Nova 9 2022

Arjesta juhlaa, makusi mukaan!

Tiedätkö mitä päivää vietimme 2.9.2022 tai 1.10.2022? Älä huolestu, en minäkään tiennyt. Ensimmäinen oli ”auton päivä” ja jälkimmäinen ”heijastinpäivä”. Auton päivää on vietetty jo 26 kertaa. Autoliiton tavoitteena on herättää keskustelua henkilöauton merkityksestä Suomessa. Heijastinpäivääkin on vietetty jo vuodesta 2013 alkaen ja se muistuttaa heijastimen käytön tärkeydestä ja kannustaa käynnistämään heijastinkauden. Tärkeitä päiviä ja asioita varmasti molemmat, mutta hukkuvatko ne nykyään näiden erikoispäivien suureen joukkoon? Meillä on vuodessa noin sata erilaista erikois-, teema- ja pyhäpäivää. On muun muassa valtakunnallinen uniapneapäivä (16.3.), kansainvälinen tupakaton päivä (31.5.), korvapuustipäivä (4.10.), salasanapäivä (25.10.), nenäpäivä (11.11.), Lucian päivä (13.12.) ja niin edelleen. Keskimäärin kuitenkin noin kaksi viikossa ja kahdeksan kuukaudessa.

Jotkut näistä ovat virallisista kirkollisista päivistä ja kristinuskon eri tapahtumista johdettuja pyhäpäiviä. Tiesitkö muuten, että myös unikeonpäivä on vanha kristillinen merkkipäivä? Se perustuu legendaan, kristilliseen marttyyrihistoriaan seitsemän miehen pitkästä unesta Rooman keisari Deciuksen vainojen aikana. Suomessa puolestaan valitaan vuosittain Naantalissa vuoden unikeko, sen varmaan tiesitkin. Tapahtumalla tosin ei ole yhtäläisyyttä 1800 vuotta sitten eläneen Rooman keisarin kanssa, mutta unikeonpäivästä on johdettu useita uskomuksia, kuten esimerkiksi ”jos unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtäperää” ja ”jos unikeonpäivänä nukkuu pitkään, niin nukuttaa koko vuoden”.

Tarvitsemme näitä erikoispäiviä piristämään ja myös jaksottamaan arkeamme. Osa niistä kehottaa meitä juhlistamaan tärkeitä tapahtumia ja osa taas muuten vain muistuttaa tai valistaa tärkeistä asioista.

Täysin oma lukunsa on sitten täysin epäviralliset ja ehkä jopa hauskatkin suomalaiset erikoispäivät, niitä riittääkin jo keskimäärin parikymmentä viikkoon. Esimerkiksi päivälle 10.10. näyttää osuvan muun muassa maksalaatikkopäivä, halaa rumpalia -päivä ja smokkipäivä. Loppuvuodellekin löytyy runsaasti ruokaan liittyviä erikoispäiviä; 2.11. on syö fiksusti päivä, 3.11. voileipäpäivä, 5.11. donitsien arvostuspäivä, 12.11. pizzaa ilman anjovista -päivä, 21.11. piparkakkupäivä, 21.12. hampurilaispäivä ja 31.12. samppanjapäivä. Ehkä teidän työpaikallanne vietetään joitakin näistä?

Eikä tässä vielä kaikki. Tähän kun lisätään vielä perheen, lähisukulaisten ja tuttavien syntymä- ja nimipäivät, niin johan ovat kalenterit erikoispäiviä täynnä. Ei ole ihme, että jokin päivämäärä menee joskus täysin ohi.

Voidaan kuitenkin hyvillä mielin todeta, että aina on syytä juhlaan. Nyt kun pikkujoulukausikin alkaa jo painaa toden teolla päälle, niin haluan toivottaa teille kaikille kaupallisesti piristävää loka- ja marraskuuta! Tee arjesta juhlaa, makusi mukaan! Mukavia hetkiä lehden parissa!

Ps. 15. marraskuuta on ”siivoa jääkaappisi -päivä”. Yllätä perheenjäsenet tai työkaverit siivoamalla jo päivää tai kahta aikaisemmin, niin voit varsinaisena siivouspäivänä kerätä heiltä kehut ja kiitokset.

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

Nova on Meira Novan lehti foodservice-alan asiantuntijoille. Se antaa tietoa trendeistä, ajankohtaisista asioista ja tuotteiden käyttötavoista sekä tarjoaa vinkkejä ruokalistan suunnitteluun. Tervetuloa lukemaan!

MEIRA NOVA ON MUKANA

Ateria 2022 -ammattilais päivässä 8.11. Messukeskuk-sessa Helsingissä. Tule tapaamaan meitä osastolle G3! ateria.messukeskus.com

SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

Novassa 10/22 tutustutaan valmissalaattien ja salaatti pohjien valikoimaan. Lehti ilmestyy 23.11.

Tarvitsemme näitä erikoispäiviä piristämään ja myös jaksottamaan arkeamme.

Valio glögit jokaiseen makuun

TEEMA

Suomalainen

kansainvälisessä kin vertailussa

varsin

monimuotoinen

FIKSU KEITTIÖ

ammatti

JULKAISIJA: Meira Nova Oy

SOK-yhtymä

Palkkitie 10, 04300 Tuusula Puh. 010 76 86500

Meira Nova on vuonna 1991 perustettu foodservice-alan toimitustukku. Asiakkaitamme ovat ravintolat, hotellit, henkilöstöravintolat ja julkisen sektorin suurkeittiöt. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.

PÄÄTOIMITTAJA

Pasi Berggren, toimitusjohtaja

TOIMITUSNEUVOSTO Pasi Berggren, Petri Kanerva, Kati Korhonen, Marika Koskimäki, Arja Liimatainen, Terhi Liukkonen, Jenni Naakka, Leena Honkaniemi

TOIMITUS JA ILMOITUSVARAUKSET Leena Honkaniemi Puh. 010 76 86507 leena.honkaniemi@meiranova.fi

KONSEPTI JA TAITTO

PAINOPAIKKA PunaMusta

OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUSTEN PERUUTUKSET Tiina Liimatainen, puh. 010 76 86586 tiina.liimatainen@meiranova.fi

Ruoka normaalia kalliimpaa myös ensi vuonna

Ruoan

tuotannon kustannukset ja ruoan kuluttajahinnat jäävät totuttua korkeammalle tasolle ainakin ensi vuoden ajaksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste.

Tänä vuonna koettujen hurjien hintapiikkien muun muassa lannoitteissa ja energiassa ennustetaan taittuvan 2023 aikana. Tuottajahinnat nousevat, mutta siitä huolimatta maatalouden kustannuskriisi jatkuu, mikä heikentää tilojen kannattavuutta. Ruoan hinnan nousu jatkuu ensi vuonna.

PTT:n mukaan kriittinen tekijä lähikuukausina koko ruoka ketjulle on sähkön saatavuus ja hinta sekä maataloudelle lan noitteiden hintakehitys.

Energialle ja lannoitteille löytyy kuitenkin uusia tuontimaita ja tuotantoa sopeutetaan, minkä seurauksena hintojen nousu hidastuu ja kääntyy laskuun ensi vuoden aikana. Hintataso jää silti tavanomaista korkeammaksi.

PTT kertoo, että ruoan hinnan ennakoidaan tänä vuonna nousevan keskimäärin 11 prosenttia. Lihan, maitotuotteiden, juuston ja kananmunien hintojen arvioidaan nousevan loppu vuonna yli 20 prosenttia. Myös viljan ja leipätuotteiden hin tojen nousu kiihtyy. Vihannesten hinnat nousevat merkittävästi syksyllä ja talvella, kun sähkön hinta lisää kasvihuonetuotan non kustannuksia.

Ensi vuonna ruoan hinnan nousu jatkuu, mutta vauhti hidastuu. Alkuvuodesta nähdään vielä korkeita nousuprosent teja. Vuoden 2023 lopulla ruoan hinnan arvioidaan hieman

laskevan, mutta hintataso säilyy silti huomattavasti totuttua kor keampana.

Vihannesten hinnat nousevat merkittävästi syk syllä ja talvella, kun sähkön hinta lisää kasvihuonetuotannon kustannuksia.

Meira Novan asiakaspalvelun uudet puhelinnumerot

Meira Novan asiakaspalvelussa on otettu käyttöön uusi asiakaspalvelu ratkaisu ja samalla vaihtuivat asiakaspalvelumme puhelinnumerot.

Uudet numerot ovat:

• Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomen myynti ja asiakaspalvelu 09 424 54984

• Länsi-Suomen myynti, asiakaspalvelu ja -palautteet 09 424 54974

• Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomen asiakaspalautteet 09 424 54959 Asiakaspalvelun yhteinen sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@meiranova.fi

Meira Nova Vastaa

Uutisia ravintoloista, hotelleista, tuotteista, tutkimuksista ja kaikesta alaa kiinnostavasta.

Planetaarinen ruokavalio

Planetaarinen ruokavalio tekee hyvää sekä ihmiselle että maapallolle.

Ruoka täytyy tulevina vuosina saada riittämään yhä kasvavalle väestö joukolle, mutta jo nykyisellään ruoan tuotanto ja kulutus aiheuttavat merkit tävän osan maapalloa kuormittavista ilmastovaikutuksista. Iso osa maailman ihmisistä elää riittämättömällä ravinnolla, mutta samaan aikaan lihavuus ja krooniset sairaudet yleistyvät epäterveellisten ruokatottumusten seurauksena.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan kansainvälinen tutkijajoukko kehitti vuonna 2019 planetaarisen ruokavalion, joka on samaan aikaan sekä ihmisen terveyttä edistävä että maapallon ilmastonmuu tosta hillitsevä tapa toteuttaa päivittäisiä ruokava lintoja.

Tämä on meille jo tuttua: myös planetaarisessa lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasvik

silla. Lisäksi tavoitteena on syödä päivittäin reilu annos palkokasveja sekä täysjyväviljaa, pähki nöitä, siemeniä ja pehmeitä kasviperäisiä rasvoja.

Planetaarinen ruokavalio ei vaadi luopumaan kokonaan lihasta, mutta sen käyttöä tulisi vähen tää. Punaista lihaa eli nautaa, sikaa ja lammasta olisi hyvä syödä korkeintaan kerran viikossa ja vaaleaa siipikarjan lihaa pari kertaa viikossa. Ruo kavalion proteiinin lähteenä korostuvat kasviperäi set elintarvikkeet.

Arvioidaan, että planetaarisen ruokavalion avulla voitaisiin vuosittain välttää maailman laajuisesti 11 miljoonaa ennenaikaista kuole maa. Hyödyt tulevat pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauk sien, muistisairauksien sekä syöpään sairastumi sen, riskin pienenemisestä.

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

• Kuva: Shutterstock

Pakkaus on osa tuotteen vastuullisuutta

Teksti: Mari Cadaut • Kuva: Shutterstock

Kiertotalouden vaatimukset muokkaavat yhä enemmän myös elintarvikepakkauksia. Pakkausmateriaaleissa vastuullisuus on korostunut viimeisen vuosikymmenen ajan ja elintarvikepakkauksissa on vähennetty muovin käyttöä, ohennettu pakkausmateriaaleja ja panostettu kierrätettävyyteen. Samalla uudistettu jätedirektiivi määrittelee pakkausjätteen kierrätystavoitteet.

Pakkausteknologia kehittyy jatkuvasti, ja erityisesti ruoan pakkaamista säätelevät monet lait ja säädökset. Muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan elintarvikkeilla arvioiduista kokonaisympäristövaiku tuksista pakkauksen valmistuksen osuus on hyvin pieni – jopa puolesta kahteen prosenttiin. Ympäristövaikutusten ehkäisyssä puolestaan hyvällä pakkauksella on suuri rooli: elintarvikkeen oikeanlainen suojaaminen vähentää ruokahävikkiä.

”Elintarvikkeiden pakkaamiseen käytetään puolet kaikista maailman kuluttajapakkauksista. Voi siis sanoa, että pakkausten ja meidän kulutta mamme ruoan välillä on jonkinlainen kohtalonyhteys”, sanoo Suomen Pakka usyhdistys ry:n toimitusjohtaja Antro Säilä

”Ruoka ja juoma ovat vahvasti kyt köksissä ihmisten terveyteen ja turvalli suuteen, mikä johtaa siihen, että monet lait ja säännökset säätelevät tosi paljon sitä, mihin ruoka pakataan – erityisesti kontaktimateriaaleja, eli niitä, jotka ovat suoraan kosketuksissa elintarvik keen kanssa”, Säilä kertoo.

Suomen Pakkausyhdistys ry on pak kausalan edunvalvoja, joka on toiminut 50-luvulta lähtien. Yhdistyksestä löy tyy laajasti tietoa siitä, millaista kehi tystä pakkausalalla on vuosien varrella tapahtunut ja millaisia säädöksiä ja

vaatimuksia elintarvikepakkauksilla on.

”Elintarvikepakkausten valmistusta valvotaan oikeastaan ihan samoin peri aattein kuin itse elintarvikkeen valmis tusta.”

Vastuullisuus on arvo, jota yritys ei voi tällä hetkellä ohittaa. Vastuullisten tekojen korostuminen näkyy elintarvi kepakkauksissa pakkausmateriaalien ohenemisena, muovinkäytön vähentä misenä, elintarvikepakkausten kierrä tettävyyteen panostamisena sekä kier rätysmateriaalien käyttönä.

Säilä kertoo, että pakkausmateri aalien oheneminen johtuu paitsi vas tuullisista valinnoista myös yritysten pyrkimyksestä kustannussäästöihin. Pakkauksia kehitetään kevyemmiksi ja ohuemmiksi, koska yritys ei halua mak saa turhaan painavan pakkauksen kul jetuksesta tai kuljettaa ilmaa liian suu rissa pakkauksissa.

Tästä huolimatta tuotteiden yli pakkaaminen nousee yleiseen keskus teluun tasaisin väliajoin. Säilä torjuu ajatuksen siitä, että yritykset ylipakkai sivat tuotteitaan.

”Markkinatalous pitää huolen siitä, että ylipakkaamista ei oikeasti ole isossa mittakaavassa. Tämä johtuu yksinker taisesti siitä, että eivät yritykset haaskaa rahaa pakkauksiin oman kannattavuu tensa kustannuksella. Jos ne tekisivät niin, ne häviäisivät ennemmin tai myö hemmin kilpailussa. Pakkaus on aina lähtökohtaisesti tuotteitaan pakkaavalle yritykselle kustannus.”

Vaikka esimerkiksi aiempaa ohuem mat pakkausmateriaalit ainakin tuntu vat vastuulliselta teolta, niissä on myös kääntöpuolensa.

Vastuullisten tekojen korostuminen näkyy elintarvikepakkauksissa pakkausmateriaalien ohenemisena, muovinkäytön vähentämisenä, elintarvikepakkausten kierrätettävyyteen panostamisena sekä kierrätysmateriaalien käyttönä.

”Siinä tasapainoillaan sen kanssa, mikä pakkauksen perinteinen perus tehtävä on, eli tuotteen suojaaminen ympäristövaikutuksilta. Pakkauksella suojataan ruokaa ja pidennetään hyl lyikää, ja samalla pohditaan, miten voitaisiin keventää tai muuten käyt tää halvempaa pakkausta. Tätä tasa painoilua on käyty jo vuosikymmeniä. Kaikkien yritysten DNA:ssa on tavoite tehdä asioita viisaammin, paremmin ja tehokkaammin ja resursseja sekä raaka aineita säästäen.

Ruokapakkauksilla erityinen rooli

Säilä muistuttaa, että elintarvikealalla pakkaus on oleellinen osa yrityksen toimintaa ja vastuullisuutta.

”Elintarvikebrändiä ei voi ilman pakkausta monesti olla edes olemassa. Esimerkiksi maito on hyvin vaikea brändätä ilman maitopurkkia. Samaan aikaan pakkauksen osuus tuot teen kustannusrakenteesta on elintarvikkeilla tyypillisesti meidän peukalosääntömme mukai sesti kaksi prosenttia. Se voi olla yksi tai se voi olla jossakin viisi prosenttiakin mutta kuitenkin puhutaan vain muutamista prosenttiyksiköstä.”

Pakkauksen osuus tuotteen hinnasta on siis pieni, ja niin ovat myös pakkauksen ympäristövaikutukset verrattuna ruoan pois heittämiseen. Pakkauksilla on siis oikeasti merkitystä elintarvikkeiden ympäristö kuormituksen vähentämisessä. Samasta syystä muovi ei ole pelkkä paha.

”Muovista ei mielestäni osata käydä julkisuudessa kunnolla keskustelua: asia on monimutkainen ja monisyinen. Siinä ei ole helppoja ratkaisuja. Minusta todellinen vastuullisuus mitatataan sillä, että mieti tään kokonaisuuden ympäristövaikutukset. Suuri osa ruoan ja juoman ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa, ja koko lopun arvoketjun tehtävä on pitää huolta siitä, etteivät ne ole syntyneet turhaan. Esimerkiksi muovi pitää elintarviketta käyttökelpoisena pidempään.”

Kiertotalouden vaatimukset Pakkausten tuottajavastuu on yrityksille lakisääteinen vel voite. Yrityksillä, jotka pakkaavat tai maahantuovat pakat tuja tuotteita tai myyvät tuotteitaan Suomeen, on velvolli suus järjestää pakkausjätteiden keräys ja kierrätys, ja vastata aiheutuvista kustannuksista.

”Eli se, joka tuo pakatun tuotteen markkinoille, on vas tuussa siitä, että pakkaus kierrätetään. Meillä on uudis tetun jätedirektiivin myötä kierrätystavoitteet vuoteen 2030–2035 asti lukkoon lyötynä. Tavoitteena on, että pak kausmateriaali, joka on käytetty, saadaan kerättyä ja kierrä tettyä. Sen jälkeen ollaan niin lähellä suljettua kiertoa kuin se teknisesti on mahdollista”, Säilä selventää.

Kaikki teoriassa kierrätettävä materiaali ei kuitenkaan ole valmista kiertotalouteen. Uudet kierrätettäviksi suunni tellut tai mainostetut materiaalit saattavat vaatia keräys- ja kierrätyssysteemejä, joita ei ole olemassa – ja joita ei vält tämättä edes koskaan tehdä. Tuotteita, eli vaikkapa kierrätettäväksi mainittuja kertakäyttöisiä ruokailuvälineitä hankittaessa, ostajan tulee itse olla perillä siitä, millaisesta materiaalista on kyse.

”EU on sanonut, että tähän asiaan puututaan. Sieltä on tulossa jonkinlainen lainsäädäntö tai säännöskehikko yhte näisille merkinnöille. Minun mielestäni tähän voisi katsoa

mallia Yhdysvalloista. Siellä on osavaltioita, joissa on sakon uhalla kielletty merkitsemästä, että tuote tai pakkaus on kierrätettävä, jos yritys ei ole itse varmistanut, että kierrätys on osavaltiossa mahdollista.”

Säilän mukaan EU:ssa on luvattu yhtenäistää pakkaus merkinnät.

”Tällä hetkellä tuotteita hankkivan rooli ei ole näissä asioissa kyllä helppo. Tällä tieto määrällä ei ole yksinkertaista tehdä ympäris tön kannalta oikeita ratkaisuja ja päätöksiä. Se on harmillista, koska olen sitä mieltä, että valtaosa ihmisistä tekisi ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, jos tietoa olisi tarpeeksi.”

Säilä uskoo, että tulevaisuudessa ei enää nähdä pakkauksia, jotka eivät ole kiertotalouden kanssa yhteensopivia. Esi merkiksi hän nostaa yhdistelmämateri aalit, joihin vielä muutama vuosi sitten uskottiin kovasti, mutta jotka ovat osoit tautuneet huonosti yhteensopiviksi kier totalouden kanssa.

”Kiertotalous yrittää jollakin tavalla imitoida luonnon kiertokulkua. Niinhän se luontokin toimii, että materiaalit hajoa vat, ja niistä tulee rakennusosia muille materiaaleille. Kun kiertotalous on fiksusti mietitty, ja se toimii, kyllä kaiken pitää jatkossa olla yhteensopivaa kiertotalouden kanssa. En näe tulevaisuutta pakkauksille, jotka eivät ole kiertotalou den kanssa yhteensopivia.”

Älypakkaus ammattikeittiöiden avuksi Säilä näkee, että elintarvikkeiden älypakkausten jatkuva käyttö saattaa nähdä päivänvalon juuri ammattikeittiöiden tarpeisiin valmistettuina.

”Älypakkaukset eivät ole saavuttaneet vielä suurempaa suosiota varsinkaan kuluttajapakkauksissa. Siihen on mie lestäni yksinkertainen selitys: jos kuluttajapakkauksessa on jonkilainen indikaattori esimerkiksi siitä, kuinka pit källe vaikkapa pilaantuminen on edistynyt, tuotteesta tulee vähemmän houkutteleva.”

Tämä siitäkin huolimatta, että kaikille on varmasti sel vää, että heti siitä lähtien kun leipä on pakattu tai kala fileoitu, hajoaminen lähtee liikkeelle luonnon prosessina.

Ammattikeittiössä tällaisesta tiedosta puolestaan olisi hyötyä. Tuotteen kunnon kertovat indikaattorit voisivat muistuttaa varaston oikeasta käyttöjärjestyksestä ja hillitä varastohävikkiä. Samalla tiedolla voitaisiin hallita myös esimerkiksi tilauskantoja ja varastoja.

”Kun pakkauskoot ovat kuluttajapakkauksia isompia, tällaisista älypakkauksista ja indikaattoreista olisi varmasti hyötyä. Näkisin että älypakkausten kehitys voisi hyvin läh teä liikkeelle juuri ammatti- ja suurtalouspuolen tarpeista ja toiveista.”

”En näe tulevaisuutta pakkauksille, jotka eivät ole kiertotalouden kanssa yhteensopivia.”

Kaikille hyvä hiilineutraali kahvi

Meiranovalaisia vastuullisuustekoja kohti parempaa paikkaa.

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN

ympäristöä säästäen

Ympäristöhallinnon

mukaan materiaali tehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympä ristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuk sia koko sen elinkaaren aikana.

Mitä pienempi tuotteeseen tai palveluun tarvit tava materiaalipanos on, sitä tuottavammin luon nonvaroja käytetään. Samalla yleensä säästetään kustannuksia ja edistetään yrityksen kilpailukykyä.

Yritys voi parantaa tuotteensa materiaalitehok kuutta muun muassa valitsemalla raaka-aineita sekä energia- ja kuljetusmuotoja, joiden elinkaaren aikainen energian ja materiaalinkulutus on vähäi nen, tehostamalla tuotantoprosessien raaka-aineen ja energian käyttöä sekä minimoimalla ja tehosta malla kuljetuksia ja pakkaamista.

Meira Nova edistää materiaalitehokkuutta kar toittamalla asiakkailleen aktiivisesti tuotteita, joiden

Meira Nova edistää materiaalitehokkuutta kartoittamalla asiakkailleen aktiivisesti tuotteita, joiden materiaalitehokkuus on mahdollisimman suuri.

materiaalitehokkuus on mahdollisimman suuri.

”Olemme esimerkiksi etsineet vaihtoehtoja muovi sille kertakäyttöisille annospakkauksille. Näitä ovat muun muassa helposti kierrätettävät, muovia sisäl tämättömät pakkaukset. Myös vain vähän muovia sisältäviä pakkausvaihtoehtoja kartoitetaan”, laatupäällikkö Susanna Viitaniemi kertoo.

Materiaalitehokkuutta voi edistää myös esimer kiksi tarjoamalla asiakkaille uudelleenkäytettäviä tuotteita kuten kestomukia kuumalle juomalle. Myös tämän tyyppisiä vaihtoehtoja on Meira Novan valikoimassa. ympäristö.fi

joulu-ruoalla PÖYTÄ ON KATETTU

Perinteinen joulupöytä on hyvin samanlainen koko Suomessa. Siihen saa sopivasti vaihtelua tuunaamalla herkkuja oman näköisiksi.

Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin run sas ja monimuotoinen. Osa ruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna.

Suomalainen jouluateria on syntynyt pikkuhiljaa ja siihen ovat vaikuttaneet niin säätyläisten kuin talon poikienkin tarjoamiset. Suomessa vietettiin syksyisin 1800-luvulle saakka perinteistä sadonkorjuu- eli kekri juhlaa, jonka useat tavat ovat siirtyneet jouluun. Useita perinteisiä suomalaisia jouluruokia on valmistettu kaik kialla Suomessa, vaikka ne vaihtelevatkin hieman myös maakunnittain ja perheiden omien mieltymysten ja tapojen mukaan.

Kinkkua, laatikoita ja kaloja Nykyään jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa erottamat tomana osana joulukinkku. Sen kulttuurihistoria voi daan jäljittää muinaisskandinaaviseen ja esikristilli seen aikaan asti. 1800-luvulla Suomessa oli yleistä syödä jouluna lihaa kuivattuna, savustettuna tai paistettuna.

Teksti ja ruoat: Sanna Maikkula • Kuvat: Kristian Ahlroth

Lihana oli joko nautaa, lammasta tai sikaa. Kansan parissa sianliha nousi johto asemaan joulun pääruokana vasta 1900-luvulla.

Laatikkoruoista vanhin ja tavallisin on lanttulaatikko, joka tunnettiin jo kes kiajalla. Peruna- ja porkkanalaatikko olivat uusia tulokkaita 1800-luvun lopun pitopöydässä.

Suolan yleistyessä 1700-luvulla kaloja alettiin säilöä suolaamalla. Suolaka loista joulupöytään on säilynyt ainoastaan silli. Lipeäkala taas on vanhin jouluun kuuluvista ruoista. Lipeäkalaa valmistettiin kuivatusta kuhasta tai hauesta, ja se onkin ollut tärkeä paastoruoka ja aattopäivän ruoka. Nykyinen graavilohi-sana taas on muistona haudatusta hapanlohesta.

Glögiä ja piparkakkuja

Rosolli eli sallatti tunnettiin jo 1700-luvulla Lounais-Suomen säätyläispiireissä. Rosolli levisi 1800-luvulla pitokokkien ja kotitalouskoulujen välityksellä kansan keskuuteen. Aluksi rosolliin käytettiin vain perunoita, hienonnettua sipulia ja suolasilakoita.

Suomalainen perinteinen joulupuuro on ollut kaura- tai ohraryynipuuro. 1800-luvulla Suomeen alettiin tuoda riisiä, mutta se oli kallista, joten vain rikkaat pystyivät ostamaan sitä. Eksoottista riisipuu roa pidettiin arvokkaampana kuin ohrapuuroa, ja tästä syystä riisipuuroa valmistettiin erityisesti juhla ruoaksi.

Piparkakkuja toivat Eurooppaan alun perin ris tiretkeläiset idäntuliaisinaan. Pipareita alettiin val mistaa yleisesti Saksassa 1300-luvulla. Myöhem min 1600-luvulla piparkakkuperinne siirtyi Ruotsiin, josta se 1700-luvulla tuli myös Suomeen. Vasta 1900-luvulla pipareita alettiin valmistaa myös kotikeittiöissä.

Pohjoismaissa jouluoluen juonti on vanha perinne. Jo viikingit ”joivat joulua”. Glögiä taas on nautittu Ruotsi-Suomessa keskiajalta lähtien. Se on syntynyt aikoi naan siten, että laadultaan vähemmän hyvää viiniä maustettiin kanelilla, neili kalla, kardemummalla ja appelsiininkuorella. 1960-luvulla glögi saavutti suosion tavallisten suomalaisten joulun alusajan juomana, jonka sekaan lisätään mante leita ja rusinoita.

Joulukaloihin aasialaisia mausteita Joulupöytä pysyy vuodesta toiseen suurin piirtein samanlaisena, sillä jouluperin teistä pyritään usein pitämään kiinni hyvin tiukasti. Pieniä muutoksia silti tapah tuu. Ravintoloissa perinteisiä jouluruokia voi tuunata monella tavalla.

Kalapöydän herkut silli, silakka ja graavilohi saavat uutta ilmettä ja makua perinteisestä poikkeavilla mausteilla. Suolasillin kanssa voi sekoittaa esimerkiksi ranskankermaa tai jogurttia ja wasabia, matjessillistä taas syntyy vaikkapa gini silli. Valmiin lasimestarin sillin seassa voisi kokeilla glögimausteita tai -juomaa.

Herkullinen tarjottava silakasta syntyy maustamalla se thaimaalaisittain lime lehdillä, chilillä, sitruunaruoholla, tuoreella inkiväärillä, limemehulla ja kalakastikkeella. Aasialaista vivahdetta silakkaan saa myös ranskankermaan tai jogurttiin sekoitetulla curryjauheella tai -tahnalla.

Jos graaviloheen haluaa uuden maun lisäksi myös väriä, voi sen pinnalle pai nella graavautumisen ajaksi punajuuriraastetta tai hieman sulaneita pakaste mustikoita. Gini antaa myös graavilohelle hyvää makua. Valmiin graavilohen voi

Joululaatikot voi koristella esimerkiksi pähkinöillä, rusinoilla ja kuivatuilla karpaloilla.

TIESITKÖ?

Muutaman sadan vuoden takainen joulupöytä voisi meistä näyttää lähes tunnistamattomalta. Saatamme nimittäin helposti ajatella, että jouluruoat ovat ikiaikaisia, koska ne toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen. Suomessa ei kuitenkaan ollut edes 1800-luvun puolella mitään koko kansaa yhdistävää jouluruokaa, vaikka jouluna syötiin paremmin ja runsaammin kuin arkena. Kaikki jouluruoat eivät siis ole erityisen vanhoja. Lanttulaatikko tunnettiin jo keskiajalla, mutta esimerkiksi glögi koko kansan juomana vasta 1960-luvulla.

maustaa esimerkiksi japanilaisella furikakemaustesekoituk sella, jonka sisältämä kuivattu merilevä ja paahdetut seesa minsiemenet sopivat hyvin kalan makuun.

Uusia vivahteita kinkkuun ja laatikoihin

Joulupöydän kunkkuun eli kinkkuun saa vaihtelua erilai silla kuorrutteilla. Kokeilemisen arvoisia ovat ainakin punai nen currytahna ja seesaminsiemenet, karamellikastike sekä sitrusten kuoriraaste, sinappi ja persiljasilppu ruiskuoren alla. Kinkkuun saa vaihtelua esimerkiksi nyhtöpossulla, josta tulee jouluinen kermalla, hunajalla ja salvialla tuunatulla sinappi-korppujauhokourrutteella. Mikäli kinkulle kaivataan kasvisvaihtoehtoa, voi sen valmistaa vaikkapa vehnäproteii nista tai tofusta.

Joululaatikoihin saa helposti oman käden jälkensä näky

viin maustamalla. Lanttulaatikkoon sopivat muskottipäh kinä, inkivääri ja neilikka tai piparimausteseos ja valkopip puri. Porkkanalaatikko saa makua kanelista ja tähtianiksesta tai muskottipähkinästä, inkivääristä ja valkopippurista. Perunalaatikkoon sopii ainakin muskottipähkinä.

Perinteisille laatikoille tuo vaihtelua laatikoiden valmis taminen esimerkiksi bataatista, palsternakasta, maa-artiso kasta, punajuuresta tai kurpitsasta. Kerman tilalle laatikoi hin voi kokeilla esimerkiksi kookoskermaa ja siirapin tilalle hunajaa tai vaahterasiirappia. Punajuurilaatikon joukkoon sopii sinihomejuusto ja esimerkiksi palsternakkalaatikkoon parmesaani. Joululaatikot voi koristella esimerkiksi pähki nöillä, rusinoilla ja kuivatuilla karpaloilla tai vaikkapa timja min tai rosmariinin oksilla. Lähteet: ruokatieto.fi ja suomisyojajuo.fi

POIMINTA MEIRA NOVAN VALIKOIMASTA:

Tarkemmat tuotetiedot valmistajilta ja nettikaupastamme.

Joulupöydän

Abba Sinappisilli

Abba Lasimestarinsilli

Imelletty

Glögi

kun vähemmän hyvää

alettiin maustaa kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja

Kotimaisten marjojen makea voima

Teksti: Minna Takkunen • Kuvat: Pakkasmarja

40-vuotissyntymäpäivää juhlistava, marjanviljelijöiden omistama Pakkasmarja satsaa kotimaiseen laatuun. Yhtiön uusi laajennusosa on hiilinegatiivinen.

Suonenjoen

mansikka. Käsitteeksi muodos tuneen sanaparin juuret lähtivät kasvamaan reilut sata vuotta sitten. Mansikkailmiön käynnisti aikoinaan opettaja Olavi Leski nen, joka istutti tusinan verran taimia kou lun tontille pian itsenäistyvässä Suomessa. Punaposkisen marjan viljelystä innostuivat hiljalleen niin koululaiset kuin lähitienoo sen verran, että jatkon voi sanoa olevan historiaa.

Vuonna 1982 joukko Suonenjoen ja ympäröivien seutujen mansikanviljelijöitä päätti yksissä tuumin ryh tyä pakastamaan mansikkaa.

”Tuoreista mansikoista oli ylituotantoa, joten vilje lijöitä kiinnosti löytää kanava saada mansikat kaupaksi toisella tavoin”, Pakkasmarjan investointivastaava Timo Jalkanen valottaa yrityksen perustamisen taustoista.

Jalkanen kertoo, että yhä käytössä olevat suuret tilat rakennettiin kerralla kunnolla. Pakastamisesta edettiin pakkaamiseen ja jalosteiden ideoimiseen. Pian mansi koiden kylkeen ilmestyi muitakin marjoja.

Tällä hetkellä Pakkasmarja kehittää ja valmistaa tuot teita 14 erilaisesta marjasta. Sopimusviljelijöitä on 300.

Pohjois-Savossa sijaitsevan Suonenjoen maisemat ovat itäiselle Suomelle tyypillisiä, rinteisiä ja kivikkoi sia peltoja.

”Kivi ei kiellä kasvamasta”, Jalkanen sanoo ja nau rahtaa.

Rinteillä riittää aurinkoa ja kasteluvettä. Satoja kas vatetaan rytmitetysti siten, että kaikki marjat eivät kypsy kerralla. Porrastetut sadot auttavat myös ennaltaeh käisemään tautien haittoja.

Lopputuotteiden kotimaisuusastetta on koko ajan nostettu, nyt se on prosentteina jo 98.

”Ulkomaisten marjojen osuutta on karsittu. Jatkossa valikoimissamme on vain kotimaista mansikkaa”, Pakkasmarjan myyntipäällikkö Netta Tikkanen kertoo.

Lämpöä punaisista marjoista ja vihreää sähköä Pakkasmarjan reipas kasvutahti on lisännyt tilan tarvetta. 4000 neliömetrin laajennus valmistui tämän vuoden keväällä, rivakassa tahdissa alle vuodessa hankkeen aloituksesta, parahiksi uuden kasvukauden alla.

Yrityksen kasvua kirittää elokuussa toimitusjohta jana aloittanut Arja Kastarinen. Tuore tirehtööri kiitte lee, että missään ei ole tehty näin perusteellisesti työtä ympäristöystävällisyyden hyväksi.

Uudet varasto-, vastaanotto-, tuotanto- ja toimisto tilat ovat hiilijalanjäljeltään negatiiviset. Pitkään valmisteltu kokonaisuus on monen tekijän summa.

”Tilojen katolla on aurinkopaneeleita. Ostamme vih reää sähköä. Ulkoseinissä on tehokkaat eristeet. Kyl mälaitteista kertyvä hukkalämpö hyödynnetään kau kolämmön tuottamisessa paikallisen yhtiön kanssa. Kylmäaineena käytetään ympäristöystävällistä hiilidiok sidia”, Jalkanen luettelee.

Kastarista motivoi yhtiössä erityisesti viljelijäomis teisuus. ”Tuotto palautuu viljelijöille.”

Toimitusjohtaja luonnehtii tehneensä työuraa naposteluteollisuudessa. ”Ensin Pandan, sitten Real Snacksin palveluksessa. Nyt vuorossa ovat astetta ter veellisemmät naposteltavat.”

Kastarinen toivookin, että kotimaisista marjoista

tulisi helposti käytettäviä ja nautittavia. Myös vientitavoit teet siintävät agendalla.

Kylmäsoseutus säilyttää vitamiinit ”Erotumme positiivisesti vastuullisuuden ja ympäristöys tävällisyyden kautta”, Kastarinen sanoo.

Ne ovat avainasioita myös ammattikeittiöissä. Kotimai sia marjoja ei tarvitse kuumentaa, mikä on iso etu. Helppokäyttöisyys korostuu myös esimerkiksi vanhusten ruokapalveluissa.

”Marjasekoitusten suosio on kasvanut, samoin luomutuotteiden”, Tikkanen ker too. Julkishallinnon puolella myös tuottei den Sydänmerkillä on painoarvoa.

Yhtiössä on panostettu huolelliseen kehitystyöhön, jotta tuotteiden hyvinvoin tia edistävät ominaisuudet säilyisivät. Kyl mäsoseutetuissa Marja Puree -tuotteissa onkin tallella C-vitamiini.

Välipalojen kasvavaan kysyntään vas taavat 150 gramman Marja Puree -pahvi pikarit, joissa on mukana puinen lusikka. 72-prosenttisesti marjaa sisältävä, maidoton, vegaaninen ja gluteeniton jäätelö on sekin syntynyt yhtiön oman kehitystyön tuloksena.

”Mansikka kiinnostaa asiakkaita myös palana. Koko nainen mansikka ei ole kätevä esimerkiksi päiväkodeissa”, Tikkanen valottaa.

Kastarinen nostaa esille kotimaisten marjojen kansanter veydellisen ulottuvuuden. Terveellisellä ravinnolla on suo tuisa vaikutus eliniän odotteeseen, muistiin ja suoliston toi mintaan. Näitä teemoja tutkitaan Itä-Suomen yliopistossa.

Kotimaisten marjojen himo Tikkanen kertoo, että pandemian aikana kotimaisten mar jojen arvostus nousi. Erityisesti kilon pakkauskoot menivät kaupaksi.

Tämän vuoden marjasato on valtaosin ollut hyvä. Lähinnä vadelmien ja punaherukoiden saatavuudessa on tulevana talvena rajallisuutta.

”Hinnoissa on kuitenkin nostopaine, myös metsämar jojen osalta”, Tikkanen kertoo.

Painetta niin alalla kuin kotikeittiöissä kasvattaa myös energian ja materiaalien hintojen nousu.

”Täytyy toivoa, että ihmisillä on varaa ostaa terveellistä ruokaa”, Kastarinen miettii. Tahto syödä puhdasta, vastuulli sesti tuotettua kotimaista lähiruokaa on iso.

Poimijapula on vaivannut käsipareista riippuvaista alaa. Tiloilla työskentelee kiivaimman sesongin aikana paljon ukraina laisia, useat heistä tuttuja vuosien ajalta.

”Viljelijät ovat tänä vuonna kantaneet sosiaalisen vastuunsa ja asuttaneet koko naisia perheitä tiloillaan”, Jalkanen kertoo.

Viisaat päät yhteen

Kastarinen korostaa yhteistyön, tietoon pohjautuvan näkemyksen ja koko ketjussa olevan osaamisen hyödyntämistä.

Yksi tiedon jakamista tehokkaasti auttava kanava on digitaalinen Pakkasmarja-appi, toinen on viljelijöiden kanssa järjestettävät työpajat.

Toimitusjohtaja kannustaa myös keittiöammattilaisia lähestymään uusien näkökulmien ja ideoiden kanssa.

”Kaikki viisaus ei asu meissä”, hän luonnehtii.

Kilpailu kasvaa alalla, mutta niin myös Pakkasmarjan kehittymisen nälkä.

Erottumisessa yksi valtti on pakkausten kirkas ilme. Se on kerännyt kiitosta asiakaspalautteissa. Visuaalisuu teen satsaamisesta kertoo sekin, että laajennushankkeessa ahkeroi väritiimi. Raikasilmeiset pakkaukset ovat olleet mukana myös tämän syksyn Roosa Nauha -kampanjassa.

Tikkanen kertoo, että pandemian aikana kotimaisten marjojen arvostus nousi.

Joulu tulla jolkottaa

HK Juhlakinkku ilman potkaa, kypsä, harmaasuolattu 7-9 kg (HK 4588)

Onpa listoilla sitten joulupossua

-kalkkunaa, täyteläiset

HK Joulun juhlakinkku, viipaloitu 2,5 kg (HK 6034)

Kariniemen Kalkkunanfilee viipaloitu 1 kg (HK 7590)

HK Juhlakinkku

2,3 kg (HK 7591)

HK Maksapasteija (sis. kalaa) n. 2,5 kg (HK 4550)

Rosolli

(HK 7177)

Fiksu keittiö -palstalla jaetaan vinkkejä paremman huomisen ja paremman työkulttuurin puolesta.

PALOTURVALLISUUS HALTUUN

Ammattikeittiöissä on paloturvallisuuden näkökulmasta useita riskinpaikkoja.

Kuumat pinnat, rasvakeittimet, hektinen työ ja rasvan kertymi nen ilmanvaihtokanaviin aset tavat päivittäiselle työlle riskejä. Etenkin ärhäkästi leviävien ras vapalojen vaara on hyvä ottaa huomioon niin työskentelytavoissa kuin ennalta ehkäisevästi.

Teksti:

Likaiset ja rasvaiset ilmanvaihtokanavat ovat keittiöissä suuri paloriski. Ammattimaisten ruoanvalmistuspaikkojen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot tulee puhdistaa kerran vuodessa, mutta vuosittaista puhdistamisväliä kannattaa tarkastella kriittisesti ja toimipistekohtaisesti.

Pariloiden ja rasvakeittimien taaja käyttö voi johtaa poistoilmakanaviston likaantumiseen jo

paljon ennen vuoden puhdistamisvälin täytty mistä. Myös rasvanpoistojärjestelmien säännöl linen huolto ja puhdistus vähentää paloriskiä ja lisäksi muun muassa parantaa hygieniaa ja energiatehokkuutta.

Ennaltaehkäisyn lisäksi ravintolakeittiössä on hyvä olla hanskassa alkusammutusvälineistö. Ravintolakeittiöihin soveltuvat käsisammuttimet ja sammutuspeitteet ovat elintärkeitä, ja aivan yhtä tärkeää on pitää huolta siitä, että hen kilökunnalla on riittävät alkusammutustaidot. Ammattimaisesti suunniteltu automaattinen alkusammutusjärjestelmä puolestaan ei ole kiinni yksittäisten ihmisten taidoista ja investointi voi pelastaa monelta isolta harmilta.

ETENKIN

ärhäkästi leviävien rasvapalojen vaara on hyvä ottaa huo mioon niin työskentelytavoissa kuin ennalta ehkäisevästi.

on uudenlainen hotellielämys Heymo

Espoon Keilaniemessä huhtikuussa avatussa Heymossa hotellivieras maksaa vain palveluista, joita varmasti tarvitsee. Vieraanvaraiset fixerit auttavat hotellivieraita löytämään kiinnostavimmat kohteet kaupungin tarjonnasta.

Aula on avara, viihtyisästi sisustettu ja siellä soi miel lyttävä musiikki. Ensivilkaisulla Sokos Hotels -ketjun huhtikuussa Espoon Keilanimessä avattu Heymo on kuin mikä tahansa muukin uusi ja moderni hotelli.

Paitsi että Heymo on sittenkin aivan omanlaisensa, sillä se kuuluu uudenlaiseen flexible service -hotelli kategoriaan. Ideana on, että Heymo mukautuu joustavasti matkaajan mieltymysten mukaan, ja hotellivieras maksaa vain siitä, mitä kulloin kin tarvitsee.

”Heymon konsepti on kokonaan uusi. Hyvä, laadukas yöuni on meidän päätuotteemme”, kertoo kehityspäällikkö Jukka Kaartinen SOK matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjauksesta.

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Ennen kaikkea sitä, että Heymon huone on varustettu laadukkaalla sängyllä, vuodevaatteilla ja pyyhkeillä. Loput valinnat ovat yöpyjän itse päätettävissä. Esimerkiksi kylpytakkeja, tossuja ja kosmetiikkatuotteita on tarjolla hotellikerros ten älykaapeissa.

Suosiiko onni arvonnassa? Heymossa on 262 huonetta, jotka ovat sisustukseltaan pelkistettyjä, mutta mukavia. Erillisiä huoneluokkia ja esimerkiksi sviittejä ei ole.

Sen sijaan tavallisten kahden hengen huoneiden lisäksi valittavissa on isojenkin perheiden ja seurueiden tarpeisiin mukautuvia Heymo-huoneita, joissa mahtuu parhaimmil laan nukkumaan jopa seitsemän vierasta.

Hotellin erikoisuus on kahdeksannen kerroksen Lucky you -huone, joka arvotaan joka päivä jonkun onnekkaan hotellivieraan käyttöön. Yllätyksellisen huoneen varustuk siin lukeutuvat muun muassa erikoisleveä sänky ja minispa. Kerroksen käytävällä huoneen erottaa hempeän vaaleanpu naisesta ovesta.

”Lucky you on majoituskokemus, joka toteuttaa Heymon periaatteita uteliaisuudesta ja yllätyksellisyydestä. Siellä on asioita, joita muissa huoneissa ei ole. Huone on hyvällä tavalla överi, ja hotellivieraat ovat siitä tykänneet”, Kaarti nen kuvailee.

Aamiaista aina tarjolla

Heymossa ei ole aamiaisravintolaa, eikä aamiainen kuulu automaattisesti huonehintaan. Sellaisen voi kuitenkin

ostaa lisäpalveluna. Heymon all day breakfast on tarjolla aulan älykaapeissa, ja hotellivieras voi nauttia sen silloin, kun hänelle parhaiten sopii mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Aamiaiseen kuuluu kahvia tai teetä, mehua, täy tetty bagel, jogurttia, mysliä ja hedelmä.

Aulan älykaapeissa myydään myös muita ruoka- ja juo matuotteita, kuten pähkinöitä, makeisia, välipalatuotteita, valmisaterioita ja alkoholittomia juomia. Kahvi ja tee kuu luvat huonehintaan, ja niitä hotelliasiakkaat voivat käydä aulassa nauttimassa niin usein kuin haluavat.

Hotellihuoneiden ja avarien aulatilojen lisäksi Heymon asiakkaiden käytössä on yhteinen social space -oleskelutila, jonka sisutuksessa on hyödynnetty sohvaryhmiä, nojatuo leja ja työskentelyyn sopivia pöytäpisteitä. Tilassa on mah dollista esimerkiksi tehdä töitä, katsoa elokuvia, lukea kir joja ja lehtiä tai pelata lautapelejä.

Fixer on paikallinen ystävä Yksi Heymon erikoisuuksista on, että sieltä puuttuu perin

teinen vastaanottotiski. Hotelliin kirjaudutaan sisään ja ulos automaateilla, jotka mah dollistavat asioinnin ilman jonotusta ja mihin kellonaikaan tahansa. Vastaanottovirkailijoi den sijaan Heymossa on fixereitä, joilta saa henkilökohtaista palvelua aina tarvittaessa.

”Fixerit ovat asiakkaittemme paikallisia ystäviä. He ovat rentoja ja helposti lähestyttä viä. Fixerit sukkuloivat hotellin aulassa asiak kaiden keskuudessa, juttelevat heidän kans saan ja toimivat palveluiden täydentäjinä. He osaavat kertoa alueen muusta palvelutarjon nasta ja auttavat esimerkiksi reittivalinto jen ja lippuvarausten kanssa”, kertoo Heymon Lead Fixer Jarmo Ritala.

Hotelliin kirjaudutaan automaateilla, jotka mahdollistavat asioinnin mihin kellonaikaan tahansa.

“Odotan hotellilta aina jotakin yllättävää, kuten erityisen hyvää palvelua tai näköalaa huoneesta. Minulle on tärkeää, että hotel lihuoneessa on iso tyyny. Matkakohteessa minua kiinnostavat piilotetut kohteet eivätkä ne kaikkein yleisimmät. Tutustun mielelläni esimerkiksi alueen historiaan, arkkitehtuuriin ja kiinnostaviin maamerkkeihin.”

Kehityspäällikkö SOK matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjaus

”Hotellivieraana arvos tan eniten sujuvuutta ja kohdatuksi tulemista. Pidän tärkeänä myös puitteita hyvälle unelle eli hyvää sänkyä ja hiljaisuutta. Hotelliympäristössä kiin nostaa uuden kokeminen ja löytämisen riemu. Se voi tarkoittaa esimerkiksi upeaa maisemaa, yksityiskohtaa hotellissa tai yllättävää ravintolaa.”

Ritalan mukaan fixereiden asiantuntemus auttaa hotelli vieraita löytämään esimerkiksi alueen parhaat ravintolat, ajan kohtaiset tapahtumat, kiinnostavimmat ulkoilumaastot ja sujuvimmat joukkoliikennereitit. Jokaisella fixerillä on lisäksi omia mielenkiinnon kohteita, joita omassa työssä voi korostaa.

”Pääosin meiltä kysytään lähiympäristössä liikkumisesta ja alueen ravintoloista, mutta kyllä siitäkin on haluttu tietoa, missä täällä on lähin joki”, Ritala kuvailee asiakkaiden tiedon tarpeita.

Isojen kaupunkien hotellikonsepti Ritala ja Kaartinen kertovat, että Heymon ensikuukausien kokemukset ovat olleet hyviä. Uusi hotellikonsepti on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Sijainti kehittyvällä Keilaniemen alueella on hyvä, sillä lähistöllä on runsaasti yrityksiä ja Aal to-yliopiston Otaniemen kampus. Heymossa on yöpynyt tasai sesti sekä kotimaisia että kansainvälisiä työ- ja vapaa-ajan matkustajia.

”Kaikkien mittareiden osalta on mennyt paremmin kuin edes osasimme odottaa. Olemme tyytyväisiä saamiimme vierasarvioihin. Asiakastyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla”, Kaartinen kertoo.

Kaartisen mukaan asiakaspalaute on tärkeää, jotta Heymon päivittäistä toimintaa saadaan kehitettyä eteenpäin. Lisäksi tavoitteena on löytää isompia kehityskohteita, joilla koko Hey mo-hotellikonseptia saadaan vietyä yhä enemmän asiakkaiden toivomaan suuntaan.

Kaartinen kertoo, että S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskau pan ketjuohjaus on kehittänyt Heymo-konseptin Sokos Hotel lien Original, Solo ja Break -konseptien rinnalle ja ensimmäinen hotelli, Heymo 1, suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Sokotelin kanssa. S-ryhmän alueosuuskaupat ovat käy neet aktiivisesti tutustumassa uuteen konseptiin.

”Tavoite on, että vuosikymmenen lopussa S-ryhmän toimi alueen suurimmissa kaupungeissa olisi kaikkiaan noin kymme nen Heymo-hotellia”, Kaartinen sanoo.

JARMO RITALA

Lead Fixer Heymo 1 by Sokos Hotels

JUKKA KAARTINEN

AITO JOULUN MAKU

Marli Glögi on tuonut lämpöä ja tunnelmaa suomalaisille jo vuodesta 1954.

GLÖGIMOUSSEKAKKU

pohja: 0,060 kg kananmuna 0,040 kg kananmunan keltuaista 0,085 kg sokeria 0,060 kg vehnäjauhoja 0,003 kg leivinjauhetta glögimousse: 0,100 l Marli Glögitiivistettä 0,125 kg mustaherukkasosetta 0,125 kg ranskankermaa 0,008 kg liivatelehteä 0, 050 l Marli Glögitiivistettä 0,080 kg kananmunan valkuaista 0,085 kg sokeria 0,200 l kermaa vaahdotettuna kiille: 0,200 l Marli Glögitiivistettä 0,100 l vettä 0,006 kg liivatelehtiä

Annoskoko: 100 g | Annosmäärä: 12 | Saanto: 1 moussekakku: 1,260 kg

Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle (halkaisija n. 26 cm). Valmista taikina: vaahdota kananmuna ja keltuaiset sekä sokeri. Lisää vaahtoon siivilöiden jauho/leivinjauheseos. Sekoita taikina sileäksi ja levitä se vuokaan. Kypsennä 200 °C noin 10 minuuttia. Kumoa pohja puhtaalle keittiöpyyhkeelle ja jäähdytä. Poista leivinpaperi ja nosta kakkupohja takaisin vuokaan.

Valmista mousse: sekoita mustaherukkasoseeseen glögitiiviste ja ranskankerma. Liuota pehmitetyt liivatteet glögitiivistetilkkaan. Yhdistä liivateseos edelliseen seokseen. Vaahdota kananmunan valkuaiset ja lisää sokeri vähitellen. Vaahdota kerma. Yhdistä mustaherukka-liivateseokseen molemmat vaahdot. Kaada mousse vuokaan. Hyydytä ainakin kuusi tuntia, mieluiten yön yli. Tässä vaiheessa glögimoussekakun voi myös pakastaa.

Valmista kiillehyytelö: liuota pehmitetyt liivatteet osaan kiilleliemestä. Yhdistä loput kiilleliemen ainekset ja kaada liivateliemi joukkoon. Anna hyytyä hetki jääkaapissa ja kaada sitten kiille vähitellen moussen pinnalle. Hyydytä kiillettä jääkaapissa vielä muutama tunti. Irrota glögimoussekakku varovasti vuoasta ja annostele se noin 12 palaan. Tarjoa kuuman Marli Glögin kera.

Ammattilaiskäyttöön tarkoitetusta 5 litran Marli glögitiiviste -kannusta riittää isommallekin porukalle. Sekoitussuhteella 1+3 saadaan valmista glögiä yhteensä 20 litraa!

Suutari ja lasimestari joulupöydässä

Kuva: Shutterstock

Kuka on lasimestari? Entä suutari, joka kutsui silakkaa loheksi? Nämä kysymykset taitavat jäädä arvoituksiksi. Varmaa on kutenkin se, että suomalaisessa joulupöydässä perinteikästä paikkaa pitää sekä suutarinlohi että lasimestarin silli.

Ai,ai, mitäköhän EU:ssa miettivät tästä suutarin lohesta? Kyseessähän ei ole ollenkaan lohiruoka, vaan etikkaliemessä marinoidut ja maustetut silakat. Silakkaa on Suomessa syöty paljon, usein ja lähes aina. Se on ollut suhteellisen edullista.

Perinnetieto kertookin, että juuri maustettua silakkaa on pidetty köyhemmän kansan lohena. Silakka ei kuitenkaan ole mitään sukua lohelle, vaan sillille. Se on sillin Itäme ressä elävä alalaji. Edelleen se on Suomen ammattika lastajien merkittävin saalislaji.

Mutta miksi etikkaan yhdessä mausteiden ja porkkanan kanssa säilötyt silakkafileet ovat juuri suutarinlohia? Ikävä kyllä, historia ei kerro taitavasta suutarista, joka olisi keksinyt mainion reseptin.

Joidenkin tarinoiden mukaan taitavasti rullatut silakkafileet ovat vaatineet samaa sorminäppäryyttä, mitä suutari on työssään tarvinnut.

Toinen kertomus taas vihjaa, että kansan parissa arvostettu ammatti on nostettu herk kuruoan nimeen mukaan. Nimessä kerrotaan, miten silakkakin muuttuu loheksi, kun se oikein valmistetaan – samaan tapaan kuin nahkakais tale muuttuu kengäksi taitavan suutarin käsissä.

Lasimestari, joka söi sillin Samantapainen on tausta myös toisen jouluherkun eli lasimesta rin sillin takana. Tällä nimellä etikkaliemessä marinoitua silliä on kutsuttu jo ainakin 1910-luvulta lähtien.

Lasimestarin silli on suosittu herkku niin Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsissa sitä syödään erityisesti pääsiäisenä. Suomessa ruokalaji kuuluu niin joulu- kuin juhannuspöytään.

Nimen alkuperän arvellaan tulevan tylsästi lasipurkista, missä silli marinoidaan ja säilytetään. Ehkä lasimestareilla aikanaan oli lasipurkkeja enemmän ja se oli heidän suosikkiruokaansa.

Lasimestarin silli on ollut niin pitkään kansan suosiossa, että aivan varmasti moni lasimestarikin on tätä silliä syönyt – ja siitä pitänyt.

Tiesitkö miten perinteikäs ruoka-annos on kehitetty tai mistä se on saanut nimensä? Nova-lehti selvittää ruokaklassikoiden taustoja.

Kananmuna

on jokaisen aamun voimanlähde

1MUNAA MURUSINA ELI MUNAKOKKELIA

Munakokkeli saadaan, kun rikottujen kananmunien sekaan sekoitetaan kermaa tai maitoa ja paistetaan miedolla lämmöllä. Onnistunut munakokkeli on pehmeää ja murumaista. Munakokkelia saa helposti tehtyä ruokaisammaksi lisäämällä mieluisia ainesosia esimerkiksi pekonisuikaleita, juustoraastetta, vihanneksia tai vaikka kalaa.

2SUUSSA SULAVAT PAHOLAISEN MUNAT

Paholaisen munat ovat yksinkertaisuutta parhaimmillaan. Keitä muna, halkaise, nappaa keltuainen pois, tee täyte käyttäen keltuaista ja laita munan puolikkaiden päälle kerros täytettä. Paholaisen munat täytetään usein keltuaisesta, dijon-sinapista ja majoneesista tehdyllä tahnalla sekä maustetaan cayennepippurilla tai jauhetulla paprikalla. Perinteiselle täytteelle löytyy kuitenkin lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja.

MUNAKASMUFFINIT

sopivat hyvin vaikka brunssille.

Kananmuna on monipuolinen raaka-aine, jota hyödynnetään paljon ruoanlaitossa, leivonnassa ja syödään sellaisenaan. Se on terveyspommi, koska sen ravintoarvot ovat todella hyvät. Kananmunat sisältävät runsaasti ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita ja erityisesti proteiinia, jota keho tarvitsee lukuisiin eri tarkoituksiin. Munasta on moneksi ja sillä on hyvä käynnistää jokainen aamu.

5PAISTETTU KANANMUNA – TAKUUVARMA HITTI

Jos ei jaksa ruveta hienostelmaan aamupalalla, mutta haluaa tarjota tuhtia syötävää, hyvä valinta on aina paistettu kananmuna voileivän päällä. Paistettuun kananmunaan saa helposti lisäpot kua erilaisilla mausteilla. Voileipään saa kanan munan lisäksi lisättyä tuhtisuuttaa lihalla ja juus tolla. Paistettu kananmuna on helppo ja maistuva aamupala.

3MUNAKASMUFFINIT SOPIVAT ARKEEN JA JUHLAAN

Munakasmuffinit taipuvat käden käänteessä, kun munan joukkoon vatkataan monipuolisesti erilaisia raakaaineita oman maun mukaan. Tämän jälkeen munamassa jaetaan muffinivuokiin ja laitetaan uuniin paistumaan noin pariksikymmeneksi minuutiksi. Munakasmuffinit sopivat hyvin arkeen niin aamupalaksi kuin välipalaksi tai vaikka brunssille. Munakasmuffineiden makumaailmaa saa helposti tuunattua valitsemalla erilaisia makuja muffineiden täytteiksi.

BENEDICTIN MUNAT KRUUNAA AAMIAISPÖYDÄN

Benedictin munat ovat pohjoisamerikkalainen aamiaisruoka, jossa rapean leivän päälle on koottu kinkkua, pekonia, uppomuna ja hollandaise-kas tiketta. Uppomunien valmistus on minuuttipe liä, mutta muutaman harjoituksen jälkeen se usein onnistuu. Benedictin munat ovat täyttävä, mutta veden kielelle nostattava aamiaisruoka.

RUOK A TULEE?MISTÄ

Kysymys on tärkeä, eikä siihen ole vain yhtä oikeaa vastausta. Ruokaa tulee tiloilta, pelloilta, laitumilta, navetoista, kanaloista, tehtaista, ravintoloista, kaukaa ja läheltä - Suomesta, Atrialta. Tiesitkö, että Atria jäljittää kaikki tuotteensa aina maatiloille asti? Yhä useammassa tuotteessa merkitsemme tämän tarkan alkuperän myös pakkaukseen, jotta sinäkin tietäisit mistä valmistamamme ruoka tulee. Tämä Ylihuhtalan tila on nimittäin vain yksi yli viidestä tuhannesta Atrian perhetilasta ympäri Suomen.

Kun näet pakkauksessa tilan nimen, se kertoo paljon enemmän kuin paikan mistä ruoka on tullut. Se kertoo, että ruoan on tehnyt perhe, joka tekee päivittäin töitä sen eteen, että suomalaista ruokaa on saatavilla joka päivä. Ja sen, että siitä tulee parempi mieli.

Ylihuhtalan tila, Kauhava

Lukuelämyksiä myös ensi vuonna

Pidetty asiakaslehtemme Nova ilmestyy myös ensi vuonna lähes joka kuukausi. Tänä vuonna aloitettu uutiskirje täydentää asiakasviestintäämme.

Ilmestyykö Nova-lehti jatkossakin paperisena?

Vuonna 2023 Nova ilmestyy tuttuun tapaan paperisena 10 kertaa vuodessa. Vuosittain tehtävän asiakastyytyväi syyskyselymme mukaan Nova-lehden painettu versio on edelleen pidetty ja sitä luetaan paljon.

Vuoden ensimmäinen Nova kolahtaa postilaatikoihin tammikuun alussa. Tänä vuonna ilmestyy vielä yksi lehti marraskuun lopulla.

Jos sinulle ei vielä tule Nova-lehteä ja haluaisit sen saada, olethan yhteydessä esimerkiksi Meira Novan yhteyshenkilöösi.

Voiko Nova-lehteä lukea myös netissä?

Kyllä vain! Lehden digiversiot löytyvät nettisivuiltamme meiranova.fi, kohdasta Asiakasviestintä. Etusivulta sinne pääsee klikkaamalla mustasta alapalkista Asiakasvies tintä.

Digi-Novaa voi lukea myös suoraan issuu.compalvelussa. Sieltä se löytyy hakusanalla Novalehti.

Mitä uudistuksia lehteen on luvassa ensi vuodelle?

Ensi vuoden alusta uutuusliite Tulossa ilmestyy jokaisen Novan numeron välissä. Haluamme näin tuoda asiakkait temme tietoon entistä kattavamman valikoiman yhteis työkumppaneidemme uutuuksia. Kaikki liitteessa olevat tuotteet eivät välttämättä ole vielä valikoimassa lehden ilmestymishetkellä, joten jos kiinnostava tuote löytyy, kannattaa olla yhteydessä Meira Novan yhteyshenkilöön.

Leena Honkaniemi

Asiakasviestintäpäällikkö Meira Nova

Mikä on Meira Novan uutiskirje?

Tänä vuonna lanseerattu, asiakkaille suunnattu Meira Novan uutiskirje kokoaa samaan sähköpostiin tietoa uutuuksista, kampanjoista ja kausituotteista sekä muuta tärkeää ajankohtaista asiaa. Mukana on myös linkkejä mielenkiintoisiin artikkeleihin nettisivuillamme.

Uutiskirje ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Mikäli et vielä saa kirjettämme, olethan yhteydessä yhteyshenki löösi niin lisäämme sinut postituslistalle.

VOIT LUKEA

Nova-lehteä myös digiversiona. Lehdet löytyvät nettisivuiltamme, kohdasta Asiakasviestintä.

Miksi? Miten? Milloin? Meira Novan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.

Kutsuvatko pikkujoulupöydät tänä syksynä?

On vähän yllättävääkin huomata, mutta nythän on jäänyt kahdet pikkujoulut juhlimatta. Työpaikallani eri osastot ovat arkisin eri paikoissa ja pikkujoulut ovat ainoa hetki, kun jokaisen pääsee näkemään samaan aikaan. Tunnelmat ovat kyllä odotta vaiset, ja eiköhän pikkujouluja ole edessä useammat.

Pidämme pikkujoulut aina jossain paikallisessa ravintolassa ja vaihdamme paikkaa vuosittain. Meille sopiva pikkujoulupaikka ei ole massaravintola, vaan se saa olla ennemminkin normaalia pienempi, tiivis tila, jossa porukka pääsee kokoontumaan yhteen – mieluiten isomman pöydän äärelle.

Olen pieni kulinaristi, ja perinteinen jouluruoka ei kuulu omiin suosikkeihini. Syön pikkujouluissa mieluummin jotain muuta, vivahteikasta ruokaa paikallisuus ja perinteet edellä.

Nyt on pitkästä aikaa sellainen fiilis, että voisi käydäkin jossain. Poikkeusolojen lisäksi edellisiin vuosiin on kuulunut raskaus- ja pikkulapsiaikaa, joten nyt on aika lähteä kaveriporu kan kesken pikkujouluihin.

Ravintolassa syömiseen kuuluu rentous ja vapaus, ettei tarvitse laittaa ruokaa, vaan voi miettiä listalta. Olemme usein viettäneet pikkujouluja menemällä isolla porukalla ravintolaan, missä jokai nen tilaa vähän sitä sun tätä. Ilta kuluu mukavasti vertaillessa ja maistellessa annoksia.

Joulu on minulle pyhää aikaa ja silloin syödään kotimaisia, tuttuja lähiherkkuja. Sama pätee pikkujouluunkin – mieluummin tut tuja makuja pikkujoulupöytään, ja arkena voi syödä erikoisemmin.

Pikkujouluihin sopiva tila on rauhallinen – sellaista hämärää, kynttilöillä valaistua tunnelmaa. Mutta ei niitä kynttilöitä ja joulu kuusia tarvitse joka nurkalla olla, eikä joululauluja pidä tuutata radion täydeltä.

Uskon, että meillä tulee sähkö- ja automaatioinsinöörien opiskelijoiden kesken järjestettyä pikkujoulut ja varmasti omalla kaveriporukalla myös. Tuntuu mukavalta päästä taas ulos ilman, että koronaa tarvitsee miettiä ainakaan sen enem piä.

Sitähän pitää aivan uskotella itselleen, että nyt se vanha normaali on tulossa takaisin ja tilanne on eri kuin vaikkapa vuosi sitten. Mutta nyt ollaan pääsemässä porukalla hyvällä syyllä ulos. Hyvällä ruoalla ja viihtyisällä paikalla on suuri merkitys pikkujoulutunnelmaan pääsemiseen.

Toivottavasti ravintoloiden henkilökunnalle välittyy se liikkeellä olevien ihmisten fiilis. Henkilökunnalla on iso merkitys tunnelmaan pääsemisessä. Ihan jo se, ettei olla vain töissä käymässä, vaan jotenkin ollaan matkassa siinä seurueen mei ningissä – se ylläpitää illuusiota siitä, ettei tämä ole nyt aivan normaali tilanne, vaan jotain erityistä.

Mari Karvonen

Kysyimme Pohjois-Suomessa ihmisten odotuksista pikkujoulusesongin lähestyessä.

Esittelyssä sesonkituotteita ja poimintoja

Meira Novan valikoimasta sekä tuotteiden uudenlaisia käyttötapoja.

Linssit ovat kasvissyöjän

proteiinipommi

Teksti: Taija Kivimäki • Kuva: Shutterstock

Ravintorikkaat linssit mukautuvat monenlaisiin ruokiin ja ovat edullisia.

Linssi

on vanha hernekasveihin kuuluva viljelykasvi.

Välimeren alueella linssejä on käytetty jo 11 000 eaa. Nykyisin linssiä viljellään eniten Intiassa, Turkissa ja Kanadassa. Linssin eli rokkalinssin tai kylvövir vilän siemen on linssin syötävä osa. Linssi-sana on monessa kielessä samankaltainen ja linssin muodosta on saanut nimensä optinen linssi.

Miedon makuisten linssien maustamiseen voi hakea inspiraatiota vaikkapa Lähi-Idän mauista. Esimerkiksi lisuke ruoka mujaddara koostuu riisistä ja linsseistä, maustettuna Ras El Hanout -maustesekoituksella, juustokuminalla ja val kosipulilla – päällä paistettua sipulia.

Edullinen proteiinipommi Linsseillä voi korvata lihan osittain tai kokonaan, esimerkiksi jauhelihan pastakastikkeessa.

Proteiinipitoiset (noin 24 g/100 g) linssit sisältävät rau taa ja muita kivennäisaineita sekä kuituja ja antioksidantteja. Linssit voivat aiheuttaa herkkävatsaisille vatsavaivoja, mutta ne ovat yleensä paremmin siedettyjä kuin pavut ja herneet. Erivärisillä linsseillä ei ole ravitsemuksellisesti merkittäviä eroja. Linssit kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan.

Kiinteät vihreät – Vihreissä ja ruskeissa linsseissä on

kuori, ja ne ovat punaisia linssejä suu rempia. Ne sopivat keittoi hin, patoihin, paistoksiin ja salaat teihin, koska ne pysyvät keitettäessä punaisia linssejä paremmin koossa. Hauduta vihreistä linsseistä pata kauden kasvisten kanssa.

Soseutuvat punaiset – Punaiset ja keltaiset linssit soseu tuvat ja sopivat keittojen ja patojen lisäksi pyöryköihin ja pih veihin, muhennoksiin ja tahnoihin. Valmista punaiset lins sit kookosmaidossa mausteiseksi intialaiseksi linssi daliksi. Maukas tahna syntyy linsseistä, aurinkokuivatuista tomaa teista, yrteistä ja öljystä.

Irtonaiset mustat – Mustat linssit eli belugalinssit sopi vat erityisen hyvin kylmiin ja lämpimiin salaatteihin ja lisuk keeksi, sillä ne pysyvät kiinteinä ja ovat näyttäviä. Mustat linssit toimivat hyvin myös kastikkeissa ja padoissa. Belu ga-nimi tulee sammen beluga-kaviaarista, jota mustat lins sit muistuttavat. Varmista annossalaatin tai salaattibuffetin ruokaisuus näyttävillä belugalinsseillä.

Nopeasti valmista

Linssit huuhdotaan ennen keittämistä mahdollisten epäpuhtauksien vuoksi. Punaiset linssit kypsyvät noin 10, mus tat noin 20 ja vihreät/ruskeat noin 20–30 minuutissa. Lins sit kypsyvät hyvin lisättynä suoraan pataan tai keittoon, jossa niiden annetaan kiehua tarvittava aika. Kypsennystä voi nopeuttaa liottamalla linssejä puolen tunnin ajan. Kuivat linssit turpoavat keitettäessä, 1 dl kuivia linssejä vastaa noin 2 dl keitettyjä.