Nova 5 2026

2026

MEIRA NOVAN ASIAKASLEHTI FOODSERVICE-ALAN AMMATTILAISILLE

Kiisselit ja mousset – ARJEN HELPOTTAJAT S. 16

NÄIN MEILLÄ

TERMIN SELITYS

Ravintolaryhmän avulla suuria etuja hankintoihin

Zebra striping on ilmiö, joka tuo uuden nautiskelu­ rytmin ravintoloihin

5

KOTIMAISET JUUSTOT

maistuviin burgereihin

Valio Koskenlaskija® cheddar sulatejuustoviipale laktoositon e200 g

Valio Burgerviipale cheddar juusto e1 kg

Valio Kippari® sulatejuustoviipale laktoositon e900 g

Meira Nova tuotenro 40488

Meira Nova tuotenro 41918

Meira Nova tuotenro 23443

Klassisen Koskenlaskija® sulatejuuston vahvalla juustoisuudella maustetut cheddarviipaleet sopivat hyvin hampurilaisten ja toastien väliin. Paksut viipaleet sulavat kauniisti, mutta eivät katoa hampurilaisten välin.

Valio Burgerviipale cheddarin täyteläinen maku ja kauniisti sulava rakenne kruunaavat burgerin – olipa kyseessä perinteinen pihviburgeri, kana- tai kasvisvaihtoehto. Sopii myös grillileipiin ja quesadilloihin.

Valio Kippari® sulatejuustoviipaleita on savustettu aidolla leppäsavulla jo vuodesta 1970. Savun syleilyssä Valio Kippari® saa luonnollisen ja tunnusomaisen pehmeän savuisuutensa.

Valio Kippari® viipaleet maistuvat leivän päällä ja hampurilaisten välissä.

KOKOUS VUODELTA 2030

O

n syksy vuonna 2030. Suomalaisen ravintolayrityksen johtoryhmä käy läpi lukuja, uusia avauksia ja seuraavan vuoden kasvusuunnitelmia.

Tunnelma on hyvä. Yritys on kasvanut kannattavasti, uusia asiakkuuksia on löytynyt ja palvelut ovat laajentuneet alueille, joita vielä muutama vuosi sitten pidettiin liian rohkeina kokeiluina.

Keskustelun lomassa joku toteaa ääneen: ”Onneksi emme jääneet vuonna 2026 odottamaan parempia aikoja.” Huoneessa nyökätään. Silloin epävarmuutta riitti. Kustannukset nousivat, markkina haki suuntaa ja monessa yrityksessä keskityttiin lähinnä varmistamaan, että arki pysyy hallinnassa. Tässä yrityksessä päätettiin tehdä jotain muuta. Ei holtittomasti, vaan määrätietoisesti.

Uskallettiin investoida digitaalisiin ratkaisuihin, helpottaa asiakkaiden arkea uusilla palveluilla ja kehittää henkilöstön osaamista silloinkin, kun olisi ollut helpompaa painaa jarrua.

Samalla katsottiin omaa tekemistä uudesta kulmasta ja kysyttiin, missä seuraava kasvutasku oikeasti on. Vastaus ei lopulta löytynyt kaukaa. Se löytyi omasta osaamisesta, rohkeudesta kokeilla ja halusta nähdä mahdollisuuksia sielläkin, missä moni muu näki vain epävarmuutta. Yrityksessä ymmärrettiin jo silloin, että kasvu alkaa usein jo ennen nousukautta ja sillä hetkellä, kun joku uskaltaa toimia toisin kuin muut.

Vuonna 2030 tätä pidetään yhtenä yrityksen tärkeimmistä päätöksistä.

Kasvu ei alkanut siitä hetkestä, kun markkina helpottui. Se alkoi paljon aikaisemmin: silloin kun uskallettiin uskoa tulevaan ennen muita. Ehkä juuri sitä suomalainen foodservice-ala tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan: rohkeutta nähdä kasvun mahdollisuus jo ennen kuin se näkyy numeroissa.

Meira Novassa ajattelemme samalla tavalla. Haluamme rakentaa ratkaisuja, palveluita ja yhteistyötä, joiden varaan asiakkaamme voivat rakentaa omaa kasvuaan luottavaisin mielin myös muuttuvassa markkinassa.

Meidän tehtävämme on varmistaa, että asiakkaamme voivat keskittyä omaan menestykseensä tietäen, että Meira Nova kulkee rinnalla myös silloin, kun seuraavia kasvutaskuja etsitään.

5

Kasvu alkaa usein jo ennen nousukautta ja sillä hetkellä, kun joku uskaltaa toimia toisin kuin muut”

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!

TUOTEIDEAT 2026 LÄHESTYY

SEURAAVASSA NUMEROSSA:

Meira Novan Tuoteideat 2026 -tapahtumapäivä koittaa 7.10. ja lisää infoa on tulossa myöhemmin.

Merkkaa päivämäärä jo nyt kalenteriisi!

Seuraavassa numerossa tutustumme kasvispyöryköiden ja -pihvien mielenkiintoiseen maailmaan.

Lehti 6/26 ilmestyy 26.8.2026.

NOVA 5• 2026 3

Inspiroidu ja uudista possuruoat – maailman makuja suomalaisesta maatiaispossusta!

Maailman makuja maatiaispossusta -konsepti tarjoaa ravintoloille uudenlaisia, helposti toteutettavia tapoja tuoda possu osaksi houkuttelevaa ja kansainvälisesti Oktoberfest inspiroitunutta ruokalistaa.

USA Roadtrip

Seoul Food

Riviera

Caribbean

QR-koodin takaa löydät reseptiikkaa, valmiita kampanjamateriaaleja sekä ohjeet somekisaan, josta voit voittaa täydennystä henkilökunnan virkistyskassaan.

Lehti julkaistaan sähköisenä osoitteessa issuu.com/novalehti.

Löydät lehdet myös osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/ asiakasviestintae

NOVALAINEN VINKKAA: Kiisseli- ja moussejauheet ovat edullisia, helppokäyttöisiä ja monipuolisia raaka-aineita, jotka sopivat sekä makeisiin että suolaisiin annoksiin eri tarjoilutilanteissa. Niillä voi nopeasti luoda tasalaatuisia, muunneltavia annoksia ja säästää aikaa sekä kustannuksia keittiössä.

Kiisselit sopivat hyvin erilaisiin erityisruokavalioihin ja toimivat esimerkiksi puurojen lisukkeina, jälkiruoissa ja kerrosannoksissa.

Niitä voi muokata marjoilla, hedelmillä ja erilaisilla lisukkeilla.

Mousset puolestaan ovat jälleen trendikkäitä, ja sopivat sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin, kuten jälkiruokiin ja erilaisiin täytteisiin. Mousseja voi tarjoilla näyttävästi esimerkiksi pienissä annoksissa ja yhdistellä moniin makuihin ja tekstuureihin.

Melina Lindfors Hankinta- ja valikoimapäällikkö, Meira Nova

6

PINNALLA

Todennettu data parantaa asiakaskokemusta

LUE LISÄÄ TEEMAN SIVUILTA 16!

11

GALLUP

Miten ruoka- ja ravintolatarjonta vaikuttaa kesä­ suunnitelmiin?

PÄÄTOIMITTAJA

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

24

KUMPPANI

Fronerilla on vankka osaaminen jäätelömarkkinassa

KONSEPTI JA TAITTO Avidly

PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu

JULKAISIJA

Meira Nova Oy Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500 Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku.

Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.

TOIMITUSNEUVOSTO

Pasi Berggren, Petri Kanerva, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Laura Matilainen ja Jenni Naakka

TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET Laura Matilainen Puh. 010 76 86508 laura.matilainen@meiranova.fi

PAINOPAIKKA

Punamusta Oy

Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi

OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi ISSN 2323-9913 (Painettu) ISSN 2323-9921 (Verkkojulkaisu)

DATA PARANTAA KEITTIÖIDEN PÄÄTÖKSEN­TEKOA JA ASIAKASKOKEMUSTA Teksti: Mari Cadaut • Kuvat: Adobe Stock

6 NOVA 5 • 2026

PINNALLA

Kokemus ja pitkän linjan ammattilaisen vaistot eivät enää riitä ravintoloiden asiakasvirtojen ennustamiseen. Aidon todennetun datan tuominen mukaan liiketoimintaan voi parantaa asiakaskokemusta, vähentää hävikkiä ja säästää pitkän pennin.

A

siakasvirtojen ennustaminen on mullistunut korona­ pandemian jälkeen. Työnteon tavat ovat monipuolis­ tuneet ja kotitoimisto on monelle jopa pääasiallinen työpiste. Tämä vaikuttaa merkittävästi erityisesti lounasravin­ tolabisnekseen. Niinpä käytännössä koko 2020-luku on pai­ nittu kannattavuuden kanssa. Miten tässä tilanteessa osaa enää ennustaa, millaisia määriä ruokaa valmistetaan ja mihin aikaan?

RAVINTOLALLE DATAN KÄYTTÖ tarkoittaa esimerkiksi asiakas­ käyttäytymisen ja myyntitietojen hyödyntämistä päivittäisten ja pitkäaikaisten päätösten perustana.

Päätöksenteon pohjalle aitoa dataa Liiketoiminnassa menestymisen avaimet löytyvät yhä useam­ min tiedosta ja sen tehokkaasta hyödyntämisestä. Datan analysointi nousee monella alalla kilpailutekijäksi, eikä ravintola-ala ole poikkeus. Datamassojen jalostaminen liike­ toiminnalle merkitykselliseksi tiedoksi ohjaa toiminnan opti­ mointia ja auttaa tunnistamaan muutokset markkinassa ja asiakaskäyttäytymisessä.

Tietopohjainen päätöksenteko ravintoloissa vaatii taustal­ leen tosiasioita esimerkiksi asiakasvirroista, myynnistä ja hävi­ kin määrästä. Tätä kaikkea tietoa monessa ravintolassa jo onkin, mutta sitä ei aina kerätä järjestelmällisesti tai analysoida sään­ nöllisesti. Ravintolalle datan käyttö tarkoittaa esimerkiksi asia­ kaskäyttäytymisen ja myyntitietojen hyödyntämistä päivittäis­ ten ja pitkäaikaisten päätösten perustana.

Siirtyminen kokemuksen tuomasta arviosta aidon datan analysointiin tuo liiketoiminnalle selkeitä hyötyjä, sillä mittaa­ minen optimoi sekä tehokkuutta että kannattavuutta.

Dining Flow -projekti yhdisti datan ravintolan arkeen Vuoden 2025 lopulla päättyneen Turun yliopiston koordinoi­ man Dining Flow -projektin tarkoitus oli parantaa ruokaili­ joiden ja palveluntarjoajien kokemuksia ja lisätä kestävyyttä itsepalveluravintoloissa. Poikkitieteelliseen projektiryhmään kuului monialainen akateeminen tiimi Turun yliopistosta sekä useita yrityksiä.

Projektissa etsittiin konkreettisia tietoon perustuvia päätök­ senteon tukityökaluja ja -ratkaisuja. Ne löytyivät yhdistämällä asiakkaiden käyttäytymisen tutkimus muun muassa itsepalve­ luravintoloiden laitteistolta ja rakennuksista saatavaan dataan.

Projektin taustalla on yhteistyöravintolan kokemus siitä, että pandemia-ajan jälkeen on ollut erittäin vaikeaa ennustaa asiakasvirtoja entiseen tapaan. Etätyöt ovat syöneet ravintolan tulosta, ja päivittäiset kävijämäärien vaihtelut ovat kasvaneet valtavasti, mikä tuottaa herkästi hävikkiä. ”Tämä oli meille mielenkiintoinen ongelma: miten voimme auttaa keittiötä tekemään parempia päätöksiä siitä, kuinka paljon ruokaa valmistetaan. Silloin sekä säästettäisiin rahaa että tuotettaisiin vähemmän jätettä,” sanoo erikoistutkija Niko Myller, joka johti Dining Flow -projektissa Data ja teknologia -kokonaisuutta. ”Ravintoloissa on paljon tietoa tarjolla. Esimerkiksi mitä ihmiset ottavat lautasilleen ja kuinka paljon, mitä he todella jät­ tävät syömättä ja kuinka kauan he viipyvät ravintolassa ja niin edelleen. On myös erilaisia teknologisia vaakoja ja RFID-tunnis­ teita ja kaikkea sellaista, jolla voidaan seurata, mitä ravintolassa tapahtuu. Lisäksi rakennuksissa on paljon dataa. Päätimme sel­ vittää, miten voisimme hyödyntää sitä auttaaksemme ravin­ toloita tekemään parempia päätöksiä,” Myller kertaa projektin alkua.

Monialaisuus tuo uusia näkemyksiä Projekti yhdisti hyvin erilaisia tieteenaloja: tietotekniikkaa, konetekniikkaa, ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen sekä kauppakorkeakoulun. Erilaisten näkemysten ja ideoiden tör­ määminen johti uudenlaisiin oivalluksiin.

NOVA 5• 2026 7

Dining Flow’ta johtanut erikoistutkija Carolina Islas Sedano kertoo, että yhteisen näkemyksen löytäminen erilais­ ten sidosryhmien kanssa oli projektissa äärimmäisen tärkeää. ”Meillä kaikilla oli yhteinen tavoite, mutta hyvin erilaiset lähestymistavat. Eri alan tutkijoiden lisäksi mukana oli myös yrityksiä, joiden kanssa vuoropuhelu oli jälleen erilaista. Sit­ ten menimme kentälle, ja huomasimme, että keittiöammat­ tilaiset saattoivat ymmärtää tilanteen täysin eri tavalla kuin me. Viestintä oli äärimmäisen tärkeää koko projektin ajan, jotta todella ymmärsimme toisiamme oikein!”

Islas Sedano painottaa, että datan hyödyntämisessä on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, miten työkalut palvelevat keittiötä ja siellä työskenteleviä. ”Huomasimme prosessin aikana myös, kuinka tärkeää keittiöhenkilökunnalle on kuunnella ruokailijoita. Samalla ruokailijoiden ei ole helppoa ilmaista toiveitaan. Kokeilimme projektissa myös esimerkiksi sitä, että ruokailijat voivat antaa palautetta näyttöjen avulla ruoasta. Tämä osoittautui menes­ tykseksi, ja keittiötä todella kiinnosti, mitä ruokailijat reaali­ ajassa ruoasta sanoivat.”

DATAN HYÖDYNTÄMISESSÄ on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, miten työkalut palvelevat keittiötä ja siellä työskenteleviä.

Keittiöiden datan, keittiön ja ravintolaprosessien ymmär­ ryksen, ruokailijoiden antaman tiedon sekä rakennuksen tie­ tojen avulla tehtiin malli, jolla saman päivän ruokailijamää­ rät onnistuttiin ennustamaan menestyksekkäästi. ”Tiedän kyllä, että ravintola haluaisi mieluiten ennusteen kaksi viikkoa etukäteen, mutta siihen emme vielä päässeet.

Se vaatii vielä lisätutkimusta,” Islas Sedano nauraa.

Muutosjohtamisprosessi Myller kertoo, että molemmissa projektiin osallistuneissa ravintoloissa ennustamisen lähtökohdat olivat enemmän taidetta kuin tiedettä. Ravintola-alan ammattitaitoon kuu­ luvat vuosien kokemukseen ja näppituntumaan perustu­ vat arviot eivät enää valitettavasti yksinkertaisesti päde muuttuneessa tilanteessa. Niinpä Myller näkee, että aidosti dataan perustuvan ennustamiseen siirtyminen on ennen kaikkea prosessi, jossa keittiöammattilaisten luottamus dataan täytyy rakentaa huolella.

8 NOVA 5 • 2026

”Jos haluaa soveltaa tällaista aidosti datavetoista lähes­ tymistapaa keittiössä, se mielestäni on pohjimmiltaan muu­ tosjohtamisprosessi. Päätöksistä täytyy viestiä selkeästi ja luottamus dataan täytyy rakentaa. Ihmiset alkavat koulu­ tuksen ja kommunikoinnin avulla oppia tulkitsemaan lukuja.

Samalla matkan varrella organisaatio oppii sen, mikä toimii ja mikä ei. Tämän perusteella voi tehdä muutoksia prosessei­ hin,” Myller sanoo.

Myller ei lupaa tiedolla johtamiseen siirtymisessä min­ käänlaista yhden toimintatavan ihmelääkettä, koska ravin­ tolat ovat keskenään erilaisia. Onkin avainasia, että muutos tehdään kussakin yksikössä yhteistyössä ja henkilökunta ote­ taan mukaan oppimaan.

Ennustettavuus säästää rahaa Jo yhdenkin päivän tietoon perustuva ennustettavuus aut­ taa Myllerin mukaan keittiötä säästämään hävikissä ja rahassa. ”Suurin osa lounasravintolan ruoista on sellaisia, että

ne valmistellaan samana päivänä, jolloin myös lopullinen päätös annosmääristä tehdään. Silloin, kun arvio vaikkapa lounasruokai­ lijoista saadaan aamulla, keittiössä ei tuoteta liikaa tai tarjoilla yli­ määräistä ruokaa.”

Myller muistuttaa, että buffettien palvelujäte on monissa ravin­ toloissa suurin hävikin aiheuttaja. Lisäksi se kaikki, mikä on keitti­ össä valmistettu, pitää joko myydä halvemmalla lounasajan jälkeen tai laittaa roskiin. ”Sanotaan, että tämä valmiiksi ruoaksi tuotettu ja jätteeksi pää­ tyvä, on kaikesta ruoasta esimerkiksi 10–20 %. Vuoden aikana siitä tulee helposti todella merkittävä summa rahaa, jonka voi säästää datan avulla.”

Tarkoilla luvuilla liikkeelle Niko Myller ja Carolina Islas Sedano sanovat, että jokaisessa ravin­ tolassa hyvä datankeruun perustaso on, että jokaiselta päivältä tie­ detään tarkka asiakasmäärä. Jo sen perusteella voi lähteä raken­ tamaan omaa ennustemalliaan. Mikäli tarjolla on lisäksi muuta dataa, esimerkiksi toimistorakennuksen hisseistä, ennustus tar­

BUFFETTIEN PALVELUJÄTE on monissa ravintoloissa suurin hävikin aiheuttaja.

kentuu heti. Jo tällaisella tiedolla voi luoda järjestelmän liiketoi­ minnan tueksi. ”On todella tärkeää kerätä ja saada historiatietoa. Ei vain tältä päivältä tai viime kuulta, vaan mitä pidemmältä ajalta tietoa löytyy, sitä parempi. Ja kaikista tärkeintä on, että tieto on luotettavaa. Tätä ei voi korostaa liikaa,” muistuttaa Islas Sedano. ”Ei riitä, että kirjoitetaan numeroita paperille, jotta on arvio siitä, montako asiakasta kävi. On oleellista, että tieto kerätään automaat­ tisesti niin, ettei inhimillinen harkintakyky häiritse sitä. Dataan täy­ tyy todella voida luottaa, jotta se tuo oikeanlaisia tuloksia.”

NOVA 5• 2026 9

TUUNAA TUOTE

SORMISYÖTÄVÄT KESÄN JUHLIIN Ideaali sormiruoka on suupalan kokoinen eikä murene tai valu.

Teksti: Laura Hujanen

TUUNAA NÄIN! Ruisnapeista voi valmistaa ylioppilaslakkia muistuttavan naposteltavan tuorejuustosta ja väriltään mustasta vegaanisesta merileväkaviaarista. Rapeista ruissipseistä saa koottua minihampurilaisen käyttämällä niitä burgerisämpylän tapaan.

Viljapohjaiset tuotteet eivät ole ainoa tapa tarjota sormisyötäviä. Paahdetut perunasiivut tai puolitetut ja keitetyt pikkuperunat toimivat yhtä lailla napostelutuotteen pohjana. Pikkusuolaisena maistuvat myös tukevista salaatinlehdistä, kuten sikurista tehdyt täytetyt veneet tai pyöreäksi kiekoksi leikattu juusto hillokkeen kera.

Uppopaistettu riisipaperi tai nori-merilevä ovat näyttäviä, mutta suuritöisiä pohjia pursotettaville täytteille.

Perinteisen lohi- tai porotäytteen rinnalla kannattaa tarjota myös värikkäitä kasvisvaihtoehtoja. Tuoreista herneistä pyöräytetty hummus on kirkkaan vihreä täyte, kun taas soseutettu savutofu saa oranssin sävyn paahdetusta porkkanasta. Rohkea täyttää ruisnapit makealla valkosuklaa-rahkatäytteellä.

10 NOVA 5 • 2026

P

erinteinen vaihtoehto sormisyötäviin ovat erilaiset täy­ tettävät tartaletit, ruisnapit ja crostinit. Ohuet vilja- tai perunasipsit toimivat hyvin pursotettavien täytteiden kanssa, mutta vettyvät nopeasti. Täyte kannattaakin tehdä etu­ käteen pursotinpussiin ja viimeistellä tarjottavat vasta juuri ennen tarjoiluhetkeä. Ruisnapit puolestaan ovat paksumpia, joten ne voi täyttää jopa edellisenä päivänä. Yleinen nyrkki­ sääntö cocktail-tilaisuuksiin on laskea kahden tunnin tapahtu­ maan 5–8 sormisyötävää henkilöä kohti, ja lisätä määrää 2–3 palalla jokaista lisätuntia kohden.

Lähteet: Linkosuo, Valio, Herkkupiste

GALLUP GALLUP

Nova-lehden gallupissa tiedustellaan ravintolaasiakkaiden mielipiteitä ja mieltymyksiä.

Minkälaista roolia ravintolat ja kahvilat näyttelevät kesässäsi?

Teksti ja kuvat: Laura Hujanen

Kysyimme Helsingin keskustassa, miten ruoka- ja ravintolatarjonta vaikuttavat kesäsuunnitelmiin ja mitä niiltä toivotaan.

Liisa

Saku

K

V

esällä teen jonkun matkan, varmaan Tallinnaan tai Pariisiin.

Niissä on molemmissa paljon kivoja kahviloita, joissa on tosi mukava istuskella. Käyn usein veljeni kanssa kahviloissa, jolloin otamme jonkun herkullisen pienen leivoksen ja syömme sen puoliksi. En yleensä syö ulkona eikä ruoka näyttele isoa roolia kesäsuunnitelmissani, koska en ole erityisen innostunut syömisestä.

Kotimaassa matkustan alkukesästä, mutta en muuten sen kummemmin. Kotimaassa on kyllä kiva matkailla ja mennä vaikka pitkälle Itä-Suomeen tai lähemmäs Rovaniemeä. Hotellimajoitus on vain tosi kallista. Kotimaan kohteita saisi houkuttelevammaksi lisäämällä kulttuuria: tapahtumia, kiinnostavia vierailunäytöksiä teatterissa ja kulttuuripäiviä. Kesällä on kiva istua terassilla, mutta muuten ravintoloissa käymiseni ei eroa kesällä ja muina vuodenaikoina.

ietän kesää tekemällä töitä ja vähän koulua siinä samalla.

Reissaan varmaan kotikulmille Ouluun. Siellä tulee käytyä liiankin harvoin, ja jos sinne ei tarvitsisi mennä, en varmaan matkustelisi senkään edestä.

Jos aikaa ja budjettia olisi kauheasti niin varmaan reissaisin ja kävisin ulkona enemmän. Ravintoloissa tulisi käytyä myös useammin: ravintolaruoka on hyvää ja tykkään syödä sitä.

Kesällä tulee syötyä ulkona jonkin verran muuallakin kuin opiskelijaravintolassa. Terassilla tulee käytyä kavereiden kanssa.

Ravintolassa olisi kiva olla paikka, missä olla ulkona. Terassin valintaan vaikuttaa paljon se, millaiset alkoholittomat vaihtoehdot siellä on tarjolla. Jos on huonoa ja mautonta lageria, niin oma kaveriporukka suuntaa muualle, missä on parempia vaihtoehtoja.

Seppo

M

inulla ei ole hirveästi vielä suunnitelmia kesälle. Mökillä ja kaupungissa olen vuorotellen. Matkustelua tulee tehtyä vähemmän. Kesällä en matkusta juurikaan ulkomaille ja kotimaassa teen vähän lähimatkailua, jos olen erikseen menossa kulttuuritapahtumaan. Kesä on niin lyhyt, ettei kotimaan matkakohteiden houkuttelevuutta oikein markkinoinnillakaan saa ihan äkkiä muutettua.

Ruoka tai ravintolat eivät varsinaisesti vaikuta kesän matkasuunnitelmiin: en mieti ruokapaikkoja niin pitkälle, että ne vaikuttaisivat kohteen valintaan. Ravintoloilta en toivo kesällä mitään erityistä, ne toimivat hyvin sellaisenaan. Kesälläkin syön mieluiten sisällä, terassilla tulee istuttua vain, kun ei ole ihan kuuma.

NOVA 5• 2026 11

PAREMPI PAIKKA

VASTUULLISUUDEN VUOSI 2025 Meira Novan vuosittainen vastuullisuuskatsaus on julkaistu!

Katsauksen tarkoituksena on kuvata läpinäkyvästi, miten vastuullisuus on osa Meira Novan strategiaa, päivittäistä toimintaa ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa – ei erillinen hanke, vaan kiinteä osa palvelua.

Katsaus kokoaa yhteen keskeiset teot, kehityssuun-

Tämä tekee vastuullisuudesta konkreettista ja

nat ja tulokset, joiden kautta Meira Nova rakentaa

helposti hyödynnettävää: tieto tukee hankintapää-

entistä kestävämpää foodservice-kumppanuutta.

töksiä, raportointia sekä asiakkaiden omien vastuullisuustavoitteiden saavuttamista.

VARMUUTTA JA ENNAKOITAVUUTTA Asiakkaalle vastuullisuus näkyy ennen kaikkea arjen

LUOTETTAVA JA LÄPINÄKYVÄ HANKINTAKETJU

sujuvuutena ja toimitusvarmuutena. Meira Nova

Laaja ja kansainvälinen hankintaverkosto edellyttää

panostaa järjestelmällisesti toimitusketjun kehittä-

vahvaa vastuullisuuden hallintaa. Meira Nova varmis-

miseen, riskienhallintaan ja logistiikan tehokkuuteen,

taa toimittajien vastuullisuuden systemaattisesti ja

jotta asiakkaiden toiminta voi jatkua häiriöttä myös

kehittää toimitusketjujen läpinäkyvyyttä jatkuvasti.

muuttuvissa tilanteissa.

Vastuullinen logistiikka ei ole asiakkaalle lisävaa-

Asiakkaalle tämä tarkoittaa varmuutta siitä, että tuotteet täyttävät vaatimukset niin elintarviketur-

timus, vaan osa palvelua: oikeat tuotteet, oikeaan

vallisuuden, ympäristövastuun kuin sosiaalisen vas-

aikaan ja luotettavasti. Samalla optimoidut toimitus-

tuun osalta. Samalla aktiivinen yhteistyö toimitta-

ketjut vähentävät ympäristökuormitusta ja tukevat

jien kanssa mahdollistaa jatkuvat parannukset koko

asiakkaan omia vastuullisuustavoitteita.

arvoketjussa.

VASTUULLISUUSDATAA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI

TEKOJA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

Yksi keskeisistä kehitysaskeleista on asiakkaille tar-

Vastuullisuustyö näkyy myös mitattavina tekoina.

jottava vastuullisuusdata. Meira Nova julkaisi vuoden

Vuonna 2025 Meira Nova saavutti ISO 14001 -ympä-

2025 alussa raportointinäkymät, joiden avulla asi-

ristösertifioinnin, joka tuo ympäristöasioiden joh-

akkaat voivat seurata esimerkiksi ostojensa kotimai-

tamiseen systematiikkaa ja jatkuvan parantamisen

suutta ja hiilijalanjälkeä.

mallin.

Lisäksi toiminnassa panostetaan päästöjen vähentämiseen, logistiikan optimointiin ja hävikin pienentämiseen – tekijöihin, jotka vaikuttavat suoraan

VASTUULLISUUS EI OLE ERILLINEN RAPORTOIVA KOHDE, VAAN KONKREETTINEN OSA ASIAKASKOKEMUSTA.

12 NOVA 5 • 2026

myös asiakkaiden arkeen ja kustannustehokkuuteen.

Logistiikkakeskuksen toimintaa seurataan vakituisilla mittareilla, jotka tuovat näkyväksi mistä ympäristökuormituksemme syntyy. Vastuullisuuskatsaus 2025 löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta www.meiranova.fi/meira-nova/vastuullisuus-2

Kolumni-palstalla kuullaan ulkomaiden ruokatrendeistä ja -tavoista kolmen eri ruoasta kiinnostuneen kirjoittajan näkökulmasta.

KOLUMNI

Portugalin kahviloissa elämä hidastuu

P

löytyy käytännössä jokaisesta kahvilasta ympäri maan. ortugalissa aamu alkaa usein pienellä kupillisella Jokaisella paikalla on oma pieni vivahteensa ja suosikki vahvaa espressoa, joka juodaan nopeasti kahvilan tislöytyy usein ajan kanssa. Myönnän itse nauttivani herkkua killä ennen päivän alkamista. Kapeiden katujen varrella vain tietyistä leipomoista, joista saan mielestäni parhaat ovet ovat jo varhain auki, ja sisällä käy tasainen liike, kun tuoreet natat. paikalliset pysähtyvät hetkeksi kahville. Ilmassa leijuu kahvin Portugalin makea tarjonta ei kuitenkaan rajoitu tähän klastuoksu, johon sekoittuu lämmin, voinen häivähdys vitriinin sikkoon. Sokerinen munkki, Bola de Berlim, täynnä makeaa leivonnaisista. täytettä, kuuluu erityisesti Portugalin kesään. Rannoilla kulKahviloihin astutaan usein hetken mielijohteesta, kapeilta kevat myyjät huutelevat “bola, bolinha”, myyden munkkeja kujilta ja aukioiden laidalta. Kahvia nautitaan pitkin päivää eri täytteillä. Ajatus makeasta, raskaasta leivonnaisesta helja ravintoloissa sitä tarjotaan usein vielä illallisen päätteeksi. teessä voi tuntua suomalaisesta vieraalta, Sitä ei kuitenkaan juoda litrakaumutta paikallisille se on yhtä luonteva palla suomalaiseen tyyliin, vaan osa kesäpäivää kuin kesän ensimmäiset Portugalissa café tarkoittaa pientä mansikat meille. espressoa. Pastelariat, paikalliset Muihin paikallisten suosikkeihin kuuluu leipomo-kahvilat, ovat olennainen kahvihetket eivät ole muun muassa “jumalan leipä”, pão de osa arkea: yksinkertaisia, mutta pelkkiä taukoja, vaan deus, pehmeä, kookoksella ja makealla tunnelmaltaan lämpimiä paikpieniä hetkiä, joissa arki täytteellä viimeistelty pulla, jota syödään koja, jotka toimivat pienemmillä usein arkisesti kinkun tai juuston kanssa paikkakunnilla usein koko kylän pehmenee ja elämä sekä salame de chocolate, salamimaksydämenä. tuntuu hetken ajan karaa muistuttava, suklaasta ja keksinmuPortugalissa kahvin rinnalle hieman makeammalta. ruista tehty viipaloitava makeinen. Näiden valitaan lähes aina jotakin lisäksi valikoima jatkuu lähes loputtomana makeaa, ja katse osuu usein ja portugalilainen kahvilakulttuuri on kokovitriinin tunnetuimpaan herkkuun, nainen tapa elää ja nauttia pienistä hetkistä. pastel de nataan, joka on monelle ensimmäinen kosketus Iltapäivällä kahvilaan istahtaessa huomaa nopeasti, portugalilaiseen makeaan maailmaan. Pienessä leivoksessa ettei kahvi ole vain juoma, joka nautitaan kiireessä. Pieniyhdistyy rapea, voinen kuori ja pehmeä, lämmin vanilkin espresso riittää syyksi pysähtyä, hengähtää ja seurata jakreemi, jonka pinta on kevyesti karamellisoitunut. Leivos ympärillä virtaavaa elämää. Ihmiset vaihtavat kiireettä tarjoillaan usein lämpimänä, kevyesti kanelilla tai tomusokuulumisia ja viipyvät hetken pidempään. kerilla viimeisteltynä. Vaikka maku on täysin omanlaisensa, Ehkä juuri siinä on portugalilaisten kahvihetkien viehätys. siinä on jotakin tuttua, joka tuo itselleni mieleen suomalaisen Ne eivät ole pelkkiä taukoja, vaan pieniä hetkiä, joissa arki joulutortun. pehmenee ja elämä tuntuu hetken ajan hieman makeamLeivoksen historia ulottuu Belémiin, jonne monet suuntaamalta. vat yhä maistamaan kuuluisimpia versioita, vaikka herkkua

PORTUGALISSA

JOHANNA PAASO Portugalissa asuva sisällöntuottaja Johanna jakaa kolumnissaan oivalluksia ja maku­ elämyksiä portugalilaisesta ruokakulttuurista.

NOVA 5• 2026 13

UUDET KOTIMAISET PEPPERONIVIIPALEET NYT KÄTEVÄSSÄ YHDEN KILON RASIASSA. Lihamestarin kotimainen pepperoniviipale 1 kg

huhtahyvat.fi

TERMIN SELITYS

ZEBRA STRIPING ELI SEEPRA­ JUOMINEN kertoo keskeisestä muutoksesta asiakaskäyttäytymisessä: asiakkaat eivät lopeta juomista, vaan muuttavat sen rytmiä.

SEEPRAJUOMINEN Alkoholittomia ja alkoholillisia juomia vuorotteleva juomatapa eli zebra striping tuo uuden nautiskelurytmin ravintoloihin.

Teksti: Laura Hujanen • Kuva: Adobe Stock

Z

ebra striping eli suomeksi seeprajuominen on yleis­ tyvä tapa nauttia laadukkaista juomista ilman vahvaa humaltumista. Alkoholittomien ja alkoholillisten tuot­ teiden juominen vuorotellen ei ole ilmiönä uusi, mutta ilmiölle annettu nimi on tehnyt siitä näkyvän ja helposti ymmärrettävän toimintatavan. Tarttuva nimi voi tehdä aiemmin tiedostamatto­ masta käyttäytymisestä tietoisen valinnan.

Nimensä mukaisesti zebra striping viittaa seepran raitoi­ hin. Käytännössä juomatapa toteutuu esimerkiksi aloittamalla ilta cocktaililla, sitten vaihdetaan alkoholittomaan viiniin ja taas takaisin alkoholilliseen tuotteeseen. Kyse ei ole pelkästä trendi­ sanasta, vaan tavasta jäsentää asiakkaiden muuttuvaa juomis­ käyttäytymistä, mikä vaikuttaa suoraan myyntiin, asiakaskoke­ mukseen ja tuotekehitykseen.

Seeprajuomisen ansiosta alkoholinkulutus hidastuu, mikä voi parhaimmillaan pidentää asiakkaan ravintolassa viettämää aikaa: kun välissä nautitaan alkoholittomia juomia, eivät päih­ tymisen epämiellyttävät lieveilmiöt katkaise iltaa liian lyhyeksi.

Tämä tarjoaa mahdollisuuksia lisämyyntiin niin juoma- kuin ruokatarjonnan osalta. Seeprajuominen haastaakin oletuksen, että vähemmän alkoholia tarkoittaisi ravintolalle vähemmän myyntiä.

Ilmiö kannustaa panostamaan alkoholittomien tuottei­ den valikoimaan: kun alkoholittomia juomia nautitaan rinnak­ kain alkoholillisten tuotteiden kanssa, on laadun oltava samalla tasolla. Tällöin holittomat tuotteet voidaan myös perustellusti hinnoitella osaksi premium-kokemusta. Myös juomapaketeissa kannattaa huomioida mahdollisuus vuorotteluun. Seeprajuomi­ nen kertoo keskeisestä muutoksesta asiakaskäyttäytymisessä: asiakkaat eivät lopeta juomista, vaan muuttavat sen rytmiä.

Lähteet: Alko trendikatsaus 2026 Vinepair: What Is Zebra Striping?

A Catchy New Way to Drink In Moderation

NOVA 5• 2026 15

Enemmän kuin

JÄLKIRUOKAA Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth Astiat: Studion rekvisiitta, E.Ahlström ja Duni

Kiisseleitä ja mousseja on helppo tuunata eri tarjoilutilanteita varten. Jauheena niitä voi käyttää monipuolisesti erilaisiin suolaisiin ja makeisiin herkkuihin.

K

iisseli- ja moussejauheet ovat helppoja ja nopeita käyttää. Jauheesta tehtynä lopputu­ los on aina tasalaatuinen. Tuotteet myös säi­ lyvät pitkään kuiva-aineena eikä niistä tule hävikkiä. ”Jauheesta valmistetun kiisselin annoshinnaksi muodostuu noin 20–30 senttiä. Suurin säästö tulee kui­ tenkin siinä, että tuotteiden valmistaminen on nopeaa ja energiatehokasta,” sanoo Conditen myyntipäällikkö Samuli Törmikoski.

Unilever Food Solutionin brändilähettilään Marki Kumlinin mukaan jauheesta tehty mousse on noin puo­ let edullisempi kuin alusta asti itse tehty. ”Riippuu tietysti ravintolan hintatasosta, kuinka pal­ jon ero tarkalleen ottaen on”, hän sanoo.

Törmikosken mukaan Conditen jauheiden etuna on myös turvallisuus, sillä niissä ei ole ”saattaa sisäl­ tää”-merkintää. Näin ollen niitä on turvallista käyttää myös isoille ryhmille, joissa voi olla paljon erikoisruoka­ valioita noudattavia asiakkaita.

16 NOVA 5 • 2026

TEEMA

KIISSELI JA MOUSSE SOPIVAT YHTEEN Nämä maut toimivat hyvin kiisselin ja moussen yhdistävissä kerrosjälkiruoissa: • vaniljamousse ja kuningatarkiisseli • suklaamousse ja vadelmakiisseli • valkosuklaamousse ja raparperikiisseli • kookosmousse ja mangokiisseli • vaniljamousse ja omena-kanelikiisseli • suolakinuskimousse ja puolukkakiisseli • mustaherukkamousse ja maitokiisseli • mango-passionmousse ja mansikkakiisseli

NOVA 5• 2026 17

18 NOVA 5 • 2026

TEEMA

Kiisselijauheet Kiisseli tuo monelle lapsuusmuistot mieleen, mutta kiisseli on kelpo tarjottavaa tänäkin päivänä. Kiisseli on laktoositon, glu­ teeniton ja tarvittaessa myös vegaaninen.

Kiisselit sopivat tarjolle moniin tilanteisiin. Niin aamu-, välija iltapalalle puuron kanssa, buffettiin kulhossa tarjottavaksi tai vitriiniin myytäväksi esimerkiksi jälkiruokana.

Puuroihin tuodaan esimerkiksi mango-, raparperi- ja vadel­ makiisseleillä väriä ja makua. Buffetissa kiisselin voi viimeistellä vaikkapa vaniljavaahdolla, joka kannattaa laittaa eri kulhoon esille, jotta kiisseliastia pysyy siistinä. Erilaiset kerroksittain annostellut jälkiruoat toimivat parhaiten vitriinituotteina. À la carte -annoksissa kiisselijauhe on omiaan esimerkiksi pannaco­ tan tai hyydytettävän juustokakun massan mausteena. ”Promix-kiisselit ovat rakenteeltaan sileitä. Niitä voi itse täydentää marjoilla ja hedelmillä. Koristeeksi sopivat erilaiset mousset ja vaahdot, tuoreet marjat ja hedelmät sekä suklaarou­ heet. Rapeutta ja suutuntumaa kannattaa lisätä vaikkapa erilai­ silla granoloilla”, Törmikoski sanoo.

Moussejauheet Perinteiset tavat tarjota mousseja ovat taas pinnalla ravinto­ loissa. Kahvi trendaa makuna ja marinoidut hedelmät lisuk­ keena, suklaarakeet koristeena sekä suklaamoussen pinnalle ripoteltu oliiviöljyn ja suolan yhdistelmä innostaa. Trendima­ kuihin lukeutuvat myös teet, erityisesti matcha. Suolaisissa tuot­ teissa täytetyt patongit ovat korvanneet perinteistä lounasta ja voileipäkakut tehneet uutta tulemista. Molempien täytteisiin voi käyttää mousseja.

IDEOITA KIISSELI- JA MOUSSEJAUHEIDEN KÄYTTÖÖN Jauheista valmistuu monia muitakin herkkuja kuin kiisseleitä ja mousseja.

Kiisselijauheet sopivat: • hyydytettävien juustokakkujen massaan • moussejen mausteeksi • jogurttien ja rahkojen mausteeksi • mehukeittoihin nesteen määrää lisäämällä • soseisiin nesteen määrää vähentämällä • slush- ja jäähilejuomiin sekä mehujäähän • öljypohjaisiin salaatinkastikkeisiin • pannacottan maustamiseen ja viimeistelyyn • kakun kiilteeseen liivatetta lisäämällä Moussejauheet sopivat: • lohi- ja riistamousseen • skagenmassaan • sienisalaattiin • voileipäkakkujen täytteisiin • patonkien ja kolmioleipien täytteisiin • rahkajälkiruokiin • juusto- ja moussekakkuihin • kääretorttujen täytteisiin • pehmytjäätelöön ja jäädykkeeseen pehmismixin kanssa NOVA 5• 2026 19

Buffetissa mousseja voi tarjota esimerkiksi kerrosjälkiruokina, cocktailpalatyyppisten tarjottavien osana ja makeiden ja suolais­ ten lettujen sekä pannukakun lisukkeena. Makeita mousseja voi tuunata tuoreilla ja kuivatuilla marjoilla ja hedelmillä, kuivatulla raparperilla, syötävillä kukilla, suklaalla, marjakreemillä sekä erilai­ silla granoloilla, rouheilla ja kekseillä. Suolaisiin mousseihin sopi­ vat yrtit, pikkelöidyt kasvikset ja paahdettu sipuli. ”Pienet lasit ovat näyttävä ja kiva tapa tarjota mousseja buffe­ tissa. Asiakas voi ottaa niitä muutaman ilman, että lastaa lautaselle ison kauhallisen ja tulee ähkyyn. Pieniä annoksia on nyt tarjolla usein myös à la cartessa. Niitä voi tilata vaikka useammankin mais­ teltavaksi”, Kumlin sanoo. À la cartessa mousset sopivat hyvin erilaisten jälkiruokien osaksi. Annoksissa olisi hyvä olla moussen lisäksi jotakin raikasta ja jotakin rapeaa. Itse mousse voi olla sopivasti ylimakea. Suolaisia mousseja voi käyttää alkupalalautasiin, tapaksiin, salaattiannok­ siin, uuniperunoiden täytteeksi, blinien lisukkeiksi ja sosekeittojen kanssa.

Vitriinimyynnissä mousseja voi käyttää kakkujen, muffinssien, donitsien, pullien ja leivoksien koristeena sekä moussekakkuihin ja kääretorttuihin tai myydä pieninä valmiina annoksina. Mous­ sea sisältävä annos kannattaa viimeistellä tiskin takana juuri ennen tarjoilua, jotta se olisi mahdollisimman tuore ja raikkaan näköinen.

Jos tähän ei ole aikaa, mousse kannattaa laittaa esimerkiksi lasei­ hin, joihin lisätään vaikkapa keksi koristeeksi. Suolaiset mousset sopivat vitriinimyynnissä esimerkiksi kolmioleipien, patonkien ja voileipäkakkujen täytteiksi.

Suolaisten moussejen lisukkeeksi sopivat yrtit, pikkelöidyt kasvikset ja paahdettu sipuli.”

POIMINTA MEIRA NOVAN VALIKOIMASTA: Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja verkkokaupastamme.

19703 Kuningatar­kiisseli pikari 90gx12 Riitan herkku Oy

19701 Tyrni­kiisseli pikari 90gx12 Riitan herkku Oy

33702 Vadelma-vaniljakiisseli 175gx3 Saarioinen

3351 Hedelmä-vaniljakiisseli 175gx3 Saarioinen

33701 Mansikka-vaniljakiisseli 175gx3 Saarioinen

1007113 Mangopassionmousse 1kgx2 vegaaninen Mondo Fresco

1007037 Mustaherukkamousse 1kgx2 vegaaninen Mondo Fresco

42909 Promix sitruunakiisseli/-keitto 8l/1,8kg Condite Oy

20 NOVA 5 • 2026

TEEMA

114576 Promix kuningatarkiisseli 1,8kg/8L Condite Oy

42910 Promix vadelmakiisseli/ -keitto 8l/1,8kg Condite Oy

42911 Promix raparperikiisseli/ -keitto 8l/1,8kg Condite Oy

39740 Promix moussepohja maustamaton 1kg Condite Oy

40963 Promix suklaamousse 1kg laktoositon Condite Oy

39567 Carte D’or valkosuklaamousse 1,5kg/11L Unilever Finland Oy

114315 Carte D’or moussepohja 1,8kg/16L Unilever Finland Oy

114339 Carte D’or panna cotta 0,52kg Unilever Finland Oy

114338 Carte D’or suklaamousse 1,44kg/10L Unilever Finland Oy

40939 Carte D’or vadelmamousse 1,72kg/14L Unilever Finland Oy

NOVA 5• 2026 21

ILMOITUS

Henri Alén: ravintolan hygieniatuotteisiin kannattaa panostaa Keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén kokee, että hygieniatuotteiden valinnalla voi vaikuttaa keittiötyön tehokkuuteen, puhtauteen ja asiakaskokemukseen.

Henri Alénille erilaisten tuotevalintojen tärkeys on tullut tutuksi pitkän uran aikana. Järkevillä hygieniatuotteilla voi hänen mukaansa olla yllättävä suuri vaikutus keittiön toimintaan.

keskeisiä catering- ja buffet-tilaisuuksissa, joissa kangaslautasiinojen käyttö ei ole mahdollista. Tuotevalinnat voivat olla ravintolalle myös vastuullisuustekoja, joilla vähentää materiaalihävikkiä ja sujuvoittaa keittiön kierrätystä.

- Tärkein syy tähän on se, että ruoanlaitosta puolet on pelkkää siivoamista, ja tämä kannattaa tehdä hyvillä välineillä. Jotta pinnat pysyvät puhtaina ja hygieenisinä, ja keittiön laitteet ja välineet kunnossa, on syytä käyttää oikeita materiaaleja oikeisiin käyttötarkoituksiin.

- Ravintolat ovat tyypillisesti aika pieniä yrityksiä, ja on vaikeaa tehdä valtavia ympäristötekoja. Kestävän, helposti kierrätettävän tai kierrätysraaka-aineesta valmistetun tuotteen avulla voi astua kohti vastuulisempaa toimintaa.

Luotto Torkin ammattilaistuotteisiin Alén on käyttänyt ravintoloissaan maailmanlaajuisesti johtavan hygieniatuotemerkin Torkin tuotteita jo pitkään.

Hänen mukaansa syynä tähän on niiden korkea laatu ja hyvä kestävyys.

Alén näkee, että hygienia- ja puhdistustuotteet on hyvä päivittää säännöllisesti. Tämä jää helposti muiden kiireiden jalkoihin.

- Tuotteissa tapahtuu kehitystä jatkuvasti. Onkin hyvä ottaa välillä aikaa, miettiä ravintolan tarpeita ja tutustua uusiin tuotteisiin.

- Koska keskitymme laadukkaaseen ruokaan, myös muiden tuotteiden tulee täyttää samat laatuvaatimukset.

Hygieniatuotteissa on tärkeää helppokäyttöisyys ja se, että ne ovat kätevästi saatavilla. Esimerkiksi Tork Kestävä -puhdistusliinaa menee paljon. Ne kestävät hyvin siivoamista.

Lisäksi käytämme paljon käsipaperia.

Hiljattain Alén löysi valikoimista uuden lempituotteen Tork 2-in-1 Hankaus- ja puhdistusliinan.

- Liinan karheammalla puolella voi poistaa likaa mekaanisesti pintoja vaurioittamatta, ja sileä puoli sopii esimerkiksi rosterin kiillotukseen ja pienen lian poistoon.

Onnistuneita asiakaskokemuksia ja vastuullisuustekoja Torkin tuotteet luovat myös asiakaskokemusta. Alénin mukaan esimerkiksi korkeatasoiset paperilautasliinat ovat

Skannaa QR-koodi ja katso video, jossa Henri Alén kertoo lisää ajatuksia työstään.

MAAILMAN MAKUJA

Lähde makumatkalle maailman keittiöihin ja löydä kiehtovat valmistusperinteet mantereelta toiselle – elämyksestä toiseen.

Teksti: Terhi Paavola • Kuvat: Adobe Stock

Kesäherkun monta muotoa Jäätelö on kesän ykkösherkku, sillä suomalaiset syövät jäätelöä noin 13 litraa vuodessa per henkilö. Mutta kylmä, kermainen ja makea herkku maistuu muuallakin. Tosin eripuolilla maailmaa jäätelöstä on tarjolla hyvin erilaisia variaatioita.

ITALIA Hitaasti vatkattu gelato Italialainen gelato on suomalaisille tuttu.

Tavallisesta jäätelöstä se eroaa siten, että siinä käytetään enemmän maitoa kuin kermaa. Tämän vuoksi gelatossa on myös vähemmän rasvaa kuin jäätelössä. Tiiviin koostumuksensa gelato saa valmistusprosessissa. Sitä vatkataan hyvin hitaasti, joten gelatossa on hyvin vähän ilmaa.

INTIA Mausteinen kulfi Intiassa jäätelökin maistuu usein kardemummalle tai sahramille. Kulfi-niminen herkku valmistetaan keittämällä maitoa erittäin pitkään. Keittäessä tiivistynyt maito kaadetaan muottiin ja jäädytetään.

Kulfi syödään perinteisesti tikun nokasta tai viipaleina.

GELATO eroaa tavallisesta jääte­ löstä siten, että siinä käy­ tetään enemmän maitoa kuin kermaa.

THAIMAA Rullattu I Tad Pad Thaimaassa jäätelö syödään rullattuna. Rullattu jäätelö syntyy niin, että nestemäinen kermaseos kaadetaan kylmälle metallilevylle. Seokseen hakataan mukaan marjoja ja mausteita ja se levitetään ohueksi levyksi.

Kun levy alkaa jäätyä, se rullataan metallilevyltä suoraan kuppiin.

TURKKI Sitkeä dondurma Turkkilaisen jäätelön koostumus on erikoista. Dondurma-jäätelö on niin sitkeää, että sitä syödään tavallisesti haarukalla ja veitsellä.

Dondurman valmistuksessa käytetään salep-nimistä jauhoa, joka valmistetaan orkidean juuresta.

Salepia käytetään myös perinteisessä turkkilaisessa kuumassa juomassa.

JAPANI Riisiin kätketty mochi Japanissa jäätelö on sormiruokaa. Kylmä herkku on kätketty tahmean riisitaikinaan. Suosittuja makuja ovat esimerkiksi matcha ja musta seesami.

NOVA 5• 2026 23

Iloa maailmaan yksi jäätelö kerrallaan

24 NOVA 5 • 2026

KUMPPANI

Vahvasti kotimaisen Fronerin laajassa valikoimassa on tuttuja jäätelöherkkuja sekä uusia makuja arjen pausseihin ja jaettuihin hetkiin.

Teksti: Minna Hiidensaari • Kuvat: Froneri

J

äätelöä syödään Suomessa noin 12 litraa henkeä kohden vuo­ dessa, mikä tekee suomalaisista Euroopan suurimpia jäätelön­ kuluttajia”, Froneri Finlandin OOH Sales Development Mana­ ger Sabina Wikstedt kertoo.

Yhtiössä tunnetaan jäätelönystävien monimuotoisuus, mikä ohjaa osaltaan valikoiman kehittämistä. Osa kuluttajista naut­ tii ylellisestä täyteläisyydestä, kun taas toisille hinta on ratkaise­ vampi tekijä. Toiset janoavat uutuuksia, kun taas toiset luottavat tuttuihin makuihin. “Olipa kyseessä oma hetki tai jaettu ilo, jää­ telö on vaivaton tapa tuoda erilaisiin tilanteisiin merkitykselli­ syyttä ja hyvää oloa”, kertoo Wikstedt.

Fronerin yksi keskeisimmistä kilpailueduista on vahva koti­ maisuus. “Kotimainen jäätelönvalmistus on meille sydämen asia”, Wikstedt toteaa. Jäätelöt valmistetaan Turengin tuotantolaitok­ sella mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita suosien.

Suomalainen makuprofiili varmistetaan kehittämällä ja arvi­ oimalla tuotteet suomalaisella makutiimillä ja testiryhmillä.

“Makua, makeutta ja suutuntumaa verrataan nimenomaan suo­ malaiseen mieltymykseen, ja tuttuja makuja kuten marjoja, lakrit­ sia ja vaniljaprofiileja hyödynnetään laajasti”, kuvailee Wikstedt.

Hyvinvoinnin trendaaminen heijastuu myös jäätelökategori­ aan esimerkiksi kasvipohjaisten vaihtoehtojen suosimisena. “Flek­ saaminen ei kuitenkaan ole pelkkä trendi, vaan osa laajempaa muutosta, jossa ruoan monipuolisuus ja vastuullisuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä. Moni fleksaaja valitsee lempiherkkunsa yhä kermajäätelönä”, kertoo Wikstedt. Myös vähäsokeriset vaihtoeh­ dot ovat löytäneet paikkansa jäätelömarkkinassa.

SUOMALAINEN MAKUPROFIILI varmistetaan kehittämällä ja arvioimalla tuotteet suomalaisella makutiimillä ja testiryhmillä.

NOVA 5• 2026 25

Valttina vahvat brändit ja monikäyttöiset tuotteet Fronerin tarina alkoi vuonna 2016, jolloin Nestlén jäätelö­ liiketoiminta ja englantilainen R&R Ice Cream yhdistyivät.

Molemmilla yhtiöillä oli pitkä historia, tunnetut brändit ja vankka osaaminen jäätelömarkkinassa, mikä takasi vahvan lähtöasetelman. Yhdistymisen tavoitteena oli luoda entistä kilpailukykyisempi, kansainvälinen jäätelötoimija.

“Alusta alkaen Fronerin fokus on ollut kasvussa, laajassa valikoimassa ja laadukkaissa tuotteissa, jotka palvelevat eri kulutustilanteita ja asiakasryhmiä globaalisti”, Wikstedt kertoo.

Fronerilla on toimipisteet Suomen lisäksi 24 maassa eri puolilla maailmaa, Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten.

Froneri Finlandin kehittymistä ovat muokanneet erityi­ sesti vahvat kotimaiset brändit, lisensointituotteet sekä kau­ pan omat merkit. “Näiden yhdistelmä on mahdollistanut kasvun ja kyvyn palvella erilaisia asiakkaita ja markkinoita tehokkaasti”, toteaa Wikstedt.

FRONERI FINLANDIN KEHITTYMISTÄ ovat muokanneet erityisesti vahvat kotimaiset brändit, lisensointituotteet sekä kaupan omat merkit.

Foodservice-puolella kysyntä on kasvanut erityisesti monikäyttöisissä ja helposti annosteltavissa tuotteissa.

Yksi varmoista ja monikäyttöisistä kestosuosikeista kah­ viloissa ja ravintoloissa ovat suomalaisille tutut, laktoositto­ mat Pingviini-kermajäätelöt, joita on valmistettu Turengissa jo vuodesta 1962 lähtien.

“Uusina tulokkaina korostuvat tutut brändimaut, kuten Fazerin ikoniset makeismaailman maut, premium-ratkaisut sekä raikkaat, laadukkaat sorbetit. Ne vastaavat erityisesti elämyksellisyyden sekä jälkiruokien ja juomakäytön kasva­ vaan kysyntään foodservice-kentässä”, kertoo Wikstedt.

Fronerin foodservice-asiakaskunta on laaja ja monimuo­ toinen. Ravintoloiden, kahviloiden, ja lounaspaikkojen rin­ nalla on niin hotelleja kuin vapaa-ajan palveluiden toimi­ joita.

Ammattikeittiöissä yhä harkitumpaa ja luovempaa Ammattikeittiöjäätelöiltä vaaditaan teknistä kestävyyttä lämpötilavaihteluissa ja kiireisessä annosteluympäristössä.

26 NOVA 5 • 2026

“Rakenne, rasva ja kuiva-ainepitoisuudet sekä stabilointi­ ratkaisut mitoitetaan niin, että tuote kestää annostelun ja muotoilun, ovien avaamisista johtuvan lämpötilasahaami­ sen sekä lyhyet lämpöpiikit ilman nopeaa sulamista”, toteaa Wikstedt.

Osa tuotteista on valmistettu nimenomaan vitriinikäyt­ töön. Tämä huomioidaan jo tuotekehityksen alkuvaiheessa.

Foodservice-alan kustannuspaineet, epävarma toimin­ taympäristö ja keittiöiden tarve toimia entistä tehokkaam­ min pienemmillä resursseilla haastavat toimialaa.

“Viime vuosina painopiste on siirtynyt entistä enem­ män monikäyttöisiin, helposti hallittaviin ratkaisuihin, jotka tukevat ammattikeittiöiden tehokkuutta. Makujen toivotaan toimivan sekä sellaisenaan että osana jälkiruokaa. Myös vaihtoehtoja erityisruokavalioihin kysytään yhä enemmän.

Kokonaisuutena foodservice-kenttä on muuttunut harki­ tummaksi ja luovemmaksi. Kuluttajien odotukset laadun, vastuullisuuden ja elämyksellisyyden osalta kasvavat jatku­ vasti”, jatkaa Wikstedt.

Fronerilla on viime aikoina panostettu vahvasti juuri ammattikeittiöille suunniteltuihin, ympärivuotisiin ratkai­ suihin. “Olemme rakentaneet uuden, joustavan ja ammat­ tikeittiön arkea helpottavan annoskonseptin kahviloille ja ravintoloille”, kertoo Wikstedt. Sesonkiajattelua tuke­ van konseptin valikoimassa on niin nopeasti koottavia jäätelöannoksia, jäätelöön yhdistettyjä juomia kuin pre­ mium-luokan vaihtoehtoja.

Yhtiö tarjoaa keittiöammattilaisille kaupallista onnistu­ mista vauhdittamaan myös myynninedistämismateriaaleja, helposti ymmärrettäviä pallokoulutusvideoita sekä jääte­ löammattilaisille suunnatun, teoriapohjaisen Mobiiliakate­ mia-koulutuskokonaisuuden.

Kotimaisuus ja kierrätettävyys korkealla tasolla Fronerin tuotteiden elinkaaressa vastuullisuuden näkökul­ masta kriittisintä ovat raaka-aineet ja pakkaukset. “Niissä tehdyt valinnat vaikuttavat merkittävästi koko tuotteen elinkaareen. Suosimme kotimaisia pakkausratkaisuja ja suo­ malaisia raaka-aineita mahdollisuuksien mukaan”, kertoo Wikstedt.

Ravintoloiden tiukentuviin jätemääräyksiin ja kierrätys­ vaatimuksiin vastataan panostamalla kierrätettäviin ja ser­ tifioituihin pakkausmateriaaleihin sekä vähentämällä fossii­ lipohjaisten materiaalien käyttöä.

“Seuraamme lainsäädännön kehitystä ja varmistamme toimintamme lainmukaisuuden. Vuonna 2027 kierrätettä­ viksi siirtyviä Puffet-kääreitä lukuun ottamatta kaikki kulut­ tajapakkauksemme Suomessa ovat jo sataprosenttisesti kierrätettäviä”, Wikstedt iloitsee.

Yhtiön käyttämät paperipohjaiset pakkaukset ovat

FSC-sertifioituja, ja kaikki Fronerin käyttämä kaakao on Rainforest Allianced -sertifioitua tai Mondelez Cocoa Plan -ohjelman mukaista.

Yhtiö käyttää Suomessa tuotantolaitoksessaan sata­ prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Froneri-konserni on asettanut lisäksi Science Based Target Initiative -tavoit­ teet, joita kohti myös Froneri Finland työskentelee.

Jäätelöllä herkuttelu erilaisissa hetkissä ja ympä­ ristöissä kasvaa. “Uskomme, että kodin ulkopuolinen kulutus on palaamassa kasvu-uralle ja kehittyy trendi­ mäisesti samaan eurooppalaiseen suuntaan kuin ennen pandemiaa. Kuluttajat haluavat yhä enemmän elämyk­ siä, kohtaamisia ja sosiaalista kanssakäymistä kodin ulkopuolella. Kahvilat, ravintolat ja muut kohtaamispai­ kat ovat tässä keskeisessä roolissa”, Wikstedt kertoo.

Luvassa lisää positiivisia muistijälkiä Wikstedt muistuttaa, että jälkiruoat ovat merkittävä lisämyynnin lähde. “Ne kasvattavat keskiostosta ja täy­ dentävät asiakaskokemusta. Jäätelöön liittyy myös vahva tunneulottuvuus, sillä jäätelönautinto jättää posi­ tiivisen muistijäljen.

Ruokalistojen suunnitteluvaiheessa olisikin luon­ tevaa pohtia, millainen jäätelöannos tukee parhaiten muuta menua ja mihin ruokalajeihin jäätelö on helppo yhdistää. “Samalla voidaan huomioida hävikin hallinta: mitkä lisukkeet, kastikkeet tai komponentit palvelevat useampaa annosta ja tukevat tehokasta raaka-aineiden käyttöä”, jatkaa Wikstedt.

Miten Wikstedt vinkkaisi tuunaamaan jäätelöan­ noksen? “Jäätelöannos nousee uudelle tasolle, kun sitä täydentää tuoreilla marjoilla tai kauden hedelmillä, kas­ tikkeilla tai suklaalla. Visuaalisuus on vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin maku. Näyttävä annos houkutte­ lee ja viimeistelee kokonaisuuden.”

FRONERI FINLAND Perustamisvuosi ja kotipaikka: 2016 Turenki Henkilöstön määrä: Työllistää Suomessa noin 200 ihmistä Liikevaihto: 120,8 miljoonaa euroa (2025) Omistus: PAI Partners ja Nestlé Kärkiosaaminen: Intohimoinen suhtautuminen jäätelöön Ajankohtaista: Tavoitteena kasvattaa jäätelön ympärivuotista käyttöä erityisesti kahvila- ja ravintolakanavassa, muun muassa annoskonsepteja kehittämällä.

NOVA 5• 2026 27

TULOSSA

Luo intensiivisiä makuelämyksiä

-OSIO 5/2026

TULOSSA-OSIOSTA LÖYDÄT MIELENKIINTOISIA TUOTEUUTUUKSIA. TUTUSTU JA KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI. Huomaathan, että kaikkia tuotteita ei välttämättä ole vielä avattu Meira Novan valikoimaan.

580 g purkki

Helppokäyttöiset ja monipuoliset OSCAR® Premium-tahnat.

OSCAR® Premium Punaviini & Portviini Reduktio MN 43026

OSCAR® Premium Fermentoitu Valkosipulitahna MN 40143

OSCAR® Premium Sitruunatahna MN 38438

OSCAR® Premium Fermentoitu Pippuritahna MN 38436

PROUD MEMBER OF

Puljonki Oy Mänkimiehentie 21, 02780 ESPOO Asiakaspalvelu, p. +358 (0)20 766 1160 | puljonki.fi

@puljonki

TULOSSA-OSIO TULOSSA-LIITE 3/2025 5/2026

Aprikoosisose

*6420610118133* Meira Nova 42672

Kustannustehokas valinta

Tilaa käyttövalmiit SallaCarte -hevit täysin myyntierin!

Amerikansalaattisuikale 1 kg

Tomaattilohko 1 kg

Kurkkukuutio 10 mm 1 kg

Porkkanaraaste, ohut 1 kg

Kaalisuikale 1 kg

8 KPL/LTK MN 40566

12 KPL/LTK MN 40581

9 KPL/LTK MN 40583

10 KPL/LTK MN 40561

10 KPL/LTK MN 40585

Tutustu muuhun SallaCarte -valikoimaan sekä myyntierin tilattaviin tuotteisiin Meira Novan verkkokaupassa!

TULOSSA-OSIO 5/2026

Täydellinen kastike — joka kerta Puljongin heti käyttövalmiit kastikkeet nopeuttavat keittiösi arkea ja saat aina tasalaatuisen lopputuloksen.

1L

tetrat

Béarnaise Classic kastike

Hollandaise Classic kastike

Kermainen paprikakastike

Kermainen äyriäiskastike

MN 1117122 EAN 6 4167 9672 9720

MN 1117118 EAN 6 4167 9672 9904

MN 35249 EAN 7 6132 8765 0696

MN 35269 EAN 7 6132 8753 4507

G

G

G

G

L

L

L

L

PROUD MEMBER OF

Puljonki Oy Mänkimiehentie 21, 02780 ESPOO Asiakaspalvelu, p. +358 (0)20 766 1160 | puljonki.fi

Wotkin’s Hirvigrilleri ME 5 x 350 g EAN 6408800030656 KUPA 6408800040655 MN 38750

Wotkin’s Sörkän Chorizogrilleri ME 5 x 350 g EAN 6408800031226 KUPA 6408800041225 MN 38749

Wotkin’s Sörkän Nakki ME n. 1,5 kg EAN 2388003800000 MN 40041

@puljonki

Tuote 1006890 GOLDEN MANGO PALA 2,5 kg x 4 Tuote 1007774 GOLDEN GRANAATTIOMENANSIEMEN 1 kg x 10 Tuote 1007637 GOLDEN MANSIKKA 2,5 kg x 2 Puola Tuote 1007638 GOLDEN KARHUNVATUKKA 2,5 kg x 2 Serbia Tuote 1007639 GOLDEN PUNAHERUKKA 2,5 kg x 2 Puola Tuote 1007640 GOLDEN VADELMAROUHE 2,5 kg x 2 Puola Tuote 1007641 GOLDEN MARJASEKOITUS 2,5 kg x 2 Puola Tuote 1008011 GOLDEN MUSTIKKA 2,5kg x 4 ulkomainen Maahantuoja:

Suomen Iglu Oy • www.suomeniglu.fi

TULOSSA-OSIO TULOSSA-LIITE 3/2025 5/2026

KOKO SUOMEN RUOKALISTALLA

43245 HK Maakarit Huberin huilu 2x 330 g EAN 6409100055516

GRILLIHERKKUJA

43246 HK Maakarit Katalonian Carlos 2x 260 g EAN 6409100055530

HK Maakarit® -makkarat ovat herkullinen ja laadukas valinta arkeen ja juhlaan. Valmistettu huolella parhaista raakaaineista, ne tarjoavat täyteläisen maun ja sopivan rakenteen grillaukseen, paistamiseen tai keittoihin.

Nauti kotimaisesta mausta helposti ja nopeasti!

43247 HK Maakarit Krakovan Wojtek 2x 260 g EAN 6409100055387

43248 HK Maakarit Baijerin Günther 2x 230 g EAN 6409100055394

43253 HK Maakarit Kananpojan Helmi 2x 260 g EAN 6409100055394

Asiakaspalvelu 010 570 130 www.hkfoodservice.fi #kokosuomenruokalista

UUTUUS: MODO FRAPPE- JA PIRTELÖJAUHEPOHJA Yhdistä lempimakusi ja luo täyteläinen, samettinen juoma, joka sopii täydellisesti niin arkiseen hemmotteluun kuin juhlahetkiinkin.

Frappe resepti: 30g Modo Frappe -jauhetta 4cl Modo Cold Brew -siirappia 4cl Modo Kanelipulla -siirappia 180ml maitoa 160g jäitä Sekoita jauhe maitoon, lisää makusiirappi ja jäät. Sekoita tehosekoittimessa. Viimeistele haluammillasi lisukkeilla, kuten kermavaahdolla ja nauti!

UUDET KOTIMAISET PEPPERONIVIIPALEET NYT KÄTEVÄSSÄ YHDEN KILON RASIASSA. Lihamestarin kotimainen pepperoniviipale 1 kg

huhtahyvat.fi

HYÖTYJÄ HANKINTOIHIN Teksti: Krista Korpela-Kosonen •Kuvat: Unsplash

Osana ryhmää pienikin ravintola voi saada hankinnoissaan suuria etuja. Jo yli 60 ravintolaa on liittynyt mukaan Ravintolaryhmään, joka syntyi 10 vuotta sitten yrittäjä Mikael Kekin ideasta.

V

isio oli alusta asti selvä. Porvoolai­ nen ravintola-alan ammattilainen Mikael Kekki halusi tuoda tarjolle pal­ velun, jossa ryhmä yksittäisiä ravinto­ loita voisi hyödyntää elintarvikehankin­ noissaan samaa hankintasopimusta. Syntyi vuonna 2016 perustettu Ravintolaryhmä, jossa on nykyään mukana yli 60 ravintolaa.

Ravintolaryhmän idea on yksinkertainen. Se kokoaa yhteen joukon ravintoloita, jotka pääsevät ryhmään liittyessään hyödyntämään samaa tukun kanssa neuvoteltua hankintasopimusta. Ryhmän kokonaisostot ovat vuositasolla niin suuret, että ne mahdollistavat edulliset hinnat ja reilut hyvitteet kaikille ryhmän ravintoloille.

32 NOVA 5 • 2026

NÄIN MEILLÄ

NOVA 5• 2026 33

RAVINTOLAN AMMATTILAISET saavat keskittyä omaan tekemiseensä, kun joku muu huolehtii taustalla hankintasopimuksen asioista.

”Raaka-ainekulut ovat ravintoloissa tyypillisesti isot, jopa kolmannes kulurakenteesta”, Kekki kertoo. Kun asiakas tulee Meira Novan ja Ravintolaryhmän asiakkaaksi, niin hän saa hankintakuluihin säästöä.

Palvelu osuu tarpeeseen Rahan lisäksi säästyy aikaa ja vaivaa. Ravintolan ammatti­ laiset saavat keskittyä omaan tekemiseensä, kun joku muu huolehtii taustalla hankintasopimuksen asioista. ”Teen paljon taustatyötä. Ylläpidän hankintasopimusta ja neuvottelen hinnoista sekä uusista tuotteista ja kumppa­ nuuksista”, Kekki toteaa.

Ravintolaryhmään liittyminen on ravintoloille maksu­ tonta. Yksittäisellä ravintolalla ei ole ostopakkoa eikä mini­

34 NOVA 5 • 2026

mivelvoitetta ostojen määrässä. Erota voi koska tahansa.

Valtaosa ryhmän ravintoloista on pysynyt palvelussa pitkä­ aikaisesti mukana. ”Se kertoo asiakastyytyväisyydestä ja siitä, että palvelu osuu oikeaan tarpeeseen”, Kekki uskoo.

Ravintolat tilaavat tuotteensa suoraan tukusta, jonka jäl­ keen tukku toimittaa ne ravintolaan ja laskuttaa ravintolaa tilauksen mukaan. Meira Nova on Ravintolaryhmän sopi­ mustukku. Kekin mukaan yhteistyö Meira Novan kanssa on ollut sujuvaa. ”Teemme viikoittain tiivistä yhteistyötä. Arvostan sitä, että Meira Novalla tartutaan hienosti niin pieniin kuin suu­ rempiinkin asioihin. Tuotteiden toimitusvarmuus on hyvä, mikä on ravintoloille todella tärkeää”, kertoo Kekki.

NÄIN MEILLÄ

MEIRA NOVA on Ravintolaryhmän sopimustukku. Kekin mukaan yhteistyö Meira Novan kanssa on ollut sujuvaa.

Tavoitteena hallittu kasvu Ennen Ravintolaryhmän perustamista ja yrittäjäksi ryhtymistä Mikael Kekki työskenteli lähes 20 vuotta palkkatöissä ravintola-alalla. Kokin, vuoropäällikön ja keittiöpäällikön tehtävissä tulivat vuosien mittaan tutuiksi erilaiset konseptit lounasravintoloista fine diningiin. Hän on lisäksi työskennellyt pitkään myös tuotekehityksen ja hankintojen parissa. ”Vahva kokemus ja ymmärrys keittiötyöstä on antanut hyvän poh­ jan yrittäjyyteen”, kiteyttää Kekki.

Kun Kekki perusti Ravintolaryhmän kymmenen vuotta sitten, toi­ minta piti rakentaa käytännössä nollasta, sillä palvelumalli oli alalla uusi. Kekki käytti palvelun tunnetuksi tekemiseen ja asiakashankin­ taan paljon aikaa. Vähitellen Ravintolaryhmän tunnettuus ja asiakas­ kunta alkoi kasvaa.

NOVA 5• 2026 35

”VALMISTAMME aterioita säätiön omille palvelukodeille sekä kotiateriapalveluihin.”

– Arttu Suhonen

”Joka vuosi on menty eteenpäin, joinakin vuosina vähän isommallakin harppauksella. Tällä hetkellä tavoittelen hal­ littua kasvua, koska minulle on ensisijaisen tärkeää pitää nykyisistä asiakkuuksista hyvää huolta. Uskon, että hyvin tehty työ vie toimintaa eteenpäin”, kertoo Kekki.

Kekki tarjoaa ravintoloille erikseen sovittaessa myös muita ravintolan kehittämiseen ja hankintoihin liitty­ viä palveluita. Sellaisia voivat olla esimerkiksi tuotekehi­ tys, ruokalistasuunnittelu, konseptin kehitys, hankintojen suunnittelu sekä apu kilpailutuksissa. ”Mitään suuria muutoksia Ravintolaryhmän toimintaan ei ole suunnitteilla. Idea on ollut alusta asti sama, mutta lii­ keidea on kirkastunut ja kohderyhmä tarkentunut vuosien saatossa. Ymmärrys siitä, miten ja missä voin olla parhaiten asiakkaille avuksi, on parantunut. Tällä reseptillä on hyvä jatkaa myös seuraavat kymmenen vuotta”, iloitsee Kekki.

Hyödyt houkuttelivat mukaan Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö on ollut Ravintola­ ryhmässä mukana vuodesta 2019 asti. Säätiö tuottaa asu­ mis- ja tukipalveluita pääosin ikäihmisille. Keskuskeittiöllä Lappeenrannassa valmistuu päivittäin noin tuhat ruoka-­ annosta. ”Valmistamme aterioita säätiön omille palvelukodeille sekä kotiateriapalveluihin. Palvelukodeille toimitamme päi­ vän kaikki ateriat aamupalasta iltapalaan ja kotiateriapalve­ luihin lounasannoksia”, kertoo ravitsemuspäällikkö Arttu Suhonen.

Ravintolaryhmään Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö lähti mukaan taloudellisten hyötyjen takia.

”Keskuskeittiömme hankintavolyymit eivät ole valta­ van suuria, joten Ravintolaryhmän yhteinen, kilpailukykyi­ nen hankintasopimus tuo meille taloudellisia etuja. Samalla vapautuu omaa työaikaa, kun ei tarvitse jatkuvasti seurata esimerkiksi tuotteiden hintakehitystä, vaan kaikesta tästä huolehditaan taustalla”, kertoo Suhonen.

Suhonen arvostaa lisäksi sitä, että tavarantoimitta­ jat järjestävät toisinaan ryhmän ravintoloille koulutustilai­ suuksia ja yritysvierailuja, joissa pääsee tutustumaan tuot­ teisiin ja oppimaan uutta. ”Ravintoalaryhmän toiminta on ollut kaikin puolin suju­ vaa. Mikaelin kanssa on helppo sopia asioista ja saada vas­ tauksia ajankohtaisiin kysymyksiin”, Suhonen toteaa.

Uunimakkara maistuu Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön palvelukodeissa nou­ datetaan kuuden viikon kiertävää ruokalistaa, johon teh­ dään muutoksia sesonkien ja juhlapyhien mukaan. Kotiate­ riapalveluissa käytössä on kahden viikon kiertävä ruokalista.

Ikäihmisten suosikkiruokia ovat esimerkiksi kaalilaatikko, kirjolohikiusaus, karjalanpaisti ja uunimakkara. ”Tilaamme elintarvikkeet pääosin Meira Novalta, mutta paikoin suosimme myös paikallisia valmistajia.

Meira Novan tuotevalikoima on vastannut tarpeitamme hyvin. Yhteistyö pelaa ja tuotepuutoksia on harvoin”, Suhonen kiittää.

”MITÄÄN SUURIA MUUTOKSIA Ravintolaryhmän toimintaan ei ole suunnitteilla. Idea on ollut alusta asti sama, mutta liikeidea on kirkastunut ja kohderyhmä tarkentunut vuosien saatossa.”

– Mikael Kekki 36 NOVA 5 • 2026

RUOKATARINA

Tiesitkö miten perinteikäs ruoka-annos on kehitetty tai mistä se on saanut nimensä? Nova-lehti selvittää ruokaklassikoiden taustoja.

JUHANNUSHERKUN MONTA NIMEÄ Teksti: Terhi Paavola•Kuva: Istock Photo

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä hokema on täyttä totta, kun suomalaiset puhuvat juhannuksen aikaan syötävistä, ohutkuorisista ja varhain nostetuista perunoista.

”

T

avallista varhemmin kesällä valmistuva ja nostettava peruna.”

Näin Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan varhaisperuna.

Puhekielessä käytetään kesän alussa syötävistä perunoista monia nimiä. Lautasella on uutta perunaa, varhaisperunaa tai joillakin jopa neitsytperunaa.

Nimellä on sinänsä väliä. Varhaisperunat ovat tiettyjä perunalajikkeita, jotka nostetaan maasta kesken niiden kasvun. Tämän vuoksi niissä on ohut, helposti irtoava kuori ja niissä on myös tärkkelystä vähemmän kuin peru­ noissa, jotka saavat kasvaa ”täyteen mittaansa”.

Varhaisperuna-nimen lisäksi näitä keskenkasvuisia

perunoita kutsutaan myös neitsytperunoiksi. Amerikassa varhaisperunalla on hyvin niiden kasvuvaihetta kuvaava nimi, sillä siellä nimi on ”baby potatoes”.

Tuttuja varhaisperunalajikkeita ovat esimerkiksi Timo, Jussi ja Siikli. Samaiset perunalajikkeet ovat toki myös kesäperunoita tai uusia perunoita. Tämän nimen ne virallisesti saavat, kun niiden annetaan kasvaa kunnolla, mutta syödään melko pian noston jälkeen eli kesällä tai uusina. Talven varalle varastoitavat perunat ovat nimel­ tään talvi- tai varastoperunoita.

Sinänsä nimellä ei ole väliä. Kesällä perunat ovat mahtava herkku, jotka toimivat sellaisenaan voisulan kanssa syötyinä, grillattuina, savustettuina kuin ruokai­ sissa salaateissa.

NOVA 5• 2026 37

ILON KAUTTA Kouluruokailu on paljon enemmän kuin päivän ateria: se on keskeinen osa lasten ja nuorten ruokasuhteen rakentumista. Kysyimme kahdelta ruokapalveluun erikoistuneelta asiantuntijalta, miten ruokakasvatusta kannattaa toteuttaa eri ikävaiheissa.

Teksti: Laura Hujanen • Kuvat: Adobe Stock, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ja Juho Kuva

R

uokapalveluiden työntekijöillä on erittäin suuri rooli lasten ruoka-asenteiden muodostumisessa. Näin kokee Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n asiantuntija Saila Paavola. Ruukku ry tarjoaa ruokapalvelualalle mm. koulu­ tusta ja rakentaa toimintatapoja oppilaiden osallisuuden vah­ vistamiseen.

38 NOVA 5 • 2026

”Olemme pieni asiantuntijajärjestö ja pyrimme tarjoa­ maan tukea ruokakasvatuksen kysymyksiin, jotta lasten ja nuorten ruokatottumuksista saataisiin monipuolisempia.

Lähestymme asiaa ruokailon kautta”, kertoo Paavola.

Paavola korostaa viestinnän merkitystä ruokailon ruok­ kimisessa. Nimeämällä ruokalajit harkitusti ja kertomalla

AJASSA

niiden raaka-aineista visuaalisesti varmistetaan, että oppi­ laat tietävät, mitä on tarjolla. Mitä tutummalta ja mieluisam­ malta ruoka tuntuu, sen matalampi on kynnys maistaa. Myös ruokien asettelulla vaikutetaan eri ruokalajien menekkiin.

Suositusten mukaista olisi pitää tarjolla kahta pääruokavaih­ toehtoa, joista vähintään toinen on kasvisruoka. ”Monissa kouluissa kasvisruoan menekki on vähäistä, ja se on tarjolla eri linjastossa tai kannen alla. Se ei viesti siitä, että tätä saa ottaa vapaasti. Tarvitaan rinnalle muistutusta, kannustusta ja tiedottamista.”

nen asia. Mutta usein kuulee, että on liian vähän aikaa tai tila on epäviihtyisä tai meluisa. Ei tunnu mielekkäältä jonottaa ja syödä hätäisesti”, toteaa Paavola.

Ruokakulttuurin muutos haastaa kouluruokailua

Palvelukeskus Helsingin vastuullisuusasiantuntija Meri Mathlinin mukaan kouluruokaa haastaa myös yleinen ruo­ kakulttuurin murros. Ruokapalveluiden asiakasryhmät ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia perheitä. Samalla ruo­ kailu on muuttunut napostelutyyliseksi. Kouluruoka voi olla siis hyvin erilaista kuin mitä kodeissa on totuttu syömään.

Tuttuus, turvallisuus ja matala kynnys maistaa ”Se ei ole ehkä asenne, vaan tottumusasia”, toteaa Tuttuus on erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa. Kun Mathlin. uusiin raaka-aineisiin pääsee tutustumaan toistuvasti kai­ Jotkut perheet eivät ole lainkaan kiinnostuneet koulu­ killa aisteilla, niihin totutaan. Paavola muistuttaa, että pie­ ruoasta, kun taas toiset ottavat selvää, kyselevät ja anta­ nillä lapsilla ruokaoppiminen voi viedä vat palautetta. Palvelukeskus Helsingissä aikansa ja on hyvin tyypillistä, että vali­ on huomattu, että huoltajien omat koke­ koivuus korostuu eri ikävaiheissa. mukset kouluruoasta vuosien takaa voivat ”Leikinomaiset keinot tutustua raaka-­ välittyä myös lapsille. Yksi keino muut­ taa asenteita on maistattaa tämän päi­ aineisiin auttavat. Jos ruoaksi on linssi­ keittoa, voidaan kuivattuja linssejä tutkia vän kouluruokaa huoltajille vanhempain­ etukäteen”, Paavola ehdottaa. illoissa.

Paavola kannustaa laittamaan uusia ”Toivotaan, että nykyiset oppilaat sai­ sivat muodostaa omat ruokamuistonsa ruokalajeja tarjolle ensin pieniin maistelu­ kippoihin tai -lusikoihin: ”Pienille lapsille ja ylipäänsä puhuttaisiin kotona ruoasta matalan kynnyksen tarjoaminen on tosi arvostavasti ja opetettaisiin arvostamaan tärkeää, jotta he uskaltavat testata uutta.” kaikkien ihmisten työtä, jotka työskente­ levät tarjotakseen lämpimän koululou­ Samat periaatteet toimivat myös ala­ Leikinomaiset koulun pienimpien oppilaiden kanssa. Erona naan”, muistuttaa Mathlin. keinot tutustua raakaon kuitenkin ympäristö, joka koulussa saat­ Helsingissä on tehty paljon erilaisia aineisiin auttavat. taa olla hälyisämpi kuin varhaiskasvatuksen kokeiluja palvelumuotoilun hyödyntämi­ sestä kouluravintolan viihtyisyyden lisää­ omassa ryhmässä tapahtuva ruokailu. Onkin – Salla Paavola miseksi aina makuraatien järjestämiseen. tärkeää luoda ilmapiiristä turvallinen. Myös­ kään lautashävikkiä ei kannata liikaa koros­ Viimeisin testi on maaliskuulta 2026, jol­ taa etenkään silloin, kun ollaan tutustumassa uudenlaiseen loin koulun ravintolatoimikunta otettiin mukaan suunnit­ telemaan uusien kouluruokien maistatusta. Oppilaat teki­ ruokalajiin. vät etukäteen kuulutuksia ja mainoksia ja olivat itse mukana ”Lapsella on oltava olo, että ei ole vaarallista jättää vähän ottamassa vastaan palautetta. ”Saimme paljon enemmän ruokaa lautaselle, jos ei vielä tänään ole oppinut syömään palautetta kuin aikaisemmilla kerroilla”, kertoo Mathlin. uutta ruokalajia”, muistuttaa Paavola.

Kouluissa kiertävä hävikkiohjaaja Marjo Niskanen tapaa Mitä vanhemmista oppilaista ja opiskelijoista on kyse, oppilasryhmiä ja puhuu kouluruoasta, hävikistä ja ruoan sen suurempi todennäköisyys on, että he jättävät tulematta arvostamisesta. Hänellä on suuri rooli siinä, että asiakkaat syömään. Paavola toivoo, että nuorten syitä jättää ruokailu ymmärtävät ruokapalvelun realiteetteja. väliin kuunneltaisiin herkällä korvalla. ”Se on monivyyhti­ NOVA 5• 2026 39

Ruoasta tulisi puhua myös oppitunneilla. Ruoan ar­vostus kasvaa, kun ymmärtää ruokajärjestelmää: mistä ruoka tulee, miten sitä tehdään ja mitä kaik­ kea siihen liittyy esimerkiksi ilmaston näkö­ kulmasta. ”Meille tärkeää on viestiä, että kaikille oppilaille on varattu ruokaa, ja jos päättää olla osallistumatta ruokailuun, niin se menee hävikkiin. Kannustetaan osallistumaan ruokai­ Arjen kohtaamiset ratkaisevat luun”, Mathlin jatkaa.

Kokeiluista ja tempauksista huolimatta ruo­ Toisella asteella asiakasryhmä on entistä kakasvatus tapahtuu jokapäiväisissä arjen monipuolisempi: mukana voi olla myös kohtaamisissa. Ruokapalveluhenkilöstön aikuisopiskelijoita ja nuoretkin ovat saatta­ Parasta on, jos opettaja neet muuttaa omilleen. tapa kohdata oppilaita ja koulun henkilös­ ruokailee oman töä luo perustan sille, että lapsille voi kehit­ ”Ruokapalvelun tehtävä on mahdollistaa ryhmänsä kanssa. tyä myönteinen suhde ruokaan. Ruokapal­ terveyttä edistävä ja tasapainoinen lounas”, velualan ammattilaiset eivät luonnollisesti kiteyttää Mathlin.

– Meri Mathlin ole vastuussa ruokakasvatuksesta yksin.

Kaikissa Palvelukeskus Helsingin ruoka­ palveluissa on käytössä myös hävikkimyynti, Mathlin korostaa, että tutkimusten mukaan jossa lounaalta ylijäänyttä ruokaa voi ostaa mukaan. opettajan esimerkkinä toimiminen on keskeistä, jotta oppi­ laat osallistuvat ruokailuun.

Lukioissa myös opiskelijat ostavat usein ruokaa kotiin vie­ täväksi. ”Parasta on, jos opettaja ruokailee oman ryhmänsä kanssa”, toteaa Mathlin. ”Oppilaat saattavat kysyä, miksei voi olla hamppareita”, kertoo Niskanen. Hänellä on rauhassa aikaa selittää, mitkä ovat kouluruokailun reunaehdot ja näyttää videoita keskuskeittiöltä, jossa tehdään 60 000 ateriaa päivässä. ”Kun asian selittää nuorille ja lapsille, he kyllä ymmärtävät”, Niskanen jatkaa. Varhaiskasvatuksessa samankaltaista tehtävää hoitaa Mika Marttila.

LISÄÄ OPPILAIDEN JA OPETUS­HENKILÖSTÖN OSALLISUUTTA NÄIN 1 Hyödynnä ravintolatoimikuntaa • ota mukaan oppilaat, opettajat ja ruokapalvelun edustajat • hyödyntäkää koulun omia kyselyitä keskustelun pohjana

4 Mahdollista oppilaiden osallistuminen käytännön työhön • tarjoa mahdollisuuksia osallistua keittiön arkeen • esimerkiksi tiskivuorot tai pöytien pyyhintä lisäävät sitoutumista

2 Anna oppilaille aito vaikutusmahdollisuus • järjestä maistatuksia ja makuraateja • osallista oppilaat myös hankintojen ja tuotevalintojen arviointiin • kerää palautetta eri kanavien kautta ja reagoi siihen

5 Tee tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön kanssa • suunnitelkaa yhdessä kehittämistä ja tempauksia • osallistukaa koulun teemapäiviin (esim. hävikkiviikko)

3 Tuo ruokapalvelu osaksi kouluyhteisöä • esittäydy oppilaille ja henkilöstölle • tee keittiöhenkilökunta näkyväksi (esim. kuvat ja nimet) • vieraile luokissa ja ole mukana arjessa

40 NOVA 5 • 2026

6 Muista kokonaisuus • kehittäkää yhdessä sekä ruokaa että ruokailutilannetta • huomioikaa tilat, sujuvuus ja viihtyisyys ruokailun houkuttelevuuden lisäämisessä

TUOTE

Lehtikaali on keittiön kestotähti Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: Adobe Stock

Rapsakka ja monipuolinen lehtikaali on täynnä ravinteita.

L

ehtikaali on vanha viljelykasvi ja luultavasti ensimmäisiä villikaalilajeista viljeltäväksi muotoutuneita kaaleja. Antiikin Rooman aikana elänyt Marcus Pocius Cato kirjoittaa Herrasmiesmaanviljelijän käsikirjassa lehtikaalin viljelystä ja lehtikaalista terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Euroopassa lehtikaali oli eniten syöty vihreä vihannes keskiajalle asti, jonka jälkeen valkokaali syrjäytti sen.

Lehtikaalilajikkeita on useita ja ne eroavat toisistaan korkeuden, lehtien muodon ja värin puolesta.

Raakana lehtikaalissa on terävä, hieman sinappinen maku, joka tasaantuu ja makeutuu käsiteltäessä ja kypsentäessä.

Ravintorikas kaunokainen Lehtikaalin monipuolinen ravintosisältö tekee siitä kotimaisen superfoodin. Lehtikaali sisältää runsaasti B2-vitamiinia, K-vitamiinia, karotenoideja, foolihappoa ja C-vitamiinia sekä suhteellisen paljon kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Lehtikaalin lehdet voivat olla raakana puisevia ja kovia, joten kaali kannattaa marinoida, ryöpätä, paahtaa tai paistaa. Sopivan pieneksi pilkottuna lehtikaalia voi syödä myös sellaisenaan. Lehtien rakenne pehmenee, kun pilkottuun tai revittyyn lehtikaaliin lisää sitruunamehua ja suolaa sekä hieroo käsin lehtiä. Vihreille lehtikaaleille sopii hyvin ryöppäys, jolloin väri suorastaan kirkastuu. Punaiseen ja violettiin taittavien lehtikaalien värin säilyttämiseksi keitinveteen kannattaa

lisätä happamuutta esimerkiksi sitruunalla. Pakastus sopii hyvin lehtikaalille, sillä se pehmentää lehtien rakennetta.

Smoothieta, muhennosta ja pizzaa Lehtikaali sopii sellaisenaan salaattiin ja smoothieen ja coleslawsta tulee lehtikaalin myötä ”kaleslaw” (kale = lehtikaali). Rasvaiset ruoat, kuten liharuoat, muhennokset ja pastat sekä juustot ja pähkinät ovat hyviä kumppaneita lehtikaalille. Perinteisen portugalilaisen Caldo Verde kaalikeiton pääraaka-aine on lehtikaali, jonka lisäksi keittoon tulee sipuleita ja chorizomakkaraa. Kaalikääryleetkin onnistuvat hyvin lehtikaalista, mutta paksu lehtiruoti on hyvä poistaa kokonaan tai ainakin ohentaa. Lehtikaalin voi myös surauttaa herkulliseksi pestoksi tai paistaa letuiksi.

LEHTIEN RAKENNE PEHMENEE kun pilkottuun tai revittyyn lehtikaaliin lisää sitruunamehua ja suolaa sekä hieroo käsin lehtiä.

Lehtikaali kannattaa myös maustaa öljyllä ja mausteilla ja paahtaa uunissa rapeiksi ja terveellisiksi sipseiksi, jotka sopivat sellaisenaan naposteltavaksi tai tuomaan suutuntumaa ja koristusta keiton päälle. Marinoidut ja paahdetut lehtikaalit sopivat myös esimerkiksi lehtikaalipizzan täytteeksi mozzarellan, hunajan ja valkosipulin kera.

NOVA 5• 2026 41

42 NOVA 5 • 2026

VASTAUS Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.

MIKÄ ON MEIRA NOVAN KASVU30-STRATEGIA? Meira Novan uusi Kasvu30-strategia on julkaistu ja tahtotilanamme on kasvaa yhdessä, asiakas edellä.

Lue lisää, miten strategiatyö näkyy asiakkaidemme arjessa.

välin suunta vuosille 2026–2030. Se

K

kehitämme ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja

kiteyttää, miten haluamme kehittää

kumppaneiden kanssa. Toimintamme perustuu

toimintaamme ja rooliamme foodservice-asi-

vastuullisuuteen, luotettavuuteen ja jatkuvaan

akkaidemme sekä muiden sidosryhmiemme

kehittämiseen. Näiden varaan on mahdollista

kumppanina muuttuvassa toimintaympäris-

rakentaa kestävää yhteistyötä ja kasvua myös

tössä. Strategiamme ytimessä on selkeä aja-

pitkällä aikavälillä kaikille osapuolille.

Rakennamme yhteistyötä pitkäjänteisesti ja

asvu30 on Meira Novan pitkän aika-

tus: haluamme olla tukku, joka mahdollistaa Meira Novaa Meira Novaa varten, vaan siksi,

MIHIN KESKITYMME STRATEGIAN MYÖTÄ LÄHIVUOSINA?

että voimme palvella asiakkaitamme pitkäjän-

Kasvu30:n myötä keskitymme ennen kaikkea:

teisesti, luotettavasti ja asiakaslähtöisesti –

•

asiakkaidensa menestyksen. Emme kehitä

MITÄ KASVU30 TARKOITTAA ASIAKKAILLEMME?

kaan tarpeista •

Arja Liimatainen Kaupallinen johtaja Meira Nova

Toimintatapojen kehittämiseen, jotta yhteistyö on sujuvaa ja selkeää

Asiakkaalle Kasvu30 näkyy ennen kaikkea selkeytenä, luotettavuutena ja sujuvana yhteis-

Asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen, jotta tekemisemme lähtee aidosti asiak-

myös tulevaisuudessa.

VASTAAMASSA

•

Yhdessä voittamisen kulttuuriin, jossa

työnä. Tavoitteenamme on, että Meira Nova on

onnistuminen syntyy yhteistyöstä, luotta-

kumppani, jonka kanssa asioiminen on helppoa

muksesta ja vastuunkannosta

ja ennakoitavaa. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, prosessejamme ja palveluja niin, että

Uskomme, että näihin asioihin keskittymällä

ne tukevat asiakkaan arkea ja liiketoiminnan

luomme arvoa asiakkaillemme ja rakennamme

tarpeita. Kun yhteistyö on sujuvaa ja ratkaisut

vahvan perustan tulevaisuuden menestyk-

toimivia, asiakkaalle jää enemmän aikaa keskit-

selle.

tyä omaan ydintoimintaansa eli omien asiakkaidensa palvelemiseen.

MIKSI MEIRA NOVA ON PARAS KASVUN KUMPPANI NYT JA TULEVAISUUDESSA? Meira Novan vahvuus on aito kumppanuus ja syvä asiakasymmärrys. Haluamme ymmärtää, mitä asiakkaamme tarvitsevat tänään – ja mihin he ovat menossa huomenna.

NOVA 5• 2026 43