Opinto-opas & kalenteri
2018-2019
Sisällysluettelo 3
Yhteystiedot
4 Opettajat 5
Lukuvuoden aikataulut
5
Jaksot, päättöviikot ja uusinnat
6 Oppitunnit, ruokailut, välipala
17 Poissaolot ja niiden selvittäminen 18
Itsenäinen opiskelu
19 Opiskelijan oppimisen arviointi 20 Uusinnat 21
Kurssin keskeytyminen
7
Lyseon kampus
22 Ylioppilastutkinto
7
Wilma
24
9
Opiskelijakunnan hallitus
25 Opiskeluhuolto
Oppimisen ja opiskelun tuki
10 Opiskeluvälineet
26 Järjestyssäännöt
11
134 Asiat, joita kehitämme edelleen
Lukiokoulutuksen tuntijako
12 Kurssivalinnat 14 Ryhmänohjaus ja ohjausryhmän tapaamiset
135 Lyseon toiminta-ajatus 136 Lyseon opiskelupolkuja
16 Matematiikan oppimäärän vaihtaminen
138 Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä
16 Päättöviikko
139 Hakemisto
MUISTA SEURATA LYSEON LUKION GOOGLE-TAPAHTUMAKALENTERIA! Lisätietoja: jonne.lakanen@lappee.fi ja jussi.huttunen@lappee.fi
3
Yhteystiedot LAPPEENRANNAN LYSEON LUKIO Lönnrotinkatu 3 53600 Lappeenranta www.lprlyseo.fi REHTORI
ERITYISOPETTAJA
Mika Luukkonen puh. 040 514 7615 mika.luukkonen@lappee.fi
Satu Lajunen puh. 040 648 1808 satu.lajunen@lappee.fi
APULAISREHTORIT
KURAATTORI
Helena Mielikäinen puh. 040 729 1139 helena.mielikainen@lappee.fi
Petra Pusa-Soininen puh. 0400 672 537 petra.pusa-soininen@eksote.fi
Antti Sirkiä puh. 040 520 6189 antti.sirkia@lappee.fi
TERVEYDENHOITAJA
LUKIOSIHTEERI Virpi Järvelä puh. 040 689 5313 virpi.jarvela@lappeenranta.fi OPETTAJAINHUONE Päärakennus puh. 040 130 9118 Ruokalarakennus puh. 040 130 9119 OPINTO-OHJAUS Marjo Haapavuo ryhmät 1A, 1B, 1C, 2A, 2B, 2C, 2D, 3A, 3B, 3C, 3D, 4A puh. 040 664 7930 marjo.haapavuo@lappee.fi Satu Komi ryhmät 1E, 1ISK, 2E, 2ISK, 3E, 3ISK ja 4ISK puh. 040 844 6024 satu.komi@itasuomenkoulu.fi Helena Mielikäinen ryhmät 1D, 1F, 1G, pre-IB, 2F, 2G, IB1, 3F, 3G, IB2, 4A puh. 040 729 1139 helena.mielikainen@lappee.fi
Seija Kiljunen Lasten ja nuorten talo Kasarmikatu 9, Talli 1 puh. 0400 157 587 seija.kiljunen@eksote.fi Hanna Alatalo: ISK ja IB-lukio vastaanotto Kimpisen lukiolla puh. 0400 157 590 hanna.alatalo@eksote.fi VAHTIMESTARI Birgit Lindeman puh. 040 513 6722 birgit.lindeman@saimaantukipalvelut.fi SIIVOUS puh. 040 354 1604 KESKUSKEITTIÖ Tuula Vainikka puh. 040 354 6860 tuula.h.vainikka@saimaantukipalvelut.fi
4
Opettajat ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
BIOLOGIA
YHTEISKUNTAOPPI
Hämäläinen Niina (NHÄ) Kauppi Susanna (SKA) Kesseli Marika (MKE) Loukas Sarianna (SLO) Veistola Tuula (TVE)
Holm Aki (AHO) Lappalainen Sirpa (SIL) Papunen Jenna (JPA)
Mertala Petteri (PME) Reinikainen Pirita (PRE) Räty Tommi (TRÄ) Sirkiä Antti (ASI)
SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 Kouvo Anna-Kaisa (ANK) TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI Kallio Anu (AKA) Mattila Päivi (PMA) Sorri Kirsi (KSO)
MAANTIEDE Holm Aki (AHO) Lappalainen Sirpa (SIL) Papunen Jenna (JPA)
Koponen Anne (AKO) Laitimo Tiina (TLA) Mattila Jyrki (JMA) Mattila Päivi (PMA) Oittinen Minna (MOI) RANSKA Kiiski Ritva (RKI) SAKSA Kiiski Ritva (RKI) ESPANJA Roos Marika (MRO) VENÄJÄ Ranta Natalia (NRA) Yanchukovich Mari (MYA) MATEMATIIKKA Huttunen Jussi (JHU) Kolo-Vartiainen Sari (SKO) Lakanen Jonne (JLA) Lamberg Eero (ELA) Lokka Riikka (RLO) Luukkanen Petri (PEL) Tillikainen Pirkko (PTI) Summanen Mika (MIS)
Haarala Maarit (MAH) Puolakka Hannele (HPU) Viljanen Juha (JVI)
FYSIIKKA Lakanen Jonne (JLA) Lamberg Eero (ELA) Luukkanen Petri (PEL)
MUSIIKKI Kaijansinkko Lea (LKA) KUVATAIDE
KEMIA ENGLANTI
PSYKOLOGIA
Luukko Petra (PLU) Summanen Mika (MIS) USKONTO, EV.LUT Haarala Maarit (MAH) Viljanen Juha (JVI) USKONTO, ORT. Salonen Sanna (SSA)
Huttunen Anu (AHU) LIIKUNTA Sutela Iida (ISU) Sutela Matti (MSU) TERVEYSTIETO Sutela Iida (ISU) Sutela Matti (MSU) JULKAISUTOIMINTA
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Puolakka Hannele (HPU)
Huttunen Anu (AHU) Loukas Sarianna (SLO)
FILOSOFIA
TEATTERI-ILMAISU
Puolakka Hannele (HPU) Räty Tommi (TRÄ) Mertala Petteri (PME)
Marika Kesseli (MKE)
HISTORIA Mertala Petteri (PME) Reinikainen Pirita (PRE) Räty Tommi (TRÄ) Sirkiä Antti (ASI) Utunen Tuuli (TUT)
TIETOTEKNIIKKA Huttunen Anu (AHU) Lakanen Jonne (JLA) Lamberg Eero (ELA) Loukas Sarianna (SLO) Luukkanen Petri (PEL)
5
Lukuvuoden aikataulut
Juhlat ja tapahtumat
Syyslukukausi 9.8.–22.12.2018 Kevätlukukausi 7.1.–1.6.2019
Koulun juhlat ja tapahtumat ovat tärkeä ja keskeinen osa koulun yhteisöllisyyden rakentumisessa. Juhlat ja tapahtumat kuuluvat lukuvuoden ohjelmaan. Kaikki opiskelijat ja opettajat osallistuvat niihin.
Syysloma 22.–26.10.2018 Itsenäisyyspäivä 6.–7.12.2018 Joululoma 27.12.2018–4.1.2019 Talviloma 25.2.–1.3.2019 Pääsiäinen 19.–22.4.2019 Vappu 1.5.2019 Helatorstai 30.5.2019
Lyseon juhlia ovat mm: • Lyseon syntymäpäivä • Nasugaala • Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla • Lucia • Joulukirkko • Penkkarit ja abigaala • Vanhojen päivä • Vappugaala • Kevät- ja ylioppilasjuhla
MUISTA SEURATA LYSEON LUKION GOOGLE-TAPAHTUMAKALENTERIA! Käyttö opastetaan kun koulu alkaa. Lisätietoja: jonne.lakanen@lappee.fi ja jussi.huttunen@lappee.fi
Jaksot, päättöviikot ja arvosanat Päättöviikon palkkijärjestys on 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7. Katso tarkemmin sivu 16.
JAKSO
AJANKOHTA
PÄÄTTÖVIIKKO
ARVOSANAT WILMASSA
1. jakso
9.8.–1.10.
21.9.–1.10.
9.10. klo 12.00
2. jakso
2.10.–28.11.
20.–28.11.
5.12. klo 12.00
3. jakso
29.11.–4.2.
25.1.–4.2.
12.2. klo 12.00
4. jakso
5.2.–4.4.
27.3.–4.4.
12.4. klo 12.00
5. jakso
5.4.–1.6.
21.5.–29.5.
31.5. klo 12.00
6
Oppitunnit, ruokailut, välipala 1. tunti klo 8 - 9.15
ruokailut
2. tunti klo 9.30 - 10.45
klo 10.45–11.30 (1.vsk)
3. tunti klo 11 - 12.45
klo 11.30–12 (2.vsk) klo 12.15–13 (3.–4.vsk)
4. tunti klo 13–14.15 5. tunti klo 14.30–15.45
Erityisruokavaliot ilmoitetaan ruokalaan erillisellä lomakkeella. Erityisruokavaliot ovat tarjolla erillisellä tiskillä. Lyseon ruokalassa on tarjolla maksullinen välipala. Välipala täydentää koululounasta ja antaa energiaa iltapäivän opiskeluun. Tarjoilu on ruokalassa iltapäivän välitunnilla. Yhden välipalapaketin hinta on 2 € /opiskelija. Välipala liput maksetaan etukäteen. Opiskelija saa välipalaliput koulun keittiöstä ainoastaan tulostamaansa pankin maksutositetta vastaan. Välipalalipun hinta on 2 €. Lippuja myydään 10 kappaleen nipuissa (20 €/nippu). Samalla kertaa voi maksaa useammankin lippuvihkon. Käyttämättömiä välipalalippuja ei hyvitetä. Välipalaliput maksetaan Saimaan Tukipalvelut Oy:n tilille: Etelä-Karjalan Osuuspankki 562026-2427, IBAN: FI51 5620 2620 0004 27 BIC: OKOYFIHH. Opiskelijat saavat syödä eväitä koulun tiloissa hyppy- ja välitunneilla. Omat jäljet siivotaan huolellisesti. Oppitunneilla ruokailua pyritään välttämään.
Kiertotuntikaavio MA
TI
KE
TO
PE
8.00–9.15
2
4
4
8
4
9.30–10.45
1
6
5
7
3
11.00–12.45
3
2
6
1
5
13.00–14.15
7
1
7
2
6
14.30–15.45
8
5
8
3
-
7
Lyseon kampus Koulupäivinä ulko-ovet ovat avoinna klo 7–16. Päärakennus: kellarikerros: neuvotteluhuoneet, ÄI-opettajien työtilat 1. kerros: kanslia, rehtoreiden ja opinto-ohjaajien työtilat välikerros: erityisopettajan, kuraattorin ja opinto-ohjaajan työtilat 2. kerros: ENA- ja RUB-opettajien työtilat 3. kerros: BI- ja GE-opettajien työtilat 4. kerros: liikunnan, matematiikan, saksan, ranskan ja espanjan sekä reaaliaineiden opettajien työtila Ruokalarakennus: 1. kerros: ruokala, liikuntasali, pukuhuoneet 2. kerros: opettajien työtilat, opiskelijakunnan huone, FY-, KE-, MU- ja TI-luokat opettajien huoneessa FY- ja KE-opettajat
Wilma Wilmaan kirjaudutaan osoitteessa https://wilma.lappeenranta.fi Opiskelijoille jaetaan tarvittaessa 1.vuoden alussa henkilökohtainen tunnus ja salasana. Opiskelijan velvollisuus on huolehtia, että Wilmassa olevat tiedot ovat ajan tasalla (puhelinnumero, osoite ja aktiivisessa käytössä oleva sähköpostiosoite). Jos Wilman tunnusten tai tietojen kanssa on ongelmia, ota yhteys kansliaan. Wilmassa on henkilötiedot, työjärjestykset, kurssitarjotin, yhteenveto opinnoista, tiedotteet, erilaisia lomakkeita opintojen seuraamista ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumista varten sekä mahdollisuus lähettää viestejä opettajille ja henkilökunnalle.
Wilma on Lyseon lukion ensisijainen tiedotuskanava. Viestejä ja tiedotteita seurataan päivittäin! Muista käyttää yleiskieltä ja asioida asiallisesti, kun laitat viestiä Wilmassa. Kaikista asioista voidaan keskustella rakentavasti viestien välityksellä, mutta tekstin sisältö on syytä harkita tarkoin väärinkäsitysten ja ylimääräisen mielipahan välttämiseksi. Myös huoltajat saavat Wilmaan henkilökohtaisen tunnuksen, joka on tarkoitettu koulun ja kodin väliseen yhteydenpitoon. Tunnus ohjeineen toimitetaan kotiin lukuvuoden alussa. Alaikäisen opiskelijoiden huoltajat selvittävät opiskelijan poissaolot viipymättä wilman kautta.
8 LIIKUNTAPAIKAT
KAAPIT
Koulun liikuntasalin lisäksi käytössä ovat muun muassa Pallon liikuntahalli (Aktiva), urheilutalo, uimahalli, Vanha kenttä, Ratsumestarin kenttä ja Kimpisen urheilukenttä. Lisäksi liikuntatunteja voidaan pitää myös muilla Lappeenrannan kaupungin liikuntapaikoilla ja yksityisissä kuntokeskuksissa.
Opiskelijakunnan hallitus jakaa kaapit syksyllä Wilman kautta tulevan ohjeistuksen mukaan. Kaappi suositellaan ottamaan kaverin kanssa, sillä kaikille ei riitä henkilökohtaista kaappia. Jaossa ensisijaisena ovat uudet ykköset. Hinta on 5 € koko opiskelujen ajalta ja tuotto menee opiskelijakunnalle.
PYSÄKÖINTI
KANSLIA
Kun liikutaan koulualueella, noudatetaan aina erityistä varovaisuutta. Ajoneuvot pysäköidään niille merkityille paikoille. Polkupyörät ja skootterit voi pysäköidä koulun sisäpihalle. Autopaikat on tarkoitettu vain autoille. Lönnrotin koulun ja Lyseon rakennusten välistä ei ole läpiajoa Liisankadulle. Ruokalarakennuksen sivulla on kevyen liikenteen väylä Liisankadulle. Myös Rakuunamäellä sijaitsevalle Adolf Ehrnroothin aukiolle voi pysäköidä.
Kanslia on avoinna asiointia varten aamupäivisin. Poikkeavista aukioloajoista ilmoitetaan kanslian oven vieressä olevalla ilmoitustaululla. Lukiosihteerin tavoittaa Wilma-viestillä, sähköpostilla ja puhelimitse.
POLKUPYÖRÄT Lyseon lukiolla on neljä polkupyörää opettajien ja opiskelijoiden käyttöön arkipäivisin toimistoaikana kaupunkialueella liikkumiseen esim. lukioiden välillä. Avaimen ja kypärän saa kansliasta. Ilman kypärää pyörää ei voi käyttää. Avaimen voi tarvittaessa palauttaa kanslian lokerikkoon ja kypärän lokerikkojen päälle. Pyöriä säilytetään päärakennuksen takaoven luona.
SAVUTTOMUUS Lyseon lukion, Lönnrotin koulun ja Lappeenrannan kirkon alue on savuton.
OFFLINE KLO 22–07 Wilma-viestejä ei lähetetä eikä kurssitöitä palauteta klo 22–07 välisenä aikana. Offline-ajalla halutaan tukea opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia.
Ota yhteyttä kansliaan vain, jos tarvitset esim. • opiskelijatodistuksen, • opiskelijakortin (yhteenveto suoritetuista opinnoista), • koulun virallisen leiman tai • lomakkeita eri tarkoituksiin.
OPINTO- JA ASUMISTUKI 17 vuotta täyttänyt opiskelija voi hakea toisen asteen opintotukea. Tuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Liitteeksi tarvittavan opiskelija todistuksen saa kansliasta. Lisätietoja www.kela.fi/opintotuki. Opiskelija voi saada yleistä asumistukea, lisätietoja www.kela.fi/asumistuki. Alle 20-vuotiaan opiskelijan tuen suuruuteen vaikuttavat vanhempien tulot ja asumismuoto. Tukihakemukset voi tehdä verkossa www.kela. fi/asiointi tai KELA:n toimistossa.
KOULUMATKATUKI Koulumatkatukea voi hakea lukiolainen, jos yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km. Tukea haetaan joka lukuvuodeksi erikseen KELA:n koulu
9 matkatuen hakemuslomakkeella www.kela.fi/koulumatkatuki. Jos kuljet Waltti-liikenteessä, täytä koulumatkatukihakemuksen lisäksi Waltti-ostotodistus, joka löytyy verkosta Lappeenranta. fi-sivuilta. Jos kuljet Matkahuollon liikenteessä, täytä koulumatkatukihakemuksen lisäksi Matkahuollon ostotodistus, jonka saat kansliasta. Palauta sekä koulumatkatukihakemus että ostotodistus kansliaan. Jos koulumatka on alle 10 km, käytössä on Waltti-kortti, joka löytyy verkosta Lappeenranta.fi-sivuilta. Jos matkustat VR:n automaatista ostetulla opiskelijahintaisella lipulla, tulee junassa olla mukana kansliasta saatava opiskelutodistus tai muu vastaava todistus, että olet opiskelija.
VAKUUTUKSET Lappeenrannan kaupunki on vakuuttanut kaikki lukion opiskelijat koulutapaturman varalta. Koulutapaturmia ovat kouluaikana sekä koulumatkoilla sattuneet
Opiskelijakunnan hallitus Lyseon lukion opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Opiskelijakunnan hallitus edustaa opiskelijoita ja toimii opiskelijoiden edunvalvojana. Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja osallistuu opettajainkokouksiin. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat mukana koulun työryhmissä. Opiskelijakunnan hallitus järjestää koulun tapahtumia ja juhlia. Opiskelijakunnan hallituksen nimetyt jäsenet vastaavat opiskelijakunnan järjestämästä toiminnasta, vaikkakin työryhmiä voidaan muodostaa tilannekohtaisesti järjestämään suunniteltuja tapahtumia. Uusi hallitus muodostetaan tammikuussa. Kaikilla 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla on mahdollisuus pyrkiä siihen.
tapaturmat. Vakuutus on voimassa myös ulkomailla tapahtuvan koulutyön osalta. Vahingonkorvausasiat hoidetaan lukiosihteerin kautta. Lääkäriin mentäessä on aina ilmoitettava, että kyseessä on koulutapaturma. Näin kustannukset ohjataan suoraan vakuutusyhtiölle. Vakuutus korvaa vain julkisessa terveydenhuollossa aloitetun hoidon.
LUKIOLAISTEN LIITTO Liittymällä Lukiolaisten Liiton jäseneksi saat käyttöösi opiskelijakortin, jolla olet oikeutettu erilaisiin opiskelijaetuihin. Opiskelijakortin tilaaminen maksaa 25€ tai kansainvälisellä ISIC-ominaisuudella 34€. Seuraavina vuosina kortti uusitaan erillisellä lukuvuositarralla, jonka hinta on 20€. Kortti on voimassa aina kuluvan lukuvuoden loppuun saakka (30.9.). Lisätietoja osoitteesta http://lukio.fi/.
OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS 2018 Puheenjohtaja Taavi Lautala Varapuheenjohtaja Jenni Kuusipuro Sihteeri Pyry Vartia Rahastonhoitaja Nina Lindqvist Muut jäsenet Elli Komppa Lumi Perttu Oscar Arminen Leevi Nikula Liisa Riihimäki Julia Kärnä Ida Tiainen Matilda Ranta
10 OPISKELUVÄLINEET Lukio-opinnoissa tarvitset kannettavan tietokoneen. Ohjeita konehankintaan löydät sivulta: https://tietokonelukio. wordpress.com. Tabletit ja Chromebookit eivät ole suotavia vaihtoehtoja, koska ne eivät toimi Abitti-järjestelmässä. Tavallinen PC-läppäri tai Mac ovat siis hyviä vaihtoehtoja. Varmista, että koneessa on ainakin yksi USB-liitäntä, Ethernet-liitin tai toinen USB-liitin sekä langaton (wlan) nettivalmius. USB-C-liitin ei toimi Abitissa. Sinun tulee hankkia koneen lisäksi usb-tikku, johon Abitti-järjestelmän voi asentaa. Tikun tulisi olla kooltaan ainakin 8 Gt. Lisätietoa koneen hankinnasta: https://www.abitti.fi/ fi/ohjeet/tietokoneen-hankinta/ Kone kannattaa hankkia hyvissä ajoin. Koneen perustoimintoihin on hyvä perehtyä jo etukäteen. Kaikilla 1. vuoden opiskelijoilla on ensimmäisessä jaksossa AT1 -kurssi, jolla perehdytään lukio-opinnoissa tarvittaviin ohjelmistoihin, periaatteisiin sekä käytänteisiin. Ensimmäisellä tunnilla käymme yhdessä läpi tunnukset ja salasanat koulun verkkoon. Voit ladata koneeseesi jo valmiiksi seuraavat ohjelmat: LibreOffice https://fi.libreoffice.org/ lataa/luotettavin-libreoffice/ TI-nSpire http://nspire.fi/lataa/ Geogebra https://www.geogebra.org GIMP http://www.gimp-suomi.org/ ladattavaa.php Pinta https://pinta-project.com/ pintaproject/pinta/ Lisätietoja voit kysyä TVT-vastaavilta: jonne.lakanen@lappee.fi jussi.huttunen@lappee.fi
Opettajat käyttävät opetuksessaan erilaisia oppimisympäristöjä. Kurssin alussa opiskelijat saavat kirjautumisohjeet. Tarkista kirjalistasta huolellisesti, käytetäänkö kurssilla oppikirjaa vai sähköisiä oppimateriaaleja.
OPISKELUSUUNNITELMA Lukion oppimäärä on 3-vuotinen, ja sen voi suorittaa 2–4 vuodessa. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, joiden aikana oppiaineita opiskellaan kursseittain. Lukuvuoden kurssitarjonta suunnitellaan alustavasti keväällä opiskelijoiden valintojen ja tarpeiden sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Lukion aloittaville on elokuussa wilmassa valmis 1. jakson työjärjestys. Myös muihin jaksoihin on laitettu kursseja valmiiksi. Työjärjestyksiä jaksoihin 2.–5. suunnitellaan ja tarkistetaan 1. jaksossa opinto-ohjauksen kurssilla. Lukio-opinnot jaetaan pakollisiin kursseihin ja valinnaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakollisia kursseja opiskellaan 47–51 riippuen siitä, onko valinnut pitkän tai lyhyen matematiikan. Syventäviä kursseja on opiskeltava vähintään 10 kurssia. Ylioppilaskokeiden tehtävät perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon kokeissa menestyminen edellyttää syventävien kurssien ja mahdollisuuksien mukaan myös soveltavien kurssien opiskelemista pakollisten lisäksi. Kurssien sisällöt ja suoritusjärjestys esitellään Wilmassa lukion opetus suunnitelmassa.
11 LUKIOKOULUTUKSEN TUNTIJAKO OPPIAINE
PAKOLLISET KURSSIT
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
SYVENTÄVÄT KURSSIT
6
3
A-kieli
6
2
B-kieli
5
2
KIELET
Muut kielet
8+8
MATEMATIIKKA yhteinen kurssi
1
lyhyt
5
2
pitkä
9
3
Biologia
2
3
Maantiede
1
3
Fysiikka
1
6
Kemia
1
4
Filosofia
2
2
Psykologia
1
4
Historia
3
3
Yhteiskuntaoppi
3
1
Uskonto/ET
2
4
Terveystieto
1
2
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEET
HUMANISTIS-YHTEISKUNNALLISET TIETEET
TAITO- JA TAIDEAINEET
5
Liikunta
2
3
Musiikki
1–2
2
Kuvataide
1–2
2
OPINTO-OHJAUS
2
TEEMAOPINNOT
3
Pakolliset kurssit 47 tai 51 (47 tai 51) Syventävät kurssit vähintään 10 KURSSIT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75
12
Kurssivalinnat Kursseja valitaan noin 30 ensimmäiselle kahdelle vuodelle ja abivuodelle noin 15. Opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon omat kiinnostukset, pakollisten kurssien suorittaminen, ylioppilaskirjoitussuunnitelma, jatko-opinnot ja työelämän tarpeet.
Valintojen muutoksia voi tehdä opintoohjaajan kanssa ohjauksessa vain, kun ylioppilaskirjoitus- tai jatko-opintosuunnitelmaan tehdään ohjauksessa muutoksia. Kurssin vaihto voi estyä, jos kurssi on jo täysi. Jos ryhmä on täysi, eikä korvaavaa valintaa löydy, käännytään rehtorin puoleen. Opinto-ohjaajat tai opettajat eivät voi täyttää ryhmää yli maksimikoon.
Opiskelijoita kannustetaan tekemään kurssivalinnat pääsääntöisesti oman ohjausryhmän mukana. Jokainen opiskelija opiskelee kuitenkin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Valintoihin vaikuttaa se, miten valinnat voidaan toteuttaa työjärjestyksessä. Toukokuussa tehdään seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat.
Merkittävissä muutoksissa, kuten matematiikan vaihto, kieliopintojen keskeyttäminen tai opiskelusuunnitelman pidentäminen, tarvitaan huoltajan lupa esimerkiksi Wilma-viestillä.
Elokuussa opiskelijat Tämä on voivat tarkistaa 2.–3. muuttunut! jaksojen työjärjestykset ja tehdä niihin tarvittaessa pieniä muutoksia. Joulu-tammikuussa tarkistetaan jaksot 4.–5. Toki elokuussa kannattaa tarkistaa kaikki jaksot. Muina aikoina muutosten tekemistä esim. Wilma-viestillä opolle pyritään välttämään.
Pakollisia kursseja ei voi jättää kesken varmistamatta että kursseja on tarjolla uudelleen. Kurssivalintoihin sitoudutaan, eikä kursseilta jäädä pois ilmoittamatta siitä aineenopettajalle ja opinto-ohjaajalle. Valintoihin pyritään sitoutumaan. Valinnat suunnitellaan aina huolella koko lukuvuodeksi kerrallaan myös lopullista kurssikertymää ajatellen. Koulu pidättää oikeuden tehdä muutoksia opiskelijoiden työjärjestyksiin.
KURSSIMÄÄRÄT JA OPINTOJEN KESTO Vähimmäiskurssimäärä jakson lopuksi: 3v. n. 6 kurssia/jakso
Lukiovuosi 1 2 3
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4. jakso
5. jakso
6 36 65
12 42 70
18 48 75
24 54
30 60
3,5v. n. 5 kurssia/jakso
1 2 3 3,5
5 30 55 75
10 35 60
15 40 65
20 45 70
25 50 70+
4v. n. 4 kurssia/jakso
1 2 3 4
4 25 46 66
8 29 50 71
13 33 54 75
17 38 58
21 42 63
13
LUKIODIPLOMIT
Lyseossa on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomit mediassa, musiikissa, kuvataiteessa, liikunnassa ja teatteriilmaisussa. Diplomin avulla opiskelija saa mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Opetushallitus antaa lukiodiplomeihin valtakunnalliset ohjeet ja todistuksen. Työn valmistelu aloitetaan pääsääntöisesti jo ensimmäisenä lukuvuotena. Diplomin edellytyksenä on vähintään neljän muun kurssin suorittaminen oppiaineessa.
OPINTOJA MUISSA OPPILAITOKSISSA LUKIOAIKANA
Opiskelija voi valita kursseja myös Kimpisen lukion tarjottimelta. Muita yhteistyötahoja ovat mm. avoin yliopisto, EteläKarjalan Urheiluakatemia, kesäyliopisto, kielimatkojen järjestäjät, kuvataidekoulu, musiikkiopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Saimaan LUMA-keskus, SPR, Taidekoulu Estradi, tanssiopistot, nettilukio jne. Muissa oppilaitoksissa lukioaikana suoritettuja kursseja voidaan lukea hyväksi kolme kurssia/opintovuosi. Todistus tai muu selvitys opinnoista toimitetaan lukiosihteerille kansliaan. Selvityksestä on käytävä ilmi mitä kurssilla on käsitelty, kuinka laaja kurssi on ollut ja kuka on ollut vastuussa opetuksesta. Jos rehtori hyväksyy opinnot, ne merkitään opiskelijan suorituksiin. Suoritusmerkintää anotaan sen lukuvuoden kuluessa, jolloin suoritus on tehty.
VAIHTO-OPISKELIJAKSI
Lyseosta voi lähteä vaihto-opiskelijaksi ulkomaille. Vaihtovuoden opinnot pyritään lukemaan hyväksi lukio-opintoihin samaan tapaan kuin muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Vaihtovuoden aikana on tärkeää ottaa talteen kuvaukset suoritettujen opintojen sisällöistä, laajuudesta, arvioinnista ja esimerkiksi opettajan yhteystiedot. Vaihtovuoden lisäksi opinnot voi venyttää neljään vuoteen.
OHJAUS
Lyseossa koko koulun ohjaa opiskelijoita lukio-opinnoissa, hakeutumaan jatkoopintoihin ja työelämään sekä yrittäjyyteen. Ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja aineenopettajan tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään sekä kohti täysivaltaista ja aktiivista yhteiskunnan jäsenyyttä. Opiskelija saa ohjausta ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta ja aineenopettajalta opintojensa suunnittelussa. Jatko-opintoihin hakeutumisessa ohjausta saa opintoohjaajalta. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan siten, että hänellä on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Opiskelijaa tuetaan ryhmänohjauksessa ja opinto-ohjauksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatimisessa ja suunnitelmien päivittämisessä.
14 RYHMÄNOHJAUS JA OHJAUSRYHMÄN TAPAAMISET
Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähin ohjaaja ja neuvoja. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja opastaa lukion käytänteisiin. Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä huoltajiin. Osallistuminen ohjausryhmän tapaamisiin on opiskelijan velvollisuus. Ryhmänohjaaja tapaa ohjausryhmäänsä säännöllisesti ohjausryhmän tapaamisissa (ROT).
ROT pidetään pääsääntöisesti parillisten viikkojen tiistaina klo 12.45–13 -välitunnilla kotiluokissa.
Tämä on muuttunut!
Seuraa tapahtumakalenteria, aikataulu voi muuttua. Ohjausryhmän tapaamiset sisältävät ajankohtaisia asioita, jotka voivat liittyä opiskeluun, kursseihin, koulun arkeen ja tapahtumiin.
Lukuvuoden 2018–2019 ohjausryhmät, kotiluokat, ryhmänohjaajat ja opot sekä tutorit Ohjausryhmä
Huone
Ryhmänohjaaja
Opinto-ohjaaja
1A
301
Juha Viljanen
Marjo Haapavuo
1B
104
Sari Kolo-Vartiainen
Marjo Haapavuo
1C
212
Tiina Laitimo
Marjo Haapavuo
1D Taite
MU
Tommi Räty
Helena Mielikäinen
1E
FY2
Eero Lamberg
Satu Komi
1F
207
Ida Sutela
Helena Mielikäinen
1G
303
Pirita Reinikainen
Helena Mielikäinen
pre-IB
KE
Jonne Lakanen
Helena Mielikäinen
1ISK
011
Natalia Ranta
Satu Komi
Tutorit Daria Khiuppenen Sara Vänttilä Fanni Hedman Erika Styf Aino Välikauppi Anni Toikka Siiri Turku Elizaveta Pikova Milla Saikko Elina Vammas Emilia Villman Elli Komppa Lassi Korhonen Aleksi Hannolainen Jessica Ranta Minna Uski Rosa Kilpiä Siiri Peltonen Maija Alamäki Sampo Äijälä Sanni Mustonen Aleksandra Rutonen Adam Botham Milana Graft Emily Hauser Carita Muhli Sara Mänttäri Toni Tuuva Julia Miettinen Mia Hakuli
15
Ohjausryhmä
Huone
Ryhmänohjaaja
Opinto-ohjaaja
2A
FY1
Petri Luukkanen
Marjo Haapavuo
2B
001
Niina Hämäläinen
Marjo Haapavuo
2C
312
Aki Holm
Marjo Haapavuo
2D
101
Marika Kesseli
Marjo Haapavuo
2E
309C
Kirsi Sorri
Satu Komi
2F
211
Anne Koponen
Helena Mielikäinen
2G
119
Anu Kallio
Helena Mielikäinen
IB1
202
Antti Sirkiä
Helena Mielikäinen
2ISK
025
Satu Komi
Satu Komi
3A
201
Maarit Haarala
Marjo Haapavuo
3B
205
Anu Huttunen
Marjo Haapavuo
3C
120
Susanna Kauppi
Marjo Haapavuo
3D
311
Sirpa Lappalainen
Marjo Haapavuo
3E
121
Jussi Huttunen
Satu Komi
3F
309
Jyrki Mattila
Helena Mielikäinen
3G
313
Päivi Mattila
Helena Mielikäinen
IB2
102
Petra Luukko
Helena Mielikäinen
3ISK
302
Mari Yanchukovich
Satu Komi
4
Mediateekki
Helena Mielikäinen
oma opo jatkaa
16
MATEMATIIKAN OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN
PÄÄTTÖVIIKKO
Jos opiskelija vaihtaa pitkältä matematiikalta lyhyelle, hänen suorittamansa pitkän matematiikan kurssit muunnetaan lyhyen suorituksiksi seuraavan taulukon mukaisesti.
PITKÄ
LYHYT
MA01
MA1
MAA02
MAB02
MAA03
MAB03
MAA04
MAB10
MAA05
ei vastaavaa
MAA06
MAB07
MAA07
MAB11
MAA08
ei vastaavaa
MAA09
ei vastaavaa
MAA10
MAB05
Pitkän oppimäärän arvosanat siirretään sellaisenaan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi silloin, kun se vastaa lyhyen matematiikan kurssia. Loput pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit merkitään S-merkinnällä lyhyen matematiikan suorituksiksi. Sellainen hylätty pitkän matematiikan kurssisuoritus, joka ei vastaa lyhyen matematiikan kurssia, ei säily kurssikertymässä. Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa kerran tekemällä kyseisen lyhyen matematiikan kokeen ja tarvittaessa muita tehtäviä. Tästä sovitaan aineenopettajan kanssa. Kurssin voi myös käydä uudelleen ja parempi arvosana jää voimaan. Opinto-ohjaaja tekee arvosanojen siirron.
Opiskelujaksot päättyvät päättöviikkoon. Päättöviikkoon on varattu 7 työpäivää (palkit 1–7). Päättöviikon aikana koko koulupäivä on oppiaineen käytössä ja silloin tehdään kurssiin liittyviä töitä ja tehtäviä kokeiden lisäksi sekä saadaan ja annetaan palautetta. Päättöviikon palkkijärjestys on 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7. Katso aikataulut sivulta 5. Päättöviikon järjestelyt sovitaan kurssin aikana opettajan ja opiskelijoiden kesken, kuitenkin niin että työskentely alkaa kaikilla klo 9 ja päättyy klo 13.30, sis. ruokailu 30 min ja välitunti 15 min (3 x 75 min). Opettaja ja ryhmä päättää yhdessä, miten päivä rytmitetään. Päättöpäivän työskentely sisältää muutakin kuin testaamista. Mahdolliset muut suoritukset palautetaan erikseen sovittavan aikataulun mukaan. Palaute kuuluu kurssin suoritukseen. Jos sairastut päättöviikolla, ota yhteyttä ennen päättöviikon päivää niiden kurssien opettajiin, joiden työskentelyyn et pysty osallistumaan ja sovi, miten kurssin saa suoritettua loppuun.
OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen kurssit suoritetaan hajautetusti lukioaikana osallistumalla oppitunteihin, infotilaisuuksiin, esittelyihin, vierailuihin ja teemapäiviin. Kurssiin kuuluu myös Wilman lomakkeiden täyttäminen ja kurssimateriaalin tekeminen verkossa. Opiskelija voi tarvittaessa varata ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Opinto-ohjaajalle varataan aika ilmoitustaululla olevasta ajanvarauslistasta tai Wilman tapahtumakutsulla. Tutoriksi voi hakea valitsemalla OP03-kurssin 1. vuoden 5. jaksoon ja täyttämällä hakemuksen 4. jakson aikana.
17
Poissaolot ja niiden selvittäminen Lukiolain (25§) mukaan opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen. Läsnäolovelvollisuus on kirjattu myös Lyseon järjestyssääntöihin. Oppitunneille saavutaan ajoissa. Toistuvista myöhästelyistä tai poissaoloista keskustellaan opettajan ja ryhmänohjaajan sekä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Poissaolo tunneilta vie opiskelijalta mahdollisuuden jatkuvan näytön antamiseen ja voi vaikuttaa alentavasti arvosanaan. Lukio-opinnot edellyttävät säännöllistä osallistumista ja työskentelyä, joten poissaoloja sallitaan vain etukäteen pyydetyllä luvalla tai voittamattoman esteen kuten sairauden nojalla. Opiskelijan on aina pyydettävä lupa poissaoloon koulutyöstä. Opiskelija on velvollinen selvittämään kaikki poissaolot mahdollisimman pian. Alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan tulee selvittää viipymättä kaikki poissaolot Wilman kautta. Selvittämätön tai puutteellisesti selvitetty poissaolo katsotaan luvattomaksi. 18 vuotta täyttänyt Tämä on ei voi itse selvittää muuttunut! poissaolojaan, vaan hän keskustelee poissaoloista ryhmänohjaajan kanssa, joka merkitsee poissaoloselvitykset. Koulu kuitenkin suosittelee, että 18 vuotta täyttänyt sallii huoltajan kirjautumisen wilmaan ja poissaolojen selvittämisen. Koululle voi tuoda myös sairauslomatodistuksen, jolloin kanslia merkitsee poissaoloselvityksen. Opettaja antaa kurssiarvosanaksi K:n (kesken), jos opiskelijalla on luvattomia tai selvittämättömiä poissaoloja. Varsinainen kurssiarvostelu annetaan opiskelijalle vasta kun kaikki poissaolot on hyväksytysti selvitetty. Lue lisää sivulta 19.
Etukäteen voi pätevän syyn perusteella pyytää lupaa koulusta poissa olemiseen: • yksittäiseksi tunniksi aineenopettajalta • enintään kolmeksi päiväksi ryhmän ohjaajalta • pidemmiksi ajanjaksoiksi rehtorilta Jos opiskelija on poissa koulusta, hän vastaa itse opintojensa etenemisestä. Esim. töiden takia koulusta ei saa olla poissa. Koulu ei myönnä lomamatkan takia yli seitsemän työpäivän poissaoloa. Viikon poissaolosta neuvotellaan etukäteen rehtorin ja aineenopettajien kanssa. Tukiopetusta tai oikeutta kurssin itsenäiseen suorittamiseen ei voida myöntää eikä opettajia velvoiteta laatimaan poissaoloa korvaavia tehtäviä lomamatkan tai esim. töissä käymisestä johtuvien poissaolojen takia. Poissaolojen korvaamisesta sovitaan opettajan kanssa. Erityistapauksissa, kuten koulun projekteihin osallistumisesta aiheutuviin poissaoloihin, voidaan harkita poissaolojen korvaamista lisätöillä. Esimerkiksi liikunnan poissaolot korvataan toisilla liikuntatunneilla. Opiskelijaa pyydetään poissaolojen minimoimiseksi harkitsemaan kuinka moneen koulun järjestämään projektiin hän osallistuu kerrallaan. Jos osa kurssin tunneista opiskellaan itsenäisesti, opettaja kirjaa poissaolot käyttämällä Huom-vaihtoehtoa ja kirjaa lisätietoihin syyksi itsenäisen opiskelun. Opettaja merkitsee poissaolot mahdollisimman pian, viimeistään saman työpäivän aikana. Ryhmänohjaajat seuraavat viikoittain poissaolojen kertymistä ja niiden asianmukaista selvittämistä ajallaan. Jos opiskelijan pitää lähteä ennen oppi tunnin päättymistä, asiasta sovitaan opettajan kanssa. Tunneilta ei saa poistua eikä jättää saapumatta ilman lupaa.
18
Itsenäinen opiskelu Lukion tehtävänä on tukea myös omatoimista opiskelua, jossa opiskelija ottaa vastuun työstään ja sen tuloksista. Itsenäinen suoritus sisältää kuitenkin säännöllisiä tapaamisia opettajan kanssa etenemisen arvioimiseksi. Oppimisen tuki taataan. Itsenäinen ei ole yksinäinen. Ilmoittautuminen tehTämä on dään Wilman itsenäismuuttunut! ten suoritusten kurssitarjottimelle yhdessä opettajan kanssa. Tarjottimelta näkee opettajan, joka voi ottaa itsenäisiä suorituksia vastaan. Itsenäinen opiskelu suunnitellaan tarkasti ja ajoissa ennen suorituksen valitsemista kurssitarjottimelle aineenopettajan ja tarvittaessa opinto-ohjaajan tai erityisopettajan kanssa. Itsenäiseen suoritukseen varataaan vähintään kuukausi, maksimiajasta voidaan sopia erikseen. Ole siis ajoissa! Työmäärältään itsenäinen opiskelu vastaa oppitunteihin osallistumista kotitöineen. Itsenäisestä kurssisuorituksesta edellytetään hyväksytty arvosana. Usein itsenäinen suoritus on annettu esim. pakollisesta kurssista vain, jos syynä on ollut • pitkä sairausloma • kurssia ei ole ollut tarjolla enää sinä vuonna • päällekkäisyydet
YKSILÖLLISEN ETENEMINEN Yksilöllisen etenemisen ns. polkukursseilla hyödynnetään erilaisia oppimistapoja. Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus edetä omaan tahtiin ja opettajalla on mahdollisuus eriyttää opetusta opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseilla sisällöt on jaettu kokonaisuuksiin, joihin saadaan yhteiset ohjeet, mutta eteneminen on yksilöllistä.
OHJEET ITSENÄISEEN SUORITUKSEEN: 1. Sovi aineenopettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Sopimukseen sitoudutaan. 2. Suorituksesta tehdään tarkka suunnitelma yhdessä. Suunnitelma sisältää: • kurssin kesto • vaaditut tehtävät • arviointiperusteet • tapaamiset opettajan kanssa 3. Tehkää yhdessä kurssivalinta wilmassa itsenäisten suoritusten kurssitarjottimelle. 4. Saat opettajalta tehtävät sovittuna aikana. 5. Tee tehtävät. 6. Palauta tehtävät selkeästi nimellä ja kurssitunnuksella varustettuna opettajalle sovitulla tavalla sovittuun päivämäärään mennessä. Huolehdi, että ne tulevat varmasti oikealle opettajalle. 7. Käy kysymässä tai laita opettajalle Wilmassa viesti sovitun ajan kuluttua, tarvitseeko suoritusta korjata tai täydentää. Jos tarvitsee, palaa kohtaan 4. 8. Osallistu tarvittaessa kokeeseen sovittuna aikana. Sovi tästä tarkasti opettajan kanssa ja pidä sopimuksesta kiinni. 9. Saat kurssiarvosanan kun kaikki em. kohdat on menestyksellisesti suoritettu. Muita ohjeita itsenäiseen suoritukseen: • Ole aktiivinen. Sinä otat yhteyttä opettajaan tavoittelemalla häntä luokasta tai Wilma-viestillä. Näet opettajien työjärjestykset wilmassa. • Muista, että jokainen vaihe vie aikaa. Myös se, kun opettaja tarkistaa tehtäväsi. Ole siis ajoissa liikkeellä! • Jos pyydät itsenäistä suoritusta kesäksi, suunnitelma tehdään hyvissä ajoin ennen 5. jakson päättöviikkoa. • Muista, että itsenäistä suoritusta saa yrittää vain kerran/kurssi. • Aineen ensimmäistä kurssia ei pääsääntöisesti saa tehdä itsenäisesti.
19
Opiskelijan oppimisen arviointi JAKSOARVIOINTI
Opiskelijoiden arvioinnin ohjeet löytyvät koulun opetussuunnitelmasta. Arviointiperusteet käydään opiskelijoiden kanssa läpi kurssin alussa. Opiskelija saa palautetta edistymisestään ja tavoitteidensa saavuttamisesta vuoropuhelussa kurssin opettajan kanssa. Palautetta annetaan koko jakson ajan, ja sen avulla kannustetaan opiskelijaa saavuttamaan ne tavoitteet, jotka opiskelija on itselleen yhdessä opettajan kanssa asettanut. Arvosanat ovat näkyvissä Wilman suorituksissa noin viikko jakson päättymisen jälkeen. Erillisiä paperisia jakso- tai lukuvuositodistuksia ei jaeta. Päättötodistus jaetaan paperisena. Pakollisten ja syventävien kurssien arvosana annetaan numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Soveltavat kurssit arvioidaan suoritus merkinnällä. Erilaiset oppimisen vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin. Kyseiset vaikeudet voidaan myös ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kurssiarvosanaa ei voida lainkaan antaa, jos opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä jatkuvasti poissa tai laiminlyö muuten opiskelunsa, esimerkiksi jättää vaadittavat kirjalliset kurssityöt tekemättä. Arvostelematta jättämisestä on kuitenkin varoitettava opiskelijaa ennakolta. Tämä annetaan tiedoksi myös huoltajalle, ryhmänohjaajalle, erityisopettajalle ja opinto-ohjaajalle.
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opiskelija näkee jaksojen arvostelut wilman kautta. Jos opiskelija kokee kurssista saadun arvosanan epäoikeudenmukaiseksi, hänen tulee keskustella arvioinnista viipymättä kyseisen kurssin opettajan kanssa, ja käsitellä opettajan kanssa kurssin arvosanaan vaikuttaneet osasuoritukset sekä työskentely.
PÄÄTTÖARVIOINTI
Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Teemaopintojen kursseista ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Suoritusmerkinnän voi pyytää sellaisista oppiaineista, joista on suoritettu vain yksi kurssi, ja liikunnasta sekä lyhyistä vieraista kielistä, jos niitä on suoritettu vain kaksi kurssia. Tämä pyydetään kanslian lomakkeella viimeisen lukiovuoden lopulla päättötodistukseen. Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssi arvosanoja enintään seuraavasti: Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit
Hylättyjä arvosanoja enintään
1–2 kurssia
0
3–5 kurssia
1
6–8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
20 HYLÄTYN KURSSIN SUORITTAMINEN
Jos opiskelijan kurssisuoritus hylätään, hänellä on mahdollisuus yrittää kurssin suorittamista uusinnassa ja suorittamalla tarvittaessa kurssitöitä uudelleen tai kokonaan uusia tehtäviä. Opiskelija voi myös käydä kurssin uudelleen. Jos opiskelija saa uusinnassakin arvosanan hylätty (4), hänen on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen, jos oppiaineen kursseista 2/3 ei ole hyväksytysti suoritettu.
UUSINNAT
Tämä on
Kielistudiossa voi muuttunut! käydä tekemässä uusintoja viikon ajan päättöviikon jälkeen. Uusinnasta sovitaan suoraan kurssin opettajan kanssa. Mukana saa olla vain tehtävien tekemiseen tarvittavat välineet. Oppitunneilta ei saa uusinnan takia olla poissa. Uusintojen arvosanat ovat wilmassa noin viikko uusinnan jälkeen. Uusinnassa voi tehdä yhden tai useamman aineen tehtäviä. Opettajan kanssa voi kuitenkin sopia tehtävien suorittamisesta oman aikataulun mukaan, jos uusintaan on päätynyt useamman aineen tehtäviä, esimerkiksi päättöviikolla sairastumisen vuoksi. Uusintaan osallistutaan heti seuraavalla mahdollisella uusintaviikolla. Aikaisemmassa jaksossa olleen kurssin uusintasuorituksesta sovitaan erikseen opettajan kanssa ja ilmoittautuminen tehdään ajoissa suoraan aineenopettajalle esimerkiksi Wilma-viestillä. Uusintaan saa osallistua tekemään puuttuvia kurssitehtäviä tai korottamaan hyväksyttyä tai hylättyä arvosanaa. Hyväksytyn arvosanan korottaminen sisältää muitakin suorituksia kuin kokeen. Uusintaa tai korotusta voi yrittää yhden kerran uusinnassa. Jos opiskelija jättää ilmoittamatta tai jää ilman hyväksyttyä syytä päättöviikon
työskentelystä pois, hän menettää uusinta mahdollisuuden. Poissaolo päättöviikon työskentelystä täytyy selvittää viimeistään uusinnasta sopimisen yhteydessä. Opiskelijan on myös palautettava opettajalle kurssiin liittyvät tehtävät ennen uusintaa. Jos opiskelija ei voi osallistua uusintaviikolla kokeeseen, hän sopii uusinnan tekemisestä opettajan kanssa erikseen.
HYVÄKSYTYN KURSSIN UUDELLEEN SUORITTAMINEN
Opiskelija voi korottaa hyväksytyn kurssiarvosanan sopimalla asiasta opettajan kanssa. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa hyväksytty kurssi kokonaan uudelleen. Näissä tapauksissa parempi arvosana jää voimaan. Aineenopettajat ohjeistavat kunkin kurssin suorittamistavat. Kurssin voi uusia osallistumalla uusintaan ja suorittamalla tarvittaessa kurssitöitä uudelleen tai kokonaan uusia tehtäviä. Opiskelija voi myös suorittaa koko kurssin uudelleen.
KOROTUSKUULUSTELUT
Korotuskuulusteluissa korotetaan aineen päättöarvosanaa. Korotuskuulusteluita järjestetään vain keväisin joko ennen ylioppilaskirjoituksia tai niiden jälkeen. Jos opiskelija osoittaa kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on 1. suorittanut kaikki pakolliset kurssit 2. oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti 3. valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 4. lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy.
21
Kurssin keskeytyminen Kurssin keskeyttämistä tulee välttää. Jos kurssi kuitenkin jää kesken, tulee jaksoarviointiin K-merkintä. K-merkintä voi tarkoittaa puuttuvia suorituksia, selvittämättömiä poissaoloja tai kurssin keskeytymistä liikojen poissaolojen vuoksi.
On erittäin tärkeää, että opiskelija hyvissä ajoin sopii aineenopettajan kanssa, miten hän aikoo suorittaa keskeytyneen kurssin. Tästä tiedotetaan myös ryhmänohjaajaa ja opintoohjaajaa sekä tarvittaessa myös erityisopettajaa.
Merkintä vaihtuu arvosanaksi, kun opiskelija on täydentänyt kurssiin kuuluvat suoritukset opettajan ohjeistuksen mukaisesti tai selvittänyt poissaolot hyväksyttävästi. Jos poissaoloja on liikaa, kurssi on suoritettava uudelleen.
Erityisestä syystä (kuten vakava sairaus tai siihen rinnastettava asia) rehtori voi myöntää mahdollisuuden täydentää kesken jäänyttä kurssia edellä esitetystä poiketen.
Kurssilta ei poisteta ennen kuin opiskelijan kanssa on keskusteltu. Opettaja laittaa viestiä asiasta opiskelijalle, huoltajalle, ryhmänohjaajalle ja opolle. Opiskelijan tulee hoitaa K-merkintä kuntoon mahdollisimman pian. 1.–2. jaksojen K:t poistuvat jouluna ja 3.–5. jaksojen K:t poistuvat kesällä.
Tämä on muuttunut!
Tämän jälkeen kesken jääneen kurssin osasuoritukset mitätöityvät ja opiskelijan on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen.
Toimintamalli keskeytymisen ehkäisemiseksi: 1. ohjeistus kurssin alkaessa 2. huomautus hyvissä ajoin, jos poissaoloja kertyy 3. varoitusviesti asianomaisille 4. poistaminen kurssilta ja ohjaaminen opolle
22
Ylioppilastutkinto
SÄHKÖISTYMISEN AIKATAULU
Ylioppilastutkintoon kuuluu pakollisia ja ylimääräisiä aineita. Pakollisia kokeita suoritetaan neljä. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen. Vähintään yhden kokeen pitää olla pitkä (A-tason kieli ja/tai pitkä matematiikka). Kolme muuta pakollista koetta valitaan toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalin joukosta. Vain yksi reaaliaine voi olla pakollinen. Lisäksi kokelas voi osallistua ylimääräisiin kokeisiin. Pakollinen ylioppilaskoe on pakko päästä läpi. Jos ylimääräisestä kokeesta tulee hylätty, sen tulos ei vaikuta tutkinnon valmistumiseen.
Muiden aineiden aikataulu on seuraava:
Tutkinnon voi hajauttaa kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Opiskelija saa oikeuden osallistua yo-tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan tutkintoaineesta vähintään pakolliset kurssit. Suositus on, että pakolliset kurssit on syksyn tutkinnon osalta opiskeltu edellisen lukuvuoden loppuun mennessä ja kevään tutkinnon osalta 3. jakson loppuun mennessä. Opiskelijalle ilmoitetaan viikkoa ennen YO-koetta, jos opiskelijalla ei ole oikeutta osallistua YO-kokeeseen. Vastuu kirjoitusoikeuden saavuttamisesta on opiskelijalla.
Ylioppilaskokeista biologia, elämänkatsomustieto, englanti, espanja, filosofia, historia, italia, maantiede, psykologia, ranska, saksa, terveystieto, toinen kotimainen, uskonto ja yhteiskuntaoppi ovat jo muuttuneet sähköisiksi.
• Syksy 2018: äidinkielen luku- ja kirjoitustaidon kokeet, suomi toisena kielenä, venäjä, fysiikka, kemia • Kevät 2019: matematiikka
YLIOPPILASTUTKINTOSUUNNITELMA Opiskelija suunnittelee ylioppilastutkinnon kokeita lukion alusta alkaen aine- ja kurssivalintojen yhteydessä. Suunnitelma täsmentyy opintojen edetessä oman kiinnostuksen ja osaamisen vahvistumisen myötä. Kun jatko-opintosuunnitelma tarkentuu, myös ylioppilastutkintosuunnitelmaa tarkistetaan. Lopullinen suunnitelma kirjataan wilmaan viimeistään kun opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon ensimmäisen kerran. Ylioppilastutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tämän jälkeen voi tulla uusimaan, korottamaan tai täydentämään tutkintoa.
TUTKINNON HAJAUTTAMINEN SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto suoritetaan kokonaisuudessaan sähköisesti keväästä 2019 alkaen. Lukio-opintojen aikana harjoitellaan Abitti-kokeiden tekemistä muiden sähköisten kokeiden ohella. Digabin sivuilla on tietoa muun muassa ylioppilaiskokeisiin soveltuvista tietoteknisistä laitteista, osoite: https://digabi.fi
Tutkinnon hajauttaminen tehdään harkiten. Tutkintoon osallistutaan pääsääntöisesti abivuoden keväällä, jolloin kurssit on suoritettu ja opiskelijan käytössä on lukuloma. Ylioppilaskoe on myös kypsyyskoe. Opiskelujaksojen aikana (toisen vuoden keväällä tai abivuoden syksyllä) tutkintokokeisiin suositellaan osallistumaan vain, jos tutkintoon sisältyy kaksi vieraan kielen A-tason koetta, reaalin kokeet ovat samana päivänä ja/tai kaikki tutkintokokeissa menestymiseen tarvittavat tiedot on hankittu.
23
Reaaliaineiden kokeet Yhdellä koekerralla voit osallistua vain yhteen kokeeseen samana päivänä järjestettävistä oppiaineista. Jos kokeet ovat samana päivänä (samassa laatikossa), ne pitää suorittaa eri koekerralla (kevät tai syksy).
SAMANA PÄIVÄNÄ USKONTO,
SAMANA PÄIVÄNÄ
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
PSYKOLOGIA
YHTEISKUNTAOPPI
HISTORIA
KEMIA MAANTIEDE TERVEYSTIETO
ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen tehdään Wilman lomakkeella syksyn tutkintoon toukokuussa ja kevään tutkintoon marraskuussa. Ilmoittautuminen on sitova. Opinto-ohjaaja tarkistaa, sulkee ja tulostaa ilmoittautumislomakkeen. Tämän jälkeen ilmoittautuminen allekirjoitetaan. Tutkinnon sisältöön on perehdyttävä huolellisesti ennen ilmoittautumista.
MAKSUT Perusmaksu, joka maksetaan joka tutkintokerralta, on 14€ ja ainekohtainen maksu 28€ (muutokset mahdollisia). Molemmista äidinkielen kokeista peritään maksu erikseen. Tutkintomaksun maksamatta jättäminen on esteenä tutkintotodistuksen saamiselle.
FILOSOFIA FYSIIKKA BIOLOGIA
Tutkinnon täydentäjän maksu on 47€/ koe (yksityisopiskelijan ylioppilaskokeen valmistava tarkistusmaksu ja arvostelu). Tätä maksua ei peritä, jos opiskelija täydentää tutkintoaan omassa koulussaan välittömästi seuraavana tutkintokertana ylioppilaaksitulonsa jälkeen. Lisätietoa ylioppilastutkinnosta osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi sekä lukuvuoden aikana järjestettävistä yo-infoista, joihin osallistuminen on kaikille ylioppilaskirjoituksiin osallistuville välttämätöntä.
PRELIMINÄÄRIT Vuosittain päätetään, missä oppiaineissa koulu järjestää preliminäärit eli 6 tunnin harjoituskokeet, jotka valmentavat abiturientteja ylioppilaskokeeseen. Preliminäärit järjestetään yleensä kertauskursseilla ennen ylioppilaskirjoituksia.
24
Oppimisen ja opiskelun tuki Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opinnoissa. Tuki järjestetään huomioiden opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitys tarpeet. Erityistä huomioita kiinnitetään oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavuuden häiriöstä. Tuen tarve voi myös liittyä sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden ongelmiin tai vaikeaan elämäntilanteeseen. Myös sairastuminen voi vaikuttaa opintojen etenemiseen. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tukitoimia suunniteltaessa tarkastellaan käytössä olevia toimintatapoja, toimintaympäristöjä ja opetusjärjestelyjä sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle, ja pyritään löytämään niihin opiskelua tukevia ratkaisuja. Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen sekä muut erilaiset pedagogiset ratkaisut, opintojen painottamien opiskelijan tarpeiden mukaan, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjaus, tukiopetus ja erityisopettajan tuki. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla toimii myös yksilöllinen opiskeluhuolto.
LYSEON HYVINVOINTIRYHMÄ LYHTY
Lyseossa on hyvinvointiryhmä, jonka tavoitteena on toimia koko koulun hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Ryhmä järjestää välillä erilaisia tapahtumia, kuten esittäytymisen opiskelijoille ja vanhemmille. Muutoin ryhmä kokoontuu muutaman kerran lukuvuodessa. Tyypillisesti näissä kokoontumisissa käsitellään esimerkiksi vuosittaisten hyvinvointikyselyjen tuloksia. Hyvinvointiyhmään kuuluvat rehtori, psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja ja opinto-ohjaajat.
ERITYISOPETTAJA
Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvien vaikeuksien selvittelyssä ja ohjaa opiskelutavoissa sekä oman oppimistyylin löytämisessä. Erityisopettaja vastaa myös lukitestauksesta ja lukilausunnoista. Lukion erityisopettaja ei anna tukiopetusta eri aineissa, vaan auttaa opiskelijaa löytämään itselleen sopivimman tavan opiskella. Opiskelija voi kääntyä erityisopettajan puoleen esimerkiksi silloin, jos • opiskeluun tuntuu kuluvan suurin osa vapaa-ajasta, mutta tulokset ovat heikkoja • opiskelijalla on vaikeuksia toimia odotetulla tavalla oppitunneilla tai koetilanteissa • tekstien lukeminen on huomattavan hidasta ja luetun ymmärtäminen ja muistaminen on vaikeaa Erityisopettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan sekä tarvittaessa yhteistyössä huoltajien ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (pedagogisen tuen suunnitelma) Wilmaan. Erityisopettajan arvioima lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjen käytön lukioaikana. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa tuen pohjalta. Opiskelija anoo erikseen ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyjä ylioppilaskoetta varten. Erityisopettaja ohjaa tarvittavien lausuntojen hankkimisessa. Lausunnot pidetään huolellisesti tallessa, koska niitä voidaan tarvita myös valintakokeissa, kun hakeudutaan jatko-opintoihin. Opiskelija voi varata ajan erityisopettajalle Wilma-viestillä, sähköpostitse tai puhelimitse.
25
Opiskeluhuolto Lukiolaiset kuuluvat Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin opiskeluhuoltoon, joka tarjoaa opiskelijoille moniammatillista terveyden- ja sairaudenhoitoa. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat terveystarkastukset, terveysneuvonta, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen selvittely, opiskelijahuoltotyö ja vastaanotto ilman ajanvarausta päivystyspisteissä. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opintojen sujumista. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Opiskeluhuollon tarkoitus on auttaa opiskelijaa ongelmatilanteissa. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.
HOIDON TARPEEN ARVIOINTI
Kun sairastut, voit tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta ma - pe klo 8.00–11.00 Opiskeluterveyteen, jonka osoite on Kasarmikatu 9, talli 1. Voit myös soittaa terveydenhoitajalle puh. 0400 157 587 klo 11.00–11.30. Tällöin arvioidaan hoidon tarpeen kiireellisyys ja tarvittaessa ohjataan sinut tarvittavan palvelun piiriin. Ilta- ja yöaikaan ota yhteys Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaan puh. 05 352 5743. Lääkärin ajanvaraukset tehdään terveydenhoitajan kautta.
TERVEYDENHOITO
Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen 1. vuosikurssin opiskelijoille. Lääkärintarkastus on tytöillä 1. opiskeluvuonna ja pojilla 2. opiskeluvuonna kutsuntatarkastuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja Seija Kiljunen Lasten ja nuorten talo puh. 0400 157 587 seija.kiljunen@eksote.fi Hanna Alatalo, ISK ja IB vastaanotto Kimpisen lukiolla puh. 0400 157 590 hanna.alatalo@eksote.fi
OPISKELUTERVEYS
Lasten ja nuorten talo Rakuunamäellä Kasarmikatu 9, talli 1, 53900 LPR. Toimisto puh. 040 139 0320. Psykiatrinen sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Tytti Summanen Lasten ja nuorten talo puh. 0400 499 857 Psykologi Jarno Korhola Lasten ja nuorten talo puh. 040 651 1695, yhteydenotot puhelimitse tai Wilman kautta. Kuraattori Petra Pusa-Soininen puh 0400 672 537 petra.pusa-soininen@eksote.fi Vastaanotto Lyseon lukiolla joko aikavarauksella tai akuutisti. Yhteydenotot Wilman kautta, puhelimitse tai sähköpostilla.
HAMMASHUOLTO
Kaikki opiskelijat ovat oikeutettuja ensiapuluontoiseen hammashoitoon. Ajanvaraus klo 8.00–15.00 puh. (05) 352 7059.
OPISKELUTERVEYDEN MAKSUT
Opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijoille maksuttomia. 18 vuotta täyttäneiltä peritään sairaanhoidollisista lääkärikäynneistä terveyskeskusmaksu. Maksu peritään kolmelta (3) ensimmäiseltä käynniltä kalen terivuoden aikana (kattaa koko Eksoten alueen). Käyttämättömästä ja peruuttamattomasta lääkärikäynnistä peritään sakkomaksu 15 vuotta täyttäneiltä. Sakkomaksu koskee myös maksuttomia lääkärikäyntejä. Huomioithan, että osa lääkärintodistuksista on maksullisia. Maksullisia ovat esimerkiksi ajokorttitodistus, todistus vapaaehtoista asevelvollisuutta varten, todistus terveydentilasta ulkomaille lähtöä varten sekä asiakkaan itsensä pyytämät todistukset, jotka eivät liity hoitoon.
26
Lappeenrannan Lyseon lukion järjestyssäännöt 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE
Järjestyssääntöjen tarkoituksena on lukiolain 21 §:n mukaisesti edistää lukion sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjä noudatetaan lukiossa, sen piha-alueella kouluaikana ja lukion järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestyssääntöjä noudatetaan lukion ulkopuolella tapahtuvassa lukuvuosisuunnitelman mukaisessa opetuksessa (retket, leirikoulut, museokäynnit, urheilukilpailut yms.) Lukiossa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi mm. järjestyslain (612/2003), tupakoinnin vähentämistoimenpiteistä annetun lain (603/1976) ja vahingonkorvauslain (412/1974) säädöksiä.
2. SISÄINEN JÄRJESTYS
Opiskelijoiden on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti, hyviä tapoja ja koulun järjestyssääntöjä noudattaen sekä käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Jokaisella on oikeus työrauhaan. Sopimatonta käyttäytymistä on vilppi tai sen yritys, opetuksen häiritseminen, metelöinti ja epäasiallinen kielenkäyttö, siivottomuus ja koulun omaisuuden turmeleminen.
Menestyksekäs opiskelu edellyttää opettajan ohjeistamia opiskeluvälineitä. Opiskelijat voivat oleskella sisällä välituntien aikana. Ruokailussa käyttäydytään siististi ja liikutaan rauhallisesti. Jokainen ruokailija nostaa käyttämänsä tuolin paikoilleen ruokailunsa päätteeksi. Tupakointi ja päihdyttävien aineiden käyttö on kielletty lukion tiloissa, koulun alueella ja välittömässä läheisyydessä sekä lukion tilaisuuksissa. Polkupyörät ja muut liikennevälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla. Koulun alueella ei saa liikkua polkupyörillä tai mopoilla. Opiskelua häiritseviä laitteita ei pidä käyttää oppitunnin aikana. Opiskelijalle voidaan pätevästä ja hyväksyttävästä syystä myöntää lupa poissaoloon koulusta. Luvan myöntämisessä noudatetaan asiasta annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen. Poissaoloista on esitettävä hyväksyttävä selvitys, esimerkiksi lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus tai huoltajan selvitys.
27
3. TURVALLISUUS JA VIIHTYVYYS
Vaarallisten ja toisten vahingoittamiseen soveltuvien esineiden tuominen kouluun on kielletty. Opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa opiskelijalta kielletty esine tai aine ja oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Opiskelija on velvollinen korvaamaan tahallaan tai tuottamuksesta koulun tai toisen henkilön omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Rahan ja arvoesineiden tuominen kouluun on opiskelijan omalla vastuulla. Koulu ei vastaa kadonneesta omaisuudesta. Jokaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön. Kiusaaminen, henkinen ja ruumiillinen väkivalta ja toisten kouluyhteisön jäsenten häirintä on kielletty.
4. KOULUTAPATURMAT JA SAIRASTUMINEN
Koulutapaturman tai sairauskohtauksen tms. sattuessa koulun henkilökunta kutsuu paikalle tarvittavan apuhenkilöstön. Tarvittaessa opiskelija saatetaan lähimmälle terveysasemalle.
5. MUUT MÄÄRÄYKSET
Koulussa tapahtuvassa poliittisessa
toiminnassa noudatetaan kasvatus- ja opetusviranomaisten antamia ohjeita. Rahan kerääminen ja myyntitoiminta koulussa on sallittu vain rehtorin luvalla. Rehtori myöntää luvan koulun tilojen käyttöön opiskelijoiden vapaa-ajan harrastuksia varten. Opiskelijoiden tulee tarvittaessa auttaa koulun henkilökuntaa kaluston ja opetusvälineiden siirrossa sekä roskien keruussa. Toisen omaisuutta ei käytetä luvatta.
6. JÄRJESTYKSEN VALVONTA JA SEURAAMUKSET
Järjestyssääntöjen noudattamista valvovat kouluyhteisössä työskentelevät henkilöt. Rangaistuksia määrättäessä tai muista toimenpiteistä päätettäessä noudatetaan lukiolain säädöksiä. Lukion opiskelijan ojentamistoimenpiteitä ovat opiskelijan poistaminen luokasta tai muusta opetustilasta sekä lukion järjestämästä tilaisuudesta oppitunnin tai tapahtuman jäljellä olevaksi ajaksi. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa myös evätä osallistuminen työpäivän jäljellä oleville oppitunneille. Lukion opiskelijan kurinpidollisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja lukiosta erottaminen.
134
Asiat, joita kehitämme edelleen lukuvuonna 2018–2019 HANKKEET, PROJEKTIT JA PAINOPISTEET
Lyseon lukuvuoden 2018–2019 toiminnan keskiössä ovat syväoppiminen ja tiimioppiminen, työelämä- ja korkeakouluyhteistyö, Green Reality ja kiertotalous. Lyseon tavoitteena on opettaa nuorille tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja ja kehittää heidän oppimistaan entistä syvällisempään suuntaan. Lukuvuoden aikana pyritään vastaamaan opetuksen keskeisimpään haasteeseen: Kuinka opettajat yhdessä opiskelijoiden kanssa voivat suunnitella ja toteuttaa opetustaan niin, että se antaa jokaiselle opiskelijalle ne taidot, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa.
JUNIOR UNIVERSITY
Lappeenrannan lukiolaisilla on mahdollisuus tehdä kurkistuksia korkeakouluopintoihin jo lukioaikana. Lukiolaisille rakennetaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja lukioiden yhteistyössä erilaisia yhteistyömuotoja, jotka antavat hyvän pohjan kaikenlaisten korkeakouluopintojen vaatimiin opiskelutaitoihin. Yliopistoväki vierailee Lyseolla kertomassa mm. viimeisimmistä uraauurtavista tutkimuksista ja lukiolaiset voivat suorittaa kursseja tai kurssien osia yliopistolla. Jatkossa korkeakouluyhteistyö on luonnollinen osa lukio-opintoja.
TUNNE TYÖ - SUUNNITTELE URA
Lisäksi Lyseo on mukana Tunne Työ – suunnittele ura -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista entistä työelämälähtöisemmin niin, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat. Kehitämme myös lukiolaisten työelämään tutustumista.
LIIKKUVA KOULU
Lyseo osallistuu Liikkuva koulu -hankkeeseen. Hanke liikuttaa koko lukiota koulun arjessa välinehankintojen ja toimintojen muodossa. Keskeisessä roolissa ovat lukiomme opiskelijat, jotka paitsi osallistuivat hankkeen suunnitteluun ideoivat muun muassa opiskelijakunnan hallituksen kautta innostavaa, liikunnallista toimintaa meille kaikille. Haluamme tukea yhteisömme hyvinvointia lisäämällä monipuolista liikkumista ja iloista yhdessäoloa. Uskomme, että fyysinen hyvä olo heijastuu myös opiskeluun ja oppimiseen.
GLOBAALIKASVATUS
Lyseossa on monipuolinen kansainvälisten projektien ja hankkeiden valikoima, joihin sisältyy vierailuja ja matkoja. Voit osallistua kansainvälisiin verkkoprojekteihin tai kursseihin, joihin sisältyy matka esim. Firenzeen tai Berliiniin.
135
LYSEON TOIMINTA-AJATUS Lyseon arvoperustan muodostaa sivistys, joka konkretisoituu Lyseon arjessa oppimisena, ihmisenä kasvamisena sekä yhteisöllisyytenä. Ne toteutuvat Lyseon arjessa keskinäisen kannustamisen ja innostamisen kautta. Yhteisöllisyys vaatii syntyäkseen keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta, osallistumista ja sitoutumista yhteisesti sovittuihin asioihin, mm. aikatauluihin. Lyseossa tämä tarkoittaa, että asioista puhutaan rehellisesti, avoimesti ja rakentavasti asianosaisten kesken.
itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Annamme opiskelijoille tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opettajat ohjaavat opiskelijoita tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan työskentelytapojaan. Opettajat antavat kurssien aikana palautetta opiskelijoiden opiskelutaidoista ja ohjaavat opiskelijoita itseohjautuvuuteen. Jokainen aineenopettaja on myös ohjaaja. Huomioimme opiskelijoiden henkilökohtaiset lähtökohdat ja valmiudet, ja suunnittelemme opiskelua yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tuemme nuorten kasvua kuuntelemalla ja huomioimalla jokaisen opiskelijan.
Koulun yhteiset tilaisuudet ovat hyviä mahdollisuuksia yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Sen takia on tärkeää, että niihin osalLYSEON ARVOT: listutaan ja ollaan läsnä. Sivistys Yhteisissä tilaisuuksissa ei tehdä muita töitä, ei näpOppiminen rätä tietokoneita ja mobiililaitteita, ellei yhteinen Ihmisenä kasvaminen työskentely edellytä niiden Yhteisöllisyys käyttämistä. Oppiminen on Lyseossa opiskelijan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa opiskelija on vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja käsittelee sekä tulkitsee tietoa. Monipuolinen oppimisympäristö tukee erilaisia ja eri tavoin oppivia opiskelijoita. Oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, mutta se mitä ja miten opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta, opiskelustrategioista ja motivaatiosta. Opiskelua tuetaan opiskelijakeskeisillä työtavoilla, hyödyntämällä opiskelijoiden valitsemaa opiskelumateriaalia ja käsittelemällä ajankohtaisia aineistoja. Kannustamme opiskelijoita aktiivisiksi oppijoiksi niin, että he voivat hyödyntää myös koulun ulkopuolella oppimiaan asioita lukio-opinnoissa. Lyseossa opiskelijat asettavat omia tavoitteitaan ja oppivat työskentelemään
Lukion aikana kaikissa oppiaineissa käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraalla kielellä.
Lukion kansainvälinen toiminta antaa tilaisuuksia hyödyntää kulttuurien ja kielten tuntemusta aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Yhteistyökumppanit avaavat opiskelijoille uusia mahdollisuuksia. Lyseon toimintakulttuuri korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa opiskelijakuntatoiminnan kautta. Tuemme opiskelijoiden kasvua eheiksi ja itsevarmoiksi nuoriksi. Toiminnassaan Lyseon lukio pyrkii avoimuuteen, yhteisvastuuseen, yhteisesti sovittujen käyttäytymissääntöjen noudattamiseen sekä yhteistoimintaan kotien, opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan kanssa.
136
Lyseon opiskelupolkuja ENGLANTI* Lyseossa voit valita englannin kielessä ryhmän, joka etenee opinnoissa vaativammalla tasolla. Kursseilla oppiminen tapahtuu käyttämällä materiaalina aitoja englanninkielisiä lähteitä oppikirjan lisäksi tai kokonaan kirjan tilalla. Opiskelija voi halutessaan osallistua jo toisen vuoden keväällä ylioppilaskirjoituksiin englannin kielessä.
LUMA Lyseossa innostetaan opiskelijoita LUMAaineiden opiskeluun. Luma-aineita ovat luonnontieteet (fysiikka, kemia, biologia ja maantiede) ja matematiikka. Lukiossa pyritään tarjoamaan monipuolisia soveltavia kursseja LUMA-aineissa läpi koko lukuvuoden.
TIIMI Lyseon tiimiryhmässä totutellaan jatkoopintojen ja työelämän tiimimäiseen työskentelytapaan jo lukiossa. Tiimiryhmässä avainsanoja ovat hauskuus, yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen. Lisäksi ryhmäläiset tekevät jo lukioaikana yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Vuonna 2017 aloittaneen tiimiryhmän yhteistyökumppani on Eekoo. Tiimiryhmässä harjoitellaan jo lukioaikana opiskelemaan laajoja kokonaisuuksia, tietenkin yhdessä muiden tiimiryhmäläisten kanssa. Tiimiryhmässä kasvetaan yhdessä toimimaan tiimeissä niin, että jokainen ottaa vastuuta ja pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan. Tiimiryhmässä noin kolmasosa pakollisista lukiokursseista opiskellaan eri oppiaineita yhdistävinä laajoina projekteina – tietenkin tiimeissä. Muut kurssit opiskellaan tavallisina lukiokursseina.
TAITE = TAITEEN TEKIJÄT Tietysti siinä yhdistyvät myös sanat taide ja teatteri. Lyseolla tarjotaan innostunutta ja innovatiivista musiikin, kuvataiteen ja teatterin opetusta. Kurssitarjontaa on runsaasti, ja lisäksi tarjolla on teema- ja tiimiopetusta, mikä tarkoittaa oppiaineiden yhteiskursseja ja yhteistyötä lappeenrantalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Musiikin, kuvataiteen ja/tai teatterin kursseilla oma ilmaisurohkeus kasvaa, vuorovaikutustaidot paranevat ja itse tuntemus lisääntyy. Taideaineet sopivat arjen piristykseksi, ja ne myös vahvistavat luovuutta ja sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan kaikilla elämänalueilla. Kurssit valmentavat myös taidealojen jatko-opintoihin. Tärkeä osa Lyseon taideopintoja ovat erilaiset projektit ja esiintymiset, joissa jokainen nuori saa tuoda esille omaa erityisosaamistaan. Levottomat Lyseon lukion lauluyhtye Levottomat harjoittelee säännöllisesti ja esiintyy aktiivisesti. Ryhmä toimii sitoutuneesti ja tavoitteellisesti. Yhteiset päämäärät ovat korkealla. Ohjelmistossa on lauluja nykymusiikista perinteiseen suomalaiseen kuorolauluun. Lauluyhtyeessä laulavilla tulee olla aiempaa kokemusta yhtye- tai kuorolaulusta. Pohjakursseina voivat olla esimerkiksi lukion lauluyhtyekurssit. Uusia jäseniä Levottomien riveihin otetaan seuraavan kerran helmikuussa 2019.
URHEILUAKATEMIA Etelä-Karjalan urheiluakatemia on tarkoitettu toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille. Akatemiaan otetaan urheilijoita, joilla on kansallista tai kansainvälistä menestystä. Lisäksi harjoittelu vastaa
137 huippu-urheilun vaatimuksia. Keskeisenä tavoitteena akatemiatoiminnassa on nuoren urheilijan koulunkäynnin ja urheilun yhteensovittaminen. Urheiluakatemia mahdollistaa kahdesti päivässä harjoittelemisen järjestämällä aamuharjoituksia kolmesti viikossa: tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina. Akatemiassa oleminen edellyttää sekä opinnoissa että urheilussa edistymistä. Opintojen ja aikataulujen suunnitteluun saa apua opinto-ohjaajalta. Akatemiaharjoitusten osalta urheilija huolehtii itse harjoituspäiväkirjasta ja kurssisuoritusten saamisesta sekä selvittää mahdolliset poissaolonsa. Urheilijan tulee itse olla aktiivinen ja vastuuntuntoinen opiskelun ja urheilun yhteensovittamisessa. Aamuharjoituksiin osallistuminen katsotaan osaksi lukioopintoja. Lukion aikana voi saada 8 kurssia aamuharjoituksiin osallistumisesta. Tarkempaa tietoa urheiluakatemiasta löydat täältä: www.eklu.fi/etela-karjalanurheiluakatemia ja akatemiaoppaasta.
IB-LUKIO Lyseossa toimii Imatran yhteislukion IB-linjan Lappeenrannan toimipiste. IB Diploma Programme (DP) on kansainvälinen yliopistoon valmistava koulutusohjelma. IB-opinnot kestävät kolme vuotta. Ensimmäinen vuosi on valmistava vuosi, jolloin opiskellaan suomalaisen lukion ensimmäisen vuoden kursseja englanniksi (pre-IB). Kaksi seuraavaa vuotta (IB1 ja IB2) ovat varsinaisia IB-opintoja, jolloin opiskellaan kuutta eri oppiainetta. Kolmesta aineesta suoritetaan laajat opinnot ja kolmesta aineesta perusopinnot.
Opiskeluun olennaisena osana kuuluvat myös osallistuminen CAS-toimintaan (taidetta, liikuntaa ja vapaaehtoistyötä), TOKkurssi (Theory of Knowledge) ja tutkielma (Extended Essay). Kolmannen vuoden toukokuussa opiskelijat osallistuvat opiskelemiensa aineiden päättökokeisiin.
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN LUKIO (ISK) Lyseon tiloissa toimii myös Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio. Se sopii opiskelupaikaksi peruskoulussa A-venäjää opiskelleille, venäjää äidinkielenään puhuville sekä venäjää osaaville maahanmuuttajanuorille, joilla on riittävä suomen kielen taito. Kielipainotteisen lukion opetussuunnitelma poikkeaa valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella kahta pitkää kieltä: englantia ja venäjää. Venäjää opiskellaan laajennettuna A1-oppimääränä kahdessa tasoryhmässä: venäjä vieraana kielenä tai venäjä äidinkielenomaisena oppimääränä. Lisäksi tarjolla on suomi toisena kielenä -kursseja niille opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Lukiolaisilla on mahdollisuus sisällyttää lukio-opintoihinsa myös Venäjällä suoritettavia kielikursseja. Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelijat tekevät opintomatkan Pietariin ja toisella vuosikurssilla opiskelijat voivat opiskella Moskovan valtiollisessa yliopistossa kaksi viikkoa venäjää. Opiskelijat voivat valita kursseja myös Lyseon lukion kurssivalikoimasta. Valtaosa kursseista opiskellaan ryhmissä, joissa on sekä Lyseon lukion että ISK:n opiskelijoita. Omassa ryhmässä opiskellaan lähinnä venäjän kieltä sekä kansainvälisyyteen ja Venäjä-tietouteen liittyviä kursseja. Lue lisää: www.itasuomenkoulu.fi
138
Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Erilaisten lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). LAINAUS ”Jos teos on julkistettu eli se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin (8 §), siitä on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa (22 §).” (Korpela) Oleellista on se, että lainaaja mainitsee aina lähteen, josta lainaus on otettu.
PLAGIOINTI Jos tekijä ottaa toisen teoksesta lainauksia tai sitaatteja ilman, että mainitsee lähdettä, on kyseessä plagiointi ja se on tekijänoikeuslain mukaan rikos. Plagiointia on siis toisen tekemän teoksen kopiointi lähdettä mainitsematta, mutta myös toisen henkilön ajatusten esittäminen omina. Kunnia on annettava sille, jolle se kuuluu. Tekstien ja ajatusten lähteet on siis aina mainittava. Työ, jossa esiintyy plagiointia, katsotaan hylätyksi.
SITEERAUS Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste ja tekijän tulee kuvailla tai arvioida sitaatissa esitettyjä ajatuksia. Toisen teoksen tai sen osan siteeraus ja sen esittäminen omana on plagiointia.
LAINATUN TEKSTIN MUOKKAUS Lainattua tekstiä voi muokata ja lyhentää siten, että lukija havaitsee, mikä on alkutekstiin tehtyä muutosta. Kielitoimiston välimerkkejä koskevan
suosituksen mukaan "tekstijakson poisjätön merkkinä käytetään kahta ajatusviivaa, konekirjoituksessa kahta yhdysmerkkiä ja lainauksissa lainaajan lisäykset merkitään hakasulkeisiin.” (Korpela) Lainaukset on kuitenkin aina esitettävä niin, että alkuperäisen tekstin sisältämät ajatukset eivät muutu tai alkuperäinen asiayhteys hämärry. Muussa tapauksessa on kyse vääristelevästä sitaatista.
KUVAN KOPIOINTI Kuvia voi käyttää, jos se on välttämätöntä tekstissä olevan asian selventämiseksi ja havainnollistamiseksi. Kuvan tai taideteoksen analysointi lienee tästä selkein esimerkki. Lähde tulee mainita kuvan välittömässä yhteydessä.
INTERNET Nettikopiointiin pätevät täsmälleen samat moraaliset ja lailliset periaatteet kuin kirjalliseen materiaaliin. Lisäksi erityinen lähdekriittisyys on tarpeen internet -materiaalin suhteen. Matalampi julkaisukynnys ei oikeuta matalampaan kopiointikynnykseen. Lähde ja lisätietoa: Jukka Korpela, Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (http://www.cs.tut. fi/~jkorpela/tekoik/)