Nuorisoseurat 1/2020

2020 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Yhdessä olemme enemmän!

Vuoden ohjaajat ja kansantanssiyhtye valittu

s. 8–9 s. 12–13

Saimaan Nuorisoseura 130 vuotta

s. 22–23

2

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Meidän on tehtävä nuorisotyöstä näkyvämpää

16

Yhteinen innostus synnytti RAMPPIKUUMEEN

3

Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa

17

Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään

4

Nuorisoseurat ja Paukkula tekevät tiivistä yhteistyötä

18

SottiisiMoves 2020 -tuotantotiimi – elämyksiä nuorilta nuorille

19

Kiinnostuksesta kerhoihin, ideasta asiaan

6 Järjestöuutisia 7

Tervetuloa H-kiltapäiville Rovaniemelle 4.–5.4.2020

20

Movesin aluetapahtumat tuovat tanssin iloa maakuntiin

7

Puheenjohtajalta: Kohti juhlavuotta

21

Yhdessä seurantalojen puolesta

8

Vuoden ohjaajat ovat Milla Sorsa ja Arja Söderlund

22

Saimaan Nuorisoseurat 130 vuotta

9

SottiisiMoves 2020: Tule yksin, kaksin tai yhdessä

24 Lyhyesti

10

Teatterilaivalla kohdataan, yllätytään ja vietetään ilta Villen kanssa

25 Kansalaisfoorumi: Yleisötyöstä puhtia esiintyville ryhmille

11

”Paritanssissa parasta on yksinkertaisesti tanssiminen!”

26 Kolumni: Mitäpä luulisit tapahtuvan, jos maailmasta loppuisi yhteistyö?

12

Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Kimurantti: ”Tämä on suuri kunnia!”

26

Puuhanurkka: Leikkivinkkejä Rovaniemeltä

27

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa

13

Nyt on aika ilmoittautua mukaan Tanssiralliin!

27 Yhteystiedot

14

Yhdessä olemme enemmän

28 Tapahtumakalenteri

4

10

12

20 VALTAKUNNALLISET NUORISOTEATTERIPÄIVÄT

6

8 Alakerta

18

21

22

Meidän on tehtävä nuorisotyöstä näkyvämpää meko mielikuviin hylätyistä nuorisotaloista ja päämäärättömästä puuhastelusta? Kaikilla sektoreilla jaettava raha on yhä tiukemmassa eikä nuorisotyö ole poliitikkojen, virkamiesten tai median mielessä ensimmäisenä, kun luovuttamattoman tärkeistä rahoituskohteista puhutaan.

Nuorisoalalla tehdään valtavan hyvää ja yhteiskunnallisesti korvaamattoman arvokasta työtä nuorten hyväksi. Me tekijät ja nuoret tiedämme sen kyllä - mutta tietävätkö päättäjät? Enää ei riitä, että tekee työnsä hyvin, se on osattava myös näyttää. Jollemme itse pysty perustelemaan nuorisotyön merkitystä ja vaikutusta, miten päättäjät pystyisivät perustelemaan sille myöntämänsä avustukset?

Hyvä uutinen: meillä on käsissämme kaikki mahdollisuudet onnistua. Nuo-

risotyö on erinomainen tuote, nuorisotyötä tekevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat sitoutuneita ja ylpeitä alastaan. Työlle on todella myös tilausta: olemmehan ratkomassa Suomen suurinta ongelmaa – nuorten syrjäytymistä – josta riippuu koko yhteiskunnan pärjääminen jatkossa.

Tartutaan siis toimeen! Kutsutaan päättäjiä tutustumaan toimintaamme, viestitään aktiivisesti nuorisotyön vaikuttavuudesta, osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hakeudutaan yhteistyöhön toisten nuorisotyötä tekevien kanssa: porukalla vaikutamme vahvemmin ja olemme vakuuttavampia.

Opetellaan kysymään, mitä jos nuorisotyötä ei olisi ja opetellaan vastaamaan siihen niin vastaanpanemattoman hyvin, että nuorisotyö nousee myös päättäjien prioriteettilistan kärkeen.

Salla Merikukka

M

itä jos nuorisotyötä ei olisi?

Kuinka moni nuori olisi jäänyt ilman turvallista yhteisöä, tukevaa aikuista ja mielekästä tekemistä, joiden avulla kasvattaa luottamusta siihen, että pärjään kyllä, uskallan yrittää? Kuinka paljon enemmän maksaisimme yhteiskuntana niitä kuluja, jotka syrjään jäänyt nuori aiheuttaa - ja kuinka paljon menettäisimme verotuottoina ja yhteisvastuuna, joiden kantamiseen hän ei kykene?

Ikäviä kysymyksiä, vaikeita vastauksia. Niitä ei saa silti ohittaa, sillä näillä kysymyksillä ja vastauksilla on äärettömän suuri merkitys sille, miltä nuorisotyön tulevaisuus näyttää järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa. Kasvammeko entistä arvostetummaksi ja näkyvämmäksi nuorten syrjäytymisen estäjäksi yhteiskunnassa vai kuihdum-

16

Anna Munsterhjelm Kirjoittaja on toiminnanjohtaja nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa, joka kokoaa yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa nuorisotyötä tekevät ammattilaiset ja vapaaehtoiset sekä vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi yhteiskunnassa.

33

Pääkirjoitus JULKAISIJA Suomen Nuorisoseurat ry

PÄÄTOIMITTAJA Hannu Ala-Sankola

TOIMITUSSIHTEERI Pia Matilainen

TOIMITUSKUNTA Riina Kylmälahti, Henna Liiri, Riia Niemelä, Joonas Pokkinen, Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen

TAITTO Joni Sivonen

YHTEYSTIEDOT Vernissakatu 8 A 01300 Vantaa

PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki

ISSN 2341-6246 (painettu) Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Lehden 2/2020 ennakkoon sovitut aineistot osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi 17.4.2020 mennessä.

KANNEN KUVA VILLE LAITINEN

Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija.

4041 0895 Painotuote

T

ämän lehden teemana on yhteistyö. Sitä käsitellään jutuissa paikallisin, alueellisin ja valtakunnallisin esimerkein. Järjestömme harjoittama yhteistyö on laajaa, tavoitteellista ja aktiivista. Yhteistyön tuloksena syntyy parempaa toimintaa, näkyvyyttä ja edunvalvontaa kuin pelkästään yksin toimimalla.

Hyvässä yhteistyössä kukin taho tuo parhaan osaamisensa ja vahvuutensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Nuorisoseurojen vahvimpia osaamisalueita ovat muun muassa eri-ikäisten harrastustoiminta, kulttuuri, tapahtumat ja seurantalot. Kaikkea tätä osaamista jaamme yhteistyöhankkeissa ja verkostoissa eri puolilla Suomea.

Harrastustoiminnan yhteistyötä teemme muun muassa tanssin, teatterin ja muiden harrastusalojen verkostoissa kaikilla toiminnan tasoilla. Kehitämme yhteistyössä ohjaajakoulutusta, harrastustoimintaa tukevia tapahtumia ja parannamme harrastustoiminnan toimintaedellytyksiä esimerkiksi toimimalla aktiivisesti Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa. Tapahtumayhteistyötä teemme valtakunnallisissa ja alueellisissa tapahtumien verkostoissa. Paikalliset nuorisoseurat ovat merkittävässä roolissa monien alueensa tapahtumien järjestämisessä. Sadat seurantalomme tarjoavat eri puolilla maatamme toimintatilaa tapahtumille ja kaikenlaiselle muullekin toiminnalle myös muillekin kuin nuorisoseuralaisille.

Yksi tärkeä paikallisen tason järjestöyhteistyön muoto on alueelliset Leader-toimintaryhmät. Kannustankin kaikkia niitä nuorisoseuroja, joiden toiminta-alueelta tällainen toimintaryhmä löytyy, hakeutumaan mukaan niiden hallintoon. Leader-hankkeilla on saatu merkittävää tukea paikallisseurojen toiminnan ja seurantalojen kehittämiseen.

Yhteistyö on organisoitunut monella tavalla. Osa perustuu jäsenyyteen ja osa verkostoihin. Suomen Nuorisoseurat on jäsenenä monissa valtakunnallisissa järjestöissä, ja näiden jäsenyyksien kautta paikallisseurat saavat merkittäviä jäsenetuja. Tällainen on esimerkiksi Sivistysliitto Kansalaisfoorumin jäsenyys, joka turvaa opintokeskuspalvelut koko jäsenistölle. Toinen mainitsemisen arvoinen järjestötason jäsenyytemme on Suomen Harrastajateatteriliitos-

sa, jonka kautta SHTL:n jäsenpalvelut ovat kaikkien nuorisoseuranäyttämöiden käytettävissä.

Tärkein yhteistyöverkostomme on kuitenkin oma nuorisoseuraliikkeemme, jonka puitteissa olemme tehneet yhteistyötä kohta jo 140 vuoden ajan. Valtakunnallisen ja alueellisen tason yhteistyötä säädellään jäsenyyksien myötä säännöillä. Nykyisen organisaatiomallimme myötä myös alueelliset ja toimialakohtaiset epävirallisemmat verkostot ovat entistä merkittävämpiä yhteistyön foorumeita. Liitolla, keskusseuroilla ja liiton aluetoimistoilla on yhtenä tärkeänä tehtävänä koota nuorisoseuroja yhteen pohtimaan ja kehittämään paikallisen tason yhteistyötä.

Ville Laitinen

Nro 2/2020 ilmestyy 14.5.2020.

Yhteistyössä on voimaa

Hannu Ala-Sankola Vt. pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat

Suomen Nuorisoseurojen toiminnan pääperiaatteina on 2019–2021 madaltaa osallistumisen kynnystä, tukea paikallisten seurojen toimintaa ja kehittää vapaaehtoistoiminnan käytänteitä. Nämä näkyvät lehden sivuilla kolmena lupauksena: Lupaamme pitää ovet auki kaikille ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa, että jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen mieluinen nuorisoseuraharrastus. Kannustamme toinen toisiamme tunnistamaan osallistumisen esteitä ja luomme uusia tapoja tulla mukaan harrastamaan.

Lupaamme olla paikallisten seurojen ja harrastusryhmien tukena toiminnan eri vaiheissa ja varmistamme yhdessä paikallisten seurojen kanssa sen, että jokainen toimintaan mukaan tuleva löytää itselleen mieleisen nuorisoseurapolun.

Lupaamme tukea vapaaehtoisia heidän tehtävissään ja auttaa seuroja ja ryhmiä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Kehitämme yhdessä paikallisten seurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistoimintaa, löytää uusia vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja madallamme kynnystä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Nostamme yhdessä erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi tekemisen paikoiksi.

4

Ohjaaminen on taitolaji, missä kohtaamista ei voi korvata

Nuorisoseurat ja Paukkula tekevät tiivistä yhteistyötä Teksti Riina Kylmälahti Kuvat Ville Laitinen

N

uorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija, jolla on pitkät kansalliset perinteet hyvien ihmisten ja kunnon kansalaisten aktiivisesta toiminnasta.

Toiminta ei kuitenkaan synny tyhjästä.

Sen takana on osaavat ohjaajat ja toimiva yhteisö sekä näitä tukevat rakenteet.

Nuorisoseurajärjestöllä on kokemusta toiminnasta, joka tähtää hyvinvointia lisäävään harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan. Tähän löytyy myös lukuisa määrä materiaalia, mitä on koottu myös Suomen Nuoriso-opiston ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tueksi. Opiskelijoiden käytössä olevalle Moodle-alustalle on viety case-esimerkkejä nuorisoseurojen toiminnoista.

Nuorisoseurat toimivat myös Paukkulan ja muiden oppilaitosten oppimisympäristönä. Käytännön työtehtävät yhdistystoiminnassa ovat hyviä kehittymisen paikkoja. Kun kansalaistoimintaa opiskelevat pääsevät osallistumaan toimintasuunnitelmien laatimiseen, järjestön arvoihin ja sääntöihin perehtymiseen, tavoitteiden seuraamiseen ja mittaamiseen, on oppiminen konkreettista.

Nuorisoseurat ja Paukkula ovat järjestäneet yhteisiä menetelmäkoulutuksia Mikkelin seudulla, joista osa on myös avoimia kaikille kiinnostuneille.

Kulttuurisen nuoristyön menetelmiin on päässyt tutustumaan luovat menetelmät- ja teatterileikki -kursseilla sekä Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntakoulutuksessa. Opiston järjestämät luonto- ja retkikoulutukset sekä syyskaudella toteutettavat vaellukset taas ovat avoimia nuorisoseurojen ohjaajille.

Koulutustiimin digiloikka Jotta järjestön ja oppilaitoksen yhteistyöstä saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja jotta yhteinen koulutustoiminta olisi kattavaa ja suunnitelmallista, nuorisoseurat koordinoi toimintaa Koulutustiimi -yhteistyöverkoston avulla.

Koulutustiimi koordinoi koulutusten järjestämistä, ylläpitää ja kehittää

yhteistyötä Suomen Nuorisoseurojen, Kansalaisfoorumin, Suomen Nuoriso-opiston sekä Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa. Tiimiverkosto kartoittaa ja määrittelee olemassa olevia koulutuksia ja koulutustarpeita sekä laatii koulutuskartan huomioiden järjestökoulutusten vertailukelpoisuuden tutkintoihin ja ammatillisiin opintoihin.

Verkosto käyttää myös koulutusprosesseja pienissä luontevasti työtehtävien kautta muodostuvissa ryhmissä, tekee digiloikan sähköisiin toiminta- ja yhteydenpitoalustoihin ja kehittää toimintaa monipuolisesti.

Seuraohjaajan valinnainen tutkinnon osa pureutuu yhdistystoiminnan perusteisiin Paukkulassa on mahdollista opiskella nuorisoseurojen kanssa käytännön toimintaan hyvin istuvia ja räätälöityjä, ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia. Seuraohjaaja (15 osp) tutkinnonosan ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija osaa: » suunnitella, toteuttaa ja arvioida kerho- ja leiriohjauksia järjestön arvot ja kasvatusnäkemyksen huomioiden » perustella ohjaustoiminnan ratkaisuja arvoperustasta ja kasvatuskäsityksestä käsin » toimia kouluttajana vertaisille » jäsentää järjestön organisaatiorakenteen » toimia järjestön ohjaus - ja luottamustehtävissä » toimia vapaaehtoisista koostuvissa verkostoissa » kehittää järjestön toimintaa

Näitä oppimispaikkoja löytyy varmasti jokaiselta nuorisoseuralta, ja jos opiskelijalla on mahdollisuus päästä mukaan yhdistyksen käytännön toimintaan, molemminpuolista kehitystä on luvassa. Opiskelijat tuovat mukanaan piristäviä ideoita ja kehitystä myös seuratoimintaan. Yhdistystoiminnassa voi suorittaa työpaikalla tapahtuvan

Suomen Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan yhteinen esittelypiste NUORI2020 valtakunnallisilla kasvatuksen ja nuorisotyön päivillä ilahdutti yhteistyötä sisäisesti ja ulkoisesti. Reippaat esittelijät pitivät ohjausalan toiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön lippua korkealla samalla, kun jakoivat esitteitä sekä Nuorisotyö-lehteä ja Paukkula-vesipulloja tiedonjanoisille.

Paukkula Suomen Nuoriso-opisto tarjoaa ammatillisen koulutuksen puolella kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, josta voi valmistua nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi tai lastenohjaajaksi. Vapaan sivistystyön puolella on paljon kurssitoimintaa. Vuoden mittaisina kursseina syksyllä 2020 on tarjolla liikunnanohjaukseen peruskurssi sekä näyttämölinja. Opiskelijoita on noin 140. Paukkula sijaitsee Mikkelin keskustan tuntumassa vehreällä kampuksella. Tarkemmin näihin voit tutustua osoitteessa www.paukkula.fi.

5

oppimisen jakson. Ehtona on, että vuorovaikutus toimii ja yhdistys löytää resurssin opiskelijan ohjaukseen.

Työpaikkaohjaajakoulutus Nuorisoseurojen toimijoille starttaa toukokuussa 2020

lisäksi että nuorisoseuraa viedään Mikkeliin opiston kauniille kampukselle, ammennetaan yhteistyön hedelmiä myös toisin päin. Nuorisoseurojen työntekijät ovat saaneet vierailla Paukkulan opettajien kokouk-

Nuorisoseurafoorumissa toukokuussa 2020 käynnistyy paikallisten nuorisoseurojen toimijoille suunnattu koulutus opiskelijoiden ohjaamiseksi. Aluksi kartoitetaan, mitä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja sen ohjaukseen liittyviä edellytyksiä nuorisoseuroilla on ja tarkennetaan aiheeseen liittyvän koulutuksen tarve, toiveiden ja odotusten kuulemisen lisäksi.

Työpaikkaohjaajan pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä. Työelämän edustajalla näytön arvioijana tulee olla riittävä osaaminen suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen nähden. Työpaikkaohjaaja on perehtynyt arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Paukkula perehdyttää työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvat osaamisen arviointiin ja opiskelijan ohjaamiseen.

Tekemisen riemua Mikkelistä Nuorisoseurapäivänä 15.9.2020 Paukkulan opiskelijoille ja opettajille on luvassa järjestön ajankohtaiskatsaus sekä toinen toistaan luovempia työpajoja. Sen

sessa, ja yhteistyötä on kehitetty henkilöstön sekä hallinnon yhteisseminaareissa ja koulutuksissa.

Syksyllä 2020 alkava näyttämölinja on myös mainio esimerkki yhteisestä toiminnasta. Paukkulan näyttämölinja on lukuvuoden mittainen syväsukellus teatteriin ja taiteeseen. Koulutus on suunnattu näyttelijäntyöstä ja muista teatterin töistä kiinnostuneille sekä teatterialan jatko-opintoihin tai korkeakoulutuksiin tähtääville. Opetuksessa painottuvat näyttelijäntyö ja esiintyjyys, joiden kautta teatteria tutkitaan yksilön ja ryhmän ilmaisun välineenä, taiteena, työympäristönä sekä yhteiskunnan osana. Koulutuksesta vastaa teatteriopettaja Esko Korpelainen ja hakulomake löytyy opiston kotisivuilta osoitteesta www.paukkula.fi.

Lähtisitkö apuohjaajaksi Muotkatunturin vaellukselle 14.–22.8.2020?

Nuorisoseurojen yli 18-vuotiailla ja ohjaajana toimineilla on mahdollisuus osallistua Paukkulan järjestämälle vuosittaiselle syysvaellukselle. Vaellus on erinomainen oppimiskokemus ja luonnossa koettu yhteisöllinen elämys. Mukana vaelluksella on opiskelijoita sekä opettajia.

Lisätiedot ja hakemukset mukaan vaellukselle: tommi.narhi@sno.fi

NS-VOLLEY

lentopalloturnaus

Iisalmessa 18.-19.4.2020 Sarjat: Naiset A-kilpasarja

(Pelikaudella 2019-2020 1-2 sarjoissa pelanneet)

Miehet A-kilpasarja

(Pelikaudella 2019-2020 1-3 sarjoissa pelanneet)

Naiset B-kilpasarja

(Pelikaudella 2019-2020 3-4 sarjoissa pelanneet)

Miehet B-kilpasarja

(Pelikaudella 2019-2020 4-5 sarjoissa pelanneet)

Naiset ja Miehet C-Harrastussarja

(poikkeuksena yksi pelaaja / joukkue, saa olla kerrallaan kentällä maakuntasarjasta)

Naiset D-sarja (Vuonna 1985 ja aikaisemmin syntyneet, 35v.)

Miehet D-sarja (Vuonna 1980 ja aikaisemmin syntyneet, 40v.)

Miehet D2-sarja (Vuonna 1970 ja aikaisemmin syntyneet, 50v.)

Sekasarja: Kentällä aina vähintään 2 naispelaajaa, ei sarja/ikärajoitusta Juniorisarja: 18v. ja 16v. tytöille ja pojille, ei rajoitusta, vaikka pelaa sarjassa Osanottomaksut: 150 euroa/joukkue/sarja Hotellimajoitus: Sokos Hotel Koljonvirta, Savonkatu 18 (kaupungin keskustassa) Hotellimajoitukset maksetaan myös tilille: FI90 4600 0010 6575 55 2hh 90€/yö, 3hh 120€/yö (rajoitetusti), 4hh 150€/yö (rajoitetusti) ja 1hh 65€/yö * Hintaan sisältyvät majoitus, asiakassauna aukioloaikoina sekä buffetaamiainen Varaukset ja ennakkoilmoittautumiset joukkueittain: Tehtävä Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon 6.4. mennessä: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava joukkueen yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (lähetetään otteluohjelma) Osanottomaksut ja hotellimajoitukset: Maksetaan Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton tilille 6.4. mennessä: FI90 4600 0010 6575 55 Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Kyösti Marin, puh. 0440-186 977 Kisainfo ja otteluohjelma laitetaan nettiin: yla-savo.nuorisoseurat.fi >Lentopallokisat Huom! Maksut on suoritettava määräaikaan mennessä, jos meinaa pelata!

Tervetuloa nuorisoseurojen NS-VOLLEY turnaukseen Iisalmeen!

Kansantanssikonsertti

Kevätriemua

- Karjalan Nuoret

19.4.2020 klo 14 ja 18.30 | Savoy-tea�eri, Helsinki Karjalan Nuorten kansantanssiryhmät valloi�avat lavan koko kirjossaan.

Näy�ämöllä nähdään kaiken ikäisiä tanssijoita ja soi�ajia ikähaitarilla 4 - 80 vuo�a.

Ohjelmisto koostuu niin uusista ja kokeilevista kuin perinteisistä kansantanssikoreografioista.

Liput 13/10 €, molemmat konser�t yhteensä 16 € www.lippu.fi www.karjalannuoret.fi/tapahtumat

6

Järjestöuutisia Uuden Nuorisoseurarekisterin käyttöön apuja kotisivuilla

Nuorisoseurojen vuoden työntekijä on it-suunnittelija ja toimistonhoitaja Ville Koskinen Keski-Suomen aluetoimistosta Jyväskylästä. Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa työntekijäpäivillä Mikkelissä helmikuussa. “Valinta tuli iloisena yllätyksenä, koska koko työyhteisömme on täynnä mahtavia tekijöitä. Isot kiitokset esimiehille ja työkavereille tuesta. Jatketaan samaan malliin!”, kuvailee Ville tunnelmiaan.

Johtoryhmän perusteena valinnalle oli erinomainen työ Nuorisoseurarekisterin uudistusprosessissa sekä Villen palvelualttius sekä nuorisoseurakentän että työtovereiden suuntaan. Vuoden työntekijä- tunnustus jaetaan jatkossa aina työntekijäpäivien yhteydessä.

Olemme koonneet tukimateriaalia ja opastusvideoita auttamaan uuden Nuorisoseurarekisterin käytössä. Kaiken materiaalin löydät kootusti osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurarekisteri.

Jos vastausta ei löydy sivuilta, niin olemme kaikki apunanne! Ota yhteyttä rekisteri@nuorisoseurat.fi. www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurarekisteri

Ville Laitinen

Ville Koskinen yllättyi Vuoden työntekijä -tittelistä

Johanna Lindstam aloitti toiminnanohjaajana Etelä-Suomessa Johanna Lindstam aloitti Etelä-Suomen toiminnanohjaajana tammikuun lopussa toimipaikkanaan Etelä-Hämeen aluetoimisto Lahdessa. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja sosionomi, ja työskennellyt aiemmin OSAAN! – hankkeessa hankeohjaajana Sysmän, Hartolan ja Joutsan alueella. Hankkeen kohderyhmänä olivat 13–29-vuotiaat maaseudun nuoret, joille hän organisoi lisäkoulutuksia.

Johanna asuu Vääksyssä miehensä, kolmen lapsen ja kahden kissan kanssa. Lisäksi perheeseen kuuluu tämän lukuvuoden ajan vaihto-oppilas Venezuelasta. Hänellä on myös vahva kansantanssitausta Vääksyn Kansantanssijoissa. Nykyään harrastuksiin kuuluu luonnossa liikkumista sekä leipomista.

Johannan tavoittaa numerosta 044 491 9299.

Merkkien saajat 16.12.2019–15.2.2020 H-ARVO Karjalainen Liisa

Montolan Nuorisoseura

Patamaa Hannu

Vastingin Nuorisoseura

Patamaa Salme

Vastingin Nuorisoseura

Tule mukaan kevään Nuorisoseurafoorumiin Paukkulaan!

Nuorisoseurafoorumin ohjelman löydät tapahtuman kotisivuilta osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi.

Tänä vuonna tarjolla on monenlaisia puheenvuoroja sekä nuorisoseuralaisilta että nuorisoseurajärjestön työntekijöiltä. Lähde hakemaan uutta inspiraatiota oman seurasi toimintaan yksin, yhdessä johtokunnan kanssa tai kimppakyydillä naapuriseuran toimijoiden kanssa. Varmasti hyödyllisen ohjelman lisäksi luvassa on hyviä hetkiä hyvässä seurassa – nuorisoseurassa!

Ilmoittautuminen Nuorisoseurafoorumiin 1.3.–30.4.2020

Osallistujapaketit Kaikkiin osallistujapaketteihin sisältyy ohjelma ja materiaalit sekä seuraavat ruokailut (lauantaina lounas, kahvi ja päivällinen sekä sunnuntaina lounas) ja iltaohjelma. » Osallistujapaketti majoituksella 150 euroa / hlö (sis. sunnuntain aamupalan) » Osallistujapaketti majoituksella (1hh) 170 euroa / hlö (sis. sunnuntain aamupalan) » Osallistumispaketti ilman majoitusta 110 euroa / hlö

2020 16.-17.5.2020 | Mikkeli, Suomen Nuoriso-opisto Nuorisoseurafoorumi kokoaa nuorisoseuraväen jälleen eri puolilta Suomea saamaan uusia ideoita ja näkemään ystäviä.

Foorumissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden nuorisoseuralaisten kanssa ja saa virikkeitä seuran toimintaan.

Ilmoi�audu mukaan 30.4. mennessä nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi Lisätiedot: henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi

7

Hermannit ja hermanskat ystävineen!

Tervetuloa H-Kiltapäiville Rovaniemelle 4.–5.4.2020 Lauantai 4.4.

Sunnuntai 5.4.2020

Majoittuminen hotelli Aakenukseen (Koskikatu 47).

Aakenus sijaitsee pienen kävelymatkan päässä kokoustilasta (Pilke) ja Rovaniemen ydinkeskustasta.

Buffet-aamiainen hotellilla

9.15 Lähtö Rovaniemen kirkkoon (bussi)

Kirkon esittely 11.00 Buffet-lounas kiinalaisessa ravintolassa aivan 10.00 Jumalanpalvelus

Hotelli Aakenuksen vieressä 10.50 Seppeleenlasku vapautemme takaajien 12.30 Ilmoittautuminen Kiltapäiville Metsähalli- muistomerkille

tuksen Pilke-talossa (Ounasjoentie 6).

11.00 Lähtö retkelle Rovaniemelle ja Joulumaahan 13.00 Kiltapäivien avaus/kokous 12.00 Lounas ravintola Novassa Joulumaassa 14.30 Tutustuminen tiedekeskus Pilkkeeseen

Lounaan jälkeen yhteiskuva Joulumaan 15.15 Tutustuminen Arktisen keskuksen näyttelyi-

päähenkilön kanssa

hin/tiedekeskus/maakuntamuseo/galleria Valo Omatoiminen retkeily Joulumaan kohteissa 19.00 Ohjelmallinen illallinen hotelli Aakenuksessa 14.50 Lähtö Joulumaasta rautatieasemalle 15.33 Juna etelään lähtee Mahdollisuus saunomiseen yms.

Majoittuminen: Kokousvieraille on varattu huoneita hotelli Aakenuksesta. Majoituksen hinta 35,50 € / 2 hh ja 65 € / 1 hh. Majoitus maksetaan paikan päällä, mutta varataan ilmoittautumisen yhteydessä.

Majoitusmaksu ei sisälly osallistumismaksuun. Majoitus sisältää aamupalan, iltasaunan, langattoman internetin sekä autopaikan.

Osanottomaksu 120 € sis. ruokailut, ohjelmat, kyydit, pääsyliput, kokousjärjestelyt.

Ilmoittautumiset H-Kiltapäiville 27.2. mennessä osoitteessa www.lappi.nuorisoseurat.fi/hkilta.

Maksu tapahtuu heti ilmoittautumisen yhteydessä.

Jos tulette esimerkiksi perjantaina, niin illalla on mm. Rovaniemen teatterissa klo 19.00 Anna Krogeruksen ”Vain ensimmäistä päivää” -näytelmä. Korundin taidemuseossa on esillä mm. Nanna Suden näyttely muun tarjonnan lisäksi. Kaupungissa myös pärisee: Ounasvaaralla on moottorikelkkojen kv-kilpailut. Ja kun etelässä on ollut heiveröistä hiihdellä, niin nyt sukset mukaan: lunta ja vaaroja riittää.

Lisätietoja Heikki Tuomi-Nikulalta: heikki.tuominikula@gmail.com / 0400 393411

H-arvonimen voi saada yli 50-vuotias ansioitunut nuorisoseuralainen. Kuva: Antti Kalliomaa.

Puheenjohtajalta

Kohti juhlavuotta van lipuessa Itämeren aalloilla. Kyytiin mahtuu niin teatteriesityksiä, työpajoja kuin uusia ja vanhoja talkoolaisiakin. Festari tarjoaa oivalliset puitteet – ajankohtansa ja ohjelmistonsa takia – kesäteatterikauden päättäjäisille ja teatterilaisten syksyn aloituskaudelle.

Teatterilaivan kruunaa ilta Ville Haapasalon kanssa. Mukaan voi siis tulla, vaikka teatteria ei olisi ikinä harrastanutkaan. Työtä riittää innokkaille talkoolaisille ja lippuja maksaville asiakkaille.

Vuosi 2020 on lastattu myös monella muullakin upealla tapahtumalla. Haluaisin nostaa vielä menovinkiksi kaikille aineettoman kulttuuriperinnön ystäville helluntaina järjestettävän Helkajuhlan Ritvalassa. Juhlassa pääsee nauttimaan kuvankauniissa nuorisoseuramiljöössä tanhuesityksistä, puheista, laulusta ja virvokkeista sekä kurkistamaan kauas menneisyy-

teen suomaisuuden alkulähteille. Mutta ennen kaikkea juhla on konkreettinen esimerkki yhteistyön ja osallisuuden voimasta. Juhlaa ovat järjestämässä niin koululaiset, kyläläiset kuin eri yhdistyksetkin.

Kuluva vuosi toimii meille kaikille myös hyvänä toiminnan testialustana 2021 juhlavuodelle, jolloin järjestömme täyttää pyöreät 140 vuotta. Haastankin kaikki osallistumaan moneen eri tapahtumaan pitkin vuotta ja keräämään mahdollisimman monta erilaista toimintamuotoa ja -tapaa, jota voisi testata omassa seurassa. Saatujen kokemusten pohjalta voisi fuusioida juhlavuodeksi jotain aivan uutta toimintaa!

Jään jännityksellä odottamaan, millaisia erilaisia ja kekseliäitä esityksiä, juhlia, teatterikappaleita ja toimintamuotoja vuodelle 2021 syntyy: Kansanomaisia paritansseja Ville Haapasalon monologin tahdissa?

Antti Yrjönen

H

yvää alkanutta vuotta sekä uutta vuosikymmentä. Vuosi 2020 onkin poikkeuksellinen monella eri toiminta-alallamme. Erityisesti tanssi ja teatteri vievät niin harrastajat kuin katsojatkin täysin uusille areenoille, keskelle säihkettä, riemua ja tekemistä. Ja niin, on siellä yksi suuri starakin mukana!

Pispalan Sottiisi ja Nuori Kulttuuri -toimintamme juhlistavat yhteisvoimin kesällä 50-vuotista taivaltaan. SottiisiMovesissa kohtaavat eri tanssilajien lisäksi myös 2500 osallistujaa. Myös yleisöllä on mahdollista kokea osallisuutta juhlassa Saa tanssia -paritanssiosuuden myötä. SottiisiMoves tanssitapahtuma kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle itse kokemaan, koska tällaista festaria ei tule toiste.

Syyskuussa voi nauttia teatterimaailman koskettavuudesta, hulluudesta ja yhteisöllisyydestä Teatterilai-

Ragni Reichardt Kirjoittaja on Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja

8

Vuoden ohjaajat ovat Milla Sorsa & Arja Söderlund Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Petri Kivinen

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on innostaa ja kannustaa toiminnassa mukana olevia ohjaajia ja kiittää heitä arvokkaasta työstä, mitä he ovat tehneet. Vuoden 2019 palkitut ohjaajat ovat tanssiohjaaja Milla Sorsa Nuorisoseurat Harmonikasta ja teatteri- ja sirkusohjaaja Arja Söderlund Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseurasta.

Milla saa energiaa ja voimaa harrastajien hymyistä ja nauruista!

Vuoden tanssiohjaaja Milla Sorsa Nuorisoseurat Harmonikasta ohjaa kaikkia seuran neljää ryhmää, joista viimeisin on perustettu vuosi sitten syksyllä. Hän toimii sekä Saimaan Nuorisoseurojen että Nuorisoseura Harmonikan hallituksessa.

Mikä sai sinut innostumaan juuri kansantanssista? Minkä ikäisenä aloitit tanssin ja ohjaamisen? ”Aloitin kansantanssin harrastamisen kolmevuotiaana. Apuohjailemisen aloitin noin 12–13-vuotiaana, ja 15 vuoden ikäisenä kävin ensin Knoppi-kerhonohjaaja -koulutuksen ja sitten kansantanssiohjaajakoulutuksen.

Kansantanssiharrastukseen minut on alun perin innostanut oma isä, joka on myöskin tanhunnut nuoresta pojasta lähtien. Isän lisäksi innostajina ja kannustajina ovat toimineet meiän seuran perustajiin kuuluva ja pitkäaikainen ohjaaja Irma Mielonen ja Saimaan Nuorisoseuroilta Tuija-Liisa Leino. Innostavana tekijänä itse harrastamisessa ovat olleet kaikki esiintymiset, retket ja reissut, joihin harrastuskaudet ovat huipentuneet.”

”Tunnustuksen saaminen tuntuu todella tärkeältä ja todella hyvältä! Nytkin tässä kysymyksiin vastatessa nousee onnenkyyneleet silmiin!”

Mikä on sinun ”salainen aseesi” tähän aktiivisuuteen ja innostukseen? Mistä saat energiaa ja voimaa? ”Aktiivisuus ja innostus tulee todennäköisesti siitä, että oon vaan kasvanut tähän hommaan jo pienestä pitäen. Tanssimiseen, ohjaamiseen, talkoisiin, ja ihan kaikkeen. Seuran toiminta ja kansantanssi ovat olleet iso osa miun elämää aina.

Energiaa ja voimaa saan viikoittain harrastajien hymyistä ja nauruista, harjoitusten hyvästä fiiliksestä, hyvästä ryhmähengestä, halauksista ja kiitoksista, ryhmien onnistumisista. Ja kotimaan sekä ulkomaan esiintyFolklandia-risteilyllä palkittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat: tanssiohjaaja Milla Sorsa (vas.) ja teatteri- ja sirkusohjaaja Arja Söderlund.

9

misreissuista, joihin harrastuskaudet yleensä huipentuvat. Ja tietenkin ihan siitä, että saa itsekin nauttia nimenomaan kansantanssin tanssimisesta!”

Miten tärkeältä tämä tunnustus tuntui sinusta? ”Tunnustuksen saaminen tuntuu todella tärkeältä ja todella hyvältä! Nytkin tässä kysymyksiin vastatessa nousee onnenkyyneleet silmiin!

Se, että on huomattu, mitä mie täällä teen ja kuinka omistaudun harrastukselle ja nuorisoseuran toimintaan, ja se, että sitä arvostetaan, tuntuu huikealta! Tunnustus on iso kiitos tehdystä työstä, mutta samalla iso kannustus myös jatkamaan sitä parhaansa mukaan myös tulevaisuudessa.”

Lapset antavat Arjalle innostusta ja energiaa Vuoden teatteri- ja sirkusohjaaja on Arja Söderlund Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta on saanut seuran sirkustoiminnan käyntiin ja jatkumaan jo yli 10 vuotta. Arja on ohjannut seu-

ran nuorimpia sirkusharrastajia sekä tenavasirkusryhmää kannustavasti, itsenäisesti ja aktiivisesti. Hän on kouluttautunut nuorisoseurojen järjestämillä sirkusohjaajan peruskurssilla ja muun muassa vauva- ja virikekursseilla.

Mikä sai sinut innostumaan juuri sirkuksesta? ”Sirkuksesta innostuin, kun ilmoitin omista lapsistani kaksi ”Lasten ja nuorten kesäsirkusleiri 2011” -tapahtumaan. Ennen leiriä Kalevan Nuoret järjestivät leiriohjaajakoulutuksen, mihin tartuin silkasta kokemuksenhalusta, sillä en koskaan ollut vielä itse osallistunut millekään leirille edes omassa lapsuudessani.

Kesäsirkusleirillä oli mahdollisuus käydä sirkusohjaajien valmentava koulutus ja osallistuin siihen – leiri oli niin hieno kokemus ja siitä jäi mieleen hyvä fiilis, että jo kotimatkalla seuran sihteerin Eija Kainulaisen kanssa päätimme perustaa jonkunmoista sirkustoimintaa alueemme lapsille. Näin alkoi Te-

navasirkus noin 5–6-vuotiaille lapsille oman vanhemman kanssa.”

harjoittelun jälkeen onnistunut siinä, tämäkin on ihan parasta!”

Mikä on sinun ”salainen aseesi” tähän aktiivisuuteen ja innostukseen?

Mistä saat energiaa ja voimaa? ”Matalan kynnyksen sirkustoiminta seurassamme jatkuu ja loppua ei tunnu näkyvän. Aktiivisuuteni takana lienee omien lasteni sirkus- ja teatteriharrastus, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen sekä vastapaino omalle työlle yläkoulun erityisentuen oppilaiden koulunkäynninohjaamisessa.

Innostusta ja energiaa tenavasirkusryhmän ohjaamiseen saan tietenkin ryhmäni lapsilta, se on ihan parasta! Lapset ovat aitoja, innostuneita harjoittelemaan ja se ilo siitä, kun joku pitkään harjoiteltu temppu alkaa sujua. Myös lasten vanhemmilta saatu kannustava palaute sekä kiitokset esimerkiksi aikuisiällä kuperkeikan tekemiseen rohkaisusta. Voi kuinka moni vanhemmistakin on uskaltautunut yrittämään jotain temppua ja pitkän

”Lapset ovat aitoja, innostuneita harjoittelemaan ja se ilo siitä, kun joku pitkään harjoiteltu temppu alkaa sujua.” ”Suuri apu ryhmässäni ovat olleet apuohjaajat, parin viimeisen vuoden aikana apuohjaajan tehtävässä on ollut Viola Felt. Oman mausteensa toimintaan tuovat myös kevätesitysten sekä pikkujouluesitysten suunnittelut ja niihin tarvittavien pienimuotoisten lavastusten teko.”

Miten tärkeältä tämä tunnustus tuntui sinusta? ”Saamani tunnustus tuntui erittäin hyvältä ja tuntuu edelleenkin! Tunnustus oli todellinen yllätys ja kiitos kuuluu tämän takana hääränneille seurani johtokunnan jäsenille sekä kaikille Tenavasirkuslaisille ja Violalle!”

Tule yksin, kaksin tai yhdessä!

Ennennäkemättömät synttärikemut tiedossa 10.–14.6.2020

S

ottiisiMovesin tapahtumaviikko huipentuu 50vuotisjuhlakekkereihin ja Saa tanssia! -teokseen, jossa kaikki, siis aivan kaikki, saavat tanssia. Teoksen ohjelmat on jaoteltu helposta vaikeaan, joten niihin voi kuka tahansa tulla mukaan. Saa tanssia! -teoksen avoimet harjoitukset järjestetään festivaaliviikolla.

Ota tanssimateriaali haltuun tanssinriemu.fi -sivustolta. Tansseja opettavat myös Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät työpajoissa ympäri maata. ”Saa tanssia! -teoksessa väki saa tanssia polskaa, jenkkaa, sottiisia, valssia, masurkkaa. Synttärikemujen pääroolissa on vapaasti muuntuva tanssi, johon kaikki juhlaan osallistujat voivat tulla mukaan omalla tyylillään. Ja koska Sottiisi on 70-luvun lapsi, pyydetään myös vieraita pukeutumaan 70-luvun hengessä.”

– Taiteellinen johtaja Petri Kauppinen ”Luvassa on uusia tanssittavia musiikkikappaleita ja sovitettuja vanhoja klassikoita. Musiikki vie juhlaväen ihanasti laidasta laitaan ja antaa sykettä ja tukea paritanssijoille.”

– Musiikkista vastaava Anne-Mari Kivimäki Ilmoittaudu mukaan 1.3.–15.4. osoitteessa www.sottiisimoves.fi.

SottiisiMovesin paritanssilähettiläät Béla Gazdag ja Riina Hosio opastavat yleisöä Folklandia-risteilyllä paritanssin pop uppajassa. Kuva: Petri Kivinen

10

Teatterilaivan isäntänä toimii näyttelijä Ville Haapasalo. Perjantai-illan huipennuksena sukelletaan yllätysten lähteelle, kun Sami Sivosen isännöimässä illassa päästään kuulemaan toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita teatterista ja elämästä sen ympärillä.

Kuva: Magnumlive

Teatterilaivalla kohdataan, yllätytään ja vietetään

Ilta Villen kanssa Teatterilaiva tulee taas ensi syksynä, kun Silja Europa täyttyy tarinoista, esityksistä, työpajoista ja teatterin taiasta.

Syksyn hauskin Teatterifestivaali seilataan 18.–19.9.2020.

Esiintymään oman ryhmän kanssa?

Työpajoja ja muita kohtaamisia

Tämän vuoden Teatterilaivan esitykset haetaan avoimen haun kautta. Tapahtumaan voivat hakea kaikki harrastajateatteriryhmät ympäri maan. Laivan esityskattaukseen haetaan maksimissaan tunnin mittaisia esityksiä, jotka ovat siirrettävissä laivaolosuhteisiin. Silja Europan Teatteri itsessään antaa monenlaisille esityksille toimivat puitteet.

Esityshaku on käynnissä maaliskuun loppuun saakka. Hakulomake löytyy tapahtuman nettisivuilta, ja esitykset tapahtumaan valitaan huhtikuun aikana.

Tuttuun tapaan Teatterilaivalla nähdään koko joukko teatterin työpajoja ja muuta ohjelmaa. Tämän vuoden ohjelmaosuus julkaistaan kevään aikana ja luvassa on mielenkiintoisia ja hyödyllisiä työpajoja, teatteriagenttien ideoimaa yllätysohjelmaa ja uusiin näytelmäteksteihin liittyvää aktiviteettia.

Haapasalon tarinoita Teatterilaivan isäntänä ja perjantai-illan erityisvieraana nähdään näyttelijä Ville Haapasalo tuhansine tarinoi-

neen. Nuorena miehenä Venäjälle teatterikouluun eksynyt Haapasalo on nykyisin yksi Venäjän tunnetuimmista ihmisistä ja suomalaisillekin tuttu useiden tv-ohjelmien kautta.

Kuinka venäläinen teatteri eroaa suomalaisesta teatterista? Mikä merkitys teatterilla on Venäjällä ja Suomessa?

Mitkä ovat hurjimpia omakohtaisia kokemuksia teatterintekemisestä? Millainen on Ville Haapasalon hämärä nuorisoseuramenneisyys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun vietetään ilta Villen kanssa tarinoiden ja keskustelujen parissa.

Lähde yksin, yhdessä tai isommallakin porukalla Teatterilaiva tarjoaa teatterin harrastajille ja teatterista kiinnostuneille mahtavat puitteet viihtymiseen, verkostoitumiseen ja unohtumattomiin elämyksiin. Suosittelemme tapahtumaa etenkin teatteriryhmille, joille tapahtuma toimii mainiona kauden starttaamisreissuna tai kesäteatterin karonkkana.

Liput tapahtumaan myy Ikaalisten matkatoimisto.

11

”Paritanssissa parasta on yksinkertaisesti tanssiminen!”

Teksti ja kuva Riia Niemelä

Näin Minerva Jormola hehkuttaa Folklandialla paritanssipajan jälkitunnelmissa.

Millaisiin hetkiin ja tunnelmiin paritanssi sinut palauttaa? Kenties olet kokenut hellyyttävät hetket päiväkodin laululeikeissä, tanssinut hitaita koulun discossa, kehruuvalssia vanhojen tansseissa tai pitänyt iloa juhannustansseissa. 2020 on kansanomaisten tanssien teemavuosi.

T

anssiin kutsu -teemavuoden hengessä Nuorisoseurat tarjosi kaikille Folklandian osallistujille Saa tanssia! -pop up paritanssipajoja, joissa kuka tahansa risteilyaluksen tallaaja pääsi tanssimaan kansanomaisia paritansseja elävän musiikin tahdissa. Innokkaimmat tanssin ystävät kiersivät kaikki kahdeksan pajaa! Työpajoihin osallistuneet Juha Häkkinen, Minerva Jormola, Juhana Lehtiniemi ja Shanti Harini kertoivat paritanssikokemuksistaan.

Juhana aloitti syksyllä lindy hopin ja on päässyt sitä kautta paritanssin imuun. Juha taas aloitti jo 20 vuotta sitten lavatanssin peruskurssilla. Minerva muisteli tanssineensa paritansseja ensimmäisen kerran koulussa yläasteella. Shanti sai kipinän tanssiin jo pienenä vanhemmiltaan, jotka olivat innokkaita lavatanssikävijöitä: ”Kaiho jäi. Olen havahtunut siihen, että tanssilavoja, jotka silloin lapsuudessani olivat ihan täynnä, on suljettu. Makkara kärysi, pullo kiersi, naiset kukkamekoissa…”.

Mikä paritanssista on erityistä? Niin Juha kuin Juhani ovat sitä mieltä, että parasta on toisten ihmisten kohtaaminen: saa tavata ihmisiä ilman odotuksia, koskettaa ja olla kontaktissa. Kuten monet tanssin harrastajat, Juha on saanut tanssiharrastuksen kautta ystäviä ympäri Suomea. Shanti pohti, että paritanssissa parasta voisi olla ilonpito, itsensä ilmaiseminen ja se hetki, kun löytää yhteyden parin kanssa.

”Makkara kärysi, pullo kiersi, naiset kukkamekoissa…”

Paritanssin maailmassa riittää valinnan varaa ja jokainen voi löytää juuri omalle keholleen ja sieluunsa sopivan tanssin. Minerva kehui tykkäävänsä reippaammista tansseista kuten jenkasta ja masurkasta, Juhani kertoi lempitanssikseen lindy hopin, Juha taas foxin. Shantin mielestä polska on parasta, mutta hamboonkin voisi tykästyä, kunhan sitä pääsee kokeilemaan.

Juha ajatteli 20 vuotta sitten peruskurssin käytyään, että nyt osaan! Oli kuitenkin korkea kynnys mennä tansseihin. Nykyään kokemusta ja sen myötä rohkeutta on kertynyt, jotta musiikin soidessa pitää aina päästä tanssimaan. Paritanssikurssit ovat helppo tapa tutustua paritanssin maailmaan. Kun kokemusta kertyy, tansseihin osallistuminen helpottuu. Juhani on oppinut paritansseja myös kavereiltaan; Kaus-

Juha Häkkinen (oik.), Shanti Harini, Minerva Jormola Ja Juhana Lehtiniemi tunnelmoivat Folklandian paritanssityöpajassa; heillä jokaisella on aiheesta omat muistonsa ja lempitanssinsa.

tisen kansanmusiikkifestivaalien tunnelmissa kaverit näyttivät hänelle, miten polskaa tanssitaan.

Parhaimmillaan paritanssi on sukupolvia yhdistävää. Shantin mieleen on erityisesti jäänyt hetki, jolloin hän pääsi tanssimaan vanhempien sylissä lavatanssien tungoksessa. Minerva palasi muistoissaan laituritansseille Päijänteelle: ”ihana tunnelma, porukka tuli sinne veneillä”.

Millaisiin maisemiin tämän hetken ja tulevat sukupolvet maalaavat paritanssimuistonsa? Puhutaanko silloin polskasta ja masurkasta, laituritansseista ja tungoksesta, kosketuksesta ja kohtaamisesta vai jostain ihan muusta? Paritanssin historiaa luodaan tässä ja nyt, tule sinäkin osaksi sitä! Kirjoita lempitanssistasi, sanoita paritanssin tunnelmia tai kerro mehevin muisto tanssin parissa ja jaa se sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #saatanssia #lovattdansa ja #licencetodance.

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus juhlii tänä vuonna Tanssiin kutsu! – kansanomaisten tanssien teemavuotta. Kansanomaiseen tanssiin kuuluvat sosiaaliset paritanssit, ryhmätanssit, katrillit tai muut tanssit, joita kansa tanssii. Teema kannus-

taa kaikkia kokemaan kansanomaista tanssia ja syventämään tanssitaitojaan olemalla läsnä kanssatanssijoiden ja -soittajien kanssa. Tähän kutsuu myös ensi kesän päätapahtuma SottiisiMoves, jossa koetaan perinteisten vuosiohjelmien tilalla tällä kertaa erityinen Saa tanssia! -paritanssiohjelma. Tanssimisen lisäksi ihmisiä kannustetaan myös sanoittamaan paritanssikokemuksiaan. Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus ja Nuorisoseurat järjestävät aiheesta muistitietokeruun tämän vuoden aikana.

Saa tanssia!

Saa tanssia! -kansanomaisen paritanssin työpajoissa ympäri Suomen niin vasta-alkajat kuin jo kokeneetkin tanssijat pääsevät oppimaan uutta ja tanssimaan yhdessä toisten kanssa.

Katso tulevat avoimet työpajat: nuorisoseurat.fi/saatanssia Tilaa työpaja yhteisöösi: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

12

Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Kimurantti:

”Tämä on suuri kunnia” Teksti Maarit Saarelainen Kuvat Petri Kivinen

Vuoden 2020 yhtye kansantanssiryhmä Kimurantti Nuorisoseura Rajan Nuorista Lappeenrannasta edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye on nimetty kahden vuoden välein vuodesta 1990 alkaen.

K

imurantti sai mestaruussarjastatuksen Nuorisoseurojen Tanssimyllykatselmuksessa 2019. Kimurantti on nuorten aikuisten 19–24-vuotiaiden ryhmä, jossa on 15 tanssijaa. Ryhmän perustamisesta alkaen (2005) sitä on ohjannut Merja Skyttä. Ryhmä tekee kiinteää yhteistyötä eri koreografien kanssa ja osallistuu aktiivisesti eri festivaaleille ja koulutuksiin. Kansainvälisiä esiintymismatkoja ryhmä on tehnyt Norjaan, Tanskaan, Turkkiin, Yhdysvaltoihin, Bulgariaan, Guamiin ja viimeisimmäksi Azoreille 2019.

Vuoden kansantanssiyhtye on kutsuttu SottiisiMoves 2020 -festivaalin kotimaiseksi pääesiintyjäksi 10.–14.6.2020 jär-

jestettävälle 50-vuotissyntymäpäiväjuhlille.

Merja Skyttä ohjaa Kimuranttien lisäksi tällä hetkellä kolmea muuta ryhmää: Kirjavia, Kimaraa ja Keikausta.

Merja Skyttä, miltä tuntui saada tunnustus Kimurantti-ryhmälle? ”Tosi, tosi hienolta. Ajattelen Vuoden kansantanssiyhtyeen tunnustusta korkeimmaksi asiaksi, mitä ryhmä voi saavuttaa. Vaikka sen tietää, ettei se aina ole ruusuilla tanssimista, on tämä iso kunnia, joka halutaan hoitaa hyvin!

Polku menee välillä eteen ja välillä palataan uudestaan johonkin kohtaan. Yhdessä tekemisen ilo vaikuttaa kaikkeen.

Kimuranttilaiset tietää, että ne astuvat isoihin saappaisiin. Tärkeintä tässä on sitoutuminen. Paljon on jo tehty työtä, mut mie uskon, et kahden vuoden aikana myö kasvetaan ja kypsytään tanssijoina ja ryhmänä, vahvistutaan ja mennään eteenpäin yhdessä.”

Mistä itse ammennat energiaa ohjata kansantanssia vuodesta toiseen? ”Energiaa antavat tietysti nuoret, jotka tanssivat ryhmässä. Kaiken pohjalla ovat nuorisoseurojen arvot, periaatteet ja tietysti se yhessä oleminen. Mie oon saanut nuorisoseuroissa toimiessa elämänikäisiä ihmissuhteita ja ystäviä, joita on aina ihana tavata kaikissa tapahtu-

missa. Ne ihmiset antavat miulle iloa ja tuovat hyvän olon.”

Miten olet alun perin ”hurahtanut” kansantanssiin? ”Vanhemmat tapasivat aikanaan nuorisoseuroissa. Ja ite oon kasvanut siihen maailmaan, ensin Kalevan Nuorissa ja sitten nuorisoseuroissa. Varmaan yläasteikäisenä se tapahtui, että kaikki baletti- ja kuoroharrastukset jäivät ja jäi vain tämä tanhu ja ohjaaminen.”

Mitä ideoita antaisit tanssiryhmille, joiden unelmissa siintää tämä titteli? ”Sanoisin, että se vaatii tavoitteellista työtä ja sinnikkyyttä. Tärkeää on uudistuskyky ja uskallus kurkistaa myös uusiin asioihin. Täytyy imeä ympäriltä monenlaisia oppeja ja altistaa ryhmää erilaisille tekijöille ja koreografeille. On tehtävä yhteistyötä ja luotava ryhmähenki. Tärkeintä on uskoa unelmiin ja mennä haaveita kohti!”

Rajan Nuorten Kimurantti-ryhmä näyttää taitojansa Folklandia-risteilyllä Vuoden 2020 kansantanssiyhtye -nimityksen jälkeen.

Kimurantti vastaanottamassa Vuoden kansantanssiyhtye 2020 -tunnustusta ohjaajansa Merja Skytän johdolla. Palkinto luovutettiin Folklandia-risteilyllä 10.– 11.1.2020 Eläköön Folk -tilaisuudessa.

13

Vuoden Tanssiteko 2019: ”Poies itsekäs ite – Sata vuotta lujaa ystävyyttä” Teksti Maarit Saarelainen Kuva Petri Kivinen

N

uorisoseura Karjalan Nuoret juhlisti 100-vuotista taivaltaan 300 esiintyjän voimin historiansa suurimmalla spektaakkelilla, joka yhdisti tanssia, teatteria ja musiikkia. Helsingin Kulttuuritalon lavalla esiintyjinä nähtiin kaikki Suomen suurimman nuo-

risoseuran harrastajat: teatteriryhmät, kansantanssi- ja musiikkiryhmät, FolkJam-tanssiliikkujat ja Tempoa Tenaviin -musiikkiliikkujat. Elävästä musiikista vastasi kaksi kansanmusiikkiyhtyettä. Teos oli yhteinen aikamatka menneisyyden Viipurista tähän päivään.

Koreografi Riina Hosio (vas.), Karjalan Nuorten puheenjohtaja Sini Hirvonen ja teoksen alkuidean keksinyt taloudenhoitaja Anu Haapoja.

Teoksen taiteellinen tiimiin kuuluivat teatteri-ilmaisun ohjaaja ja teatteripedagogi Petra Haapio, tanssija tanssinopettaja ja koreografi Riina Hosio ja kansanmuusikko, laulaja Lotta Hagfors.

Karjalan Nuoret on Viipurissa 1919 perustettu yhdistys, joka on sittemmin asettunut Helsinkiin.

Seuran puheenjohtaja Sini Hirvonen on tunnustuksesta innoissaan. Juhlateoksella on ollut runsaasti tulevaan toimintaan vaikuttavia asioita. ”Tunnustus tuntuu tosi hienolta! Olemme todellakin iso seura ja kasvaneet vauhdilla. Meillä on eri lajeja eri puolilla kaupunkia. Ja monesti harrastajat eivät välttämättä tiedä, missä yhteisössä he harrastavat. Tämä Poies itsekäs ite -teoksen saama tunnustus lisäsi seuran yhteisöllisyyttä. Eri ryhmissä mukana olevat tuntevat nyt toisensa ja ymmärtävät, että me kaikki yhdessä olemme osa suurempaa kokonaisuutta.

Teoksessa käytetty live-musiikki innosti ja ilahdutti ihmisiä niin paljon, että viime syksynä perustettiin ammattimuusikoiden rinnalle myös yhteinen aikuisten musiikinharrastajien kamu-bändi, joka tekee yhteistyötä tanssiryhmien kanssa.”

Nyt on aika ilmoittautua mukaan Tanssiralliin!

Teksti Riia Niemelä Kuva Jukka Heinämäki

S

uomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen kansantanssikatselmuksen lasten ja nuorten kansantanssiryhmille. Tänä vuonna Tanssiralli toteutetaan osana SottiisiMoves-tapahtumaa 11.–14.6.2020 Tampereella. Tanssirallissa ryhmät pääsevät näyttämään parasta osaamistaan, kokemaan iloisia yhteisiä hetkiä muiden esiintyjien ja yleisön kanssa sekä kehittämään omaa toimintaansa ammattilaisraadin tuella. Tänä vuonna on myös erinomainen tilaisuus päästä maistelemaan Moves-katselmuksen tunnelmia, kun näytökset ovat lähellä toisiaan. Ilmoittautuminen Tanssiralliin tapahtuu 17.–29.2.2020 mennessä. Linkki ilmoittautumiseen löytyy Tanssirallin sivulta.

Arvioinnista vastaa asiantunteva raati, johon kuulu kaksi tanssin ja yksi musiikin ammattilainen sekä sihteeri. Arviointityö pohjautuu Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin sekä ryhmien itse asettamiin tavoitteisiin. Osallistumiseen liittyvät säännöt ja arviointikriteerit löytyvät Tanssirallin sivulta.

Katselmusnäytökset sijoittuvat torstai-, perjantai- ja lauantaipäiville. Tans-

siralli huipentuu kaikille yhteiseen PriimaTiimaan sunnuntaina. PriimaTiimassa kuullaan paitsi sarjanimeämiset ja kunniamaininnat, päästään myös tanssimaan ja toimimaan yhdessä kaikkien Tanssirallin osallistujien kanssa!

Katselmuksen osallistumismaksu sisältyy SottiisiMovesin osallistumismak-

suun. Erillistä katselmusmaksua ei ole.

SottiisiMovesin osallistumismaksut löytyvät SottiisiMovesin sivulta.

Nyt on hyvä hetki aloittaa ryhmän matka kohti Tanssirallia! Ilmoittaudu mukaan ja aloita valmistautuminen treenisalissa. Tanssiralli on hieno mahdollisuus oppia uutta oman ryhmän

kanssa ja saada iloa ja oivalluksia toisten esityksistä!

Lisätietoja Tanssirallista: nuorisoseurat.fi/tanssiralli sottiisimoves2020.fi riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

14

Yhdessä olemme enemmän Maakunnalliset järjestöneuvottelukunnat tuovat toimijat saman pöydän ääreen Teksti Henna Liiri-Turunen Kuva Janne Haikari, SOSTE, Järjestö 2.0 -hanke

M

aakunnallisten neuvottelukuntien työala näyttää melko yhdenmukaiselta. Tärkeimmiksi aihepiireiksi ovat muodostuneet tiedonvälitys; yhteistyön kaikenpuolinen kehittäminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja kuntien sekä maakunnan välillä; strateginen työ: järjestöstrategioiden ja muiden maakunnallisten strategioiden laatimiseen osallistuminen, SOTE- ja MAKU-uudistuksen seuranta; järjestöfoorumien organisointi (yhteistyö), järjestötoimijoiden palkitsemiset ja muita keskeisiä teemoja ovat olleet: järjestöjen näkyvyys, työllistäminen, verotus sekä toimitilat.

Hyvä alusta järjestöjen keskinäiselle yhteistyölle ”Järjestöneuvottelukunnat avaavat keskustelu- ja vaikuttamiskanavan järjestön ja julkisten toimijoiden välille. Järjestöt voivat neuvottelukunnan avulla muodostaa yhteisen näkemyksen niille tärkeissä asioissa ja viestittää näkemyksiään keskitetysti kuntiin/maakuntiin ja viranomaisille yhdellä äänellä. Vastaavasti julkiset toimijat voivat viestiä järjestöjen suuntaan keskitetysti. Järjestöjen keskinäiselle yhteistyölle järjestöneuvottelukunta antaa hyvän alustan. Yksittäinen järjestö voi neuvottelukunnan kautta saada verkostoja, ajankohtaistietoa ja oman toimintaympäristönsä parempaa tuntemusta. Se vaatii sitoutumista, aktiivisuutta ja ajankäyttöä, joten jokaisen järjestön on syytä itse arvioida mikä on kannattavaa.”, kuvaa SOSTE:n tutkija Janne Haikari. ”Neuvottelukunnat antaisivat järjestöjen ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle valtakunnallisesti yhdenmukaista rakennetta, vaikka joka maakunnassa neuvottelukunnat eivät täysin toimisikaan yksien ja samojen periaatteiden mukaisesti. Kattavuus antaisi neuvottelukuntien työlle entisestään painoarvoa järjestöjen paikallisten ja maakunnallisten järjestönäkökulmien esiintuojana.”, sanoo Haikari.

Vs. Toimialajohtaja Henna Liiri-Turusen kokemuksia neuvottelukunnasta: Vaikuttaminen Järjestöneuvottelukunnan toimintaan osallistuminen on ollut panokseni yhteiseen hyvään, maakunnan kehittämiseen. Sitä kautta olemme voineet tehdä vaikuttavaa vaikuttamistyötä, sillä yhdessä olemme enemmän, ja järjestöneuvottelukuntaa on haluttu kuulla kunnissa ja maakunnassa aidosti. Neuvottelukunta on tarjonnut minulle myös laajemman näkökulman järjestötoimintaan yli oman organisaation ja toimintasektorin.

Verkostoituminen Järjestöneuvottelukunta on ollut luonteva kohtaamisen paikka meille järjestötoimijoille, ja moni nimi on saanut kasvot ja tullut tutuksi. Olemme verkostoituneet ja meitä on yhdistänyt yhteiset tavoitteet ja yhdessä tekeminen on luonut yhteisön. Toimiminen neuvottelukunnassa on mahdollistanut myös muita yhteistyökuvioita.

Vahvistaminen Olemme järjestäneet joka vuosi yhteisen maakunnan järjestöpäivän, jossa toteutetut koulutukset ovat hyödyttäneet laajasti yhdistystoimijoita, eikä meillä yksin olisi ollut aina mahdollisuutta saada näitä puhujia maakuntaan yhtä helposti. Onnistumiset ja hyvät kokemukset ovat antaneet paljon ja luoneet halua jatkaa ja pysyä mukana neuvottelukunnassa. On ollut liikuttavaa palkita yhdessä maakunnan Järjestöstara vuosittain ja nostaa esille erilaisia järjestötoimijoita ja kannustaa eteenpäin.

Viestintä Olen neuvottelukunnan jäsenenä sen käyntikortti somessa ja verkostoissa ja pidän oman organisaation asioiden lisäksi esillä myös maakunnan järjestöjen yhteisiä asioita. Pyrin välittämään ja keräämään tietoa omalta teemaryhmältäni.

Vertaisoppiminen Neuvottelukunta on myös vertaisoppimista. Se on hyvä paikka kuulla, mitä muilla järjestöillä on meneillään. Siellä voi sekä jakaa omaa osaamistaan että oppia toisilta.

18

Toiminnassa Odottaa hyväksymistä 16

Valmisteilla Lakkautettu

15

14

13

17

10 12

5

3 2

6

4 1

7

11

9 . 8

Tunnetko sinä oman maakuntasi järjestöneuvottelukunnan? Keneen neuvottelukunnan jäseneen voisit olla nuorisoseuran asioissa yhteydessä?

SOSTE Järjestö 2.0 -hanke. Huom! Kartta ei huomioi kaikkia järjestöyhteistyön rakenteita kunnissa tai maakunnissa.

Järjestöneuvottelukuntien perustaminen on sidoksissa soteuudistuksen etenemiseen, mikä selittää niiden eriasteista etenemistä.

15

Sivun tekstit Riina Kylmälahti

Mikkelin seudun Nuorisoseura ja Nuorten Kasvu

Sparraten alkuun ja voimaa oppilaitosyhteistyöstä

E

nsimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalle 1881, ja vaikka järjestömme useat jäsenseurat ovat jo pitkälti yli 100-vuotiaita, myös uusia nuorisoseuroja syntyy edelleen. Viime syksynä oman taipaleensa aloitti Mikkelin seudun

Nuorisoseura, jonka ajatuksena on kehittää nuorisoseuratoimintaa Mikkelissä yhteistyössä Suomen Nuoriso-opiston kanssa tarjoten aktiivisesti työssäoppimispaikkoja Paukkulan opiskelijoille nuorisoseuran harrastustoiminnassa, tapahtumissa,

viestinnässä ja muussa kehittämisessä.

Uusi seura on hakenut tukea toimintansa käynnistämiseen ja oppilaitosyhteistyöhön Joensuusta. Vasta 15-vuotias Nuorten Kasvu on myös rakentanut toimintaansa yhteistyössä Riverian nuori-

so- ja yhteisöohjaajakoulutuksen kanssa.

Mikkelin seudun Nuorisoseuran jäsenet matkasivatkin Joensuuhun huhtikuussa tutustumaan ystävyysseuran toimintaan ja kehittämään yhdessä toimintaa eteenpäin.

S

einäjoen läheisyydessä on yhteisöllinen ja oma-aloitteinen kyläkeskus, missä hyödynnetään verkostoja ja hankkeita. Vakituisia yhteistyökumppaneita on kymmenkunta, kuten Leader-rahoitusta organisoiva Liiveri ry.

Käytännön moottorina on Kainaston Nuorisoseura, ja alueella on päätetty vahvistaa kyläkeskus-brändiä. Se tarkoittaa verkostoitumista, maaseudun elinvoiman tukemista sekä muun muassa asukkaiden elämänlaadun parantamista. Nuorisoseura järjestää harrastustoimintaa ja omien kiinteistöjen hallintaa ja hanketoimintaa. Kyläyhdistys toimii kyläläisten edunvalvojana muun muassa tie- ja kaavoitusasioissa ja eri kannanotoissa.

Yhteistyö toteutuu avoimella keskustelulla. Joka kylällä on oma histo-

riansa ja asenteensa, joista lähtökohdista on tehtävä työnjako. ”Meillä on juuri käynnistynyt Ylistaron kylien yhteinen kehittämishanke, jota hallinnoi meidän nuorisoseuramme. Mukana on kaksi nuorisoseuraa ja kuusi kyläseuraa”, kertoo Asko Istolahti.

Kyläkeskuksessa on noin 100 vuotiaat rakennukset, entinen kyläkoulu ja nuorisoseurantalo. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi Jyrkän kesäteatteri, kaksi hyppyrimäkeä – todellakin, Pohjanmaalla – lasten leikkialue, frisbeegolfalue ja kunto- ja jousiammuntarata. Kyläkoulululla on kuntosali ja majoitustiloja. Kun kylällä asuu 250 henkilöä ja talkootyötä mitataan projektia kohden noin 6000 tuntia, niin aktiivisuudesta ei jää epäilystäkään.

Ylistaron kylien yhteisessä kehittämishankkeessa on mukana kaksi nuorisoseuraa ja kuusi kyläseuraa. Onko kyläläisten aktiivisuuden vauhdin tuojana kenties keskuksen hyppyrimäki?

Riina Kylmälahti

Ylistaron Kainaston Nuorisoseuran paikallinen ja keskusteleva yhteistyö

Haminankylän nuorisoseuralaiset ja Puuha-Mari-partiolaiset seilaavat hyvässä yhteistyössä samassa veneessä.

Määrätietoinen yhteistyö kantaa tulevaisuuteen

H

aminankylän Nuorisoseuran yhteistyö partiolaisten kanssa käynnistyi, kun johtokunnassa pohdittiin, että ”olisimmeko yhdessä enemmän kuin yksin?” Nuorisoseuran määrätietoinen seurantalon kunnostusprojekti oli ponnistus, joka palkittiin vuonna 2018 Kotiseutuliiton hyvän kunnostuksen tunnustuksella.

Erilaiset tapahtumat ovat Nuorisoseuralle ominaisia ja uusia mahtavia ideoita syntyy jatkuvasti. Esimerkiksi äitienpäivän juhlaan ei aluksi meinannut löytyä lapsia ja rohkeita miehiä koko kylästä, ennen kuin tuttujen verkostojen kautta alettiin toimimaan yhdessä.

Naapurikylän partiolaiset, PuuhaMarit, osallistuivat ohjelman tekoon.

Vastavuoroisesti he saavat pitää partioleirejä Nuorisoseuran talolla. Rotaryklubi tuli yhteistyöhön puheenjohtaja Markku Juholan verkostojen kautta. Näin vuosikautinen perinne eli nuorten kannustamiseksi jaetut stipendit, edesauttoivat myös uuden yhteistyön syntymistä.

”Jotta esiintyminen onnistuu, se vaatii suunnittelua ja harjoittelua. Esiintymistaidot ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä kaikissa elämänvaiheissa, opiskelussa ja työelämässä. Onpa urasuuntautuneisuus mikä tahansa, pienen tai ison joukon edessä esiintyminen on tärkeää. Lippukunta on voinut järjestää nuorisoseuran tiloissa ja ympäristössä kivoja viikonloppuleirejä”, päättää Tanja Jantunen partiosta kiitoksensa toimivasta yhteistyöstä.

Puuha-Marien lippukunnan johtaja Emilie du Jardin, iloitsee yhteistyöstä, jossa kaikenikäiset ovat päässeet kantamaan kortensa kekoon. ”On erittäin arvokasta, että voimme omalla työllä osallistua yhteisen hyvän kehittämiseen.”

Toiminnan ohessa on yhdessä pohdittu, miten alue muuttuu seuraavana 50 vuotena. Sen myötä nuorille tuli tunne, että heidän mielipiteellä on merkitystä ja näkemyksiään arvostetaan. ”On tärkeää ottaa nuoret mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jotta he oppivat kantamaan vastuuta tulevaisuudesta ja erityisesti tulevaisuudessa”, toteaa Emilie.

16

Yhteinen innostus synnytti RAMPPIKUUMEEN Teksti Karoliina Hursti Kuva Janika Roivainen Juliste Joni Sivonen

1

990-luvun lopulla Satakunnassa herättiin siihen, ettei maasta löytynyt valtakunnallista nuorille suunnattua teatteritapahtumaa. Kalevan Nuorten Satakunnan piirin teatteritoimikunta sai idean, että tällainen olisi järjestettävä Satakunnassa. Hyvin pian piirin ja Satakunnan Nuorisoseurojen liiton yhteistyökumppaneiksi saatiin Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura. ”Kankaanpäässä oli järjestetty aikuisille suunnattuja Nuorisoseurajärjestön valtakunnallisia teatteripäiviä, joten sieltä löytyi osaamista ja valmiuksia teatteritapahtuman järjestämiseen”, kertoo Kalevan Nuorten Satakunnan piirin ja Satakunnan Nuorisoseurojen liiton silloinen toiminnanjohtaja Simo Arvela.

Järjestäjätahot innostuivat uudesta tapahtumasta niin, että suunnitelmat lähtivät rullaamaan nopeasti. ”Ensimmäisessä palaverissa päätettiin jo tapahtuman nimi sekä tunnusväri – oranssi”, muistelee Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori Ullamarja Kontiainen, joka on ollut mukana tapahtuman järjestämisessä alusta asti.

Ensimmäisestä tapahtumasta lähtien Ramppikuumetta on järjestetty Nuorisoseurojen, Kankaanpään kaupungin ja Kankaanpään Nuorisoseuran vahvassa yhteistyössä. Organisaatiomuutosten myötä Nuorisoseurojen Lounais-Suomen aluetoimisto on tänä päivänä vastuussa tapahtuman käytännön järjestelyistä Nuorisoseurojen osalta. Tapahtuman tavaramerkki

VALTAKUNNALLISET NUORISOTEATTERIPÄIVÄT

on edelleen Satakunnan Nuorisoseurojen liiton omistuksessa. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti vuodesta riippuen myös muiden tahojen kanssa.

Ramppikuumeen järjestelyt rullaavat yhdessä sovittujen raamien puitteissa. Jokaisella tuottajataholla on selkeä tehtävä ja vankka kokemus omasta tontistaan. Tapahtuman rakenne ja puitteet ovat hyväksi havaittuja ja pysyneet pitkään samoina, mutta uuttakin uskalletaan rohkeasti kokeilla ja ideoida.

Paria Mikkelin evakkovuotta lukuun ottamatta tapahtuma on järjestetty Kankaanpäässä, ja sinne tapahtuma on juurtunutkin. Selkeä viesti Kankaanpään kaupungilta on ollut, että tapahtuma nähdään tärkeänä osana kulttuuritarjontaa. Kankaanpään Nuorisoseuran roolia puolestaan ei voi vähätellä. Ilman isoa talkooporukkaa jäisivät osallistujat ruokkimatta ja luokat raivaamatta.

Ensimmäisessä palaverissa syttyneet into ja halu tehdä nuorille mer-

kityksellistä teatteritapahtumaa elävät edelleen, mikä näkyy yhteistyön sujuvuudessa. Lopputuloksena on valtakunnallinen teatteritapahtuma, jonne nuoret matkustavat ohjaajineen vuodesta toiseen ympäri Suomen.

Vuonna 2020 tapahtuma järjestetään jo 23. kerran. 13–20-vuotiaille nuorille ja heidän ohjaajilleen suunnattu tapahtuma koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista, joissa nuoret pääsevät kouluttautumaan ammattilaisten ohjauksessa.

Sottiisi Fun Clubin teatteriryhmä Sällit sai vuoden 2018 Ramppikuumeen kiertopalkinnon esityksellä Kullervo.

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät 24.–26.4.2020 Kankaanpäässä Haku katselmukseen on auki 25.2. asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä hakulomake ja esitystallenne. Ilmoittautuminen tapahtumaan 6.–31.3.

Lisätiedot www.ramppikuume.net

17

Teatterinuoret matkasivat Viroon esiintymään Teksti Pasi Saarinen Kuvat Juulia Hämäläinen

V

aikka maailma muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, ovat suomalaisten teatteriharrastajien ulkomaankontaktit jääneet viime vuosina varsin vähäisiksi, ainakin nuorisoseurojen teattereiden osalta. Rovaniemen H-Moilaset ja Kuopion TeatteriTorstain nuoret päättivät korjata omalta osaltaan asian ja suuntasivat helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Viron Laulasmaalle Teenifesteille.

Nuorisoteatterifestivaali Teenifest järjestettiin nyt 18. kertaa. Tapahtuman järjestävä KutiMuti Stuudio on vierailut Suomessa vuodesta 2014 saakka joka vuosi. Kankaanpäässä järjestettävän Ramppikuumeen vakivieras ihastutti viime vuonna myös Nuori Kulttuuri Teatriksen päätösgaalassa.

Viime vuoden puolella ryhmän vetäjä Tiiu Mägi toivotti suomalaiset vieraat tervetulleiksi Viroon, ja Suomen Nuorisoseurojen alaisuudessa toimivat ryhmät tarttuivat ehdotukseen.

Viikonlopun aikana suomalaiset nuoret esiintyivät virolaiselle yleisölle, näkivät kymmenen virolaista esitystä, osallistuivat näyttelijäntyön ja ohjaamisen työpajoihin sekä viettivät hauskan illan virolaisten isännöimässä discossa. ”Parasta oli esitykset ja työpajat sekä tosi hyvä ruoka. Ihmetytti, että tosi moni osasi suomea. Viron kieli ihastutti”, kertoo kuopiolainen Juulia Hämäläinen reissun annista.

Virolaisten ryhmien tavoin sekä H-Moilaset että TeatteriTorstai esittivät festivaalin katselmusosuudessa omat esityksensä Muutoksen ja Nallekarkit. Yleisön välitön palaute oli korvia huumaavan riemukasta. ”Parasta oli saada esiintyä Virossa, saada uudenlaisia kokemuksia ja Vanhan Tallinnan kierros oli myös mahtava!”, iloitsee myös TeatteriTorstaissa teatteria harrastava Olga Kaikkonen.

Kuopion TeatteriTorstai saapui Viroon jo perjantaina, ja heille oli järjestetty paikallisen oppaan johdolla opastettu kävelykierron Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ensimmäistä kertaa Virossa vierailleet nuoret saivat aimo annoksen Viron historiaa autenttisilla paikoilla.

Kierroksen jälkeen ryhmä pääsi varsinaiseen matkakohteeseen Laulasmaalle, joka sijaitsee noin 35 kilometriä Tallinnasta länteen.

Viikonlopun tukikohtina olivat KutiMuti Stuudion leirikeskus sekä Arvo Pärdi -kulttuurikeskus, jossa pidettiin lauantaina tapahtuman katselmusosuus. Yhteensä kaksitoista esitystä ja heidän esiintyjänsä saivat välittömästi esityksen jälkeen palautteen arvovaltaiselta raadilta, joka koostui sekä näyttelijöistä että ohjaajista ja kriitikoista.

Sekä esitysten palaute että sunnuntain työpajat avasivat hyvin ikkunaa virolaisen ja suomalaisen teatterikulttuurin välillä. Kun meillä Nuorisoseuroissa taide nähdään kasvun välineenä ja mahdollisesti yhteiskunnallisen keskustelun välineenä, arvostetaan Virossa perinteistä näyttelijäntyötä, ja metodit pyrkivät tukemaan tätä. ”Ehkä heillä ei ole Virossa traditiota siitä, kuinka nuoret kohdataan nuorina, vaan tärkeämpää on se, että harjoitukset tehdään oikein”, pohdiske-

li TeatteriTorstain porukka paluumatkalla Suomenlahden aalloilla.

”Matka avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan.”

Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja avasi silmiä sekä omaan harrastukseen että antoi myös vinkkejä tulevaan. Virolaiseen nuorisoteatterikenttään tutustuminen vahvisti käsitystä siitä, että Virossa tehdään erittäin laadukasta nuorisoteatteria. Kenties meillä voisi olla oppimisen paikka siitä pieteetistä, jolla ystävämme Suomenlahden toisella puolella harrastukseensa suhtautuvat ja kenties meidän kulttuurisen nuorisotyön metodeista voisi olla jossain vaiheessa käyttöä myös Virossa.

Matkailu avartaa, niin myös tällä kertaa. Paluumatkalla ryhmäläiset suunnittelivat seuraavia reissuja niinkin eksoottisiin paikkoihin kuin Milanoon tai Saarijärvelle. Nähtäväksi jää, mihin päätyvät.

Viro hurmasi suomalalaiset teatterinuoret, kun H-Moilaset Rovaniemeltä ja TeatteriTorstai Kuopiosta kävivät vierailulla Teenifesteillä.

H-Moilaset ikuistettuina Laulasmaan laulavalla rannalla.

18

SottiisiMoves 2020 nuorten tuotantotiimi

Elämyksiä nuorilta nuorille Teksti Johanna Hurme

S

ottiisiMoves2020 Nuorten tuotantotiimi starttasi toimintansa lokakuussa 2019 Tampereella. Tampereen Nuorisopalveluiden ja Nuori Kulttuurin yhteistyössä ideoidun tiimin tarkoituksena on suunnitella ja tuottaa ohjelmasisällöt Monitoimitalo 13:sta festivaalien ajaksi 10.–14.6. Näin tarjotaan festivaaleille osallistuville nuorille mahdollisimman paljon nuortennäköistä ohjelmaa. ”Ilmoittauduin mukaan, koska olen tehnyt erilaisia tapahtumia lapsesta asti ja olen kiinnostunut tapahtumatuottamisesta”, kertoo tuotantotiimin jäsen Alisa Suominen.

Ryhmän vetäjinä toimii Tampereen nuorisopalveluiden kulttuurisen nuorisotyön ohjaajat Piritta Brusi ja Laura Sirèn. Ohjaajat kuvaavat ryhmää kuplivana, innostuvana ja aivan mielettömän hauskana. Ensimmäisenä tavoitteena nuorilla oli olla auttamassa tuotannossa Kangasalan Moves -aluetapahtumassa 15.–16.2. ”Ryhmässä pääsee tekemään monipuolisesti erilaisia tapahtumatuotannon osa-alueita muun muassa tiedotusta, viestintää, tapahtumasisältöjen suunnittelua ja ideointia. Itse tapahtumassa ryhmäläiset tekevät erilaisia tapahtumatyöntekijöiden tehtäviä asiakaspalvelusta tapahtumapaikan somistamiseen ja ohjaustehtävistä roudaukseen”, Sirén avaa tapaamisten sisältöä.

Nuoret tapaavat keskiviikkoisin Monitoimitalo 13:ssa. Tammikuun aikana tiimi on suunnitellut nuorisotilan tapahtumien visuaalista ilmettä SottiisiMovesin ajaksi ja pohtineet myös tapahtumasisältöjä. ”Me tapaamme kerran viikossa, ja meillä on aina joku tietty aihealue, mitä

työstämme. Viimeksi meillä oli aiheena Monitoimitalo 13:ssa oma moodboard.

Olen kiinnostunut yleisesti kaikista tapahtumatuotantoon liittyvistä tehtävistä. Erityisesti suunnittelu- ja ideointitehtävät ovat kivoja, kun niissä saa käyttää luovuutta”, Suominen kertoo.

Ryhmään tässä vaiheessa mukaan pääsemistä kannattaa tiedustella Siréniltä suoraan. Tällä hetkellä ryhmässä on neljä 13–21-vuotiasta nuorta. Sirén kuvailee ryhmän työskentelyn olevan rentoa; jokainen saa olla omanlaisensa ja kaikkien mielipiteet otetaan huomioon.

Ryhmän työskentely on rentoa: jokainen saa olla omanlaisensa ja kaikkien mielipiteet otetaan huomioon.

SottiisiMoves 2020 -tuotantotiimin jäsen Alisa Suominen pitää erityisesti tehtävistä, joissa saa käyttää luovuutta.

”Ohjaajana minua inspiroi nuorten onnistumisen, oppimisen ja oivaltamisen kokemukset. Kun nuori pääsee osalliseksi itseään kiinnostavaan tekemiseen, tulee kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan, niin sillä on iso merkitys nuoren kasvussa”, Sirén pohtii.

Tiimin toiminta on avannut nuorten silmiä siihen, kuinka monipuolista tapahtumatuottaminen on. Ryhmäläisiä on myös yllättänyt se, kuinka paljon asioita pitää ottaa huomioon tuotannossa. ”Innostavinta on ideoida uusia asioita ja tavata uusia ihmisiä. Odotan SottiisiMoves-festivaalilta onnistunutta Monitoimitalo 13 -ohjelmaa, ihmisten kohtaamista ja mukavaa ilmapiiriä”, tiimiläinen pohtii.

19

Kiinnostuksesta kerhoihin, ideasta asiaan Teksti ja kuvat Pirita Laiho

Ketterää, edullista ja mukavaa yhdessä tekemistä. Miten järjestää toimintaa, jossa on matala kynnys sekä osallistujille että ohjaajalle?

O

nko sinulla tai jollain tutullasi jokin kiinnostuksen aihe, jota haluaisit harrastaa tai kokeilla. Kolmen kerran kerhossa voi yhdessä kokeilla, miltä harrastaminen tai asiaan perehtyminen tuntuu. Kolme kertaa pitää olla paikalla ja vähän miettiä, mitä kannattaa tehdä tai ensimmäisellä kerralla voisi yhdessä miettiä, miten asiaa lähestytään. Kiinnostuitko? Onneksi olkoon, pääsit juuri kolmen kerran kerhon ohjaajaksi/vastuuhenkilöksi. Kolmella stepillä saa kerhon käyntiin. Kun aihe on tiedossa, tarvitaan enää tavoitteet, aika ja paikka sekä kohderyhmä eli kenelle kyseinen kerho on suunniteltu. Ja sitten vaan markkinoimaan ja ottamaan ilmoittautumisia vastaan.

Kolme kertaa on tarpeeksi lyhyt ai-

ka sitoutua johonkin tiettyyn asiaan, mutta kuitenkin tarpeeksi pitkä, että kiinnostus toimintaa kohtaan herää.

Onko lähipiirissäsi nuori, jolla on selvästi kykyä organisoida tai järjestää toimintaa? Voisitko toimia nuoren tukena, jos hän ohjaisi kolmen kerran kerhoa. Nyt kannatta kysyä ja ehkä vähän houkutella nuoria mukaan!

Siltamäen Nuorisoseurassa Helsingissä oli viime syksynä tilanne, että seuraan haluttiin uudenlaista matalan kynnyksen toimintaa, jota ohjaavat nuoret vapaaehtoiset. Toiminnanjohtaja Seija Helenius laittoi useampaan alueen Facebook-ryhmään kyselyn, löytyisikö nuoria, joilla olisi kiinnostusta ohjaamiseen. Ja kyllä, viisi nuorta ilmoitti halukkuutensa oh-

jaamiseen. Aihepiireiksi valikoituivat nuorten omat kiinnostuksen kohteet kuten keppihevoskerho, luovan ilmaisun kerho, kokkikerho, futiskerho ja liikunta- ja retkeilykerho. Ennen kerhojen alkamista tavattiin yhdessä kerran ohjaajaporukalla. Juteltiin ohjaajan vastuusta ja roolista sekä vaihdettiin yhteystietoja, kehen voi ottaa yhteyttä, jos jotain yllättävää tai hankalaa ilmenee. Yhdessä mietittiin kerhojen tavoitteet ja sisältö sekä se, miten kerholaisten ideat otetaan huomioon.

Kokkikerho oli jopa niin suosittu, että niitä piti perustaa kaksi. Kerhokausi kesti seitsemän kertaa, joka oli ohjaajien mielestä sopiva. Esimerkiksi keppihevoskerhossa, jossa tehtiin omat hevoset, todettiin, että juurikin seit-

semän kertaa menee siihen kokonaisuuteen, sen jälkeen pitää keksiä jotain muuta askarreltavaa tai muuttaa sitten sisältöä keppihevosen tekemisestä sen käyttöön. Kauden jälkeen tavattiin muutaman nuoren kanssa ja he olivat ehdottomasti sitä mieltä, että haluavat jatkaa toimintaa, kunhan omat lukujärjestykset ja aikataulut selviävät.

Lyhyempi kuin koko syksyn kestävä matalan kynnyksen kerho onkin siitä hyvä, että se joustaa myös ohjaajien aikataulujen mukaan.

Mitä siis tarvitaan? Aihe ja vetäjä.

Kaikki aiheet käyvät makkaranteosta räppäykseen, kunhan intoa ja uskallusta riittää. Ideapapereita kolmen kerran kerhojen suunnitteluun löytyy nuorisoseurojen työkalupakista.

20

Movesin aluetapahtumat tuovat

tanssin iloa maakuntiin Teksti Johanna Hurme Kuvat MediaTornio

N

uori Kulttuuri -vuosi 2020 täyttyy tanssin ilosta, sillä helmikuussa pyörähtivät käyntiin Moves-aluetapahtumat ympäri Suomea. Vielä ehtii myös ilmoittautua muutamiin aluetapahtumiin mukaan, jos ei ole muistanut.

Tanssi tulee todennäköisesti olemaan viime vuosien tapaan eniten osallistumisia keräävä laji. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ryhmiä osallistuu aluetapahtumiin kokonaisuudessaan enemmän kuin kolme vuotta sitten, jolloin 570 ryhmää valloittivat Moves-aluetapahtumat.

Aluetapahtumia järjestetään helmi-huhtikuun välillä yhteensä 21 Inarista Helsinkiin ja Pietarsaaresta Lieksaan. Lähes jokainen maakunta on mukana toteuttamassa tapahtumia.

Uusia tuulia aluetapahtumiin Uudenlaisena avauksena pääkaupunkiseudulla järjestetään tulevana keväänä Loiste-tapahtuman sijaan videokatselmus, johon ilmoittautuminen on ollut käynnissä helmikuun ajan. Videokatselmuksella pyritään saavuttamaan nuorten omaehtoisia ryhmiä paremmin ja luomaan vaihtoehto erilaiselle esiintymisympäristölle ja nähdyksi tulemiselle.

Videokatselmuksessa palautteen anto pyritään tekemään mahdollisimman vuorovaikutteiseksi keräämällä ryhmiltä etukäteen toiveita raadille. Muuten videokatselmuksesta saa samalla tavoin kirjallisen palautteen ja osallistumistodistuksen. Aluetapahtumien raadit valitsevat myös yhteensä reilut 100 ryhmää SottiisiMovesin 2020 valtakunnalliseen katselmukseen 12.–14.6. Tampereelle.

Paikallisuudesta kansainvälisyyteen Nuori Kulttuurilla kannustetaan myös ryhmiä kansainvälisen toiminnan kehittämiseen jakamalla vuosittain matka-avustuksia. Jos ryhmä on osallistunut kolmen viime vuoden aikana Nuori Kulttuurin tapahtumiin, se voi hakea matka-avustusta. Osallistumistodistuksen saa niin esiintymisestä kuin tapahtumien teossa mukana olemisesta.

Hakuaika on käynnissä 31.3. saakka. Tulevana keväänä tapahtumiin osallistuvat ryhmät voivat jo hakea avustuksia. Osallistumistodistuksen voi toimittaa jälkikäteen Nuori Kulttuurille.

Moves-aluetapahtumat 2020 7.3.

7.–8.3.

7.–8.3.

14.3.

14.3.

21.3.

21.3.

21.3.

21.3.

21.3.

21.–23.3.

22.–23.2.

28.3.

4.4.

4.4.

4.–5.4.

15.–16.4.

1.–29.2.

Keski-Pohjanmaa (Pietarsaari, Schaumansali) Etelä-Savo (Mikkeli) Uusimaa (Hyvinkää, Hyvinkään kaupungintalo, Studio Donner) Kainuu (Kajaani, Kaukametsän Sali) Pohjois-Savo (Iisalmi, Iisalmen kulttuurikeskus) Etelä-Karjala & Kymenlaakso (Lappeenranta, Lappeenranta-sali) Päijät-Häme (Hollola, Salpahalli) Pohjois-Pohjanmaa (Siikajoki, Komppalinna) Lappi (Tornio) Lappi (Rovaniemi) Varsinais-Suomi (Kaarina, Kaarina-talo) Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) Pohjois-Karjala (Lieksa, Lieksan kulttuurikeskus) Uusimaa (Karkkila) Pohjanmaa (Oulainen) Uusimaa (Loviisa, Loviisan liikuntahalli) Lappi (Saamelaisnuorten taidetapahtuma, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos ja Vasotokka) Videokatselmus (Pääkaupunkiseutu)

Edellisen kerran Moves-festivaali järjestettiin Rovaniemellä 2017 (ArtMoves), jonne valikoitui myös silloin yli kahdestakymmenestä aluetapahtumasta yli sata ryhmää.

21

Yhdessä seurantalojen puolesta TEKSTI Henna Liiri-Turunen, Lasse Majuri, Kotiseutuliitto.fi-sivusto Kuvat jarmo Tupasela ja Maija Liimatainen

Suomen Kotiseutuliitto ja sen asiantuntijaelimenä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta ovat Nuorisoseuroille merkittävät yhteistyökumppanit seurantaloasioissa.

Nuorisoseurat ylläpitävät noin 600 nuorisoseurantaloa ympäri Suomea, mutta kaikkiaan Suomessa on noin 2500 seurantaloa, jotka toimivat kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloina. Seurantaloja ylläpitävät nuorisoseurojen lisäksi muun muassa raittiusseurat, maamiesseurat, työväenyhdistykset ja kyläyhdistykset. Vanhimmat säilyneet seurantalot on rakennettu 1880-luvulla, ja monilla taloilla onkin kulttuurihistoriallista arvoa.

Seurantalojen korjausavustuksella tukea seurantalojen kunnostukseen Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka jakamisesta Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Määräraha avustuksiin varataan vuosittain valtion talousarviossa veikkausvoittovaroista.

Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Korjausavustusta jaetaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa.

le hankkeille, jotka aiotaan korjata säilyttävällä tavalla, perinteisiä materiaaleja ja osaamista käyttäen. Myös kuntoarvioihin ja suunnitteluun myönnetään avustusta. Kotiseutuliiton raken-

nustutkijan työajasta puolet kuluukin neuvontaan. Hänellä on mahdollisuus myös käydä taloilla, joilla on käynnissä tai suunnitteilla korjaushanke.

Suunnitteilla nuorisoseurantalon korjaushanke?

Aloita ajoissa ja kysy apua suunnitteluun! www.kotiseutuliitto.fi/seurantalot Ota yhteyttä Kotiseutuliiton rakennustutkija Lasse Majuri (09) 612 63 221 | lasse.majuri@kotiseutuliitto.fi Nuorisoseurojen seurantaloasiantuntija Jarmo Tupasela 040 505 2659 | jarmo.tupasela@nuorisoseurat.fi

Seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsenet 2019–2022: www.kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantaloasiain-neuvottelukunta

Näin hakuprosessi etenee 1. Seura lähettää korjausavustushakemuksen Kotiseutuliittoon 30.9. mennessä 2. Kotiseutuliiton rakennustutkija käsittelee hakemukset, asettaa niille maksimi avustussummat sekä merkitsee hakemuksen kiireellisyyden sekä merkittävyyden 3. Suomen Nuorisoseurojen asiantuntijat lausuvat hakijoina olevien nuorisoseurojen toiminnan aktiivisuudesta ja nuorisoseurantalon käytöstä ja esittävät avustuksen saajia ottaen huomioon rakennustutkijan lausunnot 4. Seurantaloasiain neuvottelukunta tekee esityksen avustuksen jakamisesta 5. Suomen Kotiseutuliiton hallitus päättää myönnettävistä avustuksista (maalis-huhtikuu) 6. Nuorisoseuralla on noin kaksi ja puoli vuotta aikaa toteuttaa korjaushanke 7. Selvitys avustuksen käytöstä pitää toimittaa viimeistään kolmen vuoden päästä avustuspäätöksestä Kotiseutuliittoon

Seurantaloasiain neuvottelukunta yhteistyöelimenä ja kehittäjänä Kotiseutuliiton asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta, jonka esityksen perusteella päätös avustusten jakamisesta tehdään. Se on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat.

Neuvottelukunnan päätehtävä on laatia vuosittain seurantalojen korjausavustuksia koskeva jakoesitys. Suomen Kotiseutuliiton hallitus tekee päätöksen avustusten jakamisesta neuvottelukunnan esityksen mukaan. Neuvottelukunnalle kuuluu myös yleisemmin edistää seurantalojen säilymistä ja kehittämistä kansalaisyhteiskunnan kokoontumispaikkoina.

Koko avustusmuodon historian ajan on yhdistyksille annettu myös korjausneuvontaa. Avustukset kohdennetaankin hyvin perustelluille ja suunnitelluil-

Kintauden nuorisoseurantalo Petäjävedellä sai talkootyönä uudet portaat kesällä 2018. Avajaisjuhlallisuuksissa mukana Kintauden Nuorisoseuran puheenjohtaja Kimmo Liimatainen (vas.) ja Nuorisoseurojen Keski-Suomen toiminnanjohtaja Jarmo Tupasela.

22

Saimaan Nuorisoseurat 130 vuotta!

Koonnut Minna Pasi Kuva Suvi Rautsiala

Saimaan Nuorisoseurat täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Vuoden tanssillinen avaus koettiin jo tammikuun alussa Folklandia-risteilyllä ja virallinen avaus helmikuun alussa Luumäen nuorisoseurafoorumissa.

Juhlavuotta värittävät lukuisat tapahtumat alueen eri seuroissa.

23

S

aimaan Nuorisoseurojen historia on varsin mielenkiintoinen. Se perustettiin Viipurissa 25.5.1890 nimellä Etelä-Karjalan Nuorisoseura. Talvisota katkaisi kuitenkin vilkkaan seuratoiminnan, kun keskusseuran toimisto paloi Viipurin pommituksessa. Sodan jälkeen toimisto siirrettiin Helsinkiin, ja uuden rajan takaisessa Karjalassa toimineet nuorisoseurat jatkoivat toimintaansa eri puolilla Etelä-Suomea. Näitä seuroja kutsutaan siirtoseuroiksi.

Hei, olen Maarit, puheenjohtaja Saimaan Nuorisoseuroista, joka juhlii 130-vuottaan yhdessä paikallisseurojen kanssa.

Vuoden huikea tapahtuma- ja tilaisuuskattaus löytyy juhlavuoden kalenterista osoitteesta saimaa.nuorisoseurat.fi/130vkalenteri. Kalenteria päivitetään pitkin vuotta. Juhlavuoden tapahtumissa nähdään!

Hei, olen Rauno Pertunmaan Nuorisoseurasta, joka on kuulunut Saimaan Nuorisoseuroihin jo kymmenkunta vuotta eli vuodesta 2010, jolloin Etelä-Savon Nuorisoseurat tulivat mukaan toimintaan. Siitä asti on toimittu yhdessä ja mukavaa on ollut!

Hei, olen Antti ja tulen Luumäen Kirkonkylän Nuorisoseurasta. Saimaan 130-vuotisjuhlavuosi avattiin alueen Nuorisoseurafoorumissa meidän seuran kotipaikkakunnalla Luumäellä helmikuun alussa.

Vuonna 1960 keskusseuran nimi muutettiin muotoon Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto. Toiminta alkoi vähitellen keskittyä nykyisen Etelä-Karjalan alueelle. Keskusseuran toimisto siirrettiin 1969 Lappeenrannan Kirkkokadulle, missä toiminta jatkuu edelleen. Vuonna 2010 Etelä-Savon Nuorisoseurat tulivat mukaan toimintaan, jolloin keskusseuran nimeksi tuli Saimaan Nuorisoseurat.

Hei, olen Paula Särkisalmen Nuorisoseurasta. Lämpimästi tervetuloa Kisapirtin iltapäivätansseihin Parikkalaan sunnuntaina 5.4. klo 15–19!

Hei, me ollaan Iida ja Iina Nuorisoseura Harmonikasta. Tiesitkö, että meiän jäsenmäärä on tuplaantunut viidessä vuodessa? Tervetuloa kansantanssikonserttiimme Imatran kulttuuritalo Virran Karelia-saliin 19.4.2020 klo 16!

Hei, olen Päivi ja toimin Vuoksenniskan Nuorisoseuran sihteerinä ja ohjaan paritanssia. Tule mukaan tanssin iloon Imatran Asemapaikalle tiistaisin klo 18–20!

Hei, olen Jaana. Tiesitkö, että Lemin Nuorisoseurassa vilkkaan teatteritoiminnan lisäksi olemme aloittaneet vuosien tauon jälkeen tanhutanssit? Tervetuloa tanssimaan Tapiolaan maanantaisin klo 17!

Hei, olen Kimmo Simpeleen Nuorisoseurasta. Vinkkaan teille, että Nuorisoseurojen väliset mölkkykisat järjestetään Simpeleellä Kivijärven koulun kentällä 16.5. klo 11.00. Lämpimästi tervetuloa kisaamaan!

Hei, olemme Saila ja Ismo Välijoen Nuorisoseura Riennosta. Kesän 2020 kesäteatteri Savitaipaleella on nyt päällimmäisenä mielessä. Tule katsomaan, mitä saadaan aikaiseksi Savitaipaleen Hakamäelle 24.6.–5.7.2020!

Hei, minä olen Otso Pertunmaan Nuorisoseurasta.

Tiesitkö, että meiltä tulee 5. kantaesitys putkeen?

Tämän vuoden esitys on nimeltään Likaiset Liperit.

Tervetuloa katsomaan!

Hei, olemme Laura ja Maarit Nuorisoseura Rajan Nuorista. Lappeenranta-salissa 17.5.2020 klo 16 tanssitaan Rajan Nuorten kevätkonsertti. Luvassa on koko seuran voimin kansantanssia – tervetuloa!

Hei, olen Jamo. Tervetuloa kesällä Ristiinan Nuorisoseuran 110-vuotisjuhliin joko lasten kanssa Aikamatkalle tai nauttimaan hyvästä musiikista Suklaasydämiin!

Hei, olemme Elena ja Saara Tirvan Nuorisoseurasta Kouvolasta. Tervetuloa Marianpäiväriehaan 22.3. Siellä on tekemistä koko perheelle niin ulkona kuin sisällä!

Hei, olen Veikka Koirakiven Nuorisoseurasta Mäntyharjulta. Tervetuloa seuraamaan Dingo-huumaa Koirakiven Kesäteatteriin 26.6.–11.7.!

Hei, myö ollaan Matti ja Teijo Moinsalmen Nuorisoseurasta. Tervetuloa Moijille kesällä kuorokonserttiin 19.7.!

Luvassa laulunhurmaa!

24

Lyhyesti Nuoret vaikuttajat 2020-2021 -hanke vahvistaa ja luo mahdollisuuksia

Tulossa kysely, jolla kerätään palautetta ja vinkkejä toimintaan!

Erasmus+ Youth in Action -rahoituksella Nuorisoseurat laajentaa työtään nuorten vaikuttajien osaamisen lisäämisen, verkostoitumisen mahdollistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien luomisen hyväksi.

Ohjaajille, puheenjohtajille ja Nuorisoseurojen työntekijöille tehdään kevään aikana kysely, jonka teemoina ovat Nuorisoseurojen harrastustoiminnan, seuratoiminnan sekä viestinnän palvelut. Tavoitteena on kartoittaa, miten palveluja hyödynnetään nuorisoseuroissa eri puolella.

Vuonna 2021 Nuorisoseurajärjestö on toiminut huikeat 140 vuotta! Juhlavuotta varten kerätään kokemuksia eri aikakausilta, eri alueilta ja erilaisista toimintamuodoista. Keräys koskettaa tuhansia harrastajia ja toivom-

Nuorisoseurat toteuttaa projektin vahvistaakseen nuorten osallisuutta, vaikuttamistoimintaan liittyvää osaamista sekä intoa aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistoimintaan. Vuonna 2019 koottu Nuorten vaikuttajaryhmä toimii hankkeen ydintiiminä.

Hankkeen toiminnoissa kohderyhmänä ovat 13–30-vuotiaat nuoret ympäri Suomea.

Hanke muodostuu sparraussessioista, vaikuttajaekskursioista, seminaareista ja päättäjätapaamisista. Hankkeen aikana toteutetaan neljä sparraussessiota, joissa lisätään osaamista vaikuttamistoiminnasta sekä vahvistetaan nuorten itseluottamusta. Sessioissa hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita, ja si-

sällöt määrittelee vaikuttajaryhmä itse. Vaikuttajaekskursiot ovat vierailuja ja opintomatkoja demokratian ja vaikuttamisen ydinpaikkoihin. Hankkeen aikana suunnitellaan myös erillisrahoituksella toteutettava kansainvälinen opintomatka. Seminaarit avaavat nuorten vaikuttajatoimimista laajemmalle kohderyhmälle. Päättäjätapaamiset toimivat vuorovaikutuksen ja avoimen dialogin paikkoina nuorten vaikuttajaryhmän ja päättäjien välillä. Päättäjätapaamiset järjestetään Suomen Nuorisoseurojen hallituksen ja valtuuston kanssa, ja nuoret osallistuvat myös Nuorisoseurakokoukseen.

Käy kurkkaamassa tilaisuudet kotisivuilta ja tule mukaan vaikuttamaan!

mekin saavamme kasaan suuren joukon toimintamalleja yhteisesti käytettäväksi ja koettavaksi – niin entisajan toiminnasta kuin nykymuotoisistakin nuorisoseuraharrastuksista.

Ohjaajat yhdessä vapaaehtoisten kanssa ovat nuorisoseurojen kantava voima, joka mahdollistaa yhteisön toiminnan ja eri-ikäisten mahdollisuudet osallistumiseen. Nuorisoseurojen työntekijät eri puolella tukevat ja auttavat harrastustoiminnan tuen toteuttamisessa.

Nuorten kansainväliset matkaavustukset haussa Opetus -ja kulttuuriministeriön kansainväliset matka-avustukset nuorten ulkomaanmatkoihin ovat parhaillaan jaossa. Nuori Kulttuuri -toimintaan viimeisen kolmen vuoden aikana osallistuneille ryhmille tarkoitettuja avus-

tuksia voi hakea maaliskuun loppuun saakka Nuori Kulttuurin nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Nyt jaossa olevat avustukset tulee kohdentaa tänä vuonna tehtäviin matkoihin.

Nuori Kulttuuri -strategia julkaistu Nuori Kulttuuri -toiminta suuntaa uudelle vuosikymmenelle uuden strategian siivittämänä. Strategia ”Onnistumisen kokemuksia” julkaistiin tammikuussa Tampereella Nuori 2020 -tapahtuman yhteydessä.

Vuoteen 2026 kestävä strategia viedään käytäntöön toimenpideohjelmalla, jota työstetään kevään aikana. Strategia löytyy osoitteesta www.nuorikulttuuri.fi.

Lisätietoja hankkeen kotisivuilta: nuorisoseurat.fi/jarjesto/hankkeet/nuoretvaikuttajat

Nuorisoseurojen Puoti on myös paikallisseuran lippukauppa Nuorisoseurojen omasta Puoti-verkkokaupasta voi tuotteiden lisäksi ostaa myös lippuja erilaisiin tapahtumiin. Lippukauppa on tehty seuroille mahdollisimman edulliseksi ja helpoksi lipunmyyntikanavaksi – palvelumaksu on ainoastaan 1,60 e/lippu.

Jos haluat oman tapahtumasi liput myyntiin Puotiin, ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi tai keskusseuraasi.

Lisätietoja löytyy myös verkkosivuilta osoitteesta nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/puodin-lippukauppa.

25 Nuorisoseurat on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö ja sen kaikki palvelut ovat jokaisen nuorisoseuran käytettävissä.

Kansalaisfoorumi tarjoaa koulutusta, tietoa, tukea ja muita palveluita kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Katso lisää: kansalaisfoorumi.fi

Gilaxia / iStockPhoto

YLEISÖTYÖSTÄ PUHTIA ESIINTYVILLE RYHMILLE Olet varmaankin kuullut joskus taide- ja

konsertti- ja esiintymistoiminnan ke-

män opiskelusta aiheutuneita kuluja,

kulttuuripiireissä puhuttavan yleisötyös-

hittämiseen.

kuten esimerkiksi kurssin oppimateri-

tä. Mitä ihmettä se sellainen työ on?

Lämpimästi tervetuloa kokeilemaan uutta yleisötyön verkkokurssia!

Verkkokurssin aikataulu on ryhmän

aalien hankinnat. Ryhmän oppimispro-

itsensä suunniteltavissa. Toteutusvaihe

sessia ohjaamaan ja mentoroimaan ni-

LISÄTIEDOT

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma mää-

voi kestää 2–6 kuukautta riippuen ryh-

metään yleisötyön asiantuntija ja alus-

timo.tervo@kansalaisfoorumi.fi

rittelee yleisötyön (audience develop-

män tavoitteista ja suunnitelman laajuu-

tan käyttöön saa teknistä apua Kansa-

ment) laajaksi kokonaisuudeksi toi-

desta. Oppimismatkallanne teette yhtei-

laisfoorumin suunnittelijoilta.

mintatapoja, joiden tavoitteena on sy-

set suunnitelmat ja raportit työnne tu-

Kurssin oppimateriaalina käytetään

ventää taiteen kuluttajien, taiteen te-

loksista. Opitte samalla määrittämään

uunituoretta teosta Ystävänä yleisö –

kijöiden ja kulttuuriyhteisöjen välistä

mittareita, joiden avulla toiminnan vai-

katsaus teatterin yleisötyön muotoihin.

suhdetta. Yleisötyön myötä me taiteen

kuttavuutta voidaan tehdä näkyväksi ja

Kirja avaa käytännön esimerkkien kaut-

tekijät – harrastajat ja ammattilaiset –

osoittaa perusteltuja tuloksia myös ra-

ta yleisötyön käsitettä ja mahdollisuuk-

voimme myös rakentaa ja edistää sekä

hoittajille ja päättäjille.

sia, ja on – alaotsikostaan huolimatta

taloudellisesti että sosiaalisesti kestävää kulttuurityötä.

UUSI VERKKOKURSSI

Opiskelu sisältää perinteisten lu-

– sovellettavissa myös muille esittävän

kutehtävien lisäksi ryhmäkeskustelu-

taiteen aloille. Teoksessa, jonka kirjoit-

ja sekä toiminnallisia tehtäviä, jotka tu-

tajat ovat yleisötyöntekijöitä, taiteilijoita

AJANKOHTAISTA KURSSIEN JA OPINTORYHMIEN JÄRJESTÄJILLE » Kurssituntikiintiöt vuodelle 2020 on vahvistettu ja nyt on aika tehdä kurssisuunnitelmat Skaftuki-palvelussa. » Opintoryhmätukea tälle vuodelle voi hakea lokakuun loppuun asti.

Kurssien- ja opintoryhmien hakeminen ja tilittäminen hoituvat nyt helposti uudessa Skaftuki-palvelussa.

kevat ja syventävät ryhmän produkti-

ja soveltavan taiteen asiantuntijoita, esi-

Kansalaisfoorumi julkaisee kevättal-

oilleen rakentamaa suunnittelutyötä.

tellään myös lasten ja nuorten sekä eri-

Lisätietoa

vella 2020 verkkokurssin, jonka tar-

Kurssi julkaistaan helppokäyttöisessä

tyisryhmien kanssa tehtävää yleisötyötä.

koituksena on opastaa ja tukea yhdis-

Peda.net-ympäristössä.

kansalaisfoorumi.fi/tuki info@skaftuki.fi

tyksen toiminnasta vastaavan hallituk-

Verkkokurssin

suunnittelija

ja

mentori on kokenut yleisötyön ammatti-

sen tai johtoryhmän työtä yleisötyön

TUKEA OPPIMISEEN

käynnistämiseksi ja vakiinnuttamisek-

Kurssin ryhmämuotoiseen opiskeluun

Hän on opiskellut yleisötyön johtamista

si. Verkkokurssi on yhdessä ja yhteisöl-

voi hakea Kansalaisfoorumilta yhtei-

Sibelius-Akatemiassa ja on yksi Ystävä-

lisesti opiskeltavaksi suunniteltu koko-

söllisen opintoryhmän tukea. Enintään

nä yleisö -kirjan kirjoittajista. Lisätietoja

naisuus, joka luo uusia polkuja eritoten

500 euron avustuksella voi kattaa ryh-

osoitteessa disakamula.com.

lainen, filosofian maisteri Disa Kamula.

26

Kolumni

Mitäpä luulisit tapahtuvan, jos maailmasta loppuisi yhteistyö?

V

oisiko käydä niin, että parhaat ideat syntyisivätkin itsekseen?

Ajatus voisi kulkea kirkkaasti, kun muiden ideat ja näkemykset eivät olisi häiritsemässä.

Ongelmanratkaisun voisi tehdä yksin. Minä olen vastuussa omasta päätöksenteostani, minkä vuoksi ratkaisisin kaikki minua koskevat asiat kernaasti itse. Näin kenenkään ei tulisi astuttua toisen tontille, missä riskinä on aina se, että joku toinen tulee auttaneeksi tai ratkaisseeksi myös minua koskevia haasteita (ja aiheuttaneeksi minulle hyvää mieltä).

Asiat saisivat sopivat mittasuhteet puhtaassa ykseydessä – etenkin silloin, kun niitä heräisi pohtimaan neljältä aamuyöllä. Kun ideoideni keskiössä olen minä itse, niiden kehittely tapahtuu missä ja milloin vain.

Ehkä luovuus kukkisi parhaiten yksin. Projekti kuin projekti syntyisi tehokkaasti silloin, kun ajatuksia ei jaettaisi eikä vaihtoehtoja mietittäisi. Saavutusten riemun ja työn hedelmät nauttisin mutkattomimmin itsekseni sitoutumatta ryhmään tai tuntematta osallisuutta mihinkään.

Vastuu omasta tekemisestäni olisi aina minulla itselläni; apua pyytäessäni, kun en koskaan voi olla varma siitä, onko apu oikeellista, luotettavaa ja tilanteeseen sopivaa. Minä tiedän parhaiten itse, mitä minä haluan tehdä ja millä tavalla tavoitteeseen päästään. Omien rajojen ylittäminen ja omien tapojen muuttaminen tuntuu usein pelottavalta ja vieraalta. Ehkä siis onkin miellyttävämpää rajoittaa mahdollisuudet niihin, jotka ovat minulle tuttuja, turvallisia ja tarkkaan harkittuja.

Voisiko tässä käydä niin, että tulisin painaneeksi pääni illalla tyynyyn varmana siitä, että maailmani on mahdollisimman rajoittunut, tiedän ympärilläni olevista ihmisistä ja ilmiöistä mahdollisimman vähän ja olen kieltäytynyt kaikista mahdollisista tavoista haastaa ja kehittää itseäni? Todennäköisesti voisin taputtaa itseäni selkään siitä, että olen selvinnyt jälleen päivän oppimatta uutta, tuntematta empatiaa ja jakamatta itsestäni mitään.

Mitä jos maailmastani loppuisi yhteistyö? Yksilöutopiassani mikään, mihin kajoan, ei kehity, vastaa ajan tarpeisiin tai tuota minulle tai ympäristölleni mielihyvää tai täyttymystä. Se on yksinäinen maailma, jossa toiveille, viesteille ja tunteille ei ole tilaa.

Tällainen maailma sietääkin jäädä mielikuvituksen tuotteeksi.

Marja Pylkäs Kirjoittaja on peruskoulun kieltenopettaja ja harrastajateatteri- ja nuorisoseura-aktiivi Jyväskylästä.

LEIKKIVINKKEJÄ ROVANIEMELTÄ Kuvat Niina Nurmela Nuorisoseurat järjestävät koululaisten iltapäivätoimintaa usealla paikkakunnalla. Kun toiminnassa on mukana päivittäin yli 300 lasta, on ohjaajien ideoille ja kasvatustaidoille paljon käyttöä. Ollaanko siellä kuulolla? Puuhanurkassa esitellään iltapäivätoiminnan ohjaajilta saatuja toimintavinkkejä niin kotioloihin kuin harrastustoimintaankin.

Tämän lehden leikkivinkit tulevat Rovaniemeltä, nuorisoseurojen iltapäivätoiminnan ryhmistä.

Lumilinnan haltija Leikkipaikkana on lasten tekemä lumilinna. Yksi leikkijöistä on lumilinnan haltija.

Lumilinnan haltijalle tehdään linnan sisään luminen valtaistuin, josta hän tarkkailee alamaisiaan. Linnassa on useampi sisäänkäynti ja matala muuri.

Muut leikkijät ovat piilossa ja yrittävät lähestyä linnaa sekä haltijaa eri suunnista ryömien ja hiipien. Tarkoituksena on päästä koskettamaan lumilinnan haltijaa tai valtaistuinta. Kun lumilinnan haltija näkee jonkun lähestyvän, hän huutaa tämän nimen. Tultuaan nähdyksi leikkijä palaa omaan lähtöpaikkaansa tai menee piiloon ja yrittää uudelleen.

Jos joku onnistuu koskettamaan lumilinnan haltijaa tai valtaistuinta, valta vaihtuu.

Tänä vuonna olemme saaneet todeta, että Suomen talvi on vaihteleva. Talvimetsä tarjoaa oivat puitteet

hipalle ilman luntakin. Lumilinnan valtaistuimineen voi toteuttaa mainiosti itse tehdyllä majalla. Lumoavasta luonnosta löytyy valtaistuimia ja kaikenlaisia puitteita yhteisiin leikkeihin!

Talvimetsän hippa Leikitään hippaa pienellä puisto- tai metsäalueella.

Puut ovat turvapaikkoja. Turvassa saa olla lyhyen aikaa, kun halaa puuta. Hippa vaihtuu, kun joku saadaan kiinni. Hippoja voi olla myös kerralla kaksi.

27

Kaikki nuorisoseurojen näyttämöt ovat Suomen Harrastajateatteriliiton jäsennäyttämöitä. Se tarkoittaa, että SHT:n tuottamat koulutukset ja muut palvelut ovat nuorisoseurojen saatavilla. Katso lisää osoitteessa www.shtl.fi.

Yhteystiedot Eija Jokilahti

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame

Etelä-Pohjanmaa Kalevankatu 5 A 21, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa

Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomi Sepänkatu 14 C, 40720 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi

Lappi

Suomen Harrastajateatteriliitto tiedottaa Harrastajateatterikesään haetaan nyt!

Jyväskylän kaupunginteatterilla 21.–23.8. järjestettävän vuoden 2020 Harrastajateatterikesän hakuaika on käynnissä 15.2.–15.3. Tapahtumaan haetaan esitys-

tallenteella hakuaikana. Ohjelmiston valitsee vuodelle 2020 ohjaaja Taava Hakala. www.harrastajateatterikesa.fi

Tuotanto- ja koulutusavustukset vuodelle 2020 haettavissa 15.4. saakka. www.shtl.fi/avustukset

HUOM! Koulutuskalenteria päivitetään jatkuvasti. Tarkistathan aina ajankohtaisimman tiedon verkkosivuiltamme.

ILM.PÄÄTTYY 19.2.

28.1.

1.3.

2.3.

12.3.

15.3.

12.3.

1.4.

15.4.

28.4.

28.4.

28.4.

1 h = oppitunti á 45 min.

Lähes kaikki kurssit ovat myös tilattavissa omalle paikkakunnalle. www.shtl.fi / sht@shtl.fi / 050 544 7397 Merja / 050 468 2138 Mari / 050 917 0062 Minna

Lounais-Suomi Tiina Koskinen 050 340 6566 Keskustori 4, 33100 Tampere Karoliina Hursti 044 059 1913 Hallituskatu 6, 28100 Pori lounais-suomi@nuorisoseurat.fi

Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Kevään 2020 koulutuskalenteri AIKA KOULUTUS PAIKKAKUNTA KOULUTTAJA 7.–8.3.

Näyttelijäntyö II 10 h Helsinki Anna Ranta 14.–15.3.

Improvisaatio II 10 h Helsinki Kaisa Kokko 13.3. ja 15.3. Näyttelijän äänenkäyttö Tampere Marja Suurpalo 28.–29.3.

Psykodraama ilmaisun syventäjänä 16 h Helsinki Päivi Rahmel 28.–29.3.

Puvustus 12 h Lahti Hanna Kaitila 4.–5.4.

Näyttelijäntyö III 1 h Helsinki Anna Ranta 4.–5.4.

Oma ääni - äänenkäytön koulutus Kajaani Sara Saxholm 18.–19.4.

Naamioteatterin perusteet 10 h Helsinki Suvi Salomaa 2.–3.5.

Näyttelijäntyö IV 10 h Helsinki Anna Ranta 16.–17.5.

Näyttelijäntyö II 10 h Kempele Marko Pohjanrinne 16.–17.5.

Improvisaatio III 10 h Helsinki Kaisa Kokko 16.–17.5.

Lasten ja nuortenteatterin ohjaaminen 16 h Helsinki Jenni Bergius

Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 elle.syvajarvi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi

HINTA 75 € 75 € 75 € 149 € 85 € 75 € 75 € 78 € 75 € 85 € 75 € 105 €

Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa

Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo

Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa

Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa

Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo

MAALISKUU

HUHTIKUU

7.–8.3. Ensiapukurssi, Lahti 7.3.–5.4. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot,

Tarttila ja Rovaniemi 8.3.

Perhesirkus- ja pariakrobatiakoulutus, Helsinki 14.3.

Saimaan Improliiga, Mikkeli 14.3.

Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpaja, Jyväskylä 14.3.

Tervetuloa Nuorisoseuraan -koulutus, Tampere 14.–15.3. Kansantanssi- ja teatterileiri, Mikkeli 20.–22.3. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 1.osa, Lahti 21.3.

Etelä-Suomen aluefoorumi, Lahti 22.3.

Valtakunnallinen Nuorisoseurapäivän juhla, Ilmajoki 25.3.

Pohjois-Savon aluefoorumi, Pielavesi 27.3.

Saa tanssia! -kansanomaisten paritanssien työpaja, Lieksa 27.–29.3. Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2.osa, Lahti 28.–29.3. Kalkkareitten kulttuurikeikka, Noormarkku 28.–29.3. Puvustuskurssi, Lahti

4.4.

Luovat menetelmät -koulutus, Helsinki 4.4.

Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpaja, Vääksy 4.–5.4. Valtakunnalliset H-Kiltapäivät, Rovaniemi 13.4.

Supikas-kansantanssitapahtuma, Pohjois-Pohjanmaa 24.–26.4. Ramppikuume, Kankaanpää

TOUKOKUU 9.5.

9.5.

16.–17.5.

17.5.

21.5.

23.5.

23.–24.5.

Improliiga 4.0, Keski-Suomi Järjestyksenvalvojan kertauskurssi, Lahti Nuorisoseurafoorumi 2020, Mikkeli Suomen Nuorisoseurojen valtuuston kevätkokous, Mikkeli Lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Imatra KevätKallava ja paritanssityöpaja, Kuopio Nasta – lasten ja nuorten teatteritapahtuma, Rovaniemi

Moves-aluetapahtumat, ks. paikat ja ajankohdat sivulta 20

Lumoava luonto Kesällä 2020 nuorisoseurat.fi/toiminta/luova-lava

Jessica Fadel / Unsplash.com

TAPAHTUMAKALENTERI