MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE
Kiisselitmoussetja
– ARJEN HELPOTTAJAT S.
16
NÄIN MEILLÄ
Ravintolaryhmän
avulla suuria etuja hankintoihin
TERMIN SELITYS
Zebra striping on ilmiö, joka tuo uuden nautiskelurytmin ravintoloihin
KOTIMAISET JUUSTOT
maistuviin burgereihin
Valio Koskenlaskija® cheddar sulatejuustoviipale laktoositon e200 g
Meira Nova tuotenro 40488
Klassisen Koskenlaskija® sulatejuuston vahvalla juustoisuudella maustetut cheddarviipaleet sopivat hyvin hampurilaisten ja toastien väliin. Paksut viipaleet sulavat kauniisti, mutta eivät katoa hampurilaisten välin.
Valio Burgerviipale cheddar juusto e1 kg
Meira Nova tuotenro 41918
Valio Burgerviipale cheddarin täyteläinen maku ja kauniisti sulava rakenne kruunaavat burgerin – olipa kyseessä perinteinen pihviburgeri, kana- tai kasvisvaihtoehto. Sopii myös grillileipiin ja quesadilloihin.
Valio Kippari® sulatejuustoviipale laktoositon e900 g
Meira Nova tuotenro 23443
Valio Kippari® sulatejuustoviipaleita on savustettu aidolla leppäsavulla jo vuodesta 1970. Savun syleilyssä Valio Kippari® saa luonnollisen ja tunnusomaisen pehmeän savuisuutensa. Valio Kippari® viipaleet maistuvat leivän päällä ja hampurilaisten välissä.
KOKOUS VUODELTA 2030
On syksy vuonna 2030. Suomalaisen ravintolayrityksen johtoryhmä käy läpi lukuja, uusia avauksia ja seuraavan vuoden kasvusuunnitelmia. Tunnelma on hyvä. Yritys on kasvanut kannattavasti, uusia asiakkuuksia on löytynyt ja palvelut ovat laajentuneet alueille, joita vielä muutama vuosi sitten pidettiin liian rohkeina kokeiluina.
Keskustelun lomassa joku toteaa ääneen: ”Onneksi emme jääneet vuonna 2026 odottamaan parempia aikoja.” Huoneessa nyökätään. Silloin epävarmuutta riitti. Kustannukset nousivat, markkina haki suuntaa ja monessa yrityksessä keskityttiin lähinnä varmistamaan, että arki pysyy hallinnassa. Tässä yrityksessä päätettiin tehdä jotain muuta. Ei holtittomasti, vaan määrätietoisesti. Uskallettiin investoida digitaalisiin ratkaisuihin, helpottaa asiakkaiden arkea uusilla palveluilla ja kehittää henkilöstön osaamista silloinkin, kun olisi ollut helpompaa painaa jarrua.
Samalla katsottiin omaa tekemistä uudesta kulmasta ja kysyttiin, missä seuraava kasvutasku oikeasti on. Vastaus ei lopulta löytynyt kaukaa. Se löytyi omasta osaamisesta, rohkeudesta kokeilla ja halusta nähdä mahdollisuuksia sielläkin, missä moni muu näki vain epävarmuutta. Yrityksessä ymmärrettiin jo silloin, että kasvu alkaa usein jo ennen nousukautta ja sillä hetkellä, kun joku uskaltaa toimia toisin kuin muut.
Vuonna 2030 tätä pidetään yhtenä yrityksen tärkeimmistä päätöksistä. Kasvu ei alkanut siitä hetkestä, kun markkina helpottui. Se alkoi paljon aikaisemmin: silloin kun uskallettiin uskoa tulevaan ennen muita. Ehkä juuri sitä suomalainen foodserviceala tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan: rohkeutta nähdä kasvun mahdollisuus jo ennen kuin se näkyy numeroissa.
Meira Novassa ajattelemme samalla tavalla. Haluamme rakentaa ratkaisuja, palveluita ja yhteistyötä, joiden varaan asiakkaamme voivat rakentaa omaa kasvuaan luottavaisin mielin myös muuttuvassa markkinassa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että asiakkaamme voivat keskittyä omaan menestykseensä tietäen, että Meira Nova kulkee rinnalla myös silloin, kun seuraavia kasvutaskuja etsitään.
Kasvu alkaa usein jo ennen nousukautta ja sillä hetkellä, kun joku uskaltaa toimia toisin kuin muut”
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!
TUOTEIDEAT 2026 LÄHESTYY
Meira Novan Tuoteideat 2026 -tapahtumapäivä koittaa 7.10. ja lisää infoa on tulossa myöhemmin. Merkkaa päivämäärä jo nyt kalenteriisi!
SEURAAVASSA NUMEROSSA:
Seuraavassa numerossa tutustumme kasvispyöryköiden ja -pihvien mielenkiintoiseen maailmaan. Lehti 6/26 ilmestyy 26.8.2026.
Inspiroidu ja uudista possuruoat –
maailman makuja
suomalaisesta maatiaispossusta!
Oktoberfest
Maailman makuja maatiaispossusta -konsepti tarjoaa ravintoloille uudenlaisia, helposti toteutettavia tapoja tuoda possu osaksi houkuttelevaa ja kansainvälisesti
Caribbean
kaa, valmiita kampanjamateriaaleja
voittaa täydennystä henkilökunnan
Seoul Food
Riviera
Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti. Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae
NOVALAINEN VINKKAA:
Kiisseli- ja moussejauheet ovat edullisia, helppokäyttöisiä ja monipuolisia raaka-aineita, jotka sopivat sekä makeisiin että suolaisiin annoksiin eri tarjoilutilanteissa. Niillä voi nopeasti luoda tasalaatuisia, muunneltavia annoksia ja säästää aikaa sekä kustannuksia keittiössä. Kiisselit sopivat hyvin erilaisiin erityisruokavalioihin ja toimivat esimerkiksi puurojen lisukkeina, jälkiruoissa ja kerrosannoksissa. Niitä voi muokata marjoilla, hedelmillä ja erilaisilla lisukkeilla.
Mousset puolestaan ovat jälleen trendikkäitä, ja sopivat sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin, kuten jälkiruokiin ja erilaisiin täytteisiin. Mousseja voi tarjoilla näyttävästi esimerkiksi pienissä annoksissa ja yhdistellä moniin makuihin ja tekstuureihin.
LUE LISÄÄ TEEMAN SIVUILTA 16!
PINNALLA Todennettu data parantaa asiakaskokemusta
11
GALLUP
Miten ruoka- ja ravintolatarjonta vaikuttaa kesäsuunnitelmiin?
KUMPPANI
Fronerilla on vankka osaaminen jäätelömarkkinassa
JULKAISIJA
Meira Nova Oy Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500
Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.
PÄÄTOIMITTAJA
Pasi Berggren, toimitusjohtaja
TOIMITUSNEUVOSTO
Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Laura Matilainen ja Jenni Naakka
TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET
Laura Matilainen Puh. 010 76 86508 laura.matilainen@meiranova.fi
KONSEPTI JA TAITTO Avidly
PAINOPAIKKA Punamusta Oy
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi
ISSN 2323-9913 (Painettu)
ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)
Melina Lindfors
Hankinta- ja valikoimapäällikkö, Meira Nova
Teksti: Mari Cadaut • Kuvat: Adobe Stock
Kokemus ja pitkän linjan ammattilaisen vaistot eivät enää riitä ravintoloiden asiakasvirtojen ennustamiseen. Aidon todennetun datan tuominen mukaan liiketoimintaan voi parantaa asiakaskokemusta, vähentää hävikkiä ja säästää pitkän pennin.
Asiakasvirtojen ennustaminen on mullistunut koronapandemian jälkeen. Työnteon tavat ovat monipuolistuneet ja kotitoimisto on monelle jopa pääasiallinen työpiste. Tämä vaikuttaa merkittävästi erityisesti lounasravintolabisnekseen. Niinpä käytännössä koko 2020-luku on painittu kannattavuuden kanssa. Miten tässä tilanteessa osaa enää ennustaa, millaisia määriä ruokaa valmistetaan ja mihin aikaan?
RAVINTOLALLE DATAN KÄYTTÖ
tarkoittaa esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen ja myyntitietojen hyödyntämistä päivittäisten ja pitkäaikaisten päätösten perustana.
Päätöksenteon pohjalle aitoa dataa Liiketoiminnassa menestymisen avaimet löytyvät yhä useammin tiedosta ja sen tehokkaasta hyödyntämisestä. Datan analysointi nousee monella alalla kilpailutekijäksi, eikä ravintola-ala ole poikkeus. Datamassojen jalostaminen liiketoiminnalle merkitykselliseksi tiedoksi ohjaa toiminnan optimointia ja auttaa tunnistamaan muutokset markkinassa ja asiakaskäyttäytymisessä.
Tietopohjainen päätöksenteko ravintoloissa vaatii taustalleen tosiasioita esimerkiksi asiakasvirroista, myynnistä ja hävikin määrästä. Tätä kaikkea tietoa monessa ravintolassa jo onkin, mutta sitä ei aina kerätä järjestelmällisesti tai analysoida säännöllisesti. Ravintolalle datan käyttö tarkoittaa esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen ja myyntitietojen hyödyntämistä päivittäisten ja pitkäaikaisten päätösten perustana.
Siirtyminen kokemuksen tuomasta arviosta aidon datan analysointiin tuo liiketoiminnalle selkeitä hyötyjä, sillä mittaaminen optimoi sekä tehokkuutta että kannattavuutta.
Dining Flow -projekti yhdisti datan ravintolan arkeen
Vuoden 2025 lopulla päättyneen Turun yliopiston koordinoiman Dining Flow -projektin tarkoitus oli parantaa ruokailijoiden ja palveluntarjoajien kokemuksia ja lisätä kestävyyttä itsepalveluravintoloissa. Poikkitieteelliseen projektiryhmään kuului monialainen akateeminen tiimi Turun yliopistosta sekä useita yrityksiä.
Projektissa etsittiin konkreettisia tietoon perustuvia päätöksenteon tukityökaluja ja -ratkaisuja. Ne löytyivät yhdistämällä asiakkaiden käyttäytymisen tutkimus muun muassa itsepalveluravintoloiden laitteistolta ja rakennuksista saatavaan dataan.
Projektin taustalla on yhteistyöravintolan kokemus siitä, että pandemiaajan jälkeen on ollut erittäin vaikeaa ennustaa asiakasvirtoja entiseen tapaan. Etätyöt ovat syöneet ravintolan tulosta, ja päivittäiset kävijämäärien vaihtelut ovat kasvaneet valtavasti, mikä tuottaa herkästi hävikkiä.
”Tämä oli meille mielenkiintoinen ongelma: miten voimme auttaa keittiötä tekemään parempia päätöksiä siitä, kuinka paljon ruokaa valmistetaan. Silloin sekä säästettäisiin rahaa että tuotettaisiin vähemmän jätettä,” sanoo erikoistutkija Niko Myller, joka johti Dining Flow -projektissa Data ja teknologia -kokonaisuutta.
”Ravintoloissa on paljon tietoa tarjolla. Esimerkiksi mitä ihmiset ottavat lautasilleen ja kuinka paljon, mitä he todella jättävät syömättä ja kuinka kauan he viipyvät ravintolassa ja niin edelleen. On myös erilaisia teknologisia vaakoja ja RFID-tunnisteita ja kaikkea sellaista, jolla voidaan seurata, mitä ravintolassa tapahtuu. Lisäksi rakennuksissa on paljon dataa. Päätimme selvittää, miten voisimme hyödyntää sitä auttaaksemme ravintoloita tekemään parempia päätöksiä,” Myller kertaa projektin alkua.
Monialaisuus tuo uusia näkemyksiä
Projekti yhdisti hyvin erilaisia tieteenaloja: tietotekniikkaa, konetekniikkaa, ravitsemus ja ruokatutkimuskeskuksen sekä kauppakorkeakoulun. Erilaisten näkemysten ja ideoiden törmääminen johti uudenlaisiin oivalluksiin.
Dining Flow’ta johtanut erikoistutkija Carolina Islas Sedano kertoo, että yhteisen näkemyksen löytäminen erilaisten sidosryhmien kanssa oli projektissa äärimmäisen tärkeää.
”Meillä kaikilla oli yhteinen tavoite, mutta hyvin erilaiset lähestymistavat. Eri alan tutkijoiden lisäksi mukana oli myös yrityksiä, joiden kanssa vuoropuhelu oli jälleen erilaista. Sitten menimme kentälle, ja huomasimme, että keittiöammattilaiset saattoivat ymmärtää tilanteen täysin eri tavalla kuin me. Viestintä oli äärimmäisen tärkeää koko projektin ajan, jotta todella ymmärsimme toisiamme oikein!”
Islas Sedano painottaa, että datan hyödyntämisessä on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, miten työkalut palvelevat keittiötä ja siellä työskenteleviä.
”Huomasimme prosessin aikana myös, kuinka tärkeää keittiöhenkilökunnalle on kuunnella ruokailijoita. Samalla ruokailijoiden ei ole helppoa ilmaista toiveitaan. Kokeilimme projektissa myös esimerkiksi sitä, että ruokailijat voivat antaa palautetta näyttöjen avulla ruoasta. Tämä osoittautui menestykseksi, ja keittiötä todella kiinnosti, mitä ruokailijat reaaliajassa ruoasta sanoivat.”
DATAN HYÖDYNTÄMISESSÄ
on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, miten työkalut palvelevat keittiötä ja siellä työskenteleviä.
Keittiöiden datan, keittiön ja ravintolaprosessien ymmärryksen, ruokailijoiden antaman tiedon sekä rakennuksen tietojen avulla tehtiin malli, jolla saman päivän ruokailijamäärät onnistuttiin ennustamaan menestyksekkäästi.
”Tiedän kyllä, että ravintola haluaisi mieluiten ennusteen kaksi viikkoa etukäteen, mutta siihen emme vielä päässeet. Se vaatii vielä lisätutkimusta,” Islas Sedano nauraa.
Muutosjohtamisprosessi
Myller kertoo, että molemmissa projektiin osallistuneissa ravintoloissa ennustamisen lähtökohdat olivat enemmän taidetta kuin tiedettä. Ravintola-alan ammattitaitoon kuuluvat vuosien kokemukseen ja näppituntumaan perustuvat arviot eivät enää valitettavasti yksinkertaisesti päde muuttuneessa tilanteessa. Niinpä Myller näkee, että aidosti dataan perustuvan ennustamiseen siirtyminen on ennen kaikkea prosessi, jossa keittiöammattilaisten luottamus dataan täytyy rakentaa huolella.
”Jos haluaa soveltaa tällaista aidosti datavetoista lähestymistapaa keittiössä, se mielestäni on pohjimmiltaan muutosjohtamisprosessi. Päätöksistä täytyy viestiä selkeästi ja luottamus dataan täytyy rakentaa. Ihmiset alkavat koulutuksen ja kommunikoinnin avulla oppia tulkitsemaan lukuja. Samalla matkan varrella organisaatio oppii sen, mikä toimii ja mikä ei. Tämän perusteella voi tehdä muutoksia prosesseihin,” Myller sanoo.
Myller ei lupaa tiedolla johtamiseen siirtymisessä minkäänlaista yhden toimintatavan ihmelääkettä, koska ravintolat ovat keskenään erilaisia. Onkin avainasia, että muutos tehdään kussakin yksikössä yhteistyössä ja henkilökunta otetaan mukaan oppimaan.
Ennustettavuus säästää rahaa
Jo yhdenkin päivän tietoon perustuva ennustettavuus auttaa Myllerin mukaan keittiötä säästämään hävikissä ja rahassa.
”Suurin osa lounasravintolan ruoista on sellaisia, että
ne valmistellaan samana päivänä, jolloin myös lopullinen päätös annosmääristä tehdään. Silloin, kun arvio vaikkapa lounasruokailijoista saadaan aamulla, keittiössä ei tuoteta liikaa tai tarjoilla ylimääräistä ruokaa.”
Myller muistuttaa, että buffettien palvelujäte on monissa ravintoloissa suurin hävikin aiheuttaja. Lisäksi se kaikki, mikä on keittiössä valmistettu, pitää joko myydä halvemmalla lounasajan jälkeen tai laittaa roskiin.
”Sanotaan, että tämä valmiiksi ruoaksi tuotettu ja jätteeksi päätyvä, on kaikesta ruoasta esimerkiksi 10–20 %. Vuoden aikana siitä tulee helposti todella merkittävä summa rahaa, jonka voi säästää datan avulla.”
Tarkoilla luvuilla liikkeelle
Niko Myller ja Carolina Islas Sedano sanovat, että jokaisessa ravintolassa hyvä datankeruun perustaso on, että jokaiselta päivältä tiedetään tarkka asiakasmäärä. Jo sen perusteella voi lähteä rakentamaan omaa ennustemalliaan. Mikäli tarjolla on lisäksi muuta dataa, esimerkiksi toimistorakennuksen hisseistä, ennustus tar
BUFFETTIEN PALVELUJÄTE
on monissa ravintoloissa suurin hävikin aiheuttaja.
kentuu heti. Jo tällaisella tiedolla voi luoda järjestelmän liiketoiminnan tueksi.
”On todella tärkeää kerätä ja saada historiatietoa. Ei vain tältä päivältä tai viime kuulta, vaan mitä pidemmältä ajalta tietoa löytyy, sitä parempi. Ja kaikista tärkeintä on, että tieto on luotettavaa. Tätä ei voi korostaa liikaa,” muistuttaa Islas Sedano.
”Ei riitä, että kirjoitetaan numeroita paperille, jotta on arvio siitä, montako asiakasta kävi. On oleellista, että tieto kerätään automaattisesti niin, ettei inhimillinen harkintakyky häiritse sitä. Dataan täytyy todella voida luottaa, jotta se tuo oikeanlaisia tuloksia.”
SORMISYÖTÄVÄT KESÄN JUHLIIN
Ideaali sormiruoka on suupalan kokoinen eikä murene tai valu.
PTUUNAA NÄIN!
Ruisnapeista voi valmistaa ylioppilaslakkia muistuttavan naposteltavan tuorejuustosta ja väriltään mustasta vegaanisesta merileväkaviaarista. Rapeista ruissipseistä saa koottua minihampurilaisen käyttämällä niitä burgerisämpylän tapaan.
Viljapohjaiset tuotteet eivät ole ainoa tapa tarjota sormisyötäviä. Paahdetut perunasiivut tai puolitetut ja keitetyt pikkuperunat toimivat yhtä lailla napostelutuotteen pohjana. Pikkusuolaisena maistuvat myös tukevista salaatinlehdistä, kuten sikurista tehdyt täytetyt veneet tai pyöreäksi kiekoksi leikattu juusto hillokkeen kera. Uppopaistettu riisipaperi tai nori-merilevä ovat näyttäviä, mutta suuritöisiä pohjia pursotettaville täytteille.
Perinteisen lohi- tai porotäytteen rinnalla kannattaa tarjota myös värikkäitä kasvisvaihtoehtoja. Tuoreista herneistä pyöräytetty hummus on kirkkaan vihreä täyte, kun taas soseutettu savutofu saa oranssin sävyn paahdetusta porkkanasta. Rohkea täyttää ruisnapit makealla valkosuklaa-rahkatäytteellä.
erinteinen vaihtoehto sormisyötäviin ovat erilaiset täytettävät tartaletit, ruisnapit ja crostinit. Ohuet vilja- tai perunasipsit toimivat hyvin pursotettavien täytteiden kanssa, mutta vettyvät nopeasti. Täyte kannattaakin tehdä etukäteen pursotinpussiin ja viimeistellä tarjottavat vasta juuri ennen tarjoiluhetkeä. Ruisnapit puolestaan ovat paksumpia, joten ne voi täyttää jopa edellisenä päivänä. Yleinen nyrkkisääntö cocktailtilaisuuksiin on laskea kahden tunnin tapahtumaan 5–8 sormisyötävää henkilöä kohti, ja lisätä määrää 2–3 palalla jokaista lisätuntia kohden. Lähteet: Linkosuo, Valio, Herkkupiste
Teksti: Laura Hujanen
Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.
Minkälaista roolia ravintolat ja kahvilat näyttelevät kesässäsi?
Kysyimme Helsingin keskustassa, miten ruoka- ja ravintolatarjonta vaikuttavat kesäsuunnitelmiin ja mitä niiltä toivotaan.
Kesällä teen jonkun matkan, varmaan Tallinnaan tai Pariisiin. Niissä on molemmissa paljon kivoja kahviloita, joissa on tosi mukava istuskella. Käyn usein veljeni kanssa kahviloissa, jolloin otamme jonkun herkullisen pienen leivoksen ja syömme sen puoliksi. En yleensä syö ulkona eikä ruoka näyttele isoa roolia kesäsuunnitelmissani, koska en ole erityisen innostunut syömisestä. Kotimaassa matkustan alkukesästä, mutta en muuten sen kummemmin. Kotimaassa on kyllä kiva matkailla ja mennä vaikka pitkälle Itä-Suomeen tai lähemmäs Rovaniemeä. Hotellimajoitus on vain tosi kallista. Kotimaan kohteita saisi houkuttelevammaksi lisäämällä kulttuuria: tapahtumia, kiinnostavia vierailunäytöksiä teatterissa ja kulttuuripäiviä. Kesällä on kiva istua terassilla, mutta muuten ravintoloissa käymiseni ei eroa kesällä ja muina vuodenaikoina.
Vietän kesää tekemällä töitä ja vähän koulua siinä samalla. Reissaan varmaan kotikulmille Ouluun. Siellä tulee käytyä liiankin harvoin, ja jos sinne ei tarvitsisi mennä, en varmaan matkustelisi senkään edestä.
Jos aikaa ja budjettia olisi kauheasti niin varmaan reissaisin ja kävisin ulkona enemmän. Ravintoloissa tulisi käytyä myös useammin: ravintolaruoka on hyvää ja tykkään syödä sitä. Kesällä tulee syötyä ulkona jonkin verran muuallakin kuin opiskelijaravintolassa. Terassilla tulee käytyä kavereiden kanssa. Ravintolassa olisi kiva olla paikka, missä olla ulkona. Terassin valintaan vaikuttaa paljon se, millaiset alkoholittomat vaihtoehdot siellä on tarjolla. Jos on huonoa ja mautonta lageria, niin oma kaveriporukka suuntaa muualle, missä on parempia vaihtoehtoja.
Minulla ei ole hirveästi vielä suunnitelmia kesälle. Mökillä ja kaupungissa olen vuorotellen. Matkustelua tulee tehtyä vähemmän. Kesällä en matkusta juurikaan ulkomaille ja kotimaassa teen vähän lähimatkailua, jos olen erikseen menossa kulttuuritapahtumaan. Kesä on niin lyhyt, ettei kotimaan matkakohteiden houkuttelevuutta oikein markkinoinnillakaan saa ihan äkkiä muutettua.
Ruoka tai ravintolat eivät varsinaisesti vaikuta kesän matkasuunnitelmiin: en mieti ruokapaikkoja niin pitkälle, että ne vaikuttaisivat kohteen valintaan. Ravintoloilta en toivo kesällä mitään erityistä, ne toimivat hyvin sellaisenaan. Kesälläkin syön mieluiten sisällä, terassilla tulee istuttua vain, kun ei ole ihan kuuma.
Saku
Liisa
Seppo
VASTUULLISUUDEN VUOSI 2025
Meira Novan vuosittainen vastuullisuuskatsaus on julkaistu! Katsauksen tarkoituksena on kuvata läpinäkyvästi, miten vastuullisuus on osa Meira Novan strategiaa, päivittäistä toimintaa ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa – ei erillinen hanke, vaan kiinteä osa palvelua.
Katsaus kokoaa yhteen keskeiset teot, kehityssuunnat ja tulokset, joiden kautta Meira Nova rakentaa entistä kestävämpää foodservice-kumppanuutta.
VARMUUTTA JA ENNAKOITAVUUTTA
Asiakkaalle vastuullisuus näkyy ennen kaikkea arjen sujuvuutena ja toimitusvarmuutena. Meira Nova panostaa järjestelmällisesti toimitusketjun kehittämiseen, riskienhallintaan ja logistiikan tehokkuuteen, jotta asiakkaiden toiminta voi jatkua häiriöttä myös muuttuvissa tilanteissa.
Vastuullinen logistiikka ei ole asiakkaalle lisävaatimus, vaan osa palvelua: oikeat tuotteet, oikeaan aikaan ja luotettavasti. Samalla optimoidut toimitusketjut vähentävät ympäristökuormitusta ja tukevat asiakkaan omia vastuullisuustavoitteita.
VASTUULLISUUSDATAA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI
Yksi keskeisistä kehitysaskeleista on asiakkaille tarjottava vastuullisuusdata. Meira Nova julkaisi vuoden 2025 alussa raportointinäkymät, joiden avulla asiakkaat voivat seurata esimerkiksi ostojensa kotimaisuutta ja hiilijalanjälkeä.
Tämä tekee vastuullisuudesta konkreettista ja helposti hyödynnettävää: tieto tukee hankintapäätöksiä, raportointia sekä asiakkaiden omien vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.
LUOTETTAVA JA LÄPINÄKYVÄ HANKINTAKETJU
Laaja ja kansainvälinen hankintaverkosto edellyttää vahvaa vastuullisuuden hallintaa. Meira Nova varmistaa toimittajien vastuullisuuden systemaattisesti ja kehittää toimitusketjujen läpinäkyvyyttä jatkuvasti.
Asiakkaalle tämä tarkoittaa varmuutta siitä, että tuotteet täyttävät vaatimukset niin elintarviketurvallisuuden, ympäristövastuun kuin sosiaalisen vastuun osalta. Samalla aktiivinen yhteistyö toimittajien kanssa mahdollistaa jatkuvat parannukset koko arvoketjussa.
TEKOJA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI
Vastuullisuustyö näkyy myös mitattavina tekoina. Vuonna 2025 Meira Nova saavutti ISO 14001 -ympäristösertifioinnin, joka tuo ympäristöasioiden johtamiseen systematiikkaa ja jatkuvan parantamisen mallin.
Lisäksi toiminnassa panostetaan päästöjen vähentämiseen, logistiikan optimointiin ja hävikin pienentämiseen – tekijöihin, jotka vaikuttavat suoraan myös asiakkaiden arkeen ja kustannustehokkuuteen. Logistiikkakeskuksen toimintaa seurataan vakituisilla mittareilla, jotka tuovat näkyväksi mistä ympäristökuormituksemme syntyy. Vastuullisuuskatsaus 2025 löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/vastuullisuus-2
Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.
Portugalin kahviloissa elämä hidastuu
Portugalissa aamu alkaa usein pienellä kupillisella vahvaa espressoa, joka juodaan nopeasti kahvilan tiskillä ennen päivän alkamista. Kapeiden katujen varrella ovet ovat jo varhain auki, ja sisällä käy tasainen liike, kun paikalliset pysähtyvät hetkeksi kahville. Ilmassa leijuu kahvin tuoksu, johon sekoittuu lämmin, voinen häivähdys vitriinin leivonnaisista.
Kahviloihin astutaan usein hetken mielijohteesta, kapeilta kujilta ja aukioiden laidalta. Kahvia nautitaan pitkin päivää ja ravintoloissa sitä tarjotaan usein vielä illallisen päätteeksi. Sitä ei kuitenkaan juoda litrakaupalla suomalaiseen tyyliin, vaan Portugalissa café tarkoittaa pientä espressoa. Pastelariat, paikalliset leipomo-kahvilat, ovat olennainen osa arkea: yksinkertaisia, mutta tunnelmaltaan lämpimiä paikkoja, jotka toimivat pienemmillä paikkakunnilla usein koko kylän sydämenä.
löytyy käytännössä jokaisesta kahvilasta ympäri maan. Jokaisella paikalla on oma pieni vivahteensa ja suosikki löytyy usein ajan kanssa. Myönnän itse nauttivani herkkua vain tietyistä leipomoista, joista saan mielestäni parhaat tuoreet natat.
PORTUGALISSA
Portugalin makea tarjonta ei kuitenkaan rajoitu tähän klassikkoon. Sokerinen munkki, Bola de Berlim, täynnä makeaa täytettä, kuuluu erityisesti Portugalin kesään. Rannoilla kulkevat myyjät huutelevat “bola, bolinha”, myyden munkkeja eri täytteillä. Ajatus makeasta, raskaasta leivonnaisesta helteessä voi tuntua suomalaisesta vieraalta, mutta paikallisille se on yhtä luonteva osa kesäpäivää kuin kesän ensimmäiset mansikat meille.
kahvihetket eivät ole pelkkiä taukoja, vaan pieniä hetkiä, joissa arki pehmenee ja elämä tuntuu hetken ajan hieman makeammalta.
Portugalissa kahvin rinnalle valitaan lähes aina jotakin makeaa, ja katse osuu usein vitriinin tunnetuimpaan herkkuun, pastel de nataan, joka on monelle ensimmäinen kosketus portugalilaiseen makeaan maailmaan. Pienessä leivoksessa yhdistyy rapea, voinen kuori ja pehmeä, lämmin vaniljakreemi, jonka pinta on kevyesti karamellisoitunut. Leivos tarjoillaan usein lämpimänä, kevyesti kanelilla tai tomusokerilla viimeisteltynä. Vaikka maku on täysin omanlaisensa, siinä on jotakin tuttua, joka tuo itselleni mieleen suomalaisen joulutortun.
Leivoksen historia ulottuu Belémiin, jonne monet suuntaavat yhä maistamaan kuuluisimpia versioita, vaikka herkkua
Muihin paikallisten suosikkeihin kuuluu muun muassa “jumalan leipä”, pão de deus, pehmeä, kookoksella ja makealla täytteellä viimeistelty pulla, jota syödään usein arkisesti kinkun tai juuston kanssa sekä salame de chocolate, salamimakkaraa muistuttava, suklaasta ja keksinmuruista tehty viipaloitava makeinen. Näiden lisäksi valikoima jatkuu lähes loputtomana ja portugalilainen kahvilakulttuuri on kokonainen tapa elää ja nauttia pienistä hetkistä.
Iltapäivällä kahvilaan istahtaessa huomaa nopeasti, ettei kahvi ole vain juoma, joka nautitaan kiireessä. Pienikin espresso riittää syyksi pysähtyä, hengähtää ja seurata ympärillä virtaavaa elämää. Ihmiset vaihtavat kiireettä kuulumisia ja viipyvät hetken pidempään.
Ehkä juuri siinä on portugalilaisten kahvihetkien viehätys. Ne eivät ole pelkkiä taukoja, vaan pieniä hetkiä, joissa arki pehmenee ja elämä tuntuu hetken ajan hieman makeammalta.
JOHANNA PAASO
Portugalissa asuva sisällöntuottaja Johanna jakaa kolumnissaan oivalluksia ja makuelämyksiä portugalilaisesta ruokakulttuurista.
UUDET
ZEBRA STRIPING ELI SEEPRAJUOMINEN
kertoo keskeisestä muutoksesta asiakaskäyttäytymisessä: asiakkaat eivät lopeta juomista, vaan muuttavat sen rytmiä.
SEEPRAJUOMINEN
Alkoholittomia ja alkoholillisia juomia vuorotteleva juomatapa eli zebra striping tuo uuden nautiskelurytmin ravintoloihin.
Zebra striping eli suomeksi seeprajuominen on yleistyvä tapa nauttia laadukkaista juomista ilman vahvaa humaltumista. Alkoholittomien ja alkoholillisten tuotteiden juominen vuorotellen ei ole ilmiönä uusi, mutta ilmiölle annettu nimi on tehnyt siitä näkyvän ja helposti ymmärrettävän toimintatavan. Tarttuva nimi voi tehdä aiemmin tiedostamattomasta käyttäytymisestä tietoisen valinnan.
Nimensä mukaisesti zebra striping viittaa seepran raitoihin. Käytännössä juomatapa toteutuu esimerkiksi aloittamalla ilta cocktaililla, sitten vaihdetaan alkoholittomaan viiniin ja taas takaisin alkoholilliseen tuotteeseen. Kyse ei ole pelkästä trendisanasta, vaan tavasta jäsentää asiakkaiden muuttuvaa juomiskäyttäytymistä, mikä vaikuttaa suoraan myyntiin, asiakaskokemukseen ja tuotekehitykseen.
Seeprajuomisen ansiosta alkoholinkulutus hidastuu, mikä voi parhaimmillaan pidentää asiakkaan ravintolassa viettämää aikaa: kun välissä nautitaan alkoholittomia juomia, eivät päihtymisen epämiellyttävät lieveilmiöt katkaise iltaa liian lyhyeksi.
Tämä tarjoaa mahdollisuuksia lisämyyntiin niin juoma kuin ruokatarjonnan osalta. Seeprajuominen haastaakin oletuksen, että vähemmän alkoholia tarkoittaisi ravintolalle vähemmän myyntiä.
Ilmiö kannustaa panostamaan alkoholittomien tuotteiden valikoimaan: kun alkoholittomia juomia nautitaan rinnakkain alkoholillisten tuotteiden kanssa, on laadun oltava samalla tasolla. Tällöin holittomat tuotteet voidaan myös perustellusti hinnoitella osaksi premium-kokemusta. Myös juomapaketeissa kannattaa huomioida mahdollisuus vuorotteluun. Seeprajuominen kertoo keskeisestä muutoksesta asiakaskäyttäytymisessä: asiakkaat eivät lopeta juomista, vaan muuttavat sen rytmiä.
Lähteet: Alko trendikatsaus 2026 Vinepair: What Is Zebra Striping? A Catchy New Way to Drink In Moderation
Teksti: Laura Hujanen • Kuva: Adobe Stock
Enemmän kuin
JÄLKIRUOKAA
Kiisseleitä ja mousseja on helppo tuunata eri tarjoilutilanteita varten. Jauheena niitä voi käyttää monipuolisesti erilaisiin suolaisiin ja makeisiin herkkuihin.
Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Astiat: Studion rekvisiitta, E.Ahlström ja Duni
Kiisseli ja moussejauheet ovat helppoja ja nopeita käyttää. Jauheesta tehtynä lopputulos on aina tasalaatuinen. Tuotteet myös säilyvät pitkään kuivaaineena eikä niistä tule hävikkiä.
”Jauheesta valmistetun kiisselin annoshinnaksi muodostuu noin 20–30 senttiä. Suurin säästö tulee kuitenkin siinä, että tuotteiden valmistaminen on nopeaa ja energiatehokasta,” sanoo Conditen myyntipäällikkö Samuli Törmikoski.
Unilever Food Solutionin brändilähettilään Marki Kumlinin mukaan jauheesta tehty mousse on noin puolet edullisempi kuin alusta asti itse tehty.
”Riippuu tietysti ravintolan hintatasosta, kuinka paljon ero tarkalleen ottaen on”, hän sanoo.
Törmikosken mukaan Conditen jauheiden etuna on myös turvallisuus, sillä niissä ei ole ”saattaa sisältää”-merkintää. Näin ollen niitä on turvallista käyttää myös isoille ryhmille, joissa voi olla paljon erikoisruokavalioita noudattavia asiakkaita.
KIISSELI JA MOUSSE SOPIVAT YHTEEN
Nämä maut toimivat hyvin kiisselin ja moussen yhdistävissä kerrosjälkiruoissa:
• vaniljamousse ja kuningatarkiisseli
• suklaamousse ja vadelmakiisseli
• valkosuklaamousse ja raparperikiisseli
• kookosmousse ja mangokiisseli
• vaniljamousse ja omena-kanelikiisseli
• suolakinuskimousse ja puolukkakiisseli
• mustaherukkamousse ja maitokiisseli
• mango-passionmousse ja mansikkakiisseli
Kiisselijauheet
Kiisseli tuo monelle lapsuusmuistot mieleen, mutta kiisseli on kelpo tarjottavaa tänäkin päivänä. Kiisseli on laktoositon, gluteeniton ja tarvittaessa myös vegaaninen.
Kiisselit sopivat tarjolle moniin tilanteisiin. Niin aamu-, välija iltapalalle puuron kanssa, buffettiin kulhossa tarjottavaksi tai vitriiniin myytäväksi esimerkiksi jälkiruokana.
Puuroihin tuodaan esimerkiksi mango-, raparperi- ja vadelmakiisseleillä väriä ja makua. Buffetissa kiisselin voi viimeistellä vaikkapa vaniljavaahdolla, joka kannattaa laittaa eri kulhoon esille, jotta kiisseliastia pysyy siistinä. Erilaiset kerroksittain annostellut jälkiruoat toimivat parhaiten vitriinituotteina. À la carte annoksissa kiisselijauhe on omiaan esimerkiksi pannacotan tai hyydytettävän juustokakun massan mausteena.
”Promix-kiisselit ovat rakenteeltaan sileitä. Niitä voi itse täydentää marjoilla ja hedelmillä. Koristeeksi sopivat erilaiset mousset ja vaahdot, tuoreet marjat ja hedelmät sekä suklaarouheet. Rapeutta ja suutuntumaa kannattaa lisätä vaikkapa erilaisilla granoloilla”, Törmikoski sanoo.
Moussejauheet
Perinteiset tavat tarjota mousseja ovat taas pinnalla ravintoloissa. Kahvi trendaa makuna ja marinoidut hedelmät lisukkeena, suklaarakeet koristeena sekä suklaamoussen pinnalle ripoteltu oliiviöljyn ja suolan yhdistelmä innostaa. Trendimakuihin lukeutuvat myös teet, erityisesti matcha. Suolaisissa tuotteissa täytetyt patongit ovat korvanneet perinteistä lounasta ja voileipäkakut tehneet uutta tulemista. Molempien täytteisiin voi käyttää mousseja.
IDEOITA KIISSELI JA MOUSSEJAUHEIDEN KÄYTTÖÖN
Jauheista valmistuu monia muitakin herkkuja kuin kiisseleitä ja mousseja. Kiisselijauheet sopivat:
• hyydytettävien juustokakkujen massaan
• moussejen mausteeksi
• jogurttien ja rahkojen mausteeksi
• mehukeittoihin nesteen määrää lisäämällä
• soseisiin nesteen määrää vähentämällä
• slush- ja jäähilejuomiin sekä mehujäähän
• öljypohjaisiin salaatinkastikkeisiin
• pannacottan maustamiseen ja viimeistelyyn
• kakun kiilteeseen liivatetta lisäämällä Moussejauheet sopivat:
• lohi- ja riistamousseen
• skagenmassaan
• sienisalaattiin
• voileipäkakkujen täytteisiin
• patonkien ja kolmioleipien täytteisiin
• rahkajälkiruokiin
• juusto- ja moussekakkuihin
• kääretorttujen täytteisiin
• pehmytjäätelöön ja jäädykkeeseen pehmismixin kanssa
Buffetissa mousseja voi tarjota esimerkiksi kerrosjälkiruokina, cocktailpalatyyppisten tarjottavien osana ja makeiden ja suolaisten lettujen sekä pannukakun lisukkeena. Makeita mousseja voi tuunata tuoreilla ja kuivatuilla marjoilla ja hedelmillä, kuivatulla raparperilla, syötävillä kukilla, suklaalla, marjakreemillä sekä erilaisilla granoloilla, rouheilla ja kekseillä. Suolaisiin mousseihin sopivat yrtit, pikkelöidyt kasvikset ja paahdettu sipuli.
”Pienet lasit ovat näyttävä ja kiva tapa tarjota mousseja buffetissa. Asiakas voi ottaa niitä muutaman ilman, että lastaa lautaselle ison kauhallisen ja tulee ähkyyn. Pieniä annoksia on nyt tarjolla usein myös à la cartessa. Niitä voi tilata vaikka useammankin maisteltavaksi”, Kumlin sanoo.
À la cartessa mousset sopivat hyvin erilaisten jälkiruokien osaksi. Annoksissa olisi hyvä olla moussen lisäksi jotakin raikasta ja jotakin rapeaa. Itse mousse voi olla sopivasti ylimakea. Suolaisia mousseja voi käyttää alkupalalautasiin, tapaksiin, salaattiannoksiin, uuniperunoiden täytteeksi, blinien lisukkeiksi ja sosekeittojen kanssa.
Vitriinimyynnissä mousseja voi käyttää kakkujen, muffinssien, donitsien, pullien ja leivoksien koristeena sekä moussekakkuihin ja kääretorttuihin tai myydä pieninä valmiina annoksina. Moussea sisältävä annos kannattaa viimeistellä tiskin takana juuri ennen tarjoilua, jotta se olisi mahdollisimman tuore ja raikkaan näköinen. Jos tähän ei ole aikaa, mousse kannattaa laittaa esimerkiksi laseihin, joihin lisätään vaikkapa keksi koristeeksi. Suolaiset mousset sopivat vitriinimyynnissä esimerkiksi kolmioleipien, patonkien ja voileipäkakkujen täytteiksi.
POIMINTA MEIRA NOVAN VALIKOIMASTA:
Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja verkkokaupastamme.
Suolaisten moussejen lisukkeeksi sopivat yrtit, pikkelöidyt kasvikset ja paahdettu sipuli.”
Saarioinen
Riitan herkku Oy
Condite Oy
Vadelma-vaniljakiisseli
Saarioinen
Mondo Fresco
Mondo Fresco
39740
114338
Carte D’or suklaamousse 1,44kg/10L Unilever Finland Oy
40939
Carte D’or vadelmamousse 1,72kg/14L Unilever Finland Oy
Promix kuningatarkiisseli 1,8kg/8L Condite Oy 40963
Promix suklaamousse 1kg laktoositon Condite Oy 39567
Carte D’or valkosuklaamousse 1,5kg/11L Unilever Finland Oy 114315
Carte D’or moussepohja 1,8kg/16L Unilever Finland Oy
114339
Carte D’or panna cotta 0,52kg Unilever Finland Oy 42910
Promix vadelmakiisseli/ -keitto 8l/1,8kg Condite Oy
Promix moussepohja maustamaton 1kg Condite Oy 42911
Promix raparperikiisseli/ -keitto 8l/1,8kg Condite Oy
Henri Alénille erilaisten tuotevalintojen tärkeys on tullut tutuksi pitkän uran aikana. Järkevillä hygieniatuotteilla voi hänen mukaansa olla yllättävä suuri vaikutus keittiön toimintaan.
- Tärkein syy tähän on se, että ruoanlaitosta puolet on pelkkää siivoamista, ja tämä kannattaa tehdä hyvillä välineillä. Jotta pinnat pysyvät puhtaina ja hygieenisinä, ja keittiön laitteet ja välineet kunnossa, on syytä käyttää oikeita materiaaleja oikeisiin käyttötarkoituksiin.
Luotto Torkin ammattilaistuotteisiin
Alén on käyttänyt ravintoloissaan maailmanlaajuisesti johtavan hygieniatuotemerkin Torkin tuotteita jo pitkään. Hänen mukaansa syynä tähän on niiden korkea laatu ja hyvä kestävyys.
Henri Alén: ravintolan hygieniatuotteisiin kannattaa panostaa
Keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén kokee, että hygieniatuotteiden valinnalla voi vaikuttaa keittiötyön tehokkuuteen, puhtauteen ja asiakaskokemukseen.
-Koska keskitymme laadukkaaseen ruokaan, myös muiden tuotteiden tulee täyttää samat laatuvaatimukset. Hygieniatuotteissa on tärkeää helppokäyttöisyys ja se, että ne ovat kätevästi saatavilla. Esimerkiksi Tork Kestävä -puhdistusliinaa menee paljon. Ne kestävät hyvin siivoamista. Lisäksi käytämme paljon käsipaperia.
Hiljattain Alén löysi valikoimista uuden lempituotteen Tork 2-in-1 Hankaus- ja puhdistusliinan.
-Liinan karheammalla puolella voi poistaa likaa mekaanisesti pintoja vaurioittamatta, ja sileä puoli sopii esimerkiksi rosterin kiillotukseen ja pienen lian poistoon.
Onnistuneita asiakaskokemuksia ja vastuullisuustekoja
Torkin tuotteet luovat myös asiakaskokemusta. Alénin mukaan esimerkiksi korkeatasoiset paperilautasliinat ovat
keskeisiä catering- ja buffet-tilaisuuksissa, joissa kangaslautasiinojen käyttö ei ole mahdollista. Tuotevalinnat voivat olla ravintolalle myös vastuullisuustekoja, joilla vähentää materiaalihävikkiä ja sujuvoittaa keittiön kierrätystä.
-Ravintolat ovat tyypillisesti aika pieniä yrityksiä, ja on vaikeaa tehdä valtavia ympäristötekoja. Kestävän, helposti kierrätettävän tai kierrätysraaka-aineesta valmistetun tuotteen avulla voi astua kohti vastuulisempaa toimintaa. Alén näkee, että hygienia- ja puhdistustuotteet on hyvä päivittää säännöllisesti. Tämä jää helposti muiden kiireiden jalkoihin.
-Tuotteissa tapahtuu kehitystä jatkuvasti. Onkin hyvä ottaa välillä aikaa, miettiä ravintolan tarpeita ja tutustua uusiin tuotteisiin.
Skannaa QR-koodi ja katso video, jossa Henri Alén kertoo lisää ajatuksia työstään.
Lähde makumatkalle maailman keittiöihin ja löydä kiehtovat valmistusperinteet mantereelta toiselle – elämyksestä toiseen.
Kesäherkun monta muotoa
Jäätelö on kesän ykkösherkku, sillä suomalaiset syövät jäätelöä noin 13 litraa vuodessa per henkilö. Mutta kylmä, kermainen ja makea herkku maistuu muuallakin. Tosin eripuolilla maailmaa jäätelöstä on tarjolla hyvin erilaisia variaatioita.
ITALIA Hitaasti vatkattu gelato
Italialainen gelato on suomalaisille tuttu. Tavallisesta jäätelöstä se eroaa siten, että siinä käytetään enemmän maitoa kuin kermaa. Tämän vuoksi gelatossa on myös vähemmän rasvaa kuin jäätelössä. Tiiviin koostumuksensa gelato saa valmistusprosessissa. Sitä vatkataan hyvin hitaasti, joten gelatossa on hyvin vähän ilmaa.
INTIA
Mausteinen kulfi
Intiassa jäätelökin maistuu usein kardemummalle tai sahramille. Kulfi-niminen herkku valmistetaan keittämällä maitoa erittäin pitkään. Keittäessä tiivistynyt maito kaadetaan muottiin ja jäädytetään.
Kulfi syödään perinteisesti tikun nokasta tai viipaleina.
GELATO
eroaa tavallisesta jäätelöstä siten, että siinä käytetään enemmän maitoa kuin kermaa.
THAIMAA
Rullattu I Tad Pad
Thaimaassa jäätelö syödään rullattuna. Rullattu jäätelö syntyy niin, että nestemäinen kermaseos kaadetaan kylmälle metallilevylle. Seokseen hakataan mukaan marjoja ja mausteita ja se levitetään ohueksi levyksi. Kun levy alkaa jäätyä, se rullataan metallilevyltä suoraan kuppiin.
TURKKI Sitkeä dondurma
Turkkilaisen jäätelön koostumus on erikoista. Dondurma-jäätelö on niin sitkeää, että sitä syödään tavallisesti haarukalla ja veitsellä.
Dondurman valmistuksessa käytetään salep-nimistä jauhoa, joka valmistetaan orkidean juuresta. Salepia käytetään myös perinteisessä turkkilaisessa kuumassa juomassa.
JAPANI Riisiin kätketty mochi
Japanissa jäätelö on sormiruokaa. Kylmä herkku on kätketty tahmean riisitaikinaan. Suosittuja makuja ovat esimerkiksi matcha ja musta seesami.
Iloa maailmaan yksi jäätelö kerrallaan
Vahvasti kotimaisen Fronerin laajassa valikoimassa
on
tuttuja jäätelöherkkuja sekä uusia makuja arjen pausseihin ja jaettuihin hetkiin.
Teksti: Minna Hiidensaari • Kuvat: Froneri
Jäätelöä syödään Suomessa noin 12 litraa henkeä kohden vuodessa, mikä tekee suomalaisista Euroopan suurimpia jäätelönkuluttajia”, Froneri Finlandin OOH Sales Development Manager Sabina Wikstedt kertoo.
Yhtiössä tunnetaan jäätelönystävien monimuotoisuus, mikä ohjaa osaltaan valikoiman kehittämistä. Osa kuluttajista nauttii ylellisestä täyteläisyydestä, kun taas toisille hinta on ratkaisevampi tekijä. Toiset janoavat uutuuksia, kun taas toiset luottavat tuttuihin makuihin. “Olipa kyseessä oma hetki tai jaettu ilo, jäätelö on vaivaton tapa tuoda erilaisiin tilanteisiin merkityksellisyyttä ja hyvää oloa”, kertoo Wikstedt.
Fronerin yksi keskeisimmistä kilpailueduista on vahva kotimaisuus. “Kotimainen jäätelönvalmistus on meille sydämen asia”, Wikstedt toteaa. Jäätelöt valmistetaan Turengin tuotantolaitoksella mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita suosien. Suomalainen makuprofiili varmistetaan kehittämällä ja arvioimalla tuotteet suomalaisella makutiimillä ja testiryhmillä. “Makua, makeutta ja suutuntumaa verrataan nimenomaan suomalaiseen mieltymykseen, ja tuttuja makuja kuten marjoja, lakritsia ja vaniljaprofiileja hyödynnetään laajasti”, kuvailee Wikstedt. Hyvinvoinnin trendaaminen heijastuu myös jäätelökategoriaan esimerkiksi kasvipohjaisten vaihtoehtojen suosimisena. “Fleksaaminen ei kuitenkaan ole pelkkä trendi, vaan osa laajempaa muutosta, jossa ruoan monipuolisuus ja vastuullisuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä. Moni fleksaaja valitsee lempiherkkunsa yhä kermajäätelönä”, kertoo Wikstedt. Myös vähäsokeriset vaihtoehdot ovat löytäneet paikkansa jäätelömarkkinassa.
SUOMALAINEN MAKUPROFIILI
varmistetaan kehittämällä ja arvioimalla tuotteet suomalaisella makutiimillä ja testiryhmillä.
Valttina vahvat brändit ja monikäyttöiset tuotteet
Fronerin tarina alkoi vuonna 2016, jolloin Nestlén jäätelöliiketoiminta ja englantilainen R&R Ice Cream yhdistyivät. Molemmilla yhtiöillä oli pitkä historia, tunnetut brändit ja vankka osaaminen jäätelömarkkinassa, mikä takasi vahvan lähtöasetelman. Yhdistymisen tavoitteena oli luoda entistä kilpailukykyisempi, kansainvälinen jäätelötoimija.
“Alusta alkaen Fronerin fokus on ollut kasvussa, laajassa valikoimassa ja laadukkaissa tuotteissa, jotka palvelevat eri kulutustilanteita ja asiakasryhmiä globaalisti”, Wikstedt kertoo.
Fronerilla on toimipisteet Suomen lisäksi 24 maassa eri puolilla maailmaa, Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten.
Froneri Finlandin kehittymistä ovat muokanneet erityisesti vahvat kotimaiset brändit, lisensointituotteet sekä kaupan omat merkit. “Näiden yhdistelmä on mahdollistanut kasvun ja kyvyn palvella erilaisia asiakkaita ja markkinoita tehokkaasti”, toteaa Wikstedt.
FRONERI FINLANDIN KEHITTYMISTÄ
ovat muokanneet erityisesti vahvat kotimaiset brändit, lisensointituotteet sekä kaupan omat merkit.
Foodservice-puolella kysyntä on kasvanut erityisesti monikäyttöisissä ja helposti annosteltavissa tuotteissa.
Yksi varmoista ja monikäyttöisistä kestosuosikeista kahviloissa ja ravintoloissa ovat suomalaisille tutut, laktoosittomat Pingviini-kermajäätelöt, joita on valmistettu Turengissa jo vuodesta 1962 lähtien.
“Uusina tulokkaina korostuvat tutut brändimaut, kuten Fazerin ikoniset makeismaailman maut, premium-ratkaisut sekä raikkaat, laadukkaat sorbetit. Ne vastaavat erityisesti elämyksellisyyden sekä jälkiruokien ja juomakäytön kasvavaan kysyntään foodservice-kentässä”, kertoo Wikstedt.
Fronerin foodservice-asiakaskunta on laaja ja monimuotoinen. Ravintoloiden, kahviloiden, ja lounaspaikkojen rinnalla on niin hotelleja kuin vapaaajan palveluiden toimijoita.
Ammattikeittiöissä yhä harkitumpaa ja luovempaa
Ammattikeittiöjäätelöiltä vaaditaan teknistä kestävyyttä lämpötilavaihteluissa ja kiireisessä annosteluympäristössä.
“Rakenne, rasva ja kuiva-ainepitoisuudet sekä stabilointiratkaisut mitoitetaan niin, että tuote kestää annostelun ja muotoilun, ovien avaamisista johtuvan lämpötilasahaamisen sekä lyhyet lämpöpiikit ilman nopeaa sulamista”, toteaa Wikstedt.
Osa tuotteista on valmistettu nimenomaan vitriinikäyttöön. Tämä huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa.
Foodservice-alan kustannuspaineet, epävarma toimintaympäristö ja keittiöiden tarve toimia entistä tehokkaammin pienemmillä resursseilla haastavat toimialaa.
“Viime vuosina painopiste on siirtynyt entistä enemmän monikäyttöisiin, helposti hallittaviin ratkaisuihin, jotka tukevat ammattikeittiöiden tehokkuutta. Makujen toivotaan toimivan sekä sellaisenaan että osana jälkiruokaa. Myös vaihtoehtoja erityisruokavalioihin kysytään yhä enemmän. Kokonaisuutena foodservicekenttä on muuttunut harkitummaksi ja luovemmaksi. Kuluttajien odotukset laadun, vastuullisuuden ja elämyksellisyyden osalta kasvavat jatkuvasti”, jatkaa Wikstedt.
Fronerilla on viime aikoina panostettu vahvasti juuri ammattikeittiöille suunniteltuihin, ympärivuotisiin ratkaisuihin. “Olemme rakentaneet uuden, joustavan ja ammattikeittiön arkea helpottavan annoskonseptin kahviloille ja ravintoloille”, kertoo Wikstedt. Sesonkiajattelua tukevan konseptin valikoimassa on niin nopeasti koottavia jäätelöannoksia, jäätelöön yhdistettyjä juomia kuin premium-luokan vaihtoehtoja.
Yhtiö tarjoaa keittiöammattilaisille kaupallista onnistumista vauhdittamaan myös myynninedistämismateriaaleja, helposti ymmärrettäviä pallokoulutusvideoita sekä jäätelöammattilaisille suunnatun, teoriapohjaisen Mobiiliakatemia-koulutuskokonaisuuden.
Kotimaisuus ja kierrätettävyys korkealla tasolla Fronerin tuotteiden elinkaaressa vastuullisuuden näkökulmasta kriittisintä ovat raaka-aineet ja pakkaukset. “Niissä tehdyt valinnat vaikuttavat merkittävästi koko tuotteen elinkaareen. Suosimme kotimaisia pakkausratkaisuja ja suomalaisia raakaaineita mahdollisuuksien mukaan”, kertoo Wikstedt.
Ravintoloiden tiukentuviin jätemääräyksiin ja kierrätysvaatimuksiin vastataan panostamalla kierrätettäviin ja sertifioituihin pakkausmateriaaleihin sekä vähentämällä fossiilipohjaisten materiaalien käyttöä.
“Seuraamme lainsäädännön kehitystä ja varmistamme toimintamme lainmukaisuuden. Vuonna 2027 kierrätettäviksi siirtyviä Puffet-kääreitä lukuun ottamatta kaikki kuluttajapakkauksemme Suomessa ovat jo sataprosenttisesti kierrätettäviä”, Wikstedt iloitsee.
Yhtiön käyttämät paperipohjaiset pakkaukset ovat
FSC-sertifioituja, ja kaikki Fronerin käyttämä kaakao on Rainforest Allianced -sertifioitua tai Mondelez Cocoa Plan -ohjelman mukaista.
Yhtiö käyttää Suomessa tuotantolaitoksessaan sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Froneri-konserni on asettanut lisäksi Science Based Target Initiative -tavoitteet, joita kohti myös Froneri Finland työskentelee.
Luvassa lisää positiivisia muistijälkiä
Wikstedt muistuttaa, että jälkiruoat ovat merkittävä lisämyynnin lähde. “Ne kasvattavat keskiostosta ja täydentävät asiakaskokemusta. Jäätelöön liittyy myös vahva tunneulottuvuus, sillä jäätelönautinto jättää positiivisen muistijäljen.
Ruokalistojen suunnitteluvaiheessa olisikin luontevaa pohtia, millainen jäätelöannos tukee parhaiten muuta menua ja mihin ruokalajeihin jäätelö on helppo yhdistää. “Samalla voidaan huomioida hävikin hallinta: mitkä lisukkeet, kastikkeet tai komponentit palvelevat useampaa annosta ja tukevat tehokasta raakaaineiden käyttöä”, jatkaa Wikstedt.
Miten Wikstedt vinkkaisi tuunaamaan jäätelöannoksen? “Jäätelöannos nousee uudelle tasolle, kun sitä täydentää tuoreilla marjoilla tai kauden hedelmillä, kastikkeilla tai suklaalla. Visuaalisuus on vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin maku. Näyttävä annos houkuttelee ja viimeistelee kokonaisuuden.”
Jäätelöllä herkuttelu erilaisissa hetkissä ja ympäristöissä kasvaa. “Uskomme, että kodin ulkopuolinen kulutus on palaamassa kasvuuralle ja kehittyy trendimäisesti samaan eurooppalaiseen suuntaan kuin ennen pandemiaa. Kuluttajat haluavat yhä enemmän elämyksiä, kohtaamisia ja sosiaalista kanssakäymistä kodin ulkopuolella. Kahvilat, ravintolat ja muut kohtaamispaikat ovat tässä keskeisessä roolissa”, Wikstedt kertoo.
FRONERI FINLAND
Perustamisvuosi ja kotipaikka: 2016 Turenki
Henkilöstön määrä: Työllistää Suomessa noin 200 ihmistä
Liikevaihto: 120,8 miljoonaa euroa (2025)
Omistus: PAI Partners ja Nestlé Kärkiosaaminen: Intohimoinen suhtautuminen jäätelöön
Ajankohtaista: Tavoitteena kasvattaa jäätelön ympärivuotista käyttöä erityisesti kahvila- ja ravintolakanavassa, muun muassa annoskonsepteja kehittämällä.
TULOSSA -OSIO 5/2026
TULOSSA-OSIOSTA LÖYDÄT
MIELENKIINTOISIA TUOTEUUTUUKSIA.
TUTUSTU JA KYSY LISÄÄ
OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI.
Huomaathan, että kaikkia tuotteita ei välttämättä ole vielä avattu Meira Novan valikoimaan.
Luo intensiivisiä makuelämyksiä
Helppokäyttöiset ja monipuoliset OSCAR® Premium-tahnat.
OSCAR® Premium
Punaviini & Portviini Reduktio MN 43026
OSCAR® Premium
Sitruunatahna MN 38438
OSCAR® Premium Fermentoitu Valkosipulitahna MN 40143
OSCAR® Premium Fermentoitu Pippuritahna MN 38436
Puljonki Oy Mänkimiehentie 21, 02780 ESPOO Asiakaspalvelu, p. +358 (0)20 766 1160 | puljonki.fi @puljonki
580 g purkki
Aprikoosisose
Meira Nova 42672
Täydellinen kastike — joka kerta
Puljongin heti käyttövalmiit kastikkeet nopeuttavat keittiösi arkea ja saat aina tasalaatuisen lopputuloksen.
Béarnaise Classic kastike
Hollandaise Classic kastike
Kermainen paprikakastike
Kermainen äyriäiskastike
Puljonki Oy Mänkimiehentie 21, 02780 ESPOO Asiakaspalvelu, p. +358 (0)20 766 1160 | puljonki.fi
Wotkin’s Hirvigrilleri
ME 5 x 350 g
EAN 6408800030656
KUPA 6408800040655
MN 38750
Wotkin’s Sörkän Chorizogrilleri
ME 5 x 350 g
EAN 6408800031226
KUPA 6408800041225
MN 38749
Wotkin’s Sörkän Nakki
ME n. 1,5 kg
EAN 2388003800000
MN 40041
Tuote 1006890
GOLDEN MANGO PALA 2,5 kg x 4
Tuote 1007774
GOLDEN GRANAATTIOMENANSIEMEN 1 kg x 10
Tuote 1007637
GOLDEN MANSIKKA 2,5 kg x 2 Puola
Tuote 1007638
GOLDEN KARHUNVATUKKA 2,5 kg x 2 Serbia
Tuote 1007639
GOLDEN PUNAHERUKKA 2,5 kg x 2 Puola
Tuote 1007640
GOLDEN VADELMAROUHE 2,5 kg x 2 Puola
Tuote 1007641
GOLDEN MARJASEKOITUS 2,5 kg x 2 Puola
Tuote 1008011
GOLDEN MUSTIKKA 2,5kg x 4 ulkomainen
Maahantuoja: Suomen Iglu Oy • www.suomeniglu.fi
KOKO SUOMEN RUOKALISTALLA GRILLIHERKKUJA
HK Maakarit® -makkarat ovat herkullinen ja laadukas valinta arkeen ja juhlaan. Valmistettu huolella parhaista raakaaineista, ne tarjoavat täyteläisen maun ja sopivan rakenteen grillaukseen, paistamiseen tai keittoihin. Nauti kotimaisesta mausta helposti ja nopeasti!
UUTUUS: MODO FRAPPE- JA PIRTELÖJAUHEPOHJA
Yhdistä lempimakusi ja luo täyteläinen, samettinen juoma, joka sopii täydellisesti niin arkiseen hemmotteluun kuin juhlahetkiinkin.
Frappe resepti:
30g Modo Frappe -jauhetta
4cl Modo Cold Brew -siirappia
4cl Modo Kanelipulla -siirappia
180ml maitoa
160g jäitä
Sekoita jauhe maitoon, lisää makusiirappi ja jäät. Sekoita tehosekoittimessa. Viimeistele haluammillasi lisukkeilla, kuten kermavaahdolla ja nauti!
UUDET KOTIMAISET
Lihamestarin kotimainen pepperoniviipale 1 kg
HYÖTYJÄ HANKINTOIHIN
Teksti: Krista Korpela-Kosonen •Kuvat: Unsplash
Osana ryhmää pienikin ravintola voi saada hankinnoissaan suuria etuja. Jo yli 60 ravintolaa on liittynyt mukaan
Ravintolaryhmään, joka syntyi 10 vuotta sitten yrittäjä Mikael Kekin ideasta.
Visio oli alusta asti selvä. Porvoolainen ravintolaalan ammattilainen
Mikael Kekki halusi tuoda tarjolle palvelun, jossa ryhmä yksittäisiä ravintoloita voisi hyödyntää elintarvikehankinnoissaan samaa hankintasopimusta. Syntyi vuonna 2016 perustettu Ravintolaryhmä, jossa on nykyään mukana yli 60 ravintolaa.
Ravintolaryhmän idea on yksinkertainen. Se kokoaa yhteen joukon ravintoloita, jotka pääsevät ryhmään liittyessään hyödyntämään samaa tukun kanssa neuvoteltua hankintasopimusta. Ryhmän kokonaisostot ovat vuositasolla niin suuret, että ne mahdollistavat edulliset hinnat ja reilut hyvitteet kaikille ryhmän ravintoloille.
RAVINTOLAN
AMMATTILAISET
saavat keskittyä omaan tekemiseensä, kun joku muu huolehtii taustalla hankintasopimuksen asioista.
”Raakaainekulut ovat ravintoloissa tyypillisesti isot, jopa kolmannes kulurakenteesta”, Kekki kertoo. Kun asiakas tulee Meira Novan ja Ravintolaryhmän asiakkaaksi, niin hän saa hankintakuluihin säästöä.
Palvelu osuu tarpeeseen
Rahan lisäksi säästyy aikaa ja vaivaa. Ravintolan ammattilaiset saavat keskittyä omaan tekemiseensä, kun joku muu huolehtii taustalla hankintasopimuksen asioista.
”Teen paljon taustatyötä. Ylläpidän hankintasopimusta ja neuvottelen hinnoista sekä uusista tuotteista ja kumppanuuksista”, Kekki toteaa.
Ravintolaryhmään liittyminen on ravintoloille maksutonta. Yksittäisellä ravintolalla ei ole ostopakkoa eikä mini
mivelvoitetta ostojen määrässä. Erota voi koska tahansa. Valtaosa ryhmän ravintoloista on pysynyt palvelussa pitkäaikaisesti mukana.
”Se kertoo asiakastyytyväisyydestä ja siitä, että palvelu osuu oikeaan tarpeeseen”, Kekki uskoo.
Ravintolat tilaavat tuotteensa suoraan tukusta, jonka jälkeen tukku toimittaa ne ravintolaan ja laskuttaa ravintolaa tilauksen mukaan. Meira Nova on Ravintolaryhmän sopimustukku. Kekin mukaan yhteistyö Meira Novan kanssa on ollut sujuvaa.
”Teemme viikoittain tiivistä yhteistyötä. Arvostan sitä, että Meira Novalla tartutaan hienosti niin pieniin kuin suurempiinkin asioihin. Tuotteiden toimitusvarmuus on hyvä, mikä on ravintoloille todella tärkeää”, kertoo Kekki.
Tavoitteena hallittu kasvu
MEIRA NOVA
on Ravintolaryhmän sopimustukku. Kekin mukaan yhteistyö Meira Novan kanssa on ollut sujuvaa.
Ennen Ravintolaryhmän perustamista ja yrittäjäksi ryhtymistä Mikael Kekki työskenteli lähes 20 vuotta palkkatöissä ravintola-alalla. Kokin, vuoropäällikön ja keittiöpäällikön tehtävissä tulivat vuosien mittaan tutuiksi erilaiset konseptit lounasravintoloista fine diningiin. Hän on lisäksi työskennellyt pitkään myös tuotekehityksen ja hankintojen parissa.
”Vahva kokemus ja ymmärrys keittiötyöstä on antanut hyvän pohjan yrittäjyyteen”, kiteyttää Kekki.
Kun Kekki perusti Ravintolaryhmän kymmenen vuotta sitten, toiminta piti rakentaa käytännössä nollasta, sillä palvelumalli oli alalla uusi. Kekki käytti palvelun tunnetuksi tekemiseen ja asiakashankintaan paljon aikaa. Vähitellen Ravintolaryhmän tunnettuus ja asiakaskunta alkoi kasvaa.
”Joka vuosi on menty eteenpäin, joinakin vuosina vähän isommallakin harppauksella. Tällä hetkellä tavoittelen hallittua kasvua, koska minulle on ensisijaisen tärkeää pitää nykyisistä asiakkuuksista hyvää huolta. Uskon, että hyvin tehty työ vie toimintaa eteenpäin”, kertoo Kekki.
Kekki tarjoaa ravintoloille erikseen sovittaessa myös muita ravintolan kehittämiseen ja hankintoihin liittyviä palveluita. Sellaisia voivat olla esimerkiksi tuotekehitys, ruokalistasuunnittelu, konseptin kehitys, hankintojen suunnittelu sekä apu kilpailutuksissa.
”Mitään suuria muutoksia Ravintolaryhmän toimintaan ei ole suunnitteilla. Idea on ollut alusta asti sama, mutta liikeidea on kirkastunut ja kohderyhmä tarkentunut vuosien saatossa. Ymmärrys siitä, miten ja missä voin olla parhaiten asiakkaille avuksi, on parantunut. Tällä reseptillä on hyvä jatkaa myös seuraavat kymmenen vuotta”, iloitsee Kekki.
Hyödyt houkuttelivat mukaan
Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö on ollut Ravintolaryhmässä mukana vuodesta 2019 asti. Säätiö tuottaa asumis- ja tukipalveluita pääosin ikäihmisille. Keskuskeittiöllä Lappeenrannassa valmistuu päivittäin noin tuhat ruokaannosta.
”Valmistamme aterioita säätiön omille palvelukodeille sekä kotiateriapalveluihin. Palvelukodeille toimitamme päivän kaikki ateriat aamupalasta iltapalaan ja kotiateriapalveluihin lounasannoksia”, kertoo ravitsemuspäällikkö Arttu Suhonen
Ravintolaryhmään Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö lähti mukaan taloudellisten hyötyjen takia.
”VALMISTAMME
aterioita säätiön omille palvelukodeille sekä kotiateriapalveluihin.”
– Arttu Suhonen
”Keskuskeittiömme hankintavolyymit eivät ole valtavan suuria, joten Ravintolaryhmän yhteinen, kilpailukykyinen hankintasopimus tuo meille taloudellisia etuja. Samalla vapautuu omaa työaikaa, kun ei tarvitse jatkuvasti seurata esimerkiksi tuotteiden hintakehitystä, vaan kaikesta tästä huolehditaan taustalla”, kertoo Suhonen.
Suhonen arvostaa lisäksi sitä, että tavarantoimittajat järjestävät toisinaan ryhmän ravintoloille koulutustilaisuuksia ja yritysvierailuja, joissa pääsee tutustumaan tuotteisiin ja oppimaan uutta.
”Ravintoalaryhmän toiminta on ollut kaikin puolin sujuvaa. Mikaelin kanssa on helppo sopia asioista ja saada vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin”, Suhonen toteaa.
Uunimakkara maistuu
Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön palvelukodeissa noudatetaan kuuden viikon kiertävää ruokalistaa, johon tehdään muutoksia sesonkien ja juhlapyhien mukaan. Kotiateriapalveluissa käytössä on kahden viikon kiertävä ruokalista. Ikäihmisten suosikkiruokia ovat esimerkiksi kaalilaatikko, kirjolohikiusaus, karjalanpaisti ja uunimakkara.
”Tilaamme elintarvikkeet pääosin Meira Novalta, mutta paikoin suosimme myös paikallisia valmistajia. Meira Novan tuotevalikoima on vastannut tarpeitamme hyvin. Yhteistyö pelaa ja tuotepuutoksia on harvoin”, Suhonen kiittää.
”MITÄÄN SUURIA MUUTOKSIA
Ravintolaryhmän toimintaan ei ole suunnitteilla. Idea on ollut alusta asti sama, mutta liikeidea on kirkastunut ja kohderyhmä tarkentunut vuosien saatossa.”
– Mikael Kekki
Tiesitkö miten perinteikäs ruoka-annos on kehitetty tai mistä se on saanut nimensä? Nova-lehti selvittää ruokaklassikoiden taustoja.
JUHANNUSHERKUN MONTA NIMEÄ
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä hokema on täyttä totta, kun suomalaiset puhuvat juhannuksen aikaan syötävistä, ohutkuorisista ja varhain nostetuista perunoista.
”
Tavallista varhemmin kesällä valmistuva ja nostettava peruna.”
Näin Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan varhaisperuna. Puhekielessä käytetään kesän alussa syötävistä perunoista monia nimiä. Lautasella on uutta perunaa, varhaisperunaa tai joillakin jopa neitsytperunaa.
Nimellä on sinänsä väliä. Varhaisperunat ovat tiettyjä perunalajikkeita, jotka nostetaan maasta kesken niiden kasvun. Tämän vuoksi niissä on ohut, helposti irtoava kuori ja niissä on myös tärkkelystä vähemmän kuin perunoissa, jotka saavat kasvaa ”täyteen mittaansa”.
Varhaisperuna-nimen lisäksi näitä keskenkasvuisia
perunoita kutsutaan myös neitsytperunoiksi. Amerikassa varhaisperunalla on hyvin niiden kasvuvaihetta kuvaava nimi, sillä siellä nimi on ”baby potatoes”.
Tuttuja varhaisperunalajikkeita ovat esimerkiksi Timo, Jussi ja Siikli. Samaiset perunalajikkeet ovat toki myös kesäperunoita tai uusia perunoita. Tämän nimen ne virallisesti saavat, kun niiden annetaan kasvaa kunnolla, mutta syödään melko pian noston jälkeen eli kesällä tai uusina. Talven varalle varastoitavat perunat ovat nimeltään talvi- tai varastoperunoita.
Sinänsä nimellä ei ole väliä. Kesällä perunat ovat mahtava herkku, jotka toimivat sellaisenaan voisulan kanssa syötyinä, grillattuina, savustettuina kuin ruokaisissa salaateissa.
Teksti: Terhi Paavola•Kuva: Istock
Photo
RUOKATARINA
ILON KAUTTA
Kouluruokailu on paljon enemmän kuin päivän ateria: se on keskeinen osa lasten ja nuorten ruokasuhteen rakentumista. Kysyimme kahdelta ruokapalveluun erikoistuneelta asiantuntijalta, miten ruokakasvatusta kannattaa toteuttaa eri ikävaiheissa.
Teksti: Laura Hujanen • Kuvat: Adobe Stock, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ja Juho Kuva
Ruokapalveluiden työntekijöillä on erittäin suuri rooli lasten ruoka-asenteiden muodostumisessa. Näin kokee Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n asiantuntija Saila Paavola. Ruukku ry tarjoaa ruokapalvelualalle mm. koulutusta ja rakentaa toimintatapoja oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen.
”Olemme pieni asiantuntijajärjestö ja pyrimme tarjoamaan tukea ruokakasvatuksen kysymyksiin, jotta lasten ja nuorten ruokatottumuksista saataisiin monipuolisempia. Lähestymme asiaa ruokailon kautta”, kertoo Paavola. Paavola korostaa viestinnän merkitystä ruokailon ruokkimisessa. Nimeämällä ruokalajit harkitusti ja kertomalla
niiden raakaaineista visuaalisesti varmistetaan, että oppilaat tietävät, mitä on tarjolla. Mitä tutummalta ja mieluisammalta ruoka tuntuu, sen matalampi on kynnys maistaa. Myös ruokien asettelulla vaikutetaan eri ruokalajien menekkiin. Suositusten mukaista olisi pitää tarjolla kahta pääruokavaihtoehtoa, joista vähintään toinen on kasvisruoka.
”Monissa kouluissa kasvisruoan menekki on vähäistä, ja se on tarjolla eri linjastossa tai kannen alla. Se ei viesti siitä, että tätä saa ottaa vapaasti. Tarvitaan rinnalle muistutusta, kannustusta ja tiedottamista.”
Tuttuus, turvallisuus ja matala kynnys maistaa Tuttuus on erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa. Kun uusiin raakaaineisiin pääsee tutustumaan toistuvasti kaikilla aisteilla, niihin totutaan. Paavola muistuttaa, että pienillä lapsilla ruokaoppiminen voi viedä aikansa ja on hyvin tyypillistä, että valikoivuus korostuu eri ikävaiheissa.
”Leikinomaiset keinot tutustua raakaaineisiin auttavat. Jos ruoaksi on linssikeittoa, voidaan kuivattuja linssejä tutkia etukäteen”, Paavola ehdottaa.
Paavola kannustaa laittamaan uusia ruokalajeja tarjolle ensin pieniin maistelukippoihin tai -lusikoihin: ”Pienille lapsille matalan kynnyksen tarjoaminen on tosi tärkeää, jotta he uskaltavat testata uutta.”
nen asia. Mutta usein kuulee, että on liian vähän aikaa tai tila on epäviihtyisä tai meluisa. Ei tunnu mielekkäältä jonottaa ja syödä hätäisesti”, toteaa Paavola.
Ruokakulttuurin muutos haastaa kouluruokailua
Palvelukeskus Helsingin vastuullisuusasiantuntija Meri Mathlinin mukaan kouluruokaa haastaa myös yleinen ruokakulttuurin murros. Ruokapalveluiden asiakasryhmät ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia perheitä. Samalla ruokailu on muuttunut napostelutyyliseksi. Kouluruoka voi olla siis hyvin erilaista kuin mitä kodeissa on totuttu syömään.
”Se ei ole ehkä asenne, vaan tottumusasia”, toteaa Mathlin.
Jotkut perheet eivät ole lainkaan kiinnostuneet kouluruoasta, kun taas toiset ottavat selvää, kyselevät ja antavat palautetta. Palvelukeskus Helsingissä on huomattu, että huoltajien omat kokemukset kouluruoasta vuosien takaa voivat välittyä myös lapsille. Yksi keino muuttaa asenteita on maistattaa tämän päivän kouluruokaa huoltajille vanhempainilloissa.
Samat periaatteet toimivat myös alakoulun pienimpien oppilaiden kanssa. Erona on kuitenkin ympäristö, joka koulussa saattaa olla hälyisämpi kuin varhaiskasvatuksen omassa ryhmässä tapahtuva ruokailu. Onkin tärkeää luoda ilmapiiristä turvallinen. Myöskään lautashävikkiä ei kannata liikaa korostaa etenkään silloin, kun ollaan tutustumassa uudenlaiseen ruokalajiin.
Leikinomaiset keinot tutustua raakaaineisiin auttavat.
– Salla Paavola
”Lapsella on oltava olo, että ei ole vaarallista jättää vähän ruokaa lautaselle, jos ei vielä tänään ole oppinut syömään uutta ruokalajia”, muistuttaa Paavola.
Mitä vanhemmista oppilaista ja opiskelijoista on kyse, sen suurempi todennäköisyys on, että he jättävät tulematta syömään. Paavola toivoo, että nuorten syitä jättää ruokailu väliin kuunneltaisiin herkällä korvalla. ”Se on monivyyhti
”Toivotaan, että nykyiset oppilaat saisivat muodostaa omat ruokamuistonsa ja ylipäänsä puhuttaisiin kotona ruoasta arvostavasti ja opetettaisiin arvostamaan kaikkien ihmisten työtä, jotka työskentelevät tarjotakseen lämpimän koululounaan”, muistuttaa Mathlin. Helsingissä on tehty paljon erilaisia kokeiluja palvelumuotoilun hyödyntämisestä kouluravintolan viihtyisyyden lisäämiseksi aina makuraatien järjestämiseen. Viimeisin testi on maaliskuulta 2026, jolloin koulun ravintolatoimikunta otettiin mukaan suunnittelemaan uusien kouluruokien maistatusta. Oppilaat tekivät etukäteen kuulutuksia ja mainoksia ja olivat itse mukana ottamassa vastaan palautetta. ”Saimme paljon enemmän palautetta kuin aikaisemmilla kerroilla”, kertoo Mathlin.
Kouluissa kiertävä hävikkiohjaaja Marjo Niskanen tapaa oppilasryhmiä ja puhuu kouluruoasta, hävikistä ja ruoan arvostamisesta. Hänellä on suuri rooli siinä, että asiakkaat ymmärtävät ruokapalvelun realiteetteja.
”Oppilaat saattavat kysyä, miksei voi olla hamppareita”, kertoo Niskanen. Hänellä on rauhassa aikaa selittää, mitkä ovat kouluruokailun reunaehdot ja näyttää videoita keskuskeittiöltä, jossa tehdään 60 000 ateriaa päivässä. ”Kun asian selittää nuorille ja lapsille, he kyllä ymmärtävät”, Niskanen jatkaa. Varhaiskasvatuksessa samankaltaista tehtävää hoitaa Mika Marttila
Arjen kohtaamiset ratkaisevat
Kokeiluista ja tempauksista huolimatta ruokakasvatus tapahtuu jokapäiväisissä arjen kohtaamisissa. Ruokapalveluhenkilöstön tapa kohdata oppilaita ja koulun henkilöstöä luo perustan sille, että lapsille voi kehittyä myönteinen suhde ruokaan. Ruokapalvelualan ammattilaiset eivät luonnollisesti ole vastuussa ruokakasvatuksesta yksin. Mathlin korostaa, että tutkimusten mukaan opettajan esimerkkinä toimiminen on keskeistä, jotta oppilaat osallistuvat ruokailuun.
Ruoasta tulisi puhua myös oppitunneilla. Ruoan arvostus kasvaa, kun ymmärtää ruokajärjestelmää: mistä ruoka tulee, miten sitä tehdään ja mitä kaikkea siihen liittyy esimerkiksi ilmaston näkökulmasta.
”Meille tärkeää on viestiä, että kaikille oppilaille on varattu ruokaa, ja jos päättää olla osallistumatta ruokailuun, niin se menee hävikkiin. Kannustetaan osallistumaan ruokailuun”, Mathlin jatkaa.
Parasta on, jos opettaja ruokailee oman ryhmänsä kanssa.
– Meri Mathlin
”Parasta on, jos opettaja ruokailee oman ryhmänsä kanssa”, toteaa Mathlin.
Toisella asteella asiakasryhmä on entistä monipuolisempi: mukana voi olla myös aikuisopiskelijoita ja nuoretkin ovat saattaneet muuttaa omilleen.
”Ruokapalvelun tehtävä on mahdollistaa terveyttä edistävä ja tasapainoinen lounas”, kiteyttää Mathlin.
Kaikissa Palvelukeskus Helsingin ruokapalveluissa on käytössä myös hävikkimyynti, jossa lounaalta ylijäänyttä ruokaa voi ostaa mukaan.
Lukioissa myös opiskelijat ostavat usein ruokaa kotiin vietäväksi.
LISÄÄ OPPILAIDEN JA OPETUSHENKILÖSTÖN OSALLISUUTTA NÄIN
1 Hyödynnä ravintolatoimikuntaa
• ota mukaan oppilaat, opettajat ja ruokapalvelun edustajat
• hyödyntäkää koulun omia kyselyitä keskustelun pohjana
2 Anna oppilaille aito vaikutusmahdollisuus
• järjestä maistatuksia ja makuraateja
• osallista oppilaat myös hankintojen ja tuotevalintojen arviointiin
• kerää palautetta eri kanavien kautta ja reagoi siihen
3 Tuo ruokapalvelu osaksi kouluyhteisöä
• esittäydy oppilaille ja henkilöstölle
• tee keittiöhenkilökunta näkyväksi (esim. kuvat ja nimet)
• vieraile luokissa ja ole mukana arjessa
4 Mahdollista oppilaiden osallistuminen käytännön työhön
• tarjoa mahdollisuuksia osallistua keittiön arkeen
• esimerkiksi tiskivuorot tai pöytien pyyhintä lisäävät sitoutumista
5 Tee tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön kanssa
• suunnitelkaa yhdessä kehittämistä ja tempauksia
• osallistukaa koulun teemapäiviin (esim. hävikkiviikko)
6 Muista kokonaisuus
• kehittäkää yhdessä sekä ruokaa että ruokailutilannetta
• huomioikaa tilat, sujuvuus ja viihtyisyys ruokailun houkuttelevuuden lisäämisessä
Lehtikaali on keittiön kestotähti
Rapsakka ja monipuolinen lehtikaali on täynnä ravinteita.
Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: Adobe Stock
Lehtikaali on vanha viljelykasvi ja luultavasti ensimmäisiä villikaalilajeista viljeltäväksi muotoutuneita kaaleja. Antiikin Rooman aikana elänyt Marcus Pocius Cato kirjoittaa Herrasmiesmaanviljelijän käsikirjassa lehtikaalin viljelystä ja lehtikaalista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Euroopassa lehtikaali oli eniten syöty vihreä vihannes keskiajalle asti, jonka jälkeen valkokaali syrjäytti sen.
Lehtikaalilajikkeita on useita ja ne eroavat toisistaan korkeuden, lehtien muodon ja värin puolesta.
Raakana lehtikaalissa on terävä, hieman sinappinen maku, joka tasaantuu ja makeutuu käsiteltäessä ja kypsentäessä.
Ravintorikas kaunokainen
Lehtikaalin monipuolinen ravintosisältö tekee siitä kotimaisen superfoodin. Lehtikaali sisältää runsaasti B2-vitamiinia, K-vitamiinia, karotenoideja, foolihappoa ja C-vitamiinia sekä suhteellisen paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Lehtikaalin lehdet voivat olla raakana puisevia ja kovia, joten kaali kannattaa marinoida, ryöpätä, paahtaa tai paistaa. Sopivan pieneksi pilkottuna lehtikaalia voi syödä myös sellaisenaan. Lehtien rakenne pehmenee, kun pilkottuun tai revittyyn lehtikaaliin lisää sitruunamehua ja suolaa sekä hieroo käsin lehtiä. Vihreille lehtikaaleille sopii hyvin ryöppäys, jolloin väri suorastaan kirkastuu. Punaiseen ja violettiin taittavien lehtikaalien värin säilyttämiseksi keitinveteen kannattaa
lisätä happamuutta esimerkiksi sitruunalla. Pakastus sopii hyvin lehtikaalille, sillä se pehmentää lehtien rakennetta.
Smoothieta, muhennosta ja pizzaa Lehtikaali sopii sellaisenaan salaattiin ja smoothieen ja coleslawsta tulee lehtikaalin myötä ”kaleslaw” (kale = lehtikaali). Rasvaiset ruoat, kuten liharuoat, muhennokset ja pastat sekä juustot ja pähkinät ovat hyviä kumppaneita lehtikaalille. Perinteisen portugalilaisen Caldo Verde kaalikeiton pääraaka-aine on lehtikaali, jonka lisäksi keittoon tulee sipuleita ja chorizomakkaraa. Kaalikääryleetkin onnistuvat hyvin lehtikaalista, mutta paksu lehtiruoti on hyvä poistaa kokonaan tai ainakin ohentaa. Lehtikaalin voi myös surauttaa herkulliseksi pestoksi tai paistaa letuiksi.
LEHTIEN RAKENNE PEHMENEE
kun pilkottuun tai revittyyn lehtikaaliin lisää sitruunamehua ja suolaa sekä hieroo käsin lehtiä.
Lehtikaali kannattaa myös maustaa öljyllä ja mausteilla ja paahtaa uunissa rapeiksi ja terveellisiksi sipseiksi, jotka sopivat sellaisenaan naposteltavaksi tai tuomaan suutuntumaa ja koristusta keiton päälle. Marinoidut ja paahdetut lehtikaalit sopivat myös esimerkiksi lehtikaalipizzan täytteeksi mozzarellan, hunajan ja valkosipulin kera.
Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.
MIKÄ ON MEIRA NOVAN KASVU30-STRATEGIA?
Meira Novan uusi Kasvu30-strategia on julkaistu ja tahtotilanamme on kasvaa yhdessä, asiakas edellä. Lue lisää, miten strategiatyö näkyy asiakkaidemme arjessa.
Kasvu30 on Meira Novan pitkän aikavälin suunta vuosille 2026–2030. Se kiteyttää, miten haluamme kehittää toimintaamme ja rooliamme foodservice-asiakkaidemme sekä muiden sidosryhmiemme kumppanina muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategiamme ytimessä on selkeä ajatus: haluamme olla tukku, joka mahdollistaa asiakkaidensa menestyksen. Emme kehitä Meira Novaa Meira Novaa varten, vaan siksi, että voimme palvella asiakkaitamme pitkäjänteisesti, luotettavasti ja asiakaslähtöisesti –myös tulevaisuudessa.
MITÄ KASVU30 TARKOITTAA ASIAKKAILLEMME?
Asiakkaalle Kasvu30 näkyy ennen kaikkea selkeytenä, luotettavuutena ja sujuvana yhteistyönä. Tavoitteenamme on, että Meira Nova on kumppani, jonka kanssa asioiminen on helppoa ja ennakoitavaa. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, prosessejamme ja palveluja niin, että ne tukevat asiakkaan arkea ja liiketoiminnan tarpeita. Kun yhteistyö on sujuvaa ja ratkaisut toimivia, asiakkaalle jää enemmän aikaa keskittyä omaan ydintoimintaansa eli omien asiakkaidensa palvelemiseen.
MIKSI MEIRA NOVA ON PARAS KASVUN KUMPPANI NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Meira Novan vahvuus on aito kumppanuus ja syvä asiakasymmärrys. Haluamme ymmärtää, mitä asiakkaamme tarvitsevat tänään – ja mihin he ovat menossa huomenna.
Rakennamme yhteistyötä pitkäjänteisesti ja kehitämme ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Toimintamme perustuu vastuullisuuteen, luotettavuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen. Näiden varaan on mahdollista rakentaa kestävää yhteistyötä ja kasvua myös pitkällä aikavälillä kaikille osapuolille.
MIHIN KESKITYMME STRATEGIAN MYÖTÄ LÄHIVUOSINA?
Kasvu30:n myötä keskitymme ennen kaikkea:
• Asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen, jotta tekemisemme lähtee aidosti asiakkaan tarpeista
• Toimintatapojen kehittämiseen, jotta yhteistyö on sujuvaa ja selkeää Yhdessä voittamisen kulttuuriin, jossa onnistuminen syntyy yhteistyöstä, luottamuksesta ja vastuunkannosta
Uskomme, että näihin asioihin keskittymällä luomme arvoa asiakkaillemme ja rakennamme vahvan perustan tulevaisuuden menestykselle.
VASTAAMASSA
Arja Liimatainen
Kaupallinen johtaja
Meira Nova
