Hyviä hetkiä

Kaverin kotona juhlitaan!

TEKSTI Anita Järvisalo KUVAT Suvi Sievilä

Espoon Matinkylän varhaiskasvatusyksikön esiopetusryhmän seinälle rakentuu lasten askartelema kylä lasten kotitaloineen. Jokaisesta talosta kuullaan vuorollaan perheiden kertoma tarina kodin tärkeästä juhlasta. Erilaisiin juhliin, niihin liittyviin kulttuureihin ja katsomuksiin on hykerryttävän hauskaa tutustua.

Ariana on miettinyt oman unelmatalonsa värit huolella: katto on sininen, seinät keltaiset. Sakset suihkaa, liimapuikko luistaa kartongilla. Kasvoilla on keskittynyt ilme. ”Mulla on monta lempiväriä, mutta tässä talossa on sinistä ja keltaista siksi että siitä tulee mieleen Kosovo. Se on meidän kotimaa”, ilmoittaa kuusivuotias esikoululainen päättäväisesti. Totta tosiaan: Kosovon lipun värit, tarkistaa ryhmässä työskentelevä kieli- ja kulttuuriopettaja opettaja Marjo Hottinen googlesta. Arianan perheen tärkein juhla on islamilaisten Eid al Fitr. Sitä juhlitaan kolme päivää. Lapset saavat lahjoja ja uusia vaatteita.

Daniel S piirtää kerrostaloonsa myös ovikoodipainikkeet. Silloin ei kukaan pääse ilman lupaa sisään. Ei edes paljon odotettu joulupukki. Bulgariassa, Daniel K:n kotona ei jouluaattona syödä laatikoita Suomen tyyliin. Sen sijaan pöytään katetaan seitsemän lajia erilaisia kasvisruokia ja joululeivän sisään piilotetaan kolikko. Kolikon saajalla tulee riittämään erityisen paljon terveyttä ja onnea tulevana vuonna. Aattoiltana valvotaan suvun kanssa keskiyöhön asti, jolloin halataan ja toivotetaan toinen toiselle hyvää joulua.

Laya piirtää talonsa seiniin paljon sydämiä. Layan kotona juhlitaan intialaisten valojuhlaa diwalia. ”Se on ihana juhla! Silloin keitetään riisiä tulisella kastikkeella, koristellaan koti värikkäillä lyhdyillä ja leikitään leluilla”, Laya loistaa.

Huoltajat osallisiksi Tämä eskaritehtävä on ollut lapsille erityisen mieluisa. Jo alkuviikosta on koteihin jaettu piirroskynttilä. Se oli läksy myös huoltajille: jutelkaa yhdessä oman kulttuurinne tärkeästä juhlasta. Piirtäkää ja kirjoittakaa kynttiläviestiin kuinka sitä vietätte ja mitä siihen liittyy. Kynttilät liitetään sittemmin lasten taloihin ja tarinat esitellään yhteisen kylän valmistuttua lapsiryhmälle.

Lapset ovat silmin nähden ylpeitä omista kynttilätarinoistaan. Niitä hypistellään ja esitellään jo ennen varsinaista ”julkistamista” yhteisessä piirissä. Huoltajat ovat paneutuneet läksyynsä huolella lastensa kanssa. Tekstien lisäksi lasten kuvituksissa näkyy niin jouluisia tonttu- ja seimiaiheita kuin symboleja maailman uskonnoista: kuvia moskeijasta, lyhdyis-

tä, moninaisista herkuista. ”On aivan upeaa ja yllättävääkin, kuinka syvällisesti moni vanhempi on paneutunut kirjaamaan omaan uskontoonsa liittyviä asioita. Myös meille aikuisille on tullut ihan uutta tietoa ”, kiittelee Satu Lehesmaa, toinen ryhmän esiopettajista. "Monikulttuurisessa päiväkodissa vanhempien osallistamisella katsomuskasvatukseen on jo pitkät perinteet", kertoo Maarit Hagelberg, toinen esiopettajista.

Päiväkodissa on hyödynnetty jo pitkään Kulttuurien juhlakalenteria, ja esimerkiksi juuri diwalia käsiteltiin joulun alla valojuhlan merkeissä. Vinkkejä juhlaan kuuluvista traditiosta saatiin yhden lapsen isältä. ”Se, että vanhemmat osalliistetaan mukaan eri kulttuurien ja katsomusten käsittelyyn, tekee herkästä aiheesta ihan eri tavalla luontevan.

Toki uusimman varhaiskasvatussuunnitelman painotusten mukaan olemme kiinnittäneet katsomuskasvatukseen huomiota entistäkin suunnitelmallisemmin”, Hagelberg kertoo. ”On ollut myös ilahduttavaa nähdä kuinka aidosti lapset innostuvat toinen toisensa juhlaperinteistä. Juuri diwalin valojuhla on hyvä esimerkki tästä.”

Yhteisymmärrystä läpi vuoden Kyläprojekti on valmistautumista helmikuun alussa vietettävään YK:n julistamaan maailmanlaajuisen uskontojen väliseen yhteisymmärryksen viikkoon. Idea taloprojektiin saatiin Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen ylläpitämiltä www-sivuilta. Sivuilta löytyvää näppärä materiaalipankkia koulujen ja varhaiskasvatuksen hyödynnetään läpi vuoden. Helmikuinen yhteisymmärrysviikko on jo vakiintunut Matinkylän päiväkodin vuosikelloon. Vuotta aiemmin naapuriryhmässä tehtiin lasten kanssa Nooan Arkkiin liittyvä animaatio, joka jaettiin huoltajien katseltavaksi sähköpostissa ja yksikön Facebook-sivulla. ”Tarina vedenpaisumuksesta löytyy useiden uskontojen pyhistä kirjoista, Nooan arkin tarinakin sekä Raamatusta että Koraanista. Se siis yhdisti ryhmämme lasten kulttuuritaustoja. Animaatiota tehdessä tutustuimme kertomukseen ja keskustelimme siitä, kuinka se kuuluu joidenkin lasten uskonnon tarinoihin ja kuinka sama tarina voi olla hieno kertomus niillekin, joille sen tausta ei ole uskonnollinen”, kertoo ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Hanne Tikka.

Katsomuskasvatus on yhteinen juttu

Espoon varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus pohjautuu valtakunnalliseen ja kaupungin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen tulee läpäistä arjessa tapahtuvia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sisältöjä ja oppimiskokonaisuuksia. Katsomuskasvatus on oleellinen osa huoltajien kanssa käytäviä vasukeskusteluja. Keskustelujen pohjalta kirjataan lapsiryhmän ”ryhmävasuun” suunnitelma siitä, kuinka kunkin lapsen kulttuuri- ja katsomustausta tulee huomioitua myös Matinkylän päiväkodin arjessa.

Espoossa jo muutama vuosi sitten käynnistetty hyvetyöskentely on luonteva osa katsomuskasvatustyötä. Myös varhaiskasvatukseen jokunen vuosi sitten palkatuilla kieli- ja kulttuuriopettajilla ”kiekuilla” on merkittävä rooli sen toteuttamisessa.

Katsomuskasvatusta toteutetaan myös yhdessä seurakunnan kanssa. Matinkylän päiväkoti on yhtenä monista päiväkodeista ollut mukana lähiseurakunnan mentoroimassa katsomuskasvatustyössä. Uusimpana yhteistyömuotona ovat alkaneet yhteiset katsomuskasvatuskahvilat, jotka on korona-aikana toteutettu etäyhteyksin. Joulun alla Kanervien esiopetusryhmä koepilotoi Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen vasta julkaistun Juhlakaruselli-materiaalin varhaiskasvatuksen käyttöön.

Urkusatuilemaan! Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI & Tintti Tinkala KUVAT Kuopion seurakunnat / Tuija Hyttinen Jäntti. Tämän aukeaman avustajana on toiminut Tintti Tinkala. Jos tänä Kuinka yhdistää satua ja kerrontaa urkumusiikkiin? Kanttori Tintti keväänä on aikaa suunnitella jotain Tinkalalla ja Heikki Monosella on kokemusta useiden urkusatujen toteuttamisesta. Urkusatuja voi toteuttaa monella eri tavalla. uutta ensi talveksi, urkusatuun kannattaa tutustua rohkeasti! Tässä jutussa tutustutaan Männistön seurakunnassa järjestettyjen urkusatujen valmisteluun ja toteutukseen.

Tintti Tinkala ja Heikki Mononen suunnittelivat ensimmäisen kerran urkusatuja Lasten Pakkaspäivät -tapahtumiin opiskellessaan Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla 2000-luvun alussa. Päädyttyään kollegoiksi Männistön seurakuntaan he päättivät käynnistää Urkusatuviikon, jossa kirkkoon ja urkuihin tutustutaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden korin 1 (yleissisivistävä opetus) mukaisesti.

Mikä ihmeen urkusatu?

Urkusadun voisi ajatella olevan kuin pienimuotoinen teatteriesitys tai juonellinen lastenkonsertti, jonka musiikista suuri osa on toteutettu kirkkouruilla. Urkusatuun voi kuulua lavastusta, roolihahmoja, kertoja, tietenkin urkuri ja tärkeänä osana musisointia lasten kanssa yhdessä. Esityksen keston kannattaa olla enintään 40 minuuttia.

Männistön mallissa Tintti on käsikirjoittanut urkusadut alusta saakka tai jonkun valmiin kertomuksen pohjalta ja valinnut siihen sopivia, lapsille tuttuja yhteislauluja. Heikin vastuulla on ollut äänimaailmaan liittyvän toteutuksen suunnittelu ja harjoittelu uruilla. Esityksessä Tintti on ollut kertoja/roolihahmo/laulaja ja Heikki urkuri, jolla on ollut myös repliikkejä.

Yhteinen prosessi

Kuopiossa on valmisteltu urkusatuja yhdessä eri ryhmien kanssa. Urkusadun etukäteisvalmisteluihin ovat osallistuneet mm. taidekerho, koululaisten toimintatupa (avoin iltapäivätoiminta), lapsikuorolaiset ja perhekerholaiset. Ryhmissä on askarreltu ja rakennettu lavasteita ja tarpeistoa esityksiin. Urkusatuun liittyviä lauluja on opeteltu pitkin syksyä perhekerhon kirkkomuskarituokioissa ja lapsikuorossakin, jotta esityksessä tulisi vastaan paljon valmiiksi tuttuja lauluja.

Kokemuksia ja palautetta

Lapset ovat pitäneet ennakkoluulottomasti uruista ja urkumusiikista. Kuopiossa urkusatua on esitetty viikon aikana useille ryhmille. Lähes kaikki alueen päiväkodit, eskarit ja 1–2-luokkalaiset ovat osallistuneet urkusatuihin ja toivoneet niitä lisää jatkossa. Palaute on kannustanut jatkamaan.

Tintti: – Olemme halunneet, että saduissa on myös hauskuutta, hulluttelua ja huumoria. Kirkossa saa leikkiä, nauraa ja iloita ja olla reipasta menoa! Osa urkusatujen musiikista on ollut esittävää, mutta suurin osa osallistavaa eli yhteislauluja ja laululeikkejä. Olemme kokeneet toimivaksi, että yleisö voi tulla esim. kertosäkeeseen mukaan laulaen, rytmittäen perussykettä tai tehden laululeikkiliikkeitä.

Muistilista urkusatuun

• ideoidaan yhdessä kertomuksen teema • käsikirjoitus • musiikkivalinnat (urkukappaleita ja yhteislauluja) • äänimaailman suunnittelu (urkujen äänikertoja monipuolisesti) • yhteistä harjoitusaikaa näyttelijöille • lavastuksen rakennus yhdessä • lavastuksen pystytys • äänentoisto • valaistus • kutsukirjeet • mainokset

Minä soudan

1.Mi nä 2.Mi nä

D

sou me dan, lon,

Heikki Mononen ja Tintti Tinkala nauttivat sadun maailmaan Minä soudanheittäytymisestä.

A7

mi nä sou

mi nä me dan. lon.

säv. ja san. Juuso Happonen

D

3  

Mi nä sou

Mi nä me dan lon... niin kau

3

an kuin

4 G

jak san

D       

ja sit ten,

A 

sit ten mi nä

Hm

le pään.

Kalojen valtakunnassa

Tintti: – Syksyllä 2020 esitimme Kalojen valtakunnassa -urkusatua. Olin aiemmin kuullut kuopiolaisen laulaja-lauluntekijä Juuso Happosen hienon vesiaiheisen laulun. Kun aloin suunnitella kaloihin ja vesien suojeluun liittyvää urkusatua, kysyin häneltä lupaa käyttää laulua urkusadussa. Minä soudan -laulusta laulusta tulikin esitystä kehystävä laulu.

Voit kuunnella laulun “Minä soudan” Youtubesta Lekkerbergin Laulavan Kylän esittämänä. Tulostettavan Kalojen valtakunnassa -urkusadun, vinkkejä toteutukseen ja koko nuotin Minä soudan -lauluun löydät osoitteesta: www.lastenjanuortenkeskus.fi/ materiaali/laula-leiki-liiku-urkusatu/