Aluesanomat 3 2016

Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti 3/2016

Kesä oli täynnä nuorisoseuratapahtumia

Suomi 100 – lasten ja nuorten tapahtumat pääosassa juhlavuonna

2

Aluesanomat Pääkirjoitus

Katseet kohti tulevaa Tässä lehdessä palataan monin paikoin menneen kesän tapahtumiin ja kokemuksiin. Kesä tarjosi paljon teatteria, tanssia, musiikkia, markkinoita, messuja ja tapahtumia, joissa myös monet nuorisoseurat ovat olleet mukana. Hienoja hetkiä, joita on syytä muistella ja jakaa myös muille.

Nyt kalenteri on kuitenkin kääntynyt kohti syksyä, ja monessa seurassa syksyn toiminta on jo käynnissä. Syksyllä ajatukset käännetään taas kohti seuraavaa toimintavuotta ja työstetään vuoden 2017 toimintasuunnitelmia. Miltä teidän seuranne vuosi 2017 näyttää?

Monen seuran huolena tuntuu olevan, että toiminta on hiipunut, eikä toiminnan pyörittämiseen riitä ihmisiä. Erityisesti nuoria jäseniä kaivattaisiin enemmän harrastajiksi ja seuran aktiiveiksi.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus on linjannut, että vuoden 2017 toimintasuunnitelmissa tulee näkyä

muun muassa kerhotoiminta ja sen kehittäminen sekä ohjaajakoulutus.

Jatkossa kiinnitetään siis huomiota erityisesti monipuoliseen ja laadukkaaseen kerhotoimintaan sekä huolehditaan osaavista ohjaajista.

Vaikka nämä tavoitteet on asetettu erityisesti liiton, aluetoimistojen ja keskusseurojen toimintasuunnitelmien sisällöiksi, on niissä hyvää sisältöä myös paikallisseurojen toimintasuunnitelmia ajatellen. Kannustankin kaikkia johtokuntalaisia ja muita nuorisoseuralaisia lyömään päänsä yhteen pohtimaan, miten oman seuran toimintaa saisi kehitettyä ja kannustettua uusia tekijöitä mukaan. Tutkailkaa ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia ja toimintamuotoja! Mikä on juuri teidän seuranne juttu? Millaista osaamista seurastanne löytyy?

Yksi hyvä keino aktivoida erityisesti lapsia ja nuoria on kannustaa heitä osallistumaan Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tari-

naa -hankkeeseen. Osana Suomi 100 -juhlavuotta järjestettävä hanke kerää lasten ja nuorten kokemuksia satavuotiaasta Suomesta. Lisää hankkeesta myös tässä lehdessä.

Nämä ajatukset ja tavoitteet mielessä toivotan kaikille oikein hyvää ja toiminta- ja idearikasta syyskauden alkua!

Karoliina Hursti toiminnanjohtaja Nuorisoseurat Satakunta

Sisältö 2

Pääkirjoitus: Katseet kohti tulevaa

12 Irmeli ”Komentaja” Virtanen 75 v.

3

Lyhyesti

13 Vieraskynä: Päätöksien syksy

3

Kansalaisfoorumi tiedottaa

14 Kesäteattereiden lumoa Satakunnassa

4

Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan tanssiteokseen Tampere-talolla

16 Reetta Perä in memoriam

5

Sällit pääsivät haastamaan itsensä Sottiisin pääjuhlassa

6

SuomiAreenassa bingoa ja tanssia nuorisoseurojen voimin

17 Maakuntajohtajan vierailu Nysän Kesäteatterissa Kuorevedellä

10 Kaikille yhteinen purpuritanssi ja talkkunaa!

17 Harrastustoiminnan esittelyä Porissa

18 Tapahtumakalenteri 19 Yhteystiedot

Aluesanomat

3

Lyhyesti Satakunnan ja Hämeen nuorisoseuroja menestyi lentopallokisoissa Valtakunnallista NS-Pateri lentopalloturnausta vietettiin 14.–15.5.2016 Oulussa. Mukana oli myös nuorisoseuroja Hämeestä ja Satakunnasta. Kihniön Nuorisoseura sijoittui miesten C-sarjassa ensimmäiseksi. Samassa sarjassa Ylämäen Nuorisoseura sijoittui seitsemänneksi.

Miesten C-sarjan parhaaksi pelaajaksi valittiin Lassi Niemi Kihniön Nuorisoseurasta.

Naisten C-sarjassa voiton vei Pohjois-Parkanon Nuorisoseura. Toiseksi sijoittui Ylämäen Nuorisoseura ja

kolmanneksi Kihniön Nuorisoseura. Sarjan parhaaksi pelaajaksi valittiin Niina Vienola Pohjois-Parkanon Nuorisoseurasta.

Teatteri Ulpun Top Secret palkittiin Ulvilalainen Teatteri Ulpu osallistui Jyväskylän harrastajateatterikesään esityksellään Top Secret. Esitys palkittiin tapahtumassa 250 euron stipendillä. Raati piti esitystä lajityypilleen onnistuneena kokonaisuutena.

Esityksen oivaltava teksti ja näyttelijäntyö saivat myös kiitosta. Harrastajateatterikesän raadissa olivat Kaisa Nissi ja Antti Niskanen.

Ramppikuumetta vietetään jälleen huhtikuussa Valtakunnallinen Nuorisoteatteritapahtuma RAMPPIKUUME järjestetään jälleen 21.–23.4.2017.

13–20-vuotiaille suunnattu tapahtuma kokoaa Kankaanpäähän noin parisataa nuorta kouluttautumaan ja esiintymään esityskatselmukseen.

Katselmusesitysten haku on auki 24.2.2017 asti. Ilmoittautuminen tapahtumaan ja työpajoihin on auki 6.–31.3.2017. Seuraa Ramppikuume-uutisia osoitteessa www.ramppikuume.net.

Kansalaisfoorumi tiedottaa Tulevat koulutukset Voimaa muistoista – luovan muistelun kurssi Tampereella 7.10.–22.10.2016 Elämänkertakirjoittamisen kurssi Tampereella 21.–22.1.2017 Katso lisätiedot osoitteesta kansalaisfoorumi.fi kohdasta kurssikalenteri!

Yhteisöllisen opintoryhmän määrärahoja vuodelle 2016 on vielä jäljellä.

Tutustukaa ohjeisiin ja hakekaa tukea omille seuran toimintaa ja oppimista edistäville ryhmillenne. Aiheesta voi kysyä lisätietoja Tuula Hyystinmäeltä numerosta 045 657 7358.

4

Sottiisin pääjuhlassa tanssi 1000 tanssijaa.

Aluesanomat

Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan tanssiteokseen Tampere-talolla Vaihteleva sää rytmitti festivaalia, mutta toivottu kävijämäärä, 20 000, saavutettiin.

Teksti: Maarit Saarelainen Kuvat: Petri Kivinen

Kansainvälinen kansantanssin ja -musiikin suurtapahtuma Pispalan Sottiisi levittäytyi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jonne rakennettiin Euroopan suurin sisäleirintäalue 700 tanssijalle. Sottiisin monipuoliseen ohjelmaan kuului konsertteja, työpajoja ja tanssitupia. Sottiisin kansainväliset vieraat tulivat tänä vuonna Liettuasta, Slovakiasta, Virosta, Venäjältä ja Unkarista.

Kansantanssin Riemuvuotta viettävä Sottiisi juhlisti esitysmuotoisen kansantanssitoiminnan 150 vuotta Suomessa. Sottiisin pääjuhla, Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta! oli ennennäkemättömän hieno spektaakkeli Suomen kansan tanssiperinteestä. Yhteisen voimanponnistuksen tuloksena lavalla nähtiin yhtä aikaa 1000 tanssijaa ympäri Suomen, 8 Tampereen Poikateatte-

rin näyttelijää ja huikea 100 soittajan Orivesi All Stars -bändi.

Pispalan Sottiisin vuoden 2016 Kansantanssiyhtye Polokkarit näytti omassa konsertissaan, ettei nimitys ole tullut turhan takia. Kansantanssin koko kirjo näkyi myös lasten kansantanssikatselmuksessa, jossa tanssit vaihtelivat perinteisistä tansseista juonellisiin esityksiin.

Unkarilaisen Béla Gazdágin juhlakonsertissa ylimpänä iloitsi itse sanka-

ri Béla nauttien entisten ja nykyisten oppilaidensa vauhdikkaista esityksistä. Mukana oli myös Bélan oma ryhmä Alba Regia Unkarista.

Festivaali huipentui Tampere-talossa Sottiisin päätöskonserttiin, tulenpalavaan taideteokseen Sibeliuksen elämänvaiheista kertovaan kansanballadiin Janne ja Aino. Täysi salillinen osoitti seisaaltaan suosiota koskettavalle esitykselle. Suomalainen tanssiperimä taipui tanssiteatterilliseen

SOTTIISI 8.–12.6.2016 PÄHKINÄNKUORESSA 20 000 kävijää 9 000 minuuttia tapahtumia 1 300 lotimaista tanssijaa 140 kansainvälistä esiintyjää 150 pelimannia 150 talkoolaista

150 74 5

8

kotimaista esiintyjäryhmää tilaisuutta kansainvälistä vierasta: Liettuasta, Slovakiasta, Venäjältä, Virosta, Unkarista tapahtumapaikkaa

#sottiisi, #nuorisoseurat, #tampere, #tanhu150

Aluesanomat

ilmaisuun ja Ville Ojasen säveltämä musiikki jatkoi Sibeliuksen melodiakieltä kansanmusiikin keinoin. Pääosissa nähtiin Timo Rautiainen, Johanna Iivanainen, Mitja Pilke, Heidi Kultanen ja Aapo-Matti Puhakka.

Suurkiitos teille kaikille, jotka olitte tekemässä Pispalan Sottiisista Riemuvuoden parhaita pitoja.

Pispalan Sottiisin Vuoden 2016 kansantanssiyhtye Polokkarit on ehtasti oululainen hersyvä ryhmä.

5

Bélan juhlakonsertin juhlittava itse oli koko ajan tanssin pyörteissä.

Sällit pääsivät haastamaan itsensä Sottiisin pääjuhlassa Teksti: Karoliina Hursti

Pispalan Sottiisin pääkonserttina nähtiin Riemua – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta! -esitys, jossa esiintyi 1000 tanssijaa, 100 soittajaa ja 8 näyttelijää. Näyttelijöinä nähtiin Tampereen Poikateatteri Sällien jäseniä.

Millainen kokemus kansantanssiesitykseen osallistuminen oli teatterin tekijöille?

– Oli aika klassinen ”opi sietämään epätietoisuutta” -harjoitus ainakin itselle, koska oli vähän epäselvyyksiä ja viimehetken muutoksia. Tanssijat, näyttelijät ja tekniikka puhuivat kaikki eri kieltä, mikä aiheutti hämmennystä, mutta lopulta kaikki meni yllättävän hyvin, kertoo Robert Lankio, yksi Sälleistä.

– Raskainta tekemisessä oli kenraaliviikko, koska meillä oli niin hajanainen lavallaoloaika ja koko ajan piti olla valmiudessa. Hauskinta puolestaan oli poikateatterin meininki, josta minulla oli ollut taukoa. Yllättävää oli kaikki siinä vaiheessa, kun pääsimme hallille harjoittelemaan. Eniten ehkä yllätti se, että ne jutut, mitä ei itse käsikirjoituksesta ymmärtänyt, upposi kuitenkin yleisöön, Robert naurahtaa.

Sällien ja Riemua-esityksen näyttelijöiden osuuden ohjaaja Jyri Siimes sanoo tämän projektin olleen hyvin erilainen verrattuna ryhmän perinteiseen tekemisen tapaan.

– Kyseessä oli yleisesti ottaen haastava ja raskas produktio, mutta ehdottoman antoisa. Kaikkien poikien ajatus oli siinä, että oli upeaa päästä kokeilemaan jotain näin isoa.

Oli myös hienoa ottaa haltuun aivan uudenlainen näyttelemisen tapa.

Harjoitustilanamme ollut liikuntasali oli kuitenkin vain pikkuinen koppi

verrattuna Pirkkahallin lavaan, sanoo Jyri Siimes.

– Ohjaajana itselleni oli haastavaa löytää pojille oikeanlainen näyttelemisen laatu – täytyi tehdä isosti ja todella selkeästi, mikä on hyvin erilaista kuin Sällien normaali, hyvin pelkistetty minimalistinen ilmaisu. Kohtausten sisäinen dynamiikka ja rytmi piti olla myös todella selkeää, jottei Sällien fyysinen vahva ilmaisu näyttäisi vain riehumiselta vaan olisi sopivaa energistä äijämäistä kaahotusta, Siimes pohtii kokemusta.

Tampereen Poikateatteri johdatti Sottiisin pääjuhlaa Sakari Topeliuksen roolissa.

6

Aluesanomat

SuomiAreenassa bingoa ja

tanssia nuorisoseurojen voimin Teksti: Karoliina Hursti

Suomen Nuorisoseurat ja Satakunnan aluetoimisto osallistuivat heinäkuun puolivälissä SuomiAreenan Kansalaistorille. Kansalaistori kokosi kymmeniä yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä Porin torin ja kävelykadun tuntumaan esittelemään toimintaansa.

Nuorisoseurojen pisteellä 11.– 13.7. sai tutustua niin satakuntalaiseen kuin valtakunnalliseenkin nuorisoseuratoimintaan. Monilla pisteellä vierailleista oli jokin muisto tai tarina nuorisoseuroista.

Nuorisoseurojen telttapaikan hitiksi muodostui bingokone, jota pyöräyttämällä saattoi voittaa nuo-

risoseurojen tuotepalkintoja. Kyseinen bingokone oli kotoisin Etelä-Hämeestä. Sen avulla on kerätty vuosikymmenien ajan varoja nuorisoseuratoimintaan. Monia arpaonni suosikin ja nuorisoseurojen juomalaseja, tuubihuiveja, mikrokuituliinoja ja avainnauhoja lähti niin ympäri Satakuntaa kuin koko Suomeakin.

Nuorisoseurat näkyivät SuomiAreenassa koko viikon, sillä torstaina 14.7. ja perjantaina 15.7. satakuntalainen harrastustoiminta pääsi esille myös MTV-lavan torivarteissa. Torstaina Ulvilan Nuorisoseuran FolkJam-ohjaaja Katariina Molkkari tutustutti yleisöä FolkJamiin. Perjan-

Nuorisoseurojen pisteellä riitti hulinaa. Kuva: Aura Piha.

taina lavan valtasivat nuoret tanssijat. Porin Nuorisoseura esiintyi kolmen hip hop -esityksen voimin.

Esiintymässä olivat On3 St3p Clos3r ja Unstoppable -ryhmät. Lisäksi Luvian Nuorisoseuran tanssiryhmä esitti jazz- ja nykytanssia ja pätkän viime talven Tasalan Talviteatterin Sweet Charity -musikaalin tanssiosuudesta.

Vuosikymmeniä nuorisotyön hyväksi toiminut bingokone oli hitti.

Kuva: Aura Piha.

Aluesanomat

Luvian Nuorisoseuran tanssiryhmä antoi maistiaisen viime talven Sweet Charity -musikaalista.

Kuva: Karoliina Hursti.

Myös ”vanhemmat” nuorisoseuralaiset näyttivät tanssitaitojaan. Porin Nuorisoseuran On3 St3p Clos3r -ryhmä.

Kuva: Karoliina Hursti.

Porin Nuorisoseuran ryhmä On3 St3p Clos3r esitteli taitojaan SuomiAreenan yleisölle. Kuva: Karoliina Hursti.

Vauhdikas FolkJam-vartti sai SuomiAreenan yleisöäkin tanssimaan. Kuva: Karoliina Hursti.

Porin Nuorisoseuran Unstoppable-ryhmä.

Kuva: Karoliina Hursti.

7

8

Aluesanomat

Teatterilaiva seilaa lokakuussa!

Nuorisoseurojen perinteinen harrastajateatteritapahtuma Teatterilaiva seilaa 1.–2.10.

M/S Baltic Princess -laivalla Turusta Tukholmaan ja takaisin. Risteilyn liput ovat myynnissä ja ne on ostettavissa Matkavekasta.

Teatterilaivan ohjelma koostuu harrastajateatteriesityksistä ja yhdestä ammattilaisesityksestä, josta vastaa näyttelijä Juha Hippi monologillaan Tippa – Yksinpuhelu alkoholista. Lisäksi ohjelmassa on improkisat, teatteriaiheinen tietovisa, koulutusklinikka sekä työpajoja, kuten näyttelijäntyön työpaja.

Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.teatterilaiva.com.

L UVIAN TASALAN T ALVITEATTERI ESITTÄÄ

SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN KUNNIAKSI SAM SIHVON LAULUNÄYTELMÄN

I

Jääkärin morsian

VALTAKUNNALLISET .. ..

NUORISOTEATTERIPAIVAT .. ..

21. 23.4.2017 KANKAANPAA

OHJAUS TOMI AALTO ESITYKSET AJALLA 2 0.1._11.2.2017 PICTURE COURTESY OF TOOKAPIC.COM

TIEDUSTELUT JA LIPPUVARAUKSET 040-5913052 ( TAI 044-2810588 ) www.luviantasala.fi/musikaalit

KANKAANPÄÄN

NUORISOSEURA RY

WWW. RAMPPIKUUME.NET

Aluesanomat

9

Suomi vuonna 2017:

100 tapahtumaa,

1000 tarinaa Kerro oma tarinasi

jaa se muiden kanssa Mitä ajattelet Suomesta, millaisessa maassa sinä elät?

Mitkä asiat ovat täällä hyvin ja mitä asioita haluaisit muuttaa?

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja mistä syystä?

Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa ja mistä unelmoit?

Millainen arkipäiväsi on ja mitä odotat tulevaisuudelta?

Mitä harrastuksia sinulla on?

Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä?

Tuunaa oma tapahtuma Voit aloittaa ideoinnin jo tässä

Millaisen tapahtuman haluaisit järjestää? Olisiko se konsertti, teatteriesitys, tanssinäytös, flash mob ostoskeskuksessa, koulukonsertti, viikonloppuleiri seurantalolla tai vierailu vanhusten palvelutaloon.

Suomen Nuorisoseurat tukee lasten ja nuorten itsensä suunnittelemia ja järjestämiä tapahtumia 100-500 euron avustuksilla.

Suunnittele haluamasi tapahtuma ystäviesi kanssa, miettikää kenelle tilaisuus on tarkoitettu ja millaisia kuluja tapahtuman järjestämisestä tulee ja hakekaa avustusta.

Avustuksia voi hakea ensimmäisen kerran elokuun 2016 lopussa ja sen jälkeen kahden kuukauden välein.

Voit kirjoittaa tarinoita ja kertomuksia, tehdä haastattelun, piirtää ja maalata, ottaa kuvia tai tehdä videoita ja äänitteitä. Tarinoita kerätään 1.1.2017 alkaen osoitteessa www.1000tarinaa.fi.

Lisätiedot: www.nuorisoseurat.fi ja www.1000tarinaa.fi

10

Aluesanomat

Andre van Balen (vas.), Esa Laiho, Risto Kupari ja Veijo Pihlajamäki esiintyivät Purpureilla tänä kesänä. Kuva: Tauno Santaoja.

Kiikoisten Purpurit lähestyy 50 vuoden ikää

Kaikille yhteinen purpuritanssi ja talkkunaa!

Suomen toiseksi vanhin, yhtäjaksoisesti järjestetty folk-tapahtuma täyttää vuonna 2019 kunniakkaat 50 vuotta. Mihin suuntaan Kiikoisten Nuorisoseuran järjestämä juhla on menossa ja mitä tapahtumalle nyt kuuluu?

Rauman kaupungin kulttuuripäällikkö ja aktiivipelimanni Risto Kupari näkee, että tapahtuma on säilynyt jo vuosia samankaltaisena.

– Vaikka Kiikoinen nyt onkin virallisesti Pirkanmaata, niin satakuntalaisten pelimannien osallisuus on vahva.

Perinne tulla Purpureille kulkee sukupolvesta toiseen, Risto Kupari luonnehtii.

– Ja näyttää olevan perinne, että pääjuhlan aikana aina sataa!

Purpureiden erityisluonne on, että "virallisen" ohjelman lisäksi ei voi tietää, mitä puskan takana soitetaan.

Siksi Purpurit onkin todellinen kansansoittojuhla.

– Kiikoisten Purpurit on pelimanneille kohtauspaikka ja soittajille tarjottavasta hernesopasta ei voi tinkiä!

Jonain vuonna soppa jäi väliin ja siitäpä nousi meteli, Risto Kupari muistelee.

Risto Kuparilla on myös selkeä näkemys siitä, miltä Purpureiden 50-vuotisjuhla voisi näyttää.

– Purpuritanssi! Se pitää elvyttää ja ihan uudella tavalla. Tulevina vuosina pitää olla jokamiehen ja -naisen tanssityöpajoja, ja juhlavuonna kaikki vauvasta vaariin tanssivat yhdessä omalla tavallaan purpuritanssia. Ei mitään puoli tuntia yleisöä tylsistyttävää esitystä, vaan jokainen mukaan. Yhtä totuutta kansanmusiikissa ei ole, ei pidä olla kansantanssissakaan.

Muusikon näkökulmasta järjestelyt toimivat Pitkän linjan trubaduuri, peruskiikoislainen Marjo Kotiranta muistelee lapsuutensa Purpureita.

– Kylille tuli paljon väkeä ja aina oli vanhojen autojen kulkue. Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen

Aluesanomat

11

ollut esiintymässä muun muassa palvelutalo Ilolassa ja vastaanotto on aina ollut sydämellinen, Marjo Kotiranta toteaa.

– Sen olen myös havainnut, että Facebookissa tapahtumat näkyvät kohtalaisen hyvin ja muusikon näkökulmasta äänentoistot ja muutkin järjestelyt ovat toimineet. Levottomuutta tietysti esiintyjän näkökulmasta herättää se, että yleisö liikkuu juhla-alueella koko ajan edestakaisin. Kyllä sen parikymmentä minuuttia voisi kuunnella artistia ihan rauhassa, jos paikalle on tullut.

Purpureilla Torppa on legendaarinen esiintymispaikka, tunnelmaltaan ainutlaatuinen.

– Takavuosina, kun pelimannit olivat viralliset soittonsa soittaneet, niin yömyöhällä alkoivat Torpan pelimannipidot. Siellä oli hauskaa ja kahvilasta sai Niemen talkkunaa, Marjo Kotiranta muistelee.

Kaikille yhteinen purpuritanssi ja talkkunaa! Siinä peruseväät tulevalle juhlavuodelle.

Marjo Kotiranta kiittää Purpureita äänentoistosta ja järjestelyistä. Kuva: Marita Salonen.

Heikki Syrjänen Kirjoittaja on Kiikoisten Nuorisoseuran johtokunnan jäsen.

KIIKOISTEN PURPURIT »» Kiikoisten Nuorisoseuran järjestämä kansanmusiikkijuhla.

Järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1970. »» Kiikoisten Purpurit järjestettiin 47. kerran kesällä 2016.

Yleisömäärä oli yli 1 200 ja esiintyjiä liki kaksisataa. »» Tapahtuma on huikea talkootyön näyte, pienen kylän suuri juhla.

Talkoolaisia on joka vuosi pitkälti toista sataa. Osa tekee töitä tapahtuman hyväksi ympäri vuoden.

Hämeen Nuorisoseurain Liiton seurojen tapaaminen Tampereella Aika ja paikka: 20.9.16 klo 18 Monitoimitalo 13, Tampere Käsittelemme Hämeen seurojen tulevaisuuden toimintamallia, keskusseura vai aluetoimisto. Kaikki mukaan.

Ilmoittautumiset 12.9. mennessä sähköpostilla: marjaliisa.rantala@saunalahti.fi tai puh. 044 5229 595, 0400 846 968.

– Johtokunta

12

Aluesanomat

Irmeli ”Komentaja” Virtanen 75 v. ”Tulkka Vedo lavall 26.7. kell 15. Virtaska tarjo siell kaffet.”

Tällainen kutsuilmoitus oli Satakunnan Kansassa muutamaa päivää ennen. Tokihan ainakin me asiasta etukäteen tietoiset ymmärsimme, mitä tämä tarkoitti. Nuorisoseuraveteraani, Hermanska, ”Komentaja” jne. täytti vuosia ja kutsui ystäviä ja kylänmiehiä juhlistamaan tätä virstanpylvästä.

Klo 15 onnittelujonon pää oli pitkällä ulkona ja tuntui siltä, ettei se liiku eteenpäin. Siellä edellä oli niin monta monisanaista onnittelijaa ja halaajaa. Irmeli on syntynyt Martan päivänä, mutta ei saanut kasteessa kuitenkaan sitä nimekseen. Nimi olisi sopinut hänelle erittäin hyvin.

Kaikkihan tiedämme Luukkaan Evankeliumista Jeesuksen sanonnan ”Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet”. Jos nimi ei ollut enne, niin syntyminen Martan päivänä ehkä sitten oli.

Luvian Nuorisoseura on ollut Irmelille tärkeä jo lapsesta asti, sillä hän muisteli tulleensa toimintaan jo 5-vuotiaana ja on edelleen nyt 75-vuotiaana täysin sydämin mukana oman nuorisoseuran toiminnassa. Hän toimii myös Satakunnan H-kiltaneuvoston puheenjohtajana sekä on valtakunnallisen H-kiltaneuvoston jäsen. Valtakunnallisen Vuoden Hermanska -arvonimen Irmeli sai vuonna 2010.

Luvian Nuorisoseuran puheenjohtaja hän oli useita vuosia, sihteerinäkin pari vuotta sekä seurojentalo Tasalan isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja myös monia vuosia. Voi sanoa, että hän on ollut mukana kaikissa seuran toiminnoissa 1950-luvulta lähtien; ohjannut tanhuja ja vanhoja juhlatansseja, toteuttanut uudelleen Tuokiokuvia Luvialta 1930 -näytelmä-kuvaelman satavuotiaan seuran kunniaksi vuonna 1995 ja ollut mukana kaikessa seuran näytelmätoiminnassa. Hän on vastannut vuosikausia äitienpäivälounaiden, kirkkokahvitusten, huutokauppapuffettien yms. järjestämisestä, musikaalitoiminnan alkuvuosina myös väliaikakahvion toiminnasta. Hän on myös ahkerasti myynyt musikaalien käsiohjelmia Tasalan eteisessä ja osallistunut edelleen kahviossa tarjoilutehtäviin.

Seuran täyttäessä viime syksynä 120 vuotta, niin historiikkia ja valokuvanäyttelyä laadittaessa oli suu-

ri apu siitä materiaalista, jota löytyi Irmelin omista arkistoista ja hänen muistitiedoistaan. Mutta vaikka nuorisoseura ja sen toiminnat ovatkin Irmelin sydäntä lähellä, niin edelle menee kuitenkin aina oma perhe ja suku. Aviomies, kolme lasta puolisoineen, kolme lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta, joista nuorimmainen, prinsessa, syntyi Irmelin syntymäpäivää edeltävänä päivänä.

Myöskin kanssakäyminen 8-lapsisen sisarussarjansa perheiden kanssa on vilkasta. Hän on myös taitava perheenemäntä; perheenjäsenten nimi- ja syntymäpäivät vietetään aina sen seitsemän sortin kahvitarjoiluineen ja tietenkin itse tehtyinä.

Myös laajaa ystäväpiiriään hän ehtii huomioimaan.

Vuosien saatossa Irmeli on myös toiminut Eläkekerhon emäntänä sekä luotsannut kyläyhdistystä.

Moneen hän on ehtinyt ja monia komentanut. Itse parikymmentä vuotta hänen kanssaan yhteistyötä tehneenä Nuorisoseuran ja Tasalan puitteissa voin todeta, että Irmeliin voi aina luottaa, sen hän tekee, minkä lupaa.

Siispä toivotan hänelle vielä monia elinvoimaisia ja tarmokkaita vuosia lisää!

Syntymäpäiväsankari Irmeli Virtanen lapsenlapsenlapsensa Valtteri Kukkulan kanssa. Kuva: Anniina Sookari.

Terttu Aho Luvian Nuorisoseuran sihteeri ja Tasalan isännöitsijä

Aluesanomat

13

Vieraskynä

Päätöksien syksy Kesä tapahtumineen ja kesäteattereineen alkaa olla takana ja alamme valmistautua syksyn ja talven rientoihin. Itse aloitin Vesilahden nuorisoseuran talolla harjoitukset marraskuussa ensi-iltaan tulevan Jäniksen vuosi -näytelmän tiimoilta. Samalla on hieno huomata, että kerho- ja harrastustoiminta ovat meidän talollamme jälleen tulevana vuonna vilkasta.

Toivottavasti näin on myös monissa muissakin nuorisoseuroissa ympäri Suomea.

Keskusseuran syksy alkoi poikkeuksellisesti, sillä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin keskusseura on ilman toiminnanjohtajaa. Hannu Huikuri jäi ansaitulle eläkkeelle heinäkuun alussa. Johtokunta ei ole taloudellisesti ahtaana aikana katsonut, että uuden toiminnanjohtajan palkkaaminen olisi mahdollista. Toiminta keskusseuratasolla on muutenkin varsin vähäistä.

Järjestölliset perusasiat pyritään hoitamaan, mutta varsinaiseen toiminnan tuottamiseen saati kehittämiseen ei ole resursseja.

Hämeen nuorisoseurat ovat tänä syksynä päätöksen edessä, miten toiminta ja palvelut jäsenseuroille jatkossa turvataan.

Mielestäni organisaatiouudistus on välttämätön. Olen ehdottanut, että selvittäisimme Liiton alaiseksi Aluetoimistoksi siirtymisen vaihtoehdon. Johtokunta on tehnyt valmistelutyötä jo reilun vuoden ja asiaa on pyritty punnitsemaan laajasti ja monelta kantilta.

Ehdotuksessani keskusseuraa ei välttämättä tarvitsisi lakkauttaa, vaan se voisi jäädä neuvovaksi ja lähidemokratiaa tukevaksi tahoksi. Oleellista on, että toiminnan resurssit turvataan, jotta järjestölliset perusasiat tulevat hoidetuksi. Siten toimintaa voidaan kehittää, ja jäsenmäärä ja etenkin nuorten osuus saadaan kasvuun.

Tästä syystä ehdotan, että Hämeeseen perustetaan liiton alaisuudessa toimiva aluetoimisto.

Näen aluetoimistoksi siirtymisen välttämättömänä, jotta toimintaa voidaan kehittää Hämeen alueella. Siten pääsemme paremmin osaksi laajempaa verkostoa ja mahdollisuutemme yhteistyöhön esimerkiksi Tampereella toimivan tapahtumatoimiston kanssa avautuu uudella tavalla. Tulee myös ottaa huomioon, että kaikki naapurimaakuntamme ovat jo tai ovat menossa aluetoimistomalliin. Keski-Suomi on ollut jo vuosia, Satakunta tämän vuoden alusta

Miltä Vahannan Nuorisoseura tuoksuu tai kuulostaa? Aistimielikuvia irroteltiin Jaettu Johtajuus -kehittämishankkeessa 9.8. Seura kuulostaa iloiselta, näyttää nuorekkaalta ja tuoksuu pullalta ja kahvilta.

Jaettu johtajuus on haasteena aina kun isoon seuraan etsitään uut-

ta puheenjohtajaa ja siksi seuran johtokunta haluaa kehittää työnjaon ja vastuunkannon malleja. Aikanaan pilotin tulokset tulevat käytettäväksi myös muiden seurojen järjestökoulutuksissa. Pilotin vetäjänä toimii Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelija Tuula Hyystinmäki.

ja Etelä-Häme oletettavasti ensi vuoden alusta. Olemalla osa aluetoimistoverkostoa naapureidemme tavoin hyödyttää se meitä tapahtumien, ohjaajakoulutusten ja harrastajatapaamisten järjestämisessä. Seuratasolla tullaan huomaamaan muutos välittömästi tehostetun viestinnän, aktiivisten seuratapaamisten ja seurojen välisen yhteistyön kasvattamisena. Hyviä kokemuksia ja toimintatapoja jaetaan laajemmin. Lisäksi taloudellinen liikkumavara paranee siten, että saamme oman toiminnanjohtajan.

Olen hallituksen varapuheenjohtajana saanut tutustua nuorisoseuroihin laajasti ympäri Suomea ja olen vakuuttunut, että nuorisoseura-aate ja -liike on edelleen voimissaan ja sillä on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hämeen nuorisoseurat ansaitsevat toimivan ja nykyaikaisen hallinnon ja siksi on otettava uudistava askel eteenpäin.

Vilkasta ja vireää syksyä kaikille nuorisoseuralaisille.

Harri Penttilä Suomen Nuorisoseurojen hallituksen varapuheenjohtaja, Hämeen Nuorisoseurojenliiton johtokunnan jäsen

Kuva: Tuula Hyystinmäki.

14

Aluesanomat

Lavian Ns:n ”Liian paksu perhoseksi” -esityksessä nähtiin monenmoista hahmoa. Kuva: TS Video & Foto, Teuvo Setälä.

Kesäteattereiden lumoa Satakunnassa Teksti: Karoliina Hursti

Kesä on tunnetusti kesäteattereiden kulta-aikaa ja tästä johtuen myös monen nuorisoseuran aktiivisinta toiminta-aikaa. Tässä muutama tunnelmapala kesän tarjonnasta; Teatteri Ulpun Ronja Ryövärintytär, Kuivalahden Kesäteatterin Kivenpyörittäjän kylä sekä Lavian Nuorisoseuran Liian paksu perhoseksi.

Teatteri Ulpu oli loihtinut Ulvilan Massin kesäteatterin Matiaksen metsäksi. Ulpun tulkinta Astrid Lindgrenin klassikkosadusta Ronja Ryövärintytär oli raikas ja toimiva kokonaisuus. Ohjauksesta vastasi Sami Sivonen. Koko perheen näytelmä tarjosi tarttumapintaa kaikenikäisille katsojille. Myös Massin näyttämö täyttyi kaikenikäisistä näyttelijöistä; lapset, nuoret ja aikuiset puhalsivat yhteen hiileen, mikä näkyi lopputuloksessa.

Ronja Ryövärintytär oli näyttävä kokonaisuus pukuja ja lavastuk-

sia myöten. Kekseliäät puvustukset ja miljöön rakennukset todella loivat Massille Matiaksen metsän. Taitavat näyttelijät veivät tarinaa sujuvasti eteenpäin. Hienoa, että Ulpussa uskalletaan luottaa nuorten näyttelijöiden osaamiseen antamalla heille isot roolit ja vastuuta. Tästä Elli Laiho Ronjana ja Oskari Huhtanen Birkinä suoriutuvat hienosti.

Myös Kuivalahden Kesäteatteri vei teatterikatsojat klassikkotarinan äärelle. Heikki Turusen romaaniin perustuva Kivenpyörittäjän kylä tuotiin näyttämölle parinkymmenen hengen näyttelijäryhmän voimin. Esityksen oli ohjannut Tomi Aalto.

Kuivalahden Kesäteatterin upeat puitteet; toimivat järjestelyt, herkulliset väliaikatarjoilut ja upea järvimaisema näyttämön takana loivat hyvät edellytykset onnistuneelle teatterielämykselle. Itse esityksessä

matkustettiin pieneen Jerusalemin kylään viettämään kesähäitä. Vauhdikkaat tilanteet ja länsimurteelle käännetty teksti keräsivät yleisöltä nauruja ja taputuksia, mutta esitys sisälsi myös vakavamman ja pohdiskelevamman puolen. Keskushenkilö Pekka Oinosen pohdinnat elämästä sai myös yleisön edustajan pohtimaan näytelmän teemoja.

Oinosta esittänyt Timo Metsäjoki oli pitkään haaveillut pääsevänsä Kuivalahdelle näyttelemään. Tämän kesän esitys oli ensimmäinen kesäteatteriesitys, jossa hän oli mukana.

– Kesäteatteri oli uudenlainen kokemus, koska ulkoteatterin tekeminen eroaa sisällä tehtävästä.

Uuden työryhmän kanssa oli mielenkiintoista työskennellä. Meillä oli hyvä henki ja esitystä oli hauska tehdä, Timo Metsäjoki sanoo.

Myös Metsäjoki kehuu Kuivalahden Kesäteatterin puitteita.

Aluesanomat

– Täällä pidetään näyttelijöistä hyvää huolta, Metsäjoki kiittelee.

Eipä ollut puitteissa vikaa myöskään Lavian Nuorisoseuran ylläpitämässä Huuhkajanvuoren kesäteatterissa. Ison katsomon ylle oltiin kevään aikana rakennettu katos Leader-rahoituksella. Täysi katsomo sai todistaa jälleen ison työryhmän taidonnäytettä.

Liian paksu perhoseksi oli hyvänmielen esitys, joka toi hymyn katsojan kasvoille. Eipä tässäkään esityksessä naurulta vältytty. Siitä pitivät huolen nerokkaat ja kekseliäät ratkaisut, kuten hytkyvä bussi Ruutinojan kylään. Huvittavia hetkiä tarjosivat myös pääpari Kaisu (Hanna-Mari Ruuska) ja Erni (Jussi Hautala), joiden välinen kemia toimi hyvin. Erityisesti Hanna-Mari Ruuskan tomera ote roolihahmoonsa Kaisuun istui näytelmään mainiosti.

Ohjaaja Kati Juurikka oli saanut yhdessä näyttelijöidensä kanssa luotua aidon maalaiskylän tunnelman, jota tukivat lukuisat mielenkiintoiset

Kesäteatterin tekeminen tänä vuonna oli upeaa. En ole ennen saanut esittää näin isoa roolia missään näytelmässä, joten se teki tästä kesästä erityisen. Tunne, että koko näytelmä pyörii minun roolini ympärillä, oli mahtava ja pelottava samaan aikaan.

Suuret paineet olivat koko harjoituskauden läsnä. Mitä jos en pystykään tähän?

Kun sain kuulla roolini ohjaajalta, olin älyttömän onnellinen. En voinut uskoa ollenkaan, että juuri minut oli valittu. Ronja Ryövärintytär oli yksi lempikirjoistani pienempänä, joten oli mahtavaa päästä lavalle Ronjan

hahmot. Tästäkin esityksestä huokui työryhmän hyvä henki ja yhteen hiileen puhaltaminen.

Matiaksen metsässä asustavat kakkiaiset voittivat yleisön puolelleen.

Kuva: Maarit Ylikahri.

Kuivalahden Kesäteatterin upeat maisemat kehystivät Jerusalemin kylää.

Kuva: Markus Helminen.

15

Mistä on Huuhkun Liian paksu perhoseksi 2016 tehty?

Arkisista ihmisistä, ahkeruudesta, arvostelusta, autiudesta, huusihetkistä, huviloista, ihastumisista, iloista, kahvista, kakkavaipoista, kaksosista, Kasevasta, kavereista, kielloista, kuulantyönnöstä, kuulluksi tulemisesta, lakanoosta, lihasta, luottamuksesta, maitotonkista, makasiinin katoista, mettäkoneista, naurusta, nyrkeistä, nöyryydestä, omistamisesta, paheista, peloista, peltotilkuista, pullanhimosta, purkkapalloista, puunaamisesta, rakkaudesta, ristiriidoista, räsyistä, saippuasta, soitonopettajista, suruista, telttailusta, teryleenistä, tietämisestä, torakoosta, trallihaaveista, tuskasta, uskalluksesta, uskomisesta ja ystävyydestä.

Yhdessä.

Niitä se on – elämäkin!

Kati Juurikka Ohjaaja, Liian paksu perhoseksi

roolissa. Tiesin heti aluksi, että rooli on haastava, mutta ei mahdoton.

Upean ohjaajatyön avulla sain roolista omanlaiseni. Ronjaa oli mukava esittää. Mennessäni lavalle ja nähdessäni katsomon olevan täynnä yleisöä, sain lisäpotkua näyttelemiseen. Yleisön aplodit ja kiitokset näytelmän jälkeen loivat onnistuneen fiiliksen. Näytöskauden loputtua oli haikea olo, mutta samalla onnellinen. Mä pystyin tähän!

Elli Laiho (Ronja Ryövärintytär)

Elli Laiho ja Oskari Huhtanen Teatteri Ulpun pääparina.

Kuva: Maarit Ylikahri.

16

Aluesanomat

Reetta Perä in memoriam Reetta Vappu Perä, syntyisin Ouni, syntyi 1.5.1938 Kuhmoisissa. Elsa ja Ilmari Ounin maanviljelijäperheessä oli viisi lasta; kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Reetta oli vuoden vanha, kun perheen isä lähti viideksi vuodeksi sotaan. Reetta on kertonut, että isän poissaolo on vaikuttanut heihin lapsiin paljon.

Reetta oli innostunut opiskelemaan, ensin kansakoulua 7 luokkaa Kuhmoisten Puukkoisten koulussa, sitten keskikoulu Jämsän yhteiskoulussa -57. Kunnallistutkinto Tampereen yliopistossa ja sosionomin arvo -62. Reetta avioitui 1963 jämsäläisen maanviljelijän, Nytkymen isännän, Eino Perän kanssa.

Sosiaalitarkkaaja-lastenvalvojana Reetta toimi Kuhmoisten kunnassa 1963–67. Kuoreveden kunnan vastaavassa virassa 1967–76.

Nuorisosihteeri-urheiluohjaajana, nuorisosihteeri-kulttuurisihteerinä ja vapaa-ajanohjaajana Kuoreveden kunnassa vuosina 1976–2000. Jämsän kaupungin vapaa-aikaohjaajana 1.1.–1.6.2001, josta virasta jäi eläkkeelle. Kuorevesi oli liitetty Jämsän kaupunkiin 1.1.2001 Reetan ja kuntalaisten vastustelusta huolimatta.

Reetalla oli harrastuksia melkoisesti jo lapsesta asti. 4h-kerhoilu kaikissa ulottuvuuksissaan Kuhmoisissa, Puukkoisten kyläkerhon päällikkö ja oma seuralehti Puukko. Kilpahiihto nousi lapsena urheilun ykköseksi ja jatkui 21 ikävuoteen saakka. Jämsän yhteiskoulun parhaana palkittu tyttöurheilija 1955. Suunnistus ja suunnistajien koulutus Kuhmoisissa ja Kuorevedellä. Autosuunnistus

kartanlukijana Kuhmoisissa ja Kuorevedellä. Kuvataide harrastuksena kouluajoista alkaen. Valokuvaus ja videodokumenttien ja -elokuvien käsikirjoittaminen ja kuvaaminen.

Harrastajateatterin käsikirjoittajana, lavastajana, edellytysten luojana ja tuottajana – ja joskus rooleissakin.

Kirjoittaminen, kronikat, lehtiartikkelit, näyttämötekstit ja historian kirjoitukset mm. Kuoreveden pitäjäkirjaan 1991. Tanssi, lavatanssit, kansantanssi ja senioritanssi.

Yhdistystoiminta oli Reetan mukaan arvo sinänsä, erinomainen paikka kouluttautua yhteisten asioiden hoitamiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ja oppia toiminnan sisällöstä. 4H-toiminta lapsena ja nuorena sekä 4H-yhdistyksen perustaminen Kuorevedelle. Urheiluseura Kuhmoisten Kumun jäsen ja urheilija pienestä lähtien. Sihtee-

Reetta Perä valittiin vuoden "Ingeborgiksi 2013" Immi Hellèn Seuran Immigaalassa 14.1.2014.

Kuva: Anu Ahonen.

ri, rakentamassa tanssilava Honkahovia seuran liikuntapaikaksi ja tulonlähteeksi. Kuhmoisten Nuorisoseuran jäsen 1963-66. Urheiluseura Kuoreveden Kärjen johtokunnan ja nuorisojaoston jäsen 1967–69. Kuoreveden Nuorisoseura Nysän jäsen 1967 lukien. Seuran puheenjohtajana hän käynnisti toiminnan lamasta kymmenessä vuodessa kukoistukseen monimuotoisten harrastusmahdollisuuksien, kuten Mahtihäiden avulla. Nysä valittiin ensimmäiseksi Vuoden Nuorisoseuraksi vuonna 1978 nuorisoseurajärjestössä. Nuorisoseuralaisena Reetta oli valmis tekemään kaikkia töitä seurassa. Nuorisoa tuli mukaan runsaasti. Seurantaloa uudistettiin nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi. Hän kannatti Santeri Alkion itsekasvatusideaa "kelpo ihmisestä ja kunnon kansalaisesta" ja että nuorisoseura on meille mahdollisuus. Hän näki paljon vaivaa nuorison saamiseksi nuorisoseuran toiminnan pariin.

Kannusti, opasti, etsi kullekin omaa itsensä toteuttamisen kanavaa. Tästä jo aikuistuneet entiset nuoret arvostavat ja kiittävät Reettaa, siitä minkä tuen ja opin he nuorisoseurassa saivat tulevaan elämäänsä. Kulttuurihenkilönä hän huolehti, että kuorevesiläisen runoilijan ja opettajan Immi Hellénin muisto ei himmene. Reetta oli perustamassa Immille omaa nimikkoseuraa, vaalimaan tämän tuotantoa, sen esilläoloa sekä hänen persoonansa muistoa henkilönä.

Reetta toimi Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä useita vuosia 1970-luvulla ja Suomen Nuorison Lii-

Aluesanomat

ton valtuustossa useita toimikausia.

Kalevan Nuorten Liiton johtokunnassa 1970-luvulla. Hänelle myönnettiin Kalevan Nuorten mitali kiitokseksi.

Nuorisoseurajärjestön Kultainen ansiomerkki Reetalle ojennettiin hänen 50-vuotisjuhlissaan, joita vietettiin Nysällä päivänsankarin esiintyessä näytelmän Laahus pääosassa. Oma seura palkitsi Reetta ja Eino Perän Hermanska- ja Hermanni-arvonimillä.

Poliittisesti Reetta oli Alkion aatteiden kannattaja. Hän toimi Keskustan Jämsän Seppolan paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön johtokunnassa. Jämsän kaupungin valtuuston jäsenenä keskustan riveissä hän oli 2001–04.

Reetalle myönnettiin Suomen keskustan kultainen ansiomerkki tänä vuonna. Hän sai tietää eläessään merkin saannista. Mutta se julkistettiin vasta hänen omassa muis-

17

totilaisuudessaan Kuhmoisten seurakuntatalolla 2.7.2016.

Järjestöväki muistaa kiitollisuudella Reettaa, aktiivista toimijaa!

Inkeri Ojanen Reetan ystävä, Kuoreveden Nuorisoseura Nysän puheenjohtaja

Harrastustoiminnan esittelyä Porissa Satakunnan Nuorisoseurat otti osaa Nuori Pori harrastaa -tapahtumaan Porin Kirjurinluodolla lauantaina 13.8.

Tapahtumassa porilaiset ja lähialueiden yhdistykset ja seurat esittelivät harrastustoimintaansa. Aluetoimiston lisäksi nuorisoseurojen pisteellä oli mukana Ulvilan Nuorisoseura.

Sateinen ja kurja ilma näytti aluksi häiritsevän tapahtuman kulkua, mutta onneksi sade väistyi auringon tiel-

tä ja Kirjurinluotoon saatiin lopulta kaunis sää. Nuorisoseurojen pisteellä pääsi kokeilemaan tikkuristiä tanssin harjoitteluun tarkoitetun tikkuristimaton avulla. Kinkkiseltäkin vaikuttanut tanssi sai monen lapsen ja aikuisenkin kokeilemaan, miten tikkuristi luonnistui. Myös värikkäät nuorisoseurailmapallot kiinnostivat lapsia, kun vanhemmat keräsivät tietoa syksyn harrastusryhmistä.

Kuva: Karoliina Hursti.

Maakuntajohtajan vierailu Nysän Kesäteatterissa Kuorevedellä Keski-Suomen Maakuntajohtaja Tapani Mattila teki ensimmäisen maakuntavierailunsa Kuoreveden Nuorisoseuran kesäteatteriin. Ennen näytöksen alkua hän seurueineen nautti kahvit seurantalon kahviossa. Nuorisoseuran puheenjohtaja Inkeri Ojanen kertoi vierailleen oman seuransa toiminnasta ja historiasta. Jämsän kaupungin-

valtuutettu Pentti Koskinen kertoi Suinulan kylän elämästä ja toiminnasta.

Maakuntajohtajan seurue siirtyi kesäteatterin katsomoon. Esityksenä tänä kesänä oli Maiju Lassilan klassikko Mimmi Paavaliina. Esityksen jälkeisessä puheenvuorossaan yleisölle ja näyttelijöille maakuntajohtaja kehui esiintyjiä hienosta esityksestä ja kiitteli

koko kylää ja nuorisoseuraa aktiivisesta toiminnasta, jonka toivoi jatkuvan edelleen. Hän lupasi myös avustuksia seurojen hankkeisiin toiminnan tukemiseksi. Tämä vierailu oli hieno huomionosoitus nuorisoseuralle!

Inkeri Ojanen

18

Aluesanomat

Tapahtumakalenteri SYYSKUU 14.9.

Nuorisoseuralehti 3/2016 ilmestyy

30.9.–2.10.

DÄÄNS-tanssileiri

Kaustinen

1.–2.10.

Teatterilaiva

M/S Baltic Princess

30.10.–6.11.

Hollo ja Martta -festivaali

Hollola

LOKAKUU

MARRASKUU 8.11.

Aluesanomat 4/2016 aineistopäivä

11.–13.11

Kallava Teatterifestivaali

Kuopio

19.–20.11.

Suomen Nuorisoseurojen syysvaltuusto

Vaasa

20.11.

Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry:n syyskokous

Koijärvi

3.–4.12.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 1. jakso

Lahti

8.12.

Aluesanomat 4/2016 ilmestyy

JOULUKUU

Hämeen syyskokous Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 20.11.2016 klo 13 Kojon Nuorisoseurantalolla, Koijärventie 377, 31130 Koijärvi.

Valtakirjojen tarkastus alkaa samassa paikassa klo 12.30.

Kahvitarjoilu kokouksen yhteydessä!

– Johtokunta

TERVETULOA!

Aluesanomat

Yhteystiedot Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseurojen jäsenlehti

Satakunnan ja Hämeen Nuorisoseuro jen jäsenlehti 3/201 6

Julkaisuaikataulu

Aluesanomat 4/2016 ilmestyy seuraavan kerran 8.12.2016, aineisto lähetettävä 8.11.2016 mennessä.

Lähetä juttuja ja kuvia osoitteeseen satakunta@nuorisoseurat.fi.

Aluesanomissa ilmoittaminen on nuorisoseuroille ilmaista!

Kesä oli täynnä nuorisoseuratapa htumia

Suomi 100 – laste n ja nuorten tapahtumat pääo sassa juhlavuonna

Tilaa Aluesanomat omasta keskusseurasta tai aluetoimistolta Häme hame@nuorisoseurat.fi tai p. 044 522 9595 Satakunta satakunta@nuorisoseurat.fi tai p. 0440 591 913

Vuosikerta

Paino

Toimitus

Kansikuva

4 lehteä

Nuorisoseurat Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori satakunta@nuorisoseurat.fi p. 0440 591 913

Koonnut

Karoliina Hursti

Taitto

Joni Sivonen

Eura Print Oy, Eura

Maarit Ylikahri

Julkaisijat

Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry Näsilinnankatu 22 A 13, 33210 Tampere Puh. 044 522 9595, Fax. 03 2610 295 hame@nuorisoseurat.fi Nuorisoseurat Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori Puh. 0440 591 913, satakunta@nuorisoseurat.fi www.satakunnannuorisoseurat.fi

19

20

Aluesanomat