NAPPIS No 1
Ilon pisaroita! w w w.pelastusarmeija.f i/nuoriso
ď Ž
2014
Sanni ja Niilo Matematiikkaa
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo
Teksti ja kuvat: Sanna Vähäaho
Jaettu suru on vain puoli surua
NAPPIS Helmikuu 2014 Pelastusarmeijan kerho- ja pyhäkoululehti Toimitus: Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki Kustantaja: Pelastusarmeijan Ohjelmatoiminnan sektori, ISSN 1237-6299 Toimituskunta: Marjana Andreeva, Jennika Eskola, Kati Kivestö, Anna-Kaisa Lahti, Aino Lähde, Lotta Mäkeläinen, Jorma Pollari; Natalia, Toni, Elias ja Nikita Penttinen, Lyydia Teittinen ja Sanna Vähäaho Taitto: Toni Kaarttinen, Sanna Vähäaho Kansikuva: D. Sharon / Pink Sherbet Photography (flickr)
Perustaja: William Booth Kansainvälinen johtaja: kenraali André Cox Kansallinen johtaja: eversti Johnny Kleman Pelastusarmeijan lehtien vastaava toimittaja: majuri Eija Kornilow Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2014
Heipä hei Nappi
ksen lukija!
Tässä lehdessä et sitään ilonpisaro ita. Niitä on ripot tehtäväsi on etsiä eltu myös lehden pisaroihin piilote sivuille, ja sinun tut salaiset kirja ratkaista lehden imet. Kunkeräät lopussa olevan ne yhteen, voit tehtävän. Tästä pääsiäisestä.Toin lehdestä voit luke en niistä liittyy m a ka ks i kertomusta uuttomatkaan, Keskiaukeamalta ja toinen ihanaa löytyy pääsiäise n aamuun puut en liittyviätehtäv kertomusta, jotk arhassa. iä ja puuhia. Lehd a kertovat ystävä estä löydät myö llisyydestä, hyvy s kaksi ydestä, jakamise sta jaepäitsekky Tänä vuonna juhl ydestä. itaanPelastusarm eijan 125-vuotiss Siksi lehden lopp yntymäpäivää Su upuolella on uu omessa! si sarja, joka kertoo Ensimmäisessä Pelastusarmeija osassa ollaan ai nh istoriasta. va n historian alussa perustajien, Will – tarina alkaa Pe iamin ja Catherin la st us armeijan en lapsuudesta. Iloisia talvipäiviä!
Nappiksen to imitus
PS. Tässä lehdes sä on mukana m onia lasten ja nu Haluaisitko sinäk orten piirroksia. in piirtää,maala ta, askarrella, kirjo vaikka valokuva ittaa tai ta Nappikseen? Voit lähettää po Nappiksen toim st ia itukseen osoitte eseen Pelastusarmeija n päämaja / Napp is, PL161, 00121 Laita mukaan ni Helsinki. mesi, ikäsi ja osoi tteesi.
Haluatko tilataen? d NAPPIS-leh y neljä kertaa NAPPIS ilmesty ainen. tilaajilleen ilm vuodessa ja on ä auksen voi tehd Helpoimmin til ssa: netissä osoittee riso rmeija.fi/nuo sa tu www.pelas --> Nappis ällä a myös lähettäm Lehden voi tilat oitteeseen: sähköpostia os stusarmeija.fi nuoriso@pela p. 09 68 123 00 tai puhelimitse (vaihde).
Liity mukaan kirjepyhäkouluun!
Saat oman Uuden Testamentin, 24 mielenkiintoista tehtäväkirjettä, diplomeja, palkintoja, NAPPIS-lehden ym. ilmaiseksi! Ilmoittaudu mukaan www.pelastusarmeija.fi/ nuoriso --> Kirjepyhäkoulu
Nappis netissä! NAPPIS ilmestyy myös ver kkolehtenä. Osoitteessa: www.pela stusarmeija.fi/nuoriso --> Nappis voit lukea sek ä uusimman numeron että aikaisemmin ilmest yneitä lehtiä. Sivuilta löytyy myös leh tiin liittyvää lisämateriaa
lia.
Erilainen muuttopäivä Teksti: Jorma Pollari, kuvitus: Natalia Penttinen ja Sanna Vähäaho Oletko joskus nähnyt, että isä ja äiti pakkaavat kodin tavarat laatikoihin, myös sinun lelusi, kirjasi, vaatteesi... ja sitten jopa sinun sänkysi kannetaan isoon autoon ja kaikki viedään uuteen paikkaan. Muuttopäivä on suuri päivä perheen elämässä, sitä se oli juutalaisillekin kauan kauan sitten.
Kaikki alkoi siitä, kun Egyptin johtaja, farao, oli alkanut kohdella juutalaisia huonosti. Enää ei kukaan saanut tehdä sitä työtä, mistä tykkäsi, vaan kaikkien oli pakko mennä rakentamaan faraolle suuria kaupunkeja. Ilkeä farao ei maksanut työstä palkkaakaan, vaan piti juutalaisia orjinaan. Juutalaisten elämä oli tosi vaikeaa. He alkoivat rukoilla Jumalalta apua, ja Mooses oli Jumalan vastaus. Hän tuli Egyptiin ja kertoi, että Jumala johdattaa heidät asumaan uuteen maahan, missä on hyvin kaunista ja kaikilla vapaus. 4
NAPPIS
Farao ei aluksi suostunut yhteenkään ehdotukseen, jonka Mooses teki juutalaisten vapauttamiseksi, mutta kun vuoden verran asiasta oli puhuttu, Mooses tuli eräänä päivänä faraon luota ja sanoi perheiden isille: ”Pakatkaa perheen tavarat – kaikki mitä teillä on – eläimet, esineet, vaatteet ja lasten lelut, astiat... Huomenna lähdemme luvattuun maahan, uuteen kotiimme.” Kaikki riemastuivat ja olisivat halunneet juhlia, mutta Jumala käski kaikkia pysymään sisällä eikä kukaan saanut edes katsoa ikkunasta ulos. Ilta-ateriakin oli erilainen kuin tavallisesti. Kaikki pysyivät kodeissaan ja lauloivat yhdessä ja rukoilivat. Muutto jännitti heitä kovasti. Kun aamu tuli, lähdettiin matkaan. Mooses kulki edellä, ja kansa seurasi häntä jalkaisin, sillä autoja ei siihen aikaan ollut.
Tätä viimeistä iltaa Egyptin orjuudessa ja uutta aamua vapaudessa juutalaiset kutsuvat pääsiäiseksi. Vieläkin he järjestävät joka vuosi juhlan, jossa muistelevat Egyptistä lähtöä. Me kristitytkin vietämme pääsiäistä, mutta eri syystä – mistäkö syystä? Luepa se tämän lehden toisesta kertomuksesta.
NAPPIS
5
Pääsiäisaamu kalliopuutarhassa Teksti: Jorma Pollari, kuvitus: Sanna Vähäaho - Tämä on tosi tyhmää, sanoi sotilas kaverilleen ja jatkoi: - Tiedätkö sinäkään, miksi meidän pitää vartioida kuolleen ihmisen hautaa? - No en, sanoi kaveri, - tämä Jeesushan kuoli perjantaina ja hänet haudattiin tänne samana iltana. Nyt on jo sunnuntaiaamu eikä kukaan ole käynyt täällä! Miehet pyörittelevät kyllästyneinä päätään. Jeesuksen hauta oli muuten ihan toisenlainen kuin haudat täällä Suomessa. Kallioon oli hakattu pieni huone, ja sinne Jeesuksen ruumis oli laskettu. Ovikolon eteen oli vieritetty vielä valtavan suuri pyöreä kivi. Oli siis sunnuntaiaamu. Torkkuvat sotilaat valpastuivat heti, kun maa heidän allaan alkoi täristä. -Mitä tämä on? kysyi toinen, mutta kaveri ei saanut sanaa suustaan, niin peloissaan hän oli. Samassa sotilaat kuulivat takanaan kovaa jyminää ja kääntyivät katsomaan: he näkivät, miten iso kivi pyöri itsekseen sivuun haudan suulta! Mitä ihmettä? Sitten sotilaat näkivät haudan suulla kirkkaan enkelin, joka loisti kuin aurinko ja jonka vaatteet olivat valkoiset kuin puhdas lumi. -Mi-mi-mikä tuo on? mykkänä seisonut sotilas sai mutistua ja tökki kaveriaan kylkeen, - E-e-en ole koskaan nähnyt tuollaista. Katso: nyt se istuu ison kiven päälle niin kuin ei mitään! Millä voimilla se sai kiven siirrettyä paikoiltaan? Me emme edes kaksistaan saisi sitä liikahtamaan. Sotilaat vilkaisivat toisiaan ja kaatuivat samassa tajuttomina maahan. Heiltä jäi kokonaan näkemättä, mitä sitten tapahtui: Jeesus käveli ilmi elävänä kalliohaudasta ulos! Yllätyksekseen hän näki hautapuutarhassa myös Magdalan Marian, ystävänsä, ja kertoi tälle, että ei hän ole kuollut, vaan Jumalan Henki on herättänyt hänet kuolemasta. Miten sotilaiden kävi? He heräsivät vasta sitten kun haudalla ei ollut enää ketään. He juoksivat hätäpäissään selittämään ylipapeille, että Jeesuksen kuollut ruumis varastettiin ja ettei se ollut heidän syynsä. Mutta ajattele, että jotkut ihmiset ovat tänä päivänä samanlaisia kuin nuo sotilaat: he eivät vieläkään ole huomanneet, että Jeesus on ylösnoussut ja elää! He eivät tiedä, että sen takia hauta on tyhjä! Pitäisiköhän sinunkin juosta kertomaan siitä heille?
6
NAPPIS
NAPPIS
7
Puuhia ja pähkinöitä Etsi kuvista 7 eroa
Etsi parit leiville
8
NAPPIS
Tehtävät laati Sanna Vähäaho
Leikitään muuttomatkaa Jokaista leikkijää varten piirretään ympyrä tai valitaan jokin muu merkitty paikka leikkialueelle. Valitaan ensimmäinen leikin johtaja, joka seisoo alueen reunalla. Muut leikkijät seisovat omissa paikoissaan. Kun leikin vetäjä johtaja huutaa: ”Muuttopäivä!”, jokaisen on vaihdettava paikkaa toisen kanssa. Johtaja yrittää silloin ehtiä johonkin tyhjistä paikoista. Se, joka jää ilman paikkaa, pääsee seuraavaksi johtajaksi ja huutaa ”Muuttopäivä!” Näin leikki jatkuu.
Pääsiäisen värileikki Leikkijät seisovat sovittuun kohtaan merkityssä aloituspaikassa, ja leikin johtaja heidän edessään. Kun leikin johtaja sanoo: ”Se jolla on punaista, kaksi askelta eteenpäin!”, ne, joiden vaatteissa on punaista, saavat liikkua. Askeleet voivat olla vaikkapa tipun askeleita, jäniksen loikkia tai pääsiäsmunan pyörähdyksiä! Ensimmäisenä leikin johtajan luokse ehtinyt pääsee seuraavaksi johtajaksi.
Rakenna oma pääsiäispuutarha Puutarhaa varten tarvitset: - alustan, esim. lautasen - multaa - erilaisia siemeniä, kuten auringonkukan, herneen tai vihanneskrassin siemeniä - mahdollisesti pieniä kiviä tai hiekkaa - kiviä tai vaikka legoja, joista voi rakentaa hautaluolan - sopivat lelut esittämään vartijoita ja enkeliä Laita ensin astiaan multaa. Asettele haluamaasi kohtaan kivistä, legoista tai muusta sopivasta rakennusaineesta hautaluola. Täytä astia sen ympäriltä mullalla. Voit myös rakentaa pienistä kivistä tai hiekasta polkuja puutarhaan. Kylvä sitten siemenet jäljelle jääville alueille. Muista pitää hyvää huolta kylvämistäsi siemenistä - laita puutarha valoisaan paikkaan ja kastele sitä vähän joka päivä. Tällä puutarhalla saa leikkiä!
Tee iloista ruokaa! Max leipoi äitinsä kanssa näin kaunista, keväistä pizzaa.
NAPPIS
9
PIENEN POJAN EVÄÄT Teksti: Kati Kivestö, Saga Lippo kuvitus: Jennika Eskola, Marjana Andreeva, Lyydia Teittinen, Aino Lähde ja Lotta Mäkeläinen Benjamin pomppi innoissaan kun äiti pakkasi hänen eväitään nyyttiin. Tänään hän saisi mennä kavereiden kanssa kuuntelemaan Jeesusta, joka opetti ihmisiä läheisen vuoren rinteellä. Hän oli kuullut, että Jeesus halusi olla kaikkien lasten ystävä. Tänään hän saisi nähdä Jeesuksen aivan omin silmin. - Et sitten hukkaa eväitäsi. Pidä niistä hyvää huolta, muistutti äiti kun Benjamin oli jo toinen jalka oven ulkopuolella menossa. Vuorella oli paljon väkeä, enemmän kuin Benjamin oli koskaan nähnyt kerralla. He istuivat nurmikolla ryhmissä ja kuuntelivat. Keskellä seisoi valkoisessa kaavussaan Jeesus. Hän kertoi Taivaan Isästä. Benjamin oli aivan varma että Jeesus katsoi juuri häntä ja hymyili. Hän istui poikien kanssa ison kiven varjoon kuuntelemaan. Jeesus kertoi monta ihmeellistä kertomusta. Aika suorastaan riensi. Benjamin huomasi, että aurinko nousi korkealle pään yläpuolelle, ja alkoi vähitellen laskeutua alas. Vatsassa alkoi jo nipistellä ja Benjamin avasi eväsnyyttinsä. Ohraleipiä – ja savustettua kalaa! Vesi aivan nousi kielelle, niin hyvältä ne tuoksuivat.
10
NAPPIS
Ihmiset ympärillä huomasivat ja alkoivat supista keskenään. Näytti siltä että heillä ei ollut omia eväitä mukanaan. Benjaminin kävi sääliksi heitä. Samassa opetuslapsetkin huomasivat, että jotain oli meneillään. Jeesus kysyi eräältä opetuslapselta mistä voisi ostaa leipää kaikille. Benjaminia nauratti – ei kellään olisi niin montaa leipää, että kaikille riittäisi. Opetuslapset alkoivat kulkea ympäriinsä etsivän näköisinä. Eräs heistä tuli aivan Benjaminin viereen ja huomasi hänen eväänsä. ”Täällä on poika, jolla on viisi leipää ja kaksi kalaa”, hän huudahti. Benjamin ei tiennyt, kuinka hänen pienistä eväistään voisi olla hyötyä, mutta hän antoi eväänsä opetuslapselle, joka vei ne Jeesukselle. Jeesus otti eväät käsiinsä ja siunasi ne. Sitten opetuslapset alkoivat jakaa niitä paikalla oleville. Ja niitä riitti! Benjamin katsoi ihmeissään kuinka ryhmä toisensa jälkeen sai syötävää. Kaikki saivat vatsansa täyteen ja jäi vielä ylikin. Benjamin hymyili iloisena: hänen pienet eväänsä Jeesuksen siunaamana saivat auttaa monia ihmisiä!
Mietipä tätä! Miten sinä voisit auttaa toisia sillä, mitä sinulla on tai mitä osaat?
Tiesitkö tätä? Kaikki neljä evankelistaa (Matteus, Markus, Luukas ja Johannes) kertovat meille ruokkimisihmeestä. Johannes kertoo jotain, mitä muut evankelistat eivät kerro. Ensinnäkin hän mainitsee, että eräs nuori poika toi Jeesukselle ne viisi leipää ja kaksi kalaa. Aikuiset valittivat ja epäilivät. He laskivat, että heillä ei ole tarpeeksi rahaa ostaa ruokaa koko väkijoukolle. Sitä paitsi oli jo liian myöhä; ei heillä ollut aikaakaan ruveta ruokkimaan kaikkia. Poika ei epäillyt. Hän luotti Jeesukseen ja uskoi, että Jeesus voi tehdä ihmeen. Johannes kertoo, että pojan leivät olivat ohraleipiä. Sellaisia leipiä eivät syöneet tuohon aikaan muut kuin orjat ja köyhät ihmiset. Poika ei ollut itsekäs. Hän oli valmis jakamaan omat eväänsä muiden kanssa, vaikka oli itsekin köyhä.
Hyvä mies toisesta maasta Teksti: Toni Penttinen, kuvitus: Elias ja Nikita Penttinen
Eräs mies oli matkalla erämaan halki toiseen kaukana olevaan kaupunkiin. Erämaassa joukko miehiä pysäytti hänen autonsa. He satuttivat häntä ja ryöstivät hänet. Mies jäi maahan makaamaan. Häntä sattui kovasti. Aivan sattumalta tiellä kulki pappi hienolla autollaan. Kun pappi tuli miehen kohdalle, hän ohjasi auton toiselle kaistalle ja käänsi katseensa pois. Pappi kiihdytti vauhtiaan, ettei häntäkin ryöstettäisi. Hän ei haluaisi menettää autoaan tai liata sitä auttamalla likaista miestä. Mies makasi maassa. Hänellä oli kuuma ja häntä koski. Aurinko paistoi kuumasti ja hänellä oli jano. “Kunpa tulisi joku joka auttaisi”, hän ajatteli. Kesti jonkin aikaa, että tiellä liikkui taas joku. Sieltä tuli seurakunnan pastori autollaan. Hän hidasti hiukan vauhtia katsoakseen kuinka oli käynyt. Pastori otti kuvan kännykällään ryöstetystä miehestä ja laittoi sen Facebookiin. “Voi miten tuota miestä on kohdeltu pahasti! Mihin tämä maailma on menossa?”, hän kirjoitti kuvansa yhteyteen ja sai 51 tykkäystä ja 10 jakoa. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt auttamaan. Hän oli aivan liian kiireinen ehtiäkseen kokoukseen. Kokouksessa hän kyllä puhuisi miehestä. Oli iltapäivä, ja mies makasi edelleen tiellä. Tiellä ei ollut kulkenut muita autoja koko päivänä. Miehen toivo alkoi huveta. Äkkiä hän näki lähestyvän auton valot. Se hidasti ja pysähtyi. Autosta nousi ulkomaalaisen näköinen mies ja tuli hänen luokseen. Mies nostettiin autoon ja vietiin läheisen kaupungin parhaimpaan hotelliin. “Anna tälle miehelle paras huoneesi. Kutsu lääkäri katsomaan häntä ja kerro keittiölle, että valmistavat ruokaa. Jos hänestä on mitään kuluja, minä maksan kaiken, kun tulen taas käymään”, hyvä mies sanoi hotellin vastaanottovirkailijalle, ja he tekivät kaiken, kuten heitä oli pyydetty.
12
NAPPIS
Nuori sotilas Teksti ja kuvat: Pelastusarmeija; Uuden-Seelannin,Fidžin ja Tongan territorio
Jumala antoi meille erilaisia taitoja, kykyjä ja luonteenpiirteitä, jotta meillä kaikilla olisi jotakin erilaista jaettavaa ja annettavaa toisillemme erilaisissa tilanteissa. Osaatko kuvitella, millaista olisi, jos olisimme kaikki samanlaisia ja osaisimme samat asiat? On hyvä, että ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella on jotakin omaa annettavaa muille. Joskus saattaa olla vaikea aina haluta olla kaikkien kanssa, erityisesti silloin, kun he ovat erilaisia tai ajattelevat eri tavalla. Raamatussa kuitenkin sanotaan näin: “Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Olkaa keskenänne yksimielisiä. Pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” Tämä raamatunkohta puhuu rakkaudesta. Toisten mukaan ottaminen silloinkin, kun se on vaikeaa, on rakkauden osoittamista. Jumala haluaa meidän kohtelevan toisia ihmisiä samalla tavalla kuin haluaisimme heidän kohtelevan meitä. On aina hyvä miettiä, miltä meistä tuntuisi olla jonkun toisen ihmisen asemassa. Miltä meistä tuntuisi ja miten haluaisimme toisten ihmisten kohtelevan meitä? Varmasti haluaisimme, että muut ovat meidän puolellamme ja tukevat ja kannustavat meitä. Mitä luulet: kertooko norsun ihonväri tai korvien koko siitä, millaisia norsuja ne ovat? Mitä luulet, kertooko jonkun ihmisen ulkonäkö siitä, millainen hän on sisältä? Voiko toisesta ihmisestä oikeastaan olla pitämättä ennen kuin edes tutustuu häneen? Jeesus halusi puolustaa ja olla erityisesti niiden ihmisten ystävä, joilla ei ollut muita ystäviä. Raamatun sananlaskuissa on ohje: “Avaa sinä suusi hiljaisten puolesta, hanki oikeutta syrjityille.” Ketkä tänään tarvitsevat meitä? Kenelle olisi hyvä sanoa: “Olemme sinun ystäviäsi. Puolustamme sinua. Sinä olet hyvä tyyppi!” Nuoreksi sotilaaksi voi tulla 7-16-vuotias lapsi tai nuori, joka haluaa seurata Jeesusta ja kasvaa hänen opetuslapsenaan. Nuori sotilas osallistuu valmistautumiskurssiin. Voit kysyä tästä oman paikkakuntasi Pelastusarmeijan osastosta eli seurakunnasta! Nuori sotilas -toiminnan kautta lapset saavat uusia ystäviä ja oppivat olemaan ystäviä muille – myös niille, joilla ei ole ystäviä. Nuoreksi sotilaaksi siunaaminen tapahtuu Pelastusarmeijan jumalanpalveluksessa.
NAPPIS
13
KUINKA
KAIKKI
ALKOI?
Jatkokertomus Pelastusarmeijan historiasta
Teksti: Sanna Vähäaho, kuvitus: Hannu Gatenland
OSA 1: WILLIAM, CATHERINE JA KUTSU William-niminen poika syntyi Boothien perheeseen Englannissa, Notthinghamin kaupungissa 10. päivänä huhtikuuta vuonna 1829. Vaikka perhe oli köyhä, vanhemmat halusivat maksaa hänen koulunkäyntinsä. Siihen aikaan monilla perheillä ei ollut varaa laittaa lapsia kouluun. 13-vuotiaana Williamin oli kuitenkin lopetettava koulunkäynti ja mentävä töihin, sillä perheellä ei ollut enää varaa kustantaa pojan koulunkäyntiä. William meni töihin panttilainaamoon. Siellä hän tapasi paljon köyhiä ihmisiä, näki, miten vaikeaa heidän elämänsä oli ja toivoi, että olisi voinut auttaa heitä enemmän. Kun William oli 15-vuotias, eräs ystävä kutsui hänet mukaansa kirkkoon. Siellä William kuuli Jeesuksesta ja Jumalan rakkaudesta. William tunsi Jumalan olevan hyvin lähellä häntä ja puhuvan suoraan hänelle. William päätti, että Jumalan tuli saada kaikki, mitä hänessä oli. Pian sen jälkeen William ystävineen lähti Nottinghamin köyhimmälle alueelle kertomaan ihmisille Jumalan rakkaudesta.
Catherine-niminen tyttö syntyi Mumfordien perheeseen Derbyshiressä vuonna 1829 ja muutti myöhemmin perheensä kanssa Lontooseen. Catherine oli ujo, nuori nainen, jolla oli voimakkaat mielipiteet ja vakaumukset. Catherine oli huolissaan eläinten hyvinvoinnista ja alkoholin vaaroista, ja hän uskoi, että naisten tuli olla tasa-arvoisia miesten kanssa kirkossa. Nämä ajatukset olivat 1800-luvulla radikaaleja. Catherine rakasti lukemista ja opiskelemista, ja 12-vuotiaana hän oli lukenut Raamatun jo 8 kertaa. Kun William kasvoi, hän jätti työnsä ja muutti Lontooseen. Hänestä tuli metodistikirkon pappi. William ja Catherine tapasivat ensi kerran, kun William oli saarnaamassa kirkossa. Myöhemmin, vuonna 1855 he menivät naimisiiin. William huomasi, ettei hän ollut onnellinen saarnatessaan ihmisille, jotka jo tunsivat Jumalan. Hän halusi saarnata ihmisille, jotka eivät olleet koskaan kuulleet Jumalasta tai käyneet kirkossa. Vuonna 1865 William, Catherine ja perheen kuusi lasta muuttivat Lontoon köyhälle alueelle. Eräänä iltana William oli kävelemässä kotiin ja katseli ympärillään olevia köyhiä ihmisiä. Hän näki, että ihmisillä ei ollut töitä ja he asuivat kurjasti. Näytti siltä, että kukaan ei välittänyt heistä. Kotiin päästyään William huudahdi Catherinelle: “Rakkaani, olen löytänyt kutsumukseni!” Niin William ja Catherine alkoivat kertoa Jumalasta ja auttaa näitä ihmisiä, joista muut eivät välittäneet.
14
NAPPIS
Nappisvisa Oikeat vastaukset löytyvät tämän lehden kirjoituksista. 1. Juutalaiset viettävät pääsiäistä A) Mooseksen 125-vuotissyntymäpäivän kunniaksi B) Muinaisten faaraoiden muistoksi C) Egyptistä vapautumisen muistoksi 2. Pääsiäisaamun ihme on se, että A) Mooses löysi perille. B) Tuomas heräsi päiväunilta. C) Jeesus nousi kuolleista.
3. Pienellä pojalla oli eväinään A) ohraleipiä ja mehua. B) ohraleipiä ja kaksikymmentä muikkua. C) viisi leipää ja kaksi kalaa. 4. Hyvä mies toisesta maasta A) ruokki lintuja. B) jakoi rahansa köyhille. C) auttoi loukkaantunutta. Oikea vastaus jokaiseen kohtaan on C
Kerää tähän lehden sivuille kätketyt ilon pisaroiden salaiset kirjaimet värien mukaiseen järjestykseen, niin saat selville, millä toisella nimellä kutsutaan ilosanomaa:
Oikea vastaus: EVANKELIUMI NAPPIS
15
KESĂ„N 2014 LEIRIT
Pelastusarmeijan lomakotitoiminta
KESĂ„ 20 1 4
LASTENLEIREJĂ„ VIHDIN NUMMELASSA
Kesäkuu 4. – 10. 13. – 19. 20. – 22. 24. – 5.7.
Lastenleiri 1 Lastenleiri 2 Juhannusleiri Lastenleiri 3
Heinäkuu 8. – 19. 22. – 28.
Lastenleiri 4 Lastenleiri 5
Elokuu 30.7. – 3.8. Ihastus-14 – juhlaleiri LISÄÄ TIETOA LEIREISTÄ www.pelastusarmeija.fi/lomakoti Pelastusarmeijan päämaja: p. 09 681 2300 (vaihde)