Tervetuloa lappeenrantalaiseksi

TERVETULOA

Uuden asukkaan opas

LAPPEENRANTALAISEKSI New Resident's Guide to Lappeenranta / Путеводитель для новых жителей города

English Summary, p. 74–79 Информация на русском языке, стр. 80–85

Tervetuloa lappeenrantalaiseksi Uuden asukkaan opas

SISÄLTÖ

Julkaisija Lappeenrannan kaupunki, 2017 Sisällöntuotanto Lappeenrannan kaupungin viestintä yhteistyössä kaupungin toimialojen, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin ja sidosryhmien kanssa Kansikuva Arttu Muukkonen

2

MATK AILU

64

ПО-РУССКИ

80

KAUPUNGIN ESITTELY

10 ASUMINEN

Kuvat Lappeenrannan kaupunki ellei toisin mainita Koordinointi Kokonaiskoordinointi Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, Sami Soljansaari Elinkeinoelämä, Laura Tikkanen

Englannin- ja venäjänkieliset sivut Mirka Rahman Ulkoasu ja taitto Nitroid, Lappeenranta Jakelu Päivi Toiviainen, paivi.toiviainen@lappeenranta.fi Julkaisija ei vastaa lehden julkaisun jälkeisistä muutoksista.

4

Asiakaspalvelu ja asukastoiminta

6

Asuminen

10

Historia

13

Puistot ja torit

18

Liikenne

24

Elävä linnoitus

27

Kasvatus ja opetus

28

Nuoret

32

Opiskelu

34

Monikulttuurisuus 37

4

Sosiaali- ja terveyspalvelut

38

Kulttuuri 40 Kirjasto Museot Orkesteri Teatteri Tapahtumia

18

40 42 45 46 48

Kulttuuripolku

50

Taiteen perusopetus

52

Liikunta

54

Kierrätys, jätehuolto ja ympäristö

58

Eläimet

62

Matkailu

64

Elinkeinoelämä 67 Kestävän kehityksen mallikaupunki

69

PR-lähettiläät

72

In English

74

По-русски

80

IN ENGLISH

74

HISTORIA

PUISTOT JA TORIT

Kaupungin esittely

13 3

KAUPUNGIN ESITTELY

Yhdessä vihreää Lappeenrantaa rakentamaan Lappeenranta on Suomen kaakkoisrajalla sijaitseva kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki, jonka kehitystä ohjataan ympäristöystävällisillä arvoilla ja teoilla.

Suomen ilmastopääkaupungiksi toistamiseen nimetty Saimaan rannalla sijaitseva Lappeenranta on sekä ostos- että luontomatkailijoiden suosiossa.

Lappeenranta haluaa olla ympäristöä säästävän toiminnan mallikaupunki. Vihreä voima ja elinvoimaisuus kumpuavat kaupungin, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten yhteistyöstä. Elinkeinostrategian kärkenä on edistää osaamisesta kumpuavaa yrittäjyyttä: yliopistolla tehdyt innovaatiot muutetaan liiketoiminnaksi ja kaupunki muokkaa kasvulle otollista maaperää, johon rohkea yrittäjyys kotiutuu.

Kaupunki luo kantavaa perustaa elinvoimaisuudelle edistämällä asukkaidensa tasavertaisia harrastusmahdollisuuksia ja huolehtimalla ympäristön viihtyisyydestä. Samalla kun keskikaupungin palveluja lisätään, vahvistetaan viherakseleita ja kannustetaan asukkaita liikunnalliseen elämäntapaan.

Lappeenrannassa kaupalliset palvelut, yrittäjähenkinen ilmapiiri, järviluonto ja historia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Keskikaupungin tuntumassa sijaitsevat satama ja historiallinen linnoitus ovat sekä asukkaiden että matkailijoiden mielestä vieraanvaraisuudestaan tunnetun kaupungin sydän.

4

Lappeenrannassa on noin 73 000 asukasta eli yli puolet Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista. Etelä-Karjalan keskuskaupungin todellinen asukasmäärä kiipeää kuitenkin huomattavasti virallisen asukasluvun yläpuolelle laajan opiskelijajoukon ansiosta.

Vihreän Lappeenrannan rakentamiseen tarvitaan kaikkia asukkaita. Busseissa matkustaminen on edullista ja asuinalueilta keskikaupungille polkee sujuvasti pyörällä.

Lappeenrannalle myönnettiin Vuoden 2015 pyöräilykunta -tunnustus muun muassa pyöräreittien määrätietoisen kehittämisen ansiosta.

OSTOKSILLE, TEATTERIIN JA TAPAHTUMIIN Lappeenrannan keskustassa ostosmahdollisuudet, monipuoliset kulttuuripalvelut, historiallinen Vanhakaupunki eli linnoitus, satama ja järviluonto muodostavat ohittamattoman kokonaisuuden.

Rakennamme Lappeenrantaan keskustaa, joka houkuttelee asumaan, osallistumaan,

harrastamaan ja ostoksille. Tavoitteena on viihtyisä, kävelypainotteinen keskikaupunki, jossa viisaat joukkoliikenne- ja pysäköintiratkaisut, sujuvat kevyen liikenteen väylät sekä viheralueet täydentävät kokonaisuutta.

Lappeenranta on elävä ja moderni karjalaisen kulttuurin ja tapahtumien kehto. Kauppakeskuksen yhteydessä uusi kaupunginteatteri viitoittaa edelläkävijänä tietä tulevaisuuden teatterille, ja linnoituksessa Kehruuhuone sykkii karjalaista elinvoimaa.

Lehmusten

kaupunki

Lappeenrannan lempinimi ”Lehmusten kaupunki” on jäänyt elämään Laila Hietamiehen (nykyisin Hirvisaari) Lappeenranta-teossarjan ensimmäisen kirjan – esikoisromaanin – nimestä.

Lempinimi on alun alkaenkin Laila Hirvisaaren luomus. Kirjailija sanoo nyt jälkikäteen: ”Kauneinta mitä voi rakastamalleen kotikaupungille antaa, oli tämä ihana nimi.

En koskaan kuullut kenenkään sanovan Lappeenrantaa Lehmusten kaupungiksi ennen kirjaani eli kyllä se oli silloisen esikoiskirjailijan luoma.”

Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen arvioi, että Lappeen­ rannassa kasvaa yli 10 000 lehmusta. Paljonko yli, jää arvailujen varaan.

LAPPEENRANNASSA YLI 10 000 LEHMUSTA Lappeenrannassa uusia puuntaimia istutetaan vuosittain kadunrakentamishankkeista riippuen 200–700. Ennätys on 1 000 taimea vuodessa. Peräti 80 prosenttia uusista taimista on lehmuksia ja poikkeuksetta kotimaisia.

Ympäristön suunnittelusta vastaava kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen arvioi, että Lappeenrannassa kasvaa yli 10 000 lehmusta. Paljonko yli, jää arvailujen varaan.

Valtaosa niistä on puistolehmuksia, mutta joukkoon mahtuu myös metsälehmuksia.

– Lehmukset ovat kiitollisia kaupunkipuita; ne kestävät hyvin kolhuja ja tauteja. Sietokyky tavallisimpia tuholaisia vastaan on ollut myös hyvä. Tosin Suomeen ilmaantunut lehmusetanainen on tavattu parina kesänä myös Lappeenrannasta eikä sen vaikutuksia lehmusten hyvinvoinnille pystytä vielä arvioimaan, Tolonen sanoo.

Hän vakuuttaa, että on valmis puolustamaan puita, jos ne uhkaavat jäädä rakennustyömaiden jalkoihin. Ovathan monet niistä seisoneet paikoillaan monen sukupolven ajan.

Lehmus voi elää hyvissä olosuhteissa satoja vuosia. Vanhimmat Lappeenrannan nykyisistä lehmuksista istutettiin Rantapuistoon jo 1860- ja 1870-luvuilla. Puiden annetaan kasvaa lajilleen tyypilliseen muotoon. Leikkauksia tehdään vain, jos se on liikenteen sujuvuuden kannalta välttämätöntä.

Historiantutkija Anu Talkan mukaan lehtipuita istutettiin 1800-luvulta lähtien yleisesti kaupunkien katujen varsille paloturvallisuuden vuoksi: ne katkaisivat tulipalon sattuessa tulen etenemisen. Juuri puistolehmuksia on käytetty kestävyytensä ja pitkäikäisyytensä ansiosta paljon.

PAIKAN HENKI SUUNNITTELUN JA HOIDON LÄHTÖKOHTANA Puistojen suunnittelun ja hoidon lähtökohdaksi Hannu Tolonen määrittelee paikan hengen.

– Kehitämme ja suunnittelemme alueita niiden omista lähtökohdista ja uusissakin kohteissa haluamme nostaa esille jokaisen kohteen omaleimaisuuden.

Ympäristörakentamisessa suosimme kiveä, kuten esimerkiksi Armilankadun ja Lappeenkadun kulmauksessa sijaitsevassa Rotarypuistossa. Nurmikkoa emme halua joka paikkaan: Pallon kiertoliittymän keskusympyrä on oiva esimerkki helppohoitoisesta alueesta.

5

ASIAKASPALVELU JA ASUKASTOIMINTA

Asiakaspalvelukeskus Winkki ja matkailuinfo palveluksessasi Winkki kaupungintalon tuloaulassa Lappeenrannan kaupungintalon tuloaulassa, ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Asiakaspalvelukeskus Winkki ja kaupunginteatterin ja -orkesterin lipunmyynti palvelee kaikkien kaupunginosien sekä maaseutualueiden asukkaita. Asiakaspalvelukeskuksen asiakasneuvojiin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse tai sähköpostilla.

Winkissä on saatavilla kaikkien toimialojen lomakkeita. Asiakasneuvojat opastavat nettiasioinnissa ja lomakkeiden täytössä sekä ohjaavat asiakkaan tarvittaessa kaupungin muualla sijaitseviin palvelupisteisiin. Winkin yhteydessä on asiakaspalvelupääte.

Niin kysymykset kuin palautteetkin kulkevat kätevästi kaupungin verkkosivujen välityksellä www.lappeenranta.fi > Asiointi ja yhteystiedot > Palaute ja tiedustelut.

TEATTERI- JA KONSERTTILIPPUJA WINKISTÄ Winkistä voi ostaa lippuja kaupungin­ teatterin ja kaupunginorkesterin esityksiin.

Kaupungintalon Winkin rinnalla palvelee Joutsenon kirjaston sivutoimipiste lipunmyyntiä lukuun ottamatta.

YLEISOPASTUSTA MUUN MUASSA

vapaa-ajan palvelut liikunnasta kulttuuriin päivähoito, koulutus oman kodin rakentaminen pysäköinti esitteet ja kartat.

TÄSMÄPALVELUA MUUN MUASSA Waltti-matkakorttien myynti ja lataus kiinteistö- ja mittaustoimen asiakas-­ palvelun toimenpidepyynnöt, kuten asiakirja- ja karttatilaukset puutarhapalstojen vuokraaminen sopimusten allekirjoitukset veteraaniliput ja veteraanien paikoitus luvat (koskee Lappeenrannassa, Taipal saarella, Savitaipaleella, Lemillä ja Luu mäellä asuvia veteraaneja) pysäköinninvalvonnan asiakaspalvelu, muun muassa oikaisuvaatimukset pysäköintivirhemaksuun asiakirjojen vastaanotto Williparkin asiakaspalvelu.

AVOINNA pääsääntöisesti Winkki palvelee arkisin klo 8–16 (kesäisin klo 8–15) syys-, talvi- ja kevätkaudella avoinna torstaisin klo 17 asti Lappeenranta-salissa järjestettävien, kaupungin omaa tuotantoa olevien iltaesitysten aikana avoinna klo 19 asti (ovilipunmyynti Winkissä).

Asiakaspalvelukeskus Winkki Lappeenrannan kaupungintalo, tuloaula, 1. kerros Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta puh. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

Huomaa!

Winkissä ei voi maksaa laskuja.

Lappeenrannan Energian ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) palvelut eivät kuulu Winkin palvelutarjontaan. Lisätietoja www.lappeenrannanenergia.fi ja www.eksote.fi.

Kuluttajaneuvontaa annetaan valtakunnallisesti puhelinneuvonnan välityksellä sekä paikallisesti maistraateissa.

6

Matkailuinfo IsoKristiinan kulmauksessa Lappeenrannan matkailuinfo palvelee niin matkailijoita kuin paikkakuntalaisiakin IsoKristiinan kulmauksessa.

Kesäkaudella matkailuinfoa on tarjolla myös Hiekkalinnalla. Lisäksi useina kesinä kaupungin katukuvaa värittävät sähköpolkupyörillä liikkuvat matkailulähetit.

Matkailuinfo opastaa myös IsoKristiinan asiakkaita.

MATKAILUINFO PALVELEE maksutonta informaatiota kaupungista, käyntikohteista, tapahtumista ja palveluista virikkeellisiä vinkkejä ja neuvoja lomaan tai vapaa-aikaan esitteitä, karttoja ja matkamuistoja parkkisakkojen vastaanotto bussi- ja juna-aikatauluja kauppakeskusinfoa.

AVOINNA arkisin klo 10–17 lauantaisin klo 10–16

Winkissä keskitytään kuntalaisille suunnattuihin palveluihin ja matkailu­ infossa matkailupalveluihin.

Palvelupisteet täydentävät toisiaan.

Sähköistä palvelua keskitetysti kaupungin verkkosivuilla Polku Lappeenrannan kaupungin sähköisiin palveluihin löytyy kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi kohdasta Asiointi ja yhteystiedot > Verkkoasiointi tai osoitteesta www.lappeenranta.fi/verkkoasiointi Verkkoasioinnin sivuille on koottu kaikki kaupungin keskeiset sähköiset asiointikanavat. Palveluihin tunnistaudutaan palvelusta riippuen joko verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai palveluun perustettavilla henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla.

PÄIVÄHOITOON HAKEMINEN JA KOULUUN ILMOITTAUTUMINEN KÄTEVÄSTI NETISSÄ Sähköiset hakemukset päivähoitoon ja koululaisten iltapäivätoimintaan, ilmoittautuminen esiopetukseen sekä Wilma-järjestelmän välityksellä perusopetukseen ja yläkouluun ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisimpiä palveluja internetissä. Sähköisesti voi tehdä myös päivähoidon hoitoaika- ja poissaoloilmoitukset.

Wilmassa huoltajien on mahdollista selvittää lastensa poissaoloja koulusta, keskustella opettajien kanssa ja lukea koulun tiedotteita.

Wilma on käytössä esiopetuksessa, ala- ja yläkouluissa sekä lukioissa.

KIRJASTO PALVELEE MYÖS VERKOSSA Heili-verkkokirjastossa, www.heilikirjas­ tot.fi, voi tehdä aineistohakuja, lainojen uusimisia, aineiston varaamisia sekä lainata sähköisiä kirjoja. Lisäksi asiakas voi saada muistutuksen lähestyvästä eräpäivästä sähköpostiin.

Kirjaston muita sähköisiä palveluja ovat tietokoneiden ajanvaraus sekä sähköiset lomakkeet kaukopalvelupyyntöä ja osoitteenmuutosta varten. Voit myös hakea Heili-

kirjastojen asiakkaaksi sähköisesti maakunnallisen verkkoasiointiportaalin kautta.

Kirjaston internetsivuilla on linkkejä useisiin sähköisiin palveluihin ja tietokantoihin, kuten Kysy kirjastonhoitajalta, Naxos Music Library ja Naxos Video Library sekä lehtitietokannat eMagz, PressDisplay ja ePress.

Palvelut toimivat myös kotikäytössä lukuun ottamatta ePress-sanomalehtipalvelua ja eMagz-aikakauslehtipalvelua.

Kirjaston suora verkkosivujen käyntiosoite: www.lappeenranta.fi/kirjasto VERKKOASIOINNIN SIVUILLA MUUN MUASSA päivähoitopaikan hakeminen päivähoidon sähköiset hoitoaika- ja poissaoloilmoitukset, sähköiset palvelupäätökset sekä tuloselvitys esiopetukseen, perusopetukseen ja yläkouluun ilmoittautuminen iltapäivätoimintaan hakeminen kirjaston lainojen uusiminen ja varaus lippujen ostaminen kaupunginteatteriin ja kaupunginorkesterin konsertteihin rakennus-, toimenpide- ja purkamisluvat, toimenpide- ja purkamisilmoitukset (sähköisesti haetut luvat mahdollistavat sähköisen asioinnin ja valvonnan myös jatkossa hankkeen toteutuksen aikana) luvan hakeminen yleisillä alueilla tapahtuviin kaivuu- ym. töihin palautteen lähettäminen ePalautteen välityksellä tonttihakemus tieavustushakemus

venepaikkojen varaus asumisoikeuden järjestysnumerohakemus oikaisuvaatimus pysäköintivirhemaksusta kartta- ja suunnitelma-aineiston tilaus kirjaston asiakkaaksi ilmoittautuminen tontin vuokraoikeuden muutosilmoitus MinunEnergia, sähkösopimusten hallinta ja energiakulutuksen seuranta Hyvis.fi-hyvinvointiportaali Viljelijän Vipu-verkkoasiointipalvelu AsukasPlus, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n asiointipalvelu.

Verkkoasioinnin kootulta sivulta löytyvät myös Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut, kaupungintalon kokoustilojen ja Lappeenranta-salin varauskalenteri sekä vapaat toimitilat ja yritystontit.

KUNTAREKRY.FI APUNA TYÖHAUSSA Lappeenrannan kaupungin avoimia työpaikkoja voi hakea sähköisesti Kuntarekry.fi -palvelussa. Lisäksi hakijan on mahdollista jättää avoin hakemus esimerkiksi tiettyihin ammattinimikkeisiin.

TAVOITTEENA TURVALLINEN JA HELPPO TUNNISTAUTUMINEN Kaupunki kehittää verkkoasiointipalveluita jatkuvasti. Ensisijainen tavoite on yhdenmukaistaa palveluiden löydettävyyttä, asiointikokemusta sekä mahdollistaa eri palveluiden käyttö yhden kirjautumisen kautta.

7

Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien välityksellä Lappeenrannassa on aktiivista asukastoimintaa. Lappeenrannan kaupunki tukee asukkaiden osallisuutta ja arvostaa asukasyhteistyötä voimavarana.

Jo vuodesta 2006 alkaen on Lappeenrannassa toiminut kaupungin eri alueilla asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden edustajista sekä aktiivisista asukkaista koottuja alueraateja, jotka edistävät omien asuinalueidensa viihtyvyyttä ja kehittymistä.

Aluetoiminnan tavoitteena on, että asukkaiden omatoimisuus lisääntyy ja asukasviihtyvyys, turvallisuus sekä yhteisöllisyys paranevat.

Alueraadit ja kaupungin toimialat järjestävät kaikille avoimia alueellisia asukastilaisuuksia, joissa keskustellaan ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.

Alueraatien puheenjohtajat muodostavat kaupunkiraadin ydinjoukon.

Kaupunkiraati kutsuu kaupunkilaiset kaikkien kaupunginosien yhteiseen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuuteen ­ aina vuoden lopulla.

Lappeenrannan alueraadit: Eteläinen, Joutseno, Keskusta, Lauritsala, Läntinen, Pohjoinen, Ylämaa, Lappee ja Monikulttuurinen asukasraati.

Lappeenrannan kaupungin asukas­ yhteyshenkilö Pia Haakana puh. 040 549 4740, pia.haakana@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi > Osallistu ja vaikuta

Mainio karttapalvelu Lappeenrannan kaupungin verkkosivujen ylälaidan Kartat ja liikenne -palkista aukeaa polku Lappeenrannan karttoihin. Varsinaisen osoitehaun lisäksi voit nousta pilviin ilmakuvien välityksellä ja harpata vuosia taaksepäin maisemien muutosta ihmettelemään.

Karttapalvelusta näet myös latu- ja pyöräilyreitit sekä aluejakoja-valikosta mm. koulujen oppilasalueiden rajat.

https://kartta.lappeenranta.fi

Omissa kohteissasi voit piirtää reittejä kartalle ja näin opastaa vieraitasi uuteen asuntoosi.

Faktoja Lappeenrannasta Kaupunki perustettiin vuonna 1649 Asukasluku vuonna 2017 noin 73 000 Pinta-alat: Maapinta-alaa 1 433 km² Vesipinta-alaa 290 km² Sijaitsee Etelä-Karjalan maa kunnassa, Etelä-Suomen läänissä

8

Rajakaupunki: rajoittuu 70 km pituudelta Suomen ja Venäjän väliseen rajaan Naapurikunnat (2017): Luumäki, Lemi, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Miehikkälä Etäisyyksiä: Helsinkiin 221 km, Pietariin 215 km, Lahteen 148 km, Imatralle 35 km, Viipuriin 55 km

Kuntaliitokset: Lappeen kunta 1967, Lauritsalan kauppala 1967, Nuijamaan kunta 1989, Joutsenon kaupunki 2009, Ylämaan kunta 2010

Ajantasaiset veroprosentit www.lappeenranta.fi > Päätöksenteko ja talous > Talous

Lappeenranta-asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa Lappeenranta-asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, toukokuussa ja elokuussa.

Asukaslehti jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Lehden välityksellä kaupunki haluaa edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä lappeenrantalaista yhteishenkeä.

Asukaslehti välittää tietoa asioista ja suunnitelmista, jotka vaikuttavat oleellisesti kaupungin yhteiseen tulevaisuuteen sekä myös yksittäisten ihmisten, perheiden ja kaupunginosayhteisöjen arkipäivän sujuvuuteen ja tulevaisuuden suunnitteluun.

Jokaiseen numeroon sisältyy Lappeenrannan kaupungin tapahtumakalenteri, jossa esitellään muun muassa museoiden, kirjastojen, kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin ja nuorisotoimen kausittaista tapahtumatarjontaa.

Lehden liikuntakalenteri tiedottaa kaupungin järjestämästä ohjatusta liikunnasta ilmoittautumisohjeineen ja kannustaa sinua

huolehtimaan terveydestäsi. Tammikuun asukaslehti sisältää kaavoituskatsauksen.

Asukaslehti ilmestyy myös verkkolehtenä kaupungin kotisivuilla. Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita: Kaupunkimme > Lehdet ja esitteet.

PÄIVÄKOHTAISIA UUTISIA AJANKOHTAISTA-UUTISISSA Kaupungin konsernihallinto sekä toimialat tiedottavat ajankohtaisista asioista Lappeenrannan verkkosivujen etusivun Ajankohtaista-uutisissa. Lisäksi kannattaa seurata toimialojen omia uutisia toimialakohtaisilta sivuilta.

Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa Etelä-Karjalan tapahtumakalenterista, tapahtumat.ekarjala.fi, ja Lappeenrannan kaupungin verkkosivujen tapahtumista.

AJANKOHTAISTA TIETOA TAPAHTUMISTA

Lappeenrannan YouTube-tililtä löydät videoita kauniista koti­seudustasi.

Lappeenranta on elävä ja innovatiivinen tapahtumakaupunki. Lappeenrannan tapahtumapalvelut tuottaa ja kehittää yhdessä asukkaiden ja tapahtumatoimijoiden kanssa kaupungille yhä iloisempaa ja elävämpää ilmettä. Suuria ja pieniä tapahtumia järjestetään niin kesällä kuin talvella.

www.youtube.com/CityOfLappeenranta Voit seurata Lappeenrantaa myös Twitterissä. www.twitter.com/lappeenrantafi Osallistu keskusteluun Lappeenrannan Facebook-sivuilla. www.facebook.com/lappeenranta

Lappeenranta kartalla 1 Lappeenranta / Keskusta

Lauritsala Karhuvuori Voisalmi Skinnarila Ruoholampi Sammonlahti Uus-Lavola Raippo

Taipalsaari 9

Lemi

5

2 Joutseno 9 10 11 12

Pulp Korvenkylä Rauha Konnunsuo

6 7

1

2

12

tie

uta

Ra

6

2

3 Ylämaa

Raja-asemat:

8

1 Vainikkala 2 Nuijamaa

LUT – Lappeenranta University of Technology ja Saimia – Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimaa University of Applied Sciences)

2

1

3

4

11

Imatra

1 2 3 4 5 6 7 8

10

1

3

VENÄJÄ

9

ASUMINEN

Asuinympäristöjä moneen makuun

Järvimaisemia, keskikaupungin sykettä,

maaseudun rauhaa Lappeenrannassa on poikkeuksellisen paljon valinnanvaraa asuinalueiden ja asuntotyypin suhteen. Kaupunki varmistaa uusien asuinalueiden käyttöönotolla ja täydennysrakentamisella eri vaihtoehtojen säilymisen tarjonnassa.

Jotta kasvihuonekaasupäästöjä pystyttäisiin vähentämään Lappeenrannan seudulla ilmasto-ohjelman mukaisesti, olisi eduksi, että ihmiset valitsisivat asuinpaikkansa palvelujen tuntumasta; kävely- tai pyörämatkan päästä kaupoista ja muista palveluista.

Kaavoitusohjelmalla kaupunki varmistaa uusien asuntojen syntymisen palvelujen äärelle.

Lappeenrannan keskustassa on useita aukioita: kauppatorin aukio, kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori, satamatori ja Marianaukio.

Ajankohtaista tietoa kaavoituksesta löytyy kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi > Rakentaminen ja maankäyttö > Kaavoitus > Ajankohtaista kaavoituksessa. Kaavoituskatsaus julkaistaan vuosittain tammikuun Lappeenrantaasukaslehdessä.

PAIKALLISET ERITYISPIIRTEET HUOMIOIVAA JA LAADUKASTA TÄYDENNYSRAKENTAMISTA YDINKESKUSTASSA

ALUEKESKUKSET, PITKULAINEN MUOTO JA RANTOJEN RUNSAUS ERITYISPIIRTEINÄ Varsinaisen kaupungin ydinkeskustan lisäksi Lappeenrannassa on kolme noin 10 000 asukkaan aluekeskusta, jotka ovat Joutseno, Lauritsala ja Sammonlahti.

Lappeenrantaan kuuluu laajoja maaseutualueita. Itä-länsisuunnassa kaupunkirakenne venyy kymmeniin kilometreihin.

10

Kaupunki on kasvanut Saimaan pohjukkaan, ja satama sijaitsee aivan keskikaupungin tuntumassa, Kaupunginlahdella. Maaseutualueista erityisesti Ylämaalla on runsaasti pikkujärviä ja lampia.

Keskuspuisto jakaa keskikaupungin itäiseen ja läntiseen osaan ja alue muuttuu rinteeksi Valtakadulta pohjoiseen eli Kaupunginlahden suuntaan.

Lappeenrannan arkkitehtuuriohjelman keskeisiä tavoitteita ovat rakennetun ympäristön laadun nostaminen sekä paikallisten erityispiirteiden huomioiminen kaupunkiympäristön rakentamisessa, korjaamisessa ja ylläpidossa.

Täydennysrakentamiselle on tilaa sekä ydinkeskustassa että kolmessa aluekeskuksessa.

Ydinkeskustassa asuntojen määrää pyritään lisäämään muun muassa kerroskorkeutta korottamalla. Useissa kerrostaloissa olisi mahdollista muuttaa ullakkotila asuintiloiksi.

Ydinkeskustassa on tilaa myös uudisrakennuksille.

Keskikaupungin onnistuneita täydennysrakentamiskohteita ovat esimerkiksi Lappeenrannan vuoden parhaiksi rakennuksiksi valitut Kulmatalo Valtakadun ja

Raatimiehenkadun kulmauksessa sekä Wilhunkulma Kauppakadun ja Raastuvankadun kulmauksessa. Vuosittain jaettavan Parhaan rakennuksen tunnustuksen kriteereinä ovat muun muassa rakennuksen soveltuminen ympäristöönsä, hyvä suunnittelu ja laadukas toteutus.

Lappeenrannan keskustassa on useita aukioita: kauppatorin aukio, kaupungintalon edustatori eli Kansalaistori, satamatori ja Marianaukio.

KAUPUNKIRAKENNETTA PYÖRISTETÄÄN Yksi keino lyhentää välimatkoja on kaupungin muodon pyöristäminen. Eteläsuunnassa uusi kerrostaloalue nousee aivan keskikaupungin kylkeen, Simolantien varteen.

Myllymäen lähellä ja sen eteläpuolella on tontteja tarjolla muun muassa Ojala-Tuomelan alueella.

Lappeenrannassa on upeat mahdollisuudet valita asuinpaikka kerrostalosta keskustan tuntumasta, mutta silti rannalta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Pikisaari, Rapasaari ja Viipurin Vanerin alue.

Kodikas asuinalue Simolantien varrelle

Asuntojen kokonaismäärä on noin 300 ja asukasluvuksi ennakoidaan 600 asukasta.

Simolantien ja FinnForestin Suolahden sahalle johtavan teollisuusradan väliin nousee kodikas asuinalue vastapäätä Kesämäen kouluja ja päiväkotia.

Wilhunkulma Kauppakadun ja Raastuvankadun kulmauksessa.

Tulevaisuudessa siintää Lappeenrannan saaristokaupungin synty Mikonsaareen ja Ruohosaareen, jotka nekin sijaitsevat varsin lähellä keskustaa.

RUOHOLAMMEN ASUINALUE LAAJENEE MUNTEROON Kaupungin länsiosassa Ruoholammella tontteja on runsaasti tarjolla. Alue laajenee länteen Ruoholammen pohjoispuolelle Munteron alueelle. Myös Rutolan alueella on uutta tonttitarjontaa.

Kaupungin itäpuolella, Saimaan kanavan läheisyydessä sijaitsevalle Laihian ranta-alueelle valmistellaan pientalotontteja.

Sijainti on loistava: lähellä kaupungin keskustaa ja vastapäätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta Kesämäen koulukokonaisuutta.

Helsinkiläinen Serum Arkkitehdit on luonut asuinalueelle omaperäiset ja kotoisat perusratkaisut, joita imatralainen arkkitehtuuritoimisto IM-ARK hioo käytäntöön.

Simolantien varrelle nousevien kerrostalojen aaltoileva räystäslinja ja vaalean rauhalliset värisävyt ilahduttavat Helsingin suunnasta Lappeenrantaan saapuvia. Asuinalueelle rakennetaan vain yksi asuntokatu, joka polveilee alueen keskellä. Kevyen liikenteen yhteys radan toisella puolella olevaan Tykkiin kulkee alikulkutunnelin kautta.

Korkeimmat talot – kuten Simolantien varren 11 kerrostaloa – ovat nelikerroksisia. Jonkin verran tilaa on varattu myös pienkerrostaloille tai rivitaloille. Asuntojen kokonaismäärä on noin 300 ja asukasluvuksi ennakoidaan 600 asukasta.

Simolantien varren kulmatalojen alakerroksiin on kaavailtu liiketiloja lähitalojen asukkaita ja myös ohikulkijoita palvelemaan. Niihin voisi sijoittua esimerkiksi toimistoja, kampaamo tai kahvila.

Yksittäisiä tontteja on vapaana eri puolilla kaupunkia, kuten Joutsenossa, Rauhassa ja maaseutualueilla.

11

Rakennusvalvonnasta ennakoivaa neuvontaa ja ohjausta Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluu rakentamisen neuvonta, ohjaus ja valvonta Lappeenrannan kaupungin alueella. Uudisrakentajille ja remontoijille on tarjolla lupamenettelyjä koskevaa ennakoivaa neuvontaa ja ohjausta.

Rakennustarkastaja Päivi Salminen kannustaa ottamaan yhteyttä jo hankkeen ideointivaiheessa.

– Epätietoisuutta on varsinkin remontteja koskevista luvista. Yhteyttä rakennusvalvontaan kannattaa ottaa puhelimitse tai tulla henkilökohtaisesti neuvottelemaan esimerkiksi lupavalmistelijoiden kanssa, jotta kaikki näkökohdat tulevat esille ajoissa, Salminen kannustaa.

TONTTIPUIDEN KAATO EDELLYTTÄÄ LUVAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA Salminen muistuttaa, että asemakaava-alueella tonttipuiden kaato edellyttää luvan rakennusvalvonnasta.

– Lappeenrannassa pidämme tärkeänä eheää kaupunkikuvaa ja maisemaa, joihin puut kuuluvat oleellisesti. Pääsääntöisesti puun kaataminen omalta tontilta edellyttää lupavalmistelijan käyntiä paikan päällä. Maisemapuiden kaatoon lupia myönnetään vain poikkeustapauksissa, jolloin tarvitaan kaavoituksen valmistelema maisematyölupa, Salminen selvittää.

Lappeenranta kannustaa rakentajia tonttitakuulla Mikäli omakotirakentaja tai yrittäjä haluaa pystyttää talonsa Lappeenrannan kaupungin maille, hän saa takuuvarmasti tontin. Kaupungin tonttitakuun piiriin kuuluvat ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut asuinrakennukset sekä yritysten toimitilat ja varastorakennukset. Tonttitakuulla Lappeenrannan kaupunki haluaa helpottaa uusien asukkaiden paikkakunnalle muuttoa sekä edistää työllisyyttä.

Tonttitarjontaan voi tutustua kaupungin verkkosivuilla tai kaupungintalon Asiakas­ palvelukeskus Winkissä.

Tonttihakemuksen voi tehdä kaupungin verkkosivuilla. Hakulomakkeita on saatavilla myös Asiakaspalvelukeskus Winkissä.

Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9–12 ja muina aikoina erillisestä sopimuksesta. Puh. 05 6161, rakennusvalvonta@lappeenranta.fi Lisätietoja: Rakentaminen ja maankäyttö > Rakentaminen > Rakennusvalvonta

Vuokra-asuminen Lappeenrannassa Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy on kaupungin omistama luotettava ja turvalli­ nen vuokranantaja. Asuntopalvelulla on useita tuhansia asuntoja eri puolilla Lappeenrantaa, joten valikoimasta löytyy vaihtoehtoja. Vuokra-asuntoja on sekä kerrostaloissa että rivitaloissa aina yksiöistä neliöihin asti. Uusia asuntoja rakennetaan ja vanhoja peruskorjataan säännöllisesti. Vuokrat pyritään pitämään kohtuullisina, ja vuokran määrään pääsääntöisesti kuuluu vesimaksu, sekä talosaunan ja talopesulan käyttö. Suuressa osassa kohteita vuokraan kuuluu myös Telian nettiyhteys perusnopeudella.

Käy tutustumassa sivulla www.aspakoti.fi ja lähetä asuntohakemus. Asuntopalvelun asunnon vuokraus auttaa sopivan kodin löytymisessä!

Paikallisesti tuotet­ tua ja ympäristö­ ystävällistä sähköä Lappeenrannan Energia tarjoaa sinulle sähkösopimuksen keskimääräistä edulli­ semmin. Voit valita sähköksesi ympäristöystävällistä energiaa tai sähköpörssistä hankittua Perusvoimaa.

EKOenergian vaihtoehtoja ovat Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimat Metsävoima ja Tuulivoima. Metsävoima on Kaukaan Voiman biovoimalaitoksessa tuotettua aidosti eteläkarjalaista sähköä. Tuulivoima on täysin päästötöntä sähköä ja se tuotetaan Suomen Hyötytuulen tuulipuistoissa Porissa ja Raahessa.

Lappeenrannan Energian asiakkaana käytössäsi on maksuton MinunEnergia-verkkopalvelu, jonka kautta pääsee tarkastelemaan ja hallitsemaan omia sopimustietoja, laskuja, yhteystietoja ja kulutusraportteja.

Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Valtakatu 44, 53100 Lappeenranta Tarkista aukioloajat nettisivuilta! aspainfo@aspakoti.fi puh. 020 496 3200 www.aspakoti.fi

12

Lisätietoja: lappeenrannanenergia.fi minunenergia.fi edullistasahkoa.fi

HISTORIA

Lappeenrannan kaupungin

historia

Kaupunkioikeudet vuonna 1649

Lappeenrannan kaupunki perustettiin Lapveden eli Lappeen markkinapaikalle, Saimaan eteläiseen pohjukkaan, hyvien vesireittien sekä Viipurin ja Hämeenlinnan välisen maantien varrelle.

Lapveden kauppasatama sijaitsi Linnoitusniemen länsirannalla, Pallonlahden puolella eli vastakkaisella puolella niemeä kuin nykyinen satama.

Ensimmäinen tieto Lapveden markkinoista löytyy vuodelta 1542, mutta oletettavasti Lappeenrannassa oli tätä ennenkin tervan ja talonpoikaistuotteiden kauppapaikka.

Jo huomattavasti Saimaan pohjukan ja Linnoitusniemen asutusta aikaisemmin Viipuriin johtavan tien varrelle syntyi asutuskeskittymä, joka sijaitsi Kauskilassa, noin seitsemän kilometriä Lappeenrannan nykyisestä keskustasta etelään.

Alkuperäisen mallin mukaan tuotettu Kauskilan risti (Etelä-Karjalan museon museokauppa).

Kauskilan kappelinmäen arkeologisissa kaivauksissa on paljastunut, että seudun ensimmäinen kirkko sijaitsi Kauskilan Kappelinmäellä, mutta kylän asutus syntyi jo kristinuskoa edeltäneenä aikana, myöhäisrautakaudella. Kappelinmäen kalmistoon ja hautausmaalle haudattiin vainajia viidensadan vuoden ajan, 1100-luvulta 1500-luvulle.

Villimiesvaakuna Lappeenrannan kaupungin heraldinen tunnuskuvio Villimies­hahmo näkyy monin tavoin kaupunkikuvassa, ja Villimies on myös suosittu nimi erilaisille tuotteille ja Lappeen­ rannan matkamuistoille. Ei siis voi välttyä ajatukselta, että asuu Villimiehen kaupungissa.

Lappeenrannan kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sinettikuvioksi määrättiin rannalla seisova Villimies: lehviin pukeutunut mies, joka pitelee nuijaa oikeassa kädessään maankamaraa vasten tuettuna.

Lappeenrannan vaakuna perustuu tähän sinettikuvioon.

Lappeenrannan ruotsinkielinen nimi on Villmanstrand (Villimiehen ranta).

Vaakunan käyttö edellyttää kaupungin myöntämää lupaa.

Lisää tietoa www.lappeenranta.fi > Kaupunkimme >Lappeenrannan tunnukset

>>

Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649 Ruotsin kuningatar Kristiinan hallinto­ aikana. Kolme vuotta myöhemmin (1652) antamissaan Lappeenrannan kaupungin privilegeissä – eli kaupunkioikeuksien vahvistusasiakirjassa – Kristiina totesi muun muassa, että on tärkeää perustaa hyviä ja hyödyllisiä kaupunkeja mukaville ja sopiville paikoille, jotta kauppa vahvistuisi ja tulot lisääntyisivät kansalaisten yhteiseksi hyödyksi.

>> Kuvan peltilevylle maalattu Villimies-vaakuna löydettiin Lappeenrannan Raatihuoneen ullakolta 1990-luvulla. Oletettavasti se on peräisin 1800-luvulta. Vaakuna on esillä Etelä-Karjalan museossa.

Markkinointitunnus

Kaupungin graafiseen ohjeistoon kuuluu kaaritunnus, jota käytetään ensisijaisesti markkinoinnissa. Markkinointitunnuksen ja sen ohjeet voi ladata kaupungin verkkosivuilta, mediapankista. Markkinointiyhteistyöasioissa voi ottaa yhteyttä markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikköön.

Tunnuksen alempi kaari symboloi kattavia peruspalveluja kaupunkilaisille ja ylempi kaari kansainvälistä kohtauspaikkaa. Sininen väri viittaa Saimaaseen ja vihreä väri vihreisiin arvoihin, luonnonläheisyyteen sekä uusiutuvaan energiaan ja metsäteollisuuden uusiin innovaatioihin.

13

Lappeenrannan linnoitus.

Linnoitus Lappeenrannan linnoitus on Suomenlinnan ja Haminan linnoituksen ohella ainutlaatuinen asuttu ja elävä linnoitus Suomessa.

Vaikka näiden kolmen linnoituksen mittasuhteet ovat erilaiset, luonne ja kehitystavoitteet ovat samat. Alueita halutaan suojella ja säästää kaavoituksella, mutta samalla lisätä palveluja ja ympärivuotista vireyttä.

Lappeenrannan linnoitus syntyi ja rakentui idän ja lännen puristuksessa. Aluksi Lappeenrannan kaupunki rakentui linnoituksensa syliin, mutta laajeni vähitellen ympäröivälle maaseudulle, entisen Lappeen pitäjän maille. Linnoitus jäi Vanhaksikaupungiksi, joka kuitenkin on säilynyt asuttuna ja elävänä.

Ruotsi-Suomi ja Venäjä taistelivat vuosisatoja toisiaan vastaan. Lappeenrannan linnoitus syntyi rajalinnoitukseksi sekä osaksi Suomen ja Luoteis-Venäjän linnoitusketjua. Vuoroin se on ollut ruotsalainen ja vuoroin venäläinen linnoitus.

Nykyisin Lappeenrannan linnoitus on arvokas osa niin suomalaisten, venäläisten kuin ruotsalaistenkin yhteistä kulttuuriperintöä ja kuuluu Linnastalinnaan-kulttuurimatkailuketjuun.

Kirkot ja rovastin pappila Lappeenrannan evankelisluterilaiset kirkot Joutsenon kirkko (1921) Lappeen Marian kirkko (1794) Lappeenrannan kirkko (1924) Lauritsalan kirkko (1969) Nuijamaan kirkko (1948) Sammonlahden kirkko (1992) Ylämaan kirkko (1931) Ortodoksinen kirkko Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Lappeenrannan Linnoituksessa (1785, Suomen vanhin kreikkalaiskatolinen kirkko).

Vanha rovastin pappila Valtakadun ja Kaukaankadun kulmauksen tuntumassa sijaitseva hirsirunkoinen rovastinpappila on rakennettu vuosina 1871–73 Lappeen seurakunnan rovastin virkataloksi. Vuosina 1871–1955 siellä asui neljä kirkkoherraa perheineen ja palvelusväkineen.

Pappila siirtyi kaupungin omistukseen 1960-luvun vaihteessa. Pappila on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Päärakennuksessa toimii ravintola Lappeen Ruustinna Oy ja pappilan entisessä navetassa Galleria Pihatto.

Kehruuhuone Lappeenrannan kaupunki on kunnos­ tanut linnoituksen vanhasta urheilu­ talosta monikäyttöisen juhla- ja tapahtumatalon. Nykyinen nimi Kehruuhuone kertoo rakennuksen alkuperäisestä käytöstä.

Linnoituksen entinen urheilutalo valmistui aikaisintaan 1830-luvun jälkipuoliskolla naisvankilan eli kehruuhuoneen työtilarakennukseksi. 1880-luvun alusta 1930-luvun lopulle se palveli miesvankilan työtiloina ja viime sotien jälkeen urheilutalona.

14

Kun sodanaikainen tanssikielto kumottiin, urheilutalosta tuli joksikin aikaa suosittu tanssipaikka.

Kehruuhuoneen muuttaminen juhla- ja tapahtumataloksi aloitti entistä vireämmän vaiheen Lappeenrannan Vanhankaupungin historiassa. Yrittäjä Sari Kaasinen haluaa luoda vanhasta talosta varsinaisen lystipaikan, jonka vahvuutena on moderni karjalaisuus, lähikulttuuri ja lähiruoka.

Keisarillista kimallusta vanhalla

Raatihuoneella Kesällä 2015 Etelä-Karjalan museosta eläkkeelle siirtynyt Elina Vuori opetti museoamanuenssin tehtävänsä ohella peruskoululaisille Lappeenrannan arkkitehtuurin historiaa. Oppitunnit hän piti vanhalla Raatihuoneella.

Elina Vuori on tyytyväinen, että Raatihuone aukeaa vähintäänkin aika ajoin yleisölle ja toivoo, että lappeenrantalaislapset saisivat tutustua kotikaupunkinsa historiaan Raatihuoneen kauniisti koristemaalatun, kaartuvan salinkaton alla.

Amanuenssi muistelee hymyillen oppilasta, joka oli luullut, että historiallisesti hienoja rakennuksia Suomessa on vain Helsingissä.

– Raatihuoneen salissa tuo samainen poika haukkoi henkeään ja huudahti, että onpas ihanaa, kun Lappeenrannassakin on jotain näin upeaa, ja kertoi monesti miettineensä, millainen tuo keltainen rakennus on sisäpuolelta, Vuori muistelee.

KOLMEN KUNINKAAN SALI Raatihuoneen salin peräseinällä vieraita katselee Lappeenrannan kaupungin perustaja Ruotsin kuningatar Kristiina. Maalaus on Lappeenrannan liike- ja virkanaisten lahjoittama jäljennös vuonna 1651 maalatusta muotokuvasta.

Salin sivuseinillä olevat Venäjän keisareiden Aleksanteri kolmannen ja Nikolai toisen muotokuvat olivat Suomen itsenäistymisen aikana saaneet isänmaallisten vihat ja luodinreikiä pintaansa. Maalaukset kaivettiin huonokuntoisina esiin ullakolta ja ripustettiin

kunnostettuina Raatihuoneen keisarilliseen saliin.

Vanhan käräjäsalin tauluissa katsovat C. Fr. Savander ja hänen puolisonsa vieraita, jotka astelevat heidän myymälleen tontille vuonna 1829 rakennetussa talossa.

RAATIHUONEELLA MYÖ HÄITÄ TANSSITTIIN Kirjailija Anni Swan sanoo vuonna 1924 julkaistussa kirjassaan Ulla ja Mark, että jokainen hiukankin arvostaan huolehtiva kansalainen järjesti tyttärensä häät Raatihuoneen isossa salissa. Siellä nähtiin myös teatteriesityksiä, vietettiin iltamia ja otettiin uusi vuosi vastaan tanssien.

Lappeenrantalaiset ovat kokoontuneet saliin myös perustamaan yhdistyksiään. Aloittivatpa kaupungin ensimmäiset pankitkin toimintansa juuri Raatihuoneella.

SÄILYI KUIN IHMEEN KAUPALLA Historiansa aikana Lappeenrannan Raatihuonetta on laajennettu, mutta pidetty taas liian ahtaana. Taloa on yritetty myydä ja purkamistakin on harkittu samalla, kun suunniteltiin kaupungintaloa eri puolille kaupungin keskustaa. Vanhan rakennuksen onneksi

aikomukset kaatuivat kerta toisensa jälkeen rahan puutteeseen.

Ja itse asiassa alun perinkin kaupunki sai erikoisluvan puisen raatihuoneen rakentamiseen, koska kivirakennukseen ei olisi ollut varaa.

Elina Vuori pitää oikeastaan ihmeenä, että Raatihuone on säilynyt näihin päiviin asti.

– Rahan puute voi koitua joskus onneksi.

Lappeenrannan Raatihuone osoittaa, kuinka historia voi tehdä vaatimattomastakin kauniin, Elina Vuori hymyilee.

Mervi Palonen

Suomen vanhin puinen raatihuone Valmistuessaan vuonna 1829 Lappeen­ rannan Raatihuone oli linnoituksessa sijainneen kirkon ohella Lappeenran­ nan ensimmäinen julkinen rakennus ja kantaa Suomen vanhimman puisen raatihuoneen titteliä.

Raatihuonetta on laajennettu kolme kertaa.

Lähes nykyisen ulkoasunsa kellotorneineen rakennus sai 1840-luvulla tehdyssä ensimmäisessä laajennuksessa, mutta sisätiloja on

muutettu käyttötarkoituksen mukaan useita kertoja tämän jälkeen. Kokonaisuus ja kellotorni ilmentävät väistyvää klassismia, mutta tornin uusgoottilaiset ikkunat ennakoivat jo tulevaa suuntausta. Rakennuksessa näkyy vaikutteita myös vanhan Suomen kartanoarkkitehtuurista.

Sisätilat entisöitiin ja kunnostettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvun alussa. Värit ja materiaalit ovat peräisin 1880-luvun interiööristä,

jolloin rakennus oli juhlavimmillaan. Myös huonekalut ja valaistus ovat osittain alkuperäistä sisustusta.

Lappeenrannan keskustassa, Raastuvankadulla sijaitseva Raatihuone palvelee nykyisin ensisijaisesti kaupungin juhla- ja edustustilana. Rakennusta esitellään yleisölle jaksoittain muun muassa kesäkaudella.

15

Pauli Nupposen mukaan Lappeenrannan linnoitus entistettiin 1700­luvun lopun venäläisen linnoituksen mallilla.

Entistäjät nostivat linnoituksen Vuonna 2015 eläkkeelle siirtynyt työpäällikkö Pauli Nupponen tuli Lappeenrannan kaupungin palvelukseen vuonna 1982. Samoihin aikoihin Museovirasto oli aloittanut työllistämishankkeena Lappeenrannan linnoituksen entistämisen.

Palkkatuella työllistettävien esimiehenä Pauli Nupponen tarttui entistämishankkeen ruoriin ja luotsasi sitä kolmen vuosikymmenen yli. Kun hanke päättyi vuonna 2010, itse linnoitusniemen muurit oli lähestulkoon nostettu entisille paikoilleen, mutta työtä voisi vielä jatkaa esimerkiksi Lappeenrannan kirkon viereisillä Nikolain valleilla.

Pauli Nupponen arvioi, että Lappeenrannan linnoitusta entistettiin jotakuinkin muutamaa luppokuukautta vaille 20 tehollista vuotta. Aluksi työllistämistavoitetta piti toteuttaa niin kirjaimellisesti, että katuja oli kivettävä vaikka lumipyryssä.

– Ei auttanut kuin pystyttää teltta työkohteen ylle ja laittaa lämmityksiä päälle, eihän siitä muuten olisi mitään tullut, Nupponen hymyilee. Onneksi hankkeen lopputaipaleella ymmärrettiin löysätä ja töitä keskitettiin kesäkuukausiksi.

Säilyneet muurit olivat pääosin heikko-

16

kuntoisia, ja paikoin maan alta löytyi vain perustusten osasia. Linnoitusrakenteet luotiin uudelleen säilyneiden kivien ja alkuperäisten piirustusten mukaisesti.

Tosin piirustuksiinkaan ei ollut luottaminen joka kohdassa, koska 1700-luvulla suunnitelmia oli tehty enemmän kuin muureja lopulta toteutettu. Entistäjät törmäsivätkin usein koskemattomaan maahan siellä, missä kuvat näyttivät vankan kiveyksen nousevan.

– Rakensimme kivimuureja karkeasti arvioiden viitisen kilometriä. Työn tuloksesta sanoisin, että jälki on jonkin verran parempi kuin alkuperäinen. Pitää muistaa, että 1700-luvun rakentajat työskentelivät kiireisesti sodan pelossa.

SYNTYAIKOINAAN RANTAPATTERIT LASKIVAT VETEEN Pauli Nupposen mukaan Lappeenrannan linnoitus entistettiin 1700-luvun lopun

venäläisen linnoituksen mallilla. Edeltäneistä ruotsalaismuureista oli tuskin mitään jäljelläkään.

Nykyisin kuivalla maalla olevat rantapatterit laskivat tosin syntyaikoinaan veteen tai vähintäänkin rantaluhtaan. Kun nyt kierrät linnoituksen niemeä autolla, ajat valtaosan matkasta täyttömaalla.

Alkuperäiseen verrattuna vaikutelma on erilainen myös siksi, että paaluaidat puuttuvat.

– Meidän miesvahvuudellamme paaluaitojen palauttamien olisi ollut valtava urakka, ja alkupää olisi lahonnut jo ennen kuin loppupää olisi häämöttänytkään. Aikoinaan aidantekijöitä on täytynyt olla varsin monipäinen joukko, koska paalutus kiersi valleja kahdessa kerroksessa ja pituutta oli ainakin pari, kolme kilometriä, Nupponen kuvailee.

Hän kannustaa kiinnostuneita poikkeamaan Pallonlahden sivustalle katsomaan

muurit näyt­teeksi rakennettua paaluaidan pätkää, mutta muistuttaa, että puolustusta varten veistetyissä rungoissa kärjet olivat teräviä.

1700-LUVULLA KIVET ETSITTIIN SAIMAAN RANNOILTA 1700-luvulla linnoituksen muurikivet etsittiin Saimaan rannoilta ja kuljetettiin linnoitusniemeen lotjilla.

Entistämistä varten irtokiviä sen sijaan etsittiin Lappeenrannan lähiseutujen sorakuopista.

– Vähitellen kivimiehet oppivat valitsemaan sopivia naamakiviä. Saimme museovirastolta vinkkejä työtapoihin. Muotoilimme kiviä pääasiassa polttamalla. Laastin mustamaa­ lauksen keksimme itse: jos tilke pilkotti kivien välistä, sotkimme multaa märkään laastiin.

Kun Faberin redutin alaosa paljastui lohko­ kivirakenteeksi, samansävyistä tummaa

kiveä hankittiin lakkautetulta kivilouhimolta Raiposta.

Linnoitus on kiinnostanut soranottajia siinä missä muutkin soraharjut.

– Kun satamaa rakennettiin nykyiselle paikalleen satakunta vuotta sitten, linnoituksen kupeesta vietiin soraa täyttömaaksi likimain 35 000 kuutiota. Siinä samalla katosivat viimeisetkin jäljet satamanpuoleisista rantapattereista, Nupponen harmittelee.

Itärinteen hahmo palautettiin ajamalla viedyn verran soraa tilalle ja siirtämällä Satamatien linjaa puurivistön toiselle puolelle.

YLLÄTTÄVIÄ LÖYTÖJÄ Pauli Nupponen kuvailee entistämistyötä valtavan mielenkiintoiseksi, mutta samalla hankalaksi tasapainoiluksi.

– Jos entistämistä tehdään joutuisasti kaivinkoneella kauhoen, saatetaan tuhota lopullisesti muinaisia rakenteita. Jos taas

olisimme kaivaneet lusikalla, työstä ei olisi koskaan tullut valmista. Paikoin kuitenkin teimme arkeologista seulontaa.

Maakerrokset paljastivat entistäjille historian hautaamia vaiheita. Esimerkiksi Rapasaaren puoleisesta kärjestä löytyi säkitettyjä pääkalloja ja luita. Oletukseksi jäi, että ne oli siirretty Vihreän Makasiinin alle jääneeltä hautausmaalta uuteen leposijaansa.

Yllättävä löytö oli myös kivikirves, jonka iäksi paljastui 6 000 vuotta.

– Kuljimme yhtenä päivänä palkkatukityönjohtajan kanssa 1970-luvulla palaneen Maaherran talon puutarhassa. Kiinnitin huomiota kaivinkoneen esille nostamaan erikoisenmuotoiseen kiveen syreenipensaan juurella. Minusta se näytti kivikirveeltä ja tulin vieneeksi sen museolle, josta se matkaisikin kohta museovirastoon tutkittavaksi, Nupponen muistelee.

Mervi Palonen

17

Puistot ja torit

PUISTOT JA TORIT

1

Satamatori

2

5 Marianaukio 3 4

Kauppatori

10

1 Vanhapuisto eli Pusupuisto Lappeenrannan ensimmäinen puisto Vanhapuisto eli Pusupuisto perustettiin vuonna 1850 Lappeenrannan linnoituksen etelänpuoleisten vallien edustalle, nykyisen Kristiinankadun varrelle.

Vanhapuisto sai lempinimekseen Pusupuisto, koska siitä tuli suosittu varusmiesten ja heidän tyttöystäviensä kohtauspaikka. Puiston laidalla, vastapäätä Hotelli Patriaa, sijaitsee Lappeenrannan vanhin kioski, Pusupuiston kioski, jonka katon viirissä komeilee vuosiluku 1893.

Lappeenrannan kesäteatteri sijaitsee Vanhassapuistossa linnoituksen vallien kupeessa.

18

9

7

Puistot

Pusupuiston kioski juhannuspäivänä vuonna 1930. Kuva Etelä-Karjalan museo.

6

Kansalaistori

8

2 Rantapuisto eli

Kasinon puisto

Kaupunginlahden matkustajasataman rakentamisen aikoihin 1800­luvun loppu­ puolella Kaupunginlahden rantaa siistit­ tiin Rantapuistoksi eli Kasinon puistoksi, jota kehitettiin osana kylpylämatkailua.

Kylpylän asiakkaat tapasivat tuolloin – ku­ ten nykyäänkin – käyskennellä puistossa hoitojensa lomassa.

Rantapuistoa kutsutaan myös Kasinon puistoksi Kylpylän vieressä sijaitsevan Ravintola Kasinon mukaan.

Nykyisin lapsiperheitä houkuttelee Rantapuistoon muun muassa Kipparinkatuun rajoittuva leikkipuisto. Rantaraitti penkkeineen sekä satama kioskeineen ovat suosittuja kaupunkilaisten kohtauspaikkoja, ja usein puistopuiden suojassa järjestetään piknikjuhlia.

3 Vapaudenaukio ja Paasikivenpuisto Lappeenrannan kaupunginkirjaston ja monitoimitalo Monarin edustalla levittäytyy Vapaudenaukio, joka yhdistyy saumattomas­ ti Lappeenkadulta Kirkkokadulle ulottuvaan Paasikivenpuistoon.

Vapaudenaukio kokonaisuudessaan sekä Paasikivenpuisto Lappeenkadun ja Raatimiehenkadun väliseltä osuudelta on uudistettu, koska niiden alle toteutettiin lokakuussa 2014 avattu, maanalainen pysäköintilaitos P-Pormestari. Alapuolisesta paikoituskerroksesta pääsee kätevästi keskelle puistoa porrasnousujen kautta.

Ennen Vapaudenaukion ja Paasikivenpuiston uudelleenrakentamisen aloittamista kaupunki järjesti laajan asukaskyselyn, jossa selvitettiin lappeenrantalaisten toiveita puiston luonteesta. Saatujen vastausten perusteella alueesta suunniteltiin rauhallinen ja vehreä keskikaupungin oleskelupuisto. Vapaudenaukiosta kehitetäänkin vihreää lukusalia; lehdenmuotoisille lepopenkeille voi istahtaa lueskelemaan vaikka kirjastosta lainattua kirjaa.

Kirjaston edustalle sijoitettavan lavan ansiosta puisto palvelee myös esiintymispaikkana. Lavalle voi nousta lausumaan runoja tai laulamaan ihan inspiraatiostakin ilman ennakkosuunnittelua.

Paasikivenpuiston halkaisee kevyenliikenteen reitti, joka kuuluu pääpyöräilyreitistöön. Puistoalue on kokonaislaajuudeltaan noin 9600 neliötä, josta noin 8200 neliötä on kansirakentamista.

Tiiu Anttisen tarinallisten veistosten inspiraatio on noussut Kirsi Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen tarinoita. Yksi veistoksista on Korvakas.

Viherkannen rajallinen kasvualustapaksuus estää suurten puiden istuttamisen, mutta pienempien ja kestävien puiden, kuten pihlajien, kirsikoiden ja muiden pienikasvuisten koristepuiden tai pensaiden istuttaminen on ollut mahdollista.

Asukkaiden toiveiden mukaisesti osaksi Vapaudenaukion ja Paasikivenpuiston kokonaisuutta sijoitetaan julkista taidetta.

19

4 Keskuspuisto eli Kirkkopuisto Keskuspuisto, jota kutsutaan myös Kirkkopuistoksi, perustettiin 1800­luvun loppupuolella Lappeen Marian kirkkoa ympäröivälle alueelle. Samoihin aikoihin entisen torin paikalle Raatihuoneen eteen tehtiin puistikko.

Nykyisin kirkon kupeelta alkava Keskuspuisto jatkuu Lappeenrannan sankarihautausmaalle, joka on Suomen toiseksi suurin sankarihautausmaa.

Keskuspuiston ja sankarihautausmaan kaupungintalon puoleiselle sivulle pystytettiin Äiti-Karjala -veistos vuonna 1993. Veistokselta lähtevään, 70 metriä pitkään, mustaan kivimuuriin on hakattu noin 5500 Karjalaan jääneen tai kadonneen sankarivainajan kotikunta, nimi ja elinaika.

Lappeenrannan sankarihautausmaan Kauppakadun puoleisella sivustalla paljastettiin 12. elokuuta 2012 valtakunnallinen Sotaorpo-muistomerkki. Taiteilija Juhani Honkasen luoma muistomerkki kuvaa sotaorpohahmoa, joka on itkuisessa asennossa. Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y. lahjoitti muistomerkin Lappeenrannan kaupungille.

Keskuspuiston Valtakadun puoleisella reunalla, Lappeen Marian kirkon edustalla sijaitsee Emil Filénin lentoon lähtevää kurkiparia kuvaava Kurjet-veistos, joka on osa suihkukaivoa ja -allasta.

Keskuspuistossa sijaitsee lasten leikkipaikka aivan kirkon tuntumassa.

5 Arboretum keskustan läheisyydessä Lappeenrannan arboretum on perustettu vuonna 1980.

Koko puiston pinta­ala on 12,6 hehtaaria.

Puiston sisällä on lasten liikennekaupunki, lämmitettävä tekonurmi, Veteraanipuisto ja Lappeen vanha pappila.

Yhdistyksillä ja yrityksillä on mahdollisuus istuttaa Arboretumiin nimikkopuu merkkivuotensa kunniaksi.

Keskustan pikkupuistoja 6 7 8 9 10 Suurten puistoalueiden lisäksi keskikaupun­ gilla ja sen tuntumassa on pikkupuistoja.

Luonnonkivirakenteet tekevät vuonna 2011 valmistuneesta Rotarypuistosta omaleimaisen keitaan vilkkaasti liikennöityjen Armilankadun ja Lappeenkadun kulmauksessa.

Muun muassa Perillistenpuisto, Kiviharjunpuisto ja Louhenpuisto puolestaan ilahduttavat kulkijoita kerrostaloasutuksen keskellä.

Lue lisää puistoista kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme > Puistot ja viheralueet

20

Kolmen sukupolven puisto Joutsenossa Kolmen sukupolven puisto on kaikkien ikäryhmien ajanviete­ ja liikunta­ paikka Joutsenossa, Keskuskadun varrella. Keskeisen sijaintinsa vuoksi puistossa voi poiketa samalla, kun käy kaupassa tai torilla.

Päivittäisiä käyttäjäryhmiä ovat pienet lapset vanhempineen tai isovanhempineen. Puisto on mainio pysähdyspaikka myös yksin liikkuville varttuneille ulkoilijoille. Valittavana on liikuntavälineitä, joissa voi harjoitella omien voimiensa ja taitojensa mukaisesti.

Puiston tarkoituksena on myös tarjota nuorille ajanviettopaikka keskellä Joutsenon aluekeskusta. Nuorille suunnattu välineistö tarjoaa haasteita aikuisillekin.

Treenitauolla voi istahtaa pöydän äärelle eväitään syömään. Puiston läpi kulkevia pääreittejä pidetään kunnossa myös talvisin.

Joutsenon Rauhassa sijaitsee Setälänpuisto.

Torit ja aukiot

Tarkista torien, kauppa­hallin ja tori­kioskien aukioloajat kaupungin verkkosivuilta.

Kauppatori

Satama ja satamatori Lappeenrannan kauppatori on pää­ sääntöisesti avoinna läpi vuoden maa­ nantaista lauantaihin klo 7–14. Iltatori palvelee kesäisin arkipäivinä klo 18 asti.

Satamatori on suosittu kesäinen kohtauspaikka. Moni poikkeaa lounastamaan sataman kioskeille tai vain istuskelemaan ja nauttimaan satamarannan tunnelmasta.

Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin aukioloajat vaihtelevat vuodenajasta riippuen.

Kauppatorin kahvikioskit ovat suosittuja kohtauspaikkoja, joiden aukiolo venyy kesäaikana jopa ympärivuorokautiseksi.

Varsinkin kesällä kauppatori on monen­ laisten tapahtumien areenana.

Vuoden 2003 vierasvenesatamaksi valittu Lappeenrannan satama on mainio pysähdyspaikka veneilijöille.

Satamatorilta voit astua laivaan ja lähteä risteilylle Saimaalle tai Saimaan kanavalle.

Myös viisumivapaat risteilyt Viipuriin lähtevät satamatorilta.

Lappeenrannassa on torit myös Lauritsalan ja Joutsenon keskustassa.

Marianaukio ja Kansalaistori

Perinteikkäät Lappeenrannan markkinat tunnetaan kautta maan: kevätmarkkinat järjestetään huhtikuussa ja syysmarkkinat lokakuussa. Syyskuussa maaseutumarkkinoille saapuu väkeä ympäri maakunnan ja kauempaakin.

Marianaukio on kokoontumis- ja tapahtuma-aukio Lappeenrannan keskustan ­kunniapaikalla, Lappeen Marian kirkon edustalla.

Kesäsunnuntaisin kauppatori täyttyy usein viimeistä paikkaa myöten kirpputorikauppiaista. Syksyllä kirpputori hiljenee, mutta ei lopu kokonaan, vaan halukkailla on mahdollista harrastaa kirpparia läpi talven.

Marianaukion merkitystä korostaa luonteva yhteys Keskuspuiston kautta kaupungintalon edustatorille eli Kansalaistorille. Myös kunnostetusta Kansalaistorista kehitetään tapahtumaaukiota ja viihtyisää oleskelutilaa kauppakeskuskokonaisuuden kylkeen.

Kaupunkilaiset ja tapahtumien järjestäjät ovat ottaneet vuonna 2016 valmistuneen Marianaukion heti omakseen; siitä on muodostumassa vilkkaasti elävä tapahtuma-, oleskelu- ja shoppailualue terasseineen ja istutuksineen.

Atomia ja vetyä Niin kauppatorin kuin satamatorin kioskeilta voit ostaa paikallisia herkkuja atomia ja vetyä.

Atomi = höyrykattilassa lämmitetty lihapiirakka, jonka ­täytteenä joko kinkkua tai kananmunaa.

Vety = höyrykattilassa lämmitetty liha­piirakka, jonka täytteenä joko keittokinkkua tai savukinkkua sekä keitettyä kananmunaa.

Molempiin voit valita mausteiksi ketsuppia, sinappia, kurkkusalaattia, raakaa sipulia ja valkosipulimajoneesia.

Vety ja atomi ovat Lappeenrannasta kotoisin. Vety sai alkunsa atomista Lappeenrannan kauppatorilla Taimi Laakon kojulla vuonna 1962. Atomi oli jo silloin olemassa. Kuorma-autoilija Antti Myllärinen

pyysi Laakolta munatäytteiseen atomiinsa myös kinkkua.

– Olkoon vaikka vety, Myllärinen kastoi uutuustuotteen siltä istumalta.

Kauppatorin yrittäjät hakivat ja saivat vedylle ja atomille rekisteröidyt tavaramerkit vuonna 1967, mutta valituksen jälkeen ne otettiin pois.

Vetyä ja atomia saa myydä missä vaan ja myydäänkin nakkarilla monessa kaupungissa. Lappeenrannassa vain oman kaupungin kauppatorin ja satamatorin vetyjä ja atomeja pidetään aitoina.

21

Kuva: Maija Koski

12,6 hehtaarin, 1600 puun ja 140 lajin puistometsä keskellä Lappeenrantaa

Kesä kukkii Arboretumissa Lappeenrannan keskustassa, Valtakadun molemmin puolin, vesitornista itään, levittäytyy Suomen kookkain ja kolmanneksi vanhin kunnallinen puistoarboretum. Arboretum on keskeinen osa Lappeenrannan keskustan viherakselia, joka ulottuu Keskuspuistosta Kisapuistoon.

Puulajipuiston opastausta ja kehittämistä opinnäytteenään suunnitellut hortonomi Mirja Heikkinen kuvailee Lappeenrannan puulajipuiston perustamista keskelle kaupunkia rohkeaksi tai jopa uhkarohkeaksi päätökseksi. Puisto sai arboretum-statuksensa vuonna 1980 valtuustoaloitteen ansiosta ja levittäytyy nyt kaupungin keuhkoiksi koulukampuksen vierellä.

– Keskustasijainti on erikoisuus ja vahvuus, jota jälkipolvien kannattaa vaalia. Näin suurta, kunnan omistamaa puistoarboretumia ei muiden suomalaiskaupunkien keskustoista löydy.

Mirja Heikkinen kannustaa lappeenrantalaisia retkeilemään puulajipuistossa eri vuodenaikoina, mutta varsinkin toukokuussa, jolloin kukkivat puut ja pensaat hurmaavat, yllättävät ja tuoksuvat.

Heikkinen on nimennyt vesitornin metsärinteen jatkona olevan puistonosan ”Kevätkukinnan hurmaksi”.

– Toukokuussa Arboretumissa on valtavasti

22 22

väriä. Kukkien lisäksi vihreäkin taittuu mielenkiintoisiksi sävyiksi. Jos kesä tulee ajallaan, ensin ruso- ja pilvikirsikat sekä purppuratuomet avaavat kukkansa toukokuun alussa, sitten hevoskastanjat toukokuun lopulla.

Puisto kätkee suojaansa myös suomalaisten rakastamia tuomia, joiden valkoiset kukat puhdistavat maisemaa toukokuun puolivälin tuntumassa. Suotuisina kesinä jo kesäkuussa tai viimeistään heinäkuun helteillä tuomien kukintaa jatkavat voimakastuoksuiset pyhät pihlajat.

Enemmän lehvästöllään kuin kukillaan koreilevat vaahterat ja lehmukset tarjoavat värikylpyjä alkukesästä syksyn ruskaan.

Mutta jo toukokuun alussa kannattaa mennä pappilan puolelle ihailemaan kuusten värikirjoa.

– ”Erikoiskuusten esiinmarssia” voi seurata pappilasta kaupunkiin päin. Moni hämmästyy nähdessään kultakuusten kullankeltaiset ja purppurakuusten purppuranpunaiset vuosikasvut, Heikkinen lupaa.

Mänty oli jo alun perinkin harjumaiseman valtalaji, ja jos aloittaa puistokierroksen vesitornilta, voi metsään käydä mäntyportin kautta.

Arboretumin puiden humina ja metsän rauha vaihtuvat äkisti lasten ja nuorten ääniksi.

Jo puistoa perustettaessa alueen sisälle jäivät Lasten liikennekaupunki ja pallokenttä.

OPASTEET JOHDATTAVAT LEMPIPUIDEN LUOKSE Mirja Heikkinen arvelee, että puulajipuiston olemassaolo tai ainakin osa kasvuston erikoisuuksista on jopa monille paikkakuntalaisille tuntematonta.

– Joka käynnillään voi löytää uutta ja ihmeellistä. Vuodenajat tarjoavat vaihtelua ja yllätyksiä. Ja kaiken kaikkiaan on hienoa, että keskikaupungilla asuvilla on metsäinen virkistysalue ihan äärellä. Arboretumin erikoisiin puihin voi törmätä sattumaltakin, jos vaikka oikaisee puiston poikki.

Ravintolalaiva Suvi-Saimaa Saimaan valkokylkilaivojen upea edustaja Vuonna 1907 valmistunut, peruskorjattu ja lähes entiseen ulkoasuunsa entisöity höyrylaiva Suvi-Saimaa (entiseltä nimeltään Kallavesi) on Saimaan valkokylkilaivojen upea edustaja.

Vuodesta 1992 alkaen Vanha Rouva on palvellut ravintolalaivana Lappeenrannan satamassa ja vetää puoleensa höyrylaivojen historiasta sekä romantiikasta kiinnostuneita kävijöitä. Laivan koneet on suojattu niin, että se voidaan haluttaessa edelleen ottaa liikenteeseen.

Vanha Rouva vetää puoleensa höyrylaivojen historiasta sekä romantiikasta kiinnostuneita kävijöitä.

Erikoiskuusten esiinmarssia voi seurata vanhan pappilan puolella, pappilasta kaupunkiin päin. Moni hämmästyy nähdessään kulta­ kuusten kullankeltaiset ja purppu­ rakuusten purppuranpunaiset vuosikasvut.

Suvi-Saimaan värikäs historia tekee siitä tavallistakin kiinnostavamman. Laiva muun muassa törmäsi karille jäitä väistettyään ja upposi marraskuussa 1919.

Matkustajat ja miehistö pelastuivat, mutta itse laiva joutui odottamaan pinnalle nostoa järven pohjassa seuraavaan kevääseen asti.

Entisöintiprojektin aikana Suvi-Saimaan alakerroksen metalliseinät ootrattiin hiekkapuhalluksen ja pohjamaalauksen jälkeen paikan päällä. Yläkerroksen puurakenteiset seinät levytettiin uudestaan mittoihin ja seinän muotoihin valmistetuilla ootratuilla levyillä. Laivassa on tammijäljiteltyä seinäpintaa kaikkiaan yli 100 neliötä.

Lappeenrannan satamassa palvelee kesäisin myös ravintolalaiva Prinsessa Armaada.

Vuonna 2017 eri puulajeja puistossa oli noin 100 ja puuvartisia lajeja kaikkiaan noin 140.

Puuyksilöitä rekisteriin oli kirjattu noin 1600.

Lajeista kiinnostuneen kannattaa seurata koululaispolkuja, jotka vievät nimipylväältä toiselle välillä hyvin tallattuna, välillä maastoon häipyen.

Arboretumin opastauluista toinen sijaitsee Valtakadun itäpäässä, Veteraanipuiston läheisyydessä, ja toinen vesitornin viereisen paikoitusalueen kulmassa.

Opasteissa Arboretumin alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joilla jokaisella on oma tunnusvärinsä. Omien lempilajien etsintää laajalta puistoalueelta helpottaa kasvin nimen perästä löytyvä väripalkki.

Yhdellä silmäyksellä värijärjestelmä antaa alustavat raamit, miltä osa-alueelta (1–6) kutakin kasvilajia löytyy. Lisäksi nimipylväillä varustetut puut on merkitty kartalle omalla symbolillaan.

Mervi Palonen

23

Kuva: Arttu Muukko nen

Kuva: Jani Kautto

LIIKENNE

Kätevästi bussilla Lappeenrannan taajama-alueella kulkee yhdeksän paikallisliikenteen bussilinjaa (linjat 1, 2, 3, 3K, 4, 5, 7, 9 ja 10).

Bussilla kulkemista sujuvoittaa kerta- ja arvo­ lippujen hintaan sisältyvä tunnin ilmainen vaihto-oikeus maksettujen vyöhykkeiden sisällä. Jos saa asiansa nopeasti hoidetuksi, samalla lipulla voi matkustaa vaikka edes­ takaisin.

Aikuinen, joka on liikkeellä lastenvaunuissa tai rattaissa olevan pikkulapsen kanssa sekä aikuisen mukana olevat alle 7-vuotiaat lapset matkustavat veloituksetta paikallisliikenteen matalalattia-busseissa. Bussiin mahtuu pääsääntöisesti kahdet lastenvaunut kerrallaan.

Lappeenrantalaiset veteraanit, joilla on kaupungin jakama veteraanin bussikortti, voivat käyttää joukkoliikennettä ilmaiseksi Lappeenrannan kaupungin alueella.

Vilkkain paikallislinjoista on Matkakeskuksen ja yliopiston välinen reitti. Keskikaupungilta yliopistolle pääseekin bussilla talviarkipäiväisin ruuhka-aikoina 5–15 minuutin välein. Ydinkeskustan bussipysäkit sijaitsevat Koulukadulla.

WALTIN ARVOKORTILLA EDULLISEMMIN Waltti-maksujärjestelmään kuuluvat kertaliput ja Waltti-matkakortille ladattavat arvolippu sekä 30 päivän kausilippu.

Arvolipulla matkustat kertalippua edullisemmin. Opiskelijoiden, +65-senioreiden ja 7–16-vuotiaiden junnujen arvolippuhinnat ovat aikuisia edullisemmat. Kertaliput on hinnoiteltu erikseen vain aikuisille ja junnuille.

24

Arvolipulle voi ladata haluamansa summan: minimilataus on viisi euroa ja maksimilataus 500 euroa.

Päivittäin bussilla liikkuvien kannattaa hankkia Waltin 30 päivän kausilippu.

Joukkoliikenteen Waltti-maksujärjestelmää käytetään koko Lappeenrannan alueen linja-autoliikenteessä, kaupungin ostamilla linja-autovuoroilla. Hinnoittelu on vyöhykepohjaista.

Lappeenrannan paikallisliikenteessä voi matkustaa myös mobiililipulla osalla linjoista.

NETISTÄ, WINKISTÄ TAI AALEFILTA Waltti-matkakortin ja siihen ladattavan arvoja kausilipun voi hankkia netistä osoitteesta www.nettilataukset.waltti.fi/, kaupungintalon Asiakaspalvelukeskus Winkistä, Joutsenon kirjastosta tai Kampuskauppa Aalefista, Skinnarilasta. Opiskelijat hankkivat korttinsa Aalefista, Joutsenon kirjastosta tai Winkistä, koska voimassa oleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen läsnäolotodistus on esitettävä.

Waltti-matkakorttipohja maksaa 5 €. Korttirungolla voi olla samaan aikaan: arvolipussa arvoa sekä kausiosiossa yksi käytössä jo oleva 30 päivän kausilippu ja yksi aloittamaton kausilippu.

Lisää arvoa tai uuden 30 päivän kausilipun aiemmin hankkimalleen korttirungolle voi ostaa myös busseista.

Kertalippu ostetaan bussista matkan alkaessa. Arvo- ja kertalippuihin sisältyy 60 minuutin vaihto-oikeus. Kausilipulla voi matkustaa rajattomasti 30 päivän ajan.

Jos matkustaa muissakin kuin paikallisliikenteen busseissa ja kaupungin ostamilla linja-autovuoroilla, kausilippu ostetaan Matkahuollosta. Matkahuollon korteille ei voi lisäladata matkustusoikeutta busseissa, jotka kuuluvat Waltti-vyöhykepohjaiseen maksujärjestelmään.

SUOSI HILJAISIA AIKOJA Hiljaisen ajan hinnat ovat voimassa viikonloppuisin, arkipyhinä sekä arkena klo 17.30 jälkeen. +65 seniorit matkustavat hiljaisen ajan hinnoilla myös klo 9–14. Rollaattoria käyttävät matkustavat maksutta hiljaisena aikana sekä arkisin klo 9–14 paikallisliikennealueella.

Aikataulut, reitit ja hinnastot löytyvät kätevästi kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi > Kartat ja liikenne > Paikallisliikenne Myyntipisteet: Asiakaspalvelukeskus Winkki, Kaupungintalo, Villimiehenkatu 1 Joutsenon kirjasto, Waltti palvelupiste, Keskuskatu 2 Kampuskauppa Aalef, Lpr:n teknillinen yliopisto, Laserkatu 10 Linja-autoliikenne ja Matkahuolto, Ratakatu 21

Junalla lähes keskustaan Lappeenrantaan on helppo tulla ja Lappeenrannasta on helppo lähteä junalla, koska rautatieasema sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Esimerkiksi rautatieaseman ja kaupungintalon välin kävelee noin kymmenessä minuutissa.

Asemalta matkaa voi jatkaa myös paikallisliikenteen bussilla reitillä 5 (yliopisto–keskusta –Matkakeskus) ja reitillä 9 (Pikisaari–Kariniemi–keskusta–Matkakeskus) sekä koulupäivinä reitillä 3 (yliopisto–Matkakeskus –keskusta–Kivisalmi). Aikatauluja sovitetaan mahdollisuuksien mukaan juna-aikatauluihin sopiviksi. Linja-autoasema sijaitsee Rautatieaseman vieressä.

JUNALLA PIETARIIN

voimassa VR:n juna-aikataulujen mukaisesti.

Nyt kannattaa lähteä vaikkapa päivän kulttuurimatkalle Pietariin. Nopean Allegro-junan ansiosta Pietari on lähempänä Lappeenrantaa kuin koskaan aikaisemmin.

Rajamuodollisuuksiinkaan ei tuhraudu ylimääräisiä minuutteja, koska ne hoidetaan junamatkan aikana.

Kutsutaksi tilataan vähintään puolitoista tuntia ennen kuin juna lähtee Vainikkalasta tai saapuu Vainikkalaan. Taksi palvelee reitin varrella myös muita kuin junamatkustajia ennakkotilauksesta, jos taksissa on tilaa.

Junalla Lappeenrannasta Helsinkiin ennättää noin kahdessa tunnissa ja kymmenessä minuutissa ja Joensuuhun kahdessa tunnissa ja kahdessakymmenessä minuutissa.

Rautatieasema, Ratakatu 23, www.vr.fi

Venäjän Allegro- ja Tolstoi-junien jatkoyhteyksiä Lappeenrannan keskustan ja Vainikkalan välillä hoidetaan kutsutaksiliikenteellä.

Aikataulu: Junalle lähtö Lappeenrannan Matkakeskuksesta 1h 20 minuuttia ennen VR:n aikataulun mukaista lähtöaikaa Vainikkalasta. Junalta paluu Vainikkalasta noin kymmenen minuuttia junan saapumisajan jälkeen.

Taksi liikennöi välillä Lappeenranta (Matkakeskus) – Vainikkalan Rautatieasema – Lappeenranta (Matkakeskus). Palvelu on

Kyydin saa tilattua numerosta 0200 60 400 (1,08 €/puhelu+1,01 €/min.)

Tavoitteena laajalti Kaakkois-Suomea palvelevat lentoyhteydet Lappeenrannan lentokenttä sijaitsee vain noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Lappeenrannasta on kausittain ollut säännöllisiä reittilentoja Euroopan kan­ sainvälisille kentille. Matkustajaennätys, 116 000 matkustajaa ­vuodessa, tehtiin vuonna 2011.

Lappeenrannasta lennetään Charter-tilauslentoja eri lomakohteisiin ja Finnair käyttää kenttää harjoituslentoihinsa.

Lappeenrannan lentoasemahanke on uraauurtava ja ennakkoluuloton paikallinen hanke. Vastaavaa paikallista lentotoimintaa ei Suomessa ole aiemmin toteutettu.

Tavoitteena on, että Lappeenrantaan kehittyy pysyviä lentoyhteyksiä, jotka palvelevat laajasti Kaakkois- ja Itä-Suomen liike-elämää, korkeakoulujen kansainvälisiä yhteyksiä ja asukkaita. Kansainvälisiä lentoyhteyksiä pidetään tärkeänä Saimaan alueen matkailun ja vetovoimaisuuden kehittämisessä.

Maanalaista pysäköintiä kaupungin keskustassa Lappeenrantaan on rakentumassa kävely­ painotteinen keskusta, jossa kaupalliset ja muut palvelut sekä asuminen yhdistyvät.

Keskikaupungille saapuva liikenne ohjataan pääsääntöisesti kehäkaduille: pohjoisessa Koulukadulle, etelässä ja idässä Lappeenkadulle ja lännessä Taipalsaarentielle. Pysä­köintipaikat sijaitsevat pääsääntöisesti maanalaisissa pysäköintilaitoksissa. Tavoitteena on keskustan palveluiden sujuva ja vaivaton saavutettavuus eri suunnista.

Lappeenrannan kaupunkiyhtiöihin kuuluva Williparkki Oy ylläpitää maanalaista pysäköintitalo P-Toria, P-Pormestaria ja P-Cityä.

P-Tori sijaitsee kauppatorin laidalla, Snell­

maninkadulla, Taipalsaarentien ja Lappeenkadun ulottuvilla. P-Pormestari sijaitsee Lappeenrannan kaupunginkirjaston vieressä, Koulukadun ja Lappeenkadun ulottuvilla.

Marianaukion alapuoliseen pysäköintitaloon P-Cityyn ajetaan Kirkkokadulta, Etelä-Karjalan Osuuspankin kohdalta.

Pysäköintitaloissa asiakas maksaa vain toteutuneesta pysäköintiajasta. Sopimus­asiakkaana pysäköintitaloa voi käyttää rajattomasti. Sähköautoja voi ladata ­P-Pormestarin uusimmassa osassa 0­ 2-tasolla sekä P-Cityssä.

Vapaudenaukion ja Paasikivenpuiston alle rakennettu P-Pormestari yltää länsisuunnassaan Pormestarinkatuun risteävän Raati­ miehenkadun kohdalle. Myöhemmin, alueen

kortteleiden mahdollisesti uudistuessa, maanalaista pysäköintitaloa on mahdollista jatkaa aina Kirkkokadulle asti.

Williparkki Oy:llä on kaikkiaan lähes tuhat maanalaista pysäköintipaikkaa Lappeenrannan keskustassa. Pysäköintimahdollisuuksia täydentävät kauppakeskus IsoKristiinan yhteydessä olevat maanalaiset pysäköintitilat, joita myös kaupunginteatterin asiakkaat käyttävät, sekä kauppakeskus Gallerian pysäköintitilat.

SOPIMUSASIAKKAAKSI Sopimusasiakkaaksi haluavat voivat varata ja tehdä pysäköintioikeussopimuksia Willi­parkin pysäköintilaitoksiin verkkopalveluiden kautta www.williparkki.fi.

25

Lappeenranta on Vuoden 2015 pyöräilykunta Lappeenranta sai valtakunnallisen Vuo­ den 2015 pyöräilykunta -tunnustuksen.

PÄÄREITISTÖÄ LIKI 100 KILOMETRIÄ

Tunnustuksen perusteena oli muun muassa määrätietoinen pyöräilyn pääreitistön kehittäminen kaupunginosien välille sekä jo useita vuosia jatkunut aktiivipyöräilijöiden kuuleminen pyöräilyolosuhteiden parantamisessa.

Lappeenrannan seudulla on upeita pyöräilyreittejä Saimaan maisemissa.

Rajakaupungissa pyöräilyharrastus ulotetaan myös Venäjän puolelle: joka toukokuussa, jo vuodesta 1988 alkaen, järjestetään Viipurin ystävyyspyöräily.

Valtakunnallinen tunnustus on osoitus kaupungin ja aktiivipyöräilijöiden onnistuneesta yhteistyöstä ja lappeenrantalaisten lisääntyvästä pyöräilyinnostuksesta.

Kaupungin tekninen toimi seuraa kaupunkilaisten kulkutapatottumuksia nettikyselyn välityksellä säännöllisin väliajoin, ja kyselyt osoittavat pyöräilyn jatkuvasti kasvattavan suosiotaan.

Lappeenrannassa on kaupungin omaa pyöräilyn pääreitistöä kaikkiaan liki sata kilometriä. Lisäksi Rautjärveltä Luumäelle ulottuva Etelä-Karjalan laaturaitti kulkee Lappeenrannan kautta.

Myös valaistusta, opastusta ja pyöräparkkeja lisätään.

Pyöräilyreittien varrella sijaitsevien opasteviittojen tolppiin on teipattu värinauhoja osoittamaan, että reitti jatkuu. Sinisellä tarranauhalla on merkitty kaupungin sisäinen pyöräilyn pääreitti ja puna-musta värinauha kertoo, että kyseinen reitti on osa EteläKarjalan laaturaittia.

Sekä Lappeenrannan kaupungin strategian että Etelä-Karjalan liikennestrategian keskeisenä tavoitteena on pyöräilyn edistäminen.

Yksityisautoilun vähentäminen sisältyy keskeisesti Lappeenrannan ilmasto-ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.

Jo usean vuoden ajan virkamiehistä ja aktiivipyöräilijöistä koostuva työryhmä on osallistunut kehittämistyöhön. Korjaukset ja parannukset pystytään tekemään joutuisasti, kun päivittäin eri puolilla kaupunkia ajavat pyöräilijät kertovat ajantasaisia vinkkejä ja toiveita suunnittelijoille.

Reittejä parannetaan edelleen kiireellisyysjärjestyksessä katujen reunakiveyksiä madaltamalla ja tienpintoja kunnostamalla.

Kunnonkohotusta ja mielenvirkistystä rantaraitilta Keskustan rantaraittia kulkiessa on sa­ malla mahdollisuus tutustua nähtävyyk­ siin, puistoihin ja kaupungin historiaan.

Sopivia reittejä löydät kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi > Kartat ja liikenne > Lappeenranta jalkaisin.

Liikennevirrat länsialueelta keskustaan ovat kasvaneet entisestään ammattikorkeakoulun siirryttyä yliopiston kanssa samalle kampukselle Skinnarilaan. Siinä missä Helsingintietä parannetaan sujuvaksi autoilijoille ja kevyelle liikenteelle, on myös Sunisenselän rantaraittia parannettu ja parannetaan vuosittain pienin askelin pyöräilyä, lenkkeilyä tai muuten vain virkistäytymistä varten. Rantaraitista voi talvisin nauttia myös hiihtäen.

Sunisenlahden rantaraitin pohjoisosaan, Skinnarilaan on Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä rakentunut Saksan ystävyyskaupunki Schwäbisch Hall -nimeä kantava puisto. Se on osa Tervahau-

26

danpuistoa ja koostuu mäenharjasta, minkä päällä pyörii tuuliturbiini. Tuuliturbiinilta mutkittelee kivipuro, jossa kivimateriaalina on käytetty ylijäämäkiveä ylämaalaisilta kiviyrittäjiltä. Puron ympärillä kukkii useita eri lajeja kangasajuruohoja, ja tuulimyllyn tekniikkamökissä on maksaruohokatto.

Alueella on myös pikniknurmikko.

Raitin kuljettavuutta on parannettu paikoin leventämällä väylää ja parantamalla raitinpohjaa. Myös näkymiä on paikoin avattu vesistön suuntaan. Järvimaisemista voi nauttia istuskelemalla raitin varren penkeillä.

Skinnarilan rantaraitin varrella sijaitsee hulevesikosteikko, joka on yhtälailla virkistyspaikka niin linnuille kuin ihmisillekin.

Kosteikkoa kiertää viehättävä polku, jonka varrelle voi istahtaa syömään eväitä.

Sammonrannassa Skinnarilankadulta ja Rantaniitynkadulta pääsee uimarannalle Sammonrannan kosteikon viertä pitkin. Sammonrantaan rakentuu vielä toinen kosteikko uimarannan itäpuolelle.

Lappeenrannassa rantaraitin järvimaisemista on mahdollisuus nauttia ympäri kaupunkia – kuten esimerkiksi Saimaan kanavan ympäristössä.

ELÄVÄ LINNOITUS Tapahtumia vuoden ympäri

Lumikirkko – Pyhän Laurin kirkko TAMMI–HELMIKUUSSA

Linnoituksen sadonkorjuu- ja sienimarkkinat

Kirkko rakennetaan talkoovoimin linnoituksen vanhan kirkon paikalle tammi–helmikuussa.

Kirkko on avoinna tutustumista ja omaa hiljentymistä varten.

Lumikirkossa järjestetään muun muassa Hiutalehartauksia.

Linnoituksen Kekri

Linnoituksen sydäntalvi

ENSIMMÄISENÄ ADVENTTI­ SUNNUNTAINA.

HELMIKUUSSA.

Linnoituksen kevät ja pääsiäinen PALMUSUNNUNTAINA JA SITÄ EDELTÄVÄ LAUANTAINA.

Linnoituksen iltasoitto ”Karjalan kunnailla” -nauhoite soi iltaisin kesä–elokuun ajan

Linnoituksen juhannus Kehruuhuoneella juhannus­ aattona klo 11–18.

Lappeenrannan kesäteatteri KESÄKUUN LOPULTA JA HEINÄKUULLE, UUSI NÄYTELMÄ JOKA VUOSI

Linnoituksen Vanhan­kaupungin päivät Lappeenrannan kaupungin syntymäpäivää juhlistetaan vuosittain elokuun toisena viikonvaihteena.

Pietarilaiset markkinat ELOKUUN LOPUSSA.

Kehruuhuoneella, elokuun viimeisenä lauantaina.

PYHÄINPÄIVÄVIIKONLOPPUNA.

Linnoituksen adventti

Linnoituksen joulumarkkinat ITSENÄISYYSPÄIVÄN JÄLKEISENÄ VIIKONLOPPUNA.

Taiteen perusopetusta Lappeenrannan kuvataidekoulu www. lprkuvataidekoulu.fi Lappeenrannan tanssiopisto www.lprto.fi

Ohjelmaa ja kahvilaja ravintolapalveluita Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone Kulttuuria, tapahtumia, ravitsemispalveluja Linnoituksen krouvi Hyvän ruuan ja juoman lisäksi ohjelmallisia iltoja: teatteria, runoutta, musiikkia.

Kahvila Majurska Herkullisia leivonnaisia.

Museot ja myymälät Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, Ratsuväki­ museo, Vihreä makasiini ja Muonamakasiinin puoti (pää­ sääntöisesti kesäisin), Täky-galleria, Aino Uski Design, ­keramiikkapaja, Majurskan talon käsityöpuodit.

27

Kuva: Mikko Nikkinen

KASVATUS JA OPETUS

Innostus pulppuaa turvallisessa ympäristössä Varhaiskasvatus Lappeenrantalaisen varhaiskasvatuksen lähtökohtana on, että lapsi on itse oman elämänsä tärkein toimija.

Tämä tarkoittaa, että lapsi on keskiössä ja saa kasvaa omaan tahtiinsa – oppia omien edellytystensä mukaisesti. Aikuisten tehtävänä on luoda turvalliset rajat ja olosuhteet, joissa voi leikkiä ja luoda, mutta jossa aikuisen tuki on lähellä.

Kun lapsi tuntee olevansa arvokas ja hyväksytty, hän kohtelee mitä todennäköisimmin myös tovereitaan hyvin sekä oppii huolehtimaan ja kantamaan vastuuta ympäristöstään.

Lappeenrannan kaupungin investoinneissa lapsiperheet ovat etusijalla. Investointeja kohdennetaan johdonmukaisesti päiväkoteihin, kouluverkkoon ja asuinalueiden kunnallistekniikkaan. Uudet päiväkodit rakennetaan koulujen pihapiireihin. Näin lapsille luodaan mahdollisuus turvalliseen ja tuttuun ympäristöön päiväkodista ­peruskoulun luokille asti.

Kun myös esiopetusta tarjotaan päiväkotien ja koulujen yhteydessä, siirtyminen ensimmäiselle luokalle käy kuin luonnostaan. Varhaiskasvatusajoilta tutut aikuiset ovat edelleen lähellä ja opettajatkin ovat jo esikouluaikana tulleet tutuiksi. Näin päivähoidon, esiopetuksen ja koulun kynnykset madaltuvat ja pikkuhiljaa katoavat kokonaan.

28

Joutsenon, Lappeen, Lauritsalan, Kesä­ mäen, Myllymäen ja Pontuksen päiväkodit sijaitsevat koulujen kanssa samassa rakennuksessa.

Lappeenrannassa alle kouluikäisille lapsille tarjotaan laadukasta lapsia osallistavaa varhaiskasvatusta päivä kodeissa ja perhepäivähoidossa.

Uudet päiväkodit rakennetaan koulujen yhteyteen. Yhteinen kasvu- ja oppi misympäristö mahdollistaa moni puolisen yhteistyön, kuten yhteiset teemat ja tapahtumat sekä kummi luokkatoiminnan.

Lappeenrannassa on parikymmentä kunnallista ja muutama yksityinen päiväkoti. Kaupunki ostaa palveluja kaikista yksityisistä päiväkodeista.

Päiväkodit tarjoavat osa- ja kokopäivä hoitoa alle kouluikäisille lapsille. Lapsi ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitys. Yhdessä päiväkodissa tarjotaan ympärivuoro kautista hoitoa ja joissakin päiväkodeis sa on laajennettu aukioloaika (klo 5.30–21.30).

Lisätietoja lasten päivä- ja koti­ hoidosta kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi > Kasvatus ja opetus Perhepäivähoitoa on tarjolla sekä kunnallisessa että yksityisessä perhepäivähoidossa.

Vaihtoehtona kunnalliselle päivä hoidolle Lappeenranta maksaa perheille lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää.

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjo avat ohjattua toimintaa lapsille ja lapsiperheille leikkikerhoissa ja avoi missa päiväkodeissa täydentäen muita varhaiskasvatuksen toimintamuotoja.

Palvelu on maksutonta ja tarkoitettu kaikille sekä kunnallisen että kunnan tukeman varhaiskasvatuksen ulko puolella oleville alle kouluikäisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen.

Avoimien varhaiskasvatuksen toimi pisteet sijaitsevat Lauritsalassa, Leirissä ja Sammonlahdessa sekä Voisalmen ja Lappeen päiväkodeissa. Kerhopäivien määrä viikossa vaihtelee toimipisteen mukaan.

Haku leikkikerhoihin järjestetään alku vuodesta, ennen maaliskuun loppua.

Avoimeen päiväkotiin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista.

”Nyt leikitään”

Ryhmätaitoja ja ystäviä Leikkisammosta Kun kello raksuttaa yhdeksää keväisenä maanantaiaamuna, Leikkisammon eteinen täyttyy lapsista, äideistä ja isistä. Taitaapa joukossa olla yksi isoäitikin.

Nelivuotiaan Tiituksen toisessa kainalossa on tikru ja toisessa nalle. – Äitille jätän lampaan, poika selittää ja vilkuttaa. Samanikäinen Nooa kertoo Tiitukselle, että sillä aikaa kun hän, isoveli, leikkii kerhossa, äiti hoitaa vauvaa.

Lastentarhanopettaja Ulla Rantapiha on yhtä hymyä ottaessaan leikkisampolaisia vastaan. Lastenhoitaja Roosa Kosonen ja lähihoitajaopiskelija Emmi Niitlahti auttavat lapsia ripustamaan päällysvaatteita naulakkoon ja löytämään eväsrepulle paikan.

Uusi kerholainen tarraa äidin takinhelmaan ja itkeekin vähän, mutta ikävä hukkuu pian ympäröivään hyörinään. – Tulen puoliltapäivin hakemaan, äiti huikkaa mennessään.

– Nyt leikitään, ikätoveri riemuitsee ja ottaa uutta kerhokaveriaan kädestä.

RYHMÄTAITOJA Kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen leikkikerhoissa käy kotihoidossa olevia lapsia.

Sammonlahden päiväkodin johtaja Sari Salo määrittelee, että sosiaalisten taitojen harjoittelu ja ryhmään sopeutuminen ovat kerhojen keskeisin tavoite.

– Leikkikerhoissa harjaantuu ryhmään, kuten päiväkodeissakin. Kerhojen rinnalla toimivassa avoimessa päiväkodissa myös pikkulasten vanhemmat tutustuvat toisiinsa.

Leikkisammon alkuviikko, maanantai ja tiistai, ovat leikkikerhopäiviä. Perheet ovat hakeneet lapsilleen kerhopaikkaa joko aamu- tai iltapäiväksi. Keskiviikkona ja torstaina toiminta muuttuu avoimeksi päiväkodiksi, jolloin lasten mukana tulee myös aikuinen – useimmiten äiti tai isä, joskus mummo, pappa tai kummi. Perjantaina on vanhempien ja vauvojen päivä.

Avoimeen päiväkotiin ei tarvitse hakea paikkaa, kuten leikkikerhoihin.

Sari Salo pitää tärkeänä, että tarjolla on erilaisia varhaiskasvatuspalveluja, joista perheet voivat valita kulloinkin sopivimman.

– Esimerkiksi vauvaperheissä isommat lapset kaipaavat ajoittain ikäistensä seuraa,

mutta isosiskon tai -veljen roolillekin olisi hyvä varata riittävästi aikaa kotona. Meillä on leikkikerholaisia, jotka tulevat loppuviikosta avoimeen päiväkotiin toisen vanhempansa ja alle kolmivuotiaan sisaruksensa kanssa.

Leikkisammon kotipesä sijaitsee Sammonlahden päiväkodin piharakennuksessa, entisessä talonmiehen asunnossa. Toiveena on muuttaa aikanaan valmistuvaan ­Sammontaloon.

Askel kohti Sammontaloa otetaan jo syyskaudella 2017 eskarin palatessa vuosien tauon jälkeen Sammonlahden päiväkodin yhteyteen.

Kerhojen rinnalla toimivassa avoimessa päiväkodissa myös pikkulasten vanhemmat tutustuvat toisiinsa.

LEIKKIEN, LAULAEN JA PELATEN Kun 15 leikkikerholaista saapuu Leikkisampoon melkein samalla kellonlyömällä, eteinen käy ahtaaksi. Ensin joukko kokoontuu keskimmäiseen huoneeseen yhteiseen laulutuokioon. ”Aurinko, aurinko lettuja paistaa”, joukko kajauttaa yhteen ääneen. Ja kun kaikkia lettuja ei jaksa pistellä suuhun, loput heilautetaan ukolle kuuhun.

– Miksi, miksi, onko ukolla nälkä? Syökö se varmasti lettuja?, Tiitus ihmettelee.

Laulutuokion jälkeen jokainen pyrähtää mielileikkeihinsä; Sara ja Matilda järjestävät synttärikutsut, Nooa ja Tiitusi ryhtyvät palomiehiksi.

– Kerhovuoden kääntyessä lopuilleen leikit käyvät jo yksiin ja kaverit ovat tuttuja. Usein kolmivuotiaat vielä puuhaavat rinnatusten ja katselevat sivusilmällä toisen askareita.

Pikkuhiljaa leikit alkavat kohdata ja lopulta touhutaan jo rohkeasti yhdessä, Ulla Rantapiha selittää.

Neutraalissa ympäristössä on hyvä harjoitella lelujen jakamista ja oman vuoron odottamista. Tiituskin päätti jättää oman tikrunsa ja nallensa reppuun, mutta leikkien lomassa hän kipaisee pehmoja halimaan.

29

Esi- ja perusopetus ESIOPETUS – PEHMEÄ ASKEL KOHTI KOULUTIETÄ Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvat 6-vuotiaat, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat sekä koulunsa myöhemmin aloittavat lapset. Suurin osa esiopetusryhmistä toimii koulujen yhteydessä.

Esiopetuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten paranta­minen ennen kouluikää.

PERUSOPETUS LAPPEENRANNASSA Lappeenrannassa toimii 18 kaupungin ylläpitämää peruskoulua (luku vuodelta 2017). Kaupunki on jaettu viiteen maantieteelliseen alueeseen, joissa kussakin toimii yksi yhtenäiskoulu ja lisäksi muutama 1–6-luokkien koulu.

Vuonna 2017 Lappeenrannassa oli peruskoululaisia yhteensä noin 6100.

Lappeenrannan perusopetusta on kehitetty paljon viime vuosina. Koulujen ilmapiiri on ratkaisukeskeinen ja kaikki koulut kuuluvat Liikkuva koulu -ohjelmaan. Koulut ovat eri tavoin uudistaneet toimintaa vuonna 2016 käyttöönotetun opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulut ovat omaleimaisia, mutta yhteisten koulutus- ja kehitysprojektien avulla on varmistettu riittävä yhdenmukaisuus.

Haluamme aktiivisesti ottaa vanhemmat mukaan koulujen toimintaan ja kehittämiseen.

VAIHTOEHTOJA LÄHIKOULUILLE Kesämäen koulussa toimii englanninkielinen luokka, jolle haetaan perusopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän lisäksi englanninkieliselle luokalle voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita, jotka ovat olleet vastaavassa opetuksessa aiemmin.

Musiikkiluokka toimii Kimpisen koulussa. Musiikkiluokalle haetaan 2. luokan kevätlukukaudella, opetus alkaa 3. luokalta. Myös musiikki­ luokalle voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan ottaa Lappeenrantaan muuttavia oppilaita, jotka ovat olleet vastaavassa opetuksessa aiemmin.

7. luokalla peruskoulun oppilaat voivat valita muun muassa luonnontieteisiin, liikuntaan, taide- ja taitoaineisiin, kieliin tai jääkiekkoon painotettua opetusta. Painotetun opetuksen vaihtoehdot vaihtelevat kouluittain.

Lukio- ja ammatillinen koulutus Lappeenrannassa on monipuolista lukiokoulutusta.

Kaupungin ylläpitämien lukioiden lisäksi lukiokoulutusta antaa yksityinen Itä-Suomen koulun lukio.

Kimpisen lukiossa opiskelija voi valita liikuntapainotteisein opetuksen, Lyseon lukiossa puolestaan painottuvat LUMA-aineet ja taideopinnot.

Lukiot tekevät yhteistyötä myös Urheiluakatemian kanssa.

Päivälukioiden rinnalla toimii aikuislinja, jolla voi suorittaa lukion koko oppi­määrän tai lukiokursseja eri oppiaineissa.

Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta, johon voi yhdistää myös yrittäjyyden tai kaksoistutkinnon.

30

Itä-Suomen koulu Itä-Suomen suomalaisvenäläisessä koulussa opitaan venäjää.

Itä-Suomen koulu – ISK – on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii kolmella paikka­kunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittä­jyyteen.

Itä-Suomen kouluun haetaan opiskelemaan esiopetukseen tai ensimmäiselle luokalle.

Omat erityistaidot esiin yhteistyö­projektien kautta Lappeenrannan Lyseon lukiossa on tarjolla vahva kattaus luonnontieteiden ja matematiikan kursseja, mutta myös runsaasti innovatiivista musiikin, kuvataiteen ja teatterin opetusta.

Rehtori Mika Luukkosen mukaan taideaineista kiinnostuneet lukiolaiset voivat kurssiopiskelun ohella tehdä yhteistyötä lappeenrantalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

– Taideaineiden kurssit vahvistavat luovuutta ja sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan kaikilla elämänalueilla. Ilmaisurohkeutta ja vuorovaikutustaitoja edistävät kurssit sopivat arjen piristykseksi ja valmentavat samalla myös taidealojen jatko-opintoihin.

Lyseon taideopintoihin kuuluvat keskeisesti erilaiset projektit ja esiintymiset, joissa nuoret pääsevät tuomaan esiin omia erityistaitojaan. Esimerkiksi lukioteatterin kevät 2017 huipentui huiman suosion saavuttaneeseen nuorisomusikaaliin Nahkatakkinen tyttö, jota esitettiin kaupunginteatterin isolla näyttämöllä yhteistyössä kaupunginteatterin ja lukiolaisista kootun bändin kanssa. ­Lyseon lukiolaiset työstivät näytelmää varten myös lavastuksen, käsiohjelman, julisteet ja kuvaprojisoinnit.

HYVÄ TIETÄÄ

Ensimmäisenä vieraana kielenä Lappeenrannan peruskouluissa opiskellaan englantia 3. vuosiluokalta alkaen. 4. vuosiluokalta alkaen vapaaehtoiseksi vieraaksi kieleksi voi valita venäjän, saksan tai ranskan sekä Kesämäen koulussa espanjan.

Monikulttuurisille oppilaille jär jestetään oman äidinkielen ope tusta, mikäli ryhmään ilmoittau tuu vähintään viisi oppilasta.

Lähes kaikissa kouluissa toimii vanhempainyhdistys.

Lisätietoja: www.lappeenranta.fi > Kasvatus ja opetus

Nimikkopuita lukion päättävien luokkien kunniaksi ja luonnon puolesta Kun katselee maisemaa Kimpisen lukion ylimmästä ikkunasta, huomaa, kuinka lähellä koulurakennusta vesitorni ja Arboretum ovat.

Jo vuodesta 2004 alkaen Kimpisen lukion kevään ylioppilaat ovat kokoontuneet Arboretumiin vuosiluokkansa nimikkopuun istutusjuhlaan. Biologian ja maantieteen lehtori Tuulikki Immonen kertoo, että istutusperinteellä kunnioitetaan valmistuvia vuosiluokkia, mutta samalla otetaan kantaa luonnon puolesta.

Toukokuun 2016 istutusjuhlassa, lukiolainen ja harmonikan soiton harrastaja Ville Ryösö siivitti riippapihlajan taimea kasvuun Ruislinnun laulun sävelin. Keväällä 2018 istutusvuoron saa Villen oma vuosiluokka.

Kimpisen lukion istutusjuhla järjestetään päivää ennen lakkiaisia. Tuulikki Immonen kertoo, että nimikkopuiden istutusperinteelle on kaksi painavaa syytä.

– Näin kunnioitamme ja taimien kasvettua muistelemme valmistuneita vuosiluokkia.

Samalla otamme kantaa luonnon puolesta: kun lisäämme ympäristöömme vihreää, eli yhteyttäviä puita ja pensaita, hidastamme ilmastonmuutosta. Jo vanha kiinalainen sananlaskukin sanoo, että jos olet elämäsi aikana istuttanut puun, et ole elänyt turhaan.

Kimpisen lukio on tunnettu kestävän kehityksen arvoistaan ja ekologisesta toimintakulttuuristaan. Tavoitteena on vahvistaa luonnon hyvinvointia sekä edistää ihmisten sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.

Arboretum on tuttu oppimisympäristö kaikille Kimpisen kampuksen oppilaille. Varsinkin syyslukukaudella puistossa treenataan puiden, aluskasvillisuuden ja sienien lajituntemusta. Arboretum on myös yksi koululaisten lähiliikuntapaikoista ja upea ympäristö kuvaamataiteen opinnoissa.

Ville Ryösö pitää erityisesti Arboretumin koivukavalkadista.

– Mahtavaa, että tämänkaltainen kaupunkiympäristöä virkistävä ja puhdistava puulajipuisto on olemassa ja vielä oman koulun naapurissa. Minusta vesitorni ja Arboretum kuuluvat yhteen. Esimerkiksi ulkomaalaisille matkailijoille metsäinen puisto on eksoottinen kokemus, Ville arvioi.

Tuulikki Immonen on kiertänyt Lappeenrannan puistoja, Kimpisen lähimetsiä, tutkinut rantakasvillisuutta muun muassa Pappilanniemessä ja vienyt oppilaitaan Hämmäauteensuolle tutustumaan suoluontoon.

– Lappeenrannan keskustassa on poikkeuksellisen paljon toinen toisiinsa liittyviä viheralueita. Kokeilkaapa vaikka reittiä linnoituksesta rannan ja vanhan pappilan kautta Arboretumiin, Immonen kannustaa.

31

NUORET

Nuorten asialla

Tapahtumia nuorille Nuorisotoimi järjestää yli 13­vuo­ tiaille tarkoitettuja konsertteja ja tapahtumia, jotka ovat pääsääntöi­ sesti ilmaisia.

Kaamospuhallus on jokavuotinen suurtapahtuma syksyisin Lappeenrannan urheilutalolla: lähes 2500 nuorta kokoontuu marraskuussa viettämään päihteetöntä perjantaiiltaa monipuolisten toimintapisteiden ja huippuesiintyjien parissa

Lisätietoja nuorten palveluista: www.lappeenranta.fi > Nuorten palvelut

32

Nuorten tiedotuspiste sijaitsee Monarilla Ohjaamossa. Nuorten tiedotuspisteestä saa tietoa lähes mihin tahansa asiaan liittyen. Nuorisotoimen nettinuorisotyöntekijä toimii nuorten suosimissa nettiympäristöissä. Nettinuorisotyöntekijä on myös kysytty vierailija koulujen vanhempainilloissa. Hän opastaa lasten ja nuorten vanhempia internetmaailmaan liittyvissä asioissa.

Monarilla sijaitsee nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen Ohjaamo­palvelupiste.

Ohjaamossa on eri alojen ammattilaisia valmiina neuvomaan ja auttamaan nuorta. Nuori voi saapua Ohjaamoon ilman ajanvarausta minkä tahansa asian tai ongelman vuoksi. Ohjaamo sijaitsee päivisin nuoriso- ja monitoimitalo Monarilla, joka muuttuu illan tullen nuorisotilaksi. Nuorisotoimen palveluina Ohjaamossa toimivat nuorisotiedotus, erityisnuorisotyö, etsivät nuorisotyöntekijät sekä Monarin nuoriso-ohjaajat.

Etsivä nuorisotyö Hankalaan elämäntilanteeseen ajautuneet nuoret saavat tukea etsivän nuorisotyön yksiköstä. Etsivät nuorisotyöntekijät ohjaavat ja kulkevat nuoren rinnalla auttaen ja tukien häntä eteenpäin. Heillä on työpisteet Monarilla Ohjaamossa. Etsivän nuorisotyön palvelut ovat tarkoitettu pääsääntöisesti 18–29-vuotiaille nuorille.

Leirit ja retket Nuorten työleirejä on järjestetty vuo­ desta 1958 alkaen. Moni on saanut ensikontaktinsa työelämään juuri työleireillä.

Nuorisotoimi järjestää myös vapaa-ajanleirejä nuorille ja lapsille, sekä toisinaan teemaleirejä. Nuorisotoimen leirikeskus Asinsaari sijaitsee Merenlahdella Taipalsaarella. Leireille haetaan ja ilmoittaudutaan toukokuussa.

i

Lappeenrannan nuorisotoimella on nuorisotiloja eri puolilla kaupunkia: keskustassa Monarilla, Sammon­ torilla, Lauritsalassa, Myllymäessä ja Joutsenossa. Nuorisotiloille voi kuka tahansa nuori mennä viettämään aikaa kavereiden kanssa tai puuhailemaan ohjatun toiminnan parissa. Nuorisotilalla työskentelevät nuoriso-ohjaajat ovat kasvatusalan ammattilaisia, joiden kanssa nuori voi keskustella omista asioistaan luottamuksellisesti.

Ohjaamo-palvelupiste Monarilla

Kuva: Nuorisotoim

Nuorisotilatoiminta

Nuorisotiedotus ja nettinuorisotyö

Kaikki nuoriso­ toimen toiminta on päihteetöntä ja savutonta.

Tilat ja avustukset

Osallisuus ja vaikuttaminen Lappeenrannassa toimii Lasten Parlamentti sekä nuorisovaltuusto. Lasten Parlamentti on tarkoitettu alakouluikäisille ja nuorisovaltuusto yläkoulussa sekä toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleville.

Nuorisotoimi järjestää Vaikuttamispäivä-tapahtumia. Lasten Parlamentti, Vaikuttamispäivät ja nuorisovaltuusto toteuttavat nuorisolain mukaisia lasten ja nuorten kuulemistavoitteita.

Tavoitteena on, että lapsista ja nuorista kehittyy

aktiivisia kansalaisia ja vaikuttajia omassa lähiympäristössään ja yhteiskunnassa.

Lasten Parlamentissa ja nuorisovaltuustossa lapset ja nuoret oppivat, miten päätöksenteko tapahtuu, ja miten kansalainen voi vaikuttaa asioihin. Lasten Parlamentti ja nuorisovaltuusto tarjoavat myös kunnallisille päätöksentekijöille mahdollisuuden kysyä lasten ja nuorten mielipidettä heitä koskevissa asioissa.

Nuorisotoimi tukee nuoriso­ järjestöjen toimintaa avustuksin sekä antaa heille tiloja käyttöön maksutta tai nimellistä korvausta vastaan.

Nuorisotoimen tiloja voivat myös muut toimijat vuokrata käyttöönsä.

Digitaalinen nuorisotyö tukee nuorten valmiuksia muuttuvassa maailmassa Maailmaa muovaava digitaalisuus on nuorille luonteva osa elämää niin vapaa-ajalla kuin esimerkiksi koulussakin. Teknologian laajaan hyödyntämiseen liittyvä digitalisaatio on otettu osaksi arkea myös nuorisotyössä, joka kannustaa nuoria hyppäämään mukaan digikelkkaan.

Lappeenrannan kaupungin nettinuorisotyöntekijä Mikko Holmin mukaan digitaalisen nuorisotyön tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta digitalisoituvassa maailmassa.

– Digitaalinen nuorisotyö erillisenä käsitteenä on mielestäni jo menettänyt merkityksensä, sillä digitaalisuus on vahvasti läsnä kaikessa. On tärkeää pohtia nuorten kanssa, mitä digi merkitsee nuoruuden, harrastuksien tai vaikkapa työelämän kannalta.

Lappeenrannan kaupungin nuorisotyö tarjoaa nuorille turvallisen aikuisen tuen niin nuorisotiloissa kuin sosiaalisessa mediassakin. Digitaalisessa nuorisotyössä ei kuitenkaan sinällään tehdä jaottelua kasvokkain ja verkon välityksellä tapahtuvan toiminnan välillä. Tarkoituksena on tukea nuorten valmiuksia monenlaisissa eri ympäristöissä, joissa digitaalisuus on jollain tapaa mukana.

Holm toteaakin kuulemaansa lainaten, ettei kohtaamisen syvyys ole enää kohtaamispaikasta kiinni vaan siitä, miten toinen kohdataan.

– Nuoria pitäisi kohdella omaan ympäristöönsä vaikuttavina osallistujina. Kohtaamista nuoren kanssa pitäisi miettiä hänen näkökulmastaan ja pyrkiä ymmärtämään sitä. Kielenkäytöllä, jota sosiaalinen media muovaa jatkuvasti, voi olla suuri merkitys kohtaamispaikasta riippuen. Esimerkiksi

nettikeskusteluissa piste sanan lopussa voi vaikuttaa tylyltä.

DIGIMAHDOLLISUUKSISTA APUA JA TYÖKALUJA NUORUUTEEN JA TYÖELÄMÄÄN Nuorten digiosaamisen edistäminen on yksi Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimen strategiaan kirjatuista keskeisistä tavoitteista. Nuoria on hyödynnetty asiantuntijoina digiasioissa, nuorisotiloihin on hankittu ajanmukaisia digityökaluja ja nuorille on järjestetty mm. kaikille avoimia, hetkelliseen ilmiöön tarttuvia aktiviteetteja, kuten Pokemon GO -kävelyitä. Lisäksi nuorisotiloissa osallistutaan koko porukalla verkon kautta lähetettäviin lähetyksiin, joissa käsitellään nuoruuteen liittyviä teemoja.

On tärkeää pohtia nuorten kanssa, mitä digi merkitsee nuoruuden, harrastuksien tai vaikkapa työelämän kannalta.

Nettinuorisotyöntekijä Holmin tehtävänä on tutkia ja suunnitella, miten Lappeenrannassa voitaisiin olla vielä paremmin läsnä nuorisotyön digikehityksessä. Hän kiertää puhumassa kouluilla ja vanhempainilloissa digitaalisuuteen liittyvistä mahdollisuuksista. Holmin mukaan digitalisuutta kannattai-

sikin tarkastella juuri mahdollisuuksien kautta, sillä se tarjoaa paljon työkaluja nuoruuden haasteisiin.

– Hyvä esimerkki on tubettaminen eli videopäiväkirjan pito. Kamera toimii tavallaan peilinä, jolle nuori purkaa arkipäiväisiä ja vaikeitakin asioita. Hän voi saada katsojilta vertaistukea ja kannustusta. Videoiden kautta nuori oppii myös esiintymistaitoja.

Nykyään nuoret ovatkin todella luontevia kameran ja yleisön edessä.

Tubettaminen ja elektroninen urheilu ovat nykyajan harrastuksia, joista on muodostunut joillekin jopa ammatteja. Digiosaamisesta on jo nyt selkeää hyötyä työnhaussa ja sen merkitys korostuu jatkossa vielä vahvemmin työelämässä. Taitojen oppiminen myöhemmällä iällä voi olla hankalaa. Holmin mielestä sukupolvien välille koettava kuilu kannattaa hyödyntää vastavuoroisella opettamisella ja opiskelulla.

– Nuoret hallitsevat ja oppivat luontevasti uudet keinot, kun taas vanhemmilla on enemmän elämänkokemusta. Ilmiöt ja ratkaisut tarkentuvat aina parhaiten yksi kerrallaan, yhdessä opiskellen, niin digitalisoituvassa maailmassa kuin nuoruudessakin.

33

Kuva: LUT Kuva: LUT

OPISKELU

Korkeakoulut tulevaisuuden voimavarana

Skinnarilan henki,

oleellinen osa Lappeenrannan identiteettiä Länsi-Lappeenrannassa sijaitsevalla Skinnarilan kampuksella opiskelee liki 8000 nuorta ja aikuista korkeakouluopiskelijaa. Länsi-Lappeenrannan asukasluku on kaikkiaan noin 18 000 eli suurempi kuin parin naapurikunnan asukasluku yhteenlaskettuna.

Kampusalue sijaitsee Saimaan rannalla, Skinnarilan Vapaavaltiossa, kuten opiskelijat ovat alueen nimenneet. Kaikki opetukseen käytettävät tilat ja useimmat opiskelijan kaipaamista päivittäisistä palveluista sijaitsevat saman katon alla.

Matkaa Lappeenrannan keskustaan on noin seitsemän kilometriä; busseja keskikaupungin ja kampuksen välillä kulkee vartin välein, ruuhka-aikana jopa 5–10 minuutin välein.

Lappeenrannasta valmistuneet opiskelijat muistelevat lämmöllä kampuksen ainutlaa-

tuista yhteisöllisyyttä, Skinnarilan henkeä, vielä vuosien ja vuosikymmentenkin kuluttua.

Korkeakoulut ovat kaupungille ja alueen elinkeinoelämälle tärkeä vetovoimatekijä ja opiskelijat oleellinen osa kaupungin identiteettiä. Opiskelijatapahtumat näkyvät ja kuuluvat myös keskikaupungilla. Pelkästään yliopiston opiskelijat edustavat 67 eri kansallisuutta, mikä entisestään piristää muutenkin kansainvälisesti hengittävän kaupungin ilmapiiriä.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen kampus on Suomessa ainutlaatuinen.

Korkeakoulujen tuntumassa sijaitsee IVH Kampus, joka palvelee yrittäjiä toimitiloihin liittyvissä asioissa.

Lappeenrannan yritystoiminnan kehittämisessä Skinnarilan kampus on avainasemassa. Alueelle on keskittynyt muun muassa korkean teknologian yritystoimintaa.

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technolo­ gy, LUT) kansainvälinen tiedeyhteisö koostuu 6500 opiskelijasta ja asiantun­ tijasta. Puhdas energia ja vesi, kiertotalous sekä kestävä liiketoiminta ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä, joihin yliopisto etsii ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella.

LUT:lle on ominaista ketterä yhdessä tekemisen meininki ennakkoluulottomalla open your mind -asenteella. Yliopisto oli edelläkävijä yhdistäessään tekniikan ja talouden jo vuonna 1969. LUT kuuluu maailman parhaiden yliopistojen joukkoon (THE- ja QS-rankingit).

Lisätietoja: www.lut.fi / Suomen vihrein kampus: www.greencampus.fi

34

Yliopisto tarjoaa koulutusta kauppatieteissä ja tekniikassa. LUT:sta valmistuneet työllistyvät omalle alalleen vaativiin ja hyvin palkattuihin tehtäviin sekä kotimaassa että kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Kuva: Saimia

Kuva: Saimia

2 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa käytännönläheistä korkeakoulutusta sosiaali- ja terveysalalla, tekniikassa, liiketaloudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuvataiteessa.

Koululla on uudet, nykyaikaiset tilat Saimaan rannalla, Skinnarilan kampuksella. Muun muassa sosiaali- ja terveyspuolen simulaatiotilat sekä tekniikan laboratoriot tarjoavat

opiskelijoille erinomaiset opiskeluympäristöt.

Opiskeluun kuuluu harjoittelujaksoja ja projekteja työelämässä. Yhteistyö alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa onkin tiivistä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan lähtökohtana on luoda kannattavia ratkaisuja sekä arkielämään että Saimaan ammattikorkeakoulun kumppaneiden liiketoimintaan.

Saimaan ammattikorkeakoulussa on 3000 opiskelijaa, joista yli 15 prosenttia on ulkomaalaisia. Koulu tarjoaa opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistyä.

Lappeenrannan Skinnarilan lisäksi Saimaan ammattikorkeakoululla on kampus Imatralla.

Lisätietoja: www.saimia.fi

3 Saimaan ammattiopisto Sampo

Opiskelijatyönä syntyy asiakkaille palveluja ja tuotteita. YritysSampo-oppimismenetelmässä osaaminen hankitaan työskentelemällä omassa tai koulun yrityksessä.

Oppilaitos on palkittu ammatillisen koulutuksen laatupalkinnoilla vuonna 2007, ja

useat opiskelijat ovat yltäneet palkintosijoille valtakunnallisissa ammattitaitokilpailuissa.

Vielä omaa alaansa miettivät nuoret ja maahanmuuttajat voivat hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, Valmaan, joka on silta peruskoulusta ammattiopintoihin.

Tutkinnon lisäksi voi opiskella tutkinnon osia. Lisäksi Edusampo Oy tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta.

Sampo toimii Lappeenrannassa Pohjolan­ kadun ja Armilankadun kampuksella.

Sampolla on toimipisteet myös Imatralla ja Ruokolahdella. Oppilaitoksen opiskelijamäärä on noin 4200.

4 Joutsenon opisto

5 Maasotakoulu

Joutsenon opisto on sitoutumaton kansanopisto, joka sijaitsee Joutsenon kaupunginosassa, noin 25 kilometriä Lappeenrannan keskustasta.

Opisto tarjoaa yliopistollisten perusopintojen, kielten (englanti, japani, kiina, korea, suomi) ja kuvataiteen koulutusta. Lukuvuoden mittaisiin opintoihin sisältyy myös pääsykoevalmennusta korkeakoulu- ja yliopistoopintoihin.

Joutsenon Taidekesässä on tarjolla vuosittain lähes 30 eri taiteenalan kurssia harrastelijoille ja ammat­ tilaisille.

Lisätietoja: www.edusampo.fi

Kuva: Sampo

Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa monialaista ammatillista koulutusta nuo­ rille ja aikuisille sekä työelämän kehittä­ mispalveluja. Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa, ja opiskelijoilla on opintojensa aikana työssäoppimisjaksoja. Sampossa voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon ammatillisen perustutkinnon ohella.

Lisätietoja: www.joutsenonopisto.fi

Maasotakoulu järjestää maavoimien perus- ja täy­ dennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle – niin sotilaille kuin siviileillekin. Maavoimien kadetit suorittavat osan sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinnoistaan Maasotakoululla. Opintotarjontaan kuuluvat myös aliupseeriston sotilasammatilliset opinnot.

Lisäksi Maasotakoulu järjestää useita jalkaväen eri aselajien täydennyskoulutustapahtumia.

Lisätietoja: www.maavoimat.fi/maasotakoulu

35

Aloittaville korkeakouluopiskelijoille asuntotakuu Lappeenrannan kaupunki, Lappeen­ rannan seudun opiskelija-asuntosäätiö (LOAS) ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Saimaan ammattikorkea­ koulu sekä opiskelijajärjestöt tarjoavat Lappeenrannassa aloittaville korkea­ kouluopiskelijoille asuntotakuun.

Takuun periaatteena on, että asunnon puute ei saa estää opintojen aloittamista. Takuu koskee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Asuntotakuulla halutaan vahvistaa Lappeenrannan imagoa kansainvälisenä yliopistokaupunkina hakijoiden keskuudessa.

Nuorten onkin turvallista hakea opiskelupaikkaa Lappeenrannasta, koska he tietävät jo ennakkoon, että katto pään päälle löytyy.

Jokainen ei välttämättä saa juuri ensisijai­ sesti toivomaansa asuntoa, mutta maja­ paikan puute ei kuitenkaan muodostu esteeksi opintojen aloittamiselle.

Oma aktiivisuus on asunnon etsinnässä kuitenkin ensisijaista. Lappeenrannassa on opiskelijoille sopivaa asuntotarjontaa myös yksityisillä asuntomarkkinoilla.

Myös muiden oppilaitosten opiskelijat voivat hakea asuntoa LOAS:ilta.

Lisätietoa: www.loas.fi

Kuusaan tyttö kotiutui Lappeenrantaan Kouvolan Kuusankoskelta kotoisin oleva Tilda Inkilä aloitti opintonsa Lappeenrannassa juuri sinä syksynä, kun Saimaan ammatti­korkeakoulu muutti keskikaupungin yksiköistään Skinnarilan kampukselle, yliopiston kylkeen.

Neljä vuotta myöhemmin, valmistuttuaan konetekniikan ammattikorkeakouluinsinööriksi, Tilda kuvailee kampusta yhteisöksi, jossa ei tehdä eroa, kummassa korkeakoulussa opiskelee.

– Ilmapiiriltään rennon välittömässä Skinnarilassa kyllä huomaa, että nyt ollaan opiskelijoiden kaupunginosassa. Koska ammattikorkeakoulun tekniikan oppitunnit pidetään yliopiston puolella, myös yhteisiä projekteja syntyy kuin luonnostaan sekä opinnoissa että vapaa-ajalla, Tilda kertoo.

Jo lukiossa Tilda pärjäsi hyvin matematiikassa ja harkitsi jossain vaiheessa, josko hakisi matematiikkaa opiskelemaan ja hakeutuisi myöhemmin opettajaksi. Lukion jälkeen nopealiikkeinen ja toimeen tarttuva nuori nainen kaipasi kuitenkin jotain käytännönläheisempää.

– Harkitsin rakennustekniikkaakin, mutta lopulta valitsin konetekniikan, koska koneet ovat kiinnostaneet minua pienestä pitäen, Tilda perustelee valintaansa.

MIELI AVOIMENA TYÖELÄMÄÄN Kun opinnot alkoivat, Tilda Inkilä huomasi olevansa koulutusohjelmansa ainoa naisopiskelija. Nuoremmilla vuosikursseilla oli jo sitten muitakin tyttöjä.

36

Vaikka korjaakin kotona rikkimenneet koneet ja jalkapallo kuului tyttövuosien mieliharrastuksiin, Tilda ei ole kokenut olleensa poikatyttö nuorempanakaan.

– Lapsena leikin yhtälailla barbeilla kuin autoillakin.

Insinöörin tutkintoa hän pitää hyvänä ponnahduslautana työelämään: voi hakeutua tuotantoon, suunnittelijaksi tai myyntiin ja markkinointiin.

Puhetyylinikin on vaihtunut Karjalan murteelle.

Tilda suuntautui opinnoissaan suunnitteluun, mutta suosii työtehtäviä, joissa saa toimia ja organisoida. Esimerkiksi esimiestehtävät ovat luontuneet sosiaalisesti lahjakkaalle naisinsinöörille myös miesvaltaisilla teollisuuden aloilla.

– Lähden työelämään mieli avoimena ja katselen eri suuntiin. Eihän sitä tiedä vaikka jossain vaiheessa työuraani ryhtyisin ammattikorkeakoulun konetekniikan opettajaksi, Tilda hymyilee ja korostaa, että arvosti opettajiensa työelämätuntemusta.

Hän kiittelee myös koulutusohjelmansa pieniä ryhmäkokoja ja lähiopetusta.

– Monesti kokoonnuttiin opiskelukavereiden kanssa yhdessä ratkomaan tehtäviä, ja aina voitiin kysyä opettajilta neuvoja, jos pulma ei omin voimin ratkennut.

RANTARAITIT JA SATAMA MIELIPAIKKOJA Tutkintopaperit saatuaan Tilda Inkilä jäi asumaan poikaystävänsä kanssa Lappeenrantaan. Yhteinen asunto löytyi Rakuunamäen tuntumasta.

– Lappeenranta tuntuu kotoisalta kaupungilta ja mikä tänne on jäädessä, jos vain meille molemmille löytyy töitä, Tilda suunnittelee.

Lappeenrannan parhaina puolina hän pitää mukavia ihmisiä ja kaupungin inhimillisiä mittasuhteita. Liikuntaa harrastava pariskunta viihtyy rantaraiteilla ja tapaa mielellään kavereitaan esimerkiksi satamassa.

– Kotiväki Kuusaalla jo huomauttelee, että puhetyylinikin on vaihtunut Karjalan murteelle, Tilda nauraa.

Mervi Palonen

Monikulttuurisuutta työssä ja vapaalla

MONIKULTTUURISUUS

Monikulttuurinen asukasraati on saksalaissyntyisen Melanie Matern-Riihelän mukaan hienoa kehitystä Lappeenrannassa. Asukasraadin vara­puheenjohtajana ja kansainvälisen Multicultural Club ry:n puheenjohtajana toimiva aktiivinen nainen työskentelee Joutsenon vastaanottokeskuksessa ohjaajana. − Koen että minulle on hyötyä kaikesta, mitä olen opiskellut − niin saksalaisesta opettajankoulutuksesta kuin suorittamastani Saimia-ammattikorkeakoulun sosionomin tutkinnostakin. Kielitaito on tietysti myös avuksi.

Melanie Matern-Riihelä kertoo kaikkien vastaanottokeskuksen ohjaajien tekevän periaatteessa samankaltaista työtä, kuten majoittamista, neuvontaa ja muuta asiakaspalvelua. Kaikilla on kuitenkin oma vastuualue, hänellä itsellään lapset ja perhe. − Olen myös ottanut naisten toiminnan omakseni.

Hän on esimerkiksi järjestänyt naisille tanssiryhmän, jossa jokainen näyttää ja opettaa toisille oman maansa tansseja. Liikunta on tärkeää henkisenkin hyvinvoinnin kannalta, ja tanssiryhmästä on tullut paljon hyvää palautetta.

– Olemme oppineet arabialaista vatsatanssia, albanialaista tanssia ja hauskan afrikkalaisen tanssin, hän kertoo.

MONIKULTTUURINEN LIIKUNTA Melanie Matern-Riihelä arvostaa Momenttia, Etelä-Karjalan monikulttuurista palvelukes-

kusta, josta maahanmuuttajat saavat apua ja tukea. − Olen itse myös päässyt verkostoitumaan Momentin avulla, ja Multicultural Club on tehnyt sen kanssa paljon yhteistyötä.

Hyvinä esimerkkeinä erilaisista yhteistyöhankkeista hän mainitsee Liikunta yhdistää -hankkeen, joka on käynnissä Lappeenrannassa ja Imatralla. Toiminnan tavoitteena on löytää liikunta- ja urheilujärjestöjen toiminnasta maahanmuuttajalapsille ja -nuorille säännöllinen liikuntaharrastus. − Tätä kautta on saatu liikkeelle äiti-lapsijumppa ja naisten tutustuminen kuntonyrkkeilyharrastukseen. Yhteistyötä on tehty myös Namikan kanssa ja järjestetty tapahtuma ensin lapsille ja sitten miehille.

TUETTAVISTA TOIMIJOIKSI Keväällä 2014 monikulttuurisen kansalaisraadin toiminnan tuloksena sai alkunsa monikulttuurinen asukasraati.

– On hienoa, että Lappeenrannassa on tällaista kehitystä, Melanie kiittelee.

Perheessä puhutaan kolmea kieltä Melanie Matern-Riihelä on asunut Suo­ messa 16 vuotta. Miehensä, koripalloilija Pasi Riihelän hän tapasi eteläsaksalaisessa kotikaupungissaan Freiburgissa aivan ­ 90-luvun lopussa. − Vuonna 2002 menimme naimisiin, ja nyt meillä on kaksi lasta, hän kertoo. Lappeen­rantaan muutettiin Pasi Riihelän saatua täältä sopimuksen.

− He ovat viihtynyt tosi hyvin ja puhuvat englantia aivan yllättävän taitavasti, sanoo Melanie Matern-Riihelä ja kertoo arvostavansa kovasti suomalaista päiväkoti- ja koulu­ järjestelmää.

Kielitaito onkin tarpeen kolmikielisessä ­perheessä: Melanie ja Pasi puhuvat keskenään englantia, lasten kanssa Melanie puhuu­ saksaa ja Pasi suomea.

Melanie Matern-Riihelä pitää arvokkaana sitä, että asukasraadin kautta maahan­ muuttajat pääsevät todella vaikuttamaan asioihin. Tekemistä asukasraadilla riittää. − Tärkeintä olisi saada työpaikkoja maahanmuuttajille ja vähentää ennakkoluuloja.

Kaisu Lahikainen

Monikulttuurinen palvelukeskus Momentti Momentti on Etelä-Karjalan monikult­ tuurinen palvelukeskus, joka auttaa maahanmuuttajia Etelä-Karjalaan asettumisessa ja täällä elämisessä.

Momentista saa tietoa muun muassa asumisesta, päivähoidosta, kouluista, työstä, suomen kielen opiskelusta ja terveyspalveluista sekä muista käytännön asioista. Momentti järjestää myös yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapahtumia ja kursseja maahanmuuttajille.

Momentti toimii Eksoten maahanmuuttopalveluiden yhteydessä Aikuisten keskuksessa osoitteessa Valtakatu 51, 3. krs., Lappeenranta, huone 339, ja on avoinna tiistaista torstaihin klo 13–15.

Lisää tietoa Momentista ja maahan­ muuttajiin liittyvistä asioista löytyy Eksoten nettisivuilta www.eksote.fi > Sosiaalipalvelut > Maahanmuuttajat > Momentti

Lapset ovat varhaiskasvatuksesta alkaen olleet englantipainotteisissa ryhmissä.

37

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Sairaanhoitaja ottaa vastaan myös kylillä kiertävässä Malluautossa. Kuva Mikko Nikkinen.

Eksote on kanssasi Lappeenrantalaisten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote. Palveluihin kuuluvat muun muassa terveys- ja hyvinvointiasemat, sairaala, hammashoito, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, neuvolat, mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut, kuntoutus sekä vanhusten ja vammaisten palvelut.

Terveys- ja hyvinvointiasemilta apu sairastuneelle Terveys- ja hyvinvointiasemilla toimii päiväaikaan lääkärin vastaanotto, sairaanhoitajan päivystysvastaanotto, fysioterapeutin ja sairaanhoitajan vastaanotot erityisryhmille kuten diabetes- ja astmapotilaille, neuvolat, hammashuolto, palveluohjaus sekä mielenterveyspalvelujen toimipiste. Kuntalainen saa palvelua ilman erillistä lääkärin lähetettä. Yhteystiedot löytyvät viereisen ­sivun tietolaatikosta: Terveys- ja hyvinvointiasemat Lappeen­ rannassa -laatikosta. Asemat ovat pääsääntöisesti avoinna ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15.

Päivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita Terveys- ja hyvinvointiasemat vastaavat päivystyspotilaiden hoidosta arkisin klo 8–16. Arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin yleislääkäripäivystys toimii Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla (Valto Käkelän katu 1). Keskussairaalan päivystykseen kannattaa soittaa etukäteen (puh. 05 352 5743) ja odottaa vastaanottoa kotona. Matkapuhelimeen tulee tekstiviesti, kun lääkäri ottaa vastaan.

Mielenterveys- ja paihdeongelmissa voi kiireellisessä tilanteessa hakeutua mielenterveys- ja päihdepäivystykseen, joka sijaitsee keskussairaalan ensiavun viereisessä psykiatrian siivessä (Valto ­Käkelän katu 1, puh. 05 352 4610). Mielenterveyspäivystys päivystää kaikkina päivinä ympäri vuorokauden.

Sosiaalipäivystys vastaa sosiaaliseen hätätilanteeseen, joka syntyy hyvinvoinnin perustekijöiden järkkyessä. Virka-aikana sosiaalipäivystys hoidetaan kunkin palvelualueen omalla päivystysjärjestelmällä. Virka-ajan ulkopuolella päivystyksestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys, johon saa yhteyden hätäkeskuksen 112 kautta.

38

Keskussairaala ja kuntoutuskeskus Erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan EteläKarjalan keskussairaalassa, joka sijaitsee Lappeerannan Kahilanniemessä (Valto Käkelän katu 1). Sairaalan toiminta jakautuu päivystykseen sekä suunniteltuihin hoitoihin ja toimenpiteisiin, joihin tullaan lääkärin lähetteellä. Keskus­ sairaalassa on edustettuina kaikki tärkeimmät erikoisalat, ja siellä hoidetaan alueen synnytykset.

Jatkohoitoa potilaat saavat Armilan kuntoutuskeskuksessa (Armilankatu 44), jossa on kuntoutusosastojen lisäksi palliatiivinen osasto ja klinikka sekä yleislääketieteen jatkohoito-osasto.

Palveluita perheille, lapsille ja nuorille Eksote tarjoaa apua monenlaisissa perheen tilanteissa, muun muassa erossa, adoptiossa, isyysasioissa, perheasioiden sovittelussa, lastensuojeluasioissa sekä lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa. Lasten ja nuorten taloon Rakuunamäelle (Kasarmikatu 7, puh. 05 352 2360, eksote.fi/lastenja­ nuortentalo) on koottu kaikki lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut. Talo toimii matalan kynnyksen periaatteella, eli lähetettä ei tarvita. Taloon kannattaa ottaa yhteyttä, jos lapsi ei voi psyykkisesti hyvin tai nuori itse kokee voivansa huonosti.

Kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit toteuttavat peruskouluissa kouluterveydenhuoltoa, joka on ennaltaehkäisyyn painottuvaa toimintaa, kuten terveystarkastuksia ja neuvontaa. Koulukuraattorilta ja -psykologilta saa apua, jos lapsella on pulmia esimerkiksi koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa. Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito on tarkoitettu lukioiden, Saimaan ammattiopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Oppilaitoskohtaiset yhteystiedot löytyvät Eksoten verkko­ sivuilta www.eksote.fi. Äitiys-, lasten- ja perheneuvolat palvelevat eri puolilla kaupunkia. Lisätietoja löydät www.eksote.fi -osoitteesta.

Turvakoti on tarkoitettu perheväkivallan kohteeksi joutuneiden ja uhatuksi tulleiden aikuisten ja lasten väliaikaiseksi turvapaikaksi. Turvakotiin (Pappilanpolku 1 D, Imatra, puh. 040 351 6477) voi ottaa yhteytta mihin vuorokauden aikaan tahansa.

SOITA ENSIN!

Tukea aikuisille

www.eksote.fi

Jos sairastut arkipäivänä Ota yhteyttä terveys- tai hyvinvointiasemallesi tai työterveyshuoltoon.

Aikuisten keskus toimii keskustassa arkisin kello 8–16 (Technopolis, 3. krs, Valtakatu 51) matalan kynnyksen periaatteella eli palvelua saa ilman lähetettä.

Keskuksessa palvelevat toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, maahanmuuttopalvelut, työelämäosallisuutta tukevat palvelut (TEOT) sekä mielenterveys- ja päihdetyön liikkuva toiminta (LIITO).

Armila Joutseno

puh. 05 352 7260 puh. 05 352 6072

Lauritsala Sammonlahti

puh. 05 352 7260 puh. 05 352 7501

Jos sairastut illalla, yöllä tai viikonloppuna Keskussairaalan päivystys, puh. 05 352 5743 Honkaharjun sairaalan päivystys (Imatra), ma–pe klo 16–21 ja la–su klo 8–21, puh. 020 617 7000

Mielenterveys- ja päihdeongelmissa yhteyttä voi ottaa terveysasemien mielenterveystyön neuvontapuhelimeen ma–pe klo 12–13 puh. 040 127 4276. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepäivystys (Valto Kakelän katu 1, puh. 05 352 4610) palvelee asiakkaita kaikkina päivinä ympäri vuorokauden.

Puhelimessa saat apua ja neuvontaa.

Päivystyksen ruuhkautuessa sinulla on mahdollisuus käyttää tekstiviestipalvelua, jolloin voit odottaa vastaanotolle pääsyä kotona.

Myrkytystilanteessa Myrkytystietokeskus palvelee, puh. 09 471 977

Neuvoja ja apua vammaisille ja ikäihmisille Iso apu -palvelukeskus toimii Lappeenrannan keskustassa (Kauppakatu 63, p. 05 352 2370 ). Se on avoinna ma–pe klo 9–15. Iso avusta saa apua ja tukea kaikkiin ikäihmisiin ja vammaisiin liittyvissä asioissa. Siellä toimivat vammaispalvelujen palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät, veteraanineuvojat, SAS-hoitajat, omaishoidon tukikeskuksen palveluohjaajat ja lähihoitajat, palveluneuvontapisteen palveluohjaajat ja terveydenhoitajat, tehostetun kotihoidon sairaanhoitajat, yöpartio, turvaauttajat sekä kotihoidon tiimien lähi- ja sairaanhoitajat.

Iso apu -palvelukeskuksessa on lisäksi Toimiva huusholli (avoinna ti–to klo 12–14). Se on esittelykoti, jossa ohjataan ja neuvotaan kotona asumista tukevissa ratkaisuissa. Siellä on katsottavissa ja kokeiltavissa välineitä, joilla tavallisesta kodista saa pienin muutoksin toimivamman esimerkiksi seniorille.

Terveys- ja hyvinvointiasemilla hoidetaan myös suun terveyttä.

Kuva Olli-Pekka Latvala.

112 Asioi netissä.

Kun hätä on suuri, soita 112!

www.eksote.fi

Päivystävä apteekki Lappeenrannassa Yliopiston Apteekki, kauppakeskus IsoKristiina, Kaivokatu 5, Lappeenranta, puh. 0300 20200

TERVEYS- JA HYVINVOINTIASEMAT LAPPEENRANNASSA Armilan terveysasema Armilankatu 44, puh. 05 352 7260 Sammonlahden terveysasema Torpanpellonkatu 2, puh. 05 352 7501

Joutsenon hyvinvointiasema Välskärintie 2, puh. 05 352 6072 Hammashuollon keskitetty ajanvaraus palvelee ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15 puh. 05 352 7059.

Lauritsalan hyvinvointiasema Karjalantie 2, puh. 05 352 7260 Lisäksi liikkuva laboratorion näytteenottopiste, vihreä Malla-auto palvelee Lauritsalassa ja Ylämaalla. Sinisestä Mallu-autosta saa sairaanhoitajan vastaanotto- ja laboratoriopalveluja sekä suun terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä palveluja. Autojen aikataulut ja reitit löytyvät Eksoten verkkosivuilta eksote.fi/mallu, eksote.fi/malla. www.eksote.fi

39

KULTTUURI – KIRJASTO

Kirjastosta on moneksi

Kirjasto palvelee eri puolilla kaupunkia. Pääkirjasto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa Valtakadulla. Suurimmat lähikirjastot ovat Sammonlahdessa, Lauritsalassa ja Joutsenossa. Kirjastoverkkoa täydentää myös kirjastoauto, joka käy kouluilla ja alueilla, joista on pitkä matka kirjastoon. Omatoimisesti voi asioida Korvenkylän ja Pontuksen kirjastoissa joka päivä itselleen parhaiten sopivana ajankohtana: ovet avautuvat kirjastokortilla ja lainat rekisteröidään automaatilla. Lisäksi kirjaston kotipalvelu tuo kirjat asiakkaille, jotka eivät itse pääse liikkumaan.

Lappeenrannan kaupunginkirjasto muodostaa yhdessä Etelä-Karjalan kunnankirjastojen kanssa HEILI-kimpan. Heilikirjastokortilla sinulla on käytettävissäsi lähes kaikkien Etelä-Karjalan kirjastojen aineistot. Heili-verkkokirjasto löytyy osoitteesta www.heilikirjastot.fi Kirjastossa saat henkilökohtaista palvelua, mutta itsepalvelua automaattien avulla ja mahdollisuuksia omatoimiseen asiointiin lisätään. Voit aina kääntyä virkailijoiden puoleen ja tehdä tiedonhakupyyntöjä. Verkossa kirjasto palvelee ympäri

vuorokauden: kirjaston oma tietokanta on käytettävissä kotikoneeltasi, siellä voit tehdä hakuja kirjaston aineistosta, varata kirjoja tai uusia lainasi.

Osaa tietokannoista pääsee käyttämään vain kirjaston koneilla, mutta monet niistä ovat käytettävissäsi myös kotoa: Voit vaikkapa kuunnella musiikkia Naxos Music Libraryssa, lukea lehtiä eri puolilta maailmaa PressDisplayn kautta tai tutustua kaunokirjallisuuteen Kirjasampo-, Sivupiiri- tai Okariino-sivustoilla.

Kokemuksia ja elämyksiä Kirjastossa järjestetään monenlaisia tapahtumia niin aikuisille kuin lapsillekin. Säännöllisesti kokoontuvissa lukupiireissä saat lisää irti lukukokemuksestasi keskustelemalla muiden kanssa. Voit tuoda lapsesi kuuntelemaan satuja tai katsomaan elokuvia. Kirjastossa käy kirjailijavieraita ja eri alojen asiantuntijoita sekä järjestetään lastenkonsertteja, muita musiikkiesityksiä ja nukketeatteria.

Tutustu kotimaakuntaasi Kirjaston maakuntakokoelmaan Carelicaan kerätään aineistoa, joka käsittelee Etelä-Karjalan maakuntaa ja luovutetun Karjalan eteläosia.

Carelica-kokoelman teokset saat luettavaksi kirjaston tiloissa, niitä ei anneta kotilainaan. Osia Carelica-kokoelmasta on saatavana sähköisessä muodossa DigiCarelica-verkkosivustolla. Maakunnan asioita käsitteleviä verkkosivuja ovat myös Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät -sivusto ja Etelä-Saimaan lehtiartikkelitietokanta.

40

Lainattavaa Kirjastossa on monipuolista lainattavaa aineistoa. Kokoelman rungon muodostavat perinteisesti kirjat. Kirjastossa on ajantasainen ja laaja valikoima niin tieto- kuin kaunokirjallisuuttakin. Lisäksi kirjastosta voi lainata muun muassa lehtiä, elokuvia, musiikkia, sähköisiä kirjoja ja niiden lukulaitteita, konsolipelejä, liikuntavälineitä. Lukemisesteiset asiakkaat voivat lainata Daisy-soittimia ja Celia-äänikirjoja.

Kirjastossa on tilaa Kirjasto on maksuton tila, jossa voit niin lukea, opiskella, käyttää Internetiä kuin oleskellakin. Soittohuoneen voi varata pianonsoittoon tai omalla instrumentilla harjoitteluun. Avointen tilojen lisäksi kirjastosta voi maksua vastaan varata tutkijanhuoneen tai esimerkiksi tilaa kokous- tai koulutustilaisuuksien järjestämiseen.

Taidetta ja elävää elämää Kirjastossa voit nauttia taiteesta.

Pääkirjaston lainaushallissa ovat esillä seuraavat teokset: Eero Hiirosen tilateos Heijastuksia (1974), hallin katossa Risto Salosen lasiteos Katse ikkunasta (1974)

Koneita ja tekniikkaa Kirjasto tarjoaa ilmaiseksi käyttöösi tietokoneita ja internetyhteyden. Kirjastossa on myös langaton verkko, jos haluat käyttää omaa kannettavaasi.

Digipajassa voit digitoida vanhat VHSkasetit, c-kasetit, LP-levyt, valokuvat, diat ja negatiivit sähköiseen muotoon. Ensimmäisellä kerralla osallistutaan opastustuokioon, jonka jälkeen pääset itse työskentelemään.

Digipajassa voit myös tutustua 3D-tulostukseen ja musiikkistudiossa voit tehdä oman demon. Nämäkin laitteet ja tilat ovat maksutta käytössäsi.

Mikrofilminlukulaitteet ovat käytössäsi teetpä sitten sukututkimusta tai etsit tietoa vanhoista mikrofilmatuista sanomalehdistä.

Brita Flanderin tilateos Laila (2002), aulan katossa Unto Pusan öljyvärityö Sellainen ol’ Viipuri (1971)

Eero Aarnion lasikuituinen Pallotuoli (1963) Ala-aulassa: Erkki Pasasen maalattu puinen seinäreliefi (1974) Musiikkiosastolla: Mattijuhani Koposen (1995) Tietokonegrafiikkaa Ala-aulan akvaario aivan oikeine kaloineen on monen lapsen ja aikuisenkin kirjastokäynnin kohokohta.

Vilho Härkösen pronssinen Lappeenrannan kaupungin 350-vuotisjuhlamitali 1649–1999 (Viipurinportti ja vallit) Kari Juva pronssinen Pilvityttö (1973) Lahjoittaja Kaukas oy Lappeenrannan 325-vuotisjuhlan yhteydessä

Kirjasto on kaikille Kirjasto haluaa palvella monipuolisesti erilaisia ryhmiä. Teemme tiiviisti yhteistyötä koulujen kanssa lasten ja nuorten lukutaidon ja tiedonhakutaitojen vahvistamiseksi. Tarjoamme materiaaleja kielenopiskeluun maahanmuuttajille tai vieraan kielen opiskelijoille. Olemme mukana nuorten, aikuisten, lapsiperheiden ja ikäihmisten arjessa. Tervetuloa!

Lisätietoja kirjaston toiminnasta saat: www.lappeenranta.fi/kirjasto www.facebook.com/lappeenrannanmaakuntakirjasto www.instagram.com/lappeenrannankirjasto Heili­verkkokirjasto: www.heilikirjastot.fi Pääkirjasto Valtakatu 47, puh. 05 616 2341 Avoinna ma−pe klo 9−20, la 9−15, aattoina 9−17, lehtilukusali lisäksi su 9−15. Tarkista kesäaukioloajat, lähikirjastojen aukioloajat ja kirjastoauton aikataulu kirjastosta tai netistä.

41

KULTTUURI – MUSEOT

Tee retki historian, taiteen ja kulttuurin pariin Lappeenrannan museoissa, museo tekee hyvää! Lappeenrannan kaupungin neljästä museosta kolme sijaitsee kaupungin vanhimmassa osassa, idyllisessä linnoituksessa.

Wolkoffin talomuseo Kuljettaessa kaupungin keskustasta Kauppakatua alas linnoitukseen, matkan varrelle jää Wolkoffin talomuseo.

Museoitu talo kertoo venäläislähtöisen Wolkoffin suvun tarinan 1800-luvulta 1980-luvulle. Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka lähtevät tasatunnein Wolkoffin puodista museon aukioloaikoina.

Linnoituksen museot

Kun Kauppakatu muuttuu Kristiinankaduksi, asfaltti vaihtuu mukulakiveen. Kristiinankatu on nimetty kaupungin perustajan, Ruotsin kuningatar Kristiinan mukaan. Lappeenrannan linnoituksella on pitkä ruotsalainen ja venäläinen historia. Tultaessa linnoitukseen Viipurin portista kaupungin puolelta, ensimmäisenä vasemmalla kohoaa Ratsuväkimuseo. Tämä kaupungin vanhin rakennus rakennettiin alun perin vuonna 1772 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi. Muutkin linnoituksen museot, Etelä­Karjalan museo ja Lappeenrannan taidemuseo, kertovat vanhan varuskuntakaupungin vaiheista.

Kuva: Arttu Muukkonen

Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo, Ratsuväkimuseo

Museoissa tapahtuu Lappeenrannan taidemuseon ja Etelä-Karjalan museon näyttelyt esittelevät alueen kulttuurihistoriaa, taidetta ja vaihtuvia teemoja.

Museon asiantuntijat palvelevat ja neuvovat valokuviin, esine- ja taidekokoelmiin, kulttuuriympäristöön ja museokasvatukseen liittyvissä asioissa.

Museoissa tehdään myös tutkimustyötä. Lappeenrannan museoissa järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia, kuten luentoja, opastettuja kierroksia ja työpajoja. Näistä tiedotetaan museon www- ja Facebook-sivuilla sekä Lappeenranta-asukaslehdessä. Museoista löytyvät myös yksilölliset lahja- ja muut tuotteet. Wolkoffin talomuseossa, Etelä-Karjalan museossa ja Lappeenrannan taidemuseossa toimii kussakin oma museokauppa.

42

Erikoismuseot Lappeenrannassa Lappeenrannan alueen erikoismuseot ovat Etelä-Karjalan automuseo, Saimaan kanavan museo, Karjalan ilmailumuseo, Etelä-Karjalan lottamuseo, Ylämaan jalokivimuseo sekä kotiseutumuseot Nuijamaan pitäjänmuseo ja Joutsenon Pitäjäntupa. Näistä lisätietoa löytyy www.etelakarjalanmuseot.fi.

Kysy myös edullista Museokorttia!

Museoperjantai Ilmaiset sisäänpääsyt Linnoituksen museoihin on ilmainen sisäänpääsy kuukauden ensimmäisenä perjantaina talvikaudella (syys–toukokuussa). Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret pääsevät museoihin ilmaiseksi läpi vuoden.

Kaikille ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantaina paikalla on vertaisihmettelijä, jonka kanssa näyttelykokemusta voi jakaa. Vapaaehtoiset vertaisihmettelijät ovat paikalla klo 13–15.

Osallistu ja vaikuta!

Asiakasraatilainen kuljettaa näkemyksiä museon ja arkielämän välillä

”Kaikki palaute on hyödyllistä” Lappeenrannan museoilla on asia­ kasraati, joka auttaa museoita kehit­ tämään toimintaansa. Asiakasraadin rinnalla toimii museoklubi, kaikille avoin kerho, jonka toiminta on osallistujiensa näköistä.

Asiakasraatilaiset ovat agentteja, jotka tuovat ja vievät näkemyksiä museoiden ja arkielämän välillä.

Kaikki palaute on hyödyllistä, koska aidot mielipiteet vauhdittavat toimintakulttuurin uusiutumista.

Asiakasraadin kausi on kaksi vuotta ja jäseniä on parikymmentä. Yhteisiä kokouksia pidetään neljä kertaa vuodessa,

mutta moni raatilainen osallistuu niiden lisäksi toiminnan suunnitteluun ja avustaa esimerkiksi työpajojen toteutuksessa.

Vaikka jäsenille ei makseta rahallista palkkiota, Lappeenrannan museoissa uskotaan, että mielekäs tekeminen ja osallistuminen on palkitsevaa. Moni raatilainen jatkaakin oman kautensa jälkeen vapaaehtoistyössä esimerkiksi museomummona tai -vaarina. Hyvää palautetta ovat saaneet myös näyttelyiden vertaisihmettelijät, joista useat ovat asiakasraadin nykyisiä tai entisiä jäseniä.

Lisätietoja asiakasraadista ja museo­ klubista: riina.nurmio@lappeenranta.fi tai puh. 040 563 1898

Yhteystiedot Museoiden toimisto Kristiinankatu 9, Lappeenranta puh. 05 616 2261, museot@lappeenranta.fi Lisätiedot, museoiden aukioloajat, pääsyliput ym. www.lappeenranta.fi/museot www.facebook.com/ lappeenrannanmuseot

43

KULTTUURI – MUSEOT

Museokaupasta ­ voit ostaa viipaleen näyttely­kokemusta tai palan Lappeenrantaa Ennen kuin tuote hyväksytään museokauppojen valikoimiin, mietitään tarkoin, löytyyko siitä kytkentää paikallishistoriaan, omiin kokoelmiin, näyttelyihin tai kansanperinteeseen.

Museokaupoista saa viipaleen näyttelykokemusta mukaansa tai lahjapakettiinsa.

Parhaiten kaupaksi käy pieni ja edullinen tuote, josta kytkös Lappeenrantaan tai Karjalaan löytyy helposti, esimerkiksi Viipurinrinkelistä on tehty jääkaappimagneetti.

Kaupat ovat auki museoiden aukioloaikoina,mutta palvelevat myös verkossa Sulottaren nimellä yhdessä muiden Linnoituksen puotien kanssa: www.linnoituksenpuodit.fi.

Etelä-Karjalan museon kaupassa huokuvat Viipurinkin muistot. Esimerkiksi sodassa säästyneen vanhan tuomiokirkon kellotorni komeilee julisteessa, postikortissa sekä jääkaappimagneetissa.

44

KOLME KAUPPAA JA VALIKOIMAA Etelä-Karjalan museon, Lappeenrannan taidemuseon ja Wolkoffin museokaupoilla on kaikilla oma valikoimansa, vaikka jotkut tuotteista löytyvät kaikista kolmesta. Myös Ratsuväkimuseolla on pikkuinen oma myyntipiste.

Etelä-Karjalan museokaupan tuotteissa näkyy kulttuurihistoria, taidemuseon kau-

passa nousee esille visuaalisuus, ja Wolkoff puolestaan on sekatavarakauppa, kuten oli aikoinaankin.

Esimerkiksi Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluvasta Unto Pusan teoksesta Kolme Sulotarta on mukailtu rintaneula.

Wolkoffilta voit ostaa vaikkapa puuleluja, paperinukkeja vaatteineen sekä joulu- ja pääsiäiskoristeita. Löytyypä valikoimista puutarhaharrastajillekin tuliaisia.

Museot verkossa Lappeenrannan museot löytyvät myös verkosta www.lappeenranta.fi/­museot ja www.facebook.com/lappeenrannanmuseot. Verkosta löy­tyvät mm. museoiden näyttelyt ja ajankohtaiset tapahtumat sekä toimitetut lehdet. Museoilla on myös useita verkkonäyttelyitä sekä sähköinen palaute­lomake. Verkkonäyttelyiden osoite on www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Museot > Verkkonayttelyt. Museokauppojen tuotteita voi tilata verkosta osoitteesta www.linnoituksenpuodit.fi Lappeenrannan Linnoitukseen voit tutustua myös mobiilisti ­osoitteessa tarinasoitin.fi/linnoituskierros/fi tai tarinasoitin.fi/linnoituksenkasvillisuus

KULTTUURI – ORKESTERI

Me soitamme Teille!

Lappeenrannan kaupungin­ orkesteri on yli satavuotias, vetreä Etelä-Karjalan veto­voimatekijä.

Orkesteri on vireä minisinfonietta, joka laajenee avustajin ja yhteistyöprojektein myös Saimaa Sinfoniettaksi. Orkesterin ohjelmisto on monipuolinen, kamarimusiikista sinfonioihin, klassisesta viihteeseen ja vanhasta uusimpaan musiikkiin.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri konsertoi säännöllisesti kotikaupunkinsa lisäksi Saimaan seudulla, kotimaassa ja ulkomailla. Konserttipaikkoina Lappeenrannassa ovat kaupungintalon yhteydessä oleva Lappeenranta-sali ja kirkot. www.lappeenranta.fi/ kaupunginorkesteri LAPPEENRANNAN VALTAKUNNALLISET LAULUKILPAILUT Lappeenrannan valtakunnalliset laulu­ kilpailut järjestetään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna 2019. Laulukilpailut ovat monen maailman oopperaeliittiin nousseen suomalaisen laulajan ponnahduslauta. Muun muassa Karita Mattila, Jorma Hynninen, Petri Salomaa ja Soile Isokoski ovat voittaneet arvostetun kilpailun. Vuonna 2016 voittajat olivat Suvi Väyrynen ja Kristian Lindroos. www.lappeenranta.fi/laulukilpailut

Orkesteriliput

Winkistä!

Katso lipunmyyntitiedot sivulta 47.

Matti Koposta kiinnostaa kaiken ajan musiikki Syksyllä 2014 Lappeenrannan kaupun­ ginorkesterissa aloittanut konsertti­ mestari Matti Koponen sanoo olevansa musiikin suhteen kaikkiruokainen. − Kotona töiden jälkeen en yleensä edes kuuntele klassista musiikkia, vaan vaikkapa J. Karjalaista tai elokuvien ääniraitoja.

Konserttimestari toimii orkesterissa kapellimestarin sijaisena, jos tämä ei ole paikalla.

Hän on myös ensiviulun soittaja eli soittaa esityksen viulusoolot.

Yleisö näkee konserttimestarin toiminnasta lähinnä sen, että hän virityttää soittimet ennen konserttia ja kättelee kapellimestaria. − Kätteleminen on vanha ja näkyvä traditio, mutta suurin osa työstä tapahtuu yleisöltä piilossa, Matti Koponen naurahtaa ja toteaa konserttimestarin tarvitsevan psykologista silmää. − Ei tässä työssä voi olla, jos ei tule ihmisten kanssa toimeen.

KIVA RAUHALLINEN FIILIS

Entä lappeenrantalaiset? − Minusta ihmiset ovat täällä reiluja ja avoimia. He sanovat suoraan, mitä ajattelevat, ja ovat hyvällä tavalla erilaisia kuin helsinkiläiset, Matti Koponen sanoo ja kieltää kuulleensakaan mitään kateellisista ja kieroista karjalaisista.

MONIPUOLISTA TARJONTAA Matti Koponen kertoo, että konserteissa jatketaan monipuolista linjaa. Lähitulevaisuuden konserteissa kuullaan hänen mukaansa sellaista musiikkia, jota Lappeenrannassa ei ole vielä koskaan soitettu. Toisaalta jatketaan myös viihteellisiä konsertteja, jotka ovat saaneet kaupungissa suuren suosion. Tulossa on kiinnostavia solisteja ja kapellimestarivieraita.

Uusi konserttimestari haluaa kannustaa kaikkia lappeenrantalaisia tulemaan kaupunginorkesterin konsertteihin, unohtamaan mahdolliset ennakkoluulot ja jopa ajatukset, että musiikkia pitäisi jotenkin ymmärtää.

Kaisu Lahikainen

Matti Koponen on asunut syksystä 2014 alkaen vakituisesti Lappeenrannassa, vaikka on tehnyt täällä työkeikkaa aiemminkin.

Hän on mieltynyt kaupunkiin, vaikka Helsinki toki säilyy rakkaana kotikaupunkina. − Olen viimeisen viiden vuoden aikana kiertänyt Suomea ja pidän Lappeenrannasta tosi paljon. Täällä on kiva rauhallinen fiilis, mutta on myös elämää. Keskusta ei hiljene tyhjäksi arki-iltaisinkaan. Satama ja Linnoitus ovat upeat, hän kuvailee.

45

KULTTUURI – TEATTERI

Teatterielämys on lähellä

Katso teatterin ohjelmisto ja esityspäivät: lprteatteri.fi

Kauppakeskus IsoKristiinan ylimmässä kerroksessa sijaitseva Lappeenrannan kaupunginteatteri on lähelläsi, siellä missä muutenkin liikut päivittäin. Teatterin katsomossa voikin istua rennosti pukeutuneita shoppailijoita juhlapukuisen yleisön joukossa. Teatterin avajaisia juhlittiin tammikuussa 2016.

Voit ensin pyöriä kaupoilla, nauttia ravintoloiden antimista ja siirtyä sitten ylimpään kerrokseen katsomaan teatteriesitystä, ja ennen kuin lähdet kotimatkalle, saatat poiketa vielä ystäviesi kanssa lasilliselle keskustelemaan näytelmästä.

ristä. Kauppakeskuksen hälinää ei kuitenkaan kokonaan suljeta ulkopuolelle: lämpiö avautuu kauppakäytävälle, ja kahviaan voi siemailla aaltomaisen verkkokaiteen vierellä.

Teatterin sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ratkaisu. Esitykset palaavat ikään kuin juurilleen, kansan keskelle.

Yleisön joukossa on myös teatterikansaa, joka majoittuu vastapäisissä hotellihuoneissa. Muutamien huoneiden ikkunoista voi katsella suoraan lämpiöön ja fiilistellä tunnelmaa.

Itse teatterikerros eroaa kuitenkin selkeästi kauppakeskuksesta. Jo ylimpään kerrokseen johtavassa rappukäytävässä aistii kulttuurille ominaista arvokkuutta. Teatterin on suunnitellut Ala Arkkitehdit Oy, joka on saanut mainetta huomattavien kulttuurirakennusten, kuten Norjan Kristiansandissa sijaitsevan teatteri- ja konserttitalo Kildenin suunnittelijana. Ala Arkkitehdit on suunnitellut myös Helsingin uuden keskustakirjaston.

Väreiltään ja laajoilta pinnoiltaan levollinen teatterilämpiö poikkeaa alakerran ilmapii-

46

Teatteri on oleellinen osa yhteisöllistä vuorovaikutusta.

Tervetuloa Lappeenrannan kaupunginteatteriin!

JOKAISELLE JOTAKIN Teatterinjohtaja Timo Sokura uskoo ohjelmiston kiinnostavan monenlaisia kohderyhmiä.

– Teatterin monipuolinen ohjelmisto tarjoaa jokaiselle jotakin. Luvassa on vakavaa draamaa, kevyempää ohjelmistoa, lastenteatteria sekä viihdyttävää musiikkiteatteria.

Teatterin omien tuotantojen lisäksi tarjolla on paljon kiinnostavia vierailuesityksiä.

– Katsojat ovat erilaisia ja teatteri pyrkii tavoit­tamaan mahdollisimman laajan yleisöpohjan erilaisilla esityksillään. Teatteri viihdyttää, mutta tarjoaa parhaimmillaan myös uusia näkökulmia elämään. Teatterin yhtenä tärkeänä tehtävänä on myös levittää ennakkoluulottomuutta ympäristössään; se on oleellinen osa yhteisöllistä vuorovaikutusta.

Lipunmyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 (kaupungintalo) Avoinna arkisin klo 8–16 ( kesällä klo 8–15), torstaisin syys-, talvi- ja kevätkaudella klo 17 asti puh. 05 616 2220, teatteri@lappeenranta.fi

Teatterin yleisölämpiö Kaivokatu 5 (kauppakeskus IsoKristiina, 3. krs) Esityskaudella ti–pe klo 12–16, esityspäivinä klo 12–esityksen alkuun asti sekä maanantaisin tuntia ennen esitystä. puh. 05 616 2290

Varaukset, tilaukset, osoitemuutokset ja palautteet Vaivattomasti ja nopeasti s-postitse teatteri@lappeenranta.fi Varaustietoihin tarvitsemme kaikissa tapauksissa varaajan yhteystiedot (osoite ja puhelinnumero), lippumäärän ja lipputyypin.

Varattujen lippujen lunastus Varatut liput tulee lunastaa teatterin omiin esityksiin 7 päivää ja vierailuesityksiin 14 päivää ennen näytöstä. Ryhmävarauksen vahvistus ja lunastus kaikissa tapauksissa 4 viikkoa ennen näytöstä.

LOISTAVASTI LAVAN TASOLLA Paitsi sijainniltaan myös tilaratkaisuiltaan Lappeenrannan kaupunginteatteri on uraauurtava. Kaikki osaset loksahtavat loistavasti lavan tasolle. Onhan muuallakin toiveena, että kaikki esitykseen liittyvät toiminnot pukuhuoneineen ja vaihtokulisseineen olisivat niin lähellä näyttämöä kuin suinkin. Harvoin tämä haave toteutuu, kuten nyt Lappeenrannassa.

Lappeenrannan kaupunginteatterissa on suuri näyttämö sivu- ja takanäyttämöineen, pieni näyttämö sekä harjoitussali. Teatteriesitysten lisäksi saleissa voi järjestää myös tapahtumia, seminaareja ja konferensseja.

Suuressa salissa on kaikkiaan 440 istumapaikkaa. Jos esitykseen tarvitaan orkesteria, katsomopaikkoja jää 394. Itse näyttämöllä on halkaisijaltaan 12-metrinen pyörönäyttämö.

Pieni näyttämö toimii niin sanottuna mustalaatikkoteatterina, joka on muokattavissa.

Sen katsomo koostuu moduuleista, joiden paikkoja voi vaihdella. Pienessä salissa on katsomopaikkoja 160.

Teatteri vahvistaa Lappeenrannan mainetta ennakkoluulottomana kulttuurikaupunkina ja asemaa maakunnan keskuskaupunkina.

Samalla keskikaupungin vetovoimaisuus lisääntyy ja palvelutarjonta monipuolistuu.

Lippupiste Teatteriliput voi ostaa Lippupisteen myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelin­ palvelusta sekä R-Kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. R-kioskeilla varaus tapahtumanumerolla ja lunastus varausnumerolla.

Lippupisteen myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket Lappeenranta ma–pe klo 9–21, la klo 9–18, kauppasunnuntaisin klo 12–18, Toikansuontie 4 Kehruuhuone ma–pe 10–18, la 11–16, su suljettu, Kristiinankatu 20

Internet-lipunmyynti www.lippu.fi Lipun osto internetin kautta on nopea ja vaivaton tapa ostaa liput haluamaansa esitykseen. Kokeile Lippupisteen kätevää printtilippua! Tulosta netistä ostamasi liput helposti omalla koneellasi.

Lahjakortit Ilahduta merkkipäivänä ja anna lahjaksi teatterielämys! Osta lahjakortti Lappeenrannan kaupunginteatteriin haluamallesi summalle.

Voimassa vuoden ostopäivästä.

Arvosetelit Lippupisteen sopimuskumppaneiden arvosetelit käyvät meillä maksuvälineenä.

Työnantajan tarjoamat arvosetelit: Kulttuuriseteli, Tyky-Kuntoseteli, Virikeseteli ja Kulttuuripassi käyvät meillä maksuvälineenä teatterilippuja ostettaessa. Arvo­setelillä ostettaessa kysytään setelin käyttäjän henkilötiedot ja nimi tulostuu myös lippuun.

Lisätietoa ja kuvat arvoseteleistä Lippupisteen sivuilla. Käytä työnantajan tarjoama etu hyödyksesi!

Perinteisten paperiseteleiden lisäksi Smartum saldo – sähköinen kulttuuriseteli käy Lappeenrannan kaupunginteatterissa!

47

KULTTUURI – TAPAHTUMIA

Lappeenrannan Balettigaala Lappeenrannan Balettigaala tarjoaa sekä klassisen baletin että nykytans­ sin tähtihetkiä. Kaksipäiväinen gaala järjestetään vuosittain elokuun lopulla; se päättää upeasti Lappeenrannan kulttuurikesän ja samalla avaa mielen­ kiintoisen kulttuurisyksyn.

Balettigaalassa nähdään kansainvälisesti arvostettuja tanssiteoksia, esiintyjäryhmiä

ja taiteilijoita. Ohjelmaan sisältyy baletin klassikoita, modernia tulkintaa sekä palkittuja koreografioita.

Balettigaalan toteuttaa NordicDance ­Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Gaalan taiteellinen johtaja on arvostettu balettiguru Juhani Teräsvuori.

Tässä tapahtumahelmiä – poimi omasi! lapset esiintyvät lapsille. Ohjelmassa on muun muassa tanssi- ja teatteriesityksiä, konsertteja, kulkue, avajaiset, disco, ranta­ bileet ja pääjuhla. www.lastenkalenat.fi

Lasten Metkuillaansuurkuorokonsertit Tuhannen lapsen kuorokonsertit järjestetään vuosittain aina helmikuun lopussa ennen maakunnan koulujen hiihtoloman alkua. Kuoron taiteellisena johtajana toimii musiikin tohtori Sari Kaasinen. www.lastenmetku.fi/kuorotoiminta

Maakunnalliset Metkatlastenkulttuuriviikot Hiekkalinna kesä–elokuussa Suomen suurin hiekkalinna kohoaa vuosittain Lappeenrantaan. Yli kolmesta miljoonasta kilosta hiekkaa rakennettu mielikuvituksellinen maailma toteutetaan joka kesä linnoituksen kärkeen, Saimaan sannalle. Veistosten ja rakennelmien lisäksi alueella on mm. karuselli, pikkujuna, pomppulinna, autorata, teatteri sekä lasten iso hiekkalaatikko. hiekkalinna.lappeenranta.fi

Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut Liki viisikymmentävuotias laulukilpailu on yksi maamme monipuolisimmista musiikkikilpailuista ja se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1969. Laulukilpailut järjestetään kolmen vuoden välein (yksi etappivuosista on 2016). Lied-painotteisten alku- ja välierien jälkeen kilpailu huipentuu

48

Lappeenrannan kaupunginorkesterin säestämään orkesterifinaaliin. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat > Laulukilpailut

Sakonat Soitto soi ja laulu raikaa, kun vuodesta 2012 järjestetty kansanmusiikin koulutus- ja konserttitapahtuma kokoaa yhteen kaikenikäiset kansanmusiikin harrastajat ja ammattilaiset kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuoneelle. Sakonoille kaikki mahtuvat mukaan! Lisätiedot: www.kehruuhuone.fi tai www.kesyli.net

Lasten Kalenat on aina kahden vuoden välein Suomen Nuorisoseurojen ja Saimaan Nuorisoseurojen kesäkuun alussa toteuttama valtakunnallinen tapahtuma. Lasten Kalenoissa

levittäytyvät marraskuussa Lasten oikeuksien päivän tienoilla koko EteläKarjalaan. Viikolla sattuu ja tapahtuu. www.lastenmetku.fi/tapahtumat

Kalevalanpäivän juhla Suomalaisen kulttuurin juhlaa vietetään helmikuun 28. päivänä. Lappeenrannassa perinteeseen liittyy myös viipurilaisen kauppiaspariskunnan ja kulttuurimesenaattien Juho ja Maria Lallukan muistaminen. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Vappukonsertit Ylistyslaulut keväälle raikuvat Vapunpäivänä Pusupuistossa, Linnoituksessa, kävelykatu Oleksilla sekä musiikkisaleissa ympäri kaupunkia. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Kesäkonserttien avajaiset ja lasten kadunmaalaustapahtuma Lappeenrannan kesä puhkeaa kukkaan joka vuosi aina lakkiaisviikonlopun sunnuntaina klo 12 alkavassa tapahtumassa satamatorilla. Lapset pistävät pensselit purkkeihin ja maalaavat kaikki kesän kuvat katuun. Kesäkonserttien esiintyjät viihdyttävät yleisöä koko iltapäivän ajan. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Iltasoitto Trumpettitaiteilija Hannu Sopanen on tulkinnut ”Karjalan kunnailla” sävelmän ja se soi ortodoksisen kirkon kellotornista kesäkuun alusta aina elokuun loppuun klo 22.

Kesäkonsertit Lähes 100 erilaista laulu-, soitto- ja tanssikonserttia satamatorilla, kauppatorilla, Joutsenon torilla, kesäteatterilla, linnoituksen nurmikentällä, Raatihuoneella ja kävelykatu Oleksilla kesä–elokuussa. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Joulukatu Noin kaksi viikkoa ennen joulua Lappeenrannan keskustaan avautuu Joulukatu. Punaisissa mökeissä myydään paikallisten käsityöläisten taidonnäytteitä, lähiruokatuotteita sekä muita jouluisia herkkuja. Lappeenrannan Joulu -lehti ilmestyy Etelä-Saimaan välissä marrasjoulukuun vaihteessa ja siellä on paljon luettavaa joulun menovinkeistä ja muista jouluista tunnelmaa luovista aiheista. Myös kaupungin verkkosivuille kootaan joulunajan tapahtumia ja menovinkkejä. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat > Lappeenrannan joulu > Joulukatu

Linnoituksen Vanhankaupungin päivät Lappeenrantalaisvoimin toteutettavassa koko perheen kulttuuritapahtumassa juhlitaan Lappeenrannan vuosipäivää ja elävöitetään historiallista Linnoitusta aina elokuun alussa. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Kaupungin Avoimet ovet Lappeenrannan kaupunki avaa ovensa ja esittelee palvelujaan elo–syyskuun vaihteen tuntumassa. Kaupungintalo, matkailuneuvonta sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut kutsuvat sinut mukaan toimintaan.

Sataman Valot Kesäkonserttikauden päätöstapahtuma elokuun lopussa. Satamatorilla ja kaupunginlahden rannalla musiikin, tanssin, laulun sekä laivojen ja elävien tulien luomassa tummuvien iltojen tunnelmassa. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Kulttuuritilat Galleria Pihatto Lappeen vanhan Pappilan entisöidyssä kivinavetassa toimii taidegalleria.

Tilan vastaava hoitaja on Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus. Näyttelytilan hakemus­ ohjeet löytyvät osoitteesta www.valokuvakeskus.fi, puh. 040 6804 071

Ja Kitara Soi – klassisen kitaramusiikin festivaali

Lappeenrannan kesäteatteri

Jo toistakymmentä vuotta järjestetty kitaramusiikin festivaali toteutetaan ­vuosittain marraskuussa. Festivaalin tai­ teellisena johtajana toimii kitarataiteilija Jyrki Myllärinen ja konserttipaikkoina ovat vanha Raatihuone, Linnoituksen Kehruuhuone, Musiikkiopiston Helkiö-Sali sekä keskustan kirkot. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Tapahtumat

Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone

Joutsenon Taidekesä Joutsenon Taidekesä on jo yli 40-vuotias Kaakkois-Suomen laajin yhtenäinen kulttuurin ja eri taiteenalojen koulutustapahtuma. Taidekesän kurssit ja konsertit pidetään Joutsenon Opistolla juhannuksesta elokuuhun. www.joutsenonopisto.fi.

Kesäteatteria Lappeenrannan kesäteatteri on Linnoituksessa. Näytäntökausi on kesäkuun lopusta elokuun alkuun. www.lappeenrannankesateatteri.fi Lisäksi kaupungissa on lukuisia muita teatteriryhmiä, joista osa esiintyy ympärivuotisesti.

Nukketeatteri Karelus – www.karelus.org Joutava ruuhi – joutava.ruuhi@gmail.com RATA-Ryhmä – rataryhma@gmail.com Lappeenrannan tanssiteatteri – aapovaan@gmail.com Taidekoulu Estradi – www.taidekouluestradi.fi Teatteri Kesy – www.teatterikesy.org Aholan Nuorisoseuran kesäteatteri – www.aholannuorisoseura.fi Herra Kivisen puutarhatontut – info@herrakivisenpuutarhatontut.fi Lappeenrannan Ylioppilasteatteri ActI – acti@ltky.lut.fi Omenapuutarhan Teatteri – raijame@delfiinihuone.fi Teatteri Tiimi – marja.pylkko@lprsth.fi Tuliteatteri Petroli – petroli@tuliteatteri.fi Vainikkalan kesäteatteri – sauli.vainikka@pp.inet.fi

540-paikkainen katettu kesäteatteri sijaitsee Lappeenrannan Linnoituksen kaupunginosassa. Teatterin tiloissa ja kahviossa voi järjestää näytelmätoiminnan lisäksi muuta tapahtumatoimintaa. Tilan varauksista ja toiminnasta vastaa myynti@kehruuhuone.fi

sijaitsee Lappeenrannan Linnoituksen kaupunginosassa. Ympärivuotista ohjelmaa tarjoava Kehruuhuone toimii juhla- ja tapahtumatilana. Tilan varauksista ja toiminnasta vastaa myynti@kehruuhuone.fi

Taidelainaamo sijaitsee osoitteessa Valtakatu 47, 53100 Lappeenranta (Kaupunginkirjaston talo).

Taidelainaamosta on mahdollista ostaa tai lainata Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran, Kotkan Taiteilijaseuran ja Kouvolan Taiteilijaseuran jäsenten töitä. Taidelainaamon toiminnasta vastaa Etelä-Karjalan taiteilijaseura ry.

Lisätiedot: www.e-ktaide.net/taidelainaamo

Lappeenrannan kaupunki myöntää harkinnanvaraisia avustuksia Kaupunki myöntää avustuksia lappeen­ rantalaisille järjestöille, yhdistyksille, seuroille ja ryhmille. Tukea ei myönnetä yksityishenkilöille.

Kaikkia kaupungin myöntämiä avustuksia haetaan sähköisesti kaupungin verkkosivuilla, joilta löytyy myös lisätietoja asiasta.

Avustukset on jaoteltu nuoriso- ja liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen, kulttuuritoimen sekä edellä mainittujen toimialojen ulkopuolisen toiminnan avustuksiin.

Avustusten hakuaika päättyy vuosittain tammikuun lopussa.

49

KULTTUURIPOLKU

Kulttuuripolku

kasvattaa kulttuurimyönteistä sukupolvea Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, EteläKarjalan lastenkulttuurikeskus Metku, kaupungin taidelaitokset, taiteen perus­opetusyksiköt ja taideyhdistykset tuottavat lasten ja nuorten kulttuurikasvatus­ohjelma Kulttuuripolkua.

Kulttuuripolku tutustuttaa koululaisia Lappeenrannan kaupungin kulttuuritarjontaan sekä taiteen harrastamisen mahdollisuuksiin. Kulttuurikasvatusohjelma on osa valtakunnallista opetussuunnitelmaa.

Lappeenrannan kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa Kulttuuripolku on ollut vuodesta 2011.

Metkun toiminnanohjaaja Minna PiriläMartin mukaan toiminnasta on saatu hyvää palautetta niin koululaisilta, opettajilta kuin työpajojen ohjaajiltakin. Kulttuuripolun taustalla ovat sujuva yhteistyö ja järjestelyjen helppous.

Työpajojen sisällöt suunnitellaan asiantuntijaryhmissä, joissa on kaupungin, taiteen perusopetusyksikoiden ja kulttuurilaitosten edustajia.

– Polulle lähtö on tehty mahdollisimman helpoksi opettajalle. Vierailut toteutetaan

50

koulupäivien aikana. Opettajan tarvitsee vain valita opettajanoppaasta tiettyyn taiteen- tai kulttuurinalaan liittyvä vierailu ja työpaja, ja ottaa yhteyttä työpajan toteuttajaan. Oletuksena on, että linja-auto on pihassa sovittuna päivänä ja vie lapset pajalle. Polulle lähteminen ei maksa kouluille mitään.

KEHITYSTÄ JA HAASTEITA Kulttuuripolku kasvaa ja kehittyy tarpeen mukaan ja työpajoja päivitetään vuosittain.

Toiminta kattaa kaikki esikoululaiset ja peruskoulun ikäluokat. Pajoja on vuosittain tarjolla noin 250. Ne ovat esillä Lappeenrannan koulujen PedaNetissä. Valinnan tekee opettaja.

Ideana on, että kun oppilas on käynyt kaikilla poluilla, hän hahmottaa kaupungin kulttuuritarjonnan kokonaisuutta pääpiir-

teissään. Toiveena on, että pitkällä tähtäimellä saataisiin uusi, aktiivinen ja kulttuurimyönteinen sukupolvi tupsahtamaan uunista ulos.

Sen lisäksi, että osallistuminen on helppoa ja maksutonta, polku toimii myös pedagogisesti. Jokaiselta polulta löytää sivupolun johonkin oppiaineeseen.

YSILUOKKALAISILLA K9-KORTTI Yhdeksänsien luokkien oppilaille hyvin­ vointi- ja sivistyspalvelut tarjoavat K9-kortin, jolla yhdeksäsluokkalaiset pääsevät oma­ toimisesti ja maksutta osallistumaan kaupungin kulttuurilaitosten palvelutarjontaan.

Kuorolaulu

Sari Kaasinen ja kuorolaisia.

koululaisten suosiossa Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun organisoimat koululaiskuorot ovat saavuttaneet suuren suosion eri puolilla Etelä-Karjalan maakuntaa.

Metkun toiminnanjohtaja Minna PiriläMartti kuvailee koululaiskuoroja maakunnalliseksi ilmiöksi.

– Kuorojen ensisijainen tarkoitus on rohkaista lapsia ja nuoria laulamaan, ja niiden suosio osoittaa, että yhteislaululle on tarvetta. Täällä Karjalan laulumailla musiikista ja laulusta on kautta aikojen ammennettu iloa ja riemua.

Ensimmäiset 10 koululaiskuoroa perustettiin vuonna 2009. Nyt kuoroja on jo useita kymmeniä ja niissä laulaa yli tuhat koululaista lähes kaikista Etelä-Karjalan kunnista.

Välillä joku kunta tai ryhmä jää pois, mutta tulee taas seuraavana vuonna uudelleen.

Suosio jatkuu edelleen.

Kuorolaiset muodostavat koulukohtaisia kerhoja, jotka kokoontuvat ja harjoittelevat omilla kouluillaan ja omien opettajiensa ohjauksessa. Näin toiminta on Pirilä-Martin mukaan lähellä lasta ja siihen on helppo tulla mukaan. Kaikkien kuorojen yhteisenä taiteellisena johtajana toimii musiikin tohtori Sari Kaasinen.

Koululaiskuorojen vuosittainen voimainponnistus on kaikkien kuorojen yhteiset Metkuillaan-kuorokonsertit ennen hiihtolomaa. Päivällä järjestetään koululaiskonsertti ja illalla muulle yleisölle avoin konsertti. Liput ovat niin kysyttyjä, että ne myydään miltei hetkessä loppuun.

51

TAITEEN PERUSOPETUS

Lappeenrannan ku

vataidekoulu

Lappeenrannan musiikkio

pisto

Taiteen perusopetuksesta onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään Lappeenrannan järjestetään monipuolista ja korkeatasoista taiteen perusopetusta.

Opintovaihtoehtoina ovat musiikki, kuva­ taide, tanssi, sirkustaide, teatteritaide ja käsityöt. Opinnoissa edetään tavoitteellisesti tasolta toiselle.

Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Pötryn mukaan taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti eri taiteenlajeihin oman kiinnostuksen mukaan ja antaa samalla oppilaalle valmiudet hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin.

– Taideopetuksella on ratkaiseva merkitys luovuuden kehittymisessä. Se antaa myös mahdollisuuden löytää väylän luovaan ammattiin tulevaisuudessa, Pötry sanoo.

Taiteen perusopetus tarjoaa taidepolun ohella eväitä myös elämänpolulle. Pötryn mielestä taide tukee lasten ja nuorten vahvuuksia, opettaa itseilmaisun keinoja ja taitoja sekä antaa myös valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Kun tekee itse, tietää voivansa vaikuttaa ympäristöönsä, eikä tyydy vain passiivisen vastaanottajan rooliin.

– Luovista harrastuksista saa runsaasti onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään. Juuri taiteen perusopetuksella on suuri merkitys siihen, miten lapset ja nuoret kokevat omat mahdollisuutensa ja löytävät vahvuutensa. Kun tekee itse, tietää voivansa vaikuttaa ympäristöönsä, eikä tyydy vain passiivisen vastaanottajan rooliin, Pötry kuvailee.

Taiteen perusopetusta antaviin kouluihin pääsee mukaan koulusta riippuen joko ilman virallista valintakoetta ilmoittautumisjärjestyksessä tai valintakokeen kautta.

Oppilaat maksavat opinnoistaan lukukausimaksun.

Lappeenrannan musiikkiopisto

www.lprmo.fi Musiikkiopiston soitinvalmennusryhmä >

52

Kuva: Ari Nakari

Soitinopetusta annetaan lapsille, nuorille ja aikuisille kaikissa orkesteri- ja sähkösoittimissa sekä laulunopetusta yli 15-vuotiaille. Varhaisiän musiikkikasvatus ­antaa kosketuksen musiikkiin alle koulu­ikäisille.

Opisto toimii yhteistyössä Kimpisen koulun musiikkiluokkien kanssa. Valintakoe järjestetään huhti–toukokuussa. Meillä toimii myös avoin osasto, jossa voi opiskella ilman valintakoetta.

Lappeenrannan kuvataidekoulu

Taidekoulu Estradi

Lappeenrannan kuvataidekoulu

Lappeenrannan Tanssiopisto

Lappeenrannan kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta kuvataiteessa 3–20-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä aikuisille.

Monipuolisiin opintoihin sisältyy mm. piirustusta, maalausta, grafiikkaa, savitöitä, muotoilua, rakentelua, mediataidetta, arkkitehtuuria, valokuvausta ja animaatioiden tekoa, sekä työpajassa myös elokuvan tekoa. Opiskelun voi aloittaa missä iässä tahansa.

Lappeenrannan Tanssiopistolla on tanssiharrastuksen aloittaville tarjolla yli 40 eri-ikäisten ja eri tanssilajien ryhmää. Tanssia aiemmin harrastaneille on valikoi­ missa puolensataa tanssitunti vaihtoehtoa. Nuorimmat Tanssiopiston oppilaat ovat 2-vuotiaita tyttöjä ja poikia ja yläikärajaa Tanssiopistolla ei ole.

www.lprkuvataidekoulu.fi

Tanssia tosissaan, mutta ei totisena! www.lprto.fi

Taito käsityö- ja muotoilukoulu Taito käsityö- ja muotoilukoulu antaa taiteen perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille. Taito käsityö- ja muotoilu­ koulussa sukkuloidaan eri teemojen siivittämänä käsityön inspiroivassa maailmassa tutustuen eri käsityötekniikoihin ja materiaaleihin. Onni elää käsityössä! www.taitoetelasuomi.fi

Lappeenrannan

Taidekoulu Estradi Monitaiteellinen esittävän taiteen koulu. Taidekoulu Estradi antaa taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille rytmimusiikissa, sirkustaiteessa ja teatteritaiteessa. Kaikilla linjoilla on opetusta aikuisille, sirkus- ja bändilinjalla myös alle kouluikäisille. www.taidekouluestradi.fi

Tanssiopisto

MuSiKa, Musiikkikoulu Sirpa Kainulainen Taiteen perusopetusta antavan yksityisen musiikkikoulun erityisosaamisalueena ovat harmonikan yksilö- ja ryhmäopetus.

Harmonikan yksilöopetusta annetaan kaikenikäisille. Ryhmäopetusmuodot ovat Harmonikkaorkesteri MuSiKa, HarmonikkaMusikantit (5–7 v.) -valmennusryhmä, sekä Harmonikka-Muksut (3–4 v.) -harmonikkamuskari.

Kouluun pääsee opiskelemaan ilmoittautumisjärjestyksessä, pääsykokeita ei ole. www.musika.fi

53

Kuva: Mikko Nikkinen

LIIKUNTA

Liikunnan iloa!

Ohjatut liikuntaryhmät Lappeenrannan liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille monipuolisia ja laadukkaita liikunnan ohjauspalveluja ympäri vuoden.

Erilaisia ohjattuja liikuntaryhmiä järjestetään senioreille, erityisryhmille sekä työikäisille viikoittain eri puolilla kaupunkia. Painopiste liikunnanohjauksessa on terveys- ja erityisliikunnassa. Tämän lisäksi ohjelmassa on erilaisia liikuntakursseja sekä -tapahtumia ympäri vuoden. Ohjaajamme ovat ammattitaitoisia ja kokeneita fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia ja uimavalvojia. www.lappeenranta.fi >Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Ohjattu liikunta

Liikuntaneuvonta Onko kuntosi päässyt repsahtamaan?

Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten?

Onko ylipainoa kertynyt jo liikaa?

Onko liikuntasi vähäistä tai yksipuolista?

Mistä löytyisi sopiva liikuntaryhmä?

Liikuntaneuvonta on tarkoitettu kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski,

54

esimerkiksi kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on muuten vähäistä tai yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu aktiiviliikkujille. Liikuntaneuvojina toimivat liikuntatoimen liikunnanohjaajat.

Henkilökohtaiseen, maksuttomaan liikuntaneuvontaan pääsee varaamalla ajan, puh. 040 674 2869.

Lasten liikunta Lasten liikuntamaat Joutsenohallissa, Kourulan palloiluhallissa ja Lauritsalan uimahallissa tarjoavat lapsille ja lapsiperheille monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan ja leikkiin ilman suorituspakkoa ja kilpailuhenkisyyttä. Liikuntamaita järjestetään ympäri vuoden sekä syksyllä että keväällä. Loma-aikoina lapsille järjestetään monipuolista liikuntaohjelmaa vuodenaikojen mukaan. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Ohjattu liikunta > Lasten ja perheiden liikunta

Uimakoulut Lasten alkeisuimakouluja järjestetään molemmissa Lappeenrannan uimahalleissa.

Uimaopetuksesta vastaa paikallinen uimaseura Lappeenrannan uimarit. Rantauimakouluja järjestetään kesällä Lappeenrannan reuna-alueilla ja Myllysaaressa.

Uimahallit Lappeenrannassa on kaksi uimahallia, joissa molemmissa veden lämpötila on noin 27,5 astetta. Keskustan hallissa on kahdeksanraiteinen 25 metriä pitkä allas.

Lisäksi hallista löytyy hyppyallas kiipeilyseinineen, lasten allas ja liukumäki. Hallista voi vuokrata kahta tilaussaunaa ryhmien käyttöön.

Lauritsalan uimahallin peruskorjaus valmistui kesällä 2013. Hallissa on 25 metriä pitkä allas, jossa on kuusi rataa. Lisäksi käytössä on lasten allas ja pieni liukumäki. Halli soveltuu hyvin erityisryhmien tarpeisiin niin altaan kun saunatilojenkin osalta.

Yleiset saunat ja avannot Kuntosalit Liikuntatoimella on käytössään neljä nykyaikaista kuntosalia eri puolilla kaupunkia: Joutsenossa, Sammonlahdessa, Lauritsalan uimahallissa sekä keskustan uimahallissa. Lauritsalan uimahallin kuntosali on suunniteltu palvelemaan erityisesti ­liikuntarajoitteisia.

”Löylyä lisää, löylyä lisää saunassa ei saa palella. Heittäkää löylyä lisää täähä ei tunnu missään.”

Myllysaaren rantasauna ja avanto www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Uimarannat, saunat ja avantouintipaikat Lappeenrannan uimahalli Lauritsalan uimahalli Hinkanrannan kesäsauna, www.hinkansaunat.fi Hinkanrannan savusauna, www.saimaansaunaseura.fi

Ulkoliikuntapaikat

Valkamanrannan kesäsauna

Kaupunki ylläpitää taajama-alueilla laajaa latuverkostoa. Reiteillä on pituutta yhteensä noin 350 kilometriä ja hiihtämään pääsee joka puolella kaupunkia. Latukartat löytyvät liikuntatoimen www-sivulta. Luistelualueita ja ulkokiekkoalueita Lappeenrannassa on kymmeniä. Kisapuistossa on lisäksi iso tekojäärata, jossa on jääpallokenttä ja jääkaukalo.

Lappeenrannan uimahalli Lauritsalan uimahalli Rauhan sairaalan entinen niin sanottu potilasrantasauna. Sauna sijaitsee Rauhanrannassa, Papusentiellä. Varaukset Kyläyhdistys Korvenrauhan verkkosivuilta.

Kuva: Kimmo M

etsälä

Lappeenrannan monipuolinen luonto ja eri liikuntapaikat tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia retkeilyyn ja ulkoiluun. Vaellus­ reittejä löytyy Joutsenon kaupunginosasta, ja valaistuja kuntopolkuja on eri puolilla kaupunkia noin 40. Vaellusreiteistä on kartat liikuntatoimen www-sivuilla samoin kun kuntopoluista.

Lappeenrannassa on useita kymmeniä urheilu-, keinonurmi- sekä hiekkapallo­ kenttiä. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Ulkoliikuntapaikat

Sisäliikuntatilat Lappeenrannassa on sisäliikuntatiloja eri puolilla kaupunkia. Urheilu- ja liikunta­ halleja sekä koulujen liikuntasaleja on Lappeenrannassa yli 40. Lisäksi Lappeen­ rannassa on viisi jäähallikaukaloa, joista neljä on Kisapuistossa ja yksi Rauhan kylpylän yhteydessä oleva Rauhan areena. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Sisäliikuntatilat

Liikuntapaikkojen varaaminen Kaupungilla on käytössä sähköinen tilavarausjärjestelmä, joka toimii internetissä. Sen kautta voi tehdä varauksia kaikille kaupungin liikuntapaikoille. Vuositasolla liikuntapaikoille tehdään noin 55 000 erilaista liikuntapaikkavarausta. www.lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Liikuntapaikkojen varaus

Urheiluseurat Lappeenranta tunnetaan urheiluseuroistaan. Seuroissa voi harrastaa liikuntaa ja urheilua monella eri tasolla, huipputasolla kilpaillen tai vähemmän kilpailumielellä oman mieluisimman lajin parissa.

Seuroja Lappeenrannassa on noin 120. SM-tasolla lappeenrantalaisseurat pelaavat tai ovat pelanneet jääkiekkoa, koripalloa, salibandyä, naisten pesäpalloa, jääpalloa ja kaukalopalloa.

SaiPa, NST Lappeenranta, Pesä Ysit, Veiterä ja Catz tunnetaan Suomen urheiluelämässä laajalti. Useimmissa seuroissa on toimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille kesällä ja talvella, joten valinnanvaraa eri lajien harrastajille löytyy.

Seuroista saa tietoa liikuntatoimesta ja myös Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:stä, www.eklu.fi

55

Virkistys- ja seikkailupuisto Myllysaari Kohtauspaikka lähellä Lappeenrannan keskustaa Lapsiystävällinen, viihtyisä ja turvallinen Myllysaari on kaikenikäisten kohtaus­ paikka ympäri vuoden.

Myllysaaren perhepuisto on suosittu virkistys- ja vapaa-ajanviettoalue Lappeenrannan keskustan tuntumassa, Saimaan rannalla. Myllysaaressa voi uida ja saunoa, kuntoilla, parkourata, pelata beach volleytä huippuluokan kentillä tai seikkailla Flow Parkissa. Viheralueilla on tilaa lekotteluun uimisen ja liikunnan lomassa.

Kaupunginlahden ja Linnoitus­ niemen itäpuolella sijaitsevassa Myllysaaressa on monipuolisia uimarantapalveluja, kuten yleisö­ sauna ja uimalaitos hyppytorneineen, loivaa ja lapsi­ystävällistä hiekkaranta-aluetta, kelkkaliuku­ mäki, leikkipuisto, kuntoilu- ja kiipeilyvälinealue sekä rantakahvila ja runsaasti viheralueita.

Beach volley -kentät, katukoripallokenttä, parkour-rata sekä kesällä 2012 avautunut yksityinen

56

seikkailukiipeilyrata Flowpark ovat varsinkin nuorten suosiossa. Niemen itärannalla sijaitsee soutajien ja melojien tukikohta.

Talvisin Myllysaaressa on kaksi avantouintipaikkaa, toinen uimalaitoksella ja toinen yleisö­saunalla.

Myllysaari uudistettiin perhepuistoksi vuosina 2009–2012. Uudistusta vauhditettiin EU-hankerahoituksella: vanhoja rakenteita korjattiin ja rakennettiin uusia liikunnallisia alueita varustuksineen sekä kunnolliset pysäköintialueet.

Myllysaaren kevyen liikenteen raiteilla liikkuminen onnistuu myös pyörätuolilla. Koko alueella on tallentava kameravalvonta, jolla ehkäistään ilkivaltaa ja roskaamista sekä lisätään alueen turvallisuutta.

Kiipeilyteline Myllysaaressa.

Lihaskuntoa ja tasapainon hallintaa Kahilanniemen terveysliikuntasalilta Kahilanniemen terveysliikuntasali palvelee matalan kynnyksen periaatteella: painevastuksella toimivia laitteita on helppo käyttää, liikunnanohjaaja on opastamassa ja hinnat ovat edullisia.

Kuntoilun lomassa voi ihailla laajasta ikkunasta avautuvia Saimaan näkymiä.

Terveysliikuntasalia vuokrataan esimerkiksi liikuntajärjestöille, eläkeläis- ja vammaisjärjestöille, Eksoten fysioterapiayksikölle ja vaikka yksityisille liikuntapalveluyrityksille. Vapaita vuoroja ja ohjausta on tarjolla satunnaisille kävijöille. Mainio paikka myös tykyryhmille.

Liikuntapalvelupäällikkö Aija Rautio kannustaa kaveriporukoitakin tarttumaan tilaisuuteen.

– Ryhmään mahtuu 20 liikkujaa. Kun osa joukosta tekee kiertoharjoittelua laitteelta laitteelle, keskialueelle jää tilaa tavalliseen jumppaan tai venyttely- ja kehonhallintaharjoituksiin. Lappeenrannassa on loistavia lenkkeilymaastoja ja laadukkaita kuntosaleja, mutta tämänkaltainen palvelu lihaskunnon harjoittamiseen meiltä on puuttunut.

Tarvetta elintapamuutokseen?

Tule kehonkoostumusmittaukseen Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimi tarjoaa kuntalaisille kehonkoostumusmittauksia. Testaukset toteutetaan kaksi kertaa vuodessa eri puolilla kaupunkia Lappeenranta-asukaslehdessä ilmoitettuina aikoina. Testejä tehdään myös ajanvarauksella Lappeenrannan urheilutalolla. Mittaus maksaa 20 euroa henkilöltä.

Liikuntapalvelupäällikkö Aija Rautio on huomannut, että useimmille testitulos toimii vahvana motivaattorina elintapamuutoksille.

– Jos pohdit, onko sinulla tarvetta muuttaa esimerkiksi liikunta- tai ruokailutottumuksiasi, tule ihmeessä testattavaksi. Liikunnanohjaaja käy testitulokset huolellisesti läpi kanssasi ja neuvoo, miten voisit parantaa omia elintapojasi ja ohjaa sinut tarvittaessa liikuntaneuvojan juttusille, Rautio kannustaa.

Itse testaus kestää noin minuutin: asetut paljain jaloin testilaitteelle seisomaan ja otat laitteen kahvoista kiinni. Laite laskee tulokset suhteutettuna painoosi, pituuteesi ja ikääsi. Sen jälkeen se rekisteröi muun muassa kehosi lihasten, rasvan, luiden ja veden määrän. Lopuksi saat tietosi paperille suhteutettuna normaaliarvoihin.

Jos tarvetta elämäntapamuutoksille ilmenee, mittaus kannattaa uusia puolen vuoden kuluttua.

Hyvä tietää • Testi ei sovellu raskaana oleville eikä sydämentahdistinta käyttäville.

• Ennen testausta kaksi tuntia syömättä ja juomatta.

• Testiä edeltävänä viikkona ei juurikaan alkoholia eikä suurta fyysistä rasitusta.

57

KIERRÄTYS, JÄTEHUOLTO JA YMPÄRISTÖ

Kierrätys ja jätehuolto Lappeenranta on edelläkävijä kotitalousjätteiden kierrätyksessä. Kotitalouksien biojätteet on hyödynnetty kompostoimalla jo vuodesta 2002 alkaen. Hyötykäyttöön kelpaaville pakkausjätteille sekä paperille löytyy ekopisteitä kattavasti eri puolilta kaupunkia. Jäljelle jäävä kuivajäte hyödynnetään energiana.

Kuntien omistama Etelä-Karjalan Jätehuolto huolehtii kotitalouksien jätehuollosta sekä jätteiden turvallisesta vastaanotosta ja käsittelystä.

Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa käsitellään maakunnan jätteet turvallisesti Konnunsuolla sijaitsevassa Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa vastaanotetaan kotitalouksien ja yritystoiminnan jätteitä, ja esimerkiksi kotitalouksien kuiva- ja biojätteet kuljetetaan jäteautojen kyydissä tänne. Valtaosa jätemateriaaleista esikäsitellään ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi ja raaka-aineiksi eri toimijoille, ainoastaan murto-osa kaikista vastaanotetuista jätteistä joudutaan loppusijoittamaan käsittelykeskuksen kaatopaikalle.

Käsittelykeskuksen alueella toimii Kekkilän kompostointilaitos, jossa valmistetaan maanparannusainetta biojätteistä ja jätevesilietteistä. Kotitalouksien kuivajätteet välivarastoidaan Kukkuroinmäen siirtokuormausasemalle, josta ne kuljetetaan täysperävaunurekoilla energiahyötykäyttöön Fortumin hyötyvoimalaan Riihimäelle.

58

Kodin jätehuolto Kotitalouksien jätteenkuljetuksista huolehtii Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Jokaisen asuinkiinteistön ja loma-asunnon tulee kuulua jätehuoltoon. Biojätteiden lajitteluvelvoite koskee kaikkia, eli sekä kuiva- ja biojätteille tulee olla omat jäteastiansa, joiden tyhjennyksistä sovitaan Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalvelun kanssa.

Kierrätykseen kelpaaville jätteille, eli lasipakkauksille, pienmetallille, kartonkipakkauksille ja lasille löytyy keräysastioita taloyhtiöiden jätekatoksista tai eri puolilla kaupunkia sijaitsevista ekopisteistä. Myös muovipakkauksille löytyy keräysastioita isoimpien kauppojen ekopisteistä, taajama-alueille on mahdollista saada myös kiinteistökohtainen keräyspalvelu muovipakkauksille.

Ohjeita omakotiasujille ja mökkiläisille Jätteiden lajittelua varten kiinteistöllä tulee olla jäteastiat kuivajätteelle ja biojätteelle. Biojätteet voi myös kompostoida itse asianmukaisessa kompostorissa. Jäteastioita myydään esimerkiksi rautakaupoissa tai niitä voi tilata Etelä-Karjalan Jätehuollolta. Tavallisesti omakotiasukkailla on käytössä 240 litran kuivajäteastia ja 140 litran biojäteastia.

Lähikiinteistöt voivat käyttää myös yhteisiä jäteastioita, eli perustaa niin sanotun kimpan – tästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Etelä-Karjalan Jätehuollolle.

Kiinteistön omistajan tai jätteentuottajan velvollisuus on ilmoittaa Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalveluun asiakastiedot, joiden perusteella jäteastiat tyhjennetään tietyin väliajoin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Monipuoliset vastaanottopalvelut Kukkuroinmäessä ja Hyödyksi-asemilla Lappeenrannassa kotitalousasiakkaita palvelevat • Toikansuon miehitetty Hyödyksi-asema osoitteessa Palosuonkatu 20 • Ylämaan Hyödyksi asema osoitteessa Varikkotie 5 • Kukkuroinmäen käsittelykeskuksen pientuoja-asema osoitteessa Hulkonmäentie 130 Asemilla vastaanotetaan sellaisia jätteitä, joita ei voi kodin jäteastiaan laittaa, kuten rikkinäisiä huonekaluja, sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, rakennus- ja remonttijätettä ja puutarhajätteitä (puutarhajätteitä ei vastaanoteta Ylämaan asemalla).

Lajitteluohjeet KUIVAJÄTE

BIOJÄTE

KYLLÄ: Rikkinäiset vaatteet, kumi, nahka Rikkinäiset astiat (lasi, posliini ym.)

Imurin pölypussit, tuhka, tumpit Vaipat ja terveyssiteet Ikkuna- ja muu erikoislasi

KYLLÄ: Kasvisten ja hedelmien kuoret Ruuan tähteet Suodatinpaperit, teepussit Muonankuoret, munakennot Pienet luut Talouspaperi, servetit Kotieläinten häkkien kuivikkeet

Hehku- ja halogeenilamput Yhdistelmäpakkaukset, kuten kahvipaketit, läpipainopakkaukset Likaiset pahvit, paperit ja muovipakkaukset Kissanhiekka

EI: Nesteitä, muovia tai muuta maatumatonta jätettä

EI: Biojätettä, vaarallista jätettä tai kierrätykseen kelpaavaa jätettä

KARTONKI

KYLLÄ: Kartonkiset maito-, mehu-, piimä- ja jogurttitölkit huuhdottuina ja kuivina Kartonkiset einespakkaukset ja kuivatuotteiden pakkaukset Paperipussit ja -kassit

Pizzalaatikot, munakennot Kartonkiset kertakäyttöastiat WC- ja talouspaperirullien hylsyt Käärepaperit, esimerkiksi kopiopaperikääreet

EI: Märkää tai likaista kartonkia, muovia

PIENMETALLI

LASI

ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTO

KYLLÄ: Metallipurkit, -kannet ja -korkit huuhdottuina Alumiinivuoat ja -foliot Täysin tyhjät maalipurkit ja paineettomat aerosolipullot Muut pienet metalliesineet EI: Sähkölaitteita, vaarallista jätettä, paristoja ja akkuja

Etelä­Karjalan Jätehuolto Oy Hulkonmäentie 130 54190 Konnunsuo KYLLÄ: Kirkkaat ja värilliset lasipullot ja -purkit huuhdottuna. Poista korkit ja kannet.

Etikettejä tai kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa.

EI: Lasiastioita (juomalaseja, uunivuokia, kahvipannuja), posliinia, keramiikkaa, kristallia, opaalilasia (esim. hajuvesipulloja, koriste-esineitä), ikkuna- tai peililasia, lamppuja tai valaisimia

UKSET MUOVIPAKKA

KYLLÄ: Tyhjät, puhtaat ja kuivat muovipakkaukset Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset Pesuaine-, shampoo- ja saippuapakkaukset Muovipullot, -kanisterit ja -purkit Muovikassit, -pussit ja -kääreet

Jätteiden vastaanotto Avoinna: ma–pe klo 7–20, (aattoina 7–18) puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu (kuljetukset, laskutus, neuvonta): Avoinna: ma–pe klo 8–16, (aattoina 8–14) puh. 010 841 1818 asiakaspalvelu@ekjh.fi www.ekjh.fi

EI: Likaisia muovipakkauksia, PVCpakkauksia tai muita muovituotteita

KIERRÄTYS KANNATTAA!

59

SÄHKÖLAITTEET Sähkölaitteilla tarkoitetaan kaikkia verkkovirralla toimivia ja akkukäyttöisiä laitteita. Niiden vastaanotto on kotitalouksille AINA veloituksetonta. Sähkölaitteita myyvillä liikkeillä on velvoite ottaa vastaan rikkinäisiä sähkölaitteita tietyin edellytyksin, ja niitä vastaanotetaan myös Hyödyksi-asemilla ja Kukkuroinmäen käsittelykeskuksessa.

VAARALLISET JÄTTEET Vaaralliset jätteet, kuten akut, jäteöljyt, maalit, liuottimet, torjunta-aineet, loisteputket ja lääkkeet, on pidettävä erillään muista jätteistä, ja ne tulee palauttaa vastaanottopaikkoihin alkuperäispakkauksissa, mikäli mahdollista. Kotitalouksien vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan.

Akut ja paristot palautetaan niitä myyviin liikkeisiin Vanhat lääkkeet palautetaan apteekkeihin Muut vaaralliset jätteet toimitetaan Hyödyksi- asemalle, Kukkuroinmäen käsittelykeskukseen tai vuosittain järjestettävän keräyskierroksen pisteisiin

ISOKOKOISET JÄTTEET, RAKENNUSJA REMONTTIJÄTE Rikkinäiset huonekalut, rakennusjäte ja muut isokokoiset jätteet voi toimittaa joko Hyödyksiasemille tai Kukkuroinmäen käsittelykeskukseen.

Jätteet tulee lajitella vastaanotto-ohjeiden mukaisesti.

VAATTEET JA TEKSTIILIT Käyttökelpoiset vaatteet ja muut kodin tekstiilit voi toimittaa kierrätykseen tai tekstiilien keräyslaatikoihin, joita löytyy joistakin ekopisteistä.

Käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat kuivajätteisiin. Kierrätykseen kelpaavia tavaroita vastaanottavat: Hyötyhalli (Kivisalmenkatu 10) SPR:n kontti (Kauppakatu 61) Joutsenon Kiekkari (Lappeentie 5)

ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTOVIRANOMAINEN Etelä-Karjalan kuntien jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa maakunnallinen Etelä-Karjalan jätelautakunta, joka toimii Imatran kaupungin hallinnon alla. Jätelautakunta muun muassa hyväksyy alueen jätehuoltomääräykset sekä jätetaksat. Jätehuoltoviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeamisia jätehuoltomääräykEtelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen Virastokatu 2, 55100 Imatra Jäteasiainpäällikkö Juha Hyrkäs puh. 020 617 4633 juha.hyrkas@imatra.fi

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Jätehuollon valvonta PL 302, 53101 Lappeenranta puh. vaihde 05 6161 ympäristötoimi.kirjaamo@ lappeenranta.fi

Jäteasiamies Satu Kokkola (vs. Salme Muurikka) puh. 020 617 4664 satu.kokkola@imatra.fi

Ilmanlaadun seuranta Ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakun­nallisesta ilmanlaatupor­ taalista www.ilmanlaatu.fi. ­­Lappeenrannassa ilmanlaatua seurataan teollisuus­ laitosten ympäristössä kuten Lauritsalassa, Tirilässä, Pulpilla ja Ihalaisessa. Liikenteen vaikutusta seurataan erityisesti Lappeenrannan ja Joutsenon keskustojen mittauspisteissä. Lisätietoa ilmanlaadun seurannasta ja tuloksista löytyy Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta esimerkiksi hakusanalla ”ilmanlaatu” .

Kaivovesi Kunnallisen talousvesiverkoston ulkopuolella olevien yksityiskaivojen vedenlaadusta vastaa omistaja itse.

Suomalaisella kaivovedellä on tiettyjä ongelmia aiheuttavia erityispiirteitä.

Vesi on yleensä hapanta ja pehmeää.

Kaivovedelle on paikoitellen tyypillistä korkeat rauta-, mangaani-, nitraatti-, kloridi- sekä fluoridipitoisuudet. Lisäksi porakaivoissa saattaa olla korkea radonpitoisuus. Kaivoveden laatuun vaikuttaa kaivon sijainti, kunto ja huolto. Kaivon rakenteiden kunnon tietää vain säännöllisesti kaivoon kurkistamalla!

Kaivoveden laatu kannattaa tutkituttaa säännöllisesti laboratoriotutkimuksin, koska kaikki haitalliset aineet ja mikrobit

60

sistä. Tällaisia poikkeamisia ovat esimerkiksi yli kahdeksan viikon tyhjennysvälit kuivajäteastialle sekä jätehuollon pitempiaikaiset keskeytykset. Jätemaksun kohtuullistamishakemukset sekä maksumuistutukset tule myös osoittaa jätehuoltoviranomaiselle.

eivät näy eivätkä maistu. Veden tutkiminen on syytä tehdä myös, jos veden epäillään aiheuttavan terveysoireita tai jos sen väri, maku tai haju on muuttunut oleellisesti. Myös uuden kaivon veden laatu on syytä tutkituttaa ennen kaivon käyttöönottoa.

Ohjeita vedenhankintaan ja myös kaivon kunnostukseen löytyy Suo­ men ympäristökeskuksen verkko­ sivuilta www.ymparisto.fi/kaivot.

Kaivoveden tutkimusta haluava voi kääntyä suoraan laboratorion puoleen. Terveystarkastajalta saa neuvoja ja opastusta veden laatuun liittyvissä kysymyksissä.

Radon ja sisäilma Radon on sisäilmassa esiintyvä näky­ mätön ja hajuton jalokaasu. Radonpitoisuudet ovat suurimpia läpäisevillä soraharjuilla ja pienimpiä tiiviillä savimailla. Lisäksi rakennustapa vaikuttaa radonpitoisuuteen.

Lappeenrannan alueella, kuten myös koko Etelä-Karjalassa, esiintyy yleisesti maaperässä radonkaasua. Radonpitoisuudet saattavat vaihdella suuresti saman kunnan alueellakin.

Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta. Ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero aiheuttaa sen, että talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisään enemmän kuin kesällä, ja radonpitoisuudet asunnoissa ovat talvella suurempia kuin kesällä. Myös talousvesi voi olla radonin lähde. Radonia voi esiintyä erityisesti porakaivoissa.

MITEN RADONPITOISUUTTA MITATAAN? Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla.

Pitoisuuteen vaikuttavat muun muassa ulkoja sisälämpötilat sekä tuuletus. Luotettavan tuloksen saamiseksi radonmittaus tulisi tehdä marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta. Mittauksen voi tilata Säteilyturvakeskuksesta www.stuk.fi. Säteily­ turvakeskuksesta saa myös paljon muuta tietoa radonista ja sen torjunnasta.

radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radon­ pitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3.

Lisätietoja radonista saa myös ­Lappeenrannan seudun ympäristö­ toimen terveystarkastajalta.

MITEN PALJON RADONIA SAA OLLA ASUNNOSSA? Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asunnon huoneilman

61

ELÄIMET

Eläimet Eläinlääkäripalvelut Lappeenrannassa

Lappeenrannan alueella toimii neljä kunnaneläinlääkäriä, jotka kaikki hoitavat suur- ja pieneläimiä. Suur­ eläimet hoidetaan käynneillä niiden pitopaikoissa ja pieneläimet vastaanotoilla.

Pieneläinvastaanotot sijaitsevat Lappeenrannassa ­(Pohjolankatu 14) ja Joutsenossa (Kesolantie 1).

Hoitoajan varaaminen omalle eläimelle tapahtuu soittamalla aamulla puhelinvastaan­ottoaikana klo 8–9 suoraan eläinlääkärille.

Kuva: Jaana Mikk anen

Kunnallisesta eläinlääkintähuollosta Lappeen­ rannan alueella vastaa Lappeenrannan seudun ympäristö­toimi, jolla on eläinlääkäreitä myös Luumäellä, Savitaipaleella ja Lemillä.

Puhelinvastaanottoajan jälkeen eläinlääkärit ryhtyvät p ­ otilastyöhön, eivätkä välttämättä voi vastata puhelimeen.

Arki-iltapäivisin toimii Lappeenrannan Pohjolankadun­vastaanotolla klo 15–16 avovastaanotto, jonne on mahdollista tulla lemmikin kanssa suoraan ilman ajanvarausta. Avovastaanotto on tarkoitettu pienille rutiinitoimenpiteille, kuten rokotuksille. Enemmän tutkimuksia vaativille potilaille tulee varata aika eläin­lääkäriltä erikseen.

Lappeenrannassa toimii myös useita yksityisiä pieneläinvastaanottoja, joiden yhteystiedot löytyvät puhelin­luettelosta.

HYVÄ TIETÄÄ ELÄINLÄÄKÄREIDEN PUHELINNUMEROT: Ajanvaraukset klo 8–9: Kirsti Hallamaa puh. 0400 258 758 (myös Ylämaa), Emilia Heinikainen puh. 0400 340 785, Sari Maijanen puh. 0400 256 162, Olga Romanova puh. 040 7429 972 (Joutseno) Pieneläinvastaanotot: Pohjolankatu 14, Lappeenranta puh. 040 754 5659 (vastaanottoavustaja Seija Lehvonen, ei ajan­ varauksia!) ja Kesolantie 1, Joutseno Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys kiireellisille hätätapauksille puh. 0600 17070 (klo 16–22, 1,73 €/min, klo 22–08, 3,46 €/min) Eläinsuojeluasiat: valvontaeläinlääkäri Marjut Vahalinna puh. 040 5929 637 (virka-aikana) Löytöeläimet: Tassutarha, Salmentie 306, 54820 Kotimäki, puh. 050 320 3324, www.tassutarha.net Lisätietoja: www.lappeenranta.fi > Palvelut > Ympäristö > Eläimet ja eläinlääkintähuolto

62

ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys kiireellistä hoitoa vaativia eläimiä varten on järjestetty yhteisesti Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella.

Päivystys koskee pieneläinten lisäksi myös muita eläimiä. Päivystys on tarkoitettu ehdottomasti vain hätätapauksia varten, sillä edellä mainittujen kuntien alueella päivystää kerrallaan vain yksi alueen eläinlääkäreistä.

Hän hoitaa pieneläinpotilaat omalla vastaanotollaan ja liikkuu suureläinkäynneillä koko päivystysalueella.

Kiireellistä eläinlääkärinapua virka-ajan ulkopuolella tarvitsevan eläimen omistajan tulee soittaa päivystysnumeroon 0600 17070, josta puhelu yhdistyy suoraan päivystävälle eläinlääkärille. Päivystysnumeroon soittaminen on ­maksullista.

Eläinsuojeluvalvonta Lappeenrannassa

Koirapuistot Alakylässä, Lauritsalassa, Lepolassa, Skinnarilassa ja Voisalmessa Lappeenrannassa on viisi koirapuistoa. Koira­ puistojen jaloittelualueiden hoidosta ja kunnossa­ pidosta sekä vastuullisesta käytöstä vastaavat koirien ulkoiluttajat.

Puistoissa toimitaan Suomen Kennelliiton sääntöjen mukaisesti.

Lappeenrannan kaupunki vastaa roska-astioiden tyhjennyksestä.

Koirapuistoja voi käyttää ilmaiseksi.

Alakylän koirapuisto sijaitsee Ratapuistossa, Alakylän päiväkodin ­ ja rautatien välisellä alueella.

Lauritsalan asukasyhdistyksen talkootyönä rakentama koira­puisto on Hyötiöntien varrella, tien ja UPM:n tehtaan välisellä alueella, ­Luukkaansalmen sillan tuntumassa.

Lepolan koirapuisto sijaitsee Lepolan hautausmaan ja Etelä-­ Saimaan toimitalon väliin jäävällä alueella eli Lepolan puistossa.

Skinnarilan koirapuistolle kuljetaan Skinnarilankatua yliopiston suuntaan. Koirapuisto on oikealla uimarannan ja kosteikon kohdalla.

Kaupunki ja alueen asukkaat rakensivat puiston vuonna 2014 Länsialue omaksi -toiminnan yhteydessä. Puistossa on eroteltu pienille koirille oma aitaus.

Eläinsuojelulla ja eläinten hyvinvoinnilla tarkoitetaan mo­ nia asioita, muun muassa eläinten hyvää kohtelua, niiden terveyden ylläpitämistä ja sairauksien ehkäisyä. Lisäksi eläinten tulisi voida toteuttaa luonnollisia lajin mukaisia tarpeitaan ja tuntea elämänsä hyväksi.

Eläinten hyvinvointia koskevat yleiset vaatimukset on säädetty lainsäädännöllä. Eläinsuojeluviranomaisena Lappeenrannassa toimii pääasiassa valvontaeläinlääkäri, joka työskentelee Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa. Myös poliisi on eläinsuojelulain mukainen valvontaviranomainen.

Valvontaa tehdään epäilyn perusteella ja ilman epäilyä muun muassa ammattimaisesti toimiviin eläinyksiköihin. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seura- ja harrastuseläinten pidosta tulee ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Virka-ajan ulkopuolella kiireelliset eläinsuojeluilmoitukset tehdään poliisille yleiseen hätänumeroon 112. Jos havaitset suoraa väkivaltaa eläintä kohtaan, soita aina hätänumeroon 112 ja kutsu poliisi paikalle.

Lappeenrannan seudulla toimii myös vapaaehtoispohjalta Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys. Eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiset valvojat voivat antaa neuvoja ja ohjeita eläinten pidossa ja hoidossa.

Voisalmensaarelaisten asukasyhdistyksen talkootyönä rakentama Voisalmen koirapuisto sijaitsee Suolahdessa, Kivisalmenkadun varrella, Finnforest Oyj:n tehtaiden kohdalla.

Koirapuistojen sijainnit kartalla: www.lappeenranta.fi > Ympäristö > Puistot ja viheralueet > Koirapuistot Lauritsalan, Lepolan ja Voisalmen koirapuistoissa on kaksi aidattua aluetta, toinen pienille, enintään 40 cm korkeille koirille ja toinen isoille koirille. Alakylän koirapuistossa on yksi yhteinen alue kaikille koirille.

Koirapuistojen pinta-alat ovat Kennelliiton suositusten mukaisia, noin 4 000 neliömetriä. Aitojen korkeudet ovat noin 1,2 metriä.

Puistoissa on myös istuinpenkkejä ja jätteenkeräysastioita sekä ilmoitustaulut.

KOIRIEN UIMAPAIKKA MYLLYSAAREN PERHEPUISTON TUNTUMASSA Koiria varten on rakennettu aidattu uimapaikka Kirkkoherranlahden pohjukkaan, Myllysaaren perhepuiston viereen.

Kuva: Tiina Marttinen

Lisäksi koirat saavat uida rannoilla, joita ei ole erikseen merkitty yleisiksi uimarannoiksi.

Löytöeläimet Mikäli lemmikkisi katoaa Lappeenrannan alueella, on syytä ilmoittaa asiasta Tassutarhaan, joka vastaa löytöeläinten hoidosta. Eläinsuojelulaki velvoittaa kunnat järjestämään löytökoirien ja -kissojen sekä muiden vastaa­ vien pienikokoisten seuraeläinten tilapäisen hoidon. Talteen otettua eläintä säilytetään vähintään 15 päivän ajan. Mikäli koirasi tai kissasi on kadonnut, kysy löytöeläinhoitola Tassutarhasta ja ilmoita sinne kadonneen eläimen tiedot. www.tassutarha.net Tassutarha Salmentie 306, 54820 Kotimäki puh. 050 320 3324, terhi@tassutarha.net

63

MATKAILU

Pohjoismaiden suurin

Hiekkalinna

nousee Linnoituksen kupeeseen kesäisin

Kolme miljoonaa kiloa hiekkaa muotoutuu joka kesä vaihtuvan teeman mukaan.

Lappeenrannan satamaan kohoava Hiekkalinna on niin lappeenrantalaisten kuin vieraidenkin kesäinen olohuone, jossa voi nautiskella ja touhuta vaikka koko päivän ajan.

64

Arvostetut hiekanveistäjät ympäri maailmaa loihtivat tuoreista ideoista ja kolmesta miljoonasta kilosta hiekkaa satumaisen monumentin Saimaan rannalle, historiallisen linnoituksen tuntumaan kesäkuukausien ajaksi.

Hiekkalinna on jo vienyt meidät keskiaikaan, viidakkoon, avaruuteen, merirosvojen ja prinsessojen pariin, keskelle kivikautta dinosaurusten valtakuntaan ja niin edelleen.

Joka vuosi jännittävästi uudistuvalla Hiekkalinnalla viihtyvät kaikki vauvasta vaariin.

Lappeenrantalaisille Hiekkalinna on hassunhauska kotikenttäetu ja ylpeyden aihe, jonka pariin voi surutta kutsua sukulaiset, tuttavat ja kaikki kesävieraat iästä ja kotimaasta riippumatta. Piipahda etukäteen sivustolla hiekkalinna.lappeenranta.fi.

Sisäänpääsy Hiekkalinnalle on maksuton.

Kuva: Mikko Nikkinen

Katujuna kulkee Lappeenrannassa Hyppää katujunan kyytiin ja koe kappale kauneinta Suomea! Katujuna kulkee kesäisin läpi kauniin kaupungin ja kierroksen aikana näet upean linnoituksen lisäksi ihania Saimaan maisemia.

Katujuna on maakaasukäyttöinen ja kulkee jousituksensa ansiosta kevyesti myös linnoituksen muhkuraisilla kivetyksillä. Kyyti on taksia halvempaa ja leppoisampaa.

Junassa on kuulokkeet, jolla voit kuunnella opastusta usealla eri kielellä.

Katujuna lähtee tunneittain Hiekkalinnalta. Voit hypätä junaan tai jäädä kyydistä kaikilla pysäkeillä.

65

Saimaa ja Saimaan kanava Eksoottista Saimaan kanavaa pitkin risteilet Lappeenrannasta Viipurin eli Saimaalta Suomenlahdelle. Viipurin ja Pietarin suositut risteilyt ovat viisumi­ vapaita. Jos haluat viettää aivan erityisen kesäpäivän Saimaalla, lähde parin tunnin risteilylle vaikka lounasaikaan tai nauti herkullinen illallinen upeita saaristomaisemia ihaillen.­Saimaan kanavan historiaan pääset tutustumaan kesäisin Saimaan kanavan museossa.

Rauha-Tiurun matkailualue ja Myllymäki Joutsenossa Rauha-Tiurun alue on yksi Pohjoismaiden upeimmista matkailualueista Lappeenrannan itäisellä laidalla noin 35 kilometriä keskustasta. Saimaan rannalla sijaitseva alue tarjoaa luonnon läheisyyttä sekä monipuolisia aktiviteetti-, ravintola- ja majoittumispalveluja.

Alueelta löytyy upeiden ulkoilureittien lisäksi Holiday Club Golf Saimaa ja lukuisia elämys- sekä ohjelmapalveluja eri vuodenajoille: seikkailupuisto, maastopyöräily, mönkijäsafarit, kalastus, ratsastus, vesiaktiviteetit kuten SUP-vuokraus ja retket, parasailing, kellunta sekä lisäksi pororekiajelu, hiihto, luistelu ja retkiluistelu talvisin. Alueella sijaitsee Holiday Club Saimaa viihdekylpylä, Capri ostoskeskus, Angry Birds Activity Park sisäpuistolla sekä vuoden 2012 loma-asuntomessualue.

Talviurheilijan ykköspaikka Etelä-Karjalassa on Myllymäki, Joutsenon keskustasta kuuden kilometrin päässä sijaitseva laskettelu- ja maastohiihtokeskus. Rinteitä on viisi ja Myllymäen ympäristössä risteilee useita kilometrejä hiihtolatua. Jos et omista omia talvi­urheiluvälineitä, voit vuokrata välineet paikan päältä.

Myllymäessä koko perhe viettää ikimuistoisen talvipäivän.

Ylämaan spektroliitti Ylämaan kaunis jalokivi spektro­ liitti on Suomen kansallisjalokivi ja Etelä-Karjalan maakuntakivi. Se on liki parituhatta miljoonaa vuotta sitten maankuoressa kiteytynyttä maasälpää, labradoriittia. Ylämaan spektroliitissa värit ovat poikkeuksellisen voimakkaat, ja ne vaihtelevat rajattomasti sateen­ kaaren väreissä.

Ylämaan Jalokivikylässä on mahdollisuus kokea spektroliitin lumous.

Jalokivimuseo on avoinna kesäisin ja muina aikoina ryhmille tilauksesta.

Jokakesäisillä jalokivimessuilla kesäheinäkuun vaihteessa voit tutustua vielä syvällisemminkin jalo­kivien maailmaan.

Lisätietoja Ylämaan Kotiseutuyhdis­ tyksen sivuilta www.ylamaa.fi.

66

Kirsti Doukas, Donna, Kalevala Koru, Kuva: Teemu Töyrylä

Lisätietoa alueen matkailupalveluista: www.visitlappeenranta.fi www.gosaimaa.com

ELINKEINOELÄMÄ

Osaamisesta yrittäjyyttä ja työpaikkoja Lappeenranta haluaa tulevaisuudessa olla johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. Tällä tiellä Lappeenrannan merkittävänä vahvuutena on jo 1960-luvun lopusta alkaen ollut yliopisto, joka kouluttaa osaajia alueen yrityselämän tarpeisiin.

Yliopiston myötävaikutuksella uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy korkean teknologian teollisuuteen samoin kuin sähkö- ja energiateollisuuteenkin. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen ansiosta Lappeenrannassa on tarjolla asiantuntijoita, osaajia ja tekijöitä erilaisiin tuotannollisiin ja kaupallisiin tehtäviin.

merkittävän aseman Euroopan ja maailman metsäteollisuuskeskittymien joukossa.

Myös vihreistä ympäristötavoitteista ja jätteiden kierrättämiseen liittyvistä innovaatioista luodaan uutta liiketoimintaa. Samalla Lappeenrannasta kehitetään ympäristöystävällisten innovaatioiden testiympäristöä.

Jos piirrämme Lappeenrannan ympärille kehän reilun kahdensadan kilometrin säteellä, se yltää sekä Helsinkiin että Pietariin. Kehän sisällä asuvat noin kahdeksan miljoonaa ihmistä tarjoavat kaupankäynnille ja hyvinvointipalveluille pohjoisen Euroopan suurimman asiakaspotentiaalin.

Vaikka perinteiset teollisuuden työpaikat ovatkin vähentyneet Suomessa, innovaatiot ja tulevaisuuteen kurkottavat investoinnit varmistavat Kaakkois-Suomelle jatkossakin

Muun muassa Lappeenrannan Kaukaan teollisuusalueella toimiva puupohjaista biodieseliä valmistava biojalostamo on niittänyt maailmanlaajuista huomiota.

KANSAINVÄLINEN KAUPPAKAUPUNKI

varsinkin venäläismatkailun ansiosta.

Pitkällä aikavälillä rajaliikenteen odotetaan lisääntyvän, vaikka Venäjän kulloinenkin taloustilanne ja sen myötä venäläisten ostovoima vaikuttavat kasvulukuihin.

Jotta kausivaihteluiden vaikutuksia Lappeenrannan seudun elinkeinoelämään pystytään tasaamaan, markkinointia suunnataan eri puolille Eurooppaa ja maailmaa, muun muassa Kiinaan.

Lappeenrannan kaupalliset palvelut ovat kehittyneet poikkeuksellisen monipuolisiksi

Wirma – yritystäsi varten Lappeenrannan kaupungin elinkeino- ja yrityspalveluyksikkö Wirma palvelee seudun yrityksiä sekä yrittäjäksi aikovia ja kehittää alueen toimintaympäristöä.

Wirman tavoitteena on saada Lappeenrannan seudulle uutta liiketoimintaa ja lisätä alueen vetovoimaisuutta. Samalla se luo alueelle uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

APUA YRITYKSEN PERUSTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN Wirma tarjoaa paikallisille yrityksille ja yrittäjäksi aikoville neuvontapalveluita.

Yrityksen perustamisneuvonnassa Wirman asiantuntijat arvioivat yhdessä asiakkaan kanssa liikeidean toteuttamiskelpoisuutta ja auttavat asiakasta jalostamaan ideansa toimivaksi liiketoiminnaksi. Apua tarjotaan muun muassa sopivimman yritysmuodon valintaan, kannattavuus- ja kassavirtalaskelmiin ja starttirahan hakemiseen liittyviin kysymyksiin.

Aloittavien yrittäjien lisäksi Wirman asiantuntijat palvelevat jo toimivia yrityksiä. Tällöin neuvonta voi liittyä vaikkapa yrityksen

kehityshankkeisiin ja niiden rahoittamiseen, yritysten ongelmatilanteisiin tai sukupolvenvaihdoksiin.

UUSIA TYÖPAIKKOJA JA YRITYSTOIMINTAA Lappeenrannan alueelle sijoittuminen pyritään tekemään yrityksille mahdollisimman houkuttelevaksi. Wirma auttaa yrityksiä esimerkiksi työvoiman ja sopivien toimitilojen löytämisessä.

Wirman maksuttomat palvelut: yleisneuvonta yrityskehitys sijoittuminen KEHITTÄMISHANKKEITA JA YRITTÄJYYSKASVATUSTA Wirma kehittää seudun elinvoimaisuutta ja yritysten kilpailukykyä myös erilaisilla kehittämishankkeilla. Wirma osallistuu sopi-

www.wirma.fi

muskuntiensa sekä maakunnan elinkeinoja matkailustrategioiden sekä -ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

Wirma edesauttaa myös seutuympäristön muuttumista savupiipputeollisuudesta energia-, bio-, ICT- ja ympäristöalan sekä palveluyritysten vahvaksi keskittymäksi.

Lisäksi Wirma osallistuu aktiivisesti nuorten yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen alueen oppilaitoksissa.

Wirma julkaisee uutiskirjettä, jonka voit tilata sen nettisivuilta. Tervetuloa käymään Wirman toimipisteisiin, kaupungin keskustaan!

Wirma yrityspalvelut Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta TE-palvelut Villimiehenkatu 2, 53100 Lappeenranta puh. 05 616 3400, info@wirma.fi www.wirma.fi

67

Breikkaavasta diplomi-insinööristä videoalan yrittäjäksi Tohmajärveltä kotoisin olevan Hiski Hämäläisen tie elokuvia ja mainosvideoita tuottavaksi yrittäjäksi ei ole aivan tyypillisimmästä päästä. Hämäläinen on koulutukseltaan energiatekniikan diplomiinsinööri, mutta elämänkoulu on vienyt hänet videoiden pariin. Kaikki alkoi breakdancen harrastamisesta ja lajin kuvaamisesta, mistä tie vei palkituksi breakdance-elokuvien tekijäksi – ja lopulta Hiskin Nettivideoiden perustajaksi.

Hiski Hämäläinen aloitti videoiden kuvaamisen Lappeenrannan teknillisellä yliopistossa (LUT) harrastuskerhossa. Yliopiston kirjastosta löytyi vuokralle laadukkaat kuvaus- ja editointivälineet. Niiden avulla Hämäläinen perehtyi alaan.

Intohimo tekemiseen ja ammattimainen asenne on näkynyt Hämäläisen projekteissa alusta asti.

– Kandintyön aiheekseni sain energiatekniikan osaston markkinoinnin kehittämisen, mikä motivoi kehittämään taitoja entisestään. Vein läpi ehdotukseni osaston mainosvideon tekemisestä sekä YouTubekanavan perustamisesta, Hämäläinen kertoo.

Koreaan suuntautuneen työharjoittelureissun aikana Hämäläinen työsti breakdancen maailmaan sijoittuvaa dokumenttielokuvaa. Hän osallistui dokumentillaan

Filmi- ja videokuvaajien liiton SM-kilpailuun ja nappasi voiton nuorten sarjan parhaalla elokuvalla.

Dokumentti voitti myös parhaan kansainvälisen dokumentin palkinnon Hollywoodissa järjestetyssä New York International Film Festival -tapahtumassa.

Yliopistosta valmistumisensa aikoihin Hämäläinen teki Suomen breakdancen historiasta kertovan dokumentin. Näiden meriittien jälkeen Hämäläisen innostus kasvoi entisestään ja uusiin kuvausprojekteihin alkoi sadella pyyntöjä.

Myöhemmin dokumenttielokuvia on valmistunut useita niin breakdancesta kuin brasilialaisesta Capoeira-taistelulajistakin, ja Hämäläisen elokuvia on näytetty ympäri Suomea ja ulkomailla.

YRITTÄJYYDESSÄ KIEHTOVAT OMAN NÄKÖISET PROJEKTIT Hyvin DI-opinnoissaan menestyneellä Hämäläisellä ei ollut opiskeluaikoinaan suunnitelmissa yrittäjyys, mutta projektien lisääntyessä mies koki oman yrityksen perustamisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

– Yrittäjyydessä kiehtoi, että saisin tehdä itselleni tärkeitä juttua, kehittää oman näköisiäni projekteja ja määrittää itse aikatauluni, Hämäläinen kuvailee.

Hiskin Nettivideot -toiminimen Hämäläinen perusti kolmisen vuotta sitten. Ennakkoodotuksia yrittäjyyden suhteen Hämäläisellä ei juuri ollut ja hän koki yrityksen perustamisprosessin helpoksi. Yritysmuodon päättäminen, tilitoimisto- ja ALV-asiat aiheuttivat jonkin verran päänvaivaa, mutta kaupungin yrityspalvelujen Wirman yritysneuvojilta sai perustamisvaiheessa hyviä vinkkejä.

– Yritysneuvojille olen voinut myöhemminkin aina soittaa, kun joku asia on askarruttanut. Wirman avulla olen myös saanut hyviä

68

kontakteja muihin yrittäjiin, Hämäläinen kertoo.

Yrityksen kotipaikaksi Lappeenranta oli Hämäläiselle selvä ratkaisu, koska kaupungissa ei ollut paljon alan kilpailua ja hänellä oli täällä valmiit verkostot. Asiakaskunta on nykyään laajentunut Lappeenrannasta myös pääkaupunkiseudulle.

Yritysneuvojille olen voinut myöhemminkin soittaa aina, kun joku asia on askarruttanut.

VIDEOT POHJUSTETAAN HYVÄLLÄ SUUNNITTELULLA Hiski Hämäläinen kokee erottuvansa muiden alan yrittäjien joukosta taidollaan tiivistää asioita ja kyvyllään tehdä aiheesta kuin aiheesta video, josta jää katsojalle hyvä mieli.

– Asiakkaan kanssa mietitään joskus pitkäänkin, mitä videolta halutaan, joten suunniteluun käytetään yleensä yhtä paljon aikaa kuin itse tekemiseen.

Kuten yrityksen nimikin jo kertoo, Hiskin Nettivideoiden erikoisalaa ovat verkkoon tuotettavat mainokset.

– Markkinointikanavana YouTube kasvattaa koko ajan suosiotaan ja mainostaminen siellä on tätä päivää. Asiakkaitani ovat pienet ja keskisuuret yritykset ja organisaatiot, joilla on selkeä kohderyhmä ja -alue, jolloin nettimarkkinointi on ainoa järkevä vaihtoehto. Lisäksi videoita teetetään messukäyttöön tai rahoituksen hakua varten, Hämäläinen kertoo.

Erityisiä markkinointiponnisteluja Hämäläisen ei ole tarvinnut tehdä, vaan referenssien kautta asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä häneen päin. Työ on puhunut puolestaan.

Sanna Laukkanen

UUSIUTUVAA ENERGIAA

Kestävän kehityksen mallikaupunki Lappeenrannan kaupunki on edelläkävijä kestävässä kehityksessä, ilmastonmuutoksen torjumisessa, vihreän talouden ja teknologian edistämisessä. Lappeenrannan vihreät arvot ja teot ovat kaupungin strategisten tavoitteiden keskiössä niin asukkaiden viihtyisyyden kuin kaupungin elinvoimankin näkökulmasta.

Lappeenranta haluaa olla ympäristöä säästävän toiminnan mallikaupunki, joka tekee konkreettisia tekoja kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Tavoitteena on vähentää kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Vihreitä tavoitteita kohti kaupunki pyrkii usein eri tavoin, muun muassa kuulumalla erilaisiin kestävää kehitystä edistäviin verkostoihin niin Suomessa kuin ulkomailla.

Vuonna 2017 Lappeenranta liittyi kansainväliseen kaupunkien kestävän kehityksen ICLEI (Local Governments for sustainability) -verkostoon. Lisäksi kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen liittymisestä kestävää kehitystä ajavaan, globaaliin Global Covenant of Mayors -verkostoon.

Jo vuonna 2015 Lappeenranta hyväksyttiin suomalaisten resurssiviisaiden kuntien verkostoon FISU:uun (Finnish Sustainable Communities). Samana vuonna Lappeenrannan asukkaat, yritykset ja kaupunki laativat resurssiviisaan tiekartan kohti kaupungin jätteetöntä ja hiilineutraalia kestävän kulutuksen tulevaisuutta.

NOPEITA, VIHREITÄ EDISTYSASKELIA Lappeenrannassa puheet ovat jo muuttuneet teoiksi. Lappeenranta on nimittäin saavuttanut merkittäviä kestävän kehityksen tuloksia verraten lyhyessä ajassa. Lappeenranta on muun muassa valittu WWF:n

Suomen ilmastopääkaupungiksi vuosina 2014 ja 2016.

Lappeenranta on myös vuoden 2015 pyöräilykaupunki, ja vuonna 2016 Kuntaliitto palkitsi kaupungin ansiokkaasta ilmastotyöstään. Lappeenrannan ilmastoohjelman julkaisun jälkeen ensimmäinen merkittävä ja konkreettinen askel otettiin vuonna 2010, jolloin Kaukaan biovoimala aloitti ensimmäisen täyden toimintavuotensa.

väkodeissa. Lappeenrannassa on jo kolme vihreän lipun koulua ja yksi päiväkoti, jotka ottavat ympäristöasiat ja kestävän kehityksen osaksi koulun arkea.

Lappeenrannan yliopistokampus on puolestaan valittu maailman ekologisimmaksi jo vuonna 2013. Yliopisto on tunnettu nimenomaan energia- ja ympäristöalan tutkimuksesta ja opetuksesta.

Lappeenranta Greenreality on vihreää tulevaisuutta luova ajattelu­ ja toimintamalli, johon me Lappeenrannassa sitoudumme.

Biovoimala käyttää polttoaineena lähes yksinomaan puun kuorta, joka syntyy puunjalostusteollisuuden sivutuotteena.

Kaukaan biovoimalan, tuttavallisemmin Kauvon käyttöönoton myötä alueen kaukolämmöntuotannon päästöt alenivat kolmanneksen verran.

Lappeenrannan alueella toimii niin ikään aktiivinen yritysverkosto Green Energy Showroom (GES), joka tekee töitä kestävämmän tulevaisuuden eteen. Verkostoon kuuluu pääosa alueen merkittävimmistä ympäristö- ja energia-alan yrityksistä ja alueen kuntia sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia.

Aurinkopaneeleita Lappeenrannan Myllymäessä.

Kaupunki pyrkii tarjoamaan kestävän kulutuksen oppeja myös kouluissa ja päi-

69

Kuva: Jetro Matilainen

Tutustu Lappeenrannan vihreisiin tekoihin greenreality.fi PANOSTUSTA PUHTAASEEN ENERGIAAN Lappeenranta tavoittelee uutta yritystoimintaa ja kasvua erityisesti uusiutuvan energian, kiertotalouden ja vesiteknologian aloilla.

– Pystymme kunnallisella päätöksenteolla vaikuttamaan julkisiin hankintoihin ja investointeihin, maankäyttöön, energiantuotantoon ja päästöihin, ja siten vähentämään yhdyskunnan ympäristövaikutuksia ja samalla tarjoamaan yrityksille näytön paikkoja, sanoo kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Yli 90 prosenttia Lappeenrannassa syntyvästä jätteestä kierrätetään jo nyt. Lappeen-

rannan kaukolämmöstä yli 80 prosenttia tuotetaan Kaukaan Voiman biovoimalaitoksessa.

Lappeenranta siirtyi vuoden 2017 alusta, ensimmäisenä suomalaisena kuntana, 100-prosenttisesti uusiutuvan EKOenergiaympäristömerkityn sähkön käyttäjäksi.

Aurinkosähkön tuotantoa edistetään muun muassa asentamalla aurinkosähköä kaupungin omiin kiinteistöihin.

Perinteisten ratkaisujen sijaan Lappeenrannassa etsitään uudenlaisia teknologioita myös esimerkiksi jäteveden ja jätteiden käsittelyyn.

Tulevaisuudessa Lappeenranta haluaa olla johtava uusiutuvan energian ja vihreän

Kivisalmen energiatehokas pumppaamo puhdistaa Pien-Saimaata.

teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ja jossa on panostettu kuntalaisten hyvinvointiin.

Lähin energianeuvoja on puhelimen päässä Lähin energianeuvoja on puhelimen päässä. Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvonta tarjoaa opastusta arjen energiapulmiin näiltä aihealueilta: asuminen ja kestävä kulutus lämmitystapavalinnat energiatehokas rakentaminen ja remontointi Puhelinneuvonta 01019 3030 ti klo 11–13 tai to klo 13–15. Neuvontaa annetaan paikallisverkkomaksun tai matkapuhelumaksun hinnalla.

70

Energianeuvontaa saa myös verkossa. Voit jättää kysymyksesi asiantuntijan vastattavaksi kuluttajien energianeuvonnan portaalin Kysy ja keskustele -palstalle www.eneuvonta.fi/kysy-ja-keskustele Voit lähettää kysymyksiä ja ottaa osaa keskusteluun myös Etelä-Karjalan energianeuvonnan Facebook-sivuilla www.facebook.com/EtelaKarjalan­ Energianeuvonta Etelä-Karjalan energianeuvonnan (ENNE) nettisivuilla www.enne.fi julkaistaan ajankohtaista tietoa energia-asioista,

ja sivut toimivat myös hiilineutraalien kuntien verkoston (HINKU) tiedotuskanavana. ENNE-sivuilta löytyvät paikallisen energianeuvonnan tarkemmat yhteystiedot, mikäli haluat saada neuvoja myös muina kuin valtakunnallisen neuvonnan puhelinaikoina.

Etelä-Karjalan energianeuvonnasta voit lainata lämpökameraa ja sähkönkulutusmittaria.

UUSIUTUVAA ENERGIAA

Aitoa omaa aurinkoenergiaa kotiin ja yritykseen Lappeenrannan Energia tuo markkinoille kesällä 2017 ensimmäiset aurinkosähköpakettinsa koteihin ja yrityksiin. Energian Aito-aurinko­ paketilla mahdollistat oman sähköntuotannon helposti avaimet käteen -toimituksella. Tee ekoteko ja hanki aurinkopaneelit edullisesti korottomalla osamaksulla suoraan paikalliselta energiayhtiöltäsi!

Aito-aurinkopakettimme tarjoaa kaikki aurinkosähkön tuottamiseen liittyvät laitteistot eli paneelit, invertterin sekä oheislaitteet 60 kuukauden maksuajalla. Paketit on räätälöity kolmelle eri kulutusluokalle.

Pienelle ja vähän kuluttavalle omakotitalolle on oma pakettiratkaisunsa, sähkö-

tai maalämpölämmitteiselle omakotitalolle sekä enemmän kuluttavalle kuten maatilalle tai pienyritykselle on omansa. Asennuskustannukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia ja ne veloitetaan ensimmäisen osamaksun yhteydessä.

Lappeenrannan Energialta saa myös kattavat aurinkoenergian neuvontapalvelut muun muassa investointiavustuksiin ja koti­ talousvähennyksiin. Tutustu lisää ja pyydä meiltä kartoitus: lappeenrannanenergia.fi tai edullistasähköä.fi.

Tiesithän?

Lappeenrannan Energia ostaa kotitalouksien tuottaman sähkön Lappeenrannan Energia Oy kannustaa kotitalouksia sähkön ­pientuotantoon. Energiayhtiö ostaa ylijäämäsähkön markkina­ ehtoisesti siten, että hinta sidotaan kulloinkin vallitsevaan sähkön pörssihintaan.

Pientuottajan saamat myyntitulot otetaan huomioon normaalilla sähkölaskulla hyvityksenä. Myyntitulot lasketaan kulloinkin vallitsevan hinnan ja jakeluverkkoon tuotetun sähkömäärän tulona. Sähkön ostaminen edellyttää, että pientuottajalle on asennettu etäluettava kaksisuuntainen mittaus. Lappeenrannan Energialla on käytössään tarvittavat mittaustenkäsittely- ja laskutusjärjestelmät. Lappeenrannan Energialla toimitaan valta­ kunnallisten toimintamallien ja suositusten mukaisesti.

RESURSSIVIISAUS ON MYÖS MAALAISJÄRKEÄ Lappeenranta on yksi neljästä Sitran vuonna 2015 käynnistämän Kohti resurssi­ viisautta -hankkeen pilottikaupungeista.

Lappeenranta on mukana edistämässä hiilineutraalisuutta ja luonnonvarojen viisasta käyttöä myös Suomen ympäristökeskuksen organisoimassa Hinku-verkostossa sekä Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hankkeessa.

Resurssiviisailla ratkaisuilla Lappeenrantaa kehitetään entistä viihtyisämmäksi sekä

asukkaille että matkailijoille. Kun täällä kehitettyjä innovaatioita testataan ensin paikallisesti, niille avautuu kansainvälisiä markkinoita, mikä puolestaan lisää yritysten menestystä ja työllisyyttä.

Uusien teknisten innovaatioiden ohella resurssiviisaus on maalaisjärkeä puhtaimmillaan, eli säästämme maapallon luonnonvaroja yhdistämällä uusinta tekniikkaa vanhoihin viisauksiin. Lappeenranta tarvitsee kaikkia asukkaitaan yhteistyöhön, jotta asetettu tavoite jätteetön ja hiilineutraali Lappeenranta vuoteen 2050 mennessä toteutuisi.

Maalaisjärki tarkoittaa muun muassa lähiruuan suosimista, veden kulutuksen vähentämistä ja rakennusten energiatehokkuuden lisäämistä. Työ-, kauppa- ja harrastusmatkoja kannattaa entistä useammin taittaa pyörällä, jalkaisin tai bussilla. Voisimme myös ottaa mallia isovanhemmistamme ja suosia kierto­ taloutta, josta ei synny jätettä.

71

PR-LÄHETTILÄÄT

Lappeenranta nuortui hetkessä Lappeenrannan kaupunki on valinnut positiivisesti Lappeenrantaa edustavia nuoria kotikaupunkinsa PR-lähettiläiksi kaksivuotiskaudeksi huhtikuussa 2012, 2014 ja 2016.

Viisi urheilua, kulttuuria tai jotain muuta osaamisalaa harrastavaa nuorta markkinoivat Lappeenrantaa oman harrastuksensa yhteydessä sekä Suomessa että mahdollisuuksiensa mukaan myös kansainvälisesti.

Samalla lähettiläät toimivat paikkakunnan muille nuorille reippaina esikuvina.

Lappeenrannan PR-lähettiläiksi valittiin huhtikuussa 2012 break-tanssija Aleksi Esala, purjehtija Anttoni Hautamaa, aitajuoksija Aino Heikkilä, uimari Vilma Pauliina Ruotsalainen ja taitoluistelija Olivia Tuuva.

72

Huhtikuussa 2014 PR-lähettiläiksi valittiin yleisurheilija Kristiina Halonen, sirkustaiteilija Sini Napari, break-tanssija Alex Suomalainen, sellisti Annika Valkeajoki ja hiihtäjä Niina Virtanen.

Huhtikuussa 2016 PR-lähettiläiksi valittiin kansantanssia sekä viulun- ja klarinetin soittoa harrastava Sanni Kauppinen, hiihtäjä Roni Lukkarinen, yleisurheilija Aleksandra Niiranen, nuorisovaikuttaja Robert Tammi ja musiikin monitaitaja Saara Östman.

Rennon asialliset PR-lähettiläät tekevät iloista ja värikästä kotikaupunkiaan Lappeenrantaa tunnetuksi nuoria kannustavana yliopistokaupunkina oman harrastuksensa välityksellä. He myös kannustavat nuoria mukaan positiiviseen toimintaan ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin.

Tapaat meneillään olevan kauden PR-lähettiläitä Lappeenrannan tapahtumissa!

Seuraa heitä Lappeenrannan instagramtilillä LappeenrantaFi.



Saara Östmanin Lappeenranta

on tulvillaan soittoa, laulua ja teatteria Sinä vuonna, kun esikoistyttö Saara täytti 11 vuotta, Östmanin perhe muutti Tampereelta Lappeenrantaan.

Paikkakunnan vaihdos tuntui pikkutytöstä haikealta, mutta vähitellen haikeus vaihtui vilpittömäksi iloksi perheen paluumuutosta äidin kotiseudulle.

– Onhan Lappeenranta antanut minulle niin paljon mahdollisuuksia. Jotenkin täällä asiat ovat paremmin hallittavissa, mahdollisuudet näkyvillä ja osallistuminen helppoa. Minun Lappeenrantani on tulvillaan soittoa, laulua ja teatteria, Saara hymyilee. Hänet valittiin Lappeenrannan PR-lähettilääksi huhtikuussa 2016.

Sekä Saara että kaksi vuotta nuorempi pikkuveli ovat käyneet äidin ja isän kanssa esiintymiskeikoilla pienestä pitäen.

– Musiikkiin on ollut helppo tarttua, koska se kuuluu elämäntapaamme, isoisäkin on musikaalinen, samoin eno ja serkut. Aloitin kitaralla, musiikkiopistossa harjoittelen pianonsoittoa, kansanmusiikkiyhtye Roihussa soitan muun muassa sähköbassoa ja äidin

opastuksella tapailen harmonikkaa, mutta ennen kaikkea rakastan laulamista, Saara kertoo.

HARRASTUKSISTA VOIMIA KOULUNKÄYNTIIN Lappeenrantaan muuton jälkeen Saaran koulumatka vei ensin Kaukaan ja Kimpisen kouluihin, sitten Lyseon lukioon.

– Kaukaan koulun musiikinopettaja kannusti minua bändikouluun. Serkkujanikin oli käynyt siellä, joten Estradi tuntui alusta alkaen tutulta ja omalta.

Lukio toi Saaran harrastuksiin teatterin, jonka ilmapiiriä hän on haistellut myös Estradilla bändikoulun, sirkuksen ja nuorisoteatterin yhteisprojekteissa.

Lukion jälkeen Saara haluaisi opiskeleman alalle, johon musiikki jollain tavalla kuuluu.

– Pitkään olen haaveillut musiikinopettajan työstä, mutta lukioteatterissa olen

oivaltanut, että esiintyminenkin voisi liittyä ammattiini.

Saara on onnistunut sovittamaan koulun ja harrastukset yhteen, ja välillä aikaa on jopa säästynyt, koska musiikilla ja teatterilla on voinut jonkin verran korvata lukion valinnaisaineita.

KOLMANNEN KAUDEN PR-LÄHETTILÄS Saara haki PR-lähettilääksi edellisen kauden lähettilään Sini Naparin innostamana.

– Estradilla tutuksi tullut Sini kertoi mukavista kokemuksistaan ja innostuin tekemään esittelyvideon ja lähetin hakemuksen, Saara kertoo.

Energinen nuori nainen on muun muassa osallistunut kotikaupunkinsa markkinointikuvauksiin, esiintynyt tapahtumissa, esitellyt Lappeenrantaa ja päivittänyt Instagramia.

Harrastaminen on hauskaa ja rentouttavaa, mutta jos on tavoitteita, työtäkin on tehtävä, puurrettava ja ylitettävä kynnyksiä.

73

IN ENGLISH

Welcome to Lappeenranta!

You have made a great Choice by moving to Lappeenranta, a City with its Residents and Nature at Heart.

Initially, Lappeenranta emerged in a beautiful setting at the lower reaches of Lake Saimaa, in a marketplace with good transport connections. This was the starting point for the centuries of dedicated development work of the living environment, trade and industry, and cooperation networks. Today, Lappeenranta is an international university city and tourist destination, the commercial centre of South East Finland, and the economic powerhouse of South Karelia.

On one hand, Lappeenranta is international, and on the other, it remains an idyllic small

History Town Charter in 1649 Lappeenranta was granted a town charter in 1649 under the reign of Queen Christina of Sweden. The Fortress, the old town of Lappeenranta, is a fascinating place to visit. It was built to protect the border and has served both the Swedes and the Russians. Today, the Fortress is a valuable part of Lappeenranta’s Finnish, Russian and Swedish cultural heritage. The heraldic symbol of the City of Lappeenranta, the Wildman, is omnipresent in the town, and it is also a popular name for various local products and souvenirs.

More information about the history of the City of Lappeenranta: www.lappeenranta.fi > Our city > History

74

town. There are approximately 73,000 inhabitants (2017). Some 98 nationalities are represented in Lappeenranta. You will soon feel like one of the locals when you get involved in free time activities and join in our events.

On the City’s Website, you can find Information and the most important current news about Lappeenranta in English and Russian. There are also blogs written in English at visitlappeenranta.fi website that will provide interesting views of your new home town.

Living Lake views, city life and peace of the countryside In Lappeenranta you can find city life, suburbs, beautiful lakeside and also countryside. Thus the city offers an exceptional selection of housing types for different needs.

In addition to the actual city center, there are three larger suburbs of some 10,000 inhabitants in Lappeenranta: Joutseno, Lauritsala and Sammonlahti.

Lappeenranta also boasts extensive rural areas. The city’s borders stretch over dozens of kilometers from east to west.

On the city’s website there is a map service, which assists you to find places and get to know your new hometown.

Lappeenranta’s Magazine for Residents comes out three times a year (in January, May and August) and includes an English section.

Winkki, the Customer Service Centre on the Ground Floor of Lappeenranta City Hall is open on Weekdays during Office Hours. You can also contact the customer service team by telephone on 05 616 2220 or via email at winkki@lappeenranta.fi.

The map also shows fitness trails and cycling paths. There are altogether 275 km of cycling paths in the city, 95 km of which are the main cycling routes that are also cleared from the snow during the winter.

Build a house or rent a home More housing is made available by raising the height of apartment houses and taking new residential districts in use.

The city’s plot guarantee scheme ensures that a home builders or entrepreneurs, wishing to set up on land owned by the city of Lappeenranta, are guaranteed a plot.

This covers residential buildings intended for year-round use as well as commercial premises and storage buildings.

The city of Lappeenranta owns a reliable rental accommodation provider Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, which

For more information, please contact aspainfo@aspakoti.fi Website in Finnish: www.aspakoti.fi

Kuva: LUT

In Lappeenranta we also ensure accommodation for all new university students. Our principle is that the lack of housing cannot stop anyone from studying. You can actively seek an apartment from our Student Housing Foundation (www.loas.fi) or from private markets.

Studying “Spirit of Skinnarila” – fundamental part of Lappeenranta’s identity Skinnarila is a shared campus area situated in western Lappeenranta. The student body of around 8,000 consists of over 5,000 students in Lappeenranta University of Technology (LUT) and around 3,000 students in Saimaa University of Applied Sciences (Saimia). The population in western Lappeenranta is around 18,000, making the area larger than the several neighboring municipalities together.

The campus area lies around seven kilometers outside the city center.

However, a convenient bus service connects the campus to city center: on weekdays buses run every fifteen minutes from early morning till late night.

Bus schedule can be conveniently accessed at bussit.lappeenranta.fi/bussit LUT and Saimia make our city appealing, and they are vital to our economic life.

The students are an important part of Lappeenranta’s identity: the student life is visible especially in Skinnarila, but in the city centre too. LUT students alone represent some 76 nationalities, bringing briskness to the city’s already international atmosphere.

Skinnarila campus plays a major role in developing entrepreneurship in

Lappeenranta. Some 2,000 citizens work either on campus or in the nearby organizations specialized in technology.

Lappeenranta University of Technology (LUT)

oriented approach in services and the business of the new generation. Saimia has expertise in Russian business, trade and culture.

Read more www.saimia.fi

The international science community of LUT consists of 6,500 students and specialists. The university has been a pioneer in technology and business since 1969. Today it focuses on issues concerning green energy and water, sustainable business and circular economy.

What characterizes LUT is its capability in teamwork with an open-minded attitude.

THE-ranking lists LUT among the best 300 universities in the world as well as the best young university in the Nordic countries.

LUT also has an internationally awarded Green Campus, a unique research and educational environment, where the university’s expertise in energy as well as its own innovations are put to practical use. In 2013, Green Campus was awarded as the World’s Best Sustainable Development University Campus in the International Sustainable Campus Network Competition.

Read more www.lut.fi, www.greencampus.fi

Saimaa University of Applied Sciences Saimaa University of Applied Sciences (Saimia) is a multidisciplinary university offering education in five fields: technology, healthcare and social services, business administration, tourism and hospitality, and visual arts.

Saimia has a campus both in Lappeenranta and Imatra. The Skinnarila campus has modern facilities next to Lake Saimaa. Internships and projects to businesses are important parts of the studies. The cooperation between Saimia and organizations in Skinnarila area is firm.

There are over 3,000 students in Saimia, of which more than 10% are international.

The University of Applied Sciences offers an excellent opportunity to gain international experience as exchange studying or internship periods.

In Saimia, the research and development are based on the belief that innovation can only be a result of a real need. The emphasis is on the internationality, technological innovations, customer

Kuva: Mirka Rahman

has nearly 5,000 flats and houses around Lappeenranta.

Transportation Easy access to Europe by rail and flights To St. Petersburg by rail The fast Allegro brings St. Petersburg even closer to Lappeenranta than before. The paperwork is done in the train, so you don’t have to worry about spending time in the Customs lines.

The Allegro and Tolstoi trains to Russia leave from Vainikkala train station. There is a taxi service operating between Lappeenranta city centre and Vainikkala station, and it needs to be ordered at least 90 minutes ahead of the train leaving from or arriving to Vainikkala. The taxi service is available accordingly to the Finnish VR trains’ timetables.

You can reach the taxi service from number 0200 60 400 (1,08€/call+1,01€/min) Timetable: Departure from Lappeenranta train station leaves 1 hour 20 minutes before the scheduled departure of the train from Vainikkala. Departure from Vainikkala station to city centre around 10 minutes after the train has arrived.

Fly to Europe Lappeenranta International Airport offers connections to Europe. The airport serves people living in South East of Finland and across the border in Russia.

Every year the Finnish travelling agencies arrange some 30 Charter flights destined mainly to locations at the Mediterranean Sea. Depending on the routes and the number of flights, the amount of passengers in Lappeenranta International Airport can be over 100,000 a year at its best (116,000 passengers in 2011).

75

Lappeenranta city centre is becoming more walkable by leading cars to underground parking garages. The goal is to increase easy accessibility of all commercial and other services from all directions of the centre area.

Williparkki Oy, an enterprise owned by the city, administers the underground parking garages P-Tori, P-Pormestari and P-City.

P-Tori is located next to the Market Square on Snellmaninkatu, near Taipalsaarentie and Lappeenkatu. P-Pormestari is situated under Vapaudenaukio, and its entrances are at Valtakatu (next to the public library) and Villimiehenkatu. P-City is situated under Marianaukio and its entrance is at Kirkkokatu (Etelä-Karjalan Osuuspankki).

When parking in these facilities, you pay only for the time stayed. Contract customers can use the parking garages unlimitedly for free. You can also charge electric cars in the 02-floor in P-Pormestari and in P-City.

After opening, the Williparkki Oy has nearly 1,000 underground parking lots in Lappeenranta city centre. In addition to Williparkki’s facilities there are also parking lots underneath Iso-Kristiina and Galleria shopping centres.

There are 18 comprehensive schools run by the city in Lappeenranta. Kesämäki School has a class taught in English.

Applications are made at the same time as enrolment to basic education. In addition to this, pupils moving to the city of Lappeenranta may be accepted in the English class at a later date at the discretion of the principal. Pupils of Kesämäki School’s English class will continue their education in year seven at Kesämäenrinne School.

The only school providing education in a foreign language outside the metropolitan area of Helsinki, the Finnish-Russian School of Eastern Finland (ISK), operates in Lappeenranta. One of its special tasks is to increase Russian language skills in Finland.

There are various upper secondary schools to choose from in Lappeenranta.

In addition to the schools provided by the city, there are possibilities to study in Russian (ISK) and in English (South Karelia IB World School).

Vocational Education is provided by Saimaa Vocational College.

Kuva: Lappeenrannan Tanssiopisto

Parking moves underground

Young People Basic Education in Art

Education Childcare, Pre-School Education, Basic Education, Upper Secondary Schools and Vocational Education Day care centres in Lappeenranta offer part-time and full-time care for children under the age seven. Day care in private homes is available through municipal and private child minders. As an alternative to day care, Lappeenranta offers families a Lappeenranta supplement and a local supplement for private child care on top of the statutory home care allowance and a private child care allowance.

76

In Lappeenranta, Basic Education in Art outside basic school education is organised primarily for children and young people.

Schools providing Basic Education in Art include Lappeenranta Music Institute, Lappeenranta Art School for Children and Youth, Art School Estradi, Lappeenranta Dance Institute, and Taito Craft School.

Facilities and Activities for Young People Lappeenranta Youth Services have facilities for young people around the city. The facilities are open to all young people, who are welcome to spend time with their friends or participate in structured activities.

The facilities run by the Youth Services are primarily for people aged 13 to 17.

Kuva: Mikko Nikkinen

IN ENGLISH

Health and Well-being The Municipal Social and Health Care Services for Lappeenranta Residents are provided by Eksote, the Social and Health Care District of South Karelia. The services include health centres, hospitals, dental care, health care for school children and students, maternity and child welfare clinics, social services for adults, services for families, rehabilitation and assistive equipment, X-ray, laboratories, services for the elderly and disabled, mental health services, and services for substance abusers.

Services at health centres do not require a referral from a doctor. During the daytime, services available at Health Centres include doctor’s appointments and emergency appointments with a nurse. In the evening, at night and during weekends, emergency care is provided by the emergency clinic of South Karelia Central Hospital at Valto Käkelänkatu 1, Lappeenranta.

Maternity and child and family welfare clinics provide services at different locations around the city.

Further information about all services provided by Eksote is available on the website at www.eksote.fi.

Library Services The Main Library is in the City Centre, on Valtakatu. The largest local Libraries are in Sammonlahti, Lauritsala and Joutseno.

The libraries of Lappeenranta hold nearly 10,000 books to lend in English and some 2,000 in Russian. There is also reading material in Swedish, German, French, Estonian, Spanish and Italian. Films in various languages, language courses, audio books, magazines and music are also available.

In addition to the lending services, libraries have computers with Internet connections for you to use without charge. Libraries also have wireless networks if you wish to use your own laptop.

The PressDisplay Internet service at the library allows you to access newspapers from 100 countries, in 54 languages, either in the library or on your computer at home. At home, you can use your library card number to log into the service.

Sports There are two Indoor Swimming Pools in Lappeenranta. The City Sport Office runs gyms in Joutseno and Sammonlahti, and at the swimming pools in Lauritsala and the city centre.

The versatile Landscape in Lappeenranta and the various Sports Facilities provide excellent Opportunities for Outdoor Activities and Sports. In the winter, the city maintains an extensive network of ski tracks in the urban residential areas. The tracks cover some 350 kilometres in total and you can go skiing in any part of the city. There are some 40 fitness trails that are lit at night.

There are about 120 Sports Clubs in Lappeenranta. In the clubs, you can take up sports and exercise at many different levels, from competing at the top level to less competitive activities for your own pleasure.

bins for dry waste and bio waste (unless bio waste is composted in a thermally insulated composter).

By sorting waste we can reduce the amount of waste that ends up in landfill.

Eco points around the city have containers for recycling cardboard, paper, metal and glass containers. Used batteries can be taken back to the shops that sell them. Old and unused drugs and medicines can be taken back to the pharmacies.

Domestic and commercial waste is received, processed and directed for reuse at Kukkuroinmäki waste processing centre. At the drop-off station, domestic customers sort their waste in appropriate platforms according to staff instructions.

Animals Municipal Veterinary Services in Lappeenranta are provided by Lappeenranta Region’s Environmental Office.

All properties must have separate waste

Tuosa, the most beautiful Golf Course in Finland, is perfect for Pros and Beginners alike. Myllysaari recreational area is close to the city centre and boasts facilities for beach volleyball, swimming, sunbathing and saunas. The public saunas are open all year: Tuesdays and Thursdays at 4-8 pm for men, and Wednesdays and Fridays at 4-8 pm for women. You can also go for a swim in Lake Saimaa straight from the sauna – this is particularly memorable in the winter.

Walk along the Harbour Shoreline in the Summer and you will end up at the largest Sandcastle in the Nordic Countries. A cobblestone path takes you up the hill from the Sandcastle and into our old town, the Fortress, leading you into Lappeenranta’s history.

A vet surgery for small animals is located in the centre of Lappeenranta, at Pohjolankatu 14. Appointments for pets can be made by calling the vet directly during the telephone hour at 8-9 am.

There are five dog parks in Lappeenranta.

There is also a fenced swimming area for dogs next to Myllysaari recreational area.

Pop in the shops in the Fortress and find original souvenirs, visit one of the many museums, enjoy delicacies at the famous Café Majurska, and take a moment of calm in Finland’s oldest Orthodox Church.

Friendly service and a wide range of products at our department stores will cater for all tastes. You might also want to take a drive up to the Ylämaa Gem Village for a Gem Tour, or drive to Lemi for a Taste of ”Särä”, the local Lamb Specialty.

Waste Management Waste management services are provided by Etelä­Karjalan Jätehuolto Oy (South Karelian Waste Management Ltd). Each property must be connected to the organised waste management in one way or another, including holiday homes.

Dry waste and bio waste must always be separated but it is possible to compost bio waste in an appropriate, thermally insulated composter.

Go to the Harbour Square in the Summer and board a boat or ship to cruise Lake Saimaa or Saimaa Canal.

The more adventurous will enjoy riding bikes, canoying, stand up paddling or exploring fantastic trails that are also great for hiking.

Life and Events Something is always on in Lappeenranta!

“Lappeenrannas on nii mukava, jottei tiijä mis kässii pittäis” is Karelian Finnish, and it means something like “You will have so much fun in Lappeenranta that you won’t know where to keep your hands”.

Rauha outdoor and touristic area 35 km eastward from the center is worth a daytime visit for the great outdoors and exciting year around activities such as cycling, climbing, SUP boarding, parasailing, riding, golf, skiing, skating, atv safaris and so on. There is also Holiday Club Saimaa entertainment spa, and Capri shopping center with Angry Birds Indoor Park located in the area.

You can find more ideas for things to do (in English) on our websites at www.visitlappeenranta.fi and www.gosaimaa.com.

77

IN ENGLISH Christmas Fair in the Fortress During the weekend following the Independence Day.

What’s more in Fortress The School of Visual Arts www. lprkuvataidekoulu.fi The School of Dance www.lprto.fi

Atom and Hydrogen In Lappeenranta, you should head to the sunny Market Square or the Harbour Square and ask at a market stall for the local delicacies, atom (atomi) or hydrogen (vety).

Atom = a steam-cooked meat pie filled with either ham or egg.

Hydrogen = a steam-cooked meat pie filled with either boiled or smoked ham and boiled egg.

Living Fortress – Events in the Fortress area year round The Snow Church – The Church of St. Lauri Volunteers will build the snow church to the location of the old church during January and February. The church is open for visitors and those wishing to take a moment in peace. Snowflake prayers will be arranged at the snow church.

The Culture and Events Centre Kehruuhuone Karelian culture, year round events, local cuisine Majurska Cafe Traditional atmosphere and delicious pastries Linnoituksen Krouvi Restaurant In addition to good food and drinks, occasionally events including poetry, plays and music.

Museums and Boutiques South Karelia Museum, Lappeenranta Art Museum, Cavalry Museum, The Green Storehouse “Vihreä Makasiini”, the Muonamakasiini and shop (open mainly during summertime), Täky Gallery, Aino Uski Design, Ceramics shop, the handicraft shops in the Majurska House

Kekri Fall Festival During Halloween weekend in the Fortress.

Advent in the Fortress On the first Sunday in Advent.

78

www.lappeenranta.fi/en > Our City www.visitlappeenranta.fi/en > Themes > Blogs > Lappeenranta Experiences Useful Links www.gosaimaa.com/en Eksote in English Immigrants www.eksote.fi > In English > Immigrants

On Facebook Visit Lappeenranta

LUT Language Center/Kielikeskus

The Evening Trumpet Taped ”Karjalan kunnailla” melody is played every evening during JuneAugust.

St. Petersburg Market At the end of August.

Useful Links

The Foreign Connection

Easter in Fortress During the Easter weekend.

The Celebration of the Old Town The birthday celebration of the Old Town is annually during the second weekend of August.

The aim of the friendship and support person website is to use the Internet to increase social contact and promote positive interaction between different groups and cultures.

Multicultural Club

The Midwinter in the Fortress During the Shrovetide weekend

The Fortress Summer Theatre From late June to the end of July. A new production every year.

Eksote’s immigration services provide advising and instructing to immigrants on matters relating to services and integration.

New Friends Join in the Multicultural Activities in the City and you will soon make new Friends and discover new Hobbies.

Momentti is a multicultural service centre in South Karelia. Eksote’s immigration services welcomes you to visit the office at Valtakatu 51, 3rd floor, in Lappeenranta, to learn about on-going activities. It is open from Tuesday to Thursday at 1–3 pm.

Multicultured work and home Melanie Matern-Riihelä is German native, who married a Finn and moved to a new country with a foreign language and culture. Nevertheless, she has achieved a degree in Social Services from Saimaa University of Applied Sciences. After graduating she started as a counselor in the Reception Centre in Joutseno. Now, she is also the Chairwoman of Multicultural Club and the Vice Chairwoman of Citizens’ Jury.

Melanie met her husband Pasi Riihelä in Freiburg, her hometown in Southern Germany. − We got married in Pasi’s hometown Nokia in 2002. Nowadays we have two children.

When Pasi got a contract to play in Lappeenranta, the couple moved to a new city. What helped Melanie integrate into this new way of life were both her husband’s work and the opportunity to teach her native language.

FROM BENEDICTION TO ABETTOR Melanie highly appreciates the help and support she got from Momentti, the South Karelian Multicultural Service Centre, when she was still new to the area. Now she can help others like her.

Melanie tells that every counselor has similar duties in their work, such as advising, accommodating and other customer services, but every one of them has their areas of responsibility. Melanie’s are children and families. − I also wanted to take women’s operations, she tells.

She has set up a dance group for women where everyone can teach their national dances to others. Exercise is vital for mental wellbeing, and the dance group has already gained a lot of good feedback.

Melanie sees that the progress made in recent years in Lappeenranta has taken the right direction. In 2008 the international Multicultural Club was founded, where Melanie currently stands as the Chairwoman. Since its beginning, the association has had a lot of cooperation with Momentti.

An example of successful cooperation between these two parties is an exercise project operating both in Imatra and Lappeenranta. It aims to enable immigrant

children to find a regular sporting hobby from the variety of choices.

MORE CHANNELS TO INFLUENCE Last spring (2014) the Multicultural Citizens’ Jury was established. As a consequence of its success, also a Multicultural Civic Council was founded.

– It is terrific that there is development like this in Lappeenranta! Melanie tells.

Melanie is the Vice Chairwoman in the Jury.

She is content that now also the immigrants have a chance to actually have an impact on the life around them via these councils. The newly established Civic Council has already a lot of work to do. − The most important thing to begin with is to reduce prejudices and get more immigrants employed.

A FOREIGNER HAS TO WORK HARDER Melanie graduated from Saimaa University of Applied Sciences in spring 2014 as a Bachelor of Social Sciences. Studying in Finnish was rather demanding but it developed her language skills, which Melanie sees as the key to becoming Finnish. − As a foreigner, you want to and you have to work harder than others. When your language is not perfect, you have to get by using other skills.

THREE LANGUAGES SPOKEN AT HOME Melanie Matern-Riihelä has lived in Finland for 16 years now. With her husband Pasi Riihelä they have two children: 11-year-old Lea and 5-year-old Nick.

Nick starts preschool in Kesämäki kindergarten’s English-speaking group in fall 2015. Lea is on fifth grade in Kesämäki, studying on the English class. − Lea understands and speaks in English incredibly well!

Language skills come in handy in this family: Pasi and Melanie speak with each other in English; and to the children Melanie speaks German and Pasi Finnish.

Although occasionally bothered by homesickness, Melanie Matern-Riihelä wants to stay in Lappeenranta. − I think Lappeenranta is a child-friendly city. The kindergarten and school system works very well, which I appreciate a lot.

Kaisu Lahikainen

Multicultural Service Centre Momentti Momentti is a multicultural service centre in South Karelia that assists immigrants in settling to and living in the region.

Momentti provides information on housing, day care, schools, work, learning the Finnish language, health care services, and other issues. Events and courses for immigrants are also organized at Momentti.

The office of Momentti is situated amongst Eksote’s immigrant services at Valtakatu 51, 3rd floor, Lappeenranta, room 339. It is open from Tuesday to Thursday 13–15.

For more information on Momentti and issues related to immigrants, visit Eksote’s website www.eksote.fi > In English > Immigrants

79

ПО-РУССКИ

Добро пожаловать в Лаппеенранту!

Вы сделали отличный выбор, переехав в Лаппеенранту – в наш экологически чистый и гостеприимный город. Город Лаппеенранта зародился в живописном месте, на берегах озера Сайма, на удобном пересечении водных и дорожных сообщений. На протяжении нескольких веков город целенаправленно развивает качество жилищных условий, деловую жизнь и партнерские связи. В наши дни Лаппеенранта - это международный туристический и университетский город, центр деловой жизни Юго-Восточной Финляндии и локомотив роста региона Южной Карелии. Лаппеенранта – международный, уверенно растущий город, где ощущается непринужденная провинциальная атмосфера. Лаппеенранту сегодня называют своим домом примерно 72 400 человек 98 национальностей (данные 2017 года). Скоро и вы почувствуете себя жителем Лаппеенранты, когда начнете участвовать в ее разнообразных мероприятиях. На сайте города вы найдете информацию о Лаппеенранте на английском, русском, немецком, французском и шведском языках. Главные новости сайта можно прочитать по-английски и по-русски. Кроме того, блоги на английском языке раскроют интересные стороны жизни города Лаппеенранта. Блог можно найти по адресу: www.visitlappeenranta.fi Выходящая три раза в год (в январе, мае и августе) газета Lappeenranta – Asukaslehti публикует статьи на английском языке. Находящийся на первом этаже здания городской администрации Лаппеенранты центр обслуживания клиентов Winkki работает по будням в дневное время. Вы можете связаться с сотрудниками Winkki по телефону: 05 616 2220 или по email: winkki@lappeenranta.fi.

80

История Статус города с 1649 года В 1649 году шведская королева Кристина подписала указ об основании города Лаппеенранта. Однако история Лаппеенранты началась гораздо раньше: еще в средние века на территории нынешней крепости возник оживленный рынок, центр торговли смолой в Восточной Финляндии. Старинная Крепость Лаппеенранты – уникальная достопримечательность ЮгоВосточной Финляндии. Она была построена как пограничная крепость, которую попеременно

занимали то шведы, то русские. Сегодня крепость Лаппеенранты является ценным памятником общего культурно-исторического наследия Финляндии, России и Швеции. Геральдическую эмблему города Лаппеенранта - дикаря Виллимиес, можно увидеть во многих местах городского пейзажа. Изображение Виллимиес также стало популярным для многих товаров и сувениров из Лаппеенранты. Дополнительная информация об истории Лаппеенранты на сайте города: www.lappeenranta.fi

Проживание Озерные пейзажи, оживленный центр, умиротворенность городских окраин В Лаппеенранте вы найдете оживленный городской центр, городские окраины, красивые приозерные районы и сельскую местность. Именно поэтому город предлагает широкий выбор разнообразного жилья. Кроме центрального района, в состав города входят три районных центра – Йоутсено (Joutseno), Лауритсала (Lauritsala) и Саммонлахти

(Sammonlahti), в которых проживает около 10 000 жителей. Лаппеенранта также может похвастаться обширной сельской местностью. Городские границы тянутся на десятки километров с востока на запад. На городском сайте есть картографический сервис, с помощью которого вы найдете интересующие вас места и познакомитесь с вашим новым местом проживания. Здесь же вы найдете маршруты для любителей спорта и велосипедные дорожки.

Строительство дома или аренда жилья В городе увеличивается жилищный фонд за счет строительства высотных многоквартирных домов и принятия в эксплуатацию новых жилых районов. Город предоставляет участки всем желающим под строительство своего жилья или производственного помещения. Программа предоставления гарантированного участка включает жилые помещения, предназначенные для постоянного проживания, а также помещения для предприятий и складские помещения.

Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy – надежная компания-арендодатель города Лаппеенранты. Компания обладает почти 4600 единицами жилья в разных районах города. Дополнительная информация: www.aspakoti.fi Лаппеенранта заботится о том, чтобы каждому новому студенту вуза было предоставлено жилье. Мы соблюдаем принцип, согласно которому отсутствие жилья не должно стать препятствием для учебы. Студенты могут сами активно принимать участие в поиске жилья, например, в Фонде студенческого жилья, www.loas.fi или в частном жилищном секторе.

Учеба ”Дух Скиннарилы” – неотъемлемая часть городского облика В кампусе Скиннарила (Skinnarila), находящемся на западе Лаппеенранты, учится примерно 8000 молодых и взрослых студентов, из которых около 5 000 обучаются в Лаппеенрантском технологическом университете (ЛТУ) и около 3 000 в Сайменском университете прикладных наук (Saimia). Количество жителей западной части Лаппеенранты составляет примерно 18 000 или превышает количество жителей двух соседних муниципалитетов. Расстояние от кампуса до центра города Лаппеенранта составляет около семи километров. Его можно удобно преодолеть на автобусе, который ходит каждые пятнадцать минут по будням с раннего утра до позднего вечера.

Дополнительная информация о работе общественного транспорта на страницах городского сайта. bussit.lappeenranta.fi/bussit ЛТУ и Saimia делают наш город привлекательным, что очень важно для экономики города. Студенты являются важной частью Лаппеенранты: студенческая жизнь заметна не только в Скиннарила, но и в центре города. Студенты 76 национальностей оказывают непосредственное влияние на уже сложившуюся международную атмосферу города. Капмус Скиннарила играет важную роль в развитии предпринимательства в Лаппеенранте. Около 2000 горожан работает на территории кампуса или в ближайших организациях, специализирующихся в области технологии. Самый «зеленый» кампус Green Campus Лаппеенрантского технологического университета награжден в конкурсах «International Sustainable Campus Network Competition» как лучший в мире университетский кампус, соответствующий принципам устойчивого развития.

Лаппеенрантский технологический университет (ЛТУ) (LUT) Международное научное сообщество ЛТУ состоит из 6500 студентов и специалистов. Лаппеенрантский технологический университет (ЛТУ) был основан в 1969 году и является пионером двух взаимосвязанных направлений – технологии и бизнеса. «Зелёная» энергия и технологии, создание устойчивой конкурентоспособности - ведущие направления университета. Слоган ЛТУ «Оpen Your Mind» - «Мысли широко». Такое отношение подразумевает наличие междисциплинарного опыта, ориентированности на конкретные решения и способность сотрудничать с другими людьми и группами. Согласно рейтингу «The World University Rankings», ЛТУ входит в 300 лучших университетов мира. Студенты, получившие образование в ЛТУ, трудоустраиваются на высокооплачиваемую работу по своей специальности. Дополнительная информация на сайтах www.lut.fi , www.greencampus.fi

Сайменский университет прикладных наук (Saimia) Сайменский университет прикладных наук, Saimia, ведет подготовку специалистов по пяти направлениям: технология, здравоохранение и социальная работа, экономика, гостиничный и ресторанный бизнес и искусство, а также специализация по деловому и культурному сотрудничеству с Россией. У университета есть два кампуса, один в городе Иматра, и второй главный кампус в Лаппеенранте рядом с ЛТУ и озером Сайма. В Saimia обучается около 3 000 студентов, 10 % из которых иностранные студенты. Университет прикладных наук предлагает прекрасную возможность получить международный опыт в период учебы по обмену или стажировки. Точкой опоры исследований, разработок и инновационной деятельности Сайменского университета прикладных наук является создание перспективных и прибыльных решений для повседневной и деловой жизни. Приоритетными областями деятельности в сфере исследований, разработок и инноваций являются интернационализация и ориентированные на клиента услуги в сфере бизнеса, новые бизнес-концепции, основанные на технологических инновациях, ориентация на клиента и эффективность в услугах здравоохранения.

Транспорт Легко добраться до Европы на поезде и самолете На поезде в Санкт-Петербург Скоростной поезд «Аллегро» дает прекрасную возможность добраться за короткое время из Лаппеенранты до Санкт-Петербурга. Проверка документов осуществляется во время движения поезда, что избавляет пассажиров от траты времени при прохождении таможенных процедур. Поезда «Аллегро» и «Лев Толстой» отправляются в Россию со станции Вайниккала (Vainikkala). Между центром Лаппеенранты и станцией Вайниккала оперирует служба такси. Такси необходимо предварительно бронировать, за 1,5

81

ПО-РУССКИ часа до отправления или прибытия поезда на станцию. Сервис работает в соответствии с расписанием поездов. Заказ такси осуществляется по телефону Taksi Saimaa Oy +358 200 60 400 (стоимость звонка 1,08 € + 1,01 €/мин.) Расписание: Отправление от Центрального вокзала Лаппеенранты за 1 час 20 мин. до отправления поезда по расписанию с ж/д станции Вайниккала.

При пользовании этими парковками оплата производится за реальное время парковки вашего автомобиля. Также выгодно держать автомобиль на этих парковках по заключенному контракту, в таком случае Вы имеете право держать автомобиль 24 часа в сутки. На 2-м этаже в парковочном гараже P-Pormestari и на подземной стоянке P-City есть возможность подзарядки электроавтомобиля. Во владении Williparkki Oy около 1 000 парковочных мест в центре города. Парковочные гаражи находятся также под ТЦ Iso-Kristiina и ТЦ Galleria.

Отправление со станции Вайниккала: Время прибытия поезда + около 10 мин.

На самолете в Европу Из аэропорта Лаппеенранты налажено воздушное сообщение с центральной Европой, а с пересадкой вы можете долететь до разных стран мира. Аэропорт обслуживает как жителей Юго-Восточной Финляндии, так и туристов из России. Каждый год финские туристические компании организуют 30 чартерных полетов из Лаппеенранты в страны Средиземного моря. В зависимости от маршрутов и количества полетов среднее количество пассажиров аэропорта Лаппеенранты достигает 100 000, а в лучшие годы, например, в 2011 году количество пассажиров достигло 116 000.

Парковка перемещается под землю Город Лаппеенранта становится более удобным для автомобилистов в связи с переносом парковочных мест в подземные парковки. Цель переноса парковок - также увеличение доступности ко всем коммерческим и другим службам, находящимся непосредственно в центре города. Организация Williparkki Oy, которой владеет город, управляет подземными парковками P-Tori, P-Pormestari и P-City. Подземный гараж P-Tori находится рядом с рыночной площадью на улице Snellmaninkatu, а P-Pormestari находится рядом с городской библиотекой, и заехать в гараж можно с улицы Valtakatu или с улицы Villimiehenkatu. В подземную парковку P-City, которая находится на территории Marianaukio, можно заехать с улицы Kirkkokatu, со стороны банка Osuuspankki.

82

Образование Раннее воспитание, дошкольное обучение, основное образование и гимназии Детские сады города Лаппеенранта предлагают дневной уход детям дошкольного возраста на полный и неполный день. Семейный уход за ребенком предлагают как муниципальные, так и частные учреждения. В качестве альтернативы муниципальным детским садам город может выплачивать семье пособие для частного ухода (Lappeenrantalisä), кроме установленной законом поддержки ухода на дому, пособия по частному уходу и доплаты на ребенка. В Лаппеенранте действует 18 общеобразовательных школ. В школе Kesämäki есть англоязычный класс. Заявление на поступление в этот класс можно подать при подаче заявления на поступление в основную школу. По усмотрению ректора, в англоязычный класс можно будет принимать детей, семьи которых переехали в Лаппеенранту. Учащиеся в англоязычном классе школы Kesämäki будут продолжать учебу в 7 классе школы Kesämäenrinne. В Лаппеенранте есть действует Школа Восточной Финляндии – единственная школа за пределами столичного региона, специализирующаяся на обучении русскому языку и культуре. В Лаппеенранте разнообразный выбор гимназий. В дополнение к школам, обеспечиваемых городом, есть возможность обучаться в

гимназии Школы Восточной Финляндии с углублённым изучением русского языка (ISK) и в англоязычной гимназии Южной Карелии (IB).

Молодёжь Детское образование в сфере искусства В Лаппеенранте организуются курсы в сфере искусства прежде всего для детей и молодежи. Они не входят в школьную общеобразовательную программу. Детские школы искусства Лаппеенранты: Городская музыкальная школа, Детская и молодежная школа изобразительных искусств города Лаппеенранты, Школа искусств Estradi, Школа танцев и Школа ручного творчества Taito.

Молодежная деятельность Департамент по делам молодежи города Лаппеенранта располагает домами молодежи в разных районах города. В домах молодежи все молодые люди могут проводить время со своими ровесниками или заниматься под руководством инструктора. Дома молодежи предназначены для молодежи с 13 по 17 лет.

Социальное благополучие и здоровье Услуги по социальному обслуживанию и здравоохранению для жителей города Лаппеенранта производит Округ социального обслуживания и здравоохранения Южной Карелии, Eksote (Эксотэ). Предлагаемые услуги: поликлиники, больницы, стоматологические услуги, школьное и студенческое здравоохранение, детские консультации, социальные услуги для взрослых, семейные услуги, реабилитация и вспомогательные средства, лабораторные и рентгенографические услуги, гериатрические услуги, услуги для лиц с нарушениями развития, психиатрические услуги, услуги для лиц, страдающих от алкоголизма и наркозависимости. В поликлиниках городских районов жители обслуживаются без отдельного направления врача.

В дневное время в поликлиниках осуществляется прием врача и дежурной медсестры. Вечером, ночью и в выходные работает дежурная служба в дежурной поликлинике Центральной больницы Южной Карелии (адрес: Valto Käkelän katu 1). Материнские, детские и семейные консультации работают в разных районах города. Дополнительная информация о социальных услугах и здравоохранения Eksote на сайте: www.eksote.fi.

Библиотека Главная библиотека находится в самом центре города на улице Valtakatu. Самые крупные библиотеки-филиалы расположены в районах города Саммонлахти, Лауритсала и Йоутсено.

Разнообразная природа города Лаппеенранты и спортивные центры предлагают отличные возможности для походов и прогулок на свежем воздухе. Зимой город содержит обширную сеть лыжных трасс на территории населенных пунктов, общей протяженностью 350 км. Кататься на лыжах можно во всех районах города. Количество освещенных маршрутов составляет около 40. В Лаппеенранте действует около 120 спортивных обществ, которые предлагают различные возможности для занятия физкультурой и спортом как на любительском, так и на профессиональном уровнях.

Услуги по сортировке, вывозу и переработке отходов

Библиотеки Лаппеенранты насчитывают почти 10 000 томов на английском и около 2 000 томов книг на русском языке. Также можно брать книги на шведском, немецком, французском, эстонском, испанском и итальянском языках. Кинофильмы на различных языках, языковые курсы, звуковые книги, журналы и музыкальные записи также предлагаются клиентам библиотеки.

За организацию управления отходами отвечает компания Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Каждый собственник недвижимости, включая владельцев дач, обязан заключить договор на вывоз мусора. Разделение биологических и сухих отходов обязательно, однако для биологических отходов можно использовать и термоизолированный компостер.

Кроме основной деятельности, библиотека предлагает бесплатное пользование компьютером и доступ в интернет. В библиотеке действует беспроводной интернет, если вы хотите пользоваться собственным ноутбуком.

С целью производства сортировки, все дома должны иметь бачки для сухих и биологических отходов (если нет термоизолированного компостера для биологических отходов).

С помощью приложения PressDisplay вы можете читать в библиотеке или на домашнем компьютере электронные версии газет 100 стран на 54 языках. На личном компьютере подключение к услуге осуществляется с помощью кода, указанного на читательском билете.

Физкультура В Лаппеенранте действует два бассейна. Тренажерные залы Департамента физкультуры расположены в районах Йоутсено, Саммонлахти, а также в бассейнах Лауритсала и центра города.

Сортировка помогает минимизировать объем отходов, попадающих на свалку. В разных районах города расположены приемные пункты, предназначенные для приема картона, бумаги, металла и стекла. Аккумуляторы и батарейки можно вернуть в магазины, которые занимаются их реализацией. Просроченные лекарственные препараты принимают аптеки. Приемный пункт Kukkuroinmäki принимает на переработку и утилизацию отходы от частных лиц и предприятий. В пунктах, где осуществляется прием отходов в небольшом количестве, частные лица, привозящие отходы, сами занимаются их сортировкой под руководством персонала.

Животные В регионе Лаппеенранта за муниципальное ветеринарное обслуживание отвечает Департамент города по вопросам экологии. В центре Лаппеенранты, по адресу Pohjolankatu 14, расположен прием ветеринарного врача для мелких домашних животных. Запись на прием осуществляется по утрам с 8:00 до 9:00 по телефону, позвонив непосредственно к врачу. В Лаппеенранте оборудовано четыре парка для собак. Для собак выделено огороженное место купания рядом с семейным парком Мюллюсаари.

События и мероприятия в Лаппеенранте круглый год! Лаппеенранта – город захватывающих событий! На летней портовой рыночной площади вы можете подняться на борт теплохода и отправиться в круизное плавание по озеру Сайма или к Сайменскому каналу. Лаппеенранта предлагает множество вариантов проведения досуга для любителей природы, туристов и любителей водных развлечений. Вам стоит пройтись по самому красивому гольф - полю Финляндии, даже если вы не профессионал гольфа! На территории Мюллюсаари, недалеко от центра города, можно играть в пляжный волейбол, купаться, загорать и ходить в сауну. Сауна работает круглый год: мужчины по вторникам и четвергам с 16:00 до 20:00, женщины по средам и пятницам с 16:00 до 20:00. Вы также можете искупаться в озере Саймаа, что, особенно в зимнее время, станет запоминающимся впечатлением. Гуляя по летнему портовому берегу, вы увидите самый крупный песчаный замок северных стран. От песчаного замка вы можете подняться по брусчатой дорожке к старому городу, к Крепости, которая откроет вам путь к истории города. Посетите музеи Крепости и кафе Majurska, остановитесь на минутку в старейшем православном храме Финляндии! А в бутиках Крепости вы найдете оригинальные сувениры.

83

ПО-РУССКИ В универмагах вам гарантируют отличное обслуживание, среди широкого ассортимента товаров вы найдете изделия на любой вкус. Вам также стоит посетить деревню драгоценных камней Ylämaa или заехать в Lemi в ресторан Säräpirtti, чтобы попробовать ”сяря” – томленую в печи баранину. Туристическая зона Rauha, расположенная всего в 35 км. на восток от центра г. Лаппеенранта, также достойна внимания. Круглый год или в течение краткосрочного визита здесь доступны такие захватывающие виды активного отдыха как езда на велосипеде, скалолазание, SUP – серфинг, парасейлинг, гольф, катание на лыжах, катание на коньках, сафари на квадроциклах и многое другое. На территории Rauha также расположены спа-отель Holiday Club Saimaa, торговый центр Capri и парк активного отдыха Angry Birds Activity Park (парк для всей семьи, расположенный под крышей).

адресу: Valtakatu 51, 3 этаж, кабинет 339, Lappeenranta. Время работы: вт–чт с 13 до 15.

Вечерняя мелодия в Крепости Звучание записи мелодии ”Karjalan kunnailla” каждый вечер в июне-августе.

Услуги центра:

Летний театр Крепости В театре каждый год новые постановки с конца июня по конец июля. Дни Старого города ежегодное празднование Старого города в выходные второй недели августа Петербургская ярмарка в конце августа Праздник урожая «Kekri» в Крепости в начале ноября.

Также в Крепости: Школа изобразительных искусств www.lprkuvataidekoulu.fi

Atomi и vety

Кафе «Majurska» Исторический интерьер и традиционная выпечка

Vety = приготовленный на пару мясной пирожок, куда добавлены оба ингредиента.

Живая Крепость Мероприятия на территории Крепости в течение года. Снежная церковь – Церковь Святого Лаврентия Церковь строится добровольцами в Крепости в январе-феврале. Снежная церковь открыта для посетителей. Середина зимы в Крепости Пребывание на свежем воздухе, катание с горки и другие мероприятия в выходные на масленицу.

Проведение начальной оценки и составление плана адаптации для лиц, не являющихся рабочей силой; Оказание помощи в заполнении бланков, заключении договоров и в приобретении предметов быта; Предоставление информации и развитие взаимопонимания между представителями различных культур.

Полезные ссылки

Рождественская ярмарка в Крепости В выходные после дня независимости

Танцевальная школа www.lprto.fi

Atomi = приготовленный на пару мясной пирожок, начиненный ветчиной или яйцом.

Консультации, инструктирование и организация поддерживающих действий;

Адвент в Крепости В четвертое воскресенье до Рождества.

Дополнительную информацию о событиях и мероприятиях вы найдете на английском языке на сайтах: www.visitlappeenranta.fi и www.gosaimaa.com

В Лаппеенранте вам стоит отправиться на солнечную рыночную или портовую площадь и попробовать местные деликатесы – atomi (атом) или vety (водород).

84

Пасха в Крепости Пасхальные мероприятия в дни празднования Пасхи

Культурно-досуговый центр Kehruuhuone Карельская культура, мероприятия, традиционная кухня

Ресторан «Linnoituksen Krouvi» Блюда из местных продуктов, мероприятия и музыка

Музеи и бутики Музей Южной Карелии, Художественный музей Лаппеенранты, музей Кавалерии, здания «Vihreä Makasiini» и «Muonamakasiini», галереи «Täky» и «Aino Uski Design», магазины керамики, бутики местных ремесленников в доме «Majurska»

Новые друзья В рамках межкультурной деятельности города вы быстро находите новых друзей и интересные занятия.

Momentti – мультикультурный центр в Южной Карелии. Отдел обслуживания иммигрантов при Eksote работает в рамках деятельности Momentti. Добро пожаловать в наш офис, чтобы узнать о текущих занятиях и мероприятиях, по

Лаппеенранта по-русски www.lappeenranta.fi/ru/Наш-город www.visitlappeenranta.fi/ru www.gosaimaa.com/ru

Информация для иммигрантов на русском языке: www.eksote.fi > По-русски > immigrants

Facebook VisitLappeenranta Multicultural Club – Lappeenranta The Foreign Connection – Lappeenranta LUT Language Center/Kielikeskus

Многокультурная среда на работе и дома Мелание Матерн-Риихеля (Melanie Matern-Riihelä) – немка, которая вышла замуж за финна и переехала в новую страну, где она столкнулась с новой культурой и языком. Мелание получила образование в Сайменском Университете Прикладных наук (Saimia) по специальности соционом. С полученным дипломом она получила работу в Центре приема беженцев в Йоутсено. На данный момент она является также председателем мультикультурного клуба и заместителем председателя жюри присяжных. В конце 90-х она познакомилась со своим мужем, баскетболистом Паси Риихеля (Pasi Riihelä), в своем родном городе южной Германии, в Фрейбурге.

– В 2002 году мы поженились в Нокиа, в родном городе Паси, и теперь у нас двое детей, - рассказывает Мелание МатернРиихеля. Семья переехала в Лаппеенранту, когда Паси Риихела получил здесь контракт. По словам Мелание: Интернациональность мира баскетбола помогла мне освоиться в новой стране. Кроме того, меня пригласили в новый проект, в рамках которого я работала преподавателем немецкого языка в старших школах и гимназиях. ПОМОЩЬ И ПОДДЕРЖКА Мелание Матерн-Риихеля высоко оценивает помощь и поддержку, полученные в Южно-Карельском мультикультурном центре обслуживания иммигрантов, при переезде в Лаппеенранту. В настоящий момент она сама оказывает помощь переехавшим в Лаппеенранту иностранцам. Мелание организовала женскую танцевальную группу, в которой участницы группы обучают друг друга своим национальным танцам. Такие занятия оказывают положительное влияние на психологическое состояние, и о занятиях в группе поступает много

положительных отзывов. Мелание Матерн-Риихеля обращает внимание на положительное развитие последних лет, примером которого является мультикультурный клуб, основанный в 2008 году. Клуб с момента его основания тесно сотрудничает с многокультурным центром обслуживания иммигрантов Momentti. Примером удачной совместной работы являются также совместные проекты с Иматрой, которые также нацелены на привлечение детей иммигрантов к занятиям различными видами спорта. Весной 2014 было создано Многонациональное гражданское жюри и в связи с этим учрежден многонациональный гражданский совет, что является уже само по себе огромным шагом в развитии Лаппеенранты. Мелание является заместителем председателя жюри, и она довольна тем, что на сегодняшний день иммигранты имеют возможность влиять на окружающую их жизнь, благодаря работе совета. Со слов Мелание: ”Главное, с чего надо начинать, так это избавляться от предрассудков по отношению к иностранцам и давать им большую возможность трудоустройства». ОБЩЕНИЕ ДОМА НА ТРЕХ ЯЗЫКАХ Мелание Матерн-Риихела живет в Финляндии уже 14 лет. В семье двое детей, 5-летний Ник (Nick) и 11-летняя Леа (Lea). Ник пошел осенью 2015 года в подготовительную группу c английским уклоном детского сада Kesämäki. Леа учится в пятом классе в школе Kesämäki,

в классе с английским уклоном. «Леа понимает и говорит на английском очень хорошо»! Члены семьи используют возможность общения на разных языках: Паси и Мелание говорят между собой на английском, с детьми Мелание общается на немецком, а Паси - на финском. Мелание планирует и дальше жить в Лаппеенранте, хотя иногда накатывает тоска по родине. Милание говорит: «Лаппеенранта – дружелюбный к детям город, и я очень ценю финскую систему дошкольного и школьного образования».

Мультикультурный центр Momentti Услуги центра Moment­ ti предназначены для всех иммигрантов, проживающих в регионе Южной Карелии. Momentti предоставляет информацию о проживании, дневном уходе за ребенком, образовании, работе, курсах финского языка, услугах по здравоохранению и других практических вещах. Кроме того, Momentti организует мероприятия и курсы для иммигрантов. Офис Momentti расположен в Лаппеенранте по адресу: улица Valtakatu 51, 3 этаж, кабинет 339. Время работы: вторник-четверг с 13 до 15. Информация для иммигрантов на русском языке: www.eksote.fi > По-русски > immigrants

85

86

Lis채채 t채h채n oma kuvasi!

87

Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu 1, PL 11, 53101 Lappeenranta puh. 05 6161 (vaihde) www.lappeenranta.fi

Matkailuneuvonta Brahenkatu 1 (Kauppakeskus IsoKristiina) puh. 05 667 788 www.visitlappeenranta.fi www.gosaimaa.com