi on joustava yhteistyökumppani ja rahoittaja.

tamalla yhteyttä Pekka Kinnuseen.

ja työttömät, eläkeläiset, maahanmuuttajat, 63 vuotta täyttäneet, alhaisen pohjakoulutuksen omaavat ja erityisiä oppimisvaikeuksia kokevat. Mikäli kurssin järjestäjä haluaa tarjota omalla kurssillaan opintoseteliedun, haetaan kurssi etukäteen opintosetelituen piiriin. Lisäohjeistusta opintosetelituen hakemiseen löytyy Kansalaisfoorumin kotisivuilta: kansalaisfoorumi.fi/tuki.

SkafNet.fi on Kansalaisfoorumin sähköinen verkko-

nuksiin hakea joustavasti jatkuvalla hakuajalla opinto-

palvelu. Jokainen tuen hakijayhteisö valtuuttaa henki-

ryhmätukea. Opintoryhmä pyrkii pääosin toimimaan

lön hoitamaan koulutustuen hakemiseen ja raportoin-

vertaisvalmennusperiaatteella,

tiin ja maksatuksiin liittyviä asioita palvelussa. Sivus-

Kouta toi virtaa Teksti Petra Määttä, Marika Pyhtinen, Riku Pyhtinen ja Kasperi Sänkiniemi Kuva Jarmo Pyhtinen

M

e neljä Posion Pomppa-teatterin nuorta osallistuimme Kansalaisfoorumin ja Nuorisoseurojen järjestämään Kouta-harrastajateattereiden koulutustapahtumaan Rovaniemellä 28.–30. syyskuuta 2018.

Koulutus alkoi perjantai-iltana teatterin kulissikierroksella sekä ammattilaisten esittämällä Papin perhe -näytelmällä. Ilta antoi meille hyvän kuvan ammattilaisteatterin arjesta ja toiminnasta.

Ensimmäinen varsinainen koulutuspäivä alkoi lauantaiaamuna tiedekeskus Pilkkeessä yhteisellä virittäytymisellä. Sen jälkeen jakaannuimme ennalta jaettuihin ryhmiin. Päivän aikana kiersimme läpi ryhmissämme kolme mielenkiintoista työpajaa, jotka käsittelivät muun muassa improvisaatiota ja äänenhuoltoa. Haastattelimme myös Papin perheen tyttärenä ison roolin näytellyttä Onerva Kärkkäistä ja saimme kuulla häneltä paljon näyttelijän työnkuvasta. Päivä huipentui viihdyttävään Hovinpohja-esitykseen, jonka jälkeen olimme melko väsyneitä pitkän päivän jälkeen.

KURSSITUKI

pekka.kinnunen@kansalaisfoorumi.fi puh. 040 563 2783

kurssimaksun alentamiseksi. Tukeen ovat oikeutettu-

nee tarve uuden asian haltuun ottamiseen, voi kustan-

ulkopuolisia

tuula.hyystinmaki@kansalaisfoorumi.fi puh. 045 657 7358

Opintoseteli on kurssilaisen henkilökohtainen etu

teisöllistä opintoryhmää. Aina kun yhdistyksessä ilme-

mutta

OPINTORYHMÄTUKI

OPINTOSETELILLÄ ALENNUS KURSSIMAKSUUN

ASIOINTI HOITUU VERKKOPALVELUSSA

Toiminnan kehittämisen apuvälineenä voi käyttää yh-

Jos sinulla on kysyttävää Kansalaisfoorumin tuesta, ota meihin rohkeasti yhteyttä!

(Riitta Liski)

OPINTORYHMÄSTÄ BUUSTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

hakemisesta.

Viimeiseen päivään sisältyi vielä yksi työpaja. Lounaan jälkeen koulutusviikonloppu läheni loppuaan, ja oli yhteisten keskustelujen ja palautteenannon aika.

Koulutus antoi meille paljon uutta oppia. Tutustuimme erilaisiin ja mukaviin eri-ikäisiin ihmisiin.

Alun epävarmuus muuttui nopeasti innoksi, kun tutustuimme uusiin ryhmäläisiimme. Oli hienoa, että me nuoret sekä aikuiset ihmiset tulimme todella hyvin toimeen keskenään.

Näkemyksemme teatteriharrastuksesta muuttui siten, että ymmärsimme kuinka monta erilaista osa-aluetta näyttelemiseen oikeasti kuuluu. Kokonaisuudessaan koulutusviikonloppu oli mielenkiintoinen, antoisa sekä luovaa tekemistä täynnä. Työpajat olivat kenties vain pintaraapaisuja aiheistaan ja niissä olisi viihtynyt mieluusti paljon pidempäänkin, mutta eritasoiset teatteriharrastajat saivat niistä kuitenkin paljon irti.

Me odotamme jo innolla seuraavaa Kouta-kokoontumista Tervolassa syksyllä 2019.

Kansalaisfoorumin koulutustukien käyttöön opastavat Pekka Kinnunen ja Tuula Hyystinmäki.

22

Kolumni

Nuorisoseura 2030 terveyttä. Mielestäni sitä saa - harrasti sitten tanssia, sirkusta tai teatteria tai jotain aivan muuta harrastusta.

On uskomatonta, miten koko Suomen laajuinen järjestö voi toimia näinkin hyvin. Mielestäni vastaus siihen on vapaaehtoisuus. Nuorisoseurassa harrastaminen, ohjaaminen tai toimiminen avartaa hurjasti silmiä ja opettaa yhteiskuntaan.

Näistä kaikista saa juuri niitä taitoja, joita kaikki tarvitsevat toimiessaan osana yhteiskuntaa, kuten avarakatseisuutta, toisten huomioon ottamista ja ryhmähenkeä.

Nämä asiat ovat tarpeen tulevaisuudessa ja siksi niitä opetettaisiin myös tulevaisuuden nuorisoseuroissa.

Olen harrastanut nuorisoseurassa koko elämäni, ja sieltä olen saanut uskomattoman hyviä ystäviä sekä elämänohjeita, joilta olisin muuten jäänyt pait-

si. Viimeisen neljän vuoden ajan olen toiminut myös apuohjaajan tehtävissä. On se vaan niin antoisaa, kun näkee lapsissa sen tekemisen ja onnistumisen riemun.

Täten toivon, ettei nuorisoseuroissa koskaan menetetä sitä kaikista olennaisinta, tuoda iloa ja onnistumista elämään kaikenikäisille.

Tärkeimmät asiat tulevaisuuden nuorisoseurassa ovat siis kaikille avoin, yleiskuntoa kehittävä, ystävyyssuhteita luova, yhteiskuntaa rakentava ja iloa ja onnistumisen tunteita sisältävä toiminta sekä positiivinen ilmapiiri.

Elsa Weckström on 15-vuotias kansantanssin ja sirkuksen harrastaja ja apuohjaaja Klaukkalan Nuorisoseurasta

KALENAT 6.-9.6.2019: “Sun ei tarvii olla jotain mahtuakses tiettyyn muottiin”

S

uomen kesän suurin lasten ja nuorten kansatanssitapahtuma Ka-

la kiteytyy käsikirjoittajien mukaan seuraavaan lauseeseen: ”Sun ei tar-

kansantanssin ja karjalaisuuden juhlaa, kun festivaaleilla kaupungin valtaa kansantanssijat kautta koko Suomen. Kalenoissa on ensimmäis-

vastaa Johanna Juslin, tanssien koreografioista ja ohjaamisesta Paula Kettu ja Jutta Wrangén. Tanssien ohjeet on ryhmien saatavissa tapah-

lenat järjestetään Lappeenrannassa 6.–9.6.2019. Tapahtuma on

tä kertaa mukana myös Karjalainen Nuorisoliitto. Myös kaupunkilaiset

ja yleisö pääsee nauttimaan tanssin riemusta konserteissa, katukeikoilla

vii olla jotain mahtuaksesi tiettyyn muottiin”. Pääjuhlan ohjauksesta

tuman verkkosivuilla.

Ilmoittautuminen tapahtumaan hoidetaan ryhmittäin alkuvuodes-

ja tapahtuman pääjuhlassa.

ta. Ilmoittautumisohjeet ja osallistumispakettien hinnat julkaistaan

li huipentuu pääjuhlaan, jonka nuoret ovat käsikirjoittaneet. Pääjuh-

Nuorisoseurojen Puotiin loppukeväästä.

Tapahtumassa käsitellään kesäkuussa yhdenvertaisuutta. Festivaa-

36. TALVIPÄIVÄT 2019 1.-3.2. IISALMESSA KURSSIT 1. Kansantanssi, aikuiset: Jukka Saari sekä Dàniel Stèger ja Melinda Balogh 2. Kansantanssi, juniorit: Anni Koponen ja Eetu Laitinen 3. Pelimannit: Jarmo Romppainen 4. Soittotupa: Antti Järvelä 5. Kansanmusiikki nuoret: Ulla-Sisko Jauhiainen ja Petri Makkonen 6. Laulamisen riemua: Katja Aminoff 7. Pikkupelimannit: Anna Janka-Murros 8. Teatteri -ilmaisua: Antti Heikkinen ja Santeri Niskanen 9. Afrotanssi: Arnold Zhiwalala 10. Ukulelen soittokurssi: Antti Raekallio ja Antti Janka-Murros 11. Lasten Ideasta tanssiksi 7-10v ja yli 11v.: Lilli Härmä-Leinonen 12. Vauva & perhesirkuskurssi: Anna Oja 13. Sarjakuvakurssi: Petteri Tikkanen

tapahtuman verkkosivuilla. Pääjuhlan liput yleisölle tulevat myyntiin

OHEISTAPAHTUMIA To 31.1. klo 18 Teatterin- ja musiikin ilta Pe 1.2. klo 18-21 kurssit alkavat klo 20-02 Tulojamit La 2.2. klo 9-16 Kurssit jatkuvat klo 13 Kahvikonsertti klo 18.15 Alkulämpimät klo 19- Lauantailöylyt, Polokkarit-konsertti klo 20- Jälkilöylyt - laulua, tanssia ja jamimeininkiä Su 3.2. klo 9-14 Kurssit jatkuvat klo 10 Kansanlaulukirkko klo 14 Talvipäivien PäätösSoitto Huipentuma kurssien tuotoksia Ilmoittaudu mukaan kursseille 25.1.2019 mennessä!

Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon: Puh. 0440-186 977 tai kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Katso Talvipäivien info:

yla-savo.nuorisoseurat.fi

Tom Weckström

N

uorisoseurat ovat aina tarjonneet lapsille ja nuorille vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia. Niin sen täytyy olla tulevaisuudessakin. On tärkeä tarjota lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille pitkiä ystävyyssuhteita ja tekemisen iloa, jotta yhteiskunta toimii. Toivon, että vuonna 2030 Nuorisoseurojen ohjaajissa ja päättäjissä olisi paljon nuoria, koska nuorissa ja lapsissa on tulevaisuus.

Pienenä sanoin, että harrastamalla tanssia Klaukkalan Nuorisoseurassa (Klans) saa klansiumia, jolla tarkoitin, että luut vahvistuvat ja saa hyvää liikuntaa. Tämä pätee monissa muissakin nuorisoseurojen tarjoamissa harrastuksissa.

Vuonna 2030 voi olla tilanne, että ihmisten yleiskunto heikkenee ja sairaudet lisääntyvät. Silloin on erityisen tärkeää tarjota lapsesta asti liikuntaa, joka edistää

23 Eija Jokilahti Photography

Yhteystiedot Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalenvankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Häme Keskustori 4, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame

Kainuu

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa Vuoden Harrastajateatteri – hakuaika 15.12.2018–15.1.2019 Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Vuoden harrastajateatteri saa palkinnoksi 1000 euron stipendin ja kunniakirjan sekä näkyvyyttä Suomen Harrastajateatteriliiton tiedotuksessa. Hakemuksessa tulee tarkastella toimintaa erityisesti vuoden 2018 osalta.

Kantaesityspalkinto – hakuaika 15.12.2018– 15.1.2019 Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin pitää olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voi olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun voivat osallistua vuonna 2018 kantaesitetyt näytelmät, jotka on kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.

Lisätietoja palkinnoista ja hakemisesta: www.shtl.fi / mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

SPOTTI kutsuu kaikki lapset esiintymään lasten teatteripäiville

Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

46. Harrastajateatterikesä Jyväskylässä 16.– 18.8.2019

Pohjois-Pohjanmaa

Hakuaika avoinna 4.2.–12.3.2019. Hakeminen tapahtuu sähköisellä tallenteella.

Lisätietoja osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi.

Elina Kilkku Saija Jäntti Aila Lavaste Suvi Salomaa Kaisa Kokko Anna Ranta

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa

Huom! Koulutuskalenteria päivitetään jatkuvasti, tarkista ajantasainen tilanne www.shtl.fi/koulutuskalenteri.

Ohjaajantyö Klovneria I Näytelmäpaja Naamioteatteri I Improvisaatio I Näyttelijäntyö I

Keski-Pohjanmaa

Kaikki lasten teatteriryhmät sekä muut teatterin ystävät ovat tervetulleita tapahtumaan ympäri Suomen. SPOTTI järjestetään Riihimäellä pääsiäisenä 20.-21.4.2019. Esiintyvien ryhmien haku tapahtumaan on 15.1.-5.2.2019.

Haku tapahtuu sähköisellä tallenteella. Valinnat tehdään helmi-maaliskuun vaihteessa. Hae rohkeasti mukaan! Lisätietoja www.shtl.fi/spotti

ESIMERKKEJÄ TULEVISTA KOULUTUKSISTA 26.–27.1.

2.–3.2.

9.–10.2.

9.–10.2.

9.–10.2.

16.–17.2.

Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

HELSINKI HELSINKI JYVÄSKYLÄ (*erillinen haku) JYVÄSKYLÄ HELSINKI HELSINKI

23.–24.2. Improvisaatio III: Formaatit Kaisa Kokko KUOPIO 2.–3.3. Ääni, liike ja improvisaatio Jouko Myllyoja, Jouni Nurminen, Eeva Siljamäki TAMPERE 30.–31.3. Improvisaatio Kaisa Kokko RAAHE

Paljon lisää koulutuksia nettisivuillamme! *Näytelmäpajaan erillinen haku 13.1. mennessä, lisätietoja www.shtl.fi.

Liian kaukana? Lähes kaikki kurssimme on mahdollista tilata myös omalle paikkakunnalle.

Lisätietoja: www.shtl.fi / mari.saarinen@shtl.fi / 050 468 2138

Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 jaakko.viitala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU 11.–12.1. Folklandia, Helsinki-Tallinna 19.1. KNoppi PRO, Tampere 19.1. Tervetuloa Nuorisoseuraan!, Tampere 19.–20.1. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot, Mikkeli 25.1. Seuratoimijoiden virkistysilta, Jyväskylä HELMIKUU 1.–3.2. Iisalmen Talvipäivät, Iisalmi 2.2. Kansantanssin puvustus -kurssi, Lahti 2.2. Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus, Lahti 2.2. Kansantanssia aikuisille -virikekurssi, Kontiolahti 9.2. Alueellinen nuorisoseurafoorumi, Sastamala 9.–10.2. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot II, Mikkeli 13.–14.2. Kansanmusiikin ja tapahtumien talvipäivä, Seinäjoki 14.2. Jälkkärin 20-vuotisjuhlat Jyväskylä 15.–17.2. KNoppi-kouluttajakoulutus, Helsinki 23.2. Pikku Kalenat -päiväleiri, Petäjävesi MAALISKUU 9.–10.3. Ensiapukurssi 1, Lahti 16.3. Luova Lava -toimijoiden tapaaminen, Lahti 16.–17.3. Aikuisten kansantanssileiri, Ruokolahti 16.–17.3. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot III, Mikkeli 22.–24.3. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 1. osa, Lahti 24.3. Alueellinen nuorisoseurafoorumi Etelä-Suomi, Lahti 24.3. Valtakunnallinen nuorisoseurapäivän juhla, Lahti 29.–31.3. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2. osa, Lahti 30.–31.3. Kalkkareitten Kulttuurikeikka, Koski TL TULOSSA 24.–26.5. Nuorisoseurojen superviikonloppu Jyväskylässä: valtakunnallinen Teatris 2019, nuorisoseurafoorumi ja järjestön kevätvaltuuston kokous