Aluesanomat - Satakunnan ja Hämeen nuorisoseurojen jäsenlehti 3/2014

Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti

3/2014

Tervehdys Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton uudelta toiminnanjohtajalta!

A

loitin työni syyskuun alussa Porin Hallituskadulla. Esimakua sain jo heinäkuisella SuomiAreena-viikolla, jolloin olin perehdytyksessä toimistolla. Minulla ei ole pitkää nuorisoseurahistoriaa taustalla, mutta kun mietin tarkemmin, olen kohdannut nuorisoseuroja elämässäni moneen otteeseen sama kokemus lienee useammallakin suomalaisella. Nuorisoseurantalot kuuluvat jo kansallismaisemaan, kesäteatterit ovat usein paikallisen nuorisoseuran järjestämiä ja perheen harrastusryhmät muistuttavat nuoriseurojen vahvasta asemasta maassamme. Olen elämässäni viettänyt paljon aikaa pienillä paikkakunnilla joissa nuorisoseuratoiminta on ollut vilkasta. Monet kesät ja loma-ajat olen viihtynyt esimerkiksi Kaustisella, jossa serkkuni tanssivat eri-ikäisten kansantanssiryhmissä ja olivat aina menossa kansallispuku päällä jollekin keikalle tai harjoituksiin. Viulukotelot olivat kainalossa ja hiukset nä-

tisti leteillä, vanhemmat kuskasivat ja möivät puffetissa kahvia. Illalla ”Kalliolla” tavattiin muuta nuorisoa.

Elämä nivoutui hyvin pitkälle nuorisoseuran ympärille. Kaupunkilaistyttönä tunsin vetoa yhteisöllisyyteen, joka kaupungissa oli erilaista. Kaikki tuntui olevan kohdallaan ja nuorilla oli oma, hyvä paikkansa.

Yhteisöllisyyden kaipuu lienee joh-

dattanut minut sittemmin aluksi kulttuurituottaja-koulutukseen, sitten teatteri-ilmaisunohjaajaksi ja lopulta kulttuuriperinnön tutkijaksi. Työkentällä olen viihtynyt monen eri tapahtuman tuotannossa, suunnittelijana ja teatteriopettajana, ohjaajana ja käsikirjoittajana.

Toiminnanjohtajan työ Satakunnan nuorisoseurojen liitossa tuo yhteen minulle monta tärkeää asiaa, joista lasten ja nuorten hyvinvointi on niistä tärkeimpiä. Uskon, että nuorisoseuroilla on jotain tarjottavaa tämän päivän yhteiskunnalle. Nuorisoseurojen visio vuodelle 2020 ei ole yhtään idealistinen, vaan sen eteen on ainoastaan tehtävä työtä - sellaista työtä jota me kaikki osaamme: kertoa toiminnan ja osallistumisen kautta omista arvoistamme tulevillekin sukupolville.

Silja Heikkilä toiminnanjohtaja Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry

Tässä numerossa: Tervehdys Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton uudelta toiminnanjohtajalta! . ...............................2 Kaikki voimavarat käyttöön.....................................3

Suttilan Nuorisoseura ideoi uuden tapahtuman Kyläareenan Huittisten kesään.............................12

Myönteinen palaute lämmittää mieltä...................4

SottiisiMoves.........................................................14

Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto esillä SuomiAreenassa............................................5

Hurjaa haipakkaa tanssijaloille – Tahdittomat Nuorisoseura 30 vuotta ja maailmankiertue kokemusaarteena.....................16

Peppi Pitkätossu hurmasi Kuoreveden Kesäteatterissa...................................6

2

Kierrellen kaarrellen Kaustiselle...........................10

Kahen akan loukussa.............................................17

Nykyaikaa etsimässä ..............................................7

Nuorisoseuratalojen peruskorjausapurahat . ......18

Leijonamieli täynnä tunnetta..................................8

Puistotanhut Tampereella.....................................19

Tursan Nuorisoseura Urjalassa 100-vuotta...............................................9

Jäsenrekisterit kuntoon Hämeessä.......................21

Eurooppalaiset talkoolaiset Nysällä......................20

Kaikki voimavarat käyttöön

N

uorisoseuran ideologia on erinomainen suomalainen keksintö, joka on näyttänyt elinvoimaisuutensa yhteiskunnan rakentajana, elinikäisenä kasvattajana ja vahvana yhteisöllisyyden luojana toimintaympäristössään. Yhteiskunnan kehityksessä ja rakennemuutoksista on selvitty vuosikymmenestä toiseen vaihtelevalla menestyksellä. Omat itse rakennetut seurantalot ja palvelevat maakuntaorganisaatiot ovat olleet järjestön henkivakuutus nousu- ja laskusuhdanteissa. Voimakas väestörakenteen muutoskaan perustoimintaympäristöissämme ei ole saanut järjestöämme polvilleen. Monipuolinen kaikenikäisten kulttuurinen harrastustoiminta tapahtumineen, juhlineen ja kokoontumisineen on pitänyt yhteisöt koossa.

Nykyisin valtaosa rakennetusta omaisuudesta on väestötappioalueilla joissa lasten ja nuorten määrä on vähäinen ja vähenemässä. Nyt tarvitaan järjestön kaikki voimavarat palvelemaan paikallistason toimintaa ja synnyttämään toimintaa uusille väestöpohjaltaan vahvempiin toimintaympäristöihin, joista meillä ei ole niin paljon kokemusta.

Kilpailu on kovaa ja toiminnan käynnistys edellyttää osaavia ja taitavia ohjaajia ja toiminnasta ja taloudesta vastaavia aikuisia. Järjestömme

tehtävä on tehdä harrastus- ja kasvatustoiminnan tarvetta tunnetuksi. Järjestömme valtakunnallinen ja alueellisestikin heikko näkyvyys sekä sisäänrakennettu vaatimattomuus ovat haitanneet uusia toiminnallisia aluevaltauksia ja uusien jäsenten rekrytointia järjestöömme. Pitkäaikainen ongelma on ollut järjestön jäsenmaksut, jotka edelleenkin aiheuttavat ongelmaa eri järjestötasojen välillä. Kunnon kulut kattavat toimintamaksut tulisi ottaa käyttöön ainakin taajamissa ja kaupungeissa ja jäsenmaksuissa tulisi siirtyä keskitettyyn jäsenmaksuperintään.

Erittäin merkittävän ja oikeutetun taloudellisen ja toiminnallisen piristysruiskeen järjestömme sai kun järjestömme myönnettiin

opintokeskusoikeudet. Viisas ratkaisu tuolloin oli hoitaa Vapaan Sivistystoiminnan Liittoa kiinteässä hallinnollisessa yhteydessä emojärjestön kanssa yhteisin tavoittein toinen toistaan palvellen. Kentälle saatiin uusia alueellisia työntekijöitä tekemää opinto- ja sivistystyötä.

Keskusseuratkin olivat valmiit maksamaan palkkaosuuttaan alueopintosihteerin palkasta. Avautui uusi kanava rahoittaa piiri- ja paikallistason opinto ja koulutustyötä, joka räjähdysmäisesti nosti myös harrastuskerhojen määrää. Näkemykseni mukaan sivistysjärjestön hallinnollinen eriytyminen on etäännyttänyt sitä emojärjestöstä ja suhteet ovat järjestön kaikilla tasoilla etääntyneet. Opintokeskusoikeudet on saatu pitkäjänteisellä järjestön sivistystyöllä. Olen jo tovin hämmästellyt järjestöjen yhteisistä työntekijäpäivistä luopumista ja tarpeesta ottaa etäisyyttä piirijärjestöihin.

Ihmetystäni on herättänyt sivistysjärjestön innostus haalia uusia jäsenjärjestöjä, jotka tulevat kentällä kilpailijoina vastaan. Toteutuuko nykyisessä järjestörakenteessamme järjestömme yhteisön voima elinikäisen kasvun tukemisessa ?

Hannu Huikuri toiminnanjohtaja Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry

3

Myönteinen palaute lämmittää mieltä Kuva: Soile Vahala

M

iten meille onkaan niin vaikeaa antaa ja vastaanottaa palautetta? Jos joku kehuu aikaansaanostasi, mitä vastaat?

Yleensä omaa tekemistä vähätellään. Miksi ei voi näyttää omaa iloaan onnistumisesta ja huomiosta, vaikka sanoen: ”kiitos, olen itsekin tyytyväinen tulokseen.” Sama pätee seuratoiminnassa tehtävään työhön, on se sitten johtokuntatyöskentelyä, ohjausta tai talkootyötä. Jokainen ihminen ansaitsee tulla nähdyksi ja tarvitsee myönteistä huomiota. Seurojen menestys perustuu vapaaehtoistyölle ja myönteinen palaute kannustaa jatkamaan. Sanallisen kiitoksen lisäksi hyvä keino huomioida pitkään vapaaehtoistyötä tehneitä on liiton ansiomerkit. Tehdyn työn

huomioiminen merkillä lämmittää saajan mieltä pitkään ja tuo arvokkuutta juhlaan kuin juhlaan. Hakemukset osoitetaan aluejärjestölle, jonka puoltamisen jälkeen pääsihteeri myöntää merkin. Hinnat ovat 40 e alkaen, joten kustannus ei ole kovin suuri.

Käytössä on kaksi samanarvoista sarjaa: tunnustusmerkki myönnetään aktiivisesta harrastustoiminnasta nuorisoseurassa, kun taas ansiomerkin myöntämisessä painotetaan enemmän järjestöllistä toimintaa. Esimerkiksi kuparinen merkki voidaan myöntää viiden vuoden aktiivisen toiminnan perusteella, hopeinen merkki lehvillä edellyttää 30 vuoden aktiivista toimintaa järjestössä. Merkki voidaan myöntää myös vuosimää-

ristä poiketen, mikäli on kyse aivan erityisistä merkittävistä ansioista.

Kultaista merkkiä ei myönnetä alle 50-vuotiaalle. Merkin saaja voi olla järjestön jäsen, toimihenkilö tai järjestön periaatteita ja toimintaa muulla tavoin merkittävästi edistänyt henkilö.

Hermannin ja hermanskan arvonimiä annetaan ”nuorisoseuraveteraaneille” sekä sidosryhmissä ja yhteistyöverkostoissa toimiville nuorisoseuratoiminnan tukijoille, jotka toimivat nuorisoseuratyön ”taloudellisina ja aatteellisina” tukijoina.

Ilman aasinsiltoja seuraavaan asiaan: Keskusseuran hallitus kiertää pitämässä kokouksia eri paikkakunnilla ja otamme mielellämme vastaan kutsuja kokouspaikoiksi. Samalla voidaan tehdä seurakäynti, kuten kuvassa hallitus on kesäkuussa Suttilan Nuorisoseuran vieraana Kalliolassa ja Teatteri Taikayössä. Keskusseuralla on nyt vakituinen työntekijä ja jatkossa on tarkoitus tehdä seurakäyntejä säännöllisesti. Seurakäynneillä voidaan yhdessä vaihtaa kuulumisia, esittää toiveita ja pohtia ratkaisuja ongelmiin. Ottakaa yhteyttä toimistolle, jos seuranne kaipaa neuvontaa esim. jäsenrekisterin päivittämiseen tai toiminnan virkistämiseen. Mielelellämme tulemme tietysti myös kuulemaan hyvistä ja toimivista käytännöistä, joita voisi jakaa muillekin.

Positiivista syksyä!

Satakunnan nuorisoseurojen liiton hallituksen helteinen kokous ja seuravierailu Suttilassa kesällä 2014.

4

Nina Aksentjeff Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry puheenjohtaja

Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto esillä SuomiAreenassa Teksti: Silja Heikkilä Kuvat: Päivi Lahdelma

H

allituskadun toimistolla Porissa oli vilskettä SuomiAreenaviikolla. Teatteri Ulpun nuoret esiintyivät toimiston edustalla ja tekivät kasvomaalauksia ohikulkijoille. Sisällä sai askarrella itselleen rintanappeja. Kauppatorin toriteltassa nuorisoseurojen toimintaa esiteltiin teatterin ja nykykansantanssin kautta, ja toimistolla nähtiin kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori, Pasi Saarisen vaikuttava ja hauska monologi Dystopia. Mun

piti vain tehdä taidetta nuorten kanssa. Esitys kertoi kulttuurisen nuorisotyön haasteista hienolla tavalla. Jyväskylästä Poriin saapunut Pasi myös juonsi keskustelua torilavalla, aiheena oli nuorisoteatteritoiminta. Ulpun nuoret muusikot, Viia ja Vinse Koivula, esiintyivät ja Veljeni Leijonamieli -näytelmän ohjaaja Pasi Siimes valaisi ajatuksiaan nuorisoteatterin tilasta tämän päivän Suomessa. Mukana keskustelussa oli myös itse Kaarle

Leijonamieli, eli Toni Nikka. Nykykansantanssista telttaan kerääntyneelle yleisölle kertoi koreografi Tauno Häkkinen ja tanssinopettaja, koreografi Jutta Wrangen. Kansantanssiryhmä Tikki esitti muutaman tanssinumeron ja saatiinpa yleisökin mukaan tanssimaan.

5

Peppi Pitkätossu hurmasi Kuoreveden Kesäteatterissa Teksti ja kuvat: Inkeri Ojanen

K

oko perheelle sopiva klassikkonäytelmä oli arvostelu- ja yleisömenestys Kuoreveden Nuorisoseura Nysän tämän kesän 17 näyttelijän esittämänä. Tarina riemastuttaa sukupolvelta toiselle.

Niin kävi Nysänkin esityksessä.

Kuoreveden Kesäteatterin esityksen ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaaja Maria Halminen. Ohjauksen tilankäyttö, esineistö, liikunta ja välineet palvelivat tarinan kerrontaa ja näyttelijöitä, mitään turhaa

6

ei oillut näyttämölle tuotu. Laulujen ohjaus, musiikki ja äänimaisemat olivat mus.pedagogi Leena Ahdin käsialaa. Hän myös sävelsi osan lauluista.

Alkuperäinen teksti näytelmästä on Astrid Lindgrenin. Saamamme suomennos oli vuodelta 2009, tekijä Liisa Ryömä. Suuritöisen teatteriesityksen puvustuksen toteutti naisten työryhmä ja lavasteet rakensi seuran Ukkokerhon/työryhmä.

Nysän tuottamassa esityksessä Peppi elää aidosti rooliaan. Janina Reini on Peppi, hän elää tarinaa.

Siksi meidän kaikkien on helppo rakastaa häntä. Hän on OIKEA Peppi. Ja sen tunnistivat kaikki ne lähes 1800 katsojaamme kymmenessä näytöksessä ajalla 29.6. – 20.7 ja saivat mukaansa hyvän mielen.

Pepin kanssa meillä kaikilla oli niin mukavaa, kiitos että saimme olla mukana.

Nykyaikaa etsimässä Teksti: Rauni Virtanen Kuva: Katja Paju

K

arvialainen Teatteri Sampola kantaa paikkakunnan yli sata vuotta toimineen nuorisoseuran yhtä vanhan oman talon nimeä. Teatteri toimii seuran alaosastona, lähinnä mukavuussyistä: Sampolan näyttämö on paikkakunnan paras puutteineenkin, ja salin akustiikkaa voi kiittää. Sampolan vintillä on tila pukuvarastolle.

Tulevana syksynä jo 35. toimintavuottaan aloittava Teatteri Sampola on ns. talviteatteri, vaikka monena vuonna on talvinäytelmän lisäksi valmistettu myös kesäteatteria, useimmiten paikkakunnan tai koko maan historiaan liittyvistä aiheista, sekä klassikkoja.

Viime vuosina Teatteri Sampola on yhä selvemmin suuntautunut yhteiskunnallisten aiheitten esittämiseen – pulmat ovat nykyaikaamme vaivaavia kiusoja.

Kun harrastajateatterit yhä selvemmin panostavat kesäteatteriesityksiin, syntyy helposti vaikutelma, ettei talvisaikaan näyttämöillä nähdä mitään; korkeintaan, jos löytyy soittajia, primadonnia ja tenoreita, pannaan pystyyn komea musikaali. Sen johdosta voi vain onnitella! Mutta väestökatoa potevalla maaseudulla puhenäytelmiä sitkeästi harjoittaville ryhmille toivoisi myös huomiota esimerkiksi mediassa. Tulot ovat talviteatterissa mitättömät loma-aikoina toimiviin kesänäyttämöihin verrattuna. Jokin huomio palautteena olisi lähes ainoa ”palkinto” ryhmälle.

Jännitystä ja rikoksia Parin viime vuoden mittaan Teatteri Sampolassa on nähty entiseen tapaan niin naapurimaiden näytelmiä kuin omaa suomalaiskansallista. Henkilötason välienselvittelyjä Kiven (ikituore Kihlaus) ja Jotunin (dramatisoituja novelleja mm. yhteisotsakkeella Naisen rakkautta) kulumattomaan tyyliin nähtiin vuosina 2012 ja 2013.

Vuoden 2012 päätuotos, eestiläisen Eduard Vilden ”Vihtahousu” käytiin kutsusta esittämässä kirjoittajansa kotiseudulla Pohjois-Eestissäkin. Edesmenneen Neuvostoliiton arvostettuihin näytelmäkirjailijoihin kuuluvan Aleksadr Vampilovin v. 2013 valmistettu ”Varttitunti enkelin seurassa” valaisi vielä 1960-luvun NL:n yhteiskunnassa vallinnutta epäluulon henkeä yhtä hyvin kuin venäläisen kanssakäymisen huumoria ja tunteita.

Varsinaista rikosnäytelmää tai dekkaria Teatteri Sampolan palkeilla ei ole puhtaana nähty ennen kuin kuluvan vuoden keväällä. Silloin uskaltauduttiin ottamaan harjoiteltavaksi lähes parhaan suomalaisen

dekkarikirjailijan Matti Yrjänä Joensuun ankarasti yhteiskunnallinen teksti ”Possu ja paavin panttivangit”.

Näytelmän kolme ensimmäistä esitystä ehdittiin antaa toukokuussa 2014. Harjoituskauden lopulla näyttelijät hioivat tekstiä vilusta sinisinä talon lämmityskatkon takia. Ensiesitykset taas sattuivat v:n 2014 ennätyksellisten helteiden ensimmäiseen hyökyaaltoon. Suuri osa katsojista ilmeisesti läähätti kotosalla. Tosin vanha hirsitalo oli helteellä mukavan viileä…

Kun syystoimintakausi toivon mukaan pääsee Karviassa alkamaan entiseen tyyliin, teatterin ohjelmistossa on edelleen sarja Jotunia, ja luvassa useita ”Possun” dramaattisten vaiheitten seuraamiskertoja. Näytelmä on, yli 30 vuoden iästään huolimatta, silkkaa nykyhetkeä: sehän käsittelee kahden ongelmaryhmän, vanhusväestön ja nuorison pulmia. Vanhoille ei oikein ole sijaa eikä tehtävää, nuoret saavat turhaan etsiä elämälleen mieltä ja ajelehtivat auttamatta kohti onnettomuuksia.

Esitys sai tunnustusta sen jo keväällä nähneiltä.

Näytelmä ajatteluttaa ja järkyttääkin. Mutta niinhän se on: tärkeämpää kuin katsojaluvut näytelmän esittäjien kannalta on, jos katsoja salista poistuessaan tuntee saaneensa pohdittavaa.

Kirjoittaja on Teatteri Sampolan pitkäaikainen (jo 34 vuotta) ohjaaja

7

Leijonamieli täynnä tunnetta Teksti ja kuva: Maiju Junko

M

assin metsä sykki satua, seikkailua ja ystävyyttä, mutta henki myös elämän vakavaa puolta. Teatteri Ulpun Veljeni Leijonamieli kosketti kaikenikäisiä katsojia Ulvilassa.

– Teatteri Ulpun huisin hauska ja mielenkiintoinen kesäteatterikesä on taas takana. Massin mäntymetsässä seikkaili kevään ja kesän aikana lähes 50 eri-ikäistä innokasta teatterinharrastajaa, kuvailee teatterin puheenjohtaja Raija Pipinen.

Ihanat Leijonamielen veljekset, värikkäät kirsikkalaaksolaiset, ryysyiset ruusulaaksolaisia ja pelottavat Tenglin miehet saivat seurakseen niin susia kuin hevosiakin.

Vauhtia ja väriä riitti.

Harjoituskautta ja alkukesän näytöksiä leimasi poikkeuksellinen sää.

– Voi kuinka kylmä harjoituskausi ja alkukesä olikaan! Sellaista ei ole Ulpun 20-vuotisen historian aikana ennen koettu. Mutta olipa ainakin ennätysvähän hyttysiä, kommentoi Raija tutun positiiviseen tapaansa.

Esityskauden puolivälissä alkoivat helteet. Lapset nauttivat, mutta soturit ja muut paksuissa roolivaatteissa häärivät aikuiset hikoilivat.

– Alkukesä meni toisinpäin, joten kait puntit menivät lopulta tasan, Raija naurahtaa.

Alkukesän kylmyydestä huomatta katsojia riitti. Kuukauden näytösaikana Massilla kävi lähes 2 000 henkeä.

Kuoleman kaunis tulkinta Teatteri Ulpun kesäteatterinäytelmä, Jyri Siimeksen ohjaama Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli oli nappivalinta.

– Aluksi minua hiukan pelotti, miten yleisö suhtautuu näytelmän kuolemaa käsittelevään tematiikkaan. Surullista aihetta käsiteltiin kuitenkin hyvin teoreettisesti ja lapsiystävällisesti. Tavalla, joka antoi tilaa hyvin monipuoliseen tulkintaan. Jokainen sai kokea asian omalla tavallaan, puheenjohtaja pohdiskelee.

Teatteria kautta vuoden Kesäteatteri on Ulpun vuoden suu-

rin voimainponnistus, mutta näytelmiä valmistuu joka vuodenaikaan. Sisäteatteri toimii Ulvilan kirjastorakennuksessa. Studionäyttämön viime vuoden kassamagneetti oli Agatha Christien Hiirenloukku.

Lapsille valmistui Pekka Töpöhäntä, joka toteutettiin teatterikerholaisten voimin.

– Ulpu hakee näytelmävalinnoillaan laatua ja pyrkii tarjoamaan laaja-alaisia kulttuurikokemuksia kaikenikäisille. Kuluvan vuoden näytelmävalinnat tehdään lähipäivinä. Luvassa on mielenkiintoisia näytelmiä, lupaa Raija Pipinen.

Ensimmäinen ensi-ilta on jo marraskuun alussa: Miika Nousiaisen VADELMAVENEPAKOLAINEN. Tämän hulvattoman hauskan näytelmän ohjaa Ulpulle Paul Salonen.

Syksyllä käynnistyvät myös vuodesta vuoteen suosionsa vakiinnuttaneet lasten ja nuorten teatterikerhot.

– Uutuutena tarjoamme aikuisille suunnatun burleski-kurssin, jonka paikat varattiin ennätysajassa. Kurssin hedelmiä on tarjolla loppuvuodesta.

Kultakukossa tapaavat Joonatan (Antti Tuominen), Korppu (Toni Nikka), Jussi (Oskari Penttilä) ja Sofia (Sari Östman).

8

Tursan Nuorisoseura Urjalassa 100-vuotta Teksti: Hannu Huikuri Kuvat: Kati Törmä

T

ursan Nuorisoseura täytti kunniakkaat 100 vuotta heinäkuisena sunnuntaina. Talo oli saatettu juhlakuntoon ja väkeä oli tuvan täydeltä.

Juhlaväki ruokittiin heti, juhlan aluksi maittavalla lohikeitolla.

Punkalaitumen mieskuoro aloitti ohjelman komiasti, jonka jälkeen laulettiin Satakuntalaisten laulu onhan Tursa aivan Punkalaitumen rajoilla ja aiempi nimikin oli Kivisenojan Tursankankaan Nuorisoseura (Kivisenojan kylä on Punkalaitu-

Tursan NS piha-alue.

Tervetulosanat, emäntä Salme Törmä.

men puolella). Seuraavaksi seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Salme Törmä esitti tervehdyssanat, joissa hän toi esille seuran merkitystä ja etenkin nuorisoseura-aatetta.

Nuoremman polven edustajana esiintyi seuraavaksi kitaroineen Henri Ojala.

Punkalaitumen mieskuoro johtajanaan Pauli Ahvenus.

Erittäin hyvän ja kattavan juhlapuheen piti kansanedustaja Martti Mölsä Punkalaitumelta. Puheessaan hän kävi läpi järjestön historiaa ja aatetta, järjestön merkittävää kasvatustehtävää ja yhteiskunnallista vaikutusta. Juhlapuheen jälkeen esiintyi uudelleen ansiokkaasti Henri Ojala kitaroineen. Persoonallisen ja hauskan esityksen historiasta piti Valo Saikku, vaikka omasta mielestään hänen esityksensä olisi paremmin sopinut ohjelmassa vapaaseen sanaan.

Vapaassa sanassa pyydetyn puheenvuoron käytti Hannu Huikuri kiittäen seuraa ansiokkaasta vuosikymmeniä kestäneestä laajaalaisesata aatteellisesta kasvatustyöstä. Erityisesti hän kiitti seuraa hyvästä yhteistyöstä ja seuratalon hyvästä hoidosta.

Punkalaitumen Mieskuoro lauloi erittäin komeasti ennen juhlan lopuksi laulettua Hämäläisten laulua. Juhlan päätteeksi tarjottiin vielä täytekakkukahvit. Kiitos hyvästä vuosijuhlasta seuran aktivisteille, erityisesti seuran puheenjohtajalle Kimmo Ojalalle.

Juhlapuhe, kansanedustja Martti Mölsä.

9

Kierrellen kaarrellen Kaustiselle Teksti: Asta Tervokoski Kuvat: Hannu Salminen

H

ämeen H-killan Hermanninpäiväretki suuntautui tänä vuonna kansanmusiikkijuhlille samaan aikaan tasavaltamme presidenttiparin kanssa.

Avajaisjuhlan juhlapuheen piti presidentti Sauli Niinistö.

Kaustisen ainutlaatuisilla juhlilla on vuosikymmenten ajan kansat kohdanneet soittaen, tanssien ja laulaen ja koska tänä vuonna ohjelmisto oli koostettu suurimmaksi osaksi kotimaisin voimin oli otsikoksi valittu: ”Kansa kohtaa itsensä”. Vaikeuksien kautta voittoon on Kaustisella ponnisteltu eikä juhlimisesta ole luovuttu vastoinkäymisistä huolimatta. Perinne on jatkunut jo 47 vuotta. Kaustilaisilla on ihan oma kalenterikin, jonka mukaan eletään aikaa: ennen ja jälkeen juhlien.

Lähes kaikki kuntalaiset ovat tavalla tai toisella musiikkijuhlien tohinoissa mukana tuon vierailijoille aina niin ikimuistoisen viikon ajan. Jokaisella juhlalla on oma henkensä mutta Kaustisella se on aivan erityinen, rento ja riehakas. Pienellä juhla-alueella tapahtuu paljon erilaista musisointia, monessa paikassa sisällä ja ulkosalla. Liikuttavinta oli seurata kahtena päivänä juhlaareenalle kokoontuneen satapäisen, eri ikäisten näppärien esiintymistä, musiikkipedagogi Mauno Järvelän johdolla. Siinä iloisesti laulu raikui ja troka heilui.

Olipa presidenttiparillakin ihmettelemistä.

10

Me hämäläiset lähdimmeTampereelta maanantaina 7.7. aamusella ja poikkeiltiin matkalla ensin Kuortaneella taiteilija Soili Yli-Mäyryä tapaamassa ja hänen taidettaan ja galleriaansa ihastelemassa. Poikkesimme vielä Lappajärvelläkin ihmettelemässä eläkeläispoliisi Tapio Aution saavutuksia. Hän oli purkanut tarmonsa ja taitonsa kirkon rakentamiseen. Paikka oli mäellä, metsän keskellä, todella mahtava graniittirakenteinen, yhden miehen luomus. Istuessamme kirkossa saimme kuulla rakentajan ajatuksia työstään ja aatoksistaan, jotka häntä olivat motivoineet tähän erikoiseen urakkaan.

Luonto ja ihmisyys olivat yhteistä molemmille tapaamillemme kuvataiteilijoille Vietimme pari päivää musiikkijuhlilla. Monet matkalaiset olivat ensi kertaa Kaustisella ja siksipä kat-

satettiin myös eräs paikkakunnan erikoisuus, Pauanne, jossa niin ikään isäntä Aulis Junes sattui paikalle ja kertoili paljon itsestään ja siitä miten tämä kallion päälle rakenneltu, kalevalaiseksi tarkoitettu alue syntyi ja kuoli. Toimivaksi on jäänyt vain suuri harmaahirsinen ja paanukattoinen, kotkan näköinen linnake, mistä tekijä oli aikonut kansanparatajien tyyssijaa. Talo tarjoaa kyllä edelleen majoitusta ja tilaa monenlaisille tilaisuuksille. Kaustista ei voi ohittaa käymättä Pauanteella, minkä harmaat kalliot, männyt ja kanervikot muistuttavat pohjoisen Suomen maisemia.

Paluumatkallamme koluttiin toisenlaisia pohjalaisia näkymiä. mm. Raippaluoto. Ilmajoelle poikettiin ruokailemaan Koskenkorvan Trahteerissa, missä saimme ruokailun lisäksi perehdytyksen paikallisen viinatehtaan historiaan. Suosittelen mielihyvin rymille ruokailupaikaksi! Täydellä vatsalla olikin sitten mukava hurruutella kotiopäin kun oma, rakas kuljettajamme Lauri ohjaili meistä jokaisen lähes kotiovelle. Mieleen jäi jo pyörimään ensi vuodelle suunniteltu matka Lieksan vaskiviikoille.

Mukavaa alkavaa toimintakautta meille jokaiselle H-kiltalaiselle kuin myös muulle nuorisosaeuraväelle.

11

Suttilan Nuorisoseura ideoi uuden tapahtuman KYLÄAREENAN Huittisten kesään Teksti ja kuvat: Soile Vahela

L

auantaina 2.8 2014 järjestettiin Huittisten kylien yhteinen tapahtuma – KYLÄAREENA Vanhalla urheilukentällä Huittisissa. KYLÄAREENA - tapahtuman tarkoituksena oli esitellä viriilejä Huittisten kyliä ja niiden toimintaa tapahtumakävijöille. Tapahtumassa kyläläiset rakensivat ’kylä-infopisteensä’, missä kyläläiset esittelivät kylänsä toimintaa haluamallaan tavalla. KYLÄAREENA sai hyvän vastaanoton Huittisten kyliltä, Huhtamon, Lauhan, Karhiniemen, Kukonharjan, Palojoen, Sammun, Suontaustan, Suttilan ja Vakkilan kylät osallistuivat tapahtumaan.

Kyläläiset olivat myös rakentaneet hienoja ohjelmanumeroita tapahtumaan. Yksi erikoisimmista työnäytöksistä oli Suttilan ’kyläsepän’ Reijo Rantatalon lupautuminen terottaa tapahtumavieraiden rautakanki. Niitä tuotiinkin paikalle aika kasa. Rantatalon mukaan enemmänkin olisi ehtinyt terottaa, vaikka kuuma olikin. Perinteitä vaalivana nuorisoseurana Suttilan Ns:n tanhuryhmä Sipakat ensi-esittivät tapahtumassa huittislaisen E. Suonpään Sottiisin. Tanhuryhmä Sipakoiden askeleet ohjasi Sirkka Vahela tekemänsä koreografin mukaan. Säestäjänä esityksessä toimi Janina Pirttimäki.

Suttilan Ns:n Teatteri Taikayö esitti katkelman kesän näytelmästään Tääl tänäp tähthousu ja teatterilla oli myös tapahtumassa esiintymisvaatteiden kirppis. Suontaustan kylä järjesti tapahtumassa arpajaiset ja Huhtamon Ns/Karhiniemen kylä - koalitio ilmaisen bingokierroksen kaikille tapahtumakä-

12

Suttilan Sipakat esittää Huittislaisen kansanmusiikki säveltäjän Eino Suonpään sottiisin. Koreografi ja ohjaus Sirkka Vahela. vijöille. Lopuksi järjestettiin myös leikkimielinen Huittisten Nopein Kylä-kilpailu osallistuville kylille.

Voiton munankuljetuskilpailussa vei Suontaustan kylä.

Tapahtuman yhdeksi vetonaulaksi ideoitiin paneelikeskustelu Huittisten kylien tulevaisuudesta. Panelisteiksi kutsuttiin Hanna Ruohola Sata Kylät ry:ltä, Eila Törmä Huittisten kaupungilta, Petri Rinne Joutsenten Reitti ry:ltä sekä Jukka Tuori ja Martin Ylikännö Huittisista. Keskustelussa nousi esiin kyläisten omaama identiteetti ja sen erityispiirteet, kyläteiden kunnon tärkeys, etä-/ joustotöiden teon mahdollisuus (valokuidut yms) sekä kyläyrittämisen tärkeys tulevaisuudessa. Myös yhteisen kyläfoorumin kokoamista Huittisten kylistä mietittiin, yhteistyön voimalla voidaan saada jotain uutta alulle. Lapsille järjestettiin Reinonheittokisa ja Huittisten

kaupunki järjesti Zetor-ajelutusta.

Lisäksi paikalla oli ”haikkukarjaa” (Highland Cattle) ja vuohi lasten ihmeteltävänä. Myös paikalla olleet VPKn paloautot kiinnostivat lapsia kovasti. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus ostaa erilaisia käsitöitä ja sesonkivihanneksia.

Tilaisuuden päätteeksi esiintyi seudullaan legendaarinen KUNTARAKENNEUUDISTUS-bändi. Bändin jäsenet kun kaikki ovat kunnan ’hommissa’. Tapahtuman tavoitteena oli saada edustusta kaikista Huittisten kylistä. Jos se tänä vuonna ei ihan onnistunut, toivomme tulevaisuudessa, että perinne alkaa tästä. Tavoitteena on nostaa kylien tunnettuutta ja esitellä Huittisten kylien aktiivista toimintaa. Yhdessä tekemällä saamme paljon hyvää aikaan ja kivan tapahtuman. Suttilan Nuorisoseuran lisäksi järjestäjinä toimivat Suttilan VPK sekä Vakkila PVY.

JOHTAJAPÄIVITYS 2015

31.1.2015

Kolmen maakunnan yhteiset vertaistukipäivät seurojen puheenjohtajille, toiminnanjohtajille ja muille vastaaville.

Tarkoitus päivittää kuulumisia ja jäsenrekisteritietoja. Kätevä keino saada seuran yhteystiedot ajan tasalle ja hankkia vaikka itselleen koulutusta jäsenrekisterin käytössä hyvässä seurassa!

Kutsu on tulossa talven mittaan, laita kuitenkin jo päivämäärä ylös.

Tervetuloa!

HYVIÄ KANSIKUVIA KAIVATAAN Maakuntien seurojen arkistojen kätköissä lienee tuhansittain valokuvia, joita voisi esitellä muillekin. Joukoissanne saattaa liikuskella myös eteviä kuvaajia?

Aluesanomat etsiikin nyt kansikuvia seuraaviin numeroihinsa.

Määräaikaan lähetetyistä kuvista valitaan sopivin ja siitä maksetaan kuvaajan osoittamalle nuorisoseuralle 30 e palkkio!

4/2014 on talvinen joulunumero - kaivelkaahan siihen sopivia kuvia jo esille!

Kukin seura saa lähettää korkeintaan 2 kuvaa kilpailuun. Liittäkää mukaan kuvaajan nimi, mitä kuvassa tapahtuu/missä se on otettu ja mille nuorisoseuralle palkkion voi osoittaa.

Kuvat voi lähettää osoitteeseen silja.heikkila@nuorisoseurat.fi 31.10 mennessä.

Teatteriagentit jalkautuivat kentälle Nuoriseurojen osaamiskeskustoimintaa on täydennetty teatteriagenteilla, joiden tarkoituksena on tukea alueellista teatteritoimintaa. Agentit ovat tämän harrastusalan asiantuntijoita ja ammattilaisia. Harrastajateatterikenttä on viimeisten vuosien ja vuosikymmenien aikana ammattimaistunut kovaa vauhtia. Tämän seikan tiedostaminen ja läpipureskelu on verkoston tärkeimpiä kysymyksiä. Miten suomalainen teatteritoiminta hyötyy parhaiten siitä, että meillä on maa täynnä ammattiosaamista ja toisaalta ratkaisee haasteet harrastajien ikääntymisestä ja perinteisen talkootyön hiipumisesta? Nämä ovat pieni osa kysymyksistä, joihin verkosto tulee pureutumaan.

Nuorisoseurojen näkökulmasta agentit toimivat hyvänä linkkinä keskusseuran ja alueen seurojen välillä. Agentit voivat yhdessä toiminnanjohtajan kanssa luoda yhteydenpitokentän, josta hyötyvät kaikki.

Länsi-Suomen agenttina toimii Kati Pipinen Ulvilasta, jolla on pitkän linjan kokemus harrastajateatteritoiminnasta. Kati kutsuu Satakunnan toiminnanjohtajan Silja Heikkilän kanssa syksyn aikana koolle alueen teatterintekijöitä yhteiseen tapaamiseen, jossa pohditaan miten yhdessä voitaisiin parantaa kaikkien teatterialan toimijoiden työkenttää ja lisätä teatterintekemisen riemua Länsi-Suomen alueella. Tapaaminen pidetään ti 16.9. Ulvilassa.

Teatteriagentin salakuuntelulaite: GSM 040 567 2766 tai sähköinen linja: kati.pipinen@gmail.com 13

SottiisiMoves Teksti ja kuvat: Tuija Paavola

P

ispalan Sottiisi ja Nuori Kulttuuri Moves-tanssikatselmus yhdistyivät 2014 ja näin syntyi SottiisiMoves, jota vietettiin 11.15.6 Tampereella.

Festivaalille osallistui kaikkiaan 2500 tanssijaa, joista yli puolet oli alle 18-vuotiaita. Pispalan Sottiisin Vuoden 2014 kansantanssiyhtye Kirjavat Lappeenrannasta oli kotimainen päävieras. Tanssiryhmät Rhythm Performing Arts (Intia), Lubelacy (Puola), Regös Táncegyüttes (Unkari), Razzadory (Venäjä) ja Leigarid (Viro) toivat kansainvälisen tuulahduksen festivaalille.

SotiisiMoves oli monipuolinen kattaus mm. konsertteja, open house –toimintaa sekä lasten ja nuorten kansantanssiryhmien luokittelua, unohtamatta juhlakulkuetta Hämeenkadulla.

Kansantanssijoiden pääjuhla oli Pyynikin urheilukentällä ja siellä esitettiin Hetken aikaa – Tanssin taikaa teos. Valtakunnallisen

Eurajoen Nuorisoseuran tanssijoita juhlakulkueessa.

Moves-katselmuksen päätösjuhla oli Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä. Juhlassa nähtiin huikeita esityksiä sekä jaettiin stipendejä ja kunniakirjoja.

Tunnelma nousi sananmukaisesti kattoon, niin lämmin tunnelma oli salissa!

SottiisiMovesin suojelijana toimi presidentti Sauli Niinistö.

Tampereen Työväen teatterilla pidetyssä päätösjuhlassa oli katsomo viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Väkeä istui kaikissa mahdollisissa väleissä ja käytävälläkin.

14

Kokemuksia SottiisiMovesista Hei minä olen Alma 8 vuotta ja olen tanhunnut 2 vuotta. Tanhussa on kivointa esiintyminen. Tampereen reissusta odotin eniten huvipuiston menoa jossa vauhtia riitti. Mieleeni jäi myös iltainen esitys jota olimme katsomassa sekä kun kävelimme kulkueena läpi Tampereen katujen. Linja-auto siellä oli hauskaa koska me tehtiin maja Alma Talosaari SottiisiMoves –tapahtuma oli kokemuksena aivan mahtava. Bussimatkat, yhteisharjoitukset, koulumajoitus, paikallisbusseilla liikkuminen, Särkänniemessä huvittelu, vuoden kansantanssiyhtyeen konsertti ja kaikki uudet ihmiset tekivät tapahtumasta ikimuistoisen.

Lähdin tapahtumaan sekä ohjaajan että tanssijan roolissa. Oli hienoa nähdä talven harjoitusten

tulokset etenkin pienempien ohjelmassa. Harjoitukset olivat pitkiä, mutta kuviot ja tanssit saatiin hienosti kohdalleen, niin omassa ohjelmassa kuin pientenkin ohjelmassa, ja sunnuntaina kaikki huipentui kaupungin läpi tanssivaan kulkueeseen sekä Hetken aikaa – Tanssin taikaa –pääjuhlaan.

Pääjuhlassa saimme kokea elämyksiä tanssin parissa. Kulkueesta siirryimme Pyynikin urheilukentälle, jossa kaikki yli tuhat tanssijaa tanssivat yhdessä SottiisiMovesin tunnustanssin. Tunnustanssin jälkeen vuorollaan kaikki, niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin, tanssijat tanssivat ohjelmansa.

Yleisöstä katsoessa kentällä tanssivat olivat kuin yhtä perhettä, ja siltä se ainakin minusta tuntui kentällä ollessani. Pääjuhla huipentui finaalitanssiin, johon kaikki tanssijat ottivat osaa. Finaalitanssi päättyi ku-

marruksiin ja ohjaajien kukituksiin.

Tunnelma oli sanoinkuvaamattoman hieno Pyynikin urheilukentältä poistuessamme.

Niin pienet kuin isommatkin tanssijat ryhmässämme tykkäsivät tapahtumasta, ja lasten suusta kuuluikin lausahdus: ”Tämä oli mahtava reissu.”

Janita Toivo

SottiisiMoves 2014 10 000 minuuttia tapahtumia 39 000 kävijää 261 kotimaista esiintyjäryhmää 5 kansainvälisiä esiintyjäryhmää 17 tapahtumapaikkaa 80 tilaisuutta 300 talkoolaista 2 000 tanssijaa Hetken aikaa – Tanssin taikaa pääjuhlassa

15

Hurjaa haipakkaa tanssijaloille

– Tahdittomat Nuorisoseura 30 vuotta ja maailmankiertue kokemusaarteena Teksti: Tuomas Mikkola ja Anja Mikkola Kuvat: Tuomas Mikkola

N

uorisoseuran juhlavuosi alkoi Kansantanssiyhtyeen esiintymisellä Folklandia-risteilyllä, jossa Vuoden Kansantanssiyhtyeen titteli luovutettiin eteenpäin Kirjavat kansantanssiryhmälle.

Maaliskuussa puolestaan järjestettiin Kanta-Hämeen MOVES-aluetapahtuma, josta seuran Jarmankkaryhmä valittiin esiintymään valtakunnalliseen SottiisiMoves–päätapahtumaan Tampereelle.

Nuorisoseuran 30-vuotista taivalta juhlittiin tanssillisilla konserteilla kesäkuun alussa Jokioisilla.

Ensimmäisessä konsertissa esiintyivät seuran edustustanssiryhmä Kansantanssiyhtye Tahdittomat sekä vierailijaksi kutsuttu kansantanssiryhmä Kirjavat Lappeenrannasta.

Lauantain juhlakonsertissa kaikki seuran omat ryhmät pääsivät estradille. Vihtiläinen Hiiden opiston ryhmä esitti osia talven aikana Saara Mikkola-Ylitolvan löytämästä ja elvyttämästä Vihdin Purpurista,

joka nyt saatiin myös kirjallisesti ja musiikillisesti dokumentoitua.

Juhlapuheen piti Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Huikuri, jonka tuomisina oli lisäksi kaksi ansiomerkkiä. Kultaisen tunnustusmerkin sai veteraaninuorisoseuralainen Anja Mikkola, jonka käsialaa oli myös juhlaa varten koreografioitu Kuhilaspolkka. Kuparisen ansiomerkin toiminnanjohtaja ojensi alle kouluikäisiä ohjaavalle Heidi Haloselle.

Heinäkuussa lasten tanssiryhmä Jatuli osallistui Islannissa yhteispohjoismaiselle lasten ja nuorten Barnlek-tanssifestivaalille. Kansantanssiyhtye toteutti pitkän esiintymismatkan, joka vei ryhmän maailman ympäri. Ennen Juhannusta ryhmä kutsuttiin osallistumaan Ruotsiin Torshällan kesäfestivaalille. Kesäkuun lopulla ryhmä matkusti Kanadaan Mondial des Cultures-folklorefestivaalille ja sieltä suoraan ensimmäistä kertaa Kiinan Macaoon International Youth

Dance Festivalille. Tahdittomat valittiin festivaaleille hakumenettelyiden perusteella. Kanadassa ryhmä vieraili ensimmäisen kerran vuonna 2010. Takaisin Suomeen ryhmä palasi heinäkuun lopulla.

Samaan aikaan Jokioisten Pitäjänpäivävieraat saivat nähdä Patiini-ryhmän juhlaohjelman ja tanssahdella itsekin Tiina Mattilan napakassa FolkJam-pyörityksessä.

Ollaan elokuussa ja syksyn suunnitelmat ovat jo kypsymässä: luvassa on yhteistyötä kansalaisopiston kanssa sekä suunnitelmissa peruskerhojen lisäksi mm. Luukato seis–hyppytanssien kurssi ja unkarilaisen tanssin kurssi.

Talkootyön perustana on halu oppia ja tehdä kaikki hyvin. Lisäksi kunnioitus perinnettä, yleisöä sekä omaa ja toisten työtä kohtaan palkitsee tekijöitään. Nuorisoseuran tarkoituksena on tarjota kaikenikäisille ja –tasoisille mahdollisuus harrastaa ja kouluttautua kansantanssin parissa.

Kansantanssiyhtye esiintyi Mondial des Cultures-festivaaleilla Kanadasta heinäkuussa 2014.

16

Kahen akan loukussa Teksti ja kuvat: Lahja Leppäkorpi

U

rjalan Näytelmäpiiri ry esitti kesällä 2014 Heikki Luoman kirjoittaman näytelmän Kahen akan loukussa Urjalankylän kesäteatterissa. Tarina kertoo Bertta Hurmalaisesta ja hänen aikamiespojastaan, joka on löytänyt rinnalleen Tuulian ja avioitunut

hänen kanssaan. Bertan on vaikea sopeutua uuteen tilanteeseen.

Hurmalaisilla alkaa siis uusi elämä ja vieraitakin käy tiuhaan tahtiin, naapurin Pekka heitä autollaan kuljettaa. Kommelluksia ja väärinkäsityksiä syntyy. Hauska koko perheen näytelmä.

Harjoitukset sujuivat mutkattomasti, naurua ja iloisuutta näyttelijöistä löytyi, vaikka kesäkuu oli kylmä, mutta toppatakki vaan päällä ja harjoitukset onnistuivat Ensi kesänä siirrymme ajassa reippaasti taaksepäin vuoteen 1794. Meillä on juhlanäytäntö, kun yhdistyksemme täyttää 20 vuotta.

17

Nuorisoseuratalojen peruskorjausapurahat

S

uomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2014 seurantalojen korjausavustukset. Hakemukset tulee toimittaa Kotiseutuliittoon viimeistään maanantaina 30. syyskuuta 2013 (postileima riittää). Avustuksien myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarvittavat määrärahat valtion ensi vuoden talousarviossa.

Avustukset on tarkoitettu työväenyhdistysten, nuorisoseurojen sekä maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen, raittiusyhdistysten, marttayhdistysten, VPK-yhdistysten, kotiseutuyhdistysten, maataloustuottajain yhdistysten, manttaalisäätiöiden, kyläyhdistysten, puolueosastojen ja urheiluseurojen omistamien seurantalojen korjauksia varten. Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää myös muun vastaavanlaisen yhdistyksen omistaman seurantalon korjaamiseen. EU:n rakennerahastoista osarahoitettaviin hankkeisiin ei voida myöntää seurantalojen korjausavustuksiin tarkoitettua määrärahaa.

Korjausavustuksista päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat seurantaloja ylläpitävien yhdistysten keskusjärjestöjä. Neuvottelukunnassa on lisäksi edustajat ope-

tus- ja kulttuuriministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Museovirastosta ja Suomen Kuntaliitosta.

Hakulomakkeen ja hakuohjeen voi tulostaa Suomen Kotiseutuliiton verkkosivuilta osoitteessa www. kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset tai tilata Suomen Kotiseutuliiton toimistosta puh. (09) 612 6320 tai toimisto@kotiseutuliitto.fi.

Avustusta voi hakea myös sähköisesti: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/sahkoinenhaku.

Sähköinen haku aukeaa 1.9.2013.

Lisätietoja: Rakennustutkija Leni Pakkala, Suomen Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3221, leni.pakkala@kotiseutuliitto.fi Hankesihteeri Sanna Käyhkö, Suomen Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3223, sanna.kayhko@kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi

www.seurantalot.fi

HÄMEEN NUORISOSEURAIN LIITTO RY:N sääntömääräinen

SYYSKOKOUS

su 16.11.2014 klo 13.00

Kuoreveden Nuorisoseura Nysän talolla (Kuorevedentie 921) Jämsässä Valtakirjojen tarkastus alkaa samassa paikassa klo 12.30 Tervetuloa !

Johtokunta

Jäsentietojen päivittäminen on tärkeä työ Nuorisoseurojen yhteys- ja muut tiedot ovat rekisterissä, jonka nimi on Nuorisoseurarekisteri. Se on turvallinen ja kätevä palvelu internetissä osoitteessa https://nuorisoseurarekisteri.fi. Alueseurat ja Suomen Nuorisoseurat katsovat sieltä jäsenyhdistystensä tiedot ja niiden mukaisesti lähettävät uutiskirjeet, laskuttavat jäsenmaksut ja jakavat jäsenkortit. https://nuorisoseurarekisteri.fi

18

Puheenjohtajat, tarkistakaa että olette maksaneet jäsenmaksulaskun.

Kiitos!

Puistotanhut Tampereella

T

ampereen Nuorisoseuran ryhmät esiintyivät Tampereen kaupungin järjestämässä Puistokonsertit –sarjassa Tampereen Osmonpuistossa 7.6.2014. Kaunis kesäpäivä helli niin katsojia kuin osallistujiakin kun ryhmät esittelivät kauden aikana opittuja taitojaan.

Esiintymässä olivat Vinkkarit, Topraset, Häkärät, Tikunat, Karnakat, Ilakat ja Siurut. Heitä oli säestämässä Rysky kansanmusiikkiyhye.

Kokonaisuus päättyi kaikkien ryhmien yhteiseen tanssiin jossa koko seuran tanssiva väki oli mukana tanssimassa.

Tampereen Nuorisoseura tarjoaa ainoana toimijana Tampereella kansantanssia pienestä pitäen.

Näin ollen nähdyt ryhmät edustivatkin iältään lähes pääsääntöisesti alle kouluikäisiä tai juuri koulunsa aloittaneita. Tärkeä työ tulevien

harrastajien kasvattajana varmasti palkitsee seuran tekijöinä kun harrastajat pääsevät varttuneempaan ikään. Tästä saatiin esimakua Vinkkarit-ryhmän taidokkaalla tanssiesityksellä.

19

Pojat Gabriele Rosina Italiasta ja Tolga Kizilay Turkista purkavat kesäteatterin lavasteita.

Eurooppalaiset talkoolaiset Nysällä Teksti: Inkeri Ojanen Kuvat: Irja Rämö

K

olmannen kerran Kuoreveden Nuorisoseura Nysälle saatiin EVS vapaaehtoispalvelun kautta nuorisoa talkoisiin. Tänä vuonna ajankohta oli elokuun kaksi ensimmäistä viikkoa. EU:n rahoittamaan projektiin olivat nyt päässeet nuoret, kaksi jokaisesta maasta, Italia, Bulgaria, Unkari Portugali ja Turkki. Yhteensä 10 nuorta, viisi tyttöä ja viisi poikaa. Leiriläiset majoittuivat Suinulan koululla ja nauttivat siellä myös aamu- ja iltapalan itsepalveluna. Nysän seurantalolla aterioitiin lounas ja nautittiin päiväkahvit.

Ensimmäisen viikot talkoot tehtiin nuorisoseuralle.

Innokkaina talkoolaiset tarttuivat tehtäviinsä. Seurantalon ikkunoiden pesu, teatteripuvustamon järjestäminen, kesäteatterin purkaminen ja seurantalomme kohentaminen, ynnä muuta. Toisella viikolla ryhmä teki talkoita Kyläyhdistykselle ja harjoitteli 15.8.4014 Nysällä pidettävään Kansainväliseen iltaan ohjelmaa.

Ryhmän mentorina koko leirin ajan toimi oman kylän tyttö, Sanna-Kaisa Korppila, joka on kotoisin Kuoreveden Suinulasta.

Toiminnan ideana on nuorten tutustuttaminen Suomeen, maan he ovat saaneet itse valita hakiessaan

Tytöt Teodora ja Ivanina Krumova Bulgariasta pesevät talon ikkunoita.

20

vapaaehtoispalveluun. He myös tutustuvat samalla moniin muihin mukanaolevien kulttuureihin. Opitaan paljon kun vanhat ja nuoret työsketevät yhdessä. Leirin yhteinen kieli oli englanti. Tiettävästi kansainvälisin kieli on elekieli.

Kansainvälisenä iltana Nysän talon sali täyttyi kyläläisistä ja kauempaakin tulleista. Jokaisen maan edustajat esittivät ohjelmaansa. Bulgarian ja Turkin nuoret opettivat tanssia, johon koko yleisö sai osallistua. Portugalin pojat esittivät herkän laulun kitaran säestyksellä. Italian ja Unkarin osuus oli video omien maidensa tavoista ja keksinnöistä. Ryhmän yhteisesiintymistäkin nähtiin, laululeikin muodossa suomen kielellä ja kalevalaista kanteleen soittoa ja laulua.

Kaikkineen leiri oli onnistunut, myös säät olivat melkoisen ihanat ja kulttuuriretket täydensivät Suomikuvaa. Onnistumisen edellytys on, että vastaanottavan seuran henkilöt ovat sitoutuneet tehtävään ja heillä on kokemusta järjestää asiat ja ihmiset tarvittaessa talkoisiin. Nuorisoseura kiittää työpanoksesta projektissa Irja ja Pekka Rämöä.

Inkeri Ojanen ja Isabella Vallelunga puvustamon järjestämisessä.

Jäsenrekisterit kuntoon Hämeessä Teksti: Hannu Huikuri

Y

hteisillä järjestöpäätöksillä on päätetty, että koko järjestön jäsenistö on ilmaisessa järjestön sivuilta käyttöönotettavassa monia palveluita tarjoavassa rekisterissä 2013. Näin ei ole käynyt Hämeessä. Kattava rekisteri mahdollistaisi keskitetyn jäsenmaksuperinnän jäsenistöltä ja helpottaisi seurojen ja keskusseurojenkin työtä. Keskitetyn jäsenmaksuperinnän pilottihanke käynnistyy järjestössämme keväällä.

Siksi käynnistimme puheenjohtajamme kanssa alkukesästä seurakohtaiset neuvontakäynnit seuroihin pääasianamme seurarekisterin käyttöönotto.

Ensimmäiset käynnit suuntasimme maakuntamme

pohjoisosiin. Kävimme Vaskiveden Nuorisoseurassa, Patalanmajan Nuorisoseurassa, Visuveden Nuorisosseurassa, Pohjois-Teiskon Nuorisoseurassa (kiitos kahvista) ja Muroleen- Kekkosen Nuorisoseurassa.

Ohitimme Kauko-Pohjan Nuorisoseuran puheenjohtaja Timo Ukkosen kiireiden vuoksi, ja siksi, että hän lupasi laittaa rekisterin kuntoon heti syksyllä. Esille nousivat keskusteluissa muutkin järjestölliset asiat esim. jäsenmaksut, seuratalot jne.

Syksyn aikana tulemme jatkamaan toimintaa ja pyrkimyksenämme on käydä jokaisessa seurassa, jossa jäsenrekisteri ei ole kattavana käytössä. Jääkääpä kuulolle.

KALKKAREIDEN KULTTUURIKEIKKA 2015 Tammelassa 29.-30.3.2015 (Tammelan koulukeskus) Perinteisin lajein (otamme vastaan ehdotuksia uusiksi lajeiksi).

Valmistautuminen voi alkaa !

Tapahtuma on Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen katselmus lapsille ja nuorille.

21

Vaikuttamisen uudet muodot - webinaarisarja Mitä nuoret haluavat vaikuttamisesta? Miten tulevaisuudessa vaikutetaan? Millaisia nuoret ovat työelämävaikuttajina? Voiko paikallisesti vaikuttaa globaalisti? Webinaarisarja on jaettu kuudelle illalle, josta kullakin on oma teemansa. Valitse itseäsi kiinnostava teemailta, tai tule mukaan kaikkiin tilaisuuksiin!

Voit seurata webinaari-luentoja suoraan omalta koneeltasi. Ilmoittaudu webinaariin: http://www.osallistu.fi/koulutusta/vaikuttamisen-uudet-muodot-webin/ Tervetuloa mukaan!

2 9. 9 .

2 .1 0.

Millaisia vaikuttajia nuorten järjestöt ovat ja miten yhdistykset vaikuttavat verkostoissa?

Suunnittelija m a r i o n f i e l d s , OK-opintokeskus Nuori työelämän vaikuttaja Opiskelijatyön tutor c a r i ta w e g e l i u s , Tehy ry

6 .1 0.

Nuorisovaltuustot nuorten äänitorvena Nuva ry:n puheenjohtaja s a n t e r i l o h i , Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto

9 .1 0.

Nuorten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet kirkossa Suomen nuorin kirkolliskokousedustaja k at r i k o r o l a i n e n

13. 1 0.

Globaali vastuu – Think global act local Yhteyspäällikko s a r i k u va j a , Nuorten Akatemia

16 . 1 0.

Vallankumouksesta vallankumouksiin – aktivismi 2000-luvulla Koulutustuottaja YL j u k k a p e lto k o s k i , KSL-opintokeskus

www.osallistu.fi 22

nlehti

ojen jäse

orisoseur

meen Nu

an ja Hä

Satakunn

3/2014

seuraavan kerran joulukuussa 2014 Julkaisuaikataulu

Aluesanomat 4/2014 ilmestyy 3.12., aineisto 31.10. mennessä Aluesanomat 1/2015 ilmestyy 3.3., aineisto 31.1. mennessä Lähetä juttuja ja kuvia osoitteeseen satakunta@nuorisoseurat.fi.

Nuorisoseuroille ilmoittaminen Aluesanomissa on maksutonta!

Aluesanomat – Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti Tilaus: Tilaa Aluesanomat omasta keskusseurasta: Häme hame@nuorisoseurat.fi tai p. 044-522 9595, Satakunta satakunta@nuorisoseurat.fi tai p. 0440-591 913 Vuosikerta: 4 lehteä Hinta: 10 euroa.

Kun seura tilaa lehden jäsenistölleen esim. jäsenmaksuun liitettynä hinta on 8 euroa.

Toimitus: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto, Hallituskatu 6, 28100 Pori, satakunta@nuorisoseurat.fi, p. 0440-591 913 Päätoimittaja: Silja Heikkilä Taitto: Valtaväylä-lehti, Kokemäki Paino: Eura Print Oy, Eura Kansikuva: Päivi Lahdelma Julkaisijat: Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere Puh. 044-522 9595, Fax 03-2610 295 hame@nuorisoseurat.fi Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry Hallituskatu 6, 28100 Pori Puh. 0440-591 913, satakunta@nuorisoseurat.fi www.satakunnannuorisoseurat.fi

23

Q Q

marras marras

nuorisoteatterifestivaali Mikkelissä 28. - 30.11.2014

Sparrausta teatteriesityksen valmistamiseen MarrasQ – nuorisoteatteritapahtumasta! Tarjolla nuorille teatteriharrastajille loistava mahdollisuus syventää osaamistaan työpajoissa teatterin eri osa-alueilta ja nähdä toisten työskentelyä.

Hae mukaan katselmukseen joko valmiilla tai vielä keskeneräisellä esityksellä 30.9. mennessä - saat palautetta ja loistavia vinkkejä teatterialan ammattilaisilta. Katselmukseen valitaan 4-6 esitystä. Luvassa on stipendi Ramppikuume-teatteripäiville Kankaanpäähän huhtikuussa 2015.

Työpajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tapahtumaan ja työpajoihin 7.11. mennessä osoitteessa www.paukkula.fi Tapahtuman toteuttaa Suomen Nuoriso-opisto yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen, Nuori Kulttuuri -säätiön ja Ramppikuume-tapahtuman kanssa.

24.-26.4.2015 Kankaanpää