Aluesanomat - Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti 3/2015

Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti

3/2015

Nuorisoseurantalot järjestön tavaramerkki ja voimavara

”L

ärvätsalo Go Go Go, tulkaa tänne tääl´ on show! Näin muistaakseni lauloi aikoinaan Kari Kuuva nuorisoseurantalosta ja show onneksi jatkuu edelleen. Järjestömme yksi pysyvimmistä kulmakivistä on huonoina ja hyvinä aikoina ollut seurantalo, itse tehty, omin voimin ylläpidetty ja kunnostettu. Tämä omatoimisuus tulisi nostaa vahvasti esiin esimerkiksi nyky-yhteiskunnassa, jossa jaetaan niukkuutta. Talo on ollut toiminnan ja sitä kautta aatteen kotipesä ja kasvualusta. Yhteistoiminnassa on talolla näytelty, tanssittu, harrastettu liikuntaa, vietetty ilon hetkiä ja surujuhliakin.

Yhdessä on hankittu elämyksiä ja kokemuksia, tietoja ja taitoja, jotka ovat olleet elämän rakennuspuina tärkeämpiä kuin muodollinen koulusivistys. On koettu yhteisöllisyyt-

tä eri ikäisten toimijoiden kanssa ja kesken. Ei ole sattumaa, että seuratalomme ovat hyvässä kunnossa. Seurat ovat kasvattaneet jäsenistönsä vastuulliseen toimintaan.

Järjestö on viime vuosikymmeninä huomioinut huonosti seuratalonsa ja niiden omistajat. Seuratalon ylläpito ja peruskorjaus ei välttämättä ole lapsi- ja nuorisotoimintaa. Myös seuratalotoimijat ja ylläpitäjät tarvitsevat ansaitsemansa tunnustuksen ja huomion iästä huolimatta, tai juuri siitä syystä.

Nuorisoseura on elinikäisen kasvun järjestö ja eri ikäisten yhteistoiminta on kysyttyä kaikessa kasvatuksessa. Kova seurakohtainen järjestövero ja siitä aina tuntuvamman osan tilittäminen pois seura- ja maakuntatasolta tulee näkymään järjestön yhtenäisyydessä ja toiminnoissa.

Seuratalojen peruskorjausavustukset 2016 tulee hakea Kotiseutuliitosta syyskuun loppuun mennessä.

Hannu Huikuri toiminnanjohtaja Hämeen Nuorisoseurojen liitto ry

Tässä numerossa: Nuorisoseurantalot järjestön tavaramerkki ja voimavara......................................2

Rehtilän Nuorisoseuran 92-vuotisjula Jokioisilla....9

Onko muutoksen aika?...........................................3

Heinähattu ja Vilttitossu saivat nimikkoryijyn..............................................11

Nuorisoseurat esillä SuomiAreenassa....................4 Nuorisoseurat – yhdenvertainen järjestö osallisena järjestöjen yhteisössä............................5

Lehmänmaitoa ja mansikoita Tuulialla.................12

H-killan toimintaa....................................................6

Tervetuloa nuorisoseurakokoukseen 3. - 4.10.2015 Tampereelle!..................................15

Vesilahden nuorisoseuran harrastukset tarjoavat yhteisöllisyyttä ja luovaa toimintaa.........8

2

Europeade 2015 Helsingborg Ruotsi....................10

Jari Leivola 7.3.1954 – 5.8.2015..........................14

Kiikoisten Seurantalolla ahkeroidaan!..................16

Onko muutoksen aika?

S

atakunnan Nuorisoseurojen liiton hallitus on keskustellut Suomen Nuorisoseurojen kanssa siirtymisestä aluetoimistoksi. Edellisen kerran asia oli esillä kolme vuotta sitten ja silloin eteneminen kaatui vastustukseen. Miksi siirtyminen on taas esillä? Eräs syy on taloudellinen tilanne. Jo useamman vuoden ajan on jouduttu pohtimaan, miten saadaan kokopäiväisen toiminnanjohtajan palkka maksettua. Jos palkan maksaa liitto, on hallituksella yksi huoli vähemmän.

Viime aikoina työntekijät ovat vaihtuneet useasti, jospa vakaampi taloudellinen asema vähentäisi paineita ja lisäisi pysyvyyttä.

Keskusseuran hallitus jää siis edelleen toimimaan ja mm. hallinnoi omaisuutta eli toimiston osakkeita. Vastuu taloudesta kuitenkin vähenee, kun talousarvio jää liiton tehtäväksi. Alueellinen toimintasuunnitelma tehdään jatkossakin paikan päällä ja toiminta lähtee paikallisten seurojen toiveista. Alueelliset kokoontumiset eivät olisi enää kevät- ja syyskokouksien rutiinien läpiviemistä vaan voitaisiin keskittyä olemassa olevien ja uusien toimintojen kehittämiseen.

Suurempana työyhteisönä liitto voi tukea alueella tuotettuja tapahtumia, meillä esim. Ramppikuumet-

ta ja työnjakoa voidaan tehdä erilaisten osaajien kesken. Jos keskusseura joskus tulevaisuudessa halutaan purkaa, tulee omaisuus jäämään/käytettäväksi satakuntalaisten nuorisoseurojen hyväksi.

Aluetoimistoiksi muuttuneilta keskusseuroilta on tullut positiivista palautetta muutoksen vaikutuksista. Toiminnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Hallinnon keveneminen on lisännyt aikaa tehdä yhteistyötä paikallisseurojen kanssa ja hyödyksi.

Tätä kirjoittaessani on nuorisoseurojen edustajille pidetty kaksi keskustelutilaisuutta ja toiset kaksi on vielä edessä. Torstaina 10.9. klo 18 on lisäksi infotilaisuus toimistolla Porissa, Hallituskatu 6.

Täytetäänhän tila silloin kiinnostuneilla ihmisillä ja kiperillä kysymyksillä liiton edustajille Antti Kalliomaalle ja Hannu Ala-Sankolalle!

Syyskokouksessa paikallisseurojen edustajat sitten päättävät, siirtyykö toimisto vuoden 2016 alussa aluetoimistoksi. Toivon aktiivista keskustelua vaihtoehdoista.

Toinen syy aluetoimistokeskusteluun on vähentynyt kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen.

Keskusseuran hallituksen kokoukset eivät ole aina päätösvaltaisia ja vuosikokouksissa käy asioihin vai-

kuttamassa vähenevästi osallistujia. Tänä vuonna pidetään Nuorisoseurakokous 3.-4.10. Tampereella.

Nyt olisi tärkeää saada sinne vahva edustus täältä Lounaissuomesta, ilmoittautuminen 11.9. mennessä.

Näytetään muulle Suomelle, että täällä on tahtoa vaikuttaa tulevaisuuden suunnitteluun ja osallistutaan runsain joukoin kokoukseen.

Lisäksi tarvitsemme useita hyviä ehdokkaita liiton valtuustoa varten, joten nyt hyvät ihmiset ja kunnon kansalaiset ilmoittautumaan! Ehdokkaiden nimet voi ilmoittaa vaalivaliokunnalle, keskusseuran työntekijälle, puheenjohtajalle tai sähköpostiin. Odotan runsaasti viestejä.

Nina Aksentjeff puheenjohtaja Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry

3

Nuorisoseurat esillä SuomiAreenassa Teksti: Karoliina Hursti

S

atakunnan Nuorisoseurojen liitto ry osallistui SuomiAreenan Kansalaistori-tapahtumaan 15.–17.7.2015. Kansalaistorilla järjestöt ja organisaatiot esittelevät toimintaansa valtakunnallisen SuomiAreenan yhteydessä.

Keskusseura pystytti tapahtumaan teltan, johon koottiin informaatiota Satakunnan nuorisoseurojen toiminnasta ja harrastustarjonnasta. Koju keräsi kolmen toripäivän aikana noin tuhat ohikulkijaa. Kävijöitä kiinnosti erityisesti nuorisoseurojen tämän hetkinen tilanne sekä toiminta Satakunnassa.

Kojun houkuttimena toimivat karkit, jotka sisälsivät pienen osallistamisen vivahteen. Karkkipaperilla sai äänestää, mikä nuorisotoiminnan arvoista - osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys - on

4

itselle tärkein. Epävirallisen äänestyksen tuloksena voi todeta, että yhtenä päivänä yhdenvertaisuus oli ylivoimainen voittaja, toisena päivänä tulos oli tasavertaisempi kolmen vaihtoehdon kesken.

Nuorisoseuratoiminnan arvojen innoittamana oli mahdollista myös kirjaimellisesti vääntää rautalangasta, millaisia assosiaatioita nämä termit synnyttivät. Lopputuloksena oli mitä kekseliäämpiä ja ajatuksia herättäviä taideteoksia.

Tapahtumaan saatiin myös tervehdys Keskusliitolta, kun kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön vastaava toimialajohtaja Iija Filén oli puhumassa perjantaina 17.7. nuorisoseuroille varatussa torivartissa Porin torin Satakieli-lavalla. Filén antoi lyhyen katsauksen nuorisoseuratoiminnasta tänä päivänä.

Paikallisesta harrastustoiminnasta antoivat maistiaiset Luvian tanhuryhmä Entiset nuoret sekä Porin nuorisoseuran hip hop -tanssiryhmä, jotka esiintyivät myös torivartissa.

Nuorisoseurat – yhdenvertainen järjestö osallisena järjestöjen yhteisössä Teksti: Jaakko Viitala, Satakunnan järjestöyhteistyöryhmän puheenjohtaja

T

änä keväänä julkaistiin Satakunnan järjestöstrategia 2035, joka on Suomen ensimmäinen päivitetty maakunnallinen järjestöstrategia. Se on tehty Satakunnan Yhteisöt ry:n johdolla, ja suuressa roolissa sen toteutuksessa ovat olleet sosiaali- ja terveysalan järjestöt, joissa sen merkitys tänä soteuudistuksen aikana on ehkä suurin.

Kuitenkin järjestöstrategia on pyritty rakentamaan siten, että se antaa kaikille kolmannen sektorin toimijoille arvopohjan.

Itse olen järjestötoimintaan ajautunut kylätoimikunnan, nuorisoseuran ja soittokunnan kautta.

Nyt kun olen palkkatyössä sotaalan järjestössä, näen hyvin vahvasti yhteyden kaikkien järjestöjen kesken. Kun olen työskennellyt myös mielenterveys- ja päihdealalla – tuttavallisesti MTP – voin vakuuttaa, että kolmannella sektorilla – niin urheilu- kuin kulttuuriyhdistyksissäkin – tehdään erittäin arvokasta ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä, mutta selkeästi myös korjaavaa työtä.

Siksi minusta koko järjestökentän yhteinen strategia on mahdollinen ja paikallaan.

Satakunnan järjestöstrategia 2035 määrittelee järjestötoiminnan arvoiksi Yhdessä, Rohkeasti, Luotettavasti, Ihmislähtöisesti ja Vaikuttaen. Näillä halutaan erityisesti korostaa muun muassa sitä, että kolmannella sektorilla toimitaan yhdessä, ennakkoluulottomasti kehittäen. Yhdistyksissä voidaan toimintaa kehittää nopeasti tarpeiden ja hyvien ideoiden poh-

jalta ilman, että kaikkea tarvitsee käsitellä ja hyväksyttää lautakunnissa ja valtuustoissa. Ero johtuu suurelta osalta tietenkin siitä, kolmannella sektorilla tehtävä vapaaehtoistyö ei maksa juuri mitään, jolloin riski hyvän muutoksen aikaansaamisesta kannattaa ottaa.

Nuorisoseurajärjestön arvoiksi on määritelty Osallisuus, Yhteisöllisyys ja Yhdenvertaisuus. Niissä korostuu Nuorisoseurojen eri ikäryhmiä yhdistävä toimintakulttuuri. Toisiaan erottavina arvoina näistä edellä mainituissa arvojoukoista nousevat ehkä Vaikuttaen ja Osallisuus, ja juuri näissä taustalla on ehkä puhtaimmin kolmannen sektorin erityisyys. Satakunnan järjestöstrategiassa vaikuttavuudella tarkoitetaan, että järjestötoiminta tavoittelee yksilöihin kohdistuvia vaikutuksia, kuten iloa ja mielekkyyttä. Ja Nuorisoseurojen strategiassa osallisuudella halutaan tukea yksilöiden tunnetta kuulua ryhmään. Osallisuus on myös keskeinen käsite sote-alalla, erityisesti sekä vammais- että mielenterveysja päihdealalla, joilla korostuu sai-

rauksien ja vammojen sosiaalisesti invalidisoivat vaikutukset.

Vuoden alusta olen toiminut Satakunnan järjestöyhteistyöryhmän puheenjohtajana. Olen jo muutaman kerran ylpeänä saanut esitellä strategiaa järjestökentän yhteisenä saavutuksena. Olen itse toiminut vapaaehtoisena, luottamustehtävissä ja työntekijänä kylä-, hyväntekeväisyys-, yrittäjä-, ammatti-, opiskelija-, urheilu- ja kulttuuriyhdistyksissä. Tällä järjestöjyrän kokemuksella uskallan suositella järjestötoimintaa kaikille; joillekuille siitä voi kehkeytyä jopa ammatti.

Kolmannella sektorilla me toimimme yhdessä, rohkeasti, luotettavasti, ihmislähtöisesti ja vaikuttaen.

5

h-kilta

H-killan toimintaa Teksti: Terttu Aho

S

atakuntalaiset Hermannit ja Hermanskat ovat tämän vuoden aikana osallistuneet monenlaisiin tapahtumiin. Lähialueen nuorisoseurojen järjestämät teatterit ovat vahvasti vuosittain kuuluneet H-kiltalaisten ohjelmaan. Perinteisesti on käyty katsomassa Luvian, Nihattulan ja Kuivalahden Nuorisoseurojen tuottamat näytelmät.

Tasalan Talviteatterin ”Valkoinen hevonen”-musikaalilla aloitettiin 1.2. Esitys oli vauhdikas ja mukaansa tempaava, musiikkikin oli aika monelle tuttua, sillä onhan musikaalia esitetty parikin kertaa Porin teatterissa ja aikanaan myös Kirjurinluodon kesäteatterissa. Tasalan esityksessä väkeä marssitettiin lavalle ajoittain niin paljon, että täytyy ihmetellä miten kaikki mahtuivat sinne. Musikaalissa oli rooleja kaikenikäisille, nuorin esiintyjä olikin 6- ja vanhin 80-vuotias. Varsinkin lasten esiintyminen sekä Helena Känän ja Jere Hämäläisen taidokkaat lauluosuudet olivat yleisön mieleen.

Kollan Kalliopirtillä ihmeteltiin 24.3. ”Mistä rakkaus alkaa”. Kun juoniselostuksessa kysyttiin, voittaako raha vai rakkaus, niin kyllä se rakkaus lopultakin voiton vei.

Kuivalahdella eläydyttiin sitten 7.7. vanhan ajan tukkilaisromanttiikkaan ”Tukkijoella” -laulunäytelmän merkeissä. Rakkaus se sielläkin juonen runsaissa kiemuroissa lopulta voitti. Koomisia hahmoja oli useita, jotka tietenkin kirvoittivat yleisön naurut, elävä musiikki ja taitavat laulajat kruunasivat esityksen. Vaikka näytelmä olikin

6

H-kiltalaisia kesäretkellä Noormarkun kirkossa

Ukko-Hermanni avaa virallisesti Valtakunnallisen H-killan virkistyspäivät

varmaan melkein kaikille tuttu, niin erilaiseksi aikaisemmista sen teki, kun esitys oli Eurajoen murteella.

Sääntömääräistä vuosikokousta pidettiin 15.4. Vuojoen Kartanossa Eurajoella. Ensin tutustuttiin kartanoon ulkoa ja sisältä roolioppaan johdolla, syötiin maittava buffet-lounas ja lopuksi pidettiin kokous. H-kiltalaisia olikin koolla runsaasti, myös Satakunnan nuorisoseurojen liiton puheenjohtaja Niina Aksentjeff kävi esittäytymässä ja kertomassa liiton tilanteesta.

Joka kesäinen kotiseuturetki tehtiin tänä kesänä Noormarkkuun tutustuen kulttuurikierroksen merkeissä Noormarkun Ruukkiin. Kierros aloitettiin tutustumalla oppaiden johdolla Alvar Aallon suunnittelemaan taidekoti

h-kilta

Jumppatuokio Kunnonpaikassa Siilinjärvellä, jumpparina Maisa Selimäki (selin punaisessa puserossa) Villa Maireaan sekä Ahlström Voyage-näyttelyyn. Ruokailtiin Noormarkun Klubilla, jonka jälkeen kuultiin vielä oppaiden johdolla asiaa Noormarkun kirkosta ja kotiseutumuseo Kaharista. Täytyykin todeta, että kyllä näiltä lähialueiltakin löytyy mielenkiintoisia kohteita, joihin tulee vaan harvemmin itsekseen lähdettyä katsomaan.

Kun kaikki on valmiiksi järjestetty, niin saa niistä enemmän irtikin.

Vuosikokouksessa kerrottiin myös valtakunnallisesta Hermannien ja Hermanskojen kesäisistä virkistyspäivistä Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärvellä 1820.8. Saimmekin kipinän lähteä katsomaan millaista toimintaa pääjärjestöllä on. Asiasta tiedo-

Risteilemässä M/S Queen R -aluksella Kuopiossa

tettiin kyllä jäsenistölle, mutta halukkuutta ei sitten enempää kuitenkaan ollut. Ehkä matkakin oli hiukan pitkä melkein halki Suomen. Meitä oli viisi henkeä täältä Satakunnasta, kaiken kaikkiaan osanottajia oli nelisenkymmentä.

Maisemat olivat hienot jo matkatessa pitkin Järvi-Suomen tietä Kuopioon. Tälle kesälle harvinainen aurinkoinen ja lämmin sää suosi ja kruunasi varsinkin ohjelmaan kuuluneen risteilyn Kallavedellä. Tämän lisäksi ohjelmassa oli toisiinsa tutustumista, H-kiltatoiminnan pohtimista sekä kylpylän palveluista nauttimista. Kuunneltiin maailmanennätyshanuristi Anssi K Laitisen konsertti, laulettiin yhdessä ja muutamat innostuivat myös laulamaan karaokea, osallistuttiin jumppatuokioon jne. Kaksi vuorokautta vierähti nopeasti ja pois lähtiessä jokainen toivotteli jälleennäkemistä tulevien tapahtumien muodossa.

Toiminta on siis ollut vilkasta ja osanottokin ihan kohtuullista.

7

Vesilahden nuorisoseuran harrastukset tarjoavat yhteisöllisyyttä ja luovaa toimintaa Teksti: työryhmä

V

esilahden nuorisoseuran talolla eletään jännityksen täyteistä aikaa. Klassikkonäytelmä Elina surma on saanut uudistetun käsikirjoituksen ja kantaesitys nuorisoseuran Teatteri Kurjessa on syyskuun 19. päivä. Teatteriharrastuksessa on mukana iso harrastajaporukka. Väkeä puuhailee lavalla, kulisseissa, lavastuksessa, puvustuksessa, ääni- ja valotekniikassa sekä ravintolapalvelussa. Yhteinen tavoite on tuottaa iloa ja elämyksiä itselle ja tuleville katsojille.

Vesilahdessa 1820-luvulla työskennellyt Elias Lönnrot kirjoitti ylös Hinsalan ja Laukon kylillä kuulemaansa runoa Elinan surmasta.

Hän sisällytti tämän balladin Kantelettareen ja sitä kautta tarina on säilynyt osana kirjallisuushistoriaamme. Tarinasta on tehty käsikirjoituksia ja kuuluisin niistä tai-

taa olla Von Numersin teksti, joka on peräisin1890-luvulta. Vesilahden nuorisoseuran pitkäaikainen toimija Noora Kylliö halusi tuoda uutta näkökulmaa tarinaan ja kirjoittaa käsikirjoituksen, joka vastaa paremmin tämän päivän teatteritaiteen konventioita. Kylliö myös ohjaa näytelmän ja lupaa katsojilleen vahvaa ihmissuhdedraamaa ja tunnetilojen vaihtuvuutta koomisuudesta traagisuuteen. Teatteri Kurjen uusi valo- ja äänitekniikka ja varta vasten näytelmälle laulajalauluntekijä Pekka Murron kynästä tehty musiikki vahvistavat ja syventävät näytelmän tunnelmaa.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Kylliö tiivistää uuden Elinan surma tekstin sisältöä seuraavasti. ”Ystävyyden, rakkauden, intohimon ja mustasukkaisuuden draama tuo uudella tavalla ja syvemmin esiin päähenki-

Feel Is –bändi kesäisellä hääkeikalla (Kuva: Helge Lemetti)

8

Elina (Jemina Jaskari), Klaus Kurki (Vesa Aalto) sekä Kirsti (Johanna Pekola) poseeraavat markkinointikuvia varten (Kuva: Sami Pöyry) löiden voutina työskentelevän Laukon kartanon herran Klaus Kurjen, edesmenneen puolisonsa siskon Kirsti Flemingin, Suomelan talonpojan tyttären Elinan ja hänen läheisen ystävänsä Laukon tilanhoitajan Uolevi Frillen väliset ihmissuhteet. Keskiajan tarinaan kietoutuu myös muita mielenkiintoisia henkilöitä kuten viinistä, aneista ja kauniista naisista innostuva rovasti, kaiken näkevä ja kuuleva rouva Komu sekä voudin kisälli Juhan ja Suomelan piika Anni, joiden välille syntyy kaunis ja herkkä rakkaustarina. Näytelmän tunnelataukset ja repliikkien sisältöjen syvällisyys toivottavasti antavat katsojille ikimuistoisen elämyksen.”

Nuorisoseuran toimintaan tammikuussa mukaan tullut Riina Par-

viainen toimii näytelmässä myynti-ja markkinointivastaavana. Toiminta on vienyt Parviaisen mukanaan; markkinoinnin ja lipunmyynnin lisäksi hän on päässyt mukaan myös näyttelemään, hoitamaan talon vuokrausta ja osallistumaan moniin talkoisiin. ”On ollut mahtavaa päästä mukaan toimintaan, ja päästä näkemään teatterin tekemistä useammalta kantilta. Samalla on saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin, joiden kanssa on ystävystytty ja vietetty vapaa-aikaa muutenkin yhdessä esimerkiksi minigolfia pelaten”, Parviainen kertoo.

Nuorisoseuran mäellä raikaa myös sunnuntaisin pop- ja rockmusiikki, kun seuran bändi Feel Is treenaa ohjelmistoaan. Coverbiisejä esittävä bilebändi keikkailee ravintoloissa sekä erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa. Bändin erikoisuus on, että laulajia on useita ja laulua

Juuso Lähdekorpi ja Riina Parviainen harjoittelevat improvisaation keinoin. (Kuva: Timo Järvelä) kuullaan välillä useammassa eri äänialassa. Ohjelmistosta löytyy sooloja, duettoja ja ryhmälaulua suomeksi ja englanniksi laulettuna.

Historiallinen talo vaatii jatkuvaa kunnostamista ja vanhan talon kulut ovat suuret. Harrastajayhteisö yrittää parhaansa mukaan talkoil-

la ylläpitää arvokasta taloa, jotta väki voi jatkossakin harrastaa siellä. Tänä kesänä on hoidettu muun muassa ulkovuoren maalaus. Lisää harrastajia ja uusia harrastustapoja aina kaivataan. Nuorisoseuran väki toivottaa mielellään tervetulleeksi uusia tuttavuuksia joukkoonsa.

Rehtilän Nuorisoseuran 92-vuotisjuhla Jokioisilla

J

okioisilla toimivan Rehtilän Nuorisoseuran vuosijuhla oli siirtynyt hieman kymmenluvuilta kesken olleen seuratalon remontin vuoksi. Talo on yhteisomistuksessa Jokioisten Maamiesseuran kanssa ja remontin toteuttamiseen oli saatu EU:n hankerahaa toimintaryhmä LounaPlussan kautta. Komea talo oli sisältä ja päältä uudessa kuosissa. Tavoitteena oli kohentaa talon kilpailukykyä vuokrausmarkkinoilla.

Tilaisuuden avasi Nuorisoseuran puheenjohtajan Katri Seppälä toivottaen juhlaväen tervetulleeksi juhlaan. Avauksen jälkeen remontin etenemistä ja siinä tehtyjä toimenpiteitä esitteli perusteellisesti Rehtilä Oy Juha Suonpää . Hänen

jälkeensä oli varattu puheenvuoro koskien seurataloja ja niiden käyttöä Hannu Huikurille. Vuosijuhlassa palkittiin myös ansioituneita nuorisoseuralaisia. Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtaja Marja-Liisa Rantala ja Hannu Huikuri luovuttivat kolme järjestön hopeista ansiomerkkiä lehvillä. Kaija Leikkilä sai ansiomerkin erittäin pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta Kalevan Nuorten osaston vastaavana toimimisesta ja teatteritoiminnan ohjaamisesta jo useamman sukupolven ajan. Satu Talvisilta sai ansiomerkin pitkäaikaisesta johtokuntatyöskentelystä ja jatkuvasta uurastamisesta seuran toiminnoissa. Satu Talvisillan puoliso Timo Talvisilta sai ansiomerkin

merkittävästä teatteritoiminnasta Rehtilän näyttämöllä, Tammelan Aura Nuorisoseuran teatteritoiminnassa ja Forssan Teatterissa.

Hän oli nytkin merkittävässä roolissa vuosijuhlassa esitetyssä Kalevan Nuorten näytelmässä. Kalevan Nuorten esittämä ja Kaija Leikkilän ohjaama Ronja Ryövärintytär-näytelmä nähtiin seuraavaksi niin, että sen tauolla tarjottiin juhlayleisölle kakkukahvit. Kaijan ohjaamassa lähes kaksituntisessa näytelmässä oli n. 20 näyttelijää, joista vain muutama oli aikuinen. Hyvin toimineessa näytelmässä oli tehty valtavasti työtä lavastuksen, puvustuksen ja tekniikan eteen. Koko näyttelijäkaarti suoriutui tehtävästään hienosti.

Kiitos Kaija mahtavasta esityksestä.

9

Europeade 2015 Helsingborg Ruotsi

Tiistai 4.8.

Akaan Aikavat osallistuivat Hämeenlinnan Kansantanssijoiden järjestämälle matkalle Europeade festivaaliin Ruotsin Helsingborgiin.

Yhteinen matkamme suuntautui Turun satamaan, sieltä Baltic Prinsess-laivalla Tukholmaan, mistä ajoimme bussillamme Helsingborgiin, tapahtumapaikalle. Bussi oli kutakuinkin täysi kaikenikäisiä kansantanssijoita ja kansantanssin ystäviä Hämeenlinnan Kansantanssijoista, Karjalaseuran nuorista ja Akaan Aikavista.

Keskiviikko 5.8.

Ajomatkalla Ruotsin halki pidimme taukoa Grennassa. Brahehusin linnan raunioilta on upeat näkymät Vättern- järvelle ja Visingsönin saarelle. Bussissa Karjalaseuran nuoret ilahduttivat meitä laululla. Lounasta syötiin Huskvarnassa, Vätternin etelärannalla.

Perille Helsinborgiin saavuimme keskiviikko- iltapäivällä. Ilmoittautuminen oli Helsingborg Aree-

10

nalla. Sieltä ryhmänjohtajamme Marjo Paulorinne-Santala nouti meille tarvittavan materiaalin ja informaation. Paljon oli jo ryhmiä eripuolilta Eurooppaa saapunut useista parkkipaikalla olevista turistibusseista päätellen. Opas opasti meidät majoituspaikkaamme, joka oli Helsinborgin Urheilutalo, Irdottens hus lähellä pääjuhlapaikkaa Helsingborg Areenaa. Tapahtumaan osallistujien, joita on n.

6000, majoituspaikkoina toimivat etupäässä koulut kaupungissa ja ympäristössä.

Pelihallin lattialle sitten teimme makuusijamme siskonpeti-meinigillä. Ilmapatjat saimme tapahtuman järjestäjiltä. Huom! vain yksi pumppu n. 70 patjan täyttöä varten. Majoitustilamme jaoimme tsekkiläisen ryhmän kanssa. Hetken aikaa siinä hyörinää riitti, että saatiin asetuttua ”kotiimme” ja etsittyämme vessat ja suihkutilat.

Hyvinhän lopulta jokaiselle tilaa riitti, sopu sijaa antoi.

Päivällisellä kävimme läheisellä Olympia koululla, jonne meidän

ryhmän aterioinnit olivat järjestetty. Illalla harjoittelimme tulevia tanssiesityksiämme varten majapaikassamme. Sitten yrittämään unta patjoillamme pitkän päivän ja ajomatkan päätteeksi.

Torstai 6.8. 2015 Yllättävän hiljainen tämä makuusalimme kuitenkin oli vaikka meitä oli niin monta ihmistä yhdessä. Joillakin aiemmilla Europeade matkoillamme ovat torvet ja kastanjetit saattaneet soida läpi yön.

Aamutoimien ja aamiaisen jälkeen pidettiin vielä nopeat harjoitukset. Pukeuduimme kansallispukuihin, osa fereeseihin ja lähdimme kaupungille katuesityksiin. Eurooppalaiset kansantanssiryhmät tanssivat, soittavat ja laulavat eri puolilla Helsingborgia koko tapahtuman ajan. Katukuvassa näkyy paljon mitä erilaisempiin värikkäisiin kansallispukuihin sonnustautuneita ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. Meidän ryhmällämme oli kaksi esiintymistä tänään. Ensimmäinen esiintymispaikka oli Kungstorget ja toinen

Stortorget. Hyvinhän ne esitykset menivät. Päiväkin oli ihanan lämmin ja aurinkoinen.

Illalla oli sitten avajaisjuhla Helsingborg Areenalla. Saimme ihailla taas upeita tanssiesityksiä kymmenittäin. Suomalaisten ryhmien yhteistanssin, katrillin Aunuksesta tanssimme avajaisjuhlassa. Suomesta oli mukana viisi tanssiryhmää ja nuorten pelimanniryhmä.

Päivä on kulunut paljolti tanssin merkeissä, mutta vielä jaksettiin käydä tutustumassa hämärtyvään Helsingborgiin.

Perjantai 7.8.

Aamupäivällä oli aikaa käydä kaupungilla katselemassa ja kuulostelemassa Europeade-festivaalitunnelmaa. Tapahtuma ilmeni näyttävästi toreilla ja aukiolla. Musiikkia, tanssia, ruokaa, juomaa ja iloisia ihmisiä.

Festivaalivieraiden oli mahdollista käyttää kaupunkibusseja ilmai-

seksi vain ranneketta näyttämällä.

Siirtyminen eri paikkojen välillä oli siten vaivatonta, jos ei halunnut tanssista väsyneillä jaloilla enemmälti kävellä. Mekin testasimme bussireitin majoituksestamme kaupunkiin ja kulkueen lähtöpaikalle.

Kulkue olikin tämän päivän päätapahtuma. Kulkueen valmistautumispaikalle Gröningeniin kokoontui runsaat 200 ryhmää yli 20 maasta eri puolilta Eurooppaa. Oli mahtavaa olla osa tätä joukkoa, joka kulki soittaen, laulaen ja tanssienkin ennalta suunniteltua reittiä kaupungin katuja pitkin. Upeat, värikkäät puvut loistivat ja maiden liput liehuivat.

Paljon ihmisiä oli tullut katsomaan tätä iloisesti vilkutellen etenevää joukkoa katujen varsille. Pieni sadekuurokaan ei haitannut menoa.

Lauantai 8.8.

Festivaali tanssin, laulun ja mm. upean päättäjäisjuhlan merkeissä jatkuu vielä sunnuntai iltaan asti,

mutta meidän ryhmällemme koitti suunnitellusti kotiinlähtöpäivä jo tänään. Kovin nopeasti aika kului mukavassa seurassa. Sääkin oli Helsingborgissa kesäisen lämmin koko vierailumme ajan. Ehkä taas ensikesänä tapaamme Belgian Namurissa. Aamiaisella käynnin jälkeen purimme leirimme ja pakkasimme tavaramme bussiin. Kotimatkalle lähdettiin aamupäivällä.

Paluumatkalla Tukholmaan poikkesimme Grennan kylässä. Kävimme Polkagrisar karkkikaupassa ostoksilla ja katsomassa näiden karkkien valmistusta. Vietimme tovin tässä idyllisessä pikkukylässä Vätternin rannalla. Illaksi saavuimme Tukholman satamaan. Siljan Galaxy-laivalla vei meidät ja punaisen bussimme Turkuun ja vielä oli yhdessäoloa jäljellä ajomatkan ajan kotiin.

Tapahtumasta kuvia mm. facebookissa (SuomenEuropeadeystavat) ja youtubessa

Heinähattu ja Vilttitossu saivat nimikkoryijyn

N

arvan Markkinat vietettiin taas heinäkuussa, nyt jo yhdettätoista kertaa. Viisikymmentä vuotta täyttänyt tapahtuma on saanut innoituksensa 1700-luvulla Antinpäivän aikoihin vietetyistä markkinoista, jolloin pieni vesilahtelainen kylä täyttyi ääriään myöten läheltä ja kaukaa tulleesta väestä.

Väkeä piisasi Narvan ”Tähti”nuorisoseuran talkoovoimin pykäämillä markkinoilla tänäkin vuonna, vaikka säätilojen haltija ropsautteli silloin tällöin vettä markkinaväen niskaan. Mutta sadehan kuuluu Suomen suveen eikä se markkinavieraiden saati talkoolaisten juhlatunnelmaa latistanutkaan.

Heinähattu ja Vilttitossu kirmaavat ilmapalloleikin pyörteissä omassa nimikkoryijyssään. (Kuva Sanna Isosomppi) Markkinoiden kohokohtiin lukeutui tervahaudan, historiallisen

kulkueen ja tanssien ohella kaikille tuttujen Sinikka ja Tiina Nopolan Vilttitossu ja Heinähattu-ryijyn julkistaminen. Vauhdikkaan tyttökaksikon ilmapalloleikkiä kuvaavan 45 cm x 45 cm -kokoisen ryijyn suunnitteli Minna Polus.

Nopolan sisarukset kertovat näkevänsä ryijyssä ilmapalloleikin lisäksi Heinähatun ja Vilttitossun kotipolut. Idea malliin tuli kirjasta, jossa tytöt lätsäyttelevät vedellä täytettyjä ilmapalloja. Verbaalinen huumori on kudottu ryijyyn herkullisin ja herkin värein.

Sinikka ja Tiina Nopola juhlistivat ryijynjulkaisua lapsuutensa ja nuoruutensa kotimaisemissa. Heidän isänsä Risto Nopola oli kotoisin Narvasta.

11

Lehmänmaitoa ja mansikoita Tuulialla Teksti: Hannu Huikuri

K

angasalla toimiva Nuorisoseura Teatteri Tuulia oli valinnut tämän kesän kesänäytelmäkseen hauskan Marita Kärkkäisen kirjoittaman näytelmän ”Lehmänmaitoa ja mansikoita”. Kisarannan kesäteatteri antoi kauniina kesäiltana mahtavat puitteet esitykselle. Lavastus oli rakennettu hyvin toimivaksi ja lähelle yleisöä, joten viimeisilläkin takarivin penkeillä varmasti kuuli repliikit. Vaikka komedia etenikin käänteissään niin nopeasti, ettei aina meinannut pysyä mukana vähän yliluonnollisilta tuntuvissa kommelluksissa ja tapahtumissa, oli se aikuisten satuna erittäin hauska ja tekstin oikeaaikaisuus ja hyvät roolisuoritukset saivat tekstin kaiken aikaa elämään ja kutkuttamaan nauruhermoja.

Teksti oli nasevaa ja arkielämästä otettuja vastakkainasetteluja esim. miesten ja naisten välillä käytettiin tosi humoristisesti.

Rooleissa oli osa vanhoja kokeneita seuran näyttelijöitä ja he hoitivat roolinsa tomerasti. Myöskin uudet harrastajan hoitivat roolinsa hyvin.. Erittäin hauska roolihahmo näytelmässä oli lehmä ja Enna Rantala hoiti sen hienosti, vaikka lehmänä olemiseen on vaikea eläytyä.

Sateinen ja epävakainen sää verotti varmasti katsojia lähes kaikilta kesäteattereiltamme ja monelta jäi näkemättä Tuuliankin ”veto” sään vuoksi. Kiitos hauskasta esityksestä. Erityisen maininnan tarvitsee kesäteatterin buffetin tarjonta monipuolisuudessaan ja näyttävyydessään.

HÄMEEN

TEATTERIVÄEN TAPAAMINEN

Vesilahden Nuorisoseuran talolla su 27.9.2015 klo 12.00 Tule tapaan maakuntamme teatteritoiminnan aktivisteja ja toteuttajia sekä vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia. Tule oppimaan ja kokemaan !

Kouluttajina Pasi Saarinen ja Sami Sivonen Koulutukseen sisältyy Vesilahden Nuorisoseuran ”Elinan surma” – teatteriesitys.

Tarkempi kutsu myöhemmin !

Tiedustelut: Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry 044-422 9595 tai hame@nuorisoseurat.fi 12

Kuvat: Taina Laitonen

Jäsentietojen päivittäminen on tärkeä työ Nuorisoseurojen yhteys- ja muut tiedot ovat rekisterissä, jonka nimi on Nuorisoseurarekisteri. Se on turvallinen ja kätevä palvelu internetissä osoitteessa https://nuorisoseurarekisteri.fi. Alueseurat ja Suomen Nuorisoseurat katsovat sieltä jäsenyhdistystensä tiedot ja niiden mukaisesti lähettävät uutiskirjeet, laskuttavat jäsenmaksut ja jakavat jäsenkortit.

Puheenjohtajat, tarkistakaa että olette maksaneet jäsenmaksulaskun.

Kiitos!

https://nuorisoseurarekisteri.fi

13

Jari Leivola 7.3.1954 – 5.8.2015 Jari Leivola syntyi Tampereella ja ajautui moninaisten opiskeluiden ja työpaikkojen jälkeen ravintoloitsijaksi Tammelaan. Tammelassa hän toimi omassa yrityksessään 34 vuotta ja tuli valituksi vuoden yrittäjäksi vuonna 1985. Tammelan Nuorisoseuran toimintaan hän tuli 1983 toimien johtokunnassa kymmenen vuotta ja taloudenhoitajana.

Tammelasta hän siirtyi pitkän yrittäjäkauden jälkeen kotikaupunkiinsa Tampereelle ja hakeutui Hämeen H-killan toimintoihin Tammelassa saamansa H-arvon oikeutuksella. Hän oli useita vuosia Hämeen H-killan johtokunnan jäsen ja taloudenhoitaja. Hän tuli valituksi myös Hämeen Nuorisoseurain Liiton johtokuntaan ja toimi siinä varapuheenjohtajana. Jari oli aina valmis talkootöihin ja hän oli paikalla hyvissä ajoin ennen muita.

Hän omasi kokemuksensa kautta määrätietoiset omat mielipiteensä ja antoi ne ystävällisesti yhteisöjen käyttöön innostuneesti hyvässä hengessä.

14

Tervetuloa nuorisoseurakokoukseen 3. - 4.10.2015 Tampereelle!

S

uomen Nuorisoseurojen sääntömääräinen liittokokous eli nuorisoseurakokous pidetään 3.– 4.10.2015 Tampereella. Kokouspaikkana on Cumulus Hotelli Koskikatu, Koskikatu 5, Tampere.

Samaan aikaan Nuorisoseurakokouksen kanssa Tampereella järjestetään Tanssimaniatapahtuma. Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin Pispalan Sottiisin Tanssimania 1.–4.10. piristää 12. kerran syksyä. Mania on Tampereella järjestettävä koulutus- ja konserttitapahtuma, joka runsaan kurssitarjonnan lisäksi esittelee suomalaisen kansantanssin uusimmat produktiot.

Kokouksen ohjelma rakennetaan siten, että kokousväki voi nauttia myös Tanssimanian monipuolisesta ohjelmasta.

Edustusoikeus nuorisoseurakokoukseen Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä olevat paikallisseurat ja keskusseurat voivat lähettää äänivaltaisia kokousedustajia nuorisoseurakokoukseen. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston ja hallituksen jäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä on kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus. Kokous voi päätöksellään myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin.

Ehdotukset valtuuston jäseniksi Nuorisoseurakokous valitsee Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sääntöjen mukaisen määrän valtuutettuja ja varavaltuutettuja eri puolilta maata. Valtuuston kokoonpanon määräytyminen on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa sääntöotteessa. Jäsenyhdistysten tulee tehdä esitykset valtuuston puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi 11.9.2015 mennessä. Esitykset tehdään virallisen

ilmoittamislomakkeen kautta nuorisoseurakokouksen infosivuilla: www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous. Lisäksi esitettyjen henkilöiden nimi ja kotipaikka on ilmoitettava sähköpostilla vaalivaliokunnan puheenjohtajalle Mari Knuuttilalle: mari.knuuttila@aalto.fi.

Nuorisoseurakokoukselle tehtävät aloitteet Liittokokouksen käsiteltäväksi on mahdollista jättää aloitteita. Aloitteet on tehtävä kirjallisina ja ne olisi hyvä toimittaa liiton toimistoon 11.9. mennessä, jotta liiton hallitus ehtii laatia aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset. Nuorisoseurakokous käsittelee kaikki aloitteet, jotka on jätetty kokouksen alkuun mennessä.

Ilmoittautuminen kokoukseen 11.9.2015 mennessä Sitova ilmoittautuminen kokoukseen on tehtävä 11.9.2015 mennessä ilmoittautumislomakke osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous.

Kokousasiakirjat ja kokouspaketit Kokousmateriaalin voi tilata ilmoittautumisen yhteydessä tai ladata kokouksen infosivulta. Täydellinen kokousmateriaali on ladattavissa kaksi viikkoa ennen kokousta. Äänestysliput jaetaan virallisille edustajille kokouspaikalla.

Lisätietoja Lisätietoja kokouksen käytännön järjestelyihin liittyen antaa toimistosihteeri Pia Matilainen: puh. 0400 685 070 tai pia.matilainen@nuorisoseurat.fi. Sääntöihin ja kokoukseen liittyviin tiedusteluihin vastaa kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola: puh. 0400 842 838 tai hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi

Lämpimästi tervetuloa nuorisoseurakokoukseen – kehittämään ja viihtymään!

15

Kiikoisten Seurantalolla ahkeroidaan!

S

eurantalot ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja yhteisölleen, niistä täytyy pitää huolta! Kiikoisissa on meneillään seurantalon ulkomaalaus ja puulattioiden hionta ja lakkaus. Onneksemme ahkeria talkoolaisia on vielä löytynyt ja pian saamme kokoontua uudistettuun taloomme syksyn rientoihin.

16

Olin Porin Nuorisoseuran järjestämällä kolmipäiväisellä tanssileirillä kesäkuussa Mäntyniemessä,Porin Lyttylässä. Siellä oli mahdollisuus päästä uimaan ja saunaan, paikka oli kaikinpuolin viihtyisä.

Leiripäivät sisälsivät paljon erilaisia pelejä ja hiphop-tanssityylejä. Joka ilta oli erilaista hauskaa ohjelmaa mm. leikkejä ja ohjaajien tekemiä sketsejä. Leirillä ruoka oli todella hyvää ja myös kasvisruokavalio oli otettu hyvin huomioon.

Kehitimme ryhmissä ohjaajien kanssa omat koreografiat, jotka esitimme kaikille viimeisenä päivänä. Loppunäytökseen oli myös mahdollisuus tehdä oma koreografia yksin tai kaverin kanssa. Näytöksen jälkeen oli palkintojenjako.

Leiri oli todella monipuolinen ja siellä oli paljon hauskaa tekemistä.

Menisin ehdottomasti uudelleen!

Sofia Lehto

Hiphop 13-16 vuotiaat jatkoryhmä

Suomen pohjoisin ammattitanssiteatteri RIMPPAREMMI vierailee Teatteri Ulpun Studionäyttämöllä tiistaina 8.9. kello 18.

Luvian Tasalan Talviteatteri esittää 2016:

Sweet Charity

– tyttö joka kaipasi rakkautta

Käsikirjoitus: Neil Simon • Musiikki: Cy Coleman Ohjaus: Tomi Aalto Esitykset ajalla 22.1.-13.2.2016 Tiedustelut ja lippuvaraukset 044-2810588 ( tai 040-5193052 )

Luvian Nuorisoseura • Nordic Drama Corner

ULVILAN NUORISOSEURAN SYKSYN RYHMÄT VK 36 ALKAEN NUORISOSEURANTALOLLA TEMPOA TENAVIIN 2-4 -VUOTIAILLE, TO KLO 17.20-17.50 LASTENTANSSI 4-6 -VUOTIAILLE, KE KLO 17.30-18.30

HURMUREITA Vain ys! sit yksi ea heti a V ra 85 495 5 0440 tteriulpu.fi a 5e tai teip L ut 1

Nostalgisissa tunnelmissa Atte Herd ja Helmi Järvensivu Kuva: Marko Junttila

ja huviveroa

KANSANTANSSI 7-9 -VUOTIAILLE, TO KLO 18-19 9-11- VUOTIAILLE, TI KLO 17.15-18.30 12-16 -VUOTIAILLE, TI KLO 16.30-17.45

FOLKJAM TANSSILIIKUNTA KE KLO 19-20

TANSSITALO TANSSIOPETUSTA TI KLO 19-21

Rimpparemmin vauhdikas esitys vie katsojat 1950- ja 1960-lukujen iltamatunnelmiin kuvitteellisen tanssiorkesteri Laulavan Simpukan mukana. Ohjelmisto koostuu Olavi Virran, Kaj Chydeniuksen ja Henry Theelin kaltaisten klassikkojen musiikin lisäksi myös tämän päivän svengaavammasta musiikista.

Laulava Simpukka laulaa ja musisoi, orkesterin jäsenet intoutuvat välillä myös tanssimaan ja jopa runoilemaan. Musiikin ja tanssin lomassa tulee esiin myös orkesterin jäsenten oma elämä ja kohtalo. Noin 1,5 tunnin esitykseen sisältyy myös yhteislaulua!

17

YHTEISÖTAIDEKOULUTUSSARJA Syksy 2015

o Inn

s tav a

a !

Yhteisöteatteri

la 26.9. klo 10-16 Kouluttajana Kati Sirén / Draamaräätälit Paikka: Teatteri Ulpu

Yhteisötanssi

la 17.10. klo 10-16 Kouluttajana Marjo Hämäläinen, yhteisötanssitaiteilija Paikka: Ulvilan Nuorisoseurantalo

Yhteisöllinen musisointi Kouluttajana Katja Hakala Paikka: Palmgren-konservatorio

istavaa! l l a Os

la 7.11. klo 10-16

Osallistumismaksu 40 € / koulutus

Sisältää lounaan ja kahvin.

Kaikki kolme koulutusta yhteensä 100 €!

Ilmoittaudu viimeistään 2 viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa: satakunta@nuorisoseurat.fi 0440 591913

Merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

18

nlehti

ojen jäse

orisoseur

meen Nu

an ja Hä

Satakunn

3/2015

seuraavan kerran joulukuussa 2015 Julkaisuaikataulu Aluesanomat 4/2015 ilmestyy 3.12., aineisto 31.10. mennessä Lähetä juttuja ja kuvia osoitteeseen satakunta@nuorisoseurat.fi.

Nuorisoseuroille ilmoittaminen Aluesanomissa on maksutonta!

Aluesanomat – Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti Tilaus: Tilaa Aluesanomat omasta keskusseurasta: Häme hame@nuorisoseurat.fi tai p. 044-522 9595, Satakunta satakunta@nuorisoseurat.fi tai p. 0440-591 913 Vuosikerta: 4 lehteä Hinta: 10 euroa.

Kun seura tilaa lehden jäsenistölleen esim. jäsenmaksuun liitettynä hinta on 8 euroa.

Toimitus: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto, Hallituskatu 6, 28100 Pori, satakun ta@nuorisoseurat.fi, p. 0440-591 913 Koonnut: Jaakko Viitala Taitto: SiistitSivut, Tarja Välimäki Paino: Eura Print Oy, Eura Kansikuva: Niina Aksentjeff Julkaisijat: Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere Puh. 044-522 9595, Fax 03-2610 295 hame@nuorisoseurat.fi Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry Hallituskatu 6, 28100 Pori Puh. 0440-591 913, satakunta@nuorisoseurat.fi www.satakunnannuorisoseurat.fi

19

Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin Pispalan Sottiisin Tanssimania 1. – 4.10. tulee 12. kerran piristämään syksyä. Mania on Tampereella järjestettävä koulutus- ja konserttitapahtuma, joka runsaan kurssitarjonnan lisäksi esittelee suomalaisen kansantanssin uusimmat produktiot

Huikea kansainvälinen tanssivierailu Norjasta Useissa pohjoismaisissa tapahtumissa yleisönsä ihastuttanut kansanmusiikkia, kansantanssia, teatteria ja visuaalisuutta yhdistävä tanssiryhmä Villniss saapuu Tanssimaniaan huikealla teoksellaan ”Årstidene”. Ryhmän jäsenet haluavat tuoda elävää musiikkia ja tanssia yhtä aikaa estradille, niin että elementit kietoutuvat yhteen haastaen toisensa, luoden jotakin uutta, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Vuodenaikojen vaihtelu ravistaa musiikkia ja liikettä. ”Årstidene” on yhtä aikaa leikkisä, kaihoisa ja yllättävä. Teoksen musiikki, tanssi, laulu ja valot siirtävät energisen perussykkeen suoraan katsojalle. Kevään tuuli kasvaa vihreiksi kuperkeikoiksi. Yön sininen lintu heittää notkeita voltteja. Pyörivä kiihtyvä liike sinkauttaa kesän auringonmorsiamen. Villiintyneet lehdet tuovat lumikiteiden rauhan ja punaisen pohjoistuulen. ”Villniss - ryhmän Vuodenajat on yksi parhaita tanssiesityksiä, mitä olen vuosien varrella nähnyt” hehkuttaa norjalaisen kulttuuritalon johtaja Thor Olav Fjellhoi.

Kantaesityksiä, kursseja, keskusteluja ja kokouksia Tanssimanian valmisteilla oleva ohjelma sisältää Suomen parhaita kansantanssiryhmiä, kiinnostavia uudenkarheita kantaesityksiä, nuorten Dääns-leirin, mielenkiintoisia ”promoa pukkaa” lyhytkursseja sekä seminaareja ja keskusteluja. Iltaohjelmasta löytyy takuuvarmasti menobändejä, tanssia ja Huutokatrilli.

Tanssimania yhteydessä myös nuorisoseuraväki kohtaa toisensa Nuorisoseurakokouksessa, jossa valitaan seuraava kolmivuotisohjelma vuosille 2016–2018. Tanssimaniaan osallistuu noin 500 tanssijaa ja soittajaa. Yleisöä Tanssimania kerää keskimäärin 3500 henkeä. Tanssimaniaa on järjestetty vuodesta 1993 lähtien parittomina vuosina syys-lokakuun vaihteessa.

Tapahtumajärjestäjänä toimivat Pispalan Sottiisi / Suomen Nuorisoseurat ja Tampereen Kaupunki.